docKaavoituskatsaus 2014
download 
Report Transcription
Kaavoituskatsaus 2014
Kaavoituskatsaus 2014 Kate 25.2.2015 § 21 liite 6 KAAVOITUSKATSAUS 2014 Kaavoitus on kunnan maankäytön suunnittelua. Maankäytön suunnittelun keskeisenä tavoitteena on toimivan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän ympäristön tasapainoinen kehittäminen sekä edellytysten turvaaminen kunnan elinvoimaiselle kehitykselle. Kaavoituskatsaus on vuosittain laadittava tiedote kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Kaavoitushankkeiden lähtökohdista, tavoitteista ja käsittelyvaiheista tiedottamisen tarkoituksena on edistää kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia kaavoituksessa. Kaavoituskatsauksen laatimisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 7 §:ssä. Kaavoitusta ohjaa kunnanvaltuuston vuosittain hyväksymä kaavoitusohjelma, jossa on linjattu lähivuosien maankäytön kehittämistavoitteet ja suunnittelukohteet. Vihdin kunnan kaavoitusohjelma vuodelle 2014 hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 11.11.2013. Kaavoitusohjelmassa vuodelle 2014 painotettiin edellisvuosien tapaan työpaikkaalueiden suunnittelua, korkealaatuisia pientaloalueita, taajamien keskustojen kehittämistä ja keskusta-asumista. Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen aiesopimus sekä siihen liittyvä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus allekirjoitettiin kesäkuussa 2012. Valtio edellyttää Vihdiltä noin 260 asunnon vuosituotannon edellytysten luomista, mikä kaavoitustoimen osalta tarkoittaa riittävän ja toteuttamiskelpoisen kaavavarannon ylläpitämistä. Vihdille asetettu kaavoitustavoite on 105 000 k-m2 uutta kaavavarantoa asuntorakentamiseen vuoteen 2016 mennessä. Uutta kaavavarantoa asuntorakentamiseen on valmistunut jo 116 000 k-m2 ja vuoden 2015 kuluessa sitä valmistuu lisää. Vihti on täyttänyt MAL-sopimuksen mukaisen kaavoitustavoitteen etuajassa. Vihdin kunnassa on vuoden 2014 aikana ollut tekeillä yli 20 asemakaavaa ja kaksi osayleiskaavaa. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta käsitteli kaava-asioita kokouksissaan yli 40 kertaa. Uutta kaavavarantoa syntyi noin 87 000 k-m2 kerrostalorakentamiseen, noin 13 000 k-m2 pientalorakentamiseen, noin 14 000 k-m2 omakotitalorakentamiseen ja noin 49 000 k-m2 muuhun rakentamiseen (palvelurakentaminen, loma-asunnot, kauppa yms). Vuoden 2014 viimeisessä valtuustokokouksessa hyväksyttiin Koivissillan asemakaava Vihdin kirkonkylälle ja sitä kautta lisääntyi työpaikkarakentamisen kaavavaranto noin 15 000 k-m2. Kaiken kaikkiaan vuonna 2014 valmistui ennätysmäärä kaavoja, joita on valmisteltu useita vuosia. Tämä kaavoituskatsaus, kaavoitusohjelma vuodelle 2015 sekä tiedot vahvistuneista ja vireillä olevista kaavoista löytyvät myös kunnan verkkosivuilta osoitteesta http://www.vihti.fi. Suvi Lehtoranta Kaavoituspäällikkö, M-A Kansikuva: Valtatie 25, Nummelanharju, Nummelan lentokenttä, Nummela ja Enäjärvi 2 KAAVOITUSKATSAUS 2014 KUNTALAISTEN OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus edellyttävät vuorovaikutuksen järjestämistä kaavan valmisteluvaiheessa. Kunnan tulee tiedottaa kaavoituksen vireille tulosta niille, joita se koskee. Heille tulee myös järjestää mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun. Jokaisesta kaavasta on tehtävä kaavan aloitusvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kuvataan kaavoituksen kohde, arvioitu aikataulu, suunnittelun lähtökohdat ja kaavoituksen merkittävimmät vaikutukset, jotka arvioidaan työn kuluessa. Suunnitelmassa selvitetään osalliset sekä keinot vuorovaikutuksen järjestämiseksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta tiedotetaan kuulutuksella, joka voi olla myös kuulutus kaavan vireille tulosta. Osallisia ovat asukkaat, maanomistajat ja kaikki ne, joiden oloihin maankäyttöratkaisulla voi olla vaikutusta. Vuorovaikutus ja vaikutusten arviointi suunnitellaan jokaista kaavaa varten erikseen, siksi myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältö ja laajuus vaihtelevat. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja ympäristöönsä olemalla yhteydessä kunnan kaavoittajiin, osallistumalla kaavoitusta koskevaan keskusteluun ja yksittäisistä kaavoista järjestettäviin esittely- ja keskustelutilaisuuksiin sekä tekemällä aloitteita. Kaavaa valmisteltaessa asetetaan valmisteluaineisto nähtäville ja osallisille varataan tilaisuus mielipiteensä esittämiseen (MRL 62 § ja MRA 30 §). Kaavaehdotuksen osia ovat kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen sekä kaavaselostus (sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Kaavaehdotuksen ollessa julkisesti nähtävillä (MRL 65 § ja MRA 27 §) voivat kuntalaiset tehdä kaavasta kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle. Kaavat hyväksyy joko kunnanvaltuusto tai merkitykseltään vähäisten asemakaavamuutosten osalta kaavoitus- ja tekninen lautakunta. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KAAVOITUSKATSAUS 2014 1 KAAVAPROSESSI ALOITUSVAIHE (MRL 63 §, MRA 30 §) Kunnan aloite tai yksityinen anomus Päätös kaavan laatimisesta (kunnanvaltuusto hyväksyy keskeiset kaavoituskohteet vuosittain, kunnanhallitus hyväksyy vuoden aikana tulevat vähäiset muutokset kaavoitusohjelmaan) Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatiminen Vireilletulosta ilmoittaminen Tarvittaessa viranomaisneuvottelun järjestäminen VALMISTELUVAIHE (MRL 62 §, MRA 30 §) Selvitysten laatiminen ja kaavan tavoitteiden tarkentaminen Neuvotteluiden käyminen maanomistajien, yhteistyötahojen ja muiden osallisten kanssa Kaavaluonnoksen/-luonnosten laatiminen Vaihtoehtojen vaikutuksien arvioiminen Kuntalainen voi tehdä asemakaavan laatimistai muuttamisaloitteen kunnanhallitukselle. Osallinen voi antaa palautetta osallistumisja arviontisuunnitelmasta kaavan laatijalle. Mikäli osallinen katsoo yhteydenotosta ja kunnan OAS:iin tekemistä muutoksista huolimatta suunnitelman puutteelliseksi, hän voi esittää neuvottelua Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle suunnitelman riittävyydestä. Osalliset voivat esittää mielipiteensä kaavan valmisteluaineistosta sekä osallistua kaavaesittelyihin. Osallisten kannalta keskeisin suunnitteluvaihe, sillä suunnitelmat eivät ole lopulliseen muotoonsa hiottuja ja muutosten tekeminen on helpompaa. Valmisteluaineiston asettaminen nähtäville mielipiteiden saamista varten Viranomaisilta pyydetään alustavat lausunnot valmisteluaineistosta Saadun palautteen ja lausuntojen käsittely Kaavaratkaisun valinta EHDOTUSVAIHE (MRL 65 §, MRA 27 & 32 §) Kaavaehdotuksen laadinta saadun palautteen pohjalta Osallinen voi jättää kirjallisen muistutuksen kaavan nähtävilläoloaikana ja pyytää kuntaa toimittamaan kaavan hyväksymispäätöksen. Tarvittaessa viranomaisneuvottelun järjestäminen Kunnanhallitus tai merkitykseltään vähäisten kaavamuutosten osalta kaavoitus- ja tekninen lautakunta asettaa kaavaehdotuksen nähtäville Tarvittaessa viranomaisneuvottelun järjestäminen Nähtävillä olon jälkeen kaavan laatija käsittelee jätetyt muistutukset ja annetut lausunnot sekä laatii vastineet näihin Muistutusten ja lausuntojen pohjalta kaavaehdotuksen tarkistus Kaavaehdotuksen asettaminen uudelleen nähtäville, mikäli kaavaehdotukseen muistutusten ja lausuntojen pohjalta tehdyt muutokset ovat oleellisia HYVÄKSYMISVAIHE (MRL 67 §, MRA 37 & 200 §) Kunnanvaltuusto (KaTe -> Kh -> Kv) tai merkitykseltään vähäisten kaavamuutosten osalta kaavoitus- ja tekninen lautakunta hyväksyy kaavan sekä vastineet annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Kaavan hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan niille, jotka ovat sitä kaavan nähtävillä ollessa kirjallisesti pyytäneet Kaava tulee lainvoimaiseksi, kun hyväksymispäätöksestä on valitusajan päätyttyä kuulutettu, ellei valtuuston päätöksestä ole valitettu 2 KAAVOITUSKATSAUS 2014 Valtuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen 30 vrk:n kuluessa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa 30 vrk:n kuluessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen KAAVAJÄRJESTELMÄ Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmästä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). Järjestelmän periaatteena on, että laaja-alaisempi ja yleispiirteisempi kaava tai muu suunnitelma ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Esitystapa muuttuu sitä tarkemmaksi mitä pienempää aluetta kaava koskee. Valtioneuvoston 13.11.2008 hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa lainmukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Kaikilla kaavatasoilla on siis huomioitava valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet siten, että edistetään niiden toteuttamista. Pääsääntöisesti tavoitteet kuitenkin välittyvät kuntien kaavoitukseen maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laadinnassa. Se myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Vihtiä koskevan maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto. Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta (osayleiskaava). Yleiskaavassa määritellään kunnan maankäytön päälinjat. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai osa-alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet (taajamat, kylät, työpaikka-alueet, liikennealueet, maa- ja metsätalousalueet, virkistysalueet sekä suojelutarpeet) yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia kaavoja, joita laaditaan taajama- tai muille alueille, joille on suunnitteilla tiiviimpää rakentamista. Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma alueiden käytöstä eri tarkoituksiin. Se sisältää alueiden käyttötarkoitusmääräysten ohella määräyksiä mm. rakennusoikeudesta ja pysäköintipaikkojen järjestämisestä. Asemakaavalla on rakentamista välittömästi ohjaava vaikutus. Ranta-asemakaavan laatiminen on yleensä kaavoitettavan alueen omistajien asia. Ranta-asemakaavan tarkoitus on ohjata pääasiassa loma-asutuksen järjestämistä ranta-alueella. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä ranta-alueella. Ranta-asemakaavat hyväksyy Vihdin kunnanvaltuusto. Maakuntakaavassa osoitetaan maankäyttö, jolla on vaikutuksia yli kuntarajojen. Yleis-/osayleiskaavassa määritellään yleispiirteisesti kunnan tai sen osa-alueen käyttö eri tarpeisiin. Asemakaavassa osoitetaan alueen yksityiskohtainen maankäyttö. KAAVOITUSKATSAUS 2014 3 UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA Uudenmaan liitto on 28 kunnan kuntaryhmä, jonka toimialue ulottuu pääkaupunkiseudulta itään Loviisaan ja lännessä Hankoon. Uudenmaan liiton lakisääteisenä tehtävänä on muun muassa huolehtia alueensa maakuntakaavoituksesta. Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen yleispiirteinen suunnitelma maankäytöstä maakunnan alueella. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen yleisperiaatteet. Kaavassa osoitetaan asumiseen ja virkistykseen soveltuvat alueet. Aluevarauksia tehdään myös seudullisille ja valtakunnallisille liikenneratkaisuille sekä teknisen huollon järjestelyille. Maakuntakaava jättää paikalliset alueiden käyttöä koskevat kysymykset ratkaistavaksi kuntakaavoituksessa. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan 8.11.2006. Tämän jälkeen on vahvistettu 1. vaihemaakuntakaavan 22.6.2010 ja 2. vaihemaakuntakaava 30.10.2014. 3. vaihemaakuntakaava liittyy Espoon Blomin jätevedenpuhdistamoon ja siihen liittyvä ohjeellinen siirtoviemärilinjaus ulottuu 2. vaihemaakuntakaavassa Vihdin kirkonkylään saakka. 4. vaihemaakuntakaava on parhaillaan luonnoksena nähtävillä. 4. vaihemaakuntakaavan teemoja ovat elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Tietoja maakuntakaavoituksesta ja kaavojen käsittelyvaiheista löytyy Uudenmaan liiton kotisivuilta www.uudenmaanliitto.fi. Maakuntakaavassa valkoiseksi osoitetuille alueille ei kohdistu valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä. Valkoisille alueille voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa kunnan tarpeiden mukaan merkitykseltään paikallisena kaikkia maankäyttömuotoja. kuva: Uudenmaan liitto Ote maakuntakaavojen epävirallisestä yhdistelmästä 2014. 4 KAAVOITUSKATSAUS 2014 YLEISKAAVOITUS OSAYLEISKAAVOITUS Vihdin kunnan yleiskaava 1986 Koko kunnan yleiskaava uudistetaan laatimalla ajanmukaiset osayleiskaavat koko Vihdin alueelle rakentamispaineiden mukaisessa järjestyksessä. Vihtiin on laadittu vuonna 1986 koko kuntaa koskeva, kunnanvaltuuston hyväksymä yleiskaava, joka on oikeusvaikutukseton. Sen rakentamista ohjaava vaikutus on ohjeellinen. Vihdin kunnan kehityskuva Vihdin kunnanvaltuusto hyväksyi kehityskuvan vuonna 2004. Kehityskuva toimii pohjana osayleiskaavojen laatimiselle ja muulle kunnan kehittämiselle. 0249 Nummelan eteläosien osayleiskaava Osayleiskaavatyön tavoitteena on määritellä Nummelan kehittyminen ja laajentuminen sekä maankäytön rakenne asemakaavatyön pohjaksi. Tavoitteena on luoda edellytykset tämän liikenteellisesti ja sijainnillisesti keskeisen alueen hyödyntämiseksi asuin-, työpaikka- ja liikerakentamisen tarpeisiin. Samalla on tarkoitus varautua Espoo-Salo -rautatien (ESA-rata, Länsirata) linjaukseen Vihdin kunnan alueella tulevan maankäytön edellyttämällä tavalla. Kaavaehdotus oli nähtävillä 1.3.-14.4.2011. Ympäristölautakunta käsitteli kaavamuistutuksiin ja lausuntoihin tehtyjä vastineita 15.5. ja 12.6.2012. Kunnanhallitus hyväksyi vastineet 18.6.2012. Viranomaisneuvottelu pidettiin 6.9.2012 ja Uudenmaan ELY-keskuksen toiveesta osayleiskaavan hyväksymiskäsittelyä jatketaan kahdessa osassa. Kunnanhallitus päätti 3.12.2012 jakaa kaava-alueen kahtia ja viedä läntisen osan hyväksymiskäsittelyyn ensin. C D Nummelan eteläosien osayleiskaavan osat C ja D. Kaavaa on jo valmisteltu osissa A ja B vuosina 2005-2007, mutta ne yhdistettiin kokonaistarkastelua varten 2008. Vanha jako oli pohjois-eteläinen, nyt kaava jaettiin läntiseen ja itäiseen osaan. Kunnanvaltuusto hyväksyi Nummelan eteläosien osayleiskaavan osa-alueen C päätöksellään 9.12.2013 § 85. Uudenmaan ELY-keskus valitti hyväksymispäätöksestä ja valituksen käsittely on tätä kirjoitettaessa kesken Helsingin hallinto-oikeudessa. Osayleiskaavan itäisempi osa D viedään hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2015 kuluessa. 1419 1123 Tervalammen osayleiskaava Osayleiskaavan tavoitteena on Tervalammen kyläasutuksen kehittäminen. Kaavalla määritellään tulevaisuuden maankäytön rakenne ympäristöarvot sekä ylemmän asteiset maankäyttösuunnitelmat huomioiden. Kaavatyön yhteydessä tutkitaan myös mahdolliset asemakaavatarpeet. Kaavan tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnassa 11.10.2011. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta merkitsi tiedoksi kaavan perusselvitykset -raportin 27.2.2013. Kaavan viranomaisneuvottelu pidettiin 19.5.2014. Kunnanhallitus hyväksyi kaavan tavoitteet 26.5.2014. 0420 1123 C Osayleiskaavoja laativat kaavoituspäällikkö Suvi Lehtoranta sekä kaavasuunnittelijat Tuomas Turpeinen ja Miia Perätalo. 1134 D 1136 Oikeusvaikutteiset osayleiskaavat - 0420 Otalampi-Härkälä osayleiskaava (vain osittain) 1134 Tervalampi-Salmen osayleiskaava 1136 Heinässuon osayleiskaava 1419 Vihtijärven osayleiskaava (vain osittain) Aktiiviset osayleiskaavat punaisella rajauksella, tummalla viivoitetut alueet ovat jo oikeusvaikutteisia osayleiskaavoja. OtalampiHärkälä osayleiskaavassa on runsaasti kohteita, joiden osalta KHO kumosi vahvistamispäätöksen. KAAVOITUSKATSAUS 2014 5 NUMMELA Vuonna 2014 valmistuneet asemakaavat N 95 A Keskustan asemakaavan muutos Kaavamuutoksella suunniteltiin Nummelan keskustaan lisää keskustatyyppistä asumista ja liiketiloja. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta käsitteli kaavan 27.3.2013. Koska maankäyttösopimukset yksityisten maanomistajien kanssa eivät olleet kaikilta osin valmiita, kunnanhallitus esitti kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi vain kaavan eteläisen osan, N 95 A. N 164 Kuoppanummen korttelin 16 asemakaavamuutos Kaavatyössä selvitettiin nykyisten asuinkerrostalojen korttelialueiden lisärakennusmahdollisuudet ja samalla tarkistettiin asemakaavan muu ajantasaisuus. Kaavaehdotus oli nähtävillä 31.3. - 29.4.2014. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 6.10.2014 ja kaava sai lainvoiman 13.11.2014. Kaavasuunnittelija Miia Perätalo Kunnanvaltuusto hyväksyi kaava-alueen N 95 A kokouksessaan 3.6.2013. Vahvistamispäätöksestä tehtyjen valitusten vuoksi kaava N 95 A sai lainvoiman vasta 31.1.2014. Kaavasuunnittelija Matti Hult N 106 Pajuniityn eteläosan asemakaava Kaavalla jatketaan Nummelan taajamarakennetta lounaaseen Naaranpajuntien suuntaan Pajuniityn peltoalueelle. Alue on merkittävä osa Nummelan eteläistä laajentumisaluetta ja sinne tulee sijoittumaan valtaosa taajaman tulevasta uudisrakentamisesta. Alueen kautta linjataan eteläinen sisääntulotie, joka jatkuu radan alittaen Asemantielle Kalkkimäkeen. Alueella on maankäyttösopimuksia sekä kunnan omistuksessa olevaa maata. Ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaava jaettiin kolmeen osaan. Kaava-alueesta irrotetiin omaksi kaavahankkeeksi Haapaniemen omakotitaloalue 106 A ja eteläisin haara 106 B. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 106 pääosan 28.4.2014 ja kaava sai lainvoiman 5.6.2014. N 165 Hiidenrannan kortteleiden 409 ja 457 asemakaavamuutos Kaavamuutoksella sijoitettiin Hapakyläntien varteen liikerakentamista sekä muutettiin korttelin 457 tonttijakoa vastaamaan paremmin nykyistä kiinteistön omistusta. Kaavaehdotus oli nähtävillä 9.12.2013 - 10.1.2014. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 17.3.2014 ja kaava sai lainvoiman 24.4.2014. Kaavasuunnittelija Tuomas Turpeinen Vuonna 2014 vireillä olleet asemakaavat N 95 Keskustan asemakaavan muutos Kaavamuutoksella suunniteltiin Nummelan keskustaan lisää keskustatyyppistä asumista ja liiketiloja. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta käsitteli kaavan 27.3.2013. Koska maankäyttösopimukset yksityisten maanomistajien kanssa eivät olleet kaikilta osin valmiita, kunnanhallitus esitti kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi vain kaavan eteläisen osan. Kaavan pohjoinen osa viedään hyväksymiskäsittelyyn kun maankäyttösopimukset on allekirjoitettu. Kaavasuunnittelija Matti Hult Kaavasuunnittelija Matti Hult N 155 Haakkoinmaan asemakaavamuutos Asemakaavamuutoksella yleisille rakennuksille tarkoitetut korttelit muutettiin omakotitaloasumiseen ja samalla päivitettiin vanhentuneita kaavamerkintöjä vastaamaan nykyisin käytettäviä kaavamerkintöjä. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen jo 11.6.2012. Vahvistamispäätöksestä tehtyjen valitusten vuoksi kaava sai lainvoiman vasta 10.9.2014. N 106 A Haapaniemen alueen asemakaava Kaavaa on valmisteltu osana Pajuniityn asemakaavaa 106. Kaavaehdotus oli nähtävillä syksyllä 2013. Nähtävillä olon jälkeen Haapaniemen alue lohkaistiin omaksi kaavahankkeeksi ja kaavasta valmisteltiin uusi ehdotus, joka oli nähtävillä 1.12.2014 - 16.1.2015. Kaava valmistellaan hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2015 kuluessa. Kaavasuunnittelija Petra Ståhl (nyk. maankäyttöinsinööri) Kaavasuunnittelija Tuomas Turpeinen N 156 Maaniitunlahden asemakaava Kaavalla sijoitettiin omakotitontteja Hiidenveden rannan tuntumaan. Kaavaehdotus oli nähtävillä 2.4.-2.5.2013. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 27.1.2014 ja kaava sai lainvoiman 6.3.2014. Maankäyttöteknikko Teija Hallenberg 6 KAAVOITUSKATSAUS 2014 Kartassa esitetyt kaavarajaukset ovat ohjeellisia. N 160 N 164 N 156 N 155 N 165 N 123 N 166 N 95 N 163 N 168 N 146 N 95 A N 120 N 140 N 171 N 106 N 154 N 148 N 106 A N 106 B N 167 2014 valmistuneet kaavat 2014 vireillä olleet kaavat N 161 N 162 2015 vireille tulevat kaavat N 142 2014 odottaneet kaavahankkeet asemakaavoitettu alue 2014 N 106 B Pajuniityn eteläosan asemakaava kortteleissa 327 ja 328 Kaavaa on valmisteltu osana Pajuniityn asemakaavaa 106. Kaavaehdotus oli nähtävillä syksyllä 2013. Nähtävillä olon jälkeen korttelit 327 ja 328 sekä niihin liittyvät katu- ja puistoalueet lohkaistiin omaksi kaavahankkeeksi. Kaava on menossa kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi maaliskuussa 2015. Kaavasuunnittelija Miia Perätalo N 120 Kenttälän asemakaavamuutos Pääosin kunnan omistamalla pienellä maa-alueella Asemantien varressa muutetaan pohjavesialueella sijaitseva huoltoaseman tontti liike- ja työpaikkarakentamisen tarpeisiin. Kunnanhallitus hyväksyi kaavan tavoitteet 10.3.2014. Kaavaluonnos oli nähtävillä 19.1. - 17.2.2015. Kaavaehdotus pyritään valmistelemaan vuoden 2015 kuluessa. N 123 Kanervatien asemakaavamuutos Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia kaavoittaa vanhojen teollisuus- ja asuntorakennusten paikalle kerrostaloasumista ja samalla ratkaista muun korttelialueen tuleva käyttö sekä alueen liikennejärjestelyt. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitettiin 12.3.2014. Kunnanhallitus hyväksyi kaavan tavoitteet 26.5.2014. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville vuoden 2015 kuluessa yhdessä Kuoppanummen kentän, kaava N 166, kaavamuutoksen kanssa. Kaavasuunnittelija Tuomas Turpeinen Maankäyttöteknikko Teija Hallenberg 22.1.2014 saakka Kaavasuunnittelija Miia Perätalo KAAVOITUSKATSAUS 2014 7 N 140 Prisman korttelin asemakaavamuutos Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kaupallisten palvelujen lisärakentaminen, liikennejärjestelyjen tutkiminen sekä autopaikoituksen sijoittaminen useampaan kerrokseen. Kaavan valmisteluaineisto oli ensimmäisen kerran nähtävillä 22.9.-21.10.2008. Päivitetty valmisteluaineisto oli nähtävillä 5.1. - 3.2.2012 ja siinä oli mukana asuinrakentamista Asemantien varrella ja nykyisen ABC-liikenneaseman alueella. Kaavaehdotus on laadittu vain Prisman laajennusta varten ja se oli nähtävillä 15.10. - 13.11.2014. Kaava pyritään saamaan hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2015 kuluessa. Radan pohjoispuolisen alueen suunnittelu jatkuu omana kaavahankkeenaan. Kaavasuunnittelija Miia Perätalo N 146 Korttelin 90 (Linjaportti) asemakaavamuutos Muutoksella päivitetään kaavaa vastaamaan nykytilannetta ja muutetaan käyttämätön rakennusoikeus vastaamaan nykyisiä tarpeita. Lisäksi alueelle on suunniteltu jakeluasema. Kaavaehdotus oli nähtävillä 9.12.2013-10.1.2014. Kaavan hyväksymiskäsittely on jo alkanut ja se viedään valtuustoon kun maankäyttösopimukset on tehty. Kaavasuunnittelija Matti Hult N 148 Ridalinmetsän asemakaava Kaavalla tutkitaan Ridalinmetsän maankäyttöä kerros- ja pienkerrostalovaltaisena alueena. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet toteuttaa alueelle työpaikkarakentamista. Kunnanhallitus hyväksyi kaavan tavoitteet 14.4.2014. Kaavan kaksi erilaista luonnosta olivat nähtävillä 14.10. - 12.11.2014. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta merkitsi 14.1.2014 tiedoksi palauteraportin. Kunnanhallitus hyväksyi kaavan päivitetyt tavoitteet 14.1.2015. Samalla päätettiin jatkaa kaavasuunnittelua useampana erillisenä kaavahankkeena. N 163 Tuohivehmaan asemakaava Asemakaavatyön tarkoituksena on tutkia uuden katuyhteyden toteutusmahdollisuudet Vesikansantien ja Tervasuontien väliseen maastoon, nykyisen Hiidenrannan asuinalueen länsipuolelle. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta merkitsi tiedoksi kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 8.10.2014. Kunnanhallitus hyväksyi kaavan tavoitteet 17.11.2014. Kaavaluonnos valmistellaan nähtäville loppuvuodesta 2015, kun valtatie 25 palvelutaso- ja tilatarveselvitykset on tehty. Kaavasuunnittelija Tuomas Turpeinen N 166 Kuoppanummen kentän asemakaavamuutos Kaavamuutoksella selvitetään Kuoppanummen koulun laajentamismahdollisuuksia ja asuinrakentamisen lisäämistä. Suunnittelualue kattaa nykyisen liikunta-alueen ja Vihdintien varren omakotitalotontit. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta merkitsi tiedoksi kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 12.3.2014. Kunnanhallitus hyväksyi kaavan tavoitteet 16.6.2014. Kaavaluonnos valmistellaan nähtäville vuoden 2015 kuluessa yhdessä Kanervatien kaavan N 123 kanssa. Kaavasuunnittelija Matti Hult N 167 Pillistöntien asemakaava Asemakaavalla suunnitellaan nykyisin yksityistienä olevan Pillistöntien jatke Pajuniityn kaava-alueelta Vanhalle Turuntielle. Kaavatyöllä selvitetään katulinjauksen ja maantieliittymän tilatarpeet. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta merkitsi tiedoksi kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 15.1.2014. Kunnanhallitus hyväksyi kaavan tavoitteet 26.5.2014. Kaavan luonnokset olivat nähtävillä 1.9. - 30.9.2014. Kaavaehdotus on nähtävillä 5.2. - 9.3.2015. Kaava pyritään saamaan valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2015 kuluessa. Kaavasuunnittelija Tuomas Turpeinen Kaavasuunnittelija Matti Hult N 161 Höytiönnummen työpaikka-alue Kaavatyössä tavoitteena on työpaikkatoimintojen sijoittaminen hyvien kulkuyhteyksien äärelle. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta merkitsi tiedoksi kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 15.1.2014. Kunnanhallitus hyväksyi kaavan tavoitteet 24.3.2014. Kaavaluonnos oli nähtävillä 28.5. 26.6.2014. Kaavan toteuttamiseen liittyvästä kallion räjäyttämisestä on teetetty erillinen konsulttiselvitys vaikutusten arviointia varten. Kaavaehdotus valmistellaan vuoden 2015 kuluessa. Kaavasuunnittelija Tuomas Turpeinen Kuva: Höytiönnummen työpaikka-alueen kaavaluonnos 2014 8 KAAVOITUSKATSAUS 2014 N 168 Nummipeltojen asemakaava Asemakaavatyössä on tarkoitus selvittää Lankilan työpaikkaalueen laajentamismahdollisuudet ja peltoaukean virkistyskäyttömahdollisuudet. Työpaikka-alueelle pyritään löytämään uusi eteläinen sisäänajoyhteys. Kaava-alue sijaitsee Lankilan työpaikka-alueen ja Hanko-Hyvinkää junaradan välissä. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta merkitsi tiedoksi kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 12.2.2014. Kunnanhallitus hyväksyi kaavan tavoitteet 14.4.2014. Kaavaluonnos valmistellaan nähtäville kun alueen maanomistajien kanssa on saatu tehtyä kaavan käynnistämissopimukset. Kaavasuunnittelija Harald Arlander 30.9.2014 saakka Kaavasuunnittelija Matti Hult N 170 Asemantien keskustakaava Asemakaavan muutoksella tutkitaan mahdollisuuksia sijoittaa palvelukeskus-, asuin- ja liikerakentamista Asemantien ja Hanko-Hyvinkää junaradan väliselle alueelle. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta merkitsi tiedoksi kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 14.5.2014. Kunnanhallitus hyväksyi kaavan tavoitteet 15.12.2014. Kaavaluonnos valmistellaan vuoden 2015 kuluessa. Kaavasuunnittelija Miia Perätalo N 171 Kalkkimäenrinne Asemakaavan muutoksen tavoitteena on työpaikkatoimintojen sijoittaminen olemassa olevien työpaikka-alueiden yhteyteen radan varteen. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta merkitsi tiedoksi kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 14.5.2014. Kunnanhallitus hyväksyi kaavan tavoitteet 19.1.2015. Kaavaluonnos valmistellaan vuoden 2015 kuluessa. Kaavasuunnittelija Miia Perätalo Vuonna 2015 vireille tulevat asemakaavat N 140B ABC-liikenneaseman kaavamuutos Kaavan tavoitteena on tutkia alueen käyttömahdollisuuksia taajamakeskustaa täydentävänä asuin- ja liikekortteleiden alueena. Kaavatyö on valmisteluvaiheeseen saakka ollut osa kaavaa N 140, mutta mm. aikataulusyistä kaava-alue on jaettu kahteen osaan. Kaavaehdotus laaditaan vuoden 2015 aikana. Kaavasuunnittelija Miia Perätalo N 172 Korttelin 23 asemakaavamuutos, ”Saarikko” Asemakaavan muutosalue sisältää toteutumattomia ja osittain toteutuneita korttelialueita Nummelan keskusta-alueella, Lohjantien ja Vihdintien risteyksessä. Tarkoituksena on muuttaa voimassa olevaa kaavaa vastaamaan paremmin nykyisiin tarpeisiin. Kaavatyö alkaa keväällä 2015. Kaavasuunnittelija Tuomas Turpeinen N 173 Korttelin 32 asemakaavamuutos, ”Kuusibaari” Asemakaavatyön tarkoituksena on muuttaa toteutumatonta liikerakentamista asuinrakentamiseen ja lisätä tontin rakentamistehokkuutta. Tavoitteena on saada keskustaan lisää vuokra-asuntoja. Kohde on ollut osa keskustan asemakaavamuutosta N 95 luonnosvaiheessa, joten kaavatyö alkaa suoraan ehdotusvaiheesta alkuvuonna 2015. Kaavasuunnittelija Matti Hult N 174 Korttelin 40 tontti 3 asemakaavamuutos, ”Ritala” Asemakaavan muutoksella selvitetään mahdollisuuksia korvata liikerakennus asuinkerrostalolla Asemantien varrella. Kohteen vieressä sijaitsee rakennussuojelulain nojalla suojeltu rakennus. Kaavatyö alkaa keväällä 2015. Kaavasuunnittelija Matti Hult Odottavat kaavahankkeet N 142 Huhmarin työpaikka-alueen asemakaava Kaavatyön tavoitteena on uuden työpaikka-alueen suunnittelu valtateiden 1 ja 2 tuntumaan Nummelan eteläosiin laadittavan osayleiskaavan pohjalta. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa 1.4.2008. Kaavatyötä jatketaan, kun ylemmän asteiset kaavat mahdollistavat kaavatyön tavoitteiden toteuttamisen. N 154 Nummenkylän työpaikka-alueen asemakaava Asemakaavatyön tarkoituksena on tutkia Hanko-Hyvinkää radan eteläpuoleisen katuyhteyden sijainti sekä teollisuus- ja työpaikkarakentamisen mahdollisuudet alueella. Kaavasuunnittelu etenee vasta kun liikenteelliset edellytykset kaavan toteuttamiselle ovat olemassa. N 160 Koillis-Lankilan asemakaava Asemakaavatyön tarkoituksena on tutkia uuden katuyhteyden toteutusmahdollisuudet Ojakkalantien ja valtatie 25:n väliseen maastoon, Lankilan asuinalueen koillispuolelle. Kunnanhallitus päätti 23.1.2012 laajentaa kaavan tarkastelualuetta länteen. Ympäristölautakunta päätti 10.4.2012 merkitä tiedoksi kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja perusselvitykset 23.10.2012. Kunnanhallitus hyväksyi kaavan tavoitteet 5.11.2012. Kaavasuunnittelu voi jatkua vasta kun liittymän paikka valtatie 25:lle ja sen vaatima tilatarve on selvitetty. Kaavasuunnittelu ei edennyt vuonna 2014. Kaavasuunnittelija Tarja Johansson (virkavapaalla) N 162 Höytiönnummen työpaikka-alue II Kaavatyössä tavoitteena on työpaikkatoimintojen sijoittaminen hyvien kulkuyhteyksien äärelle. Kaavatyö ei edennyt vuoden 2014 aikana. KAAVOITUSKATSAUS 2014 9 VIHDIN KIRKONKYLÄ Kartassa esitetyt kaavarajaukset ovat ohjeellisia. Vuonna 2014 valmistuneet asemakaavat V 40 Pappilanpellon koulualueen asemakaavamuutos Pappilanpellon lähiliikunta-alueelle on tehty uusi liikuntapaikkasuunnitelma. Kaavamuutoksella päivitettiin asemakaava vastaamaan suunnitelman sisältöä. Rakennusoikeutta lisättiin uuden liikuntahallin rakentamiseen. V 46 V 38 V 40 V 41 Kunnanhallitus hyväksyi kaavamuutoksen tavoitteet 4.2.2013. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 20.5.-18.6.2013. Kaavaehdotus oli nähtävillä 15.1. - 13.2.2014. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 28.4.2014 ja kaava sai lainvoiman 5.6.2014. V 45 Kaavasuunnittelija Iris Broman 30.6.2013 saakka Kaavasuunnittelija Miia Perätalo V 45 Koivissillan asemakaava Kaava-alueelle tulee sijoittumaan niin asutusta kuin työpaikka-alueitakin. Lisäksi Porintien (vt 2) tuntumaan sijoitettiin liityntäpysäköintialue ja huoltoasemavaraus. Kunnanhallitus hyväksyi kaavan tavoitteet 6.5.2013. Kaavan valmisteluainesto oli nähtävillä 8.1. - 7.2.2014. Kaavaehdotus oli nähtävillä 11.27.6. ja 28.7. - 11.8.2014. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 8.12.2014 ja kaava sai lainvoiman 16.1.2015. Kaavasuunnittelija Tuomas Turpeinen 2014 valmistuneet kaavat 2014 vireillä olleet kaavat 201 vireille tuleva kaava 2014 odottaneet kaavahankkeet asemakaavoitettu alue 2014 Odottavat kaavahankkeet Vuonna 2014 vireillä ollut asemakaava V 41 Kouvoinmäen – Pappilanpellon kaavamuutos Alueella on useita kaavamuutoshakemuksia ja -toiveita. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta merkitsi tiedoksi kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 5.11.2014. Kaavan laatimista varten on jo tehty rakennusinventointi. Keväällä 2015 tehdään luontoinventointi. Kaavan tavoittet ja kaavaluonnos valmistellaan päivitettyjen inventointitietojen pohjalta vuoden 2015 kuluessa. Kaavasuunnittelija Miia Perätalo Vuonna 2015 vireille tulevat asemakaavat V 46 Hopearinteen asemakaavamuutos Palvelutalolla on laajennustarpeita, jotka edellyttävät asemakaavan muutosta. Suunnittelualue sijaitsee keskeisesti Vihdin kirkonkylässä, Niuhalanraitin ja Liukkaankujan risteyksessä. Kaavatyö alkaa keväällä 2015. Kaavasuunnittelija Matti Hult Kuva: Pappilanpellon koulualue alkukesästä 2014 10 KAAVOITUSKATSAUS 2014 V 38 Männikön asemakaavamuutos Tarkoituksena on tarkistaa alueella voimassa oleva asemakaava vastaamaan nykyistä rakennetta ja tutkia voidaanko Männikön alueelle esittää uutta asutusta. Kaavan laatiminen edellyttää kunnan maanhankintaa tai maankäyttösopimuksia. OJAKKALA Kartassa esitetyt kaavarajaukset ovat ohjeellisia. Vuonna 2014 vireillä olleet asemakaavat Oj 16 Oj 17 Oj 15 Oj 15 Ojakkalan asemakaava ja asemakaavamuutos Ojakkalan keskusta-alueen asemakaava 1970-luvulta ei vastaa enää tämän hetken tarpeita. Kaavaa on tarkoitus tarkistaa ja ajanmukaistaa. Kaavatyöhön sisältyvät myös ranta-alue ja vanhan aseman ympäristö. Lisäksi kaavan yhteydessä on tarpeen tutkia kaupan sijoittumismahdollisuuksia alueelle. Alueelle on laadittu kaavarunko, joka oli nähtävillä 26.8. 24.9.2013. Kaavarunkoluonnoksesta saatu palaute käsitellään kaavoitus- ja teknisessä lautakunnassa, mutta omana kaavanaan Oj 15 ei enää tämän jälkeen etene. Asemakaavoitusta viedään vaiheittain eteenpäin pienempinä asemakaavoina kaavallisten ja sopimuksellisten edellytysten täyttyessä (ks Oj 17). Alueella on rakennuskielto kaavan laatimista varten. Kaavasuunnittelija Tarja Johansson 21.11.2013 saakka Maankäyttöteknikko Teija Hallenberg 20.1.2015 saakka Oj 16 Ojakkalan Auringonkehrän asemakaavan muutos Kaavalla selvitetään vanhan soranottoalueen käyttömahdollisuuksia omakotitalorakentamiseen. Kaava-alueen pohjoinen osa on vedenottamon suoja-aluetta ja siellä tavoitteena on parantaa alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Kaavan valmistelumateriaali oli julkisesti nähtävillä 16.2. 16.3.2012. Vuonna 2013 on käyty neuvotteluja eri viranomaisten kanssa. Kaavan vaikutustenarviointiraportin ja saatujen lausuntojen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus vuoden 2015 kuluessa. Kaava edellyttää maankäyttösopimuksia yksityisten maanomistajien kanssa. Kuva: Ojakkalan keskustan kaavamuutosalue ilmakuvalla Maankäyttöteknikko Teija Hallenberg 20.1.2015 saakka Oj 17 Ojakkalan keskustan asemakaavamuutos Kaavalla on tarkoitus suunnitella Ojakkalan koulu- ja päiväkotipalveluille riittävät tilavaraukset. Kaava-alue sisältää myös uuden päivittäistavarakaupan varauksen, uuden kokoojakadun (Janttulantie), liityntäpysäköintipaikan sekä uutta asuntorakentamista. Kaava perustuu Oj 15 nähtävillä olleeseen kaavarunkoluonnokseen. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta merkitsi tiedoksi kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 15.1.2014. Kunnanhallitus hyväksyi kaavan päivitetyt tavoitteet 10.3.2014. Kaavaehdotus on käynyt kaavoitus- ja teknisessä lautakunnassa 8.10.2014 ja se laitetaan julkisesti nähtäville alkuvuodesta 2015 kunnanhallituksen tehtyä asiasta päätöksen. Kaava edellyttää maankäyttösopimuksia yksityisten maanomistajien kanssa. Maankäyttöteknikko Teija Hallenberg 20.1.2015 saakka KAAVOITUSKATSAUS 2014 11 OTALAMPI Vuonna 2014 valmistunut asemakaava Ot 17 Koivulan asemakaava Kaavalla sijoitettiin omakotitontteja Härkäläntien varteen, olevan kunnallistekniikan piiriin. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 2.6.2014 ja kaava sai lainvoiman 31.7.2014. Maankäyttöteknikko Teija Hallenberg Ot 19 Eerolan asemakaava Kaavalla sijoitettiin ryhmäpuutarha-alue Helsingin kaupungin omistamille maille. Kaavaehdotus oli nähtävillä 2. - 31.1.2013. Kaavasta on tehty maankäyttösopimus Helsingin kaupungin kanssa. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 27.1.2014 ja se sai lainvoiman 6.3.2014. Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto Timo Takala ky Vihdissä työstä vastaa kaavoituspäällikkö Suvi Lehtoranta Kartassa esitetyt kaavarajaukset ovat ohjeellisia. Ot 18 Ot 20 Ot 17 Ot 12 2013 vireillä olleet kaavat Ot 19 2014 vireille tulevat kaavat asemakaavoitettu alue 2013 Vuonna 2014 vireillä olleet asemakaavat Ot 12 Otalammen keskustan asemakaava ja -muutos Tavoitteena on vanhan asemakaavan ajantasaistaminen sekä taajama-asutuksen laajentaminen Härkälän koulun suuntaan. Alueelle on laadittu kaavarunko, jonka pohjalta asemakaavoitusta viedään vaiheittain eteenpäin. Kaavarunko oli nähtävillä 23.9. - 22.10.2013. Kaavasta saatu palaute esiteltiin kaavoitus- ja tekniselle lautakunnalla 11.6.2014. Kaavatyö etenee pienempinä osa-alueina ehdotusvaiheeseen. Ennen kaavaehdotuksia täydennetään Otalammen alueen perusselvityksiä yleiskaavatasolla. Maankäyttöteknikko Teija Hallenberg 20.1.2015 saakka Ot 18 Otalammen Helminharjun asemakaava Alue rajoittuu asemakaavoitettuun Otalammen taajamaan ja tavoitteena on asemakaavalla tutkia taajamarakenteen jatkamista pohjoiseen. Kaavaluonnos oli nähtävillä 29.4. - 28.5.2013. Kaavaehdotus valmistellaan vuoden 2015 kuluessa. Kunta omistaa suurimman osan suunnittelualueesta, mutta kaavan eteneminen edellyttää maankäyttösopimuksia usean maanomistajan kanssa. Kaavasuunnittelija Tarja Johansson Ot 20 Otalammen koulun asemakaavamuutos Kaavamuutoksella suunnitellaan Otalammen koulun laajentumistarpeet. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta merkitsi tiedoksi kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 12.2.2014. Kunnanhallitus hyväksyi kaavan tavoitteet 14.4.2014. Kaksi erilaista kaavaluonnosta oli nähtävillä 1.9. - 30.9.2014. Kaavaehdotus valmistuu keväällä 2015. Kaavasuunnittelija Miia Perätalo 12 KAAVOITUSKATSAUS 2014 MUUT ALUEET Jo 1 Hill Side Golf:n asemakaava Kaavalla tutkitaan yhteistyössä maanomistajan kanssa lomaasuntojen sijoittamista golfkeskuksen alueelle. Maanomistajan ja kunnan välillä on tehty kaavatyötä koskeva kaavoituksen käynnistämissopimus. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä ajalla 3.5. - 1.6.2010. Kaavaehdotus oli nähtävillä 4.11. - 3.12.2013. Kaava viedään hyväksymiskäsittelyyn maanomistajan omassa aikataulussa. Kaavan laatija: Seppo Lamppu tmi Vihdissä työstä vastaa kaavasuunnittelija Tuomas Turpeinen SELVITYSTYÖT Vihdissä valmistellaan konsulttityönä laaja-alaisia maankäyttöön liittyviä selvitystöitä. Vuonna 2014 oli oleellisesti vähemmän määrärahoja selvitysten teettämiseeen, joten uusia isoja selvitystöitä ei laitettu vireille. Vuonna 2014 tehdyt selvitykset Luontoselvitykset Luontoselvityksiä päivitettiin Nummelan Ridalinmetsässä, Kalkkimäellä, Asemantien varrella sekä Höytiönnummella Pillistöntien varrella. Konsultteina Silvestris Luontoselvitys Oy ja Keiron Luontotieto Oy. Rakennushistoria Vanhojen rakennusten ja näiden pihapiirien kulttuurihistoriallisia arvoja selvitettiin Höytiönnummella (Nummelassa), Vihdin kirkonkylällä Koivissillassa ja Kouvoinmäellä sekä Otalammella. Kerättyä tietoa käytetään hyväksi asemakaavasuunnittelussa. Tavoitteena on säilyttää rakennushistoriallinen parhaimmisto osana Vihdin muuttuvaa taajamakuvaa. Selvitykset teki Ulla Hurme Vihdin rakennuskulttuurisäätiöstä. Liikenneselvitykset Ojakkalan taajaman kaavatyötä varten tehtiin liikenteen toimivuustarkastelu koko taajamasta. Konsulttina Pöyry Oy. Vuoden loppupuolella laitettiin vireille vt 25 selvitystyö Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta aloittamalla vt 25 palveluverkkoselvitys. Vihdin kunnan kaavoitus osallistuu vt 25 selvitystöihin kustantamalla 50 % kuluista ja olemalla mukana hankkeiden työryhmissä. Vt 25 selvitykset valmistuvat vuoden 2015 kuluessa. Lisäksi Vihdin kaavoitus osallistui rahoittajana KUUMA-kuntien HSL -selvitykseen. Meluselvitykset Ympäristöhäiriöiden selvittäminen on oleellinen osa kaavatyötä, jotta muodostuisi hyvää elinympäristöä. Vuonna 2014 tehtiin lukuisia meluselvityksiä erityisesti Nummelassa. Melualueille ei voi osoittaa kaavalla asumista, päiväkoteja, puistoja tms. meluherkkiä toimintoja. Nummelassa teetettiin poikkeuksellisen laaja pohjatutkimus vanhan teollisuuskiinteistön maaperästä. Palman kiinteistön alta löytyi kemikaaleja, mikä edellyttää maamassojen vaihtoa mikäli vanhan kiinteistön tilalle halutaan asuntorakentamista. Konsulttina meluselvityksissä toimi Promethor Oy Viistokuvaukset Suunnittelualueilta pyritään saamaan ajantasaisia viistokuvia. Kuvitusta käytetään hyväksi lupavalmistelussa, kaavasuunnittelussa sekä kaavan havainnollistamisessa. Vuonna 2014 kuvattiin Otalammella, Vihdin kirkonkylällä Kouvoinmäkeä sekä Nummelassa lentokenttää, Asemantietä, Pillistöntietä, Lankilaa ja Haapaniemeä. Vuonna 2015 tehtävä selvitystyö Vuoden 2015 kuluessa jatketaan valtatie 25 selvityksiä sekä teetetään kaavatyön edellyttämiä perusselvityksiä. Kaavoja varten laaditaan mm. luonto-, melu- ja tärinäselvityksiä, hulevesi- ja liikennesuunnitelmia ja pohjatutkimuksia sekä asennetaan pohjaveden tarkkailuputkia. Pienemmät selvitykset kilpailutetaan kevyesti sähköpostikyselyllä ja kaikista yli 15 000 euroa maksavista konsulttitöistä järjestetään avoin tarjouskilpailu. RAKENNUSKIELLOT Maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n mukainen asemakaavaja asemakaavan muutosalueen rakennuskielto on voimassa seuraavilla alueilla asemakaavan laatimista varten: - Oj 15 Ojakkalan asemakaava- ja asemakaavan muutosalue 20.4.2015 saakka Ojakkalan rakennuskieltoa tultaneen jatkamaan, joskin mahdollisesti muuttuneella aluerajauksella. Päätöksen jatkamisesta tekee kunnanhallitus. Rakennuskielto ei koske olemassa olevaan asuinrakennukseen liittyvän talousrakennuksen ja maatalousrakennuksen rakentamista eikä enintään kaksi asuntoa käsittävän asuinrakennuksen korjaamista tai sen vähäistä lisärakentamista. Toimenpiderajoituksella pyritään rajoittamaan sellaisia maansiirtotöitä, puiden kaatamista yms. jotka saattaisivat vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen tai jotka mahdollisesti turmelisivat taajama- ja maisemakuvaa. Toimenpiderajoituksen alaiset toiminnat ovat luvanvaraisia. Esimerkiksi metsähakkuut vaativat maisematyöluvan. KAAVOITUSKATSAUS 2014 13 MAISEMATYÖLUVAT Ennen moottorisahaan tarttumista tulee ottaa yhteyttä Vihdin kunnan kaavoitukseen ja selvittää tarvitseeko toimenpide luvan vai ei. Suullista lupaa ei ole olemassa, mutta suullisesti voi saada vastauksen, mikäli toimenpide ei ole luvanvarainen. Lupa tarvitaan yleisimmin asemakaava-alueella tapahtuvista puun kaadoista, toimenpiderajoitusalueilla sekä tietyillä osayleiskaavan alueilla. Vuonna 2014 kaavoitusyksikössä käsiteltiin 75 maisematyölupaa, joista suurin osa sijoittui asemakaava-alueelle. Yksi maisematyölupa oli kokonaan kielteinen, yhdeksän lupaa ehdollisia tai osittain kielteisiä. Yleisin syy siihen, että puun kaatamiseen ei tullut lupaa, oli puun kuuluminen jonkun toisen omistukseen kuin luvan hakijan. Neljässä tapauksessa rajoituksia tuli liito-oravan elinalueen suojelemiseksi. Asemakaava-alueella annettiin maisematyölupa yhteensä 622 erillispuun kaatamiseen, kahden kuusiaidan poistamiseen sekä useita yli 1000 neliön raivaamis- tai harvennuslupia. Erilaisia metsien maisematyölupia annettiin lähes 160 hehtaarille. Yksittäisiä puita koskevat luvat kohdistuivat lukumäärältään 1-95 puuhun, keskiarvon ollessa 12 puuta lupaa kohden. Metsien hakkuualueista suurin osa oli yli 5 hehtaarin kokoisia. Maisematyöluvista tehtiin neljä oikaisuvaatimusta ympäristölautakuntaan ja kahdessa tapauksessa lautakunta muutti päätöstä. Yksi maisematyölupa on tätä kirjoitettaessa Helsingin hallinto-oikeudessa. Maisematyöluvalla käsiteltiin myös kolme maansiirtotyötä (kaksi myönteistä, yksi kielteinen). Vuonna 2014 tehtiin vain yksi tutkintapyyntö poliisille luvattomasta puiden kaatamisesta. Maisematyölupapäätökset valmistelee kaavasuunnittelija ja päätöksen tekee kaavoituspäällikkö. Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen ympäristölautakunnalle. Lisätietoa ja ohjeet luvan hakemiseen löytyvät osoitteesta: http://www.vihti.fi/palvelut/kaavoitus/maisematyoluvat Luvan tarpeesta voi tiedustella numerosta 09 4258 3141, kun tiedät toimenpidepaikan osoitteen tai kiinteistötunnuksen. 14 KAAVOITUSKATSAUS 2014 POIKKEAMISLUVAT JA SUUNNITTELUTARVERATKAISUT Vuonna 2014 kaavoitusyksikössä valmisteltiin 28 poikkeamispäätöstä ja 42 suunnittelutarveratkaisua. Poikkeamisia haettiin eniten rantarakennuskiellosta tai asemakaavasta. Rakennuskiellosta haettiin poikkeamista selvästi aikaisempia vuosia vähemmän (alle 10). Kaiken kaikkiaan vuoden 2014 aikana tehtiin 17 myönteistä poikkeamispäätöstä (joista 2 ehdollisena) ja 3 kielteistä poikkeamispäätöstä. Osa näistä sisälsi myös suunnittelutarveratkaisun. Uudenmaan ELY-keskuksen toimivallassa olevia poikkeamispäätöksiä valmisteltiin myönteisenä tai ehdollisena 8, joista UUD ELY antoi 2 kielteistä ja 3 myönteistä päätöstä, kolmen kohdalla päätöstä ei ole vielä tehty. Suunnittelutarveratkaisupäätöksiä tehtiin 15 kielteisenä ja 27 myönteisenä, joista 4 ehdollisena tai osittain myönteisenä. Poikkeamisluvista ja suunnittelutarveratkaisuista päättää tekninen- ja ympäristöjohtaja. Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen kaavoitus- ja tekniselle lautakunnalle. Vuonna 2014 lautakunta käsitteli viisi oikaisuvaatimusta, mutta ei tehnyt päätöksiin muutosta. Kolmesta kielteisestä luvasta tehtiin valitus Helsingn hallinto-oikeuteen. HHO on hylännyt yhden valituksen, kahden käsittely oli vielä tätä kirjoitettaessa kesken. Vuoteen 2013 verrattuna poikkeamispäätösten määrä kasvoi kahdeksalla ja suunnitelutarveratkaisuiden määrä väheni kahdellatoista. Kiinteistön myyntiä tai rakentamista varten toimitettiin vuonna 2014 noin 400 kaavaotetta. Tämä on noin 40 vähemmän kuin vuonna 2013. SOPIMUKSET Asemakaavoitusta varten kunta on tehnyt maanomistajien kanssa kaavoituksen käynnistämissopimuksia, joiden pohjalta tehdään kaavoituksen edetessä maankäyttösopimukset. Sopimusneuvotteluista vastaa maankäyttöinsinööri (vuonna 2014 vs. maankäyttöinsinööri Mika Kukkula). Sopimuksen nimi Sopimusosapuoli Pvm Kohde Kaava Maankäyttösopimus Varpu-Liisa Vainio Kh 5.5.2014 Koivula Rn:o 1:563 Ot 17 Maankäyttösopimus Asunto Oy Vihdin Peltotie 4 Kh 26.5.2014 Niittypelto Rn:o 14:2 N 164 Maankäyttösopimus Asunto Oy Vihdin Niittytie 2 Kh 26.5.2014 Mullimäki Rn:o 1:287 N 164 Maankäyttösopimus Länsi-Uudenmaan Säästöpankki Kh 16.6.2014 VI-SE II Rn:o 3:64 N 95 Maankäyttösopimus Kiinteistö Oy Nummelan Linja-autoasema Kh 26.5.2014 Linjala Rn:o 20:5 N 146 Maankäyttösopimus Olenius Arvo Aarne kuolinpesän osakkaat Kh 29.9.2014 Höytiönummi Rn:o 4:190 N 106 B Maankäyttösopimus NPA-tarvike Oy Kh 27.10.2014 Kantomäki Rn:o 9:67 V 45 Maankäyttösopimus Mika Penttinen Kh 27.10.2014 Onnela Rn:o 9:66 V 45 Maankäyttösopimus Markku Tiainen Kh 27.10.2014 Kuusipelto Rn:o 1:19 ja Kuusipuro Rn:o 9:339 V 45 Maankäyttösopimus Vihdin Konehallit Oy Kh 27.10.2014 Harjumäki II Rn:o 9:262 ja Harjumäki Rn:o 9:282 V 45 Maankäyttösopimus Pentti Torvinen Kh 27.10.2014 Kolmio Rn:o 9:214 V 45 Maankäyttösopimus Marjana Kusmin, Tarja Niittymäki ja Dogico Oy Kh 27.10.2014 Kuusikko Rn:o 2:1 V 45 Maankäyttösopimus Ari tiainen Kh 27.10.2014 Värskönpelto Rn:o 1:58 ja Kuusirinta Rn:o 9:340 V 45 Maankäyttösopimus Mikko Perkoila Kh 27.10.2014 Värskönniitty Rn:o 1:33 V 45 Maankäyttösopimus Seppo ja Eila Tamminen Kh 27.10.2014 Värskönniitty II Rn:o 18:0 V 45 Maankäyttösopimus Harri ja Sisko Nurmisto Kh 17.11.2014 Nurmisto Rn:o 1:25 ja Nurmisto II Rn:o 9:233 V 45 Kauppakirja Kerttu Huitu Kh 10.3.2014 Nissola Rn:o 1:248 ja Seppä Rn:o 4:178 N 106 Kauppakirja Antti Laustio Kh 10.3.2014 Sveitsinmäki Rn:o 3:324 ja Sveitsinmäki I Rn:o 1:205 N 106 ja N 159 Käynnistämissopimus Sara Maattola-Lindholm Kh 16.6.2014 Haitti Rn:o 2:91 Oj 17 Käynnistämissopimus Corinne ja Bettina von Renteln Kh 16.6.2014 Janttula Rn:o 1:143 ja Fasanbacken Rn:o 2:97 Oj 17 Käynnistämissopimus Antti Laustio Kh 11.8.2014 Sveitsinmäki 1 Rn:o 10:8 N 148 Käynnistämissopimus Mimosa Virkkunen ja Sari Sarva Kh 11.8.2014 Hakala Rn:o 1:196 ja Kuikku Rn:o 2:201 N 148 Käynnistämissopimus VHL-Kiinteistöt Oy Kh 11.8.2014 Ylitalo Rn:o 2:244 Oj 16 Käynnistämissopimus Suur-Seudun Osuuskauppa SSO Kh 16.6.2014 Tuomela Rn:o 2:4, Toivola N 140 Rn:o 2:468, Aura Rn:o 2:546 ja Tavaratalo Rn:o 3:236 KAAVOITUSKATSAUS 2014 15 YHTEYSTIETOJA Teknisen ja ympäristökeskuksen johtaja: Kari Setälä Tekninen ja ympäristöjohtaja, DI Ympäristölautakunnan esittelijä 09 4258 3165, matkap. 044 042 1347 Kaavoituspalvelut: Käyntiosoite: Asemantie 30 Postiosoite: PL 13, 03101 NUMMELA Vihdin kunnan puhelinvaihde: (09) 4258 3000 Kaavoituksen fax: (09) 4258 3170 Sähköpostiosoite: tekninen-ymparistokeskus@vihti.fi Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@vihti.fi Vihdin kunnan internet-kotisivu: http://www.vihti.fi Kaavoituksen internet-kotisivujen aloitussivu: http://www.vihti.fi/palvelut/kaavoitus Suvi Lehtoranta Kaavoituspäällikkö, M-A Kaavoitus- ja teknisen lautakunnan esittelijä kaava-asioissa, osayleiskaavat, maisematyöluvat p. 050 3768 753 Anne Riikonen Toimistosihteeri Asiakaspalvelu, suunnittelutarveratkaisujen sekä poikkeamis- ja maisematyölupien tiedustelut ja naapurien kuulemiset sekä teknisen ja ympäristöjohtajan tekemien päätösten toimeenpanot p. 09 4258 3141 Eila Siikanen Suunnitteluavustaja Kaavatiedustelut, karttatilaukset, kaavojen piirtäminen, ajantasakaavat p. 09 4258 3142 Elisa Pajunen, ins. AMK Liikennesuunnittelija Liikenneturvallisuus, ulkomainonta p. 044 467 5444 Matti Hult Kaavasuunnittelija, YKS Asemakaavat, ranta-asemakaavat, lupavalmistelu, kaavoituksen www-sivut p. 050 3024 695 Tarja Johansson Kaavasuunnittelija, ins. AMK Asemakaavat, lupavalmistelu p. 044 0421 171 Kiinteistöpalvelut Petra Ståhl Maankäyttöinsinööri, FM Kiinteistöpalveluiden esimies Maapolitiikka, maanhankinta, etuostoasiat, tontinluovutus p. 050 5766 256 Tuomas Turpeinen Kaavasuunnittelija, FM Osayleiskaavat, asemakaavat, tilastot, lupavalmistelu p. 044 767 4785 Miia Perätalo Kaavasuunnittelija, ins. AMK Osayleiskaavat, asemakaavat, lupavalmistelu p. 044 042 1345 Eila Oulujärvi Kaavoitusassistentti Kaavojen piirtäminen, ajantasakaavat, hakemistoja kieltokartat p. 09 4258 3140 16 KAAVOITUSKATSAUS 2014 Paula Eerola Maankäyttösihteeri Kaava-alueiden ulkopuoliset maanvuokraasiat, maanvuokrarekisterin koordinointi ja kehittäminen p. 09 4258 3506 Kaavoitus- ja teknisen lautakunnan Lautakunnan esittelijät ja sihteeri jäsenet 2014 Rauno Kujanpää, Tekninen ja ympäristöjohtaja 31.12.2014 saakka, 12.1.2015 alkaen Kari Setälä Suvi Lehtoranta, kaavoituspäällikkö Jarkko Riipinen, katupäällikkö Mikko Hytönen, tilapalvelupäällikkö Sähköpostiosoitteet ovat pääsääntöisesti muotoa etunimi.sukunimi@vihti.fi Kim Lehtola, puheenjohtaja Koivuniementie 22 03220 Tervalampi p. 0400 406 870 Salme Napari, sihteeri Arvo Keskinen, varapuheenjohtaja Asemantie 30, 03100 NUMMELA p. 044 767 4848 salme.napari@vihti.fi Tammenkalliontie 24 03400 Vihti p. 0400 413 922 Muut viranomaiset Jarmo Hynnälä Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaantie 12 03400 Vihti p. 0400 828 202 PL 36, 00521 HELSINKI Käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 HELSINKI Asiakaspalvelu puh. 020 636 0070 www.ely-keskus.fi Ritva Sallmén Kotoniementie 70 a 03250 Ojakkala p. 050 532 1775 Jouko Lindfors Laurintie 382 03300 Otalampi p. 0400 419 709 Aili Bertling p. 0400 815 958 bertling@kolumbus.fi Leena Vehkovuori Lusilantie 676 03250 Ojakkala p. 040 544 6615 Vihdin alueesta vastaavat: Sanna Andersson, ylitarkastaja, (maankäyttö) Anna Yrjölä, ylitarkastaja (liikenne) Uudenmaan liitto Esterinportti 2 B, 00240 HELSINKI puh. (09) 476 7411 www.uudenmaanliitto.fi Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Villa Ormnäs Ormnäsintie 3, 10600 TAMMISAARI puh. 019 289 2500 http://www.raasepori.fi/palvelut/museo Päivi Ruostesaari p. 0400 718 964 Jukka Koivunen p. 040 840 1452 Kunnanhallituksen edustaja Anu Rajajärvi Seunakuja 2 B 03100 Nummela p. 040 733 9977 Nuorisovaltuuston edustajat Kim Kivari Salla Napari KAAVOITUSKATSAUS 2014 17 Raportissa esitetyt lainaukset maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL) eivät ole kaikilta osin suoria lainauksia. Lakipykälien tekstiä on osittain lyhennetty, kuitenkin niin, ettei lakipykälien merkitys ole muuttunut. Alkuperäiset MRL:n säännökset löytyvät muun muassa osoitteesta www.finlex.fi Kaavoituskatsaus 2014 on saatavilla Vihdin kunnan kaavoitustoimesta, Asemantie 30, Nummela. Kaavoituskatsaus julkaistaan myös kunnan internet-sivuilla http://www.vihti.fi/palvelut/kaavoitus/asemakaavoitus Raportin valokuvat © Vihdin kunnan kaavoitustoimi.
