doc2 - Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry
download 
Report Transcription
2 - Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry
NRO 2/ 2015 26.2.2015 asiantuntijalle Olenko tyhmä kun en opi kuin muut? s. 3 Suomen Elintarviketyöläisten Liiton jäsenten äänenkannattaja juhlavuosi Arkistot kuntoon ammattiosastoissa s. 8–9 työpaikalla julkkis Linkosuo panostaa kuivaleipään s. 10–11 Liitto-orava Salme Pasi haastattelussa s. 18 02 NRO 2 /2015 pääkirjoitus kysymys asiantuntijalle vieraana-kolumni Ay-liike – kaiken pahan alku ja juuri Olenko tyhmä, kun en opi töissä uutta niin kuin muut? Nimim. Ei mene jakeluun Kaikki kansalaisaloitteen taakse Tammikuun puolessa välissä alkoi nimienkeruu kansalaisaloit- teeseen, jolla halutaan kieltää nollatyösopimukset lailla ja määritellä viikoittaiseksi työajaksi vähintään 18 tuntia. Ensimmäisen kuukauden aikana aloitteen allekirjoitti lähes 8500 ihmistä. Tasaisen vauhdin taulukolla se tarkoittaisi, että puolen vuoden keräysajassa vaaditut 50 000 tukijaa saataisiin juuri ja juuri kasaan. Jos 50 000 allekirjoitusta ei saada kerättyä, eduskunta ei ota aloitetta käsiteltäväkseen. Tavoitteesta jääminen olisi myös iso kolaus ay-liikkeen vahvuudelle ja yhtenäisyydelle. Kansalaisaloite tasa-arvoisen avioliittolain puolesta on jo osoittanut, että kansalaisaloitteiden kautta voidaan muuttaa lakia. Siksi tätä mahdollisuutta ei kannata hukata. Aloite nollatyösopimusten kieltämiseksi on todella tärkeä. Nollasopimukset ovat tämän päivän työelämän syöpä. Ne aiheuttavat työntekijälle jatkuvaa epävarmuutta työtuntien ja palkan määrästä. Nollatyösopimukset ovat ”Nollatyösopimusten makuun päässyt työnantaja pyrkii todennäköisesti jatkossa palkkaamaan lähes kaikki työntekijät nollatyösopimuksilla. Huomenna se voit olla sinä.” + karoliina öystilä Päätoimittaja pesiytyneet monille aloille ja työnantajat käyttävät niitä mielellään, koska se on sopimusmuoto, jossa kaiken joustamisen tekee työntekijä. Jotkut saattavat ajatella, että on oikeastaan ihan hyvä, että työpaikoilla on ihmisiä töissä nollatyösopimuksilla. He toimivat puskurina, kun työvoiman tarve vähenee. Ei ehkä tarvitse käydä yt-neuvotteluita vakituisen ja kokoaikaisen henkilöstön vähentämiseksi, kun työnantaja voi ilman yt-neuvotteluita pudottaa nollatyösopimuslaisten työtunnit nollaan. Tämä on kuitenkin todella lyhytnäköistä ajattelua. Nollatyösopimusten makuun päässyt työnantaja pyrkii todennäköisesti jatkossa palkkaamaan lähes kaikki työntekijät nollatyösopimuksilla. Huomenna se voit olla sinä. Siksi kannattaa toimia jo tänään. Kansalaisaloitteen takana on Operaatio Vakiduuni, jossa on mukana ihmisiä eri ammattiliitoista eri puolilta Suomea. Kampanjan aktivistit tekevät hyvää työtä, he järjestävät tapahtumia, kampanjoivat toreilla ja sosiaalisessa mediassa. On kuitenkin vaarana, ettei se riitä. Kansalaisaloitteen taakse tarvitaan leveämmät hartiat, sen taakse tarvitaan koko suomalainen ammattiyhdistysliike. Yli kaksi miljoonaa suomalaista kuuluu ay-liikkeeseen. Jos edes 10 prosenttia heistä allekirjoittaisi aloitteen, se olisi jo huikea määrä tukijoita. Sellaista joukkoa eduskunnan enemmistön olisi vaikea sivuuttaa. Otetaan siis haaste vastaan työpaikoilla ja ammattiosastoissa, ja huolehditaan yhdessä, että aloite saa taakseen ison määrän tukijoita. vellun blogi Neuvotteluille piste veli-matti kuntonen Liittopuheenjohtaja 16.2.2015 Onko työnantajan tietoinen alipalkkaus saatava kuriin? Onko työpaikan riitatilanteissa otettava huomioon työntekijöiden näkemys? Onko ammattiliitoilla oikeus nostaa oikeusjuttu jäsentensä puolesta, jotta pienilläkin työpaikoilla uskalletaan vaatia lakien ja sopimusten mukaisia oikeuksia? Vuoden 2013 syksyllä työnantaja- ja palkansaajakeskusjärjestöjen kesken sovittiin, että työelämän lakien ja riitojen neuvottelujärjestelmän kehittämistarpeita selvitetään. Sovittiin myös, että jos tarvitaan muutoksia nykyisiin lakeihin, valmistelua tehdään yhdessä maan hallituksen kanssa. Tämä valmistelu olisi ns. kolmikantayhteistyötä eduskunnan, työnantajapuolen ja palkansaajien kesken. Neuvotteluissa olivat mukana palkansaajakeskusjärjestöt Akava, SAK ja STTK ja työnantajapuolelta Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä julkisen puolen työnantajaliitot. Kehittämistarpeita sekä sopimusten noudattamisen että voimassa olevan lainsäädännön suhteen palkansaajil- 03 26.2.2015 la toden totta olisi, tästä esimerkkinä vaikkapa alipalkkauksen sanktiointi ja luottamusmiehen työsuhdeturva. SAK:n hallitus käsitteli tänään neuvottelutilannetta, eikä nähnyt mahdollisuutta jatkaa neuvotteluja yksipuolisesti työnantajan esittämillä eväillä, kun käytännössä mikään työntekijöiden asia ei edennyt. Neuvottelupöydässä oli työnantajien mielestä vain heidän kutsumat nk. ”lakkosakot” eli työntekijäpuolelle määrättävät korvaukset mielenilmauksista, jotka yleensä aiheutuvat työnantajan yksipuolisista toimista. Työnantajilla ei ollut halukkuutta neuvotella työntekijöille tärkeistä asioista, jolloin ei ollut mitään mahdollisuutta saada aikaiseksi tasapainoista, molemmat osapuolet huomioivaa sopimusratkaisua. Sanelua meidän ei tule hyväksyä, joten neuvotteluille oli syytä tällä erää laittaa piste. Puheenjohtajan blogia voi lukea ja kommentoida osoitteessa www.selry.fi/blogi JUURI NÄIN! ”Kaikki Suomessa leivotut ruisleivät eivät ole täysin kotimaisia, vaikka pakkauksesta saattaisi näin päätellä. Sama koskee monia muita viljatuotteita, joissa alkuperätietoa ei kerrota. Ruuan alkuperä kuitenkin kiinnostaa kuluttajia ja se kannattaisi heille kertoa.” MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila 16.2.2015 EI NÄIN! ”SAK:laisista luottamushenkilöistä lähes joka kolmas kertoo työnantajansa rikkoneen työpaikalla noudatettavia lakeja ja sopimuksia. Vastaajien mukaan työnantaja on tulkinnut esimerkiksi työehtosopimusta omaksi edukseen tai ei noudata yhteistoimintalakia. Ongelmia on ollut ylityökorvauksissa, työajoissa, osaaikaistamisissa ja irtisanomisten perusteissa sekä tietojen antamisessa luottamusmiehille.” SAK:n tiedote 11.2.2015 Et ole tyhmä, todennäköisesti olet niin sanottu erilainen oppija. Kokemus siitä, että ei opi uutta samoin kuin muut tai oppii hitaampaan tahtiin, liittyy usein oppimisvaikeuksiin. Oppimisvaikeudet ovat erittäin yleisiä. Jopa 20-25 %:lla väestöstä on erilaisia oppimisvaikeuksia: lukivaikeutta, matemaattisen hahmottamisen vaikeutta, hahmottamisen tai keskittymisen vaikeuksia. Oppimisvaikeudet näkyvät koulumaailman lisäksi myös työpaikoilla. Käytännössä ne voivat näkyä esimerkiksi ihmisen hitaana lukemisena, vaikeutena hahmottaa luettua, työläänä kirjoittamisena tai kirjoitusvirheinä. Myös kääntyvät numerot ja kirjaimet, vaikeus hahmottaa työohjeita kerrottuna tai pitää mielessä monta työvaihetta yhtä aikaa voivat olla merkkejä oppimisvaikeuksista. Kuten myös tarve pidempään aikaan omaksua uusia asioita ja tarve tehdä asioita omaan tahtiin sekä vaikeus hahmottaa pitkiä numerosarjoja. Oppimisvaikeudet ovat yleensä geneettisiä. Ne eivät ole itse aiheutettuja, eivätkä ne tarkoita tyhmyyttä, laiskuutta tai huolimattomuutta. Moni meistä vain hahmottaa asioita eri tavalla – siksi puhutaankin erilaisista oppijoista. Tärkeää on, että työpaikalla varataan riittävästi aikaa työhön perehdytykseen ja että perehdytys ja uusien asioiden opettaminen tapahtuu moniaistikanavaisesti. Ei siis riitä, että asiat kerrotaan. Tarvitaan myös ohjeet kirjallisesti, kuvallisesti ja mielellään jopa videokuvana, joista asiat voi tarkistaa ja joihin palata. Lisäksi tulee opastaa näyttämällä uusiin asioihin. Työtehtäviä voidaan henkilökohtaistaa vahvuuksien kautta ja työolosuhteita järjestää eri tavoin. Hienoa olisi, jos työpaikalla vallitsisi avoin ilmapiiri ja käytäisiin avointa keskustelua kunkin vahvoista puolista ja mahdollisista pulmista ja siitä, kuinka tilanne ratkaistaan. Monelle on apua erilaisista apuvälineistä. Hidas lukija voi lukea tekstit äänimuotoisena, hidas kirjoittaja kirjoittaa jopa puhumalla. Apuvälineitä on erilaisia ja niistä saa lisätietoja Erilaisten oppijoiden liiton Apuvälinekeskuksesta. Työnantaja voi hakea myös rahoitusta (Työolosuhteiden järjestelytuki) apuvälineiden hankintaan oppimisvaikeuksista kärsiville TEtoimistosta. Erilaisten oppijoiden liitto on valtakunnallinen lukijärjestö ja erilaisen oppijan etujärjestö. Erilaisten oppijoiden liiton neuvontapalvelut toimivat puhelimitse sekä nettineuvojan kautta ja halutessaan voi kysellä tarkempia vinkkejä omaan tilanteeseensa. Lisäksi lukijärjestöistä eri puolilla Suomea saa vertaistukea. Terveisin, riitta hämäläinen Vastaaja on Erilaisten oppijoiden liiton tiedottaja. Lisätietoja oppimisvaikeuksista ja apuvälineistä: www.erilaistenoppijoidenliitto.fi ja www.lukiapuvaline.fi tai valtakunnallisesta lukipuhelimesta 045 256 1916. Sitran keskustelutilaisuuksien sarjassa julkaistiin tammikuussa asiakirja ”yhtäläisestä, oikeudenmukaisesta ja kannustavasta työttömyysturvasta”. Sen peitelty viesti oli, että nykyinen, ansioihin sidottu ja työttömyyskassojen hoitama työttömyysturva on tullut tiensä päähän. Sanoma meni hyvin perille; ansioturva on julistettu perustuslain vastaiseksi, hyväosaisia suosivaksi ja ayliikettä on syytetty heikkojen jättämisestä heitteille. Kirjoittajien kaikkia koukkuja ei ole syytä niellä. Esimerkiksi hyväosaisten suosimisesta voi olla montaa mieltä, kun tietää ansiopäivärahan laskentakaavan leikkureineen ja sen, että 80 prosenttia ansiopäivärahan saajista on tienannut ennen työttömyyttä 1000–3000 euroa. Väitän, että vain harva ”valitsee” työttömyyden ja pitkittää sen kestoa ”anteliaan” työttömyysturvan takia. Kirjoituksessa syntyy tai synnytetään epäselvä kuva ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksesta ja järjestelmän yhdenvertaisuudesta. Totta on, että osa ansiopäivärahasta rahoitetaan valtion budjetista. Osuus on kuitenkin vain peruspäivärahan suuruinen eli sama summa, jonka kassaan kuulumaton saa Kelalta. Kassan jäsenmaksuilla rahoitetaan viitisen prosenttia ansioturvasta. Tämän lisäksi työnantajilta ja palkansaajilta kerätään tarkoitusta varten palkkaan sidottua työttömyysvakuutusmaksua. Maksu kerätään kaikilta, mutta toisin kun on annettu ymmärtää, työttömyyskassaan kuulumattomilta perityt rahat eivät mene vain järjestäytyneiden taskuun. Ne siirretään Kelalle peruspäivärahojen maksamista varten. Raportin kirjoittajiin kuuluva Elina Lepomäki moittii sitä, että työttömyyskassalla ei ole kannustinta pienentää jäsentensä työttömyysriskiä, kun valtio vastaa työttömyyden kustannuksista. Kun työttömyyskassan tehtävänä on vain hoitaa ansioturvan maksaminen, Lepomäen syyttävä sormi osoittanee kassojen takana olevia ammattiliittoja. Väite on absurdi. En tiedä ensimmäistäkään ammattiliittoa tai niissä työskentelevää henkilöä, joka ei olisi huolissaan oman liittonsa kasvavista työttömyysluvuista. Toisin kun Lepomäki väittää, niillä on siihen jopa taloudellinen kannustin; jokainen työtön jäsen pienentää liiton jäsenmaksutuloja. Kirjoittajat esittävät yleistä ansioturvaa, joka rahoitettaisiin puolittamalla sen kesto 250 päivään. Samalla työttömyyskassat voisi romuttaa ja kukaties vähentää ammattiliittoon kuulumisen houkuttelevuutta. Tämä lienee kirjoittajien – tai ainakin joidenkin heistä – perimmäinen motiivi. jari rauhamäki Kirjoittaja on Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja Insinööri-lehden päätoimittaja. ”Väitän, että vain harva ”valitsee” työttömyyden ja pitkittää sen kestoa ”anteliaan” työttömyysturvan takia.” gallup Mitä odotat luottamusmiesuraltasi? Vastaajat olivat luottamusmiesten peruskurssilla Kiljavan opistolla 2.-6.2.2015. jenna pensas ulla salonen helena törmä eemeli kokki Kokkikartano, Kerava einestyöntekijä, osaston luottamusmies – Luottamusmiehen tehtävä on mielenkiintoinen haaste. Toivon, että opin tuntemaan työpaikkani toimintaa ja mahdollisia ongelmia paremmin sekä tietysti, että osaan ratkaista mahdolliset ongelmat. Saarioinen, Huittinen elintarviketyöntekijä, osaston luottamusmies – Olen todella innoissani luottamustehtävästä ja odotan malttamattomana, että pääsen paremmin mukaan liiton toimintaa, mm. aktivoitumaan myös ammattiosastossa. Lihajaloste Korpela, Huittinen siivuttaja, pääluottamusmies HKScan Finland, Eura massalihanvalmistaja, osaston luottamusmies – Odotan, että hommat jatkuvat osastolla kuten ennenkin, että johdon kanssa hyvät välit säilyvät ja ongelmia ei tule. – Luottamusmiesten peruskurssi antoi todella hyvät eväät luottamusmiestehtävän hoitamista varten. Haluan hoitaa pääluottamusmiehen hommani kunnialla ja olla siinä hyvä. 04 NRO 2 /2015 26.2.2015 lyhyesti lyhyesti Daniscolla Kotkassa 20 työpaikkaa uhattuna Karoliina Öystilä Danisco Sweeterners Oy:n Kotkan tehtaal- la alkoivat tammikuussa yt-neuvottelut, joissa on uhattuna 20 ihmisen työpaikka. Työnantajan alustavan arvion mukaan mahdolliset henkilöstövähennykset kohdistuisivat 13 työntekijään ja seitsemään toimihenkilöön. Ylemmät toimihenkilöt on rajattu yt-neuvotteluiden ulkopuolelle. Työnantaja tavoittelee yrityksen kannattavuuden parantamiseksi noin kolmen miljoonan euron vuotuisia säästöjä. – Tilanne on vetänyt kaikkien mielet vakaviksi, näiden uutisten kanssa ei paljon riemuita, kun työpaikat ovat uhattuina, Daniscon Kotkan tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Tero Laurila sanoo. Ksylitolia ja fruktoosia Kotkassa valmistava yritys työllistää tällä hetkellä 120 ihmistä, joista noin 65 työskentelee SEL:n työehtosopimuksen alaisissa töissä. – Neuvotteluissa käsitellään myös työnkuvien muutoksia sekä muutoksia työaikoihin. Nämä voivat osaltaan johtaa työtehtävien loppumiseen. Neuvotteluissa on tarkoitus käsitellä myös vuokratyövoiman käytön periaatteita ja yhteistoimintaa konsernin muiden toimipaikkojen kanssa, SEL palauttaa YTK:sta kesken vuoden liittoon vaihtavalle YTK:n loppuvuoden jäsenmaksun SEL on maksanut helmikuun alusta alkaen Yleinen työttömyyskassa YTK:sta Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton jäseneksi kesken vuotta vaihtaville takaisin YTK:n loppuvuoden jäsenmaksun. YTK perii kaikilta jäseniltään samansuuruisen kiinteän vuosimaksun, joka nousi tänä vuonna 118 euroon. Tähän asti kesken vuotta YTK:sta liittoon vaihtaneet ovat kärsineet YTK:n loppuvuoden jäsenmaksun omana tappionaan, sillä YTK on kieltäytynyt palauttamasta loppuvuoden jäsenmaksua entisille jäsenilleen. – Tällä päätöksellä varmistamme, ettei kukaan jätä päällekkäisen jäsenmaksun takia vaihtamatta kesken vuotta YTK:sta liiton jäseneksi, SEL:n järjestöpäällikkö Pekka Närhinen sanoo. YTK:sta SEL:n jäseneksi vaihtava allekirjoittaa valtakirjan, jolla antaa liitolle luvan periä jäsenmaksun palautusta YTK:lta. Jäsen saa jäsenmaksun palautuksen rahana tililleen heti SEL:n jäsenyyden alkamisen ja valtakirjan palauttamisen jälkeen. SEL hakee jäsenen antamalla valtakirjalla jäsenmaksun palautuksen Alle 25-vuotias, hae opiskelemaan, ettet menetä työttömyysetuuttasi Karoliina Öystilä Jos olet alle 25-vuotias, sinulla ei ole perus- Laurila kertoo. Viimeksi Daniscon Kotkan tehtaalla käytiin yt-neuvottelut vuonna 2010, jolloin lähes viidesosa työpaikan henkilöstöstä sai takaisin YTK:lta. – Jos YTK ei palauta jäsenmaksuja, liitto voi periä saatavia oikeusteitse, Närhinen toteaa. Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM haastoi ensimmäisenä ammattiliittona tammikuussa YTK:n oikeuteen, koska YTK ei ole suostunut palauttamaan TEAMin jäseneksi vaihtaneiden jäsenmaksuja. Velkomuskanteen käsittely on parhaillaan kesken käräjäoikeudessa. Jäsenmaksun palautuksen hakeminen perustuu eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen vuonna 2007 antamaan päätökseen, jonka mukaan YTK:n vuosijäsenmaksu on vakuutusmaksun kaltainen ja jäsenyyden päättyessä eroamisajankohdan jälkeiseen ajanjaksoon kohdistuvat jäsenmaksut on palautettava. SEL:n palauttaman jäsenmaksun suuruus määräytyy jäseneksi liittymisajankohdan mukaan. Jos jäsen vaihtaa YTK:sta liittoon helmikuussa, SEL palauttaa jäsenelle YTK:n jäsenmaksusta 110 euroa, maaliskuussa vaihtavalle palautetaan 100 euroa, huhtikuussa 90 euroa ja niin edelleen. Jos vaihtaa joulukuussa ennen joulua, ehtii vielä saada takaisin 10 euroa. 05 Daniscolla taistellaan työpaikkojen säilymisen puolesta. lopputilin. Danisco kuuluu amerikkalaiseen Dupont-konserniin. HKScan vähensi Mellilästä 23 työpaikkaa HKScan Finland Oy sai tammikuussa päätökseen Mellilän tuotantolaitoksella marraskuussa aloitetut yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluiden piirissä oli koko tuotantolaitoksen henkilöstö, noin 40 ihmistä. HKScan Finland supistaa teurastuskapasiteettia Mellilässä ja keskittää teurastusta Forssaan, minkä seurauksena 23 ihmistä menettää työpaikkansa Mellilässä. Kahdeksan heistä on jo siirtynyt töihin HKScanin Forssan tuotantolaitokseen ja uutta työtä joutuu etsimään 15 ihmistä. Heidän irtisanomisaikansa vaihtelevat kahdesta kuukaudesta puoleen vuoteen. – Tunnelmat ovat työpaikalla haikeat, vaikka osasimmekin odottaa, että työt täällä vähenevät, ei se ole ikinä kivaa, kun osa työporukasta joutuu pihalle, HKScan Finlandin Mellilän pääluottamusmies Karol Kula sanoo. Mellilään jää emakoiden teurastus, mutta myös lihasikaa teurastetaan jatkossakin Mellilässä, ja tuotantolaitoksessa tehdään töitä viitenä päivänä viikossa. – Meitä jää nyt töihin aika pieni porukka, saa nähdä, miten homma tulee toimimaan pienemmällä porukalla, kun emakoiden lisäksi meille jää teurastettavaksi sikaa ihan kohtuullinen määrä, Kula toteaa. Teurastuskapasiteetin supistamisesta ja henkilöstövähennyksistä Mellilässä HKScan Finland arvioi saavansa noin miljoonan euron kustannussäästön. – Liha-alan kilpailutilanne Suomessa on kireä ja liiketoimintaympäristö haastava muun muassa Venäjän EU:lle asettaman sianlihan tuontikiellon ja EU:n sianlihan ylituotannon vuoksi. Parantaakseen kannattavuuttaan HKScan Finland sopeuttaa sianlihan teurastuskapasiteettia vallitsevaan markkinatilanteeseen, yhtiön tiedotteessa todetaan. HKScan-konserni työllistää Suomessa noin 2 800 ihmistä. Vuonna 2013 HKScan Finland teki liikevoittoa 2,8 miljoonaa euroa. koulun tai lukion jälkeistä ammatillista koulutusta ja olet työtön tai määräaikaisessa työsuhteessa, joka on katkolla niin, että saatat olla työtön syyslukukauden alussa, hae nyt keväällä koulutukseen. – Koulutukseen hakemalla varmistat, ettet menetä työttömyysetuuttasi, jos jäät työttömäksi, Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan johtaja Jenni Korkeaoja muistuttaa. Jos olet syyslukukauden alussa työtön, kerro TE-toimistossa, minne olet hakenut. Jos olet ilman pätevää syytä jättänyt hakematta koulutukseen, menetät oikeutesi työttömyysetuuteen syyslukukauden alusta eli 1.9. alkaen toistaiseksi siihen asti kunnes täytät 25 vuotta. Menetät työttömyysetuuden toistaiseksi myös, jos ilman pätevää syytä kieltäydyt koulutuksesta tai et aloita koulutuksessa taikka keskeytät opinnot. Työttömyysetuuden saaminen ei edellytä, että haet syksyllä keväällä alkavaan koulutukseen. – Jos kuitenkin haet koulutukseen syksyllä ja saat opiskelupaikan, mutta ilman pätevää syytä jätät aloittamatta koulutuksessa keväällä, menetät oikeuden työttömyysetuuteen kunnes täytät 25 vuotta, Korkeaoja kertoo. SEL on vaatinut hallitusta korjaamaan Toimi näin: lakia niin, että keväällä haun aikaan töissä oleva nuori ei voisi menettää oikeuttaan työttömyysetuuteen, vaikka jättäisi hakematta opiskelemaan. Toistaiseksi hallitus ei kuitenkaan ole ryhtynyt toimiin epäkohdan korjaamiseksi, ja siksi on tärkeää, että kaikilla työpaikoilla huolehditaan, että alle 25-vuotiaat muistavat hakea opiskelemaan. Luottamusmiehen on hyvä käydä läpi työpaikan kaikkien alle 25-vuotiaiden pätkätyöläisten tilanne. Lisätiedot: www.te-palvelut.fi ja TE-toimistot, p. 0295 020 700. Myös SEL neuvoo jäseniään kaikissa työttömyysturvaan liittyvissä asioissa numerossa 020 774 004. EUT: Suomen palkkamääräykset koskevat myös lähetettyjä työntekijöitä Toisesta EU-maasta Suomeen tulevan yrityk- sen on noudatettava yleissitovien työehtosopimusten palkkamääräyksiä, linjaa Euroopan unionin tuomioistuin EUT helmikuussa antamassaan ennakkoratkaisussa. EUT:n ratkaisu tarkoittaa, että toisessa EU-valtiossa toimivan yrityksen on maksettava Suomeen lähettämilleen työntekijöille palkkaryhmittelyn mukaisen peruspalkan lisäksi työehtosopimuksessa sovitut lomarahat, urakan takuupalkka, päivärahat ja muut edut. Pelkkä palkkataulukon alimman palkan noudattaminen ei riitä. SAK:n ja ammattiliittojen EU-edunvalvontaprojektin lakimies Jari Hellsten pitää ratkaisua merkittävänä koko Euroopan kannalta. – Ratkaisu linjaa ay-liikkeen ja työehtosopimuksiin sitoutuvien työnantajien kannalta myönteisesti palvelujen vapaan tarjonnan suhdetta kansallisiin työehtomääräyksiin. Se vaikuttaa suoraan siihen, millä ehdoilla ulkomaiset yritykset voivat toimia toisessa EU-maassa. Hellstenin mukaan EUT:n ratkaisu vahvistaa samalla suomalaista, yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuvaa sopimisen mallia. Ennakkoratkaisu liittyy Sähköliiton nostamaan kanteeseen, jolla liitto perää yhteensä yli 6,5 miljoonan euron palkkasaatavia puolalaiselta yritykseltä. Yritys oli palkannut Olkiluoto 3:n rakennustyömaalle määräaikaiseen työsuhteeseen 186 puolalaista sähköasentajaa, jotka kaikki liittyivät Sähköliiton jäseneksi. Satakunnan käräjäoikeus pyysi Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua siitä, miten lähetettyjä työntekijöitä koskevan EU-direktiivin vähimmäispalkan käsitettä on tulkittava. Samalla käräjäoikeus pyysi EUT:tä ottamaan kantaa siihen, onko puolalaisilla työntekijöillä ollut oikeus siirtää palkkasaatavansa Sähköliiton perittäväksi, vaikka Puolan laissa tällainen siirto kielletään. EUT:n mukaan palkkasaatavien siirtoon Sähköliitolle on EU:n perusoikeuskirjasta johtuvat perusteet, joten Puolan lain siirtokielto on syrjäytettävä. • Hae keväällä seuraavana syksynä alkavaan tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen. Koulutuksen ei tarvitse kuulua yhteishakuun. Voit hakea myös esimerkiksi yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. • Jos olet suorittanut vain peruskoulun, voit hakea myös paikkoja nuorille tarkoitetuista lukioista eli lukio-opetukseen, jonka laajuus on vähintään 75 kurssia. • Hae vähintään kahta opiskelupaikkaa. • Osallistu pääsykokeeseen ja muihin koulutuksen hakemiseen kuuluviin tilaisuuksiin. • Jos saat opiskelupaikan, ota se vastaan ja aloita opinnot, ainakin jos olet työtön. • Jos esimerkiksi terveydentilaasi tai kielitaitoosi liittyvät syyt estävät sinua hakemasta koulutukseen, keskustele asiasta TE-toimiston asiantuntijan kanssa. Hakuvelvollisuudesta voidaan sopia jollain muulla tavalla kuin edellä on kerrottu. Koulutukseen hakemisen voi myös korvata kokonaan sopimalla, että osallistut johonkin muuhun palveluun. Nollasopimuksia vastustava aloite tarvitsee lisää tukijoita SEL tukee aloitetta ja on käynnistänyt nimenkeruun elintarvikealan työpaikoilla. Kansalaisaloitteen nollatyösopimusten kiel- tämiseksi lailla on allekirjoittanut ensimmäisen kuukauden aikana lähes 8500 ihmistä. Eduskunta ottaa aloitteen käsiteltäväkseen, jos aloite kerää heinäkuun puoleen väliin mennessä 50 000 allekirjoitusta. Aloitteen vaatima 18 tunnin vähimmäisviikkotyöaika kerryttäisi työntekijälle jokaisesta työviikosta ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Aloitteessa esitetään työntekijälle kuitenkin mahdollisuutta sopia työnantajansa kanssa myös alle 18 tunnin viikkotyöajasta, jos työntekijä sitä itse perustellusti ehdottaa. SEL tukee aloitetta ja on käynnistänyt nimienkeruun myös elintarvikealan työpaikoilla. Aloitteen voi allekirjoittaa sähköisesti verkkopankkitunnuksilla osoitteessa www.kansalaisaloite.fi tai tulostamalla osoitteesta www. operaatiovakiduuni.fi paperisen kannatuslomakkeen ja postittamalla sen täytettynä ja allekirjoitettuna kampanjatoimistoon. 06 NRO 2 /2015 26.2.2015 ajankohtaista 07 ajankohtaista teksti karoliina öystilä kuva karoliina öystilä Ansiosidonnainen työttömyysturva hyökkäyksen kohteena kuvassa SEL:n jäsenten työttömyysaste oli joulukuussa 12,95 %. Ammattiliiton kanssa yhteistyössä toimi- Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottaminen kaikille palkansaajille kuulostaa kauniilta ajatukselta, mutta esittäjien todelliset tarkoitusperät paljastuvat, kun sen rinnalla ehdotetaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston puolittamista. Työttömyys ei johdu liian hyvästä työttömyysturvasta, vaan työpaikkojen puutteesta, ay-liike vastaa ansioturvareformin kirjoittajille. H elsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, kansanedustaja Elina Lepomäki, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti, kansanedustaja Osmo Soininvaara ja VATT:in ylijohtaja Juhana Vartiainen saivat paljon palstatilaa mediassa, kun he ehdottivat tammikuussa Sitran julkaisemassa keskustelupaperissa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikille palkansaajille yhtäläisin ehdoin. Heidän kirjoittamassaan ansioturvareformissa ehdotetaan, että työttömyyskassan jäsenyys ei olisi enää jatkossa kriteeri ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamiselle eikä yrittäjyys palkkasuhteen rinnalla tai työttömänä heikentäisi palkkasuhteen työttömyysturvaa. Jotta reformi olisi kustannusneutraali julkistaloudelle, kirjoittajat ehdottavat ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston leikkaamista 400–500 päivästä 250 päivään. – Työttömyysvakuutusmarkkinoilla vallitsee taloustieteellisin termein moraalikato. Vakuutuksen myöntäjällä eli työttömyyskassalla ei ole täysimääräisiä kannustimia pienentää vakuutustapahtuman todennäköisyyttä – eli työttömyyttä – kun se itse kattaa kustannuksista vain murtoosan. Järjestelmä luo tehottomuutta ja tulee veronmaksajalle kalliiksi, Elina Lepomäki syyttää. Suurin osa suomalaisista työttömyyskassoista on kytköksissä ammattiliittoihin, kirjoittajien mielestä se on ongelma, sillä liitot ovat osapuolena työmarkkinaratkaisuissa. – Hyvässä vakituisessa työsuhteessa työskentelevä henkilö saa ostettua itselleen korkean ansiosidonnaisen työttömyysturvan jopa kahdeksi vuodeksi maksamalla vain reilun satasen työttömyyskassamaksun vuodessa. Tukikausi on lähes yhtä pitkä, vaikka kieltäytyisi aktivointitoimista. Pitkän työttömyyden on osoitettu heikentävän työllistymisvaihtoehtoja jatkossa, joten julkisen vallan ei tulisi siihen kannustaa, Juhana Vartiainen sanoo. Kirjoittajien mielestä nykyinen pitkään kestävä ansiosidonnainen päivärahamalli vaikuttaa kielteisesti työllistymisen kannustimiin ja luo pitkäaikaistyöttömyyttä. siopäivärahan taso suhteessa palkkaan on sitä korkeampi, mitä pienempi päivärahan perusteena oleva palkka on. – Nykymuotoinen ansioturvajärjestelmä on tärkein niille, joiden asema työmarkkinoilla on epävarmin. Leikkaukset kohdistuisivat juuri tähän ryhmään, toiminnanjohtaja Niina Jussila Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöstä toteaa. Kehitystarpeita on Leikkaukset eivät lisää työtä Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan johtaja Jenni Korkeaoja tyrmistyi kirjoittajien ehdottamasta ansioturvareformista. – Suomessa oli joulukuussa 2014 yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä 98 500, mikä on 15 800 enemmän kuin vuotta aikaisemmin, Korkeaoja muistuttaa. Pitkäaikaistyöttömien ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaus siirtäisi kymmeniä tuhansia työttömiä Kelan ja kuntien tarjoaman sosiaaliturvan piiriin. – Pitkäaikaistyöttömyys ei tämän esityksen ansiosta laskisi Suomessa merkittävästi, sen sijaan esitys lisäisi taloudellista turvattomuutta ja sosiaalisia ongelmia, toteaa Korkeaoja. – Työttömyysturvan keston leikkaaminen korkean työttömyyden ja taantuman aikana ei vähennä merkittävästi työttömyyttä. Maamme korkea työttömyys ei johdu kohtaanto-ongelmasta, jossa työtä on, mutta sille ei löydy työttömyydestä huoli- kuvassa Työttömyys turvan leikkaukset eivät tuo lisää työpaikkoja. matta tekijöitä. Tämän ansioturvareformin ajatuksena on luoda työmarkkinat, joilla työehdot ja palkat ovat selkeästi nykyistä heikommat. Heikko työttömyysturva kannustaa ihmisiä ottamaan vastaan myös sellaista työtä, joka ei takaa mahdollisuutta ihmisarvoiseen elämään, Korkeaoja jatkaa. Työttömyysturvan enimmäiskeston leikkaus koskisi kaikkia niitä henkilöitä, jotka täyttävät ansio- ja peruspäivärahan kuuden kuukauden työskentelyedellytyksen. Työttömien joukosta näitä henkilöitä oli vuonna 2013 Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ:n mukaan noin 55 %. Parannus koskisi vastaavasti vain 9 % työttömistä. Muutos ei vaikuttaisi lainkaan työmarkkinatukea saavien tilanteeseen. Raportin mukaan ansioturva hyödyttää ennen kaikkia hyväosaisia. Suurin osa ansiopäivärahan saajista on kuitenkin pieni- ja keskituloisia. 80 % ansiopäivärahan saajista on ansainnut ennen työttömyyttä 1000–3000 euroa. Vain kahdella prosentilla päivärahan saajista ansiot ovat ylittäneet 5000 euroa. Ansiopäivärahan laskukaava on samoin edullisin pienituloiselle. An- Enemmän kuin vakuutuslaitos Jenni Korkeaoja kiittää raporttia siitä, että se nostaa esille muun muassa itsensä työllistäjät, pienyrittäjät, freelancerit ja nollatyösopimuksilla työskentelevät, jotka monesti jäävät ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle. Korkeaojan mukaan nämä epäkohdat on ansioturvassa korjattava, mutta ei ansioturvareformin esittämällä tavalla. Raportissa kritisoidaan nykyistä vakuutusperusteista työttömyysturvajärjestelmää. Raportissa esimerkiksi oletetaan, että työttömyyskassoilla ei ole tarvetta pyrkiä vähentämään työttömyyden kustannuksia. – Työttömyyskassan toimintaa ohjaa lainsäädäntö ja sitä valvotaan Finanssivalvonnan toimesta. Työttömyyskassan maksatukseen liittyvät päätökset on laissa sidottu käytännössä täysin työttömyysturvalausuntoihin, jotka TE-keskukset antavat tutkittuaan työttömän tilanteen, Korkeaoja muistuttaa. Raportissa myös väitetään, että työttömyyskassojen toiminnalle ei ole merkitystä työttömyyden kustannuksilla. – Työttömyyskassojen taloudellinen tilanne on toistaiseksi vakaalla pohjalla, mutta työttömyyskassojen tarve nostaa jäsenmaksuja pohjautuu juuri korkeaan työttömyyteen. Korkean työttömyyden kus- tannukset näkyvät sekä etuusmaksujen nousuna että jäsenmaksujen vähenemisenä. Työttömyyskassojen toiminnassa näkyy päivittäin kipeästi työttömyydestä yksilölle ja yhteiskunnalle koituvat inhimilliset ja taloudelliset tappiot, Korkeaoja päättää. SAK tyrmää ehdotuksen Myös SAK torjuu ehdotuksen ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston puolittamisesta. SAK:n mielestä heikossa työllisyystilanteessa voimavarat on keskitettävä uusien työpaikkojen luomiseen, ei pitkäaikaistyöttömien köyhdyttämiseen. – Toimeentulon romuttaminen ei tuo työpaikkaa kellekään, puheenjohtaja Lauri Lyly sanoo. – Ansioturvan puolittaminen 500 päivästä 250:een merkitsisi kasvavalle pitkäaikaistyöttömien joukolle huono-osaisuuden lisääntymistä. Leikkaus lisäisi toimeentulotuen tarvitsijoiden määrää. Suomessa on noin 100 000 pitkäaikaistyötöntä, joista vaikeasti työllistyviä on lähes 60 prosenttia. He tarvitsevat tuettua työtä, koulutusta ja muuta apua työllistyäkseen. SAK painottaa, että työttömyysturvaa on vietävä eteenpäin muuttuvan työelämän rinnalla ja että uudistukset on myös jatkossa tehtävä palkansaajien, työnantajien ja hallituksen yhteistyönä. – Työttömyysturvan kehittäminen on ollut keskeisesti mukana neljässä viime työmarkkinaratkaisussa. Turva on kytköksissä työmarkkinoihin, erilaisiin työnteon muotoihin ja ehtoihin. On tärkeää, että uudistukset syntyvät kolmikantaisesti, SAK:n Lyly linjaa. Ehdotus ansioturvareformiksi on luettavissa osoitteesta www.sitra.fi. Työttömyyskassan toimintaa ohjaa lainsäädäntö ja sitä valvotaan Finanssivalvonnan toimesta. va työttömyyskassa ei ole pelkästään vakuutuslaitos, vaan turva työttömyyden varalle, Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan johtaja Jenni Korkeaoja muistuttaa. – Sen sijaan, että ne vain mekaanisesti maksaisivat lainsäätäjien määrittelemää työttömyysetuutta, ne myös auttavat jäseniään työttömyyttä ennen ja sen aikana neuvoen, palvellen ja tukien. Työttömyyskassoissa on asiantuntemusta, joka on yhteiskunnan käytettävissä sosiaalipolitiikkaa uudistettaessa. – Kassat toimivat jäsentensä äänenä silloin, kun maassamme kaivataan työttömyyden ja työttömyysturvan asiantuntijoita. Työttömyyskassan linjan päättää hallinto, joka on valittu edustamaan jäsenkenttää eri työpaikoilta ja eri puolilta Suomea. Jäsenistö linjaa työttömyyskassan sosiaalipoliittiset tavoitteet työttömyysturvan kehittämisessä, Korkeaoja toteaa. Liittojen lähellä toimivat työttömyyskassat ovat päivittäin kiinni työelämässä koulutetun asiamiesverkostonsa eli työpaikkojen luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen sekä ammattiliittojen aluetoimistojen kautta. – Mitä vähemmän TE-keskuksissa on resursseja tarjota yksilökohtaista tukea ja palvelua kasvokkain, sitä tiuhempaan käyvät aluetoimistojen ovet. Jo yksistään sähköinen ilmoittautuminen työnhakijaksi vaatii monesti apua, jota TE-keskuksissa ei juuri ole tarjolla. Työttömyyskassa on mukana silloin, kun työpaikoilla neuvotellaan irtisanomisista ja lomautuksista, vuorottelusopimuksista tai vaikkapa siirtymisestä eläkeputkeen. – Työttömyyskassa myös tuntee oman alansa työehtosopimukset ja soveltaa niitä asiantuntemuksella myös työttömyysetuuksissa, Korkeaoja sanoo. Liittojen yhteydessä toimivien työttömyyskassojen tehtävänä ei ole tuottaa voittoa vakuutuslaitoksen omistajille. Kaikki toiminta perustuu vain ja ainoastaan jäsenistölle tuotettavaan palveluun. Kassat eivät myöskään käytä jäsenistönsä rahoja massiivisiin mainoskampanjoihin, vaan luottavat jäsenpalveluun, joka helpottaa selviytymistä yhdestä suurimmista kriiseistä mitä työikäisen ihmisen elämässä voi kohdalle osua – työttömyydestä. 08 NRO 2 /2015 26.2.2015 arkistointi 09 arkistointi teksti karoliina öystilä kuvat fazerin kuvapankki Arkistot kuntoon omaksi ja jälkipolvien iloksi Näin pääset alkuun Kun aloitat arkistonhoidon alusta: Karamellimassan valmistajat työssään Fazerilla. Kuvausajankohta ei ole tiedossa. pidemmät lakisääteiset säilytysajat. Tilinpäätösasiakirjat säilytetään kuitenkin pysyvästi. Miten sähköisessä muodossa oleva materiaali arkistoidaan? – Tietokoneen muistissa, muistitikuilla, levykkeillä, kovalevyillä ja muissa tallennusvälineissä oleva tieto ei säily pysyvästi. Laitteet ja ohjelmistot vanhenevat, esimerkiksi vanhoja diskettejä ei enää pysty nykykoneilla avaamaan. Tulosta siis paperille arkistoitavaksi olennaiset sähköiset materiaalit. Miten saamme ammattiosaston aineistot siirrettyä päätearkistoon Kansan Arkistoon? Epämääräisiä paperikasoja sekä mappeja siellä ja täällä, kuvastaa varmasti monen ammattiosaston ja työhuonekunnan arkistointia. Arkiston saa kuitenkin ohjeilla kuntoon ja talteen jälkipolville. Aloitetaan perusasioista: Mikä on arkisto, Kansan Arkiston arkistonjohtaja Marita Jalkanen? – Arkisto muodostuu jonkin arkistonmuodostajan, kuten järjestön tai henkilön säilytettävistä aineistoista. Arkistolla voidaan tarkoittaa myös aineistojen säilyttäjää, kuten yksityisiä keskusarkistoja tai Kansallisarkistoa sekä aineistojen säilytystilaa, arkistorakennusta tai -makasiinia. Miksi arkistointia tehdään? – Arkistoinnilla turvataan järjestöjen, yritysten ja valtion toimintaa sekä toteutetaan hyvää hallintotapaa. Arkistoidut asiakirjat ovat vielä vuosienkin jälkeen tärkeitä vanhoja asioita selvitettäessä ja tietoja etsittäessä. Toinen päämerkitys on tallentaa tapahtumia jälkipolvien tutkittavaksi. Kuinka pitkään aineistoja säilytetään? – Päätearkistoihin, kuten meille Kansan Arkistoon, otetaan vastaan vain pysyvästi säilytettäviä aineistoja. Tavoite on turvata aineistojen säilyminen vähintään tallenteen elinkaaren ajan. Esimerkiksi paperin elinkaari voi olla jopa satoja vuosia. Tärkeimpiä aineistoja konservoidaan ja digitoidaan saavutettavuuden parantamiseksi ja elinkaaren pidentämiseksi. Pitääkö jokaisella ammattiosastolla olla oma arkisto? – Kyllä. Järjestyksessä olevasta arkistosta on hyötyä ammatti- kuvassa Pax-makeisten pakkausta Fazerin tehtaalla 1950-luvulla. osastolle. Arkiston kuntoon saattaminen ja järjestelmällinen arkistointi kannattaa. Arkisto saadaan järjestykseen asiakirjojen luokittelujärjestelmän eli arkistokaavan avulla. Kansan Arkiston verkkosivuilta löytyy esimerkki ammattiosaston käyttöön sopivasta arkistokaavasta. Mitä kaikkea kuuluu arkistoida? – Kaikki ammattiosaston toimintaan liittyvä, erityisesti sen itsensä tuottama aineisto arkistoidaan eli säilytetään pysyvästi, esimerkiksi pöytäkirjat, kirjeenvaihto, toimintakertomukset, tilinpäätökset, toimintasuunnitelmat, puheet, esitelmät, artikkelit, tilastot, jäsenluettelot, luennot, lentolehdet, esitteet, tiedotteet, selostusaineistot, kampanja-aineistot, juhla-aineistot, valokuvat, diat, filmit, videot, äänitteet, atk-tallenteet ja niin edelleen. Kaikki asiakirjat ajalta ennen vuotta 1920 säilytetään. Myös kaikki kriisi- ja poikkeusaikojen kuten esimerkiksi sota-ajan tai lakkoaikojen asiakirjat säilytetään. Onko jotain, mitä ei tarvitse arkistoida? – Vastuu asiakirjojen säilyttämisestä ja arkistoinnista on lähettäjällä, eli esimerkiksi keskusjärjestön eli liiton lähettämiä kiertokirjeitä tai painotuotteita ei ammattiosaston tarvitse arkistoida, lähettäjä huolehtii niiden arkistoinnista. Myöskään saapuneita mainoksia ei tarvitse säilyttää. Tiliotteet ja tositteet säilytetään kuusi vuotta tilintarkastuksesta, jonka jälkeen ne voidaan tuhota. Muilla tiliasiakirjoilla on – Kansan Arkistoon lähetettävä aineisto pakataan pahvilaatikkoon ja toimitetaan perille osoitteeseen: Kansan Arkisto, Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki. Arkistoon voi lähettää myös osaston tiloihin kertyneet muiden järjestöjen ja henkilöiden arkistot, esimerkiksi jo lopetettujen osastojen arkistot. Kansan Arkisto maksaa postikulut tai rahtimaksun kuittia vastaan. Lähetettävän aineiston ei tarvitse olla järjestettyä. Kansan Arkisto huolehtii järjestämisestä ja luetteloinnista sekä toimittaa valmiin arkistoluettelon järjestölle. Aineiston päätearkistointi Kansan Arkistossa on ammattiosastoille ja työhuonekunnille maksutonta. Onko kaikki Kansan Arkistoon toimitettu aineisto vapaasti tutkijoiden käytettävissä? – Kansan Arkiston aineisto on tutkijoiden käytettävissä luovuttajan määrittelemin ehdoin. Aineisto voi olla joko vapaasti käytettävissä tai sen käyttöä on rajoitettu. Aineisto voi olla käytössä vain järjestön myöntämällä luvalla tai määrävuoteen asti suljettu. Järjestöllä säilyy aina oikeus saada oma aineisto käyttöönsä esimerkiksi historiikin kirjoittamista varten. Mistä saa lisää tietoa arkistoinnista? – Olemme tehneet ohjeet järjestöjen arkistonhoitoa varten, ne löytyvät Kansan Arkiston verkkosivuilta www.kansanarkisto.fi. Toivomme, että ainakin ammattiosastojen asiakirjojen tuottamisesta ja materiaalin arkistoinnista vastaavilla on aikaa tutustua ohjeisiin. Opastamme mielellämme kaikissa arkistointiin liittyvissä kysymyksissä, meihin saa olla yhteydessä esimerkiksi soittamalla numeroon 044 721 0320 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@kansanarkisto.fi. SEL:n arkistonhoitajana on 1.1.2015 alkaen toiminut Erja Ekman, jonka puoleen voi myös kääntyä arkistoasioissa, p. 020 774 0642 tai erja.ekman@ selry.fi. • Kartoita, mitä aineistoa toiminnan tuloksena syntyy, mitkä asiakirjat pitää tallentaa, kauanko papereita ym. säilytetään, mihin asiakirjat sijoitetaan ja kuka asiasta vastaa. • Voit käyttää Kansan Arkiston sivuilta löytyvää arkistokaavaa suunnittelun apuna, mutta oman arkistokaavan laatiminen ei ole tarpeen kaikille järjestöille. Jos papereita syntyy vuosittain vain vähän, on järkevämpää koota asiakirjat vuosittain yhteen kansioon välilehdillä eroteltuna. • Huolehdi, että käytät arkistokelpoisia välineitä • Huolehdi, että asiakirjat varustetaan tarpeellisin tiedoin (otsikot, päiväykset, laatijan nimi jne.) • Sovi, että kaikista tärkeistä asiakirjoista tallennetaan paperitulosteet • Tee arkistokansioita, joiden selkään on merkitty pääsarjat ja asiakirjasarjan nimi • Tallenna pysyvästi säilytettävät asiakirjat ja määräajan jälkeen hävitettävät asiakirjat erikseen • Liitä valokuviin tarpeelliset tiedot heti ja säilytä ne erikseen valolta suojattuina esimerkiksi kirjekuorissa Kun järjestät vanhan arkiston: 1. Jaa aineisto osiin. Koko aineiston järjestäminen uudelleen ei parissa viikossa ole mahdollista, eikä edes tarpeen. Jaa aineisto esimerkiksi seuraavasti: • päätearkistoon eli Kansan Arkistoon luovutettava aineisto (= aineisto, jota ei enää tarvita säännöllisesti) • uusi aineisto (= käyttöarkisto) sovitusta vuodesta lähtien, ota tämä aineisto järjestämisen kohteeksi 2. • • • • • • • Järjestä aineisto käy läpi kaikki kertynyt aineisto mappi mapilta, laatikko laatikolta ja kasa kasalta käytä aineiston luokittelussa apuna arkistokaavamallia jaa aineisto pääsarjoihin erota muiden järjestöjen aineisto omaksi kokonaisuudeksi (esim. aluejärjestö) laita asiakirjat aikajärjestyksessä alasarjoihin sijoita asiakirjat kansioon (vanhin asiakirja alimmaiseksi, uusin päälle) kirjoita kansion selkään sen sisältö Lähde: Kansan Arkisto, www.kansanarkisto.fi Kansan Arkisto • Yhteiskunnallisen Arkistosäätiön ylläpitämä kansalaisjärjestöjen ja vasemmistolaisen työväenliikkeen keskusarkisto • perustettu vuonna 1945 • toimii Kansallisarkiston valvonnassa ja yhteistyössä muiden yksityisten keskusarkistojen ja työväenperinnettä tallentavien laitosten kanssa • kaikille avoin tutkimusta palveleva laitos • kokoaa ja tallentaa kansalaisjärjestöjen, työväenliikkeen ja työväestön sosiaalija kulttuurihistoriaan liittyvää aineistoa, asiakirjoja, painotuotteita, äänitteitä ja kuvia • järjestää ja luetteloi aineiston • palvelee tutkijoita, opiskelijoita ja muita tiedontarvitsijoita • ohjaa ja kouluttaa työväenjärjestöjä ja muita yhteisöjä arkistonhoidossa • avustaa perinteen keruussa ja tallentamisessa • valmistaa näyttelyitä • edistää kokoelmiinsa perustuvaa tieteellistä tutkimusta 10 NRO 2 /2015 26.2.2015 työpaikalla 11 työpaikalla teksti ja kuvat karoliina öystilä Linkosuo panostaa täysillä kuivaleipään Linkosuon Leipomon satsaaminen tuotekehitykseen on tuottanut tulosta, jo 70 %:a tuotannosta on kuivaleipää ja ruissipsit myyvät hyvin Suomen lisäksi myös ulkomailla. Linkosuon Leipomo Oy • perheyhtiö, jonka toiminta alkoi vuonna 1936 • osa Linkosuo Oy -konsernia • leipomo Kangasalla, samaan konserniin kuuluu myös 10 kahvilaa • valmistaa ruoka- ja kahvileipää sekä kuivaleipää, jonka osuus kasvussa • liikevaihto 14,2 milj. € (2013) • henkilökuntaa noin sata, joista SEL:n työehtosopimuksella noin 80 L inkosuon Leipomo on Pirkanmaalla tunnettu ja iso leipomo, mutta muutamat sen tuotteet ovat tuttuja joka puolella Suomea. – Varrasleivän keskiosasta tuli aikoinaan Väinämöisen Palttoonappi, jota on tehty jo yli 40 vuotta. Jossain vaiheessa reikiä alkoi mennä enemmän kuin leipiä, leipomonjohtaja Jarmo Talasrinne kertoo. Leipomoalan koettaessa selvitä yli vaikeiden vuosien, Linkosuolla tuotantoa on reivattu rohkeasti uuteen suuntaan kysynnän mukaan. Koska tuoreen leivän menekki on ollut laskussa jo useamman vuoden ajan, on Linkosuolla panostettu kuivaleipään. Mika Jonkka taikinanteossa. kuvassa kuvassa Tiina Lehto juttelee Linkosuolla lokakuussa vierailleiden Veli-Matti Kuntosen ja SEL:n aluesihteeri Anne Järvisen kanssa. kuvassa Joni Heinonen operoi trukilla varastossa. – Viime vuonna 65 prosenttia tuotannostamme oli kuivaa leipää ja tänä vuonna sen osuus on jo yli 70 %:a, kasvumme tapahtuu kuivatuotannon toimesta, toimitusjohtaja Timo Jänne toteaa. Ruissipseissä vientipotentiaalia Kuivien leipien tuotesarja sisältää perinteisten varrasleipien ja palttoonnappien lisäksi maustettuja ruisnappeja eli ruissipsejä, jotka sopivat pikkunaposteluun sellaisenaan tai täytteiden kanssa. – Maailmalla vehnä-, peruna- ja maissipohjaisten snacksien menekki on laskussa, mutta rukiin jalostaminen snacks-muotoon on nousussa, sillä tietämys rukiin ja kauran terveellisyydestä kasvaa, Talasrinne sanoo. Ruisnaposteltavien ja varrasleipien uusia vientimahdollisuuksia tutkitaankin parhaillaan. Tällä hetkellä vientiä on jo Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan, Viroon sekä Venäjälle. Valtion Innovaatiorahoituskeskus Tekes onkin arvioinut Linkosuon elintarvikealan pk-yrityksistä yhdeksi potentiaalisemmaksi vientikasvajaksi. Valoisammalta näyttävä tulevaisuus tuntuu erityisen hyvältä haastavien aikojen jälkeen. – Kun Timo tuli toimitusjohtajaksemme, olimme tilanteessa, jossa tuoreleipäpuoli teki tappiota ja kuivaleivän osuus tuo- kuvassa Elisa Harju, Kai Lehto ja Tiina Lehto pakkaavat varrasleipää. tannosta oli noin 15 %. Silloin linjasimme strategiamme uusiksi, tuotevalikoimamme uudistui, aloimme määrätietoisesti rakentaa uusia tuotteita ja tehdä vientiä, se on ollut hyvä ratkaisu, Talasrinne kiittää. Viimeisin Kangasalla sijaitsevan leipomorakennuksen laajennus tehtiin vuonna 2013 ja uusiin tiloihin hankittiin nykyaikaiset kuivaleipien pakkauslinjastot sekä uusi uunilinjasto snack-tuotteille. Lisäksi otettiin käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä. Viiden laihan vuoden jälkeen pää saatiin pinnalle ja siellä linkosuolaiset aikovat sen jatkossa vahvasti pitääkin. ”Toivomme, että töitä riittää” – Tulokset olivat ehkä jopa yllättävän hyvät suhteessa siihen, mitä odotettiin, Linkosuon Leipomon pääluottamusmies Mika Koivula toteaa loka- ja marraskuussa eläkevakuutusyhtiö Varman kanssa toteutetun työhyvinvointikyselyn tuloksista. Vastausprosentti tosin jäi 70 alle prosenttiin. – Tiedonkulussa ja oman työn vaikutusmahdollisuuksissa nähtiin erityisesti kehittämistarvetta. Helmikuussa tsemppipäivillä on tarkoitus porukalla miettiä, miten ongelmia voisi ratkaista, Koivula kertoo. Työnantaja kertoi etukäteen, että kyselyn vastausten ja kehityskeskusteluiden perusteella päätetään, millaista henkilöstöpolitiikkaa Linkosuolla tehdään seuraavat vuodet. Työntekijät toivovat, että tulokset johtavat konkreettisiin parannuksiin. Koivula on itse ollut Linkosuolla töissä vuodesta 2003. Sitä ennen hän oli talossa kesätöissä. Koivula valmistui leipuriksi Tampereelta vuonna 2002. Pääluottamusmiehenä alkoi juuri kolmas kausi. – En osaa sanoa, mikä näihin hommiin ajoi, kai se oli halu vaikuttaa asioihin ja ihmisten hyvinvointiin työpaikalla, Koivula sanoo. Porukan asioita hoidetaan Linkosuolla tiiminä yhdessä muiden luottamusmies- ja työsuojelupuolen luottamushenkilöiden kanssa. Viimeiset vuodet eivät ole olleet helppoja, väen vähentämiseksi yt-neuvotteluita on käyty vuosittain. – Lopputuloksena on kerran ollut irtisanomisia ja kerran lomautuksia, muuten on aina onneksi tilanne muuttunut paremmaksi kesken neuvotteluiden. Viime vuoden kevään yt:t olivat työyhteisölle kova paikka, kun 12 työntekijää irtisanottiin, heistä kuusi pääsi eläkeputkeen ja kuusi jäi työttömäksi. Tällä hetkellä Linkosuolla näyttää töiden suhteen paremmalta. – Nyt näyttää ihan hyvältä, olemme luottavaisia, että töitä riittää jatkossakin, mutta toisaalta meidän talossa on totuttu siihen, että tilanteet ja suunnitelmat muuttuvat, joskus nopeastikin, Koivula sanoo. Koivula kertoo, että raskaista ajoista huolimatta työpaikalla on työntekijöiden kesken edelleen hyvä henki. Monen elintarvikealan yrityksen tavoin Linkosuolla on paljon pitkiä työuria, jopa yli 40 vuotta kestäneitä. Keskiarvo on noin 18 vuotta tällä hetkellä. – Porukka on hyvin hitsautunut yhteen. Tulemme hyvin toimeen keskenämme. Esimiehiin on toisiin paremmat ja toisiin vähän huonommat välit. Johtoon välit ovat asialliset, hyvin Mika Koivulan työpiste vaihtuu tarpeen mukaan. Muutaman päivän viikosta vievät luottamusmiestehtävät. saadaan asioista keskusteltua ja tarpeen mukaan tavataan. Linkosuo on Kangasalan kunnan toiseksi suurin yksityinen työnantaja. – Enemmistö työntekijöistä asuu tässä noin viiden kilometrin säteellä, mutta Toijalasta, Lempäälästä ja Ylöjärveltä asti täällä käydään töissä, kertoo työsuojeluvaltuutettu Riikka Hirvonen. Hirvonen toimii ensimmäistä kauttaan valtuutettuna. Talossa olovuosia hänellä on takana 13, joista 10 viimeistä vuotta vakituisena työntekijänä. – Meiltä eläköityy keskimäärin kolme ihmistä vuodessa, Hirvonen sanoo. Työehtosopimukset vertailussa Helmikuussa Linkosuolla käynnistyivät työnantajan aloitteesta neuvottelut työehtosopimuksen vaihtamiseksi leipomoalan tessistä teollisuuteen. Taustalla ovat leipomon tuotannon muutokset, tuoreleivän ja kahvileivän osuus on pienentynyt ja kuivaleivän osuus on kasvanut voimakkaasti. Vuosi sitten loppuivat kolmivuorotyöt. – Työntekijät suhtautuvat lähtökohtaisesti kriittisesti työehtosopimuksen vaihtoon, vuorolisät ovat niin iso osa meidän palkkaamme. Ja vaikka palkkataso pysyisikin ennallaan, viikonloppu- ja iltatyöt arveluttavat, Koivula kertoo. Työhuonekunta ei vielä ole ottanut asiaan kantaa, koska työehtosopimusten vertaileminen on vielä kesken. Neuvottelut jatkuvat maaliskuussa. Työntekijät haluavat, että vertailu tehdään perusteellisesti, eikä ratkaisua tessin vaihtamisesta tehdä hätiköidysti, sillä tiedossa on, että Fazerin hapankorpputehdas Lahdessa on parhaillaan vaihtamassa toiseen suuntaan, eli teollisuuden tessistä leipomon tessiin. 12 NRO 2 /2015 26.2.2015 ammattiosastossa työpaikalla 13 toimistolla työpaikalla teksti jaakko takalainen kuvat vesa ranta Pieni oululaistehdas pärjää erikoistumalla isompien kyljessä Taantuma ei rokota laatumakkaraa Sami Parkkinen näyttää, miten kestomakkarat kypsyvät. Karoliina Öystilä Pekka Rautio trukin puikoissa. kuvassa Kotivara on tunnettu venäläistyyppisistä meetvursteistaan, joita yhtiö valmistaa Oulussa 40 hengen voimin. Perheyhtiö on pärjännyt niin vuosien 2008-2009 taloudellisen notkahduksen kuin nykyisen taantumankin aikana. Päinvastoin kuin teollisuudessa yleensä, tuotantoa on lisätty. P ääluottamusmies Kristina Mäntylä ja varapääluottamusmies Sami Parkkinen kertovat Kotivaran työntekijöiden kuulumiset. Yhtiön kantoja edustaa tuotanto- ja laatupäällikkö Tomi Tanayama. Mäntylä on työskennellyt Kotivarassa kahdeksan vuotta, ja toimii nykyään siivuttamon yhtenä neljästä linjavastaavasta. Reilut kuusi vuotta palkkalistoilla ollut Parkkinen tekee yleismiehenä vähän kaikkea. Yhtiön palkollisista 30 tekee töitä SEL:n työehtosopimuksella. Olympiavuoden 1952 oivallus Orvolan perhe perusti Kotivaran jatkosodan aikana vuonna 1943, aikana jolloin ihmisten oli syytä varustautua pahan päivän varalle muillakin tarpeilla kuin joditableteilla. Syntyhetkeään kuvaava ”kotiva- ra” tarkoittaa, että kotiin hankitaan varalle ruokaa ja muita päivittäin välttämättömiä tavaroita hieman kulutusta enemmän. Alussa yhtiö valmisti kaikkia elintarvikkeita. Vuonna 1947 keskityttiin makkaroihin, ja venäläistä metvurstia alettiin valmistaa Helsingin olympiavuonna 1952. Eri lailla maustettujen meetvurstien lisäksi Kotivara tekee edelleen käristemakkaroista oululaista grillien perinnesyötävää kärkkäriä. Ennen grillimakkaroita tehtiin useampaa laatua. Kun Venäjä-pakotteet ovat kaikkialla esillä, on pakko kysyä, kuinka ne ovat vaikuttaneet Kotivaran ”venäläisen” makkaran menekkiin? – Meillä ei ole vientiä Venäjälle, vaan ainoastaan Ruotsiin. Hankimme tosin Venäjän viennin luvat kuntoon ennen pakotteita ja vastapakotteita. Ne saavat nyt odottaa parempaa aikaa, Tomi Tanayama sanoo. kuvassa Pauliina Holappa ja Eeva Niemi siivuttavat ja pakkaavat. Liha ostetaan kilpailijoilta Kotivaralla ei ole omaa teurastamoa, joten se ostaa käyttämänsä lihan, noin kolme miljoonaa kiloa vuodessa, kilpailijoiltaan pakastettuna. Liikevaihtoa makkaran valmistuksesta syntyy 18,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tanayaman mukaan kaupan omien merkkien valmistus saattaa muuttaa liikevaihtoa ylös tai alas nopeastikin. Liikevaihdon muutokset eivät ole vaikuttaneet henkilöstön määrään. Liha käy läpi viisi vaihetta ennen kuin se muuttuu makkaraksi. Ensin pakasteliha sulatetaan eli ”temperoidaan”, sitten valmistetaan massa eli ”kutteroidaan”, seuraavaksi tulee kypsytys ja viimeiseksi siivutus ja pakkaus. Malliksi Sami Parkkinen näyttää kuin- Niko Kontu purkaa kuormaa. Kotivaran hallussa on 16 %:a meetvurstimarkkinoista Suomessa, ja lähes yhtä suuri osuus Ruotsissa. Kristina Mäntylä poistaa kuoren makkarasta. ka raakoja makkaroita nostetaan tangoille, joissa ne menevät uuniin. Kevyeltä näyttää, mutta kahdeksan makkaran ja tangon yhteispaino on raskas, noin 25-28 kiloa. Työntekijät ovat enimmäkseen aika nuoria. Pitkistä työsuhteista huolimatta keskiikä on noin 30 vuotta. Tuotantoa tehdään yhdessä vuorossa, ja siivuttamossa kahdessa vuorossa. Makkaratehtaiden palkkoja pidetään hieman parempina kuin elintarvikealalla keskimäärin. Onko Kotivaralla hyvät palkat? – En oikein osaa sanoa. Ehkä palkkoihin vaikuttaa mahdollisuus urakkalisään, pohtii Parkkinen varovaisesti. sia kansantarinoita, on kysyttävä: syöttekö itse valmistamaanne makkaraa? – Kyllä. Toki syömme, vastaavat Kristina Mäntylä ja Sami Parkkinen yhdestä suusta. Viiden viikon kypsennys Meetvursti kypsyy miedolla lämmöllä. Uunien lämpötila on aluksi 30 astetta, josta se lasketaan viikkojen kuluessa 15 asteeseen. Pisimmillään kypsennys vie kuusi viikkoa. Näkemämme meetvurstierä kypsyy viisi viikkoa. Trukilla uunista ja uuniin makkaroita lastaava Pekka Rautio kertoo olleensa Kotivaralla 10 vuotta. Uunimies Raution vastuulla on makkaratankojen liikuttelun lisäksi esimerkiksi uunien pesu. Siivuttamo on Kristina Mäntylän valtakuntaa. Tottuneesti hän näyttää, kuinka makkarasta lähtee käsityönä kuori yhdessä hujauksessa. – Kuoria otetaan pois myös tuolla koneella. Mutta välillä on niin kiire, että on pakko tehdä lisäksi käsityötä, Mäntylä kertoo. Noin 40:stä kotivaralaisesta on suunnilleen yhtä paljon miehiä ja naisia. Miehiä on hieman enemmän raskaissa töissä kuten tuotannon alkupäässä. Naisia on taas enemmän siivuttamossa. Kaikista makkaroista 95 prosenttia siivutetaan. Mestarin arvot Kotivaran iskulauseen mukaan se on meetvurstien mestari. Arvoihin on kirjattu asiakkaiden ja kuluttajien tyytyväisyys, tuoteturvallisuus ja toiminnan kannattavuus. Yksi yhtiön viidestä arvosta on: ”Teemme yhdessä toimivan työyhteisön keskinäisellä luottamuksella ja toisen kunnioittamisella.” Niin luontevasti Mäntylä, Parkkinen ja Tanayama täydentävät toistensa sanomisia, että vaikuttaa siltä, ettei arvoluettelo ole jäänyt vain paperille. Työturvallisuuden noudattamiseen kannustetaan palkkiolla. Kun vuonna 2013 ei puoleen vuoteen ollut yhtään työtapaturmaa, yhtiö antoi tyky-toimintaan 2500 euroa, joilla ostettiin henkilökunnalle kunnon toppatakit. Kun makkaratehtaista liikkuu kaikenlai- Koulutus kutsuu keltanokkia Kotivaran pääluottamusmies Kristina Mäntylä ja varapääluottamusmies Sami Parkkinen ovat luottamusmiesuransa alussa, vasta kuukauden postiaan hoitaneet. Siksi onkin luontevaa, että molemmat ovat menossa SEL:n luottamusmiesten peruskurssille Kiljavan opistolle helmikuussa, haastattelua seuraavaksi viikoksi. Aikoinaan BC-ajokortin ja kuljetusalan tutkinnonkin suorittanut Mäntylä odottaa ay-opinsaunaa innolla. Myös elintarvikealan tutkinnon suorittanut Parkkinen on myönteisen odottavalla mielellä. – Uskon, että koulutus antaa eväitä ymmärtää, kuinka edunvalvonta toimii niin liiton päässä kuin täällä työpaikallakin, Parkkinen toteaa. Mäntylä uskoo pääluottamusmiehen tehtävän Kotivaralla sisältävän sekä onnistumisen hetkiä että vastuksia. – Tavoitteena on löytää asioihin ratkaisu, joka tyydyttää kaikkia, tai ainakin suurinta osaa, Mäntylä muotoilee. 14 NRO 2 /2015 26.2.2015 ammattiosasto 15 ammattiosasto teksti sel:n työryhmä Ammattiosaston puheenjohtajan yhteystiedot saat työpaikkasi luottamushenkilöiltä. Mikäli työpaikallasi ei vielä ole luottamushenkilöitä, yhteystiedot saat SEL:n aluetoimistosta. Ammattiosastossa jäsenet päättävät Ammattiosaston kokouksissa jäsenet päättävät yhdessä, millaista toimintaa järjestetään ja miten jäsenmaksurahat käytetään. Elintakeen mind mappiin eli käsitekarttaan voit tehdä omat muistiinpanosi oman ammattiosastosi toimintaan tutustumiseksi tai sen kehittämiseksi. S uomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n muodostaa 70 ammattiosastoa. Ne ovat kaikki itsenäisiä yhdistyksiä, joilla on oma hallinto ja talous. Jokainen liiton jäsen on ammattiosaston jäsen. Jäsenellä on oikeus osallistua oman ammattiosastonsa toimintaan, kokouksiin ja tapahtumiin. Jäsenen ammattiosasto määräytyy työpaikan ja sopimus- alan mukaan. Jokaisella ammattiosastolla on oma numeronsa, jota käytetään eri yhteyksissä osaston nimen lisäksi. Oman osaston numero selviää esimerkiksi liiton jäsenkortista. Vaikka SEL:n ammattiosastot ovat jäsenmäärältään, rakenteeltaan ja toiminnaltaan hyvinkin erilaisia, niillä on samat tärkeät perustehtävät. AMMATTIOSASTO Hallinto Koulutus Kevät- ja syyskokoukset Johtokunta jäsenet ja tilintarkastajat tai toiminnantarkastajat seuraavaksi vuodeksi. Kevätkokouksessa puolestaan hyväksytään edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös ja myönnetään tili- ja vastuuvapaus. Ammattiosastoissa, kuten kaikissa organisaatioissa, on välillä hyvä pysähtyä ja pohtia, miten ja millä tavoin osaston toimintaa voidaan kehittää. toimintaan onkin olla aktiivisesti mukana päättämässä ja toteuttamassa toimintaa. Kaikille osaston jäsenille järjestetään vähintään kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa: syyskokous ja kevätkokous. Syyskokouksessa päätetään seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta ja valitaan ammattiosaston puheenjohtaja, hallituksen eli johtokunnan Ammattiosastot ovat työpaikkatasolla toimivien työhuonekuntien ohella ammattiyhdistystoiminnan kivijalka, jonka päälle kaikki muu liiton toiminta rakentuu. Ammattiosaston toiminnasta päättävät jäsenet. Toiminta on ennen kaikkea siihen osallistuvien jäsenten näköistä. Paras tapa vaikuttaa oman ammattiosaston Kaikille jäsenille avoimet Luottamushenkilöille suunnatut Mitä säännöt sanovat? SEL:n ammattiosastojen säännöissä sanotaan: Ammattiosaston tarkoituksena on koota toiminta-alueellaan työskentelevät elintarvikealojen työntekijät Suomen Elintarviketyöläisten Liiton toimintaan elintarviketyöläisten työ- ja palkkaehtojen sekä yleensä taloudellisten, sosiaalisten, oikeudellisten etujen sekä yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi. Tarkoituksensa toteuttamiseksi osasto: a) toimii jäsentensä työ- ja palkkaehtojen parantamiseksi sekä valvoo työlainsäädännön, työehtosopimusten ja muiden työntekijöiden etuja turvaavien säännösten noudattamista sekä toteuttaa yhteiskunnallista edunvalvontaa; b) avustaa jäseniään niissä tilanteissa, joista liiton säännöissä määrätään; c) järjestää kokouksia, koulutusta ja vapaa-ajan harrastustoimintaa; d) neuvottelee ja tekee esityksiä jäsenistöä koskevissa asioissa; e) toimii yhteistyössä muiden paikkakunnalla olevien järjestöjen kanssa; f) kuuluu jäsenjärjestönä Suomen Elintarviketyöläisten Liittoon ja sen aluejärjestöön. Jäsenhankinta Edunvalvonta Työpaikkojen luottamushenkilöiden työn tukeminen Työpaikkojen työhuonekunnat Facebook Muut yhteistyökumppanit Työpaikat, joissa ei ole luottamushenkilöitä Kausi- ja kesätyöntekijät Työsuhdeneuvonta Jäsenedut SEL:n Kesä- ja Talvipäivät Tapahtumat Työttömät Eläkeläiset Nuoret Retket Menot Viestintä Elintae/ oma lehti Paikallislehdet Toimimalla näkyväksi Jäsenille tarkoitetut Jäsenpalvelut Talous Ilmoitustaulut Verkkosivut Jaostot ja työryhmät Ammattiosastot tiedottavat toiminnastaan, kokouksista ja tapahtumista Elintakeen järjestöpalstalla. Monilla osastoilla on myös omat verkkosivut ja oma Facebook-sivu tai -ryhmä. Toimintaa suunniteltaessa kannattaa kysyä seuraavat kysymykset: – Mitä tehdään? – Miksi tehdään? – Mitä tekemisellä halutaan saavuttaa? – Kuka tekee? – Koska tehdään? – Millä resursseilla tehdään? – Miten toimintaa arvioidaan? Toimintaa kehittäessä voi aloittaa esimerkiksi näistä kysymyksistä: – Mikä osaston toiminnassa on nyt hyvää? – Mikä kaipaisi muutosta? – Minkälaista palautetta jäseniltä on saatu? – Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joihin pitäisi panostaa? Lähteenä on käytetty KSL:n Yhdistystoiminnan avaimet -opasta. Tulot 16 NRO 2 / 2015 26.2.2015 lyhyesti lyhyesti RAY leikkasi palkansaajien hyvinvointijaksoista Olvi vähentää 32 ihmistä, 19 irtisanotaan Petteri Kivimäki Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT on Olvin marraskuussa alkaneet yt-neuvottelut päättyivät tammikuus- järjestänyt 1.askel-hyvinvointijaksoja aikuisille ja lapsiperheille Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen turvin vuodesta 2012 alkaen. Täksi vuodeksi RAY leikkasi yllättäen PHT:n avustuksia viime vuodesta 1,2 miljoonalla eurolla. Rahoitusta supistettiin 1.askel-hyvinvointitoiminnasta saaduista hyvistä tuloksista huolimatta. Rahoituksen rajun pienenemisen takia PHT ei voi järjestää lainkaan uusia, aikuisille suunnattuja 1.askel-hyvinvointijaksoja huhti-joulukuun välisenä aikana. Tammimaaliskuun jaksot, joille osallistujavalinnat on jo tehty, tullaan toteuttamaan suunnitellusti. Myös kesällä järjestettävistä perheiden 1.askel-hyvinvointijaksoista on jouduttu karsimaan yli 75 %. Parhaillaan haussa olevat kesän perhejaksot löytyvät osoitteesta www.pht.fi. Perhejaksojen osalta myös ne kevään jaksot, joissa haku on jo päättynyt ja osallistujaperheet valittu, toteutetaan. Syksyllä toteutettavista perhejaksoista tiedotetaan myöhemmin. Vuosille 2016–2018 RAY ei ole esittänyt lainkaan avustusta PHT:lle. PHT yrittää kuitenkin vielä kevään aikana löytää yhteisymmärrystä RAY:n kanssa, jotta sa 32 henkilön vähentämiseen. Olvi irtisanoo 19 ihmistä, heistä 17 on SEL:n työehtosopimuksen alaisissa töissä. Kymmenen ihmisen työt loppuvat eläkeratkaisuilla. Lisäksi kolme ihmistä lomautetaan toistaiseksi. – Huonosti kävi, olemme äärimmäisen surullisia työnantajan ratkaisusta, Olvin selliläisten työntekijöiden pääluottamusmies Jari Votkin tiivistää tunnelmat. Työntekijät ovat tyrmistyneitä lopputuloksesta. – Tämä on kova isku kaikille olvilaisille. Menetetyt työpaikat tuovat huolta tulevasta taloudellisesta pärjäämisestä. Tällä hetkellä työllisyystilanne ei ole hyvä, uusia työpaikkoja on vaikea löytää, Votkin harmittelee. Olvi perustelee henkilöstön vähennystarvettaan kuluttajien heikentyneellä ostovoimalla ja alan koventuneella hintakilpailulla. Yt-neuvotteluiden piirissä oli koko Olvin Suomen henkilöstö, yhteensä 380 ihmistä. Alun perin vähennystarpeen arvioitiin olevan enintään 35 henkilöä. Pääosa Olvin henkilöstöstä Suomessa työskentelee Iisalmessa. – Vaikka neuvottelut käytiin yt-lain mukaisesti, jäi mieltä kuitenkin kaihertamaan neuvotteluiden ilmapiiri. Näin luottamusmiehenä olen pettynyt siihen, ettei aitoja keskusteluja käyty ja vaihtoehtoja punnittu. Haluttiinko edes löytää vaihtoehtoja irtisanomisille? Mielestäni ei. Työnantaja lähinnä keskittyi perustelemaan vähennystarvetta, ei etsimään ratkaisuja, joilla irtisanomiset olisi voitu välttää, Votkin kritisoi. Työntekijäpuoli esitti neuvotteluissa pehmeämpiä ratkaisuja muun muassa lomautuksia isommalle henkilöstömäärälle, jotta irtisanomisiin ei olisi päädytty. – Näihin esityksiin työnantaja ei kuitenkaan suostunut, Votkin toteaa. toiminta voisi jatkua. Muussa tapauksessa PHT:n järjestämä palkansaajien hyvinvointitoiminta päättyy tähän vuoteen. Uusi keskusjärjestö -hanke organisoitui, SEL mukana Uuden keskusjärjestön selvitystyöhön mukaan ilmoittautuneet ammattiliitot kokoontuivat helmikuussa päättämään selvitystyön organisoimisesta, aikataulusta ja taloudesta. Hankkeelle valittiin ohjausryhmä, joka koostuu 14 ammattiliiton edustajasta ja kahdesta asiantuntijajäsenenä toimivasta keskusjärjestöpuheenjohtajasta. Ohjausryhmä muun muassa valmistelee esitykset selvitystyössä mukana olevien liittojen kokouksille ja johtaa hankkeen etenemistä ja taloutta. Ohjausryhmän jäseniksi nimettiin Pertti Porokari (Insinööriliitto), Rauno Vesivalo (Tehy), Jorma Malinen (Ammattiliitto Pro), Silja Paavola (SuPer), Maija Pihlajamäki (Jyty), Niko Simola (Pardia), Liisa Halme (VvL), Jarkko Eloranta (JHL), Ann Selin (PAM), Riku Aalto (Metalliliitto), Marko Piirainen (AKT), Matti Harjuniemi (Rakennusliitto), Veli-Matti Kuntonen (SEL) ja Timo Vallittu (TEAM). Selvitystyön käytännön toteutusta valmistelemaan ja koordinoimaan valitaan jäsenliitoista ja keskusjärjestöistä riippumaton projektipäällikkö. Ohjausryhmä nimeää myöhemmin valmistelutyöryhmät. Selvitysvaihe etenee siten, että tämän kevään aikana valitaan hankkeen projektipäällikkö sekä määritellään keskusjärjestön strategia ja perustehtävät. Syksyn aikana työryhmät valmistelevat päätösesitykset toiminnoittain. Tavoite on, että uuden keskusjärjestön toiminta alkaa vuoden 2017 alussa. Ohjausryhmässä mukana oleva SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen korostaa, että nyt ollaan selvittämässä uuden keskusjärjestön perustamista. – Tässä on kyse uuden keskusjärjestön rakentamisesta, ei siis esimerkiksi liittofuusioista. SEL on jatkossakin itsenäinen ammattiliitto, joka hoitaa itse työehtosopimustoimintansa. SEL ja 43 muuta ammattiliittoa on tähän mennessä ilmoittanut osallistumisestaan uuden keskusjärjestön selvitysvaiheeseen. Ne edustavat noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa ja yksinyrittäjää. Selvitystyöhön voi edelleen ilmoittautua mukaan 17 Palkansaajien hyvinvointijaksot loppuvat, jos RAY pysyy päätöksessään. Harri Hietala jatkaa yt-asiamiehenä www.tem.fi/ytasiamies Hanki nyt omasi, ettet jää ilman! Pipo ja kauluri Maistuva ammatti saa jatkoa Ruoka-alan järjestöt aloittavat yhteisen kaksivuotisen hankkeen, Harri Hietala siirtyi hoitamaan yhteistoiminta-asia- miehen tehtävää toukokuussa, kun Helena Lamponen siirtyi kesken kauden Akavan Erityisalojen edunvalvontayksikön päälliköksi. Joulukuussa hallitus nimesi Hietalan yt-asiamieheksi, jonka viisivuotinen virkakausi alkoi vuoden alusta. Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävänä on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa valvomalla yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmiä koskevien lakien noudattamista. Lisäksi yhteistoiminta-asiamies valvoo henkilöstörahastoja. Harri Hietala on oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari. Hän on toiminut pitkään eri tehtävissä työmarkkinajärjestöissä työnantajapuolella. Yhteistoimintalain piirissä on Suomessa noin 8 300 yritystä ja niissä 910 000 työntekijää. Henkilöstörahastoja on noin 60, joissa jäseniä lähes 120 000. Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston asiakkaita ovat valvottavien lakien soveltamispiirissä olevat yritykset, työntekijät ja henkilöstöedustajat. Asiamies toimii itsenäisesti työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Toimisto aloitti toimintansa syyskuussa 2010. SEL:n 110-v. juhlavuoden tuotteet myynnissä Harri Hietala on tehnyt tähänastisen työuransa työnantajapuolen järjestöissä. Kuva: Kaisu Aho jonka tavoitteena on herättää nuorten kiinnostusta ruuan parissa työskentelyyn. Nuoria innostetaan hakeutumaan ruokaketjun ammatillisiin ja akateemisiin opintoihin osallistavalla otteella. Opintojen ohjaajilla, opettajilla ja koululaisilla sekä lukiolaisilla on tarve saada tietoa ruokaketjusta kokonaisuutena sekä sen tarjoamista moninaisista urapoluista. Viestiä viedään nuorille järjestöjen omissa tapahtumissa ja omia viestintäkanavia hyödyntäen. Työkaluina ovat verkkoviestintä, ammattivideot, oppimistehtävät, kouluvierailut ja messutapahtumat. Ruokatiedon projektikoordinaattori Minttu Virkki lupaa, että paukkuja pannaan syksyisten Elma-messujen koululaispäivän yhteyteen sekä Opo-päiviin ja rekrytointitapahtumiin. – Kahden vuoden aikana jalkaudutaan ruoka-alojen opiskelijoiden ja nuorten työntekijöiden kanssa muun muassa kouluihin. Nuoret pääsevät itse kertomaan ammatistaan, innostuksestaan ja mahdollisuuksistaan muille sekä kasvokkain että videoiden avulla, Virkki kertoo. Hankkeessa ovat mukana SEL:n lisäksi Ammattiliitto Pro, Elintarviketeollisuusliitto ETL, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Meijerialan ammattilaiset MVL, Ruokatieto Yhdistys ja Agronomiliitto. Yhteistyötä tehdään myös ruokaalan opiskelijoiden, oppilaitosten ja opinto-ohjaajien kanssa. Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö sekä hankekumppanit. www.maistuvaammatti.fi Pipo + kauluri yhteensä 15 €, erikseen ostettuina 10 €/kpl. Molemmissa brodeerattuna juhlavuoden logo hopean värisenä. Värivaihtoehdot kuvissa. Jos et pääse ostamaan omiasi Talvipäiville Ouluun 21.3.2015, voit tilata myös postitse, jolloin hintaan lisätään postituskulut. Tilaukset: Seija Kyllönen, p. 020 774 0772, seija.kyllonen@selry.fi TUOPPI Tuopissa juhlavuoden logo kaiverrettuna. Tuopin vetoisuus 0,4 litraa ja materiaalina ruostumaton teräs. Maaliskuussa työpaikkojen luottamushenkilöt ja ammattiosastot käynnistävät tuopin kimppatilaukset työpaikoilla. Jos et pääse ostamaan omaasi Talvipäiville Ouluun tai Kesäpäiville Seinäjoelle, eikä työpaikallasi järjestetä kimppatilausta, voit tilata omasi myös postitse. Hinta: 10 €/kpl + postituskulut. Postituskuluja ei veloiteta jos tuoppeja tilataan kerralla 10 tai enemmän. Tilaukset: Erja Ekman, p. 020 774 0642 erja.ekman@selry.fi 18 NRO 2 / 2015 26.2.2015 julkkis selvitetty tapaus teksti matti välimäki/up-uutispalvelu kuva jarno mela teksti minna räsänen kuva maria björklund ”Työantaja kans kunnol yhtee – ja omal porukal se jälkee kahtee!” Putouksen voitti porilainen ay-jyrsijä Salme Pasi. Liitto-oravan erikoishaastattelussa sketsihahmon luoja, näyttelijä Joonas Nordman kertoo, miten hahmo oikein syntyi. S alme Pasilla on ollut vientiä. Viihdeohjelma Putouksen Vuoden sketsihahmo -kisan voiton jälkeen liitto-oravaa juhlittiin esimerkiksi Porin kauppatorin kansanjuhlassa, johon osallistui tuhansia ihmisiä. Oravan keikkakalenterissa on tällä hetkellä buukkauksia aina juhannukselle asti. – Hei hiuka o ekstiä ollu haipakkaa! Kyl mää viäki oo iha huuli pyäreen koko hommast. Iha ko ois ollu pöhnäspäite kuukaure päivät!, Salme Pasi kommentoi. Olet antanut kasvot suomalaiselle ammattiyhdistysaktiiville. Miksi olet mukana ay-toiminnassa? – Duunari elämä o näin päivin tuulist touhuu. Ja tyäantajapuale toiminta välii pehmeet touhuu. Jonku siäl täytyy ol sanomas ja lyämäs häntää pöytää. Mää sovi siihe valla komiasti, ko mut o rauhotettu, ni ei mul Häkämiähet summuut mahr mitää! Salme Pasi kertoo, että ay-toiminta antaa hänelle oravakohtaisesti ”taistelutahtoo ja paljo hyvii kavereit”. – Omalaisii persoonis heki. Koko perheen viihdeohjelman sketsihahmokisan voi voittaa vain hahmo, joka pystyy vetoamaan yhtälailla lapsiin, nuoriin ja aikuisiin. Monissa liitoissa pohditaan, miten aytoiminnasta saataisiin niin vetovoimaista, että se kiinnostaisi nykyistä enemmän nuoria. Salme Pasilla on pari neuvoa. – Kiältämäti ko ay-liikkeest joku o uutisis tai muual äänes, ni kovi o harmaat karvotust heil. Mää oli varmaa siin miäles tämmöne vähä nuarekkaampi kaveri, hän toteaa. – Mee pitäs ay-liikkees pääst paremmi sisäl siihe, mitä nuaret tyäelämäst aattelee. Tuol o työmail paljo nuarii kavereit, jotka o tullu iha erilaisee tyäelämää ko mitä keskiikäset duunari aikanas. Salme Pasi haluaa lähettää tervehdyksen kaikille suomalaisille ammattiliitoille: – Otetaa tyäantaja kans kunnol yhtee ja omal porukal se jälkee kahtee! Piretää omiemme pualii ja enne kaikkee heikompie. Porilainen tuhdeilla mausteilla Salme Pasi siirtyy nyt hetkeksi lakisäätei- Tällä palstalla kerromme työpaikoilla tapahtuneista, todellisista ongelmatilanteista, joita selliläiset ovat hoitaneet. Tapaus voidaan esitellä myös nimettömänä. Jos sinulla on mielessäsi pieni tai iso ratkaistu juttu, kerro siitä meille: karoliina.oystila@selry.fi Lauantaitöistä oikeus korvaukseen L Harmaata karvoitusta selle kaffepaussil, jyrsimään viineriä sekä haaveilemaan Vappu Pimiästä. Näyttelijä Joonas Nordmanilla on hyvä hetki kertoa, miten hahmo oikein syntyi. – Tämän hahmon kohdalla aluksi oli vain ajatus, että eläinhahmo voisi olla erilainen ja tuore vaihtoehto. Sitten liito-oravasta syntyi sanaleikki liitto-orava. – Pyörittelin muitakin ideoita, mutta tämä liitto-orava jäi pyörimään mieleen. Halusin myös tehdä vahvan ja ulospäin suuntautuneen mieshahmon, ja nimenomaan porilaisen sellaisen. Lopulta tyypillinen porilainen mies ja ay-orava löivät kättä, ja tuollainen siitä sitten tuli. Nordmanilla ei ole itsellään juurikaan kokemusta ay-maailmasta. – Kun olin parikymppisenä Porissa raksalla kesätöissä, tutustuin moneen hyvin ay-henkiseen rakennusmieheen. Se oli hauska kesä, ja siellä tunnit todellakin pistettiin ylös, ja kaffepaussit pidettin. Fyysisesti raskaassa työssä se on hyvin ymmärrettävää. Joonas Nordman kertoo, että ammattiyhdistysliike on tietenkin tullut tutuksi mediaa seuratessa. Hän toimii myös YleLeaksin käsikirjoittajana. Ajankohtaisessa kuvassa – Tyäantajapuale toiminta o välii pehmeet touhuu. Jonku siäl täytyy ol sanomas ja lyämäs häntää pöytää, liitto-orava Salme Pasi sanoo. televisiosatiirissa sivutaan usein työmarkkinapolitiikkaa. Rakkaudesta se oravakin piruilee Kuten Salme Pasille, myös Joonas Nordmanille porilaisuus on tärkeää. – Pori on synnyinkaupunkini. Vaikka asun Helsingissä, pidän Poria kotikaupunkinani. Rakastan sitä paikkaa. ”Vaikka lähtisit Porista, porilaisuus ei ikinä lähde sinusta.” Hänellä on selkeä käsitys siitä, mitä porilaisuus pohjimmiltaan on. – Se on suoraa ja vilpitöntä elämänasennetta. Rohkeutta olla oma itsensä. Ja tietenkin taitavaa päänaukomista muille! Se kun on porilainen tapa osoittaa kiintymystä, Nordman kiteyttää. Porilaisuutta ja ay-toimintaa taitaa yhdistää ainakin tietty me-henki. Porukassa ollaan vahvempia kuin raumalaiset. Vai mitä mieltä Salme Pasi on? – Juu! Me-henki kuuluu ol! Mut siihe kuuluu et hyväksytää kaikki omalaisekki persoonat semmosin ko he on. Jopa siis raumalaiset. Millai muute? – Sillai kai! 19 eipomoalan yritys teetti 2000-luvulla useita vuosia säännöllisesti kahdeksan tunnin mittaisia työvuoroja, jotka alkoivat perjantaina kello 17 tai 18 ja päättyivät lauantaina aamuyöllä kello 1 tai 2. Työvuoroista maksettiin täysimääräisesti työehtosopimuksen 29 §:ssä määritelty lauantaityölisä aina silloin, kun työvuorosuunnitelman mukainen työvuoro oli alkanut perjantaina ja päättynyt lauantain puolella. Yritys piti muutaman vuoden tauon kyseisten työvuorojen teettämisestä ja aloittaessaan ne uudelleen, työntekijöille kuuluvat lauantailisät jäivät maksamatta. ” Leipomoalalla vuorokauden ylitse menevät työvuorot ovat yleisiä, joten työpaikoilla on hyvä olla tarkkana, että palkat ja lisät maksetaan oikein.” Lauantailisä korvaa haittaa Tarkista tilisi Lauantaityölisästä sovittiin työehtosopimuksissa 1970-luvulla. Tuolloin voimassa ollut leipomotyölaki mahdollisti kahden eri vuorokauden aikana teetettävän työvuoron yleisesti kaikessa leipomotyössä sopimisella tai työneuvoston luvalla. Lauantaityölisän perusteena on ollut hyvittää työntekijälle sitä haittaa, kun hän joutuu työskentelemään viikonloppuna. Työehtosopimukseen on kirjattu, että lauantaityölisä tulee maksaa lauantaina tehdystä työstä riippumatta siitä, minkä vuorokauden puolella työvuoro on alkanut tai päättynyt. Kun leipomoyritys alkoi uudelleen teettämään työvuoroja, jotka alkoivat perjantai-iltana ja päättyivät lauantain puolella aamuyöllä, lauantaityölisä jäi maksamatta kuudelle kokoaikaisessa työsuhteessa olleelle työntekijälle. Asiasta yritettiin sopia ensin työpaikalla luottamusmiehen ja työnantajan neuvotteluissa. Työnantaja ei kuitenkaan myöntänyt virhettään. Asian edettyä liittojen välisiin neuvotteluihin, kävi ilmi, että myös SEL ja työnantajaliitto ETL olivat eri mieltä työehtosopimuksen tulkinnasta ja sanamuodoista. Koska kiistaa ei saatu ratkaistua, SEL vei asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Leipomoalalla vuorokauden ylitse menevät työvuorot ovat yleisiä, joten työpaikoilla on hyvä olla tarkkana, että palkat ja lisät maksetaan oikein, SEL:n palkkasihteeri Ari Huuki muistuttaa. Huukin mukaan työtuomioistuimen tammikuussa tekemä ratkaisu selkeyttää entisestään leipomoalan työehtosopimuksen tulkintaa. – Tästä eteenpäin on selvä sanoa, että lauantaivuorokauden aikana tehdystä työstä kuuluu peruspalkan lisäksi maksaa myös lauantailisä, joka 1.8.2014 voimaan tulleiden palkkataulukoiden mukaisesti on suuruudeltaan 22,38 euroa, Huuki toteaa. Osa-aikatyöntekijän osalta lauantaityölisästä on sovittu erikseen. Lisän suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka pitkä työntekijän säännöllisesti toistuva viikkotyöaika on. – Jos esimerkiksi säännöllinen viikkotyöaika, josta osa sijoittuu lauantaiksi, on 30 tuntia, on lauantailisän suuruus 16,79 euroa. Viikkotyöajan ollessa 12 tuntia lauantailisän suuruus on 6,71 euroa, Huuki kertoo. Työtuomioistuin SEL:n kannalla SEL vaati työtuomioistuinta vahvistamaan, että leipomo oli menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti sekä velvoittamaan ETL:n ja leipomoyrityksen korvaamaan yhteisvastuullisesti asian käsittelystä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut sekä työn- antajan maksamaan palkkasaatavat työntekijöilleen. SEL:n mielestä työehtosopimuksen kirjaus oli selkeä: lauantaina tehty leipomotyö oikeuttaa tessissä määrättyyn lauantaityölisään täysimääräisesti. ETL kiisti työehtosopimuksen määräyksen ja lauantaityölisän maksamisvelvoitteen. ETL vetosi siihen, että lauantaityölisää koskevasta määräyksestä annetussa soveltamisohjeessa käytetään sanamuotoa ”lauantaipäivänä”. Tämä tarkoitti ETL:n mukaan sitä, että lauantaityölisän maksamiseen oikeuttavan työvuoron olisi tullut alkaa lauantaivuorokauden puolella. Työtuomioistuimen ratkaisu oli, että lauantaityölisästä annetussa määräyksessä sanamuoto ei edellytä sitä, että työ tehtäisiin tai aloitettaisiin vain lauantain puolella. Lauantaipäivä-termiä on näin ollen tulkittava yleiskielen mukaisessa merkityksessä eli se tarkoittaa koko lauantaivuorokautta kello 00-24.00. Näin työtuomioistuin vahvisti SEL:n kannan oikeaksi, ja kiista ratkesi SEL:n jäsenten hyväksi. Leipomoalan yritys velvoitettiin maksamaan puuttuvat lauantaityölisät kuudelle työntekijälleen. Yritys ja ETL maksoivat myös asian käsittelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikuluista. Työtuomioistuin Työtuomioistuin on Helsingissä toimiva erityistuomioistuin, joka käsittelee työehto- ja virkaehtosopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta johtuvat riita-asiat ja työrauharikkomukset. Työtuomioistuimen antamiin ratkaisuihin ei voi hakea muutosta, vaan ne ovat lopullisia. www.tyotuomioistuin.fi 20 NRO 2 /2015 26.2.2015 på svenska TAPAHTUMAT Alla bakom medborgarinitiativet I mitten av januari började namninsamlin- gen på ett medborgarinitiativ med syfte att få en lag som förbjuder nollavtal och stadgar om en veckoarbetstid på minst 18 timmar. Under den första månaden undertecknades initiativet av nästan 8 500 personer. Om undertecknandet fortsätter i samma takt betyder det att initiativet under det halvår som namninsamlingen pågår med nöd och näppe uppnår gränsen på 50 000 undertecknare. Om man inte får ihop 50 000 underskrifter tar riksdagen inte initiativet till behandling. Om vi inte uppnår målet är det också en stor smocka mot fackets styrka och enighet. Medborgarinitiativet om en jämlik äktenskapslag har redan visat att man kan ändra en lag genom medborgarinitiativ. Därför ska vi inte slarva bort denna möjlighet. Initiativet om att förbjuda nollavtal är verkligen viktigt. Nollavtalen är en verklig cancersvulst i dagens arbetsliv. De leder till att arbetstagarna ständigt är osäkra om antalet arbetstimmar och lön. Nollavtalen har slagit rot inom många branscher och arbetsgivarna använder dem gärna, för det En arbetsgivare som har fattat tycke för nollavtal försöker antagligen i fortsättningen anställa så gott som alla arbetstagare med nollarbetsavtal. I morgon kan det vara du. SEL returnerar avgiften till YTK för resten av året är en avtalsform där arbetstagaren står för allt flexande. En del kan tycka att det ju egentligen är riktigt bra att det på arbetsplatserna finns folk med nollavtal. De fungerar som en buffert, när behovet av arbetskraft mins- ledare kar. Och det behövs kanske inte samar- Karoliina Öystilä Chefredaktör betsförhandlingar om att minska antalet fast anställda och heltidsanställda, när arbetsgivaren utan förhandlingar kan sänka antalet till noll för dem som har ett arbetsavtal på noll timmar. Det är dock verkligen kortsiktigt att tänka så. En arbetsgivare som har fattat tycke för nollavtal försöker antagligen i fortsättningen anställa så gott som alla arbetstagare med nollarbetsavtal. I morgon kan det vara du. Därför lönar det sig att handla redan i dag. Det är Operation Fastjobb som står bakom medborgarinitiativet. Med är folk från olika fackförbund och från hela landet. Kampanjens aktivister gör ett gott arbete, de arrangerar evenemang, för kampanj på torg och i de sociala medierna. Men det finns en risk för att det inte räcker. Det behövs bredare axlar bakom medborgarinitiativet, det behöver hela den finländska fackföreningsrörelsen. Över två miljoner finländare hör till facket. Om ens tio procent av dem undertecknar initiativet får det ett enormt stöd. Det är svårt för riksdagens majoritet att strunta i en sådan mängd. Låt oss alltså ta emot utmaningen på arbetsplatserna och i fackavdelningarna och tillsammans se till att ett stort antal mänskor undertecknar initiativet. vetet betalar för liten lön? Ska arbetstagarnas synpunkter beaktas då det förekommer konflikter på arbetsplatsen? Ska fackförbundet ha rätt att föra ett ärende till rätten för att man också på de små arbetsplatserna ska våga kräva den rätt man har enligt lagar och avtal? Hösten 2013 kom arbetsgivarnas och löntagarnas centralorganisationer överens om att man ska reda ut behoven att utveckla systemet för att förhandla om lagar och konflikter. Parterna kom också överens om att om det behövs ändringar i lagar, så bereds ärendet tillsammans med regeringen. Denna beredning är ett s.k. trepartsamarbete mellan riksdagen, arbetsgivarna och löntagarna. I förhandlingarna deltog löntagarcentralorganisationerna Akava, FFC och FTFC och från arbetsgivarsidan Finlands Näringsliv EK och arbetsgivarförbunden inom den offentliga sektorn. Löntagarsidan har sannerligen behov att utveckla såväl hur avtalen som gällande baks medlemsavgiften för resten av året till dem som under året övergår från Allmänna arbetslöshetskassan YTK till Finlands Livsmedelsarbetarförbund. YTK tar samma fasta årsavgift av alla sina medlemmar. Hittills har de som mitt under ett kalenderår gått över från YTK till förbundet förlorat den återstående delen av medlemsavgiften till YTK, eftersom YTK har vägrat returnera den återstående medlemsavgiften till sina forna medlemmar. – På det här sättet garanterar vi att ingen låter bli att byta från YTK till förbundet mitt under året för att de då betalar dubbel medlemsavgift, säger SELs organisationschef Pekka Närhinen. En person som flyttar från YTK till SEL undertecknar en fullmakt som ger förbundet lov att returnera medlemsavgiften från YTK. Medlemmen får den returnerade medlemsavgiften i reda pengar på sitt konto genast när hen har blivit medlem i SEL och fullmakten har returnerats. SEL söker med den fullmakt medlemmen ger tillbaks medlemsavgiften av YTK. Om YTK inte returnerar medlemsavgifterna kan förbundet söka sina fordringar via rätten. Returneringen av medlemsavgiften baserar sig på ett beslut av riksdagens biträdande justitieombudsman från 2007. Enligt beslutet är årsmedlemsavgiften YTK till sin karaktär en försäkringsavgift och då medlemskapet upphör ska de medlemsavgifter som betalats för tiden efter utträdet returneras. Du som är under 25 år och inte har yrkesut- 16.2.2015 arbetslivslagstiftning följs, som exempel kan jag nämna sanktioner för lön under avtal och förtroendemannens anställningsskydd. FFCs styrelse behandlade i dag förhandlingsläget och såg inte någon möjlighet att fortsätta förhandlingarna på det ensidiga sätt som arbetsgivarna föreslagit, då inget av arbetstagarnas ärenden i praktiken gick framåt. Arbetsgivarna ansåg att man bara skulle förhandla om det som de kallar ”strejkböter”, dvs. ersättningar som arbetstagarparten ska betala för åsiktsyttringar, som vanligtvis orsakats av arbetsgivarens ensidiga åtgärder. Arbetsgivarna hade ingen vilja att förhandla om de saker som är viktiga för arbetstagarna, varför det inte fanns någon möjlighet att få till stånd en avtalslösning som var balanserad och beaktade vardera parten. Vi ska inte godkänna diktat, därför är det skäl att sätta punkt för förhandlingarna för denna gång. SEL har sedan början av februari betalat till- tapahtumat länsi-suomi Os. 16 Jyväskylän Elintarviketyöläiset Os. 30 Kuopion Elintarviketyöläiset Os. 54 Turun Makeistyöläiset Uimahallipäivä lauantaina 14.3.2015 klo 10.00– 18.00 Aalto Alvarissa , Pitkäkatu 2, Jyväskylä. Kassa Osasto tarjoaa naistenpäivän kunniaksi elokuvalipun naisjäsenille. Liput haettavissa aluetoimistosta suljetaan klo 17.00. Ilmoittautumiset maanantaihin 9.3. mennessä työpaikkojen luottamusmiehille tai Aino Mikkonen p. 040 191 6580. Uintiaika pukeutumisineen on kolme tuntia. Uimahallilla on mahdollisuus myös käydä kuntosalilla. Liikunnan jälkeen kahviosta saa kahvia, teetä, pillimehua ja munkkia. Uimahallipäivä on tarkoitettu ammattiosaston jäsenille sekä muille perheen jäsenille. Muista ottaa mukaan liiton jäsenkortti. Mukavaa liikuntapäivää toivottaa johtokunta. 2.–13.3.2015, yksi lippu/jäsen. Itä-Suomi Os. 4 Oulun Elintarviketyöntekijät Os. 23 Joensuun Elintarviketyöläiset Oulun Elintarviketyöntekijät järjestää kevätretken Iso-Syötteelle lauantaina 28.3.2015. Matka on Talvipäivät Oulussa! Ao.054 tukee osallistuvia jäseniään. Lisätietoja Sirpalta p. 040 843 3224. Os. 54 Turun Makeistyöläiset Teatterimatka 2.5.2015 Tampereen Komediateatteriin ”Kyllä isä osaa”-näytökseen. Näytös alkaa klo 15.30, bussikuljetus Turusta tarkemmin ilmoitettavana ajankohtana. Mukaan mahtuu 30 ensin ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset maksamalla 15 € ammattiosaston tilille: FI14 5014 0520 0414 12 viimeistään 15.3.2015. Viestikenttään jäsenen nimi. Jos lippuja jää, on mahdollista ottaa mukaan yksi avec per jäsen 30€ hintaan. Tiedustelut Sirpalta p. 040 843 3224. Häme-Keski-Suomi Os. 13 Hämeenlinnan Elintarviketyöläiset Pilkkikisat lauantaina 7.3.2015. Lähtö Hätilän Salen parkkipaikalta klo 9.00. Ilmoittautumiset Ari Karppinen p. 050 305 7274. Osasto järjestää pilkkikisat lauantaina 4.4. 2015 klo 10–14 Viinijärvellä. Ilmoittautuminen 29.3.2015 mennessä Jari Niskaselle p. 044 540 2021 tai sähköpostilla niskanenjari34@gmail.com. Osasto tarjoaa kilpailun ohessa grillimakkaraa ja kahvia. Ajoohjeet/kartan kilpailupaikalle saa Jari Niskaselta. vellus blogg Veli-Matti Kuntonen Ordförande Utdrag ur ordförandes blogg: www.selry.fi/blogi bildning efter grundskolan eller gymnasiet och är arbetslös eller visstidsanställd så att anställningen upphör så att du kan vara arbetslös när höstterminen börjar, ska nu på våren söka studieplats. Genom att söka till utbildning garanterar du att du inte förlorar din arbetslöshetsförmån om du blir arbetslös. Du måste på våren söka till en utbildning som leder till examen och ger dig yrkesfärdigheter och som börjar på hösten. Utbildningen behöver inte omfattas av gemensam ansökan. Du kan också till exempel söka till ett universitet eller till en yrkeshögskola. Sök minst två studieplatser. Om du då höstterminen börjar är arbetslös ska du på TE-centralen berätta vilka studieplatser du sökte på våren. Om du utan giltig orsak har låtit bli att söka dig till utbildning förlorar du din rätt till arbetslöshetsförmån från början av höstterminen, dvs. från 1 september, tillsvidare tills du fyller 25 år. Du förlorar arbetslöshetsförmånen tillsvidare också om du utan giltig orsak nekar till utbildning eller du inte börjar utbildningen eller avbryter den. Du kan fråga mer på Jobblinjen, tel. 0295 020 710. Os. 30 Kuopion Elintarviketyöläiset Talvitapahtuma Neulaniemessä sunnuntaina 15.3. 2015, Neulaniementie 456. Pilkkikilpailu klo 9-13 lumiveistoskilpailu klo 9-13, koiravaljakkoajelua klo 10-13 ja lasten hiihtokilpailu klo 12.00. Tarjolla hernekeittoa ja makkaraa! Tervetuloa! Johtokunta POHJOIS-SUOMI tarkoitettu ammattiosaston jäsenille ja samassa taloudessa asuville perheenjäsenille. Lähtö aluetoimiston edestä klo 8.00 ja takaisin Oulussa olemme noin klo 19.00. Ammattiosasto maksaa matkan ja ruokailun. Mukaan mahtuu 50 nopeinta kevätretkeläistä. Ilmoittautumiset aluetoimistolle 13.3.2015 mennessä, p. 02077 40772. Tervetuloa mukaan! ristikon ratkaisu Ristikon 1/2015 voittaja: Pentti Laine, Salo. Onnittelut voittajalle! LUOTTAMUSMIESTEN HYVINVOINTIKURSSIT Du som är under 25, kom ihåg att söka studieplats Punkt för förhandlingarna Bör vi få ett stopp på att arbetsgivaren med- 21 työttymyyskassa Työtä vastaanotettava myös työssäkäyntialueen ulkopuolelta Työssäkäyntialue ulottuu 80 kilometrin säteelle kotipaikasta. Tältä alueelta työttömällä työnhakijalla on velvollisuus vastaanottaa työtä työttömyysetuuden edellytyksenä. Työttömän velvollisuus ottaa vastaan työtä myös työssäkäyntialueen ulkopuolelta laajeni vuoden 2015 alusta alkaen lakimuutoksella. Työttömän työnhakijan täytyy nyt ottaa vastaan myös työssäkäyntialueen ulkopuolelta tarjottua työtä, jos päivittäinen työmatka olisi kestoltaan keskimäärin enintään kolme tuntia päivässä. Jos työ on osa-aikaista, aikaraja on kaksi tuntia. Työmatkan kestoa arvioidaan aina julkisen liikenteen mukaisesti, vaikka käytössä olisi oma auto. Tarjotusta työstä on jatkossa pätevä syy kieltäytyä, jos työmatka- ja muut kustannukset nousevat palkkahyötyä korkeammiksi. kansanedustajaehdokas Oletko kansanedustajaehdokas? Jos olet SEL:n jäsen, ehdolla eduskuntavaaleissa 2015 ja haluat, että ehdokkuudestasi kerrotaan Elintakeessa 3/2015 ja SEL:n verkkosivuilla, ilmoittaudu 28.2.2015 mennessä osoitteeseen karoliina.oystila@selry.fi. Kerro ilmoittautuessasi seuraavat tiedot: nimi, ikä, ammatti, työpaikka, vaalipiiri, puolue tai valitsijayhdistys, puhelinnumero, sähköpostiosoite ja ehdokasverkkosivujen tai blogin osoite. Eduskuntavaalit ovat sunnuntaina 19.4.2015 ja ennakkoäänestysaika kotimaassa on 8.–14.4.2015. Sinä työpaikkasi tai ammattiosastosi LUOTTAMUSHENKILÖ. Kaipaatko lisää eväitä hyvinvointiisi? SAL-lomat tukee liikunnallista hengähdystaukoasi. Osallistu kurssille! 100 € /4 vrk HINTA VAIN YYTERIN KYLPYLÄ Sisältää majoituksen, täysihoidon ja mukaansa tempaavan ohjelman. LIIKUNTAKESKUS PAJULAHTI 11.–15.5. 4 vrk 5.–9.10. 4 vrk 21.–25.9. 4 vrk 22.–24.5. ja 11.–13.9. 2+2 vrk KUORTANEEN URHEILUOPISTO URHEILUOPISTO KISAKESKUS 8.–12.6. 4 vrk 17.–19.4. ja 16.–18.10. 2+2 vrk Tutustu ohjelmiin, kurkkaa lisätietoja ja ilmoittaudu: www.sal-lomat.fi 9.–13.11. 4 vrk 8.–10.5. ja 13.–15.11. 2+2 vrk 22 NRO 2 /2015 26.2.2015 kevätkokoukset Ammattiosaston sääntömääräinen kevätkokous 2014 malliesityslista 1. 2. 3. 4. Kokouksen avaus Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Työjärjestyksen hyväksyminen Kokousvirkailijoiden valinta a. kaksi pöytäkirjantarkastajaa b. kaksi ääntenlaskijaa 5. Toimintakertomus vuodelta 2014 6. Tilikertomus vuodelta 2014 7. Luetaan tilintarkastajien / toiminnantarkastajan lausunto ja vahvistetaan tilinpäätös 8. Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle ja taloudenhoitajalle 9. Muut esille tulevat asiat a. ammattiosaston jäsenhankintatoimet b. 110-vuotisjuhlavuoden kahvitukset 10. Ilmoitusasiat 11. Kokouksen päättäminen Etelä-Suomi Os. 1 Helsingin Leipomotyöntekijät Kevätkokous tiistaina 24.3.2015 klo 15.00 SEL:n Etelä-Suomen aluetoimistossa, Siltasaarenk. 4, 5 krs. Kahvitarjoilu, liiton edustajan puheenvuoro. Ter- vetuloa! Johtokunta Os. 5 Helsingin Liha-elintarviketyöntekijät Ammattiosaston sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 19.3.2015 klo 17.00 SEL:n aluetoimistossa Hakaniemessä, Siltasaarenkatu 4, 5.kerros. Kokouksessa osaston toiminta- ja talouskertomus vuodelta 2014 sekä vahvistetaan tilinpäätös. Kahvitarjoilu. Os. 36 Helsingin Meijeri- ja Juustotyöntekijäin ammattiosasto Sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 20.3.2015 klo 17 SEL:n Etelä-Suomen aluetoimistossa, Sil ta saarenkatu 4, 5. krs, Helsinki. Kahvitarjoilu. Kaikki jäsenet tervetuloa! Johtokunta Os. 91 Järvenpään Elintarviketyöläiset Os. 105 Suonenjoen Elintarviketyöntekijät Raision Elintarviketyöntekijöiden kevätkokous keskiviikkona 25.3.2015 klo 16 alkaen Raision kaupungintalon Kingisepp-kokoushuoneessa. Käsitellään Kevätkokous tiistaina 31.3.2015 klo 18.00, Kahvila Virpin Helmi, Kirkkotie 3, 77600 Suonenjoki. Kahvi- Os. 144 Turun Elintarviketyöntekijät Sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 18.3.2015 klo 17.00, aluetoimiston kokoushuone, Maariankatu 6 b 6. kerros, Turku. Ennen kokousta klo 16.30 alkaen on ruokailu. Ilmoita tulostasi Marko Laakso p. 050 3796 877 tai marko.laakso@ao144.eu viimeistään 13.3.2015. Tervetuloa! Johtokunta Os. 168 Huittisten Elintarviketyöläiset Kevätkokous lauantaina 21.3.2015 klo 11.00, Huittisten Wanha Pappila. Kokouksen jälkeen tarjotaan kokouskahvit. Tervetuloa! Johtokunta Länsi-Suomen Elintarvikealan Seniorit ry Kevätkokous maanantaina 23.3.2015 klo 13.00 SEL:n Länsi-Suomen aluetoimistossa, Maariankatu 6 b 6. krs, 20100 Turku. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta Häme-Keski-Suomi Os. 13 Hämeenlinnan Elintarviketyöläiset Kevätkokous keskiviikkona 18.3.2015 klo 18.00 Idänpään Torpalla, Torpantie 16 13210 Hämeenlinna. Johtokunta kokoontuu klo 17.00. Kahvitarjoilu. syödään hyvin. Ilmoittautumiset p. 050 0430 257 Ilpo Vehniäinen. Os. 68 Nokian Elintarviketyöläiset Kevätkokous torstaina 19.3.2015 klo 13.30 Nokian Mylly, neuvotteluhuone 1. Käsitellään sääntömääräi- Kaakkois-Suomi Kevätkokous keskiviikkona 11.3.2015 klo 17.00, Haminan Seudun APJ:n tiloissa, Iso Ympyräkatu 9, 49400 Hamina. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta. Os. 122 Kouvolan Leipomo- ja elintarviketyöläiset Os.32 Ala-Satakunnan Elintarviketyöläiset Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta Sääntömääräinen kevätkokous sunnuntaina 15.3. 2015 klo 18.00 osaston toimistolla, Creutzintie 1 A 2, 27500 Kauttua. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Mat- Itä-Suomi laivan lähtöä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Paluumatkalla buffet-ruokailu. Tervetuloa! Ilmoittautumiset tekstiviestillä 15.3.2015 mennessä p. 040 843 3224. Os.79 Uudenkaupungin Elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous lauantaina 28.3.2015 klo 12.00 Ravintola Kahveli. Tervetuloa! Os. 104 Porin Elintarviketyöntekijät Kevätkokous tiistaina 31.3.2015 klo 16.30, Otavankatu 14 B 6, 28100 Pori. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Os. 6 Pedersöre Livsmedelsarbetare Fackavdelning Vårmöte på lördag den 14.3.2015 kl. 16.00. Styrelsen kl.15.00. Kumar’s Restaurang, Storgatan 11, 68600 Pedersöre. Behandlas bl.a. verksamhetsberättelsen, Elintarviketyöläisten Itä-Suomen aluejärjestön sääntömääräinen vuosikokous pidetään lauantaina 28.3.2015 klo 11.00 Hotelli Atlas, Haapaniemenkatu 22, Kuopio. Os. 23 Joensuun Elintarviketyöläiset Kevätkokous maanantaina 9.3.2015 klo 18.30 johtokunta kokoontuu klo 17.30, Torikatu 5 A, Joensuu. Os. 30 Kuopion Elintarviketyöläiset Kevätkokous perjantaina 27.3.2015, Hotelli Atlaksessa, Haapaniemenkatu 22, klo 18.00 alkaen. Kahvi- tarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta Os. 81 Iisalmen Elintarviketyöläiset Kevätkokous keskiviikkona 11.3.2015 klo 18.30, Iisalmen työväentalo, Pohjolankatu 11. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa kaikki jäsenet! Johtokunta. LOMAJÄRJESTÖJEN TARJONTAA VUONNA 2015 KEVÄÄN 25-VUOTISJÄSENLOMIA: Solaris-lomat ry:n ja Hyvinvointilomat ry:n ryhmälomien tarjonta vuonna 2015: KOLMEN VUOROKAUDEN JÄSENLOMAT Lapsiperhelomat: Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko sijaitsee Hämeenlinnassa. Keväinen pidennetty viikonloppu jäsenlomana on ihanteellinen paketti. Kylpylän ja kuntosalin käyttö on mahdollista loman ajan. Lisäksi olemme varanneet ryhmälle keilausta yhtenä päivänä. Muutoin voit varata itsellesi mieluista tekemistä loma-ajalle. Liitto ei osallistu näihin kuluihin. Tutustu kohteeseen www.rantasipi.fi/hotellit/aulanko/ Hyvinvointilomat ry:n järjestämät: Vekaraviikko 14.6.–19.6.2015 Huhmarissa Tenavat askartelevat ja vanhemmat hakevat virkeyttä ja vetreyttä vesijumpasta. Katukorista nuorille (11-18 v.). Vietä perheen kanssa viihtyisä loma. Hakuaika päättyy 13.3.2015. Omavastuuna peritään aikuiselta 100 euroa/ hlö ja alle 16-vuotiaat ovat ilmaisia. Lomailija maksaa omavastuuosuuden ja matkakulut itse. Liikuntaloma 27.7.–1.8.2015 Urheiluopisto Kisakeskus – Kisis, Fiskars bokslutet och andra stadgeenliga ärenden. Distriktssekreterare Markus Forslund är med på mötet. Kaffeservering + pizza. Välkommen. Kisakeskus mahdollistaa onnistuneen ohjelman ja hyvät harrastemahdollisuudet koko perheelle. Hakuaika päättyy 29.5.2015. Omavastuuna peritään aikuiselta 100 euroa/hlö ja alle 16-vuotiaat ovat ilmaisia. Lomailija maksaa omavastuuosuuden ja matkakulut itse. Kevätkokous lauantaina 14.3.2015 klo 16.00. Johtokunta klo 15.00. Ravintola Kumar’s, Isokatu 11, 68600 Pietarsaari. Käsitellään mm. toimintakerto- Solaris-lomat ry:n järjestämä: mus, tilinpäätös ja muut sääntömääräiset asiat. Aluesihteeri Markus Forslund on mukana kokouksessa. Kahvitarjoilu + pizza. Tervetuloa! Os. 52 Seinäjoen Elintarviketyöläiset Kevätkokous keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.30, Hotelli Keitele. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja Kevätkokous lauantaina 28.3.2015 klo 12.00, Oikokatu 4, kokoustilat, Kouvola. Sääntömääräiset asiat. Kevätkokous sunnuntaina 12.4.2015, Tallink Silja M/S Galaxy klo 8.15. Satamaan puoli tuntia ennen Vaasa Os. 24 Ääne-Seudun Elintarviketyöntekijät Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta Os. 54 Turun Makeistyöläiset illanvietto. Tervetuloa! lu! Tervetuloa. Johtokunta Os. 77 Haminan Elintarviketyöläiset kakulut korvataan. Tervetuloa! Johtokunta. Kevätkokous perjantaina 27.3.2015 klo 18.00, Hyvärilän lomahuoneisto. Kokouksen jälkeen on yhteinen Os. 7 Vaasan Elintarviketyöläiset jälkeen klo 18.00-19.00 keilataan. Varattuna kaksi rataa. Tervetuloa! Johtokunta. Sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 18.3. 2015 klo 15.30. Toimitupa, Kuninkaanlähteenkatu 4. Os. 158 Nurmeksen ja Lähiympäristön Elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 13.3.2015 klo 17 Järjestöjen Talo, Kalevankatu 4, Jyväskylä, PAMin kokoustila, 3. krs. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! set asiat. Kaikki osastolaiset mukaan! Kahvitarjoilu. Os. 20 Pohjois-Satakunnan Elintarviketyöläiset tarjoilu. Tervetuloa! Huom. johtokunta kokoontuu klo 17.00 samassa paikassa. Os. 16 Jyväskylän Elintarviketyöntekijät Kevätkokous torstaina 12.3.2015 klo 17.00-18.00 Järvenpään Keilahalli, Vanha Yhdystie 11, 04430 Järvenpää. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja sen Länsi-Suomi lomat Os. 131 Raision Elintarviketyöntekijät sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Johtokunta. 23 Kevätkokous maanantaina 16.3.2015 klo 17.00 Aykeskuksessa, Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa. Kahvitarjoi- Seinäjoen Elintarviketyöläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 24.3.2015 alkaen klo 18 kahvilla ja kokous klo 18.30 toimitilassa, Kalevankatu 5 A 24, Seinäjoella. Tervetuloa! Johtokunta Os. 69 Kokkolan Elintarviketyöläiset Kevätkokous keskiviikkona 18.3.2015 klo 17.30, Kaustisen Säästöpankin kerhohuoneella. Paikalla aluesihteeri Markus Forslund. Tervetuloa! Pohjois-Suomi Os. 4 Oulun Elintarviketyöntekijät Sääntömääräinen Kevätkokous pidetään perjantaina 13.3.2015 klo 18.00 Hotelli Cumuluksessa, Kajaaninkatu 17, Oulu. Käsitellään osaston toiminta- ja talous- kertomus vuodelta 2014 sekä vahvistetaan vuoden 2014 tilinpäätös. Liiton edustajana paikalla aluesihteeri Pekka Hauru. Kokouksen jälkeen ruokailu Ravintola Huviretkessä. Tervetuloa! Johtokunta Os. 33 Kemin Elintarviketyöläiset Lapsiperheloma 5.7.–10.7.2015 Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Loma on tarkoitettu lapsiperheille, joissa on alaikäisiä lapsia. Loma järjestetään Kylpylähotelli Rauhalahdessa. Tutustu kohteeseen www.rauhalahti.fi. Loma tuottaa yhteisiä elämyksiä ja antaa liikkumisen iloa. Lomalla on täysihoito: aamiainen, lounas ja päivällinen, lapsiperhelomilla myös iltapala. Ohjattu, turvallinen lastenhoito on järjestetty 3-6-vuotiaille lapsille. Alle 3-vuotiaille lapsille hoitoa ei ole järjestetty. Hakuaika päättyy 10.3.2015. Lapsiperheloman omavastuu on 120 euroa/5 vrk /aikuinen ja alle 16-vuotiaat maksutta vanhempiensa seurassa. Lomailija maksaa omavastuuosuuden ja matkakulut itse. Kevätkokous keskiviikkona 4.3.2015 klo 17.00, Kitkantorin kokoustila, Kitkantie 32 D, alakerta. Pai- kalla aluesihteeri Pekka Hauru. Tervetuloa! Johtokunta KOIVIKKORANTA, Kangasniemi RAITARANTA, Puolanka kesäkuusta–syyskuun puoleen väliin Voit viettää jäsenloman liiton kesäpaikoissa omatoimilomana. Loma sisältää mökkivuokran enintään viikoksi ja Koivikkorannassa perhesaunavuoron. Liiton kesäpaikat ovat avoinna kesäkuusta - syyskuun puoleen väliin. Lomapaikat sijaitsevat Kangasniemellä ja Puolangalla. Voit tehdä jo nyt alustavan varauksen mökistä. Jäsenlomaoikeus Työttömien virkistysloma 17.–22.8.2015 Hotelli Siikaranta, Espoo Hotelli Siikaranta sijaitsee Espoon Siikajärven rannalla Nuuksion kansallispuiston vieressä, puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta. Tutustu kohteeseen www.hotellisiikaranta.fi. Lomalla on täysihoito: aamiainen, lounas ja päivällinen. Puoliso voi osallistua lomalle mukaan. Loma on tarkoitettu vain aikuisille. Hakuaika päättyy 15.5.2015 Puolison omavastuu on 40 euroa. Liitto tukee työttömänä olevia jäseniään maksaen hänen omavastuun sekä matkakulut halvinta matkustustapaa käyttäen. Matkakulut maksetaan loman jälkeen. eläkeläisten loma: Solaris-lomat ry:n järjestämä: Ikäihmisten hyvinvointiloma 6.9.- 11.9.2015 Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja kuka voi hakea tuettua lomaa? Os. 160 Kuusamon Elintarviketyöläiset JÄSENLOMA LIITON KESÄPAIKOISSA Solaris-lomat ry:n järjestämä: Os. 89 Kainuun Elintarviketyöntekijät pitää koulutuksen yhdistyslaista. Ilmoittautumiset 23.3.2015 mennessä: Päivi p. 050 300 8460 tai Sirkka p. 040 744 3041. Päiväkumpu sijaitsee vehreän luonnon keskellä Läntisellä Uudellamaalla Lohjanjärven rannalla alle 90 km Helsingistä. Kylpylähotelli tarjoaa oivan hengähdyksen arjen keskelle. Nauti kesän alusta jäsenlomalla, joka alkaa torstaina ja päättyy sunnuntaina sisältäen tervetulotilaisuuden sekä juhlaillallisen. Ryhmälle on varattu myös tutustuminen Tules Sambaan sekä kuntonyrkkeilyyn. Muutoin voit varata itsellesi mieluista tekemistä lomaajalle. Liitto ei osallistu näihin kuluihin. Tutustu kohteeseen verkkosivulta www.paivakumpu.fi. Tutustu kohteisiin: www.selry.fi/kesapaikat la aluesihteeri Pekka Hauru. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset Reino Huttunen p. 040 578 3828 tai Juha Katajamaa p. 0400 896 862. Tervetuloa! Tervetuloa lauantaina 28.3.2015 klo 12.00 sääntömääräiseen kevätkokoukseen Vuokatin Urheiluopistolle. Kokouksen yhteydessä aluesihteeri Pekka Hauru 4.6.–7.6.2015 Kylpylähotelli PÄIVÄKUMPU, Lohja Työttömien lomaviikot: Loma on tarkoitettu yli 63-vuotiaille eläkeläisille. Lapsia ei voi ottaa lomalle mukaan. Lomalla on täysihoito: aamiainen, lounas ja päivällinen. Loma järjestetään Kylpylähotelli Päiväkummussa. Tutustu kohteeseen www.paivakumpu.fi. Hakuaika päättyy 15.5.2015 Loman omavastuu on lomalaiselta 120 euroa/ lomailija/5vrk. Lomailija maksaa itse matkat. Kevätkokous torstaina 19.3.2015 klo 18.00, Savotan Sanni. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Paikal- 7.5.–10.5.2015 Kylpylähotelli AULANKO, Hämeenlinna Tuettua lomaa voivat hakea kaikki Suomessa vakituisesti asuvat. Lomaa on mahdollisuus hakea yksin tai perheen kanssa. Lomapäätökseen vaikuttavat esim. pienet tulot, asuntolainat tai muut erityiset sosiaaliset syyt kuten työttömyys, lomautus, perheen koko, omaisen hoitaminen ja yksinhuoltajuus tai muutoin vaikea elämäntilanne tai terveydellinen tilanne. Ryhmälomien osalta tilaa paperinen hakulomake liiton lomavastaavalta Pirjo Vainiolta p. 020 774 0616 tai sähköpostitse lomat@selry.fi. Myös liiton aluetoimistot palvelevat jäseniä loma-asioissa. Liiton verkkosivuilta: www.selry.fi/Selnet/hyvinvointi, löydät lisää tietoa erilaisista tuetuista lomista. Oikeus liiton jäsenlomaan on jokaisella jäsenellä, joka on kuulunut ammattiliittoon 25 vuotta, josta vähintään kymmenen viimeistä vuotta Suomen Elintarviketyöläisten Liittoon. Oikeus lomaan on yhden kerran jäsennysaikana, kun ehdot täyttyvät. Loman tulee kertyä ja se tulee käyttää ennen eläkkeelle siirtymistä. Jäsenlomille hakeminen Jäsenlomille tulee hakea viimeistään kuukautta ennen loma-ajankohtaa. Loma toteutuu, kun vähintään viisi jäsentä on lähdössä lomalle. Lomalainen saa tiedon hyväksymisestä lomalle kirjeellä noin kuukautta ennen lomaa. Loma on puolihoitoloma. Majoittuminen on kahden hengen huoneissa. Jos lomalainen haluaa olla yhden hengen huoneessa, tulee hänen maksaa erotus. Lomalainen voi ottaa halutessaan mukaan puolison tai ystävän. Jokainen jäsenlomalainen huolehtii kuitenkin itse, kun on saanut oman vahvistuksen lomastaan, puolison tai ystävän lomavarauksesta ja kustannuksista. Liitto varaa tällöin huoneen niin, että hotelli voi majoittaa puolison/ystävän samaan huoneeseen. 24 NRO 2 / 2015 26.2.2015 koulutukset työttömyyskassa HAE KURSSEILTA TIETOJA JA TAITOJA EDUNVALVONTAAN Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.kio.fi ja lähetä se allekirjoitettuna liittoon osoitteella: SEL, Jaana Saaranen, PL 213, 00531 Helsinki. Lisätietoja koulutuksesta koulutussihteeri Jaana Saaraselta, p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. Riskien hallinta työssä 9.–11.3.2015 Kiljavan opisto Kohderyhmänä ovat työsuojeluhenkilöt, työsuojeluasiamiehet sekä muut työsuojelutoimikunnan jäsenet. Kurssin tavoitteena on opettaa riskien hallinnan merkitys suunnittelussa ja turvallisuustyössä. Kurssilla selvitetään työsuojelun toimintaohjelman merkitystä, yrityksen turvallisuusjohtamista ja työturvallisuuslain merkitystä suunnittelusta käytäntöön asti. Lisäksi tarkastellaan työpaikan vaaratekijöitä, niiden tunnistamista, merkityksen arviointia sekä keinoja riskien hallintaan saamiseksi. Avainsisältöjä • turvallisuuden hallinta, peruskäsitteet ja riskien arvioinnin tarkoitus • vaaratekijät, niiden tunnistaminen ja merkitys • riskien arviointi eri menetelmillä • turvallisuusjohtaminen ja inhimilliset virheet • esimerkkejä tuloksista sekä toiminnan kompastuskivet Työoikeuden peruskurssi, SEL 9.–13.3.2015 Kiljavan Opisto, SEL Kohderyhmänä ovat peruskurssit käyneet luottamusmiehet ja työsuojeluedustajat. Kurssi sopii myös ammattiosastojen puheenjohtajille ja muille asiasta kiinnostuneille. Kurssin tavoitteena on lisätä luottamushenkilöiden normituntemusta ja itsenäistä toimintakykyä sekä valmiuksia ratkaista oikeudellisia kysymyksiä työpaikalla. Avainsisältöjä • työoikeuden luonne, peruskäsitteet ja keskeiset periaatteet • työsuhteen ehtojen määräytyminen ja niiden muuttaminen • työsopimuslaki käytännössä • yhteistoimintalaki ja -menettely • työoikeuden ajankohtaiset teemat ja tuoreimmat oikeustapaukset Työoikeuden peruskurssi luo perustan muille työoikeudellisille kursseille. Taloudenhoitajien peruskurssi 23. - 27.3.2015 Kiljavan opisto Kurssi on tarkoitettu ammattiosaston taloudenhoitajille, toiminnantarkastajille, toimikunnan jäsenille ja muille järjestötaloudenhoidon perusteista kiinnostuneille. Kurssin tavoitteena on antaa kurssilaiselle perusvalmiudet ammattiosaston kirjanpidon hoitoon. Avainsisältöjä • Johdanto järjestötalouteen ja päätöksentekoon yhdistyksissä • Tositemateriaalille asetetut vaatimukset • Peruskirjaukset tileille • Avustavat päätösviennit • Tilinpäätöksen teko (tuloslaskelma, tase ja liitetiedot) • Tase-erittelyt ja kalustoluettelo • Tilinpäätöksen käsittely yhdistyksessä • Ammattiosaston maksamat palkkiot ja kulukorvaukset • Lyhyt johdanto tilin/toiminnantarkastukseen 25 Peruskurssilla tehdään harjoituksia teoriajakson yhteydessä. Lopuksi tehdään yksi täysimittainen manuaalinen kirjanpitoharjoitus. Ergonomia: työsuojelun täydennyskurssi 15. –17.4.2015 Kiljavan opisto, SEL Kurssi on tarkoitettu työsuojelu- ja henkilöstöhallinnon edustajille, jotka tarvitsevat työn ja työympäristön kehittämisessä tai työn suunnittelussa tietoa ihmisen työ- ja toimintakyvystä, osaamisesta ja työssä jaksamisesta. Kurssilla perehdytään siihen, mitä on huomioitava ihmisen, tekniikan ja organisaation yhteensovittamisessa työelämässä. Kurssin tavoitteena on selvittää ihmisen ominaisuuksia, kuten fyysistä toimintaa, ulottuvuutta, mutta myös havainnointia, muistamista ja päätöksentekoa sekä työhön liittyviä kehittämistarpeita. Avainsisältöjä • ergonomian osa-alueet: fyysinen, kognitiivinen ja organisatorinen ergonomia • ergonomian yhteys työkykyä ylläpitävään toimintaan • työn kuormittavuuden analysointi • työn sekä työolojen kehittämiskohteiden tunnistaminen • ergonomia suunnittelussa ja osallistavan suunnittelun periaatteet Työsuojelun jatkokurssi 13. - 17.4.2015 osa 1 Kiljavan opisto 18. - 22.5.2015 osa 2 Siikaranta Kurssi on tarkoitettu työsuojelun peruskurssin tai sitä vastaavan kurssin käyneille työsuojeluedustajille sekä luottamusmiehille. Kurssin tavoitteena on syventää ja laajentaa peruskurssilla saatua työsuojeluosaamista sekä ohjata näkökulmaa ennakoivaan ja työpaikkaa aktiivisessa yhteistyössä kehittävään toimintaan. Työsuojelutoiminta suunnitellaan näkyväksi, työhyvinvointia ja turvallisuutta tuottavaksi toiminnaksi, josta työpaikan kaikki toimijat hyötyvät. Avainsisältöjä • työsuojelun tavoitteet työssä • ihmiskäsityksen, hyvinvointiajattelun sekä työsuojelulainsäädännön merkitys työn ja työsuojeluyhteistoiminnan kehittämisessä • työn henkinen, fyysinen ja sosiaalinen kuormittavuus, työssä jaksaminen • työkyky ja ikääntyminen • työsuojelutoiminta työterveyshuollon kanssa • työtapaturmat ja niistä oppiminen • työnopastus ja sen kehittäminen • riskien hallinta ja turvallisuusjohtamisen periaatteet • toimialakohtaiset erityiskysymykset. Kurssijaksojen välille rakennetaan kurssilaisille keskustelualusta moodleen ja jaksojen väliajalle tulee myös etätehtäviä, jotka ovat yhteydessä oman työpaikan kehittämistoimintaan. Suomen Elintarviketyöläisten Liiton jäsenetu 2015 Tallink Silja tarjoaa etuja vapaa-ajan matkustamiseen Club One -kanta-asiakasohjelman kautta. Club One on palkitseva kanta-asiakasohjelma, jossa on kolme tasoa: Bronze, Silver ja Gold. Kun liityt Tallink Siljan Club One -kanta-asiakasohjelmaan, pääset jäsenetuna veloituksetta suoraan ohjelman Silver-tasolle. Liity nyt Club One -kanta-asiakkaaksi sopimusetunumerolla 7861 osoitteessa www.clubone.fi/ erikoisliittyminen Mikäli olet jo Club One -jäsen, nykyinen kanta-asiakasnumerosi pysyy voimassa. Jos olet Bronze-tason asiakas, siirrämme sinut Silver-tasolle. Ilmoitathan kuitenkin Club One -kanta-asiakasnumerosi, maininnan jäsenyydestäsi ja sopimusetunumeron sähköpostitse osoitteeseen erikoisliittymiset@tallinksilja.com, näin rekisteröimme Sinut sopimusetuasiakkaaksi ja postitamme tarvittaessa Silver-tason kortin. Lisätietoa kantaasiakkuudesta www.clubone.fi. Lisätietoja: Puh. 0600 152 68, ma–pe 8–21, la 9–18, su 10–18 www.clubone.fi (1,75 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm). Oikeudet muutoksiin pidätetään. JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi ja pidä työnhakusi voimassa työ- ja elinkeinotoimiston antamien ohjeiden mukaisesti - myös työvoimakoulutuksessa olevien ja omaehtoisesti opiskelevien on pidettävä työnhaku voimassa - täytä ansiopäivärahahakemus huolellisesti, hakemuslomakkeita saat työvoimatoimistosta, liiton aluetoimistosta tai verkkosivuilta - lähetä ensimmäinen hakemus kassaan, kun työttömyyden alkamisesta on kulunut vähintään 2 viikkoa (täytä hakemus siten, että viimeinen täytetty päivä on sunnuntai) - työttömyyspäivärahaa haetaan aina jälkikäteen, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä ajankohdasta, josta lukien päivärahaoikeus alkaa Hakemuksen täyttämisestä Täytä hakemuslomake huolellisesti, se nopeuttaa hakemuksen käsittelyä. Apua hakemuksen täyttämiseen voit kysyä liiton aluetoimistosta tai työttömyyskassan neuvontanumerosta. Täytä ensimmäinen hakemus vähintään kahden kalenteriviikon ajalta. Hakemuksen tulee päättyä sunnuntaihin. Jatkohakemus täytetään neljän viikon ajalta maanantaista sunnuntaihin, paitsi silloin kun olet osa-aikatyössä, jossa palkka maksetaan kuukausittain. Silloin hakemus täytetään koko kalenterikuukaudelta. Hakemus tulee lähettää jälkikäteen, eli aikaisintaan hakujakson viimeisenä päivänä allekirjoitettuna. Päivärahaa on haettava viimeistään 3 kuukauden kuluessa työttömyyden tai lomautuksen alkamisesta. Kassa tutkii oikeutesi saada päivärahaan korotettua ansio-osaa tai muutosturvan ansio-osaa, joten niitä ei tarvitse erikseen hakea. Ensimmäisen hakemuksen liitteet - Palkkatodistus vähintään 26 työssäoloviikon ajalta ennen työttömyyttä. Todistus voi olla pidemmältä ajalta, kuten kuluvalta ja edelliseltä vuodelta. Palkkatodistuksessa tulee olla eriteltynä lomarahat ja lomakorvaukset. Myös työnantajan yhteystiedot ja y-tunnus tarvitaan. Toimita lisäksi kopiot irtisanomis- tai lomautusilmoituksista. - Huollettavista alle 18-vuotiaista lapsista kassa saa tiedot väestörekisterin kautta. Toimita kuitenkin syntymätodistus viimeisen puolen vuoden aikana syntyneestä lapsesta. - Verokorttia ei tarvitse toimittaa, ellet ole saanut muutosverokorttia tai portaikkoverokorttia. Ne tarvitaan alkuperäisinä. Kopio verotuspäätöksestä erittelyosineen tarvitaan, jos sinulla on ollut ansiotuloa maataloudesta tai muusta sivutoimisesta yritystoiminnasta. - Selvitys viikottaisesta työajasta tarvitaan, jos olet tehnyt välillä alle 18tuntisia viikkoja. Lisäksi silloin kun olet tehnyt rinnan useampia osaaikatöitä. - Todistukset sosiaalietuuksista, jotka vaikuttavat päivärahan maksuun. Esimerkiksi päätös perheelle myönnetystä kotihoidontuesta tarvitaan. Jatkohakemuksen liitteet Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkkatuloa satunnaisesta työstä tai osaaikatyöstä hakemuksen ajalta. Osa-aikatyön aloittaessasi laita mukaan myös kopio työsopimuksesta. Ilmoita myös muutokset päivärahan maksuun vaikuttavissa sosiaalietuuksissa. Käsittelytyötä nopeuttaa myös kun kirjoitat mahdolliset saatekirjeet ja selvitykset A4-kokoiselle paperille etkä niittaa lähettämiäsi papereita yhteen. Varmista lisäksi, että kaikki lähetetyt kopiot ovat selviä. Koska kaikkia työttömyyskassan maksamia etuuksia haetaan samanlaisella hakemuslomakkeella, on tärkeää, että hakemuslomakkeesta heti ilmenee, jos olet työvoimakoulutuksessa, omaehtoisesti opiskelemassa tai muissa työllistymistä edistävissä palveluissa. Kun olet työvoimakoulutuksessa, merkitse hakemukseen TYÖVOIMAKOULUTUS. Kun olet omaehtoisesti opiskelemassa, merkitse hakemukseen OMAEHTOINEN KOULUTUS. Muissa työllistymistä edistävissä palveluissa ollessasi merkitse missä: TYÖKOKEILU, TYÖELÄMÄVALMENNUS tai TYÖHARJOITTELU. Ilmoita näiden viimeisten kolmen osalta myös palvelusta poissaolopäivät. hakemukset postitetaan osoitteella: SEL/työttömyyskassa, PL 213, 00531 HELSINKI TYÖTTÖMYYSTURVA NEUVONTAPUHELIN 040 451 8451 Työttömyyskassan puhelinneuvonta palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 9.00–11.00 numerossa 040 451 8451. Muina aikoina neuvoja saa liiton aluetoimistoista niiden aukioloaikoina. Työttömyyskassan numeroon soittaessa maksat vain matkapuhelinmaksun. Elintae-lehdessä julkaistaan ajantasaista tietoa työttömyysturvasta ja työttömyyskassan tiedotuksia. Tietoa löytyy myös liiton ja kassan internetsivuilta osoitteesta www.selry.fi. TYÖTTÖMYYSKASSAN SÄHKÖINEN ASIOINTI Kassan internetsivuilta www.selry.fi/tyottomyyskassa löytyvässä sähköisessä asiointipalvelussa voit muuttaa yhteystietojasi, täyttää ja jättää työttömyyspäivärahahakemuksen sekä tarkistaa tietojasi aikaisemmin maksetuista työttömyyspäivärahoista. Sisäänkirjautuminen sähköiseen asiointipalveluun tapahtuu henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksiasi käyttäen. OM DU BLIR ARBETSLÖS anmäl dig som arbetslös arbetssökande hos arbets- och näringsbyrån genast när du har blivit arbetslös eller när en permittering inleds. Dagpenning kan betalas ut endast för den tid som arbetssökandet gäller. Också om du deltar i arbetskraftsutbildning eller studerar frivilligt bör du hålla din arbetsansökan i kraft. Arbets- och näringsbyråerna tillhandahåller blanketter för ansökan om inkomstrelaterad dagpenning. Hur du fyller i din ansökan Fyll i blanketten noggrant, detunderlättar behandlingen av din ansökan. Vid behov kan du få hjälp med ifyllandet på ditt eget distriktskontor eller via arbetslöshetskassans telefonrådgivning. Fyll i din första ansökan för en period på minst två veckor. Söndag är obligatorisk sista dag för ansökan. Den fortsatta ansökan fylls sedan i för en fyra veckors period, måndag till söndag, förutom i det fall att du har deltidsarbete och får lön varje månad. I det fallet fylls ansökan i för hela kalendermånaden. Ansökan sänds in i efterskott, det vill säga den får undertecknas tidigast den sista dagen i den period ansökan gäller. Du skall ansöka om dagpenning senast inom tre månader efter det att du har blivit arbetslös eller permitterad. Arbetslöshetskassan undersöker din rätt att få dagpenningen förhöjd med en förtjänstdel eller omställningsskyddets förtjänstdel, så dembehöver du inte ansöka om särskilt. Bilagor till den första ansökan - Bifoga löneintyg för minst 26 arbetsveckor före arbetslösheten. Intyget kan också gälla en längre tid såsom hela det innevarande året och året innan. Av löneintyget skall särskilt framgå vilka semesterpremier och semesterersättningar som har betalats. Också arbetsgivarens kontaktuppgifter och FO-sig-num behövs. Bifoga också kopior av uppsägningseller permitteringsmeddelandet. Via befolkningsregistret får a-kassan uppgifter om barn under 18 år som du försörjer. Bifoga ändå ett födelseintyg för barn som har fötts under det senaste halvåret. - Du behöver inte sända skatteintyg om du inte har fått ett ändringsskattekort eller graderat skattekort. Dessa behövs i original. En kopia av skattebeslutet med specifikationer behövs om du har haft inkomst från lantbruk eller annan företagsverksamhet i bisyssla. - Du skall också sända en utredning om veckoarbetstiden i det fall att du ibland har arbetat mindre än 18 timmar i veckan. Det samma gäller om du har haft flera samtida deltidsarbeten. - Sänd också intyg över sociala förmåner som kan påverka dagpenningens storlek. Sådana är exempelvis beslut om beviljat hemvårdsstöd. Bilagor till fortsatt ansökan Sänd dina löneuppgifter tillsammans med ansökan om du har haft löneinkomster från tillfälligt arbete eller deltidsarbete under den period som ansökan gäller. Om du börjar arbeta på deltid skall du också bifoga en kopia av arbetsavtalet. Meddela också om förändringar i sociala förmåner som kan påverka utbetalningen av dagpenning. Behandlingen påskyndas också om du skriver följebrev och utredningar på papper av storlek A4, och inte stiftar ihop de papper du sänder. Se också till att alla de kopior du sänder är tillräckligt tydliga. I och med att alla förmåner från akassan söks på likadana blanketter är det viktigt att det genast framgår av blanketten om du deltar i arbetskraftsutbildning, studerar frivilligt eller deltar i andra sysselsättningsfrämjande åtgärder. Deltar du i arbetskraftsutbildning, anteckna på blanketten ordet ARBETSKRAFTSUTBILDNING. När du studerar på egen hand skriv orden FRIVILLIG UTBILDNING. Medverkan i andra slags sysselsättningsfrämjande åtgärder märker du med orden: ARBETSPRöVNING, ARBETSLIVSTRÅNING eller ARBETSPRAKTIK. Deltar du i någon av dessa tre tjänster skall du också anteckna vilka dagar du har varit frånvarande. Ansökningarna kommer att skickas till den adress: SEL/arbetslöshetskassan, PB 213, 00531 HELSINGFORS TELEFON FÖR RÅDGIVNING OM ARBETS LÖSHETS SKYDDET 040 451 8451 Arbetslöshetskassans telefon rådgivning ger råd tisdagar och torsdagar kl. 9.00-11.00 på numret 040 451 8451. Övriga tider får du råd på förbundets regionkontor under deras öppettider. För ett samtal till arbetslöshetskassans nummer betalar du bara mobil telefonavgift. Elintae ger aktuell information om arbetslöshetsskyddet och publicerar arbetslöshetskassans meddelanden. Det finns också uppgifter på förbundets och kassans Internetsidor på www.selry.fi. ARBETSLÖSHETSKASSANS ELEKTRONISKA TJÄNST På kassans Internetsidor www. selry.fi/tyottomyyskassa finns en elektronisk tjänst där du kan ändra dina kontaktuppgifter, fylla i och lämna in ansökan om arbetslöshetsdagpenning samt kontrollera dina uppgifter om tidigare betala arbets löshetsdagpenningar. Du loggar in på den elektroniska tjänsten med dina personliga webbankskoder. 26 NRO 2 /2015 26.2.2015 27 vapaalla teksti ja kuva minna räsänen Aluetoimistot palvelevat SEL:n jäseniä Ennakkoluuloista huolimatta vaativa laji Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen ja työttömyysturvaan liittyvissä asioissa. aluetoimisto: Etelä-Suomen aluetoimisto Siltasaarenkatu 4, 5. krs 00530 Helsinki Suosiotaan kasvattava tankotanssi on monipuolinen tanssi- ja liikuntalaji, jonka juuret ovat strippauksen sijaan kiinalaisessa sirkuksessa. Länsi-Suomen aluetoimisto Maariankatu 6 b 20100 Turku – Harrastajan ei todellakaan tarvitse olla mallinmitoissa ja seksikkyys on välillä hyvinkin kaukana kun yritetään äheltää ja pungertaa tangon kanssa ja oppia uutta. Laji on kuitenkin kaunista katseltavaa silloin, kun tekijä osaa asiansa ja hallitsee liikkeensä, kertoo Karstunen. Ennakkoluuloista huolimatta tankotanssin suosio ja lajin arvostus ovat Suomessa nousseet viime vuosina kohisten ja erilaisia kisoja järjestetään niin ammattilaisille kuin harrastajillekin. Karstusen haaveissa on tulevaisuudessa kehittyä yhä paremmaksi tankotanssijaksi. rämähtää alas ja loukkaantua. Ylös- ja alaspäin menon pitäisi olla mahdollisimman hallittua, mutta aina voi käydä vahinkoja. Osa liikkeistä voi hänen mukaansa myös tuntua pelottavilta, koska tangolla roikutaan pää alaspäin jalat kohti kattoa. Kivulta, mustelmilta ja hiertymiltä ei Karstusen mukaan varmasti pysty välttymään harrastuksen alkumetreillä, sen verran kovasta lajista on kyse. – Olen pieni ”kamikaze”. Välillä olen tullut tangolta alas hallitsemattomasti kokeiltuani liian vaativia liikkeitä. Ohjatuilla tunneilla käymisessä on ehdottomasti se hyvä puoli, että pääsee harjoittelemaan opastuksen avulla liikkeitä turvallisesti ja näin minimoimaan riskit myös kotioloissa, Karstunen korostaa. Haaveena kehittyminen Karstunen on huomannut, että osa suhtautuu tankotanssiin oudoksuen tai jopa seksistisesti, pitäen lajia lähinnä strippauksena. Osasyynä tähän saattaa olla se, että lajin pukeutumisetikettiin kuuluu ihonmyötäiset mikrosortsit sekä niukka toppi – ei ulkonäön vuoksi vaan siksi, että tangolla pysyy sitä paremmin, mitä enemmän kitkaa paljaan ihon ja tangon väliin muodostuu. Jouni Konttila 040 544 5101 jouni.konttila@selry.fi Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Minna Räsänen Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Työttömyysturvaja jäsenyysasiat: Ulkoasu: Anna Kalso Pirjo Rauanheimo 020 774 0713, 040 576 5322 pirjo.rauanheimo@selry.fi Tiedotusjaosto: Puheenjohtaja Karoliina Öystilä, Minna Räsänen, Tarja Eklund, Mari Haapaniemi, Pirjo-Riitta Anttonen, Marko Kaarlenpoika Eija Mäkelä, Pauliina Niklander, Tuija Toivonen-Perttunen, Jarkko Siltala ja sihteeri Erja Ekman. Taitto: Sivusoppi/Liisa Suonsivu Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Lähetetään maksutta jokaiselle SEL:n jäsenelle, muilta 40 €/vuosi R iihimäen Valiolla pakkaajana työskentelevä Seija Karstunen ihastui tankotanssiin muutama vuosi sitten. Tutustuminen lajiin tapahtui Facebookissa, jossa tankotanssivideot herättivät Karstusen huomion. Hiukan myöhemmin Karstunen kuuli myös työkaverinsa harrastavan tankoilua ja innostui itsekin tilaamaan verkkokaupasta tanssitangon kotiinsa jo ennen kuin oli käynyt ensimmäiselläkään tanssitunnilla. – Aina ei tarvitse olla nuori aloittaakseen jotain uutta. Minäkin aloitin tankotanssiharrastukseni virallisesti vuosi sitten 41-vuotiaana, enkä pidä itseäni lainkaan liian vanhana lajiin, Karstunen kertoo. Nimensä mukaisesti tankotanssissa isoa osaa näyttelee katosta lattiaan ulottuva tanko, jonka ympärillä tehdään erilaisia tanssi- ja akrobatialiikkeitä. Karstusen mukaan harrastus sopii niin naisille kuin miehillekin. Aktiivista liikunta- tai tanssitaustaa ei tarvitse olla, sillä tanssi aloitetaan oman lähtötason mukaan. Laji on tehokasta ja kehittää harrastajan notkeutta, tasapainoa ja kehonhallintaa. – Itse tykkään eniten lajin akrobaattisuudesta. Koko kroppa ja kädet voimistuvat, tämä auttaa esimerkiksi toistotyön tuomiin rasituksiin. Selkä ja olkapäät pysyvät kunnossa. Karstunen käy vuorotyön ohella lähes viikoittain tunneilla Riihimäen Hyvä Kunto -liikuntastudiolla. Työnantaja Valio sponsoroi liikuntaharrastusta, joten tunneista saa alennusta. Kehuja saa myös tankotanssiopettaja Maija Kaipanen-Koskinen, joka opastaa jokaista harrastajaa henkilökohtaisesti. Karstusen mukaan tunneilla on hyvä yhteishenki, keskinäistä kyräilyä ei ole ja tunnelma on rento. Tankotanssissa yhdistyy hauskanpito, musiikki, tanssi, voima ja notkeus. Harjoittelemalla edistyy nopeasti ja pystyy entistä monimutkaisempiin suorituksiin. Ohjatun tankotanssitunnin avulla opitaan tekemään liikkeet alusta asti oikein ja tarvittaessa opettaja on varmistamassa oppilaan turvallisuutta. Karstunen myöntää, että välillä kotona on tullut kokeiltua omille taidoille liian vaativia temppuja. Tanssitangolta voi helposti työsuhdeneuvonta: ISSN: 0782-2448 kuvassa Seija Karstunen on tankotanssinut reilun vuoden verran. – Vielä on paljon opittavaa. Itseään pitää saada paljon notkeammaksi ja vetreämmäksi, että voisi osallistua kisoihin. Olen kaverille sanonut, että ehkä viiden vuoden päästä kisaaminenkaan ei olisi enää poissuljettu vaihtoehto. Harrastus on tuonut Karstusen arkeen iloa ja itsevarmuutta. Se antaa hengähdystauon ja aikaa omalle itselle, mistä pää ja kroppa kiittävät. Tanssitunnin aikana kaikki muu häviää ympäriltä ja keskittyminen liikkeisiin on sataprosenttista. Kunto nousee ja mielenkiinto pysyy yllä, koska uutta opittavaa on jatkuvasti. – On tämä ainakin lajina vähän erilaista kuin tavallinen lenkkeily. Vaikka oma kieppuminen tangolla onkin vielä kömpelön näköistä, ovat onnistumiset ja kehittyminen tuoneet itsevarmuutta niin esiintymiseen kuin sisäiseen hyvinvointiinkin – minähän pystyn tähän! Tankotanssin maailmanmestaruuden kolme kertaa voittaneen suomalaisen Oona Kivelän taidonnäytteitä voi katsoa osoitteesta www.youtube.com. Esa Vahlsten 020 774 0721, 0400 734 702 esa.vahlsten@selry.fi Maarit Pinomäki 020 774 0722, 040 594 9026 maarit.pinomaki@selry.fi Häme-Keski-Suomen aluetoimisto Aleksanterinkatu 20 C 33100 Tampere Anne Järvinen 020 774 0731, 040 519 5577 anne.jarvinen@selry.fi Marja-Liisa Jaakkola 020 774 0732, 040 684 9448 marja-liisa.jaakkola@selry.fi Kaakkois-Suomen aluetoimisto Vuorikatu 20 15110 Lahti Eija Rantanen 020 774 0741, 040 554 1238 eija.rantanen@selry.fi Jorma Kuha 020 774 0742, 040 047 9814 jorma.kuha@selry.fi Itä-Suomen aluetoimisto Haapaniemenkatu 21 B 21 70110 Kuopio Veijo Kukkonen 020 774 0751, 050 464 7292 veijo.kukkonen@selry.fi Pirkko Immonen 020 774 0752, 040 068 5562 pirkko.immonen@selry.fi Vaasan aluetoimisto Pitkäkatu 43 65100 Vaasa Markus Forslund 020 774 0761, 040 772 2387 markus.forslund@selry.fi Paula Mäki-Jussila 020 774 0762, 050 522 4988 paula.maki-jussila@selry.fi Pekka Hauru 020 774 0771, 040 034 0626 pekka.hauru@selry.fi Seija Kyllönen 020 774 0772, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Pohjois-Suomen aluetoimisto Rautatienkatu 16 90100 Oulu Ilmoitushinnat: Katso mediakortti: www.selry.fi Painopaikka: Kaleva Oy, Oulu Elintae painetaan Suomessa suomalaiselle paperille. Kannen kuva: Linjavastaava Kristina Mäntylä on oululaisen Kotivaran uusi pääluottamusmies. Kuva: Vesa Ranta Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Seuraava numero ilmestyy 26.3.2015. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 9.3.2015. Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 3 9.3.2015 26.3.2015 413.4.201530.4.2015 511.5.201528.5.2015 6 8.6.2015 25.6.2015 7 10.8.2015 27.8.2015 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokous- ja tapahtumailmoitukset toimitetaan osoitteeseen: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Postiosoite: SEL, PL 213, 00531 Helsinki p. 020 774 004 f. 020 774 0604 Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 6, 5. krs, 00530 Helsinki www.selry.fi www.facebook.com/selry www.twitter.com/selryfi www.flickr.com/selry Työttömyyskassan puhelinpalvelu tiistaisin ja torstaisin klo 9-11 numerossa 040 451 8451. Muina aikoina työttömyysturva-asioissa palvelevat aluetoimistot. Kassan e-asiointi on auki 24 h osoitteessa: www.selry.fi/tyottomyyskassa Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@selry.fi Tilaa uutiskirje sähköpostiisi: www.selry.fi/uutiskirje Näin pidät jäsenyytesi kunnossa sel:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. osoitteen- tai nimenmuutoksesta ei tarvitse ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Väestörekisterikeskukseen. Muutoksen voi tehdä numerossa 0295 535 535 (pvm/mpm) tai osoitteessa www.vaestorekisterikeskus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi myös liittoon. kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkasta tai maksat jäsenmaksut itse. työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaisen viitenumerolistan, jonka saat aluetoimistostasi. Listassa on jokaiselle kuukaudelle oma viitenumero, jota on käytettävä. mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. sel:n jäsenmaksu on 1,7 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassa perii automaattisesti jäsenmaksun kaikista maksamistaan etuuksista. opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Mikäli työskentelet opiskelun ohella, liity myös työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Opiskelun ajalta saat jäsenmaksuvapauden ilmoittamalla opiskeluajat liittoon. Palkkatyöstä maksetaan aina jäsenmaksua. kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke, kuten kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta ei saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta esimerkiksi sairauden, kuntoutustuen, määräaikaisen eläkkeen, äitiys- tai siihen verrattavan vapaan, hoitovapaan, opiskelun, varusmies- tai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Työtön, joka ei saa kassan maksamaa etuutta, on vapautettu jäsenmaksusta. niiden jäsenten minimijäsenmaksu, joilla ei ole palkkatuloa, kassan maksamaa etuutta tai jäsenmaksuvapautusta, on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. mikäli jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. liiton jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajan perimistä jäsenmaksuista. Tarkasta veroehdotuksestasi, että maksettujen jäsenmaksujen määrä on oikein. 28 NRO 1 /2015 tauolla Ristikko Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: Elintae, PL 213, 00531 Helsinki 9.3.2015 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 2/2015”. Vastanneiden kesken arvomme pienen yllätyspalkinnon. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan seuraavassa Elintakeessa, joka ilmestyy 26.3.2015. Nimi:................................................................................................................................ Osoite:................................................................................................................................ Välähtääkö? Sudokujen ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Jäsenasiat > Elintae-lehti 4 9 8 3 4 3 2 8 6 3 5 1 Vaikeusaste: 3 7 2 4 9 6 8 1 5 8 4 6 5 2 4 6 8 7 2 3 www.aisudoku.com 1 4 2 1 3 1 3 9 3 5 9 7 Vaikeusaste: 7 3 4 5 8 2 9 6 1 (C) Arto Inkala 6 7 9 1 3 AI24283 3 www.aisudoku.com 6 1 (C) Arto Inkala 5 6 4 9 AI24282 2 1. Milloin 18-vuotiaat saivat ensimmäisen kerran äänestää eduskuntavaaleissa a) vuonna 1970, b) vuonna 1975, c) vuonna 1979? 2. Ovatko huhtikuussa 2015 järjestettävät eduskuntavaalit järjestyksessä a) 35. eduskuntavaalit, b) 37. eduskuntavaalit, c) 40. eduskuntavaalit? 3. Mikä on Suomen suurin näätäeläin a) ahma, b) mäyrä, c) näätä? 4. Monta lihasta ihmiskehossa on a) n. 300 lihasta, b) alle 500 lihasta, c) yli 600 lihasta? 5. Onko röstin pääraaka-aine a) porkkana, b) kaali, c) peruna? 6. Milloin Alpit ovat syntyneet a) n. 50 miljoonaa vuotta sitten, b) n. 80 miljoonaa vuotta sitten, c) n. 100 miljoonaa vuotta sitten? 7. Onko Nuijakuukunen a) sieni, b) lintu, c) hiiri? 8. Liikennekäytössä oli vuoden 2013 lopussa 2 572 214 henkilöautoa. Oliko niiden keski-ikä a) 7,3 vuotta, b) 9,8 vuotta, c) 11,2 vuotta? 9. Mikä on koiran kehittynein aisti a) näkö, b) kuulo, c) haju? 10.Taivaan kirkkainta tähteä kutsutaan Koirantähdeksi. Onko tähden oikea nimi a) Venus, b) Sirius, c) Kassiopeia? Vastaukset: 1. b) vuonna 1975. 2. b) 37. eduskuntavaalit. 3. a) ahma. 4 c) yli 600 lihasta. 5 c) peruna. 6 a) n. 50 miljoonaa vuotta sitten 7. a) sieni. 8. c) 11,2 vuotta. 9. c) haju, 10. b) Sirius. Sudokut
