Positiivinen pedagogiikka lasten kaverisuhteita edistämässä

Positiivinen pedagogiikka
lasten kaverisuhteita
edistämässä
Kristiina Kumpulainen
Helsingin yliopisto
”Kivaa, että kaveri
on se on niin
hauskaa, kun saa
kaverin kanssa
leikkiä. Me leikitään
kaikkialla. Michael 6v.
Mitä tiedämme yksinäisyydestä?
•  Yksinäisyyden tunne johtuu ihmisen sosiaalisissa
suhteissa ilmenevistä laadullisista tai määrällisistä
puutteista.
•  Yksinäisyys on aina subjektiivinen kokemus, eli vain
ja ainoastaan henkilö itse voi kokea olevansa
yksinäinen.
•  Yksinäisyys on suhteellisen riippumaton todellisista
sosiaalisista verkostoista ja fyysisistä välimatkoista ihminen voi olla yksin olematta silti yksinäinen tai hän
voi olla yksinäinen ollessaan muiden seurassa.
•  Yksinäisyys, toisin kuin yksin oleminen, on
kokemuksena aina epämiellyttävä ja ahdistava.
(Junttila, 2015)
Positiivisen pedagogiikan
tutkimus- ja koulutustiimi:
Kristiina Kumpulainen
Lasse Lipponen
Jaakko Hilppö
Antti Rajala
Anna Mikkola
Saara Salmi
Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos
Luennon runko:
•  Miksi Positiivista Pedagogiikkaa?
•  Mitä on Positiivinen Pedagogiikka?
•  Miten toteuttaa Positiivista Pedagogiikkaa?
•  Positiivinen Pedagogiikkaa käytännössä
Miksi positiivista
pedagogiikkaa?
PEDAGOGIIKAN
YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS
• edistää kestävää hyvinvointia yhteisöissä
ja yksilöissä
•  kehittää syrjäytymistä ehkäiseviä
toimintamalleja
•  ’hyvinvointitaitojen’ kehittymisen
tukeminen
o  Aikaisempi tutkimus lasten
psykologisesta hyvinvoinnista
on kohdistunut riskitekijöiden
kartoittamiseen (Boekarts,
1993; Hascher, 2003)
o  Jatkuvasti muuttuvat
elinympäristöt haastavat lasten
sosioemotionaalisen
hyvinvoinnin (Cooper & Cefai,
2009; Layard & Dunn, 2009)
”Psykososiaalisen hyvinvoinnin
edistäminen vaatii uutta otetta.
Yhteisöllisyys, osallisuus,
oikeudenmukaisuus, turvallisuus ja
vaikuttamismahdollisuudet ovat
mielenterveyden rakennuspalikoita.”
(HS. 7.8.2011, Kristian Wahlbeck,
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
ENTÄ UUSI OPPILASHUOLTOLAKI?
• antaa työkaluja toteuttaa ennaltaehkäisevää
yhteisöllistä opiskeluhuoltoa osana koulun
normaalia arkea ja pedagogiikkaa
• lapsen toimijuuden korostaminen on
yhdenmukainen lainmuutoksessa korostuneen
lapsen päätösvallan ja aseman kanssa
• antaa käsitteitä kuvaamaan, analysoimaan ja
kehittämään tätä työtä
TAI OPS 2016 PERUSTEET?
•  Vastaa hyvin yleisen osan pedagogisiin
tavoitteisiin, kuten:
-  OPSIN oppimiskäsitykseen
-  oppilaiden osallistamiseen,
-  hyvinvoivan ja turvallisen sekä
rohkaisevan toimintakulttuurin
rakentamiseen
-  Kasvatusyhteistyön kodin ja muiden
ammattilaisten kanssa
Mitä on positiivinen
pedagogiikka?
Teoreettiset perusteet (1)
•  Sosiokulttuurinen näkemys, joka korostaa
oppimisen ja kehityksen sosiaalista,
emotionaalista ja kulttuurista ulottuvuutta. •  Keskeistä on kulttuuristen työkalujen
välittämä vuorovaikutus ja merkityksenanto. •  Jaetut käytännöt ja toimintaan liittyvät
välineet sitovat yhteisön jäseniä toisiinsa
sekä tukevat yksilön ajattelua, oppimista ja
hyvinvointia.
Teoreettiset perusteet (2)
• 
Positiivisen psykologian tutkimuskohteita
ovat yksilön myönteiset kokemukset,
ominaisuudet sekä positiiviset instituutiot. • 
Riskitekijöiden kartoittamisen sijaan
kasvatustoiminnan lähtökohtana ovat
ne asiat, jotka kannattelevat lapsia,
tekevät oppimisesta mielekästä ja
saavat lapset tuntemaan oppimisen
iloa.
Teoreettiset perusteet (3)
•  Humanistinen psykologia näkee ihmisen
aktiivisena, luovana, kokeilevana ja
itsenäisesti valintoja suorittavana yksilönä. •  Korostaa yksilön kokemusten ja elämysten
subjektiivisuutta ja merkityksellisyyttä. •  Yksilön ymmärtäminen ilman hänen
kokemuksiensa huomioimista eri
tilanteissa on mahdotonta.
•  Positiivinen pedagogiikka määrittelee
lapsen sosioemotionaalisen hyvinvoinnin
mahdollisuutena tunteiden ja
kokemusten ilmaisuun, itsensä
toteuttamiseen, sosiaaliseen
vuorovaikutukseen ja merkityksenantoon
sekä sosiaalisiin suhteisiin ja pääomaan. •  Positiivinen pedagogiikka painottaa
sosiaalisten suhteiden ja yhteisöjen
merkitystä oppimisessa.
o “Hyvä ei lisäänny (vain) pahaa
vastustamalla; hyvä lisääntyy
myös hyvää lisäämällä.”
o Vahvuuksien ja positiivisuuden
voima (Aspinwall & Staudinger,
2006; Seligman et al., 2009)
o Positiiviset tunteet ja kokemukset
edistävät kekseliäisyyttä,
luovuutta, ongelmanratkaisua
sekä parantavat ihmisten
keskinäistä vuorovaikutusta
(esim. Estrada ym. 1994; Isen ym.
1987; Isen, Johnson, Mertz &
Robinson 1985)
o Tutkimukset ovat tuoneet esiin
pienten asioiden merkityksellisyyden
hyvinvoinnin edistämisessä (Fattore
ym., 2007; Johnson, 2008; Puroila,
Estola & Syrjälä, 2012)
o Positiivinen tunne ei ole
harvinaislaatuinen tai vaikeasti
saavutettavissa oleva tila (Fredrickson
& Kurtz, 2011)
o Toistuvat kokemukset
myönteisistä tunteista voivat
kasautua ja luoda
lumipalloefektin (Fredrickson,
2005; Fredrickson & Kurtz, 2011)
o Jaetut myönteisten tunteiden
kokemukset luovat keskinäistä
hyvää oloa ja sosiaalisia
resursseja, kuten ystävyyttä tai
perhesiteitä (Fredrickson, 1998)
POSITIIVISEN PEDAGOGIIKAN
PERIAATTEET
•  Yhteisöllinen, myönteinen toimintakulttuuri
vahvistaa sosiaalisia suhteita, oppimista ja
hyvinvointia. •  Kasvatus- ja opetustyön lähtökohtana on lapsen
toimijuus ja osallisuus •  Myönteiset tunteet ovat oppimisen ja hyvinvoinnin
voimavaroja. •  Lapsen vahvuuksien tunnistaminen on oppimisen
ja hyvinvoinnin tukemisen edellytys. •  Kasvatuskumppanuus rakentuu luottamuksellisessa
ja arvostavassa vuorovaikutuksessa.
Miten toteuttaa positiivista
pedagogiikkaa?
Positiivisen pedagogiikan vaiheet
© Mari Keso
1. Ankkurointi
o Toiminta kytketään lapsen
kokemusmaailmaan ja lapselle tärkeisiin
ilmiöihin
o Lapsia puhuttelevan havainnollistavan
esimerkin hyödyntämistä myönteisten
kokemusten tunnistamisessa
o Menetelmiin keskittymisen sijaan on
viisaasta pysähtyä miettimään lasten
arkista kokemusmaailmaa.
Positiivinen pedagogiikka ™
2. Havainnointi
o Omien myönteisten kokemusten
tunnistaminen ja niihin liittyvä
merkityksenanto voivat kasautua ja
laukaista myönteisten tunteiden kierteen
o Korostetaan iloa ja hyvää oloa tuottavia
asioita sekä asioita, jotka saavat lapset
innostumaan ja luottamaan itseensä
o Myös muut voivat tehdä havaintoja
lapsesta: opettajat, vanhemmat, vertaiset.
Positiivinen pedagogiikka ™
3. Dokumentointi
o Ilmiöt, tapahtumat, tunnelmat, pulmat,
oivallukset, ristiriidat ja kohtaamiset
muutetaan näkymättömästä näkyviksi
o Visuaalinen dokumentointi ja sen tuoma
symbolinen etäisyys mahdollistavat
kokemusten ja tunteiden käsittelyn
o Piirtämisen ja kuvaamisen lisäksi
dokumentointia voi toteuttaa esimerkiksi
kirjoittamalla.
Positiivinen pedagogiikka ™
4. Jakaminen
o Lapselle tulisi antaa mahdollisuus jakaa ja
käsitellä tunteitaan ja kokemuksiaan
sosiaalisessa.
o Kokemusten ja tunteiden yhteinen käsittely
voi synnyttää yhteisöllisyyttä ja tunteen
ryhmään kuulumisesta.
o Kokemuksista keskusteleminen ja muiden
kokemusten kuuleminen opettavat
tarkastelemaan omia kokemuksia uudesta
ja laajemmasta näkökulmasta.
Positiivinen pedagogiikka ™
o Lasten ja nuorten myönteisen
kokemusmaailman tukeminen arjen
keskellä ei vaadi suuria tekoja vaan
herkkyyttä myönteisten kokemusten
havainnoimiseen, kykyä auttaa
lapsia ja nuoria näiden kokemusten
tunnistamisessa sekä halua kehittää
arkeen sopivia kuulemisen ja
kertomisen käytäntöjä.
Positiivinen pedagogiikka ™
Case Kytöniitty
Tarve: "
• Uuden ryhmähengen luominen ja sen
haasteet"
• Arat ja ujot lapset ja vahvuudet esiin. "
• ”Suun auki saaminen” viskareilla, erohetket
vanhempien vaikuttaa"
• Kannustaminen ja rohkaisu"
"
Resussit: "
• Kamerat ja digikehykset mahdollisuutena"
- Inspiroiva
- Ryhmäyttävä
- Yhteistoiminnallisuutta lisäävä
- Kasvatuskumppanuutta vahvistava
- Lapsituntemusta lisäävä
- Kasvatustavoitteiden saavuttamista
- Ryhmän ilmapiiri oli Iloinen ja energinen
- Hauska
- Haastava
- Motivoiva
- Lisäsi työkaluja työntekoon
- Eheä ja integroitu toiminta
- Koko päiväkodin kiinnostus projektia kohtaan