Varkaus uusin tuottein kohti tulevaa

TerveMetsä
Stora Enso Metsän lehti metsänomistajille 03| 2015
Varkaus uusin tuottein
kohti tulevaa
Erä- ja riistakerhot
täyttyvät lapsista
Uusi Kemera
muuttaa käytäntöjä
01-36_TM_32015.indd 1
31.8.2015 7.30
Pääkirjoitus
Jorma Länsitalo
metsäpäällikkö
Stora Enso Metsä
Hyvän harvennusleimikon resepti
L
askevien talouskäyrien keskellä on
helpottavaa todeta, että jokin asia kasvaa: Nimittäin kotimaisen kuitupuun
käyttö. Sitä on lisäämässä esimerkiksi
Varkaudessa lokakuussa käynnistyvä, paperikoneesta kartongin valmistukseen muutettu kone.
Vastaavia kuitupuun käyttöä lisääviä investointeja
on Suomessa paljon muitakin, osa jo
valmistunut, osa tulossa tai suunnitteilla.
Hyvät
harvennusleimikot
kiinnostavat
Kartongin valmistukseen tarvitaan selluloosaa
ja sellu keitetään kuitupuusta. Sellutehdas nielee
puuta vuoden jokaisena päivänä, satoi tai paistoi.
Se on hyvä sanoma metsänomistajalle! Tasainen
puunkäyttö mahdollistaa myös metsänkasvatuksessa varman ja tasaisen tuoton. Hyvät harvennusleimikot taatusti kiinnostavat puunostajia.
Metsänomistaja voi itse vaikuttaa, kuinka
hyvän puukaupan harvennuskohteistaan tekee.
Tässä joitain aineksia hyvän harvennuspuukaupan
reseptiin. Kesäkelpoinen metsäautotie laajentaa
korjuuaikaa lyhyestä talvesta lähes ympärivuotiseksi. Kesäkohteilta saa talviharvennuksia paremman hinnan. Korjuu onnistuu nykykalustolla ja
osaamisella kesällä myös turvemailla, kun vain tiet
ovat kunnossa. Yhdistele pienet kuviot järkevän
kokoisiksi käsittelyalueiksi. Leimikon koon tavoitteena on hyvä pitää vähintään 300 m3, jolloin korjuukaluston siirtelyt vähenevät ja tuottavuus paranee. Oikea-aikaisella taimikonhoidolla ja
ensiharvennusten ennakkoraivauksella voidaan
nostaa poistettavien puiden järeyttä, mikä näkyy
suoraan yksikköhinnassa ja puukauppatilissä.
Korjuu nopeutuu ja kertymät kasvavat.
Metsänomistaja tekee omat valintansa
ja valinnoilla on vaikutus lopputulokseen.
Valintoja ei tarvitse kuitenkaan pohtia yksin.
Asiantuntijaltamme saa apua ja tietoa
päätösten tueksi.
Jorma Länsitalo
metsäpäällikkö
Stora Enson Metsän lehti metsänomistajille 03| 2015
Terve Metsä -lehden kustantaja Stora Enso Metsä. ISSN 1235-1687 (painettu), ISSN 2341-5738 (verkkojulkaisu). Päätoimittaja Juha Hanni,
Stora Enso Metsä. Toimitus Anfangi Oy. Taitto Anfangi Oy. Kansikuva Imatran, Ruokolahden ja Rautjärven eräkerholaisia, kuvaaja Jani Sourander.
Paino PunaMusta Oy. Paperi LumiPress Art 130 g/m2 (kannet) ja NovaPress Silk 90 g/m2 (sisäsivut). Osoitteenmuutokset Palvelukortti
sivulla 35. Internetsivut www.storaensometsa.fi
01-36_TM_32015.indd 2
31.8.2015 7.30
Sisältö
10
VARKAUS LUOTTAA TAAS TULEVAAN
Muutaman vuoden takaisen notkahduksen jälkeen Stora Enson
Varkauden tehdas palaa taas yli miljoonan yksikön tuotantolaitokseksi.
Tehtaanjohtaja Jarkko Tehomaan mukaan Varkaudessa on vahva
tekemisen meininki. On ollut myös vaikeina aikoina.
24
IMATRAN TEHTAAT
80 VUOTTA
Sisältö
4
LASTUJA
8
KUITUA JA TUKKIA SYKSYN KORJUUSEEN
Puunosto painottuu syksyn aikana
korjattaviin kohteisiin.
10 VARKAUS UUSIN TUOTTEIN KOHTI TULEVAA
16 PAKKAUKSELLA ON VÄLIÄ
Stora Enson DesignStudiossa suunnitellaan uusia ja
kehitetään vanhoja pakkauksia.
18 ERÄKERHOSSA ON KIVAA!
Eräkerhot täyttyvät innokkaista lapsista.
Imatran tehtailla on monivaiheinen, pitkä historia takanaan. 80-vuotias
on hyvässä iskussa. 80 000 tonnin sellutehtaasta on kasvanut yli
miljoonan tonnin tehdas niin selluloosan kuin kartonkien ja paperin
tuotannossa. Kuva vuodelta 1935.
28
VARHAISPERKAUS
KEMERA-TUETUKSI
TYÖLAJIKSI
Varhaisperkaukset tulivat Kemera-varoin tuettaviksi kohteiksi kesäkuun
alussa. Rovaniemeläinen metsäpalveluyrittäjä Risto Kelloniemi sanoo
varhaisperkauksen olevan metsänkasvatuksen tärkeimpiä toimenpiteitä.
22 MARJAT JA SIENET YHDISTÄVÄT SUKUA
Stora Enson Arja Malmbergin sukua yhdistää
luonnonantimien kerääminen ja hyödyntäminen.
24 80 V JA ELÄMÄNSÄ KUNNOSSA
28 YRITTÄJÄ ODOTTAA VARHAISPERKAUKSIA
30 TAIMIKONHOIDON ALARAJA 2 HA
Uusi Kemera toi tulleessaan muutoksia
taimikoiden hoitoon.
32 10 KYSYMYSTÄ JUURIKÄÄVÄN TORJUNNASTA
Juurikääpä voi tuhota muutamassa vuodessa
vuosikymmenten työn tulokset.
34 RISTIKKO
35 PALVELUKORTTI
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 3
3
31.8.2015 7.30
Lastuja
Imatran tehtaiden
Avoimet ovet
24.10.2015
Ota lunkisesti!
”Miten tuolla Lunkisella on niin paljon
aikaa kalastella?” miettii Eino-ystävä
Kalevi Lunkisen elämää seuratessaan.
Lunkinen on metsänomistaja, joka on
aina hyväntuulinen ja kiireetön. Einolla ei
taas meinaa aika riittää millään.
Lunkisen ja Einon tarinoita voit käydä katsomassa mm. Facebookissa (Stora Enson
Metsänomistaja), storaensometsa.fi –sivustossa
ja Youtubessa (Hae: Stora Enso Lunkinen) sekä
syksyllä MTV3 Katsomo.fi- ja Nelosen Ruutu.fipalveluissa.
Lunkista näyttelee kaikkien tuntema ja monien
rakastama suomalainen eturivin näyttelijä Oiva
Lohtander. Einoa näyttelee Erkki Virolainen.
Metsänomistaja Lunkisen sutkauksia kuulet myös
syyskuun ajan Iskelmä Radion mainoskatkoilla.
Ota lunkisesti – metsäsi on kyllä hoidossa!
Stora Enson Imatran tehtaat järjestää 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Avoimet ovet lauantaina
24.10.2015 klo 10–15:00. Tehdaskierroksella
näet mm. voimalaitoksen, sellutehtaan ja puunkäsittelyn. Lisäksi pääset tutustumaan uusittuun
Kartonkikone 5:en Tainionkoskella.
Päivän ohjelmassa ovat mukana myös tehdaspalokunta, Stora Enso Metsä ja kunnossapitoyhtiö Efora.
Keittolounas ja kahvitarjoilu.
Tervetuloa!
Stora Enso Imatran tehtaat
Pentti Hallen katu 7
55800 Imatra
eMetsän ja Tähtitilin asiakaspalvelu
Arkisin klo 8–16 numero 02046 47999
sähköposti emetsapalaute.metsa@storaenso.com
4
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 4
31.8.2015 7.30
Lastuja
eMetsä
palvelusta:
1
2
3
4
5
6
Ajantasainen
metsäsuunnitelma.
Mittaustodistuksen
hyväksyntä.
Oman puukaupan tiedot,
kartat ja arkisto.
Tähtitilin saldot
ja nostot.
Metsäverokirjanpito ja
-lomakkeiden täyttö.
Maksuton Stora Enson
asiakkaille.
Hirvikärpäsiltä vaikea
suojautua
Metsissä syksyisin liikkuvan on lähes mahdoton välttyä ja
suojautua hirvikärpäsiltä. Uskomuksia on monia: Erilaiset tuoksut ja
karkotteet, vaaleat vaatteet tai suihkussa käynti ennen marjareissua.
Varmin konsti on kuitenkin hirvikärpästakki, vaikka sekään ei takaa
täydellistä suojaa.
Hirvikärpäsiä on paikoissa, joissa hirvet ovat liikkuneet talvella. Kotilot
putoavat talvella hirven turkista maahan odottamaan kuoriutumista.
Parhailla talviruokapaikoilla – nuorissa taimikoissa – hirvikärpäsiä on
syksyisin niin paljon, ettei ehdi autosta ulos asti, kun ne jo hyökkäävät.
Hirvikärpänen elää kuoriutumisalueellaan ja kyttää puiden oksilla
sopivaa uhria odottaen. Kohteen havaittuaan se tulee päälle sellaisella
vauhdilla, ettei ehdi hajusteiden tuoksuja haistella. Lennettyään
kohteeseensa hirvikärpänen pudottaa siipensä.
Hirvenpyyntilupien
määrä kasvoi
viime vuodesta
Suomen riistakeskus myönsi tälle metsästyskaudelle koko maassa lähes 4 000 hirvenpyyntilupaa
enemmän kuin viime kaudella. Myös valkohäntäpeuran pyyntiluvat lisääntyivät lähes 3 000:lla.
Syyskuun viimeisenä lauantaina alkavalle metsästyskaudelle on hirvenpyyntilupia myönnetty
kaikkiaan 37 431 kappaletta, valkohäntäpeuran
25 800, kuusipeuran 140 ja metsäpeuran 17 kappaletta. Yhdellä luvalla saa kaataa yhden aikuisen
tai kaksi vasaa.
Pyyntilupiin tuli hirven osalta suurimmat lisäykset Kaakkois-Suomen (+28%), Oulun (+27%) ja
Etelä-Hämeen (+24%) alueilla. Pohjois-Karjalassa
(-3 %) ja Pohjanmaalla (-1 %) hirvenpyyntilupien
määrä sen sijaan hieman väheni.
Omistajan aarimaat
Blogikirjoitus pienipiirteisestä metsäsuunnittelusta, metsänhoidon tehokkuudesta ja
aarimaaviljelystä.
Terve Metsän päätoimittaja Juha Hannin
uusin blogi osoitteessa:
www.storaensometsa.fi/blogi
Lähde retkelle Mikkelinpuiston Laavuun
Stora Enso, Etelä-Savon Energia ja VAPO rakensivat energia- ja luonnonvaroja esittelevän mallipuutarhan Mikkelipuistoon. Puisto on etenkin kesäaikaan suosittu matkailukohde 5-tien varrella.
”Laavu”-nimisessä mallipuutarhassa on palanen metsäluontoa keskellä
puutarhamiljöötä sekä upea nykyaikainen puulaavu-rakennelma. Se on tehty
Stora Enson CLT-puuelementeistä ja ympäristöystävällisistä terassilaudoista
sekä turvekatosta. Laavun yhteydessä on myös energia- ja biotalouden
raaka-ainenäyttely lasivitriineissä.
Laavulle ja koko puutarha-alueelle on vapaa pääsy. Hellitä hetkeksi
Mikkelissä, ihastele puiston kiireetöntä tunnelmaa ja upeita puutarhoja.
Laavun suojassa voit nauttia vaikka retkieväät.
Lisätietoa: www.mikkelipuisto.fi
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 5
5
31.8.2015 7.30
Lastuja
Syksy on
luonnollista
liikkumisaikaa
E
ihän metsässä liikkumisesta ole vain tullut luonnotonta?
Oletko sinä tavannut henkilön, joka mittaroi metsäreissunsa
askeleita tai taimenhoitotöissä kuluneita kaloreita? Tämän
päivän teknologia on tunkeutunut silmänräpäyksessä alueelle, joka
on pysynyt rauhoitettuna jo vuosituhansia.
Liikkuminen on ihmiselle luontaista siinä missä linnuille lentäminen, susille vaeltaminen ja sioille syöminen. Viime vuosina olen huomannut Suomessa, että luonnollisesta asiasta on tehty vaikeampaa
tai luonnottomampaa, jota sen oikeasti tarvitsisi olla. Syy löytyy terveys- ja hyvinvointibuumistamme, jossa liikkuminen, ravitsemus ja
uni nähdään terveyden- ja hyvinvoinnin lähteinä. Näitähän ne ovatkin, mutta yleensä asioiden hohto himmenee, kun niistä tehdään
hyödyllisiä tai pakollisia. Eivät keskieurooppalaiset käy kävelemässä
vuorilla korkean verenpaineen tai kolesterolin takia. He kävelevät siellä, koska sieltä saa hyvän olon ja se on mukava tapa viettää
aikaa upeissa näköaloissa läheisten ihmisten kanssa.
Suomessa eri vuodenajoista syksy tarjoaa monipuolisimman
ajankohdan luonnolliseen liikkumiseen. Marjastus, sienestys, metsästys, polttopuiden teko, metsänhoitotyöt ja kiireetön retkeily,
valinnan varaa riittää. Lämpötila on sopiva ja viikoittain voi nähdä
miten luonto valmistautuu talven tuloon.
Syventymättä tarkemmin ihmisen energia-aineenvaihduntaan,
fysiologiaan tai psykologiaan voidaan todeta, että luonnossa liikkumisessa moni asia kolahtaa kohdalleen. Olet saattanut huomata,
että metsäreissun jälkeen on sopivan lämmin tai aluspaita on hieman hikinen, kehosi aineenvaihdunta on vilkkaampaa, olosi on
levollisempi, lihakset ovat sopivasti väsyneet, ruoka maistuu paremmalta, nukahtaminen helpottuu ja ajatukset jäsentyvät mielessäsi
itsestään. Voitkin hyvin mielin unohtaa edellisen listauksen ja suunnata kohti syksyistä metsää!
Antti Äikäs
Liikuntatieteen maisteri, tohtorikoulutettava
Anna palautetta!
Kun kysymme sinulta puukaupan tai
metsänhoitotöiden aikana palautetta
tekstiviestillä, muista vastata. Näin autat
meitä kehittämään toimintaamme entistä
paremmaksi. Vastaaminen ei maksa
mitään ja vie vain vähän aikaa.
Pakkauskartongin
ja sellun tuotanto
vahvassa kasvussa
Metsäteollisuustuotteiden osuus viennistämme
on runsas viidennes.
Suomessa tuotettiin tammi-kesäkuussa 5,3
miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia. Tuotanto
kasvoi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta
vajaalla prosentilla.
Etenkin pakkauksiin tarkoitetun kartongin ja
sellun tuotanto jatkoivat kasvuaan. Kartonkia tuotettiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla yli 5 prosenttia ja sellua lähes 3 prosenttia enemmän kuin
viime vuoden vastaavana aikana.
Havusahatavaraa tuotettiin tammi-kesäkuussa
5,5 miljoonaa kuutiometriä. Tuotanto laski ensimmäisellä vuosipuoliskolla 4 prosenttia verrattuna
viime vuoteen.
Tähtitilin korko 31.12.2015 saakka
3,5 %
6
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 6
31.8.2015 7.30
Lastuja
Tähtigolfia ja
puomijuoksua
Minun unelmametsäni
Haluatko hoitaa metsääsi yhdistämällä
sinulle tärkeimmät luontoarvot, virkistyskäytön ja maisemanhoidon sekä metsästä
saatavan taloudellisen tuoton? Stora Enson
MetsäPolku-palvelukokonaisuudessa on
mahdollista toteuttaa nämä kaikki.
Nykyinen metsälaki antaa metsänomistajalle
vapauden hoitaa metsäänsä lähes miten haluaa.
Yllättävän moni metsänomistaja ei ole edes ajatellut, mitä metsältänsä odottaa tai että eri tavoitteet voisi yhdistää. MetsäPolku -palvelu on yksi
mahdollisuus jäsentää omia ajatuksia yhdessä
asiantuntijan kanssa ja toteuttaa yksilöllistä metsäomaisuuden hoitoa. Valinnat eivät ole joko tai
tyyppisiä, vaan jo pienelläkin metsätilalla on mahdollista toteuttaa monipuolista metsäomaisuuden
hoitoa ja samalla nauttia metsän tuotoista. Stora
Enson ammattilaiset hallitsevat myös metsän erityiskohteiden käytännön toteutuksen.
SUOJELE OSA, SERTIFIOI KAIKKI
MetsäPolku-palvelussa selvitetään metsäsi
sertifiointitilanne. Voit liittää metsätilasi joko
PEFC-sertifikaattiin tai Stora Enson omaan
FSC-sertifiointiryhmään, joka mahdollistaa kustannustehokkaan ja vaivattoman tavan sertifioida
metsäsi. Metsäsertifiointi on luonnollinen osa metsänomistusta. Suomen metsistä on sertifioinnin
piirissä yli 90 prosenttia. PEFC- tai FSC -metsäsertifioinnilla varmistat kolmannen osapuolen toimesta, että metsääsi hoidetaan kestävän käytön
perusteiden mukaisesti.
MetsäPolun
askeleet:
1
2
Soita palvelunumeroon 09 88602023 ja sovi
tapaaminen metsäasiantuntijan kanssa.
Tapaamisessa kartoitetaan omistajan
yksilölliset tavoitteet metsäomaisuuden
hoidossa.
3
Määritellään mahdolliset suojeltavat
kohteet ja alueet, joilta odotetaan
metsätaloudellista tuottoa.
4
Sovitaan metsän käsittelytavoista, mm.
mahdollisuudet poiminta- tai
pienaukkohakkuiden käyttöön eri-ikäisinä
kasvatettavilla kohteilla sekä
maisemanhoidolliset alueet.
5
Selvitetään mahdollisten suojelukohteiden
tukirahoitus (Metso, ympäristötuki) tai
rekisteröidään metsänomistajalle erityinen
alue WWF:n Perintömetsä -hankkeen kautta.
6
7
Kirjataan metsäsuunnitelmaan yksilölliset
metsänhoidon ja -käytön tavoitteet.
Stora Enso Metsän
Tähtigolf 2015 pelattiin
Kartanogolf-kentällä
Joroisissa ­heinäkuun
lopulla. Kisa houkutteli mukaan 50
metsänomistajaa.
Voiton vei Santeri
Väisänen 37 bogeypisteellä. Hopeaa
nappasi Timo Karhu
ja pronssia Veijo
Tidenberg.
Vehkakosken rantalavan perinteisissä
metsäiltamissa elokuun alussa arvuuteltiin kuusenkäpyjen
määrää. Oikea vastaus
oli 358 käpyä.
Puomillajuoksun
voitti Stora Enson
Oriveden metsäasiantuntija Eedla
Makkonen.
Iltamiin osallistui satakunta
metsänomistajaa.
Käydään läpi metsän
sertifiointimahdollisuudet (PEFC tai FSC).
Teksti Juha Hanni Kuva Pertti Harstela/Vastavalo
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 7
7
31.8.2015 7.30
Puukauppa
Kuitua ja tukkia
syksyn korjuuseen
Puukauppa on käynyt koko vuoden hyvin. ”Metsänomistajat ovat olleet aktiivisia myynneissään”, kiittää Stora Enso Metsän viestintä- ja asiakkuusjohtaja Janne Partanen.
Teksti Heikki Rönkä Kuva Tommi Kähärä
P
artanen odottaa saman aktiivisuuden
jatkuvan myös syksyn myynneissä.
Tehtaiden puunkäyttömäärät ovat korkealla tasolla, joten puulla riittää kysyntää. Syksyn korjuuseen ostetaan sekä tukki- että
kuitupuuta.
Tässä vaiheessa osto painottuu syksyn aikana
korjattaviin kohteisiin. Näitä ovat ensisijaisesti
kantavien maiden leimikot, joissa maapohja
kestää korjuukoneet syksyn märissä olosuhteissa.
Myös tiestön on kestettävä puutavara-autot.
Talvileimikoiden kauppa-aika on sitten loppusyksystä ja alkutalvesta.
Partanen painottaa tiestön merkitystä.
Vain talvikorjuuseen sopiva leimikko on usein
8
muutettavissa kesäkorjuukelpoiseksi
rakentamalla alueelle tie tai kunnostamalla jo
olemassa olevaa tietä.
”Kantavan tiestön varrella olevilla kohteilla on
kysyntää. Sulan maan aikana korjattavat kohteet,
harvennus- ja päätehakkuuleimikot, ovat aina
halutuimpia”, Partanen toteaa.
KUITUPUU KYSYTTYÄ ETELÄISESSÄ
SUOMESSA
Partasen mukaan Stora Enso on metsänomistajalle sikäli hyvä puukauppakumppani, että yhtiöllä
on käyttöä kaikille puutavaralajeille metsien kasvua vastaavasti. Tehtaat ottavat vastaan päivittäin
satoja rekkalastillisia tukki- ja kuitupuuta.
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 8
31.8.2015 7.30
NÄKÖKULMA
Rästityöt löytyvät
Metsään.fi-palvelusta
En usko, että kokeneinkaan metsäammattilainen voi tuntea pitäjän kaikki metsätilat ja
niiden hakkuu- tai hoitorästit. Metsäkeskuksen Metsään.fi-verkkopalvelun tilakohtaiset
puustotiedot ovat minulle hyvä apuväline tämän tiedon kartoittamisessa. Jotta me
metsäammattilaiset voimme lukea tilan puustotietoja, tarvitsemme metsänomistajalta
ns. toimijasuostumuksen tietojen hyödyntämiseen. Suostumus on helppo antaa
Metsään.fi-palvelussa parilla näpäyksellä.
Metsään.fi metsävaratiedot ovat hyvä työväline metsänomistajan palvelemisessa. Jos
tiedot eivät ole täysin ajantasalla, ovat ne kuitenkin suuntaa-antavia. Tietojen avulla voin
tarkistaa nopeasti metsän tilanteen ja sopia yhdessä metsänomistajan kanssa tarkemmat
suunnitelmat. Puustotieto ja kartta ovat tässä hyvä apuväline. Tilanne on kuitenkin
aina käytävä tarkistamassa myös metsässä.
Metsään.fi-palvelua ei tunneta riittävästi. Etenkin metsänomistajat, jotka ovat epävarmoja metsänsä kanssa, kannattaa antaa suostumuslupa. Tästä hyötyy ennen kaikkea
metsänomistaja itse. Samalla lupa on meille metsäasiantuntijoille potku lähteä liikkeelle!
Mikko Nalkki,
Metsäasiantuntija, Oulu
Jatkossa Stora Enson puuntarve painottuu
entistä enemmän kuitupuuhun Varkauden investoinnin valmistuttua. Varkaus lisää mänty- ja kuusikuidun tarvetta yhteensä miljoonalla kuutiolla.
Kuitupuun ostot Varkauden tehtaille ovat
jo käynnissä. Tässä vaiheessa osto painottuu
Varkauden lähialueelle, mutta jatkossa investoinnin vaikutus heijastuu koko eteläiseen Suomeen
puuvirtojen suunnan muutosten myötä.
Harvennushakkuita hankintana tekeviä metsänomistajia Partanen muistuttaa kaupasta
sopimisen tärkeydestä ennen hakkuun aloitusta. Hankintapuulle on sijaa yhtiön ostossa.
Ainoastaan Lapissa on alueellisia rajoituksia
havukuitupuun ostossa hankintakaupalla, joten
kysyntätilanne kannattaa tarkistaa paikalliselta
metsäasiantuntijalta.
HOITO LISÄÄ TUOTTOA
Kesäkuun alussa voimaan tullut uusi Kemeralaki toi taimikoiden varhaisperkaukset tuen
piiriin. Partanen innostaa metsänomistajia hyödyntämään uuden mahdollisuuden.
Varhaisperkauksella vältetään myöhemmät kalliit
taimikonhoidot.
Alle 3-metrisen taimikon varhaisperkaukseen
saa Kemera-tukea 160 euroa ja nuoren metsän
hoitoon 230 euroa hehtaaria kohti.
”Vesakoiden kasvunopeus yllättää. Noin viisivuotiaat ja sitä vanhemmat taimikot kannattaa
tarkistaa kesän jäljiltä ja ottaa tarvittaessa yhteys
metsäasiantuntijaamme. Meillä on tarjolla varhaisperkauksiin ja nuoren metsän kunnostuksiin
ammattinsa osaavia metsureita”, hän viestittää.
Harvennukset lisäävät taimien kasvua. Valon
saanti ja kasvutila säätelevät kasvun nopeutta.
Ajallaan vesottu ja harvennettu taimikko järeytyy kuitupuun mittoihin huomattavasti nopeammin
kuin hoitamaton taimikko.
Kantavan
tiestön kohteilla on
kysyntää!
KASVU JATKUU TÄHTITILILLÄ
Stora Enson Tähtitilillä puupääoman kasvu ei
pysähdy hakkuuseen. Metsärahat jatkavat kasvuaan tilillä 3,5 prosentin korolla. Tilin tuotto ylittää
uudistuskypsän metsän arvokasvun.
”Tähtitili on vakaa ja turvallinen kohde puukauppatuloille. Tilistä voi sopia puukaupan yhteydessä metsäasiantuntijamme kanssa. Tähtitilin
etuna on myös se, että siltä voi nostaa rahaa kesken sovitun korkojakson. Näin arvonlisäverotkin
voi laittaa tilille korkoa kasvamaan niiden tilitysajankohtaan saakka”, Partanen kertoo.
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 9
9
31.8.2015 7.31
Varkauden tehtaat
Uusin tuottein
kohti tulevaa
Stora Enson Varkauden tehtaat nousee kiperien
vaiheiden jälkeen jälleen kasvuun tuotevalikoimaa
uusimalla. Hienopaperi vaihtuu pakkauskartongiksi
ja sahatavaran rinnalle tulevat viilupuulevyt.
Teksti Anita Illi Kuvat Tommi Kähärä
V
arkauden tehtailla käy kova kuhina.
Laiteasentajat ovat vallanneet tehdassalit. Tehtaan viimeinen paperikone,
PK3, pyöräytti viimeisen hienopaperirullansa pari viikkoa sitten. Koneen muutostyöt aaltopahvin raaka-ainetta valmistavaksi kartonkikoneeksi ovat täydessä vauhdissa. Hieman
kauempana, samalla tehdasalueella, alkavat
tyhjillään olleet tilat täyttyä viilupuulevyjen valmistukseen tarvittavista koneista ja laitteista.
Ensimmäinen paperikone käynnistyi
Varkaudessa vuonna 1921. Parhaimmillaan tehtaalla pyöri neljä paperikonetta ja yksi kartonkikone, joista neljä on suljettu yksi toisensa jälkeen.
Ensimmäinen vuonna 2006, hylsykartonkikone
2008, seuraavat kaksi paperikonetta vuonna
2010 ja nyt viimeinen paperikone vuonna 2015
käännetään paperista pakkauksien raaka-aineisiin. Vuosi 2010 oli erityisen rankka vuosi, sillä
tehtaalta irtisanottiin silloin noin 250 työntekijää.
Paperinvalmistuksen loppuminen päättää
yhden vaiheen Varkauden tehtaiden yli satavuotisessa historiassa. Ajat ovat muuttuneet
rajusti. Paperin hypistely on vaihtunut digitaalisten laitteiden ja vempainten näpyttelyksi. Paperin
kysyntä laskee edelleen maailmanlaajuisestikin.
Sen sijaan erilaisten tuotteiden pakkaamiseen
tarvitaan laatikoita entistä enemmän.
IHMEITÄ TAPAHTUU
Vuonna 2009 Stora Enson silloinen toimitusjohtaja Jouko Karvinen sanoi, että vain ihme voi
10
pelastaa koko Varkauden tehtaan sulkemiselta.
Onko nyt tapahtunut ihme, kun tehdas porskuttaa vain eteenpäin, tehtaanjohtaja Jarkko
Tehomaa? ”Kääntäisin sen niin päin, että ihmeitä
on tapahtunut ennenkin. Tehdas on joutunut
hakemaan uutta suuntaa useamman kerran historiansa aikana, kun entinen tuotevalikoima ei ole
taannut enää hyvää tulevaisuutta”, hän vastaa.
Se, että muutos oli jälleen mahdollinen,
johtuu Tehomaan mukaan siitä, että palaset osuivat Varkaudessa hyvin paikoilleen.
”Investointikustannukset ovat maltilliset. Meillä
on oma selluntuotanto, lähes uusi puunkäsittelylaitos, oma energiantuotanto, muunnettavissa
olevat tuotantolaitteet, tyhjää tehdastilaa sekä
ympärillä hyvät puuvarat ja toimiva puuhuolto”,
Tehomaa luettelee.
Varkauden tehtaiden edellinen suuri muutos
tehtiin 1980-luvun alussa, jolloin alkoi sulfaattiselluloosan valmistus ja kaksi entistä sanomalehtipaperikonetta muutettiin hienopaperikoneiksi.
LUOTTAMUKSEN PALAUTUS
Tehomaa myöntää, että tunnelmat ovat välillä olleet
Varkaudessa varsin synkät. Isojen irtisanomisten jälkeen tehtaalaiset uumoilivat, että sulkemisten sarja ei pysähdy, vaan viimeisetkin koneet ajetaan lopulta alas. Varkautelaiset eivät kuitenkaan
lannistu vähällä.
”Täällä on ollut vahva tekemisen meininki myös
vaikeina aikoina. Pitkät työurat ja vahva sitoutuminen kertovat siitä”, Tehomaa sanoo.
>>
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 10
31.8.2015 7.31
Varkauden tehdas tulevaisuudessa
Saha kuusisahatavara
260 000 m3/v
Sellu valkaisematon sulfaattiselluloosa
310 000 t/v
Paperitehdas pakkauskartonki
390 000 t/v
Viilupuulinja viilupuulevyt
100 000 m3/v
Puunkäyttö kuusitukkia sekä kuusi- ja
n. 2,1 milj. m3/v
mäntykuitupuuta
Henkilöstö
sis. kunnossapidon
ennen 350, jatkossa 430
”Varkauden tehtaiden
tulevaisuus näyttää
hyvältä, mutta se ei tule
automaattisesti. Sen
eteen on tehtävä kovasti
töitä”, tehtaanjohtaja
Jarkko Tehomaa toteaa.
Kuvassa taustalla pakkauskartonkien valmistukseen remontoitava
paperikone, PK3.
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 11
11
31.8.2015 7.31
>> Myös Tehomaa on lähtöisin Varkaudesta. Hänen
isänsä oli töissä paperitehtaalla.
Ja tekemisen meininki jatkuu. Tehtaiden vuotuinen selluntuotanto kasvaa 85 000 tonnilla
310 000 tonniksi valkaisematonta havupuuselluloosaa. Selluntuotannosta 80 prosenttia käytetään oman tehtaan kartongin tuotannossa.
Sellutehtaan raaka-aine tulee olemaan mänty- ja
kuusikuitupuuta. Koivukuitupuu ohjataan siten jatkossa yhtiön muille tehtaille.
Sahatavaran tuotanto jatkuu Varkaudessa
entisellä tasolla. Kahdessa vuorossa saha käyttää kuusitukkeja noin puoli miljoonaa mottia. Sen
lisäksi ensi vuoden toisella neljänneksellä aloittava
viilupuutehdas nielee kuusitukkeja 250 000 kuutiometriä vuodessa.
”Viilupuun tuotanto käynnistyy kuusitukeilla.
Koivun käyttöä myös tutkitaan, mutta se alkaa
aikaisintaan vuonna 2017”, Tehomaa arvioi.
RAAKA-AINETTA PAHVILAATIKOIHIN
Ensimmäiset kartonkirullat valmistuvat tehtaalta
lokakuussa. Varkaus alkaa valmistaa kaksikerroksista joko täysin ruskeaa tai toiselta puolelta valkoista kartonkia. Kartonki tulee aaltopahvin ylä- ja
alapinnoille. Niiden väliin tarvittavaa aallotuskartonkia eli flutingia Stora Enso valmistaa mm.
Heinolassa. Eri osaset yhdistetään aaltopahviksi
joko Stora Enson omilla tai asiakkaiden tehtailla.
”Varkauden valmistamasta pakkauskartongista omat jalostuslaitoksemme käyttävät noin 15
prosenttia. Suurin osa menee siten muille eurooppalaisille ja maailmanlaajuisille jatkojalostajille.
Tähtäämme käyttökohteisiin, joissa neitseellisen
kuidun mahdollistama pakkauksen lujuus, hygieenisyys ja hyvät painettavuusominaisuudet ovat
tärkeitä”, Tehomaa sanoo.
Tehomaan mukaan pakkauskartongin kysynnän ennakoidaan jatkavan tasaista 3 prosentin kasvuvauhtia, eikä näköpiirissä ole syitä, jotka
muuttaisivat tätä kehitystä. Varkauden tuotannon
loppukäyttökohteita ovat mm. vihannes- ja maataloustuotepakkaukset, vähittäistavaralaatikot,
erilaiset kuljetuspakkaukset ja teollisuuden isot
pakkaukset.
asiakkaan haluamiin mittoihin saadaan erilaisia
rakennuselementtejä.
”Viilupuu on vanha keksintö. Niitä tehtiin
USA:ssa jo 1930- ja 40-luvuilla. USA on edelleen
maailman suurin markkina-alue. Australia on toinen suuri alue. Näille markkinoille mekin pyrimme
tuotteitamme viemään. Päämarkkina-alueemme
on kuitenkin Eurooppa”, Tehomaa sanoo.
Tehomaan mukaan viilupuu korvaa osittain
Itävallasta Suomeen tuotavaa ja Hartolan tehtailla
työstettävää ristiinliimattua, sahatavarasta tehtyä
massiivipuulevyä (CLT).
”Viilupuu laajentaa valikoimaamme. LVL on
CLT:tä lujempaa. Lisäksi sen raaka-ainekulutus on
CLT:tä pienempi. Viilupuu sopii kuitenkin paremmin tukirakenteisiin ja taustaratkaisuihin, kun taas
edustavammannäköistä CLT:tä voi käyttää näkyvissäkin pinnoissa”, Tehomaa selvittää.
Entiseen kuumahierrerakennukseen ja poispuretun paperikone 4:n
tiloihin rakennetaan uusi
viilupuulevytehdas.
Varkaus keskittyy
jatkossa pakkauskartonkien, sahatavaran ja
viilupuulevyjen tuotantoon. Valkaisematon
sulfaattiselluloosa menee
pääosin oman tehtaan
käyttöön.
VIILUPUULEVYT – UUSI, VANHA TUOTE
Varkauden tehtaiden toinen uusi tuote on viilupuulevyt (LVL). Ne valmistetaan liimatuista, tukkipuusta sorvatuista viiluista. Peruslevy on mitoiltaan 2,4 metriä leveä, 24 metriä pitkä sekä
noin 3,5-4,5 senttimetriä paksu. Liimaamalla
peruslevyjä yhteen ja sahaamalla levyt
12
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 12
31.8.2015 7.31
Kaviaaria ja shampanjaa
Varkautelaiset voivat hyvillä mielin kohottaa shampanjalaseja Warkauden
teollisuuden 200-vuotisjuhlissa tänä vuonna. Kun Stora Enson Varkauden
tehtaiden pyörät pyörivät, on myös tehtaan lämpimissä vesissä
kasvatettavien sampien elinolosuhteet turvattu.
Teksti Anita Illi Kuva Varkauden kaupunki
S
tora Enson Varkauden tehtaiden sulkeminen olisi
ollut katastrofi Varkaudelle. Työttömyys olisi kasvanut reilusti yli 20 prosentin ja verotulot olisivat vähentyneet. Henkinen kantti olisi todennäköisesti myös
pettänyt. Se olisi ollut niin iso asia”, Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari maalailee.
Näin ei onneksi käynyt. Stora Enso teki yli 150 miljoonan euron muutosinvestoinnit. Tehtaan toiminta jatkuu uusin
tuottein.
METSÄÄ JA ENERGIAA
Varkaudessa on vahva metsä- ja energiateollisuuden osaamisen keskittymä. Noin 22 000 asukkaan kaupungissa saa metsäteollisuudesta elantonsa välittömästi ja välillisesti yhteensä
satoja ihmistä. Kaupungin keskustassa, pienellä alueella on
noin 1 500 työntekijän energiayritysten ryväs, suurimpina Amec
Forest Wheeler Energia Oy ja ANDRITZ Oy.
”Varkaus on iso vientikaupunki. Meiltä lähtee maailmalle
sekä metsäteollisuuden että energiateollisuuden tuotteita ja
palveluja”, Tsupari toteaa.
JUURET METSÄSSÄ
Varkautta ja metsäteollisuutta ei voi erottaa toisistaan. Yhdellä
jos toisella varkautelaisella on perheessä tai suvussa ihmisiä, jotka ovat olleet Ahlströmillä, Enso-Gutzeitilla tai nykyisin
Stora Ensolla töissä. Kaupunginjohtaja ei tee tässä poikkeusta.
Tsuparinkin isä on entinen tehtaalainen.
”Kävin oppikoulua tehtaan piippujen juurella. Koulu oli aivan
tehtaan kupeessa. Ei siinä ollut mitään erikoista, eikä siihen
kiinnitetty huomiota”, Tsupari muistelee.
Stora Enson tehtaat ovat keskellä Varkauden kaupunkia. Kaupunki on itse asiassa kasvanut tehtaiden ympärille.
Yhteiseloon on totuttu. Vuosikymmeniä sitten tehtaan saattoi
aika ajoin muistaa ”rahan hajusta”, nyt ei sekään enää muistuta
tehtaan olemassa olosta.
Mutta palataan vielä sampeen ja kaviaariin. Se, että Stora
Enson tehdasalueella on yhtiö (Carelian Caviar Oy), joka kasvattaa tehtaan lauhdevesien lämmössä sampia, on Tsuparin
mielestä järkevää ja uusimuotoista yhtiöiden välistä yhteistyötä.
Sammen lisäksi tehtaan vesialtaisiin suunnitellaan myös järvilohen kasvatusta.
”Varkauden tilanne
oli kuusi vuotta
sitten todella pelottava ja uhkaava.
Metsäteollisuus
osoitti kuitenkin
uusiutumiskykynsä. Se on hieno
asia”, kaupunginjohtaja Hannu
Tsupari sanoo.
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 13
13
31.8.2015 7.31
Varkaus avaa portteja
harvennuksille
Savo-Karjalan metsänomistajat eivät voi olla
huomaamatta Stora Enson Varkauden investointien vaikutusta puukauppaan. Erityisesti ne
näkyvät havukuitupuun kasvavana kysyntänä.
Teksti Heikki Rönkä Kuvat Sami Saarenheimo
I
nvestointien myötä Varkauden puunkäyttö
lisääntyy noin 0,5 miljoonalla kuutiolla. Reilu
puolet tästä on havukuitupuuta, pääasiassa harvennushakkuiden puuta. Puun käytön lisäys tarjoaa sadoille metsänomistajille mahdollisuuden toteuttaa nuorissa metsissään
hoitohakkuita.
Harvennuksessa kuitupuuta tulee keskimäärin
50–60 kuutiota hehtaarilta. Siitä voi laskea, että
havukuidun lisäkäytön ansiosta korjuukoneet tulevat vierailemaan tuhansilla hehtaareilla.
”Vuoden päästä Varkauden puunkäyttö on
samalla 2,1 miljoonan kuution tasolla kuin huippuvuosina kymmenisen vuotta sitten. Lopputuotteet
ovat aivan muuta kuin silloin, mutta raaka-aine on
edelleen pääasiassa yksityismetsien puuta”, aluejohtaja Riku Koskinen toteaa.
Koskisen mukaan Varkaus on oiva esimerkki metsäteollisuuden rakennemuutoksesta.
”Supistuu, supistuu, sanotaan, mutta tämä mielikuva ei pidä enää paikkaansa”, hän luonnehtii.
KUUSIHARVENNUKSIA KESÄKORJUUSEEN
Varkaus tulee käyttämään havukuitupuuta tasaisesti vuoden jokaisena kuukautena. Tehdas tarvitsee tuoretta puuta myös kesäaikaan. Sahojen
kesäseisokkien johdosta kuitua ei tule päätehakkuiden tukkien latvoista, joten puu korjataan
harvennusleimikoista.
”Lisäämme kuusikoiden kesäharvennuksia.
Se on haaste puunkorjuulle, mutta ei ylipääsemätön. Kantavilla mailla kuusikoiden kesäharvennus
Aluejohtaja Riku
Koskisen, kuljettaja
Kimmo Luostarisen
ja kuljetusyrittäjä Kari
Luostarisen huulilla
ensimmäisinä asioina
ovat kuljetusten kausivaihtelun tasoittaminen
ja alemman tieverkoston heikko kunto.
14
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 14
31.8.2015 7.31
Varkauden tehtaiden
puunkäyttö
l Puunkäyttö yhteensä 2,1 milj.m3/vuosi.
l Kuitupuuta 1,4 milj.m3/vuosi, josta
2/3 mäntyä ja 1/3 kuusta.
l Tukkipuuta 700 000 m3/vuosi.
Alkuvaiheessa kuusitukkia.
onnistuu puiden juuristoa vaurioittamatta”,
Koskinen kertoo.
Kesäharvennuksissa kiinnitetään erityistä huomiota korjuukohteiden valintaan ja ajourien kantavuuteen. Poistettavat puut karsitaan siten, että
oksat ja latvat tulevat ajourille suojaamaan juuristoa ja lisäämään uran kantavuutta. Näin puu saadaan pois metsästä melkein ajojälkiä jättämättä.
Kuluneen kesän aikana Stora Enso järjesti
metsänomistajille kesäkorjuun näytöksiä useilla
paikkakunnilla Savossa. Yhtiö teki vastaavalla
tavalla tunnetuksi turvemaiden kesäkorjuuta muutama vuosi sitten.
”Nyt turvemaiden kesäkorjuu on jo arkipäivää”, Koskinen toteaa. Samoin hän uskoo olevan kuusikoiden kesäkorjuun muutaman vuoden
kuluttua, kun ennakkoluulot hälvenevät.
REKKA PORTISTA LÄPI 13 MINUUTIN VÄLEIN
Tuhannet ja sadat tuhannet kuutiot ovat niin valtavia suureita, että niitä on vaikea hahmottaa.
Niinpä Koskinen kuvaakin puuvirtoja rekkalastein.
”Tehtaan portista on kulkenut puutavararekka
joka 23. minuutti. Investointien valmistuttua tahti
on joka 13. minuutti”, hän laskee.
Jatkossa Varkaudessa on piipahdettava tosi
pikaisesti, jos aikoo välttyä kuorma-auton näkemiseltä. Puutavara-autojen lisäksi teitä täyttävät pian
käynnistyvän alueellisen Riikinvoiman jätteenpolttolaitoksen kuljetukset.
Energiaa alkaa virrata lisääntyviä määriä myös
Stora Enson tehtaille. Voimalaitoksen energiapuun
tarve moninkertaistuu. Tämä tietää energiapuuhakkuiden kasvua Varkauden lähiympäristössä.
Tällaisella 76 tonnin autolla ei mennä mille tahansa kelirikkotielle,
Kari Luostarinen toteaa.
Kalusto riittää
Kuljetusyrittäjä Kari Luostarinen vakuuttaa,
että autoilijoiden kalusto riittää kuljettamaan
Varkauden kasvavat puuvirrat.
Luostarinen odottaa toiveikkaana investointien valmistumista.
”Kuljetukset ovat meille tervetullut lisä poistamaan kalliin
kaluston osittaista tyhjäkäyntiä”, hän toteaa.
Luostarisen mukaan yrittäjät ovat joutuneet mitoittamaan
kalustonsa talvikuukausien huippusesongin mukaan. Alempi
tieverkosto on niin heikossa kunnossa, että talvikorjuiden puut
on saatava tehtaalle parissa kuukaudessa.
”Erityisesti odotamme kausivaihtelun tasoittumista kesäkorjuun lisääntymisen myötä.”
Varkauden investointi muuttaa puuvirtoja laajalla alueella.
Rekat ajavat entistä vähemmän ilman kuormaa, kun Varkaus
lopettaa koivukuidun käytön. Tulokuormassa kulkee havukuitua Varkauteen ja paluukuormassa koivukuitua yhtiön muille
tehtaille.
Luostarinen oli aktiivisesti perustamassa Varkauden seudun
yrittäjien yhteisyritystä Warcell Oy:tä. Yritys aloitti toimintansa
vuoden alussa. Siinä on mukana 8 yrittäjää.
”Yhteisyritys on valmistautumista siihen, että pääsemme
itse päättämään kuljetuksista, teiden linkouksista ja muista
kuljetusasioista. Kuljetuksiin valmistellaan korjuun tapaista
alueyrittäjyyttä”, Luostarinen kertoo.
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 15
15
31.8.2015 7.31
PAKKAUKSELLA
ON VÄLIÄ
”Kun 70 prosenttia kuluttajien ostopäätöksistä tehdään myyntipisteissä,
ei ole yhdentekevää miltä pakkaus näyttää”, toteaa Stora Enso Packaging
Oy:n markkinointipalvelupäällikkö Kati Lök.
Teksti Laura Ryhänen Kuvat Pasi Leppäaho
O
letko kiinnittänyt huomiota
kaupassa esimerkiksi salaattien
myymäläpakkauksiin? Tai millaisessa
laatikossa ostit mansikat? Entä miksi
valitsit kymmenien keksipakettien joukosta juuri
kyseisen tuotteen? Muun muassa näitä asioita
mietitään myös Stora Enson DesignStudiossa
Lahdessa.
Kati Lök ja Aleksi Koskinen iloitsevat DesignStudion lopputuloksista. Katin kädessä
Stora Enson valmiilla painatuksilla tehty
mansikkalaatikko, joka mansikkaviljelijän on
helppo ottaa käyttöön nopeasti ja vaivattomasti. Taustalla on henkilöautonkin painon
kestävä aaltopahvinen kuljetuslaatikko.
16
PARAS MAHDOLLINEN PAKKAUSRATKAISU
DesignStudiossa kehitetään uusia ja parannellaan
vanhoja pakkauksia.
”Se on kohtauspaikka, jossa yhdessä asiakkaan kanssa tavoitellaan tehokasta ajankäyttöä ja parasta mahdollista pakkausratkaisua.
Asiakaslähtöisyys on kaiken A ja O”, summaa
myyntipäällikkö Aleksi Koskinen.
Stora Enson ensimmäinen DesignStudio
perustettiin Lahteen vuonna 2012. Toimintamalli
on konseptoitu ja viety myös ulkomaille.
Maailmalla studioita on 11 ja ne työllistävät
yhteensä lähes 100 suunnittelijaa. Myynnin ja
markkinoinnin lisäksi Lahdessa uuden pakkauksen prosessissa työskentelee joukko pakkaus- ja
ulkoasusuunnittelijoita.
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 16
31.8.2015 7.31
APUNA UUSIN TEKNIIKKA
DesignStudion asiakkaat koostuvat kotimaisista
viljelijöistä aina kansainvälisiin brändiomistajiin.
Tarvittaessa globaaleihin projekteihin voidaan studion suunnittelupöydän ääreen kutsua webkameralla osallistujia vaikkapa Kiinasta.
DesignStudion yhteydessä olevalla malliverstaalla työstetään pakkauksen prototyyppi
hypisteltäväksi. Lisävaihtoehtoja tarkastellaan
3D-kuvina. Ehdotuksia voidaan tarvittaessa viedä
virtuaaliseen myymäläympäristöön, jossa tuote
nähdään hyllyssä kilpailijoidensa rinnalla.
Esimerkiksi Järvikylän Kartanon yrtti- ja
salaattipakkausprojektissa 3D-visualisointi auttoi
asiakasta päätöksenteossa; pakkaus sai uuden
rakenteen ja näyttävän ulkoasun.
TRENDIT
SEURANNASSA
Aaltopahvi on lyönyt itsensä läpi myös raskaissa
konttipakkauksissa, korvaamalla mm. puu-,
vaneri- ja muovipakkauksia. Uusiutuva materiaali korvaa muovia myös merikuljetuksissa.
Aaltopahvi on kestävää, kevyttä ja helppo kierrättää. Pakkausmateriaalin kiertokulku ei kuitenkaan
pysähdy keräyspisteeseen. Se kuidutetaan uudelleen saaden toisen elämän. Itse asiassa useamman elämän, sillä kuitu voidaan kierrättää jopa
5–7 kertaa uudelleen raaka-aineeksi.
Perinteisenkin teollisuudenalan on pysyttävä
ajan hermolla ja tarjottava asiakkailleen uutta,
kuten Lök tiivistää: ”Enää ei riitä, että tuote on laadukas, vaan katseet kohdistuvat myös myyvään
ja logistisesti tehokkaaseen pakkaukseen.”
Vaikka DesignStudion meriiteistä löytyy kansainvälisten suunnittelukilpailujen voittoja, on sen
muututtava ajan mukana. Asiakaslähtöisyyden
ollessa vahva suunnannäyttäjä eri signaaleja seurataan koko ajan.
Aika on rahaa. Tehokkuus on enemmän
rahaa. Pakkauksen tulee toimia hyvin ja helposti.
Pakkaus suojaa tuotetta. Logistiikka sujuu tehokkaasti minimoiden hävikin läpi toimitusketjun.
Pisteenä i:n päällä on pakkauksen ulkonäkö. Ei
siis ole sattumaa, miltä pakkaus näyttää ja mikä
niistä päätyy ostoskärryihimme.
15 000 erilaista
pakkausta!
Studion näytehyllyssä komeilee lukuisia
mallipakkauksia, jotka
helpottavat ideointia.
Lue lisää ja ota yhteyttä:
www.storaensopack.fi
Stora Enso Packagingin tehtailla valmistetaan aaltopahvia yhdistämällä
erilaisia kartonkeja toisiinsa. Yritys on aaltopahvisten pakkausratkaisujen
markkinajohtaja Suomessa ja valmistaa vuosittain noin 15 000 erilaista
pakkausta. Sen tilauskanta muodostuu vuositasolla niin isojen teollisuusyritysten
miljoonista aihioista kuin pienten toimijoiden satojen pakkausten tilauksista.
Stora Enson oma aaltopahvin tuotanto lisääntyy tämän vuoden lopussa käynnistyvän Varkauden raaka-ainetuotannon myötä. Iso osa siitä päätyy elintarvikepakkauksiin, joten laatuvaatimukset ja Lahdenkin odotukset ovat korkealla.
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 17
17
31.8.2015 7.31
Eräkerhossa
on kivaa!
Pojat heittelevät kiviä veteen Imatran Lammassaaren rannassa. Tämän iltainen eräkerho ei ole
vielä alkanut, mutta lapset ovat vanhempineen
tulleet paikalle jo hyvissä ajoin. Kukaan ei halua
myöhästyä odotetusta kerhoillasta.
Teksti Anita Illi Kuvat Jani Sourander
M
etsästysseurat ukkoutuvat.
Erätaidot uhkaavat unohtua,
kun lasten vapaa-ajasta kilpailevat tietokonepelien ohella valtava määrä muitakin harrasteita. Jotain on siis
tehtävä. Suomen Metsästäjäliitto, Suomen
riistakeskus, Suomen Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestö ja Suomen 4H-liitto käynnistivät
yhteistuumin pilottihankkeena 9–13-vuotiaille
lapsille suunnatut riista- ja kalakerhot. Lapsille
opetetaan kerhoissa erätaitoja ja luonnossa
liikkumista kalastuksen ja metsästyksen ohella.
MAKKARANPAISTOA JA MUUTA KIVAA
Kerhoillan pääpomo on tällä kertaa Veikko
Kovanen Rautjärven riistanhoitoyhdistyksestä.
Veikko komentaa lapset riviin. Pojat asettuvat mukisematta kauniiseen jonoon. Tehdään
jako neljään. Neljään sen takia, että tänä
iltana metsässä kierrettävän reitin varrella on
neljä erilaista rastia: ensiapu, puukon käytön
opettelu, kompassin käyttö ja kartan luku karttamerkkeineen. Rastien jälkeen on lasten mielestä ja vähän aikuistenkin, illan kohokohta:
Makkaranpaistoa nuotiotulilla.
Imatran, Ruokolahden ja Rautjärven alueiden lapsille järjestettävässä kerhossa on kaikkiaan 18 lasta, joista kaksi on tyttöjä.
”Innostus on ollut valtava. Kerho täyttyi
heti ja kymmenen lasta jouduttiin jättämään
seuraavaan, ensi vuonna alkavaan kerhoon.
Tämän porukan kanssa käydään vuodenkierto
läpi”, kerhovetäjä Simo Vertanen Untamon
Jahdista kertoo.
>>
18
Lasten riistaja kalakerhot
l 9–13-vuotiaille
tytöille ja pojille.
l Kokoontuu syys- ja
kevätkauden aikana
yht. noin 24 kertaa.
l Kerhot arki-iltaisin,
2 tuntia kerrallaan.
l Erätaitojen opettelua: luonnossa liikkumista, metsästystä, riistanhoitoa ja kalastusta.
l Imatran lisäksi
kerhosyksystä 2014
alkaen 7 muulla paikkakunnalla. Syksyllä 2015
kerhot alkavat yht.
12 paikkakunnalla.
l Suomen
Metsästäjäliiton,
Suomen riistakeskuksen, Suomen
Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestön ja
Suomen 4H-liiton
yhteinen hanke.
l Tarkoitus laajentaa
koko maan kattavaksi.
Metsästyskortteja
lunastettiin vuonna 2014
runsaat 300 000 kappaletta.
Lunastajista joka kymmenes
oli alle 25-vuotias ja viidesosa
yli 65-vuotiaita. Suurin
ikäryhmä oli 55–59-vuotiaat.
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 18
31.8.2015 7.31
Puukonkäytön opettelua Juha Vesalan
(vas.) opastuksella. Otto Nousiainen ja Veeti
Nousiainen vauhdissa. ”Ei sitten olla sukua,
mutta ollaan kavereita!”, pojat pamauttavat
nauraen ennen kuin ehtii kysyä.
Riviin järjesty! Kerhoillasta
puuttui tällä kertaa molemmat tytöt ja viisi poikaa.
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 19
19
31.8.2015 7.31
>>
Eräkerho aloitti helmikuun puolivälissä.
Kevätkausi jatkui juhannukseen asti ja syksyllä
aloitettiin koulujen alkaessa. Vertanen kiittelee vanhempien ja isovanhempien aktiivisuutta.
Kerhossa heitä on mukana jopa enemmän kuin
itse kerholaisia.
MAALLA VIELÄ TUNTUMA LUONTOON
”Miun isä ja äiti metsästävät.” ”Meillä metsästää
koko suku: iskä, äiti, eno, setä…” Näiden kerholaisten taustajoukoissa eränkävijöitä vielä riittää.
Vertanen sanoo, että pienillä paikkakunnilla ihmisillä on taitoa ja kiinnostusta liikkua luonnossa.
”Nämä lapset eivät ole ihan pystymetsästä.
Vanhempien tai isovanhempien kanssa on kuljettu
metsällä tai vähintään tuttavat harrastavat kalastusta tai metsästystä.”
Suomen Metsästäjäliitto on kuitenkin huolissaan mitä tapahtuu metsästykselle ja kalastukselle 20 vuoden tähtäimellä, jos maaseutu tyhjenee ja kaupungistuminen jatkuu? Hiipuvatko
erätaidot vain pienen ryhmän harrastukseksi?
Näiden lasten osalta ei tarvinne olla huolissaan. Perinne jatkuu. ”Kyllä mie niin rakastan eräkerhoo!”, oli yksi kerholainen huokaissut illalla
äidilleen esitellessään kerhosta saatua upeaa pilkkireppua monine välineineen.
Nuoria tarvitaan kuitenkin lisää. Vertanenkin
jakaa keskusjärjestön huolen, ainakin osittain.
Untamon Jahdin 104 jäsenestä vajaa kymmenen on alle 20-vuotiaita. Keski-ikä on 60 vuoden
korvilla.
”Nyt näyttäisi olevan jonkinlainen buumi
menossa. Nuorten ja naisten määrä on kasvussa.
Liekö nuorten kiinnostukseen syynä se, että erilaisten teknisten laitteiden käyttö on metsästyksessä lisääntynyt? Paikalliset tiedotusvälineet
suhtautuvat metsästykseen myös aiempaa myönteisemmin”, Vertanen pohtii.
tekemisen kautta oppii parhaiten”, Vertanen
toteaa. Puhe ja opastus on lyhyttä ja ytimekästä. Lapsia kiehtoo luentoja enemmän puukon tai kompassin käytön opettelu, loukkujen
teko, pilkkiminen, kalastus jne.. Kerho toimii
lasten ehdoilla.
Mutta lapset hiljentyvät Vertasen mukaan
myös kuuntelemaan hiiren hiljaa, kun vanhempi eränkävijä kertoo omista mieleen painuneista kalastus- ja metsästysretkistään.
Entä aseet ja saalistus? ”Ne ovat vain pieni
osa eränkäyntiä. Siihen liittyy paljon muutakin. Vaikka opetamme hyödyntämään luontoa,
opetamme myös kunnioittamaan sitä.”
Simo Vertanen Untamon
Jahdista on eräkerhon
vastuullinen vetäjä. ”Ja tänä
iltana ohjelmassa on…”
Suomessa on lähes 400 000 metsästyksen
harrastajaa, noin 4700 metsästysseuraa ja
300 riistanhoitoyhdistystä.
OMAN TEKEMISEN KAUTTA OPPII
Imatran eräkerhon lapset ovat kevätkaudella tehneet pilkki- ja onkiretken, tutustuneet riistaeläimiin, pienpetoihin ja eri kalalajeihin sekä riistan ja
kalojen pyyntiin eri vuodenaikoina. Nuotionteko,
puukon, kompassin ja kartan käytön opettelut
ovat nekin tulleet tutuiksi. Virmutjoen ampumaradalla lapset harjoittelivat ampumista. Syksyllä
on tiedossa pienriistan ja hirvenmetsästystä, riistan talviruokintaa ja nuottakalastusta. Lisäksi koiraharrastaja on tulossa kertomaan metsästyskoirista ja paljon muuta.
”Kerhossa tehdään paljon. Käytännön
20
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 20
31.8.2015 7.31
Kuka saa metsästää?
Ensiapu-rastilla
opetettiin haavan
sitomista ja
mm. hätänumeroon soittoa.
Lilli Vertanen
näyttää, Roope
Mustasalmi ja
Niko Nevalainen
(oik.) katsovat
tarkkana.
l Metsästäjätutkinnon voi suorittaa kuka
tahansa. Metsästyskortin voi lunastaa metsästäjätutkinnon suorittanut.
l 15 vuotta täyttänyt saa metsästää aseen
kanssa itsenäisesti, jos hänellä on metsästysaseeseen rinnakkaislupa.
l Alle 15-vuotias voi pyytää pienriistaa loukuilla. Hän voi harjoitella aseen käyttöä vain täysikäisen metsästäjän välittömässä
valvonnassa.
”Miksi metsästäjän olisi osattava
lukea karttaa?”
Anni Toiviainen
kysyy karttamerkit ja kartanluvun
ensialkeet -rastilla.
”Ettei eksy,” ”Osaa
suunnistaa,”
”Tietää missä on,”
Viljami Kosunen,
Veeti Nousiainen
ja Otto Nousiainen
vastaavat.
Eräkerholaiset keräävät kerhovihkoon kerhossa saatua
tietoa. Luontopolun varrelta vihkoon liimattiin ensiavun
pikaohjeet. Viljami Kosusen mielestä eräkerhossa
kaikki on kivaa.
Tavoitteena
metsästyslupa
Veikko Kovanen
opasti kompassin käyttöä Aatu
Pulliaiselle (vas.)
ja Iiro Metsille.
Suunnanoton
lomassa Aatua
kiinnosti tietää,
mistä kompassi
on tehty?
Ruokolahtelaisen Viljami Kosusen äiti käy hirvimetsällä ja isä metsästää hirven ohella myös
karhuja. 12-vuotiaan Viljamin tavoitteena on
päästä metsälle rinnakkaisluvalla 15-vuotiaana.
”Tekee mieli tehdä erähommeleita,” Viljami
vastaa kysymykseen, mikä sai hänet kiinnostumaan eräkerhosta.
Viljamin mielestä kerhossa kaikki on tähän
mennessä ollut kivaa. Poika taitaa olla poikkeus
tässä porukassa, sillä tietokonepelit eivät kiinnosta lainkaan. Sen sijaan laskettelu ja pyöräily
menevät jopa himpun ohi eräretkeilyn.
Aseen käyttöä hän on harjoitellut jo vanhempiensa valvonnassa. Hirvimetsä ja pienriistan metsästys siintävät pojan mielessä kolmen
vuoden päästä.
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 21
21
31.8.2015 7.32
22
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 22
31.8.2015 7.32
MARJAT JA SIENET
YHDISTÄVÄT SUKUA
”Sen suu napsaa, jonka jalka kapsaa”, kiitti kansankouluopettajani
1960-luvun lopulla antaessaan karkkipussit minulle ja vieruskaverilleni
Juhanille, kun keräsimme hiihtäen hiihtokilpailujen palkintorahat. Into liikkua
metsässä ja luonnossa juontaa juurensa noihin vuosiin. Luonnossa
liikkuminen yhdistää meillä myös koko sukua.
M
250 g voita
0,5 dl sokeria
5 dl ruisjauhoja
Teksti Arja Malmberg Kuva Marjatta Keinänen
inä ja kuusi sisarustani asuimme
lapsuutemme ja nuoruutemme
Nääringin kylällä Juvalla. Kotimme
sijaitsi peltojen, metsien ja soiden
ympäröimällä mäellä. Marja- ja sienimaastot olivat
äärellämme, joten rakkaus luontoon ja metsään
periytyi jo äidinmaidossa. Suurperheessä totuin jo
lapsesta saakka maatilan töiden tekemiseen sekä
marjojen ja sienten poimintaan.
Äitini marja- ja sieniretkillä olivat mukana kaikki
kynnelle kykenevät. Mummo piti sillä aikaa huolen
nuoremmista. Pojat pääsivät halutessaan, nyt jo
93-vuotiaan, sotaveteraani-isämme mukana lintuja jänismetsälle. Liikunnan iloa opetti myös kuuden kilometrin koulumatkat, mitkä taitoin sisarusteni kanssa kävellen, hiihtäen tai polkupyörillä.
Lapsuudenkotimme rakennuksista osa tuhoutui 43 vuotta sitten riehuneessa tulipalossa.
Paikka on yhä meille jokaiselle tärkeä. Veljeni
rakensikin laavun tuhoutuneen aittarakennuksen pohjavalujen päälle. Se on tukikohtamme,
kun marjastamme ja sienestämme hyötyliikunnan
merkeissä sisarusteni, heidän perheidensä, serkkujen tai ystävien kanssa lapsuuden maisemissa
- milloin milläkin kokoonpanolla. Laavulla voi välillä
huilata menneitä muistellen ja paistaa makkarat
nokipannukahvin keittämisen lomassa.
Mustikkakukko
eli rättänä
TERNIMAITOLETTUJA JA
LAKKAHILLOA – NAM!
Marjoista pidän eniten lakoista ja mustikoista.
Tuskin unohdan koskaan sitä hetkeä, kun
asuimme tulipalon jälkeisen talven Leppävirran
Soinilansalmella äitini kotipaikalla hänen iäkkään isänsä ja setänsä kanssa. Äiti oli paistanut ternimaidosta lettuja ja niiden kanssa oli
lakkahilloa. Luoja, miten hyvältä ne maistuivatkaan! Tulipalokesänä maakellarissamme oli
30 kiloa lakkahilloa – ne säästyivät tulipalolta.
Mustikkaherkuista makoisin on mustikkakukko
vaniljajäätelön tai -kastikkeen kera.
Jälkikasvuistamme kummityttöni Niina on
ahkerin luonnossa liikkuja. Hän käy usein marjassa, sienessä tai muuten vain ulkoilemassa.
Floristina hän näkee erityisesti luonnon kauneuden. Niina nautti lakkasuon riemuista ensimmäisen
kerran toissa kesänä. Elokuun alussa vietimme
antoisan metsäpäivän mustikoita poimien ja välillä
laavulla evästäen. Syksyllä suunnitelmissamme on
karpaloiden poiminta. Uusi kokemus Niinalle.
Vaikka metsäretken jälkeen oloni onkin usein
rättiväsynyt, niin mieli on hyvä jo liikunnan vuoksi.
Bonuksena tulevat vielä puhtaat, kotimaiset ja terveelliset luonnon antimet, joista voi nauttia
pitkin vuotta.
Stora Enso Metsän tiedottaja Arja Malmberg (huivi päässä) asuu ja työskentelee
Varkaudessa. Marjastus yhdistää Arjan lähipiiriä yli sukupolvien. Tämän kesän
lakkareissulla mukana olivat serkku Ulla Juutilainen ja Arjan veljet Olavi ja Hannu
Malmberg (punapaitainen) sekä kuvan ottanut ystävä Marjatta Keinänen.
(tai 2,5 dl ruisjauhoja ja 2,5 dl rouheisia täysjyvävehnä- tai
sämpyläjauhoja)
1,5 tl leivinjauhetta
hiven suolaa
1 l mustikoita
3 rkl perunajauhoja
0,5 dl sokeria
Vatkaa voi ja sokeri
kuohkeaksi. Sekoita
kaikki kuivat aineet
taikinaan. Voitele
parin litran uunivuoka ja vuoraa se
taikinalla. Jätä taikinaa kanneksi.
Sekoita toisessa
astiassa mustikat, perunajauhot ja
sokeri. Lisää mustikkaseos vuokaan.
Taputtele taikinasta
kansi tai murustele
taikina mustikoiden
päälle.
Paista 175 asteessa
vajaa tunti.
Mustikkakukko on
parhaimmillaan hiukan jäähtyneenä
vaniljajäätelön tai
-kastikkeen kanssa.
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 23
23
31.8.2015 7.32
Onneksi olkoon Imatran tehtaat!
80 v ja elämänsä
kunnossa
Stora Enson Imatran tehtaat täyttävät tänä syksynä 80 vuotta.
”Vanha rouva” ei suinkaan ole toinen jalka jo haudan partaalla
vaan edelleen hyvässä iskussa.
Tekstit Anita Illi Kuvat Stora Enson arkisto
I
matran tehtaat ovat monella tapaa hyvässä iskussa.
Tehtaita on vuosien varrella viety monella saralla eteenpäin:
henkilöstön, turvallisuuden ja tehokkuuden osalta”, kuluttajapakkauskartonkidivisioonan tehdastoiminnoista vastaava
johtaja Marko Pekkola toteaa. Divisioonan alaisuuteen kuuluvat neljän muun tehtaan ohella Imatran tehtaat. Pekkola toimi
24
aiemmin, ennen tänä keväänä tapahtunutta tehtävänvaihdosta,
neljän vuoden ajan Imatran tehtaiden johtajana.
”Sellu- ja kartonkitehtaalla on nykypäivänä tekniikkaa yhtä
paljon kuin avaruusaluksessa. Ja vaikka raudasta ja tekniikasta
usein puhutaankin, niin ilman ihmisten ammattitaitoa ja osaamista, tuskin Imatran tehtaitakaan enää olisi”, hän muistuttaa.
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 24
31.8.2015 7.32
1930-LUVUN PUOLIVÄLIN ISO PONNISTUS
Kaukopään sellutehtaan rakentaminen oli iso
voimain koitos 1930-luvun puolivälin talouslaman ja puutteen keskellä painineessa Suomessa.
Tehtaalta valmistui ensimmäinen sellupaali
25.9.1935. Rohkeutta kuitenkin riitti ja luottamusta, sillä sulfaattisellu meni maailmalla
hyvin kaupaksi. Rakennustöihin osallistui
yli 2 500 henkeä.
Tehtaasta rakennettiin Euroopan suurin sulfaattisellutehdas. Kapasiteetti oli siihen aikaan
”pöyristyttävät” 80 000 tonnia vuodessa, kun alalla
oli totuttu vain 10 000–15 000 tonnin laitoksiin.
Imatran tehtaat
lukujen valossa:
l Tehdasalue 350 hehtaaria.
l Vakinaisia työntekijöitä 860.
l Neljä kartonkikonetta, yksi paperikone,
kolme muovipäällystyskonetta.
l Sellua 1 300 000 tonnia/vuosi, josta
60 % lehtisellua.
l Kartonkia ja paperia 1 110 000 tonnia/
vuosi, josta kartonkia yli 90 %.
l Puun vuotuinen käyttö 5 milj. m3, josta
puolet koivua. Puusta puolet kotimaista.
KAHDEN MILJOONAN TONNIN TEHDAS
Imatran tehtaat käsittävät tänä päivänä kaksi
yksikköä – Kaukopään ja Tainionkosken.
Tehdasalueen koko on huikeat 350 hehtaaria.
Jos se olisi metsätila, niin sillä eläisi jo mukavasti
Etelä-Suomen oloissa. Etäisyys alueen päästä
päähän on pisimmillään seitsemän kilometriä.
Runsaan miljoonan tonnin kapasiteetilla
Imatran tehtaat kuuluvat myös tänä päivänä
Euroopan suurimpiin sellutehtaisiin. Tuoteryhmä,
josta Imatra varsinaisesti tunnetaan, on kuitenkin
erilaiset kartongit. Kartonkeja valmistetaan niitäkin
yli miljoona tonnia vuodessa. Kartongit ovat laaja
tuoteryhmä. Imatralla valmistetaan nestepakkaus-, elintarvikekartonkeja, kuten kuppi- ja vuokakartonkeja sekä graafisia kartonkeja. Imatran
tehtailla valmistetaan myös pakkauspapereita.
YLI 700 MILJOONAA VUOSIKYMMENESSÄ
Imatra on ollut tärkeässä asemassa ensin EnsoGutzeitissa ja nyt Stora Ensossa ja on sitä edelleen. Imatran tehtaat ovat henkilömäärältään
yhtiön suurin yksikkö. Pekkolan mukaan asema
on näkynyt myös siinä, että tehtaisiin on tehty
vuosikymmenten varrella mittavia investointeja.
Imatran tehtailla on kaikki
mahdollisuudet kasvaa
edelleen, vaikka tehdas
on jo yli miljoonan tonnin
tehdas sekä kuitu- että
kartonkituotannossa,
Marko Pekkola sanoo.
>>
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 25
25
31.8.2015 7.32
Yhdestä 50 kuution tukkirekasta syntyy
esim. puoli miljoonaa maitotölkkiä tai
850 000 juomakuppia.
>>
”Imatralle on investoitu 1990-luvulta lähtien yli
700 miljoonaa euroa kymmenen vuoden jaksoissa
mitattuna. Samassa tahdissa ollaan edelleenkin”,
Pekkola toteaa.
Pekkolan mukaan myös kasvu on mahdollista,
vaikka tehdas on jo yli miljoonan tonnin tehdas
sekä kuidun että kartonkien tuotannossa.
MIKROSELLU ON SEURAAVA ISO ASKEL
Pekkola sanoo Imatran tehtaiden seuraavan ison
askeleen olevan mikroselluloosan kaupallistaminen ja hyödyntäminen eri pakkaustuotteissa.
Mikroselluloosaa voidaan käyttää mm. nestepakkauksissa, elintarvikepakkauksissa, lääke- ja kosmetiikkatuotteiden pakkauksissa.
Mikroselluloosan idea on, että sitä käyttämällä
kartongin paksuutta voidaan ohentaa kestävyysominaisuuksien silti kärsimättä. Mikroselluloosan
koetuotanto aloitettiin Imatralla 2011.
”Mikroselluloosaan sisältyy suuria odotuksia. Vähemmällä materiaalilla voidaan valmistaa
26
Kun Hitler törmäsi
Kaukopään piippuun
Kerrotaan, että Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitleriä Imatralle
kuljettanut matkustajakone olisi laskeutuessaan osunut Kaukopään
tehtaiden 124-metriseen savupiippuun.
Hitler oli sumuisena ja sateisena päivänä 4. kesäkuuta 1942
tulossa marsalkka Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäiville. Marski
ei päivistä olisi alun perin välittänyt. Elihän Suomi keskellä sotaa.
Pienimuotoiset juhlat kuitenkin pidettiin ja Marskin juhlavaunu oli
pysäköitynä Kaukopään pistoraiteelle.
Hilterin Folke Wulf Condor -koneen rullatessa laskeutumisen jälkeen Immolan kentällä sen vasemman laskupyörän jarru syttyi palamaan. Palon aiheuttajaksi arveltiin mahdollista kosketusta
Kaukopään savupiippuun. Matkustajat selvisivät kuitenkin vaurioitta.
Yli kuusituntisen vierailun jälkeen Hitler palasi kotimaahansa.
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 26
31.8.2015 7.32
Imatran tehtaiden historiaa
lyhyesti harppoen:
Jos kaikki
Imatran tehtaiden käyttämä puu
tulisi rekoilla,
saapuisi yksi
rekkakuorma
puuta joka
6. minuutti
vuorokauden
ympäri, vuoden jokaisena
päivänä.
vahvempia ja kestävämpiä pakkauksia. Se merkitsee kustannussäästöjä, kun materiaalin määrä
vähenee koko toimitusketjussa”, Pekkola valottaa.
PUUREKKA JOKA 6. MINUUTTI
Imatran tehtaat käyttävät puuta vuosittain 5 miljoonaa kuutiometriä, josta puolet tulee kotimaasta. Tämä valtava määrä tarkoittaa sitä, että
tehtaan portista rullaisi sisään 6 minuutin välein
puutavararekka vuorokauden ympäri, vuoden
jokaisena päivänä, jos kaikki tehtaiden käyttämä
puu kulkisi kumipyörillä. Imatran tehtaiden puista
yli puolet tuodaan kuitenkin rautateitse, noin 40
prosenttia rekoilla ja 6 prosenttia aluskuljetuksina.
Tehtaiden käyttämästä puusta puolet on koivukuitupuuta, joka lähes kokonaisuudessaan tuodaan Venäjältä. Miten suuri riski se on? ”Tehdas
pyörii kaikissa tilanteissa. Ongelmatilanteita varten on varautumissuunnitelmat. Itätuonnin osalta
ei tällaista riskiä ole näköpiirissä, emmekä myöskään usko, että se realisoituu”, Pekkola vastaa.
l 1935 Sulfaattisellun valmistus
alkaa Kaukopäässä.
l 1950 Ensimmäinen kartonkikone (KA1)
l 1956 Toinen kartonkikone (KA2),
massan valkaisu.
l 1957 Nestepakkauskartongin
valmistus alkaa.
l 1961 Euroopan suurin
kartonkikone (KA4).
l 1970 Paperin valmistus alkaa.
l 1976 Toinen kuitulinja.
l 1990–92 Isojen investointien vuodet
(mm. biologinen jätevedenpuhdistus).
l 1996 Mekaanisten massojen
valmistus alkaa (CTMP).
l 1999–2002 Toinen isojen
investointien aalto.
l 2001 Vanha kuitulinja suljetaan.
l 2010 Paperikone 8 suljetaan.
l 2011 Mikroselluloosan koelaitos.
l 2014–15 Tainionkosken
kartonkikoneen investointi.
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 27
27
31.8.2015 7.32
28
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 28
31.8.2015 7.32
Yrittäjä odottaa
varhaisperkauksia
Varhaisperkaukset tulivat
Kemera-varoin tuettaviksi
kohteiksi kesäkuun alussa. Uusi
mahdollisuus ei ole toistaiseksi
saavuttanut metsänomistajia
toivotulla tavalla.
Tekstit Heikki Rönkä Kuvat Jouni Porsanger ja Anita Illi
V
arhaisperkauksia ei ole päästy vielä
tekemään, mutta toivottavasti tilauksia
alkaa tulla”, toteaa metsäpalveluyrittäjä Risto Kelloniemi Rovaniemeltä.
Kelloniemen mukaan varhaisperkaus on sekä
teettäjälle että tekijälle hyvä vaihtoehto. Taimikon
ollessa alle 3-metristä työ on helppoa tehdä ja
kustannuksiltaan edullista. Metsänomistaja saa
siinä hyvän alun metsälleen. Metsä voi pärjätä
ilman toista käsittelyä ensiharvennusvaiheeseen saakka.
Toiseen ääripäähän Kelloniemi nimeää
taimikot, joista ei ole huolehdittu ajallaan.
”Viivästyneiden taimikoiden harvennuksista ei jää
hyvä mieli kellekään. Kohteet ovat työläitä tehdä
ja niiden hinta, todellisen työmäärän mukaisesti, on väistämättä metsänomistajalle kallis.
Pahimmillaan tämä aiheuttaa sen, että taimikot
jätetään kokonaan hoitamatta”, hän sanoo. >>
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 29
29
31.8.2015 7.32
>> HYVÄ KUNTO PERUSEDELLYTYS
Kelloniemi työllistää sulan maan aikaan 7 metsuria pääasiassa istutuksissa ja raivaussahatöissä.
Talvella osa miehistä toimii oppaina hänen matkailupalveluyrityksessään. Tämän ansiosta on
pystytty työllistämään osaavaa henkilöstöä muuten kausiluonteisilla aloilla läpi vuoden.
Raivaussahatöitä Kelloniemen yrityksessä
tekevät paikalliset työntekijät. Hänen mukaansa
sahaustyöntekijöitä on tänä päivänä kuitenkin
haasteellista löytää.
”Raivauksiin löytyy kiinnostuneita, mutta
ongelmana on löytää osaajia ja saada tekijät
pysymään. Raivauksilla pärjääminen vaatii hyvää
kuntoa ja luonnetta sietää sateita, sääskiä ja
yksintyöskentelyä. Muutoin työssä ei pääse palkoille”, Kelloniemi kertoo.
Metsurit raivaavat taimikoita urakkapalkalla.
Kelloniemen mukaan palkkaukseen ei ole muuta
vaihtoehtoa. Yksityinen yrittäjä ei voi teettää
töitä tuntipalkalla.
”Koulutamme kaikki työntekijämme.
Peruslähtökohta on,
että työn jäljen on oltava
hyvää ja se kestää
kriittisenkin arvioinnin”,
Kelloniemi toteaa.
VASTUUTA VIERAAN METSÄSTÄ
Taimikoita harventavalla metsurilla on vastuu vieraan metsistä. Hänen valintansa vaikuttavat siihen
millainen metsä taimikosta kasvaa.
”Koulutamme kaikki työntekijämme.
Peruslähtökohta on, että työn jäljen on oltava
hyvää ja se kestää kriittisenkin arvioinnin”,
Kelloniemi toteaa.
Taimikon harventajan on osattava valita kasvamaan oikeat puulajit siihen tiheyteen, että niillä
on sopivasti kasvutilaa ja valoa. Myös luontokohteiden jättämisen periaatteet on tunnettava.
Rovaniemen seudun taimikoista noin kolmannes on luontaisesti uudistettuja. Taimikot ovat
pääasiassa mäntyä. Puhtaita kuusikoita on varsin vähän.
”Oman vaikeutensa täällä tuovat hirvet. Ne
tuhoavat merkittävän määrän männyn taimista.
Tilalle kasvaa koivua. Harventajan on osattava
nähdä mistä puusta syntyy myyntikelpoista ainespuuta”, Kelloniemi kuvaa taimikoita.
Taimikonhoidon
alaraja 2 ha
Muista! Rahoitus-hakemus aina ennakkoon
Kesäkuun alussa voimaan tullut
uusi Kemera-laki edellyttää, että
ennen töiden aloittamista tehdään
rahoitushakemus. Uutta on myös
se, että varhaisperkaukseen
saa tukea. Nuoren metsän
hoitokohteen alaraja nousi
kahteen hehtaariin.
30
V
anhan Kemeran aikana taimikoiden
harvennuksiin ei vaadittu ennakkoon
Metsäkeskukseen lähetettävää rahoitushakemusta. Tuen saamiseksi riitti
toteutusselvityksen tekeminen työn valmistuttua.
Metsänomistaja voi laatia rahoitushakemuksen itse. Hakemuslomakkeen voi tulostaa netistä
www.metsakeskus.fi-sivuilta, Palvelut-valikosta.
Työn voi aloittaa heti rahoitushakemuksen jättämisen jälkeen.
Ennakkoon tehtävä rahoitushakemus on
pakollinen, mutta tukea sen perusteella ei makseta. Sitä varten Metsäkeskukseen on toimitettava toteutusselvitys työn valmistuttua. Senkin
metsänomistaja voi tehdä itse. Stora Enson
toteuttamista kohteista yhtiön metsänhoitoasiantuntija laatii toteutusselvityksen.
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 30
31.8.2015 7.32
Alle 3-metristen taimikoiden varhaisperkaukseen
saa Kemera-tukea 160
euroa hehtaarilta. Ennen
työn aloittamista on
Metsäkeskukseen lähetettävä rahoitushakemus.
Rehevillä mailla taimikko
kannattaa varhaisperata
noin metrin mittaisena.
Hoidettu
taimikko
l Tilaa paksuuskasvulle.
l Laatu pysyy
hyvänä.
l Vesakko ei
valtaa kasvutilaa.
l Aikaistaa
hakkuita.
l Kasvattaa
tuloja.
TUKI 230 EUROA
HEHTAARILLE
Metsänomistajalle maksettava nuoren metsän
hoidon tuki on 230 euroa hehtaaria kohti. Tuki on
verotettavaa tuloa ja jää kokonaan metsänomistajalle, ellei hän käytä rahoitushakemuksen ja toteutusselvityksen laadintaan tahoa, joka veloittaa niistä.
Jos nuoren metsän hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta energiapuuna tai kuitupuuna, voidaan tukea korottaa 220 euroa/ha, jolloin tuki on
450 euroa hehtaaria kohti. Pienpuuta on kerättävä
Etelä-Suomessa vähintään 35 m3/ha ja PohjoisSuomessa 25 m3/ha, jotta kohde on oikeutettu
korotettuun hehtaaritukeen.
Tuettavan hankkeen on oltava pinta-alaltaan vähintään 2 hehtaaria. Alueen ei tarvitse olla
yhtenäinen vaan se voi muodostua useammasta
vähintään puolen hehtaarin kuviosta.
Taimikko on tukikelpoinen, kun sen pituus ylittää 3 metriä. Ylärajana ovat metsät, joissa puuston keskiläpimitta on enintään 16 senttiä.
Nuoren metsän hoidossa tulee poistaa vähintään 1 000, Lapissa 800 kappaletta, kantoläpimitaltaan 3 sentin runkoa. Harvennuksen jälkeen
taimikkoon saa jäädä enintään 3 000 runkoa.
Taimikonhoidon suositusten mukaiset taimitiheydet ovat harvennuksen jälkeen Kemeravaatimusta alhaisemmat. Ne ovat seuraavat:
mänty 2 000–2 500, kuusi 1 800–2 200, rauduskoivu 1 600-1 800, hieskoivu 2 000–2 500
ja lehtikuusi noin 1 300 kpl/ha. Näissä tiheyksissä
puilla on tilaa järeytyä ensiharvennusvaiheeseen.
VARHAISPERKAUS UUTENA LAJINA
Kemera-lakiin tuli kokonaan uutena tukimuotona
taimikon varhaisperkaus. Varhaisperkauksen tuki
on 160 euroa hehtaaria kohti. Pienin tuettava hanke
on pinta-alaltaan 1 hehtaari. Hanke voi koostua
useammasta yli puolen hehtaarin kuviosta.
Varhaisperkauksesta on jätettävä ennakkoon
rahoitushakemus ja tehtävä työn päätyttyä toteutusselvitys samaan tapaan kuin nuoren metsän
hoidosta. Tuen edellytyksenä on, että kasvatettavan puulajin taimien keskipituus on hoidon jälkeen
vähintään 0,7 metriä ja enintään kolme metriä.
Varhaisperkauksessa taimikkoa ei tarvitse harventaa lopulliseen tiheyteensä. Kasvamaan voi jättää enintään 5 000 tainta hehtaarille. Poistettavia
taimia on oltava hehtaarilla vähintään 3 000,
Lapissa 2 000 kappaletta.
Rehevillä mailla varhaisperkaus kannattaa
tehdä kasvatettavien taimien ollessa noin metrin
mittaisia, jotta vesakot eivät pääse tukehduttamaan
taimien kasvua.
Stora Enso veloittaa varhaisperkauksesta noin
300 euroa hehtaarilta. Oman hankkeesi tarkan
kustannusarvion saat Stora Enson metsäasiantuntijalta ennen työn aloittamista. Stora Enson metsäasiantuntijat neuvovat ja avustavat Tähtiasiakkaita
Kemera-asioissa veloituksetta.
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 31
31
31.8.2015 7.32
Kymmenen kysymystä juurikäävän torjunnasta
JUURIKÄÄPÄ JÄYTÄÄ
TYVITUKIN PILALLE
Juurikääpä aiheuttaa ikävää tuhoa havupuustoissa. Vuosikymmenten työ voi mennä
hukkaan muutamassa vuodessa. Ennakointi riskialueilla on siten elintärkeää. Uusi
Kemera-laki muutti totuttuja käytäntöjä. Kymmeneen kysymykseen juurikäävän
torjunnasta vastaa ostopäällikkö Risto Nurmela.
Teksti Juha Hanni Kuva Anita Illi
1
Mikä on juurikääpä?
Juurikääpä on havupuiden pahin lahottajasieni
aiheuttaen kuusella tyvilahoa ja männyllä tyvitervastautia. Sieni
leviää puun juurista runkoon pilaten arvokkaan tyvitukin ja
aiheuttaen lopulta puun pystyyn kuolemisen.
2
Mistä tietää onko metsässä juurikääpätuhoja?
Kuusen tyvilahoa on vaikea havaita päällepäin. Laho
voi nousta jopa 6 metriin ja puu on yhä elossa. Usein tuho
paljastuu vasta hakkuun yhteydessä tai heikentynyt puu kaatuu
tuulessa. Männyn tyvitervastaudista kertoo rungon voimakas
pihkoittuminen ja puiden kuoleminen pystyyn.
3
Missä juurikääpää esiintyy?
Kuusen tyvilahoa esiintyy eniten Etelä- ja KeskiSuomessa, erityisesti rannikkoseudulla. Männyn tyvitervastautia on etenkin Kaakkois-Suomessa ja Vaasa-Ilomantsi -linjan
eteläpuolella. Valitettavasti juurikääpä jatkaa Suomessa
leviämistään uusille alueille.
4
Miten juurikääpää torjutaan?
Hakkuukone levittää korjuun yhteydessä kuusen ja
männyn kannoille torjunta-ainetta eli tehdään ns. kantokäsittely. Pahoin saastuneilla alueilla myös kannonnostolla voidaan
ehkäistä sienitaudin leviämistä uuteen puusukupolveen sekä
vaihtamalla istutettava puulaji esimerkiksi koivuun.
5
Mitä torjunta maksaa?
Uuden Kemera-lain mukaan metsänomistaja saa
valtiolta apua juurikäävän torjuntakustannuksiin leviämisen
riskialueella toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä
aikana tehtävissä hakkuissa. Korvaus on 70 € hehtaaria kohti.
Aiemmin torjunta-aineen levityskulut maksoi metsäyhtiö ja
myös tuki maksettiin metsäyhtiölle.
32
6
Stora Enson palvelut juurikäävän torjunnassa?
Torjunnasta sovitaan metsänomistajan kanssa puukaupan yhteydessä. Yrittäjä tekee kantokäsittelyn hakkuun
yhteydessä ja Stora Enso hoitaa tarvittavat viranomaisilmoitukset sekä tuen hakemisen metsänomistajalle ja levityskulujen
laskutuksen. Torjunta tehdään metsänomistajalle mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Stora Enso Metsä suosittelee
juurikäävän levinneisyysalueella kaikissa havupuuvaltaisissa (yli
50 %) kesäaikaisissa (1.5.–30.11.) hakkuissa kantokäsittelyä.
7
Ovatko torjunta-aineet vaarallisia?
Käytettävissä on kahta eri ainetta:
Harmaaorvakkasienen rihmastosta tehtyä torjunta-ainetta tai
ureaa sisältävää liuosta. Kummallakin aineella saadaan hyvä
tulos ja ne ovat luonnolle vaarattomia.
8
Miten torjunta-aineet levitetään?
Kannot ruiskutetaan puun kaadon yhteydessä.
Hakkuukoneen kaatopää levittää automaattisesti aineen
kannolle. Torjunta-ainetta ei tarvitse käyttää, jos hakkuita
tehdään talvipakkasilla.
9
Miksi juurikäävän torjunta on tärkeää?
Juurikäävän torjunta on erityisen tärkeää riskialueiden terveissä metsiköissä, jotta sieni-itiöt eivät leviäisi kantojen
kautta terveisiin puustoihin. Juurikääpätuhot aiheuttavat vuosittain merkittävät taloudelliset tappiot metsänomistajalle.
10
Juurikäävän torjunta mainitaan myös
PEFC-metsäsertifioinnissa?
Kyllä, kriteerit edellyttävät kuusen ja männyn juurikäävän
leviämisen estämisen. Tavoitteena on saada yli 85 % riskialueiden hakkuista käsittelyn piiriin. Juurikäävän torjunta on
koko metsätalouden yhteinen asia!
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 32
31.8.2015 7.32
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 33
33
31.8.2015 7.32
Ristikko
Vastaajan nimi _________________________________________________________________________
Lähiosoite_____________________________________________________________________________
Postinumero ja -toimipaikka______________________________________________________________
Puhelinnumero_________________________________________________________________________
34
Lähetä oheinen ristikko tai sen kopio täytettynä
6.11.2015 mennessä osoitteella:
Stora Enso Oyj
Metsäkonttori, PL 20, 70101 KUOPIO
Kuoreen tunnus ”Terve Metsä Ristikko”
tai värillisten ruutujen avainsanat sähköpostitse:
ristikko.metsa@storaenso.com
Huom! vain ristikkovastaukset!
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 34
31.8.2015 7.32
Palvelukortti
Hyvä lukija
Jos vakituinen osoitteesi muuttuu, muuttoilmoituksen tekeminen postiin tai maistraattiin
riittää. Halutessasi voit ilmoittaa muuttuneet yhteystietosi tai vaihtaa lehden saajan nimen
sekä lähettää yhteydenottopyynnön tällä palvelukortilla.
Saman ilmoittamisen voi tehdä myös sähköpostitse terve.metsa@storaenso.com -osoitteeseen. Ilmoita sähköpostissa myös entiset nimi- ja osoitetiedot.
Muistathan, että muuttuneet tietosi voit ilmoittaa myös eMetsä® palvelun kautta.
Osoitteen muutos, koskee kaikkia Stora Enson postituksia
erun lehden tilauksen
P
Tilaan veloituksetta toimitettavan Terve Metsä -lehden
Ottakaa minuun yhteyttä puukauppa- tai metsäasioissa
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Stora Enso Oyj
Metsäkonttori
VASTAUSLÄHETYS
Tunnus 5005565
Info: TM
00003 VASTAUSLÄHETYS
Nimi _____________________________________________________________________________________________
Lähiosoite/uusi osoite______________________________________________________________________________
Postinumero ja -toimipaikka_________________________________________________________________________
Puhelinnumero____________________________________________________________________________________
Sähköpostiosoite __________________________________________________________________________________
Metsäni sijaintikunta _______________________________________________________________________________
Edellisen ristikon ratkaisu
ja palkinnot
Oikein vastanneiden kesken arvomme kolme Stora Enson reppua.
Ristikon oikea ratkaisu julkaistaan joulukuun numerossa.
Ristikon voi ratkoa ja lähettää myös sähköisesti
www.sanaristikot.net -osoitteessa.
Kesäkuun ristikon
palkinnot on arvottu.
Onni suosi seuraavia
oikein vastanneita:
Paavo Issakainen, Leppävirta
Jani Pyykkönen, Suomussalmi
Henri Ruotsalainen, Kuopio.
TerveMetsä
01-36_TM_32015.indd 35
35
31.8.2015 7.32
Hyviä uutisia
Suomi!
Stora Enson investoinnit tuovat 300 uutta työpaikkaa Varkauden seudulle.
Stora Enson Varkauden tehtaiden suurinvestoinnit ovat osoitus suomalaisesta
osaamisesta ja uskalluksesta. Ne luovat satoja työpaikkoja ja kasvattavat metsänomistajien puunmyyntituloja. Uusi kartonkikone käynnistyy syksyllä 2015 ja rakennuselementtilinja heti keväällä 2016. Kotimaiselle puulle riittää jatkossakin kysyntää!
Elämässä mukana.
01-36_TM_32015.indd 36
31.8.2015 7.32