Vene vie - loppuraportti

Vene vie –esiselvityksen kokonaisuuteen
kuuluvat erillisinä julkaistut Vene vie -raportit:
1.
Kyselytutkimus – Sähköisen
kyselytutkimuksen yhteenveto
2.
Kirjallisuuskatsaus – Katsaus muihin
vesistömatkailun tutkimuksiin ja raportteihin
3.
Satamaraportti - Yhteenveto
vierassatamien- ja laitureiden
kuntokartoituksesta sekä
rakentamistarpeista
4.
Loppuraportti - Vene vie –esiselvitys
Pirkanmaan vesistömatkailun ja
vierasvenesatamien kehittämisestä
Vene vie loppuraportti
Esiselvitys Pirkanmaan
vesistömatkailun ja
vierasvenesatamien
kehittämisestä
Lammintaus Arto
Tampereen satamatoimisto, 16.11.2015
SISÄLLYS
Vene Vie –esiselvityshankkeesta ............................................................................................................................................. 3
Matkailun toimintaympäristö ................................................................................................................................................... 5
Pirkanmaalaiset matkailuyritykset.................................................................................................................................... 5
Risteilytoiminta ..................................................................................................................................................................... 6
Melonta ..................................................................................................................................................................................... 8
Kalustovuokraus ................................................................................................................................................................... 8
Ohjelmapalvelut .................................................................................................................................................................... 9
Ruoka- ja majoituspalvelut ............................................................................................................................................ 10
Kalastusmatkailu ............................................................................................................................................................... 13
Risteilyreitit .............................................................................................................................................................................. 14
Tilausristeilyt ........................................................................................................................................................................... 15
Melontareitit............................................................................................................................................................................. 15
Kehittämisehdotukset ............................................................................................................................................................... 17
Satamat ....................................................................................................................................................................................... 17
Yhteenveto satamien kehitystoimenpiteistä.......................................................................................................... 17
Suuremmat toimenpiteet satamissa .......................................................................................................................... 20
Reitit............................................................................................................................................................................................. 21
Kumikanavat ............................................................................................................................................................................ 23
Risteilyt ....................................................................................................................................................................................... 23
Kohteet........................................................................................................................................................................................ 26
Katto-organisaatio ................................................................................................................................................................. 28
Palveluiden löydettävyys .................................................................................................................................................... 29
Yritystoiminta .......................................................................................................................................................................... 31
Tapahtumat............................................................................................................................................................................... 33
Muut kehittämisehdotukset ............................................................................................................................................... 33
Pirkanmaan vesistömatkailun kehittäminen................................................................................................................... 36
Implementointivaiheesta ......................................................................................................................................................... 38
1
Linkkejä matkailun kehittäjille .............................................................................................................................................. 39
Yhteystiedot ......................................................................................................................................................................... 40
2
VENE VIE –ESISELVITYSHANKKEESTA
Vene vie –esiselvityshanke sai syntynsä Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan Brysselin EU-toimiston
kokoon kutsumassa seudullisessa kuntien yhteistyöverkostossa, jossa mietittiin konkreettisia
toimenpiteitä kuntien yhteisiksi kehittämistoimiksi ja ulkoisen rahoituksen hyödyntämiseksi. Hyväksi
yhteistyön kohteeksi todettiin venesatamien ja vesistömatkailun kehittäminen.
Vene vie –esiselvityshanke muodostui 15 Pirkanmaan kunnan yhteiseksi hankkeeksi, jonka
rahoittajina olivat alueen kunnat; Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kangasala, Lempäälä, MänttäVilppula, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi, sekä
Pirkanmaan liitto.
Esiselvitys käynnistyi helmikuussa 2015 ja valmistui marraskuussa samana vuonna.
Projektipäällikkönä hankkeessa toimi Arto Lammintaus Tampereen kaupungin satamatoimiston
alaisuudessa. Hankkeessa tukeuduttiin sekä jokaisen kunnan edustajiin, vesistömatkailuyrittäjiin,
veneilyseuroihin, että Tampereen satamatoimiston henkilökuntaan.
Hanke oli suunniteltu kaksiosaiseksi siten, että tämän nyt valmistuneen esiselvityksen perusteella on
tavoitteena toteuttaa seuraavassa vaiheessa kehitystoimenpiteitä kunkin osallistuvan kunnan
tarpeiden mukaisesti.
Esiselvitys on toteutettu kolmessa osassa, joiden tulokset on julkaistu yhteensä neljässä eri raportissa.
Selvityksen ensimmäisessä osassa kartoitettiin kokemuksia ja näkemyksiä vesistömatkailun
kehittämisestä tekemällä kirjallisuuskatsaus alan kotimaisiin ja ulkomaisiin raportteihin. Nämä
tulokset on julkaistu Vene vie –raporttina nimeltä ”Vene vie –kirjallisuuskatsaus”.
Selvityksen ensimmäiseen osaan kuului myös vesistömatkailun osa-alueiden edustajien
haastatteleminen. Käytännössä haastattelut jakautuivat kahteen tyyppiin, eli keväällä 2015
toteutettuun sähköiseen kyselyyn, johon vastasi 227 henkilöä, sekä koko hankkeen ajalta kertyneisiin
strukturoimattomiin haastatteluihin, joita kerättiin yhteensä 147 kpl. Sähköisen kyselyn vastaukset ja
analyysi on julkaistu raportissa ”Vene vie –kyselytutkimus”. Vapaamuotoisten haastattelujen tuloksia,
eli ideoita ja kehitysehdotuksia on käytetty tämän loppuraportin kehitysehdotuksia laadittaessa, sekä
laajemmin koko esiselvityksen ajan.
Selvityksen toisessa osassa kartoitettiin hankkeen kuntien satamien kunto ja arvioitiin niiden
palvelutasoa. Satamat valittiin käyttäen lähtökohtana Veneilykesä 2015 –kirjaa ja kuntien painotuksia
kuunnellen. Tarkastelun kohteena olivat etupäässä vierasvenesatamat, joissa kunnat toivovat
kehitystoimenpiteitä ja joiden esille nostamisella nähdään matkailullista arvoa. Myös yksityisiä
satamia otettiin mukaan arviointiin referenssiksi. Satamien arviointi on julkaistu raportissa ”Vene vie –
satamaraportti”.
Kolmas vaihe selvityksestä sisältyy tähän Vene vie –loppuraporttiin. Raportissa kuvataan Pirkanmaan
vesistömatkailun toimintaympäristö, alan toimijoita, kohteita, reittejä ja muita tekijöitä, jotka tulee
ottaa huomioon alueen vesistömatkailua kehitettäessä.
Koska Tiia Luomasen 2010 laatima raportti ”Selvitys vesistömatkailun edellytyksistä Pirkanmaalla” on
edelleen varsin relevantti kuvaus tarjolla olevista palveluista ja reitistöistä, haluttiin Vene vie –
selvityksessä ottaa toisenlainen näkökulma vesistömatkailuun. Jotta hanke tuottaisi mahdollisimman
paljon lisäarvoa ja uutta tietoa, on Vene vie –hankkeessa keskitytty enemmän kehityskohteiden
havainnointiin ja kehitysehdotuksiin, kuin tarjottujen palveluiden ja reittien kokonaisvaltaiseen
kartoittamiseen. Siten raporteissa on pyritty enemmän uuden tiedon ja kehitysmahdollisuuksien esiin
tuomiseen.
3
Loppuraportin päättää osuus, johon on tiivistetty kehitysehdotukset, perustelut Pirkanmaan
vesistömatkailun kehittämisen edellytyksistä ja ajatukset implementointivaiheen toteuttamisesta.
Koska selvityksessä on havaittu, että Pirkanmaan vesistömatkailua tulisi kehittää kokonaisuutena,
vesistön näkökulmasta ja matkailijan silmin, kehitysehdotusten jaottelussa on käytetty sekä
kuntakohtaista näkökulmaa, että vesistönäkökulmaa, asiasta riippuen. Satamien kehitysehdotukset on
esitetty kuntakohtaisesti, koska satamarakentaminen ja palveluiden lisääminen ovat selkeästi
kuntakohtaisia toimenpiteitä, vaikka niiden vaikutukset vesistömatkailuun ovat maakunnalliset. Sen
sijaan muut kehitysehdotukset on esitetty aihekohtaisesti, kuten esimerkiksi risteilyjä ja kohteiden
kehittämistä koskevat toimenpiteet, koska näiden vaikutus useimmissa tapauksissa ulottuu
laajemmalle, siitä huolimatta, että kohde tai toimenpide kohdistuu tiettyyn kuntaan tai kuntiin.
Yksittäisen toteutussuunnitelman laatiminen esimerkiksi satamaan tai vierailukohteeseen vaatii
esiselvitystä yksityiskohtaisemman suunnitelman, jossa on otettava huomioon tarkennettu
toteutusajankohta, tarkat maastolliset- ja vesistöolosuhteet, kustannusarvio erilaisine
riippuvuuksineen, kustannusten vaihtelu, mistä rahoitusta haetaan ja toteutetaanko hanke yksin vai
yhteistyössä toisen vastaavan hankkeen kanssa. Osa kehitysajatuksista, jotka ovat tulleet esille
avoimissa haastatteluissa, on vasta toiveen tai idean asteella, jolloin nämä on esitetty ilman tarkempia
kehitysehdotuksia ja tapauksesta riippuen todettu, että ko. tapauksessa tarvitaan oma
kehityshankkeensa tai muu tarkempi selvitys asian toteuttamiseksi.
Käytännön rahoituslähteitä yksittäisiin kohteisiin ovat Leader-toimintaryhmät, joista voidaan hakea
rahoitusta esimerkiksi yksittäisen sataman laiturirakentamiseen tai sataman yleiseen
kunnostamiseen. Isommista, maakunnallisista hankkeista on neuvoteltava Pirkanmaan liiton tai ELYkeskuksen kanssa. Jokainen hanke käsitellään erikseen ja rahoitusten edellytyksiin voi tulla
muutoksia, jolloin hankkeen ajankohdasta riippuen on aina neuvoteltava rahoittajan kanssa ja
selvitettävä mitkä vaatimukset ovat kulloinkin ja mitä hakijalta edellytetään. Pienempien hankkeiden
kohdalla Leader-rahoituksen hakeminen voi olla helpompaa esimerkiksi silloin, jos hakijana on
pursiseura tai kyläyhdistys, kuin kunta. Seurojen ja yhdistysten kannattaa myös huomioida, että
talkootyöllä voi korvata omaa rahoitusosuutta.
Haluan kiittää Pirkanmaan liittoa Vene vie -esiselvityshankkeen rahoituksesta, hankkeen kuntia
hyvästä yhteistyöstä ja tuesta tarpeiden selvittämisessä ja satamien katselmoinneissa, Minna
Merikoskea ja Juha Riihiojaa hankkeen valmistelusta, Tampereen kaupungin satamatoimistoa ja sen
henkilökuntaa Matti Jokea, Mira Leppilahtea ja Saila Nikulaa asiantuntemuksesta, sekä Kraftpoint Oy:n
Jouni Rajalaa, Tero Wikmania ja koko henkilökuntaa tuesta Tampereen satamiin liittyvissä
kysymyksissä. Erityinen kiitos kuuluu myös niille matkailijoille, veneilijöille, yrittäjille ja veneseurojen
yhteyshenkilöille, jotka ovat antaneet palautetta ja kehitysideoita hankkeeseen.
Tampereella 16.11.2015
Arto Lammintaus
4
MATKAILUN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Tähän lukuun on koottu tietoa Pirkanmaalaisista yrityksistä, jotka tarjoavat vesistömatkailuun
suoraan tai välillisesti liittyviä palveluita. Painopiste on veneilyssä ja risteilymatkailussa, joista on
annettu tarkemmat tiedot verkkosivu- ja Facebook-osoitteineen. Näiden tietojen katsottiin antavan
lisäarvoa mm. pohdittaessa pienten yritysten näkyvyyttä internetissä.
Muiden palveluiden, erityisesti välillisesti vesistömatkailuun liittyvän yritystoiminnan osalta
katsottiin, että tarjonta on niin runsasta ja monipuolista, että tiedot on rajattava kuntakohtaisiin
lukumääriin ja tärkeimpien kohteiden esille nostamiseen, kuten hankesuunnitelmassa oli esitetty.
On selvää, että luettelosta jää puuttumaan joitakin yrityksiä, sillä kaikkien tiedot eivät ole helposti
löydettävissä. Keskeisenä syynä tähän on se, että yhtä yksittäistä portaalia josta kaikki varmuudella
löytyisivät ei ole. Erityisesti on tiedostettava, että tiedot eivät useinkaan ole täysin ajan tasalla, vaan
esimerkiksi vastikään lopettaneen yrityksen tiedot ovat tyypillisesti vielä löydettävissä, mutta missään
ei ole tietoa, että toiminta on lopetettu. Kaikki ilmoitetut lukumäärät alueen yrityksistä on syytä
ajatella ”noin” –määrinä, koska yrityskentässä tapahtuu jatkuvia muutoksia.
Tiedot on kerätty kuntien internet-sivustojen Matkailu –osioista ja tarvittaessa ne on varmistettu
esimerkiksi yrityksen oman sivuston, Hotels.com-, Eat.fi- , Visit Tampere-, TripAdvisor-, tai Googlehaun kautta, esimerkiksi hakemalla hakusanoilla ”paikkakunta” ja ”yrityksen toimiala”.
Tietoa kerättäessä havaittiin juuri tämä keskeinen ongelma; tieto on hajallaan ja niissä sivustoissa,
joissa tietoa esitetään, ei aina ole tarjolla ajantasaista tietoa, koska kaikki ylläpito tehdään edelleen
manuaalisesti. Tiedon kerääminen yhteen paikkaan, jossa esitettäisiin palveluntarjoajien itsensä
ylläpitämää reaaliaikaista tietoa, olisi optimaalinen ratkaisu tiedon jakamisen tarpeisiin.
Tässä luvussa esitettyjen yrityksiä koskevien tietojen keräämiseen, varmistamiseen ja
dokumentointiin käytettiin 3 työpäivää, mikä kertonee omalta osaltaan siitä haasteesta, mihin
matkailija törmää halutessaan löytää vesistömatkailutietoa Pirkanmaalta. Harva matkailija tai veneilijä
tietenkään etsii näin kattavasti tietoa ja näin suurelta alueelta. Silti voidaan esittää, että muutaman
erityyppisen matkailupalvelun etsiminen kattavasti 15 kunnan alueelta vie aikaa joitakin tunteja, eikä
siltikään ole varmaa, että kaikki mahdollisuudet on kattavasti kartoitettu.
Vesistömatkailun yritykset ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta pieniä. Esimerkiksi
toiminimellä harjoitettu ohjelmapalvelu-, ruokaravintola- tai vuokraustoiminta on yleistä. Hieman
suurempia ja suuria yrityksiä löytyy ainoastaan risteily-, sekä hotelli- ja ravintola-alalta.
PIRKANMAALAISET MATKAILUYRITYKSET
Vene vie –hankkeen 15 kunnan tilanne matkailuyritysten suhteen on erittäin vaihteleva. Suurin osa
risteilykäyttöön tarkoitetuista aluksista toimii Tampereelta käsin, mutta poikkeuksiakin on; sekä
Sastamalassa, Ikaalisissa, että Hämeenkyrössä operoi risteilyaluksia aikataulun mukaan ja useissa
kunnissa on mahdollista vuokrata tilauskäyttöön jokin harvinaisempi alus, esimerkiksi höyrylaiva.
Lisäksi hankkeen ulkopuolisista kunnista, Valkeakoskelta ja Keuruulta liikennöidään hankkeessa
mukana oleviin kuntiin.
Veneenvuokraus on vähäistä. Ylöjärveltä löytyy yksi yrittäjä, joka vuokraa kahta moottorivenettä.
Joitakin soutuveneiden vuokraajia löytyy myös, mm. Hämeenkyröstä. Harvinaisuuksiakin löytyy,
esimerkiksi Ruovedellä voi vuokrata kirkkoveneen.
5
Kanootteja ja kajakkeja voi vuokrata useimmilla paikkakunnilla. Vesijettejä saa tunti- tai
päivävuokralle Tampereelta molemmille järville. Muutamia taksiveneitä on tarjolla Tampereella Pyhäja Näsijärvelle. Yksi purjealus on tarjolla tilausristeilyille tai koulutuskäyttöön. Pääasiallisesti
koulutusmahdollisuudet avautuvat vain purjehdusseurojen kautta.
Kalastusmatkailupalvelut löytyvät parhaiten Tampereen ympäristökunnista. Erityinen keskittymä on
Mänttä-Vilppulan seudulla, jossa on 4 kalastusretkiä järjestävää yritystä.
Vesistömatkailuun liittyviä ruoka- ja majoituspalveluita löytyy yksittäisesti veneily- ja risteilyreittien
varsilta. Tunnetuimmat satamat, joissa on ravintola- ja kahvilapalveluita ovat Laukontori, Mustalahti,
sekä Ruoveden ja Virtain laivarannat. Myös useissa muissa kunnissa on satamassa jokin kahvila tai
ravintola, joka on auki kesällä. Pirkkalassa satamissa ei ole mitään ruokapalveluita.
Majoituspalvelut ovat useimmissa kunnissa hieman etäällä satamasta, esimerkiksi Virroilla 400 metrin
päässä ja Ruovedellä 700 metrin päässä. Hotelleja kiinnostavampia kohteita veneilijöille ovat
veneilyreittien varrelle sijoitetut maatilamatkailu- ja mökkivuokrausyritykset. Näiden kirjo on laaja,
mutta tunnettuus heikko ja saavutettavuus on suunniteltu enemmän autolla liikkuville matkailijoille,
kuin veneilijöille.
Kuten Vene vie –hankkeen muissa raporteissa on todettu, yhteistyön vahvistaminen ja
yhteismarkkinoinnin kehittäminen ovat äärimmäisen tärkeitä pienille vesistömatkailutoimijoille.
Tuotteiden paketointi suuremmiksi kokonaisuuksiksi, tunnettuuden lisääminen ja yhteiset
myyntikanavat voisivat avata aivan uusia mahdollisuuksia esimerkiksi maatilamatkailun ja
paikallisruoan myynnin kehittämiseen.
Seuraavassa esitetään erilaisia vesistömatkailun toimijoita. Tiedot on kerätty internetistä, kuntien
matkailusivuilta ja yritysten omilta sivuilta. Toiston välttämiseksi yritykset on luokiteltu vain yhden
toimialan alle, siitä huolimatta, että toiminta voi olla hyvinkin laajaa. Lajittelu on tehty esim. siten, että
kalastusoppaat on poimittu keskitetysti kuhamaa.fi –palvelusta ja muiden palveluiden luokittelussa on
sovellettu kuntien sivujen käyttämää luokitusta. Monipuolista palvelua tarjoavat yritykset on
pääsääntöisesti sijoitettu ”Ohjelmapalvelut” –otsikon alle.
Osa yrityksistä sijaitsee eri kunnassa, kuin missä toimintaa on tarjolla. Mikäli hankkeen kunta on
omilla sivuillaan ilmoittanut palvelusta, se on otettu mukaan riippumatta yrityksen toimipaikasta.
Internet-linkkien toiminta on tarkistettu ennen raportin julkaisua. Mikäli jokin linkki ei toimi, kannattaa
tyhjentää selaimen välimuisti ja tarkistaa, että palomuurin asetukset eivät estä ulkoisten linkkien
käyttöä. Lukema Facebook-sivun nimen perässä tarkoittaa sivun tykkäysten lukumäärää lokakuussa
2015.
RISTEILYTOIMINTA
Akaa, Lempäälä
Mauri Leppälä liikennöi yhdellä 30 matkustajan aluksella Valkeakoskelta lähikohteisiin.
http://www.valkeakoski.fi/portal/suomi/kulttuuri_ja_vapaa-aika/matkailu/vesiliikenne/, Facebook:
ei sivua.
Hämeenkyrö
Hämeenkyrön Matkapalvelu Oy on perustettu 1998 ja operoi yhdellä aluksella Hämeenkyrön ja Siuron
välillä. http://purimo.net/, Facebook: M/S Purimo (336 tykkäystä).
6
Ikaalinen
Matti Järvensivu tarjoaa risteilyjä kahdella aluksella Ikaalisissa.
Pekan Parkki Oy operoi Ikaalisissa yhdellä aluksella.
Sastamala
Sastamalan Seudun Yrityspalvelut Oy operoi yhdellä vuokratulla aluksella Vammalan vesistössä.
Nykyinen vuokrasopimus on kaksivuotinen. Alus on vuokrattu laivuri Awe Vilppaalta.
http://www.sastamalanseudulle.fi/ms-liekovesi/, Facebook: ei sivua.
Mänttä-Vilppula
Haapamäen veturipuisto liikennöi m/s Elias Lönnrot –siipirataslaivalla Keuruulta Mänttään ja ajaa
paikallisristeilyjä Mäntän vesissä. http://www.keurusselanseutu.fi/fi/nae-koe/kohteet/item/701siipirataslaiva-elias-lonnrot, Facebook: M/S Elias Lönnrot, sivu ei ole aktiivinen.
Fun Forest Oy on perustettu vuonna 2000 ja operoi yhdellä aluksella Mäntän vesistössä. Yritys tuottaa
myös ohjelmapalveluita, kuten kalastusmatkoja ja elämyskokemuksia. http://www.funforest.fi/fi/,
Facebook: ei sivua.
Vilppulan veneilijät r.y. tarjoaa tilausristeilyjä yhdellä höyrylaivalla Vilppulan Mäkitalonlahden
rannasta käsin. http://www.vilppulanveneilijat.fi, Facebook: Vilppulan Veneilijät ry (27 tykkäystä).
Ruovesi
Tmi Mika Rajala liikennöi moottorialuksella ja proomulla Ruovellä. http://hinaajaflink.fi/, Facebook: ei
sivua.
Tampere
Suomen Hopealinja Oy (merkitty kaupparekisteriin vuonna 1940) on Suomen suurin
sisävesivarustamo. Vakituista henkilöstöä yrityksellä on 4-5 henkilöä, sesonkiaikana noin 26. Käytössä
on viisi alusta ja vuosittainen matkustajamäärä on noin 70 000. Vuoden 2014 liikevaihdoksi yritys
ilmoittaa 2 044 000 euroa. Alukset risteilevät Hämeenlinnan ja Tampereen välisellä alueella ja
kuljettavat mm. matkailijoita Viikinsaareen. http://www.hopealinja.fi/, Facebook: Suomen Hopealinja
(1200 tykkäystä).
Runoilijan tie Oy:llä (kaupparekisterissä vuodesta 1967) on käytössään höyrylaiva Tarjanne, joka
risteilee perinteisellä Tampere–Virrat–Tampere –reitillä. Yrityksen henkilökunta on osittain yhteistä
Suomen Hopealinja Oy:n kanssa. Liikevaihdoksi vuonna 2011 on ilmoitettu 287 000 euroa.
http://www.runoilijantie.fi/, ei aktiivista Facebook-sivua.
Brand Line Oy tarjoaa veneristeilyjä ja venetaksipalveluita Pyhä- ja Näsijärvellä.
http://www.brandline.fi/, Facebook: Brand Line (1432 tykkäystä).
Elämys Vesillä – FUN53 Charter kuljettaa tilauksesta matkustajia luksusmoottoriveneellä Pyhäjärvellä.
http://www.elamysvesilla.fi/fi/, Facebook: Elämys Vesillä – FUN53 charter (864 tykkäystä).
Holgerline Lakeside cruises tarjoaa Näsijärven tilausristeilyjä yhdellä aluksella Tampereelta.
http://www.warvitar.fi/, Facebook: ei sivua.
Tahitia Sailing on yksityinen elinkeinonharjoittaja, joka järjestää purjelaivaristeilyjä, sekä
purjehduskoulutusta. Käytössä on yksi alus. http://www.sunpoint.net/~tahitia/, Facebook: ei sivua.
7
Tampere Baycruises järjestää tilauksesta risteilyjä Näsi- ja Pyhäjärvellä. Yritys on perustettu vuonna
2010. http://www.tamperebaycruises.com/, Facebook: Tampere Baycruises (278 tykkäystä).
Tmi Matkailupalvelu Kuutar on perustettu vuonna 2002 ja operoi yhteensä kolmella aluksella Näsi- ja
Pyhäjärvellä. http://kuutar.fi/risteilyt/, Facebook: Kuutar (159 tykkäystä).
MELONTA
Lempäälä
Melontaretkiä järjestävät Vihreä Polku, http://vihreapolku.com/, Facebook: VihreäPolku Oy (748
tykkäystä) ja Piellokas, http://www.piellokas.fi/, Facebook: Piellokas Oy (48 tykkäystä).
Tampere
Hiking Travel Hit Ky järjestää melontaretkiä sekä myy ja vuokraa kalustoa, http://hikingtravelhit.fi/,
Facebook: Hiking Travel, Hit LP (2571 tykkäystä).
Melontaretkiä, koulutusta ja kalustonvuokrausta tarjoaa Tres Hombres, http://www.treshombres.fi/,
Facebook: Tres Hombres (1193 tykkäystä).
KALUSTOVUOKRAUS
Kangasala
Yrittäjä vuokraa kanootteja ja kajakkeja Saarikylillä.
http://www.saarikylat.fi/kylienkyla/kylienkyla2.htm/, Facebook: ei sivua.
Lempäälä
Vaihmalan Hovi vuokraa kanootteja päiväkäyttöön, http://www.vaihmalanhovi.fi, Facebook:
Vaihmalan Hovi (1919 tykkäystä).
Nokia
Siuron sataman läheisyydessä sijaitseva Eräkettu Oy myy ja vuokraa kalustoa, sekä järjestää
melontaretkiä. http://www.erakettu.com/wp/, Facebook: Eräkettu Oy (1080 tykkäystä).
Orivesi
Fysiopalvelu Päivi Haikka vuokraa kajakkeja ja järjestää melontakoulutusta ja –retkiä.
http://melontaa.fi/, Facebook: ei sivua .
Kanoottivuokraus Smolander vuokraa kanootteja Pukalanjärvelle, Kopsamo-Purnun melontareitille ja
muille lähivesille. Ei internet-sivuja/ei Facebookissa.
Längelmäveden venematkat Oy vuokraa kajakkeja, kanootteja, soutuveneitä, sekä järjestää
veneristeilyjä tilauksesta. http://www.venematkat.fi/, Facebook: Längelmäveden Venematkat Oy (3
tykkäystä).
Ruovesi
Laivarannassa on mahdollisuus vuokrata kirkkovenettä (Ruoveden kotiseutuyhdistys).
http://ruovedenkotiseutuyhdistys.fi/, Facebook: ei sivua.
8
Tampere
Päijätmark ky välittää vuokraveneitä eripuolille Suomea, myös Näsijärvelle,
http://www.finnlake.com/vuokraus/, Facebook: ei sivua.
Suppaa Tampere vuokraa SUP-lautoja ja antaa opetusta Pyynikin uimarannassa,
http://www.suppaatampere.com/, Facebook: SUPpaa Tampere (1654 tykkäystä).
Ylöjärvi
Jukka Kollanukselta voi vuokrata Pimeesalmen venesatamasta pienen moottoriveneen (3,9 m) tai
isomman matkaveneen (9,2 m). http://merimuikku.com/, Facebook: ei sivua.
OHJELMAPALVELUT
Päällekkäisyyden välttämiseksi ohjelmapalveluntarjoajiin ei ole listattu yrityksiä, jotka on lueteltu
otsikon Kalastusmatkailu, Melonta, tai Kalustovuokraus –alla. Ohjelmapalveluyritykset tarjoavat
erilaisia luontokokemuksia, myös vesistöön liittyviä.
Hämeenkyrö
Vip-retket järjestää kalastussafareja, melontaa ja ruokailuja luonnon ääressä. Ei internet-sivuja/ei
Facebookissa.
Ikaalinen
Korsuretket järjestää melontaa, leirikouluja, patikointia, yms. luontoaktiviteetteja.
http://korsuretket.fi/, Facebook: Korsuretket (1446 tykkäystä).
Kangasala
Luontomatkailu Kivitasku järjestää melontaretkiä, patikointia ja muita luontoelämyskokemuksia.
Yritys myös vuokraa kalustoa, mukaan lukien kajakkeja ja kanootteja. http://www.kivitasku.net/,
Facebook: ei sivua.
Sydän-Hämeen Safarit Oy tarjoaa safareja vesijeteillä, mönkijöillä ja moottorikelkoilla.
http://sydanhameensafarit.fi/, Facebook: Sydän-Hämeen Safarit Oy (316 tykkäystä).
Lempäälä
Koskikellujat järjestää nimensä mukaisesti koskikelluntaa pelastuspuvuissa,
http://www.koskikellujat.fi/, Facebook: Koskikellujat (131 tykkäystä).
Gegwen tarjoaa myös melontamahdollisuuksia muiden luontoaktiviteettien lisäksi.
http://gegwen.com/, Facebook: Gegwen Getaways (272 tykkäystä).
Nokia
Kuikan Kujeet järjestää räätälöityjä kalastusretkiä ja mahdollisuuksia viettää aikaa vesillä ja
luonnossa. http://kuikankujeet.fi/, Facebook: Kuikan Kujeet (93 tykkäystä).
Ruovesi
Lomatila Peltomaa, http://peltomaa.net/, Facebook: Lomatila Peltomaa (126 tykkäystä), tarjoaa
majoituksen lisäksi melontaa, kalastusta ja muita luontoaktiviteetteja.
9
Sastamala
Liekopuiston tai Ellivuoren laiturista voi lähteä jättikanoottiretkelle, järjestäjänä
Osumat/Helmenhenki, http://osumat.net/, Facebook: Osumat (157
tykkäystä)/http://helmenhenki.net/, Facebook: Helmenhenki (julkinen ryhmä, 155 jäsentä).
Ellivuoresta voi lähteä luonto-, lintu-, tai melontaretkelle myös Melontapajan avustuksella,
http://www.melontapaja.fi/, Facebook: Melontapaja (191 tykkäystä).
Tampere
Kajakkimelontaa Pyynikin rantamaisemissa tarjoaa Kelo ja Kallio Luonto-ohjelmapalvelu,
http://www.pro-kiipeily.fi/, Facebook: Kelo ja kallio Adventures (154 tykkäystä).
Tulirinki järjestää eräoppaan palveluita, sekä kalastusta, melontaa ja muita luontoaktiviteetteja. Ei
internet-sivua, Facebook: Tulirinki (144 tykkäystä).
Ylöjärvi
Erilaisia ohjelmapalveluita tarjoaa Elämyslaari Oy (metsästys-, kalastus- ja veneretkiä).
http://www.elamyslaari.fi/fi/, Facebook: Elämyslaari Oy (822 tykkäystä).
Vihreä Sydän järjestää erilaisia matkoja, mm. koskien ja jokien ääreen, sekä tekee yhteistyötä
kalastusoppaan kanssa. http://www.vihreasydan.fi/, Facebook: Vihreä Sydän Matkailu (347
tykkäystä).
RUOKA- JA MAJOITUSPALVELUT
Akaa
Akaan Toijalan satamassa ei ole ravintolapalveluita tai majoitusta. Kauempaa löytyy 4 hotellia/B&B –
majoitusyritystä ja 6 maatilamajoitusta/mökkivuokrausta tarjoavaa yritystä.
Ruokailupaikkoja kaupungista löytyy 17, joista satamaa lähin on Toijalan ABC, 1,5 km satamasta.
Hämeenkyrö
Frantsilan Kehäkukassa voi nauttia kasvisravintolasta, joka on aivan Purimo-laivan laiturin vieressä.
Kauempana satamasta on yhteensä lähes 20 ruokailupaikkaa.
Majoitusta on mahdollisuus varata yhdestä motellista ja hotellista ja viideltä majoitusta tarjoavalta
tilalta, joista useimmat sijaitsevat veden äärellä.
Ikaalinen
Veneilijöiden kannalta helpoimmin saavutettava majoituspaikka on Ikaalisten kylpylä, jolla on oma
laituri. Kaupungissa on laaja valikoima vuokramökkejä ja tila- ja luontomajoitusta.
Ruokailumahdollisuudet löytyvät niin ikään kylpylästä, sekä kauppakeskus Kompista, johon
vieraslaiturista on muutama sata metriä. Myös Ikaalisten kauppalassa on muutamia ruokapaikkoja
lähellä Pohjoisrannan satamaa.
10
Kangasala
Kangasalan majoitustarjonta ei painotu alueen satamiin, mutta muuten tarjonta on runsasta. Erilaisia
majoitusmahdollisuuksia löytyy parisenkymmentä, joista osa on vesistön äärellä.
Ruokailumahdollisuuksia on tarjolla Kaivannon laiturin lähellä ja Mobilian rannassa. Yhteensä
ruokaravintoloita on kunnan alueella yli 20.
Lempäälä
Vaihmalan Hovi tarjoaa niin majoitusta, kuin ravintolapalveluja. Rannassa on oma vieraslaituri ja
paikka soveltuu erinomaisesti veneilijöille. Muita majoitusvaihtoehtoja kunnassa on tusinan verran,
joiden joukosta löytyy mm. B&B, luontaiskylpylä ja mökkivuokrausta.
Ruokaravintoloita on 10, joista Lempäälän keskustassa olevat ovat helposti saavutettavissa
Myllyrannan vieraslaiturista käsin.
Mänttä-Vilppula
Vilppulankoskella on satamassa rantaravintola Isabella, Keurusselän puolella on sataman välittömässä
läheisyydessä Cafe Myllyranta. Ruokaravintoloita on yhteensä yli 20.
Majoitukset keskittyvät lähelle Mäntän kulttuurikohteita ja palvelevat käytännössä parhaiten
Keurusselältä tulevia veneilijöitä. 1 km Vilppulankosken satamasta on retkeilymaja. Muu
majoitustarjonta kattaa mökki-, aitta-, tila- ja B&B –majoitusta.
Nokia
Nokian Edenin sataman äärellä on majoitus-, ravintola- ja kylpyläpalveluita tarjoava Rantasipi Eden.
Keskustassa on yksi pieni hotelli/ravintola ja Siurossa kartano-/aittahotelli. Siurossa on tarjolla myös
B&B -majoitusta.
Satamista katsoen lähin ruokaravintola on Hotelli Eden. Siurossa toimii Koski-Baari muutaman sadan
metrin päässä satamasta. Muita ruokapaikkoja kaupungista löytyy parisenkymmentä.
Orivesi
Säynäniemen leirintäalue on veneilijälle lähin majoituspalvelu: rannassa on veneille
vierasvenepaikkoja. Erilaisia muita majoitusvaihtoehtoja, kuten mökkivuokrausta ja tilamajoitusta on
runsaasti, osa myös veden äärellä.
Rönnin huvikeskukseen pääsee hyvin veneellä ja siellä voi ruokailla. Muita ruokailuravintoloita on
tusinan verran, mutta ne ovat kaukana satamista.
Pirkkala
Pirkkalasta löytyy parikymmentä ruokaravintolaa, mutta satamista katsoen lähimmät ovat
kuntakeskuksessa, eivät satamien läheisyydessä. Hotellimajoitusta Pirkkalassa ei tällä hetkellä ole
tarjolla. Kivirannan kokous- ja juhlakeskus aivan Turrin sataman läheisyydessä olisi erinomainen
paikka ruoka- ja majoituspalveluiden tarjoajaksi veneilijöille, mutta toiminnalle ei tällä hetkellä ole
jatkajaa.
Ruovesi
Satamasta löytyy kaksi ravintolaa: Ruoveden Rantaravintola ja Salonkilaiva m/s Katrina. Muita
ravintoloita kunnassa on 10 kpl. Maatilamatkailua tai mökkimajoitusta tarjoaa 6 yrittäjää. Hotelli/hostellimajoitusta tarjoaa yksi yritys, joka sijaitsee 700 m laivarannasta.
11
Sastamala
Vammalan satamasta löytyy suosittu Laiturikahvila. Koska keskusta on lähellä, myös monet muut
Sastamalan ravintolat ovat veneilijöiden käytettävissä. Maininnan arvoinen on myös Kutalan Kasino,
kesäkioski, johon pääsee kätevästi veneellä. Myös hotelli Ellivuoren laituriin pääsee kiinnittymään
ruokailua tai majoitusta varten. Muuta majoitusta, hotellista mökkivuokraukseen löytyy Sastamalasta
lähes 50 yrityksen toimesta. Karkeasti arvioiden noin puolet näistä on lähellä järvialuetta.
Tampere
Hotelli- ja huoneistohotellitarjontaa löytyy kaupungista 35:stä kohteesta. Satamista lähimmät ovat
Lapinniemen Kylpylä, joka sijaitsee Naistenlahden satamassa, Sokos Hotelli Ilves, 300 m ja Cumulus
Hämeenpuisto 400 m Laukontorin satamasta. Myös muut keskustan hotellit ovat kävelymatkan
päässä.
Ruokaravintoloita ovat mm. Mustalahden sataman Kaisla ja Ankkuri ja Kehräsaaren ja Koskikeskuksen
monet ravintolat, jotka sijaitsevat Laukontorin läheisyydessä. Laukontorin satamasta löytyy myös
ravintolalaivoja, mm. m/s Tampere, Little Joe, Player’s Boat ja m/s Silver Sky. Myös ydinkeskustan
runsas ravintolatarjonta on helposti saavutettavissa satamista ja kesäisin satamista löytää myös
pikaruokakojuja.
Keskustan ulkopuolella veneellä saavutettavia ruokailupaikkoja ovat Teiskossa sijaitsevat Maisansalo,
Murikka-opisto ja Kämmenniemen Kessan Baari.
Vesilahti
Ruokailupaikkoja ei satamien läheisyydessä ole tarjolla. Kunnasta löytyy muutama ruokailupaikka,
mm. Pizzeria Makasiini ja majoitusta B&B tai maatilaympäristössä. Keskeisin uusi kohde tulee
olemaan Laukon kartano, jonka tarjonta varmistuu kesäksi 2016.
Virrat
Hotellimajoitusta löytyy läheltä satamaa kesähotelli Domuksesta (400 m laivarannasta). Herraskosken
kanavan vierellä voi majoittua Marttisen nuorisohotelliin. Muita hotelli-/motellimajoitusvaihtoehtoja
ovat Kitusen Kievari ja Tarjanteen Talo.
Leirintäalueita/telttailualueita Virroilla on 3. Maatilamatkailua tai mökkimajoitusta tarjoaa 10
yrittäjää. Erikoisempia majoitusvaihtoehtoja, kuten aitta- tai lomakeskusmajoitusta on tarjolla 6 eri
yrittäjän toimesta.
Ruokaravintoloita löytyy 11, joista yksi, rantaterassi Baarpuuri sijaitsee laivarannassa.
Ylöjärvi
Satamien kannalta oleelliset majoitukset löytyvät mm. Kurusta, jossa on hostelli, sekä Haverista, jossa
on tarjolla lomahuvilamajoitusta. Mökki- ja maatilamajoitusta, joista osa on vesistön äärellä, löytyy
runsas tarjonta eripuolilta kuntaa.
Veneilijöille sopivat ruokaravintolat löytyvät läheltä Kurun satamaa, sekä Pimeesalmen telakalta.
12
KALASTUSMATKAILU
Pirkanmaa on tunnetusti hyvää kuhankalastusaluetta. Sen ohella hauki ja ahven ovat alueen
tärkeimpiä saaliskaloja. Järvialueet muodostavat laajempia kokonaisuuksia kalastuksen kannalta,
koska suuret järvet ovat yhteydessä toisiinsa jokien ja koskien kautta. Alueen monet kosket, kuten
Vilppulankoski, Siuronkoski ja Tammerkoski ovatkin tunnettuja koskikalastuskohteita. Järvien vedet
ovat pääosin hyvälaatuisia. Ohjattua kalastus- ja luonto-ohjelmapalvelua tarjoaa kymmenkunta
yrittäjää.
Kalastusyrittäjien Facebook-sivujen lukemat on tarkistettu 7.10.2015. Yritysten yhteystiedot ja muuta
kalastukseen liittyvää tietoa löytyy kätevästi yhteen koottuna http://kuhamaa.fi/ –sivustolta.
Mänttä-Vilppula

Medi Fish (Vilpunreitti ja Keurusselkä), http://www.kalapaikka.net/medi-fish-oy--timokoikkalainen_kalastusopas_vilppulankoski_keski-suomi_laukaa___29927.asp, ei Facebooksivua.

Koivulahden Rapukartano (Kuoreveden rannalla), http://www.rapukartano.fi/fi, Facebook:
Koivulahden Rapukartano (1030 tykkäystä).

Kalastusohjelmapalvelut Happonen (Vilpunreitti), http://happonen.info/, ei Facebook-sivua.

Retu-Retket Outdoor Travels (Vilppula), http://returetket.fi/, Facebook: T:mi Retu-Retket
Outdoor Travels (30 tykkäystä).
Hämeenkyrö

Pro Kalastus tarjoaa kalastusmatkailupalvelua laajalla alueella, mm. Kyrösjärvellä ja RautaKulovedellä, sekä Pirkanmaan ulkopuolella. http://prokalastus.fi/, Facebook: Pro Kalastus Oy
(1493 tykkäystä).

Mahnalassa ja sen lähivesillä kalastusretkiä voi ostaa Tmi Jan Holmilta,
http://www.tmijanholm.com/, Facebook: Tmi Jan Holm (140 tykkäystä).
Ylöjärvi

Lakialassa toimii Pirkanmaan luonto-ja kalastuslomat. Ei verkkosivuja, ei Facebook-sivua.
Sastamala

Vaparetket toimii Vammalan seudun vesistöissä. http://vaparetket.fi/, Facebook: Vaparetket
(214 tykkäystä).
Kangasala

Längelmävedellä palvelua tarjoaa KoukutOnneen, http://www.koukutonneen.fi/, Facebook:
KoukutOnneen (85 tykkäystä).
Lempäälä

Go Fishing toimii laajasti Pyhäjärven, Vanajaveden ja Mallasveden alueilla. Ei verkkosivuja, ei
Facebook-sivua.
13
RISTEILYREITIT
Säännöllistä risteilyliikennettä tarjoavia yrityksiä ja yrittäjiä on Pirkanmaalla muutamia. Suurin ja
tunnetuin on Suomen Hopealinja/Runoilijan tie, joka liikennöi Tampereelta Hämeenlinnaan, Virroille,
sekä paikallisesti, lyhyempiä matkoja Viikinsaareen. Muut yritykset täydentävät tarjontaa pienemmillä
aluksilla ja erilaisilla tilausristeilyillä. Valitettavasti reittiristeilyjen määrää on jouduttu supistamaan
aikaisemmista vuosista.
Hopealinja/Runoilijantie
Hämeenlinnna-Visavuori-Tampere (Laukontori) liikennöidään tiistaisin ja torstaisin ja paluu tapahtuu
keskiviikkoisin ja perjantaisin.
Hämeenlinna-Visavuori-Hämeenlinna –reitti ajetaan lauantaisin.
Tarjanne-laivan Tampere (Mustalahti)-Ruovesi-Virrat –reitti liikennöidään keskiviikkoisin ja
perjantaisin. Paluu tapahtuu torstaisin ja lauantaisin.
Hopealinja tarjoaa myös useita tilausristeilymahdollisuuksia (ryhmä- ja teemaristeilyt), sekä
erikoisristeilyjä iltaisin, valikoituina ajankohtina mm. sekä Virroilla, Hämeenlinnassa, Tampereella,
että Vanajavedellä.
Viikinsaareen ajetaan päivittäin, tiistaista lauantaihin klo 10 ja 22.30 –välisenä aikana, sunnuntaisin
klo 12 – 19.30 ja heinäkuussa myös maanantaisin sunnuntain aikataululla.
Lisäksi m/s Silver Sky –laivalla ajetaan Laukontorilta mm. lounas-, After work iltapäivä- ja
illallisristeilyjä.
Matkailupalvelu Kuutar
Kuutar-risteilyt tarjoaa valikoituina sunnuntai-päivinä lounasristeilyjä Villa Näsirinteelle. sekä
tilausristeilyjä Näsijärvellä, Pyhäjärvellä ja Kyrösjärvellä.
M/s Elias Lönnrot
Siipirataslaiva Elias Lönnrot ajaa säännöllistä reittiliikennettä Keuruun ja Mäntän välillä, sekä Mänttäristeilyjä. ”Ellun” kotisatama on Keuruun Ahtolan satama.
M/s Ella
12 matkustajan alus seilaa Ikaalisten kylpylän ja kaupungin keskustan välillä Kyrösjärvellä.
M/s Liekovesi
Reittiliikennettä ajetaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin Vammalan satamasta Tyrvään Pyhän Olavin
kirkolle ja takaisin. Perjantaisin alus kuljettaa matkustajia Kutalan Kasinon kesätorille. Lisäksi
aluksella tehdään muutamia teemaristeilyjä kesän aikana.
M/s Purimo
75:n matkustajan alus liikennöi Hämeenkyrön ja Nokian Siuron välillä sunnuntaisin koko kesän.
Lisäksi heinäkuussa alus ajaa keskiviikkoisin. Alus risteilee myös Pappilanjoella. Erikoisuutena
Purimo tarjoaa tilauksesta mm. saunaristeilyjä ja syksyisin ruskaristeilyjä.
14
TILAUSRISTEILYT
Pirkanmaalla on hyvä tarjonta erilaisista aluksista, joilla risteilyt järjestyvät tilauksesta.
Tarjolla ovat:
M/s Eerika, jolla voi tehdä risteilyjä Rönnvikin viinitilalle, Visavuoreen, Lempäälään, Aitoolle ja
Hämeenlinnaan. Matkaan lähdetään Valkeakosken Kirkonrannan satamasta.
M/s Flink ja proomu Woitto, joiden kotisatama on Ruoveden laivarannassa, mahdollistavat
tilausristeilyjä yhdistettynä saunomiseen ja ruokailuun.
M/s Freya on 12-hengen huvialus, jossa on puulämmitteinen sauna. Alus risteilee Tampereelta käsin.
M/s Intti tarjoaa risteilyjä Näsijärvellä. Laivassa on sauna ja kokoustekniikka, sekä
matkustajapaikkoja 60. Kotisatama on Tampereen Mustalahti.
S/s Kiiski I ja II risteilevät Kyrösjärvellä tilauksesta.
M/s Kulkuri risteilee Mustalahdesta ja korvaa aiemman m/s Wellamon.
M/s Mereten kotisatama on Tampereen Ratinassa, josta se risteilee pitkin Pyhäjärveä.
Matkustajakapasiteetti on 80.
S/y Tahitia tarjoaa sekä tilausristelyjä, että purjehduskursseja Näsijärvellä.
Kulttuuripaatti Yrjö, joka liikennöi Mäntässä.
M/s Warvitar on 1923 rakennettu alus, joka tarjoaa erilaisia tilausristeilyjä pienille ryhmille (max.
12). Kotisatama on Mustalahti.
S/s Wellamo on satavuotias höyrylaiva, joka voi kuljettaa 50 matkustajaa kotisatamastaan
Lepänkorvasta Valkeakosken vesistöissä.
MELONTAREITIT
Pirkanmaa on hyvä melontaretkeilyn kohde, sillä alueelta löytyy pienempiä ja suurempia järviä, jokia
ja jopa koskia, joiden kautta melominen on mahdollista. Melontareittejä on kolmisenkymmentä, joista
osa on lyhyitä päiväreittejä, osa useamman päivän mittaisia. Melontavarusteiden vuokraus on yleistä
ja ohjattuja retkiä järjestetään runsaasti. ”Selvitys vesistömatkailun edellytyksistä Pirkanmaalla” on
toistaiseksi paras lähde, johon melontareitit on koottu yhteen paikkaan. Päivitettyä tietoa ei tällä
hetkellä ole keskitetysti missään, vaikka melojatkin pitävät todennäköisenä, että uusia reittejä on
avattu. Selkeä kehityskohde onkin luoda kattava verkkopalvelu, johon on koottu kaikki tiedot
Pirkanmaan alueen melonta (ja veneily-) reiteistä ja jota pidetään aktiivisesti yllä.
Seuraavassa esitetään tiivistelmä melontareiteistä T. Luomasen raporttiin pohjautuen.
Joki-, koski- ja järvireitit:
1. Asuntilan reitti, 1 päivä 12 km, järvireitti.
2. Aurejoen reitti, 1-2 päivää, 40 km, vaativa joki- ja järvireitti.
3. Hallin reitti, 1 päivä, 20 km, kohtuullisen helppo järvi- ja jokireitti.
4. Haukkajoen reitti, 1 päivä, 23 km, vaativa joki- ja järvireitti.
5. Helvetin kansallispuiston rotkojärvet, 1-2 päivää, 18 km, kohtuullisen helppo järvireitti.
15
6. Jyllinjoki, 1 päivä, 20 km, helppo joki- ja järvireitti.
7. Keihäsjoen reitti, 1 päivä, 25 km, vaativa joki- ja koskireitti.
8. Kiimajoen melontareitti, lyhyt melontareitti halkoo Tampereen Teiskoa.
9. Kokemäenjoen reitti, 4 päivää, 121 km.
10. Kopsamo–Purnu -melontareitti, 19 km, Juupajoen Kopsamolta alkava ja Längelmäveteen
Pitkäjärvellä laskeva vesireitti.
11. Koskenjoen melontareitti, Vesilahdelle avatun reitin lähtöpaikkana on Koskenkylän
matonpesupaikka.
12. Kovesjoen reitti, 1 päivä, 16 km, vaativa joki- ja koskireitti.
13. Kymmenen joen ja kymmenen järven reitti, 1-3 päivää, 70 km.
14. Kyröjoen-Pukaranjoen - Hiusjoen reitti, 1-2 päivää, 16–26 km (+ 7km).
15. Lempäälän koskireitti, 1 päivä, 10 km.
16. Paarlahden reitti, 1 päivä, 12 km. Järvireitti.
17. Parkanon reitti, 1-2 päivää, 45 km, vaativa joki- ja järvireitti.
18. Pihlajaveden reitti, 1-3 päivää, 70 km, vaativa järvi ja koskireitti.
19. Pitkäveden reitti, 1-2 päivää, 30 km, kohtuullisen helppo järvi- ja jokireitti.
20. Punkalaitumenjoen melontareitti (+ Jalasjoki), 1-2 päivää, 43 km ( + 8km).
21. Rokkakoskenjoen reitti, 1 päivä, 13 km, kohtuullisen helppo jokireitti.
22. Sahajoen–Juupajoen reitti, 1-2 päivää, 37 km, kohtuullisen helppo järvi- ja
jokireitti.
23. Sammaljoen reitti, 1-2 päivää, 44 km.
24. Sikkilänjoen reitti, 1 päivä, 10 km, kohtuullisen helppo joki- ja järvireitti.
25. Sipsiönjoen reitti, 1 päivä 30 km, vaativa joki- ja koskireitti.
26. Tarpianjoen reitti, 2 päivää 45 km, helppo perhereitti.
27. Vehkajärven-Padasjoen reitti, 1-2 päivää, 35 km, helppo perhereitti.
28. Vesijaon–Hauhon reitti, 1-4 päivää, 100 km, kohtuullisen helppo joki- ja järvireitti.
29. Ähtärinjärvi–Peränne–Toisvesi, 2-3- päivää, 50 km, kohtuullisen helppo järvi- ja jokireitti.
Muut reitit:
1. Saarikylien melontareitit, Kangasalta, Saarikylien lomasta löytyy melottavaa ja soudettavaa.
2. Pälkänevesi–Mallasvesi, 1 päivä, helppo järvimelontakohde.
3. Längelmäveden reitti, Längelmävesi–Roine–Mallasvesi–Vanajavesi, 1-3 päivää.
4. Vanajavesi–Pyhäjärvi, 1-3 päivää, kohtuullisen helppo järvireitti.
5. Keurusselkä–Kuorevesi–Ruovesi, 1-3 päivää, 50 km, kohtuullisen helppo järvireitti.
6. Vaskivesi–Tarjannevesi–Ruovesi
7. Näsijärvi, suojaisia vasta-alkajille sopivia melontakohteita löytyy muun muassa
Teiskonlahdelta ja Paarlammilta.
8. Kyrösjärvi–Mahnalanselkä–Kulovesi, 1-2 päivää, kohtuullisen helppo järvimelontakohde.
9. Kuohijärvi–Kukkiajärvi, joka on suurimmaksi osaksi Pirkanmaan rajojen ulkopuolella.
16
KEHITTÄMISEHDOTUKSET
Kehittämisehdotukset perustuvat Vene vie -esiselvityksessä kerättyihin tietoihin, hankkeessa
tehtyihin haastatteluihin, asiantuntijoiden kommentteihin ja kirjallisuuskatsaus -osuudessa esiin
nousseisiin tutkimustuloksiin.
SATAMAT
Kuntakohtaiset satamien kehittämis- ja korjaustarpeet on esitetty Vene vie satamaraportissa.
Toimenpiteiden ei luonnollisestikaan tule rajoittua vain siinä esitettyihin, vaan tilannetta on arvioitava
jatkuvasti uudelleen esiin tulevien kehitys- ja korjaustarpeiden valossa. Satamaraporttiin koottuja
satamia on yhteensä 56 kpl, joista seuraavassa on esitetty tiivistelmänä 53:n sataman kootut
kehittämistarpeet. Kokonaislukumäärästä on siis poistettu 3 satamaa, jotka ovat yksityisiä, eivätkä
siten Vene vie –hankkeen toimenpiteiden kohteita.
Toimiva jätepiste on tärkeä osa veneilyä ja ympäristönsuojelua. Kuva Virtain Laivarannasta.
YHTEENVETO SATAMIEN KEHITYSTOIMENPITEISTÄ
Yleisin puute satamissa on asianmukaisen opastaulun puuttuminen. Opastaulun sisällöstä on kerrottu
Vene vie satamaraportissa ja tarkempia tietoja löytyy merenkulkulaitoksen ohjeesta Venesatamien
turvallisuusohjeet 3/2007. Opastaulu puuttui tarkastushetkellä 49:stä satamasta. Asianmukaiset taulut
olisi hyvä suunnitella yhteistyönä, tai teetättää kolmannella osapuolella, jotta Pirkanmaalle saadaan
tietty yhdennäköisyys ja varmistetaan, että kaikissa on riittävät tiedot. Opastaulun hintaluokka on
1000 euroa + suunnittelukustannukset ja asennus.
Toinen erittäin yleinen puute satamissa on vieraslaituri- ja vieraspaikkamerkintöjen puuttuminen tai
heikko havaittavuus. Tässä yhteydessä asialla tarkoitetaan sitä, että merkinnät ehkä ovat olemassa,
mutta niitä on vaikea havaita järveltä käsin ennen kiinnittymistä. Tutkituista satamissa 44:ssä oli
17
asiassa puutteita. Vieraslaiturimerkki (liikennemerkki) maksaa noin 100 euroa kpl kiinnikkeineen ja
tolppineen.
Tärkeitä turvallisuusvarusteita puuttuu useista satamista. Laituriin kiinnitetyt kiinteät pelastus/nousutikkaat puuttuivat 39:stä satamasta, tai niiden sijoituksessa tai havaittavuudessa oli puutteita.
Yhteensä 30:ssä satamassa oli muita puutteita pelastusvälineissä. Näistä satamista puuttui
pelastusvene, pelastusrengas, venehaka, ensiapuvälineet tai sammutuskalusto. Tikkaiden hintaluokka
on 200 - 300 euroa, pelastusveneen n. 1 000 euroa.
Asianmukainen valaistus on osa turvallisuutta ja 24:ssä satamassa turvallisuutta voitaisiin lisätä
sijoittamalla laitureihin valopollarit. Valopollareiden hankinnassa olisi viisasta sijoittaa pollareihin,
joilla myös sähkönjakelu voidaan toteuttaa turvallisesti samalla vaivalla, kun asennetaan valaistus.
Kestävien valopollarien hintaluokka on 400 - 600 euroa kappale. Pollareihin voi olla mahdollista
yhdistää myös esimerkiksi vedenjakelu.
Uusien laiturien hankintaa tulisi suunnitella 20:ssä satamassa. Kestävän ja tukevan laiturin
hankintahinnat alkavat noin 10 000 eurosta, lisäksi on hankittava mahdolliset veneaisat 400 - 1400
euroa kappale, käyntisilta, hinta alkaen noin 1000 euroa, ankkurointitarvikkeet ja muut varusteet,
kuten esimerkiksi pelastustikkaat, pollarit ja valaisinkalusteet.
Esteettömyyteen tulisi kiinnittää huomiota 19:sta satamassa, joissa on eriasteisia kynnyksiä, portaita
tai tarpeettomia välejä laiturirakenteissa tai käyntisilloissa. Kynnysten poistamiseen käytettävät
kalturilevyt maksavat tyypillisesti 400 - 600 euroa kappale.
18
Ongelmajätepisteiden määrä on vähäinen ja 16 sataman katsottiin olevan käytöltään sen tyyppisiä,
että jätehuollossa olisi tältä osin kehitettävää. Tavanomaisia jätepisteitä tarvittaisiin lisää 5:een
satamaan. Jätepisteen kustannukset on arvioitava aina tapauskohtaisesti, riippuen mm. siitä,
halutaanko jätepiste sijoittaa katokseen ja mitkä ovat maisemoinnilliset vaatimukset.
Laiturien kunnostustarvetta havaittiin 12:sta satamassa. Hinta-arvio riippuu aina laiturin tyypistä ja
pituudesta ja tulee selvittää tapauskohtaisesti.
Septityhjennyslaite oli heikkokuntoinen tai puuttui 12:sta satamasta, jossa sellaisen käyttö olisi
perusteltua. Septityhjennyslaite maksaa noin 5 000 - 15 000 euroa + asennuskustannukset riippuen
laitteen ominaisuuksista. Vaihtoehtona voi olla myös kelluva tyhjennysasema, jolloin
septityhjennyslaite on sijoitettu omalle laiturilleen, joka voidaan sijoittaa sopivaan paikkaan
vesialueella, jonne on helppo liikennöidä ja jossa septilaitteeseen kohdistuu vähemmän ilkivaltaa.
Kelluvan tyhjennysaseman hintaluokka on 25 000 - 35 000 euroa.
Suihkutilan lisääminen 9:ään satamaan parantaisi viihtyvyyttä ja 8:aan satamaan tarvittaisiin WC tai
olemassa olevia WC-tiloja tarvittaisiin lisää. Kustannukset on selvitettävä tapauskohtaisesti.
Talousvesipisteen lisääminen nähtiin tarpeelliseksi 6:ssa satamassa. Kustannukset riippuvat siitä,
onko satamassa jo jokin olemassa oleva vesiliittymä, vai ei.
5 satamaa nähtiin olevan alikäytössä, jolloin tietoisuuden lisääminen olemassa olevasta
vieraslaiturista ja sataman palveluista olisi tarpeen. Tapauksesta riippuen markkinointi voidaan hoitaa
paikallismedian, kunnan sivujen ja seurojen tiedottamisen kautta tai maksullisella kampanjalla.
Autojen pysäköinti nähtiin suureksi ongelmaksi 5:ssä satamassa. Osasta puuttuu
pysäköintimahdollisuus kokonaan tai pysäköintipaikkoja on riittämättömästi.
Polttoainejakelun järjestäminen on erittäin kallis investointi (jopa 300 000 euroa), mutta se
mahdollistaisi runsaamman veneilyn ja olisi ympäristön kannalta turvallisin vaihtoehto. 3:n
polttoainejakelupisteen lisääminen tasaisesti eri puolille vesistöä olisi haastattelujen perusteella
tarpeellista. Mahdollisiksi kohteiksi nähtiin Kangasalan Mobilia, Ruoveden Murole ja Lempäälän
Uittoranta.
Hyvä tankkauspiste Ruoveden Laivarannassa palvelee sekä veneilijöitä, että autoilijoita.
19
Veneiden kiinnitystä tulisi parantaa tukevammilla kiinnityslenkeillä tai pollareilla 3:ssa satamassa.
Palveluiden aukiolojen jatkamista kaivataan 2:ssa satamassa ja samoin kahdessa satamassa on selkeä
tarve alueen rakennusten kunnostamiseen.
Muita, yhden tai kahden sataman kehitystarpeita olivat mm. sataman siirto suotuisampaan rantaan,
satama-alueen maisemallinen kohentaminen, kesäkioski, uimarannan rakentaminen, karavaanarialueen rakentaminen sataman läheisyyteen ja veneluiskan kunnostus. Kaikkien tämän kaltaisten
toimenpiteiden osalta on tehtävä tarkemmat tapauskohtaiset suunnitelmat.
Jotta kehitystoimenpiteitä voidaan toteuttaa on jokaisen kunnan tai sataman kohdalta laadittava vielä
yksityiskohtainen kustannusarvio, hankittava rahoitus ja suunniteltava hankkeen toteutus, mikäli kyse
ei ole pelkistä tarvikehankinnoista. Jotta kaikki laituri- ja tarvikehankinnat voitaisiin tehdä
edullisimmalla mahdollisella tavalla, olisi tavoiteltava yhteistä jatkohanketta näiden toimenpiteiden
toteuttamiseksi.
SUUREMMAT TOIMENPITEET SATAMISSA
Laiturihankinnat ovat satamarakentamisen suurimpia menoeriä. Useimmissa tapauksissa ehdotetun
uuden laiturin hankinta tarkoittaa yksittäisen uuden 10 – 15 m laiturin hankintaa sivuaisoineen, jonka
kustannukset, laiturityypistä riippuen, voivat olla esimerkiksi 15 000 – 30 000 asennettuna
varusteineen.
Muutamissa kunnissa havaittiin kysyntää suuremmille toteutuksille. Virtain laivarannassa olisi tarve
omalle laiturille suurempia veneitä varten. Nykyisellään suuremmat veneet joutuvat kiinnittymään
Tarjanne-laivan laituriin ja siirtymään pois paikalta Tarjanteen ollessa laiturissa. Tämän tyyppisen
laiturin hankinta edellyttää satamarakentamisen erityisosaamista, jotta uusi laituri voidaan sijoittaa
oikeaan paikkaan ja hankintaan osoitettavilla varoilla saadaan rakennettua juuri tähän tarkoitukseen
sopiva erikoislaituri.
Lempäälällä on kiinnostus ja tahto kehittää sekä koti- että vierassatamapalveluita. Hopealinjan
osakkaana Lempäälän kunnassa toivotaan, että reitti- ja risteilyliikennettä kehitetään niin, että se lisää
Lempäälän vetovoimaa ja matkailijamääriä. Mäyriän virkistysalueen osalta toivotaan laajempaa
kehittämispohjaa, Virkistysalueyhdistyksen ja muiden kuntien panostusta ja konkreettisia toimia
rantautumisen mahdollistamiseksi.
Pirkkalan Turrin sataman kehittäminen etenee Pirkkalan Pursiseuran toimesta laiturirakentamisen
osalta, mikäli seura saa myönteisen avustuspäätöksen. Maalle toivottujen uudisrakennusten (seuran
kokoontumistila, huoltotila, vartiointikoppi ja saniteettitilat) osalta seura toivoo yhteistyön toimivan
Pirkkalan kunnan kanssa. Turrin sataman osalta tulisi ottaa huomioon, että risteilyaluksilla ei tällä
hetkellä ole kunnollista laituria Pirkkalassa, jonne matkustajien kanssa pysähtyä tilausristeilyllä ja että
tähän on todettu selkeä tarve sekä Hopealinjan, että kunnan taholta. Mm. Hopealinjan toimitusjohtaja
Pekka Räsänen totesi haastattelussa, että ”Laivalaituri olisi saatava mukaan [Pirkkalan]
kehityssuunnitelmaan. Nykyiselläänkin meillä olisi 10 - 15 käyntiä Pirkkalassa joka kesä.”
Laivalaiturin olemassaolo antaisi mahdollisuuksia myös muille yrittäjille hyödyntää mahdollisuutta
tuoda ja noutaa matkustajia Pirkkalasta. Myös sataman läheisyydessä sijaitsevan Kivirannan ravintolaja kokoustilan toiminnan virkistäminen voisi olla osa Turrin satama-alueen kehittämistä. Turrin
sataman palveluiden kehittyessä on myös otettava huomioon mahdollisuus kerätä maksut
vierasveneiltä, joilla voidaan kattaa aiheutuvia kuluja, kuten sähkönkäyttö, WC:n käyttö ja vastaavat.
Nokian Edenin satamaan on olemassa jo kokonaisvaltainen kehityssuunnitelma. Tämä satama on
eriomaisella paikalla sekä vesistöllisesti, että kylpylä-hotellin tarjoamien palveluiden kannalta.
Lähialueelle on suunnitteilla lisää asutusta, joka tuo lisää mahdollisuuksia sataman kysynnälle ja
sataman palveluiden elinkelpoisuudelle. Uudistamalla Edenin satama niin laiturien, palveluiden, kuin
20
viherrakentamisen kannalta voi tehdä tästä erittäin viehättävän ja halutun kohteen niin kotisatamaksi,
kuin vierassatamaksi.
Lisäksi Akaalla on alustavasti pohdittu mahdollisuuksia täysin uuden sataman sijoittamiseen Viialaan.
Sijainti olisi muutaman sadan metrin etäisyydellä Viialan palveluista ja palvelisi hyvin useimpien
veneilijöiden tarpeita.
Satamarakentaminen ja -ylläpito on useimmissa pienemmissä kunnissa hoidettu joko ostopalveluna,
tai osana muuta kunnan rakennustoimintaa. Erityisosaamista satamarakentamiseen kunnissa ei juuri
ole, vaan asiantuntemus perustuu aikaisempaan kokemukseen ja muuhun rakentamiseen.
Keskusteluissa kuntien edustajien kanssa nousi esille mahdollisuus tehdä yhteistyötä kuntien välillä ja
erityisesti Tampereen kanssa. Tampereen satamatoimiston käytettävissä on kaikki tarvittavat laitteet
ja mm. oma sukeltaja vedenalaisia töitä varten. Myös hankintakanavat lukuisille laituritoimittajille
ovat aktiiviset ja Tampere pystyy hyödyntämään volyymialennuksia hankkiessaan mittavia määriä
laitureita vuosittain. Useimmissa kunnissa on halua kehittää ajatusta mahdollisesta yhteistyöstä, jotta
olemassa olevia resursseja voitaisiin hyödyntää laajemmin Pirkanmaalla ja hankintakanavien kautta
saatavat kilpailukykyiset hinnat hyödyttäisivät myös pienempiä hankintoja tekeviä kuntia. Etua
voitaisiin saavuttaa myös tekemällä yhteistyötä satamien kunnostuksessa ja ylläpidossa.
Uusi 105 metriä pitkä ja 3 metriä leveä laituri Naistenlahden satamassa.
REITIT
Melonta
Melonnan osalta kehitystarpeet liittyvät pitkälti reitteihin ja reittien varrella oleviin
rantautumispaikkoihin. Selkeä tarve on myös koota yhteen ajantasainen tieto kaikista Pirkanmaan
melontareiteistä ja tallentaa tieto internetiin, josta tietoa voi hakea ja jossa tiedon ylläpitäminen on
helpompaa. Melontareittien tilanteen päivittämiseksi tulisi käynnistää hanke, jonka rahoituksen
hakijana olisi esimerkiksi melontaseura tai maakunnallinen julkinen taho. On tietenkin myös
mietittävä, miten melontatieto voidaan sijoittaa osaksi laajempaa vesistömatkailun internet-palvelua.
21
Melojien toiveissa ovat selvästi merkityt rantautumispaikat, joista osaan olisi hyvä saada laituri.
Melojille tarkoitetun laiturin tulisi olla matalampi kuin venelaiturin ja leveyden vähintään 1 m. Myös
Ranta-Tampellan alueelle toivotaan rantautumispaikkaa ja laituria. Retkimelojat kaipaavat pysähdysja yöpymispaikkoja Tampere-Virrat -välille ja selkeitä rantautumispaikkoja Pyhäjärvelle. Hyvällä
rantautumispaikalla tulisi olla käymälä, nuotiopaikka ja laavu yöpymistä varten.
Rantautumispaikkoja tarvittaisiin myös aivan Tampereen lähialueille, muutaman kilometrin välein
aloitteleville melojille, sekä kokeneemmille melojille n. 10 km välein. Rantautumispaikkojen tulisi olla
hyvin merkittyjä, jotta vältytään nousemasta yksityisiin rantoihin. Tarkemmat suunnitelmat
rantautumispaikoista vaativat oman selvitys- ja yhteistyöhankkeen seurojen ja kuntien välille.
Melontareittien yhdistämisen kannalta Pispalan uittotunnelin käyttäminen kanoottien siirtoon antaa
paljon uusia mahdollisuuksia. Asiasta on jo käyty alustavia neuvotteluita ja Tampereen satamatoimisto
on valmis tukemaan uittotunnelin käyttöä kanoottien siirtoon järvien välillä. Melontaseurojen
vastuuhenkilöille voidaan antaa avain tunnelin portteihin ja kanoottien siirtoa varten tunneliin
järjestetään kevyt kärry, johon mahtuu 2 kanoottia kerralla.
Nykyisten melontareittien kunnostukseen tulisi kiinnittää huomiota jo turvallisuussyistä, sillä melojat
kertovat reiteillä olevan edelleen mm. vanhoja uitoissa käytettyjä rakenteita, joiden jäänteet voivat
aiheuttaa vaaratilanteita.
Tampereella nykyisiin rantautumispaikkoihin, Keissaareen, Kattilasaareen, Pallosaareen ja Tapatoraan
on tarvetta saada käymälät, laavut ja nuotiopaikat.
Hämeenkyrössä on tuotu esille kysymys Lavajärven jokireitin soveltuvuudesta melontaan, sekä
Kyrösjärveen laskevien melontareittien nykytilanteesta ja kehittämismahdollisuuksista.
Myös Sastamalan Saikkalanjoen kunnostaminen melontakäyttöön herättää kiinnostusta.
Orivedellä on todettu, että melontareitti Kopsamo-Purnu kaipaa kunnostusta.
Melonta/veneily
Hauhuulle olisi mahdollista luoda uusi reitti, joko pelkästään melontaan, tai myös veneille. Pituutta
reitille kertyisi 17 - 20 km siitä riippuen, merkataanko joihinkin kohtiin vaihtoehtoisia reittejä ja
lopetetaanko reitti esim. valtatie 23:n levähdysalueen kohdalle. On mahdollista, että levähdysalueelle
asti myös venereitti pystyttäisiin tekemään ilman ruoppauksia. Vaihtoehtona on Kotalan asemanseutu,
jossa on venesatama valmiina. Melontareittinä kustannukset olisivat hyvin pienet. Kustannuksia tulisi
lähinnä reittiviivan merkitsemisestä kartalle ja sen julkaisemisesta. Maastossa kustannuksia toisi
rantautumispaikkojen järjestäminen ja merkitseminen, sekä niiden ylläpito. Mikäli venereitti
merkitään viitoittamalla vesille ja haetaan se viralliseksi reitiksi Aluehallintovirastosta, koko hankkeen
kustannusarvio on 100 000 € ilman rantautumispaikkoja. Reitin ylläpito maksaisi n. 1000 €/vuosi.
Laivat
Hämeenkyrössä olisi kiinnostusta selvittää mahdollisuudet elvyttää perinteinen laivareitti
Hämeenkyrö-Sastamala (välissä lyhyt maasiirtymä). Mahdollisuudet reitin uudelleen avaamiseksi
edellyttäisivät neuvotteluja potentiaalisten liikennöitsijöiden kanssa, kannattavuuslaskelmia ja
suunnitelmia markkinoinnin toteuttamiseksi. Suunnittelussa on myös huomioitava yleiset odotukset
”modernille” risteilymatkailulle: miten reitti toteutetaan siten, että pysähdyksiä ja poisjäänti/mukaantulomahdollisuuksia on riittävän useissa pisteissä reitin varrella ja miten huomioidaan muut
matkustajien viihtyvyyttä lisäävät tekijät. Pelkkä aikaisemman laivareitin elvyttäminen tuskin tuo
riittävää määrää matkustajia, vaan reitille on pystyttävä tarjoamaan elämyksiä sisältäviä kokemuksia.
22
Yleisenä reittejä koskevana kommenttina haastatteluissa usein esitettiin, että pysähdyspaikkoja on
liian vähän, sekä laivoille, että veneille. Reittien varsille kaivataan lisää ravintoloita ja muita
pysähdyspaikkoja. Lyhyitä laivareittejä kysellään paljon ja toimivien uusien reittien löytämiseksi
risteily-yrittäjien on saatava lisää tietoa kiinnostuneiden asiakkaiden määristä ja mahdollisesti
tarjottava uusia reittejä koeluontoisesti kannattavuuden selvittämiseksi. Tyypillinen ja usein toistunut
reittiehdotus haastateltujen henkilöiden piirissä oli Pyhäjärven lähi-liikenne Tampereen, Pirkkalan ja
Nokian -välillä.
KUMIKANAVAT
Veneiden siirrot vesistöjen välillä traktorin ja trailerin avulla, eli kumikanavat, mahdollistavat
yksittäiset veneen siirron suhteellisen helpolla tavalla. Kumikanavat ovat valmiiksi neuvoteltuja ja
sovittuja veneensiirtoyhteyksiä, joita yrittäjä ylläpitää maksua vastaan. Kumikanava vaatii
kumpaankin vesistöön veneluiskan ja venelaiturin. Uusien kumikanavien rakentaminen ja
järjestäminen lisää veneilyn mahdollisuuksia monin tavoin. Tyypillisesti kumikanavan käyttö maksaa
muutamasta kymmenestä eurosta ylöspäin, matkasta ja veneen koosta riippuen. Esimerkiksi Pispalan
uittotunneli toimii kumikanavana Näsijärven ja Pyhäjärven välillä. Kuljetuksia on hoidettu kahden
yrittäjän toimesta.
Haastattelujen mukaan veneilijöillä olisi kiinnostusta kumikanavalle, joka mahdollistaisi veneiden
siirrot Siuronkosken ohitse. Tällöin veneitä voitaisiin siirtää Kulovedeltä Jokisjärvelle ja takaisin, jolloin
retkiveneily olisi mahdollista välillä Hämeenkyrö-Sastamala. Veneluiskien rakentaminen edellyttää
tarkempaa selvitystä maankäytöstä, taloudellisen reitin suunnittelua ja kanavan hoidosta
kiinnostunutta paikallista yrittäjää. Lyhimmillään kuljetusmatka voisi jäädä muutamaan sataan
metriin.
Toinen kumikanava-hanke koskisi pääsyä Kulovedeltä Pyhäjärvelle. Erityisesti Vammalan venekerho
on esittänyt näistä molemmista kumikanavista toiveen: ”On haaveiltu kumikanavasta, jolla pääsisi
ylävesiin ja toisesta reitistä, jolla pääsisi Pyhäjärvelle.” Kuloveden-Pyhäjärven kumikanava olisi
useamman kilometrin mittainen ja ohittaisi Melon voimalaitoksen ja Nokianvirran vuolaimmat kohdat.
RISTEILYT
28.7.2015 haastateltiin 20 matkustajaa ja 3 henkilökunnan edustajaa m/s Silver Moon -aluksella
reitillä Hämeenlinna-Tampere. Kaikki matkustajat nauttivat matkasta, kehuivat henkilökuntaa ja
kapteenin selostuksia historiallisista kohteista. Kauniit maisemat olivat myös hyvin merkittävä asia
kaikille matkustajille. Risteilykokemus oli positiivinen tai erityisen positiivinen kokemus kaikille
haastatelluille. Vain yksi 7-vuotias matkustaja ei ollut tyytyväinen, vaikkakin hänen isänsä oli asiasta
toista mieltä. Laivan siisteyttä ja ruokaa kehuttiin. Myös Visavuoreen pysähtymisestä pidettiin paljon.
Palautetta ja kehitysehdotuksia saatiin, vaikka matkustajat olivat tyytyväisiä risteilyyn
kokonaisuutena. Haastattelujen pohjalta seuraavat seikat edellyttäisivät toimenpiteitä:

Laivayhtiön verkkosivujen käytettävyyttä on parannettava, jotta matkakokonaisuuksien
kokoaminen ja ostaminen tulee helpommaksi.

Ohjelmaan on saatava lyhyempiä risteilyjä, yhdistettyinä maakuljetuksiin, eli selkeät
matkapaketit.

Ruokailuun toivotaan erikseen lasten annoksia.

Matkustajien sähköpostiin toivotaan tietoa matkalla nähtävistä kohteista.
23

Some-näkyvyys tulisi aktivoida.

Leikkinurkkaus auttaisi pieniä lapsia viihtymään paremmin.

Perhelippu auttaisi ottamaan mukaan myös lapset.

Markkinointi ja aktiivinen myynti toisi lisää matkustajia.

Pakettimatkoja, joista osaan tulisi sisältyä myös yöpyminen.

Viihteen lisääminen laivoilla, esim. muusikot ja stand up -komiikka.

Työyhteisöjen kokous- ja yhteishenkiristeilyt.

Kauden jatkaminen: kevätristeilyt, ruska-, pikkujoulu-risteilyt.
Matkustajia ja henkilökuntaa haastateltiin myös s/s Tarjanteen Tampere-Virrat -reitillä 29.7 ja 5.-6.8.
Haastateltuja oli yhteensä 41. Matkustajat kehuivat henkilökuntaa ja ruokaa ja kokemuksena kaikki
matkustajat pääsääntöisesti pitivät risteilystä erittäin paljon. Maisemat ja s/s Tarjanteen
historiallisuus nousivat myönteisinä asioina esiin. Myös nuoremmat matkailijat kehuivat laivamatkaa
kokemuksena. Useimmat heistä olivat laivalla Näsijärvireitin ansiosta, mukanaan polkupyörät.
Haastatelluista 22 oli yli 45-vuotiaita ja 7 haastateltavaa oli alle 45-vuotiaita. Yli 50-vuotiailla toistui
usein samantyyppinen tarina, eli he olivat haaveilleet Tarjanne-risteilystä joko vuosikymmeniä tai
vuosia ja nyt toteuttivat unelmansa. Risteilyyn he olivat todella tyytyväisiä ja nauttivat maisemista,
ruuasta ja hyvästä henkilökunnasta. Useimmat matkustajat olivat kotoisin Pirkanmaan maakunnasta
tai heillä oli jokin yhteys Näsijärveen. Nuoret olivat liikkeellä polkupyörän tai vanhempiensa kanssa.
Tarjanne-haastatteluista nousi esiin seuraavia kehityskohteita:

Tarvittaisiin selkeä esite tai reaaliaikainen näyttö laivalla, josta voi seurata kiintopisteitä ja
matkan etenemistä.

Ruokatarjoiluun kaivattiin monipuolisuutta ja mahdollisuutta ostaa välipaloja.

Yllätyspysähdykset pienempiin satamiin toisivat lisää elävyyttä matkaan.

Pakettimatkoja toivottiin yhdessä linja-autoyrittäjien kanssa, mm. Virroilta edelleen
pohjoiseen ja vastaavasti kuljetuksia Pohjanmaalta Virroille ja laivalla Tampereelle.

Myös Tarjanteen matkustajat esittivät toiveen lyhyemmistä matkapaketeista, esim. RuovesiMänttä-Vilppula -reittiä.

Some-näkyvyys olisi nykyaikaa.

Tarjousten ja liikennöintipoikkeavuuksien tiedottaminen tulisi hoitaa verkkosivuilla ja
somessa.

Ylävesiin kaivattiin enemmän paikallista markkinointia.

Näkyvyyden lisäämiseksi ehdotuksia tuli myös markkinoinnin lisäämisestä matka- ja
venemessuilla.

Historialliset teemaristeilyt kiinnostaisivat osaa matkustajista.

Laivalla voisi olla kiertävä teatteriesitys, joka kiertäisi satamasta toiseen.
24

Yhteistyö höyrylaivaharrastajien kanssa ja tarinallisuuden hyödyntäminen voisi lisätä yleistä
mielenkiintoa Tarjannetta kohtaan.

Risteilyn päätteeksi olisi hyvä olla jokin tapa painaa muisto matkustajan mieleen, esim.
sähköpostilla kiitos matkasta, ja alennuskuponki uusintaristeilylle.

Ulkomaalaisille matkailijoille tarvittaisiin markkinointiviestintää. Tällä hetkellä ulkomaalaisia
ei Tarjanteella juurikaan ole.
Tilausliikennettä harjoittavien laivayrittäjien kanssa nousi esille pitkälle samantyyppisiä tarpeita.
Kysyntä näyttää siirtyvän enenevässä määrin lyhyisiin risteilyihin, joissa on jokin tietty teema tai
risteilyyn sisältyy muuta ohjelmaa, kuten saunomista, ruokailua tai musiikkia.
Pyöräilijöille suunnatun Näsijärvireitti-palvelun kanssa on suunniteltava jatkossa tiiviimpää
yhteistyötä, koska se hyödyttäisi sekä pyöräilyä, että risteilymatkailua. Vastaavasti matkailijoiden
kasvu näillä reiteillä edistää reitin varren yrittäjien menestymismahdollisuuksia, sekä mahdollisuuksia
avata uusia palveluyrityksiä. Toistaiseksi Näsijärvireitti on vasta tehnyt avauksen Hopealinjan ja
Runoilijantien yhteistyölle, joten mahdollisuuksia yhteistyön kehittämiselle pitäisi olla.
Pyöräilyn lisäksi jatkossa tulisi tutkia mahdollisuuksia yhdistää raideliikennettä risteilyreitteihin. Yksi
tällainen mahdollisuus olisi junan hyödyntäminen Vilppula-Tampere -välillä mahdollisena paluu- tai
menovaihtoehtona Tampere-Vilppula -laivayhteydelle.
Laivan suluttaminen on kiva kesäpäivän tapahtuma. Kuva Ruoveden Muroleen kanavalta.
25
KOHTEET
Näsijärven rannalla sijaitsevaa Maisansaloa tulisi kehittää koko perheen matkailukohteeksi, jossa olisi
laajemmat satamapalvelut. Nykyisellään tarjonta on liian kapea, käsittäen lähinnä rajoitetut
ruokailumahdollisuudet. Sataman ottaminen selkeämmäksi osaksi kokonaisuuden liiketoimintaa olisi
tarpeellista, samoin kuin palveluiden laajemmat käyttömahdollisuudet. Alueella on mahdollisuus
saunomiseen ja yöpyminenkin olisi mahdollista, mikäli rakennukset korjattaisiin. Polttoainejakelun
saaminen elvyttäisi, mutta rakentamiskustannukset ovat nykyisillä määräyksillä liian korkeat.
Nykyisin enemmistö Maisassa vierailevista venekunnista edustaa päiväveneilijöitä.
Majoitusmahdollisuudet ja palvelujen jatkettu aukiolo mahdollistaisi myös retkiveneilijöiden
pysähtymisen pidemmäksi aikaa. Alueelle olisi mahdollista järjestää myös veneiden talvisäilytystä ja
huoltoa, sekä täydentää satamapalveluita enemmänkin. Pidemmällä aikavälillä alueen toimijat
Maisansalo, Murikka-opisto ja karavaanarialue voisivat yhdessä laajentua jopa 1 000 vuodepaikan
majoitusalueeksi. Tähän liittyvien investointien tulisi olla yksityisiä, erillisellä asemakaavalla
mahdollistettuja investointeja.
Paarlahti on Teiskon Kämmenniemessä sijaitseva kapea lahti, jota nimitetään usein myös
sisämaavuonoksi. Paarlahti on noin 10 km pitkä ja enimmillään 60 m syvä. Lahden ylittää varsin
tunnettu museoitu Aunessilta, joka on valmistunut 1899. Lahden pohjukassa sijaitsee Viitapohjan kylä,
jossa on mm. ratsastuskoulu Viitaniemen ratsutila. Tila tuottaa ratsastuksen ohella palveluja
yrityksille ja pienille tapahtumille. Vaunu-, kärry- ja rekiajelua toteutetaan koko kaupungin alueella.
Viitaniemen tilan palvelutarjonta täydentyy vuosina 2016 - 2018. Alueella on myös muita kiinteistöjä,
joihin voitaisiin sijoittaa veneilijöille sopivia palveluyrityksiä. Aunessillan luona sijaitseva laituri on
tarkoitus muuttaa vierasvenelaituriksi 2016. Sillan lähistöltä löytyy palveluita, mm. Kessan baari.
Viitapohjan kehittäminen voi luoda hyvät mahdollisuudet tuoda laivaliikennettä Paarlahdelle.
Maisemat ovat poikkeukselliset ja mikäli Viitapohjassa olisi hyvät palvelut esim. ruokailua ajatellen,
reitti voisi palvella niin laivamatkailijoita, veneilijöitä, kuin melojia. Lahden pohjukkaan tarvitaan
vieraslaituri, joka olisi riittävän kokoinen kaikille vuonoon sopiville aluksille.
Uittotunnelin ympäristöön kaivataan haastattelujen mukaan lisää palveluita ja toimintaa. Nykyisellään
uittotunneli on jo vilkkaassa käytössä ja monet kävijät pysähtyvät uittotunnelin kahvilalle nauttimaan
virvokkeita. Tunnelin rannassa on ollut vesijettivuokrausta (Sparkpark) ja toimintaa jatketaan ja
laajennetaan 2016. Mikäli rantaan saadaan kiinnostunut yrittäjä, voidaan vuokraustoimintaan ottaa
myös soutuveneitä ja SUP-lautoja. Samoin tunnelin lähistölle Pyhäjärven puolelle on suunnitelmissa
lisää erilaista vuokraustoimintaa. Mahdollisista muista aktiviteeteista voitaisiin vaikka järjestää
ideakilpailu.
Laukon kartano Vesilahden Narvassa on kokenut mittavan uudistumisen ja avautuu kävijöille keväällä
2016. Laukkoon pääsee myös risteilyaluksella Tampereelta tai omalla veneellä. Kartano tarjoaa paljon
nähtävää ja koettavaa mm. taidenäyttelyitä ja musiikkiesityksiä. Kartanossa on mahdollisuus ruokailla
tai nauttia pikkusuolaista. Laukkoon tulee myös antiikki- ja uniikkitavaramyyntiä, sekä
mahdollisuudet varata tiloja juhliin ja kokouskäyttöön. Laukon kartanon tarjonta tarkentuu vielä
keväällä 2016.
Niemi-Kapeen tila sijaitsee sopivasti Näsijärven rannalla, Tampere-Virrat -reitillä. Tilalla on tarjolla
saunoja, mökkivuokrausta ja terassitiloja kokouksia varten. Tila tarjoaa hyvät mahdollisuudet tulla
paikalle veneellä ja pysähtyä yöpymään, saunaan tai ruokailemaan. Rantaan olisi hyödyllistä hankkia
jatkossa hieman pidempi laituri, jotta useampi venekunta voisi pysähtyä siinä. Myös markkinointia ja
paikan tunnettuutta voitaisiin kehittää. Myös muille, vastaaville ”veneilijän levähdyspaikoille” olisi
varmasti Näsijärvellä tarvetta.
26
Haastatteluissa Kuru nousee usein esille paikkana jonka maisema ja reitti ovat mielenkiintoisia, mutta
palvelut eivät ole riittävät vetämään veneilijöitä normaalilta reitiltä sivuun. Kuru tarvitsee selkeästi
enemmän kiinnostavia palveluita tai vierailukohteita, jotta satama ja Kurun keskusta vilkastuisivat
veneilijöistä. Näiden palveluiden tai vierailukohteiden kehittäminen pitäisi tapahtua yrittäjävetoisesti.
Toisaalta myös sataman osalta pitäisi samaan aikaa varautua vieraslaiturin rakentamiseen, sillä
nykyisellään vieraslaituriin mahtuu vain pari-kolme venettä kylkikiinnitykseen.
Ylöjärvellä sijaitsevan Haverin alueella on monia hyviä elementtejä jo olemassa: kaksi
lomanviettokeskusta ravintolapalveluineen ja hyvä ranta, jossa monenlaista liikunnan harrastamiseen
sopivaa kenttää ja laitetta. Haverin laiturin jatkaminen on välttämätöntä, jotta siihen voidaan
kiinnittyä myös risteilyaluksella. Matkailijoiden kuljettaminen Ikaalisten kylpylästä Haveriin olisi
selkeä mahdollisuus. Läheinen Haverin kultakaivos olisi mielenkiintoinen vierailukohde, jos se
voitaisiin avata yleisölle laajemmin. Nykyisellään kaivokselle pääsee vain valikoituina päivinä ja
etukäteisvarauksella. Kaivosalueen kehittämisen haasteita ovat mm. alueen rakennusten kunto ja
turvallisuuskysymykset. Vedellä täyttynyttä avolouhosta käytetään sukellustoimintaan paikallisen
yrittäjän valvonnassa. Alueella on paljon potentiaalia, mutta kehittäminen edellyttää jonkin verran
investointeja ja panostusta markkinointiin, sekä alueen kunnostamiseen mm. sisääntuloväylän ja
opasteiden osalta.
Samalla risteilyreitillä Ikaalisten kylpylästä Haveriin voitaisiin kuljettaa matkustajia myös Röyhiön
kylään kesäteatteriin. Kylpylä on merkittävä matkailukohde ja risteilyille on mahdollista lähteä
kylpylän omasta laiturista. Kylpylä-Röyhiö-Haveri-Ikaalisten kauppala-Kylpylä -reitti olisi
ehdottomasti kokeilemisen arvoinen, mutta edellyttää että reitin palvelut ovat kaikilta osin kunnossa
ja markkinointi on hoidettu riittävällä tasolla.
Mäntän vetovoimaa voitaisiin hyödyntää myös vesistömatkailussa. Kaupunki vetää runsaasti
kulttuurimatkailijoita, joista osa voisi olla kiinnostunut laajentamaan kokemustaan kaupunkia
ympäröivään vesistöön. Esimerkiksi Tampere-Virrat -reitin suhteen voitaisiin selvittää voidaanko
reitiltä järjestää mahdollisuus tutustua Mänttään ja löytyykö Mustaselän ja Vilppulan välistä
pysähdyspaikkoja, jotka tarjoaisivat mahdollisuuksia ruokailuun, maatilamajoitusta tai lähiruokaa.
Vastaavasti Vilppulan satamasta tarvittaisiin selkeä ja edullinen kuljetus Mäntän taidemuseoihin ja
kaupungin keskustaan. Reittiliikenteessä on myös pohdittava tarkemmin mahdollisuutta luoda
Tampere-Vilppula-Tampere -laiva/juna -reitti.
Sastamalan Kutalan Kasino on eräänlainen instituutio, joka on paikallisten ja kauempaakin tulleiden
vieraitten kokoontumispaikka. Kasino itsessään on pieni kesäkioski Kuloveden rannalla, jonka alueelta
löytyy wc-tilat, leikkimökki, paikoitustilaa ja perjantaisin alueella pidetään kylätori, joka vetää paljon
kyläläisiä ja mökkiläisiä paikalle. Veneilijälle rannassa on hyväkuntoinen, mutta lyhyehkö laituri, sekä
kylkikiinnityspaikkoja rantamuurissa. Haastatteluissa tuli ilmi, että venepaikat voivat loppua ajoittain
kesken ja että laituriin tarvittaisiin tilaa isommille veneille. Paikan toimintaa pyörittää Kutalan
Nuorisoseura, jolla on myös talo Kasinon lähellä. Lisäämällä paikan tunnettuutta voitaisiin
kävijämäärää kasvattaa, varsinkin jos venelaituriin hankittaisiin jatkoa ja kumikanavat Pyhäjärveltä ja
Jokisenjärveltä järjestettäisiin tuomaan lisää veneilijöitä alueelle. Myös Ellivuoren laituri samassa
vesistössä on hyvä pysähdyspaikka uudistuessaan kesälle 2016. Satamaan on myös neuvoteltu
mahdollisuudesta rakentaa grillipaikka.
Pirkkalan Virkaniemeen on pohdittu mahdollisuutta rakentaa laivalaituri. Varsinaisena kohteena olisi
tällöin Pirkkalan keskusta palveluineen. Sijainti on hyvä lähellä kuntakeskusta, noin 1 km etäisyydellä,
mutta alueelle on vaikea järjestää pysäköintimahdollisuuksia autoille tai kääntöpaikkaa linja-autoille.
Tällä hetkellä Virkaniemen laiturin rakentaminen on vasta idea-asteella ja edellyttää myös ratkaisua
em. liikennejärjestelyihin.
27
Avoimissa haastatteluissa on nostettu esille myös tarve eräänlaisista ”veneilyn leirintäalueista”.
Perusperiaate on luonnollisesti sama, kuin leirintäalueissa yleensä, eli järjestää riittävät alueelliset
palvelut matkailijoille, joilta ko. palvelut eivät löydy omasta veneestä. Ajattelutavan muutos
”vierasvenesatamasta” ”veneilyn leirintäalueeksi” tuo kuitenkin mielikuvia siitä, että ”leirintäalue”
voisi olla vielä tarkemmin tietyntyyppistä veneilyä (retkiveneily) ajatellen suunniteltu.
KATTO-ORGANISAATIO
Avoimissa haastatteluissa tuli usein esille niin kuntien, kuin yrittäjienkin taholta, että tiedon
jakaminen ja matkailun kehittäminen yhdessä voisi tuoda arvokkaan lisän. Jokaisessa kunnassa tulisi
olla yhteistyöedustaja. ”Maakunnallinen matkailun koordinointi puuttuu,” kuten eräässäkin kunnassa
todettiin.
Erityisesti pienemmät kunnat ja pienet palveluyritykset hyötyisivät yhteistyöstä ja yhteisestä
edunvalvojasta. Markkinointiponnistelut ovat usein liian paikallisia ja pistemäisiä nykyisellään, jotta
palvelut olisivat riittävän tehokkaassa käytössä kannattavuuden takaamiseksi ja toiminnan
kehittämisen mahdollistamiseksi.
Myös osaamista on tehostettava ja kokemuksia jaettava yrittäjien ja kuntien kesken. Erityisesti
pienempien yritysten haasteena on jo perus-internetnäkyvyyden ja some-näkyvyyden luominen ja
kehittäminen. Sitä seuraava askel olisi tuoda omat palvelut näkyviin maakunnallisella tasolla, yhdessä
muiden palveluntarjoajien kanssa. Tätä tukemaan tarvitaan yhteinen ”TampereRegion” markkinointikanava, sekä siihen saumattomasti liittyvä myynti-/varausjärjestelmä. Ilman näitä
toimenpiteitä myynnin kasvu voi olla vain paikallista ja oletettavasti hyvin hidasta.
Keskeisiä markkinoinnin teemoja Pirkanmaalla olisivat vesistöt, monipuolisuus, laitevuokraus,
kalastus, vesistöön liittyvät talvilajit. Matkailijat hakevat näitä palveluita internetistä asiasanoilla, eivät
niinkään kuntakohtaisesti, saati yrittäjäkohtaisesti. Palvelut on koottava ja asetettava esille niin, että
ne löytyvät paljon nykyistä paremmin ja matkailija pääsee helpommin valitsemaan ja ostamaan
haluamansa vesistöön liittyvän palvelun tai palvelupaketin.
Näiden asioiden kehittämistä varten tarvitaan riippumaton taho, joka ajaa koko maakunnan
vesistömatkailun etua yhdessä kuntien ja yrittäjien kanssa. Taho voi olla yhdistys, osuuskunta tai
osakeyhtiö riippuen siitä, mikä todetaan toimivimmaksi ja edullisimmaksi Pirkanmaan tapauksessa.
Eräänä esimerkkinä vastaavasta, toimivasta kattojärjestöstä voi käyttää Ruka-Kuusamo Matkailu ry:tä,
joka on alueen suurimpien matkailutoimijoiden ja Kuusamon kaupungin vuonna 2002 perustama
yhdistys. Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä suurin osa alueen matkailuyrittäjistä, n. 140 kpl.
Yhdistyksen tärkeimpänä tehtävänä on alueen yhteismarkkinoinnin organisointi kotimaassa ja
ulkomailla. Tarkoituksena on myös kehittää alueen yritysten toimintaympäristöä, lisätä alueen
kansallista ja kansainvälistä vetovoimaisuutta, sekä kasvattaa matkailusta saatavaa tuloa ja lisätä
työllisyyttä. Ruka-Kuusamo Matkailu ry:llä on hallitus ja käytännön toiminnasta vastaa
toimitusjohtaja, markkinointikoordinaattori ja markkinointiassistentti.
Pirkanmaalle tarvitaan vastaava järjestö, tai muu keskitetty organisaatio huolehtimaan matkailun
kehittämisestä kokonaisuutena, nykyisen pirstaleisuuden sijaan. Pirkanmaan tapauksessa olisi myös
mietittävä olisiko organisaatiossa oltava tehtävään erikoistunut myyntihenkilö.
Tulosvastuullinen, maakunnallinen matkailun kehitys- ja myyntiyhtiö voisi olla myös mielekäs
vaihtoehto. Koska matkailun palveluiden muutenkin halutaan toimivan yrittäjäpohjalta, olisi syytä
selvittää myös vastaavan yrityspohjaisen matkailukehityksen ja -myynnin mahdollisuudet toimia
maakunnan matkailun vahvana ja aktiivisena edistäjänä.
28
PALVELUIDEN LÖYDETTÄVYYS
Internet-sivusto ja mobiilipalvelu
Internet-näkyvyyden parantamiseksi kaikki vesistömatkailuun liittyvät tiedot tulisi kerätä yhteen,
mieluiten osaksi jo entuudestaan tunnettua verkkopalvelua. Vesistömatkailun palvelut on
ryhmiteltävät sellaisiksi kokonaisuuksiksi, joita matkailijat tyypillisesti hakevat. On myös pohdittava ja
selvitettävä millaisia vesistömatkailun ja maapalveluiden kokonaisuuksia matkailijat tarvitsevat ja
koottava näitä tarpeita vastaavia paketteja.
Selkeä kehityskohde onkin luoda kattava verkkopalvelu, johon on koottu kaikki tiedot Pirkanmaan
alueen vesistömatkailun palveluista, reiteistä ja kohteista. Verkkopalvelun avainelementtejä ovat myös
toimiva haku-toiminto ja vaivaton ylläpito. Ylläpidon helppous on tärkeä, jotta tiedot ovat
reaaliaikaisia.
Jokaisella vesistömatkailuun kuuluvalla ryhmällä, esimerkiksi melojilla tai kalastajilla on eriytyneitä
tietotarpeita. Tämä on otettava huomioon internet-palvelun rakennetta suunniteltaessa, jotta
käytettävyys on hyvä sekä asian harrastajille, että palveluita ensimmäistä kertaa etsiville.
Esimerkiksi, erään melojan haastattelussa tuotiin esille seuraavia tarpeita tiedollisesta sisällöstä:







yhtenäinen ja maakunnallinen
vuokrauspaikat hintoineen
melonnan ohjaus- ja opastuspalvelut
melontavarusteiden myyntipisteet
rantautumispaikat ja leiripaikat
melontareittien pituudet ja reittikuvaukset
keskustelupalstat, joilla voidaan jakaa kokemuksia
Sivuston tulee olla käytettävissä kaikilla laitteilla ja koska suurin osa matkailijoista käyttää internetpalveluita älypuhelimella tai tabletilla, tulee palvelu suunnitella erityisesti mobiilikäyttöä varten.
Melontaa ajatellen palvelusta täytyy olla myös hyvä mahdollisuus tulostaa reittikarttoja ja muuta
tietoa, sillä älypuhelimen, saati tabletin käyttö on melko haastavaa koskiolosuhteissa ja kivikkoisilla
rannoilla.
Tarve kattavalle internet-palvelulle on maakunnallinen, mutta erityisesti ylävesissä Ruovedellä,
Virroilla ja Mänttä-Vilppulassa, jossa on vähäisempi tarve satamarakentamiselle, on vastaavasti
selkeämmin tiedostettu tarve markkinoinnin kehittämiselle ja mobiililille internetpalvelulle.
Mobiilipalvelulla tarjottaisiin myös helppo käyttöliittymä satamien palveluiden tarkistamiseen,
paikallisten nähtävyyksien löytämiseen ja mahdollisesti palveluiden tilaamiseen/varaamiseen
älylaitteella veneilijöille ja matkailijoille. Palvelu tulee rakentaa pitkällä tähtäimellä, jatkuvasti
kehittyväksi ja ajantasaiseksi. Palvelun tulisi olla sekä kartta-, että valikkopohjainen. Se avulla veneilijä
voi ennen saapumistaan mm. tarkistaa sataman palvelut, paikkakunnan nähtävyydet, majoitus- ja
ruokailumahdollisuudet. Vastaavasti matkailija voi tarkistaa risteilyalusten lähtöajat- ja reitit, sekä
tehdä varauksen haluamalleen matkalle.
Palvelun tulee olla ensisijaisesti käytettävissä suoraan verkko-osoitteessa, ilman tarvetta ladata
erillistä sovellusta. Sovelluksen kehittämiseen on kuitenkin varauduttava palvelun suosion kasvaessa,
koska sovellus voi suoda käytettävyyden kannalta paremman käyttökokemuksen.
Palvelun lanseeraaminen on tehtävä helpoksi ja riittävän näkyväksi, jotta palveluun saadaan riittävä
määrä käyttäjiä sen elinkelpoisuuden takaamiseksi. Palvelu voidaan julkistaa tunnettujen
29
verkkopalveluiden kautta, jollaisia ovat esimerkiksi http://visittampere.fi/ ja kuntien matkailusivut.
Lisäksi sitä tulee markkinoida kaikkien vesistömatkailuun liittyvien yritysten verkkosivuilla.
Palvelun tuottaminen tulisi hankkia mobiili- ja karttasovelluksista hyvän kokemuksen omaavalta
ohjelmistotoimittajalta, jolla on lisäksi hyvä tuntemus Pirkanmaan alueesta ja sen yrittäjätoiminnasta.
On myös harkittava ostetaanko palvelu kertaluontoisesti, vai ohjelmistotoimittajan jatkuvana
palveluna. Palvelun suunnittelu ja hankinta tulisi olla osa Vene vie -jatkohanketta, tai vaihtoehtoisesti
oma hankkeensa esimerkiksi vesistömatkailun katto-organisaation toimenpiteenä.
Tiedot palveluun tulisivat suoraan yrittäjiltä, joiden vastuulla on markkinoida omaa palveluaan. Siten
on tärkeää rakentaa palvelu niin, että sen ylläpito on mahdollisimman yksinkertaista ja nopeaa.
Palvelun tarkoituksena olisi ensisijaisesti auttaa matkailijoita, veneilijöitä, pyöräilijöitä ja autolla
satamaan saapuvia löytämään satamien ja lähialueiden palvelut, ei navigointi.
Palvelusta tulisi löytyä mm. seuraavat satamien palvelut:














vierasvenelaiturit ja -paikat, maksut
ravintolat ja kahvilat aukioloaikoineen
talousveden ja sähkön saatavuus laitureissa
käytettävissä olevat saniteettipalvelut
jätehuoltopalvelut
polttoainejakelupisteen tiedot
veneluiskat
tiedot lähimmästä terveyskeskuksesta
lähimmät kauppaliikkeet aukioloaikoineen
perustiedot melonta- ja soutureiteistä
rantautumispaikat ja luonnonsatamat
kalastusmatkakohteet
reittien varrella sijaitsevat palvelut
vesistöalueen pyöräilyreitit
Yrityksiä vastaavien sovellusten/palveluiden luomiseen on tehty, mm. http://www.veneretki.fi, mutta
ylläpitoa ei ole jatkettu kovin pitkään aloittamisen jälkeen, eikä käytettävyyttä ole viety riittävälle
tasolle satunnaista matkailijaa ajatellen. Tämän kaltaisista avauksista voidaan kuitenkin saada
hyödyllistä tietoa suunnittelun pohjaksi.
On selvitettävä myös mahdollisuus käyttää olemassa olevia, yleisiä paikallisten palveluiden
löydettävyyteen suunniteltuja sovelluksia, joita on olemassa useita. Käytännössä näiden sovellusten
käyttöliittymät ovat englanninkielellä, mutta Pirkanmaalle soveltuvan sovelluksen tulee ensisijaisesti
olla suomenkielellä, vaikkakin jatkossa muista kielistä on pelkästään etua.
Kaikkein oleellisinta on saada koottua kaikki vesistömatkailuun liittyvät palvelut yhteen pisteeseen ja
tehdä palvelusta luotettava ja suosittu.
30
YRITYSTOIMINTA
Haastattelujen perusteella ei ole mahdollisuutta tehdä aivan kattavia päätelmiä siitä, millaiset
yritykset menestyvät ja mitkä tekijät ovat avainasemassa juuri tällä hetkellä. Tietyistä
yksittäistapauksista voidaan kuitenkin nostaa esille asioita, jotka näyttävät vaikuttavan liiketoiminnan
kannattavuuteen. Kuntien on hyvä tukea yritystoimintaa rakentamalla riittävät edellytykset infran
suhteen, jotta yritystoiminnalla on hyvät edellytykset toimia kannattavasti ja vastaavasti tuottaa
verotuloa kuntaan.
Kannattavuuteensa tyytyväisimpiä alan yrittäjiä näyttäisivät olevan ne jotka tarjoavat selvästi tiettyä
palvelukokonaisuutta, mutta tekevät sitä mahdollisimman laajasti ja joustavasti. Menestyksen
ytimessä ovat asiakkaan kuunteleminen, joustavuus, vuosien aikana saavutettu tunnettuus ja
toiminnan kustannusten optimointi. Myös näkyvyys internetissä on oleellinen tekijä, etenkin uusien
asiakkaiden tavoittamisessa.
Kalustovuokraus on liiketoimintana erittäin herkkää sääolosuhteiden vaikutukselle. Mikäli vuokraus
keskittyy vesijetteihin, lautoihin tai purjeveneisiin, joiden vuokraaminen perustuu pitkälti
kokemuksen miellyttävyyteen ja hyvän sään elämykseen, tehdään vuokrauspäätös usein lyhyellä
varoitusajalla vallitsevan sään ja käytettävissä olevan ajan puitteissa.
Kanoottti- ja kajakkivuokraus on suunnattu enemmän erähenkisille asiakkaille, joille sää ei ole niin
ratkaiseva tekijä, jolloin pilvisyys tai sadekaan eivät kaikille asiakkaille ole välttämättä mikään este.
Uutuustuotteiden ja -lajien, kuten SUP-lautojen vuokraus on myös erittäin paljon säästä riippuvainen.
Lahdessa SUP-lautayrittäjä on perustanut liiketoimintansa pakettiauton ja peräkärryn varaan, jolloin
ei ole tarpeellista sitoutua kiinteistön vuokraamiseen ja vuokraustoimintaa voidaan tarjota liikkuvasti
niillä vesialueilla, joilla asiakkaita havaitaan olevan parhaiten. Haasteena on tietenkin tiedottaminen
siitä, missä vuokrausta milloinkin on tarjolla.
Kahvila- ja ravintolapalvelut menestyvät parhaiten, jos sijainti on sellainen, että pääosa asiakkaista
tulee paikalle autolla, moottoripyörällä tai polkupyörällä. Veneilijät ja risteilymatkailijat ovat hyvä lisä
asiakaskuntaan, mutta eivät yksin riitä kannattavaan liiketoimintaan.
Sama koskee kaikkia muitakin vesistömatkailun yrityksiä. Liiketoiminta on rakennettava
mahdollisimman laajan asiakaskunnan varaan, koska vesistömatkailu on erittäin herkkää sään
vaihteluille ja on tärkeää pyrkiä tasaaman asiakasvirta mahdollisimman hyvin. Luonnollisesti hyvät
sääolosuhteet aiheuttavat ns. positiivisia haasteita, eli hellekeli vetää asiakkaita terasseille
kulkuneuvosta riippumatta.
Vieraslaituri palveluiden välittömässä läheisyydessä. Kuva Lempäälän Vaihmalan Hovin rannasta.
31
Venevuokraus on kysyntään nähden täysin riittämätöntä molemmilla järvillä. Kun kyseessä on
moottoriveneiden vuokraus, asiassa on monia haasteita: kaluston hankintahinnat,
turvallisuuskysymykset, kalliit vakuutukset ja kaluston korjauskustannukset. Ns. tyyppiveneiden
vuokrausta on selvitetty aiemmin, mutta investointi on vaikuttanut kannattamattomalta
veneilykauden lyhyyden vuoksi.
Uutena mahdollisuutena voitaisiin tutkia aurinkosähkökäyttöisten moottoriveneiden soveltuvuutta
vuokraveneiksi. Pitkät ja valoisat kesäpäivät antavat riittävän käyttövoiman ja sähkökäyttöiset veneet
liikkuvat maltillisia nopeuksia, jolloin vahinkojen ja rikkoutumisten vaara vähenee. Hankintahinnat
voivat kuitenkin tässä vaiheessa olla liiketoiminnan esteitä. Saksassa ja Hollannissa
aurinkosähkökäyttöisiä veneitä vuokrataan tyypillisesti noin 100 €/puolipäivää tai vajaat 200 €/koko
päivä. Pienimpiä, kahden hengen aurinkosähköveneitä voi vuokrata 10 €/h.
Myös vanhemman, olemassa olevan veneen voi muuttaa aurinkosähkökäyttöiseksi ja pienentää täten
aloituskustannuksia. Ulkomaisista lähteistä löytyy esimerkkejä aurinkosähköä käyttävistä veneistä.
Esimerkiksi, Itävallassa myydään 7 metristä venemallia 90 000 € vientihintaan (Aquawatt 715 Solar
Taxi) ja Yhdysvalloista löytyy rakennusprojekteja, joissa pienen omavalmisteisen veneen
kustannukset ovat vain muutaman tuhannen euron luokkaa. Mahdollisuudet hankkia tai rakentaa
tarkoitukseen sopivia veneitä riippuvat tietenkin yrittäjän osaamisesta ja mahdollisuudesta sijoittaa
hankintoihin.
Tulevaisuudessa on myös huomioitava uuden teknologian käyttöönotto veneilyssä. Autoilusta tutut
järjestelmät tulevat varmasti soveltuvin osin aikaan myös veneilyyn, kun teknologian soveltaminen
pienemmissä sarjoissa on kannattavaa. Navigointijärjestelmät voidaan tulevaisuudessa varustaa
erilaisin anturein, jotka avustavat veneilijää ja pienentävät vaaraa törmätä muihin vesilläliikkujiin tai
vedenalaisiin esteisiin. Autoihin hahmoteltu, ja jo lähitulevaisuudessa mahdollinen skenaario
autonomisesta liikkumisesta voidaan mahdollistaa myös veneilyssä, jolloin aluksen vuokraaminen
asiakkaille, joilla on hyvin vähäinen kokemus, tulee huomattavasti nykyistä turvallisemmaksi.
Luonnollisesti tämän kaltainen teknologia esitellään ensin kalleimman luokan aluksissa, mutta on
todennäköistä, että teknologia halpenee hyvin nopeasti ja tulee käyttöön myös edullisemmissa
hintaluokissa, ehkä jopa yllättävän pian.
Ylipäätänsä vesistömatkailua tulisi tuotteistaa paremmin ja siten helpottaa ostopäätöksen tekoa.
Nykyisessä tilanteessa erilaiset palvelut, joita matkailijat mielellään hyödyntäisivät samalla matkalla,
tai jopa samaan aikaan, ovat hajallaan, eikä niitä tarjota selkeinä paketteina ja yhdestä lähteestä.
Paketteja voisivat olla esimerkiksi lyhyt risteily + ravintolaruokailu, melontaretki + sauna +
mökkimajoitus + pyöräily takaisin lähtöpisteeseen tai majoitus + ruokailu + venevuokraus + kartta
mukavista rantautumispaikoista tai kalastuskohteista. Räätälöitävyys on silti säilytettävä ja
muistettava, että asiakkaan toiveiden kuuntelu on sitä hyvää palvelua, mitä useimmat matkailijat
arvostavat ja joka saa asiakkaan palaamaan uudelleen.
Kohteissa ja vuokrauspisteissä tulisi olla infotaulu, jossa kerrotaan paikan historiasta ja käytännön
asioista useilla eri kielillä. Jos matkailija sattuu paikalle aikaan, jolloin palvelu on suljettu siltä päivältä,
hän saa välitöntä tietoa siitä, mitä on tarjolla ja voi palata jälleen aukioloaikana. Myös esteettömyys
tulee muistaa ja tarjota mahdollisuuksia erityisryhmille, kuten liikuntarajoitteisille asiakkaille.
On myös muistettava eri kulttuureista tulevia asiakkaita, joista joillekin meille tutut elementit, kuten
luonto, hiljaisuus ja puhdas vesi, voivat olla outoja, jopa pelottavia. Esimerkkinä mainittakoon, että
haastatteluissa tuli esille mm. se, että intialaiset matkailijat, jotka ovat tottuneet suureen
väestötiheyteen, eivät toistaiseksi ole kiinnostuneita varaamaan mökkiä rauhallisen järven rannalta,
koska autiuden kokemus olisi heille ahdistava. Sen sijaan heille on tarjottava lyhyitä ja nopeatempoisia
ohjelmanumeroita selkeästi asiansa osaavan oppaan johdolla, johon asiakas voi tukeutua, jos elämys
vaikuttaa liian haasteelliselta.
32
Järvimatkailusta usein unohdetaan talviset aktiviteetit, vaikka ne liittyvät aivan yhtä paljon järvellä
liikkumiseen, kuin veneily kesällä. Pienimuotoista yritystoimintaa on myös talvella, mm. retkiluistelua,
mutta tällä alueella on varmasti myös paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.
Moottorikelkkasafarit, luistelu, pilkkiminen, hiihto ja retket laavuille ovat talvisia muotoja hyödyntää
vesistöjä. Yhtä lailla talvisten aktiviteettien ympärille voidaan rakentaa myös tapahtumia, kuten
pilkkikisoja, hiihtokilpailuja, jääkävely-tapahtumia ja monia muita.
Pirkanmaan vesistömatkailussa on paljon mahdollisuuksia uusille ideoille, reiteille ja palveluille.
Käytännössä jokaisen yrittäjän on vain tiedostettava mahdollisuudet, nähtävä palvelu ja elämys
matkailijan silmin ja rakennettava kokonaisuus, jossa elämyksen löytäminen, ostaminen ja kokeminen
on tehty asiakasta ajatellen ja toiminnan kustannukset otettu huomioon realistisesti. Markkinointi on
tehtävä yhteistyössä, jotta palvelu löydetään ja jotta erilaiset palvelut voidaan paketoida
yhteistyökumppanien voimien - asiakkaan tarpeisiin sopiviksi.
TAPAHTUMAT
Eräänä ehdotuksena uudenlaiseksi tapahtumaksi mainittiin laiva-teatterin järjestäminen.
Teatterikokoonpano matkustaisi laivalla ja vierailut kohdistuisivat sellaisiin satamiin, joissa
näyttelijäseurue voisi esittää näytelmää kesäteatteri-tyyliin. Näin laivan muut matkustajat saisivat
mahdollisuuden lyhyisiin risteilyihin tai vastaavasti mahdollisuuden eläytyä seurueen mukana
näytöksiin, ehkä jopa esittäen jotakin osaa niissä. Vastaavasti näytösten tuominen satamiin toisi eloa
satamiin ja antaisi muita mahdollisuuksia, mm. virvokkeiden myyntiin tapahtumien aikana. Hyviä
vierailusatamia teatteriesityksille voisivat olla esimerkiksi Virrat, Ruovesi, Maisansalo ja Kuru.
Vastaavasti Pyhäjärvellä teatteriristeilyn satamia voisivat olla Nokian Eden, Lempäälän kanava (jos
pysähtyminen kanavaan ei ole este) ja Akaa. Mahdollisesti tähän joukkoon voisi lisätä myös Laukon
kartanon tulevaisuudessa.
Samalla konseptilla laiva voisi tuoda satamiin myös muita tapahtumia, kuten konsertteja,
taikaesityksiä, komiikkaa ja jopa pienimuotoista tori-toimintaa. Mahdollisuudet kuljettaa erilaisia
tapahtumia satamasta toiseen ovat monet ja tämän ympärille voitaisiin ideoida täysin uudenlaisia
tapahtumia, joiden kautta satamat tulisivat tutummiksi yhä useammille.
Myös muita vesistöön liittyviä tapahtumia kaivataan lisää. Erilaiset tempaukset ja liikuntatapahtumat
veden äärellä voitaisiin liittää veneilyyn tai laivaristeilyihin. Tapahtumien käynnistäjinä tulisi olla
yrittäjiä tai seuroja, joille järjestäminen olisi liiketoimintaa tai varojen keruuta. Kunnat voisivat
mahdollisesti tukea toimintaa sopivaksi katsomallaan tavalla, jotta tapahtumien järjestäminen voidaan
tehdä mahdolliseksi.
MUUT KEHITTÄMISEHDOTUKSET
Uistelukalastus
Uistelukalastajat kuljettavat venettään trailerilla järveltä toiselle ja tarvitsevat veneenlaskuluiskia
mahdollisimman monien kalavesien äärellä. Yleensä harrastajat ovat hyvin tietoisia veneluiskien
sijainnista, mutta kattava verkkosivusto, johon nämä olisi merkitty, olisi avuksi. Usein pienemmillä
järvillä ei myöskään ole hyvää opastusta ajoreitistä laskuluiskalle. Vene vie -hankkeen
implementointivaiheen yhteydessä myös nämä asiat voitaisiin huomioida verkko-/mobiilipalvelussa.
Uistelukalastuksen harrastajat kaipaavat myös riittäviä pysäköintitiloja autolle ja trailerille.
Useimmista satamista löytyy jonkin verran tilaa, mutta esimerkiksi Tampereella
pysäköintimahdollisuudet ovat hyvin rajatut. Lukitulle trailerien pysäköintialueelle olisi tarvetta, jotta
venettä/traileria voidaan säilyttää turvallisesti silloin, kun ei olla vesillä. Tällaisen
33
traileripysäköintialueen ympärille ei toistaiseksi tarvittaisi muita palveluita ja pitkäaikaisempaan
säilytykseen tarkoitetun alueen ei tarvitse sijaita lähimmän veneluiskan äärelläkään.
Näsijärvireitti
Näsijärvireitti-yhteistyötä tulisi vahvistaa laivureiden kanssa. Kesän 2015 kokemusten perusteella
tulisi suunnitella entistä kiinnostavampia paketteja, jotka houkuttelisivat pyöräilijöitä hyödyntämään
laivaa osana pyöräilyretkeään. Vastaavasti yhdistelmäpakettien markkinointiin pitää panostaa, sillä
toistaiseksi laiva-pyöräily -paketeista on tietoa ollut saatavilla vain Näsijärvireitin sivuilta ja somessa.
Satamakokonaisuudet
Tampereen Laukontorin satama ja Mustalahti, sekä Ruovesi ja Virrat ovat hyviä esimerkkejä siitä,
millaisia satamien tulisi olla. Toki kaikissa näissä on omat kehitystarpeensa, mutta keskeistä on se, että
satama on lähellä keskustan palveluita, joka suo edellytykset kannattavalle liiketoiminnalle, riittäville
palveluille veneilijöille ja sille, että risteilymatkailijoilla on lyhyt matka jatkokuljetuksiin, majoituksiin
ja nähtävyyksien ääreen. Vanhoja satamia kehitettäessä ja mahdollisesti uusia suunniteltaessa tulee
pyrkiä saavuttamaan juuri nuo edut: palveluiden saatavuus ja satamien vilkas toiminta.
Puistomaisuus
Tärkeänä tavoitteena on myös luoda satamista rantapuistoja, jotka ovat viehättäviä ajanviettopaikkoja
monenlaisine aktiviteetteineen, kuten esimerkiksi Vilppulankoski, jossa löytyy tekemistä monen
ikäisille. Viihtyisässä satamassa on kaikkien kuntalaisten mukava viettää kesäpäivää ja palveluiden
tarjonnasta riippuen satama voi olla vetonaula myös kesäkauden jälkeenkin.
Vierasvenepaikkojen maksut
Satamien vierasvenepaikkojen vuokrauksesta on erittäin kirjava käytäntö. Joissakin satamissa maksu
suoritetaan yrittäjän toimipisteeseen, esim. ravintolaan. Joissakin maksu laskutetaan jälkikäteen
kunnan toimesta. Ja lisäksi on satamia, joissa vieraspaikasta ei kerätä mitään maksua. Mikäli
vieraspaikkamaksu on keskimäärin 10 €/vrk ja varsinaisen veneilykauden käyttöaste 90%,
menetetään jokaista kuukautta kohti lähes 30 000 € keräämättömiä venepaikkamaksuja sataa ilmaista
venepaikkaa kohti. Vaikka vierasvenepaikkaan sisältyisi palveluita, esim. sähkö ja vesi, kerätyistä
maksuista pitäisi olla selkeää hyötyä yrittäjälle, joka maksut kerää. Käytäntöjen ja maksujen
yhtenäistäminen kaikkialla sisävesillä helpottaisi vierasveneilyä ja todennäköisesti lisäisi
kiinnittymisiä ja toisi sitä kautta lisää tuloa satamien yrittäjille.
Puistomaisessa ja monipuolisessa satamassa viihtyvät kaikki. Kuva Vilppulankoskelta.
34
Markkinointi
Tunnettuuden lisäämiseen tulisi tähdätä entistä useammin ja hyödyntää kaikki myönteinen julkisuus,
mitä vain voidaan saada. Esimerkiksi, kun vesistömatkailussa jatkossa saadaan otettua pieniä
edistysaskeleita, vaikkapa kunnostettua jokin satama, laajennettua vesistömatkailuyrittäjän palveluita
tai otettua käyttöön internet-palvelu, joka kokoaa yhteen edes osan nykyisin hajallaan olevasta
tiedosta tulee tapahtuneelle hakea median huomiota. Avuksi voidaan ottaa selkeä suunnitelma, jota
voidaan käyttää soveltuvin osin useisiin tapauksiin. Suunnitelmassa hahmotellaan
lehdistötiedotemainen kuvaus tapahtuneesta ja otetaan yhteyttä median edustajiin. Yhteensopivalla
aikataululla tieto julkaistaan myös internet-sivuilla, Facebookissa tai muussa sosiaalisessa mediassa
niin, että asiasta on mahdollisimman paljon tietoa, kun media siitä kirjoittaa tai kertoo radiossa.
Pienten parannusten kautta saatava tunnettuuden lisääntyminen on merkittävä keino lisätä
vesistömatkailun näkyvyyttä kokonaisuutena. Pienetkin alan uutiset kantavat kortensa kekoon
asiakokonaisuuden hyväksi.
Veneiden kausipaikkojen vuokraus
Tampereella on tutkittu mahdollisuutta siirtää venepaikkavuokraus (kausipaikat) internet-palveluun,
jolloin veneilijät voivat hoitaa venepaikkavarauksen itsepalveluna mihin vuorokauden aikaan tahansa,
millä tahansa internetiin kytketyllä laitteella. Palvelulla on monia etuja nykykäytäntöön verrattuna.
Asiakas näkee selkeästi kartalta varattavissa olevien paikojen tilanteen ja voi helpommin varata
itselleen sopivan laituripaikan. Palvelu myös ohjaa asiakasta varaamaan paikan, joka sopii asiakkaan
veneelle. Varattu paikka maksetaan saman tien verkkopankin kautta ja laskujen lähettäminen, sekä
maksujen maksamisen seuranta eivät ole enää tarpeellisia.
Palvelu on aina käytössä ja auttaa satamatoimiston henkilökuntaa mahdollistamalla tapahtumien
kirjaamisen satamissa paikan päällä. Esimerkiksi, tilapäisesti käytöstä poistettava laituripaikka
voidaan merkitä reaaliaikaisesti järjestelmään työntekijän mukana olevalla tabletti-tietokoneella.
Myös yhteydenotot asiakkaisiin helpottuvat, kun satamatyöntekijä voi tarkistaa veneen omistajan
tiedot paikan päällä ja tarvittaessa ottaa yhteyttä omistajaan, esimerkiksi, jos veneellä on jokin
uhkaava tilanne tai veneeseen on kohdistunut ilkivaltaa. Järjestelmän ansiosta kaikki tieto saadaan
välittömästi kirjattua ja unohtamisesta aiheutuneet inhimilliset erehdykset voidaan minimoida.
Järjestelmään pyritään myös liittämänä myöhemmin muita ominaisuuksia, jotka säästävät
kustannuksia ja aikaa. Esimerkiksi, pysäköintilupien tulostaminen internetin kautta on yksi
kehitysajatus. Tällöin asiakkaan ei enää tarvitsisi noutaa lupaa erikseen satamatoimistosta ja
lupamateriaalien materiaali- ja tulostuskulut voitaisiin minimoida. Järjestelmä on myös
laajennettavissa, joten vuokrausjärjestelmä voidaan laajentaa vaikka maakunnalliseksi, mikäli
yhteisestä varausjärjestelmästä nähdään olevan kunnille etuja.
35
PIRKANMAAN VESISTÖMA TKAILUN KEHITTÄMINEN
Vesistömatkailun kehittäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että valjastamme hyötykäyttöön
Pirkanmaan upean luonnon ja järvimaisemat, keskittymällä tukemaan vesistön ympärillä jo toimivaa
yrittäjäverkostoa ja samalla suomme mahdollisuuksia yhä useammille yrittäjille tulla mukaan
tukemaan matkailijoiden viihtymistä maakunnassamme.
Vesistö ja luonto eivät tarvitse kehittämistä, vaan siihen liittyvät palvelut ja yritystoiminnan
kehittäminen. Maailmalla 9 % bruttokansantuotteesta tulee matkailusta ja 1/11 työpaikasta on
matkailun parissa. Suomen matkailutulo oli 2013 14,4 mrd euroa, eli vain 3% BKT:sta. Olemme siis
melko kaukana yleisestä keskiarvosta.
Silti, matkailu työllistää Suomessakin jo 140 000 henkeä ja ala on hyvin merkittävä Suomen
kansantaloudelle, sekä myös alueellisesti. Matkailun osuutta voidaan kasvattaa ja samalla luoda lisää
työpaikkoja. Vuonna 2012 matkailun palkkatulovaikutukset Tampereen seutukunnassa olivat n. 161
miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan matkailun välittömät tulovaikutukset Tampereen seutukunnassa
olivat n. 620 miljoonaa euroa.
Mikäli oletamme, että Tampereen seutukunnan välitön matkailutulovaikutus edustaa noin kolmasosaa
(3% vastaan 9%) maailman keskimääräisestä matkailutulosta, voidaan miettiä kuinka paljon
työllisyys ja hyvinvointi lisääntyisi seutukunnassa, jos matkailutulo voitaisiin kolminkertaistaa.
Vuoden 2014 tilastojen mukaan useimmat ulkomaalaiset matkailijamme tulevat edelleen Venäjältä tai
Ruotsista. Venäläisten matkailijoiden määrä on ollut laskussa, joten on syytä pyrkiä lisäämään
panostusta Saksasta, Virosta ja Britanniasta tuleviin matkailijoihin, jotka ovat seuraavaksi suurimmat
ryhmät. Aasiasta tulevia matkailijoita ei myöskään pidä unohtaa, vaikka heidän määränsä on
toistaiseksi pieni.
On muistettava, että matkailijoiden houkuttelemiseksi heille on tarjottava kokemuksia ja elämyksiä,
jotka kiinnostavat heitä. Voimme tarjota yksilöllisiä ja aitoja elämyksiä aidon luontomatkailun parissa.
Kuten kaikki yritystoiminta, myös vesistömatkailun kehittäminen vaatii riskinottokykyä. Pirkanmaalla
on upea vesistö ja paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Kaikkien ei tarvitse etsiä menestymisen
mahdollisuuksia digitalisoinnista, vaan menestyä voi myös matkailun alalla ottamalla harkittuja
askeleita oikeaan suuntaan, kohdistamalla markkinointi potentiaalisimpiin asiakasryhmiin ja
tarjoamalla juuri heitä kiinnostavia matkailupaketteja, joita on helppo ostaa. Riskiä voi siis pienentää
aloittamalla tai laajentamalla kohdennetusti.
Olemassa olevilta toimijoilta vaaditaan enemmän panostusta myyntiin ja markkinointiin, sekä
tuotteiden muokkaamista asiakkaiden erilaisiin ja alati muuttuviin tarpeisiin. Tässä on otettava avuksi
matkailualan tutkimustoiminta ja aktiivisempi omien asiakkaiden kuunteleminen. Menestys ja kasvu
voidaan saavuttaa vain tekemällä rohkeita, mutta faktoihin perustuvia päätöksiä ja toimenpiteitä
uusien matkailijoiden tavoittamiseksi ja nykyisten asiakkaiden säilyttämiseksi.
Kun vesistömatkailun kehitystä pohditaan, on nähtävä sen suuret mahdollisuudet ja suhtauduttava
asiaan liiketoiminnan perusperiaatteita kunnioittaen. Eräinä tärkeimpinä asioina riskinottokyvyn ja
rohkeuden lisäksi on pidettävä seuraavia Vene vie -esiselvityksessä usein esiin tulleita seikkoja:

Asiakas odottaa saavansa palvelua

Hyvää palvelua saanut asiakas tuo lisää asiakkaita

Joustavuus on yksi tapa palvella asiakasta

Selkeys helpottaa aina ostopäätöstä
36

Tarinoiden kertominen juurruttaa kokemuksen syvemmälle muistiin

Järvimatkailu ei ole sidottu kuntarajoihin

Matkailun kehittämisen pitää perustua tietoon ja tutkimukseen, ei arvauksiin

Menestyvä matkailuyritys ei ole samanlainen kuin muut, vaan rohkeasti oma itsensä

Avoimuus ja yhteistyö on koko maakunnan etu

Järvimatkailutuote myy sitä paremmin, mitä helpompi se on ostaa

Valmis paketti on helpompi ostaa

Myös räätälöityihin matkoihin on oltava mahdollisuus

Järvimatkailun kiinnostavin vaihtoehto ei ole kokopäivän risteily

Järvi on järvi myös talvella

Satama on parhaimmillaan upea puisto kaupunkikeskustan rannassa

Mahdollisuudet on nähtävä matkailijan silmin
Tilastotiedot: VisitFinland, Manka & Wallenius 2013, Tilastokeskus/majoitustilastot.
37
IMPLEMENTOINTIVAIHEESTA
Vene vie -implementointivaiheen onnistumisen kannalta olisi tärkeää toteuttaa toimenpiteet yhdessä,
maakunnallisena hankkeena. Implementoinnin hajauttaminen on tietenkin mahdollista ja
toimenpiteitä voidaan toteuttaa esimerkiksi kuntakohtaisesti tai parin kunnan yhteistyönä. Tärkeää
on kuitenkin huomioida, että tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyö-näkökulma ja toteutusten
koordinointi pystytään pitämään mukana kehittämisessä.
Ajallisesti implementointivaiheen tulisi käynnistyä riittävän nopeasti esiselvityksen jälkeen, jotta
kerätty tieto ei ehdi liikaa vanhentua ja käytettävissä oleva hiljainen tieto, sekä resurssit ovat edelleen
käytettävissä.
Vierasvenesatama- ja laituri-infrastruktuurin kohdalla tavoitteena on, että Vene vie -satamaraportissa
ja loppuraportissa esitetyt puutteet voidaan korjata. Ensiarvoisia tässä ovat turvallisuuden,
ympäristönsuojelun ja esteettömyyden parantamiseen liittyvät toimenpiteet. Sen lisäksi useimmissa
kunnissa hyvin tiedostettu venepaikkojen riittämättömyys kannustaa hankkimaan uusia laitureita
todetussa määrin, sekä kunnostamaan laiturit niissä satamissa, joissa siihen on todettu tarvetta.
Kaikki toimenpiteet olisi perusteltua tehdä yhteistyönä, jotta saavutetaan etuja hankinta- ja
toteutuskustannuksissa ja säästetään henkilöresursseja. Myös vesistömatkailun yhteistyön jatkaminen
ja -vahvistaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Keskustelua yhteisen katto-organisaation, tai kehitys- ja
myyntiyhtiön perustamisesta on syytä viedä eteenpäin.
Jatkohankkeella tavoitellaan myös vesistömatkailun vetovoiman lisäämistä, uusien
palvelumarkkinoiden edellytysten kehittymistä ja turismin kasvua. Satamien, reittien ja vesistöjen
ympärille sijoittuvien palveluiden kehittämisen kautta alueelle pyritään luomaan mahdollisuuksia
uusien työpaikkojen syntymiseen.
Internet-sivuston ja mobiilisovelluksen hankinta ja käyttöönotto on yksi erillinen, mutta keskeinen
jatkohankkeen tavoite.
Implementointivaihe on suunniteltu rahoitettavaksi mahdollisesti yrittäjien, kuntien ja julkisen tuen
avulla. Rahoituksesta ja jatkohankkeen aloittamisesta on toivottavaa käynnistää neuvottelut
mahdollisimman pian.
38
LINKKEJÄ MATKAILUN KEHITTÄJILLE
Suomeksi; matkailu, kehittäminen, kohdesivustot:
http://www.matkailu.org/
http://www.matkailu.org/ennakointi/opas-ennakointiin-matkailualalla-etusivu
http://matkailu.luc.fi/Tuotekehitys/Etusivu
http://www.visitfinland.fi/tuoteteemat-ja-tyokalut/
http://www.visitfinland.fi/tutkimukset-ja-tilastot/
http://www.palkane.fi/matkailun-tietopankki
http://www.visitsaimaa.fi/
http://www.visitpaijanne.fi/
http://www.visithelsinki.fi/ammattilainen/miksi-helsinki/faktoja-ja-tilastoja/helsinginmatkailustrategia
http://www.ruka.fi/ruka-kuusamo-matkailu
http://www.outdoorsfinland.fi/
http://leadersuomi.fi/
Suomeksi; veneily, melonta:
http://www.melontajasoutuliitto.fi/harraste-ja-retki/retkimelojan-hyotylinkit/
http://www.veneilysaimaa.com/
http://www.vierassatamat.fi/index.php?page=a5f065004131945319aa8eb549360c7
http://www.veneretki.fi/map#
Englanniksi:
http://www.european-waterways.eu/e/index.php
http://www.waterwaysforgrowth.eu/
https://canalrivertrust.org.uk/
http://livingonanarrowboat.co.uk/a-free-narrowboat-guide-for-cart-visitors/
http://www.gunlaketourism.com/
http://en.wasser-und-urlaub.de/
39
YHTEYSTIEDOT
Vene vie -hankkeen aikana:
Arto Lammintaus
projektipäällikkö
arto.lammintaus@tampere.fi
040 673 6582
Vene vie -hankkeen päätyttyä (9.12.2015 jälkeen):
Arto Lammintaus
liiketoimintakonsultti
arto@alc.fi
050 372 9062
40