pdf-tiedostona (3 Mt) - Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Transcription

pdf-tiedostona (3 Mt) - Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Kyrkan och vi
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
8/2015
www.turunseurakunnat.fi
Kuvataiteilija
Heikki Marila
vavahduttaa
eikä jätä kylmäksi.
Sivut 9–11
Viisikymppinen
Kirkko ja me -lehti
on oman aikansa peili.
Sivut 5–7
Studentprästernas
Öylättirauta
jobb är att
finnas till.
takasi taloudellisen
itsenäisyyden
1700-luvun naiselle.
Sidan 8
Takasivu
2
KIRKKO JA ME ■ No 8 ■ 25.9.2015
25.9.–30.10.2015
K
Muutosten aikaa
esä on kääntymässä syksyksi.
Tai ainakin yleensä syyskuussa päivät muuttuvat viileneviksi
ja pimeneviksi. Ulkona metsässä huomasin käveleväni keltaisten lehtien
päällä. Sateinen kesä- ja heinäkuu hämmensivät myös eräänä päivänä vastaani
tullutta tätiä, joka pohti, onko vielä odotettavissa lämmintä vai menemmekö kohti syksyä. Merkit ulkona viittaavat vahvasti
tulevaan muutokseen, vaikka mielissämme voimmekin haluta vielä kesäisiä päiviä.
Elämme muutoksen aikaa. Taloudelliset
muutokset vaikuttavat koko yhteiskuntaan.
Irtisanomisten ja työttömyyden myötä ne
muuttavat erityisesti irtisanottujen ja heidän läheistensä elämää. Sodat ja konfliktit saavat ihmiset liikkeelle ja suuret joukot ihmisiä kulkevat Lähi-idästä ja Afrikasta kohti Eurooppaa tavoittaen myös Suo-
ALUKSI
men. Nyt meneillään olevan pakolaiskriisin arvellaan olevan kenties suurin sitten
toisen maailmansodan.
Viime aikoina esillä olleet maahanmuuttoon liittyvät kysymykset koskettavat pakolaiskriisin myötä niin kodistaan paenneita,
turvapaikkaa etsiviä kuin myös meitä, joiden luota turvaa haetaan. Emme useinkaan
tunne muualta tulevien ihmisten kulttuurisia ja uskonnollisia tapoja. Oman kokemuksemme ja saamiemme tietojen lisäksi
mielipiteisiimme vaikuttavat myös ennakkoluulot ja kuulopuheet. Muutos voi synnyttää meissä pelkoja, joiden takia epäröimme vastata inhimilliseen hätään.
Jeesuksen sanat haastavat meidät kristityt tarkastelemaan oman sydämemme tilaa ja miettimään, miten suhtaudumme
lähimmäiseemme: ”Minun oli nälkä, ja te
annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano,
ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin
koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä
olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun
luokseni.” Jotta emme pääsisi liian helpolla, Jeesus jatkoi vielä puhettaan: ”Kaiken,
minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle
Muutos voi
synnyttää
meissä pelkoja.
näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet
tekemättä minulle.” (Matt. 25)
Elämämme ympärillä tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Elämämme itsessään on
muutosta. Tosinaan elämäämme vaikuttavat muutokset tulevat yllättäen, joskus
ne antavat merkkejä itsestään niin, että
saamme aikaa valmistautua kohtaamaan
ne. Tiedämme, että kesän jälkeen tulee syksy, talvi, kevät ja lopulta jälleen kesä. Joka
vuosi kohtaamme syntymämme merkkipäivän ja samalla vanhenemme vuoden
– halusimmepa sitä tai emme. Muutos on
sitä, kun jokin asia muuttuu toiseksi. Silloin, kun emme voi itse vaikuttaa muutokseen, voimme luottaa Häneen, joka tuntee
meidän ja lähimmäisemme sydänten tilan, hallitsee muutokset ja tuntee tulevaisuuden, ennen kuin me sen koemme nykyisyytenä.
”Siis älä pelkää, kuin jokin muuttuu.
Matkaan jo lähde, tässä on tie. Jumala antaa sen mitä puuttuu, lävitse kaiken hän sinut vie. Havahdu uskon todellisuuteen, Hän
saapuu arkeen kuin ennenkin. Sinua kutsuu johonkin uuteen. Sen mitä annat, saat
takaisin.” (Anna-Mari Kaskinen)
Leena Koski
❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧
SATTUVAT SANAT
”Tahdommepa lukea kriittisesti maailman asioista tai myötäeläen kaunokirjallisuutta, lukeminen on joka tapauksessa avain parempaan maailmaan. Pieni koululainen Suomessa tai maailmalla on suuren asian äärellä, kun hän tavaa
ensimmäistä aapistaan. Pidetään huoli siitä, että hän saa tilaisuuden oppia lukemaan mahdollisimman hyvin.”
Professori Jaakko Hämeen-Anttila,
Kirkko ja kaupunki 9.9.2015
”Kirkon julkisuuskuvaa kaventaa keskustelu, jota käydään esimerkiksi tasaarvoisesta avioliittolaista ja naispappeudesta. Kirkko joutuu altavastaajan rooliin
sen sijaan, että se itse olisi avaamassa arvokeskustelua tärkeistä kysymyksistä.”
Kansanedustaja Jutta Urpilainen,
Silta 2.9.2015
Taloudelliset ongelmat ovat selvästi yleisin syy hakea apua. Mutta usein niiden
takana saattaa olla esimerkiksi mielenterveysongelmia tai muuta sairautta. Elämä voi tuntua merkityksettömältä. Työtä ei ole kaikille eikä nykyajan työelämä
jousta, jos voimat eivät riitä. Se on kaikki tai ei mitään.”
Diakonissa Anna Sundell,
valomerkki.fi 14.9.2015
”Kristinusko korostaa kaikkien ihmisten tasaveroisuutta, yhtäläistä ihmisarvoa
ja -oikeuksia. Mikään muu merkki kuin risti ei voine olla aatteellisesti yhtä kaukana rasismista. Risti on anti-rasistinen logo.”
Teologi, kirjailija Janne Villa,
Sana 10.9.2015
KUUKAUDEN SANA
Laula, leiki, hyppele!
M
uistatko koska viimeksi olet
hyppinyt ilosta laulaessasi
virttä? Entä nauranut kirkossa? Tai rukoillut kädet yhdessä toisten kanssa? Olen itse havainnut, että
monet lapsen toimintatavat avaavat minulle
uskoa ja yhteyttä Jumalaan uudella tavalla.
Ei tarvitse olla lapsellinen, mutta hyppiminen tai nauraminen kirkossa tekevät myös
aikuiselle hyvää!
Lasten evankeliumissa Jeesuksen luo tuotiin lapsia, jotta hän koskisi heihin. Opetuslapset moittivat tuojia, mutta Jeesus närkästyi
ja sanoi: ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. Totisesti: joka ei
ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin
lapsi, hän ei sinne pääse.” Hän otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä. (Mark. 10:13–16)
Jeesus teki esimerkillään pienimmistä suurimpia. Hän otti lapset sylinsä ja siunasi heitä, mikä oli erityinen arvostuksen merkki. Syli
on aina jotain hyvin erityistä. Jeesus myös kehotti ottamaan mallia lapsista. Olemaan lapsen kaltainen. Uskomaan rohkeasti ja luottavaisesti Jumalaan. Olemaan aito ja rehellinen, omanlainen itsensä. Aikuiset myös saivat Jeesukselta tärkeän tehtävän. Heidän tulee pitää hyvää huolta lapsista, edistämää las-
ten oikeuksia ja huomata lasten arvo tärkeinä ja aikuisten kanssa tasavertaisina seurakuntalaisina.
Tänä syksynä päiväkerhotyö täyttää 70
vuotta. Päiväkerho on hieno esimerkki siitä, miten seurakunnat ovat ottaneet lapset
ja lasten erityisyyden huomioon. Evankelisluterilaisen kirkon ensimmäinen päiväkerho
aloitti toimintansa Turun tuomiokirkkoseurakunnassa syksyllä 1945. Kerho oli ensimmäinen arkisin kokoontuva kirkon varhais-
kasvatuksen muoto Suomessa.
Vuosikymmenien aikana sadattuhannet
suomalaiset lapset ovat kokoontuneet päiväkerhoihin ja seurakunta on tullut tutuksi perheille. Tärkeää kuitenkin on ollut, että
lapset ovat saaneet elää ja uskoa kerhoissa
heille tyypillisellä tavalla: leikkien, laulaen,
nauraen ja hypellen. Päiväkerhossa lapsi on
otettu vakavasti ja kohdattu tärkeänä seurakuntalaisena. Lapsuus on saanut olla tärkeä
elämänvaihe. Päiväkerhosta laajentunut kirkon monimuotoinen varhaiskasvatus tavoittaa tuhansia lapsia ja aikuisia viikoittain tänäkin syksynä Turussa ja Kaarinassa.
Mikkelinpäivänä 4.10 seurakunnat kutsuvat nykyisiä ja entisiä päiväkerholaisia sekä
päiväkerhotyön ystäviä mukaan perhemessuihin. Monissa messuissa kaikuu iloisesti juhlavuoden laulun sanat: ”Laula, leiki,
hyppele, ystävistä iloitse. Ovi jo avoinna on,
Pieni suurinta on!” Päiväkerholaisten ilo tarttuu messuissa
varmasti kaikkiin seurakuntalaisiin. Rohkaistu leikkimään, laulamaan ja hyppimään
lasten mukana! Meitä kaikkia kutsutaan olemaan lapsen kaltaisia, uskomaan ja elämään
seurakunnassa luottavaisesti ja iloisesti.
Mirkka Torppa
Hiippakuntasihteeri,
Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli KANNEN KUVAT
Kuvataiteilija Heikki Marilan näyttely Kukkia ja perkeleitä oli kesän ajan esillä
Wäinö Aaltosen museossa. Marilan vahvat teokset jättävät jälkensä myös katsojaan.
Kuva Jussi Vierimaa
25.9.2015 46. vuosikerta
Julkaisija | Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä | Åbo och S:t Karins kyrkliga
samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava 30.10.2015
Kustantaja Kotimaa Oy
Toimitusneuvosto Harri Raitis,
Mia Henriksson, Anni Itähaarla, Tiina Jakobsson, Lauri Palmunen, Ann-Mari Rannikko, Jyrki Tuominen
Päätoimittaja Paula Heino,
Toimitussihteeri Mervi Sipilä, mervi.sipila@evl.fi
Toimittajat Leena Koski ja Minna Vesanto
paula.heino@evl.fi
Seurakuntien ilmoitukset turku.tiedotus@evl.fi
Taitto ja kuvan­käsittely Erkki Kiiski ja Kotimaa Oy
Ilmoitus­
Jakelu Posti
Jakeluhuomautukset
markkinointi Pirjo Teva, puh. 202 754 2284, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi
Timo Karonen, p. 0207 542 267
Toimitus
Tiedotustoimisto,
Eerikinkatu 3
PL 922, 20101 Turku
puhelin (02) 261 7111
turku.tiedotus@evl.fi
www.turunseurakunnat.fi
3
KIRKKO JA ME ■ No 8 ■ 25.9.2015
Heinänokka
väliaikaisesti
pakolaisten käyttöön
Leena Koski
● Seurakuntayhtymän Hei-
nänokan leirikeskus Satavassa on
muuttunut kahdeksaksi kuukaudeksi pakolaisten majoitustilaksi. Heinänokkaan majoitettiin noin sata
pakolaista 7.9. Tulevien kuukausien
aikana Heinänokassa tulee olemaan
suuri vaihtuvuus, sillä pakolaisia sijoitetaan muualle, kunhan heille löytyy pysyvämpi asuinpaikka. Edellisten asukkaiden poistuessa vapautuvat
huoneet annetaan uusille tulijoille.
Heinänokka täyttyi jo ensimmäisenä päivänä. Ensimmäiset asukkaat
saapuivat Liedon seurakunnan järjestämästä hätämajoituksesta aamupäivän aikana, iltapäivällä leirikeskukseen saapui muuta kautta lisää
pakolaisia. Heinänokkaan majoitetut pakolaiset ovat lähtöisin lähinnä
Afganistanista, Irakista ja Somaliasta.
Seurakuntayhtymän ja SPR:n välisen sopimuksen mukaisesti yhtymä
tarjoaa pakolaisille majoitustilat sekä
kolme päivittäistä ateriaa.
Heinänokan leirikeskukseen jo sovittujen varausten uudelleenjärjestely merkitsee isoa työsarkaa. Varaukset siirretään joko muihin seurakuntayhtymän leirikeskuksiin tai vastaaviin tiloihin lähiseurakunnissa. Yhtään leiriä tai muuta tilaisuutta ei
tarvitse peruuttaa. Pelkästään syyslokakuulle Heinänokkaan oli tehty
37 varausta.
– Kaikille jo varauksen tehneille
asiakkaille järjestetään ripeästi uudet tilat ja heihin ollaan yhteydessä.
Heidän ei siis tarvitse olla huolissaan,
vaan me hoidamme järjestelyt, sanoo
leirikeskustyön johtaja Taina Vuorimies seurakuntayhtymästä.
Heinänokkaan vanhempiensa ja veljensä kanssa Irakista
saapunut tyttö tarkkaili uutta ympäristöä hieman jännittyneenä
ja piti tiukasti kiinni isän kädestä.
– Pakolaiset ovat hyvin haavoittuvassa asemassa, ihmissalakuljettajien ja muiden rikollisten
armoilla. Vaarallisen matkan taittaneiden joukossa on esimerkik-
auttamisen vyöryn ja muun muassa vaateapua on pakolaisille virrannut niin, että avun kerääjien
varastotilat ovat täyttyneet.
Vaateavun kerääjät toivovatkin,
että hyvää auttavaa mieltä pidettäisiin sinnikkäästi yllä syksymmälle. Myöhemmin syksyllä muun
muassa tarpeellisille talvilämpimille vaatteille ja jalkineille on
taas varastotilaa.
Suomen Punainen Risti kertoo ajankohtaisista tarpeistaan
vapaaehtoissivuillaan rednet.punainenristi.fi/turku > Uutiset. Vapaaehtoiseksi vaatteiden ja tavaroiden lajittelijaksi voi ilmoittautua SPR:n sivuilla www.punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi.
SPR:n sivun lisäksi kannattaa
seurata seurakuntien nettiuutisia
osoitteessa www.turunseurakunnat.
Syyskuun alussa Mikaelinseurakunnan Café Mikael, joka on
jo vuoden verran jakanut vaateapua sitä tarvitseville Pansiossa,
sai Osuuspankilta lisää vaatejakelutiloja Hövelin palvelutalossa.
Café Mikael on lähellä vastaanottokeskusta ja palvelee pakolaisia materiaalisen avun lisäksi myös ruokahuollossa. Café Mikaelin ajankohtaisista tarpeista
saa tietoa muun muassa Facebookista ryhmästä Lämpöä lähimmäiselle.
Piikkiön seurakunta kantaa
huolta pakolaisten tarkenemisesta viilenevässä syksyssä ja kerää joulukuun alkuun saakka villasukkia pakolaisille. Villasukkia
ja sukkalankoja voi tuoda Piikkiön vanhan seurakuntatalon
nuorisotiloihin keskiviikkoisin
klo 18.30–21.
Piikkiön sukankutojille ovat
sukkalangatkin tervetulleita.
fi ja sen Pakolaiskriisi-sivua, jonne
päivitetään ajankohtaista tietoa keräyksistä seurakunnissa.
Vinot hautakivet
pyydetään oikaisemaan
● ”Arvoisa omainen / haudan
hoitaja. Tämän hautamuistomerkki
on vaarallinen. Voitte oikaista muistomerkin itse tai antaa työn kiviliikkeen tehtäväksi.”
Tällaisia tiedotteita on Turun ja
Kaarinan hautausmailla pystytetty
kesän ja alkusyksyn aikana kaikkiaan lähes 900 haudalle, joiden vaarallisen vino ja ehkä jopa heiluva hautakivi ei enää ole turvallinen haudalla kävijöille tai hautausmaalla työtä tekeville.
Hautakivi on saattanut vuosien
mittaan kallistua esimerkiksi roudan
vuoksi. Vinot hautakivet pyydetäänkin nyt oikaisemaan niin, että ne ovat
kunnolla ja vakaasti pystyssä. Tarkoitus on parantaa sekä kävijöiden että
työntekijöiden turvallisuutta.
Hautakivet ovat omaisten omaisuutta ja niiden kunnossapito on omaisten
vastuulla. Hautakiven oikaisemiseen
Heidi Grannas
Johanna Paloposki
Kirkkoherra Ville Niittysen
siunasivat virkaan eläkkeelle
jäänyt kirkkoherra Pirjo
Vahtola, pastori Eero Heino,
arkkipiispa Kari Mäkinen,
lääninrovasti Jukka Järvensivu
ja yhteisen kirkkoneuvoston
jäsen Merja Ainasoja.
si yksin matkustavia lapsia. Suomen uuden hallituksen tekemien avustustyön leikkauspäätösten
takia Kirkon Ulkomaanavun työ
on enemmän ja enemmän yksityisten lahjoittajien tuen varassa.
Vaikka tilanne on haastava, Ulkomaanavulla on vastuu ja ammattitaito toimittaa apu perille, kertoo KUA:n toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Lahjoita pakolaisten auttamiseksi: Nordea IBAN FI33 1572
3000 5005 04, viesti: Pakolaiskriisi tai lähetä viesti Lahjoitus
numeroon 16499 (20 e).
Leena Koski
● Pakolaiskriisi on nostattanut
Kaarinan kirkkoherra
Niittynen asetettiin virkaan
kirkkoherra Ville Niittynen asetettiin
virkaansa Kaarinan kirkossa sunnuntaina 6. syyskuuta. Niittysen siunasi virkaan arkkipiispa Kari Mäkinen.
Ville Niittynen valittiin maaliskuussa Kaarinan seurakunnan kirkkoherraksi Pirjo Vahtolan jäädessä eläkkeelle. Hän toimi aiemmin Rauman seurakunnassa johtavana kappalaisena.
Niittynen on teologian ja valtiotieteen
maisteri ja jatko-opiskelija Turun yliopistossa. Niittynen valittiin kirkkoherraksi välillisellä vaalilla, jossa valinnan teki seurakuntaneuvosto. Hän
sai yli puolet annetuista äänistä.
● Kirkon Ulkomaanapu (KUA)
ryhtyy auttamaan Eurooppaan paenneita ihmisiä Unkarissa, Serbiassa ja Kreikassa toimivien kumppaneidensa kautta. Tuella toimitetaan
puhdasta vettä, hygieniatarvikkeita,
käymälöitä, suihkuja, petivaatteita,
huopia sekä talvivaatteita. Lisäksi tarjotaan psykososiaalista tukea.
Tänä vuonna jo yli 2500 ihmistä on menettänyt henkensä pyrkiessään Eurooppaan. Elokuun loppuun mennessä Eurooppaan on tullut noin 300.000 pakolaista, kun
koko viime vuoden aikana pakolaisia saapui 219.000.
Apua tarvitaan
pitkin syksyä
MS
● Kaarinan seurakunnan uusi
KUA auttaa pakolaisia
Euroopassa
Kallistunut kivi voi olla
turvallisuusriski niin kävijöille
kuin työntekijöille.
ei riitä puutikku tai kivenmuru pohjakiven ja muistokiven välissä vaan kivi
tulee oikaista rautakangella ja topa-
ta pohjakivi kunnolla esimerkiksi sepelillä. Tarkempia ohjeita saa tarvittaessa hautausmaiden työnjohtajilta.
Jos kiven oikaisu on itselle ylivoimaista, työn voi tilata kiviliikkeeltä.
Seurakuntayhtymä oikaisee ne hautakivet, joille omaiset ovat hankkineet ns. tallehoidon 25 vuodeksi, mutta eri tilauksesta kiven oikaisuja ei voida enää tehdä.
Koska tiedotteita vinoista kivistä ei
lähetetä kotiin vaan pyyntö oikaisusta on vain haudalla, hauta kannattaa käydä syksyn mittaan tarkistamassa. Vuoden kuluttua vinot hautakivet
käydään uudestaan läpi ja arvioidaan
jatkotoimet, jos kiveä ei ole oikaistu.
Hautakiviä on pyydetty tiedottein oikaisemaan hautausmailla eri puolilla
Suomea. Helsinki ryhtyi toimeen työsuojeluviranomaisten vaatimuksesta
ensimmäisenä seurakunnista.
MV
4
KIRKKO JA ME ■ No 8 ■ 25.9.2015
Yhteinen kastepäivä
pienille ja isoille lapsille
● Vauvaperheen ensimmäi-
Ola Laiho
set kuukaudet ovat joskus niin työntäyteisiä ja uuvuttavia, että jo ajatus ristiäisten järjestämisestä tuntuu
ylivoimaiselta. Tilojen varaaminen
ja toimituksesta sopiminen sekä tarjoiluiden tekeminen eivät ole silloin
ykkössijalla univelkaisten vanhempien elämässä. Joskus lapsen kasteelle vieminen venyy kuukausia, toisinaan vuosiakin. Kastamiselle ei ole
yläikärajaa, joten kastetoimitus voidaan pitää milloin tahansa. Jotta
lapsen kastaminen olisi mahdollisimman mutkatonta, Tuomiokirkossa järjestetään Yhteinen kastepäivä
pienille ja isommille lapsille lauantaina 17.10.
Ola Laihon suunnittelema
moderni kastemalja kantaa
mukanaan kirkon historiaa.
Maljan pohjan kultaus on
peräisin kirkon vanhasta
katosta, joka purettiin
1970-luvulla. Kuparista
erotettu kulta juhlistaa
Tuomiokirkon kastemaljaa
ja kantaa kirkon tarinaa.
Kastepäivän järjestelyissä on mukana sekä Tuomiokirkkoseurakunta että Turun ruotsalainen seurakunta, mutta muidenkin seurakuntien alueella asuvat lapset ovat tervetulleita.
– Olemme varautuneet tekemään
toimitukset suomeksi ja ruotsiksi, mutta tarvittaessa muutkin kielet
luonnistuvat, lupaa vs. kappalainen
Milla Mäkitalo.
Oma ja yhteinen juhla
Kastetilaisuuksia järjestetään tasatunnein klo 12 alkaen. Yhdessä tilaisuudessa on korkeintaan neljä lasta.
Jottei odotus kävisi pienille pitkäksi, tilaisuuteen ilmoittaudutaan etukäteen, jolloin kasteen alkamisajankohta on ennalta tiedossa.
Yhteinen kastehetki sujuu perinteiseen tapaan virsineen ja rukouksineen. Itse kaste on kuitenkin jokaisen lapsen oma, ainutkertainen
hetki. Toimituksen aikana pieni
vauva on vanhempiensa tai kumminsa sylissä, isompi lapsi voi istua
tai seistä kastemaljan äärellä. Vauvoja varten kirkossa on kastemekkoja, isommille lapsille voi pukea
vaikkapa jotain valkoista ylle. Kas-
Terävästi
teen jälkeen lapsi siirtyy papin siunattavaksi alttarille, minkä aikana
toinen pappi aloittaa uuden kastetoimituksen.
Tilaisuuden jälkeen sakastissa on
tarjolla kastekahvit.
Kirkon jäseneksi
kasteen kautta
Kastettavaksi voidaan tuoda lapsi,
jonka vanhemmista ainakin toinen
kuuluu kirkkoon. Yli 12-vuotiaat
lapset voivat vanhempiensa suostumuksella liittyä kirkkoon, vaikkeivät vanhemmat olisikaan kirkon
jäseniä. Yli 15-vuotiailta kastettavilta edellytetään rippikoulun käymistä. Kaste liittää lapsen kirkon
jäseneksi ja osaksi Jumalan perhekuntaa.
Pääsääntöisesti kastettavalla tulee
olla kaksi kirkkoon kuuluvaa kummia. Kummiuteen liittyvissä kysymyksissä ja ongelmissa kannattaa
kääntyä papin puoleen.
Valmiiksi katettu
kastepäivä
Kasteiden määrä on vähentynyt jyrkästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viime vuonna Turus-
sa ja Kaarinassa syntyneistä lapsista kastettiin noin 60 prosenttia. Monissa seurakunnissa onkin pyritty tekemään kastepäivän järjestelyistä
mahdollisimman helppoja perheen
kannalta, jottei pienokaisen ensimmäinen oma juhla kuormittaisi
vauva-arjen uuvuttamia vanhempia
entisestään.
Tuomiokirkon lisäksi syksyllä järjestetään kaikille avoin kastejuhla
Henrikinkirkossa sunnuntaina 4.10.
Tietoa Henrikin kastejuhlasta löytyy muun muassa seurakunnan nettisivulta osoitteesta henrikinseurakunta.fi.
MS
Tuomiokirkon
Yhteiseen kastepäivään
liittyvät tiedustelut
ja ilmoittautuminen:
Tuomiokirkkoseurakunnan
vs. kappalainen Milla Mäkitalo,
milla.makitalo@evl.fi,
p. 040 3417 192 ja
Turun ruotsalaisen seurakunnan
pastori Malena Björkgren,
malena.bjorkgren@evl.fi,
p. 040 3417 461
Ilmoittautumiset 4.10. mennessä.
ajan hermolla. 19€
Juhlavuoden
tarjous nyt 3 kk
Arvokeskustelussa
mukana jo vuodesta 1905.
(normaalihinta 33€)
T IL A U S K O R T T I
√ Kyllä kiitos!
Tilaan
Itselleni
Lahjaksi
Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 3 kuukautta 19 € (normaalihinta 33€)
Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta.
Tilaa soittamalla
TIL A AJA /M AKSAJA
Tku
SA AJA (jos eri kuin maksaja)
020 754 2333
• Lankapuhelimesta:
8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min.
• Matkapuhelimesta:
8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.
Nimi
Nimi
Osoite
Osoite
Postinumero ja -toimipaikka
Postinumero ja -toimipaikka
Tilaa sähköpostilla
Sähköposti
asiakaspalvelu@kotimaa.fi
Tilaa internetistä
www.kotimaa.fi/tarjous
Kotimaa
maksaa
postimaksun
Puhelin
Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia
sähköpostilla ja tekstiviestillä.
Kotimaa Oy
Vastauslähetys
Tunnus 5001582
00003 Vastauslähetys
Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa 31.12.2015 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen.
Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja
Digilehden 24 %.
5
KIRKKO JA ME ■ No 8 ■ 25.9.2015
Unilukkari ja toivon tuoja
Viisikymppinen Kirkko ja me on avannut ikkunoita ja ovia
Kirkko ja me -lehti on taivaltanut
viisikymmentä vuotta. Maisemat ympärillä
ovat muuttuneet rajusti: työ, koulutus, arvot,
perhe-elämä, tekniikka ja koko yhteiskunta
näyttävät nyt kovin erilaisilta kuin
vuosikymmeniä sitten.
Euroopassa on vanhoja muureja murrettu
ja uusia pystytetty. Kansallisuuksien virrat
ovat muovanneet maanosan kasvoja. Kahden
laman läpi on menty, kolmas on menossa.
Kirkossa naiset ovat päässeet papin
virkaan. Kirkon kieli ja toimituksetkin ovat
muuttuneet.
Kirkko ja me -lehden vuosikerrat
kuvastavat näitä ajan muutoksia.
Kun muutokset ovat ankaria, tekee
mieli käpertyä sisäänpäin ja sulkea silmät.
Neuvottomuus ja toivottomuuskin voivat
hiiviskellä lähellä. Juuri silloin jokainen
kädenojennus on suuri ilo. Silloin aurinko
paistaa. Matka jatkuu.
Kaiken aikaa Kirkko ja me on pitänyt
pienen ihmisen puolta ja toiminut
kaupunkilaisten unilukkarina ja toivon
tuojana.
● Ensimmäinen Kirkko ja me
-lehti näki päivänvalon vuonna
1965. Se syntyi muuttuvan Suomen
keskelle: Mansikki myytiin, maaseutu tyhjeni, väki muutti työnhakuun
kaupunkeihin ja vauraaseen Ruotsiin. Juuria katkottiin. Yhtenäiskulttuuri mureni. Maa eli murroksessa.
Hiuksista kiinni
Kirkko ja me -lehden ensimmäinen
numero räväytti lukijan eteen tuoreen ilmiön: ”Beatles-nuoret”. He
poikkesivat joukosta pitkien hiusten ja pukeutumisen vuoksi. Tytöillä
kun yleensä oli mekko ja pitkä tukka, pojilla prässihousut, kauluspaita
ja lyhyt tukka.
Lehden toimittaja metsästi kaupungilta Beatles-nuorukaisen jututettavaksi. ”Hänellä on yllään vaaleanvihreä ns. nappulatakki, - -, ja
kaiken pukeutumisen kruunaa pitkä
lainehtiva tukka.”
Nuori mies oli kokenut ihmisiltä
kaikenlaista kohtelua, mutta:
– Enimmäkseen ne kuitenkin
soittelevat, niin vanhat kuin nuoremmatkin.
Seurakunta ei vetänyt nuorukaista
puoleensa, mutta seurakuntanuorten joukosta toimittaja löysi kyllä
pitkätukkaisen Kimmon, jonka huoneen seinällä Rolling Stonesit soittivat ”sähkökitariaan”.
Kirkko ja me
-lehden pitkäaikainen
päätoimittaja
Jouko Hallia
oli turkulaisten
tuntema kulttuuripersoona,
jolla riitti tarinoita ja tietoa
lähes alasta kuin
alasta.
Viisitoista vuotta myöhemmin toimittaja jalkautui Hansa-kortteliin,
jonne kaikki nuoret suuntasivat iltaisin kulkunsa. Mistä löytyy vapaus,
toimittaja kyseli. Eipä juuri uskovaisten joukosta, oli vastaus. Eräs
vapauden merkki nuorilla oli poikkeava asu, kirjavat housut.
Taas viisitoista vuotta eteenpäin, niin
tyttöjen napa vilkkui nyt topin alta.
– Pukeutumisessa ei ole kyse vain
tyttöjen valinnasta, vaan ennen
kaikkea markkinavoimien vallasta,
asiantuntija eritteli lehdessä. – Kansainväliset vaateketjut luovat mallin
nuorten pukeutumiselle.
kapuvussa vanhusten ja sairaiden
luokse. Terveyskeskuksia ei vielä
maassa ollut, ei myöskään kotisairaanhoidon järjestelmää.
”’On juhlapäivä, kun sisar saapuu
kylvettämään.’ Näin sanoo yksinäinen liikuntakyvytön potilas, jolle sisaren jokainen käynti on elämys”,
lehti kertoi.
Lehti raportoi seurakuntien vanhustentaloista ja uusien vuokraasuntojen rakentamisesta. Niihin jonotti satoja vanhuksia. Seuraavina
vuosikymmeninä lehden kuvissa näkyi tyytyväisiä asukkaita monipuolisissa palvelutaloissa.
Luo sairaiden käy sisar
Myös diakonissat erottuivat katukuvassa 60-luvulla. Lehden sivuilla seurakuntasisaret pyöräilivät vir-
Vastuun kantaminen
on perustehtävä
Jo ensimmäisessä numerossa välähti
esiin diakoniatyön laaja kenttä: ”Vii-
me kesänä nautti yli 700 vanhusta,
invalidia, kehitysvammaista ja aistiviallista Sinapin (leirikeskuksen)
suvesta.”
Diakonian kenttä laajeni entisestään, uusiin tarpeisiin vastattiin. Siitä kertoivat uutiset Yhteisvastuukeräyksestä. Lehti esitteli vuosittain
vaihtuvia tuen kohteita ja kolkutteli
omaatuntoa kuin unilukkari: apua
tarvitsivat päihdenuoret, asunnottomat, yksinhuoltajat, väliinputoajat,
työkyvyttömät, vammaiset, mielenterveyden kanssa painivat, lapset
Suomessa ja El Salvadorissa, Eritreassa, Nepalissa…
Yhteisvastuu-keräyksen kohteena
vuonna 1991 olivat velkasaneeraukseen joutuneet.
1970-luvun öljykriisistä ja lamasta oli päästy yli. 80-luku oli ollut kulutusjuhlaa, elettiin velkarahalla. Juhla oli pullistunut kasinotaloudeksi, kupla oli puhjennut.
Pankit kaatuivat ja monet yritykset ja yksityiset niiden mukana. Jäi
vain velka.
Turun seurakuntayhtymä oli mukana perustamassa Takuu-säätiötä,
joka kartoitti ylivelkaantuneiden tilannetta ja sovitteli velallisen ja velkojien välillä.
”Kirkko on palannut juurilleen,
alkuperäiseen tehtäväänsä käynnistäessään velkakriiseihin joutuneiden
6
tukemisen. Se on tämän päivän diakoniaa”, lehti perusteli.
Säätiön työ jatkuu yhä.
Valoa tunnelin päässä
90-luvun lamavuosina seurakuntayhtymä käynnisti työttömien ruokapalvelut. Ruokapankista tuli vakiotoimintaa. Ruokapankki jakoi
”ruokakasseja, joissa oli leipää, ravintorasvaa, makkaraa, lihasäilykkeitä, jauhoja, ryynejä”, lehti luetteli. Tarve oli suuri.
Työelämän muutokset näkyivät lehden aiheissa. ”Mies – mistä voimaa laman keskelle?” kyseltiin
1992. Miehet olivat tottuneet pätemään työnsä kautta. Nyt työ oli viety. Seurakunnat alkoivat järjestää tapahtumia ja ryhmiä miesten tueksi.
”Turussa joka viides on työtön”, leh-
ti kertoi 1997. Muutamassa vuodessa
oli kadonnut 400.000 työpaikkaa.
Niitä, joilla oli töitä, ahdisti liiallinen paine. Lehden palstoille kotiutui
käsite burn out, loppuun palaminen. ”Kiire ja pelko työpaikan menetyksestä tukahduttavat luovuuden”,
todettiin lehdessä 2003. Juttu painotti työhyvinvoinnin merkitystä.
Oli työtä tai ei, oli löydettävä uusi
suhtautumistapa. ”Hitaammin, syvemmin, rohkeammin”, neuvottiin
lukijaa 2004. Kiireeltä täytyi taittaa
niskat, oli uskallettava pysähtyä elämään käsillä olevaa hetkeä. Uutta
elämänasennetta etsittiin myös seurakunnan hiljaisuuden retriiteistä.
Uusia arvoja pitkäaikaistyötön
saattoi löytää vapaaehtoistoiminnassa. Eräs, joka oli alkanut nähdä valoa tunnelin päässä, totesi lehdessä:
KIRKKO JA ME ■ No 8 ■ 25.9.2015
”Arasta ja masentuneesta työttömästä voi kuoriutua perhonen, joka hoitaa muita.”
Lähimmäisenrakkaus
koetuksella
”Maailman hätä on meidän
hätämme”, Kirkko ja me julisti
vuonna 1966. ”Emme voi enää sulkea silmiämme kurjuudelta tai sanoa, ettei se meitä liikuta.” Lukijaa
katsoi nälän riuduttama lapsi.
Lehti välitti lukijoille Suomen Pakolaisavun keräysvetoomuksen Afrikan, Lähi-idän ja Aasian pakolaisten
hyväksi. Kaikki eivät lämmenneet.
Vastustajat nimittivät avun lähettämistä maailman ääriin ”idiotismiksi”. Samaa vastarintaa koki Yhteisvastuu-keräys.
Kului 20 vuotta. Lehti raportoi en-
simmäisistä Turkuun sijoitetuista pakolaisista, vietnamilaisista. Seurakunnat kutsuivat turkulaisia tukemaan heitä. Torjuvat äänet nousivat
jälleen: eivät he tänne sopeudu, kulttuurit ovat liian kaukana toisistaan.
Vuonna 1990 lehti otsikoi: ”Suomalaisten lähimmäisenrakkaus on pantu koetukselle käytännössä.” Kaupunkiin oli tullut 150 turvapaikanhakijaa. Seurakunnat
käynnistivät heille retkiä ja tutustumiskäyntejä. Kaikki eivät siitä pitäneet. Mutta virallinen tutkimus
osoitti, että vastustajat jäivät vähemmistöksi: puolet seurakuntalaisista
kannatti seurakunnan aktiivisuutta
pakolaisten auttamisessa. Eri mieltä
oli 28 prosenttia.
Vuonna 2006 sakset rouskuttivat
kangasta ja ompelukone surisi kil-
paa monikielisen puheensorinan
kanssa Lausteella seurakunnan ompelukerhossa. Vapaaehtoiset opastivat siellä iloisesti maahanmuuttajia.
Parisuhde aallokossa
Vuosien varrella Kirkko ja me on heijastanut perhe-elämän muutoksia.
1970-luvulla seurakunnalta toivottiin
avioliittokoulua. Lehti on vastannut
toiveeseen käsittelemällä usein parisuhteen karikoissa selviämistä.
70-luvun alussa ihmisiä puhutti kiihkeästi ”koeavioliitto”. Avoliittokäsitettä ei vielä tunnettu. Lehti totesi,
että tutkimuksen mukaan seurakuntalaisista vain 19 prosenttia hyväksyy
yhdessä asumisen ilman vihkimistä.
Lehti tiedotti, että perheasiainneuvottelukeskus auttaa. Keskuksen ovet
kävivät tiuhasti. Kävijöiden määrä
kasvoi kaiken aikaa.
90-luvun alun lehdissä kerrottiin,
että avioerot yleistyivät. Eronneiden,
yksinhuoltajien, uusperheiden ja
sinkkujen määrät lisääntyivät. Kaikki tarvitsivat tukea, jonka monet löysivät seurakuntien perustamista vertaisryhmistä.
Lehden sivuilla säteili myös onnellisia hääpareja ja yhteistä työnäkyä
toteuttavia pariskuntia.
Täyskymppi
Lehden silmäteränä ovat olleet lapset ja heidän hyvinvointinsa: 70-luvun koulusta tyhjään kotiin tulevat ”avainlapset”, 80-luvun television tuijottamisen vangitsemat lapset,
90-luvun lama- ja päihdekotien lapset, 2000-luvun koulukiusatut.
”Katso, kuuntele, kosketa lasta”,
lehti muistutti. Lapsella on oikeus
olla lapsi. Lapsella on oikeus kasvaa
turvallisessa ympäristössä. Lapsella
on oikeus kuulla taivaan Isästä.
Vuonna 1985 seurakunnat kutsuivat kaikki sinä vuonna kymmenen
vuotta täyttävät lapset Turun Konserttitaloon synttäreille. ”Pitääkö
odottaa 50 vuotta voidakseen viettää
tavallista suuremmat synttärijuhlat?
Ei pidä.” Niin sitten popsittiin tuhannen hengen täytekakkua.
Lapsi saa iloita itsestään. ”On hienoa olla Täyskymppi!”
Perinne syntyi ja se on jatkunut
kolme vuosikymmentä.
EY tulee
”EY vie itsenäisyyden – eipäs, se nostaa Suomen Euroopan Japaniksi”,
kinasteli Kirkko ja me -lehden otsikko vuonna 1992.
Kahden vuoden ajan Kirkko ja
me varasi runsaasti palstatilaa Eu-
7
KIRKKO JA ME ■ No 8 ■ 25.9.2015
Turkulaisten
oma Aune, osa II
● Vuonna 1965 Kirkko ja me -lehdessä oli
Kirkko liikkuu
Keväällä 1984 lehden kuvat todistivat, että ensimmäiset suomalaiset
naisteologit vihittiin papin virkaan
Tuomiokirkossa.
Vuonna 1987 Kirkko ja me tiedotti, että yhtymä jakaa seurakuntalaisille uuden virsikirjan. 1991 pienten
lasten perheet saivat Kotien rukouskirjan. Seuraavana vuonna luettiin
jo uutta raamatunkäännöstä. Vuonna 2000 joka kotiin toimitettiin uudistettu Katekismus.
Vuodesta 2004 lähtien seurakuntalaisilla on ollut aiempaa suurempi rooli kastetilaisuudessa, konfir-
maatiossa ja muissa kirkollisissa toimituksissa.
Seurakuntalaisen on haluttu itse
olevan aktiivinen toimija. Lehden sivuilla on vapaaehtoisille tarjolla yhä
enemmän toimintamahdollisuuksia: ystäväpalvelua, tietotekniikan
opastusta, kerhotoiminnan ohjaamista, ehtoollisella avustamista, joululahjojen paketoimista varattomien
perheiden lapsille…
Myös seurakuntien työntekijät jalkautuivat ihmisten keskelle, kauppahalliin, luistelukentille, kapakkaan.
Rakkauden
valtakuntaan
Kirkko ja me -lehden ensimmäisessä
numerossa päätoimittaja, tuomiorovasti Lauri Huovinen kuvasi seurakuntien tiedotuslehden tehtävää ja
tarkoitusta:
”- - tarvitsemme tietoa ja kokemusta maailmasta voidaksemme
suunnistautua siinä ja tullaksemme
tuntemaan omaa elämäämme. Samalla tavoin tiedot ja selvitykset ovat
tarpeen todellisuuden ymmärtämistä ja myös uskostamme lähteviä ratkaisuja varten.”
Tehtäväkuva perustuu lopulta
Raamattuun, Lauri Huovinen linjasi, ja lehdessä olevaa Jumalan Sanaa
luemme ”tullaksemme tuntemaan
Jumalan ja hänen armonsa ja pelastuaksemme kaikesta pahasta hänen
rakkautensa valtakuntaan”.
Tytti Issakainen
Kirkko ja me -lehden numeroita
vuodesta 2007 lähtien voit lukea
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sivuilta osoitteessa www.
turunseurakunnat.fi/portal/123
Nuorisotyöstä teologiaan
Alun perin Shilongo tuli kuitenkin opiskelemaan nuoriso-ohjaajaksi Turun kristilliseen
kansanopistoon.
– Kirkkoni lähetti minut tänne. Ajatuksena oli, että johtaisin sitten nuorisotyötä kotona
Namibiassa kun palaisin. Vaikka eihän se silloin vielä edes ollut Namibiaa, maa itsenäistyi
vasta 1990. Teinkin nuorisotyötä mutta huomasin, että nuorilla oli paljon kysymyksiä, joihin en osannut vastata, joten lähdin lukemaan
teologiaa.
Nekin opinnot Shilongo teki Suomessa. Hän
opiskeli vuosina 1975-77 sairaalasielunhoitoa
pääasiassa Turussa.
– Opiskelun jälkeen tein sairaalasielunhoitajan töitä Namibiassa parikymmentä vuotta.
Vuonna 1992 minut vihdoin vihittiin papiksi.
Sen jälkeen kirkko määräsi minut diakonia- ja
sosiaalityöhön. Vuonna 1998 siirryin seurakuntapapiksi ja kymmenkunta vuotta sitten jäin
eläkkeelle. Mutta edelleen toimin vapaaehtoisena kirkkomme herätys- ja raittiusliikkeessä.
Saarasta Auneksi
Toukokuisella Suomen-vierailullaan Aune
Shingolo kiersi Suomea parin viikon ajan varsin ahkerasti yhdessä ambomaalaisen Falenico Evangeli-kuoron kanssa. Aune ei kuulunut kuoroon, mutta oli mukana tulkkina sekä myös tapaamassa ihmisiä ja ystäviään Suomen-vuosilta. Kiertueen järjestivät Lähetysyhdistys Afrikan Risti yhdessä paikallisseurakuntien kanssa
Etenkin Turussa Shingololla on edelleen paljon tuttuja. Vanhassa Kirkko ja Me -lehden jutussa arveltiin, että kun hän palaa Ambomaalle ”sadat, kenties tuhannet turkulaiset tulevat
häntä kaipaamaan”. Kun Aune ja kuoro esiintyivät Mikaelinkirkossa, kirkossa olikin peräTimo Jakonen
roopan Yhteisölle, joka nyt tunnetaan lyhenteellä EU. Poliitikot ja asiantuntijat antoivat lukijoille eväitä
maanosan historiallisen muutoksen
hahmottamiseen.
”Kehitys johtaa väistämättä siihen, että kristityt etsivät yhteyttä keskenään”, pohti silloinen tuomiorovasti Jukka Paarma.
Etsiminen oli jo käynnissä. Paavi Johannes Paavali II oli vieraillut
Turussa kesäkuussa 1989. Kirkkokunnat hakivat erottavien tekijöiden
sijaan sitä, mikä niitä yhdistää: Kristuksen risti.
Yhteistä juhlaa vietettiin vuonna
2000. Turku oli kirkon Riemuvuoden päänäyttämönä.
Vuoden 2005 loppiaisena aiottiin
avata jumalanpalveluksella toinen
juhlavuosi, Kirkko 850 vuotta, mutta
tsunami muutti suunnitelmat. Tapaninpäivänä maanjäristys aiheutti
valtavat tuhot Kaakkois-Aasian rannikolla.
Kirkon juhliminen väistyi ihmisten surun tieltä. Jumalanpalveluksesta tuli uhrien muistotilaisuus.
Entä mitä on jäänyt Suomesta päällimmäisenä mieleen – paitsi se lumi?
– Suomi on kovasti kaunis kesällä ja outo talvella – kun vaikka järven jäällä voi ajaa
autolla. Ja ihmiset taas ovat hyvin erilaisia eri
puolella maata. Vanhustenhoito täällä on hienoa ja korkeatasoista. Paljon parempaa kuin
meillä.
pieni juttu otsikolla ”Turkulaisten oma Aune”. Yläpuolella oli yhden palstan kuva nuoresta, 24-vuotiaasta afrikkalaisnaisesta, Aune
Shilongosta.
Jutussa kerrotaan, että hän on työskennellyt
Turun seurakuntien nuorisotyön palveluksessa
seitsemän kuukautta, jona aikana hän on oppinut myös kielen. Aune puhuu jutun kirjoittajan mukaan vivahderikkaampaa suomea kuin
moni suomalainen. Saamme myös tietää, että
alun perin tämä Ambomaalta saapunut opettaja luuli lumen kasvavan maasta – tosin voihan se olla niinkin, että toimittajat jo 50 vuotta
sitten laittoivat juttuihin hiukan omiaan. Mutta oli miten oli, Aune Shilongo kävi Suomessa
jälleen viime toukokuussa ja täytyy myöntää,
että hänen suomensa oli edelleen hyvää:
- Puhutaan suomea kun Suomessa ollaan,
hän totesi haastattelun aluksi.
Ja varsin hyvin suomi taipuikin. Vaikka onhan hän käynyt täällä vuosien varrella useamman kerran ja hänellä on paljon suomalaisia
ystäviä, joiden kanssa soittelee ja kirjoittelee.
ti 250 ihmistä kuulemassa. Aika moni oli tainnut musiikin lisäksi tullut tapamaan vanhaa
tuttuaan.
Kiertueella – ja sen mukana kulkevalla Africa basaarilla – kerättiin rahaa Okumona Home -orpokodin rakennushankkeelle Ambomaalla. Pelkästään Mikaelinkirkon tilaisuus
tuotti 3000 euroa, joten hyvällä alulla oltiin:
– Meillä on paljon orpoja. On sotaorpoja ja
AIDS-orpoja. Olisi tärkeää saada heille koti.
Me seurakunnassa myös opetamme heitä, niin
hengellisissä, sosiaalisissa kuin taloudellisissakin asioissa. Ja sitten niille, jotka eivät pääse
jatkamaan koulua, koetamme opettaa erilaisia
kädentaitoja kuten vaikka kasvimaan hoitoa,
Shingolo kertoo.
Entäpä se nimi, Aune, sehän on kovin suomalainen?
– Meillä oli aikoinaan Ambomaalla Liljeblad niminen lähetystyöntekijä ja hänellä oli
tytär Aune. Oikeastaan minusta piti tulla Saara, mutta sinä päivänä kastettavana oli jo kovasti paljon Saaroja, joten nimi vaihdettiin ja
niin minusta tuli Aune.
Roope Lipasti
8
KIRKKO JA ME ■ No 8 ■ 25.9.2015
Mia Henriksson
Studentprästerna
välkomnar
oberoende av tro
● Gläd er med dem som gläder sig
och gråt med dem som gråter.
Bibelordet ur Romarbrevet står
längst ner i alla e-postmeddelanden
som Laura Kajala skickar. Och det är
väl just det som det går ut på, hennes och kollegan Mia Pusas jobb:
att finnas till.
– Faktiskt i går grät jag tillsammans med en person, men vårt jobb
innehåller mycket skratt och glädje
också, säger Mia.
Mia och Laura är studentpräster i
Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Tillsammans med kollegan
Atte Airaksinen finns de till för ungefär 60.000 personer.
– Vi kallar dem våra församlingsmedlemmar, även om vi inte har någon särskild församling, säger Mia.
– Vi respekterar och välkomnar alla livsåskådningar. Vi frågar inte om
personen vi möter hör till någon församling eller inte. Det handlar inte om vad någon tror eller inte tror
på, utan om att respektera varandra
och att bygga upp ett förtroende, säger Laura.
Finns till för studerande
och personal
Studentprästernas jobb är fördelat på två och en halv befattning. Atte jobbar med yrkesutbildningarna
och Mia och Laura med universiteten och högskolorna, också de svenska. Mia är studentpräst för Åbo Akademi och Laura för Yrkeshögskolan Novia.
– Egentligen är ordet studentpräst
inte så bra. Det är mer beskrivande
på finska ”oppilaitospappi” läroanstaltspräst, för vi finns också till för
lärosätets personal, säger Mia.
Både Laura och Mia har studerat teologi vid Åbo Akademi. Laura
har dessutom studerat formgivning
vid Novia, så de känner sitt arbets-
fält väl. De beklagar att studentprästernas annars fina webbplats enbart
finns på finska. En översättning är
utlovad, men det verkar ta tid.
– Låt er inte skrämmas av det, tag
modigt kontakt på svenska också!
Studentprästerna är anställda av
kyrkan men har ingått ett avtal med
studentkårer och läroanstalter om
att de får och ska jobba bland studerande och personal där.
– Vi varken predikar eller missionerar i vårt arbete. Det står inte i avtalet att vi inte får göra det, men det
är liksom självklart. Hos oss ska alla
vara välkomna, oberoende av trossamfund eller ateism. Jag har haft
själavårdssamtal med ateister. Det
går bra bara man är öppen med vad
man står för, och respekterar varandra, säger Mia.
– Det handla ofta mer om vem
jag är som person. Ofta märker
jag att den som kommer till mig
har googlat mitt namn och funderat på vad det här är för en människa, vågar jag prata med henne? Tar
hon emot mig utan att döma? säger Laura.
Påminner om
den andliga sidan
Rent praktiskt går studentprästernas
jobb ut på att finnas till för studerande och personal. De erbjuder själavård, genomför förrättningar precis som församlingsanställda präster och ger råd om var man kan hitta professionell hjälp på annat håll
för till exempel mentala problem,
missbruk, ekonomiska problem eller annat.
– Studerande måste välja väg
i livet i en allt tidigare ålder. Det
här sätter en stor press på de unga.
Samtidigt ska man gå igenom
många andra stora saker i livet, frigöra sig från barndomshemmet,
Studentprästerna
Mia Pusa och
Laura Kajala finns
till för studerande
och personal
vid högskolor
och universitet –
också på svenska.
Studentprästerna
på svenska i Åbo
Mia Pusa
E-post mia.pusa@evl.fi
Tel: 040 341 7296
Mottagning på Kåren (Tavastgatan 22, vån. 3) varje tisdag
kl. 13.00–15.00.
Laura Kajala
E-post: laura.kajala@evl.fi
Tel: 040 341 7308
Studentprästerna träffas också på Eriksgatan 3.
Boka tid på förhand.
Du hittar studentprästerna också på:
facebook.com/Turunoppilaitospapit
twitter.com/turunoppilpapit
Instagram: turun_oppilaitospapit
börja vuxenlivet, skapa nya relationer … Det finns mycket som kan
kännas stort och jobbigt, säger Mia.
– Själavården ser olika ut beroende på personen man träffar. Har per-
sonen drabbats av plötslig sorg kan
det räcka med ett par träffar, om
man har svårt att vara med människor i sociala sammanhang, behöver vi kanske träffas en längre tid. Vi
präster finns mest till för att lyssna,
säger Laura.
Studentprästerna sitter också med
i många arbetsgrupper och kommittéer vid högskolorna.
– Även om vi är utomstående är vi
en del av systemet. Ofta är vår roll i
olika arbetsgrupper att påminna om
den andliga sidan hos människor,
att alla inte passar in i samma mall,
säger Mia.
Kompletterar
församlingsverksamheten
Studentprästerna konkurrerar inte med Åbos och S:t Karins församlingar, snarare kompletterar de varandra.
– Till vårt arbete hör att hålla oss
ajour med vad som är på gång vid
högskolor och universitet. Det kan
handla om nedskärningar som påverkar studerande och personal eller
liknande. I församlingarna har man
inte möjlighet att vara involverade
på samma sätt som vi. Tiden räcker
inte till för det.
– Dessutom finns det många som
inte hör till någon församling, eller
hör till ett annat trossamfund eller
kanske hör till en församling men
den är på hemorten, inte i Åbo där
personen studerar. Däremot samarbetar vi tätt med dem som i församlingarna jobbar med unga vuxna.
Räcker ni 2,5 personer till för
60.000?
– Nej. Vi kunde göra så mycket
mer, säger Mia. Min dröm är att vid
läroanstalterna, skolorna och olika
enheter bilda grupper av människor med olika religioner och inga religioner, som finns till för att hjälpa, stöda och lyssna. De här teamen
skulle finnas till för alla. Det kommer att ta tid men det här vill jag
jobba på.
Mia Henriksson
❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧
Gemensam dopdag 17.10
S
ka vi döpa vårt barn? Den frågan är eller har kanske varit aktuell för dig. Dopet är inte lika självklart idag som för några årtionden sedan. Jag
kanske inte upplever mig vara tillräckligt kristen, även om jag hör till kyrkan, ska jag då bära fram
mitt barn till ett kristet dop? Eller om föräldrarna är av
olika åsikt eller religiös bakgrund, hur göra då? Det kan
också vara praktiska saker som gör att man tvekar: Orkar
vi mitt i babytidens sömnbrist planera och ordna ett dop?
Med den dopdag som ordnas i domkyrkan den 17.10
vill församlingen påminna om att dopet inte har något
bäst före-datum. Man kan bli döpt när som helst under
livet – som barn, ungdom eller vuxen.
Att vi i den evangelisk-lutherska kyrkan har barndop
handlar om synen på dopet och vad det är att vara kristen.
Vid varje dop läses bibelstället ur Markusevangeliet där
Jesus välsignar barnen: ”Låt barnen komma till mig och
hindra dem inte, Guds rike tillhör sådana som de”. Och
vidare: Jesus uppmaning till lärjungarna att döpa människorna i Faderns, Sonens och den heliga Andens namn.
Dopet är fest. Dopet flödar över av goda gåvor: Nåd, välsignelse och tro. Vi behöver inte prestera och duga för att
bli döpta och bli kristna. (Visst, goda handlingar följer
ett kristet liv – den tanken är lika central). Men i dopet
är det Gud som kallar oss, små som stora – kallar oss att
växa med och i Gudsfamnen.
När det lilla barnet vilar i en vuxens famn under dopet
säger det något om det förhållningssätt vi alla är kalla-
de till då det gäller tron: tillitens hållning. Det lilla barnet tar inte ställning till trosutsagor. Det får lära sig mer
om kristen tro allteftersom.
Att vilja döpa sitt barn – må det sen vara ett litet eller stort barn – behöver inte vara märkligare än: jag vill
tacka Gud för livet, jag vill att vi ber om välsignelse för
mitt barn, jag vill att barnet ska ingå i en tradition och
bli medlem av en kyrka och en församling.
För den som önskar vill församlingen inbjuda till en
gemensam dopdag den 17.10 i domkyrkan. Vi vill göra
det enkelt för dig och din familj att komma. Allt är ordnat på förhand: vår fina domkyrka är bokad hela dagen,
präst och kantor finns på plats, dopkaffet är fixat och kan
avnjutas i sakristian efter dopet. Att dopdagen är gemen-
sam betyder att det under samma doptillfälle döps flera
personer. Det finns flera doptider att välja mellan. De som
blir döpta kan vara i olika åldrar men om man är över
15 år förutsätts att man först går skriftskola. Som vuxen
kan man t.ex. gå i enskild skriftskola. Dopdagen är ett
samarbete med den finska domkyrkoförsamlingen. Mera information kan fås av mig (malena.bjorkgren@evl.
fi / 040-3417 461) och vi önskar att man gärna anmäler sig senast 4.10.
Dopdagen i oktober är ett tillfälle. Man kan förstås fortsättningsvis låta döpa sitt barn när som helst, eller varför inte i högmässan en söndag (läs mer om detta i församlingens höstbroschyr)!
Malena Björkgren
Församlingspastor
9
KIRKKO JA ME ■ No 8 ■ 25.9.2015
Jussi Vierimaa
Herra Hämmentäjä
Heikki Marila ei pelkää tarttua taiteen valtavirrasta poikkeaviin aiheisiin. Uskonnollinen
tematiikka ja kukka-asetelmat saavat hänen käsissään uusia sävyjä.
Uskonnollisiakin aiheita maalaava
kuvataiteilija Heikki Marila haluaa ravistella
ja hämmentää taiteellaan. Itsestään hän
ei ammenna, sillä maailmassa on hänestä
paljon tärkeämpääkin kommentoitavaa.
P
erkele ja piruja, ver-
ta vuotavia, ristiinnaulittuja Jeesuksia, valtava, taivasta ja helvettiä tulkitseva Viimeinen tuomio. Voimakkaita siveltimenvetoja, roiskeita, pursotuksia ja
maalikerrostumia. Turkulaisen kuvataiteilijan Heikki Marilan maalaukset pysäyttävät, vavisuttavat, tulevat päälle.
Reaktion taiteilija haluaakin.
– Olen aina halunnut sanoa taiteellani jotain: ravistella, tökkiä,
tyrkkiä ja hämmentää, Marila kertoo työhuoneellaan Barkerin tehdaskiinteistössä.
Hänen rauhallinen olemuksensa, matala, verkkainen puhetapa ja
huumorisävytteiset, rennot kommentit tuntuvat yllättäviltä hänen
töistään välittyvän intensiteetin rin-
nalla. Tämän ekspressionistin ilmaisu ei lähdekään taiteilijan sisäisestä tuskasta, vaan yhteiskunnan, politiikan ja taiteen kommentoinnista.
– Maailmassa on paljon tärkeämpiäkin asioita kuin minä itse, hän
perustelee.
Marila valmistui Turun Piirustuskoulusta vuonna 1992 ja on siitä lähtien tehnyt töitä kuvataiteilijana, ensin muualla ja vuodesta 2010
lähtien Turussa. Aiheet ovat vaihdelleet valtainstituutioiden symboleista,
kerrostaloista ja työvoimatoimistoista lähiökarttoihin, kukka-asetelmiin
ja kirkkotaiteeseen.
Kommentoi hän sitten yhteiskuntaa tai taiteen sisäisiä asioita, teosten
punaisena lankana on hyljeksittyjen,
vähäpätöisten ja vaiettujen asioiden
esiin tuominen. Esimerkiksi kukka-aiheet tai uskonnollinen kuvasto
ovat hänen mielestään taiteen kentällä väheksyttyjä.
Marilalla on monta esikuvaa, kuten alttaritaulustaan tunnettu saksalainen renessanssimaalari Matthias
Grünewald. Hänestä on vapauttavaa, että maalaustaiteessa kaikki on
jo maalattu moneen kertaan. Hän
voi keskittyä kommunikoimaan sen
kanssa, mitä on jo tehty.
– Maalaustaiteen voima ja ydin
on siinä, että tässä ei tarvitse keksiä
mitään uutta, hän naurahtaa.
Joku on joskus sanonut, että ei voinut katsoa niitä verisiä Kristuksia
ristillä. Olen ottanut sen positiivisena palautteena – tämähän toimii,
toimii se mihin suuntaan vaan, Heikki Marila pohtii.
Kirkkotaiteen
”kiellettyjä kuvia”
Marila on maalannut uskonnollisia kuvia moneen otteeseen. Kyse on kiinnostuksesta kirkkotaiteeseen: Marila näkee, että koko länsimainen maalaustaide lähti kehittymään nimenomaan uskonnollisesta taiteesta.
Vaikutteita hän on keräillyt Pohjois-Saksan ja Pohjoismaiden vanhoista kirkoista, joissa on vanhoja kuvia vielä jäljellä. Kuvien köm-
pelyys ja suoruus viehättävät häntä. Osa kuvista on raaputettu uudelleen esiin.
– Kun vanhoja kuvia ruvettiin
kalkitsemaan umpeen, miellän sen
tietynlaiseksi kuvien kieltämiseksi.
Uskonnollisista kuvista hänelle
itselle vaikuttavin kokemus on ollut
Grünewaldin alttaritauluun liittyvän
maalaussarjan maalaaminen. Marila on poiminut maalauksiinsa vain
osia valtavasta alttaritaulusta, kuten
ristiinnaulitun suuntaan kurkottavan Magdalan Marian tai pikkulampaan risteineen.
Marilalle työ oli tavallaan tunnustuksellinen: häntä oli pitkään ”nimitelty ekspressionistiksi” vastoin
hänen omaa käsitystään. ”Olkoon
sitten niin”, hän totesi ja valitsi aiheen Grünewaldilta, taiteen kapinalliselta, jota pidetään ekspressionismin isänä.
– Tein sarjan vuonna 2008 ennen
kuin näin alttaritaulun livenä. Pari
vuotta sen jälkeen kävin katsomassa sen, ja olihan se hirveän vaikuttava. Kaikki oli oikeasti siinä: hahmot
ja tunnetilat.
10
Erilaisia Luthereita ja
tuokiokuvia Raamatusta
Marilalla ei ole tapana maalata muotokuvia. Niinpä 16-osainen sarja Martti Luthereita
pomppaa silmille hänen teosrepertuaaristaan.
Mikä katolisen kirkon kapinallisessa kiehtoo
niin kovasti?
Kierrellessään museoita ja kirkkoja Marila
huomasi, että aina tuli vastaan ”se sama Luther”: kaikkien Luther-kuvien esikuvana oli Lucas Granachin tunnettu maalaus mustapukuisesta, mutrusuisesta Lutherista musta baskeri päässään.
Marila innostui tekemään sarjan, jossa ”pyöritään alkukuvan ympärillä”. Marilan lennokkaalla kädenjäljellä syntyi 16 tunnelmaltaan
erilaista mutta silti kovin tunnistettavaa Lutheria. Lutherin teesejä kahlatessa Marilalle tuli
hyvin selväksi, että tällä oli ”aika paljon hampaankolossa” katolista kirkkoa kohtaan.
– Jotain sympaattista siinä on, että hän jaksoi vääntää, kyseenalaistaa ja vastustaa niin
kovin.
Luthereita maalatessaan hän ei tiennyt, että
reformaation merkkivuotta vietetään vuonna
2017 ympäri Eurooppaa. Sarja oli kesällä esillä
Wäinö Aaltosen museossa ja teki Marilan saksalaiseen tuttuun vaikutuksen. Tämä jäi pohtimaan, jospa Luthereita saataisiin vietyä merkkivuodeksi Wittenbergiin, luterilaisen uskonpuhdistuksen syntysijoille.
Moni Marilan teos on saanut innoituksensa Raamatusta. Aiheita alkoi nousta, kun hän
maalatessaan kuunteli Raamattua äänikirjana. Hän huomasi, että vanhasta testamentista löytyy hyvin ekspressiivisiä aiheita, hahmoja ja tunnetiloja.
Yksi maalauksista, ”Jumalan vitutus”, käsittelee ensimmäisen Mooseksen kirjan kuudetta
lukua, jossa pahuus yltyy maan päällä. Jumalaa kaduttaa luomansa ihminen, ja hän haluaa pyyhkiä luomansa pois maan päältä, oikeamielistä Nooaa lukuun ottamatta.
– Nooan kohtalo on ihan hirveä, hän sai
kaiken sen harmituksen niskaansa. Se oli puhuttelevaa, Marila sanoo.
Lucas Granachin turhankin tutun
näköinen mies mustassa baskerissa
innoitti Heikki Marilan tekemään
16-osaisen Luther-sarjan.
Ohessa kymmenen teosta
Luther-sarjasta.
Hän itse hymyilee teostensa Raamattua ja
raamatunkohtia siteeraaville nimille. Hänestä
se on ”hirveää saarnaamista”.
– Pateettisuus on hieno laji.
Marilan raju tapa käsitellä uskonnollista
kuvastoa herättää varmasti monenlaisia tunteita. Taiteilija itse uskoo, että ”paskapalautetta” ei kehdata sanoa päin naamaa, vaan
ennemmin tullaan kiittelemään, jos on aihetta.
– Joku on joskus sanonut, että ei voinut
katsoa vaikka niitä verisiä Kristuksia ristillä. Olen ottanut sen positiivisena palautteena – tämähän toimii, toimii se mihin suuntaan vaan.
Uskonnollinen kuvasto
hämmentää
Marila on huomannut, että uskonnolliset
kuvat hämmentävät ihmisiä. Häntä tuntuu
innostavan juuri tämä hämmennys ja lii-
KIRKKO JA ME ■ No 8 ■ 25.9.2015
kehdintä, jota aiheen käsittely saa aikaan.
Joka haastattelussa häneltä kysytään, onko
hän uskovainen. Hän ei ymmärrä, mitä merkitystä tiedolla on.
– Jos maalaisin hirtettyjä, raiskattuja tai
piestyjä ihmisiä, niin tulisivatko he kysymään, että oletko sarjamurhaaja? Se olisi minusta kiinnostava tieto.
Marila kuuluu kirkkoon. Häntä kiinnostavat eri kirkkokuntien kommentit yhteiskunnallisiin aiheisiin ja niiden voimakas vaikutusvalta ihmisten arkeen ja politiikkaan. Moni arkinen asia, kuten moraalikäsitys, tulee
”isosta kirjasta”, vaikka nykyihminen ei sitä tiedostaisi.
– Se, että me dissataan kirkkoa nykypäivänä niin paljon kuin me tehdään, on lyhytnäköistä.
Marila on havainnut erilaisten luonnonuskomusten olevan tämän päivän ihmistä lähempänä, mutta ei oikein ymmärrä, mik-
si ne olisivat perinteisiä uskontoja ”normaalimpia”.
Työhuone on
tärkein työväline
Marilan työhuone Barkerin tehdaskiinteistössä on avara, valoisa ja iso. Tilaa tarvitaankin,
sillä tyypillinen teoskoko on 250 x 200 senttimetriä. Pitkä pöytä on täynnä purnukoita,
suttuisia pensseleitä, maalipurkkeja ja muita välineitä.
Marila kertoo viihtyvänsä työhuoneellaan
ja käy siellä ”tekemässä kaikenlaista” silloinkin, kun ei maalaa mitään. Töiden kannalta kaikkein oleellisin tapahtuu ensin Marilan
päässä: työvälineisiin hän tarttuu vasta sitten,
kun ajatukset ovat loksahtaneet paikoilleen.
– Hyvin mietitty on puoliksi tehty: yksittäiset kuvat syntyvät sitten aika nopeasti.
Marila tykkää tehdä isoja maalauksia, joissa oman jäljen jättäminen on hy-
vin ”fyysinen prosessi”. Yleensä hän maalaa
kangas pystyssä, mutta konttaamissessioitakin on uusien kokeilujen hengessä nähty.
– Minusta se ei ole kauhean oleellista, miten se on saatu aikaan, vaan se, mikä on lopputulos.
Kun joku projekti on käynnissä, Marila
saattaa tehdä töitä kovallakin tahdilla. Luonnollisia taukoja tulee, kun joku teema tulee pureskeltua loppuun ja pitää miettiä jotain uutta.
Marilan elämässä työn ja vapaa-ajan raja on häilyvä, sillä hän ei oikeastaan miellä
maalaamista työksi. Matkoilla hän käy museoissa ja näyttelyissä, ja ideat pyörivät päässä.
Välillä iskee fyysinen väsymys, kuten tänä kesänä, kun hän oli kahden vuoden aikana valmistellut neljä isoa näyttelyä.
– Onneksi tuli Ranskan ympäriajo. Makasin kuukauden sohvalla ja katsoin kaikki lähetykset.
Tänä kesänä
siveltimet saivat
levätä, kun
taiteilija keräsi
voimia katsomalla
tv-lähetyksiä Ranskan
ympäriajoista.”
Heikki Marila
● Syntynyt Lahdessa 16.5.1966.
● Sai kipinän taiteeseen lapsuuden harrastuksista: kävi
jo nuorena taiteilijaseuran grafiikka-, maalaus- ja
piirustuskursseilla.
● Opiskeli Turun Piirustuskoulussa 1988–1992.
● Lukuisia yksityis- ja yhteisnäyttelyitä sekä Suomessa että
ulkomailla.
● Teoksia muun muassa Helsingin, Sara Hildénin, Tampereen,
Porin ja Hyvinkään taidemuseoiden kokoelmissa sekä
Turun kaupungin taidekokoelmassa.
● Varsinais-Suomen taidepalkinto (2012), Carnegie Art Award
(2012).
● Asuu ja työskentelee Turussa. Naimisissa Tutta Palinin
kanssa, joka on taidehistorian dosentti ja yliopistonlehtori
Turun yliopistossa.
11
KIRKKO JA ME ■ No 8 ■ 25.9.2015
Viimeinen tuomio -teos hallitsi
Wäinö Aaltosen museon
näyttelysalia Kukkia ja perkeleitä
-näyttelyssä. Suurikokoinen
maalaus tuntui suorastaan
vyöryvän katsojan päälle ja
herätti sekä mielikuvia että
kysymyksiä.
Tulevaisuuden visioista
ei vielä hiiskuta
Heikki Marilan yhteydessä mainitaan
yleensä Pohjoismaiden suuri Carnegietaidepalkinto, jonka hän nappasi vuonna 2012 kukkatauluillaan. Miljoonan
Ruotsin kruunun arvoista palkintoa ja
ylistäviä kritiikkejä seurasi mediahulabaloo, jota Marila muistelee hymähtäen.
Erikoista oli Marilan mukaan se, että
hänestä yritettiin mediassa tehdä rumaa
ankanpoikasta tai tuhkimoa, joka ei ennen palkintoa ollut saanut mitään. Marila oli eri mieltä: hän oli saanut maalata 20 vuotta, hänestä kiinnostuneita ihmisiä oli ollut uran alusta saakka
ja häntä ei ollut kohdeltu huonosti kritiikeissä.
– Ei tässä ole ollut suurta valittamista.
Taloudellisesti palkinto toki hetkautti, tuli lisää kiinnostusta töitä kohtaan
ja työtilaisuuksia. Oman taiteilijan tiensä hän oli kuitenkin löytänyt jo ennen suurta palkintoa. Ronskilla otteella
maalattuja kukkateoksia ehti valmistua
60 kappaletta.
– Kyllä siinä heti heräsi, että en maalaa kyllä kukkia enää, hän naurahtaa
palkinnon vaikutuksesta omaan taiteeseensa.
Nyt Marila on jo seuraavien projektien kimpussa. Syyskuun hän on tehnyt
seinämaalausta Taidemuseo Göstan ravintolaan Mänttään. Nyt saa tehdä isoa,
kun tilaa on viisi kertaa viisi metriä.
Ensi vuodeksi hän on jo alustavasti sopinut Helsinkiin näyttelyn, jota hän alkaa työstää Mäntän projektin jälkeen.
Visioita on jo. Marila on oppinut, että
niistä ei kannata tässä vaiheessa hiiskua,
koska sen jälkeen olisi ”pallo jalassa”.
– On käynyt ennenkin niin, että olen
lähtenyt tekemään jotain ja se lähteekin
ihan muualle. Siitä tulisi vain stressi.
Heidi Pelander
12
KIRKKO JA ME ■ No 8 ■ 25.9.2015
Laatukivet kohtuuhintaan
KOLUMNI
www.HautakiviHalvemmalla.fi
99 €
148 €
2425 €
1195 €
510 €
960 €
Sanna Taipale – Puh: 045 109 18 09 – Email: hautakivi@hautakivihalvemmalla.fi
Puntarikatu 1, 20780 Kaarina
Puh. (02) 2432 779
www.kaarinanseudunht.fi
Avoinna arkisin 9.00 - 16.30
Ilmoitusaineistot
osoitteeseen
ilmoitusmyynti@
kotimaa.fi
Kotimaa24 täyttää 5 vuotta.
Juhlavuoden kunniaksi 4 kk vain 5 e.
Tilaa heti
ja uutispalvelu on käytössäsi 24/7
Kotimaa24.fi
5
e /4 kk
Jo viisi vuotta oikeita uutisia kirkosta
P
Pelottaako?
elkäsin lapsena hirvittävän
paljon Pikku Kakkosen Rölli-peikkoa. Vaadin, että Röllin astuessa ruutuun television kanavaa vaihdetaan välittömästi. Pystyn hetkessä palauttamaan tuon
pelon tunteen mieleeni. Tunnusmusiikki alkaa. Sujahdan varmuuden
vuoksi vielä olohuoneesta keittiöön
ja oven raosta kurkin ruotsinkielisiä
uutisia, jotka tulevat ykköskanavalta
Röllin aikana. Äiti rauhoittelee ja sanoo, ettei Rölliä tarvitse pelätä.
Voi olla, että suhteeni Rölliin ei vieläkään ole ihan normaali. En tiedä
vielä, miltä minusta tuntuu, kun oma
poikani muutaman vuoden päästä
katsoo Pikku Kakkosta ja sitten taas
tulee Rölli.
Pelko on järjetön tunne. Ja samalla
merkki siitä, että oikeastaan sitä juuri
onkin järjissään. Pelko on osa itsesuojelua ja siten osa elämää. Kaikkea ennakkoluuloista paniikkiin asti.
Pelko on usein selittämätön, hyvin
usein vailla todellisuuspohjaa. Mitä
enemmän pelon kohdetta ajattelee,
sitä voimakkaammin mieli kietoutuu
kuin köyden puristamana. Kun pelolle antaa valtaa, uhka tulee todentuntuiseksi ja yhä lähemmäksi.
Joku pelkää käärmeitä, pimeää tai
ukkosta, toinen sotaa. Kolmas esiintymistä, lentämistä tai hammaslääkä-
Revontulenkatu 4, 20200 Turku • Puh. 02 334 6160
www.isoheikki.fi
Turkulainen
kansanedustaja
riä. Jokainen kai kuolemaa. Paitsi he,
jotka sairauden myötä tietävät sen lähestyvän ja hyväksyvät elämän rajallisuuden. Silloin on pitänyt ylittää rohkeutta vaativa kynnys ja myöntää, että elämää ei voi hallita.
Jotkut pelot tuntuvat hävettäviltä.
Kuten se, että pelkään aika paljon hiiriä. Vaatii kanttia tunnustaa moinen
mitättömän tuntuinen tunne. Ja samalla kun sen sanoo ääneen, pelko
vähän haalistuu. Tehokkainta taitaa
olla, kun kysyy: ”Miksi pelkään?”
Pahinta, mitä pelolle voi tehdä, on
vähätellä sitä. Oli sitten kysymys aikuisesta tai lapsesta. Vielä pahempaa
on käyttää toisen pelkoa hyväkseen.
Tunnen voimia, joille pelko on poliittinen tai uskonnollinen käyttövoima. Silloin fakta ja fiktio sekoittuvat;
tarinat muuttuvat tarkoitushakuisesti
tavoitetta palvelevaksi muunnelluksi
totuudeksi. Se puistattaa minua. Pettymyksen ja katkeruuden valelemassa
maaperässä pelon liekki on helppo sytyttää. Sellaisen lietsonta pitäisi oikeastaan olla rangaistava teko.
Joskus toisen pelkoa on vaikea ymmärtää. Tähän tunteeseen olen jumittunut viime aikoina usein. Maailmankuvat ovat törmänneet, kun olen lukenut sosiaalisen median palstojen vuodatusta turvapaikanhakijoiden mukanaan tuomasta tuhosta. Grace & Peace
Monesti
pelko
peitetään
vihan
kaapuun.
”Jaaha sit pitää lähteä ostamaan
iso koira ja jotta kättä pidempää et
uskaltaa liikkua kaupungil muksujen kans” sekä ”Pitää varmaan vahtia tyttöjä ja naisia ettei raiskaajat pääse käsiksi” ovat otteita varsinaissuomalaisen pikkukaupungin porukan
facebook-keskustelusta julkisella seinällä. Kunnassa liikkui huhu siitä,
että joku yksityishenkilö olisi ottanut
luokseen jokusen turvapaikanhakijan asumaan. En pysty samaistumaan, en tunnistamaan, mistä pelko kumpuaa.
Se tuntuu tulevan syvältä, pimeästä. Jostain samasta maailmasta kuin
se leikki, jota omassa lapsuudessani
sai vielä leikkiä; ”Kuka pelkää mustaa miestä?”
Aika monesti pelko peitetään vihan kaapuun. Tai sitten viha oikeutetaan pelolla. En ole varma, kumpi tu-
lee ensiksi. Tai ehkä pohjalla onkin
suunnaton pelko siitä, kuka minä itse oikein olen.
Haaveilen maailmasta, jossa emme koskaan, emme kukaan pelkäisi toista ihmistä. Emme syyttä, emme
syystä. Röllejä saa – ja vähän kuuluukin pelätä.
FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION
Refugees Welcome
Oh God,
Let us take care of Christ while there is still time;
let us minister to Christ’s needs,
let us give Christ nourishment,
let us clothe Christ, let us gather Christ in,
let us show Christ honour.
Let us give this gift to him through the needy,
who today are cast on the ground.
Have mercy on us, oh God,
and help us to follow in the steps of Christ our Lord
who comes to us in the guise of the poor
and implores us also to be merciful.
(Gregory of Nazianzus)
Tarjoamme Palvelutalo Iso-Heikissä ikäihmisille
turvallisen ja viihtyisän kodin sekä luotettavat ja
laadukkaat palvelut ympäri vuorokauden.
Keittiömme valmistaa herkulliset ateriat
vuoden jokaisena päivänä.
Ohjelmatarjontamme on monipuolinen ja runsas.
Annika Saarikko
Over the last two weeks we have
become aware of an on-going
global refugee crisis: a wakeup for Europeans, as more
and more people have arrived
at our borders and in our cities.
The reactions have been twofold. But
for Christians, there shouldn’t be
any question how we should react
to people who need our help. The Bible
is full of stories, exhortations and warnings to love our neighbour as ourselves.
Though one can always find excuses to
avoid uncomfortable situations and shar-
ing God’s gifts, if we want
to avoid the mindset of the
priest and Levite on the road
from Jerusalem to Jericho,
our only choice is to help.
No matter who needs help, we
need to help, because it is simply the
right thing to do; because that’s how
God wants us to act. With no boundaries. We are called to help the needy
and be hospitable to strangers. Hospitality
is at the heart of the Christian faith.
We say welcome.
Miika Ahola
Seurakunnat ovat mukana kirjamessuilla
● Turun ja Kaarinan seura-
kunnilla on jälleen oma osasto Turun kirjamessuilla 2.-4. lokakuuta. Osastolla huomioidaan varhaiskasvatuksen 70-vuotisjuhlavuoden
kunniaksi erityisesti lapset.
Osastolla voi äänestää Vuoden kristillistä kirjaa. Kirjaehdokkaat esittelee B-hallin lavalla kirjailija Harri Raitis perjantaina klo
15.45–16.15. Retriittityö on myös
esillä osastolla. Hiljaisuuden Ystäviltä voi kysyä retriiteistä erityisesti
alkuiltapäivisin, jolloin he päivystävät varmimmin.
Lapsille ja kaikille muillekin on
varattu suuri väritysseinä, jonka on
kasvatusasiain keskuksen aloitteesta kuvittanut Kirsi Tapani. A-hallissa sijaitsevalla osastolla nro 71
on myytävänä kristillistä kirjallisuutta sekä Lastenkeskus ja Kirjapaja Oy:ltä että Aurinkokustannukselta. Kirjapajan kirjailijat käyvät
signeeraamassa uunituoreita kirjojaan. Osastolta löytää esimerkiksi sunnuntaina 4.10. noin klo 11
Jaakko Heinimäen ja noin klo 14
Anna-Mari Kaskisen.
Lauantaina 3.10. klo 16.40–
17.20 Agricola-lavalla A-hallissa on
keskustelu elämänarvoista otsikolla Minkä varassa elän – vai elänkö? Keskustelemassa piispa Kaarlo Kalliala ja kirjailijat Virpi Hämeen-Anttila, Torsti Lehtinen, Leo
Näreaho ja Kaisa Raittila. Kirjailijoita haastattelee Hannu Konola. Jo perinteeksi muodostuneet Siioninvirsiseurat pidetään auditoriossa sunnuntaina 4.10. klo 12. Puhujina ovat kirjailija Leena Parkkinen, maisteri Laura Tikkanen,
päätoimittaja Mari Teinilä ja piispa Kaarlo Kalliala. Tilaisuuden
juontaa Harri Raitis. Seurat järjestävät Herättäjä-Yhdistyksen Turun
paikallisosasto ja Turun kristillinen opisto.
PH
13
KIRKKO JA ME ■ No 8 ■ 25.9.2015
Agricolan
ajan
kirkkoelämää
Maariassa
● Maarian kirkossa sy-
vennytään lokakuussa historiaan. Lauantaina 10.10. klo
15 kirkossa kuullaan kahta
asiantuntijaa, kun professorit
Markus Hiekkanen ja Jyrki
Knuutila esittelevät näkökulmia Maarian kirkkoon ja Agricolan ajan messuun.
Markus Hiekkanen on arkeologi ja keskiajan tutkija. Hiekkanen kertoo esityksessään siitä, mitä nyt Maarian kirkossa olevasta esineistöstä ja maalauksista on ollut olemassa Mikael Agricolan
ja aikalaistensa toimiessa kirkossa. Hiekkanen perehdyttää
kuulijoita 1500-luvun kirkkotilaan ja sen jäsentymiseen.
Jyrki Knuutila on käytännön teologian professori ja
keskiajan tuntija. Knuutila
lupaa kertoa kuulijoille Agricolan ajan messun käytännöistä. Mikael Agricola laati vuonna 1549 kirkkokäsikirjan, jonka perusteella tiedetään muun muassa kirkkotilan käytöstä messussa. Muun
muassa avioliittoon vihkimistä ei suinkaan toimitettu alttarilla, kuten nykyään.
Keskiaikaisen kalenterimerkinnän perusteella 10. lokakuuta olisi Maarian eli Räntämäen kirkon vihkimisen
päivä. Nykytutkimuksen mukaan kirkko on rakennettu
1400-luvun alkupuoliskolla.
Samalla paikalla on sijainnut ilmeisesti jo 1200-luvulla
puinen kirkko ja sitä on edeltänyt pakanuuden ajan pyhä paikka.
110-vuotias
Mikaelinkirkko juhlii
avoimin ovin
● Turku sai uuden maamerkin 110 vuotta
sitten, kun Mikaelinkirkko rakennettiin tuolloin vielä kovin aution oloiseen Portsaan. Kirkonmäeltä käsin on voitu seurata Suomen
kohtalon hetkiä eri vuosikymmenien aikana.
Päivänsankarin juhlinta huipentuu lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna, mutta juhlavuoden kunniaksi kirkon ovet ovat
avoinna loka-marraskuussa maanantaista
perjantaihin klo 12–18, ja työntekijät päivystävät kirkolla klo 14–18. Joka päivä vietetään
hartaushetkeä klo 17, lisäksi keskiviikkoisin
tavalliseen tapaan iltamessu klo 18.
Päivänsankarin juhlinta alkaa kirkossa
lauantaina 3.10. klo 20 rukousyön merkeissä.
Sunnuntaina riittää kirkolla kuhinaa. Klo
10 vietetään mikkelinpäivän juhlamessu, jossa saarnaa Jippu. Messun jälkeen juodaan
yhdessä kirkkokahvit. Klo 14–16 pidettävässä Kirkonmäkitapahtumassa on monenmoista ohjelmaa koko perheelle, klo 16 alkavassa
perhemessussa on huomioitu myös pikkuväki. Jumalanpalveluksessa esiintyy lapsikuoro
Pekka Nebelungin johdolla. Varsinaista syntymäpäivää vietetään kirkossa klo 18.30. Illan musiikista vastaavat Jaana Pöllänen, Joel Hallikainen ja Mikko Vaismaa sekä Aboa
Gospel -kuoro Silvia Kosken johdolla.
Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy.
Arkkitehti Lars Sonckin
suunnittelema Mikaelinkirkko
vihittiin käyttöön 5.2.1905.
Kirkon syrjäinen sijainti Port
Arthurin kaupunginosassa
ihmetytti aikalaisia.
Kotimaan matkaklubi
ElämänIloa
Aalloilla
HYVINVOINNIN TEEMARISTEILY
Baltic Princess 29.-30.11.2015
Lähde mukaan Matkapoikien Elämäniloa Aalloilla
-teemaristeilylle! Nyt on ohjelmaa joka lähtöön koko
risteilyn ajan.
Lähtö Turusta su 29.11. klo 20.15,
paluu Turkuun ma 30.11. klo 18.30.
Luentoja mm.
• Raili Hulkkonen - Meikin ja silmälasien
merkitys
• Imitaattori Heikki Hilander - Naurua ja ääntä kohti
• Mentalisti Pete Poskiparta - taikuutta, ajatustenlukua ja
komiikkaa
lisäksi luento aiheesta “Kuinka sinua huijataan”
• Marttaliiton ja Osuuspankin luennot
• Minimessuilta mm. hiuspohja-analyysit, pikakauneushoidot,
hiustenhoitotuotteet
Ilona Liikunnan Tiina ja Paula pitävät aamujumpan sekä kertovat
tulevista liikuntalomista. Juontajana Oskari Palomäki. Artisteina
Tangokuninkaalliset Johanna Debreczeni ja Jouni Keronen sekä
Matti ja Teppo.
O!
SUPERBING
voita
Osallistu ja
500 €
ortti!
matkalahjak
Alk. koko E-hytti
(2-4 hlöä yhteensä, satamasta ilman kuljetusta.)
40€
KATSO KAIKKI MATKAMME JA VARAA matkapojat.fi - EI TOIMITUSMAKSUA!
TURKU, Kristiinankatu 10 Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30
avoinna ma-pe 9-17
turku@matkapojat.fi
Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa,
muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä.
Korkein luottoluokitus
©Soliditet
2013
14
KIRKKO JA ME ■ No 8 ■ 25.9.2015
Perhe saa voimaa
parisuhteesta
Kaikkien aikojen kympit
Kunstenniemeen
ja Kaarinan seurakuntayhtymän Kasvatusasiain keskuksen vuosittain järjestämä kasvatukseen
ja kasvamiseen liittyvä tapahtuma.
● Lapsiperheen arki on vä-
lillä aika kaukana lastenkirjojen
luomista mielikuvista. Aina ei aurinko paista kotona, kun ajan ja
rahan puutteen kanssa kamppailevat vanhemmat yrittävät luotsata pesuettaan eteenpäin ja siinä
ohessa pitää parisuhdettaan edes
kohtuullisessa kunnossa.
Psykoterapeutti, seksuaaliterapeutti Maaret Kallio luennoi aiheesta ” Tärkein niistä on rakkaus – perhe, parisuhde ja oma hyvinvointi” Kasvatuksen foorumilla Henrikinkirkossa keskiviikkona
11.11. klo 17–19.30.
Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen 31.10. mennessä
osoitteessa www.lyyti.in/kasvatuksenfoorumi2015. Illan aikana on
tarjolla rajoitetusti lastenhoitoa.
Kasvatuksen Foorumi on Turun
● Ihka ensimmäisiä kymp-
pisynttäreitä vietettiin Turussa kolmekymmentä vuotta sitten, minkä jälkeen seurakunnat
ovat vuosittain kutsuneet kymmenvuotiaat juhlistamaan tasavuosien täyttymistä. Tänäkin vuonna kympit kokoontuivat maaliskuussa omiin juhliinsa. Syksyllä juhlitaan kuitenkin
myös toisen kerran, sillä kasvatusasian keskus kutsuu lauantaina 10.10. Kunstenniemen leirikeskuksen retkipäivään kaikkia perheitä. Erityisesti paikalle
toivotaan vuonna 1975 syntyneitä, jotka osallistuivat ensimmäisille kymppisynttäreille, sekä tämän vuoden täyskymppejä. Bus-
TV:stä
tutuksi tullut
psykoterapeutti,
seksuaaliterapeutti
Maaret Kallio
luennoi
Kasvatuksen
foorumilla 11.11.
marraskuuta klo 18-19.30.
Ohjaajina toimivat Mikaelinseurakunnan perhetyöntekijä Pauliina
Liukkonen ja perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Sari SundvallPiha. Mukaan otetaan viisi pariskuntaa, jotka haastatellaan ennen
ryhmän aloittamista.
kus järjestää loppusyksystä parisuhderyhmän lapsiperheiden vanhemmille. Parisuhderyhmä toteutetaan
yhteistyössä Mikaelinseurakunnan
kanssa ja ryhmä kokoontuu Mikonmökissä Mikaelinkirkon juurella
neljänä keskiviikkoiltana alkaen 25.
mennessä osoitteessa kirkonrotta.fi. Mukaan mahtuu 250 ensiksi
ilmoittautunutta.
Mikkelinpäivänä perhemessuja
Parisuhderyhmä lapsiperhevanhemmille
● Perheasiain neuvottelukes-
sikuljetus Rymättylässä sijaitsevaan Kunstenniemeen lähtee Tuomiokirkkotorilta klo 10.10,
takaisin palataan noin
klo 16.
Retkipäivän ohjelmaan kuuluu muun
muassa Pieni suuri Seikkailu -bändin keikka,
leirinuotiolla tarinointia, luontorasti, NMKY:n
ulkotoimintarasteja,
sopparuokailu, hiljentymistä ja kädentaitoja.
Paluu n. klo 16 Tuomiokirkkotorille
Tapahtuma on maksuton ja
mukaan voi ilmoittautua 30.9.
Ryhmäläisten lapsille on lastenhoito järjestetty. Lastenohjelma ja
iltapala ovat viereisessä rakennuksessa.
Parisuhderyhmästä voi tiedustella Perheasiain neuvottelukeskuksen
vastaanotosta puh. 040 3417249 arkisin klo 9–10.
● Päiväkerhojen 70-vuotista
taivalta juhlitaan valtakunnallisesti perhejumalanpalveluksin Mikkelinpäivänä 4. lokakuuta, jolloin
erityisesti nykyiset ja entiset päiväkerholaiset ovat tervetulleita kirkkoon. Turun ja Kaarinan kirkoissa
perhemessuja vietetään sunnuntaina kello 10. Kellonajasta on kuitenkin kaksi poikkeusta. Turun ruotsalaisen seurakunnan perhemessu on
Tuomiokirkossa kello 12. Mikaelinkirkossa perhemessu on kello 16.
Varhaiskasvatuksen juhlavuoden teemana on Pienin on suurin.
Päiväkerhotyö alkoi sotien päätyttyä leikkikouluna Tuomiokirkkoseurakunnan alueella syksyllä 1945. Päiväkerho oli tervetullut apu perheille, sillä päivähoito
vakiintui nykymuodossaan vasta
1990-luvulla.
Seurakuntien lastenohjaajat eri
puolilta Suomea kokoontuvat neuvottelupäivilleen Turkuun juuri tämän lehden ilmestyessä. Noin 300
varhaiskasvatuksen ammattilaista pohtii muun muassa päätöksenteon vaikutuksia lapsiin ja vaikutusten arviointia, alle kouluikäisten lasten kiusaamisen ehkäisyä ja miesnäkökulmaa perhetyössä.
PH
PIISPOJEN POLUT
Suojelusenkeliheijastin
Heijastimena kaikkein
tehokkain, aito kotimainen prismaheijastin
perinteisellä suojelusenkelikuvalla.
6 00
Siipien suoja-heijastin
Tapio Koivukari
Jaakko Heinimäki (toim.)
Unissasaarnaaja
Piispanpolku 10
Teemoiltaan ajankohtainen uutuusromaani sijoittuu 1940-luvun
loppuun, jolloin ihmisten mieliä
askarruttivat niin tuomiopäivän
aseet kuin itäisen naapurin uhka.
Uskonnollinen hurmos tuntui
vastaukselta tähän
epävarmuuteen.
29,70 (33,00)
JOHNNY KNIGA
29
www.sacrum.fi
70
Jukka Paarma
Arkkipiispantalo
– Hengellisiä matkakertomuksia
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat kirjoittavat kukin
omasta hengellisestä tiestään. Piispat kertovat ihmisistä,
tapahtumista, paikoista, kirjoista ja taideteoksista, jotka ovat
liittäneet heidät kristinuskon pitkään ketjuun ja tehneet heistä
sellaisia ihmisiä, joiksi he ovat tulleet. Kertomuksille yhteistä on
luottamus Jumalaan ja siihen, että elämällä on mieli
ja merkitys.
24,30 (27,00)
Kotimainen heijastin,
kestävä kiinnitysmekanismi.
2430
Aurajoen rannalla Turussa sijaitseva arkkipiispantalo
on kiinnostava sekä arkkitehtuurinsa että yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa vuoksi. Arkkitehtuurin, sisustuksen
ja talon historian ohella teos kertoo talon isännän
työstä evankelis-luterilaisen kirkon johdossa ja arkisesta
elämästä piispantalossa vierailuineen, kokouksineen
ja tapahtumineen. Teoksen kirjoittaja
arkkipiispa emeritus Jukka Paarma asui
00
arkkipiispantalossa vuosina 1998–2009.
SKS
MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI
43
AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15
5 00
Norsuheijastin
Suloinen, norsunmallinen pehmoheijastin.
puh. 020 754 2350
5 00
15
AALLON PITUUKSILLA
Vapaaehtoistöitä suurella
sydämellä, ole hyvä!
● Lähtisitkö mukaan
paaehtoisvoimin Diakoniajakamaan hyvää mieltä vakeskuksesta käsin.
Auta.
Lisää näistä ja muista Suupaaehtoistoiminnassa? Löytyisikö sinulle sopiva pesti
rella sydämellä -vapaaehkirkon vapaaehtoistoimintoistehtävistä osoitteessa
www.suurellasydamella.fi, klikkaa
nasta Turussa ja Kaarinassa? Nämä ja monia muita vapaaehtoistöi- Turku. Huomaathan, että 1. lokatä löytyy osoitteesta www.suurellakuuta lähtien kaikki nämä vapaasydamella.fi (1.10. alkaen www.va- ehtoistehtävät löytyvät www.vapaapaaehtoistyo.fi):
ehtoistyo.fi –sivustolta. Lisätieto● Keikka-avuksi vanhainja saa myös puhelimitse Tuija Alikotitapahtumiin. Vanhuskeshaanperältä puh. 040 3417238.
kuksissa (vanhainkodeissa) kaivaInfoa auttamistaan reippaita ja iloisia vapaaehmahdollisuuksista
toisia erilaisiin tapahtumiin, juh29. syyskuuta
liin, retkille...
● Muuttoapulaiseksi diakoPakolaiskriisi on tuonut esille turnian asiakkaille. Yksinäisen,
kulaisten ja kaarinalaisten vilpitsairaan tai vähävaraisen diakonitömän halun auttaa lähimmäisan asiakkaan on joskus vaikea sel- tä hädässä. Seurakunnat ovat saaviytyä yksin muutosta. Etsimme va- neet ihmisiltä lukuisia kyselyitä siipaaehtoisia muuttoapulaisia, jotka tä, kuinka he voisivat auttaa.
voisivat silloin tällöin käydä poruTiistaina 29.9. klo 17 Diakoniakalla auttamassa muutoissa. Muu- keskus pitää Henrikinkirkolla (Peltaman tunnin keikka voi auttaa lä- tolatie 2) infotilaisuuden kaikille
auttamisesta kiinnostuneille. Infoshimmäisen isosta pulasta!
● Puhelinpäivystäjä lähimsa kerrotaan laajasti erilaisista vamäisapuun. Lähimmäisavunpaaehtoistyön mahdollisuuksista
myös muussa kuin pakolaisten autvälitys tarjoaa vapaaehtoisvoimin
saatto- ja asiointiapua vanhuksiltamisessa. Tällä hetkellä esimerkikle ja vammaisille Turussa ja Kaasi noin kuusikymmentä viikoittaisrinassa. Keikkoja on vuosittain yli
ta vierailijaa kaipaavaa vanhusta
300 ja yksittäisiä asiakkaita reilut
odottaa senioreiden ystäväpalvelun
100. Keikkavälitys toimii myös vajonossa. MV
Vapaaehtoistyön
nettiosoite muuttuu
● Lokakuu tuo muutoksen va-
paaehtoistoiminnan verkkopalveluun. Verkkopalvelun palveluntuottaja vaihtuu ja samalla myös suurellasydamella.fi -nettiosoite vaihtuu osoitteeksi vapaaehtoistyo.fi. Vapaaehtoistyo.fi aukeaa 1. lokakuuta.
Vapaaehtoistyo.fi on yleishyödyllinen ja ei-kaupallinen sivusto, jolle
on koottu paitsi seurakuntien myös
myös muiden yhteisöjen vapaaehtoistehtäviä. Palvelun tarjoaa Kirkkopalvelut ry, joka on seurakuntien
ja kristillisten toimijoiden valtakunnallinen yhteistyö- ja palvelujärjestö.
Uusi vapaaehtoistyo.fi -verkkosivusto toimii samalla periaatteella
Gallup
KIRKKO JA ME ■ No 8 ■ 25.9.2015
kuin entinen. Vapaaehtoistyo.fi
-etusivulta Suurella sydämellä -paikkakuntien joukosta löytyy
linkki ”Turku” ja sen takaa lista
avoimista Suurella sydämellä -vapaaehtoistöistä.
Kustakin tehtävistä kerrotaan tarkemmin omalla sivullaan, jonka
kautta voi myös ilmoittautua vapaaehtoiseksi. Sivuilta löytyvät tuttuun
tapaan vapaaehtoistehtävän kuvaus, ajankohta ja järjestäjä sekä yhteystietoja.
Löydä oma Suurella sydämellä
-vapaaehtoistyösi nettiosoitteesta vapaaehtoistyo.fi 1. lokakuuta lähtien!
MV
Radio Melodia
89,0 (95,7) MHz
Toivo2000-radiomakasiini
avaa perinteisen kirkkovuoden teemoja tässä ajassa. Ohjelmaisännän ja viikon vieraan ajatuksin kirkkovuosi ottaa koppia arkisesta elämästä ja elämän valinnoista.
Syys-lokakuun aikana käydään loppusyksyisen viljapellon laidalla ja varotaan käärmeitä. Viikon vieraan kanssa juhlitaan 70-vuotiasta päiväkerhoa sekä vietetään reformaation merkkivuotta. Toivon ohjelmaisäntänä toimii
Hannu Huppe Hurme. Toivo
lähetetään sunnuntaisin klo
10–10.30 ja uusintoina keskiviikkoisin ja perjantaisin klo
10.30. Radiomakasiinin jut-
tuja voi kuunnella myös Youtubesta, johon kätevä suora
linkki löytyy seurakuntien sivuilta
www.turunseurakunnat.fi
Virtuaalikirkko.fi
Turun tuomiokirkon sunnuntaimessuihin voi osallistua
suorissa internetlähetyksissä
aina sunnuntaisin klo 10
alkaen osoitteessa
www.virtuaalikirkko.fi.
Radio City
105,5 (103,5) MHz
Miehen elämää –sarjan uusia
pläjäyksiä miehisistä mietteistä kuullaan Radio Cityssä taas
lokakuun viimeisillä viikoilla.
Äänessä uusin avauksin muun
muassa pastori Kari Kanala.
Changemaker mukana
kehitysyhteistyöviikolla
● Changemaker on mukana
Turun yliopistolla lokakuun viimeisellä viikolla järjestettävällä kehitysyhteistyöviikolla. Vuosittaisen
kehitysyhteistyöviikon toteuttavat
yliopistoilla Suomen ylioppilaskuntien liitto ja ylioppilaskunnat.
Viikko on kaikille avoin kehitysyhteistyötapahtuma, joka järjestetään tänä vuonna 26.10.–30.10.
Valtakunnallisen viikon teemana
on suomalaisten vastuu globaalissa maailmassa. Turussa kehitysyhteistyöviikon avaa kansanedustaja
Li Andersson.
Turussa viikon ohjelmassa on
muun muassa Kuka pelastaa maailman? -kehitysyhteistyöpaneeli, Eriarvoisuuskahvit sekä ekskur-
sioita. Amnestyn turvapaikkapelissä pääsee eläytymään turvapaikanhakijan rooliin ja viikon aikana voi
myös kirjoittaa solidaarisuuskortin
mielipidevangille.
Kehitysyhteistyöviikon järjestötorilla kansalaisjärjestöt esittelevät
toimintaansa maanantaina 26.10.
klo 10.30–14. Järjestötorilla esittäytyy myös Changemaker.
Changemaker on Kirkon Ulkomaanavun nuorisoverkosto, joka toimii oikeudenmukaisemman
maailman puolesta. Changemakerin Turun paikallisryhmän toimintaan voi tutustua muun muassa
Facebookissa haulla Changemaker
Turku tai liittymällä Turun paikallisryhmän sähköpostilistalle.
Turvallista ja kodikasta asumista Turun diakoniasäätiön
Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810 Turku.
Tervetuloa tutustumaan!
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p. 040 1840 123
www.turundiakoniasaatio.fi
MessuT LuTherin kirkoLLa
Su 27.9.
Su 4.10.
Su 11.10.
Su 18.10.
Su 25.10.
Su 1.11.
klo 11
klo 11
klo 11
klo 11
klo 11
klo 11
Messu, Timo Nisula
Messu, Timo Nisula
Messu, Olli Koskenniemi
Messu, Timo Nisula
Messu, Timo Nisula
Messu, Juha Heinonen, Timo Nisula
Pieni Suuri Raamattukurssi 2.– 4.10.
Turun Lutherin kirkko, Puutarhakatu 8 a
www.sley.fi/varsinaissuomi
Ilmoitusmyynti
Pirjo Teva
020 754 2284, 040 680 4057
pirjo.teva@kotimaa.fi
Some-paastoa
energiansäästöviikolla?
Lokakuun toisella viikolla 5.–11.10.
vietetään taas valtakunnallista energiansäästöviikkoa. Tänä vuonna
tarkataan sitä, millainen ekologinen
jalanjälki jää verkkouutisten tai sosiaalisen median selailusta ja haastetaan suomalaisia some-paastoon.
Myös Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on jälleen mukana energiansäästöviikon vietossa.
Voisiko yksi someton päivä viikossa olla tapa viettää viikottaista lepopäivää?
Lisää www.energiansaastoviikko.fi.
Miten voimme auttaa pakolaisia?
Pihla Syrjänen
Pihla Syrjänen
Anneli Kiiskinen
Sotapakolaiset, joiden kodit ovat
tuhoutuneet, tarvitsevat apua ja
heidän auttamisensa on ymmärrettävää. Sen sijaan niitä, joilla ei ole akuuttia hätää, ei pitäisi auttaa.
Pertti Korhonen
Mahdollisimman pitkälle pitäisi
auttaa paikan päällä maassa, josta pakolaiset lähtevät. Se olisi ensisijaisesti paras ratkaisu kaikille.
Jos tilanne kuitenkin vaatii lähtemään pakoon, niin apua on annettava.
Sinikka Honkanen
Ongelmat pitää hoitaa pakolaisten
kotimaassa ja apu lähettää suoraan kohteeseen. Sodat olisi saatava pois. Riitta Vauras
Sallimalla heidän tulla Suomeen.
Pakolaismäärä ei tällä hetkellä ole
yhtään mitään. Pidetään mielessä Karjalan evakot, jolloin ihmisiä
tuli kerralla noin 450.000, ja kaikki sujui hyvin. Vierauden pelko on
ymmärrettävää, muttei missään nimessä hyväksyttävää. Uudistunut
lehtipisteissä.
Voit tilata Askelen myös kotiisi
Asiakaspalvelu 020 754 2333
asiakaspalvelu@kotimaa.fi
www.askellehti.fi
16
KIRKKO JA ME ■ No 8 ■ 25.9.2015
nen opisto, Lustokatu 7 (kahviraha
n. 5€) Bussit 14, 15 ja 22. Tilaa kohteissa on paikoin rajoitetusti, joten
ilmoittaudu etukäteen. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Anneli Leppänen
p. 041 506 9591
Ti 20.10. klo 12.30 Lounastreffit. Logomo, Köydenpunojankatu 14. Bussit 20 ja 61.
Su 25.10. klo 10 Nuorekkaiden eläkeläisten oma kirkkopyhä Tuomiokirkossa. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit Domcafessa.
Henrikinkirkko
Stor Gospelkonsert – Suuri Gospelkonsertti sö / su 25.10 kl. 17
Gospelhelgen OKTOBERJUBELs
”Mass Choir” och kompgrupp
under ledning av Mikael Svarvar. Esiintyjinä gospel-viikonlopun ”Mass Choir” ja muusikot,
joht. Mikael Svarvar
Arr., järj. Åbo svenska församling och Åbolands svenska kyrkosångskrets
Piikkiön kirkko
Ke 21.10. klo 19 ”Jos musiikki
olisi rakkaudelle ruokaa” -konsertti. Essi Luttinen, Tiina ilonen
ja Ville Urponen. Vapaa pääsy.
Pyhän Katariinan kirkko
CANTIO SACRA – Lauluja
Goethen runoihin Pyhän Kata-
DIAKONIARUOKAILUT
Haliskahvila (Kardinaalinkatu 3 A,
kellarikerros). Ruokakassien jako ti ja
to klo 12–14. Jaetaan noin sata ruokakassia. Kahvin lomassa mahdollisuus jutusteluun ja vertaistukeen.
Ruokakello Runosmäen nuorisotalolla (Piiparinpolku 13). Ruokakassien jako to klo 10–11.30. Jaetaan
noin 160 ruokakassia kerralla. Tarjolla myös kahvia, pullaa ja keskusteluapua.
Jesari Jäkärlän ostoskeskuksessa Turun Nuorten Apu ry:n nuorisokahvilan tiloissa (Jäkärlän puistokatu 20). Ruokakassien jako pe klo
12.30–14. Jaetaan noin 170 ruokakassia kerralla. Mahdollisuus keskusteluun henkilökunnan kanssa ja
vertaistukea.
Paakarlan seurakuntakodissa
(Laivateollisuudenk. 28)
Toivon torstai – Elämän leipää ja
ruokakasseja to 1.10. ja 15.10. klo 18
Mikaelin seurakuntakodissa
(Puistokatu 13)
Kirkkolounas diakoniatyön hyväksi
su 11.10. klo 11.30
Vähävaraisten ruokailu to 8.10. klo
12. Maksuton ruokailu ja ruokakassien jakaminen.
Halisten sunnuntailounas seurakuntatalolla (Gregorius IX:n tie 8)
Su 11.10. klo 12. Lounaan hinta 1,5€
/ ruokailija
Keskiviikkokeitto Runosmäen seurakuntatalolla (Munterinkatu 15)
ke 14.10. klo 12. Keittolounaan hinta 1€ / ruokailija, lapset syövät ilmaiseksi.
Food and Hope
Ruokailu nuorille ja opiskelijoille Mikaelin seurakuntakodissa (Puistokatu 13) to 22.10. klo 17.
riinan kirkossa (Kirkkotie 46)
su 11.10. klo 15. Suomessa harvoin kuultua romantiikan ajan
kitaran kanssa esitettyjä lauluja
mm. Mozartilta ja Schubertilta.
Markku Lautjärvi, tenori ja Patrik Kleemola, kitara. Konserttiin
on vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. Tervetuloa!
Mikaelinkirkko
La 26.9. klo 19.30 Konsertti, Laulun Ystävät ja Eestin Tiedeakatemian mies- ja naiskuorot. Ei pääsymaksua, Ohjelma
10 €, joka lahjoitetaan pakolaisten hyväksi.
Su 11.10. klo 12 Urkutuokio ja
urkujen esittely
Su 11.10. klo 14 Urkukonsertti –
Mikaelinkirkon urut 13 vuotta,
M. Hakanpää
ELÄKELÄISET
Eläkeläisohjemaa Martissa
Keskiviikkoisin klo 13
on Martinseurakunnassa se aika,
jolloin eläkeläisten yhteiset tapahtumat järjestetään. Tapahtumat ovat
yleensä Martin seurakuntatalolla tai
Uittamon seurakuntakodilla. Oletpa
sitten miltä suunnalta Martin seurakuntaa, olet tervetullut mukaan.
Yhteinen teemakahvila 7.10. ja 4.11.
kutsuu mukaan Martin seurakuntatalolle kuukauden alussa, ensimmäisenä keskiviikkona. Silloin yhteistä
teemaa on avaamassa myös seurakunnan pappi.
Kanttorinkahvila 30.9., 28.10. ja
25.11
Kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 13 on Martin seurakuntatalon flyygeli ahkerassa käytössä. Silloin seurakunnan kanttori laulattaa
kaikkia halukkaita. Ja voi toki tulla kuunteluoppilaaksikin. Harva silti malttaa olla lähtemättä mukaan
lauleskelemaan...
Keittolounaat:Martin srk-talolla
11.11., Uittamon srk-talolla 21.10.,
18.11.
Kerhokahvilat: Martin srk-talolla 21.10., 18.11., Uittamon srk-talolla 11.11.
Nuorekkaat eläkeläiset tuomio­
kirkkoseurakunnassa
Vapaaehtoisvoimin toteutettua toimintaa.
Pe 2.10. klo 12.30 Miesten lounasporukka, Ravintola Aitiopaikka,
Itsenäisyydenkatu 2 (Virastotalo)
Ti 6.10. klo 14.00 Tiistaitreffit. Juhlasali, Eerikinkatu 3.
Vatsa vaivaa – mikä avuksi? Gastroenterologian professori emeritus
Rauli Leino. Luentomuotoisen esityksen jälkeen juttukahvit (2€)
Ke 14.10. klo 15 Tutustumme Suomen ev.lut. kirkon herätysliikkeisiin: Herännäisyys. Turun kristilli-
Nuoret eläkeläiset 60+
Joka toinen tiistai klo 11 Pallivahan
kirkolla kokoontuu keskusteluryhmä ja miesten kokkiryhmä. Lopuksi
ryhmät syövät yhdessä kokkiryhmän
valmistaman lounaan. Tapaamiset
6.10., 20.10. jne.
Selvä suunta – ryhmä
juuri eläkkeelle jääneille
Uusi ryhmä alkaa ma 12.10. klo 13.
Sopeutuminen uuteen elämänvaiheeseen ei aina suju välttämättä
ongelmitta. Ryhmässä käsitellään
ikääntyvien hyvinvointitekijöihin ja
elämänhallintaan liittyviä kysymyksiä. Tarkoituksena on ehkäistä muun
muassa seniorien päihde- ja mielenterveysongelmia sekä lisätä heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. Keskusteluissa keskitytään erilaisiin elämäntilanteisiin ja -tapoihin
liittyvien riskien tunnistamiseen ja
vähentämiseen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Ulla Valtonen, ulla.valtonen@evl.fi, soittoaika ti ja to
klo 10–11 puh. 040 3417 495. Ryhmä kokoontuu Raunistulan srk-talolla (Murtomaantie 12) joka toinen
maanantai klo 13 12.10. alkaen.
Varttuneen väen toimintaa
Katariinassa
IkäArvokas kortteliklubit torstaisin
klo 13–15: Petkeltie 5 A–B ja Varissuon ”Kimppakeskuksessa” Kousankuja 5 alakerta.
Katariinansrk:n varttuneen väen
kerhot: Annan tupa klo 11 (joka toinen ke 30.9. / 14.10. / 28.10.), Valpurin Kammari klo12 (joka toinen ti
6.10. / 20.10.), Hurttivuoren kerho
klo 13 (joka toinen to 1.10. / 15.10.),
Sirpan kerho klo 14 (joka toinen ma
5.10. / 19.10.) sekä Pikkutupa klo 12
(joka ma, ti, ke)
Senioritapahtuma
Ke 7.10. klo 11 Pallivahan kirkossa. Kansanlaulumessu, keittolounas
ja kahvi 5€, vierailijana arkkipiispa
emeritus Jukka Paarma. Ilmoittaudu 1.10. mennessä Raunistulan diakoniatoimistoon ti ja to klo 10–11
p. 040 3417 452 tai 040 3417 495.
Martin eläkeläisten syysretki
suuntaa Hämeen Härkätielle ke
14.10. jo aamusta, klo 9 Martin seurakuntatalolta. Syksyn värikkääseen
maailmaan kuuluu jokimaisemia, viljavaa maaseutua, kirkkoja. Sekä vierailu oikealla hevostilalla... ja kärryajelua? Totta kai myös aterian yhteyttä runsaan lounaan ääressä.
Ilmoittautumisesi ja tiedot ruoka-aineallergiastasi syyskuun loppuun
mennessä srk-sihteeri Katja Johanssonille päivittäin klo 9–15,
viimeistään keskiviikkona 30.9:
p. 040 3417 377 tai sähköpostiin
katja.johansson@evl.fi
Maarian Vireiden eläkeläisten
ruskaretki Lietoon ke 21.10.
Liedon Pyhän Pietarin kirkon esittely, lounas ravintola Liedon Härkätiellä, Lieto-kierros oppaan kanssa,
kahvit Vilkkimäen meijerillä. Kahvimuseoon tutustuminen ja ostos-
mahdollisuus Vilkkimäen putiikeissa.
Retken hinta 25€.
Bussikuljetus: klo 9.15 Raunistula
Tampereentie, Masan baarin pysäkki – 9.20 Hepokullan srk-talo, Varkkavuorenkatu 23 – Pallivaha, Tampereentiellä pysäkki kirkon kohdalla
– Lieto. Tied. ja ilm. Raunistulan diakoniatoimistoon 15.10. mennessä
ti ja to klo 10–11 p. 040 3417 452
tai Ulla V. 040 3417 495.
Tuomiokirkkoseurakunnan
eläkeläisten syysretki
Sinapin leirikeskukseen ke 18.11. Lähtö klo 8.30 ja paluu noin klo 16. Retken hinta 25€ (tulee maksaa ennen
retkeä), sis. ohjelma, aamiainen, lounas & päiväkahvi. Ilmoittautumiset
viim. 16.10. diakoniatyöntekijöille tai
diakoniatoimistoon päivystysaikana
ti ja to klo 9–11 (muina aikoina vastaaja) p. 040 3417 335.
Vanhusten viikko
Ma 5.10. klo 10 Varttuneen väen Arkitasapainoryhmä Hannuniitun srktalossa (Virmuntie 2)
Ke 7.10. klo 13 ehtoolliskirkko Tuomiokirkossa, jonka jälkeen kirkkokahvit Toimitalon juhlasalissa (Eerikinkatu 3, 2. krs).
Ke 7.10. klo 13 Varttuneen väen toivelaulut ja pullakahvit Nummen srkkodissa (Papinkatu 2)
Pe 9.10. klo 12.30 Varttuneen väen Arkitasapainoryhmä Varissuolla Kousankuja 5 B ent. vanhustentalon alakerta (Annikanpolun puolelta sisään)
Su 11.10. klo 10 Messu, vanhusten
kirkkopyhä Pyhän Katariinan kirkossa
(Kirkkotie 46), Kairavuo, Paatere, Kerokoski, diakoni Sinikka Laine, kirkkoherra tarjoaa Katariinan pappilassa
kirkkokahvit syntymäpäivän merkeissä. Kirkkobussi klo 9.10 reittiä: Varissuon kirkko – Littoistentie – Satakielenkatu – Tilhenkatu – Littoistentie –
Västäräkinkatu – Jaanintie – Karjakuja – Säkönkatu – Virmuntie – Petkeltien päätepysäkki – Kuralankatu
– Kohmo – Kuralankatu – Vanha Hämeentie – Tammitie – Hakapellonkatu – Pyhän Katariinan kirkko. Paluu
samaa reittiä klo 12.15.
Su 11.10. klo 10 Vanhustenviikon
juhlamessu Piikkiön kirkossa ja juhla srk-talolla. Mukana ”Mettäradio”,
Kaarinan kaupungin edustajana kirjastonhoitaja Sari Saarela, aiheella
”Oma kirjastoni”. Lions Club kuljettaa kyydin tarvitsijat ilmaiseksi, kyytivaraus viim. 6.10. Piikkiön kukkakaupasta, p. 02 4795 321. Tarjoilu:
Piikkiön Maa- ja kotitalousnaiset.
JUHLAT
Lauri Huovisen syntymästä
100 vuotta
Turun tuomiokirkkoseurakunnassa
muistetaan edesmennyttä tuomiorovasti Lauri Huovista la 26.9. Päivän
vietto alkaa seurakuntien toimitalon
juhlasalissa (Eerikink. 3 II krs)
klo 15.30 prof. Keijo Virtasen luennolla, juodaan kahvit ja pidetään
muistoseurat. Seuroissa puhujina
mm. Jukka Paarma ja Rauno Heikola.
Klo 18 Tuomiokirkossa saarnaa piispa
Eero Huovinen, musiikissa palvelee
mm. Eliisa Huovisen lauluryhmä.
Monikulttuurinen yhteyden ateria
Varissuon kirkolla (Kousankatu 6)
monikulttuurinen yhteyden ateria
su 25.10. klo 15, aikuiset 3€,
lapset ilmaiseksi. Tervetuloa!
JUMALANPALVELUKSET
Johannesmessu
Su 27.9. klo 17 Pallivahan kirkko.
Palveluvuorossa Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli. Liturgia Mikko Laurén, saarna Mika Mäntyranta, avustajat Anssi Nurmi, Mirkka
Torppa.
Su 25.10. klo 17 Pallivahan kirkko.
Palveluvuorossa SLEY. Liturgia Mikko Laurén, saarna Olli Koskenniemi,
avustajat Aulis Katajamäki, Seppo
Kolkka, Ari Männistö.
KOULULAISET
Lapsikuoro Varissuon koululla
Katariinanseurakunnan lapsikuoro
aloittaa toimintansa to 24.9. yhteistyössä Varissuon ja Norssin koulujen
kanssa. Kuoro kokoontuu Varissuon
koulun musiikkiluokassa koulupäivän päätteeksi torstaisin klo 14.15–
15. Lisätietoja kanttori Elina Kerokoski p. 040 3417 632.
Jälkiruokakurssi
2.–6. -luokkalaisten viiden kerran
jälkiruokakurssi ma (12.10., 19.10.,
26.10., 2.11. ja 9.11.) klo 17–19 Lausteen srk-kodilla (Maistraatinpolku 1).
Kurssin hinta 5€ (maksetaan ensimmäisellä kerralla). Ilm. www.kirkonrotta.fi (7–14 vuotiaat -> kerhot ja
tapahtumat). Lisätietoja Lilli Jussila p.
040 3417 380, lilli.jussila@evl.fi
Pikkujoululeiri
1.–8. -luokkalaisten Pikkujoulu-leiri 27.–29.11. Kunstenniemessä (sisämajoitus). Hinta 30€ (sis. täyhoidon
kuljetuksella ja tapaturmavakuutuksen) maksetaan heti ilmoittautumisen yhteydessä. Ilm. 27.10. mennessä www.kirkonrotta.fi (-> 7–14 vuotiaat -> retket ja leirit). Lisätietoja
p. 040 3417 380, lilli.jussila@evl.fi
Syyslomaleiri
1.–7. -luokkalaisten Mestarin matkassa -leiri 14.–16.10. Kunstenniemessä (syysloma, sisämajoitus). Hinta 30€ (sis. täyhoidon kuljetuksella ja tapaturmavakuutuksen) maksetaan heti ilmoittautumisen yhteydessä. Ilm. 1.10. mennessä www.kirkonrotta.fi (-> 7–14 vuotiaat -> retket ja leirit). Lisätietoja p. 040 3417
380, lilli.jussila@evl.fi
KULTUURIA
Tuomiokirkon ilmainen opastus
ma 28.9.2015 klo 17.
Siionin kannelta ja
C.G. Hedbergiä
Katariinan pappilassa (Pyhän Katariinan kirkkoaukio 7) ma 19.10.
klo 18 tutustumme evankelisen liikkeen perustajan ja Katariinan pappilassa asuneen C. G. Hedbergin elämään ja ajatteluun. Laulamme evankelisen herätysliikkeen lauluja Siionin kanteleesta. Mukana professori Lauri Thuren, dosentti Anni Maria Laato, dosentti Kimmo Ikonen ja
kirkkoherra Leena Kairavuo. Kahvitarjoilu. Olet tervetullut!
MYYJÄISET
Ohravellitapahtuma
Verratonta perinneherkkua lounaaksi
tai kotiin tarjolla ke 21.10. klo 11–13
Mikaelin seurakuntakodissa (Puistokatu 13). Myyjäisiä ryydittävät lisäksi
merimieskirkkopiirin arpajaiset, Merimieskirkon, yhteisvastuukeräyksen
sekä Wanhan ajan ompelupiirin tuotepöydät. Järj. Mikaelinseurakunnan
merimieskirkkotyö ja diakoniatyö sekä Turun merimieskirkko.
Villasukkamarkkinat
Su 25.10. klo 11 Messun jälkeen
Martin seurakuntatalolla (Temppelik. 1). Osta koko suvulle talven villasukat sekä onnittelu- ja joulukortit. Kahvila.
OLLAAN YHDESSÄ
Cafe Mikael
Hyrköistentie 26, Pansio. Bussi nro
32,42
Ma–pe klo 9–15. Lounaspöytä 6€
klo 11–14
Maanantaisin klo 9 aamuhartaus,
aamiainen 2€
Lämpöä lähimmäiselle -vaatejakelu
la 3.10. ja 24.10. klo 13–15
Domcafén tietovisa
Joka to klo 17 Lähetyskahvila Domcafé. Kysymykset maan ja taivaan
väliltä.
Varissuon kirkon avoimet ovet
Varissuon kirkko (Kousankatu 6) on
auki tutustumista ja hiljentymistä
varten keskiviikkoiltaisin 16.9.–2.12.
klo 17–19. Päivystäjä paikalla. Tervetuloa poikkeamaan!
Pariskuntien piiri
La 10.10. klo 14–16 Mikaelin seurakuntakodin Klubi-tilassa. Matti ja
Päivi Pennanen kokoonkutsujina ja
oven avaajina. Kullakin kokoontumiskerralla käsitellään jotain Raamatun kohtaa ja mietitään miten sitä on hyvä soveltaa arkielämään.
Raamatun kohdan valitsee kukin pari vuorollaan.
Pieni huivikurssi
Pieni Huivikurssi – opi solmimaan
huivisi kauniisti ja eri tavoin. Voit ottaa oman huivisi mukaan. To 1.10.
klo 18–20 Mikaelin seurakuntakoti
(Puistokatu 13, Klubi).
Kaffetuokio
Lähetyksen kaffetuokio parillisina tiistaina klo 13–14.30 Toimitalon
Yläsali, Aninkaistenkatu 1, II krs, vetäjänä Soile Ahlqvist.
29.9. Kirsti Saksa kertoo: Aino Sibelius – Ihmeellinen olento.
13.10. Aino ja Jani Kairavuo: Kultaaika lapsuuden.
Rakkautta etsimässä
–naisten ilta
Pe 9.10 klo 18.30 Kaarinan kirkolla,
Joel Hallikainen, runonlausujat Ulla
Taimila, Sirkka Vepsä, Helena SuniVälimäki, iltapala, ehtoollinen.
Tiedustelut Merja Auer p. 040 3417
373. Vapaa pääsy
OMAISHOITAJILLE
Omaishoitajien vertaisryhmä
Raunistulassa
Ke 30.9. klo 13 Raunistulan srk-talolla (Murtomaantie 12). järj. Maarian
seurakunta
Omaishoitajien vertaisryhmä
Hannunniitussa
Omaishoitajien ryhmä ma 12.10. klo
13 Hannunniitun srk-talolla (Virmuntie 2). ”Pisara juhlaa arjen keskellä”,
keskustelua, kahvitarjoilu.
Tied. diakoni Erja Viherkoski p. 040
3417 135.
17
PARISUHDE
Parisuhdeluennot
Kaarinan kirkolla
Su 27.9. klo 16 Rakastan, rikastan.
Miten toimitaan kun odotukset ja
elämän tilanteet muuttuvat?
Liisa ja Juha Välilä, Kataja ry.
Su 25.10. klo 16 Parisuhde – uusperheen ydin. Johanna ja Jarkko Elo,
Suomen Uusperheiden Liitto
Uusperhe – uusi mahdollisuus?
To 22.10. klo 18 Piikkiön srk-keskus
(Hepojoentie 4) luento uuspareille,
luennoijana Kirsi Boström Suomen
Uusperheiden liitosta
RAAMATTUOPETUSTA
JA LUENTOJA
Pienet profeetat – suuri sanoma
Raunistulan srk-talolla lauantaina
17.10. klo 15 Meeri Kokkolan raamattuluento Vanhan testamentin 12
profeetasta. Tervetuloa!
Tartu elämään!
Sielunhoidollinen seminaari
Kaarinan kirkossa.
Kutsumus elämän voimavarana.
Rehtori, pastori Petri Välimäki kouluttaa.
La 17.10. klo 18–21: Kutsumus elämän voimavarana. Miten kutsumuksensa voi löytää?
Su 18.10. klo 10 Messu, saarnaa Petri Välimäki
Seminaarissa on saatavilla aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja materiaalia.
Mikaelin Raamattukoulu
Tiistaisin klo 18 Mikaelin seurakuntakodissa, Puistokatu 13. Useita luennoitsijoita.
REIPASTA MENOA
Haravat heilumaan
lähetystyön hyväksi la 26.9. klo 10–
14 Tuomiokirkolla. Haravavuokra
5€. Lähetyskahvila Domcafé avoinna.
Rukoustanssipäivä
Jumalan viisaus kehossani. Tulemme
tutuksi kehomme kanssa, harjoituksia ja keskustelua. Su 27.9.
klo 12–17 Seurakuntien toimitalon
juhlasalissa (Eerikink. 3 II krs). Ohjaajana pastori Hannele Tenhu. Ilm.
ja lisätiedot Hannelelta p. 045 1255
455 tai hannele14@gmail.com. Hinta 10€ sis. kahvit.
Koiraystävien kimppalenkki
ja hartaus
Su 11.10. klo 14–15.30. Lähtö Honkapirtiltä (Albert Ravilan raitti, Ruissalo) lenkille klo 14. Koiraseurat
Metsäkirkolla klo 15. Tarjolla kuumaa mehua ja pientä purtavaa sekä
koirille koirankeksejä. Tied. Kristiina
Friman, p. 040 3417 384.
RETRIITIT,
MEDITAATIO
JA RUKOUS
Hiljaisuuden päivä
Turun Tuomiokirkossa la 21.11.
klo 9–19 Björn Öhman, Miika Ahola,
Päivi Vuorilehto, Sr Helvi. Hinta 20€,
sis. kahvit ja lounaan. Ilmoittautuminen p. 040 3417458 / Peltoniemi.
Ohjatut rukousviikot
4.10.–15.11.
Elämän ja uskon vuoropuhelua
rukouksen hengessä
Osallistujat sitoutuvat päivittäiseen
puolituntiseen rukousmietiskelyyn
kotona Raamatun tekstien äärellä ja viikoittaiseen kahdenkeskiseen
tai haluttaessa pienen ryhmän tapaamiseen ohjaajansa kanssa. Kuusiviikkoisen jakson alussa ja lopussa osallistumme yhdessä messuun ja
ryhmätapaamiseen sen jälkeen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Auli Hynönen-Rinne p. 040 3417 007 tai
auli.hynonen-rinne@evl.fi
Hiljaisuuden retriitit
Tammilehdossa, Tammilehdontie 37,
Rymättylä
Pe–su 2.–4.10. ”Tunnen lähteen, joka pulppuaa esiin ja virtaa vaikka on
yö” Retriitti Ristin Johanneksen rukouksin ja tekstein. Elina Kerokoski,
Antero Paatere, Mari Heinonen
Pe–su 16.–18.10. Koko olemukseni
rukoilee Sr Helvi, Raili Heikinheimo,
Kristiina Palmu
Pe–su 23.–25.10. Luopumisen ilo Aiju von Schöneman, Marre Johnsson
Pe–su 6.–8.11. Taivaan kansalainenja maan Pirkko Tavio, Leena Flander,
Tarja Lähdesmäki
Pe–su 13.–15.11. Kotona omassa kehossa Tiina Törö, Sinikka Metiäinen
Hinnat 84/68€
Retriitti Halssin leirikeskuksessa,
os. Halssintie 25, Karuna
Pe–su 30.10.–1.11. Pyhäinpäivän
retriitti Outi Haijanen, Päivi Vuorilehto. Hinta tässä 68€.
Retriittitiedustelut ja ilmoittautumiset P. 040 3417 007 tai 040 3417
207, auli.hynonen-rinne@evl.fi
SURURYHMÄT
Sururyhmä on tarkoitettu paikaksi,
jossa surevilla on tilaa ilmaista erilaisia surun tunteitaan. Sururyhmässä on mahdollisuus puhua surusta.
Eläkeikäisten, leskeksi jääneiden sururyhmä alkaa Tuomiokirkkoseurakunnassa 6.10. kokoontuen ti- ja toiltapäivisin loka-jouluk. yhteensä 7
krt. Ryhmässä ohjaajina vt. diakoni
Tamara Partanen Tuomiokirkkoseurakunnasta ja vanhustyön diakoni
Riitta Räsänen Diakoniakeskuksesta.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot 2.10.
mennessä Auli Hynönen-Rinne
p. 040 3417 207
TAIDEKAPPELI
Taidekappelin tapahtumia:
Näyttely 17.9.–31.10.
Hannu Konola: Laidasta laitaan.
Su 25.10.2015 klo 16 Turun konservatorion konsertti.
Kappeli soi sunnuntaisin klo 13
27.9., 4.10., 11.10., 18.10. ja 25.10.
Musiikkia ainutlaatuisessa akustiikassa.
Iltahartaus torstaisin klo 18,
8.10., 15.10., 22.10. ja 29.10.
Kappeli avoinna ti–pe klo 11–15,
to 11–18.30, la–su 12–15.
Huomioi yksityistilaisuudet!
www.taidekappeli.fi
VAMMAISET
Kirkkopyhä
Vammaistyön kirkkopyhä Pallivahan
kirkossa su 11.10. klo 17
HUOM! aika. os. Paltantie 2
Ruokailu klo 15, broilerkiusaus,
KIRKKO JA ME ■ No 8 ■ 25.9.2015
salaatti, leipä ja voi sekä ruokajuomana vesi. Hinta 10€. Sitova ilmoittautuminen 2.10. mennessä Helville
p. 040 3417 244 tai Tarjalle p. 040
3417 280.
Kehitysvammaistyö
Musiikkikerho ma 28.9., 12.10. ja
26.10 klo 17.30–18.30 Henrikin kirkon Ruususalissa, Peltolantie 2. Tarkoitettu nuorille ja aikuisille kehitysvammaisille.
Tunteiden tupa – keskusteluryhmä
omaishoitaja äideille. Ti 6.10., 20.10.
ja 3.11. klo 12–13.30 Diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22.
Tiedustelut kehitysvammaistyöstä:
Diakoni Tarja Muurinen p. 040 3417
280, tarja.muurinen@evl.fi.
Muu vammaistyö
Seurakuntapiiri joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22. Kahvit ennen piiriä Vilkussa klo 14. Piiri
klo 14.30–16. (7.10., 4.11., 2.12.)
Vammaistyön yhteinen joulujuhla
la 5.12. klo 14–16 Henrikin kirkolla.
os. Peltolantie 2
Sitova ilmoittautuminen 20.11.2015
mennessä Helville p. 040 3417 244.
VAPAAEHTOISET
Lähimmäisvapaaehtoisten
tapaaminen
Varissuon kirkolla (Kousankatu 6)
kahvisalissa ti 29.9. klo 14. Jaetaan
kuulumisia. Tervetuloa vanhat ja
uudet ystävät ja ystävätoiminnasta
kiinnostuneet! Ilm. hanna.boateng@evl.fi tai p. 040 3417 136
(mielellään tekstiviestillä).
Vertaisvapaaehtoiseksi
IkäArvokas-hankkeeseen –
koulutus 65+-vuotiaille
IkäArvokas -vertaisvapaaehtoisten
koulutus Varissuon kirkolla (Kousankatu 6) ke 30.9., ke 14.10. ja ke
28.10. klo 9.30–15.30. Ilmoittautumiset koulutukseen Katariinansrk:n
diakoniatyöntekijöille 25.9. mennessä p. 040 3417 172 (ti ja pe
klo 9–10)
VERTAISTUKEA
Krito-toimintaa Maariassa
Ke 30.9. klo 18 Sielunhoidollinen
teemailta Pallivahan kirkolla (Paltankatu 2). Pastori Petri Välimäki puhuu aiheenaan haavoittuneen
tunne-elämän tervehtyminen. Mukana myös Way Up -yhtye. Illassa
esitellään kristillisen toipumisen Krito-toimintaa.
”Lupa tuntea” -ryhmä 10 krt alkaa
Raunistulan srk-talolla ti 13.10. klo
18. Lisätiedot ja ilmoittautuminen
ryhmään 6.10 mennessä: diakoni
Sonja Lamppu p. 040 3417 152
ti ja to klo 10–11.
Hoitavien laulujen ilta
To 1.10. klo 18.30 Maarian pappilassa, Sorolaisenkatu 4. Lauletaan yhdessä Viisikielinen-laulukirjan lauluja. Mukaan saa tulla myös ”vain”
kuuntelemaan. Illoissa myös rukousta ja hoitavaa sanaa. Hoitavien laulujen illat joka kuun 1. torstai.
Tuhlaajapojan pojan paluu
soi Mikaelinkirkossa
● Yksi maailman tunnetuim-
mista kertomuksista herää uudella tavalla eloon, kun yrittäjä ja
muusikko Ville Witka palaa 15
vuoden tauon jälkeen lavalle Turussa. Tarinat ja musiikki vuorottelevat Tuhlaajapojan paluu -konsertissa. Se on samalla kertomus
jokaisen ihmisen elämästä, myös
Ville Witkan itsensä. Konsertissa
hän tuo avoimesti omakohtaiset
kokemuksensa kuulijan eteen.
Puolitoistatuntisen teoksen on
sovittanut Henrik Sandås. Esi-
tyksen tekstit on koonnut ja kirjoittanut Mirja Kivilahti. Musiikin tulkinnasta vastaa artistikolmikko laulun, pianon, bandoneon sekä sellon harmonisella yhteissoinnilla.
Illan järjestää yhteistyössä Mikaelinseurakunnan kanssa Suomen Liikemiesten Lähetysliitto.
Konserttiin on vapaa pääsy.
Tuhlaajapojan paluu
torstaina 29.10. klo 19
Mikaelinkirkossa
Kuorolaulu on rautaa
● Syksyn tullen Verbum So-
nans -kuoro ottaa jälleen riveihinsä uusia laulajia. Verbum
Sonans on pitkän linjan kuoro,
jonka ohjelmistossa on monipuolista, haastavaakin kuoromusiikkia.
Kuoro toimii Maarian seurakunnan siipien alla ja sitä johtaa kanttori Marja Haikka.
Harjoitukset pidetään Pallivahan kirkolla keskiviikkoisin klo
18–20. Harjoitusten yhteydessä
toimii myös naperoparkki.
Uusilta kuorolaisilta toivotaan palavan lauluinnostuksen
lisäksi jonkinlaista nuotinlukutaitoa. Kuoron johtaja Marja Haikka toivottaa kiinnostuneet katsomaan, olisiko Ver-
bum Sonans kuoro itselle sopiva. Kuoroon pyrkijöille järjestetään koelaulu, mutta kyseessä
on rento tilanne.
– Haastattelen ja laulatan
uudet laulajat syksyn aikana,
jotta oma paikka kuorossa löytyy, kertoo Marja Haikka.
HENRIKINKIRKKO
Peltolantie 2
Säännöllinen viikkotoiminta
Maanantai klo 9.30 Perhekerho
Maanantai klo 17 Miesten Raamattupiiri
Maanantai klo 18.30 Henkari – Henrikin aikuisten Raamattupiiri (http:/
henkari.fi)
Tiistai klo 12 Kolmen vartin kuoro
Tiistai klo 13 Päivähartaus
Tiistai klo 13 Lähetyspiiri
Tiistai klo 13 Merimieskirkkopiiri
Tiistai klo 18 Rukoustanssiryhmä
Keskiviikko klo 14 Henrikin lukupiiri
(parittomat viikot)
Keskiviikko klo 16 Henrikin Lapsikuoro
Keskiviikkoisin klo 17 Tyttökuoro
(11–14 v)
Keskiviikko klo 18 Henrik´s Singers
Torstai klo 13 Torstaipiiri
Jumalanpalvelukset:
Su 27.9. klo 10 Messu, Miettinen,
Laakkonen. Kirkkokahvi.
Su 4.10. Päiväkerhon juhlaa kaikille! Klo 10.00 kerhomessu, Kalliala, Odell, Reijo, Paaso, lastenohjaajat, lapsikuoro ja tyttökuoro. Päivä
jatkuu monenlaisen mukavan merkeissä.
Su 11.10. klo 10 Lähetyspyhän messu, Pätsi, Laakkonen. Kirkkokahvi.
La 17.10. klo 18 Sateenkaarimessu,
Pätsi, Anssi Pyykkönen, Malkus-ryhmä. Iltatee.
Su 18.10. klo 10 Messu, Suomen
Sairaanhoitajien Kristillisen Seuran kirkkopyhä, Odell, Paaso. SSKS
ry avustaa messussa ja tarjoaa kirkkokahvin.
Su 25.10. klo 10 Messu, Mäntylä,
Metsätähti. Kirkkokahvi.
Ti 27.10. klo 18 Nuorten valmistelema messu, Odell, Jussila, bändi.
Muu toiminta Henrikinkirkolla:
Su 27.9. klo 16 Rukouksen talo –
hetki hiljaiselle rukoukselle, Kallio.
Ke 14.10. klo 17 Puuhapaja, Piiparinen.
To 15.10. klo 19 Rukousilta, rukoustyöryhmä, Pätsi. Rukouslauluja klo
18.30 alkaen.
Su 18.10. klo 16 Rukouksen talo –
hetki hiljaiselle rukoukselle, Kallio.
Su 18.10. klo 17.30 Kasvun paikka, Klaus Rytöhonka, Kasvun paikka -tiimi.
Su 25.10 klo 16 Laulun ja sanan hetki, Matti Jarvansalo, Kalliala, Paaso.
Luonto- ja valokuvausretket (kesto
1-2h, säävaraus):
27.9. klo 12 Retki Hiidenkirnulle, kokoontuminen Eteläkaaren ja Rykmentintien risteyksessä.
4.10. klo 12 Ala-Lemun kartanon
alue, kokoontuminen Piispanristin Prisman edessä, matka tehdään
pyörillä.
11.10. klo 12 Peltolan siirtolapuutarhan vanhat rakennukset, kokoontuminen Ilpoistentiellä.
25.10. klo 12 Luolavuoren luontopolku, kokoontuminen Peltolantien ja
Ilpoistentien risteyksessä.
Nuorten viikkotoiminta Henrikinkirkolla:
Maanantaisin Bändiharjoitukset
15–20 -vuotiaille klo 17–19
Tiistaisin Nuortenillat Piikissä (avoimet ovet) klo 17–21
Keskiviikkoisin Isoskoulutus klo
16.30–18.15
Keskiviikkoisin Raamis klo 18.15–
19.30
LAUSTEEN SRK-KOTI
Maistraatinkatu 1
Joka toinen keskiviikko klo 13 Keskiviikkokerho (parittomat viikot)
Keskiviikkoisin klo 18.30 Raamattupiiri
Torstaisin klo 9.30 Perhekerho
La 24.10. klo 15 Lauantai Lausteella,
Hembree, Lindroos.
KOIVULAN SRK-KOTI
Sävelkuja 3
Maanantaisin klo 13 Seniorikahvila
Tiistaisin klo 9.30 Vauvakahvila.
Vertaisryhmä ekavauvojen perheille.
Perjantaisin klo 9.30 Perhekerho
To 1.10. klo 17.30–19 Koko perheen
Tempputorstai yhteistyössä Koivulan
MLL:n kanssa, Reijo.
KAUPPAKESKUS SKANSSI
Monitori /2. krs
Ti klo 12–16 Pappi päivystää. Virastopalveluja saatavana.
LEHMUSVALKAMA
Ke 7.10. klo 13 Hartaus, Kallio, Paaso.
Ke 21.10. klo 13 Hartaus, Miettinen,
Metsätähti.
KAARINAN KIRKKO
Voudinkatu 2
torstaisin klo 9.30 Perhekerho, paitsi 15.10.
su 27.9. klo 10 Messu, lähetyspyhä,
Pesonen, Ostela (av.), LikitaloGoesch, lähetyskahveilla seurakunnan lähetti Raija Kinnunen kertoo
työstään Nepalissa
ma 28.9. klo 13 Diakoniapiiri
tiistaisin klo 9 Äiti Teresan peittopiiri
ke 30.9. klo 13 Opintopiiri, Ansku
Leppänen: Uskelan kirkko Salo- klo
18 Arki-illan ehtoollinen, Laakkonen
keskiviikkoisin klo 16 Kirkkokuoro ja
klo 18.45 Cantilena-kuoro
su 4.10. klo 10 Mikkelinpäivän Perhekerho 70 v juhlamessu, Laakkonen, Ostela (av.), Likitalo-Goesch,
päiväkerholaisia – klo 14 Veisumessu, Kuoppala
ke 7.10. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Heino
to 8.10. klo 18 Miesten juttuilta, Usko ja epäusko
su 11.10. klo 10 Messu, Ostela, Auer
(av.), Husso
ke 14.10. klo 13 Opintopiiri, Eero
Heino: Paraisten kirkko – klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Heino
to 15.10. klo 12 Sotaveteraanien
hengelliset päivät
su 18.10. klo 10 Messu, Petri Välimäki, Ostela (av.), Husso
18
ke 21.10. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Kesti
to 22.10. klo 18 Miesten juttuilta,
Uskon perustus, kirkon alakerrassa
la 24.10. klo 18 Iltakirkko – Rauhan,
ihmisoikeuksien ja kansainvälisen
vastuun rukouspäivä, Niittynen, Likitalo-Goesch
su 25.10. klo 10 Messu, lähetyspyhä,
Pesonen, Likitalo-Goesch
ke 28.10. klo 13 Opintopiiri, Mika
Ostela: Metsäkirkko – klo 18 Syksyn
pimetessä -iltakirkko, Pesonen, Likitalo-Goesch
KUUSISTON KIRKKO
Linnanrauniontie 157
su 4.10. klo 12.30 Messu, Heino,
Husso
su 18.10. klo 12.30 Messu, Auer,
Husso
POIKLUOMAN SEURAKUNTATALO
Poikluomantie 9
torstaisin klo 9 Äiti Teresan peittopiiri, klo 11 Tuoli- ja tasapainoliikunta, klo 12.15 Peli- ja turinatuokio
tiistaisin klo 9.30 Perhekerho
to 1.10. klo 18 Raamatun ääressä.
Jumalan sanansaattajat
su 4.10. klo 18 Sanan ja laulun ilta.
Mikä vialla? Onko toivoa?
ke 7.10. klo 18.30 Naisten juttuilta.
Antamisen ja saamisen onni
su 11.10. klo 12 Kansanlaulukirkko,
Kuoppala, Likitalo-Goesch
to 15.10. klo 18 Raamatun ääressä.
Jeesuksen lähettiläät
su 18.10. klo 18 Sanan ja laulun ilta.
Miten elää keskenämme?
LITTOISTEN SEURAKUNTATALO
Kampakuja
torstaisin klo 9.30 Perhekerho, paitsi 15.10.
HARTAUDET JA PIIRIT
ke 7.10. klo 13 Hartaus, Lähitupa
to 8.10. klo 10 Vanhusten viikon ehtoollishartaus ”Tulevaisuutta rakentamaan”, Värttinä
ti 13.10. klo 13 Hengelliset toivelaulut ja -virret, Hovirinnan palvelukeskus
ti 27.10. klo 13 Ehtoollishartaus, Onnikka
PYHÄN KATARIINAN KIRKKO
Kirkkotie 46
Su 27.9. klo 10 Messu, ForsströmRoivanen, Paatere, Kerokoski
Su 4.10. klo 10 Perhemessu, Toljamo, Hälli (av), Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro, Jaana Heinonen ja
lastenohjaajat, messun jälkeen keittolounas ja enkelirata
Su 11.10. klo 10 Messu, vanhusten
kirkkopyhä, Kairavuo, Paatere, Kerokoski, diakoni Sinikka Laine, kirkkoherra tarjoaa Katariinan pappilassa kirkkokahvit syntymäpäivän merkeissä. Kirkkobussi klo 9.10 reittiä:
Varissuon kirkko – Littoistentie – Satakielenkatu – Tilhenkatu – Littoistentie – Västäräkinkatu – Jaanintie
– Karjakuja – Säkönkatu – Virmuntie
– Petkeltien päätepysäkki – Kuralankatu – Kohmo – Kuralankatu – Vanha Hämeentie – Tammitie – Hakapellonkatu – Pyhän Katariinan kirkko. Paluu samaa reittiä klo 12.15.
Su 11.10. klo 15 CANTIO SACRA:
Lauluja Goethen runoihin, Markku
Lautjärvi, tenori, Patrik Kleemola,
kitara, vapaa pääsy, ohjelma 5 eur.
Su 18.10. klo 10 Messu, Toljamo,
Kairavuo, Lautjärvi
Su 25.10. klo 10 Messu, Paatere,
Forsström-Roivanen, Lautjärvi
Harmonisen laulun ryhmä harjoitte-
lee perjantaisin klo 17, tied. Kristiina
Annala p. 0500 498 165.
VARISSUON KIRKKO
Kousankatu 6
Varissuon kirkko (Kousankatu 6) on
auki tutustumista ja hiljentymistä
varten keskiviikko-iltaisin 16.9.-2.12.
klo 17–19. Päivystäjä paikalla. Tervetuloa poikkeamaan!
Maanantaisin klo 8.30 Aamurukouspiiri: 28.9. / 5.10. / 12.10. / 19.10.
/ 26.10.
Tiistaisin klo 16.30 Isoskoulutus
Joka toinen tiistai klo 13 Raamattuopetus, Sirkka-Liisa Vappula: 29.9. /
13.10. / 27.10.
Joka toinen tiistai klo 12 Valpurin
Kammari: 6.10. / 20.10. /
Keskiviikkoisin klo 17 Heprean piiri:
30.9. / 7.10. / 14.10. / 21.10. / 28.10.
Joka toinen keskiviikko klo 18.30
Miestenpiiri: 7.10. / 21.10. /
Torstaisin klo 17 Raamis ja nuortenilta
Joka toinen torstai (parittomat vkot)
klo 18 Timon Raamis Varissuolla (tied. Timo Rantanen p. 040 418
1502 tai timo.rantanen@abo.fi):
8.10. / 22.10.
Perjantaisin klo 9.30 Perhekerho: 2.10. / 9.10. / ei kerhoa 16.10. /
23.10.
Su 27.9. klo 12 Messu, Paatere, Jorma Osari saarnaa, Kerokoski, Katukööri, Katulähetyksen keittolounas
ja kirkkokahvit
Ma 28.9. klo 19 Siioninvirsiseurat
Arjanpäivänä, kahvit klo 18.30 alkaen
Ti 29.9. klo 14 Lähimmäisvapaaehtoisten tapaaminen kahvisalissa,
jaetaan kuulumisia.
Su 4.10. klo 12 Messu, Markkula,
Forsström-Roivanen, Lautjärvi
Su 11.10. ei klo 12 jumalanpalvelusta: kirkkobussikuljetus klo 9.10 Pyhän Katariinan kirkkoon klo 10 messuun.
Su 11.10. klo 17 Yhteyden messu,
Seurakunta – Kristuksen ruumis, Juhana Markkula
Pe 16.10. klo 12 Hanna-ryhmä ”Sukukansojen naiset”, tied. Seija A.
Niemi p. 050 5714 328.
Su 18.10. klo 12 Messu, Viirros, Kairavuo, Lautjärvi
Su 25.10. klo 12 Sanajumalanpalvelus, Forsström-Roivanen, Kerokoski
Su 25.10. klo 15 Monikulttuurinen
yhteyden ateria, aikuiset 3 eur, lapset ilmaiseksi
NUMMEN SEURAKUNTAKOTI
Papinkatu 2
Tiistaisin klo 9.30 Perhekerho (Pun.
tupa): 29.9. / 6.10. / 13.10. / 20.10.
/ 27.10.
Torstaisin klo 18 Nuorten aikuisten ja opiskelijoiden Vastavirta-ilta,
tied. past. Juhana Markkula p. 040
3417 480 ja nuorisotyönohjaaja Taru Heikkonen p. 040 3417 482 sekä
www.vastavirta.info
Ke 7.10. klo 13 Vanhustenviikon toivelaulut, pullakahvit
KATARIINAN PAPPILA
Pyhän Katariinan kirkkoaukio 7
Keskiviikkoisin klo 17–18.30 Pyhän
Katariinan kuoron harjoitukset, uusia laulajia pyydetään ottamaan yhteyttä kuoron johtajaan, kanttori
Markku Lautjärveen p. 040 3417 141.
Ti 29.9. ja 6.10. klo 13–15 Pieni rukoushetki ja lukupiiri Katariinan
pappilan kappelissa, tervetuloa! Lisätietoja Leena Rantakokko p. 050
3430 807.
Ma 19.10. klo 18 Siionin kannelta ja
C.G. Hedbergiä.
HANNUNNIITUN SEURAKUNTATALO
Virmuntie 2
KIRKKO JA ME ■ No 8 ■ 25.9.2015
Torstaisin klo 9.30 Perhekerho: 1.10.
/ 8.10. / ei kerhoa 15.10. / 22.10.
Joka toinen keskiviikko klo 11 Annan tupa: 30.9. / 14.10. / 28.10.
Joka toinen perjantai klo 15 Rukouspiiri: 25.9. / 9.10. / 23.10.
Ma 12.10. klo 13 Omaishoitajien vertaistukiryhmä
Su 25.10. klo 12 Messu, Kairavuo,
Lautjärvi, kirkkokahvit
HURTTIVUOREN SEURAKUNTAKOTI
Punatulkunkatu 1
Maanantaisin klo 10 Hurttivuoren
äitikaverit: 28.9. / 5.10. / 12.10. /
19.10. / 26.10.
Joka toinen torstai klo 13 Varttuneen väen kerho: 1.10. / 15.10. /
JAANIN SEURAKUNTATALO
Karjakuja 75
Joka toinen maanantai klo 14 Sirpan kerho (Sokkelo, Jaanintie 36):
5.10. / 19.10.
PETKELTIE 5, KERHOHUONE
Joka toinen maanantai klo 12 Raamattupiiri: 5.10. / 19.10.
KATARIINAN DIAKONIA
Diakonian ajanvarausvastaanotot
tiistaisin ja perjantaisin klo 10–11.30
p. 040 3417 172. Ajan voit tulla
myös varaamaan Varissuon kirkon
diakoniatoimistolle, Kousankatu 6.
Jos olet +65 vuotta ja yksinäinen tai
muuten tarvitset apua tai olet huolissasi +65v naapuristasi tai tutustasi, joka tarvitsisi mielestäsi apua,
voit soittaa IkäArvokas puhelimeen
tiistaisin ja perjantaisin klo 9–10
puh. 040 3417 172.
ELÄVÄ JUMALANPALVELUS
Palautekysely Katariinanseurakunnan jumalanpalveluselämän rakentamiseksi. Kerro mielipiteesi ja toiveesi hyvästä jumalanpalveluksesta.
Voit liittää kyselyyn myös yhteystietosi ja ehdotuksesi palvelutehtävistä, joissa haluaisit toimia messussa
mukana. Kaikki mukaan elävää messua rakentamaan!
Palautekyselylaput löytyvät Katariinan ja Varissuon kirkon eteisistä
sekä Katariinanseurakunnan nettisivuilta. Kyselyn tuloksien infopäivä
ilmoitetaan myöhemmin. Kyselyn voi
palauttaa Varissuon tai Pyhän Katariinan kirkoille.
MAARIAN KIRKKO
Maunu Tavastin katu 2
Messu aina sunnuntaisin klo 10.
Keskiviikkoisin klo 18.30 vuoroviikoin arki-illan ehtoollinen ja pieni
rukoushetki.
La 10.10. klo 9 Turun arkkihiippakunnan lähetysseminaarin aloitusjumalanpalvelus, Kavasto, Paakkanen.
La 10.10. klo 15 Messu Agricolan aikaan. Uskonpuhdistuksen ajan messusta kertovat professorit Jyrki
Knuutila ja Markus Hiekkanen. Luennolla juhlistetaan Maarian kirkon
vihkimyksen vuosipäivää.
MAARIAN PAPPILA JA TALLI
Sorolaisenkatu 4
Maanantaisin klo 9.30 Perhekerho
tallirakennuksessa
Maanantaisin klo 13.30 Vauvakerho
tallirakennuksessa
Tiistaisin klo 10 Juttutupa pappilassa.
PALLIVAHAN KIRKKO
Paltankatu 2
Messu aina sunnuntaisin klo 17. Johannesmessu joka kuun viimeisenä
sunnuntaina.
Maanantaisin klo 9 Tuolijumppa
Torstaisin klo 9.30 Perhekerho
To 8.10. klo 17–19 Ruokapyhäkoulu
HALISTEN SRK-TALO
Gregorius IX:n tie 8
Joka toinen keskiviikko klo 18 Kaikille avoin raamattu- ja rukouspiiri,
7.10., 21.10.
Ke 7.10. klo 17.30–19 Kaakaopyhäkoulu
To 15.10. klo 18 Multicultural Fellowship, maahanmuuttajapiiri.
HEPOKULLAN SRK-TALO
Varkkavuorenkatu 23
Tiistaisin klo 9.30 Perhekerho
Tiistaisin klo 12.30 Tuolijumppa
Joka toinen maanantai klo 13 Muisteluryhmä 5.10., 19.10.
Joka toinen torstai klo 13 Lähetyspiiri 1.10., 15.10., 29.10.
To 8.10. klo 13 Kultatupa – eläkeläisten päiväpiiri.
To 22.10. klo 13 Kanttorin laulajaiset. Laulattajana Tero Niemi.
Su 25.10. klo 15 Sanan ja laulun iltapäivähetki, lauletaan Viisikielinenlaulukirjaa. Mukana Helena Koilisranta, Katri Rinne ja Lauri Lehtinen.
KOTIMÄEN SRK-TALO
Arkeologinkatu 1, Jäkärlä
Maanantaisin klo 14 Naistenpiiri
Perjantaisin klo 9.30 Perhekerho
Joka toinen tiistai Eläkeläisten kädentaito-, voima- ja tasapainoryhmät: klo 12.30 tasapainoilu, klo
13.30 kädentaidot, 6.10., 20.10.
Joka toinen keskiviikko klo 13 Muistijumppa 30.9., 14.10, 28.10.
Joka toinen keskiviikko klo 13 Päiväpiiri, 21.10., ei piiriä 7. lokakuuta.
RAUNISTULAN SRK-TALO
Murtomaantie 12
Keskiviikkoisin klo 13 Pappi paikalla
Joka toinen maanantai klo 13 Pienpiiri 5.10., 19.10.
Joka toinen tiistai klo 13 Seniorikerho 6.10., 20.10.
RUNOSMÄEN SRK-TALO
Munterinkatu 15
Ystävän tupa maanantaisin klo 13–
15 ja torstaisin klo 11–13.
Joka toinen maanantai klo 17 Raamattupiiri 28.9., 12.10., 26.10.
Joka toinen keskiviikko klo 12 Lähetyspiiri, 7.10., 21.10.
Su 18.10. klo 16 – 17.30 Tarinapyhäkoulu
YLI-MAARIAN SRK-TALO
Mittumaarintie 73
Torstaisin klo 9.30 Perhekerho
Joka toinen torstai klo 11 Tuolijumppa 8.10., 22.10.
MARTINKIRKKO,
Huovinkatu 1
Messun aikana on lapsille pyhäkoulu kirkon Tornikappelissa.
Messun jälkeen on vielä mahdollisuus viettää hetki yhdessä kirkkokahvien merkeissä.
Su 27.9. klo 10 Messu, Kuusela,
Mustonen, Salakari
Ke 30.9. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Kuusela, Salakari
Su 4.10. klo 10 Mikkelinpäivän perhemessu, Norvasuo, Jaatinen, Tenkanen
Ke 8.10. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Kuusela.
Su 11.10. klo 10 Messu, Hildén, Riihimäki, Salakari
Ke 14.10 klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Hägglund.
Su 18.10. klo 10 Messu, Hägglund,
Hildén, Salakari
Ke 21.10. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Riihimäki.
Su 25.10. klo 10 Messu, Riihimäki,
Jaatinen, Tenkanen
Ke 28.10.klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Hildén.
HIRVENSALON SRK-KESKUS,
Honkaistentie 85
To 1.10., 15.10. klo 18 Rukouspysäkki, Kuusela. Paikka sinulle, joka haluat rukoilla yhdessä toisten kanssa
omien ja yhteisten asioiden puolesta
Su 4.10. klo 15 Seminaari, ”Enkelit ja henkivallat”, Juho Sankamo,
Kuusela
Su 4.10. klo 17 Missiomessu, Juho
Sankamo, Kuusela, ”Enkeleitä – onhan heitä”
Ti 13.10. 10.11., 8.12. klo 19 Ehtoollishartaus ”Hiljaisuuden rukous
Taizé -lauluin”.
KAKSKERRAN KIRKKO
Su 11.10. klo 12 Sadonkorjuun kiitoskirkko, Kuusela. Kirkkokahvit tarjoilee Tiistaikerho.
MARTIN SRK-TALO,
Temppelikatu 1
Pe 2.10., 16.10. klo 18 Metso. Lähetyksen puuhapiiri.Päiväkerhotiloissa alakerrassa joka toinen perjantai
parittomilla viikoilla. Kortti- ja koristeaskartelua ja erilaisten käsitöiden
tekemistä lähetystyön hyväksi.
Ma 28.9., 26.10. klo 18 Kylväjäpiiri.
Ti 29.9., 13.10., 27.10. klo 17.30 Ilosanomapiiri, Mirja Metso. Piirissä keskustellaan Raamatun ilosanomasta vetäjän esittämien kysymysten pohjalta. Piirissä käytetään yhden kokoontumiskerran aikana vain
yhtä raamatunkohtaa, joten Raamattua tuntemattomatkin osanottajat voivat täysivaltaisesti osallistua
keskusteluun. Aloitamme Markuksen evankeliumista. Tiedustelut Mirja Metso p. 040 3417 424.
Ti 6.10., 20.10. klo 17.30 Lähetyksen ompeluseurat, Metso. Kudomme
omin puikoin ja langoin joko lähetystyön hyväksi tai itselle esim. sukkia tai lapasia. Seuranpitoon voi tulla myös ilman kudinta! Tiedustelut
Mirja Metso p. 040 3417 424
Ke 21.10. klo 18 Vaihtori – vapaaehtoisten olkkari: ensiaputaitoja
vapaaehtoisille, työterveyshoitaja
Eeva Kotamäki, Metso.
HENNALAN SRK-KOTI,
Hennalantie 10, Satavan saari
Ke 30.9., 14.10., 28.10. klo 12.30
Hennalan piiri
UITTAMON SRK-KOTI,
Rusthollinrinne 1
Perjantaisin klo 9.30 Perhekerho, Erkamaa
Su 4.10. klo 15 Uittamon srk-kodin
25-vuotismessu, Norvasuo.
To 8.10., 22.10. klo 18 Uittamon
Hannat. Hanna-piirissä keskitytään
rukoilemaan naisten ja naista koskettavien asioiden puolesta ympäri maailmaa.
MIKAELINKIRKKO
Puistokatu 16
Avoinna
Ma–pe klo 12–18. Työntekijät tavattavissa kirkossa klo 14–18 (5.10. alk.)
Su 27.9. klo 10 Messu, Seivästö,
Paakkanen, Hakanpää, Kuorikoski –
klo 18 Tuomasmessu
Ke 30.9. klo 18 Iltamessu, Jaakkola,
Hakanpää
Pe 2.10. klo 20.30 Nuorten messu,
Westergård, Hiltunen
Su 4.10. klo 10 Mikkelinpäivän messu (Mikaelinkirkko 110 v.), Lehikoinen, saarna: Jippu, Hakanpää, Kuorikoski – klo 14–16 Kirkonmäkitapahtuma – klo 16 Mikkelinpäivän
perhemessu, K.Hakanpää, Jaakkola – klo 18.30 Mikaelinkirkko 110
vuotta –juhla, Joel Hallikainen, Jaana Pöllänen, Mikko Vaismaa, Aboa
Gospel, joht Silvia Koski, Marko Hakanpää
Ke 7.10. klo 18 Iltamessu, Ronkainen, Hakanpää
Su 11.10. klo 10 Messu, Hanttu,
Westergård, Hakanpää, Kuorikoski
(kirkkolounas klo 11.30 Mikaelin srkkodissa) – su klo 18 Kirkkoareena
Ke 14.10. klo 18 Iltamessu, Paakkanen, Hakanpää
Su 18.10. klo 10 Messu, Jaakkola,
Friman, Koski, Kuorikoski – su klo 17
Mikaelmessu
Ke 21.10. klo 18 Iltamessu, Hanttu,
Kuorikoski
Su 25.10. klo 10 Messu, Paakkanen,
K.Hakanpää, M.Hakanpää, Kuorikoski – klo 18 Tuomasmessu
Ke 28.10. klo 18 Iltamessu, Westergård, Hakanpää
MIKAELIN SEURAKUNTAKOTI
Puistokatu 13
Ti 29.9. klo 18 Israel-tilaisuus, Elo,
Seivästö
Ma 5.10. klo 18.30 Naisia kaivolla
(yhteistyössä KRS)
Su 11.10. klo 17 Kohtaamispaikka
Viikko-ohjelmaa
Maanantaina
klo 12–14 Wanhan ajan ompelupiiri (klubi)
Tiistaina
klo 13–14.30 Lähetyspiiri (klubi)
Keskiviikkona
klo 8–8.45 Aamurukous (klubi)
klo 12–13.30 Eläkeläiskerho (srksali)
klo 12–13.30 Mikaelin omaishoitajat
(klubi), tied. p. 040 3417 398
Torstaina
klo 10–12 Naisten hepreapiiri (Ritva
Lunden (klubi), p. 044 257 2612
klo 10–11.30 Diakoniatyöntekijöiden
ajanvaraus (Puistokatu 13 B 2. krs)
p. 040 3417 097
klo 14.30–16 Merimieskirkkopiiri (klubi, ei 22.10.), tied. p. 040 3417 391
Perjantaina
klo 10–11 Pilates, tied. 040 3417 398
Kuorot
Vox Michaelis ke 17.15–19
Aboa Gospel ke 19.15–21
Yleinen äänioikeus (kuoro laulutaidottomille) to klo 17.30–19
Tied. kanttori Silvia Koski p. 040
3417 388 silvia.koski@evl.fi.
Lapsiperheille
Vauvakerho ke klo 14–15.30 (srksali)
MIKONMÖKKI
Puutarhakatu 24
Lapsiperheille ja nuorille
Pelikerho alakouluikäisille ti klo 16–
17.30
Kädentaitoryhmä to klo 17 (parill.
vkot)
Perhekerho pe klo 9.30–11
Nuortenilta pe klo 18
Lisätietoja: www.mikaelinnuoret.fi,
Facebook-ryhmä ”Turun GG” Partiot: www.mikaelinseurakunta/partiot
Aikuisille
Syvällisemmin Raamattuun ti
klo 16.45, p. 0400 681 302
Made in Mikonmökki -ryhmä to
klo 17 (parill. vkot), p. 050 3469 906
Miesten veisuut su 27.9. ja 25.10. klo
18, tied. Matti Pennanen,
p. 044 3251 051
19
SUIKKILAN SEURAKUNTAKOTI
Konstanzankatu 1
Su 25.10. klo 12 Hiljaisuuden laulujen messu, K.Hakanpää, SopuSointu, kahvit
Pilates ma klo 9.30–10.30, tied.
p. 040 3417 398
Eläkeläiskerho to klo 12–13.30
Raamattupiiri joka toinen to klo 18
(paritt. vkot)
Lapsiperheille
Perhekerho to klo 9.30–11
PAAKARLAN SEURAKUNTAKOTI
Laivateollisuudenk. 28
Su 11.10. klo 14 Lähiökirkko ja kahvit, Jaakkola
To 22.10. klo 18 Kohtaamispaikka
Lähetyspiiri ke klo 13–14.30
Naisten piiri joka kk:n toinen ke
klo 19
Eläkeläiskerho to klo 13–14.30
Pilates pe klo 8.30–9.30, tied. p.
040 3417 397
Lapsiperheille
Perhekerho ti 9.30–11 (mukana
Operaatio Ruokakassi)
Koululaisille ja nuorille
Kokkikerho 9–12 v. Paakarlan srkkodissa ke klo 16–18
Mopo- ja moottorikerho yläkouluikäisille to klo 15–17, Pansion moottorihalli.
YLEISÖLUISTELU HK Areenalla
La klo 14–15 (26.9., 3.10., 10.10.,
17.10., 24.10.)
Sisään pääovesta. Ei mailoja kentälle. Maksuton
Palvelutalo Iso-Heikki
(Revontulenkatu 4)
Eläkeläishartaus ma klo 13.30–14
(5.10., 19.10.)
Turun merimieskirkko
(Suikkilantie 2)
Ma 12.10. klo 18 Miesten saunailta.
Hyvät löylyt, jutustelua, hartaus ja
pieni iltapala.
www.mikaelinseurakunta.fi
www.mikaelilainen.fi
www.mikaelinnuoret.fi
www.mikaelmessu.fi
PAATTISTEN KIRKKO
Paattistentie 847
Su 27.9. klo 10 messu ja kirkkokahvit, Suomen Raamattuopiston kirkkopyhä, saarna Arto Kaarma, liturgia Järvensivu
Su 4.10. klo 10 Mikkelinpäivän perhekirkko ja kirkkokahvit ja -mehut,
Järvensivu
Su 11.10. klo 18 nuorten valmistama Pyhäillat-iltakirkko, Heikkinen ja
Jolla-yhtye
Su 18.10. klo 10 sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Järvensivu
Su 25.10. klo 10 sadonsiunausmessu
ja kirkkokahvit, Heikkinen. Mukana
Maataloustuottajat.
LAPSILLE JA PERHEILLE
seurakuntatalolla
maanantaisin klo 9.30–11 avoin kerho, klo 17 tyttökerho 7–10-vuotiaille
tiistaisin klo 8.30–11.30 ja torstaisin
klo 12.30–15.30. päiväkerho
keskiviikkoisin klo 16 ja 17 perhemuskarit
Ti 29.9. ja 27.10. klo 18 puuhakahvila
NUORILLE
To 8.10.ja 22.10. isoskoulutukset
klo 17 ja nuortenillat klo 18
Pe 2.– su 4.10. isosleiri
La 26.9. heimokäräjät
AIKUISILLE
maanantaisin klo 18.30 kirkkokuoro
seurakuntatalolla
keskiviikkoisin klo18 naisten jumppa
seurakuntatalolla
Ke 30.9.ja 28.10. klo 12 lähetyspiiri pappilassa
Ti 6.10. klo 18 kirjallisuuspiiri seurakuntatalolla
Ti 13.10., klo 15 diakonia- ja vapaaehtoispiiri pappilassa
Ti 13.10. klo 18 miestenilta pappilassa
Ke 14.10. klo 13 kanttorin kahvila
seurakuntatalolla
SENIOREILLE
Ke 16.9., 21.10. ja 11.11. klo 13
seniorikahvila
Katso myös
www.paattistenseurakunta.fi
PIIKKIÖN KIRKKO
Hadvalantie 5
Su 27.9. klo 10 Messu, Ijäs
Pe 2.10. klo 9.30 Lasten kirkkohetki,
perhekerho jatkaa srk-talolla
Su 4.10. klo 10 Mikkelinpäivän perhemessu, Hermonen, lastenohjaajat,
kirkkomehut, pomppulinna
Su 11.10. klo 10 Vanhustenviikon
juhlamessu ja juhla srk-talolla. Mukana ”Mettäradio”, Kaarinan kaupungin edustajana kirjastonhoitaja
Sari Saarela, aiheella ”Oma kirjastoni”. Lions Club kuljettaa kyydin tarvitsijat ilmaiseksi, kyytivaraus viim.
6.10. Piikkiön kukkakaupasta, p. 02
4795 321. Tarjoilu: Piikkiön Maa- ja
kotitalousnaiset.
Su 18.10. klo 10 Messu, sadonkorjuun kiitos, uutispuuron ja kahvit
tarjoavat Maa- ja kotitalousnaiset
To 22.10. klo 18 Peimari rukoilee
-ilta
Su 25.10. klo 10 Messu, Ijäs. Klo 18
Partiokirkko, Ijäs ja Piikkiön Tammipartiolaiset
PIIKKIÖN SEURAKUNTAKESKUS
Hepojoentie 4
Ma 28.9., 2.10. ja 26.10. klo 17.30
Naistenpiiri, Sinikka Tuomarila
To 1.10. klo 17.30 Iltaperhetoimintaa
kaikenlaisille perheille, maksutonta,
päiväkerhotiloissa.
Ke 7.10. klo 13 Eläkeläisten iltapäivä: Matkalle Guatemalaan! Oppaana Terttu Kunnas
Ke 21.10. klo 13 Eläkeläisten iltapäivä: Syysiloa laulaen!
Ti klo 17 Lastenkuoro Pikantti, kanttori Tiina Ilonen.
Ti klo 18 Lauluillat. Tervetuloa lapset, nuoret ja aikuiset, jotka nautitte musiikin tekemisestä yhdessä!
Oman soittimen voi ottaa mukaan.
Pe klo 9.30 Perhekerho, päiväkerhotiloissa
VANHA SEURAKUNTATALO
Hepojoentie 4
Ti klo 9-11 Kaiken kansan kahvila.
To klo 10–12 Oivaltajat. Avoin vertaistukiryhmä. Pohdintaa ja oivalluksia elämästä!
PAPPILA
Pappilantie 4
To 8.10. klo 18 Raamattupiiri, Eero
Kaumi, Roomalaiskirjeen 5. luku
Ti 20.10. klo 18 Äitien ilta
PYÖLINRANTA
Pyölintie 77
Ti klo 18 Äitien saunailta, hierontaa
Ke klo 18 Miestenpiiri, parilliset viikot, sauna klo 17. Marraskuusta
eteenp. srk-talolla
KIRKKO JA ME ■ No 8 ■ 25.9.2015
Diakoniatoimiston asiointi- ja ajanvaraus ti 11–12 p. 040 341 772/
Elonheimo (ovi paloaseman puolella).
La 28.11. Koko perheen retki Kasnäsin kylpylään. Hinnat: 25€ alk.
13v ja 12€ 5–12v ja 2€ 0–4v. Hintoihin sis. kylpylä, lounas, matkat
ja käynti saaristomeren luontokeskuksessa. Varaa paikkasi pian: p.
0403417724/Katri Elonheimo.
TUPASVILLA, Hepojoentie 7
Ma 5.10. klo 10.30–11.15 Tupasveisut. Hengellisiä lauluja kanttori Tiina Ilosen johdolla päivätoiminnan
salissa.
Omaishoitajien ”Torstaitupa” Tupasvillassa lukuvuoden aikana joka
kuun ensimmäisenä torstaina, klo
14.30–16. Tule mukaan kahville ja
kertomaan kuulumisia! Yhteistyössä
Kaarinan kaupunki, Piikkiön seurakunta ja Punainen Risti.
www.piikkionseurakunta.fi
www.facebook.com/
piikkionseurakunta
www.piikkionurkuyhdistys.fi
TUOMIOKIRKKO
Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo
16–18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Lähetyskahvila Domcafé Tuomiokirkon porrastasanteella on avoinna
sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen. Seurustelun sakramenttia, tuoretta pullaa ja kahvia 3,50€ lähetystyön hyväksi.
Messut (aina gluteeniton leipä)
klo 10:
Su 27.9. Lehti, av. Mäkitalo, Pietilä, Hietaharju, Bergenin tuomiokirkon kuoro joht. Kjetil Almenning.
Su 4.10. Perhemessu, Päiväkerhotyö 70 v: Lehti, Rinne, Pietilä, Åberg,
Käsikelloyhtye Tiuku. Su 11.10. Rinne, saarnaa piispa Kalliala, av. Mäkitalo, Paajanen, Hietaharju. Su 18.10.
Tuomiokirkkoseurakunnan eläkepapit, saarna Rauno Heikola, lit. Anna-Liisa Varhiala, av. Eero Bäckman,
palvelutehtävissä myös muita eläkeläisiä, Åberg, Hietaharju, Mieskuoro Naskalit. Su 25.10. Nuorekkaiden
eläkeläisten kirkkopyhä: Hokkanen,
Honkasalo, Åberg, Hietaharju, Cappella Cathedralis.
Viikkomessut:
Aamuehtoollinen keskiviikkoisin
klo 8.
Keskipäivän ehtoollinen torstaisin
klo 12.
Iltaehtoollinen joka lauantai klo 18
(alkoholiton viini),
26.9. saarnaa piispa Eero Huovinen
3.10. mukana CCI:n koulutuskuoro,
joht. K. Takkula.
10.10. saarnaa Kalervo Pöykkö. virtuaalikirkko.fi
Muita tapahtumia:
Bergenin tuomiokirkon kuoron konsertti pe 25.9. klo 19.
Lauletaan virsiä vapaaehtoisvoimin
su 27.9.; 4.10.; 11.10.; 18.10.; 25.10.
klo 18.
Vesper (illan rukoushetki) ma–pe
klo 18.
Vesperissä 19.10. klo 18 Haagin konservatorion jousiorkesteri.
Vesper ranskaksi parilliset to klo 17
sr Helvi ja Marketta Vuola.
Virrestä voimaa ke 21.10. klo 16.30.
TOIMITALO (Eerikinkatu 3)
La 26.9. Lauri Huovisen syntymästä
100 vuotta klo 14 Luento Keijo Virtanen, klo 16 muistoseurat.
Su 18.10. klo 18 Nojatuolimatka:
”Liettua – lähellä, mutta niin kaukana”, Tuula Kyrölä. Kahvitarjoilu.
Puikkosten myyntipöytä naisten turvakodin hyväksi Tansaniassa (Kimbilio).
PERHETYÖ
Perhekerho ma klo 17.30 Kupittaan
srk-koti, Sirkkalankatu 4.
Vauvaperhekahvila ti klo 13–15.30
Nuortentalo, Eerikinkatu 1.
Leppäkertun perhekahvila pe
klo 9–13, Nuortentalo.
KOULULAISILLE
Tiedot koululaisten toiminnasta
löydät uusilta nettisivuilta
www.tuuks.fi Käy tutustumassa ja
osallistu kilpailuun!
ELÄKELÄISILLE
Juhlasalin kerho (Eerikinkatu 3, 2.
krs.), parilliset viikot klo 13
Ke 30.9 ”Maan ja taivaan väliltä”
vieraana Anna-Liisa Varhiala
Ke 14.10 ”Myönteisen hiljaisuuden tie” vieraana retriittipappi Päivi Vuorilehto
Ke 28.10 ”Rinnalla sairauden ja kuoleman kohdatessa” sairaalapappi
Harri Heinonen kertoo työstään
Vuorikodin kerho (Vuorikatu 8) parittomat viikot klo 13
Ke 7.10 Ei kerhoa. Vanhusten viikon
ehtoolliskirkko Tuomiokirkossa
Ke 21.10 ”Myönteisen hiljaisuuden
tie” retriittipappi Päivi Vuorilehto
Eläkeläisten tuolijumppa (Eerikinkatu 3, II krs.) keskiviikkoisin klo 13,
parittomat viikot.
DIAKONIA
Diakoniavastaanotto ti ja to 9–11.
Eerikinkatu 1, p. 040 3417 335.
LÄHETYSTYÖ
Kupittaan Hannat parilliset to klo
18.30 Kupittaan seurakuntakoti.
Lähetyspysäkki parittomat to klo 13
NNKY Vähä Hämeenkatu 12 a: Sanaa, seuraa, päiväkahvi, lähetystietoutta, esirukousta.
Lähetyksen kaffetuokio parilliset
ti klo 13–14.30 Toimitalon Yläsali,
Aninkaistenkatu 1, II krs.
RAAMATTU- JA
KESKUSTELURYHMÄT
Ilosanomapiiri ke klo 18.30 Toimitalo, Yläsali (Eerikinkatu 3, II krs). Sakari ja Pirkko Ansaharju ja Helmi
Neuvonen.
Naisten aamu parilliset to klo 10 Kabinetissa, Lehti.
Timon Raamis alk. 3.9. parilliset to
klo 18.30 Salongissa (Eerikink 3, II
krs), T. Rantanen.
KIRJALLISUUTTA JA
MATKAKUMPPANUUTTA
Lukulamppu to klo 18.30 Toimitalo
Salonki, Eerikinkatu. 3: 22.10. Jouni
Tilli, Suomen pyhä sota. Papit jatkosodan julistajina.
Puikkoset Salongissa parilliset ti
klo 13–14.30. Tehdään mm. vauvasukkia, torkkupeittoja ja hartialämmikkeitä, rupatellaan ja lopuksi hiljennytään. Kirjallisuuspiiri parittomat keskiviikot klo 16.50 Salongissa, Harri Raitis
ja Kirsti Saksa.
Elixiiri – luovan sanataiteen opintopiiri tiistaisin. Uudet jäsenet ilm.
Hilkka Pulli puh. 040 966 7622.
Runopiiri parilliset ma klo 13 Yrjänän srk-koti, It. Pitkäkatu 49, Raila Räty.
EHTOOLLISAVUSTAJAKSI
Haluaisitko toimia ehtoollisavustajana upeassa Tuomiokirkossa? Tuomiokirkon messuissa on aina myös
seurakuntalaisia jakamassa ehtoollista ja muissakin tehtävissä. Tuomiokirkossa on suomenkieliset
messut sunnuntaisin klo 10 ja
lisäksi viikkomessut keskiviikkoisin
klo 8, torstaisin klo 12 ja lauantaisin klo 18.
Haemme taas lisää avustajia iloiseen joukkoomme ja osallistumalla avustajakoulutukseen saat oikeuden toimia messuissamme avustajana. Avustajat voivat halutessaan
osallistua muihinkin messun palvelutehtäviin.
Järjestämme koulutusillan torstaina 1.10. klo 17, paikka Tuomiokirkon sakasti. Tähän ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon mutta lisätietoja
voi kysellä jumalanpalveluselämästä
vastaavalta vs.kappalaiselta,
Milla Mäkitalolta, milla.makitalo@
evl.fi, p. 040 3417 192
MÅNDAGAR:
kl. 14 Missionskrets i Aurelia
(3 vån.), jämna veckor.
TISDAGAR:
kl. 13.30–14.15 ÅSFs barnkör, Korallernas övning i Sirkkala skola, inte 13.10
kl. 14.30–15.15 ÅSFs barnkör SOLAs
övning i Sirkkala skola, inte 13.10
kl. 16 Ungdomskörens övning i Aurelia (3 vån.) , inte 13.10
kl. 18 Tyst meditation i Aurelia
(1 vån.)
ONSDAGAR:
kl. 10–12 Familjecafé i Papinholma
församlingshem
kl. 12 Frukostklubben på Svenska
Klubben (Aurag. 1), udda veckor.
kl. 13–15 Café Orchidé i Aurelia (1
vån.) 7.10 Sopplunch och allsång.
kl. 13.15–13.45 ÅSFs barnkör i Braheskolan, övning, inte 14.10
kl. 13.30–15 Barncafé i Aurelia (2
vån.), inte 14.10
kl. 14.15–15 ÅSFs barnkör Kristallernas övning i Aurelia (3 vån.), inte 14.10
kl. 15–15.45 ÅSFs barnkör TIDOs övning i Aurelia (3 vån.), inte 14.10
kl. 15–20 Ungdomscafé i Aurelia (2
vån.), inte 14.10
kl. 17 Gudstjänstgrupps möte i Aurelia (3 vån.) OBS! 30.9, 7.10, 14.10
och 21.10 Mikrofonövning i Domkyrkan.
kl. 17.15 Sånger från Taizé-projekt (sista gången 21.10) i Aurelia
(1 vån.), medverkar i veckomässan.
Anmälningar: 040 3417 448/
marjo.danielsson@evl.fi
kl. 18 Veckomässa i Aurelia (1 vån.)
kl. 18 Om tro & tvivel i Aurelia (1
vån.), jämna veckor
kl. 18.45 Bibelstudiegrupp i Aurelia
(1 vån.), udda veckor.
TORSDAGAR:
kl. 9–11.30 Familjecafé i Aurelia (2
vån.), inte 14.10
kl. 9.45–10.30 Baby- och knatterytmik i Aurelia (1 vån.). Anmälningar:
040 3417 458/tove.peltoniemi@evl.
fi, info: 050 3086 849/marina.pettersson@elisanet.fi
kl. 13–15 Babycafé i Aurelia (1 vån.),
inte 14.10
kl. 18 Bönegrupp i Aurelia (3 vån.),
udda veckor.
kl. 18.30 Åbo svenska Kyrkokörs övning i Aurelia (3 vån.)
SÖNDAGAR:
kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, barnhörna, kyrkkaffe efter högmässan.
Ons. 7.10. kl. 10.30–12 Anhörigcafé
på Kvartersklubben
Lö. 17.10. kl. 12–12 Gårdsloppis i Aurelia. Försäljningsplats (inkl. bord)
10€, kaffeservering till förmån för
diakoniarbetet i Senegal, som Anna Tikum är med och utveckar. Anmälningar: 040 3417 458/tove.peltoniemi@evl.fi, 21.9.–9.10. må–fre
10–15.
Lö. 24.10. – sö. 25.10. Gospelhelg
”Oktoberjubel” med Mikael Svarvar. Deltagaravgift: 45€, inkluderar
undervisning och musikaliskt bakgrundsmaterial, lunch och kaffe båda dagarna. Anmälningar: Peter Södergård, 050 5866 201/peter.sodergard@evl.fi , Inger Pietiläinen 040
7412 398/ ipietila@abo.fi. Mera information http://www.oktobergospel.fi/j/
Lö. 24.10. kl. 15 Träff för ensamstående föräldrar med barn i Aurelia
(1 vån.). Anmälningar senast 20.10.
040 3417 473/carita.eklund@evl.fi
Sö. 25.10. kl. 17 Gospelkonsert i
Henrikskyrkan
SERVICES
Services in the Cathedral,
Tarkk’ampuja chapel at 4pm
The priest of TCIC is rev. Miika Ahola. You can contact him with email
(miika.ahola@evl.fi) or by phone
040 3417591
More info: turunseurakunnat.fi/tcic
or at our Facebook group “Turku
Cathedral International Congregation TCIC”.
Sonntag, 27.9, 14.30 Uhr Familiengottesdienst zum Erntedankfest
in der Gemeinde, Kaskenkatu 1,
anschl. Erntedankkaffee
Lehti jakoon
perjantaisin
Postin teknisistä syistä johtuen
Kirkko ja me -lehti ilmestyy tästä
eteenpäin torstain sijasta perjantaisin.
20
KIRKKO JA ME ■ No 8 ■ 25.9.2015
Öylättirauta kuumana
1700-luvulla ehtoollisleipä valmistui pappilan leivinuunissa
● Vuonna 1734 Turun tuomio-
kirkkoon tilattiin sepältä öylättirauta. Se on itse asiassa edelleen olemassa Tuomiokirkon varastossa. Kyseessä ovat eräänlaiset lattapäiset
sakset: niiden päässä on levyt, joihin on kaiverrettu 15 pyöreää koloa
– niin monta ehtoollisleipää siis valmistui kerralla.
Homma meni vähän niin kuin olisi
vohveleita valmistanut: vehnätaikina
kaadettiin koloihin, puristettiin sakset kiinni, paistettiin leivinuunissa ja
voilá, pian olivat leipäset valmiita.
Mutta ihan kuka tahansa ei öylättejä saanut tehdä. Homma kuului
Tuomiokirkon taloudenhoitajan vaimolle. 1700-luvulla sitä hoiti Helena Escholin ja sittemmin hänen tyttärensä, yhteensä puolen vuosisadan ajan. Escholinin mies oli kuollut, mutta hän sai silti jatkaa työssä ja pärjäsi myös taloudellisesti varsin hyvin.
Helena Escholinin – ja monen
muunkin sen ajan naisen – tarinan
kertoo Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen kirjassaan Suomen herttuattaren arvoitus. Suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulla.
Eräänlainen leskeneläke
Helena Escholinin mies oli siis eläessään Tuomiokirkon taloudenhoitaja
– pappismies itsekin. Hän vastasi kirkon tileistä ja tiilistä: raha-asioiden lisäksi hän katsoi, että kirkkorakennus
oli kunnossa, ehtoolliskalkki puhdas
ja kaikki muutenkin järjestyksessä.
– Ehtoollisleipien tekeminen – kuten myös kynttilöiden valmistus sekä
kirkon liinavaatteiden pesu – oli
Helena Escholin paistoi
öylättejä, joissa oli kolme
erilaista kuviota. Inri-tekstillä
varustettu öylätti on ollut
nykyaikaisten ehtoollisleipien
esi-isä. Niiden lisäksi
Escholinin öyläteissä oli
kuvattuna voittoisa karitsa
ja IHS-kirjaimin koristeltu
öylätti, joka muistuttaa
Jeesuksen asemasta ihmisten
pelastajana.
Timo Jakonen
Suomen historian professori Kirsi VainioKorhonen on tutkinut 1700-luvun naisia.
Yksi heistä oli Helena Escholin, joka valmisti
Tuomiokirkon kaikki öylätit. Naiset loistavat
usein historiankirjoituksessa poissaolollaan,
mutta ilman heidän työpanostaan
esimerkiksi Tuomiokirkossa ei olisi nähnyt
edes kulkea.
taloudenhoitajan vaimon etuoikeus,
joka säilyi, vaikka mies olisi kuollutkin. Kyseessä oli siis eräänlainen leskeneläke, Vainio-Korhonen kertoo.
Työstä maksettiin myös kelpo
palkkaa. Escholinin taloudessa oli
jopa auttamassa muutamia ulkopuolisia naisia. Käytännössä homma toimi niin, että kirkko maksoi raaka-aineet – myös esimerkiksi leivinuuniin puut – ja leivät ja
kynttilät tehtiin kotona. Escholin
asui Hämeenkadun tietämillä lähellä kirkkoa.
100.000 kynttilää
Ehtoollisleipien teko kävi ihan työstä, sillä öylättirauta oli varsin painava. Vainio-Korhonen on laskenut, että puolen vuosisadan aikana, kun äiti ja tytär hommaa tekivät, valmistui
noin miljoona öylättiä. Niitä kului,
sillä vaikka Turku ei siihen aikaan ollut suuren suuri – asukkaita oli alle kymmenen tuhatta – niin toisaalta
oli pakollista käydä ehtoollisella vähintään kolme kertaa vuodessa. Monet tietysti kävivät useamminkin.
– 1700-luvu öylätit olivat hieman
isompia kuin nykyiset. Ohuita nekin
olivat mutteivät ihan niin ohuita kuin
nykyään. Taikina oli happamatonta
vehnätaikinaa. Sitä ei siis nostatettu,
Vainio-Korhonen kertoo. Tapa on peruja Raamatusta: kun Israelin kansa
lähti erämaavaellukselleen, he tekivät
leipiä, mutteivät kiireessään ehtineet
nostattaa niitä, ja tämä tapa on sitten
jäänyt elämään myös ehtoollisleipiin.
Ehtoollisleipien lisäksi kynttilöitä
kului kirkossa paljon, sillä se oli ennen sähköistystä varsin pimeä paikka. Sen ajan kynttilät myös savutti-
Raudalla saattoi kerralla valmistaa viisitoista öylättiä.
Työuransa aikana Helena Escholin ahkeroi tyttärensä kanssa
yhteensä miljoona öylättiä.
vat, mistä syystä kirkon liinavaatteita ja muita tekstiilejä piti pestä useammin kuin vaikka nykyään. Kynttilöitä äiti ja tytär ehtivät uransa aikana valmistaa noin 100.000.
Tuomiokirkon lisäksi he huolehtivat Turun muistakin kirkoista eli Linnan kirkosta. Maariahan oli siihen
aikaan oma pitäjänsä ja Katariinan
kirkko taas kuului Kaarinaan.
Arjen historiaa
Kirjaan Escholin pääsi ensinnäkin
siksi, että hänestä ylipäänsä oli olemassa niin paljon tietoa:
– 1700-lukujen naisista ei ole
yleensä paljonkaan lähdemateriaalia. Escholinin kohdalla tilanne on
toinen, sillä kirkko on maksanut
hänelle palkkaa ja sitä kautta on
sitten jäänyt kaikenlaisia merkintöjä. Mutta hän on mukana myös siksi, että hänen elämänuransa on erilainen kuin monen muun. Papeista ja lukkareista ja suntioista kyllä
tiedetään, mutta harvemmin nostetaan esiin sitä, että kirkon palveluksessa oli myös paljon naisia, VainioKorhonen muistuttaa.
Hänelle tällainen arjen historian kirjoittaminen on ihan tietoinen
valinta:
Arjen historian kirjoittaminen on ollut professori Kirsi VainioKorhoselle tietoinen valinta.
– Paljonhan historiankirjoitus on
sotahistoriaa tai valtiomieshistoriaa. Mutta minun mielestäni jokaisella ihmisellä on oikeus tulla näkyväksi historiassa. Minusta on hauskaa ja kiinnostavaa nostaa esiin sellaisia ihmisiä, jotka eivät yleensä ole
olleet paljon esillä.
Oikeastaan Vainio-Korhonen törmäsi 1700-luvun naisiinsa sattumalta. Hän etsi tietoa Turun (mies)
käsityöläisten tekemisistä ja siinä sivussa huomasi tällaisen kiinnostavan aiheen:
– Tutkijan työ on vähän sellaista salapoliisin työtä. Tuuriakin täytyy olla matkassa. Toisaalta kun kyllin kauan koluaa erilaisia arkistoja, oppii myös näkemään asioita ja
ymmärtämään pienistä vihjeistä, että tuossa saattaisi olla jotain. Ja kun
tuntee lähteet hyvin, tietää että sieltä ja sieltä voisi aiheesta saada lisätietoa.
Sikäli Escholinin ura ei ole ennen
kuulumaton, että 1700-luvulla naiset kyllä kävivät palkkatöissä:
– Mutta usein oli niin, että tietyt toimet vaativat ikään kuin sen
perhetaustan: nainen saattoi jatkaa
kauppaa miehensä kuoltua, mutta
oman esimerkiksi kauppahuoneen
perustaminen ei olisi tullut kuuloon.
Samalla lailla sitten vaikka öylättien
valmistuksessa.
Vaikka naisten asema ei ollut siis
aivan täydellinen 1700-luvulla tässä suhteessa, niin toisaalta nykynäkökulmasta mielenkiintoinen on tämä: Escholinin miehen nimi oli
Deutch, eikä Escholin ottanut avioliitossa miehensä nimeä. Nainen
kun saattoi pitää oman nimensä aina 1930-luvulle saakka – vasta silloin tuli pakolliseksi ottaa miehen
nimi (tai yhdistelmänimi) ja tästä
luovuttiin niin myöhään kuin 1986.
Roope Lipasti
Kirkko ja me -lehti täyttää tänä
vuonna 50 vuotta. Sen juhlistamiseksi pidetään Tuomiokirkossa
kolmen luennon sarja. Kirsi
Vainio-Korhonen aloitti sarjan
kertomalla 1700-luvulla kirkossa
toimineista naisista. Sarja jatkuu keskiviikkona 30.9. klo 18,
jolloin arkeologian tutkija Juha
Ruohonen luennoi Ravattulan
Ristimäen kaivausten uusimmista
tuloksista. Luentosarjan päättää
7.10. klo 18 professori JussiPekka Taavitsainen, joka valottaa
Tuomiokirkon reliikkikokoelmaa
ja sen tutkimuksen tuloksia.
Kirkon palveluksessa oli paljon naisia jo 1700-luvulla,
Kirsi Vainio-Korhonen kertoo ja oikaisee samalla yleistä
väärinkäsitystä pelkästään miehisestä kirkosta.