Hoiva-alalle toivotaan enemmän yrittäjyyttä YRITTÄJYYS
Transcription
Hoiva-alalle toivotaan enemmän yrittäjyyttä YRITTÄJYYS
11 Keskiviikko 4.2.2015 YRITTÄJYYS: Kuopion seudulle on perustettu viime aikoina erityisen innokkaasti personal trainer -yrityksiä Hoiva-alalle toivotaan enemmän yrittäjyyttä MILLA KAHELIN Kuopion seudulla perustettiin viime vuonna 197 uutta yritystä, eivätkä tiukat taloudelliset ajat ole vaikuttaneet yritysten perustamisintoon. – Päinvastoin, sillä vuonna 2013 vuonna yrityksiä perustettiin hieman viime vuotta vähemmän. Kuopion seudulla ei ole havaittavissa luovuttamisen mentaliteettia. Tämä on kehittyvä ja kasvava alue, jossa on uutta virtaa, iloitsee Kuopionseudun Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Antti Ylönen. Mediassa on puhuttu ”Kuopion ihmeestä”, kun Pohjois-Savon työmarkkinoilla on löydetty tehokkaasti töitä työttömille. Samaa hyvää nostetta on nähtävissä myös Uusyrityskeskuksessa. – Aika paljon on omistajanvaihdoskuvioita tai sitä, että henkilökunta lähtee jatkamaan yritystoimintaa esi- merkiksi lopettamisen jälkeen. Pohjois-Savon alueella tehdään vuosittain noin 300 starttirahapäätöstä. Jari Koskinen Pohjois-Savon TE-toimistosta kertoo, että tähän asti raha on pyritty takaamaan aloittelevalle yritykselle vuoden ajaksi. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut ja starttirahan kesto lyhenee. – Taustalla on tiukentunut määrärahatilanne. Pystymme tukemaan hyviä aloittavia yrityksiä, mutta ehkä hieman aiempaa tiukemmalla seulalla. Hoiva-alalle mahtuisi yrittäjiä Yleisimmin yrityksiä perustetaan palvelualalle, kun taas kaupan ala on tällä hetkellä hieman alamaissa. Ylönen kertoo, että yksi viime aikojen ”hittikuvio” on ollut perustaa personal trainer -palveluja tarjoava yritys. – Sille alalle ei juurikaan mahdu enää uusia toimijoita. Sen sijaan Ylönen toivoisi näkevän enemmän yrittäjyyttä hoiva-alalla. – Toivoisin, että PohjoisSavoon syntyisi useita lähihoitajia työllistävä yritys. Se vaatisi pääomasijoittajan sekä sopivan tyypin vetämään yritystä. Itseäni huolestuttaa se, että ulkomaiset toimijat tulevat tänne ja painavat hintoja alas keinotekoisesti. Samalla palvelujen laatu voi heiketä. Ylönen harmittelee sitä, että kilpailulainsäädäntö taistelee kotimaisia pieniä yrityksiä vastaan. – Pienemmillä yrityksillä on vaikeaa pärjätä tarjouskilpailuissa, kun ei ole tarpeeksi leveitä hartioita. Vaatisi päättäjiltäkin rohkeutta ostaa palveluja pienemmiltä toimijoilta, mutta nyt tunnutaan pelkäävän, etteivät nämä pysty täyttämään lupauksia. Mutta vaikka yritys olisi noteerattu pörssissä, ei se tee siitä yhtään parempaa. Tukien varaan ei haluta jäädä Antti Ylönen arvioi, että Kuopionseudun Uusyrityskeskuksen noin 500–600 vuosittaisesta uudesta asiakkaasta kymmenisen prosenttia on ulkomaalaisia. – Tänne on muuttanut sellaisia ihmisiä, jotka haluavat elämässään eteenpäin. Elintasopakolaisia tänne ei juurikaan tule, vaan monet ovat koulutettuja. He eivät silti voi välttämättä tehdä omassa maassa saatua koulutusta vastaavaa työtä, mutta he haluavat jotenkin työllistää itsensä. Ylönen kertoo, että etenkin maahanmuuttajamiehille on yleensä kunnia-asia elättää itse oma perhe. – Tukien varaan ja yhteiskunnan elätettäväksi ei haluta. Minusta se on hieno viesti. LYHYET Adressi kevyen liikenteen väylän puolesta INKA MATILAINEN Riistaveden kyläyhdistys ry luovutti maanantaina 2.2. kuopiolaisille poliitikoille adressin turvallisen kevyen liikenteen väylän rakentamisen puolesta Joensuuntielle Vartialasta Riistavedelle. Adressia oli luovuttamassa parikymmentä kyläläistä ja vetoomuksen allekirjoitti määräaikaan mennessä lähes tuhat henkilöä. Yhdistyksen puheenjohtaja Asko Tapaninen kertoo, että vaarallisin paikka tieosuudella on kirkkosalmen kapealla kivisillalla. Hän harmittelee, että etenkään kesällä vanhusten ja koululaisten ei ole turvallista kulkea sillan yli pyörällä tai jalan vilkkaan liikenteen takia. – Riistaveden kirkon ja hautausmaan välistä kulkevan, Joensuun tien eli valtatie 9:n liikennekuormitus on lisääntynyt vuosi vuodelta. Valtatie 9:n perusparannuksen yhteydessä tehtiin kevyen liikenteen väylä Vuorelasta Vartialaan saakka. Odotimme, että väylää jatkettaisiin loput viitisen kilometriä myös Melalahteen saakka. Lähes valmiiksi suunniteltu Vartiala–Riistavesi-ohitustie olisi kyläläisille ykkösjuttu, mutta jo kevyen liikenteen väylä purkaisi motin. Tapaninen toivoo, että vaalityötään Kuopiossa tekevät poliitikot ottaisivat maalaiskylien asukkaiden turvallisen liikkumisen omaksi asiakseen. Aija Pirinen Milla Kahelin Joukko Riistaveden asukkaita kävi luovuttamassa adressin kuopiolaisille poliitikoille maanantaina. Kuvassa etualalla Tapani Honkamaa, Asko Tapaninen, Juha Rautiainen ja Eila Pitkänen. Kuopion vanhemmat järjestäytyivät Tuulamaria Toivanen toteaa, että yrityksen perustaminen on teettänyt valtavan määrän töitä. ”Se ei kuitenkaan tunnu työltä, kun tähän on niin hirveän kova palo”, hän toteaa. ”Mietin, onko tässä mitään järkeä” MILLA KAHELIN Tuulamaria Toivanen on yksi tänä vuonna yrityksen perustavista kuopiolaisista. Toivasen molemmat vanhemmat ovat olleet pienyrittäjiä, mutta hänelle yrittäjyys ei ollut itsestäänselvyys. – Olen peruskoulutukseltani lääkäri. Työssäni minulle jäi usein sellainen olo, että ihmisillä olisi niin paljon asioita, joista he haluaisivat puhua. Tuntui, että vastaanotolla jäi aina jotakin kesken. Sii- tä alkoi kiinnostus lähteä kehittämään enemmän henkistä puolta. Tutustuminen eri maailmaan Toivanen ei kuitenkaan halunnut lähteä opiskelemaan psykiatriksi, mutta hän halusi selvittää, mitä keskustelemalla ja ihmisen kanssa yhdessä työskentelemällä olisi mahdollista saada aikaiseksi. Niinpä hän opiskeli kolme vuotta ratkaisukeskeistä voimavarasuuntautunutta lyhyt- terapiaa. Samalla kypsyi idea omasta yrityksestä. – Minulle tuli kauhea tiedon tarve ja toisaalta myös riittämättömyyden tunne. Silloin otin yhteyttä Uusyrityskeskukseen ja sain todella paljon apua. Pohdin kovasti, onko yrittämisessä tällaisena aikana mitään järkeä ja jopa äitini sanoi, että mieti vähän. Kaikki halukkaat eivät kuitenkaan pääse terapiaan ja psykoterapeuteista on hirvittävän iso pula. Toivanen toteaa, että yri- tyksen perustaminen ei ole mikään helppo juttu ja sen eteen pitää tehdä paljon töitä. Nyt hän on siinä vaiheessa, että Psykoterapiapalvelu Mielen asema aloittaa toimintansa maaliskuun alussa. – Olen kuitenkin varma, että tämä on minun juttuni. Minulla on turvallinen olo lähteä eteenpäin ja alan tänään tehdä starttirahahakemusta. On mielenkiintoista tutustua ihan erilaiseen maailmaan, eikä se tunnu pakolta, kun tämä tulee omasta halusta. Kuopiolaiset vanhempainyhdistykset ovat perustaneet yhteisen alueyhdistyksen. Kuopion vanhempainyhdistysten alueyhdistys ry:n tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten parempaa kasvuympäristöä ja tuoda vanhempien mielipiteitä esiin koulutusta ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä. Vastaavia alueyhdistyksiä on Suomessa parisenkymmentä. Alueyhdistykset toimivat tiiviissä yhteistyössä opetuksen järjestäjän, nuorisotyön ja varhaiskasvatuksen kanssa. Uuden yhdistyksen puheenjohtajaksi on valittu Tiina Viljakainen. – Alueyhdistyksen perustamiskokoukseen osallistui 15 vanhempainyhdistystä. Seuraavaksi yritämme tavoittaa kaikki loputkin vanhempainyhdistykset ja kutsua heidät mukaan toimintaan. Hyväksymme myös henkilöjäsenet, eikä edes jäsenmaksua peritä, toteaa Viljakainen yhdistykisen tiedotteessa. Kuopion vanhempainyhdistysten alueyhdistyksen seuraava tapaaminen pidetään Aurinkorinteen koululla torstaina 12. helmikuuta kello 18. Uudiskohteita esitellään kaupungintalolla Kuopion kaupungintalolla järjestetään ystävänpäivänä 14. helmikuuta kello 11–13 uudiskohdetapahtuma. Tilaisuudessa esitellään Kuopioon asuntotarjontaa. Rakennusyhtiöt esittelevät uusia kerrostalo- ja rivitalokoteja. Tilaisuudessa on paikalla myös kaupungin edustajia kertomassa omakotitonteista sekä tulevien vuosien rakentamisalueista. Tilaisuus on suunnattu kaikille asunnoista ja kaavoituksesta kiinnostuneille.