docEsitys
download 
Report Transcription
Esitys
Työhyvinvointi tuottavuuden kestävä virtalähde Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor HRM-P, University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) 040 717 8006 marko.kesti@ulapland.fi Määritelmä Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa.(TTL) Henkilöstötuottavuuden kehittämisen ’ punainen lanka ’ Työhyvinvoinnin kehittäminen Tuottavuuden nousu Organisaatio • Työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä Pitääkö uskomus paikkansa? Yleensä kyllä, mutta asia on kompleksisempi kuin luullaan Esimerkki Oy Liikevaihto: 18 M€ Henkilöstö: 328 kpl Liikevaihto(€): Henkilöstökulut sivukuluineen (€): Muuttuvat kulut, aineet ja tarvikkeet (€): Muuttuvat kulut, ostopalvelut (€): Kiinteät kulut ilman henkilöstökuluja (€): EBITDA 18 012 977 9 022 264 1 407 820 2 160 042 2 886 792 2 536 058 Henkilöstövahvuus (FTE) Uusien työntekijöiden määrä Lähteneitä työntekijöitä Lomat Poissaolot Työn opastus Perhevapaat ym. Koulutus ja HRD Työhyvinvointi (työelämän laatu) 328 59 59 11,40 % 3,50 % 1,50 % 3,10 % 1,40 % 75,0% Henkilöstötuottavuuden kehittämisen periaate Case 1: HR-strategia kasvaville markkinoille Kesti M. (2014). Henkilöstövoimavarat tuottaviksi, FINVA kustannus, Helsinki Henkilöstöresurssit Liiketoiminta 328 henkilöä Lomat 11.4% Poissaolot 3.5% Työn opastus 1.5% Perhevapaat ym. 3.1% Koulutus KoulutusjajaHRD HRD2.0% 1.4% Liikevaíhto +0.8 M€ 21.5% 20.9% Liikevaihto Rakenteellinen ajankäyttö Muuttuvat kulut 21.0% Aika työhön 79.1% 78.5% Prosessit Toimintakulttuuri Esimiestoiminta 75.0% 61.9% Liikevaihto PAFF 78.8% Työhyvinvointi Muuttuvat kulut (+4.3%) 59.3% Tehollinen työaika (laskutettu aika) Henkilöstökulut Muut kikut EBITDA Liikevaihto Henkilöstön aineeton pääoma Henkilöstökulut Muut kikut Liiketoiminta Liikevaihto 18.0 M€ Muuttuvat 3.6 M€ Henkilöstö 9.0 M€ Muut kikut 2.9 M€ EBITDA 2.5 M€ HRD jälkeen: Liikevaihto 18.8 M€ Muuttuvat 3.8 M€ Henkilöstö 9.0 M€ Muut kikut 2.9 M€ EBITDA 3.1 M€ +0.6 M€ EBITDA +1 830 €/hlö PAFF: Preventive actions Appraisal, Internal Failure, External Failure), (BS 6143-2, 1990). CASE: Kuntaorganisaatio Toimintakapasiteetti 132.8 M€ Henkilöstökulut: 61.8 M€ (HCCF 41 426 €/hlö) Henkilöstö: 1492 HTV -Uusia vakituisia työntekijöitä: 3.3% (49 henkeä) -Vakituiset (1059), sijaiset ja määräaikaiset (456) - Poissaolot: Lyhyet poissaolot 2.7% Pitkät poissaolot 2.9% Tapaturmat 0.2% Yhteensä 5.8 % (21 905 päivää) - Ikääntyminen: Henkilöstöstä 33 % on yli 55 -vuotiaita - Työhyvinvointi (Työelämän laatu): 70.9 % Henkilöstötuottavuuden kehittämisen periaate Case 2: Kuntaorganisaatio, kasvava palvelujen kysyntä Henkilöstöresurssit Lomat 10.5% Poissaolot 5.8% Työn opastus 3.0% Perhevapaat ym. 6.5% Koulutus KoulutusjajaHRD HRD2.0% 1.5% Prosessit Liiketoiminta nyt Kapasiteetti 132.8 M€ Rakenteellinen ajankäyttö 70.9% Aika työhön 72.7% Muuttuvat kulut Muuttuvat kulut 53.7% (+4.2%) Henki51.5% Vaikutus +5.6 M€ Kapasiteetti Liikevaihto Toimintakulttuuri Esimiestoiminta 27.8% 27.3% Kapasiteetti PAFF 74.4% Työhyvinvointi Liiketoiminta työntekijää 1492 HTV löstökulut Tehollinen työaika (laskutettu aika) Muut kikut Liikevaihto Henkilöstön aineeton pääoma Muuttuvat kulut 59.6 M€ Henkilöstökulut 61.8 M€ Muut kikut 11.4 M€ Toimintatuotot 30.2 M€ Rahoitus 102.6 M€ Tulos 0 € Henkilöstökulut Muut kikut HRD jälkeen: Kapasiteetti 138.4 M€ Muuttuvat kulut 62.1 M€ Henkilöstökulut 61.8 M€ Muut kikut 11.4 M€ Toimintatuotot 31.5 M€ Rahoitus 102.6 M€ Tulos -1.2 M€ PAFF: Preventive actions Appraisal, Internal Failure, External Failure), (BS 6143-2, 1990). -831 €/hlö Henkilöstötuottavuuden kehittämisen periaate Case 2: Kuntaorganisaatio, vakiintunut palvelujen tuottaminen Henkilöstöresurssit Lomat 10.5% Poissaolot 5.8% Työn opastus 3.0% Perhevapaat ym. 6.5% Koulutus KoulutusjajaHRD HRD2.0% 1.5% Prosessit Kapasiteetti Kapasiteetti 70.9% Aika työhön 72.7% Muuttuvat kulut Muuttuvat kulut 53.7% (+4.2%) Henki51.5% Vaikutus +5.6 M€, 62.9 hlöä, HR-kuluissa 2.6 M€ (1 823 €/hlö/vuosi) Liiketoiminta nyt Kapasiteetti 132.8 M€ Rakenteellinen ajankäyttö Liikevaihto Toimintakulttuuri Esimiestoiminta 27.8% 27.3% PAFF 74.4% Työhyvinvointi Liiketoiminta työntekijää 1492 HTV löstökulut Tehollinen työaika (laskutettu aika) Muut kikut Liikevaihto Henkilöstön aineeton pääoma Muuttuvat kulut 59.6 M€ Henkilöstökulut 61.8 M€ Muut kikut 11.4 M€ Toimintatuotot 30.2 M€ Rahoitus 102.6 M€ Tulos 0 € Henkilöstökulut Muut kikut HRD jälkeen: Kapasiteetti 132.8 M€ Muuttuvat kulut 59.6 M€ Henkilöstökulut 59.2 M€ Muut kikut 11.4 M€ Toimintatuotot 30.2 M€ Rahoitus 102.6 M€ Tulos 2.6 M€ 1823 €/hlö PAFF: Preventive actions Appraisal, Internal Failure, External Failure), (BS 6143-2, 1990). Henkilöstötuottavuuden analysointi HR-mittareiden muuttaminen euroiksi, esimerkkilaskelma Poissaolopäivän ennaltaehkäisyn hyödyt 450 € Vaihtuva työntekijä 40 000 € Sairauspoissaolot Poissaolopäivän kustannus 350 € Henkilöstön vaihtuvuus OHJAUSMITTARI Kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen työyhteisöissä Työelämän laatu (työhyvinvointi) 5 % parannus työelämän laadussa mahdollistaa liiketuloksen parantamisen 2 000 €/hlö/vuosi. HR-mittarit ja tunnusluvut pitää muuttaa euroiksi, jolloin niillä on operatiivinen ohjaava vaikutus. Henkilöstökehittämisellä aikaansaadaan sekä kustannussäästöjä että liikevaihdon kasvua. Työhyvinvoinnin mittaaminen Mitataanko siksi, että voidaan parantaa tuottavuutta työhyvinvointia parantamalla? Mitatun työhyvinvoinnin tulee siis linkittyä organisaation suorituskykyyn! Useat työhyvinvointikyselyt eivät ole yhteydessä organisaation suorituskykyyn Miksi? Koska kysytyt asiat eivät ole samanarvoisia henkilöstön suorituskyvyn kannalta. Työpahoinvointi vaikuttaa eri tavalla suorituskykyyn kuin työn imun kokemus. Näitä asioita ei siis voi tarkastella samalla skaalalla. Yksinkertaistettu ongelman kuvaus 1 ft 2 ” 3 cm 1 ft = 31 cm VÄÄRIN 1 +2 + 3 = 6, keskiarvo = 6/3 = 2 2” = 5 cm 3 cm 31 + 5 + 3 = 39, keskiarvo = 39/3 = 13 OIKEIN Työhyvinvoinnin vaikutus suorituskykyyn Uusi tieteellisesti perusteltu malli (QWL = Quality of Working Life) Itsearvostustekijät, PL PL • Päämäärät • Luovuus Itsearvostustekijät, YI YI • Yhteenkuuluvuus • Identiteetti Ei toteudu Itsearvostustekijät, FE • Fyysinen turvallisuus • Emotionaalinen turvallisuus Työhyvinvoinnin vaikutus suorituskykyyn FE Toteutuu YI + PL QWL = FE * 2 Kesti M. (2014). Henkilöstövoimavarat tuottaviksi, FINVA Losada, M. ja Heaphy, E. (2004): The role of positivity and connectivity in the performance of business teams: A nonlinear dynamics model. American Behavioral Scientist, 47 (6); 740–765. Kano, N. (1984): Attractive Quality and Must-Be Quality. Journal of the Japanese Society for Quality Control, April, 39–48. Herzberg, F., Mausner, B. ja Snynerman, B. (1959): The Motivation to Work, Second Edition. Chapman and Hall. Työhyvinvoinnin suorituskykyindeksi Työhyvinvoinnin yhteisvaikutus määrittää suorituskyvyn YI + PL = 59.6% QWL = FE * 2 Työpahoinvointitekijät Työhyvinvointitekijät Esimiestoiminta on työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kannalta ratkaisevaa Työntekijä vaihtaa työpaikkaa useimmin esimiehen takia! Hyvä esimiestoiminta nopeuttaa työhön perehtymistä! Hyvä esimiestoiminta vähentää sairauspoissaoloja! Hyvä esimiestoiminta nopeuttaa työhön palautumista! Hyvän esimiestyön kulmakivet kannalta: • Selkeät odotusarvot ja tavoitteet • Perustehtävä työntekijän kykyjen mukaan • Laadukkaat esimieskäytännöt • Kannustaminen ja palkitseminen • Työntekijöistä välittäminen Fitz-enz (2000), Cascio & Boudreau (2008) Työhyvinvointia syö ja sähläystä aiheuttaa Työhyvinvointia parantaa ja sähläystä vähentää Esimiespeli työhyvinvoinnin kehittämiseen Esimiehen kohtaamia haasteita YT-neuvottelut Irtisanominen Työsopimuksen heikennys Johtamisongelma Työpaikkakiusaaminen Tapaturma Alkoholiongelma Työkyvyn alenema Lievä työkyvyn alenema Työolojen heikentyminen Tietotekniset vakavat ongelmat Sairauspoissaolojärjestely Kokeneen työntekijän työsuhde päättyy Uudet tehtävänkuvat IT-järjestelmän käyttöönotto Uusi työntekijä ryhmässä Osaamisvaje Yhteishengen heikentyminen Tyytymättömyys urakehitykseen Tietotekniset puutteet Reklamaatio Johtamisongelma Uusi tuote tai palvelu Tarjouskilpailussa häviäminen Uuden strategian lanseeraus Työprosessien ongelmat Esimiestaitojen testaaminen Esimiehen hyvät laatukäytännöt Kehityskeskustelu työntekijän kanssa Varhaisen välittämisen malli Työntekijöiden tarpeiden kuunteleminen ja tuen antaminen Rekrytointiprosessi Uusien työntekijöiden perehdytys Lähtöhaastattelu Työroolien ja prosessien kehittäminen Tehtäväkuvien ja palkkauksen sopiminen Psykososiaalisen riskin hallintaohjelma Työhyvinvointi- ja kehittämiskartoitus Ryhmäkohtainen kehityspalaveri Työyhteisöryhmälle kohdistettu HRD tuki Esimiespajatoiminta Työelämäinnovaatiot (työtavat, prosessit, työvälineet ym.) Työyhteisöryhmän tavoitteiden sopiminen Laatuauditointi Koulutussuunnitelman tekeminen ja viestintä Yksilökoulutus Työn opastustoiminto Ryhmäkoulutus Esimieskoulutus Tietotekninen tuki ja huoltotoimenpiteet Yhteisöllinen palkitseminen ja tunnustus Yksilön palkitseminen ja tunnustus Sisäinen viestintä ajankohtaisista asioista Työsuojelutoiminta Työpaikkaselvitys ja riskien arviointi Työyhteisön epäkohtien puheeksiotto rakentavasti Työterveyshuollon asiantuntemuksen hyödyntäminen Virkistyspäivät Kehittämistoimenpiteet asiakaspalautteen mukaan Yhteishengen kohottaminen (pikapalaveri tms.) Esimiestaidoista todistus Aktiivisuus laatukäytännöissä Pelin eteneminen Työelämän kehittämisen vaikutuksia TOIMINNAN KASVU Liikevaihto kasvaa TALOUDELLINEN TULOS Käyttökate kasvaa SITOUTUNUT HENKILÖSTÖ Henkilöstön vaihtuvuus pienenee TYÖHYVINVOITI PARANEE Sairauspoissaolot vähenee TYÖAIKA TEHOSTUU Sählääminen vähenee PAREMPI LAATU Laatuvirheet vähenevät Työhyvinvointi tuottavuuden kestävä virtalähde Sähläys vähenee Parempi työhyvinvointi Taloudellinen tulos paranee Kirjallisuutta
