Nastolan kaatopaikka YVA-lausunnot Tieokas ja ELY

Transcription

®
Tieokas
MarkkuSakariMeriluoto
Onnenlaakso
Puutarhatie24A18
FI‐16100NYBYUUSIKYLÄASEMA
m.0456519808
markku.meriluoto@tieokas.fi
www.tieokas.fi
Y‐tunnus1516503‐5
Alv.rek.
LAUSUNTO
2015‐04‐15
PÄIVITYS
2015‐12‐20
Nastolankunta
Kaavoitus
kaavoitus(at)nastola.fi
VIITE
Uudenkylänosayleiskaavaehdotus2015
ASIA
Nastolankierrätyspuisto(Huhmarmäenkaatopaikka)
AsiantuntijayritysTieokaslähettääoheisenlausunnonarvoisaankäsittelyynne
huomioonotettavaksiUudenkylänosayleiskaavanlaadinnassa.
Erityisestipyydänkiinnittämäänhuomionuudistettuunlukuun
"Huhmarmäenkaatopaikansosiaalistenvaikutustenarviointi(SVA)"
s.96‐121.
Lausuntoonlisäksilinkissä
http://www.tieokas.fi/YVA.pdf
Ystävällisintervehdyksinjalisätietojatarvittaessa
Tieokas
metsänhoitaja,erityisasiantuntija,tietokirjailija
________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Tieokasonitsenäinen,riippumatonjapuolueetonasiantuntijayritys
jarekisteröitytavaramerkki.
Uudenkylänasukkaitaodottaaruusuinentulevaisuus
–mikäliHuhmarmäenkaatopaikkaaeitoteuteta.
KuvaPumppumestarinpuisto2009‐06‐25MarkkuSakariMeriluoto.
ESS2015‐03‐10(Nastola‐lehti2015‐03‐11)
Avoinkirje 2015‐06‐02
Kh§1172015‐06‐22
Nastola‐lehti2015‐06‐10
Nastolankunnanhallitus
PuheenjohtajaReijoSavurinne
Nastolankaatopaikkahanke
MeallekirjoittaneetUudenkylänTyöväenyhdistysry.jaTieokasvetoamme,että
Te,arvoisaNastolankunnanhallituksenpuheenjohtaja,vaikutattesiten,että
Nastolankunnanhallitusviivytyksettäkäsitteleekaatopaikka‐asianuudelleentämänkirjeenpohjalta
hankevastaavaNastolankuntaperuuttaahankehakemuksenjasenkaavamerkinnätkokonaan
Nastolankuntailmoittaaao.toimijoille,ettäkaatopaikkaa(ns.kierrätyspuistoa)eisijoiteta
–eiUuteenkylään(VE1),eiMontariin(VE2),eikokoNastolaan.
SyyhankehakemuksenperuuttamiseenonvalmistelijanatoimineenNastolankunnanhallituksen
esittelijäntiedonpuutejaarviointivirhe.Suunnitelmanvahingollisetvaikutuksetovatosoittautuneet
asukkaillejakunnantulevaisuudellemittavastisuuremmiksikuinhanketahotovatantaneet
ymmärtää.
KaatopaikkahanketuliasukkaidentietoontäysinyllättäenUudenkylänosayleiskaavaluonnoksessa
viimesyksynä.Siitäalkaen,todellistenvahinkovaikutustennopeastiselvitessä,asukkaatovat
tunteneetkasvavaahuoltajaahdistustahankkeenseuraamuksista.Neuhkaavatpahastija
peruuttamattomastiasukkaidenelämää,terveyttäjaelinympäristöä,kokoyhdyskunnantulevaisuutta.
SamaanaikaankaavatyössäyritetäänluodaUudenkyläntaajamanparempaatulevaisuutta.Siihen
yhteinenmerkittäväaikaansaannoksemmeonhyvinmenestyväUudenkylänhenkilöasema,tuleva
Asemakeskus.Nytuusitulevaisuusuhkaaromuttuakaatopaikkahankkeenkielteisiinvaikutuksiin
kokoasukasyhteisölle.
KaatopaikkahankkeenvahingollisuudenosoittavatYVA‐arviointiohjelmastaannetutlausunnot.Vain
yksieliNastolankunnanhallitusolivarauksinmyönteinen,kaikkimuut45lausuntoaolivatkielteisiä.
Laajimmin(121s.)haittavaikutuksetkokosiTieokkaanlausunto:http://www.tieokas.fi/YVA.pdf
Kunnanhallituksenkuuluuvalvoakunnanjakuntalaistenetua.Kunnanhallituseisaasivuuttaatätä
yksimielisenkielteistä,asiantuntevaatahdonilmaisuaeikätietoisestituottaaasukkailleloputonta
epävarmuuttatulevaisuudestaeikämyöskääntaloudellisiamenetyksiäkaikentoiminnan
lamaantuessakaatopaikkauhanalla.
Esitämme,ettäNastolankunnanhallitushankehakemuksenperuuttaessaanilmoittaakannattavansa
Lahdenseudunympäristölautakunnanlausuntoa,minkämukaanKujalanjätekeskuksenlaajennus
(VE3)korvaamolemmatNastolanvaihtoehdottaitarkastellaantoiminnansijoittumistakokonaan
muualle(VE4).
Kunnioittavasti
UudenkylänTyöväenyhdistysry.
Tieokas
merk.
merk.
JuhaniSillanmäki
Puheenjohtaja
Metsänhoitaja,erityisasiantuntija
ESS 2015-08-19
Vaatimuksia
1.
HankettaeisaatässäasiakirjassaperustelluistasyistäsijoittaaNastolanalueelle,
eiUuteenkylääneikäMontariin,vaanpitäävalitaVE0elieikaatopaikkaarakenneta.
2.
Hankkeenvalmisteluonkeskeytettävävälittömästitämänlausuntovaiheenjälkeen17.
huhtikuuta2015jatodettava,ettäsitäeipidätoteuttaavakavienympäristö‐ja
yhteiskunnallistenseuraamustenvuoksitässäasiakirjassaesitettävinperustein.
3.
Uudenkylänosayleiskaavastamäärätäänpoistamaankaikkisuunniteltuakaatopaikka‐aluetta
osoittavatmerkinnät,mitkäesiintyvätversiossa2014,japalautetaanyleismerkintäMkoko
alueelleversion2013mukaisesti,poislukienT‐jaTP‐merkinnät,jalisätäänTieokkaan
korjaamatluonnonarvomerkinnättämänasiakirjanmukaisesti.
4.
AinakinUudenkylänhankealueenosaltakonsultti(hanketaho)esittääniinpaljonniinvääriä,
niinpuutteellisia,niinasiantuntemattomiajaniintarkoitushakuisiatietoja,ettäkonsultin
(hanketahon)työnpitääviranomaisenloppuarvioinnissakatsoaepäonnistuneentehtävässä
luodaasiantunteva,puolueeton,objektiivinenarviointipohjaYVA‐prosessille.
Arviointiohjelmassa(YVA‐AO)näkyypaitsikonsultin(hanketahon)asiantuntemattomuus
myöstavanomainenniukastakustannusresurssistaaiheutuvakiiretyöhönpaneutumisessaja
hanketahontarkoitushakuinenvaikutus.Konsulttiontavanmukaankirjoittanutsellaisen
arviointiohjelmankuinmaksajaelihanketahoonhalunnuttavoitteidensamukaisestieikä
suinkaanobjektiivisenharkinnanpohjaksi,koskaobjektiivistaharkintaaeiesiinny,vaan
lopputulosonennaltamäärätty.
5.
Pyydän.ettäyhteysviranomainenerityisenhuolellisestijayksityiskohtaisentarkastivertaa
kolmealausuntoa,mitkäovatantaneet
–Nastolankunnanhallitus
–Orimattilankaupunginympäristölautakuntaja
–Tieokas.
Yhteysviranomainenvoineetehdänäistäkolmestalausunnostapäätelmätsiitä,missämäärin
Nastolankunnanhallituksenlausuntopoikkeaakahdestamuustataitoisinpäin,Päätelmänsä
perusteellayhteysviranomainenarvioinee,voikoNastolankuntalausuntonsajälkeenenää
toimiahankkeessahankevastaavanataiyleensämissäänroolissa,etenkäänasukkaideneli
veronmaksajieneduntoteuttajana.
TällaisentilanteenvallitessaainoajohtopäätösvoiollavainpäätyminenvaihtoehtoonVE0ja
katsoahankkeenepäonnistuneenjakaatuneenjoensimmäiseenlausuntovaiheeseen,muun
muassaNastolankunnanerittäinepäasiallisen,tarkoitushakuisensekäasukkaidenja
ympäristöneduttäysinsivuuttaneenmenettelynvuoksi.
6.
Uudenkylänkehittämisalueet
Em.perusteellavaadin,ettäHuhmarmäenkaatopaikkahankekeskeytetäänjasiihenliittyvät
asiatalistetaanUudenkylänosayleiskaavanvalmisteluunerillisenäprosessina,mikä
toteutetaanMRL110§:nmukaisenakehittämistarkasteluna.
Vaatimusperustuusiihen,ettälyhyessäajassaUudessakylässälähialueineenonsyntynyt
uhkakäynnistyäeritahoillalaajamittaistaräjäytys‐,louhinta‐,murskaus‐,maansiirto‐ja
kuljetustoimintaa,mikämerkittävästiuhkaaUudenkyläntaajamanasukkaidenjaympäristön
elämää.
Kokonaisuudenhallintaeioletällähetkelläkenenkäänkäsissä,vaanvaatiipuolueettoman
ylikunnallisenviranomaisen(Päijät‐Hämeenliitto)ohjausta.Tällöintuleehankkeiden
merkittävienhaitallistenyhteisvaikutustenperusteellasovellettavaksimääräysYVAn
tarpeestakaikillakaivualueillayhteisesti,eipelkästäänHuhmarmäenkaatopaikan
hankealueella.
Vaadin,ettäkokoem.kehittämisalueellelaaditaanluonnonympäristöjenosalta
ympäristövaikutustenarviointiselvitysmyösSelkosaarenkallioillejaKolunkankaalle.Nämä
kohteetonliitettäväUudenkylänosayleiskaavanluonnokseensamallaperiaatteellakuin
kaava‐aluettaalunalkaenlaajennettiinbetonitehtaankohdallaNastolankirkonkylän
(Nastonharjuntaajamanosan)puolelle.
Päijät‐HämeenliitonantamantiedonmukaanMRL110§:nsoveltaminenTieokkaan
esittämällätavallaonmahdollistaosayleiskaavatyönyhteydessä.
MontarinKolunkankaankuunmaisema–UudenkyläntulevaisuudenkuvaHuhmarmäellä,
Selkosaarenkallioilla...Kuva2014‐10‐17MarkkuSakariMeriluoto.
YVA‐arvointiohjelmankäsittelyasiantuntijayritysTieokkaassa
13. LÄHTEET (AO-lainaukset versaalilla)
Huomautuksiajakorjauksia
AivansamoinkuintekeilläolevassaUudenkylänosayleiskaavassalähdetietoihinon
tarkoituksenmukaisuussyistäkelpuutettuAINOASTAANviranomaistenlaatimia/
laadituttamiaasiakirjoja,joidensisältöälisäksionmonessatapauksessaohjannut
viranomaisenomatarkoitusperä,mikäesimerkiksiluonto‐jaympäristöasioissavoiolla
kyseenalainen.
LähdeluettelostapuuttuunimenomaanUudenkylänosaltayksityisenerityisasiantuntijan
Tieokkaanlaatimakattavajulkinentietoaineisto.Seonkuitenkinpitkäänollutnähtävissä
sivuillawww.tieokas.fijaonmoneltaosinparempaakuinuseinminimiajassapintapuolisesti
javaillapaikallistuntemustaaikaansaatuviranomaistieto.Tämälaiminlyöntieijohdusiitä,
ettäTieokas‐aineistoaeiolisiollenkaanhavaittuYVA‐arviointiohjelmaalaadittaessa,vaan
siitä,ettäaineistolaajuudessaanjasyvällisyydessäänosoittaahankkeentuhoisuuden
luonnolle,asuinympäristöllejakokoyhdyskunnalle.
SeuraavanluettelonmukaisestiTieokas‐tietoaineistoonlisättävälukuun13.Lähteet
osoittamaanosaltaan,mitenpuutteellisinperusteinYVA‐AOonlaadittu:
 http://www.tieokas.fi/Nastola_toisin_sanoen.pdf
 http://www.tieokas.fi/KULTTUURIMAISEMA.pdf
 http://www.tieokas.fi/SAMMALSILLAN_LUONNONSUOJELUALUE_2014.pdf
 http://www.tieokas.fi/Lakeassuon_luonnonsuojelualue.pdf
 http://www.tieokas.fi/RAKENNUSHISTORIA.pdf
 http://www.tieokas.fi/MUINAISMUISTOT.pdf
 http://www.tieokas.fi/PUISTOT.pdf
 http://www.tieokas.fi/Lvuori.pdf
 http://www.tieokas.fi/Uusikyla_Master_Plan.pdf
Konsultintyö
Edelliseenliittyyyleinenepäkohta,ettäkonsultti–mahdollisestapätevyydestäänhuolimatta
–kirjoittaaniinkuinhanketahokäskeehänenkirjoittaa.Siksimaksetunkonsultintyön
uskottavuusonyleisestiottaenheikkoetenkinhankkeissa–kutentämä–missärahoittajan
yksioikoisetpyrkimyksettörmäävätyhteenluonnonjaasukkaidenelinehtojenkanssa.Tässä
YVA‐AO:ssasuorastaansilmiinpistävääonkonsultintyön(käsketty)tarkoitushakuisuus
nimenomaanUudenkylänVE1osalta.Tällainentarkoitusperienläpinäkyvyystoisaalta
osoittaa,ettäkonsulttieioleolluterityisentaitavatyössäänelikaupatessaantoimeksiantajien
hankeajatustakäsketyllätavalla.
Viranomaistyö
Itsestäänselvääpitäisiollakaikillehankettakriittisestiarvioiville,ettävaikutusvoimainen
hanketahoeikäynnistälakisääteistäYVA‐prosessiatietämättäjokaukaaennaltatarkasti
lopputavoitettaan,mikäesimerkiksionkaatopaikansijoittaminenUuteenkylään.
Väitöskirjatasollaontutkittu,millainenteatteriYVA‐prosessitodellisuudessaonjamiten
hanketahonjaviranomaisenroolitsiinäasettuvat.YVAonEurooppaoikeutta,joten
vertailukohtialöytyyympärimaanosaa.Harvoinnekuitenkaannousevatsamallatavoin
laajaanjulkisuuteenkuinesimerkiksiyrityssuunnatamoottoritieViaBalticaVarsovan
pohjoispuolellahalkiarvokkaanlintukosteikon.Lopultasejouduttiinkiertämäänvastoin
alkuperäistäsuunnitelmaa.Kunvastusonriittävänlujajaperusteetpitävät,predestinoitu
YVAjakokohankejoutuutaipumaantosiasioidenedessä.Sellaisestaonnytkysymysmyös
UudessakylässäjaMontarissa.
YVA‐prosessissahanketahosiistietäämitätahtoo,javiranomaisentehtäväontoteuttaatämä
tahtositen,ettänäyttääsiltäkuinsäädöksiänoudatettaisiin.Hankevastaavaksion
tarkoituksenmukaisestiasetettuNastolankunta,mikäparhaillaanasteleeviimeisiävirstojaan
itsenäisenäjasiksitahdottomanahanketahonvaatimuksille.Nastolankunnaneitarvitsetässä
enäänähdäitseäänminkäänlaisenaorgaanina,jokaolisijonkinlaisessavastuussatoimistaan
asukkailleenjatoimialueensatulevaisuudelle.Nastolankuntavoivapaastitoteuttaa
hanketahontahtoavaillapelonhäivääsiitä,ettäjoutuisituomituksiratkaisuistaan.Viiden
vuodensuojatyöaikakunnanviranomaiselleviimeistäänpoistaakaikenvastuunvääristäkin
ratkaisuistahistoriantuomittavaksi.
PuolueetonviranomaistoimintaonSuomessakinihanne,mikäonromuttunuteriyhteyksissä,
ihmisiähänviranomaisetkinvainovat.Nastolaontästäerityisentunnettunimenomaan
Uuttakylääkohtaan.Vaikkapääpeluripiansiirtyykinsivuun,myyräntyönvaikutuksetnäkyvät
kauan,mahdollisestijopalopullisestiUudenkyläntulevaisuudessa,kolmenkoulun
lopettamisestaalkaen.Uudenkylänkaatopaikkaonnytviimeinenmahdollisuustappaa
Uusikylä.
Paljastavayksityiskohtaolijohtavankuntaviranomaisenlausumakansalaiselle
kulkumahdollisuudestaMontarinkaatopaikalle.EsteeksihännäkiPietrinradassaMontarin
alikulkusillan,mukaliianmatalanjäteautoille.Kuitenkinsiitäkulkeesujuvastisorarekkojen
ralliKolunkankaalle,olihankuntaitsesopinutLiikennevirastonkanssaalikulkukorkeudeksi
4,2m.Valtatiesiltojenalikulkukorkeus–esimerkiksiVillähteellä–on4,4m.Jostarvisniin
parindesimetrinhöylääminenPysäkintienpinnastavaatiipuolenpäivänkonetyönvaikka
jätemammutinkulkeaali.Varomatonlausahduspaljastivastuullisenvirkamiehen
tarkoitusperän–kaatopaikkaUuteenkylään–jaromuttisilläkohdinpuolueettomuuden
illuusionkauanetukäteen.
Semantiikka
Kierrätyspuisto
YVA‐AO:ssakukkivateufemismitelikaunistelevatkiertoilmaisetennennäkemättömällä
tavalla.Kierrätyspuisto‐hakusananensimmäinenpoimintatoitämänkirjoittajaneteen
Keravankaatopaikankotisivut,mitkäeivätjättäneetepälyksensijaa,millaisestatoiminnasta
kaikessalaajuudessaanolisikysymys:
Hakusanan"kierrätyspuisto"ensimmäinenGoogle‐osuma:
Nastolastaonjokarmeaesimerkkitämänkaltaisenkaatopaikkabisneksentäydellisestä
epäonnistumisesta.2000‐luvunlopullakuntaräjäyttijalouhikalleinkustannuksinVillähteen
asemanviereenRitomäenteollisuusalueen.SinnesijoittuiStenan"kierrätyspuisto",
todellisuudessakaatopaikka,minkäympäristöhaitatsaivatasukkaatkyllästymäänja
häätämäänpiittaamattomanlaitoksenpoiskylästäjakokopitäjästä–Kujalanjätekeskukseen.
Vieläsyyskuussa2014Uudenkylänosayleiskaavaluonnoksessaao.kaavamääräyskuului:
"Uusitaiolennaisestimuuttuvajätteenkäsittelualue/Selvitysalue.Alueellevoidaansijoittaa
jätteenhyötykäyttöönjakierrätykseenliittyviätoimintoja.Aueelleeisallita
yhdyskuntajätteenloppusijoittamista."Ensimmäisessäyhteydenotossanihanketahon
(LADEC)edustajaanhäneltälipsahtimeilivastaukseen,ettämyösjätteenloppusijoittaminen
tuleekysymykseen:"Nastolaanollaansuunnittelemassakierrätyspuistoa,jossakuvaamasi
kaatopaikkaonvainyksitoiminto."
Kirviä
UudenkylänasemanseudunhistoriallisesssakeskustassasijaitseeKirviönkantatilankeltainen
taloentisenKuivannontien(Asemantien)jaHedelmätienvieressä.Senmukaanonnimetty
ympäröiväUudenkylänpeltojenaukeanimelläKirviä.Konsultiltaosoittaahuomattavaa
luovuuttanimetäUudenkylän(Huhmarmäen)kaatopaikanalueKirviänkierrätyspuistoksi.
Sanaparissaonkaksiosaa,mitkäovatpaikkakuntalaisilletuntemattomia.Kierrätyspuistosta
eijuurikukaan–enminäkään–tiennytennestäänmitään,kunnesoikeaksihakusanaksi
paljastuikaatopaikka.Kunsitäalunalkaenkäytinkirjoituksissa,Huhmarmäenkaatopaikka
vakiintuinopeastiyleisöntietoonjayleiseenkäyttöön.
KenenkäänuusikyläläisenenolekoskaanmistäänkuullutkäyttävänpuheessaKirviä‐
ilmaisua.Kirviäntorpparikyläsijaitsi1800‐luvullajuuritäälläEnsimmäisenSalpausselän
etelänpuoleisellaalueella,päivänpaisteenpuolella,kunheidäntyöpaikkansajossakin
UudenkylänneljästäkartanostasijaitsiharjunpohjoispuolellakeskiaikaisenHeinolantien
vaikutuspiirissä.PietarinradanjaUudenkylänasemanvalmistuttua1870Kirviäntorpparikylä
alkoivaipuahistoriaan,kunuudenajanliikekeskuskehittyiasemanseudulleentisestä
paikastaanHeinolantienVanhankartanonryhmäkylästä.Kentiespaljonkinajatustyönvaivaa
tuottanutkonsultinsemanttinenluomusherättäisiuusikyläläisissälähinnäsääliväähuvitusta,
elleisentakanaolisiniinvakavaasia.
Kirviä‐nimityksenkäytölläontässäkonsultilla(hanketaholla)vainyksiperuste:häivyttää
taka‐alallesetosiasia,ettäHuhmarmäenkaatopaikkasijaitsisiaivanUudenkylän
asemanseudunkeskustanvälittömässäyhteydessäjaMontarinVE2:nkanssa4000–10000
asukkaannauhataajamanhaittavaikutustenpiirissä.Uusikylä‐sanaakartetaankäyttämästä
AO:ssasuorastaansairaalloisentarkasti.
Hallintomenettelynvirheet:Huhmarmäenkaatopaikkahankkeentulojulkisuuteen
Alustaalkaenhankettaleimasivatsalailujaväärättiedot.
AllekirjoittanuthuomasijotakinolevantekeilläNastolankunnanhallituksenesityslistasta
1.syyskuuta2014:
NASTOLAN UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA, KAAVALUONNOS 29
2.3.11Erityistoiminnat
Osayleiskaava‐alueenluoteisosaanKirviänalueelleeritasoliittymäntuntumaanonalustavasti
harkittuuudenkierrätyskeskuksensijoittamista."
LähtökohtaolisiisPäijät‐Hämeenmaakuntaohjelma,sentoimeenpanosuunnitelma2015–
2016sekäsiihentarvittaviensuunnitelmienlaatiminenjarahoituksenhankkiminen.
Kunniltapyydettiinhanke‐esityksetviimeistään1.syyskuuta2014,siissamaan
päiväänklo15mennessä,jolloinkunnanhallituskäsitteliasiaakokouksessaan(illalla)!
Päätösesityksenmukaantekninenjohtajavalmisteleekierrätyspuistontoteuttamisenvt12
Uudenkylänliittymänläheisyyteenrahoituksineenjaliikennejärjestelyineen.
Hankesiisesiteltiinkunnanhallituksellevastasenjälkeenkunseolijotoimitettu
Päijät‐Hämeenliittoon.
PäättäjäteivätNastolassayleensämitenkäänpuutuvirkamiestenesityksiin,eipienissäeikä
isoissaasioissa.Tässäolisiollutpaikkapuuttua,muttasellainenviranomaisenhäirintäei
kuulunastolalaiseenpäätöksentekokulttuuriin.
Otinyhteyttäasiastalähimpäänvaltuutettuun,jokavainvalitteli,etteiväthesaajuurimitään
tietoamuutenkaan,juuriem.syystä,siisettäpäättäjilläeijuurioleosuuttasiihenmitä
Nastolassapäätetään.
Tiedotusvälineissähankettaeiluonnollisestikaankäsitelty.Kuntaeisiitätiedottanut,koska
Nastolankuntaeikäytännössätiedotakoskaanmistäänmitään,eihänNastolassaedesole
tiedotuksenvastuuhenkilöätaiorganisaatiota.
"Alustavaharkinta"sujuiennätysvauhtia,silläjo11päiväämyöhemminkaavamerkintä
kaatopaikastasisältyiallekirjoitettuunUudenkylänosayleiskaavaluonnokseen.
4.marraskuuta2014esiteltiinUudenkylänosayleiskaavan2.luonnos,mikäolipäivättyjo
11.syyskuuta2014.Uusikyläläistenjärkytykseksikaavakarttaanolivuodentakaisen
1.luonnoksenjälkeenilmestynytHuhmarmäenkaatopaikkaaosoittavamerkintä
liitännäisalueineen:
Kaavamerkintä:
Uusi tai olennaisesti muuttuva
jätteenkäsittelualue
/Selvitysalue. Alueelle voidaan
sijoittaa jätteen hyötykäyttöön
ja kierrätykseen liittyviä
toimintoja. Aueelle ei sallita
yhdyskuntajätteen
loppusijoittamista.
Kaavamerkinnät,Uudenkylänosayleiskaavanluonnos22015‐09‐11.
Kaavaluonnosolisiispäivättyvalmistuneeksi11päivääsenjälkeen,kunem.
kaatopaikkahankeoliesiteltykunnanhallitukselle.
Minkäänlaistatiedotustataimuutaselvitystäkuntalaisillekaatopaikkahankkeesta
Nastolankuntaeiantanutennenkaavanesittelytilaisuuttasenkahdenkuukauden
aikana,mikäkuluikunnanhallituksenpäätöksestäeikäsenlähespuolentoista
kuukaudenaikana,mikäkuluikaavaluonnoksenvalmistumisestasenesittelyyn
kuntalaisille.
Kysymyksessäonkuitenkinkokoyhdyskunnantulevaisuuteenjaelinkelpoisuuteenmitä
suurimmassa,suorastaanratkaisevassamäärinvaikuttavavakavaasia–kutenedellisen
edellinenkyläyhdistyksenpuheenjohtajaluonnehti.
Nastolankuntatoimivarmastikiitoksenansaitsevallatavallahanketahonjuoksupoikana
onnistuenlähestäydellisestisalaamaansuurhankkeenläheskokovalmisteluajan.Tällainen
toimintaylittääkirkkaastikaikkihyvänhallintotavanoikeudellisetseuraamukseteri
lainsäädännöissä.Nastolankuntapeluri‐kunnanjohtajanjohdollalaskiselvästisenvaraan,
ettäliittyminenLahteentoteutuu,jolloinenstisenNastolankunnanoikeudellinenvastuu
raukeaa,tekikuntamitätahansa.
Välittömästikaavaesittelyn4.marraskuuta2014jälkeenTieokasantoiNastolankunnalle
15.marraskuuta2014päivätynlausunnonmuunohessaerikseenHuhmarmäen
kaatopaikasta.Vaatimukseenolikoottuargumentithankkeentorjumiseksiennenkaikkea
ympäristösyin:
Vaatimus
HuhmarmäenkaatopaikkaaosoittavamerkintäEJ/setuleepoistaajaalueellepalauttaa
luonnoksen2013merkintäM.AlueUudenkyläntaajamankeskustassaeisovellu
kaatopaikaksikaikkineympäristöhaittoineen:melu,liikenne,kulkueste,epäsiisteys,
imagohaittaym.Ulkoapäin(LADEC)asukkaitakuulemattaaloitettuvalmisteluon
keskeytettäväheti.KaavassaonturvattavaUudenkylänasukkaidenkulkuyhteysja
mahdollisuuskäyttääHuhmarmäen–Lakeassuonaluettamonipuoliseenvirkistykseenja
luonnonharrastukseen.Ensiksialuesuljettaisiin:kolmemetriäkorkeajalähes4kmpitkä
panssariverkkoaitanoin40halaajuisenalueenympäri.MyösUudenkylänliittymän
Lakeassuonpuronteollisuusalue,minkähalkikulkukäytaajamanjaHuhmarmäen–
Lakeassuonvälillä,onmuutettavaM‐alueeksiluonnonarvoineen.Lisäksiontäydennettävä
ekologinenyhteysUudenkyläntaajamanpohjoispuoleltaHuhmarmäen–Lakeassuonalueelle.
Tiivistys
EsitettykaatopaikkasijaitseeHuhmarmäen–LakeassuonalueenvieressäOrimattilanpuolella
välittömästiNastolanrajan,entistenUudenmaanjaHämeenläänienrajantakana.Tämä
sijaintiontuottanutkiistojavuosikymmeniä,silläOrimattilanmaatalouspitäjässäei
poliittistensuhteidenvuoksitunnetaluonnonarvojaeikäluonnonsuojelua,eietenkään
pohjoisessaäärilaidassa,missämikäänluontoatuhoavatoiminta,kutenKolunkaankaan
louhoksellaLakeassuonvieressä,eihaittaa.
SiksiUudessakylässäonjouduttuvuosikymmentenajantaistelemaanluonnonarvojen
puolesta,joidenmerkitystäOrimattilassaeiolekoskaanymmärretty.Joskusonepäonnistuttu,
kutenKolunkankaanhirviömaisemaosoittaa,muuallakuitenkintähänastionnistuttu.Jälleen
onedessäuusitaistelu,kunrajantälläpuolenkaatopaikallahalutaanhakata,ojittaa,räjäyttää,
louhia,murskata,läjittää,polttaaasukkaidensilmienedessä.
Ensimmäisessäympäristötaistelussajo1970‐luvunalkupuolellayksityinenasiantuntijatyö
(myöh.Tieokas)pelastimaakunnallisestimerkittävänLakeassuonmetsäojitukselta
suurimmaksiosaksi.SenjälkeenLakeassuoonollutPäijät‐Hämeenmaakuntakaavassa
maakunnallisestimerkittäväluonnonsuojelualue.Senluonnonarvoterityisinelajeineenon
vuosikymmentenaikanaselvitettytarkoinainutlaatuisinkirjallisinjavalokuvadokumentein.
Uudenkylän4000asukkaantaajamanjaLakeassuonvälissänouseeHuhmarmäki,
Uudenmaanmaakunnankolmanneksikorkein(149,44m)vuori.HuhmarmäkionUNESCOn
maailmanperintökohde,osahistoriallistaStruvenmaanmittausketjuahalkiEuroopan
MustaltamereltäJäämerelle.1990‐luvunalkupuolellahankeräjäyttää,louhiahautakiviksija
murskatasepeliksiHuhmarmäkinostivaltakunnallistahuomiotaherättäneen
kansalaistaistelun,mikäulottuiministeritasolleasti.Kansalais‐jaasiantuntijatyöntuloksena
Huhmarmäkisäilyi,kunnesnytLADECjaNastolankuntayrittävätsulkeaHuhmarmäen–
LakessuonalueenUudenkylänsuunnastakauttaaltaan.
VireilläonsamanaikaisestitoinenkintuhoisahankeSelkosaaressa,Uudenkylänkaavan
länsipuolella,vastapäätäHuhmarmäen–Lakeassuonluonnonsuojelualuetta,eteläpuolellaja
lyhyelläetäisyydelläUudenkylän–Nastolankirkonkylänvälisestäyhtenäisestätaaja‐
asutuksestatuhansineasukkaineenjatoimintoineen.Uuteenkyläänrajoittuva,monintavoin
arvokaskalliometsäaluesiirretään(2015)maanvaihdossaOrimattilastaNastolaanjapyritään
senjälkeenvälittömästihyödyntämään.Kiviaineksenräjäyttäminen,louhintajamurskaus
aiheuttaisivatvuosiakestävänmelu‐,tärinä‐,pöly‐jaliikennehaitanNastolannauhataajaman
keskeisimpäänosaan,etenkinUudenkylänasemanseudun–liikekeskuksenalueelle.
Onsiisnähtäväkokonaisuus,mistäHuhmarmäenkaatopaikkaUudenkylänosayleiskaavassa
onvainyksiosa.Kokonaisuudenhallintavaatiimaakunnallistajaylikunnallistatarkastelua,
kansalaistenosallistamistajaehdottomastipuolueetonta,asiantuntevaaarviointia,miten
sovitetaanyhteenmerkittävienluonnonarvojenturvaaminenjayksityinenvoitontavoittelu,
jälleenkerran.Tällähetkelläkokonaisuuttaeinäekukaan,eiainakaanviranomainen,
paikallisenasiantuntijakuitenkinparhaansamukaan.
TieokasvaatimyösmuodostettavaksierityisenHuhmarmäenselvitysalueen,koskaalueella
esiintyimuitakintuhoisiahankkeitayhtaikaa:
Ennenkaavaprosessinetenemistäpidemmälletuleesiishetitehdäselvitys,mikäkäsittää
kokoedelläkäsitellynalueenjarajataanallaolevassakartassanimelläHUHMARMÄEN
SELVITYSALUE.Ennentämänselvityksentekemistä,mihinkeskeisestiosallistuvatpaikalliset
asukkaatjaasiantuntijat,Uudenkylänosayleiskaavanjatkovalmistelueiolemahdollinentaise
joutuukriittiseentarkasteluun.Jonytvoidaannähdä,ettätähänmennessäannettutieto
hankkeenperusasioistavähätteleetoiminnanympäristöllejaasukkaillevahingollista
luonnettaeikälainkaanotahuomioonkohdealueenkokonaisuuttasuurentaajaman
keskustassa.
INDEKSIKARTTASELVITYSALUEESTA
Uudenkylänkehittämisalue
TämänjälkeenTieokaslaajensivaatimuksenselvitysalueestaMRL110§:nmukaiseksi
Uudenkylänkehittämisalueeksi,mikäesitetäänkokonaisuudessaanseuraavillasivuilla:
PäijätHämeenliitolle
VAATIMUS
2015‐02‐15
Uudenkylänkehittämisalue UUSIKYLÄ MASTER PLAN
Vaadin,ettäPäijät‐HämeenliitonjohdollatäydennetäänPäijät‐Hämeenmaakuntakaavanja
Uudenkylänosayleiskaavanluonnosvaiheenvalmisteluasiten,ettäosastakaava‐aluetta
muodostetaanrakennetunjaluonnonympäristönUudenkylänkehittämisalue(MRL110‐
112§)tässäesitettävinlähtökohdinjaperustein.Lahtitarkoittaa2016alustamuodostettavaa
kuntaa(Lahti+Nastola).Korostuksetovatkirjoittajan.
Kehittämisalueenmääritelmä(MRL,tiivistys)
Kuntataiuseampikuntayhdessä[tässä:Lahti+Orimattila]voivatmääräajaksi,enintään
10vuodeksi,nimetärajatunalueenkunnastakehittämisalueeksi.
Kehittämisaluevoiollarakennettutairakentamatonalue,
–minkäuudistamista,suojelemista,elinympäristönparantamista,käyttötarkoituksen
muuttamistataimuutayleistätarvettakoskevientavoitteidensaavuttamiseksierityiset
kehittämis‐taitoteuttamistoimetovattarpeen;
–mikäsijaitseeraideliikenneasemanläheisyydessä,josalueenrakentamisentai
uudistamisentavoitteetjakehittämistarpeetovatasemantoteuttamisestajohtuen
muuttumassa.
Päätösnimeämisestä(MRL,tiivistys)
Kehittämisaluevoidaannimetäyleiskaavanlaatimistataimuuttamistakoskevan
päätöksenyhteydessätaimyöserillisenä.Päätöskuntienyhteisenkehittämisalueen
nimeämisestävoidaantehdäedellämainituissatilanteissa.
Päätöksestätuleeilmetä,mitäerityisjärjestelyjäkehittämisalueellasovelletaanja
perusteetniidensoveltamiselle.Joskunnallataikunnillaontarkoitusesittääalueelle
suunnattavaksivaltionerityisiätukitoimia,ennenpäätöksentekemistäonpidettävä
viranomaisneuvottelu.Päätöskehittämisalueeksinimeämisestäeisyrjäytäkaavan
laatimiselletaisensisällölleasetettujavaatimuksia.
Kehittämisalueellesuunnataanerityisiätukitoimiasenmukaankuinniistävaltionosalta
asianomaisenviranomaisenkanssaerikseensovitaan.
Uudenkylänkehittämisalue
VaatimusUudenkylänkehittämisalueestakaavoituksessasisältääkaksiosaaMRL:nsäädösten
mukaisesti,nimittäin
1)Luonnonympäristönkehittämisalueja
2)Rakennetunympäristönkehittämisalue.
VälittömänäkiireellisenäpontimenaLuonnonympäristönkehittämisalueelleon
Uudenkylänkolmenlähialueen–Huhmarmäki,SelkosaarenkalliotjaLakeassuon
purolaakso–akuuttiuhkajoutuaräjäytyskohteiksikaikkinetuhovaikutuksineen
Uuteenkylään.KaksiensinmainittuasijaitseeOrimattilanpuolellaUudenkylän
maarekisterirajaavasten,joskinSelkosaarenkalliotonpäätettysiirtääUudenkylänpuolelle.
Hallinnollinenjatoiminnallinenkokonaisuusonsekavaeikätällähetkelläeikänäkyvässä
tulevaisuudessakenenkäänkäsissä,eiainakaanNastolaneikäOrimattilan.Lahtituoaikanaan
toisenmittakaavanhenkisetjaaineellisetvoimavaratkäsitellävaikeitakinasioita.Sitäennen
onkiireestääluonnonympäristöntuhojasiitäasuinympäristöllejaluonnollekoituvathaitat.
Tässätilanteessa,kunsamansisältöinenvaatimusonjuuriesitettymyösKorkeimmalle
hallinto‐oikeudelle,vaadinUudenkylänasukkaana,ettäpuolueetonasiantuntijataho
kumppaniensasekäasukkaidenkanssaryhtyyjohtamaanjaohjaamaanaluekehitystäkohti
Uudenkylänparempaatulevaisuutta.
LiitekarttojenmukaisestiUudenkylänkehittämisalueeseensisältyyosia(nykyisestä)
NastolastajaOrimattilasta.YlikunnallisenkehittämistyönjohtoontarvitaanPäijät‐Hämeen
liittotukenaanvaltionaluehallinnonsektoriviranomaisetEtelä‐SuomenAVIsekäHämeenja
UudenmaanELYsekäosallisinajaomanasuinseutunsaasiantuntijoinaUudenkylänasukkaat.
LähtökohdaksiesitetäänseuraavassatiivistysLahdenjaNastolanyhdistymissopimuksesta:
Kokoaluettakehitetääntasapuolisesti.Tämämahdollistaasekäelinkeinojenettä
asumisentasapainoisenkehittymisen...Vahvaaluerakennemahdollistaaverkoston,jolla
turvataanjulkistenjayksityistenpalvelujensaavutettavuusalueeneriosissa.Verkoston
osakeskustenvälillejärjestetääntoimivajulkinenliikenne.Tähänluoerityisenhyvän
mahdollisuudenLahti–Uusikylä‐rataosajasenjunaliikenne.
UudenLahdenyhdyskuntarakenteenrunkonaon...Lahdenkauttakulkevarautatie
PietaristaHelsinkiinjaTampereelle.UudenLahdensisäinenliikenneverkkosekä
elinkeino‐jaasuinalueetonhyvärakentaanykyistäselkeämminPietarinradan
varaanjahyödyntääsenäintäysimääräisesti.Nastolannauhataajaman
yhdistäminenjaelinvoimanlisääminenonkinuudenLahdenkehityksen
avainkysymysjamahdollisuus.
Yhdyskuntarakenteensosiaalisesti,taloudellisestijaympäristöllisestikestävä
kehittäminenluopohjanyritystoiminnanedellytyksillesekäasukkaidenviihtyisälle
elinympäristölle.
Huomautus
Näineiolisivoitukirjoittaaeikäsopia,elleikansalaistaisteluolisisaanutaikaan–
Nastolankunnanvastahangastahuolimatta–Uudenkylän(jasamallaVillähteen)
henkilöasemia,Uudenkylänkokoyhdyskunnanrakenteenjaliikenteen
kehittämissuunnitelmaa(Asemakeskus–Logistiikkakeskus)jayksityisestä
suunnitelmasta(Tieokas)käynnistynyttäLahdenseudunlähiliikennependelinUusikylä–
Lahti–Järvelätoteutusselvitystä(Päijät‐Hämeenliitto).Ilmanasukkaitajaviihtyisää,
hyvinpalvelevaaelinympäristöätulevaisuuseitoteudu.
Uudenkylänkehittämisalueenkokonaisuusjaosat(kartat)
1)Luonnonympäristönkehittämisalue
Huhmarmäenkaatopaikka,aiotuttaitoteutuneettoimet:
–räjäytys,louhinta,murskaus,maansiirto,kuljetus,rakentaminen,aitaus,läjitys
–lisätiedot:http://www.tieokas.fi/KAATOPAIKKA.pdf
LakeassuonpuronT‐alue
–räjäytys,louhinta,murskaus,maansiirto,kuljetus,rakentaminen,aitaus
–lisätiedot:http://www.tieokas.fi/T‐alue.pdf
HuhmarmäkijaLakeassuo
–HuhmarmäkionUNESCOnmaailmanperintökohde
–Lakeassuoonmaakuntakaavanluonnonsuojelualue
–molemmatjäisivätaitaustentaaksekokonaantavoittamattomaksiUudestakylästäkäsinja
niidenluontohäiriintyisipahoin
–lisätiedot:http://www.tieokas.fi/Lakeassuon_luonnonsuojelualue.pdf
Selkosaarenkalliot
–räjäytys,louhinta,murskaus,maansiirto,kuljetus,rakentaminen,läjitys
–valitusKorkeimpaanhallionto‐oikeuteen2015
–lisätiedot:http://www.tieokas.fi/Selkosaarenkalliot.pdf
Vanhakaatopaikka
–vaihtoehto1Huhmarmäenkaatopaikalle:Päijät‐Hämeenmaakuntakaava(luonnos2014):
NA5Nastolanvanhankaatopaikanmaanvastaanottoalue,missäontarpeitalisätäjätteiden
kierrätys‐jahyötykäyttöönliittyväätoimintaa.
Kolunkangas
–räjäytys,louhinta,murskaus,maansiirto,kuljetus,läjitys(toiminnassa)
–vaihtoehto2Huhmarmäenkaatopaikalle
Piiankallio
–UOYK:nluonnosuojelualue.
Uudenkylän kehittämisalue – luonnonympäristö
®
Karttamerkinnät
Uudenkylän
liikekeskus
5 Vanha
kaatopaikka
3
1
Uudenkylän
Asemakeskus
4
2 3
2
1
4
Kehittämisalue: MRL 110 §
1
Orimattila
Nastola (Lahti)
1
Huhmarmäen kaatopaikan
räjäytysalue ja vaihtoehto:
5 Vanha kaatopaikka
2
Lakeassuon puron T-alueen
räjäytysalue
3
Selkosaarenkallioiden räjäytysalue
4
Kolunkankaan räjäytysalue
1
Lakeassuon luonnonsuojelualue
2
UNESCOn maailmanperintökohde:
Huhmarmäki
3
Lakeassuon puron
luonnonsuojelualue
4
Piiankallion luonnonsuojelualue
Uudenkylän kehittämisalue – rakennettu ympäristö
Piiankallion
teollisuusalue
ja -raide
Teollisuusraide
Uusikylä-Nastola
Rauten raide
Uudenkylän
Asemakeskus
Uudenkylän
logistiikkakeskus
®
Henkilöasema
Uusikylä-Itäinen
Uudenkylänkatu
11
3
9
8
10
1
4
Asutusalueet
1 Kanervanharju
2 Uusiharju
3 Turranmetsä II
4 Asemakeskus
5 Puutarha
6 Harjunrinne
7 Kähäränmaa
8 Sipilänmäki
9 Päivärinne
10 Kevätinmäki
11 Pönnölänmäki
1
2
Henkilöliikenneinfra
Tavaraliikenneinfra
7
5
1
1
6
Valtatie 12 linjaus Uusikylä
2)Rakennetunympäristönkehittämisalue
Henkilöliikenneinfra
–lisätiedot:http://www.tieokas.fi/Aineisto1.pdf
Uudenkylänhenkilöasemat
–UusikyläH(nykyinenhenkilöasema)
–Uusikylä‐Itäinen(pääteasemalähiliikennependelissäUusikylä–Lahti–Järvelä)
–muutlähiliikennependelinasemat(Uusikylä‐Läntinen[Selkosaari]jalänsisuuntaan)
Uudenkylänkadunrakentaminen
UudenkylänAsemakeskus(nykyinenUusikyläH).
Tavaraliikenneinfra
–lisätiedot:http://www.tieokas.fi/Aineisto2.pdf
Uudenkyläntavara‐asemanratapihankansainvälinenyhdistettyjenkuljetusten
logistiikkakeskus
TeollisuusraideUusikylä‐Nastola
–Rautenteollisuusalueja‐raide
–Piiankallionteollisuusalueja‐raide
–Uponorinteollisuusalueja‐raide
–Varikon–Wipakinjateollisuusalueja‐raide
–Kuivamaidonteollisuusalueja‐raide
–Nastolanseisakkeenteollisuusalueja‐raide.
Valtatie12Uusikylä–Arola(–Kouvola)
–uusilinjausUudestakylästäitäänsäilyttääAlimmaistenpellotjaMAALI‐alueen(s.16–18)
–lisätiedot:http://www.tieokas.fi/Uusi_Kouvolantie.pdf
Uudetasutusalueet
1
Kanervanharju
2
Uusiharju
3
TurranmetsäII(Sillanmäki)
4
Asemakeskus
5
Puutarha
6
Harjunrinne
7
Kähäränmaa
8
Sipilänmäki
9
Päivärinne
10
Kevätinmäki
11
Pönnölänmäki.
Uudenkylänosayleiskaavantilanne
Uudenkylänosayleiskaavaprosessintähänastinenaikaosoittaa,ettäNastolankunnantavoite
onsaadaaikaankamreerikaavavieläennenkuinkuntaloppuu.Kamreerikaavatarkoittaa,
ettäkaavatehdäänhalvallanopeastipiittaamattasensuuremminlaadustajasisällöstä.
AsukkaidentoiveitaherättäneenUudenkylänosayleiskaavanvalmistelunniukkaresursointi
epäilyttialustaalkaen.Työnaikanaepäilytovatvahvistuneetjakonkretisoituneet.
Kansalaistoimintaontähänmennessävaikuttanutsuurestikaavaluonnokseeen,muttasilläkin
onrajansa.Tärkeitäparannuksiajaolennaisiaselvityksiäonsaatuaikaanvainsitkeällä
vaikuttamisella,suorastaanpakottamisella.
Kansalaisvaikuttaminenasukkaidenjokapäiväisenelämänympäristö‐,liikenne‐ja
kouluasioissaonUudessakylässäjoperinne.Nytsitätarvitaanenemmänkuinkoskaan.
Kaavavalmistelunpuutteeteivätjohdukäskettyätyötääntekevistäkaavoittajista,vaansiitä,
ettäNastolaalkuaankinsupistiUudenkylänkaavoituksentavoitteetminimiin.Kaavoitustoimi
kykeneenykyiselläänkäytännössähoitamaanvainjuokseviaasioita,ennenkuinLahden
voimavaratsaadaankäyttöön.
HallintoisännästäriippumattayleiskaavakuitenkinvaikuttaaUudenkyläntulevaisuuteen
lähimmänsukupolvenajan.Asukkaillekaavaeioleyhtäyhdentekeväkuinviimeistävuottaan
kituvalleNastolankunnalle.Kaavaluonnosontäynnämiinoitteita,mitkälauetessaan
pitkittävätkaavanvalmistumisenkauaseteenpäin.
Uudenkylänyleistilanne
NastolankuntaonjosukupolvenajantavoitteellisestipainanutalasUudenkylänpalvelujaja
kehittymissedellytyksiä.Viimeksikunnansivistystoimitekimerkonomipäätöksensulkea
äkillisesti,harkitsemattomastijasuorastaanteurastuksenomaisestiUudenkylänkolmekoulua
(ala‐aste,peruskoulujayläaste).Merkonomipäätöstarkoittaavajavaiseentietoonjataitoon
sekäatavistiseenintuitioonperustuviatoimia.[Kirjoittajavalmistuimerkonomiksi
alaikäisenä,17‐vuotiaana,parhaanasaavuksenahetkellinenkymmensormijärjestelmäntaito].
OnnetonkoulujenlopettamispäätöspudottiUudenkylänasuntojenjaasuinpaikkojenarvoa
arviolta20%.Yksityisetmenetykseteivätvaikutakunnanlaskelmiineivätkä
merkonomipäätöksiin.Ympäristölletuhoisathankkeetpudottaisivatarvojahelpostitoiset
20%.VallitsevalounaistuulilevittäisiHuhmarmäenkaatopaikanjaLakeassuonpuron
teollisuusalueensekäSelkosaarenkallioidenräjäytysalueenmelunjahajunUudenkylänkoko
asemanseudullejaliikekeskukseen."Osta asunto aseman vierestä Kanervanharjusta,
lisänä lemu!" NykyisenkadunnimenLemuntievoivaihtaavanhaltakaatopaikalta
Piiankallion‐jaUudenkyläntiellejne.Liikekeskuksenkivitaloissakaikuukilkekivasti
kesäilloin.
Joskäynnissätaivireilläolevaanluonnonympäristöntuhoamiseentoisaaltajatodellisten
kehittymisedellystystenluomiseentoisaaltaeivoimakkaastitartuta,esimerkiksiUudenkylän
asemanseudunerinomaisetnykyisetjauudetasutusalueet–kutenKanervanharjuja
Uusiharju–muuttuvatmielikuvissaasuinkelvottomiksitaikartettaviksi.Paikallinengrynderi
laskeejonytnäppärästihylkiötaajamanasuntoihinreilunUusikylä‐alennuksen.
Nastolaonhukannutmerkittäviäkansallisiavoimavarojanäivettämällätietoisesti
Uudenkylän.Asemanseuduntaajamaolivieläsukupolvisittenpitäjänelinvoimaisinkeskus,
palvelutasoeräsPäijät‐Hämeenparhaimmista.Tilalletulinimestäänalkaentäydellisesti
epäonnistunutUudenkylänkolmasliikekeskus,ns.Rakokivi.Senpalvelutkuntasittemmin
hajauttipakkomielteisessätieliittymienkaavoituksessamuunmuassaKauppakaaren
liittymähelvetintaakse.Viimeisimpänäsinneentistenasiakkaidensaulottumattomiinsiirtyy
Lidl,kuntekninenlautakuntaensintaivuttimaankäyttö‐jarakennuslakiakuinrautalankaa.
Uudenkylänliikekeskuksenmuutkinpalveluyrityksetlopettavatkiihtyvällävauhdillajopa
kirpputorejamyöten.KilpailunLidlinjälkeenlauettuaS‐jaK‐monopolikaupatvoivatvapaasti
nostaahintojaankiitoksenauusikyläläisille,kauttaaikainmerkittävimmilleasiakkailleen.
NimittäinElementintienlänsipuolelta,Uudenkylänmaarekisterirajantakaa,yksikäänsieluei
suuntaaasioilleitäänvaanlänteen,kauppauskonnonmukaanKarismaantaiPrismaan.
NastolapuhuuperättömiänauhataajamankaupunkikeskuksestajohtaenharhaanPäijät‐
Hämeenliitonkin.
NauhataajamantasapuolisenkehittämisenstrategianpaikatpyyhkiviimeistäänUudenkylän
kolmenkoulunlopetuspäätös.RakennuspaikkojenkaavoitusonkarttanutUuttakylääkuin
spitaalistenpesää,vaikkataajamaontäynnäaurinkoisiakovapohjaisiatonttimaitalähellä
luontoa.UudessakylässäovattarjollaNastolanloistavimmatliikenneyhteydet.Mitä
suuriarvoisinonsitäymmärtävälle600vuodenaikanakypsynytviehättävä,ihmisenkokoinen
Uudenkylänkulttuurimaisematarinoineen:
http://www.tieokas.fi/KULTTUURIMAISEMA.pdf
http://www.tieokas.fi/RAKENNUSHISTORIA.pdf
http://www.tieokas.fi/MUINAISMUISTOT.pdf
http://www.tieokas.fi/PUISTOT.pdf
MuttakunrakennuspaikatovatUudessakylässä,Nastolalleniidenkaavoituseikäy,
seeikertakaikkiaankäy,eikäasennettatarvitseasukkailleedesperustella.Valonpilkahduskin
sentäännäkyypaikassa,mikäensimmäisessäkaavaversiossaolivainvalkoinenläiskäennen
Tieokkaanvaikuttamista.Uudenkyläntavara‐asemanratapihankansainvälisenyhdistettyjen
kuljetustenlogistiikkakeskuksentoimintajatkuujakehittyylajissaanainoanaPäijät‐
HämeessäjakokorataosallaHelsinki–Kouvola.Nastolanpönäkätteollisuussatraapit,
Pietarinmafianhallitsemienrekkafirmojenparhaattoverit,eiväthaluakaantietäämitään
ympäristoystävällisestäraideliikenteestäeikäympäristöstäyleensä.
Yhteenveto
Kuntienyhdistyminenjatoisaaltakuntarakenteenhajanaisuus(Orimattila)vaatiisaamaan
aikaantämänaloitteenmukaisenkokonaistarkastelunjaratkaisun,mihinNastolallaeiole
voimavaroja,näkemystäeikäedeshalua.Kuitenkinsäädöstenmääräämänäkunnanon
otettavahuomioonmyösyleinenjayhteinenetu:asukkaidenterveys,turvallisuus,viihtyvyys,
hyvinvointijaomaisuudensuoja.
KaikenmuunvaikuttamisenlisäksiedessäonvaikeatievyöryttääUudenkylänidentiteetti
maarekisterirajalleElementintiellejaUudenkylänpostinumeroaluesieltävastakkaissuuntaan
samoinkuinonnettomanRakokivi‐käsitteenhäivyttäminenhistoriaan:
http://www.tieokas.fi/Nastola_toisin_sanoen.pdf
OnneksinäissäkääntavoitteissaNastolankuntahallintoeienääoleeste.
Ystävällisintervehdyksintoimiavarten
Tieokas
metsänhoitaja,erityisasiantuntija
Onnenlaakso
Puutarhatie24A18
FIN‐16100NYBY‐UUSIKYLÄASEMA
m.+358456519808
markku.meriluoto(at)tieokas.fi
www.tieokas.fi
Alv.rek.
Tieokasonitsenäinen,riippumatonjapuolueetonasiantuntijayritys
jarekisteröitytavaramerkki.
Kuva 4-1. Hankealueen sijainti VE1 (Kirviä).
LopullinenkauhuskenaarioHuhmarmäenkaatopaikastapaljastuivastaYVAAO:sta,mikäon
päivätty2015‐02‐15jaesiteltytyrmistyneilleasukkaille2015‐03‐03(kartta4‐1,
täydennetty).
TaajamastakatsoenHuhmarmäeneteenkohoaisisamankorkuinen(150m)Huhmarmäen
jätevuoripeittämäänkokonykyisennäkymänUudestakylästäHuhmarmäenlakimetsään.Yhtä
järkyttäväonsuunnitelmakaatopaikanlaajennusvarauksestaPietarinradanjavaltatienväliin.
Setuhoaisiuseitaluonnonsuojelualueita.Keskellävaihtelevaametsä‐,suo‐jakalliomaastoa
räjäyttäminen,louhiminen,maansiirtojakuljetusolisiilmiselvästikäsittämättömänvaltavaja
kallistyö.
KokovuosikymmentenmittainentuhoamistyösijoittuisikaikenlisäksiaivanUudenkylän
henkilöasemanviereen(kartta).Henkilöasemasaatiinaikaankymmenenvuoden
kansalaistaisteluntuloksenaNastolankunnanvastahangastahuolimatta.Hyvinmenestyneen
asemanvaikutusalueenkehittämiseenonkiinnitettysuuriatoiveitaviimeksiLahdenja
Nastolanyhdistymissopimuksessa.Huhmarmäenkaatopaikkahankemurskaajo
ilmestyessäänkaikkitoiveetkerralla.Hanketahoeiolelainkaanpiitannuttuhonseurauksista.
TämänjälkeenTieokaskäsitteleeYVA‐AO:nsisällönyksityiskohtaisestijaesittää
huomautuksetjakorjauksetasiakohdittain.
9.3.4 Kasvillisuus, eläimet ja luonnonsuojelu
YVAAO:ssaosayleiskaavanLuontoselvityksiäonkäytettytarkoitushakuisestija
puutteellisesti.Paikallistaparastatietoaarvokkaidenluontokohteidenominaisuuksistaja
luonnonarvoistayleensäeiolekäytettyollenkaan.Merkittäviäluonnonsuojelualueitapuuttuu
tainiitäonkäsiteltyasenteellisestieikäniidenaltistumistaHuhmarmäenkaatopaikan
haitoilleolekäsiteltyollenkaan.
Ekologisetyhteydet
Lähde:Päijät‐Hämeenliitto–SITO2013
Huhmarmäenkaatopaikanhankealuekatkaisisitoteutuessaanekologisetjainhimilliset
yhteydetUudenkylänjaKuivannonvälillätäydellisesti.Tämäoneräskeskeisimpiäsyitä,
miksihankepitäähylätäheti.
UudenkyläntieltäaluksiHuhmarmäenmetsätie,sittenvaltatienylikulkusiltajaedelleen
metsäpolutHuhmarmäenylitailänsipuoleltaohiLakeassuonkauttaKuivannonsuuntaan
ovatuusikyläläistenikiaikaisestikäyttämätkulkutietmarjanpoimintaan,luontoretkilletai
liikuntaharrastustenmerkeissäkauttavuoden.
UudenkylänliittymässäLakeassuonpuronteollisuusaluejaHuhmarmäenkaatopaikka
sulkisivattäydellisestitämänperinteisenjatärkeänkulkusuunnan.Näineisaatapahtua
missääntapauksessa,silläHuhmarmäen–Lakeassuonalueentarjoamia
virkistysmahdollisuuksiaeivoikorvatamikäänmuuvaihtoehto.
KulkureittitoimiimyöseläintentärkeänäekologisenayhteytenäHuhmarmäen–Lakeassuon
laajanerämaisenmetsäalueenjasenKuivannonpuoleistentakamaidensuunnasta
Uuteenkyläänpäin,jopaaivanasutuksenpiiriinastijasenläpikin.Esimerkiksiilvesja
hirvieläimetvaeltavattätäkauttavakituisesti.MetsoasustaayhäHuhmarmäellä.Ekologinen
yhteyskoskeeyhtähyvineläimiäkuinihmisiäkin.
Huhmarmäki–Lakeassuo
Valkeatnuolet(Tieokas)täydentävätpuuttuvat,keskeisentärkeätekologinenyhteydet
UudestakylästäOrimattilanpuolelleHuhmarmäen–Lakeassuonluonnonsuojelualueenkauttaetelään
Kuivannonlaajallemetsäalueellevv.,minkäHuhmarmäenkaatopaikkajaLakeassuonpuron
teollisuusaluesulkisivattäysineläimiltäjaihmisiltä.Lähde:Päijät‐Hämeenliitto–SITO2013.
Tieokkaantarkentavanäkemysvihreinnuolinvirkistys‐jaulkoilureitistäUusikylä–
Huhmarmäki–Lakeassuo–Kuivantovv.Lähde:Ympäristöselvitys2013.Karttavirkistyskäytöstä.
Seuraavavaatimusonlaadittualunperinosayleiskaavaavarten,muttasetoistetaantässä
sellaisenaan:
LAKEASSUONPURONTEOLLISUUSALUE
Vaatimus
LakeassuonpuronteollisuusalueUudenkylänliittymänpohjoispuoellatuleepoistaa
kaavaluonnoksestamonestakinsyystä,joistakeskeisimpiäovatseuraavat:
 Alueellataisenvälittömässävaikutuspiirissäsijaitseekaksiarvokastaluontokohdetta,
UudenharjunlähteikköjaUudenharjunpuronvarsi,joidenluonnontilaaeipystytä
turvaamaanteollisuusalueenrakentamisessa.
 AlueenhalkikulkeeHuhmarmäenmetsätieUudenkyläntieltäHuhmarmäen–
Lakeassuonalueelle,missäsevaltatienylikulkusillanjälkeenjatkuupolkuna.
Uusikyläläistentärkeinkulkureittiikiaikaiselleluonto‐javirkistysalueellesulkeutuisi
täysin.





Teollisuusalueeksirakentaminenonpoikkeuksellisenvaikeaakallioisessajasoisessa
maastossa,missämittavatmaansiirtotyötjavälttämättömätvedenkulunjärjestelyt
aiheuttaisivattolkuttomatkustannuksettietämättämistäänhyödyistä.
AhdasLakeassuonpuronteollisuusalueonjolähtökohtaisestiepäonnistunutja
luonnonolojenvuoksisuorastaanjärjetön,pakotetuntuntuinen.Kunkaavanlaatijaei
olekeksinytparempaa,vaihtoehdonesittäminenjäätaasyksityisenasiantuntijan
tehtäväksi.
KunvastapäinenHuhmarmäenkaatopaikkajäätoteutumatta,Uudenkylänliittymääei
pidätukkiamyöskäänpohjoispuoleltamaisemakuvaahäiritsevälläjamitä
todennäköisimminvisuaalisestiepäonnistuvallapenkka‐aita‐hallimuurilla.
Uudessakylässäaivanlähelläonmerkittävästitoimivampiavaihtoehtoisia
käyttämättömiämahdollisuuksiateollisentoiminnankehittämiseen,ennenkaikkea
Ullankankaan–Piiankallionalueellakansainvälisenraideyhteydenvieressä.
NykyisinVillähteenkeskustajaasemanseutuovatlähesteollisuusautioita,minne
mahtuumitävaintoimintaaalkaenRitomäentyhjältäinvestointikatastrofi‐alueelta,
asemanseudunmyytävänäolevistahalleistakeskustanentisiintehtaisiin,mitkä
yhdessärumentavatkyläkuvansurkealletasolle.
UudenkylänliittymänLakeassuonpuronteollisuusalue,arvokkaatluontokohteet10ja11sekä
kulkuyhteysUudenkyläntieltäHuhmarmäen–Lakeassuonluonnonsuojelualueelle(mustaviiva
jasininennuoli),Lakeassuonpuronteollisuusalueenrajaussekäkarkeastipurolaaksojen
suojavyöhykkeet(2)Lakeassuonpuronteollisuusalueenhalki(violettikatkoviiva).
Tiivistys
Luonnonarvot
Lakeassuonpuronteollisuusalueellataisenvälittömässävaikutuspiirissäsijaitseekaksi
arvokastaluontokohdetta,Uudenharjunlähteikkö(11)jaUudenharjunpuronvarsi(10).
Kohteidenluonnontilaaeipystytäturvaamaanteollisuusalueenrakentamisessa.Jos
rakentamistayritettäisiin,kohteitayhdistävätpurotsuojavyöhykkeineenhalkaisisivat
Lakeassuonpuronteollisuusalueenennestäänkinpienestäpinta‐alastapoisisonviipaleen.
ErityisenkriittinenonalueenkeskeltäläpivirtaavaajoittainvuolasLakeassuonlaskupuro,
mikäyhtyymetsä‐javesilaillasuojellunlähteikköpuronuomaan.
Rajausjakulkuyhteydet
Huhmarmäen–LakeassuonluonnonsuojelualueelleUudenkyläntieltäkulkeetaajamastakautta
vuodenetenkinmarja‐aikaanvilkasjalankulkuliikennekapeaametsätietäjapolkuapitkin.
KulkuyhteydenkatkaisisitotaalisestiLakeassuonpuronteollisuusalueensulkevaporttija
kauttaaltaankiertäväkorkeapanssariverkkoaita.Vaihtoehtoistayhteyttäeiole
Uudestakylästä,vaanmarjametsäänpitäisikiertääpeninkulmaKuivannonkautta.Purojenyli
jouduttaisiinrakentamaankaksiraskaanliikenteenkestävääjäreääsiltaapengerryksineen.Jo
tämäosoittaa,ettäLakeassuonpuronteollisuusalueenmerkintäeiperustuvähäiseenkään
harkintaaneikäpaikallistenolojentuntemukseen,mitäkylläolisiollutsaatavissa
varhemminkinkuinvastanyt.
ValmisteluLakeassuonpuronteollisuusalueeksi
Teollisuusalueenrakentaminenaiheuttaisimittavatkustannuksetpoikkeuksellisenvaikeassa
kallioisessajasoisessamaastossa,missäedessäolisivatmittavat,kalliitmaansiirtotyöt,
välttämättömätvedenkulunjärjestelytjatieyhteyksienrakentaminen.Nastolankuntaeiole
siisoppinutmitäänesimerkiksiVillähteenRitomäestä.Siellä2000‐luvunalkupuolella
vuosikausiakuorittiin,räjäytettiinjalouhittiinmaatatoiveenasaadakunnanvalmiiksi
tasaamaanmäkeentoimintaa,joparaideyhteys.
KuitenkinRitomäkionyhäautio,koskaVillähteenasukkaatpakottivatStenanviemäänpois
kaatopaikkansa,minkäjätteetlentelivätympärikylää.Kunnantilintarkastajillaolisimehevä
potkakaluttavana,josuskaltaisivatselvittää,mikäoliRitomäenkustannus‐hyötysuhde.Nyt
LADECmarkkinoiRitomäkeä,mihinonympättyradanvarrenyrityksiä(Anstarym.),jotta
näyttäisisiltä,ettäalueellaonjotakintoimintaa.TämänkinesimerkinvalossaUudenkylän
liittymänLakeassuonpuronteollisuusaluetodennäköisestijäisiLADECin
mielikuvamarkkinoinninvaraanjaveronmaksajienlopulliseksitaakaksipaikallisena
Talvivaarana.
Ympäristövauriot
Nastolassakinonlukuisiaesimerkkejäliikenneväylienvarressasijaitsevistakauhistuttavan
näköisistäteollisuusalueista.Niissäkaikissaviimeinenasianäyttääolevanympäristöstä
huolehtiminen.NastolassanäkyvimpiäonPietarinradanvarsiVillähteenasemanitäpuolella
Erstanpellolla,entiselläkulttuurimaisemansuojelualueella,minkäkuntatuhosi
kaavoituksessaneuvostolaiseksiteollisuus‐jatiealueeksi.
TodennäköisestiUudenkylänliittymänLakeassuonpuronteollisuusaluenäyttäisiaikanaan
samanlaiselta.Kahdensuojelualueenjaliikenneväylienväliinmonikulmaiseksipuristettu
ahdaspaikkaonjolähtökohtaisestiepäonnistunutjaluonnonolojenvuoksisuorastaan
järjetön,pakotetuntuntuinen.KunvastapäinenHuhmarmäenkaatopaikkajäätoteutumatta,
Uudenkylänliittymännäkymääeipidätukkiamyöskäänpohjoispuoleltamaisemakuvaa
häiritsevälläjamitätodennäköisimminvisuaalisestiepäonnistuvallapenkka‐aita‐
hallimuurilla.
Vaihtoehtoja
VaikuttaakuinNastolassaeiosattaisikäyttääeikäedestunnettaisimahdollisuuksia
teollisuudensijoittamiseksi,joskiinnostunuttateollisuuttasattuisiolemaantulossa–eipä
oikeinoleollut.
Uudessakylässäaivantaajamankeskustassaonylivoimainenvaihtoehtoteollisentoiminnan
kehittämiseenUllankankaan–Piiankallionalueellakansainvälisenraideyhteydenvieressä,
kunhanmaanomistuskysymysensinratkeaaluonnollisellatavalla.Yksityinenasiantuntijaon
hartiavoimintehnyttiettäväksitätäaluetta,minkävertaistaeiolekokoPäijät‐Hämeessäjuuri
raideyhteydenansiosta.KovinhitaastionhavahduttuhuomaamaanUllankankaan–
Piiankallionteollisuusalueenlaajentamisenmahdollisuudet.Nepeittoavatmennentullen
UudenkylänliittymänvaatimattomanLakeassuonpuronteollisuusalueen.
ToisenpotentiaalintarjoaanykyisinVillähteenkeskustajaasemanseutu,mitämyös
Ritomäeksikutsutaan.Neovatlyhyessäajassamuodostuneetlähesteollisuusautiomaiksi,
alkaenitseRitomäentyhjältäinvestointikatastrofi‐alueelta,asemanseudunmyytävänä
olevistahalleistajaulottuenkylänkeskustantyhjiin,rapistuneisiintehtaisiin.Kuntaonkauan
kehittänytyksisilmäisestinauhataajamanlänsiosaaperiaatteella"Villähde,Villähde,Villähde",
muttatulosonvaatimatonainakintyöpaikkojenosalta.JokatapauksessaVillähteellemahtuu
moninkertaisestiUudenkylänliittymänLakeassuonpuronteollisuusalueminnevain,eikäsitä
tuletäälläikävä.
Uudenharjunpurovarsi(Lakeassuonpuro)
YVA-AO:
Itäiselle hankealueelle VE1 on tehty Uudenkylän osayleiskaavatyön taustamateriaaliksi luontoselvitys.
Luontoselvityksessä havaitut arvokkaat kohteet on esitetty osayleiskaavaluonnoksessa.Teollisuusalueeksi
suunnitellun hankealueen läpi, valtatien 12 pohjoispuolella, kulkee paikallisesti arvokas Uudenharjun
purovarsi. Purovarsi on kasvillisuus ja linnustokohde. Puron rannoilla esiintyy monipuolinen ja rehevä
käenkaali- oravanmarjatyypin (OMaT) lehtokasvillisuus, jota edustavat nimilajien lisäksi mm.
hiirenporras, metsäalvejuuri ja metsäkastikka. Alueella pääasiassa esiintyviä pensaita ja puulajeja ovat
tuomi, pihlaja, harmaaleppä, haapa, kuusi, hieskoivu sekä mänty. Ympäröivät metsäalueet ovat pääosin
nuorta taimikkoa ja kasvatusmetsää. Rehevän purouoman alueella ja läheisyydessä pesivät useamman
parin voimin mm. punavarpunen (NT), mustapääkerttu, lehtokerttu, hernekerttu, tiltaltti, pajulintu,
kirjosieppo, punakylkirastas ja talitiainen. Alueella havaittiin myös pyrstötiainen. Kohde on metsälain
(MetsäL 10§) mukainen puron lähiympäristö.
UOYK-Luontoselvitys:
Pinta‐ala:0,8ha.
Uhanalaisetjasilmälläpidettävätluontotyypit:tuoreetkeskiravinteisetlehdot(VU)ja
kosteatkeskiravinteisetlehdot(NT).
Uhanalaisetjaharvinaisetlajit:punavarpunen(NT).
Maankäyttösuositus:MY/luo‐1,kaavamääräys:
Luonnonmonimuotoisuudelleerityisentärkeäalue.
Alueenkuvaus:Kohteellaonmetsälain10§:nmukainenerityisentärkeäelinympäristöja
vesilain11§:nmukainensuojeltavavesiluontotyyppi.Kohteellaonkiellettytoimet,mitkä
vaarantavatluontotyypinluonnontilan.Kasvillisuusjalinnustokohde.Uudenharjun
eteläpuolellavirtaakirkasvetinenpuro,mikäonuomaltaanosittainluonnontilainenjaosittain
muutettu.Puronrannoillaesiintyymonipuolinenjareheväkäenkaali‐oravanmarjatyypin
(OMaT)lehtokasvillisuus,mitäedustavatnimilajienlisäksimm.hiirenporras,metsäalvejuuri
jametsäkastikka.Alueellapääasiassaesiintyviäpensaitajapuulajejaovattuomi,pihlaja,
harmaaleppä,haapa,kuusi,hieskoivusekämänty.Ympäröivätmetsäalueetovatpääosin
nuortataimikkoajakasvatusmetsää.Rehevänpurouomanalueellajaläheisyydessäpesivät
useanparinvoiminmm.punavarpunen(NT),mustapääkerttu,lehtokerttu,hernekerttu,
tiltaltti,pajulintu,kirjosieppo,punakylkirastasjatalitiainen.Alueellahavaittiinmyös
pyrstötiainen.
Lakeassuonpuronerityinenluonnonarvoonpitkähkö,korkeahkokallioinenkoskikynnäs
välittömästiHuhmarmäenmetsätienalapuolella,paikkakunnallayleisestitunnettu
luonnonnähtävyys,mitäkäydäänkatsomassakeväälläkorkeanvedenaikaan,jolloinkoski
kohiseekovasti.
Kaavaselostus(muutoksetjakorjauksetTieokas)
"Valtatien12eritasoliittymänalueelleosoitettujenpalvelutoimintojeneteläpuolellejauuden
teollisuustoiminnoilleosoitetunalueenitäpuolellesijoittuuvesilainmukainenpuro.Uuden
teollisuusalueenpohjoispuolellepuolestaansijoittuumahdollinenmetsälainmukainen,
paikallisestiarvokassuo‐jalähteikköalue.Nämäpaikallisestiarvokkaatluontokohteet
sijoittuvatmaa‐jametsätalousalueellejaneonosoitettukaavassaluo‐merkinnällä[1,3].
Kohteilleeioleosoitetturakentamista.Kohteilleeiaiheudukaavaratkaisustasuoria
vaikutuksia,muttalähiympäristöönsuunniteltumaankäyttövoivälillisestimuuttaaalueiden
vesitasapainoa.Tämävoiteoriassavaikuttaakohteidenluonnonarvoihinpitkälläaikavälillä.
Erityisestipurokohteenlänsipuolelleosoitetunteollisuusalueentoteutuessaonhuolehdittava
siitä,etteipintavesienpääsypurouomaanesty.Suo‐jalähteikkökohteenalueellapintavesien
virtaussuuntaonetelään,eikäalueenvesitasapainoonjakohteenluontoarvoihin
todennäköisestiaiheudumerkittäviä.
Kommentti:TekstiontyypillistäkonsultinkieltätäynnäLuontoselvitystävesittäviä
koukeroilmaisuja:"mahdollinen,eisuoriavaikutuksia,mutta..voivälillisestimuuttaa,voi
teoriassavaikuttaa,pitkälläaikavälillä,eitodennäköisestiaiheudumerkittäviävaikutuksia".
Tällaisellakielenkäytölläonkauttaaikainjokaisessakaavassahämättyasiantuntematonta
lukijaa/päättäjää,minkäsamantientulisikääntääilmaisutnurinpäintodellisuuden
suuntaan.
Kuva 29. Purouomaa Uudenharjun eteläpuolella.
UudenharjunpuronvarrennimitysTieokkaanaineistossaonLakeassuonpuro,mitätässä
käytetään,koskasekuvastaalaajemminpuronmerkitystäalueenvesitaloudelle.Lakeassuon
purokokoaavedetkahdestasuunnasta:LakeassuonluonnonsuojelualueeltajaUudenharjun
lähteiköstä:
Hiirenojaan/
Kuivannonjokeen
LakeassuonpurokokoaavedetLakeassuolta(ohutnuoli)jaUudenharjunlähteiköstäalkunsa
saavapurosamaanuomaan,mikäyhdistyyUudenkylänliittymänyhdyshaarankohdallaja
laskeeedelleenHiirenojankauttaKuivannonjokeen.Huhmarmäenmetsätienpurotalittavat
kahdessakohdin.Lakeassuonpurossaonjyrkkäkoskirinnevälittömästimetsätienalapuolella
(kuvaseuraavallasivulla).Lakeassuonpuronteollisuusaluetuhoaisiarvokkaan,kirkasvetisen
purokokonaisuudenvesitaloudenjanlisäksitäysinHiirenojan/Kuivannonjoen,mitkä
syöttävätpuhdastaluonnonvettäalapuoliseenVillikkalanjärveenasti.Lähde:Karttapaikka.
Ks.PohjavedetjaPintavedet.
LakeassuonpuronkoskikuohuujovarhainkeväällälumenkeskelläHuhmarmäenmetsätien
alapuolellaalasjyrkkääkivikkoistarinnettäreheväänlehtolaaksoonkiertelevässä
hiekkapohjaisessauomassa,missäkuultavankirkasvesinäyttäävedenelämää.
Kuva2015‐03‐14MarkkuSakariMeriluoto.
Lakeassuonpuro,senvesitalousjaympäristö,tuhoutuisihankesuunnitelmanmukaisesti
kokonaan,mistäseuraisirikosoikeudellinenvastuu(MetsäL,VesiL).Suunnitellunvarsinaisen
kaatopaikka‐alueenlisäksiliittymänpohjoisenpuoleinenteollisuus‐jasiihenliittyvä
laajennusalueaiheuttaisivatUuteenkyläänsuorastaanmassiivisensuurenympäristö‐ja
yhdyskuntatuhon,minkämerkittäväosaonLakeassuonpuronvesistöalueentuhoutuminen
rakentamisenalle.
Lakeassuonpuronpitkäkoskionseudullatunnettu,harvinainenluonnonnähtävyys.Se
sijaitseehelpostijalantavoitettavissaHuhmarmäenmetsätienvieressä,eikäohivoikulkea
koskeahuomaamattaetenkäänkeväällä,jolloinluonnontilaisenLakeassuonsulamis‐ja
tulvavedetryntäävätalaskivikkoistajyrkkäärinnettäkuuluvastikohisten.Koskion
Uudenkylänikiomaluonnonnähtävyys,kauttaaikaintunnettujasuosittukäyntikohde,
suorastaanihme,minkähelpostisaavuttaapientenlastenkinkanssa.
LuontoselvityksessäkuvatunmukaisestiLakeassuonpurojatkuualavirrallarehevässä
laaksossameanderoidenpitkänmatkanUudenkylänpellolleasti.Kirkasvetinen,
hiekkapohjainenpuroonmonenluontotyypinkokonaisuus,missäaivantaajamanvierssäelää
suojaisestiharvinaisiakinlintu‐janisäkäslajeja.Lakeassuonpuronekologinenjasosiaalinen
merkitysonmoninkertainenpinta‐alaansanähden.Puronalueelletulisijärjestää
luonnonarvojakunnioittavaluontopolku,minkävarrellakerrottaisiinpuronvarren
nähtävyyksistäjaelämästä.
Ks.lisäksiPintavedetjaPohjavedet.
Piiankallio
YVA-AO:
Itäisen hankealueen (VE1) laajennusalueelle sijoittuu myös Piiankallion kallioalue, joka on kasvillisuus ja
linnustokohde. Kasvillisuus on Piiankallion alueella poronjäkälävaltaista ja alue on luokiteltu
valtakunnallisesti silmällä pidettävän metson soidinalueeksi. Luontoselvityksessä alueella todettiin myös
koiraspyyn reviiri. Kohde on metsälain (MetsäL 10§) mukainen vähäpuustoinen kallioalue.
8. Piiankallio
Pinta-ala: 3,8 ha
Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: metso (RT, NT, dir) ja pyy (dir)
Maankäyttösuositus: luo
Kasvillisuus ja linnustokohde. Piiankallio on metsälain (MetsäL 10§) mukainen vähäpuustoinen kallioalue.
Kasvillisuus kallion lakialueilla on poronjäkälävaltaista. Kallio on alueellisesti uhanalaisen ja
valtakunnallisesti silmälläpidettävän metson (RT, NT) soidinpaikka (M.Meriluoto, suul.tiedonanto 2012).
Kesän 2012 inventoinneissa alueella havaittiin koiraspyyn (dir) reviiri.
Kuva 27. Piiankallion jäkäläkalliota.
Piiankallionkallioaluetuhoutuisihankesuunnitelmanmukaankokonaan,mistäseuraisi
rikosoikeudellinenvastuu.PiiankallionhalkaiseePietarinrata.Luonnonsuojelualuekäsittää
kallioneteläpuoliskon,mikäulottuuaivanUudenkylänasutuksentuntumaan.Kallioalueon
asukkaidensuosimaahelppokulkuistaulkoilumaastoa,minneonjopasyntynytretkeilijöiden
rakennelmia.
PiiankallioliittyyuhanalaisenmetsonlaajaanikiaikaiseenesiintymiseenHuhmarmäen–
Lakeassuonluonnonsuojelualueella,senpohjoisimpanaosana.Suorastaanhämmästyttävää
onmetsonesiintyminenyhämyösPiiankalliolla,missäsijaitseelajinsoidinpaikka.Metsoon
sitkeästipysytellytnäissäsuotuisissaelinympäristöissään,vaikkaväliinonrakennettu
valtatie.PiiankallioonlähinpaikkaUudessakylässä,missävieläpääseekokemaanmetsä‐ja
kallioerämaantunnelmaatunnusomaisinelajeineen.NiillePiiankallioontärkeäekologinen
askelkivinykyajanpirstoutuneessametsä‐jasuomaisemassa.
Selkosaarenkalliot
Piiankallioonliittyylänsipuolellaosanalaajaasuometsämaisemaavaihtelevakalliomaasto,
minkäsydänonSelkosaarenkallioidenalue.SeonmerkittyHuhmarmäenkaatopaikan
laajennusalueeksiPietarinrataamyöten.Selkosaarenkalliotkuvataanseuraavassatiivistetysti.
AlueeisisällyUudenkylänosayleiskaavaaneikäsiitäoletoistaiseksitehtyminkäänlaista
luontoselvitystä,vaikkaalueeseenkohdistuuräjäytys‐jalouhintauhka.Tieokasonesittänyt
Päijät‐HämeenliitolleSelkosaarenkallioidensisällyttämistäMRL:nmukaiseenUudenkylän
kehittämisalueeseen,mistäedellätässälausunnossaoneriselostus.
Selkosaarenkalliot(Tieokkaanantamapaikannimi)sisältyyHuhmarmäenkaatopaikan
laajennusalueeseensenläntisimpänä,kiilamaisenaosana,mikärajoittuuPietarinrataan
PiiankallionlänsipuolellajaSelkosaarenasutuksenitäpuolella.Selkosaarenkallioideneteläosa
siirrettiin2015maanomistajanaloitteestaOrimattilastaNastolaan,tarkoituksenaryhtyä
räjäyttämäänjalouhimaanalueeltakalliokiviaineista.Alueellaonmaa‐aineslupa,muttaei
ympäristölupaa,minkä–jossellaistaanotaan–vastuuviranomainenonLahdenseudun
ympäristölautakunta.
MaanomistajaonepäilemättähalukasliittämäänSelkosaarenkalliotHuhmarmäen
kaatopaikanhankealueeseen,olihanhänvalmisräjäyttämäänjalouhimaankoko
HuhmarmäenhautakiviksiSaksaan,kunnesTieokasjaUudenkylänasukasyhteisötorjuivat
tuhotyön.Kumoamattomatasiantuntijaperustelut(Tieokas)vahvankansalaisvaikuttamisen
tukenajohtivatlouhintayrityksenvetäytymiseenhankkeesta,vaikkasiinäoliturhaankäytetty
jopaasianajoapua.Mainittakoon,ettälouhintahankkeenraukeamisenjälkeenko.
maanomistajaonrakentanutkesämökkikylänHuhmarmäenlakialueelle,
kaatopaikkahankkeenlähimpäänvaikutuspiiriin.
Selkosaarenkallioidenalue,noin19ha,sijaitseePietarinradanosanLahti–Kouvolajavaltatien
12Lahti–Kouvolavälissä,2015alkaenUudenkylänmaarekisterikylässä,2016alkaenLahden
kaupungissa.PohjoispuolellavälittömästiSelkosaarenkallioitavastapäätäUudenkylän
taajamassaon4000asukasta–nauhataajamankeskiosamukaanlukien10000asukasta–
palveluineenjamuinetoimintoineenesitetynkaatopaikkatoiminnankaikellevaikutukselle
välittömästialttiina.
Selkosaarenkallioilleeioletieyhteyttä,vaantiejouduttaisiinrakentamaankalliisti
naapuripalstankauttaupottavanpaksuturpeisenrämemetsänläpiSelkosaarenasutuksenohi
Pitkätielleasti.JosSelkosaarenkallioilletulisimaa‐aineksenottotoimintaa,tienrakennuksen
lisäksiraskasliikennerasittaisikohtuuttomastiensikädessäSelkosaarenjaVeljeskylän
asutusta.Veljeskylänasukkaatsaivat2010Liikennevirastonrakennuttamanmeluvallin
rautatiemelunpoistamiseksi.Sevaintuliväärällepuolelleajatellenrautatietäpaljon
pahemminasutukseenvaikuttavaaraskaantieliikenteenmelua.
Selkosaarenkallioidenalueestaeioletehtyasiaankuuluvaaluontoselvitystä,vaikkasielläon
merkittäviäluonnon‐javirkistysarvoja.Niitäeitähänmennessäolemitenkääntuotuesiin
louhos‐taikaatopaikkahankkeenvalmistelussa.
AllekirjoittanutTieokasesittääomaanasiantuntijatyöhönperustuvanalustavanselvityksen
Selkosaarenkallioidenluonnostakokosiirretyltäalueelta.Jatkossatarvitaanvirkavastuulla
tehtyluontoselvitys,missäotetaanhuomioonluonnonarvojenlisäksimyös
Selkosaarenkallioidenmerkittävävirkistysarvonauhataajamankeski‐jaitäosanasukkaille.
TieokkaanperusselvityssisältäätosiasiatSelkosaarenkallioidenluonnostajamahdollisen
ympäristölletuhoisantoiminnanvaikutuksista.Selvityksessä,mikäeipyrikäänvastaamaan
varsinaistavirkavastuullalaadittualuontoselvitystä,todetaankäytännöllisestikatsoenkoko
kalliometsäalueentäyttävänmaa‐jametsätalousministeriönjaympäristöministeriön
yhteisenMETSO‐toimenpideohjelmanluonnontieteellisetvalintaperusteet,luontotyypit
runsaslahopuustoinenkangasmetsäjametsäinenkallio.Alueellahavaittiinuseitavanhan
metsänilmentäjälajeja(lintuja).
Mainittakoon,ettäSelkosaarenkallioidenperusselvityksentekijä,metsänhoitaja,tietokirjailija
MarkkuSakariMeriluoto,onmetsäluonnonhoidonerityisasiantuntija.Hänontoiminutkoko
työuransavaativissaalantehtävissä,viimeksi12vuottaMetsätaloudenkehittämiskeskus
Tapionpalveluksessametsäluonnonhoidonvaltakunnallisenakouluttajanasekä
opetusaineistojenjaoppi‐jakäsikirjojentuottajanajatekijänä.Tehtävissäänjanykyisin
vapaanatietokirjailijanaMeriluotoonlaatinutkymmenittäinvastaavialuontoselvityksiäja
toiminutniidenvalmistelussaasiantuntijana.
Luonnontaloudellisestimielekkäinratkaisuon,ettäSelkosaarenkallioidenpalstaliitetään
TieokkaanesityksenmukaisestiUudenkylänosayleiskaavaanjamerkitäänsiinä
metsätaloudenMY‐alueeksitaiNastolankunta(taivaltioMETSO‐ohjelmassa)lunastaasen
täydentämäänviereistäNastolankunnanomistamaa,Uudenkylänosayleiskaavassa
määriteltyäPiiankallionluonnonsuojelualuetta.Selkosaarenkallioidenkauttajohtaa
merkittävä,nauhataajamanasukkaidenetenkinmarjastusaikaanpaljonkäyttämä
helppokulkuinenlähivirkistysreittilaajalleHuhmarmäen–Lakeassuon
luonnonsuojelualueelle.Suojeluratkaisusäilyttäisiluonnonarvojentärkeänkokonaisuuden
myöslähivirkistyksenkäytössä.
SelkosaarenkallioidenvälittömässävaikutuspiirissäUudenkyläntaajamassaasuu4000
ihmistä,Nastolannauhataajamanlänsisuuntaanvielälisää.Kiviaineksenräjäyttäminen,
louhinta,murskausjakuljetusaiheuttaisivatkymmeniävuosiakestävänmelu‐,tärinä‐,pöly‐
jaliikennehaitanNastolannauhataajamankeskeisimpäänosaan,Uudenkylänasemanseudun–
liikekeskuksenalueeltakirkonkyläänasti10000asukkaanriesaksi.
Pienpiirteisestivaihtelevamonimuotoinensuometsä‐jakalliometsämaastoPietarinradanja
valtatienvälissäeilainkaansovelluteollisuusalueeksi,minkäperustaminenvaatisi
järjettömänkalliitmaansiirtotyöt,kutenosoittaaesimerkiksiNastolankunnanjättimäinen
virheinvestointi,tyhjäksijäänytRitomäenteollisuusalueVillähteellä.Lisäksialueellaon
merkittäviäluonnonarvoja.
Kutenkartastanäkyy,alueellaonkaksikalliomäkeä,SelkosaarenkalliotjaPiiankallio.
JälkimmäinenonUudenkylänosayleiskaavaluonnoksessaosoitettuluontoselvityksen
mukaisestiluonnonsuojelualueeksijaSelkosaarenkallioidenluonnonarvotonalustavasti
osoitettutässälausunnossa.Kokovälimaastoonpaksuturpeista,täysinrakentamiskelvotonta
rämesuota.Väylienvälialueelleeivoiperustaateollisuuttaminkäänlaisinjärkevin
kustannuksin,mikäPäijät‐Hämeenliitontäytyyottaahuomioonlopullisessa
maakuntakaavassa.Nastolankunnallamaanomistajastapuhumattakaaneioleasiassa
todellisuudentajua,sijaitkoonaluemitenhoukuttelevastitahansakansainvälisenpääradanja
valtatienvälissä.Markkinavoimatlopultahuolehtivatajatuksenhautaamisesta.
Selkosaarenkallioidenlaajempikuvausonseuraavassa:
®
TIETOAINEISTO
2015‐02‐05
Tieokas
Onnenlaakso
Puutarhatie24A18
FI‐16100NYBYUUSIKYLÄASEMA
m.0456519808
www.tieokas.fi
Alv.rek.
Selkosaarenkalliot
RetkeniSelkosaarenkallioillejuhannussunnuntaina2014‐06‐22sujuisuureltaosin
aurinkoisessaaamupäivässäodottavinmielin:minkälainenkalliometsäontarkoitusräjäyttää
taivaantuuliin?ViimepäivienlöydöksetsamanmaanomistajantuhotöistäHuhmarmäellä
eivätnostaneetmieltä.
Perilläkuvasinmitäupeintavanhaa,luonnontilaista,järeähongikkoistakalliometsää,
mustikanpoimijanparhaidentoiveidenmittaistaparatiisiaaivantaajanasutuksen
tuntumassa,muttasiltiomassarauhassaan,vaikkakansainvälisenpääradanjavaltatien
välissä.
SelkosaarenasutuksestatultuaSelkotienjatkeellaradanvarrenruohottunutajourataipui
ratakilometrin148kohdallalanssiaukioltakaakkooneriomistajansuometsään,entisen
isovarpuisenhongikkorämeenturvekankaalle,mikäoliojitettu1970‐luvullajamyöhemmin
väljennettyodottamaanpäätehakkuuta.
Ennenkalliollenousemistamutelikkoinenajouraylittikolmeojaa,aluksikaksivirtaavaaja
vieläyhdenajojentukkiman.Ensimmäinenisoojaolikintuttukaukaisiltaajoiltaennensoiden
ojitusta.HiekanliettämässäsyvässäuomassavaluivatUpontehtaanliikavedetradanalituksen
suunnastaalaspäin.Täälläsijaitsientisaikaanlaajasuojainensuistomaa,minnekurjet
ensimmäiseksilymysivätkeväällä,kunhankivieläympäröilämpimänvedenlaajalti
sulattamanrämeen.Kuvankinotinsilloin;nytnuoripuustooliumpeutunutsilloisenkelokon
tilalle,eikäojanvarsienääerottunutympäristöstäänsenkummemmin.
Seuraavaojavaluttivilkkaastivesiäradanvarrensuopohjukasta,eikuitenkaanPiiankallion
Puusuonpuolelta.Kolmastukkeutunutniskaojakulkisuonitäreunassa.Suo‐osuuttaeivoi
sulanaaikanaylittäämuullakuintela‐ajoneuvolla,vaikeastisilläkinsyvässämutelikossa.
Ajourallajasenvieressäkasvoiyhteensäkuusimaariankämmekkääyksitellen.
Sittenajouranousiloivastioikeallekaartaenkallioalueellematalaansolaan.Hetihavaitsi,että
täälläajouraoliraivattuaikaisemminkuinnytHuhmarmäellä,muttasamaantapaan
telakaivurillapuustonpoistonjälkeenkiviäsivullesiirtäen.
Selkosaarenkallioidenmetsäaluekuvataantarkemminvalokuvienyhteydessä.Kaikkiaanalue
onmitäviehättävinvirkistysretkeilijäntoivemaasto.Kaikiallahelppokulkuinen,
loivapiirteinenkallionpäällysmetsäkasvaajäreäähongikkoa,allasekapuustoinenniukahko
alikasvusto,minkäylinäkyihyvinjäkäläpeitteisillematalilleselänteille.Niidenlomassa
lymysivaihtelevankokoisia,isohkojankinvarvikkopainanteitamustikkaajakanervaa
kasvaen,japaikoinlahosijäreitämaapuita.Suurinluonnonarvoolikoskemattomanoloinen
kokonaisuus.
LajejaSelkosaarenkallioilla
CUCCANEiolevielävihnekäkienkurkussa,silläkukuntasäestiupeastijuhannusretkeä.
Selkosaarenkallioillekantautuikukuntaaensinpitkäänradaneteläpuoleltakalliometsän–
Puusuonsuunnasta.KunHuhmarmäenkintienoiltaalkoikuuluakukuntaa,Puusuonkäkilensi
lähemmäsSelkosaarenkallioilleluokseni–jamyös
PHOPHOleppälinnunluo.Nimittäinselauloipaikalletullessanitiiviistireviirillään
valtatiehenrajoittuvallajäkälikköiselläkorkeallajakarullakallioselänteellä.
LajejaSelkosaarenkallioilla(laulua):
TURPHIlaulurasta,FRICOEpeippo,CARSPIvihervarpunen,MUSSTRharmaasieppo,PHO
PHOleppälintu,CUCCANkäki,elikolmejälkimmäistäerämaalajiakuvastikoskemattoman
järeänvanhanmetsänarvokastaluonnontilaa.
Valokuvat2014‐06‐22
1.Pohjoinenkallioylänköajouranlänsipuolella
4473.Ajouraeteläsuuntaanonhiemanrikkonutkalliopinnankangaskunttaalumenaikaisen
kulunjäljiltä.Ympärillämustikkakankaallakasvaavanhaväljähonkametsä,senalla
sekapuustoinenalikasvos.
4466.Samastapaikastaajouraltanäkymälänsisuuntaankallioylängölle,mikäerottuu
selväpiirteisestiympäristöstä.Mustikkainenrinnenouseeylösväljässähongikossa.
4467.Samastapaikastanäkymäloivastipoimuilevankallioselänteeneteläosaan,mitäpeittää
yhtenäinenjäkäläkasvusto,päälläkitukasvuisiamäntyjä.Ajoura(vas.)kulkeematalanlaakson
väljässähongikossaalikasvoksineen.
4468.Samastapaikastanäkymäkallioselänteenpohjoissuuntaan.Rinteilläonyhtenäistä
jäkäläkasvustoajakivenlohkareitasekäjäreitäkalliohonkia.Solastanouseeajoura(oik.),sen
takanaontiheähkömäntyvaltainenmustikkakangas.
4469.Samakallioselänneeteläosastaeteläsuuntaan.Järeitäkalliohonkiakasvaapengermillä,
joillaonyhtenäinenjäkälä‐kalliosammalpeite.Selänteentakanaonväljäämustikkamaan
hongikkoaalikasvoksineen.
4470‐4472.Samallatasallaajouranitäpuolellapoimutteleematalaavoinkallioselänne,missä
levittäytyyväljäjäreähonkainenmustikkakangasjäkäläisinkalliopaljakoin,niidenlomassa
reheviämustikkalaikkuja.PuusuonmetsänNastolanpuolella(taust.)nouseekuinmuuri
tiheäkasvuinennuorimetsä,täälläOrimattilanpuolellasensijaanihanteellinen
virkistysmetsä!
2.Keskiosankalliotöyräsajouranhaaranitäpuolella
4474.Mustikkakankaankivikkoinen,väljäsekapuustoinenhongikkoalikasvoksineen
kalliontöyräältäitäsuuntaankalliometsänrinteelle,notkelmaanjasentakaiselle
kallioselänteelleitärajaavasten.
4475.Samastapaikastakiveltäitäsuuntaan,honkienvälissäjäreälahomaapuu
sammalpeitteisessäkivikossa.
4476,4479.Viehättävävaloisamustikkakangaskallioselänteidenvälisessäalanteessakohoaa
loivastieteläsuuntaantienpuolenkorkealleselänteelle.Järeänväljänhongikonallaonharva
koivu‐närealikasvos,myösjäreätuulenkaatohonka.
4477‐4478.Idänpuolenheikonajouranitäpuolellamustikkakankaan(ed.)itäisellä
takarinteellä,missähongikonallaontiheämpialikasvos,lymyääsalaperäisenäkummajaisena
kuudettametriäkorkeajäkälä‐jasammalpeitteinen,jääkaudenpaikalletuomasiirtolohkare.
SeonMAL(463/97)3§:ntarkoittamaerikoinenluonnonesiintymä,mikätuhoutuisimaa‐
aineksenotossa.
4480.Järeätuulenkaatohonkamakaaem.mustikkakankaaneteläreunassavastentienpuolen
korkeaakallioselännettä.Rehevällämustikkakankaallakasvaapitkältitoistasataavuotta
vanhojajäreitäkilpikaarnahonkia.
3.Eteläosankorkeakallioselännevaltatietävasten
4481‐4484.Kaunisloivapiirteinen
kallioselänne,missälaakeilla
kalliopinnoillaonlaajojayhtenäisiä
jäkälä‐jakalliosammalpeittoja,
lomassakapeitavarpujuotteja.
Järeidenkalliopetäjienlisäksi
esiintyykitukasvuistanuorta
mäntypuustoa,koivunvesoja,
näreitäkin.Leppälinninlaulureviiri.
4485.Laidemmallakallioylängönitäpuolellaloivapiirteisessäjäkäläkalliomaastossaon
laajahkokanerva‐mustikkapainannneitäsuuntaan.
4492‐4493.Sillantuntumassalojuukaksi
lounaistuultenkalliollekaatamaajäreää
honkakeloa(vastakkaisiltapuolilta),mitkä
luovatalueellelahopuujatkuvuuttapitkäksi
ajaksi.
4488.Sillaltapohjoissuuntaanvaltatienylieteläisenkallioselänteenjäreäänhonkametsään,
missäleppälintulauloi.Tämänäkymäluoilluusionrunsaistakiviaineksenlouhintavaroista.
Valokuvat2014‐09‐15
4.Selkosaarenkallioidenidänpuoleinenlakimetsävaltatienkallioleikkauksenpohjoispuolella
8265.Karullaluonnontilaisellakanervakangaskalliollapalstankolmiokärjessälänsisuuntaan
kasvaaharvakseltaanjyhkeitäkilpikaarnahonkiaentisenLaakiokallionpolunpohjoisosan
sijoilla.Polunuraaenkuitenkaanenäälöytänyt,seolisammunutkallioleikkauksenkatkaistua
kulunLakeassuolle1980‐luvunalussa.
8266.Länsipuolennaapuriselänteellälakimetsääkohtikasvaasamanlainenväljähongikko,
minkäalavammallavarjoisemmallarinteelläontuoreempaamustikkametsää.Pienialainen
kalliometsäonoivallistaulkoilumaastoakaikenlaiseenvirkistykseen.
Uudenharjun(Kanervan)lähteikkö
YVA-AO:
Lisäksi itäisen hankealueen (VE1) laajennusalueen pohjoisreunaan sijoittuu paikallisesti arvokas
Uudenharjun lähteikkö. Lähteikkö on kasvillisuuskohde. Kohteessa esiintyy lähes luonnontilaista
isovarpurämettä, lähdevaikutteista lettorämettä ja lähteikköä. Alueella esiintyy mm. pullo- ja jouhisara,
maariankämmekkä, vehka, raate ja luhtakastikka. Myös lahoa maa- ja pystypuuta esiintyy alueella
paikoin runsaasti.
Luonnonarvot(UOYK‐LuontoselvitysjaTieokas)
Pinta‐ala:4,4ha.
Uhanalaisetjasilmälläpidettävätluontotyypit:lettorämeet(CR),lehtokorvet(EN),tuoreet
keskiravinteisetlehdot(VU)jaisovarpurämeet(NT).
Uhanalaisetjaharvinaisetlajit:useitalettojen,korpienjalehtojenlajeja.
Maankäyttösuositus:MY/luo3,kaavamääräys:
Luonnonmonimuotoisuudelleerityisentärkeäalue.Kohteellaonmetsälain10§:nmukainen
erityinentärkeäelinympäristö.Alueellavoidaantehdävarovaisiapoimintaluonteisia
hakkuita,jotkasäilyttävätpuustonluonnontilaisenatailuonnontilaisenkaltaisenasiten,ettei
elinympäristönluonnontilainentailuonnontilaisenkaltainenvesitalousmuutu.
Alueenkuvaus:Uudenkylänhenkilöliikenneasemaneteläpuolella,Uudenharjunrinnealueen
eteläosassaesiintyylähesluonnontilaistaisovarpurämettäsekäpaikoinlähdevaikutteista
lettorämettä,minkäluonnontilaaonheikentänytalueellaharjoitettumetsätalous.Alueellaon
myöslähteikköä.Harvapuustoisellasuoalueellayleisenäesiintyviäputkilokasvilajejaovat
mm.pullo‐jajouhisarasekämaariankämmekkä.Lähteikköalueellaesiintyvätmm.vehka,
raatejaluhtakastikka.Lahoamaa‐japystypuutaesiintyypaikoinmelkorunsaasti.Alueen
koillisosassa,Uudenkyläntienläheisyydessäkohoavanharjurinteenkasvillisuuson
lehtokorpimaista.
Kuva30.Uudenharjunetelärinteenlettorämeenmaariankämmekkäkasvustoasekäalarinteen
lähteikköä.
Uudenharjunlähteikkötuhoutuisihankesuunnitelmanmukaisestikokonaan,mistäseuraisi
rikosoikeudellinenvastuu.NiukkasoisessaPäijät‐HämeessäUudenharjunlähteikönlettoon
äärimmäisenharvinainen,uhanalainensuotyyppi,mihinliittyyuseitamuitaluontotyyppejä.
Lähteisyydenym.ominaispiirteetovatsäilyneetluonnontilaisina.Kokonaisuuson
äärimmäisenarvokasluontokohde.
Uudenharjunlähteikkökaikessalaajuudessaanilmentääpohjavedenesiintymistä
hankealueella.Pohjavedenpilaaminenjaheikentäminenonkiellettyrikosoikeudellisen
vastuunuhalla.
Ks.PohjavesijaPintavesi.
Kirviänsuo
Uhanalainen(NT)luontotyyppi,luonnontilainenisovarpuräme
(puuttuuLuontoselvityksestä).
Kirviänsuonyleissijainti(punainenympyrä).Lähde:Karttapaikka.
HistoriallinenpolkuyhteysUudestakylästäUudenkyläntieltä
Huhmarmäen–LakeassuonalueelleonUudenkylän
kulttuuriperintöäjaihmistenekologinenyhteys.Polkuyhteys
sulkeutuisihetiteollisuus‐jakaatopaikka‐alueenrajalla
Uudenkyläntiellä.
DRYMAR2015‐07‐10
PICCAN2015‐07‐13
Kirviänsuo
Uhanalainen(NT)luontotyyppi,luonnontilainen
isovarpuräme(puuttuuLuontoselvityksestä).
Kuvaus
Lähde:Suomenluontotyyppienuhanalaisuus.SuomenYmpäristö8/2008.Suomen
ympäristökeskusSYKE.
Kirviänsuo.Palokärki(Dryocopusmartius)ontalvella2014–2015etsinythyönteisravintoa
koloamallajäreänkelohongantyveä(oik.).Huhmarmäenlaidekallioalkaakohotasuon
reunasta(oik.).Kuva2015‐03‐14MarkkuSakariMeriluoto.
YVA-AO:
Valtatien 12 eteläpuolella ei havaittu erityisiä suojeluarvoja. (FCG 2014).
Kunnanantamaantavanomaisenniukkaanresurssiinnähdenkohtuullisenhyvintehdyssä
Luontoselvityksessäonjoitakinpuutteita,joitaasiantuntijayritysTieokasonomanatyönään
täydentänyt.Luontoselvityksestäpuuttuukeskeltäesitettyäkaatopaikka‐aluettalaajahko
luonnontilainenKirviänsuo.
ArvokasKirviänsuotuhoutuisihankesuunnitelmanmukaisestikokonaan,mistäseuraisi
rikosoikeudellinenvastuu.
KirviänsuollaonLuontoselvityksenmukaanpohjoispäästäontavattulintudirektiivilaji,joka
tuleeliittääYVAAO:ntietohin(Luontoselvitys.Liite2.2.Suojelullisestiarvokkaatlajit,salattu
havainto).
LisäksibiologiJoukoTolonenUudestakylästäonhavainnutKirviänsuollapohjansirkun
(Emberizarustica),jokaonSuomenluonnonPunaisenkirjan2010mukaanuhanalainen
lintulaji(VU,vaarantunut).PohjansirkunseuraavaksilähinesiintymäonollutIitinSäyhteellä
Hakakallionalueella(Tieokas),jotenlajionPäijät‐Hämeessätodellaharvinainen.
Luonnonsuojelualueet
YVA-AO
Lähin luonnonsuojelualue on Rauhaniemen ja Puukkolasaaren luonnonsuojelualue, joka sijaitsee noin
kolmen kilometrin etäisyydellä läntisestä hankealueesta koilliseen ja itäisestä hankealueesta luoteeseen.
Sammalsuon ja Haikkarinniemen luonnonsuojelualueet sijaitsevat noin viiden kilometrin etäisyydellä
läntisestä hankealueesta luoteeseen. Haikkarinniemen suojelualue sijaitsee Kymijärven rannalla.
Kintturinmäen luonnonsuojelualue sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä itäisestä hankealueesta
etelään. Lähimmät luonnonsuojelualueet on esitetty kuvassa 7-6. Lähimmät Natura 2000 -verkostoon
kuuluvat alueet ovat Kärmesniemenkallio noin seitsemän kilometrin etäisyydellä itäisestä hankealueesta
koilliseen ja Linnaistensuo noin 8,5 kilometrin etäisyydellä läntisestä hankealueesta luoteeseen. Lisäksi
hankealueiden välissä itäisen hankealueen läheisyydessä on Lakeasuo, joka on maakuntakaavassa
merkitty suojelualueeksi. Lakeasuo on maakunnallisesti arvokas suoalue, jonka keskiosassa on puutonta
nevaa ja rahkarämettä. Alueen pinta-ala on noin 39 ha.
Itäisen hankealueen länsipuolella, Orimattilan kunnan puolella sijaitsee Huhmarmäen ja Lakeasuon
virkistysalueet. Lakeasuon alue on merkitty maakuntakaavaan merkinnällä S, jolla osoitetaan
maakunnallisesti merkittäviä suojelualueita ja kohteita (ks. kohta 7.3.2). Sekä Huhmarmäen aluetta että
Lakeasuon aluetta on esitetty kokonaisuudessaan luonnonsuojelualueeksi ainakin Päijät-Hämeen
maakuntakaavan ehdotusvaiheessa (Suomen luonnonsuojeluliitto, 30-11-2005). Huhmarmäen laella
sijaitsee yksi Struven ketjuun kuuluvista kolmiomittaustorneista (ks. kohta 7.3.3). Maakuntakaavassa
Huhmarmäen alueelle ei ole osoitettu merkintöjä.
Konsultin(hanketahon)tarkoitushakuisuuttalähesräikemmilläänosoittaaluettelo
"lähimmistäluonnonsuojelualueista"kilometrienpäässähankealueista,ainaVillähteelläasti,
kunvastaaviakohteitapuuttuukokonaantaikaikkeinlähimpänähankealuettasijaitsevia
luonnonsuojelualueitaselkeästivähätellään.Kartta7‐6onvanhentunut,puutteellinenja
tarkoituksellisestiniinepäselvä,etteisekuvaatilannettakutenpitäisi.Karttaonehdottomasti
uusittavajakorjattava.Kaikestanäkee,etteikonsultilla(hanketahoilla)oleollutkäsitystäeikä
taitoaeikäedestahtoaesittääluonnonarvojaniidenoikeassamerkityksessäarvatenkin
hanketahojenvaatimustenjälkeen.
Räikeäpuuteonjättääkartassajaluettelossamainitsemattauusin,Tieokkaan2014
aikaansaamamerkittävänarvokas,30hehtaarinlaajuinenLöllänvuorenluonnosuojelualue
välittömästiUudenkylän–SäyhteenjasamallaNastolanjaIitinrajallanoinviidenkilometrin
päässä:http://www.tieokas.fi/Lvuori.pdf
Samallakuitenkinmainitaanselvästikauempanasamassasuunnassasijaitseva,myös
TieokkaanaikaansaamapienempiKärmesniemenluonnonsuojelualue.Konsultintyöeiole
ollenkaanajantasallajasivuuttaatarkoituksellisestimerkittäväätietoa.Löllänvuorisijaitsee
täsmälleenHuhmarmäenkaatopaikanhaittavaikutustenkulkeutumissuunnassa.
Huhmarmäen–Lakeassuonluonnonsuojelualue
Konsultin(hanketahon)erityistätarkoitushakuisuuttajaasiantuntemattomuuttaosoittaa
kummankinhankealueenvälittömässävaikutuspiirissä,Uudenkylänpuolellajopaaivan
vieressä,sijaitsevanHuhmarmäen‐LakeassuonluonnonsuojelualueenkäsittelyYVA‐AO:ssa.
Alueenensiarvoisenmerkityksenvähättelynäkyyjosenselostustavassa:luettelossa"lisäksi"
viimeisenävastasenjälkeen,kunläheskymmenenkilometrinpäässäVillähteelläsijaitsevat
kohteetonlueteltuensin.Tämätietystisenvuoksi,ettälaajanHuhmarmäen–Lakeassuon
alueenluonnonarvotjakulttuurihistoriallinensekävirkistysmerkitysontodellinen
oikeudellinenuhkahankkeentoteuttamiselle.Tämänkonsultti(hanketaho)tietäähyvinja
varoositäesiintuomasta.NäinobjektiivinenonYVA‐AO.
Konsultin(hanketahon)epäonneksiHuhmarmäen‐Lakeassuonluonnonarvotjakulttuurinen
merkitystunnetaanomakohtaisentiedonhankinnanja‐tallennuksentuloksenakattavastisiitä
alkaen,kunTieokasaloittiretkeilyn1960‐luvunalussajasai1970‐luvunalussa
henkilökohtaisellaluonnonsuojelutyölläsuurenosanLakeassuotasuojelluksi
metsäojitukselta.Vuosikymmentenaikanaalueenkaikkiaarvojaonselvitettymonipuolisesti
janeondokumentoitusanoinjakuvinperusteellisestirunsaidenretkeilyjentuloksena:
http://www.tieokas.fi/Lakeassuon_luonnonsuojelualue.pdf
Lakeassuonpinta‐alaonnoin39ha.SeonmerkittyPäijät‐Hämeenmaakuntakaavassa
luonnonsuojelualueeksi(S).LakeassuoonniukkasoisessaPäijät‐Hämeessäharvinaisenlaaja,
arvokassuoalue,Uudenkylän–Nastolankoulujenvakituinenopetuskohde.Tuoreimmissa
tutkimuksissaLakeassuonlajisto,mm.perhosetjamuuthyönteiset,onhavaittu
poikkeuksellisenarvokkaaksi.Huhmarmäen‐Lakeasuonaluettaonesitetty
kokonaisuudessaanPäijät‐Hämeenmaakuntakaavanluonnonsuojelualueeksi.
Huhmarmäen–LakeassuonluonnonsuojelualueonkaikkinavuodenaikoinaNastolan
nauhataajamanitäosanasukkaidenretkikohdejaetenkinUudenkylänasukkaidentärkein
lähivirkistyskohdesukupolvienajaltaerämaisessaympäristössä.Aivanlähellepääsee
autotonkinhelpostibussillataijunalla.Lyhytpolkuyhteysjohdattaakaikenikäisetluonnosta
kiinnostuneetperillemonipuoliseenmaastoonmarjametsän,karpalosuonjavaikuttavan
maisemanäärelle.Siellävoivielänähdäisojakanalintuja,jopakurjen.Kävijöidenkokemukset
kertovat,mitenHuhmarmäen–Lakeassuonlähiluonnossavoilyhyelläkinkäynnilläirtautua
maisistaajatuksistajavaaliahenkistäterveyttä.
Ympäristötaistelunpäävaiheet1960‐luvulta2010‐luvulle:
 Lakeassuonluonnonsuojelualueenperustelut1977:
‐ojituksentorjuminenpääosin1970‐luvunalussa
‐luonnontieteellinentutkimus1960‐luvunalustaalkaen
‐LakeassuonsuojelualuemerkitäänPäijät‐Hämeenmaakuntakaavaan1988.
 Huhmarmäenlouhinta‐jamurskaushanke1990‐luvulla
‐Orimattilankaupunkimyöntäämaa‐aines‐jaympäristöluvat1994
‐Päijät‐Hämeenlintutieteellinenyhdistysvalittaaluvista1994
‐Uudenkylälänasukkaidenlähetystötapaa1996ympäristöministeriPekkaHaaviston
ja
‐esittääperustettavaksiHuhmarmäen–Lakeassuonluonnonsuojelualueen
‐kansalaisryhmäProHuhmarmäkiperustetaanjataistelujatkuu
‐Huhmarmäenlouhinta‐jamurskaushankeraukeaa1997.
 Selkosaarenkallioidenmaanvaihto‐,louhinta‐jamurskaushanke2013alkaen
‐taisteluhankettavastaaalkaa2014
‐esitysPiiankallion–Selkosaarenkallioidenluonnonsuojelualueesta2014.
 HuhmarmäenkaatopaikkahankeilmestyyUudenkylänosayleiskaavanluonnokseen
syksyllä2014
‐taisteluhankettavastaanalkaa2014.
Huhmarmäki–UNESCOnmaailmanperintökohde
YVA-AO:
7.2.4 Kasvillisuus, eläimet ja luonnonsuojelu
7.3.3 Maisema ja kulttuuriympäristö
Hankealueiden läheisyydessä ei sijaitse arvokkaita kulttuuriympäristöjä (kuva 7-13). Lähin kiinteä
muinaisjäännös Huhmarmäki sijaitsee itäisen hankealueen VE1 länsipuolella noin 300 metrin etäisyydellä
hankealueen rajasta. Huhmarmäki on Struven ketjun piste, joka on merkintä kalliossa. Uusimmassa
inventoinnissa 2002–2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä
sijaitsevat kymmenen maan alueella. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu
edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa.
Huhmarmäen piste ei ole osa UNESCO:n maailmanperintökohdetta.
StruvenketjunpisteHuhmarmäellä
Lähde:Museovirasto,Muinaisjäännösrekisteri.
Huhmarmäenerityinen,jopaainutlaatuinen
kulttuuriarvoperiytyyjoaikojentakaa1800‐
luvunalkupuoliskolta.Huhmarmäki,
EnsimmäisenSalpausselänetelänpuoleisen
Suomenkolmanneksikorkeinvuori(150m
mpy),onosakymmenenmaanläpikulkevaa
Struvenketjua,kolmiomittausketjua
MustanmerenjaPohjoisenJäämerenvälillä.
Huhmarmäenpisteonnro167(HUHTMAR).
KulttuurihistoriallisestiarvokasStruvenketju
onsuojeltukansainvälisestijamerkitty2005
UNESCOnmaailmanperintöluetteloon,sen
kuudentenakohteenaSuomesta.
Suomessaonollut83pistettä,jäljellä42.
Struvenketjunpistesijaitseemm.
Aavasaksalla.Huhmarmäenpisteonmyös
Suomenmuinaismuistolaintarkoittama
kiinteämuinaisjäännös.
MaastossaHuhmarmäenmittauspisteen
sijainnintunteetällähetkellätoistaiseksi
kolmeihmistäSuomessa.
LisätietojaStruvenketjustaesimerkiksi:
http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/Struven_ketju.pdf(esite)
http://www.maanmittauslaitos.fi/toiminta/organisaatio/historia/struven‐ketju
UudenkylänhankealueenrajallasijaitseeHuhmarmäen–Lakeassuonluonnonsuojelualue.
ErämainenHuhmarmäkilouhikoineentäyttäämetsälaineriyisentärkeän
kallioelinympäristönvaatimukset.Huhmarmäenkulttuurihistoriallinenmerkitysjaarvo
huipentui,kunUNESCOmäärittelimaailmanperintökohteeksiStruvenmaanmittausketjun
MustaltamereltäJäämerellejasamallasenosaksipisteennumero167Huhmarmäellä.
Konsultin(hanketahon)lausuma,että"HuhmarmäenpisteeioleosaUNESCO:n
maailmanperintökohdetta"onsuorastaankäsittämätön,täydellisenväärä.Lausumaosoittaa,
etteikonsultti(hanketaho)oleymmärtänyttätäkäänasiaataihänenonkäskettynäin
kirjoittaa.Konsultti(hanketaho)myösmainitsee,että"Huhmarmäen laella sijaitsee yksi Struven
ketjuun kuuluvista kolmiomittaustorneista".Lausepaljastaakonsultin(hanketahon)täydellisen
asiantuntemattomuuden:Huhmarmäenkolmiomittaustorni,mistäonjäljelläpuuosiaja
kiinnitysanturoita,eikuuluStruvenketjuuneikäniilläoletekemistätoistensakanssa.
Suomenjulkaistutpisteetonvalittuvaltionjayhteisöjenmailtatavoitteenayleisön
mahdollisimmanhelppojavapaapääsytutustumaankohteeseen.Huhmarmäkitäyttäisi
kaikkivaatimuksetarvokkaaksijamielenkiintoiseksikulttuurihistorialliseksi
retkeilykohteeksi.Valitettavastisesijaitseesellaisenyksityisenmaanomistajanmaalla,joka
suhtautuuvihamielisestiluonnon‐jakulttuuriarvojenvaalimiseenjaniihintutustumiseen.
Maanomistajanasennetodettiinkäytännössäesimerkiksisilloin,kunasiantuntija‐ja
kansalaisvoiminkäytiintorjuntataisteluamaanomistajanhankkeestaräjäyttääHuhmarmäki
hautakiviksiSaksaan.Tällöinvihainenmaanomistajahaastoitämänkirjoittajan
Huhmarmäelläjopakäsirysyynluonnonsuojelijoidenretkellänoin30osallistujannähden.
Niinpäeioletoivoasiitä,ettäStruvenketjunpisteHuhmarmäellätulisiarvoisekseen
nähtävyyskohteeksi.Päinvastoin,konkurssikypsämaanomistajatodennäköisestiolisiyhä
halukastuhoamaanHuhmarmäenesimerkiksikaatopaikanlaajennusalueeksihuolimattasiitä,
ettähänelläitselläänonsuunnitellunkaatopaikankaikkeinläheisinasutus:kummallinen
mökkikylävuorenlaenkaakkoispuolenkallionkoloissa.
Huhmarmäki–UNESCOnmaailmanperintökohdeonarvokasluonnon‐jakulttuuriympäristö,
ainakinNastolassahistoriallisestiainutlaatuinen.Huhmarmäkisijaitseekäytännössä
Uudenkylänhankealueenvieressä,kivenheitonpäässäläjitysvuoresta,mikäkohoaisi
Huhmarmäenlaentasalle(+150m).
Kaikestahuolimatta,toisinkuinYVA‐AOvirheellisestiväittää,Huhmarmäkiehdottomastija
varauksittaonosaUNESCOnmaailmanperintökohdetta.Tässäeiolemitäänvarauksia.
Konsultinonhanketahokäskenytkirjoittaanoinsiksi,ettäHuhmarmäenasema
maailmanperintökohteenasuunnitellunkaatopaikanvieressäjajopamahdollisena
laajennusalueenaonpainavimpiaperusteitatorjuahanke,jatämänhanketahotokitietää.
Maanmittaustekniikandiplomi‐insinööriAarneVeriötekiviimesotienjälkeen
opinnäytetyönsäStruvenketjunSuomen‐osuudesta.AsiakirjaontaltioituTeknillisen
korkeakoulun(Aalto‐yliopiston)kokoelmaan.TyössäänDIVeriötutkijokaisenlöydettävissä
olevanmittauspisteen.NiitäonSuomessanytjäljellä42.Huhmarmäenmittauspisteonyhä
olemassatäysinsäilyneenä,mikäjosinänsäonjopaharvinaista.Monipistesijoitettiinalun
perinheikollemaalle,esimerkiksiharjuille,minkävuoksipisteitäontuhoutunut.
AiheenparasasiantuntijaDIVeriökorosti,mitentärkeäjuuriHuhmarmäenmittauspisteon
Struvenketjunkokonaisuudessa.Huhmarmäkionikuisestikestävääperuskalliota,missä
mittauspistevarmastipysyypaikassaan"ikuisesti".TämänvuoksijuuriHuhmarmäenpistettä
voidaankauastulevaisuuteenkäyttäätärkeänävertailukohtanamaapallonpinnan
mittauksissa.Huhmarmäenmittauspisteelläonsiksipaljonsuurempikuinpaikallinen
merkitys.SuomenMuseovirastoonmääritellytHuhmarmäenpisteenkiinteäksi
muinaisjäännökseksisuojeltavaksimuinaismuistolainnojalla.Huhmarmäen‐Lakeassuonalue
kaikkineenonNastolanarvokkaimpialuonnonjakultuurinhistoriankokonaisuuksia
Uudenkylänrajalla.Valitettavastialueenräjäyttäjä‐maanomistajaeilainkaanymmärrä
omistuksensamerkitystä.
KansalaistaisteluHuhmarmäenlouhintahankettavastaankiinnostitiedotusvälineitä.
Nastola‐lehti1996‐09‐19:
ESS1994‐10‐01:
ESS1994‐09‐25:
EdellisensivunmielipiteessäsilloinenUudenkylänkyläyhdistyksenpuheenjohtajaRaija
Kuosaviittasitähänartikkeliin,minkäkuvissa(yllä)ko.maanomistajalevitteleekäsiään
Huhmarmäenlaellaja(alla)seisoonyträjäytyskohteenaolevanSelkosaaren
kallioleikkauksenjuurella.Huhmarmäkisäilyikansalaistaistelunansiosta.
SelkosaarenkallioidenlouhintahankkeessajaHuhmarmäenkaatopaikkahankkeessa
kansalaistaisteluonkäynnissä.
Valtatien12linjauskokoNastolanalueellaoliympäristölletuhoisajakuvastituolloisen
tiesuunnittelunalhaistatasoa.Huhmarmäen–Lakeassuonaluekuitenkinsäilyivaltatien
vaikutuksenulkopuolellaolosuhteisiinnähdentyydyttävästi.
Sammalsillanluonnonsuojelualue
YVA‐AOjättäähuolellisestimainitsemattavainkolmenkilometrinpäässähankealueesta
UudessakylässäsijaitsevanSammalsillanluonnonsuojelualueen,mikäontarkoitusperustaa
Uudenkylänosayleiskaavanyhteydessä.Lahdenseudunympäristöpalvelut(‐lautakunta)on
sitoutunutperustamiseen.Tieokasonlaatinutseuraavatperustelut,mitkälöytyvät
täydellisinälinkistä:
http://www.tieokas.fi/SAMMALSILLAN_LUONNONSUOJELUALUE_2014.pdf
AsiantuntijayritysTieokasonesittänytuuteenPäijät‐Hämeenmaakuntakaavaan
perustettavaksiSylvöjärvenkulttuurimaisemaalueen.SenosanaTieokasesittääUudenkylän
osayleiskaavassaperustettavaksiSammalsillanluonnonsuojelualueenSylvöjärveneteläpäähän
Nastolankunnanomistamillemailleseuraavienperustelujenjakarttojenmukaisesti.Kunnalla
onoltavaedelläkävijänvastuuluonnonsuojelunedistämisessäluonnonmonimuotoisuudenja
asukkaidenhyvinvoinninpuolestatasapuolisestikunnankaikissaosissa.
SammalsillanalueonNastolanlaajinjaluonnonmonimuotoisuudelletärkeinyhtenäinen
kokonaisuusasutuksentuntumassa,lajistollesuojainenmuttaluonnonystävänhelposti
tavoitettavissa.Sammalsillanalueenluontoajakulttuurihistoriaaontutkittu
vuosikymmentenajankirjaksiasti;seonNastolanparhaitentunnettuluonnonaluelaajalti
maakunnassakin.Vankkatutkimusperustaantaahyvättiedollisetmahdollisuudettehdäkauas
kantaviaratkaisuja.
Nastolanitäosaankintarvitaanyleisentasapuolisuudennimissämerkittävä
luonnonsuojelualue.Sammalsillanluonnonsuojelualueonkäytännössävainperustamista
vaille,silläluonnonmonimuotoisuuttaonvaalittuasiantuntevastikauan.Perinteinen
virkistyskäyttöuimarantoineen,luontopolkuineen,tulevinelintutorneineenjajopatoimivine
luontomatkailupalveluineenonjotodellisuuttaSammalsillanalueella,missäerikäyttömuodot
tukevathyvintoisiaanmyöskunnanmaidenulkopuolella,kutenSammalsilta‐hankeosoitti.
SammalsillanluonnonsuojelualuekeskeisenäosanaNastolanmerkittävintä
kulttuurimaisemaa,Sylvöjärvenkulttuurimaisema‐aluetta,ontoistaiseksivaillaerityistä
statusta,vaikkaseolisiansainnutsellaisenjoajatsitten.Nyttilannekorjaantuu.Sammalsillan
alueonehdollaMAALI‐kohteeksi.MAALI(maakunnallisestitärkeälintualue)onBirdLife
Suomenjasenalueyhdistysten–täälläPäijät‐Hämeenlintutieteellisenyhdistyksen–
yhteisvoimintoteuttamahanke,missäkartoitetaanjanimetäänSuomenmaakunnallisesti
tärkeätlintualueeteliMAALI‐alueet.Hankeonmaakuntatasonlaajennuskansainvälisesti
(IBA)jakansallisesti(FINIBA)tärkeidenalueidenkartoitushankkeille.Nyttavoiteonlöytää
linnuillejalintuharrastajilletärkeätalueetmaakuntatasolla.Kartoitustyötätukee
ajankohtaistenhavaintojenlisäksisuuridokumentoituhavaintomassa1960‐luvultaasti.
MaastossaSammalsillanluonnonsuojelualuekytkeytyylähesasumattomienmetsä‐ja
peltoalueidenkauttaläheiseenkunnanomistamaanTurranlamminvirkistysalueeseen,missä
myösesiintyymerkittäviäluonnonarvoja,mm.useitaMETSO‐luontokohteita.Hyvineri
tyyppisinäluonnoltaanTurranlamminjaSammalsillanalueetyhdessäovattärkeä,
monipuolistalajistoaturvaavakokonaisuusjamyösnauhataajamanasukkaillekiinnostava
lähiretkikohde.Asiantuntijaopastustaonjojärjestettysekämaastossaettänetissä.
Mannakeskukseenonkehitettyluontokeskuspalveluineen,mihintukeutuenluontomatkailua
onmahdollistamerkittävästikehittää,kutenjoSammalsiltahankkeessatodettiin.
Heinolantie,Sylvöjärvenmaisematie,tuonauhataajamastaUudenkylänsuunnasta
SammalsillanluonnonsuojelualueellevaikkasuoraanUudenkylänhenkilöaseman–
Asemakeskuksenjuna‐japikavuoroyhteyksiltä.MaisemansilmäSylvöjärvipeilautuu
kulkijallerantametsänlomasta.Sammalsillanalueenmonimuotoinenkosteikko‐ja
perinnemaisemanäkyyjasenlintukuorokuuluuhyvinHeinolantielleasti.Pitkospuinen
luontopolkuhoukuttaapoikkeamaantrooppisenrehevänkasvimaailmankeskellekuin
Amazonasinviidakkoon.Yhdelläaamuretkellävoihavaitajopapuolensataalintulajia.
Sammalsillanluonnonsuojelualuetunnetaanainutlaatuisellatavallakokovaltakunnassa:
SylvöjärvenrantamaltaonlähetettyvuosienaikanajayhävieläRadioSuomenkauttamonen
monetLuonto‐Suomi‐lähetykset.Niidenaiheinaovatmilloinalueenainutlaatuisenhiljainen
äänimaisema,toisinaantaastähtitaivaanilmiöt–molemmatvaillakaikkialletunkeutuvaa
ääni‐javalosaastetta–taiperinteineneräruokakulttuuritaiyleensäluonnon
vuodenaikaisilmiöt.LintupaikkanajaelämyskohteenaSammalsillanluonnonsuojelualue
tunnetaanlisäksiopastetuiltalinturetkiltäomakohtaisestiSuomenjamaailmankaikkein
arvovaltaisimmissapiireissämonenvuodenajalta.
LuonnonsuojeluhankkeentarkempiaperustelujajakuvauksiaSylvöjärvenjaSammalsillan
alueenluonnostaesitetäänotteinahanketyöryhmänSammalsilta‐raportissa2004.
Sammalsillanalueenhoitosuunnitelmavalmistuijositäennen2002.Kuvauksiatäydentää
kaavoittajalletoimitettuTieokkaanesitysUudenkylänluonnonjalinnustonerityispiirteistä
"KartanoidenUusikylä–lintuparatiisi".
LuontoselvityksessäesitettyjenkohteidenlisäksiSammalsillankunnanmaallaonkahden
puolenSylvöjärvenperukkaakaksiarvokastahakamaa‐elinympäristöä,mitkäliittyvät
välittömästiluontoselvityksenrajaukseenjamitkäesitetäänliitettäviksiSammalsillan
luonnonsuojelualueeseen:LatometsäsaarekejaRantametsäsaareke.Nekuvataanseuraavassa
tietoaineistossa,samoinkuinyksityinenarvokaslaidunkäytössäolevaPeltokallionhakamaa
myösvälittömästiSammalsillanalueenitäpuolella.Kohteidensijainnitjanumeroviitteet
esitetäänkartoissa.
SylvöjärvenSammalsillan alueen
luonnonarvokohteet,
Luontoselvitys 2014.
Kartan numerot viittaavat
seuraaviin
kohdekuvauksiin:
Tammelan‐Toivelanlähteikköjalehtokorpi,KirkkotienKuninkaanlähde
YVA‐AOjättääkaikenmuun
ohessamainitsemattamyösyhden
lähimmistä
luonnonsuojelualueista,
kilometrinpäässähankealueesta
sijaitsevanlaajan,arvokkaan
lähteikköalueenKirkkotien
varressa,mihinkaatopaikan
vaikutuksetkohdistuvatsuoraan
ilmavirtaustenmukana.Alueon
esiteltyosayleiskaavan
Luontoselvityksessäjaonsiten
tokiollutkonsultin(hanketahon)
tiedossa,muttatarkoituksellisesti
sitäeiolekuvattuYVA‐AO:ssa.
Aluepalveleemerkittävällätavalla
myösvirkistystä,sijaitseehanse
ylimaakunnallisenvaellusreitin
vieressä.
44
Pinta-ala: 6,6 ha (Tammela) +
13,9 ha (Toivela)
Uhanalaiset ja silmälläpidettävät
luontotyypit: lähteiköt (EN),
ruohokorvet (EN) ja lehtokorvet
(EN).
Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: Maankäyttösuositus: MY / V
Metsätalouden ympäristötukikohde
(METSO I).
Tammelan alueen ydinalue
muodostuu lähteestä ja siitä
lähtevästä runsasvetisestä ja
luonnontilaisesta lähdepurosta
lähimetsineen. Lähimetsät ovat
kuusivaltaista lehtomaisen ja
tuoreen kankaan sekametsää,
jossa esiintyy pohjavesivaikutusta.
Metsälain 10 § ja vesilain 11§ mukaisen purouoman rannalla esiintyy vähälukuisena mm.
tähtitalvikkia. Toivelan alueen ydinalue muodostuu luonnontilaisen kaltaisesta lehtokorvesta
(MetsäL 10§ mukainen kohde), jossa ojituksen vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi.
Kasvillisuustyypiltään alue on hiirenporraskäenkaalityypin (AthOT) kosteaa lehtoa sekä
puronvarsien välittömässä läheisyydessä ruohokorpea (RhK). Kenttäkerroksen lajistoon kuuluu
edustavaa lehtolajistoa, kuten lehtopähkämöä, kevätlinnunsilmää, korpiorvokkia,
kaiheorvokkia ja velholehteä. (Meronen 2011). Puusto vaihtelee varttuneesta
kuusikangasmetsästä nuoreen lehtipuuvaltaiseen metsään. Lahopuusto on pienikokoista ja
lehtipuuvaltaista (Kekki &Muuronen 2012). Alue kuuluu Päijät-Hämeen LUMOS –
kohdeluetteloon (Liedenpohja-Ruuhijärvi 2008).
Maisemajakulttuuriympäristö
YVA-AO
7.3.3 Maisema ja kulttuuriympäristö
Hankealueiden läheisyydessä ei sijaitse arvokkaita kulttuuriympäristöjä (kuva 7-13). Lisäksi Uudenkylän
taajaman itäpuolella on paikallinen rakennuskannan inventointialue, joka käsittää Arolan viljelymaiseman
(Nastolan rakennusinventointi 2002-2004, Ahola Teija Hämeen ELY-keskus, 2005) ja taajaman
pohjoispuolella Uudenkylän kulttuurimaisema-alue, joka käsittää keskiaikaisen Uudenkylän vanhan
tielinjan ja mm. kansakoulun, asuintaloja ja peltomaisemaa (MARY, Päijät-Hämeen maakunnallinen
inventointi) (Ramboll 2013c).
Em.konsultin(hanketahon)tekstiontäynnävääristelevää,vähättelevääjapuutteellistatietoa
arvokkaastamaisemakokonaisuudestaUudessakylässä,Huhmarmäenkaatopaikan
hankealueenvieressäjavälittömässäläheisyydessä,kokonaisuudesta,minkänimityson
Uudenkylän(laajemmin:Sylvöjärven)kulttuurimaisema‐alue.Em.tekstionvieläsijoitettu
viimeiseksiluvussaan,missäkylläkerrotaantarkoinjopaVillähteelläastisijaitsevista
kohteista.Em.tekstinlukemallaasiaatuntematonsaakäsityksen,ettäUudessakylässäeiole
merkittävääkulttuurihistoriaaeikäkulttuurimaisemaa.
Tarkoitushakuisestiannettukäsitysontotaalisenväärä,kutenseuraavassaosoitetaan.
Konsultin(hanketahon)tekstinainoatarkoitusonjohtaaharhaanarvioijia.Siinäsesaattaisi
onnistua,elleiseuraavassakirjoitettuaolisijokauanollutolemassa.Niinkinmerkittävänja
pahimmillaankauasvaikutteisenasiakirjankuinYVA‐AO:nvalmistamistaeipitäisiantaa
pelkästäänminimikustannustentavoittelunnimissäkonsultille,mikänäyttääkaikessaolevan
vainhanketahonjuoksupoikajatoteuttavanennaltaannettuatahtoasiitä,mikälopputuloksen
pitääolla.YVA‐AOpitäisitehdävirkavastuullataiainakinniin,ettäsitäeipäästetämihinkään
lausuttavaksi,ennenkuinviranomainenomanvastuunsakauttaontarkastanut,etteisitäole
kirjoitettuaivanmitensattuutarkoitushakuisesti,kutentässätapauksessa.
Konsultti(hanketaho)eitunnelainkaanUudenkylänalueenarvokastakulttuurihistoriaaja
senmerkittäviäpaikkoja–taijälleenonkysymyskäsketystäsuhtautumisestatosiasioihin.
Tämälukuonjälleenosoitussiitä,ettäYVA‐AOonlaadittukelvottomasti,puutteellisestija
vääristelevästisekäennenkaikkeatarkoitushakuisesti.Onkohtuutontajättäätosiasioiden
esittäminenjavääräntiedonkorjaaminenyksityisentahon,Tieokkaan,tehtäväksi.
Edelläoleva"Lisäksi..."osiovähätteleesuorastaanräikeän,jopakäsittämättömän
läpinäkyvästiUudenkylänmerkityksiäHuhmarmäenkaatopaikanvälittömässä
vaikutuspiirissäsamallakunesimerkiksikaukanaVillähteelläkaatopaikanvaikutusalueen
ulottumattomissasijaitseviakohteitakuvataanhuolellisesti.Nastolankunnanjohdonasenteen
tuntientämäeisinänsäoleyllätys.
Viranomaisselvityksetovattässäkintapauksessapuutteellisetsamoistasyistäkuin
muuissakinyhteyksissäonselostettu,muttaonneksipaikallinentietoonkattavintaja
pätevintä.
Uudenkylänkulttuurihistoriaonpidempijamonipuolisempikuinmissäänmuualla
Nastolassa,mikä600‐vuotiaaseenUuteenkyläänverrattunaonsangennuoriilmiö.Kaikki
seuraavassaesiteltäväkultuurihistoriantietokohdentuusuoraanHuhmarmäenkaatopaikan
vaikutusalueeseen.
Uudenkylänkulttuurimaisema
UudenkylänkulttuurimaisemaHuhmarmäenkaatopaikanvaikutusalueenvieressäonkuvattu
sangenpuutteellisestiverrattunaeräisiinmuihinvastaaviinalueisiinsiitähuolimatta,että
Uudenkylänosayleiskaavanensimmäisellälausuntokierroksellavuosisitten
asiantuntijayritysTieokaslähettikaavoittajankäytettäväksijäljempänäseuraavan
perusteellisenesityksen,mikäsoveltuukäytettäväksimyösYVA‐AO:ssa.
NäinollenYVA‐AO:ssatuleekäsitelläobjektiivisestiNastolanlaajinjamerkittävinUudenkylän
kulttuurimaisema‐aluesiitätietoaineistossaesitetystäkatsannosta,ettäSylvöjärven
kulttuurimaisema‐aluemuodostaayhtenäisenkokonaisuuden,eierillisiä
viranomaistoimituksessamääriteltyjäpalasia.Sylvöjärvenkultturimaisema‐alueetyhdistää
toisiinsakaksiluontaista,kulttuurisestimerkittävääreittiä:ikivanhaSylvöjärvija
keskiaikainenHeinolantiekokomitaltaanalkuperäisessäpaikassaan.
UudenkylänKuninkaanharjunnimenesittiallekirjoittanutTieokasensikerranjo2006‐12‐18
yksityisessäkirjeessäarkkitehtiJaakkoKontiolle.Kuninkaanharju‐nimisovittiin
maanomistajienjaosallistujienkanssavirallisestikäyttöönNastola‐viikonretkeilyllä
2009‐05‐16myöhemminvalmistuneennäkötorninpaikassa.Kuninkaanharjunnimeäonsiitä
alkaenkäytettynimenomaankertomaankaikenkattavastanäkymästä,mikäSylvöjärvenja
HeinolantienavullanivooyhteenneljäSylvöjärveäympäröivääkulttuurimaisema‐aluetta.
Tästänäkökulmasta,mikäylittääviranomaistiedonrajat,YVA‐AO:ssatuleemääritellä
Sylvöjärvenkulttuurimaisemauudelleenkokonaisuutena,mikäehdottomastion
valtakunnallisestimerkittävä.Tällöinjoudutaantietolähteinäkäytettyjävanhentuneita
viranomaismäärittelyjäarvioimaanuudelleen.
KaatopaikanUudenkylänhankealueenvälittömässäläheisyydessäjavaikutusalueella
sijaitsevatSylvöjärvijaHeinolantieliittävätyhteenUudenkylän,Toivonojan,Immilänja
Arrajoenkulttuurimaisema‐alueet.Sylvöpaikannimenäonmaassammeyhtäainutkertainen
kuinSammalsiltajaHeinolantiekulkeesijallansakutenvuosisatojenajan.Luonnonjaihmisen
yhdessäluomaNastolanmerkittävinmaisemakokonaisuusonenemmänkuinosiensasumma.
NeljäkartanoaSylvöjärvenympärillä–SipiläeliVanhakartano,UusikartanoeliMustakallio,
ToivonojajaArrajoki–kaikkinevaiheineenovathistoriallinenkertomusmenneestämeidän
aikaamme.
MaisemaUudenkylänKuninkaanharjultaonkotomaammekokokuva,senystävälliset
äidinkasvot.KaakkoishämäläisenkulttuurimaisemankauneusMyllymäen–Kivismäen
korkealtaharjanteelta–Kuninkaanharjulta–yliUudenkylänvanhanryhmäkylänon
lumonnutkuninkaatkin,kolmeRuotsi‐Suomenhallitsijaa.Heidänaskeltensasijoillajokainen
kotiseudunystävävoiihaillasamaanäkymääylimaakunnalliseltavaellusreitiltäja
Kuninkaanharjunnäkötornista.
EnsimmäinenSalpausselkämuodostaaUudessakylässämahtavanmaisemarajan.Sen
eteläisellejuurellePuutarhatiellepäättyytummienhavumetsienjavauraidenviljelysten
Uusimaa.EnsimmäisenSalpausselänvaltaväyläPietarinratasaavuttaakorkeimman
sijaintinsa–121,18mmpy–UllankankaandeltatasanteenreunassaPiiankalliolla,pari
kilometriäUudenkylänasemaltalänteen,kaatopaikanlaajennusalueenvieressä.
UudenkylänSeurojentalonviereltäMyllymäen–Kivismäenharjunlaeltapohjoiseenavautuu
tyystintoisenlainenmaailma.EnsimmäisetäSalpausselältäalkaaJärvi‐Suomi,maammelaajin
maisema‐alue.Seonmäkienjalaaksojenpienpiirteinenmosaiikkilehtevinemetsineen,
monipolvisinevesistöineenjaviehättävinekyläviljelmineen.Järvi‐Suomiulottuuhalkipuolen
Suomen–UudenkylänKuninkaanharjultaKainuunrajoille,Uudenkylän–Pönnölän
peltoaukeidenvälisenvanhanryhmäkylänasutuksestaYlä‐Savontaakse,Sylvöjärveltä
Oulujärvelle,kahdentulvehtivanjärvenrantamaltatoiselle.
EnsimmäisenSalpausselänKuninkaanharjuUudessakylässäonollutkuuluisanäkymistään
kauttaaikain.Päijät‐Hämeessäonvuosisatojenkuluessavieraillutaniharvakuninkaallinen,
muttakolmesentään,janimenomaanUudessakylässä.
EnsimmäinenvarmastiPäijät‐HämeessäkäynytsiniverinenhallitsijaoliSuomenherttuaja
sittemminRuotsinkuningasJuhana.Hänsaapui1556LamminjaHollolankauttaNastolaanja
oleskeliUudessakylässä23.‐26.elokuuta,perätineljänpäivänajan.Uudestakylästäherttuan
matkajatkuiIittiinjaElimäelle.SeuraavatkuninkaallisetvieraatolivatAadolfFredrik1752ja
KustaaIII1775,molemmatRuotsinkuninkaita,isäjapoika.Tiedetään,ettäkuninkaalliset
yöpyivätUudessakylässäEnsimmäiseltäSalpausselältälaskeutuvanMyllymäenjuurella
SipilässänimismiesWeckmaninluona.SieltähenousivatiltakävelylleihailemaanUudenkylän
kulttuurimaisemaa.
SamaKuninkaanharjunmaisemahyväileenykyajanihmistäuudeltareppuselkäisensaukon
vaellusreitiltä.EnsimmäiseltäSalpausselältäeitavoitamissäänmuuallakuinUudessakylässä
yhtäavaranvaikuttavaaluonnonjakulttuurinyhteisenhistoriannäyttämöä.
Uudessakylässäonollutvarsinaisestikolmekartanoa:Sipilä,ToivonojajaUusikartano.Sipilän
rusthollinvaiheetalkavat1500‐luvulta.Siitäerotettiin1783Toivonojajatästäedelleen1879
Uusikartano.SipiläeliVanhakartanoeliHamaraMyllymäenjuurellaMustakalliontietä
vastapäätäonUudenkylänvanhanryhmäkylänydin.
UusikyläoliRuotsinvallanloppuaikoinavaltakunnallisestitärkeäkylä.KruunurakensiSipilän
rusthollinyhteyteenviljamakasiininarmeijantarpeitavarten.Kartanoidenomistajat
hyötyivättästä,koskaviljamakasiiniinostettiinkäytännössäheiltä.Sensijaanarmeijan
oleskeluKustaansodassa1788‐1789talvenyliNastolassarasittikokokappelia.Miehistöoli
majoitettukyliinjapäällystöUuteenkylään,mikäolikokoontumispaikka.MyösSuomen
sodassa1808Uuteenkyläänolisijoitettujoukkoja,muttanepakenivatlänteenvihollisen
hyökättyäkolmestasuunnasta.
SipilänrustholliolipitkäännimismiehenvirkataloUudessakylässä.Talonomistajattai
lähisukulaisetolivatkievarinpitäjiäjamyöskauppiaita.Kartanonvanhapäärakennus,
Uudenkylänarvokkain,onrakennettuilmeisesti1820‐luvullaainakinkolmessavaiheessa
pihaltaHeinolantiellepäin.Sipilänpihapiirissäonvanhaviljamakasiini.Senhistoriasaattaa
juontaa1700‐luvunlopulleRuotsinvallanaikaan,jolloinkruunuperustiUuteenkylään
viljamakasiinin.RakennustaonsiirrettyhiemankauemmasHeinolantiestä.Pihapiirinvanha
kivinavettaonpurettu.Vanhassakartanossamainitaantoimineenpienenkeramiikkapajan.
Senvalmistamienuunikaakeleidentakanalukee”KarlssonNyby”.SukunimiKarlsson
suomennettiinKaalamoksi.
SipilännurkaltaKivismäenrinteenkauttakipuaakivinenkärrytie,alkuosaltaannytuusi
ylimaakunnallinenvaellusreitti,MyllymäenjuureltaKurkelantienjaPietarinradanpoikki
Uudenkyläntielle.Tasoylikäytäväonpoistettu,muttasenpuhkiruostunutristeysmerkki
varoittaayhärautatiestäkiviaidankupeessa.
RuotsinhallinnonvakiintuessaKaakkois‐HämeessäperustettiinUusikyläluultavasti1340‐
luvullakuningasMaunuEerikinpojanasutustoiminnanseurauksena.Mainintanimismiehen
virkatalostavuodelta1422onvanhinkirjallinentietoUudestakylästä,piansiis600‐
vuotiaasta.Nimismiehenvirkataloolituonaikaisenhallintopitäjänkeskus.Nimismies
vuorottelialkuaankylästätoiseen,mutta1500‐luvunloppupuoliskoltaalkaenhänasui
tavallisimminUudessakylässä.UudenkylänhallintopitäjänalueulottuiArtjärvelle,
KorpikyläänelinykyisenOrimattilanpääosaanjakauastakamaille,JaalaanjaMäntyharjuun
asti,sisältäenmyösIitin.Tavoitellunsuurkunnanalueellinenesikuvalöytyykaukaa
menneisyydestä.
Uudenkylänvalintahallintopitäjänkeskuspaikaksiselittyysiten,että"uusikylä"perustettiin
kruununuudisasutuksenyhteydessäitäänvievänyleisentienvarteentärkeiden
poikittaisteidenristeykseen.EnsimmäisenSalpausselänmaastosoveltuiratsastusreitiksi
linnojenvälilleTurustaHämeenlinnankauttaViipuriin.Valtakunnanpäälinnatyhdistävän
tienvarsiasutettiinjo1300‐luvulla,jottaliikennejahuoltotoimisi.KustaaVaasanaika1500‐
luvunpuolimaissanivoiUudenkylänlopullisestiRuotsinkuninkaanjakirkonalaisuuteen.
Uudenkylänisojakokartassa1700‐luvunlopultaonNastolanhistoriankirjoittajanAnneli
Mäkelä‐Alitalonmukaanuseitakirkolliseentoimintaanviittaaviapaikannimiä.Ristinpelto
MyllymäenpohjoisellajuurellaviittaamahdollisestiUudenkylänkappeliinjavanhaan
hautausmaahan.Noihinaikoihinvainajathaudattiinkirkonalle.Kappelinsijaintisopisimyös
esimerkiksiKurkelantienlänsipuolelleHeinolantienjaMustakalliontienväliin,missälähinnä
maantietäonentisenmökinjasahanpaikkavähäisellätöyräällä.
VilliintyneenkuusiaidanrajaamaharjunsyrjäMyllymäestälänteenpäinonentinen
metsäpuidentaimitarha,nykyisinlehtoiseksiviidaksimetsittynyt.SielläköoliNastolan
ensimmäisenkalmistonpaikka?ToisaaltamyösKurkelantienristeyksenitäpuolellaon
hautausmaaksisoveltuvakivetönmaalaikku,Sipilänentinenperunamaa.Siinäharjuntyven
paksunlumenallakosteantihkuinenmaaroutaantuivainvähäntaieilainkaan.
MahdollinenuhrilehtoonperustettupakanuudenajallaennenRuotsinvaltaaosaksisamoista
syistäkuinmyöhemminraivattiinlaidunniittyjasenjälkeensynnytettiintaimitarha:haudat
olihelppokaivaatasaiseen,kivettömäänmaahan.Molemminpuolinharjunalustanmaaon
kivikkoinenjakaivettavaksikelvoton–tottakaiKivismäenalla.
Alkuperäinen"vanha"Uusikyläeliryhmäkylämaataloineenjaniidenlukuisine
talousrakennuksineensijaitsitiiviistiHeinolantienvarressaEnsimmäisenSalpausselänja
Sipilänmäen(Koulunmäen)välissä.Kylänpaikkavastasihyvinaikakautensaihanteita.
Asuintontitperustettiintieharjanteenaurinkoisellejakuivalle,kovapohjaisellemaalle,
viljelyksetjalaitumetvälittömästitalojenitä‐jalänsipuolellehyväkasvuisillerinnemaille.
Kasvaessaankyläkäviahtaaksi.1600‐luvunpuolivälinjälkeensiirrettiinensimmäinentalo
SäyhteentienvarrenpeltoaukeantakaisellePönnölänmäelle.
IsojaonlähestyessäkruunuhalusitaajentaaUudenkylänasutustajamuodostaakylään
kymmenkuntauudistilaa.Kartanoidenomistajatkuitenkinvastustivathankettajaonnistuivat
estämäänsenkuninkaantuella,vaikkatilatolijomerkittymaastoon.Isojaossanoin1800
talojasiirrettiinvanhastaryhmäkylästäPönnölänmäelle.Varsinainenmaalaiskylähajosi
lopullisestiuusjaossa1930‐luvulla.Seuraavamahdollisuusasutuksenlaajentamiseentulee
Uudenkylänosayleiskaavatyönyhteydessä,kutenTieokasonesittänyt:
http://www.tieokas.fi/Uusikyla_Master_Plan.pdf
KoillisestajaluoteestaPönnölänjaUudenkylänpeltoaukeidenyliUudenkylänvanhaa
ryhmäkylääkatsoenEnsimmäinenSalpausselkämuodostaakulttuurimaisemantaustaksi
vakuuttavanrauhallisenhorisontaalisenlinjan.Mahdollisenkappelinjakalmistonpaikkaoli
keskeinenvanhassaryhmäkylässä,sijaitsihanvieressäpaikkakunnanjakokoUudenkylän
hallintopitäjänmerkittävintalo,nimismiehenvirkataloSipilä,Vanhakartano.
Lampuoditeliitsenäisentilanvuokraajatsiirrettiinryhmäkylänulkopuolelle.1800‐luvulla
perustettiinkinmerkittävämäärätorppiayleensäpellonraivaukseltasäästyneisiinkallioisiin
metsäsaarekkeisiin.Niidenasutusnoudattaayhätorppiensijoitustaleimallisenakylän
maatalousalueenrakenteelle.Talollistenryhmäkylänvastapainonakyyhöttikokonainen
Kirviän(Kirviön)torpparikyläEnsimmäisenSalpausselänpäivänpuolellaKuivannolle
johtavannykyisenAsemantienvarressa.SenmukaanonnytnimettyHuhmarmäen
kaatopaikanhankealue–tiesikötätäkonsultti(hanketaho)?Tilattomatasettuivat
kartanoidenmaalle;tätäväkeäUudessakylässäolipaljonrautatientulosta1870alkaen.
Sipilän–VanhankartanonnaapuriUusikartanoperustettiinnykyisenMustakalliontienvarrelle
1879.UudenkartanonrakennuksetsijoitettiinEnsimmäisenSalpausselänpohjoisellejuurelle
suunnilleenUudenkylänrautatieasemantasalle.Uudenkartanonpäärakennusmuistutti
Toivonojankartanonpäärakennustajasetoteutettiinuseassavaiheessa.Lisäksitehtiinkaikki
tarpeellisetmaatilanrakennukset:työväenasuinrakennukset,lähessadanlehmänpuinen
navetta,parinkymmenenhevosentallijakanala,myöhemminvieläsikalakin.Paljonniittyjä
raivattiinpelloiksi.
Kartanotontinyhteyteenistutettiinajantavanmukaanpuistojapuutarha.Puistokasvoinoin
viidenhehtaarinkokoiseksihoidetuksipuistometsäksi.Puutarhasijoittuisenlänsipuolelle
entisenJanikko‐nimisenlampuotitilantalouskeskuksenpaikalle,missänykyisinkasvaa
kuusimetsä.Sensiimeksessävoivielähavaitamaamerkkejäsekälampuotitilastaettä
puutarhasta.Kaksijättimäistätammeamuodostaayhäluonnonportinkartanoon
harjunrinteentiensuunnastavanhanKirkkotienristeyksessä.Mustakalliontienitäpäässä
taimitarhankulmauksessasijaitsirakennettuporttiHeinolantieltäUuteenkartanoon.
KunPietarinrataavasimaataloustuotteidenvientimarkkinatViipuriinjaPietariin1870‐
luvultaalkaen,Nastolankartanotalkoivatkukoistaa.Maatalousmuuttui
kotitarveviljanviljelystäkarjataloudeksi,minkätärkeimmättuotteetolivatmaito,suolattutai
suolaamatonvoisekäjuustot.Niidenvientimuodostitärkeäntulonlähteen.Markkinat
Pietarissaloppuivatensimmäiseenmaailmansotaanjarajansulkeutumiseen.
Omistajanvaihdostenjamyösvuoden1918tapahtumienseurauksenaUusikartanoalkoi
rappeutua.Viimesotienjälkeenhuonokuntoiseenpäärakennukseenmajoitettiinevakkoja.
Torniolisortunut,jatalostaotettiinpuutavaraapolttopuuksi.Puinennavettaolipalanut
aiemminjatiilinensikalaosittainraunioitunut.Lopultapäärakennuspaloi1949.
Aikanansaupeanmuttaihmisiässäkadonneenkartanomiljöönsalaperäinenkulttuurihistoria
puhutteleesyvästi.TilanhalkikulkeeMustakalliontie,vanhaKirkkotiealkuperäisenälähes
viimeiselläosuudellaan.
UudenkartanonperinteitäjatkavanMustakalliontilanalueellatammienportinitäpuolella
kohoaayhäupeajäreäpuustoinenpuistometsä.EnsimmäisenSalpausselänkainalossaseon
kehittynytvaikuttaviinmittoihin.Siellälaulaakartanolintukultarintasulosointujaankuten
varmaanentisenUudenkartanonaikaankin.Puistometsänitäisessäalareunassaonpuoliavoin
kulttuurimaisema,mitäharvakseltaanympäröivättavattomanjyhkeättammetjalehtikuuset.
SielläerottuvatvieläUudenkartanonpäärakennuksenperustukset:kivijalka,sydänmuurija
idänpuolellamahdollisestipuolikaarenmuotoinenveranta,minkäedessäsuihkukaivon
jäänteet.Rakennusperustustenpäällepuustoonsyntynyt1949palonjälkeen.Tilalla
nykyisinkinolevanmakasiiniaitanikäonarvoitus.
Uusikartanosijaitsipaikallaanvain70vuotta,muttasiltäajaltaeioletopografi‐tai
peruskarttoja.Tuntuutraagiselta,ettämihinkäänkarttaaneijäänytmitäänmerkintää
Uudenkartanonolemassaolosta,eiedesvenäläiseentopografikarttaan1:42000.Senpohjana
olisenaatinkarttavuodelta1875,siisajaltajuuriennenUudenkartanonperustamista.Seoli
ainoanamaastokarttanakäytössämeilläkahdenmaailmansodanajoiltaaina1960‐luvun
alkupuolelle,suomalaisenperuskartanilmestymiseenasti.
VastamyöhemminasutuslevisimuunmuassaUudenkylänasemalle,minkäseutuanykyajan
ihmisetpitävätvarsinaisenaUutenakylänä.RautatienmyötäUuteenkyläänkasvoitaajama,
missärakennuksetsijaitsivataluksikartanoidenmailla.1905Uudessakylässäolijo166maata
omistamatontaruokakuntaa:rautatieläisiä,maakauppiaitajamm.kansakoulunopettaja.
Uuteenkylääneilaadittuasemakaavaa,vaankartanotvuokrasivatrakennuspaikatjaomistajat
määrittivätkylänkehityksensuuntalinjat.
HeinolantienjaKouvolantien(Uudenkyläntien)risteykseensyntyiasutusta.Karlssonin
majatalo(”Ylä‐Karlsson”)jakauppasijaitsivataivantasoylikäytävänvieressä.Radantoiselle
puolensiirtyi1926vanhastaryhmäkylästäMeriluodonkauppa,nykyisinUudenkylänkomein
rakennus.Asutusrakentuiristeyksestämyöskohtivanhaaryhmäkylää.Myöhemmin
KouvolantienjaHeinolantientasoylikäytävienvälirautatieasemankauttarakentuitäyteenja
muodostiasemakylänkeskustan.EntinenharmaajavaatimatonKirviäntorpparikylänosaon
muuttunutnykyiseksivehreäksijaviihtyisäksiasemanseudunomakoti‐jakerrostalojen
alueeksi.
RautatieasemasijoitettiinKirviäntorpparikylänjaKuivannontien(Asemantien)risteyksen
kohdalle.Alustavassasuunnitelmassaasemanpaikkaolilännempänäsuunnilleen
Uudenharjuntalonpaikallajaratapihasenetelänpuolella,nykyisenUudenkylän
valtatieliittymänyläpuolella.Asemanluorakennettiin1870‐luvullauseitataloja
rautatieläisille.Yksikäänniistäeiolesäilynytnykyaikaan.Asemapäällikköasui1870–1940
asemarakennuksenyhteydessäolevassaasunnossa.Talvisodanilmapommituksessa
tuhoutuneentilallerakennettiin1940nykyinenasemarakennusjasamoillapiirustuksilla
erillinenasemapäälliköntaloKouvolantienalapuolelle.Vanhoistarautatierakennuksista
nykyaikaanonsäilynytvainasemamiestenkahdenperheentalovuodelta1907
rautatieasemanalapuolella.Pietarinrata,Uudenkylänelinhermo,täyttää150vuotta2020.
Uusikyläonvanhastaansijainnutuseidenvaltakunnallisestimerkittävienteidenristeyksessä.
Kyläänonolluthelppotullakaikistasuunnista,mistäonollutsiunauksensajariesansa.
LiikenneväylätovatkauttavuosisatojenedistäneetUudenkylänkehitystä–taionnettomasti
taannuttaneetsitä1980‐luvultaalkaen.
Lännen–idänpäätielläYliselläViipurintielläoliLahdestaitäänkaksihaaraa,kummankin
edessäKymijoki.VirtaoliylitettävälautallajokoalajuoksunKeltissäEnsimmäisen
SalpausseläntasallataiyläjuoksunVuolenkoskellaToisenSalpausselänkorkeudella.Mikäli
lauttasattuiolemaanepäkunnossa,täytyimatkataylityspaikaltatoiselle.Tätävartentarvittiin
yhdystie.VanhanUudenkylänläpijaSylvöjärvenitäistärantaaseuratenkulkeeHeinolantie,
alkuperäinenyhdystieSalpausselkienjalauttapaikkojenvälillä.Heinolantieonerittäinvanha
yleinentie.SesyntyitarkoinnykyisellepaikalleenkauanennenNastolankirkonseudunja
Ruuhijärventeitä.Heinolantiesiirtyivaltionmaantieksi1920‐luvulla.
KunPietarinratavalmistui1870,maantiestäUusikylä–Järvinen–Vierumäki–Heinolatuli
tärkeäyhdystiealueenainoastakaupungistarautateille.Heinolanlähinrautatieasemaoli
Uusikylä,minnekaupungissavalmistettujatuotteitakuljetettiin.Muistiinonjäänytmuun
muassaviinankuljetusHeinolanviinatehtaalta;HeinolantietäonkinkutsuttuViinantieksi.
UudessakylässäHeinolantieerkaniaiemminKouvolantiestäratapihanitäpäässäja
ensimmäiseksiylittiPietarinradan.Tasoylikäytävänpielessäolitienviitta"Heinola40".Paikka
näkyyRistoJarvanelokuvassaJäniksenvuosi.
Etelä‐pohjoissuuntainentiePorvoon–LoviisanrannikoltaHeinolaanjaedelleenSavoon
muodostuisotilaallisestitärkeäksi1700‐luvunloppupuolella,kunvaltakunnanitärajasiirtyi
Kymijoelle.Suomensodassa1808länteenpyrkinytvihollinenhyökkäsiUuteenkyläänkaikista
kolmestasuunnasta:Kausalasta,HeinolantietäjaKuivannontietä.Asemantien–Kähäräntien–
KuivannontienreittivieyhäsuoraaneteläänArtjärvensuuntaan–suunnitellunHuhmarmäen
kaatopaikanvierestä.SieltämarssivatviimeksisaksalaisetvapauttajatUudenkylän
taisteluihin1918.MyösUudestakylästäkaakkoon,KotkaanjaHaminaan,johtimerkittävätie.
UudenkylänitäpuoleltaHaarankylästä–"tienhaarankylästä"–haarautuins.Kaukaantieeli
Suolatie(Yläkyläntie)IitinMaakansaanjaedelleenSuomenlahdenrannikolle.Yksityisen
maanomistajanojakaivantokatkaiseenythistoriallisentienKaukaanlänsipuolella.
HeinolantienoudattaaUudenkylänjaedempänäArrajoenpeltoaukeillahienostimaaston
kulkukelpoisintaselkäämäkiäjalaaksojakiertäen,paikoinnotkeastimyötäillen.Heinolantie
onhyväesimerkkivanhastaanmaastoonsovittuneestamaisematiestä.Maisemansilmä
SylvöjärvipeilautuuHeinolantienhitaankulkijansilmiinkauniistikapeanrantametsän
lomasta.Etenkinilta‐aikaanjärvenhopeinenvälkehurmaakaikenmatkaa.Tienvarsi
UudestakylästäArrajoellekasvaavieläkomeaametsäävaillaensimmäistäkäänavohakkuuta.
Laaksojenvarjoisetkuusikot,kallioidenvaloisatmännikötjarantojenheleätkoivikot
lomittuvatsomastitoisiinsakainalossaanvanhaaasutusta.Kaunomaisemankukkeimmillaan
tarjoavatvarhaiskesällävalkosoihtuisettuometjapihlajattienvarrenentisillähakamailla.
SylvöjärveneteläosanSammalsillanmonimuotoinenkosteikkojaperinnemaisema,tuleva
luonnonsuojelualue,näkyyjaalkukesänlintukuorokuuluuhyvinHeinolantielle.Pitkospuinen
luontopolkuhoukuttaapoikkeamaantrooppisenrehevänkasvimaailmankeskellekuin
Amazonasinviidakkoon.RetkenjälkeenvoivirkistyäSylvönuimarannassa.Viereisen
Mannakodinyhteyteenonperustettuluontokeskusnäyttelyineenjapalveluineen.
Sammalsillanluontoajakulttuurihistoriaaontutkittuvuosikymmentenajankirjaksiasti.
SylvöjärvenpuolimatkassaUudenkylänjaImmilänrajallaHeinolantienouseejyrkästi
Hautaanmäenkalliolle.LuonnonsuojelualueeksiTieokkaanaloitteestamuodostetunmetsänja
kauniinnäköalakallionkaikkinemahdollisuuksineenomistaaNastolankunta.Yllättävän
korkealtakallioltakukkulaltahonkienlomastanäkyySylvöjärvenkapeikonyliToivonojan
kartanonvaltakunnallisestimerkittäväkulttuurimaisema.Hautaanmäenrehevissä
reunametsissäkukoistavatkeväisetvalkovuokotvuokkovyöhykkeenpohjoisrajoilla.Niiden
peräänvarjoisenkuusikkomaantäyttääuudelleenkäenkaalinvalkeakukkamatto.1918
HautaanmäkeenammuttiinArrajoenkartanonisännöitsijäjametsänvartija.
Heinolantienneljäkartanoaneljänkilometrinmatkalla–Vanhakartano,Toivonoja,
UusikartanojaArrajoki–kaikkinevaiheineenkuvastavatUudenkylänKuninkaanharjulta
avautuvanluonnonjakulttuurinmaisemanyhteistäjatkuvuuttamenneestämeidän
aikaammejaSylvöjärvenkulttuurimaisema‐alueenkokonaisuudeksiyhdistäväähistoriallista
kertomusta–mistäHuhmarmäenkaatopaikankonsultti(hanketaho)eihaluatietäämitään.
Uudenkylänkulttuurimaisema‐alueenmerkitys
Valtakunnallinenkulttuuriperintö
Museovirastoluetteloivaltakunnallisestimerkittävätkulttuurihistoriallisetympäristöt1980‐
luvullajajulkaisikohteetympäristöministeriönkanssa1993.Kohdevalikoimaatarkistetaan
ajoittain.Valtioneuvostonvahvistaneeuudenluettelon2009valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteidentarkoittamaksiinventoinniksi.
Luetteloidutkohteetedustavatvainpientäosaakulttuuriympäristöstämme.Kauneudenja
kulttuuriarvojenvaaliminensekäympäristönarvokkaidenpiirteidensäilyttäminenulottuu
kaikkeenrakennettuunympäristöön.Näilläalueillajakohteissapyritäänsäilyttämään
rakennukset,rakenteetjaympäristömahdollisimmanhyvin.Muutoksetjamahdollinen
täydennysrakentamineneivätsaaollaristiriidassakulttuuriympäristönarvojenkanssa.
Maakunnallinenkulttuuriperintö
Nastolanvaltakunnallisestimerkittävätrakennetutkulttuuriympäristötovatem.luettelon
mukaisesti
Erstankartanojapuisto
Nastolankirkonkylänkulttuurimaisema
Seestankartanojakulttuurimaisema
Toivonojankartanojakulttuurimaisema(Uusikylä).
Päijät‐Hämeenmaakuntakaavaansisältyvätlisäksiseuraavatmaakunnallisestimerkittävät
maisema‐alueet:
Arrajoenkulttuurimaisema
Immilänkulttuurimaisema
Toivonojankulttuurimaisema
Uudenkylänkulttuurimaisema.
RinnakkaisethistoriallisetväylätSylvöjärvijaHeinolantieliittävättoisiinsanämäneljä
maakunnallisestimerkittävääkulttuurimaisema‐aluetta.Sylvöpaikannimenäonmaassamme
ainutkertainenvaintäälläjaHeinolantiepaikassaanalkuperäinen.UudenkylänjaImmilän
kylienrajajakaaSylvöjärvenHautaankapeikossahistorianmääräämällätavalla.
Uudenkylän,Toivonojan,ImmilänjaArrajoenmaakunnallisestimerkittäviä
kulttuurimaisema‐alueitakutsutaanyhdessänimelläSylvöjärvenkulttuurimaisema‐alueja
seneteläistäosaanimelläUudenkylänKuninkaanharjunkulttuurimaisema.Nastolan
kirkonkylän–Uudenkylänosayleiskaavanlaadinnassa2009alkaenkorostuuUudenkylän
KuninkaanharjunkulttuurimaisemaosanaSylvöjärvenkulttuurimaisema‐aluettatämän
kuvauksenmukaisesti.KaikkiedelläkuvattukulttuurialtistuuHuhmarmäenkaatopaikan
kaikillehaitoille.
a
Kartanoiden Uusikylä
Lintuparatiisi
Markku Sakari Meriluoto
2009
Kartanoiden Uusikylä on lintuparatiisi
www.tieokas.fi
Sylvöjärvi ja Heinolantie liittävät yhteen Uudenkylän, Toivonojan, Immilän ja Arrajoen
kulttuurimaisema-alueet. Sylvö paikannimenä on maassamme yhtä ainutkertainen kuin
Sammalsilta ja Heinolantie sijallansa vuosisatojen takaa. Luonnon ja ihmisen yhdessä luoma
Nastolan merkittävin maisemakokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Neljä kartanoa
Sylvöjärven ympärillä – Sipilä eli Vanhakartano, Uusikartano eli Mustakallio, Toivonoja ja
Arrajoki – kaikkine vaiheineen ovat historiallinen kertomus menneestä meidän aikaamme.
Uudenkylän Kuninkaanharjulta Järvi-Suomeen avautuu Sylvöjärven kulttuurimaisema-alue.
Alueen luonnon ainutlaatuisuutta Nastolassa ilmentää näkyvimmin runsas ja monipuolinen linnusto.
Linnut valitsevat asuinpaikkansa itsekkäästi sieltä, missä elinolot parhaiten vastaavat vaatimuksia:
riittävästi ravintoa ja sopivia pesimäympäristöjä. Monimuotoinen kulttuurivaikutteinen luonto tarjoaa
molempia. Linnut ilmentävät muunkin luonnon rikkautta Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueella.
Uudenkylän asemanseudun asutus polveutuu Kirviän torpparikylästä. Kartanoiden työväen mökit
pureutuivat Salpausselän etelärinteen lämpimään syliin. Kosteat heinäniityt kuivattiin ja syntyi nykyinen
Uudenkylän pelto, mihin valtio istutti valtatien. Vielä siellä kuitenkin keväisin isokuovi lurittelee,
töyhtöhyyppä naukaisee ja kiuru kohoaa soidinlentoonsa.
Pietarinradan rakennuttua 140 vuotta sitten Uuteenkylään asutusta nousi karun Ensimmäisen
Salpausselän päällekin Ylisen Viipurintien varteen. Kirviän torpparikylä muuttui nykyiseksi PuutarhatienAsemantien-Kolintien omakotialueeksi, lisänä muutama kerrostalokin 1960-luvun nousussa. Asutuksen
lomaan jäi kuitenkin niityn ja pensaikon kulmia, lisäksi Satakielenpuiston koivumetsikkö ja
Kirviänkallion hongikko. Kyläluontoa muovaa tuleva Uudenharjun asutusalue päivänpuolen
paisterinteellä.
Uudenkylän asemanseudun lintuparatiisi kätkeytyy valtatien kulkijoilta lehvästöön niin täysin, ettei koko
taajamasta näe juuri mitään – hyvä niin! Puoliavoimet niityt elinvoimaisine pajustoineen suojaavat
asutusta pehmeänä melumuurina. Sydänkesällä niittylaikkuihin nousevat miehenkorkeat koiranputket,
maitohorsmat ja mesiangervot tuoksuvin kukkatertuin. Raidat ja hieskoivut sijoittuvat sirotellusti
laulupuiksi, kunnes pensasvyöhyke vaihettuu puutarhoiksi ja puistoiksi.
Vanha kulttuurimaisema vaikuttaa viehättävällä tavalla hallitun hoitamattomalta. Kaavoittaja ei ole
ankarasti ojentanut luontoa asvaltoiduiksi suorakaiteiksi kuten Uudenkylän länsiosassa ns.
liikekeskuksessa. Vaihtelevia historian kerrostumia on säilynyt vierekkäin ja lomittain. Esimerkiksi
Pumppumestarinpuiston kasviston kirjo tarjoaisi tutkittavaa. Alkukesästä jokainen lehtiverso näyttäyy
omassa vihreän sävyssään, ja Asemantien rinteessä loistavat jättiläistuomien valkeat soihdut.
Salpausselän etelärinteen vyöhykkeinen kasvillisuuden kerrosrakenne hyödyntää täydellisesti auringon
valon ja lämmön. Linnuille tarjoutuu elinympäristöjen ja ravinnon runsaudensarvi. Lehtipuusto on
paikoin säilynyt vuosikymmenet koskemattomana, kuten Yhteiskoulunpuiston lahopuustoinen
lehtimetsikkö, valmis luonnonpuisto ja antoisa opetuskohde. Tikkapuistossa tapaa etenkin kevättalvella
helposti palokärjen, käpytikan, pikkutikan ja vihreän harmaapäätikan, kun soidinhuudot raikuvat.
Talviruokinta elättää poikkeuksellisen runsaan linnuston kevääseen etenkin Kolintien ja Risalan kulmilla.
Uudenkylän lintuparatiisi kuuluu kesäpäivänäkin kultarinnan ja mustapääkertun sulosoinnuin. Alkukesän
yö on yhtä juhlaa, kun satakielet, viitakerttuset, luhtakerttuset ja pensassirkkalintukin laulavat valvojan
2
iloksi sopivasti sen jälkeen kun Haarikan ravintolailta pikkutunneilla päättyy. Luonnonystävien
yölaulajakierros kirkonkylästä Kumian, Kalkkolan ja Immilän kautta huipentui parhaaseen tihentymään
yllättäen vasta Uudenkylän keskustan pihoissa, puutarhoissa ja puistoissa.
Harjunaluksen lehvästö vaihettuu paikoin alkuperäiseksi salskeaksi hongikoksi esimerkiksi aseman ja
säästöpankintalon rinteessä. Jättihonkien ikä on sama kuin Pietarinradan, noin 140 vuotta. Tämä
merkitsee, että 1868-70 kylän hongat hakattiin rakennuspuiksi ja ratapölkyiksi, ja rata kulki aluksi
puuttomassa maisemassa! Nälkävuosilta ei ole valokuvia, mutta sopii kuvitella Uudenkylän autioita
näkymiä tuolloin. Kehrääjä surisi kesäilloin harjunpäällystän kanervikoissa ja kangaskiuru liversi karuissa
somerikoissa. Lintuelo oli köyhempää, mutta rautatiealueen tyyppilajeja olivat silloinkin leppälintu ja
kivitasku. Nyt kuormausalueella pesii kalalokki ja kukoistavat värikkäät tulokaskasvit, jopa uhanalaiset
harvinaisuudet. Rautateiden kulttuuriympäristön muutoksesta muistuttaa vielä Ratamestarinpuisto.
Kuninkaanharjun korkea pohjoisrinne heittää Myllymäeltä syvän varjon Vanhan Kirkkotien puolelle ja
kätkee sinne oman maailmansa. Kylän entisen metsäklusterin alue kukoistaa vuosikymmenten rauhan
jälkeen luonnon luomana Taimitarhanpuistona lehtolintujen elää ja laulella. Vanhankartanon eli Sipilän
ja Uudenkartanon eli Mustakallion vanhat pihapuistot kertovat historiastaan monin merkein.
Vaellusreitin kulkijoille on tuttu Mustakalliontien jyhkeä tammiportti ja puistopuiden juhlava holvisto.
Uudenkylän laaja hallintopitäjä syntyi kauan ennen nykyistä Nastolaa. Maininta nimismiehen virkatalosta
Sipilässä vuodelta 1422 on vanhin kirjallinen tieto Uudestakylästä. Alkuperäinen "vanha" Uusikylä
kantatiloineen sijaitsi tiiviisti Heinolantien varressa Kuninkaanharjun ja Sipilänmäen välisellä selänteellä,
pohjoiseen Ristolan kunnaalle asti. Ryhmäkylän paikka vastasi hyvin aikakautensa ihanteita. Asumukset
talousrakennuksineen perustettiin ahteen aurinkoiselle ja kuivalle maalle, laitumet ja viljelykset
välittömästi talojen molemmin puolin hyväkasvuisille rinnemaille. Lisää peltoa raivattiin, ryhmäkylän
kahden puolen syntyivät Uudenkylän ja Pönnölän peltoaukeat.
Alkukesän aikaan Heinolantie halki vanhan Uudenkylän entisten hakamaiden on tuomien, pihlajien ja
sireenien kukkiva kaunomaisema. Vuosisataisen asutuskulttuurin harmonia kohoaa ylevään arvoonsa.
Ilman insinööritiedettä paikalleen sovittunut Heinolantie, Sylvöjärven maisematie, noudattaa maaston
kulkukelpoisinta selkää mäkiä ja laaksoja kiertäen, paikoin notkeasti myötäillen. Maiseman silmä
Sylvöjärvi peilautuu hitaalle kulkijalle kapean rantametsän lomasta. Etenkin ilta-aikaan järven hopeavälke
hurmaa kaiken matkaa. Laaksojen varjoiset kuusikot, kallioiden valoisat männiköt ja rantojen heleät
koivikot lomittuvat toisiinsa kainaloissaan vanhaa asutusta.
Sylvöjärven eteläosan Sammalsillan monimuotoinen kosteikko- ja perinnemaisema näkyy ja sen
lintukuoro kuuluu hyvin Heinolantielle. Pitkospuinen luontopolku houkuttaa poikkeamaan trooppisen
rehevän kasvimaailman keskelle kuin Amazonasin viidakkoon. Vaatimaton Sammalsilta itse on oivallinen
– romanttinenkin! – yölaulajien kuuntelupaikka. Ainakin satakieli ja kaulushaikara tulevat tutuiksi,
päivällä myös ruskosuohaukka, ja joutsenkin on jo asettunut pesijäksi. Aamuretkellä voi havaita
puolensataa lintulajia. Sammalsillan luontoa ja kulttuurihistoriaa on tutkittu vuosikymmenten ajan
kirjaksi asti.
Uudenkylän peltojen jälkeen Heinolantie sukeltaa metsäisen mäkimaan viileään varjoon. Korkean
Mustakallion ylikalteva tumma kylki melkein pelottaa. Sylvöjärven puolimatkassa Uudenkylän ja Immilän
rajalla Heinolantie nousee Hautaanmäen korkealle kalliolle. Suojelun arvoisen metsän ja pyhänkauniin
näköalapaikan Sylvöjärvelle omistaa Nastolan kunta. Uudenkylän osayleiskaavan laadinnassa korostuu
Uudenkylän Kuninkaanharjun kulttuurimaiseman merkitys osana Sylvöjärven kulttuurimaisema-aluetta.
Meille on annettu asuttavaksi aarre, mistä kannattaa pitää huolta kuten jo kuudensadan vuoden ajan.
3
KUVALIITE
Uudenkylän asemanseudun vanhaa
kulttuurikeskustaa Puutarhatien varrella
Ensimmäisen Salpausselän vehreässä
katveessa ja harjunpäällyställä.
4
Heinolantien kevytväylä laskeutuu
Myllymäen juurelle salaperäisen
Taimitarhanpuiston vieressä.
Mustakalliontien lehväholvistoa
Heinolantieltä Taimitarhanpuiston ja
Uudenkylän peltoaukean välissä.
5
Sipilän nimismiehenrusthollin päärakennus ja aitta Heinolantien varrella Uudenkylän vanhan ryhmäkylän
keskustassa.
Sipilän monimuotoista kartanonpuistoa talousrakennusten ja Pönnölän peltoaukean välissä,
lehvästössä satakielen laulu, niityllä pensassirkkalinnun ja ruisrääkän elinpiiri.
6
Viljanoras myötäilee Pönnölän peltoaukean reunaa Kurkelantien alapuolen jalon lehtimetsän tuntumassa.
Heinolantie nousee Säyhteentien haarasta Koulunmäen ja Heikkerönmäen väliin Uudenkylän vanhassa
ryhmäkylässä.
7
Heinolantie halkaisee Uudenkylän vanhan ryhmäkylän Myllymäen ja Koulunmäen välisessä laaksossa.
Vasemmalle erkanee Säyhteentie, keskellä Matti Meriluodon ensimmäinen kaupparakennus 1920-luvulta
yhä hyväkuntoisena.
Vanha ja uusi jalopuukujanne reunustavat Heinolantietä Koulunmäen ja Heikkerönmäen välissä, taustalla
Säyhteentie.
8
Uudenkylän peltoaukean kevätkesäistä vehreyttä Koulunmäeltä lounaaseen Ensimmäisen Salpausselän
suuntaan.
Koulunmäen pohjoispuolella Heikkerön ja Sipilänmäen talojen välillä Heinolantie kaartuu jyrkästi
tuomien lomassa. Liikennemerkki varoittaa Uudenkylän elävästä kyläkoulusta.
9
Perinteiset kiviaidat vankistavat Heinolantien mökkien pienten pihapiirien viehätystä Sipilänmäen
asutuksen alueella Koulunmäen pohjoispuolella.
Jylhä kuusikujanne jäsentää Heinolantien kaarretöyrästä Sipilänmäen talon kohdalla.
10
Heinolantien maisemien harmoniaa ei riko vielä yksikään avohakkuu, mutta voimalinjan rakentajat eivät
ole piitanneet kulttuuriarvoista Sipilänmäen ja Ristolan talojen välimaastossa metsitetyllä laidunmaalla.
11
Hautaanmäen eteläpuolella Heinolantie koukkaa syvään Hautaannoron laaksoon. Komean kiviholvisillan
kahden puolen rehevässä kosteassa lehdossa kukoistaa kotkansiipi ja kivipaaden kapealla hyllyllä pesässään
hautoo punakylkirastas piilokuvassa.
Juhannusajan auringonnousun usvainen aavistus Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueen yllä
Uudenkylän Kuninkaanharjun parhaalta näköalapaikalta pohjoiseen Toiselle Salpausselälle asti.
Kartanoiden Uusikylä
Lintuparatiisi
2009
TÄMÄN KIRJOITUKSEN TUOTANTO JA TEKIJÄNOIKEUDET:
®
Tieokas
Onnenlaakso
Puutarhatie 24 A 18
FIN-16100 UUSIKYLÄ
GSM 045 651 9808
www.tieokas.fi
Y-tunnus 1516503-5
Alv.rek.
Huhmarmäenkaatopaikansosiaalistenvaikutustenarviointi(SVA)
Johdanto:SVA‐vaatimuksetlainsäädännössäjakäytännössä
YVA‐lainsäädäntövelvoittaaarvioimaantietynsuuruistenhankkeidenvälittömätjavälilliset
vaikutuksetihmistenterveyteen,elinoloihinjaviihtyvyyteen–sosiaalisetvaikutukset.
Sosiaalistenvaikutustenkäsiteonhuomattavanmonitahoinenympäristövaikutuksiin
verrattuna.Ympäristövaikutuksetovatihmisentoiminnanvaikutuksiaympäristöön,kuntaas
sosiaalinennäkökulmasisältyykaikentyyppisiinvaikutuksiin,kutenesimerkiksi
–luontoonkohdistuvienvaikutustensosiaalisetulottuvuudet:vaikutukset
virkistysmahdollisuuksiin,melu‐japölyhaitat,päästöt
–palveluihinliittyvättekijät
–liikkuminen:joukkoliikenne,tieverkostonkehittyminen,liikenneturvallisuus
–psykososiaalisettekijät:elämäntavansäilyminen,sosiaalistensuhteidenylläpito,
yhteishenki,yhteisöllisyys,onnellisuus
–ennakkopelkoihinja‐toiveisiinliittyvättekijät:turvallisuus,rauhallisuus,kodin
menettämisenpelko
–yhteisymmärryksentaieripuransyntyminen,yhteisöllisyydenlisääntyminen,
oikeudenmukaisuudentoteutuminen,odotustenjatoiveidentäyttyminentainiissä
pettyminen.
Sosiaalistenvaikutustenarvioinnin(SVA)tarkoitusonselventää,mitenhankevaikuttaa
asukkaidenelämänlaatuunsekäalueentulevaankehitykseen.SVAmahdollistaakulttuurisen
jasosiaalisenkestävyydentarkastelun,jasenavullaonmahdollistayhdistäämyössosiaalinen
jaekologinenkestävyys.Sosiaalistenvaikutustenmääritelmäonmelkolaajajaväljä.
Sosiaalisetvaikutuksetjaniidenmuutoksetkattavatihmistenelämäntavan,kulttuurin,
yhteisön,poliittisenjärjestelmän,ympäristön,terveydenjahyvinvoinnin,henkilökohtaisetja
varallisuuttakoskevatoikeudetsekätoiveetjapelot.Osasosiaalisistavaikutuksista,kuten
vaikutuksetympäristöönjakulttuuriin,onsamallaekologisia:esimerkiksitutunmarjametsän
tailenkkipolunhävittämiselläonyhtälaillaekologinenkuinsosiaalinenkinvaikutus.SiksiSVA
voitoimiametodinaekologisenjasosiaalisenkestävyydenyhdistämisessä.Useinsosiaalista
kestävyyttäkuvataanmyösoikeudenmukaisuudenjatasa‐arvonkäsitteillä.
SVAlleonmyösmuitaperusteitalainsäädännönvelvoittavuudenlisäksi.Kestäväkehitys
edellyttäähankkeenvaikutustenarviointia,jasiinäperinteinenhankesuunnitteluonyleensä
puutteellista.SVAlisäämyösdemokratiaasuunnittelussa.Perinteisestikuntahallinto
vähätteleekansalaistenhankkeeseenliittyviähuoliajapelkojaeikäotahuomioonhankkeen
vaikutuksiaihmisiin,yhteisöihinjayhteiskuntaan.SVAvoitoimiatulkkinaasiantuntijatiedon
ja‐kielenkääntämisessäasukkailleymmärrettäväänmuotoon.Lisäksiseauttaaanalysoimaan
ristiriitoja.
YVA‐ohjelmassaihmisiinkohdistuvienvaikutustenarvioinnintarkoitusontuottaatietoa
hankkeenvaikutuksistahyvinvointiinjaterveyteen,auttaavalitsemaanparas
toteutusvaihtoehto(Huhmarmäentapauksessa0‐vaihtoehtoelihankettaeitoteuteta),
mahdollistaaristiriitojenjanäkemyserojenkäsittelysekälisätäsuunnittelunjapäätöksenteon
avoimuutta.SVAonsiiskiinnostunutsiitä,mitenpaikallisetasukkaatkokevatesimerkiksi
meluhaitantaimetsästysmaidenpuoliintumisen.Toisinaankäytetääntermiäsosioekonomiset
vaikutukset,mikäviittaaerilaisiinihmistenhyvinvointiinjaelinoloihinliittyviintaloudellisiin
sekäväestöllisiinmuutoksiin.Sosioekonomisiavaikutuksiaovatesimerkiksihankkeen
paikallis‐jaaluetaloudellisetvaikutukset,työllisyydenmuutoksetsekämuutoksetpalvelu‐ja
elinkeinorakenteissa.SosioekonomisetvaikutuksetovatkuitenkinvainyksiosaSVAnlaajaa
kokonaisuutta.–Sosiaalistenvaikutustenarvioinnintuloksetjajohtopäätöksettulee
raportoidayleisestiymmärrettävällätasolla.KuinkahantämävaatimustäyttyyHuhmarmäen
kaatopaikkahankkeenkohdalla?
Asuntojenjakiinteistöjenhinta
SuurinyksittäinentaloudellinenhaittavaikutusHuhmarmäenkaatopaikkahankkeessajasen
työpaikka‐alueeksinaamioidussaviimeversiossa(TjaT‐EJ)kohdistuuasukkaan
kotiympäristöön,hänenomistamansaasunnontaikiinteistönhintaan.
Kaatopaikkahankkeentultuajulkiseksi(Tieokas)asuntojenjakiinteistöjenarvoromahti
välittömästiarvaamattomanmääränkokonauhataajamanitäisenosanalueella,Villähteen
itäosastaUudenkylänitäpuolelle.Kaupantekopysähtyijatulevaisuudensuunnitelmat
raukesivat.Kukaaneihaluatullaasumaanlähellekäänkaatopaikkaa,eikilometrienkään
päähänsenvuoksi,ettäLahdenseudullatunnetaanvuosikymmentenajaltaKujalan
kaatopaikanhallitsemattomathaitallisetvaikutukset.Halukkailleonainatarjolla
miellyttävämpiäkotipaikkoja,eitännetarvitsekenenkääntulla.HyvästiNastola!
Esimerkkejäriittää.HenkilöoliaikeissamuuttaapääkaupunkiseudultaUudenkylänläntiselle
alueelle.Hänenensimmäinenkysymyksensäkiinteistönvälittäjällekuului:"Noentässe
kaatopaikka?"Toinenperheaikoirakentaauudenkodinperintötilalleenkaatopaikka‐alueen
tuntumaan.Kunkysyttäessäolinkertonutsuunnitelmasta,perhehankkikodin
nauhataajamantoisestaosastakaukaaUudestakylästäjakotitilajäirappeutumaan.Tällaisia
tosielämänesimerkkejäkertyykokoajanlisää.
Allekirjoittanutotsikoiyleisökirjoituksensakahteenalueenlehteen:"Kaatopaikkakumoon
heti!".Muutaeitarvittu.Viimeistäänsenjälkeenkaikkialueenasukkaatjatännemahdollisesti
aikovattietävätHuhmarmäenkaatopaikkahankkeestajakirjoituksenperusteellaymmärtävät
senvaikutukset.Ikävimmässäjamassaovatesimerkiksipääkaupunkiseudultaäskettäin
muuttaneetlapsiperheet,jotkaluottivatlastensakoulutuksenUudessakylässäNastolan
kunnankäsiin.Kunnanjohtopettiheidänluottamuksensakertarysäyksellä–ensin
lopettamallaUudenkylänkolmekouluajapianperääntunkemallaHuhmarmäen
kaatopaikkahankkeenUuteenkylään,kaikkienhyvienmahdollisuuksienasuinseudulle.
Tässäuhkavaiheessaonyhdentekevää,laskeekoasunnon/kiinteistönarvo10%,50%vai
100%.Arvioitavoitehdäsenmukaan,laskeekovaikutusalueenarvioltayhteensä4000
asunnon/kiinteistönkeskimääräinenarvo15000,75000vai150000€.
Kaatopaikkahankkeenkokonaisvaikutuskiinteistömarkkinoihinon60miljoonaa,300
miljoonaatai600miljoona€.Kaikkieivätvoiyhtäkkiälähteäkodeistaanjajättääniitätyhjiksi
kaatopaikanarmoille.Vahinkovaikutusonjokatapauksessaniinsuuri,suorastaan
tähtitieteellinen,ettäainoamahdollisuusonperustaakaatopaikkaseudulle,missäainakin
peninkulmansäteelläasuuvainmetsäneläviä.
Kaatopaikkahankkeenyhdyskuntavaikutuksetovattavattomanmoninaiset,mitä
havainnollistaaTieokkaankarttaesitys:
SAMMALSILLAN
LUONNONSUOJELUALUE
Sivut 67-69
HUHMARMÄEN KAATOPAIKKA – SISÄLLYSKARTTA
http://www.tieokas.fi/YVA.pdf
ASUMINEN, VIIHTYVYYS
105-117
LÄHTEIKKÖ
70
Uusikylä
Uudenkylän
y
henkilöasema
LINKIT
5-6
KEHITTÄMISALUE 14
14-24
24
EKOLOGISET
YHT 25-27
LÄHTEIKKÖ
53-54
TEOLLISUUSALUE 27-30
LUONNONSUOJELUALUE
LAKEASSUO
58-59
LAKEASSUONPURO 30-34
KIRVIÄNSUO
55-57
MAAILMANPERINTÖKOHDE
HUHMARMÄKI
Ä
60-66
Asiantuntijayritys Tieokas
metsänhoitaja,
erityisasiantuntija
Onnenlaakso
Puutarhatie 24 A 18
FI 16100 NYBY - UUSIKYLÄ
FI-16100
ASEMA
m. +358 45 651 9808
markku.meriluoto(at)tieokas.fi
www.tieokas.fi
VAATIMUKSIA
4
VIRANOMAISTYÖ 6-14, 118-151
PIIANKALLIO
35-36
SELKOSAARENS
OS
KALLIOT 36-51
MIELIPIDE
Sivut 2-3
LIIKENNE, MELU
TÄRINÄ, ILMA
Sivut 103-104
POHJAVEDET
PINTAVEDET
94-102
UUDENKYLÄNSYLVÖJÄRVEN
KULTTUURIMAISEMA-ALUE
71-93
Asuntojen/kiinteistöjenkysynnänloputtuanytkuinseinäänjopelkänkaatopaikanuhkan
vuoksikysymyksessäonjokatapauksessaniinmittavavahinkovaikutus,ettäsenpitää
keskeyttääkokohankeheti–kutenyleisökirjoituksessavaadin.Vahinkoonkuitenkinjo
tapahtunut,jasevaikuttaakauastulevaisuuteen.VaikkatodellahetipoistettaisiinUudenkylän
osayleiskaavaehdotuksestaHuhmarmäenkaatopaikanmerkintä(T‐EJ)jasenlumeeli
teollisuustyöpaikka‐alue(T),ihmisiinjääpelko,ettäjoskuitenkinjoskus...Yhämuistetaan
puolenvuosisadantakaaUudenkylänAsevarikko2:nräjähdyskahdenjapuolenkilometrin
päässäUudenkylänasemasta.Varikontoimintamuuttuisenjälkeen,muttaräjähdyseiole
unohtunut,vaikkasenajattelemineneienääolisikaanrationaalista.Muttaihmineneiolekaan
rationaalinen,vaanvahvastitunneperäinen,pitkämuistinen.
Mittaviaesimerkkejäomistuksenarvonmenetyksestäonainakinkaksi.Uudenkylän
osayleiskaavaehdotukseenonmerkittyuudetasuntoalueetkansalaisvoiminaikaansaadun
Uudenkylänhenkilöasemanläheisyyteenkahdenpuolenerinomaisillerakennuspaikoille:
yksityisenomistamaKanervanharjuHeinolantienalkupäässäjaMetsähallituksenLaatumaan
omistamaUusiharjuUudenkylän‐jaHedelmätienvarressa.Asuntoalueetolisivat
toteutuessaantäydellisestilinjassavaltakunnallistenalueidenkäyttötavoitteidenkanssa.Ne
olisivatpitkäänaikaanensimmäinenmerkkisiitä,ettäUudenkylänloistavatasumis‐ja
yhteysolotnostaisivatpaikkakunnanuuteennousuunsiitäalhosta,mihinNastolankuntasen
ajoikaikillatoimillaanyhdensukupolvenaikana.
Olisimielenkiintoistakuullamaanomistajiennäkemyssiitä,mitenheaikovatsaadakaikin
puolinviehättävätjaedullisetrakennusalueensamyydyiksisenjälkeen,josvarmistuu
kaatopaikantulosuunnilleenhuutoetäisyydelletonteista.Vahingoniloaeiainakaanolesyytä
tuntea,vaansyväävastuutasiitä,millaisiinseuraamuksiinjopelkkäHuhmarmäen
kaatopaikantoteutumisenuhkavoiajaakokoyhdyskunnan.Vastuutaeisensijaantunne
hanketaho,jokamistäänpiittaamattapahimmillaanpilaakokonaisenyhdyskunnan
tulevaisuuden.SinneenempääkuinhankevastaavalleNastolankuntaankaanonturhalähettää
korvausvaatimuksiaedestästäuhkasta.
Huhmarmäenkaatopaikansosiaalistenvaikutustenarviointiinpitääsisällyttääparhaalla
taidolla–eiainakaantämänkonsultin(=hanketahon)–puolueetonlaskelmakaikista
laskettavissajaarvioitavissaolevistakustannuksista,joitakaatopaikanhaitat–aineellisetja
aineettomat–aiheuttavatyhdyskunnanelämällejatulevaisuudelle.Etukäteenonselvää,että
mitkäänhyödyteivätlähimainkaanvastaahaittoja.
Asukkaidenviihtyvyys
HuhmarmäenkaatopaikkahankettalähinnäsijaitsevanUudenkylänasemanseuduntaajaman
parintuhannenasukkaankorkeahkoikärakennekuvastaasukupolvienmittaista
paikkauskollisuutta,juurtumistajaviihtymistäkotiseudullaan.Uusikyläonkerrassaan
viehättäväasuinpaikkaympäristöineen,luontoineen,kulttuurimerkityksineen–pitäjän
vanhin,600‐vuotiashallinto‐,kauppa‐,liikenne‐jakulttuurikeskus.Asukkaatovat
Uudessakylässätodellajuurillaantoisinkuinmissätahansamuuassanauhataajamanosassa,
missäkenenkäänhallitsematonmuuttoliike1960–1970‐luvuillasärkiyhdyskunnan
sosiaalisenrakenteenpysyväntuntuisesti.
Kansalaistyönvoimannäyte,Uudenkylänhenkilöasemapikavuoropysäkkeineen,toi2010–
2011Uudenkylänsuoraanpääkaupunkiseudunyhteyteen,jasiinäohessamyösVillähteen
asemanensikerran41vuoteen.Nastolankuntahiihtivastahakoisestiperässä,kunensinoli
onnistunutlakkauttamaanvanhanasemanhenkilöliikenteen.Tuntuivihdoin,ettänyt
Uuteenkylääntuleeuusiaika.Taajamaanmuuttilapsiperheitäpääkaupunkiseudultauuden
yhteydenjakoulujenperässäluottaenniidenpysyvyyteen.
Uudenkylänkolmenkoulunyhtäkkinenlopetushorjuttiasukkaidenluottamustaparempaan
tulevaisuuteen.Sensijaanhenkilöjunaliikennejatkuujalisääntyykinedelleen2016Tieokkaan
vaikuttamisenansiosta.OnneksijarrumiesNastolankuntaväistyypoistieltä.
Liittymissopimusraideliikennelausumineenvieläkasvattaatoiveita,ettäparempaavoisiolla
edessä.
Nastolanvanhanvirkamiesjohdonviimeisenätervehdyksenäasukkailleenhanketahon
juoksupojantehtävässätuomaHuhmarmäenkaatopaikanuhkakaataavankkuneimmankin
uskontulevaisuuteen.Tämäonolluttarkoituskin.Mitääneiauta,vaikkaUudenkylän
länsiosanliikekeskustakuinka"kehitettäisiin",joskerrankukaaneienäähaluamuuttaatänne
taiedespysyäasukkaana.Tämäntosiasianpitäisikaikkienvirheidenjälkeensyrjäyttää
kunnallinentoiveajattelu.Senilmentymäonnytliikekeskuksenkolkkobetoninenja
asvalttinenkirpputorikeskittymä,mikäkaikkineenmuistuttaamenneenajanneuvostolaista
kyläkuvaa.
Uusikyläläisettietäväthyvin,mitäkaatopaikantulomerkitseevirkistysmahdollisuuksille.
Jokamiehenja‐naisenikiaikainen,ainoasukupolvienmittainenvilkasjalankulkuyhteys
Huhmarmäen–Lakeassuonvirkistys‐jaluonnonsuojelualueellekulkeeUudenkyläntaajamasta
jakokonauhataajamastaUudenkyläntieltäkapeaaHuhmarmäenmetsätietäjapolkua
HuhmarmäellejasentakanapiilevälleLakeassuolle.Kulkuyhteydenkatkaisisihankealueen
rajanensimmäiseksisulkevaporttijakauttaaltaankilometrimäärinkiertäväkorkea,
sähköistettypanssariverkkoaitakuinkeskitysleirissä.Vaihtoehtoistayhteyttäeiole
Uudestakylästä,vaanmarjametsäänpitäisikiertäävaivalloisestiajoneuvollapeninkulma
Kuivannonkautta.Kelläajoneuvoaeiole,jäisilopullisestipaitsitästä
virkistysmahdollisuudesta.
Kenkulkee,hännäkee.ValokuvausretkellätapasinjokinvuosisittenHuhmarmäenlaella
vanhemmanrouvan,jonkakanssavaihdoimmetavanomaisettervehdykset.Hänsaattoi
muistaaminutedellisestätaistelustaHuhmarmäenpelastamiseksihautakivienlouhinnalta.
Häntähuolettimustikanpoiminnanlomassa,vieläköHuhmarmäkeävoisijokinuhata.
Kysymysoliviisasjaenteellinenjaminäturhanluottavainenkaikenpysyvyyteen.
MustikanpoimijaoliselvästiHuhmarmäenrunsaidenmarjamaidenvakituinenkävijäkuten
monimuukinuusikyläläinen,jakauempaakin.Häntoimieleenisänijaäitini,jotkaaikoinansa
kantoivatjokakesäkausiperheenruokapöytäänämpärikaupallaHuhmarmäenmustikoitaja
puolukoitasekäastioittainLakeassuonmuuraimiajakarpaloita.Perinneeläävielä,jopa
nuorisossa,muttanytseuhkaakatketa.
Monessayhteydessäonselvinnyt,mitentärkeäHuhmarmäen–Lakeassuonvirkistys‐ja
luonnonsuojelualueetumaastoineentaajamanvierestäalkaenonlaajanlähiseudunasukkaille.
Hankealueeltajasenvaikutuspiirissäsijaitseemonenmontamuutakinluontokohdetta,mitkä
ovatosoittautuneetasukkailletutuiksijarakkaiksi.Esimerkkikokoperheenkäyntipaikasta
onkaikessanäyttävyydessäänLakeassuonpuronkoskijasenalinenreheväUudenharjun
purolaakso.MyösKanervanharvinainenlettosuolähteineentunnetaan.Polkuviehalki
KirviänsuonluonnontilaisenisovarpurämeenkohtiHuhmarmäenrinnettä.Lyhytmatkaon
täynnäarvokkaitaluontokohteita.
Vastameidänaikanammeonymmärrettylähiluonnonmerkitysasukkaidenhyvinvoinnille.
Asuinpaikanviereisen,helpostivaikkajokapäivätaiiltavaikkalastenkinkeratavoitettavan
luonnoneitarvitsetarjotasellaisiaihmeitä,joitalöytyyerämaasta.Riittää,ettäsieltälöytyy
vähempiäkinluontoelämyksiäkuinHuhmarmäen–Lakeassuonerämaiselle
luonnonsuojelualueellemennen.
Helppotavoitettavuusontärkeäätavallisellekulkijalle,jasenvaatimuksenseututäyttää
oivallisesti.Ainaeitarvitsemennäedesperilleasti,monestiriittäälyhytkoirakävely
työpäivänpäälleirrottamaanarjesta.Vastaantulijoilleolenjoutunutkertomaan,miten
Uudenkyläntienliittymäänkohoaahälytysporttijakiipeämätönsähköaitasulkemaan
kaatopaikankaikentuhontaakseen.Tyrmistysonollutsuurieikäasiaaoleolluthelppouskoa.
KohtuullisentavoitettavuudenansiostaHuhmarmäen–Lakeassuonvirkistys‐ja
luonnonsuojelualueonkauttaaikainpalvellutmyösalueenkoulujenopetuskohteena.
Lakeassuoltatalviretkeltätulossatapasinsinnemenossakaksinuortaherraa
retkeilyvarusteissaan.Heidänmieluisatmuistonsaveivätlukioaikaanjanimeltämainittuun
Uudenkylänyhteiskoulunbiologianopettajaan.Hänolisaanutjärjestetyksiluokalleenaikaa
tutustuaLakeassuohon,missälintulajistoonmonipuolinenjavoitavatasuurnisäkkäiden
jälkiä.Asiantuntijatovattutkineetsuojelualueenhyönteislajistoajahavainneet,ettäsielläelää
esimerkiksiharvinaisiaperhosia.Katoamatonaarreonomakirjallinenjakuvallinen
tietoaineistoniHuhmarmäen–Lakeassuonvirkistys‐luonnonsuojelualueeltaalkaenjo1960‐
luvulta,jolloinsiellävallitsierämaanrauhajakaikkisuojelutaistelutolivatvastaedessä.
SuurriistaeioleHuhmarmäen‐Lakeassuonalueellamenneisyydenmyytti,vaannykyajan
eränkäynnineläväätodellisuutta.AktiivinenriistanhoitotukeutuuUudenkylän–Kuivannon
tärkeäänekologiseenyhteyteen,laajaanyhtenäiseenmetsä‐jasuoseutuun,missäsijaitsevat
elinvoimaisenhirvikannanrauhallisetkesäisetvasomispaikatjalaajattalvilaitumet.Hirven
voitavallinenkinluonnonkulkijakohdatamissävain,kutenmyöskaurislajit,ketun,mäyränja
myösilveksentalvisetjäljetHuhmarmäenliepeillä.Tällainenmahdollisuusluojokaiseen
luontoretkeenharvinaistajäljittämisenjännitystäaivankotimaastossa.
Tulevaisuus
Nytosayleiskaavaehdotuksenlausuntovaiheessaonviimeinenhetkiymmärtää,mitä
Huhmarmäenkaatopaikkahanketoistaiseksipelkkänäuhkana,muttakentiespiankin
toteutuvanapainajaisenamerkitseeUudenkylänasukasyhteisöllejaluonnolle.Monen
asukkaanvoiollavaikeailmaistahuoliaantulevasta,mikävieläonkaikiltahämäränpeitossa.
Siihenhämäräänonpeittynytlyhytaikainentoiveikkuus,minkäUudenkylänosayleiskaavatyö
aluksiennättiluodayhdyskunnankeskuuteen.Tapamitenkunnanjohtoaluksisalasi
kaatopaikkahankkeenjulkisuudeltaonnykyaikanaalapuolellakaikenarvostelunja
hallinnollisestilaiton.Hanketahotovatkuitenkinjuonineetasiatniin,ettäketäänei
välttämättäsaadasäädöstenperusteellavastuuseen,eiainakaanpiankatoavastaNastolan
johtavastavirkakunnasta.
Huhmarmäenkaatopaikkahankkeestavieläonnellisentietämättömäthirvilehmävasoineen
UudenkylänriistamiestenasettamallanuolukivelläKirviänsuolla.
Kuva2015‐09‐28SeppoPulkkinen.
Salaaminenolitietystitarkoinmietitty.Suomestaeihevinlöydyvastaavaajyräystä,millä
huippuhaitallinenhankeyritetäänajaaväkisinläpi.Paikallisestisellainenkyllälöytyy:samalla
laillasalatenNastolankunnanvirkamiesjohtoyritti2001ensinsalaalakkauttaaUudenkylän
asemanhenkilöliikenteenjasiinämuutamaksivuodeksionnistuikin,kunneskansalaistaistelu
voitti.Siitäalkaenovatherkkähipiäisetpikkuvirkamiehetkaunaakantaneet.
Taistellapitäätaaskerrankotiseudunpuolesta.YVA‐yleisöesittelyssäkiinnitinhuomiota
siihen,ettähanketahojenpaikallelähettämätedustajatolivatselvästins.vilttiketjua,
aikamoisiasurkimuksiaesiintymisessään.Puheetsopersivatjahorjuivat,eivätvakuuttaneet
ketään.Heiveröisetedusmiehetselvästipelästyivätyleisönyksituumaistapäätöstävastustaa
kaikinvoiminkaatopaikkaamissäänmuodossamihinkäänNastolaan.Päätekijättietysti
lymysivätvisustipoissaetulinjasta,missäkansalaistenkysymyksetsinkoilivatvaarallisesti.
Yhteisentahdontakanapitäänytkaikkienkansalaistenpysyäjasenpuolestataistella,vaikka
setaaskerranvaivaatuottaakin.Nytratkaistaankokonauhataajamanitäisenpuoliskon
tulevaisuus,vaikkatuntuusiltä,ettävainmevälittömästiasianosaisetsenymmärrämme.
Henkinenhuolto
RyhmähaastattelumainitaanSVA:ntiedonhankintamenetelmänä.Mukaanmahtuisiperäti
kymmenkuntavälittömänvaikutusalueenedustajaa,kertoikonsulttiarmollisesti.
Sidosryhmätyöpajaan2015‐10‐26Nastopolissaosallistuilopulta18asukasta,elityöpajan
tuloksetedustavatvajaanpuolenprosentinasukasmielipidettä.Muutasosiaalisten
vaikutustentarkasteluaeioletehtyeikäkonsultinilmoituksenmukaanaiotakaantehdä.
Tuloksenylkeistettävyysalittaakaikenkohtuuden,vaikkamukanaolikinjärjestöjenedustajia.
Kaikkienhalukkaidenasukkaiden(Uudessakylässänoin4000)pitääsaadaesittää
mielipiteensäilmanrajoituksia.Kokokaatopaikanvaikutusalueellaonedelleensuuritarve
keskustellakaatopaikkahankkeestakaikensalailunjälkeen.
Esimerkkinäsosiaalistenvaikutustenasiallisenarvioinnintuloksistaonseuraaviensivujen
tiivistelmäEspoonÄmmässuonkaatopaikanvaikutuksista.Terveyskyselysuunnattiin2015
suurenkaatopaikanlähiympäristönasukkaille.Heillelähetettiinkyselylomakejasaatekirje
postitsetaiverkossa,jotenkaikillahalukkaillaolimahdollisuusosallistuakyselyyn.Tuloksista
voipäätelläainakinkaksiasiaa:
1)näinarvioidaansosiaalisiavaikutuksiamuuallakuinNastolassaja
2)tuloksiavoisoveltaamyösHuhmarmäenkaatopaikanvaikutuksiin.
TärkeänäosanaYVA‐prosessiatuleevaatiavastaavankattavanasukaskyselyn
järjestämistämyösHuhmarmäenkaatopaikkahankkeenosalta(Montarionvain
välttämätönlumevaihtoehto).
LIITE
KYSELYASUKKAILLEESPOONÄMMÄSSUONKAATOPAIKANVAIKUTUKSISTA
2015
Melu, pöly ja hajut
Kaikki vastaajat, n=137
MELU
Esiintyykö asuntosi lähiympäristössä yleensä melua
Häiritseekö asuinympäristösi melu sinua
23
32
23
22
18
32
31
19
PÖLY
Esiintyykö asuntosi lähiympäristössä yleensä pölyä
19
15
Häiritseekö asuntosi lähiympäristön pöly sinua
15
20
39
28
37
28
HAJUT
Esiintyykö asuntosi lähiympäristössä yleensä hajuja
Häiritsevätkö asuntosi lähiympäristön hajut sinua
0
Erittäin paljon
20
40
Melko paljon
25
Jonkin verran
60
1
14
34
28
24
15
45
24
15
80
100 %
Ei juurikaan
En osaa sanoa
Hajut
Esiintyykö asuinalueellasi koskaan
kaatopaikan hajua?
Mistä nämä hajut ovat peräisin?
Kaatopaikka
94
Liikenne
7
Teollisuus
Ei
6
Kyllä päivittäin
6
Kyllä viikoittain
18
En tiedä
1
Kyllä kuukausittain
Ei häiritseviä hajuja
2
Kyllä muutamia kertoja vuodessa
100 %
0
Melko voimakas
16
Lähes olematon
Vastaajat joilla on ollut kaatopaikan hajuja, n=129
74
Vaikuttaako tai rajoittaako
kaatopaikan haju jollain tavalla
elämääsi?
0
0
100 %
Tuntuuko kaatopaikan haju
asunnossasi sisätiloissa myös
silloin kun ikkunat ovat kiinni?
48
Lievä
16
Tuntuuko kaatopaikan haju asunnossasi sisätiloissa/
Vaikuttaako tai rajoittaako haju elämää?
36
33
0
Onko kaatopaikan haju yleensä esiintyessään...
Erittäin voimakas
39
100 %
28
0
26
26
71
Ei
Kyllä
100 %
Kaatopaikan hajut
Milloin viimeksi kiinnitit huomiota kaatopaikan hajuun?
Tänään tai eilen
Viimeisen 7 vrk aikana
39
27
Yli kuukausi sitten
24
En koskaan
1
Jonkin verran
29
Ei ollenkaan
3
En osaa sanoa
1
Yökkäilyä
Nenän ärsytys
Päänsärky
Hengitysoireita
Yskä
Jotain muuta
Ei aiheuta
34
Kyllä, kevät
29
Kyllä, kesä
34
Kyllä, syksy
100 %
Aiheuttaako kaatopaikan haju sinulle jotain oireita?
29
20
0
31
0
Ovatko jotkin ajanjaksot erityisen pahoja
kaatopaikan hajun kannalta?
Ei
36
Melko paljon
100 %
0
Kyllä, talvi
Erittäin paljon
9
Viimeisen kk:n aikana
Häiritseekö kaatopaikan haju sinua?
100 %
25
23
17
15
7
22
33
0
27
100 %
Kaatopaikan vaikutus asuinalueeseen
Vaikuttaako kaatopaikan toiminta mielestäsi oman asuinalueesi…
Roskaantumiseen
Pölyisyyteen
1
47
1
50
47
53
Meluisuuteen
75
1
22
Liikenteen määrään
74
1
25
Lokkien tai varisten määrään
74
1
23
Rottien tai hiirien määrään
0
49
4
45
20
40
Lisää
Vähentää
28
60
Ei vaikutusta
1
1
1
80
100 %
En osaa sanoa
Kaatopaikan toiminnan vaikutukset
Onko kaatopaikan toiminnalla vaikutusta…
Terveyteen 1
55
42
2
Läheistesi terveyteen 1
55
42
2
Juomaveden laatuun 1
Ilman laatuun 1
9 1
88
Maaperän laatuun
28
71
0
1
32
66
20
40
Parantaa
Huonontaa
29
60
Ei vaikutusta
80
1
100 %
En osaa sanoa
Kaatopaikan toiminnan vaikutukset
Vaikuttaako kaatopaikka asuinalueesi
asuntojen ja tonttien arvoon?
Vaikuttaako kaatopaikan toiminta vielä jotenkin
muuten elämääsi tai asuinympäristöösi?
Lisää asuntojen ja
tonttien arvoa
Vähentää asuntojen ja
tonttien arvoa
Ei vaikuta asuntojen ja
tonttien arvoon
1
Ei
43
Kyllä
45
90
8
En osaa sanoa
Ehkä
1
100 %
0
0
Oletko puhunut jollekin tai tehnyt jotakin
toimia kaatopaikan vuoksi?
En
Valittanut viranomaisille
Valittanut jätteenkäsittelylaitokseen
Kirjoittanut lehden yleisönosastolle
Ottanut yhteyttä kylätoimikuntaan tai asukasyhdistykseen
Puhunut naapureille
Muuta
13
21
28
20
6
37
66
9
100 %
0
30
100 %
Pohjavedet
YVA-AO:
7.2.2 Pohjavedet
Hankealueet eivät sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Hankealueiden pohjoispuolella on NastonharjuUusikylä I-luokan pohjavesialueet. Itäinen hankealue VE1 sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä
pohjavesialueesta Lisäksi itäisen hankealueen (VE1) laajennusalue on tarkoitus ulottaa pohjavesialueen
reunaan, jolloin laajennusalueen suojavyöhyke kulkisi noin 50 metriä pohjavesialueen puolella.
AO:ssakäytettykategorinenerottelupohja‐japintavesiinonkeinotekoinen,koskamolemmat
esiintyvätsekoittuneinakaikissaalueenvesiekosysteemeissä.Suunnittelualueenallaoleva
pohjavesionrakentamisellevälittömästialtisjasuurinosavirtavesistäonpohjavettäperäisin
rakentamisalueeltajaetäämpääLakeassuonluonnonsuojelualueelta.
PohjavesistäYVA‐AOantaavääräätietoa.Huhmarmäenkaatopaikanlaajennusaluesijoittuu
vesilainkieltämällätavallareilustipohjavesialueenpäälle.Alueella(Piiankalliontiellä)itse
asuneenatiedäntarkoin,mitenkokoomakotitontti,mikäsijaitseekokonaan
pohjavesialueella,onvahvastipohjavesivaikutteinenreunamuodostumanahteessa
Pietarinradanpenkereenjuurella.Pohjavesiesiintyykaikkiallasuunnilleenlapionpiston
päässämaanpinnastajanouseesieltäkahdeksiluonnonlähteeksi.Toistakäytettiinhyväksi
esimerkiksipuutarhakasvienkastelussa.Lisäksitontinyläreunaanrakennetunomakotitalon
sokkelinsisälläonlähdekaivo,mistäsaaparastamahdollistatalousvettä.Tontillekaivettu
vanhaojakuljettaaylivaluvaalähdevettäkauttavuodensulanamyöshangensisässä.
Uudenharjunlähteikkö,arvokasluontokohde,sijaitseekokonaanpohjavesialueella.Seon
esitettykartassa7‐3liiankapeanaeteläsuunnassaelilaajennusalueella.Maaperäkartta7‐2
osoittaa,ettälaajennusalueenpohjamaaPiiankalliolleastilänsisuuntaan–myös
ohutturpeisenKanervansuon(Tieokkaanantamapaikannimi)alla–onlajittunutta
kivennäismaata.Sesisältäärunsaastipohjavettä,kutenkaikkiallareunamuodostuman
ahteessa.Mainittakoon,ettäNastolankunnan1950‐luvullaperustamaKanervankoulun
alkuperäinenkaivosijaitseeUudenkylänhenkilöasemanalapuolellalaajennusalueen
pohjavesialueella,vaikkakoulumyöhemminliitettiinkinvesijohtoverkostoon.
Uudenharjunlähteikkö,mikäonkohtalaisenlaajaluonnonmuodostuma,onsyntynyt
jääkaudenjälkeisenmuinaismerenylimpäänrantaanyksinomaanpohjavesivaikutuksesta
kutenkaikkilähteet–lähdevesionainapohjavettä.Ravinteisen,kauttavuodensulan
lähdevedenvaikutuksestaUudenharjunlähteikönvallitsevasuotyyppionlettoeri
tyypeissään.LettoonäärimmäisenharvinainensuotyyppieteläisessäSuomessa.Uudenharjun
lettoontodellinenluonnonaarre.Setuhoutuisikokonaanlaajennusalueella,jollointehtäisiin
kaksinkertainenympäristörikos.Tällainenonoikeusvaltiossamahdotontaja
suunnitteleminenkinonvähintäänpuolittainenrikos.
Vesilaissaonkategorinenpohjavedenmuuttamis‐japilaamiskielto.Kaatopaikkatoiminta
kaikissaesitetyissämuodoissaantuhoaisiKanervanpohjavesialueen,miksisitätässänimitän,
jasielläsijaitsevatharvinaisetluontotyypit.Jonäilläperustein,lisättynäPiiankallion–
Selkosaarenkallioidenluonnonarvojenturvaamisella,Huhmarmäenkaatopaikan
laajennusaluepitääpoistaahankesuunnitelmasta.
Pintavedet
YVA-AO:
7.2.3 Pintavedet
Itäinen hankealue VE1 sijaitsee Lanskinjoen valuma-alueella (16.004). Alueen puhtaat pintavedet sekä
laskeutusaltaasta hiekkasuodatuksen kautta kulkevat vedet johdetaan ojien kautta Kuivannonjokeen
Likaiset vedet pumpataan kunnan puhdistamolle. Itäisen hankealueen VE1 läpi, valtatien 12
pohjoispuolella, virtaa puro, joka saa alkunsa Salpausselän juurelle purkautuvista. Purkautuvien
pohjavesien ansiosta ojan virtaama pysyy jatkuvana ja veden laatu on hyvä. Puro on vesilain 11§:n
mukainen suojeltava vesiluontotyyppi. Kostean rinnealueen ojat ja purot kerääntyvät puron pääuomaan,
joka alittaa Kuivannontien ja myöhemmin valtatien 12.
AO:ssakäytettykategorinenerottelupohja‐japintavesiinonkeinotekoinen,koskamolemmat
esiintyvätsekoittuneinakaikissaalueenvesiekosysteemeissä.Lanskinjoki‐nimitystäeitäällä
latvoillatunneta.Uudenkylän–Alimmaisten–KuivannonlatvavedetliittyvätKuivannonkylänja
KuivannonpeltoaukeanjälkeenKurrissaMustajokeen,mikätaasaikanaanliittyy
LanskinjokeenennenArtjärvenvesiä,missäensimmäisenävastaantuleeVillikkalanjärvi.Se
siissaakantaakseenHuhmarmäenkaatopaikanlikavedet,vaikkaonjoennestäänsavialueen
sameavetineneutrofinenjärvi.
LakeassuonluonnonsuojelualueeltaalkaaLakeassuonpuro,mikäkulkeesuunnitellun
teollisuusalueenjaesitetynlaajennusalueenläpiUudenkylänliittymänpohjoispuolella.
LakeassuonpuroonyhtyyUudenkylänliittymänyhdyshaarankohdallapuro,mikäalkaa
KanervansuoltaUudenharjunlähteiköstäjakulkeeUudenharjunpurolaaksossa.Tämä
vesisysteemi(karttaalla),missävirtaavainabsoluuttisenpuhdastavettä,huomattavaltaosin
pohjavettä,johtaaUudenkylänpellonkauttaHiirenojaanjaedelleenKuivannotienvarressa
Kuivannonjokeen(kartta7‐4,paksusininenviiva/Tieokas).Konsultti(hanketaho)on
perehtynyttässäkinhuonostitodellisuuteenjaesittääväärää/kaunisteltuatietoa,koskaei
lainkaankäsittele–tarkoituksenmukaisuussyistä–Lakeassuonpuronteollisuus‐eikä
laajennusalueenvesienjohtamista.
Hiirenojaan/
Kuivannonjokeen
Kartta.HuhmarmäenkaatopaikanpohjoisenpuoleisenhankealueeneliLakeassuonpuron
teollisuusalueenjalaajennusalueenvesiekosysteeminvirtauksenlähtöUudenkylänliittymän
yhdyshaaranaltaUudenkylänpellolle,HiirenojaanjaedelleenKuivannonjokeen.
Kartta7‐4,korjauksetjatäydennyksetTieokas.Lakeassuonpuronpääuomakeräisi
Lakeassuonpuronteollisuusalueenjalaajennusalueenjätevedet(paksusininen),mitkä
virtaisivatUudenkylänpellonjaKuivannontienvarrenasutuksenkauttaitäistäHiirenojaa
pitkinKuivannonkylään.Rajakoskentasalla(ylempipunainennuoli)siihenyhdistyy
Huhmarmäenkaatopaikanaltaaltalaskevajätevesiviemäri.
Lakeassuonpuronpääuoman,mihinem.selostuksenmukaisestilaskisivatLakeassuonpuron
teollisuusalueenjalaajennusalueenlikavedet,konsultti(hanketaho)onesittänytväärin
alkuperäisessäkartassa7‐4,paikallisiaolojatuntemattajatarkoitushakuisesti.Toisinkuin
alkuperäisessäkartassa7‐4esitetään,kokoylemmänhankealueenjätevedetvirtaisivat
(paksusininenviiva)UudenkylänpellonjaKuivannontienvarrenasutuksenkauttaitäistä
HiirenojaapitkinkeskelleKuivannonkylänasutusta.Nykyisinlaskureitinvesionpuhdasta
mahdollistalyhytaikaistatulva‐ajansamentumistalukuunottamatta.Alkuperäinenkartta7‐4
yrittäävääristelläjätevedenlaskureitinkokoalkuosastaanUudenkylän–Kuivannonrajallaja
esittääikäänkuinkaikkijätevesivirtaisilännempänäasumattomallametsäalueella.Tätävoi
kutsuavakavaksiharhauttamiseksi,totuudenvääristelyksitaivalehteluksi,elleisitten
konsulttitässäkinasiassaoletäysintietämätöntaihanketahonkäskytyksenarmoilla.
Uudenharjunpuro(Lakeassuonpuro)onpaitsivesilain11§:nmyösmetsälain10§:nturvaama
luontotyyppi,missäonkiellettyominaispiirteidenmuuttaminen,myösvedenlaadun,
heikentäminen.
HuhmarmäenkaatopaikanläntinenjaHiirenojanitäinenjätevesiuomayhdistyvätKuivannon
RekolassaRajakoskentasalla(karttaedellä),mistäalkaaKuivannonjoki.Siinäkulkeepuhtaita,
vaintulva‐aikaanmahdollisestisamentuneitaluonnonvesiä.HankkeenmyötäKuivannonjoki
muuttuisijätevesiviemäriksitoistaiseksiarvaamattominseurauksin.Kuivannonjoenpuhtaat
vedetvaikuttavatlaajaltiKuivannollakylänasutuksenkeskelläjaedempänäkauttalaajan
Kuivannonpeltoaukeanniin,ettäkaikkialtaEnsimmäisenSalpausselänjuureltalaskevat
pohja‐japintavedetKurrissakokoavaMustajokisaatuikitärkeän,kauttavuodenrunsaan
puhtaanluonnonvedenrunsaanmääränuomaansaainaArtjärvenVillikkalanjärveenasti.
Tämäpuhtaanluonnonvedenvolyymionratkaisevantärkeähuonokuntoisen,ravinteisenja
sameanVillikkalanjärvensäilymiselleedesnykyisellään.Josyläpuolinenvirtausmuuttuu
jätevedeksi,Villikkalanjärvenvesitaloustuhoutuunopeasti.
AivanKuivannonjoenpartaallaKuivannonkoulunkohdallasijaitseeKuivannon
vesiosuuskunnanvedenottamo(kartta7‐4,alempipunainennuoli),mikäpalveleenoin150
asiakastaKuivannonkylässä.VedenottamonkohdallaKuivannonjokivirtaaläpiKuivannon
Iluokanpohjavesialueen,minkävesilakiehdoittasuojeleekaikeltamuuttamiseltaja
vähäiseltäkinheikentämiseltä.KuivannonvedenottamotoimiiKuivannonjoensyöttämän
vedenjapohjavesialueenvedenvarassa.
JosKuivannonjokimuuttuisiHuhmarmäenkaatopaikanhankealueenjätevesiviemäriksi,
vedenottamonsijaintiaivanKuivannonjoenvieressäaiheuttaisivakavanpintavesiriskin
vedenottamonpohjavedenlaadulle.Vedenottamossaontiettävästijotähänmennessä
havaittuselvityksiävaativiahaitta‐aineriskejä,jotenjonykyiselläänvedenlaatuonherkkä
huonontavillemuutoksille.KäytännössäHuhmarmäenkaatopaikanjätevesikuorma
Kuivannollevuosikymmentenajantarkoittaajoennalta,ettäKuivannollepitääjoennen
kaatopaikkahankkeenkäynnistymistärakentaauusivedenottamo.Sellaisenkustannuksiin
tuskinonvarauduttuVE1‐hankesuunnitelmassa.Tuskinkelvollistapaikkaakaanonolemassa
nykyisenvaihtoehtona.Kuivannonkylänvesihuollonturvaaminenoneräsperustelluimmista
syistähylätävälittömästiVE1eliHuhmarmäenkaatopaikkahankesuorastaanjärjettömänä.
JosHuhmarmäenkaatopaikkahanketoteutuisi,AO:ssaesitetytvaatimattomat
vesiensuojelutoimeteivätriittäisialkuunkaanhallitsemaannimenomaanetelänpuoleisen
alueenkaikkiamahdollisia,mitävaikealaatuisimpiajätevesiongelmia.Ilmiselvästä
pilaantumisuhkastapitäisihetipyytäämaanparhaanasiantuntijanEKOKEMinlausunto,
mihinkaikkiintoimiinjamillaisinkustannuksinVE1johtaisipelkästäänjätevesien
hallitsemiseksi–jaonkohallintanäissäoloissaylipäänsämahdollistaem.riskitekijöillä.
Huhmarmäenhankealueellepitäisivähintäänrakentaaomajätevedenpuhdistamo.Sellainen
onjovalmiinaMontarinhankealueella.Kuitenkinvanhanpienenpuhdistamontehonvaraan
laskeminenonpelkkäätoiveajatteluatilanteessa,missäsielläontoistuvastiollut
käsittelyvaikeuksiatähänkinasti,sehänainakinvastaanottavallaOrimattilanpuolella
tiedetäänhyvinennestään.Asiaonkiristänytkuntienvälejäihantarpeeksi,jotenNastolan
kaatopaikkahankkeenepärealistisillajataloudellisestimahdottomillanäkymilläonturha
jatkaaNastolantähänastisensyntikuormankasvattamista.
LikavedenpumppausNastolankunnanpuhdistamoonvaatisiuudenpitkänviemärilinjanja
olisisitäpaitsiturhaa,koskakäytännössälikavesijouduttaisiinkapasiteetinpuutteessa
juoksuttamaanläpisuoraanSepänjokeen–PalojokeenjaOrimattilankeskustankautta.
Tällaisenpohdiskeleminenjulkisessasuunnitelmassaolisijotähänmennessävaatinut
yhteysviranomaisenvakavanpuuttumisen,jottaihankaikkihankesuunnitelman
mahdottomuudeteivätjäisiyksityistenkansalaistenjavalveutuneidenviranomaisten
korjattaviksi.
YhdessäKuivannonuusivedenottamo,Nastolanuusipuhdistamojauusiviemärilinja
maksaisivatniinpaljon,ettäUudenkylän(jamyösMontarin)hankkeenkustannusarvio
nousisimahdottomaksi.TämäkintietäenonedesvastuutontaedesesittäähankettaYVA‐
AO:ssa.–Tässäasiakohdassakannattaaehdottomastilukeatarkastipaikallisetolot
kokemusperäisestiparhaitentuntevanOrimattilankaupunginYVAAO‐lausunto
(Ympäristölautakunta2015‐03‐04):
LAUSUNTO
4.3.2015
Ympäristölautakunta
Orimattilan kaupunki
PL 46
16301 ORIMATTILA
Hämeen ELY-keskus
Ympäristö ja luonnonvarat –vastuualue
PL 29
15141 LAHTI
Viite
Lausuntopyyntönne ympäristönsuojeluviranomaiselle 19.2.2015
HAMELY/321/2015
Asia
Nastolan kierrätyspuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelma
Orimattilan ympäristölautakunta antaa paikallisena ympäristönsuojeluviranomaisena
seuraavanlaisen lausunnon Nastolan kierrätyspuiston ympäristövaikutusten
arviointiohjelmasta, jossa tähdätään kansallisen tason teolliseen kierrätystoimintaan:
Orimattilan kaupungin kannalta merkittävimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat
sekä läntisen että itäisen vaihtoehdon osalta Orimattilan pinta- ja pohjavesiin, ilman
laatuun (pöly/hiukkaspäästöt, haju) sekä luontoon ja sen monimuotoisuuden
säilymiseen.
Vaikutukset viihtyisyyteen Orimattilassa
Loppusijoitusalueet jakautuvat hakemuksen mukaan pysyvän jätteen (kuten maa-ainekset,
lasi, betoni, tiilet, keramiikka), tavanomaisen jätteen (kuten tuhkat, jätteenkäsittelystä
muodostuneita hyödyntämiskelvottomia loppujakeita, lietteet, pilaantuneet maat) ja
vaarallisen jätteen (kuten tuhkat, pilaantuneet maat, vaarallisiksi luokiteltavat rakennus- ja
teollisuusjätteet) loppusijoitusalueisiin. Alueen rakenteissa (esim. tiet, parkkialueet,
kenttärakenteet) on tarkoitus hyödyntää rakentamisvaiheessa tuhkia ja muita
kiviainesperäisiä jätemateriaaleja. Alueelle vastaanotetaan myös biojätteitä, jotka
käsitellään ajoittain hajuhaittoja aiheuttavissa kompostiaumoissa.
Varsinaiset hankealueet eivät sijoitu pohjavesialueelle. Itäinen alue sijaitsee noin 400 metrin
etäisyydellä lähimmästä pohjavesialueesta, mutta sen laajennusalueen suojavyöhyke kulkisi
50 metriä pohjavesialueen puolella. Läntinen alue sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä
pohjavesialueesta. Toiminnalla on kuitenkin merkitystä alueella syntyvän pohjaveden
määrään ja laatuun laajoine asfalttikenttineen, halleineen ja loppusijoituspaikkoineen.
Palojokeen, Sepänjokeen ja Kuivannonjokeen purkautuvalla pohjaveden määrällä ja laadulla
on olennaista merkitystä jokien virkistyskäytön kannalta.
Orimattilalla on meneillään mittava yli 400 kiinteistönomistajaa koskeva Palojoen
valuma-aluekunnostushanke Hämeen ELY-keskuksen kanssa. Yhteishanke suora jatko
Porvoonjoen seudulla laaditulle monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelmalle.
Kierrätyspuistohankevaihtoehdot ovat ristiriidassa tämän vesiensuojelua edistävän hankkeen
kanssa.
Heinämaan kylälle Sepänjoen veden laatu on tärkeä virkistyskäytön kannalta.
Orimattilan kaupungille Palojoen veden laatu on tärkeää myös ydinkeskustan viihtyisyyden
kannalta. Palojoki virtaa aivan keskustan läpi ja kaupunki on vast’ikään teettänyt Palojoen
rantoja koskevan virkistyskäyttöä edistävän kehittämissuunnitelman.
Kierrätyspuistohankevaihtoehdot ovat ristiriidassa myös tämän vesiensuojelua ja vesien
virkistyskäyttöä edistävän hankkeen kanssa.
Itäisen alueen länsipuolella sijaitsevat Orimattilan kaupungin Huhmarmäen ja
Lakeasuon virkistysalueet. Itäinen Kierrätyspuistohankevaihtoehto laskisi näiden
virkistysalueiden arvoa huomattavasti mm. hajuhaittojen ja muiden viihtyvyyshaittojen vuoksi.
Palojoen, Sepänjoen, Kuivannonjoen ja Lanskinjoen ekologisen tilan heikkeneminen
jätevesikuormituksen ja onnettomuusriskien kasvaessa köyhdyttää niiden vesiekosysteemejä
radikaalisti. Samalla Orimattilan asukkaiden viihtyisyys laskee ja virkistysmahdollisuudet
jokien varsilla pienenevät olemattomiin.
Pohja/pintavesivaikutukset Orimattilaan
Itäinen alue sijaitsee Villikkalanjärveen laskevan Lanskinjoen valuma-alueella, josta puhtaat
pintavedet sekä laskeutusaltaasta hiekkasuodatuksen kautta kulkevat vedet johdetaan
ojien kautta Kuivannonjokeen, josta ne kulkeutuvat lopulta Pernajanjoen kautta
Suomenlahteen. Viimeisimmän luokittelun mukaan Villikkalanjärven ekologinen tila on jo nyt
välttävä eli toiseksi huonoin.
Kuivannonjoki virtaa Orimattilan vanhimman vesiosuuskunnan,
Kuivannon vesikunnan, käytössä olevan pohjavesialueen läpi, aivan vedenottamon vierestä.
Kuivannon I-luokan pohjavesialueen nro 0156005 pinta-ala on 0,8 km². Pohjavesialueen
rajausta on tarkistettu painovoimamittauksin vuonna 2012. Muodostuma on pitkittäisharju,
jonka eteläkärjessä on Kuivannon vesikunnan vedenottamo. Vesiosuuskuntaan on liittynyt
150 kiinteistöä. Vedenottomäärä on noin 100 m³/d. Orimattilan pohjavesialueiden
suojelusuunnitelma/2014/Petra Ihanamäki mukaan Kuivannon vesikunnan
vedenottamon sijainti aivan Kuivannonjoen varrella aiheuttaa pintavesiriskin
vedenottamon pohjaveden laadulle. Vedenottamossa on jo nyt todettu sekä bakteeri- että
torjunta-aineriskit, jotka vaativat lisäselvityksiä. Kuivannonjoen veden laatuun ei saa tulla
olennaisia lisälaaturiskejä kierrätyspuiston vesistä. Pelkkä laskeutusallas
hiekkasuodatuksineen ei takaa riittävää suojaa Kuivannon vedenottamolle ja tulee
vaarantamaan 150 kiinteistön vesihuollon turvaamisen.
Orimattilan pohjavesisuunnitelman mukaan yritystoiminnasta pohjavedelle aiheutuva riski
johtuu pääosin yritystoiminnassa varastoitavista, kuljetettavista ja käytettävistä kemikaaleista,
liuottimista ja polttoaineista. Lisäksi yritystoimintaan liittyvät asutuksen tavoin lämmitys- ja
viemärijärjestelmistä aiheutuvat riskit. Pohjaveden muodostumista vähentävät
teollisuusalueiden laajat päällystetyt ja katetut alueet. Teollisuusalueiden pihoilla
muodostuvat hulevedet eivät yleensä ole riittävän puhtaita imeytettäväksi, mutta esimerkiksi
katoilta kertyvät vedet tulisi imeyttää maahan. Riskin pohjavedelle aiheuttavat sekä yleiset
liikenteeseen liittyvät riskit, kuten liikenteen päästöt tai vaarallisten aineiden kuljetuksissa
tapahtuvat onnettomuudet, että teiden talvikunnossapitoon ja pölynsidontaan käytettävä
suola. Myös polttoaineiden ja muiden vahingollisten aineiden kuten kloridin pääsy
pohjaveteen esimerkiksi onnettomuuksien yhteydessä tulee estää.
Itäisen vaihtoehdon mukaan likaiset vedet pumpataan Nastolan kunnan
jätevedenpuhdistamolle, josta ne johdetaan Palojokeen.
Ympäristölautakunta katsoo, että kierrätyspuiston laajojen alueiden likaiset, kylmät vedet
eivät sovellu Nastolan pienen jätevedenpuhdistamon puhdistettaviksi. Erityisesti
jätevesihuippujen aikana puhdistamo ei pysty toimimaan asianmukaisesti. Tapahtuu
ohijuoksutusta suoraan Palojokeen, joka laskee Orimattilan kauniin keskustan kautta
Lähdepuiston ohi Porvoonjokeen. Tällainen vastuuton toiminta ei ole
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaista. Kaikki
käsiteltävät hule/jätevedet tulisi arviointiohjelmassa ensisijaisesti johtaa puhdistettuina
Kymijoen suuntaan ja toissijaisesti pumpata isommalle jätevedenpuhdistamolle.
Palojoki kuuluu Kymijoen –Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Viimeisimmän luokittelun
mukaan Palojoen ekologinen tila on jo nyt välttävä eli toiseksi huonoin.
Palojoen ekologisen tilan huononeminen Nastolan kierrätyspuiston jätevesien kuormituksesta
johtuen laskisi Palojoen ekologisen tilan alimpaan mahdolliseen luokkaan. Tämä sotii
räikeästi Suomen ja koko Euroopan unionin alueen vesiensuojelun- ja hoidon yleistä
tavoitetta, jokivesien hyvän tilan saavuttamista, vastaan. Tällainen edesvastuuton toiminta
olisi jo vietävä EU-tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Arviointiohjelman mukaan itäisen alueen läpi virtaa Salpausselän juuren purkautuvista
pohjavesistä alkunsa saava puro, joka on vesilain 11 §:n mukainen suojeltava
vesiluontotyyppi.
Läntinen alue sijaitsee Palojoen yläosan valuma-alueella. Puhtaat pintavedet ja
laskeutusaltaasta hiekkasuodatuksen kautta kulkevat vedet johdetaan Palojoen kautta
Porvoonjokeen. Likaiset vedet johdetaan Nastolan kunnan jätevedenpuhdistamolle,
josta ne johdetaan Palojokeen.
Läntinen vaihtoehto kuormittaisi yksinomaan Palojokea ja Sepänjokea. Pelkkä laskeutusallas
hiekkasuodatuksineen ei ole hallittua vesihuoltoa eikä riittävä puhdistusmenetelmä
hulevesille.
Ympäristölautakunta katsoo, että kierrätyspuiston laajojen alueiden likaiset, kylmät vedet
eivät sovellu Nastolan pienen jätevedenpuhdistamon puhdistettaviksi. Erityisesti
jätevesihuippujen aikana puhdistamo ei pysty toimimaan asianmukaisesti. Tapahtuu
ohijuoksutusta suoraan Palojokeen, joka laskee Orimattilan kauniin keskustan kautta
Lähdepuiston ohi Porvoonjokeen. Tällainen vastuuton toiminta ei ole
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaista. Kaikki
käsiteltävät hule/jätevedet tulisi arviointiohjelmassa ensisijaisesti johtaa puhdistettuina
Kymijoen suuntaan ja toissijaisesti pumpata isommalle jätevedenpuhdistamolle.
Ympäristölautakunta katsoo, ettei Orimattilan puoleisia osakaskuntia ole riittävästi erikseen
kuultu ympäristövaikutusten arviointiohjelman johdosta. Osakaskunnilta tulisikin pyytää
erikseen lausunnot ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.
Palojoki kuuluu Kymijoen –Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Viimeisimmän luokittelun
mukaan Palojoen ekologinen tila on jo nyt välttävä eli toiseksi huonoin.
Palojoen ekologisen tilan huononeminen Nastolan kierrätyspuiston jätevesien kuormituksesta
johtuen laskisi Palojoen ekologisen tilan alimpaan mahdolliseen luokkaan. Tämä sotii
räikeästi Suomen ja koko Euroopan unionin alueen vesiensuojelun- ja hoidon yleistä
tavoitetta, jokivesien hyvän tilan saavuttamista, vastaan. Tällainen edesvastuuton toiminta
olisi jo vietävä EU-tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Vaikutukset Orimattilan ilman laatuun
Kierrätyspuiston toiminnasta aiheutuu molemmissa vaihtoehdoissa Orimattilan ilman laadun
huonontumista. Pienhiukkasten määrä lisääntyy toiminnan kasvaessa ja hajuhaitat
lisääntyvät sekä kuntarajan tuntumassa että kaukokulkeutumana kyläkeskuksissa ja
Orimattilan keskustaajamassa. Tämä on jo nyt todettavissa Kujalan toiminnan aiheuttamissa
hajuhaitoissa Karistossa.
Vaikutukset Orimattilan luontoon ja sen monimuotoisuuden säilymiseen
Vaihtoehtojen välissä, itäistä aluetta lähellä, on Lakeasuo. Se on maakuntakaavassa merkitty
maakunnallisesti arvokkaaksi suoalueeksi. Päijät-Hämeen liiton maakuntakaavatyötä varten
tilaaman Faunatica Oy:n 2012 laatiman perhosselvityksen mukaan Orimattilan Lakeasuo on
luonnontilainen ja erittäin hyvälaatuinen kohde. Perhosten kannalta merkittävin avoin räme
Lakeasuon keskiosassa on laaja-alainen. Suon keskiosan pienialaiset allikot lisäävät kohteen
merkittävyyttä muidenkin hyönteislahkojen (luteet, sudenkorennot) kannalta. Suo rajattiin
viiteen osa-alueeseen, joista kolme on erittäin hyvälaatuisia, yksi hyvälaatuinen ja yksi
kohtalainen. Maakuntakaavan suojelumääräysten mukaan alueella ei saa ryhtyä sellaisiin
toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa Lakeasuon suojeluarvoja.
Orimattilan ympäristölautakunta, Orimattilan ympäristönsuojeluviranomaisena, ei
puolla Nastolan kunnan kierrätyspuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelman
vaihtoehtoja 1 ja 2, vaan ympäristölautakunta on vaihtoehdon 0 kannalla eli hankkeen
toteuttamatta jättämisen kannalla.
Orimattilassa 4.3.2015
ORIMATTILAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA
Ihmistenelinolotjaviihtyvyys
Liikenne
YVA-AO:
7.4.1 Liikenne
Taulukon4‐3mukaankaatopaikanliikenneaukioloaikanasisältäisikeskimäärinkarkeasti
parikymmentäautoatunnissa,mistäraskastaliikennettäolisinoinneljäsosa.Määräolisi
valtavalisäystienoonnykyiseenliikenteeseen.Lisäyskohdentuisierisuunnistasuoraan
Uudenkyläntaajamanasutuksenkeskelle.
Kartan4‐1mukaanlaajennusalueenkoilliskulmasuojavyöhykkeineensulkisiUudenkyläntien
länsipäänkokonaan.TällöinestyisiliikenneyhteysKouvolantieltäUudenkylän
henkilöasemallejaPiiankalliontielle.Tällainenonmahdotonajatusedessuunnitelmassa
esitettäväksi,muttaesitetäänpävain.
UudenkyläntienläntisestäliittymästälähteemyösHuhmarmäenmetsätie,mikävaltatien
ylikulkusillanjälkeenmuuttuupoluksiHuhmarmäelle.Yhteysontärkeinjaainoa
UudestakylästäjayleensäNastolanpuoleltaHuhmarmäen–Lakeassuon
luonnonsuojelualueellemonenelaiseenvirkistäytymiseen:marjanpoimintaan,sieneen,
luonnonharrastuksiin,kuntoiluunym.Ikiaikainenkulkuyhteys,mikäaikojenkuluessaon
palvellutkokonaisiasukupolvia,katkeaisialkuunsa.Tällainenkinonmahdotonajatusedes
suunnitelmassaesitettäväksi,muttaseeihaittaakonsulttia(hanketahoa).Tämäoneräs
tärkeimmistäperusteista,miksikokokaatopaikkahankettaeipidätoteuttaaUuteenkylään.
Melujatärinä
YVA-AO:
7.4.2 Melu ja tärinä
Itäisellä hankealueella VE1 maanpintaa joudutaan louhimaan, joten melu- ja tärinävaikutuksia tulee
alueen käyttöönotosta. Louhintatyöt sijoittuvat valtatien 12 läheisyyteen ja ovat kestoltaan lyhytaikaisia.
VE1 on suuria korkeuseroja. Maanpinta vaihtelee +95…114 m mpy.Lisäksi hankealueilla tullaan
käsittelemään jätemateriaaleja mm. murskaamalla ja seulomalla, josta aiheutuu toiminnan aikaisia
meluhaittoja. Melua aiheuttavat toiminnot pyritään kuitenkin tekemään jaksoittain eikä meluhaitta ole
jatkuvaa. Hankealueiden läheisyydessä ei ole muita merkittäviä tärinälähteitä kuin Lahti–Kouvola
raideliikenne.
RaideliikenteenmeluajatärinääaiheuttaaUudessakylässäkeskimäärin60:stäpäivittäin
kulkevastajunastavainkaksi:säiliövaunujunatVainikkala–SköldvikT2084Uusikylä02.40ja
T2096Uusikylä20.35‐20.52.JälkimmäinenjunasaapuuhitaastiUudenkylänaseman
sivuraiteellejaodottaasielläkahdennopeammanjunansivuutukseneikäsiksiaiheutakovin
paljontärinää.Muujunaliikenneeiaiheutajuuriminkäänlaistatärinääeikämeluakuinaivan
radanvieressä.Sensijaanvaltatienmelukantautuulaajallekokoasutukseenkautta
vuorokauden,kutentekisimyössuunnitellunkaatopaikanliikenne.
Huhmarmäenkaatopaikan–Lakeassuonpuronhankealueellasekälaajennusalueella
Piiankallion–Selkosaarenkallioidensuuntaanolisitodellisuudessa(eikätodennäköisesti)
valtavastilouhittavaakalliota,joslouhimaanalettaisiin.Tämäntodistavatesitetyt
korkeuserot.Maastoonvaihteleepienpiirteisesti:kallio,suo,metsä,kallio,suo,kallio...
Louhinta‐jamaansiirtotyömaatulisiUudenkylänhankealueellakestämäänvuosiaja
aiheuttamaankaikkimelu‐jatärinävaikutuksetmitäkuvitellasaattaa.Jonkinlainen
vertailukohtaonVillähteenRitomäenlouhinta,mikätodellakestivuosia,turhaanvieläpä,sillä
alueonnytautiojaLADECinepätoivoisestimarkkinoitavana.
Varsinainenkaatopaikkatoiminta:murskaus,seulonta,läjitys,kuormausynnämuusisältäisi
loputtomastitärinääjamelua,mikäkuuluisikauasasutuskeskukseenesimerkiksisuoraan
Uudenkylänpellonlaaksonyli.Kukaaneiuskomainintaa,ettätoimintapyritääntekemään
jaksottaineikäsiismeluhaittaolisijatkuvaa.Toimintaaharjoitettaisiinilmanmitäänesteitä
täydessämitassalupaehtojenmukaisesti,eikälakisääteisissälupaehdoissaolemitään
vaatimustatoiminnanjaksottamisesta.Konsultti(hanketaho)kirjoittaatässäkintäysin
vastoinparempaatietoaan,elivalehtelee.
Ilmanlaatu
YVA-AO:
7.4.3 Ilmanlaatu
Hankealueilla tai niiden ympäristöissä ei ole tehty ilmanlaatuselvityksiä. Liikenteen aiheuttamat vähäiset
pölyhaitat saattavat aiheuttaa tienvarsien likaantumista. Kierrätyspuistossa pölypäästöjä aiheutuu
kuormien kippauksesta, tasauksesta ja peittämisestä, tuhkan varastoinnista, jätteen siirroista sekä
murskauksesta ja seulonnasta. Ilmanlaatuun vaikuttaa myös biojätteen vastaanotto ja käsittely
kompostiaumoissa, josta aiheutuu ajoittain hajuhaittoja ympäristöön.
Kaikkitoimintalaajallahankealueellaaiheuttaisikokoaikaistapäästövaikutustakoko
Uudenkylänasutuskeskuksenalueellekilometrimäärinsuuntiinsa,kutenKujalanjätekeskus
osoittaa.Vallitsevatlounaanpuoleisetilmavirtauksetlevittäisivätpäästötarvaamattoman
laajallenimenomaanasuttuunympäristöönKukkasten–Sylvöjärvenjärviseutuamyöten;
paradoksaalistaettäluonnonympäristövallitsevaavirtaustavastaanolisiparemminsuojassa.
VälittömästiPietarinradanlinjanpohjoispuolella,VillähteenitäosastaUudenkylänitäpuolelle
jaImmiläänastipohjoisessa,asuujatyöskenteleekokonauhataajamanitäisenosanväestö,
noin10000ihmistä,heistäyksinUudessakylässä(maarekisterikylä)noin4000ihmistä.
MerkittäväosaNastolanpitäjänasutustaaltistuisikummankinhankealueen
päästövaikutuksille.Mainintaajoittaisistahajuhaitoistavoidaanjättääomaanarvoonsa,sillä
referenssi‐Kujalassahajuhaitatkestävätkokonaisiavuodenaikoja,minkäjokainenasukasja
kauttakulkijatietää.Konsultin(hanketahon)tekstisisältäätässäkinpelkkäähurskastelua.
®
MUISTIO
2010-02-26
Tieokas
Onnenlaakso
Puutarhatie 24 A 18
FIN-16100 UUSIKYLÄ
GSM 045 651 9808
www.tieokas.fi
Y-tunnus 1516503-5
Alv.rek.
NASTOLAN ASUKASIDENTITEETTI KUNTAMUUTOKSESSA
Jotta voi arvioida tulevaisuutta, pitää tuntea menneisyys. - Nastola on aina (viime sotien jälkeen) elänyt
Lahden varjossa ja sen palveluista riippuvaisena, joskin sidos on höllentynyt aikojen kuluessa. Nastolaa
ovat myllertäneet väestörakenteen muutokset lähes enemmän kuin mitään vastaavaa maaseutukuntaa.
Sotien jälkeinen yhteiskunnallinen kehitys Nastolassa olisi vähintään sosiologisen väitöskirjan arvoinen
aihe. Hämäläisittäin: ei olisi ihan myöhäistä, jos toimeen tartutaan.
Tästä ajasta katsoen tuntuu kummalliselta, että vielä ennen viime sotia Nastolan väkiluku väheni!
"Nastolalaiset kokivat kuntansa sotien edellä värittömäksi ja elämänsä tasaiseksi. ... Nastolalaiset tunsivat
jäävänsä toisten päijäthämäläisten varjoon, erityisesti Hollolan ja Asikkalan. Hiljaiseen paikallaanoloon
liittyi täten alemmuudentunne. ... Pysähtyneisyyden tunteeseen oli aihetta, sillä Nastola oli
asukasluvultaan vaatimaton ja elinkeinoiltaan vanhakantaisen maatalousvaltainen kunta. ... Nastola ei
pysytynyt sodan edellä nousemaan suurempien naapureittensa tasolle; (Uudenkylän) oppikouluakin
saatiin odottaa aina 1960-luvun alkuun asti." [Mäkelä 1991].
"Pääosa Nastolan kehittymättömyydestä selittyy vähäisestä väkiluvusta, mutta siihen vaikutti myös
kunnan maantieteellinen asema: Nastola oli liian lähellä Lahtea. Omia palveluita ei kehitetty, koska
ostoksille, synnyttämään ja kouluun lähdettiin kaupunkiin. Hämeen läänissä Nastola oli epäedullisesti
äärilaidalla, mikä hidastutti poliittista kehitystä. Valtiollisissa vaaleissa oli hankalaa menestyä vaalipiirin
reunalta." [Mäkelä 1991].
"Toisen maailmansodan jälkeen Nastolan väkiluku on noin kolminkertaistunut. Kunnan pohjoisiin [ja
eteläisiin reuna-]kyliin on silti jäänyt vanhan ajan rauhallista maatalousyhteiskuntaa, mutta eteläinen
Nastola [Ensimmäisen Salpausselän päällä] Villähteeltä Uuteenkylään on uudistunut täydellisesti."
[Mäkelä 1991]. Suuria väestömurroksia ovat aiheuttaneet siirtolaisten tulo 1940-luvulla, alueliitos
Lahteen 1950-luvulla ja nopea teollistuminen 1960-luvulla.
Sotien jälkeinen unelias 5000 asukkaan kunta sai vilkasta verta Äyräpään evakoista. Siirtolaisia kirjattiin
kaikkiaan 1630 henkilöä. He olivat maanviljelijäväestöä ja vahvistivat pitäjän yksipuolista
elinkeinorakennetta entisestään. Samaan aikaan syntyvyys kasvoi suuresti ja tuli muutakin muuttovoittoa
niin, että alueliitokseen 1956 mennessä väkiluku oli enemmän kuin kaksinkertaistunut yli 10000:een.
Taajamamaista asutusta oli tällöin Lahteen liitetyissä Koiskalassa ja Ahtialassa sekä Villähteellä ja
Uudessakylässä - pieni kirkonkylä uinui vielä Ruususen unta.
2
Alueliitoksessa Nastola menetti väkiluvustaan yli 37 %. 4139 kuntalaista muuttui kaupunkilaisiksi.
1364:n asukkaan Uusikylä jäi edelleen kunnan kaupalliseksi keskukseksi. Uusikylä oli tuolloin kaakkoisen
Hämeen väkirikkan keskus Orimattilan, Sysmän, Kuhmoisten ja Joutsan kirkonkylien jälkeen, ja myös
asukastiheydeltään maakunnan viides. Kirkonkylä oli Nastolan hallinnollinen keskus ja Villähde vireä
kylä. Nauhataajamasta ei vielä silloin voitu puhua, koska kylien välillä oli asutustyhjiötä. Uudenkylän ja
Villähteen rakennuskaavan teko aloitettiin 1950-luvun puolivälissä.
1960-luvulle tultaessa kunnassa siirryttiin yhden (nais)kunnansihteerin ja vahvojen luottamushenkilöiden
kaksipäisestä hallinnosta kohti nykyaikaista laajapohjaista ja ammattimaista kunnallishallintoa. Muu ei
olisi ollut enää mahdollista, sillä Nastola alkoi teollistua maassamme ennennäkemättömällä vauhdilla.
Lippulaivana käynnistyi Uudessakylässä 1965 Upon muovitehdas tuhannen työntekijän voimin.
Ensimmäisen Salpausselän etelälaiteen kankaille nousi muitakin tehtaita niin, että Uudenkylän ja
kirkonkylän välisen harjunpäällystän männikkökankaalla kehrääjien öinen surina vaihtui rakennustöiden
ääniin päivisin.
30 vuoden aikana, alueliitoksesta 1956 vuoteen 1986, Nastolan väkiluku kolminkertaistui. Nastola oli
maan ylivoimaisesti nopeimmin kasvava ja myös teollistunein kunta. Kiihkeimpään aikaan Nastolaan
muutti asumaan tuhat henkeä vuodessa. Esimerkiksi uudelle Nastonharjun asuinalueelle Ensimmäisen
Salpausselän tasaiselle deltakankaalle nousi suuri lamellityyppisten kolmikerrostalojen rykelmä. Ensin se
näytti alkuasukkaan silmiin kamalalta, mutta on nyttemmin pyhitetty aikansa 19760-luvun arvokkaaksi
rakennusperintökohteeksi.
"Kasvusta johtuneita ongelmia voi jakaa kolmeen ryhmään. Koska Nastolaan on tullut erittäin paljon
muuttaneita, ... tästä on aiheutunut juurettomuutta. Tulijat eivät ole aina päässeet kokemaan itseään
nastolalaisiksi, mikä on tuottanut kunnalle haasteita, vaikka toisaalta muuttajat ovat rikastuttaneet kuntaa
myös henkisellä tasolla [vrt. pakkoluovutetun alueen siirtolaiset]. ... suomalaisen teollistumisen
murroskauden kehitysalueiltaan heittämät ihmiset ovat halunneet säilyttää uusilla asuinseuduillaan omaa
yhteenkuuluvuuttaan. [Mäkelä 1991].
"Toinen epäkohta on ollut valtion palvelujen riittämättömyys. Nopeasta kasvustaan huolimatta Nastolaan
ei ole saatu samoja valtion viranomaisia kuin lukemattomiin paljon pienempiin kuntiin [aikoinaan ajoissa,
ja nyttemmin nekin vähät viranomaiset on palautettu takaisin Lahteen tai vieläkin kauemmas].
Kolmantena haittatekijänä ovat olleet poliittiset vastakohtaisuudet. ... niukasti, jopa yhden äänen
enemmistöllä; pahimmillaan valtuuston valtasuhteet ovat muovautuneet vasta vaalien jälkeen edustajan
puoluevaihdoksen jälkeen. ... jyrkimmillään erot olivat 1970-luvulla. [Mäkelä 1991].
Näyttää siltä, että Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun syrjäseuduilta Nastolaan työn perässä
pakkomuuttaneiden uusien asukkaiden juurettomuus heijastuu vielä toiseenkin polveen. Esimerkiksi
Nastolan uusien asuntoalueiden äänestysprosentti kaikissa vaaleissa jää toistuvasti vaalipiirin pohjamutiin,
hädin tuskin 40 %:n pintaan. Heidän kotiseutunsa on on muualla kuin Nastolassa, kaukana ja kadoksissa.
Suuri siirtolaisjoukko asuttaa Nastolaa kahden suuren pakkomuuton jäljiltä, sotien ja työttömyyden
aiheuttamien. Mitä ajatellaan tänään nastolalaisesta elämänmuodosta Nastonharjun lamellitaloissa?
Nastolan uusilla urbaaneilla asutusalueilla asukkaille ei ole vieläkään, neljänkymmenen vuoden aikana,
kehittynyt uuden kotiseudun juuria. Suuren Muuton sukupolven mieli on yhä etäällä Iijoen törmässä.
Nastolassa syntynyt ja varttuva toinen sukupolvi ja kolmaskin saattavat jo löytää kotiseutunsa täältä,
mutta varmaa se ei ole. Ehkä pitkälle tulevaisuuteen Nastolasta käydään etsimässä kadonnutta kotiseutua
ja suvun jäänteitä kaukaa raunioituneiden savupirttien horsmittuneilta mailta aivan kuten aikoinaan
kohtalotoverit Volvon tehtailta.
3
Ravisteleva esimerkki siitä, että kotiseutuhenki ei synny yrittämälläkään eikä ainakaan käskemällä, saatiin
viime vuonna. Kirkonkylän-Nastonharjun alueelle yritettiin perustaa kyläyhdistystä. Sellaista ei
kuitenkaan syntynyt. Sen sijaan ainakin Villähteellä, Immilässä-Metsäkylässä, Ruuhijärvellä, Kumiantien
alueella ja luoteessa Pyhäntaalla-Mäkelässä eli asutuskulttuurin pitkän jatkuvuuden vallitsemissa
perinteisissä Nastolan kylissä asukasyhteisöt toimivat vilkkaasti ja tuloksellisesti. Jopa Uudenkylän
asukasyhteisö nousee nyttemmin vauhdilla siitä kolmen vuosikymmenen alhosta, mihin Nastolan kunnan
kaavoituspolitiikka ja kirkonkyläkateus taajaman suisti.
Vanha kirkonkylä ei suuressa muutoksessa enää kelvannut keskukseksi, vaikka hallintoa tai
terveydenhoitoa ei sieltä pois ajettukaan. Uusi keskus synnytettiin tyhjälle kehrääjäkankaalle Uudenkylän
länsiosaan vasten Nastonharjun asutusta. Sen nimellä Rakokivi on historialliset juurensa: jättiläismäinen,
karttoihinkin merkitty siirtolohkare, neljän kylän, kahden pitäjän ja kahden läänin entinen rajakivi.
Uuden liikekeskuksen alkupaukuksi Rakokivi räjäytettiin Kouvolantien ja Elementintien risteyksestä.
Nimekkään professoritason arkkitehdin kaavasuunnitelmaa nähtiin hyväksi parannella omasta takaa.
Saatiin aikaan universumin pienimmän liikekeskuksen ytimeen liikenneruuhka, mitä on sen jälkeen
purettu mutkaisin kaistoin, särmäisin korokkein ja kaikenkirjavien liikennemerkkien viidakolla.
Kesäisen lauantai-illan ja pyhäaamun autius täysurbaanin Rakokiven liikekeskuksen kaduilla, kujilla ja
toreilla on käsinkosketeltava. Suuren maailman ankeaa leimaa on sovitettu lisää jo lähtökohdiltaan karuun
harjumaisemaan betonisilloin, teräskaitein, tukimuurein, alikuluin ja ylipäätään keinorakentein, joiden
tuottamisessa mielikuvitus ei ole asettanut rajoja. Suomalaisten kirkonkylien viehätys on tosin kaikkialla
muuallakin tärvelty jo aikoja sitten muutamaa harvaa poikkeusta - kuten naapurin Iitin kirkonkylä lukuunottamatta. Miksi siis kokonaan uudisrakennettu liikekeskus voisi olla parempi? Konsulteilla
onneksi riittää kehittämishaasteita loputtomiin, ja paikallinen grynderi täydentää tuhoa. Vaikka Nastolan
kirkonkylä juuri menettikin valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman statuksen, se näyttäisi
vieläkin kamalammalta, jos liikekeskus olisi aikoinaan yritetty ahtaa kirkonkylän harjulle, se hyvänä
nähtäköön.
Ei nimi liikekeskustakaan pahenna, mutta nyt Nastolan kunta aikoo luopua Rakokivi-nimestä, millä
sentään on historiallinen joskin häpeällinen taustansa. Tilalle tulee Hollolan malliin Nastolan liikekeskus,
ei sentään kuntakeskus, sillä hallinto on ja pysyy kirkonkylässä. Liikekeskuksen kuitenkin halkaisee kai
maailman tappiin, kuinka ollakaan, Rakokiventie. Tähteeksi jää myös Rakokiven koulu ja monta muuta
erhettä. Niin muuttuu maailma, mutta ei Rakokivi mihinkään häivy ihmisten tajunnasta, vaikka sitä
entisten itäisten hallintojen tyyliin kuinka yritettäisiin. Kaiken lisäksi koko Rakokivi sijaitsee Uudenkylän
kylässä, ja kylien kiinteistörekisterirajat ovat kiveen hakattuja, muuttumattomia. Kiinteistökauppiaille
tuotta tuskaa tunnustaa ennen pakkoa, että jokainen osoite Rakokivessä sijaitseekin heidän inhoamassaan
Uudessakylässä.
Oman kohtalonsa koki Uusikylä, entinen Nastolan kaupallinen keskus ja Hämeen läänin kaakkoisin kylä,
Pietarinradan 140-vuotias asemanseutu ja Nastolan synnyttäjä 1400-luvulta Uudenkylän hallintopitäjän
ajoilta. Hallinnollinen, kademielinen kirkonkyläläismentaliteetti alkoi jo varhain 1970-luvulta
järjestelmällisesti ajaa vireää Uuttakylää alas. Jonkinlainen alkusysäys koetulle inhalle saattoi olla jo 1960luvun puolivälistä se, että yksityisen toimeliaisuuden tuloksena syntyi Uudenkylän yhteiskoulu, Nastolan
ensimmäinen oppikoulu.
4
Tilaisuus Uudenkylän tappamiseen tarjoutui 1980-luvun alkupuolella, kun valtatie 12 uudisrakennettiin
Lahden-Uudenkylän välillä moottoriliikennetieksi. Siinä yhteydessä poistettiin Pietarinradan tasoristeykset
Kouvolantieltä ja Heinolantieltä ja ajoneuvoliikenne ohjattiin kaavoin pois Uudenkylän keskustan raitilta,
kauppojen, pankkien, parturien, kellosepänliikkeen, apteekin ja muiden palvelujen vierestä
mahdollisimman sujuvasti uuteen uljaaseen Rakokiveen. Nastolan kunnallishallinnon määrätietoisuus
tavoitteissaan muistutti Nikita Hruštševin toimia Karjalan Autonomisessa Sosialistisessa
Neuvostotasavallassa, missä pääsihteeri likvidoi niin sanotut perspektiivittömät kylät ja siirsi niiden
asukkaat rakennuksineen paremmin hallittaviksi suuriin maalikyliin. Uudenkylän palvelut kuolivat
kuitenkin hitaasti, vasta 2000-luvun alussa lopetti viimeinenkin kauppa.
Samaan aikaan Nastolan kunnan silloinen työpäällikkö, vaatimaton mutta harvinaisen määrätietoinen
pikkuvirkamies, sai tilaisuutensa ja pääsi esittämään suunnitelmansa Nastolan osalta ns. oikoratasopimusta
varten. Ylemmän virkamiehistön ja päättäjien - paitsi ei Uudenkylän valtuutettujen - hyväksymän
sopimuksen mukaan
"Nastolan junaliikenteen pysäkki sijaitsee tällä hetkellä Uudessakylässä, jossa sen käyttö on todella
vähäistä pääosan nastolalaisista asuessa Nastolan kirkonkylässä ja Villähteellä. Tämän johdosta
henkilöliikenteen pysäkki on päätetty siirtää keskeisemmälle paikalle Nastolan kirkonkylään
lähemmäksi Rakokiven liikekeskusta, jossa se palvelee huomattavasti suurempaa joukkoa
nastolalaisia. Uusikylän [po. Uudenkylän] henkilöliikenteen laiturit puretaan."
Taajamajunien pysähtyminen Uudessakylässä päättyi 2005, kun Nastolan seisake avattiin. Nyt kaikki
nämä virkavirheet on kansalaisvoimin korjattu ja Uudenkylän henkilöliikennepaikka, Maaseudun
matkakeskus, avataan taajamajunille 12. joulukuuta 2010. Kovan työn ja kohtalaisen paljon verorahaa
näiden virheiden korjaaminen kuitenkin vaati, ja vielä eteenpäinkin. Vastuulliset ovat jo turvassa
eläkkeellä.
Nastolan kunnalla on ollut varaa tappaa Uudenkylän kaupallinen keskus, rakentaa uusi kauppaslummi ja
tehdä kaikenlaista muuta, mihin tässä ei ole tilaa kajota. Paljon on saatu aikaan puolen vuosisadan aikana
hyvää ja pahaa, joiden balanssi lopullisesti arvioidaan tulevassa historiankirjoituksessa. Omalta kansalaisen
ja veronmaksajan osaltani näen - ennen kuin kunnan taloudellinen konkurssi lopullisesti toteutuu 2011
jälkeen - että Uusi Kunta, nimeltään kenties vanha ja arvokas Hollola, ei voi tuoda mukanaan muuta kuin
jotakin tähänastista parempaa.
Juurilla.
Kauppias Matti Meriluodon liiketalo Uudenkylän asemalla. Rakennettu 1926-29.
LIITE1
NASTOLANKUNNANHALLITUKSENPÄÄTÖSESITYS
TIEOKKAANLAUSUNTO:
Kunnanhallituksenesittelijä(kunnanjohtaja)syyllistyypäästösesityksessävakavaan,
tietoiseenjatarkoitushakuiseentosiasioidenvääristelyyn,minkäperusteetilmenevätlaajasti
Tieokkaanlausunnosta.Selvyydenvuoksitodettakoon,ettäyleiskaavoittajannimiinon
asetettuteksti,minkäitsestäänselvästionmuotoillutkunnanjohtokollektiivi.
"...arvioitavatympäristövaikutuksetjaarviointimenetelmätovatkattavatjaantavathyvän
kuvanhankkeenvaikutuksistaluonnonympäristöön,yhdyskuntarakenteeseenjamaisemaan
sekäihmisiin."
Toisinkuinesittelijä(kunnanjohtaja)edelläväittää,ohjelmaaeiolelaadittuläheskään
kattavasti,vaansiinäpäinvastoinonvakaviapuutteitaetenkinympäristövaikutustenja
sosiaalistenvaikutustenarvioinninosalta.Ohjelmassaeihalutakaanselvittäähankkeen
vaikutuksiaedeskokoUudenkyläntaajaman4000asukkaansaatinauhataajamanitäpuliskon
10000asukkaanasumisoloihineikätaloudelliseenasemaanesimerkiksielinympäristön
laadunjakiinteistöjentaiasuntojenarvonromahtaessakokoalueellajoyksinhankkeen
vireilletulonseurauksena.Kutenmyösnäkyy,ainakaanUudenkylän(Huhmarmäen)
hankealueennykytilannettajasuhdettajavaikutustaympäristööneiaiotaselvittääjuuri
lainkaantaijosvähänon,täysintarkoitushakuisestijaläpinäkyvänvähättelevästi.
Paljastavaonpäätösesityksenvaatimus,että"hankealueita...tarkastellaanpuhtaasti
kierrätyspuistoina,joidenalueelleeiolesallittuajätteidenloppusijoittaminen."Kuitenkinkun
Huhmarmäenkaatopaikkayllättäensyksyllä2014ilmestyiUudenkylänosayleiskaavaan,
kaavaselostuksessakorostettiin,että:
Kaavamerkintä: Uusi tai olennaisesti muuttuva
jätteenkäsittelualue /Selvitysalue. Alueelle voidaan
sijoittaa jätteen hyötykäyttöön ja kierrätykseen liittyviä
toimintoja. Aueelle ei sallita yhdyskuntajätteen
loppusijoittamista.
ItsehankevastaavaNastolankuntatunnustaasiisjulkisestitoimineensatähänastivastoinitse
asettamaansakaavamerkintääjasallineensahanketahonsuunnitellajätteidensijoittamista
hankealueelle–tähänmennessäjotieskuinkapitkälle.Asiatosinlipsahtiallekirjoittaneen
tietoonjojoulukuussa2014hanketahonedustajalta(EkholmEsa<esa.ekholm@ladec.fi>pe
19.12.201413:52:"Nastolaanollaansuunnittelemassakierrätyspuistoa,jossakuvaamasi
kaatopaikkaonvainyksitoiminto.").
Näin(päätösesityksenmukaan)"onkerrottuselkeästihankkeentavoitteetjasuunnitteilla
olevantoiminnanlaatujalaaajuus"–vastoinensimmäistäkäänkansalaisilleannettua
ennakkotietoaosayleiskaavanluonnoksessa,mikäonpäivättysyyskuussa2014.Kun
lupauspohjapettihetialkuun,mitensittenkäymyöhemmin?
Esittelijä(kunnanjohtaja)väittäävielä,että"arviointiohjelmanmukaisestitoteutettava
osallistuminenjavuorovaikutusantaakaikilleosallisillehyvänmahdollisuudenosallistua
ympäristövaikutustenarviointimenettelyyn."Joinfotilaisuudessailmeni,ettähanketahon
pyrkimysonminimoidakuuleminenkymmeneen(10)henkilöön,joidenpitäisiedustaakoko
yhdyskunnan4000–10000asukkaannäkemystähankkeesta.Epäilemättähesentekevät,
muttaTieokkaanlausunnossaosoitetaanvaltavasti,useasatakertaisestisuurempikuulemisen
tarve,mikäeivälttämättätulemitenkäänmuutenesiinkuinhenkilökohtaisestiesimerkiksi
vanhemmanväenosalta.
Em.otteetpäätösesityksestäosoittavat,mitenseon–jälleenkerranNastolassa–laadittuYVA
AO:takauniistimukaillen,muttakaikkeatotuuttatietoisestivääristellen.Valitettavasti
suurellaosallapäättäjistäeioletiedollisiaeikätaidollisiaedellytyksiäperehtyäedesnäin
laajastijasyvästi4000–10000asukkaan(äänestäjän)elämäänvaikuttavaanasiaansiten
kuinpitäisi,krittisestiarvioidenjasenmukaisestiomannäkemyksensämuodostaen.Heovat
täysinsenarmoilla,mitäjamitenesittelijä(kunnanjohtaja)katsookulloinkinhyväksiheille
kertoa.
YleensäNastolassapäätösesityksenloppuunonjovalmiiksikirjoitettulopputulos
"hyväksyttiinyksimielisesti".Sellainenonräikeäädemokraattisenpäätöksenteon
halveeraamista–ikäänkuinolettaen,ettäkaikkimitäesittelijäesittää,olisiainoajajumalinen
totuus,mistäeivoipoiketaeikäedeskeskustella.TällainentraditioonjohtanutNastolassa
aikojenkuluessatäydelliseen,vertaistaanhakevaanvirkamiesvaltaan,suorastaan
despotismiin."Yksimielistä"nastolalaistapäätöksentekokulttuuriaonjopamainittu
esimerkkinähyvästähallintokulttuurista–tosiasiassasenirvikuvasta.
Kuntaviranomainenpalkataanpalvelemaankuntayhteisöä.Pitkävirkakausi,kutenNastolan
johtavillakuntavirkamiehillä,aiheuttaakuitenkinvääristymiäsuuntaan,missäkuntalaiset
lopultaovatvainjohtavienviranomaistenhallintoalamaisia.Näinvoilähteäliikkeelleniinkin
järjenjakuntalaistenvastainenhankekuintämäuusikaatopaikka,missäNastolankunta
vieläpäkehtaatoimiahankevastaavana.Missäänedistyneemmässä,asukkaidenjaympäristön
edutjahyvinvoinninhuomioonottavassakunnassanäineiolisivoinuttapahtua.Nastolasta
näitäesimerkkejäonennestään,kutenkunnanvirkamiesjohdonvastahankaUudenkylän(ja
Villähteen)henkilöasemanaikaansaamiseenjaviimeksiUudenkylänkolmenkoulun
lopettamiseenjasamallavahvistetunkuntastrategianromuttamiseennauhataajaman
itäosasta.
Huhmarmäenkaatopaikkahankeonesittelijän(kunnanjohtajan)viimeinenmahdollinen
yritysennensivuunväistymistääntuhotalopullisestiUusikylätunnetuistasyistäelisiksi,että
Uudessakylässäonrohjettuasiantuntevastiarvostellaherkkähipiäisenvirkamiehentoimia
kumoamattominperusteinuseassayhteydessä,kutennyttässä.
LopullinenniittikunnanvirkamiesjohdonselkärangattomalleUusikylä‐vastaiselletoiminnalle
olise,ettäLahdenjaNastolanyhdistymissopimuksessaeisuljettupoiskaatopaikkaa
Nastolasta.NeuvotteluvaltitolivattäydellisestiNastolankäsissä.Olisitarvittuvainyksi
kielteinenlausuma,niintässäeinytkirjoitettaisiYVA‐vastineita.
Tähän–tähänkään–tarvittavaaselkärankaakunnanjohtajaltaeilöytynyt.
LIITE2
MIELIPIDE,ETELÄ‐SUOMENSANOMAT2015‐04‐01
Tieokasonitsenäinen,riippumatonjapuolueetonasiantuntijayritys,jokaantaaHuhmarmäen
kaatopaikastaedelläomanlausuntonsa.KuitenkinTieokasnäkeehyväksilainataseuraavaa
mielipidekirjoitusta,mikäontärkeäkannanottohankkeeseen.Tieokaseitunnekirjoittajaa
eikäoleollutyhteydessähäneen.Tieokkaanomalausuntoonlaadittuennentämän
kirjoituksennäkemistäjasaatettuluonnoksenatiedoksiUudenkylänavainhenkilöillejo
2015‐03‐26eliviikkoaennenmielipidekirjoituksenilmestymistä.
Tieokastoteaamielihyvin,ettätässämielipidekirjoituksessaesitettyäasiaaTieokaskäsitteli
johankkeeninfotilaisuudessa2015‐03‐03jaedellälausunnossaan.Tieokasyhtyykaikiltaosin
täydellisestiseuraavassamielipiteessäesitettyihinpainaviinjaasiantunteviinperusteluihin:
UUSIKYLÄ – taipuu vaan ei taitu. Kuva Kuninkaanharju Markku Sakari Meriluoto.
HAMELY/321/2015
Häme
14.2.2015
Jakelun mukaan
Nastolan kierrätyspuisto, Nastola
LAUSUNTOPYYNTÖ YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA JA KUTSU YLEISÖTILAISUUTEEN
Nastolan kunta on toimittanut Hämeen ELY-keskukseen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arviointiohjelman
Nastolan kierrätyspuistosta. YVA-arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan suunnitelma siitä, mitä vaihtoehtoja hankkeella on ja mitä ympäristövaikutuksia aiotaan selvittää ja millä menetelmillä.
Hämeen ELY-keskus pyytää lausuntoanne arviointiohjelmasta
17.4.2015 mennessä osoitteeseen Hämeen ELY-keskus, Ympäristö ja
luonnonvarat -vastuualue, PL 29, 15141 Lahti.
Hanketta ja arviointiohjelmaa esitellään tiistaina 3.3.2015 klo 18.00 alkaen Nastolan kunnantalon valtuustosalissa, osoite Pekkalantie 5. Arviointiohjelma tulee myös sähköisesti verkkosivulle osoitteeseen
www.ymparisto.fi/NastolankierratyspuistoYVA
Markku Paananen
Erikoissuunnittelija
LIITE
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma
JAKELU
Nastolan kunnanhallitus
Orimattilan kaupunginhallitus
Uudenmaan ELY-keskus, Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue
Päijät-Hämeen liitto
Etelä-Suomen aluehallintovirasto/Ympäristöterveysasiat
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala/Lahden seudun ympäristöpalvelut
Lahden tekninen ja ympäristötoimiala/Maankäyttö
Lahden kaupunki, kaupunginmuseo
Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA
HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
Kutsunumero 020 636 0130
Kirkkokatu 12
www.ely-keskus.fi/hame
PL 29, 15141 Lahti
Birger Jaarlin katu 15
PL 131, 13101 Hämeenlinna
HAMELY/321/2015
Häme
13.5.2015
Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue
Nastolan kunta
PL 4
15561 Nastola
LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA
Nastolan kunta on toimittanut 11.2.2015 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukseen (ELY-keskukseen) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arviointiohjelman (YVA-ohjelman),
joka koskee kierrätyspuiston perustamista Nastolan kunnan alueelle.
YVA-ohjelman on laatinut hankkeesta vastaavan toimeksiannosta
Ramboll Oy. Hämeen ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue toimii YVA-menettelyssä yhteysviranomaisena ja antaa
YVA-ohjelmasta yhteysviranomaisen lausunnon. Näiden tahojen yhteystiedot ovat seuraavat:
Nastolan kunta, PL 4, 15561 Nastola
Ramboll Oy, Ylistönmäentie 26, 40500 Jyväskylä
Hämeen ELY-keskus, Kirkkokatu 12, PL 29, 15141 Lahti
Hanketiedot
Lahden seudun ympäristöliiketoiminnan voimakkaan laajentumisen,
Lahdessa sijaitsevan Kujalan jätekeskuksen alueen kapasiteetin täyttymisen sekä tilan puutteen takia kierrätysliiketoiminnoille etsitään uutta
mahdollista sijoituspaikkaa. Kierrätyspuistoa ja jätteen käsittelykeskusta
suunnitellaan sijoitettavaksi Nastolan kunnan alueelle. Kierrätyspuiston
toimintaan kuuluvat jätemateriaalien vastaanotto, käsittely ja hyötykäyttöön ohjaaminen sekä maa-ainesten ja tuhkien käsittely hyötykäyttöön
ja hyödyntämiskelvottomien jätejakeiden loppusijoitus. Loppusijoitusalueet muodostuvat pysyvän jätteen, tavanomaisen epäorgaanisen jätteen ja vaarallisen jätteen loppusijoituksesta. Lisäksi alueelle suunnitellaan polttoaineen varastointialue. Hankealueelle sijoittuu lisäksi teollisuustontteja, joilla on myös mahdollista jatkokäsitellä jätteitä raakaaineiksi ja tuotteiksi. Lisäksi toimintakokonaisuuksiin sisältyy liike/yritystoiminnalle varattavia tontteja.
Hankkeella on seuraavat vaihtoehdot:
*VE0, hankkeen toteuttamatta jättäminen; kierrätyspuistoa ei toteuteta
eikä alueille tuoda uusia toimintoja.
_____________________________________________________
Suoritemaksu (hankkeesta vastaavalle)
8000 €
HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
Kutsunumero 020 636 0130
Kirkkokatu 12
www.ely-keskus.fi/hame
PL 29, 15141 Lahti
Birger Jaarlin katu 15
PL 131, 13101 Hämeenlinna
2/34
*VE1, itäinen alue; hankkeen toteuttaminen Kirviän hankealueelle Orimattilan kaupungin rajalle
Yritystoimintaa varten varataan 10 tonttia vt 12:n vierestä, kenttätoiminnoille 32 ha ja loppusijoitusalueiksi 17,5 ha. Lisäksi alueelle suunnitellaan sijoitettavaksi biopolttoaineen ja kivihiilen varastoalue/terminaali.
Loppusijoitusvaiheessa täyttötilavuus olisi noin 2,0 milj. m 3 täytön ulottuessa tasolle +150 m. Loppusijoitusalue muodostuu pysyvän jätteen,
tavanomaisen jätteen ja vaarallisen jätteen loppusijoitusalueista.
*VE2, läntinen alue; toteuttaminen Nastolan vanhan kaatopaikan pohjoispuoliselle Montarin alueelle
Yritystoimintaa varten varataan 7 tonttia vt 12:n vierestä ja 10 isoa teollisuustonttia, kenttätoiminnoille noin 30 ha ja loppusijoitusalueiksi noin
30 ha. Polttoaineen varastointi kuten VE 1:ssä. Loppusijoitusvaiheessa
täyttötilavuus olisi yhteensä 2,4 milj.m3 täytön ulottuessa tasolle +135
metriä. Loppusijoitusalue muodostuu pysyvän jätteen, tavanomaisen
jätteen ja vaarallisen jätteen loppusijoitusalueista.
YVA-menettely
YVA-menettelyä on tässä hankkeessa sovellettava YVA-asetuksen
hankeluettelon 6 §:n 11b) -kohdan perusteella: muiden jätteiden kuin
ongelmajätteiden fysikaalis-kemialliset käsittelylaitokset, joiden mitoitus
on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa, sekä biologiset
käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle
jätemäärälle.
YVA-menettely alkoi, kun Nastolan kunta toimitti YVA-ohjelman yhteysviranomaisena toimivalle Hämeen ELY-keskukselle. YVA-ohjelma on
hankkeesta vastaavan suunnitelma siitä, mitä vaihtoehtoja hankkeella
on ja mitä ympäristövaikutuksia aiotaan selvittää ja millä menetelmillä.
ELY-keskus kuulutti YVA-ohjelman nähtävillä olosta ja toimitti sen nähtäville. Kaikki, joiden oloihin tai etuihin hanke voi vaikuttaa, samoin kuin
ne yhteisöt ja säätiöt, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat
koskea, voivat ilmaista mielipiteensä arviointiohjelmasta. ELY-keskus
pyysi myös arviointiohjelmasta lausunnot.
Saatuaan mielipiteet ja lausunnot YVA-ohjelmasta ELY-keskus antaa
siitä yhteysviranomaisen lausunnon hankkeesta vastaavalle. Hankkeesta vastaava tekee tarvittavat ympäristöselvitykset YVA-ohjelman ja yhteysviranomaisen lausunnon mukaisesti ja kokoaa tiedot arviointiselostukseksi. Tässä hankkeessa sen on arvioitu valmistuvan vuoden 2015
syksyllä. YVA-selostuksesta pyydetään lausunnot ja mielipiteet ja pidetään yleisötilaisuus vastaavalla tavalla kuin YVA-ohjelmasta. ELYkeskus antaa lopuksi yhteysviranomaisen lausunnon arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä.
Hankkeen edellyttämät luvat
Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen ennen
kuin se on saanut käyttöönsä arviointiselostuksen ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon. Tämä koskee paitsi ympäristölupaa myös
3/34
muita hankkeen toteuttamisen edellyttämiä lupia. Hanketta koskevasta
lupapäätöksestä tai muusta päätöksestä on käytävä ilmi, kuinka arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto on otettu huomioon.
Eri menettelyiden yhteensovittaminen
Käynnissä ei ole ollut hankealuetta koskevia kaavoitusmenettelyitä, joiden kanssa YVA-menettelyä olisi ollut tarpeen yhteen sovittaa.
Arviointiohjelmasta tiedottaminen ja kuuleminen
Arviointiohjelman nähtävillä olosta kuulutettiin Nastola-lehdessä ja Orimattilan aluelehdessä 18.2.2015. Kuulutus ja YVA-ohjelma olivat nähtävillä 18.2.–17.4.2015 Nastolan kunnan ja Orimattilan kaupungin julkisten ilmoitusten ilmoitustaululla. YVA-ohjelma oli nähtävillä myös Nastolan pääkirjastossa ja Orimattilan kaupunginkirjastossa sekä sähköisesti
ELY-keskuksen
verkkosivuilla
osoitteessa
ymparisto.fi/hame/NastolankierratyspuistoYVA. Kuulutus oli sähköisesti ELYkeskuksen verkkosivuilla osoitteessa www.ely-keskus.fi/hame > Ajankohtaista > Kuulutukset. Hanketta ja arviointiohjelmaa esiteltiin yleisötilaisuudessa 3.3.2015.
Arviointiohjelmasta pyydettiin lausunnot Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueelta, Päijät-Hämeen liitolta, EteläSuomen aluehallintoviraston ympäristöterveydeltä, Lahden kaupungin
teknisen ja ympäristötoimialan maankäytöltä ja Lahden seudun ympäristöpalveluilta, Lahden kaupunginmuseolta, Elintarviketurvallisuusvirastolta, Orimattilan kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta ja
Nastolan kunnanhallitukselta.
Lausunnot
Uudenmaan ELYn liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue painottaa,
että liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa on syytä ottaa huomioon vt
12:sta tehdyt aikaisemmat selvitykset ja ulottaa liikenteellisten vaikutusten tarkastelu myös hieman pidemmälle kuin aivan hankkeen lähelle. Vt
12 osuudelle Joutjärvi–Uusikylä on valmistunut yleissuunnitelma ja se
on hyväksyttävänä Liikennevirastossa. Yleissuunnitelman laadinta välille vt 12 Uusikylä–Tillola on parhaillaan käynnissä. Nykyisellään vt 12 on
Nastola–Uusikylä osuudella leveäkaistatie ja liikenneturvallisuustilanne
on huono. Arvioinnissa on syytä kiinnittää huomioita erityisesti liittymien
toimivuuden ja toteutettavuuden tarkasteluihin. Arvioinnissa on syytä
keskittyä VE1 ja VE2 vaihtoehtojen nykyisiin liikennejärjestelyihin ja niiden soveltuvuuteen huomioiden raskaan liikenteen lisääntyminen, mutta
myös alueen asukkaiden arkiliikkumisen liikenneturvallisuuteen kohdistuvia vaikutuksia (erityisesti kävely ja pyöräily). Raskaan liikenteen lisääntymisellä voi olla vaikutuksia esim. liikkumiseen asutus- ja virkistysalueille sekä koulu- ja päiväkotimatkoihin. On tärkeää, että erilaisten
maankäyttömuotojen tuottamaa liikennettä yhteen sovitetaan mahdolli-
4/34
simman hyvin, esimerkiksi teollisuuden liikennettä ja paikallista liikennettä. Lisäksi on syytä varmistaa, että alueen asukkaat ovat valmiita liikenteellisiin vaikutuksiin. VE1:ssä nykyisiä ja mahdollisia uusia liittymätarpeita tulee arvioida kriittisesti. VE2:ssa liikennettä ohjautuisi mt 312
varrelle ja kyseisellä tieosuudella liikennemäärä on jo nyt tien tekniseen
tasoon nähden liian suuri. Raskaan liikenteen määrän kasvua ja vaikutuksia asukkaiden arkiliikkumisen liikenneturvallisuuteen on syytä arvioida kriittisesti. VE2 edellyttäisi eritasoliittymän toteuttamista. VE1 ja
VE2 osalta on arvioitava myös mahdollisia melu- ja tärinävaikutuksia
alueen asukkaisiin. VE0 eli hankkeen toteuttamatta jättäminen ei aiheuta liikenteestä aiheutuvien haittojen ja riskien lisääntymistä.
Lahden seudun ympäristöpalvelut kiinnittää huomiota siihen, että
YVA-ohjelmassa käytetään hankkeesta nimeä kierrätyspuisto. Suositeltavampaa olisi käyttää termiä jätteenkäsittelylaitos tai jätekeskus, mikä
kuvaisi hankkeen luonnetta paremmin kuin kierrätyspuisto. Biohajoavia
jätteitä on tarkoitus vastaanottaa hankealueilla vain poikkeustilanteissa,
jos Labio Oy:n käsittelylaitokseen tulee pitkäaikaisia poikkeustilanteita.
Tällöin käsiteltäville materiaaleille tarvitaan käsittely- ja loppusijoituspaikka. Haittaeläinten esiintyvyys ja hallintakeinot tulee arvioida normaali- ja poikkeustilanteissa. Hajuhaittoja voidaan olettaa syntyvän lietteiden ja biohajoavien jätteiden käsittelyssä. Toiminnasta asutukselle
aiheutuvat hajuhaitat ja hajun leviäminen tulee arvioida hajumallinnuksen avulla. Arviointiohjelman mukaan läntisen alueen osalta meluvaikutusten arvioinnissa käytetään aiemmassa YVA-hankkeessa tehtyjä melumallinnuksia. Alueella on tarkoitus käsitellä materiaaleja murskaamalla ja seulomalla, jotka ovat melua aiheuttavia toimenpiteitä. Aiempien
mallinnusten riittävyyttä arvioitaessa on otettava nämä toiminnot ja niiden sijoittuminen huomioon. Melun ja hajun osalta lähimpiä häiriintyviä
kohteita ovat läntisellä alueella asuinkiinteistöt ja ratsastustalli sekä itäisellä alueella asuinkiinteistöt ja laajennusalueen läheisyydessä yksittäisten talojen lisäksi taajama-asutus ja Kanervan koulu, johon on
suunnitteilla päiväkotitoimintaa. YVA-ohjelmassa kerrotaan vaikutuksia
arvioitaessa käytettävän olemassa olevia selvityksiä (mm. melu-, luonto- ja vesistöselvitykset). Ohjelmasta ei kuitenkaan tarkemmin selviä,
mitä selvityksiä aiotaan käyttää ja milloin ne on laadittu. YVAarvioinnissa hyödynnetään pääasiassa olemassa olevia aiemmin tehtyjä
luontoselvityksiä. Läntisen alueen rajaus on kuitenkin laajempi verrattuna aikaisemmin tehtyyn YVA-arviointiin seudullisesta maanvastaanottopaikasta. Luontoinventoinnit on tehty kesällä 2009. Koska inventoinneista on jo 6 vuotta ja suunnittelualue on aiempaa laajempi, on alueella
tarpeen tehdä tarkistus, jossa selvitetään, onko alueella tapahtunut
muutoksia ja inventoida aiemmin mahdollisesti inventoimattomat alueet.
Itäisen alueen osalta Uudenkylän osayleiskaavan laatimisen yhteydessä tehdyt luontoselvitykset ovat riittävät ja ajantasaiset. YVAarvioinnissa tulee selvittää, mitä haitta-aineita jätteiden loppusijoituksesta ja käsittelyalueilta voi muodostua, voivatko ne päätyä pintavesiin ja
kuinka laajalle vaikutukset ulottuvat. Vastaanottavan vesistön tila tulee
5/34
selvittää, jotta voidaan arvioida haittojen vaikutuksia. Hankealueet eivät
sijoitu yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeille pohjavesialueille, mutta alueilla voi kuitenkin muodostua pohjavettä. Tästä syystä hankealueiden vaikutusalueella olevat talousvesikaivot on kartoitettava ja
arvioitava mahdolliset toiminnan vaikutukset niihin. Kohdassa 11.2 käsitellään tarvittavia lupia ja päätöksiä. Kohdassa ei ole otettu esille, että
itäisellä alueella olevan puron luonnontilan muuttamiseksi on varauduttava hakemaan vesilain mukaista lupaa. Uudenkylän osayleiskaavaluonnoksessa on suunniteltu asutuksen laajenevan radan eteläpuolelle
uudenkylän rautatieasemalta itään. Toteutuessaan kierrätyspuistohanke
saattaisi heikentää asutuksen laajenemismahdollisuuksia radan eteläpuolelle ja heikentää alueen vetovoimaisuutta. Kokonaisuudessaan
hankkeen sijoittuessa näin lähelle taajama-asutusta on hankkeen sosiaaliset vaikutukset arvioitava huolellisesti. Lahden seudun ympäristöpalvelut on ottanut kantaa jätteenkäsittelyalueen sijoittumiseen antamassaan lausunnossa Uudenkylän osayleiskaavaluonnoksesta. Lausunnossa on todettu, että Uudenkylän liittymän lounaispuolelle esitetty
laajamittainen jätteenkäsittelyalue EJ/S-alue ei ole sovelias osoitettuun
paikkaan. Alue sijoittuu suhteellisen lähelle Uudenkylän taajaman asutusta, ja lähellä on lisäksi runsaasti haja-asutusta, muutamia taloja
myös Orimattilan puolella. Lisäksi alueeseen rajoittuva Huhmarmäen
alue Orimattilan puolella on suosittua ulkoilu-, retkeily-, marjastus- ja
sienestysmaastoa. YVA-ohjelmassa tulisi selvittää myös Kujalan jätekeskuksen laajentamismahdollisuudet yhtenä hankkeen toteutusvaihtoehtona VE 3:na. Kujalan jätekeskuksen laajennus voisi korvata kokonaan VE 1:n ja VE 2:n. Vaihtoehtona 4 voitaisiin tarkastella toiminnan
sijoittumista toisaalle.
Lahden kaupungin maankäyttö pitää tärkeänä, että ihmisten elinkeinot ja viihtyvyys -kohtaa täydennetään alueiden mahdollista virkistyskäyttöä koskevalla selvityksellä. Vaikutuksissa yhdyskuntarakenteeseen
hankesuunnitelmaa esitetään verrattavaksi nykyiseen maankäyttöön.
Arvioinnissa tulee ottaa huomioon suunnitelmissa esitetyt ja mahdollisesti vielä tarkentuvat yhdyskuntarakenteen muutokset ja asutuksen lisääntyminen. Tämä on tärkeää esimerkiksi vallitsevien tuulien suunnassa. Arvioitavat vaikutukset on esitetty kattavasti. Ihmisiin kohdistuvissa vaikutuksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan yhdyskunnan asukkaiden tarpeisiin sekä toiminnan aiheuttamiin mahdollisiin
satunnaisiinkin haittoihin, kuten hajuun.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto korostaa, että biojätteen käsittelystä ja varastoinnista aumoissa voi aiheutua hajua. Aluehallintovirasto pitää tarpeellisena, että mahdollisesti aiheutuvia hajuvaikutuksia lähiympäristöön ja hajuvaikutusten esiintymistiheyttä arvioidaan YVAselostuksessa. AVI pitää välttämättömänä, että riskit (häiriötilanteet
huomioiden) vedenottamoiden toimittaman talousveden laatuun arvioidaan. Arvioinnissa on huomioitava vaikutukset korvaavan veden saantiin, mikäli vedenottamon vesi ei olisi käytettävissä. AVI itää lisäksi tar-
6/34
peellisena, että hankkeen vaikutusalueella sijaitsevat talousvesikaivot
kartoitetaan ja arvioidaan hankkeen vaikutuksia talousveden laatuun ja
määrään. Tarvittaessa tulee arvioida myös korvaavan veden saantimahdollisuus. Arvioitaessa vaikutuksia talous- ja uimaveteen tulee ottaa
huomioon pilaantuneiden maiden varastoinnista ja loppusijoituksesta
mahdollisesti veteen siirtyvät haitta-aineet. Meluvaikutukset, ilma- ja pölypäästöt ja roskaantuminen tulee lisäksi arvioida huolellisesti ja riittävän kattavasti. Terveydellisesti herkät kohteet tulee esittää kartoilla ja
paikallisen terveydensuojeluviranomaisen olisi tärkeää olla mukana arviointimenettelyssä.
Päijät-Hämeen liitto on maakuntakaavatyössään tunnistanut tarpeen
suunnitella alueita erilaisten luonnonvarojen kierrätystä varten. Tähän
samaan tarpeeseen perustuu Nastolan kierrätyspuistohanke. Keväällä
2015 nähtäville tulevassa maakuntakaavaehdotuksessa on tarkoitus
osoittaa seitsemän luonnonvaralogistiikan kehittämisen kohdealuetta,
joista kaksi ovat Nastolan kierrätyspuiston vaihtoehtoiset alueet. Hankkeen arviointiohjelmassa esitetty kierrätys- ja muu toiminta sopii luonnonvaralogistiikan kehittämisen kohdealueiden tarkoitukseen. Kirviän
kierrätyspuistoalueen valtatien 12 pohjoispuolinen osa on tarkoitus esittää tulevassa maakuntakaavaehdotuksessa teollisuusalueena, mikä
myös sopii alueelle suunnitellun toiminnan luonteeseen. Nykyisessä
lainvoimaisessa maakuntakaavassa kierrätyspuiston alueita ei ole esitetty. Kaavassa ei myöskään ole esitetty sellaista muuta maankäyttöä,
joka olisi suoraan ristiriidassa kierrätyspuistotoiminnan kanssa. Lainvoimaisessa maakuntakaavassa Kirviän alueen länsipuolella on kuitenkin Lakeasuon suojelualue, johon kohdistuvat vaikutukset tulee selvittää
YVA-ohjelmassa esitetyn mukaisesti. Päijät-Hämeen liitto katsoo, että
YVA-ohjelmassa on kuvattu riittävän kattavasti arvioitavat ympäristövaikutukset ja käytettävät arviointimenetelmät ja että nämä ovat hankkeen
luonteen kannalta asianmukaisia.
Lahden kaupunginmuseo/Päijät-Hämeen maakuntamuseo katsoo,
että arvioinnissa tarkasteltavien kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten lisäksi tarkasteluun pitäisi ottaa myös muinaisjäännöksiin
mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset. Erikseen on kerrottu, miten arvioidaan vaikutuksia maisemaan, mutta ei kulttuuriympäristöön. Ko. seikkoja on syytä täydentää tai kirjata niin, että ne tulevat hankkeen aikana
otetuiksi huomioon.
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralla ei ole lausuttavaa hankkeen
ympäristövaikutuksiin tai niiden arviointiin liittyen. Yhtenä kierrätyspuiston toimintana arviointiohjelmassa on mainittu biohajoavien jätteiden
vastaanotto, jätteiden kompostointi ja käyttö maanparannusaineena.
Tähän liittyen Evira haluaa muistuttaa, että kompostointitoimintaa ja
kompostin käyttöä koskevat myös lannoitevalmistelain vaatimukset sekä mikäli alueelle vastaanotetaan eläinperäisiä sivutuotteita myös sivutuoteasetuksen vaatimukset.
7/34
Orimattilan kaupungin ympäristölautakunta haluaa nostaa esiin, että
Orimattilan kaupungin kannalta merkittävimmät ympäristövaikutukset
kohdistuvat sekä läntisen että itäisen vaihtoehdon osalta Orimattilan
pinta- ja pohjavesiin, ilman laatuun (pöly/hiukkaspäästöt, haju) sekä
luontoon ja sen monimuotoisuuden säilymiseen. Varsinaiset hankealueet eivät sijoitu pohjavesialueelle. Itäinen alue sijaitsee noin 400 metrin
etäisyydellä lähimmästä pohjavesialueesta, mutta sen laajennusalueen
suojavyöhyke kulkisi 50 metriä pohjavesialueen puolella. Läntinen alue
sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä pohjavesialueesta. Toiminnalla on
kuitenkin merkitystä alueella syntyvän pohjaveden määrään ja laatuun
laajoine asfalttikenttineen, halleineen ja loppusijoituspaikkoineen. Palojokeen, Sepänjokeen ja Kuivannonjokeen purkautuvalla pohjaveden
määrällä ja laadulla on olennaista merkitystä jokien virkistyskäytön kannalta. Orimattilalla on meneillään mittava yli 400 kiinteistönomistajaa
koskeva palojoen valuma-aluekunnostushanke Hämeen ELYkeskuksen kanssa. Yhteishanke on suora jatko Porvoonjoen seudulla
laaditulle monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelmalle. Kierrätyspuistohankevaihtoehdot ovat ristiriidassa tämän vesiensuojelua edistävän hankkeen kanssa. Heinämaan kylälle Sepänjoen veden laatu on
tärkeä virkistyskäytön kannalta. Orimattilan kaupungille Palojoen veden
laatu on tärkeää myös ydinkeskustan viihtyisyyden kannalta. Itäisen
alueen länsipuolella sijaitsevat Orimattilan kaupungin Huhmarmäen ja
Lakeasuon virkistysalueet. Itäinen kierrätyspuistohankevaihtoehto laskisi näiden virkistysalueiden arvoa huomattavasti mm. hajuhaittojen ja
muiden viihtyvyyshaittojen vuoksi. Palojoen, Sepänjoen, Kuivannonjoen
ja Lanskinjoen ekologisen tilan heikkeneminen jätevesikuormituksen ja
onnettomuusriskien kasvaessa köyhdyttää niiden vesiekosysteemejä
radikaalisti. Samalla Orimattilan asukkaiden viihtyvyys laskee ja virkistysmahdollisuudet jokien varsilla pienenevät olemattomiin. Kuivannon
vesikunnan vedenottamon sijainti aivan Kuivannonjoen varrella aiheuttaa pintavesiriskin vedenottamon pohjaveden laadulle. Vedenottamossa
on jo nyt todettu sekä bakteeri- että torjunta-aineriskit, jotka vaativat lisäselvityksiä. Kuivannonjoen veden laatuun ei saa tulla olennaisia lisälaaturiskejä kierrätyspuiston vesistä. Pelkkä laskeutusallas hiekkasuodatuksineen ei takaa riittävää suojaa Kuivannon vedenottamolle
ja tulee vaarantamaan 150 kiinteitön vesihuollon turvaamisen. Ympäristölautakunta katsoo, että kierrätyspuiston laajojen alueiden likaiset, kylmät vedet eivät sovellu nastolan pienen jätevedenpuhdistamon puhdistettavaksi. erityisesti jätevesihuippujen aikana puhdistamo ei pysty toimimaan asianmukaisesti. Tapahtuisi ohijuoksutusta suoraan Palojokeen, jonka ekologinen tila on jo nyt välttävä eli luokituksen mukaan toiseksi huonoin. Tällainen vastuuton toiminta ei ole KymijoenSuomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaista.
Kaikki käsiteltävät hule-/jätevedet tulisi ensisijaisesti johtaa puhdistettuina Kymijoen suuntaan tai toissijaisesti pumpata isommalle jätevedenpuhdistamolle. Ympäristölautakunta katsoo lisäksi, ettei Orimattilan puoleisia osakaskuntia ole riittävästi erikseen kuultu ympäristövaikutusten
8/34
arviointiohjelman johdosta. Kierrätyspuiston toiminnasta aiheutuu molemmissa vaihtoehdoissa Orimattilan ilman laadun huonontumista. Tämä on jo nyt todettavissa Kujalan toiminnan aiheuttamissa hajuhaitoissa
Karistossa. Vaihtoehtojen välissä, itäistä vaihtoehtoa lähellä, on Lakeasuon maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu suoalue, joka on luonnontilainen ja erittäin hyvälaatuinen kohde. Maakuntakaavan suojelumääräysten mukaan alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa Lakeasuon suojeluarvoja. Ympäristölautakunta
on vaihtoehdon 0 kannalla eli hankkeen toteuttamatta jättämisen kannalla.
Orimattilan kaupunginhallitus yhtyy kaupungin ympäristölautakunnan
mukaiseen lausuntoon ja korostaa lisäksi, että tehty YVA-ohjelma on
riittämätön pinta- ja pohjavesien osalta.
Nastolan kunnanhallituksen näkemyksen mukaan kierrätysterminaalin YVA-ohjelma on laadittu kattavasti ja siinä on kerrottu selkeästi
hankkeen tavoitteet ja suunnitteilla olevan toiminnan laatu ja laajuus. Lisäksi arviointiohjelmassa on kuvattu kattavasti arvioinnissa mukana
olevat vaihtoehdot ja näiden alueiden nykytilanne. YVA-ohjelmaan tulisi
lisätä vaihtoehto, jossa tarkastellaan laajenemismahdollisuuksia nykyisen Kujalan jätekeskuksen lähialueille. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon 1.1.2016 tapahtuva kuntaliitos. Lisäksi arviointiohjelmassa tulisi
ottaa huomioon alavaihtoehtona tarkastelu, jossa hankealuetta VE1 ja
VE2 tarkastellaan puhtaasti kierrätyspuistona, joiden alueella ei ole sallittua jätteiden loppusijoittaminen. Arviointiohjelman mukaiset arvioitavat
ympäristövaikutukset ja arviointimenetelmät ovat kattavat ja antavat hyvän kuvan hankkeen vaikutuksista luonnonympäristöön, yhdyskuntarakentamiseen ja maisemaan sekä ihmisiin. Lisäksi arviointiohjelman mukaisesti toteutettava osallistuminen ja vuorovaikutus antaa kaikille osallisille hyvän mahdollisuuden osallistua ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn.
Nastola-seuran puheenjohtaja katsoo, että VE1 sijaitsee liian lähellä
Uudenkylän uutta rautatieasemaa. Rautatieaseman lähelle tulee sijoittaa ainoastaan sellaisia toimintoja, jotka nostavat Uudenkylän arvoa
asuinalueena. Uudenkylän rautatieaseman lähialue on suunniteltava yhtenä kokonaisuutena kahden kunnan yhteistyönä, kuntien yhteisellä
osayleiskaavalla. Vaihtoehtoisille kahdelle alueelle ei tule järjestää loppusijoitusta. Loppusijoitus on Uudenkylän osayleiskaavaluonnoksen
vastaista. Nykyinen kaatopaikka Kujalassa on riittävä. Kujalan on arvioitu riittävän jopa sadaksi vuodeksi nykyiselläkin käyttötasolla (HAMK,
Selvitys energiantuotantoon soveltuvista jätteistä Kanta- ja PäijätHämeessä, 2010). Maa-aineksia ei tule ottaa vastaan kierrätyspuistoihin
tai kaatopaikka-alueille. Ne tulee käyttää yhdyskuntarakentamisessa tai
maisemoida syntypaikoillaan. Seudullisesti olisi esitystä parempi ratkaisu, mikäli kierrätyspuisto sijoitettaisiin Lahden kaupunkikeskustan länsipuolelle. Tällöin kaupungin läpäisevä liikenne vähenisi. Liikenneturvalli-
9/34
suusriskit ja melu- ja pölyhaitat sekä vesien pilaantumis- ja maisemahaitat lisääntyvät hankkeen toteutuessa. Kaikki nämä haitat on huolellisesti
arvioitava. Hankkeen vaikutusalue on myös rajattava riittävän suureksi
eri vaikutusten mukaan.
Ei kaatopaikkaa Nastolan Montariin tai Uuteenkylään -adressissa
(752 nimeä) kritisoidaan voimakkaasti hanketta ja sitä koskevaa tiedotusta. Nastolan ”kierrätyspuistoa” eli kansankielelle suomennettuna kaatopaikkaa on viety eteenpäin nopealla vauhdilla ja harhaanjohtavalla
viestinnällä. Vähintään puolet kaatopaikalle tuodusta jätteestä jää Nastolaan loppusijoitukseen, mikä kertoo aivan muusta kuin kierrättämisestä. Tavanomaisten jätteiden lisäksi sijoitettavaksi tulee vaarallisia teollisuus- ja rakennusjätteitä, kuten asbestia, saastunutta tuhkaa ja teollisuuden prosessien vaarallisia jäännösjätteitä. Vaarallisia jätteitä on
suunniteltu kuljetettavan myös asuinalueiden läpi. kaatopaikalla on tarkoitus käsitellä hajuhaittaa aiheuttavia lietteitä sekä mahdollisia biojätteitä, kuten pilaantuneita elintarvikkeita. Hajuhaitat kulkeutuvat helposti
useiden kilometrien päähän. Jätteiden kuljettaminen läheltä taajamaaluetta ja jopa asuinalueen läpi aiheuttaa huomattavaa roskaantumista,
melu- ja pölyhaittojen lisääntymistä sekä liikenneturvallisuuden heikkenemistä. Pelkkä kaatopaikan sijoittuminen Nastolaan laskisi alueen kiinteistöjen arvoja useilla kymmenillä prosenteilla, itse asiassa pelkkä
suunnittelukin aiheuttaa samaa! Kaunista luontoa korostava Nastolabrändi kokisi erittäin kovan kolauksen.
Ei kaatopaikkaa Nastolan Montariin -kansalaisadressin kokoaja
henkilö A ja 192 muuta allekirjoittajaa vastustavat jyrkästi suunniteltua kierrätyspuistohanketta Nastolan Montariin. Adressin allekirjoittajat
toistavat jo yleisötilaisuudessa 3.3.2015 esittämänsä kannanoton, jonka
mukaan suunniteltu hanke toteutuessaan aiheuttaisi korvaamattomia
vahinkoja alueen asutukselle, elinkeinojen harjoittamiselle ja yleiselle
imagolle. Suurimmat haitat johtuvat siitä, että suunniteltu jätteenkäsittelyalue on aivan liian lähellä asutusta, alueen käytön vaatima liikennemäärä on suuri ja olemassa oleva rautatien alikulku ja sille johtava tiestö ei siihen sovellu. Allekirjoittajat vaativat, että hankkeessa päädytään
0-vaihtoehdon kannalle.
Uudenkylän kyläyhdistys ry on kerännyt 594 sähköistä allekirjoitusta sekä 25 nimeä adressiin, jossa vaaditaan, ettei Uuteenkylään tule
jätteenkäsittelyaluetta suunnitellulle Kirviän hankealueelle. Adressin allekirjoittaneet vastustavat jätteenkäsittelyalueen perustamista Nastolan
Uuteenkylään Kirviän hankealueelle. Alue on liian lähellä taajamaasutusta jätteenkäsittelyyn ja jätteiden loppusijoituspaikaksi. Melu-, haju-, pölyhaitat kulkeutuvat taajamaan puhumattakaan jätteiden ympärillä
asuvista eläimistöistä, jotka eivät ihmisen rakentamia rajoja kunnioita.
Haluaisitko vaarallista ja hyödyntämiskelvotonta jätettä haudattavan
naapuriisi? Muuttaisitko kaatopaikan naapuriin? Hankkeesta on tiedotettu harhaanjohtavalla nimellä Nastolan kierrätyspuisto. Todellisuudessa
10/34
kierrätyspuiston toimintaan kuuluu paljon muuta kuin kierrätys tai jatkokäsittely, nimittäin loppusijoitus hyödyntämiskelvottomille jakeille. Ongelma jätteistä on yhteinen. Vaikutetaan siis jätteen syntyyn mieluummin kuin siihen, että etsitään ja rakennetaan sille hautauspaikkaa. Rahat ja aivot jätemäärän pienentämisen kehittämiseen, ei paikan rakentamiseen. Suunniteltu alue on jätteenkäsittely- ja sijoituspaikaksi liian
arvokasta luontoympäristöä.
Nastolan luonnonsuojelu ry:n puheenjohtaja esittää, ettei Nastolaan
perusteta YVA -hankkeessa esiteltyä kierrätyspuistoa, siis kaatopaikkaa. Yhdistys kannattaa lämpimästi kierrätystä sekä kaikkia toimia, joilla
yhteiskunnassamme syntyvän jätteen määrää saadaan pienenemään.
Mutta jätteitä ei tule käsitellä missä tahansa. Nastolan luonnonsuojeluyhdistys esittää, että Nastolaan kaavaillut jätteenkäsittelyyn liittyvät toiminnat sijoitetaan nykyisen Kujalan kaatopaikan yhteyteen. Tällainen
selvitys tulisi tehdä ennen kuin Nastolan jätteenkäsittelyalueiden YVA menettelyä jatketaan tämän pitemmälle. Nastolan kunnanvirastolla järjestetyssä YVA-hankkeen esittelytilaisuudessa Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n edustaja totesi, että Kujalan kaatopaikan aluetta olisi mahdollista laajentaa idän suuntaan. Tähän asti itään päin laajentumisen on estänyt vastaan tuleva Nastolan kunnan raja. Nastolan kunta ja Lahden
kaupunki yhdistyvät 1.1.2016 uudeksi Lahden kaupungiksi, joten Kujalan jätteenkäsittelyalueen laajentaminen itään päin oli tästä näkökulmasta mahdollista. Logistisesti Kujala olisi myös Uuttakylää ja Montaria
parempi vaihtoehto. Jätteenkäsittelyalueelle on ilmeisesti tarkoitus mm.
prosessoida polttoainetta Kymijärven voimalaitokseen. Suuri osa poltettavasta jätteestä syntyy nykyisen Lahden kaupungin alueella ja Kymijärven voimalaitokselle on jätepolttoaineelle Kujalasta huomattavasti lyhyempi kuljetusmatka kuin Nastolasta. Tärkein syy, miksi Nastolaan ei
voi perustaa kaatopaikkaa nyt YVA -menettelyssä esitetyille alueille on
liian lyhyt matka asutukseen. Uudenkylän ja Montarin vaikutuspiiriin jää
merkittävä osa Nastolan nauhataajaman väestöstä. Uudessakylässä
vieressä on Rakokivi ja Montarin läheisyydessä Kirkonkylä ja osin Villähde. Molemmat kaavaillut jätteenkäsittelyalueet sijaitsevat tiheän asutuksen eteläpuolella. Koska etelän ja lounaan väliset tuulet ovat vallitsevia, puhaltaa tuuli kaatopaikan hajut suoraan asutuksen päälle. Nastolan yleisötilaisuudessa saattoi saada käsityksen, jonka mukaan tärkein
syy uuden kaatopaikan perustamiseen on jätteen loppusijoitus, siis perustaa uusi perinteinen kaatopaikan penkka. Tällainen jätteiden sijoittaminen asutuksen viereen ei saa olla mahdollista. Ympäristöarvojen näkökulmasta jätteenkäsittely tulee keskittää Lahden seudulla yhteen
paikkaan, eli Kujalaan. Kujalan ympäristökuormitus ei juuri kasva, vaikka sinne perustettaisiin uusi kierrätyspuisto. Toisin on Nastolassa Montarissa ja Uusikylässä.
TIEOKAS
Henkilö B esittää ehdottomana kantanaan, että ”kierrätyspuistoa” ei
saa sijoittaa Nastolan alueelle, ei Uuteenkylään eikä Montariin, vaan pitää valita VE0, eli kaatopaikkaa ei rakenneta. Hankkeen valmistelu on
11/34
keskeytettävä välittömästi tämän lausuntovaiheen jälkeen huhtikuuta
2015 ja todettava, että sitä ei pidä toteuttaa vakavien ympäristö‐ ja yhteiskunnallisten seuraamusten vuoksi perustein. Uudenkylän osayleiskaavasta pitää poistaa kaikki suunniteltua kaatopaikka‐aluetta osoittavat
merkinnät, jotka esiintyvät versiossa 2014 ja palauttaa yleismerkintä M
koko alueelle version 2013 mukaisesti, pois lukien T‐ ja TP‐merkinnät,
ja Tieokkaan korjaamat luonnonarvomerkinnät tulee merkitä ko. asiakirjan mukaisesti. Ainakin Uudenkylän hankealueen osalta konsultti (hanketaho) esittää niin paljon niin vääriä, niin puutteellisia, niin asiantuntemattomia ja niin tarkoitushakuisia tietoja, että konsultin (hanketahon)
työn pitää viranomaisen loppuarvioinnissa katsoa epäonnistuneen tehtävässä luoda asiantunteva, puolueeton, objektiivinen arviointipohja
YVA‐prosessille. Arviointiohjelmassa (YVA‐AO) näkyy paitsi konsultin
(hanketahon) asiantuntemattomuus myös tavanomainen niukasta kustannusresurssista aiheutuva kiire työhön paneutumisessa ja hanketahon tarkoitushakuinen vaikutus. Konsultti on tavan mukaan kirjoittanut
sellaisen arviointiohjelman kuin maksaja eli hanketaho on halunnut tavoitteidensa mukaisesti eikä suinkaan objektiivisen harkinnan pohjaksi,
koska objektiivista harkintaa ei esiinny, vaan lopputulos on ennalta
määrätty. Pyydän, että yhteysviranomainen erityisen huolellisesti ja yksityiskohtaisen tarkasti vertaa kolmea lausuntoa, mitkä ovat antaneet
Nastolan kunnanhallitus, Orimattilan kaupungin ympäristölautakunta ja
Tieokas. Yhteysviranomainen voinee tehdä näistä kolmesta lausunnosta päätelmät siitä, missä määrin Nastolan kunnanhallituksen lausunto
poikkeaa kahdesta muusta tai toisinpäin. Päätelmänsä perusteella yhteysviranomainen arvioinee, voiko Nastolan kunta lausuntonsa jälkeen
enää toimia hankkeessa hankevastaavana tai yleensä missään roolissa, etenkään asukkaiden eli veronmaksajien edun toteuttajana. Tällaisen tilanteen vallitessa ainoa johtopäätös voi olla vain päätyminen vaihtoehtoon VE0 ja katsoa hankkeen epäonnistuneen ja kaatuneen jo ensimmäiseen lausuntovaiheeseen, muun muassa Nastolan kunnan erittäin epäasiallisen, tarkoitushakuisen sekä asukkaiden ja ympäristön
edut täysin sivuuttaneen menettelyn vuoksi. Huhmarmäen kaatopaikkahanke pitää keskeyttää ja siihen liittyvät asiat alistaa Uudenkylän
osayleiskaavan valmisteluun erillisenä prosessina, mikä toteutetaan
MRL 110 §:n mukaisena kehittämistarkasteluna. Vaatimus perustuu siihen, että lyhyessä ajassa Uudessakylässä lähialueineen on syntynyt
uhka käynnistyä eri tahoilla laajamittaista räjäytys‐, louhinta‐, murskaus‐, maansiirto‐ ja kuljetustoimintaa, mikä merkittävästi uhkaa Uudenkylän taajaman asukkaiden ja ympäristön elämää. Kokonaisuuden hallinta
ei ole tällä hetkellä kenenkään käsissä, vaan vaatii puolueettoman ylikunnallisen viranomaisen (Päijät‐Hämeen liitto) ohjausta. Tällöin tulee
hankkeiden merkittävien haitallisten yhteisvaikutusten perusteella sovellettavaksi määräys YVAn tarpeesta kaikilla kaivualueilla yhteisesti, ei
pelkästään Huhmarmäen kaatopaikan hankealueella. Vaadin, että koko
em. kehittämisalueelle laaditaan luonnonympäristöjen osalta ympäristövaikutusten arviointiselvitys myös Selkosaarenkallioille ja Kolunkankaalle. Nämä kohteet on liitettävä Uudenkylän osayleiskaavan luonnokseen
12/34
samalla periaatteella kuin kaava‐aluetta alun alkaen laajennettiin betonitehtaan kohdalla Nastolan kirkonkylän (Nastolanharjun taajamanosan)
puolelle. Päijät‐Hämeen liiton antaman tiedon mukaan MRL 110 §:n soveltaminen Tieokkaan esittämällä tavalla on mahdollista osayleiskaavatyön yhteydessä. Lähdeluettelosta puuttuu nimenomaan Uudenkylän
osalta yksityisen erityisasiantuntijan Tieokkaan laatima kattava julkinen
tietoaineisto. Se on kuitenkin pitkään ollut nähtävissä sivuilla
www.tieokas.fi ja on monelta osin parempaa kuin usein minimiajassa
pintapuolisesti ja vailla paikallistuntemusta aikaansaatu viranomaistieto.
Henkilöt C ja D kritisoivat hanketta ja toteavat, että hankkeen koko,
päästöt, päästöjen käsittely on YVA-ohjelmassa kokonaan kuvaamatta.
Koska näitä ei ole kerrottu, ei ole mahdollista ottaa kantaa, onko arviointi riittävää. Myöskään arvioinnissa käytettäviä menetelmiä ei ole kerrottu
lainkaan. Suunnitelma arviointimenettelyn ja siihen liittyvän osallistumisen järjestämisestä puuttuu kokonaan. Tästä syystä Nastolan kunnan
esittämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma ei ole YVA-lain mukainen. Lisäksi hanke ei ole Nastolan hyväksyttyjen strategioiden ja käytäntöjen mukainen. Kirviän hankealueelle suunniteltu kaatopaikka ei ole
Valtioneuvoston kaatopaikkoja koskevan päätöksen mukainen, koska
kierrätyspuistoon on tulossa teollisuusjätteen loppusijoituspaikka
(=kaatopaikka), joka on suunniteltu sijoittuvan asutuksen välittömään
läheisyyteen. Suunniteltavalle kierrätyspuistotoiminnalle kaatopaikkoineen tulee etsiä vaihtoehtoinen sijoituspaikka, jolla on riittävä etäisyys
asutukseen. Tämä arviointiohjelma ei täytä YVA-lain vaatimuksia miltään osin. Puute koskee kaikkia vaikutuksia; maa- ja kallioperä, pohjavedet, pintavedet, kasvillisuus, eläimet ja luonnonsuojelu, luonnonvarojen hyödyntäminen ja jätehuolto, yhdyskuntarakenne ja maankäyttö,
kaavoitustilanne (puuttuu kokonaan kansalaisten vaikutusmahdollisuus
kaavaan). Näin merkittävästä kaatopaikkahankkeesta tulee olla paljon
enemmän osallistamista. Laki edellyttää suunnitelmaa arviointimenettelyn ja siihen liittyvän osallistumisen järjestämisestä mutta tämä puuttuu
ohjelmasta kokonaan. Ei ole tietoa kuka voi osallistua, missä ja miten.
Tämä tulee suunnitella kokonaan uudelleen, jotta on mahdollista arvioida onko osallistumisen mahdollisuus riittävää. Edellytämme Arviointiohjelman hylkäämistä ja asian palauttamista uudelleen asianmukaiseen
valmisteluun. Erityisesti edellytämme VE1:n (itäinen alue) hylkäämistä
ja uusien vaihtoehtojen tarkastelua sellaisesta paikasta, jossa kaatopaikka on riittävän etäällä asutuksesta (vähintään 5 km).
Henkilöiden E ja F näkemyksen mukaan kyse on ensisijaisesti bisneksestä, jossa alueelle tuodaan jätettä ties mistä asti. Hankkeen esittelytilaisuudessa selvisi suunnitelmien olevan varsin pitkällä ja hanketta valmistellun kaikessa hiljaisuudessa. Kannattaisiko sittenkin panostaa jo
olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämiseen ja Kujalan alueen laajentamiseen? Mahdollisuuksia siihen olisi, mikäli halua löytyisi. MALaiesopimuksen, jossa kunnat sopivat keskenään ja valtion kanssa
maankäytöstä, asuntotuotannosta ja liikennehankkeista, tavoitteena on
13/34
parantaa kaupunkiseutujen toimivuutta ja kilpailukykyä sekä kuntien tasapuolista kehittämistä. Kuntaliitoksen toteutuessa mitä tarkoitetaan
kaupunkiseudulla? Eikö siihen silloin kuulu nykyisen Nastolan kunnan
alue myös? Tarkoittaako alueiden tasapuolinen kehittäminen meille
nastolalaisille jatkossa ydinkeskustan kaatopaikkana ja teollisuuden takapihana toimimista ja jo olemassa olevan asutuksen unohtamista?
Kunnollisten liikenneyhteyksien toteuttaminen tekee Montarin vaihtoehdosta miljoonia euroja kalliimman toteuttaa. Toteutuessaan hanke johtaisi merkittävään liikenteen, erityisesti raskaan liikenteen lisääntymiseen. Tämä lisää tienkäyttäjien turvallisuusriskejä merkittävästi. Hankkeen esittelytilaisuudessa Ramboll Oy:n edustaja kertoi aiempien YVAselvitysten, mm. melumallinnusten hyväksikäytöstä. Tarkoittaako tämä
sitä, että uusia arvioita ei tehdä? Miten voidaan kuvitella tilanteen olevan ennallaan verrattuna vuoden 2008 tilanteeseen? Mm. Veljeskylän
osalta tilanne on muuttunut melun osalta oleellisesti metsien aukko- ja
harvennushakkuiden sekä teollisuustoiminnan muutosten seurauksena.
Tällä hetkellä ovat käynnissä radanvarren hakkuut, jotka jälleen muuttavat tilannetta. Arviointiohjelmassa todetaan alueen virkistyskäytön olevan vähäistä. Muun muassa alueen metsäautoteitä käytetään kuitenkin
aktiivisesti lenkkeilyyn, pyöräilyyn ja ratsastukseen. Alueella sijaitsevan
ratsastuskoulun merkitys niin lasten kuin aikuistenkin virkistykseen ja liikuntaan on merkittävä. Alueen rasitteiksi ei ohjelmassa nimetä nykyisin
muita merkittäviä melulähteitä kuin rata ja valtatie 12. Tässä kohdin
unohdetaan Veljeskylän osalta teollisuus täysin. Kaiken kaikkiaan Veljeskylän rasitteena on kaksi kaatopaikkaa, jätevedenpuhdistamo, teollisuusrata ja vt 12 sekä pääosin sorakuopille suuntautuva raskas liikenne. kaikkien näiden haitalliset vaikutukset ovat vain lisääntyneet vuosien
mittaan. Toteutuessaan hanke tuo tullessaan laajalti lieveilmiöitä: melu-,
pöly- ja hajuhaittoja sekä haittaeläimiä. Hankkeella on negatiivinen vaikutus suoraan ja oleellisesti oloihimme sekä etuihimme, niin asumiseen,
vapaa-ajan harrastamiseen kuin taloudelliseen asemaan. Tämän vuoksi
vastustamme kaatopaikan toteutumista läntiselle alueelle Nastolan
Montariin.
Henkilö G haluaa aluksi antaa henkilökohtaisesti sekä kaikkien yhtiöittensä puolesta moitteen alueellisen/paikallisten yrittäjäjärjestöjen (Päijät-Hämeen yrittäjät, Nastolan Yrittäjät, Orimattilan Yrittäjät, Orimattilan
pienyrittäjät, MTK-Orimattila) jättämisestä pois lausuntopyynnön jakelulistalta, yritysvaikutusten arvioinnin laiminlyömisestä sekä yleisesti elinkeinoelämän heikosta osallistamisesta hankkeen valmisteluun. Asiasta
tiedottamisen olemattomuus ja nopea aikataulu ovat vaikeuttaneet elinkeinoelämän osallistumista hankkeen vaikutusten arviointiin. Kenties jopa tarkoituksenmukaisesti harhaanjohtavasti muotoiltu hankkeen nimeäminen ”Kierrätyspuisto” asettaa erittäin kyseenalaiseksi YVAmenettelyn ensimmäisen vaiheen toteutuksen. Käytännössä esim. hankeen todellisesta sisällöstä asianomaisille, mm. kuntalaisille, tiedottaminen on jäänyt yksityisten tahojen harteille. Luvussa ”Maisema ja kulttuuriympäristö” Nastolan Aurinkolinnasta on esitetty osin virheellisiä tietoja.
14/34
Aurinkolinna on toiminut tuberkuloosiparantolana, mutta myös sotasairaalana, keskushermostovammaisten lasten sairaalana sekä pakolaisten vastaanottokeskuksena. Rakennusta ei ole saneerattu vuokraasunnoiksi eikä saneeraushanke ole vielä lähelläkään loppua. Kiinteistöön tulee noin 30 yksityisesti omistettua huoneistoa, joista suurin osa
omistusasuntoja. Kiinteistön kulttuurihistoriallista arvoa on tarkoitus korostaa ja tehdä rakennuksesta maakunnallisesti arvokas kulttuurinähtävyyskohde kunnostamalla piha-alueet ja julkisivu sekä rakentamalla
maanpäällisen kellarikerroksen osaan vierailijoita palveleva kahvila/lounaskahvila. Kaatopaikkasuunnitelman tultua julkiseksi kulttuurimatkailuun liittyvät hankkeet on jouduttu laittamaan jäihin. YVAarviointiohjelmassa on jätetty kokonaan käsittelemättä hankkeen vaikutukset yksityiseen omaisuuteen, pääasiassa kiinteistö- ja asuinhuoneisto-omistuksiin, ja sitä kautta ihmisten varallisuusasemaan. Montarin sijoitusvaihtoehdossa jätteenkuljetukset on suunniteltu toteutettavaksi
Kouvolantietä pitkin, jonka varrella on runsaasti asuinalueita, mm. Aurinkolinna, sekä lähellä tietä myös päiväkoti. Kaatopaikasta on tarkoitus
tulla erilaisten vaarallisten jätteiden loppusijoituspaikka. Arviointiohjelmassa on kuitenkin jätetty täysin huomioimatta valtioneuvoston päätös
valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jossa mm. linjataan, että
vaarallisten aineiden kuljetusreitit on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista ja yleisten toimintojen alueista. Vaarallisten aineiden kuljetusreiteissä tulee pitäytyä olemassa oleviin kuljetusreitteihin, joihin kuuluu
mm. valtatie 12, mutta ei Kouvolantie. YVA-ohjelmassa on käsitelty hajuhaittoja yhdellä ainoalla lauseella, mikä on räikeässä ristiriidassa asian merkittävyyden kanssa. Lisäksi on perusteetonta ja harhaanjohtavaa
sanoa, että hajuhaitta olisi vain ajoittaista. Hajun aiheuttajat olisi pitänyt
yksilöidä tarkemmin ja hajuhaitat käsitellä omana asiakokonaisuutenaan. Kaatopaikasta on tarkoitus tulla myös vaarallisen jätteen loppusijoituspaikka. Vaarallisiksi luokiteltavia rakennus- ja teollisuusjätteitä ei
ole millään tavalla yksilöity. Koko hankkeen valmistelua leimaa epämääräisyys ja taustalla olevien intressien piilottelu. Hanketta on valmisteltu
kiireellä sekä ilman viestintää niin Nastolan, Orimattilan kuin Lahdenkaan kuntalaisille, yrittäjille ja valtuustoille. Todellinen tarve kaatopaikan
sijoittamiselle tällaisella aikataululla juuri näille selvittelyn kohteena oleville alueille jää erittäin kyseenalaiseksi, kun taustalla on Lahden kaupungin ja sen kokonaan tai osittain omistamien yhtiöiden omat intressit,
jotka näyttävät kytkeytyvän Nastolan ja Lahden kuntaliitokseen. Mikäli
Nastolan kunta olisi tehnyt yritysvaikutusten arvioinnin, johon se on aiemmin sitoutunut, olisi myös arviointiohjelmaan saatu paremmin huomioitua hankkeesta elinkeinoelämälle tulevia vaikutuksia.
Suomen ratsastajainliitto ry:n pääsihteeri toteaa, että Nastolan Urheiluratsastajat ry on yli 220 jäsenen Suomen ratsastajainliiton jäsenseura, jäsenistä pääosa on Ratsutalli Uusmattilassa harrastavia tuntiharrastajia. Talli tarjoaa ainutlaatuisen lähiliikuntapaikan Nastolan ratsastuksen harrastajille. Ratsastusharrastuksen kannalta tärkeät olosuhteet puuttuvat useista kunnista. Ratsastusurheilun ja harrastuksen kehit-
15/34
tyminen on ollut täysin riippuvainen Nastolan Urheiluratsastajien ja Ratsutalli Uusmattilan tapaisista hevosalan toimijoista. Nastolan kunnan
kierrätyspuistosuunnitelma pakottaa ratsastusharrastajat ahtaalle alueelle, mikä vaarantaa kaikkien alueella liikkuvien turvallisuuden. Montarin kierrätyspuistohanke vaarantaa monin tavoin ratsastusharrastustoiminnan sekä hevosten pidon kaatopaikan naapurissa. Toiminta vaarantuu merkittävästi pölyn, melun, kemikaali- ja hajuhaittojen sekä liikennemäärien lisääntymisen johdosta. Suomen ratsastajainliitto toivoo, että
Nastolan kunnan suunnittelijat ottavat huomioon hevostalouden ja toiminnan tarpeet Montarin alueen suunnittelussa ja että alan toimijoita
ja harrastajia kuullaan sekä kuunnellaan tässä prosessissa.
Nastolan Urheiluratsastajat ry:n puheenjohtaja ja 184 muuta allekirjoittajaa vastustavat ns. kierrätyspuiston rakentamista lasten ja nuorten harrastuspaikan naapuriin Nastolan Montariin pääosin samoilla perusteilla kuin Suomen ratsastajainliitto ry lausunnossaan. Lisäksi todetaan mm., että ratsastuksen liikuntapaikat ovat yksityisten yrittäjien rakentamia. Näin ollen talliyrittäjien toiminnan vaarantuminen kohdistuu
suoraan seuran jäsenten harrastusmahdollisuuksiin ja sitä kautta seuran toimintaan. Kaatopaikka ja jätteiden käsittelyalue sijaitsee vain 400
metrin päässä tallialueesta. Hevosilla liikkuminen lähimaastossa loppuisi kierrätyspuistosta johtuvan liikenteen lisääntymisen ja rakentamisen
vuoksi. Melu on lisääntyvä mutta aliarvioitu haitta niin ihmisille kuin
eläimillekin.
Henkilö H nostaa esiin mahdollisen kierrätyspuiston aiheuttamia ratsastusharrastuksen kannalta haitallisia vaikutuksia. Ratsutalli Uusmattila sijaitsee Tallitiellä, Lemuntien itäpuolella. Tallitoimintaan liittyviä alueita
on tallin lisäksi ratsastuskenttä, hevosten ulkotarhat ja laidunalueet sekä
maastoratsastusreitit. Vuotuinen ratsastajamäärä on noin 13 000 henkilöä. Suunnitteilla oleva hanke kosketta siis välittömästi erittäin suurta
määrää ihmisiä pääasiassa Päijät-Hämeen alueella. Mielipiteen esittäjä
luettelee pääosin samat haitalliset ympäristövaikutukset kuin Suomen
ratsastajainliitto edellä lausunnossaan. Lisäksi lievästi likaisia vesiä ohjataan YVA-ohjelman mukaan maastoon. Uusmattilan vesi tulee omasta
talousvesikaivosta, jonka varassa on tallin omistajaperheen sekä hevosten ja ratsastajien vesihuolto. YVA-ohjelmassa liikenneyhteydet läntiselle hankealueelle on arvioitu kohtalaisiksi. Todellisuudessa liikenne kulkee mutkaisen Pysäkintien kautta, jossa on 40 km/h nopeusrajoitus, ja
tie kulkee junaradan alitse. Raskaan liikenteen kulku kyseisellä tieosuudella ei ole haitatonta, etenkin junaradan alittavaan tunneliin johtava
mutka ja Lemuntiellä valtatie 12:n ylittävä silta ovat tiukkoja ja kapeita.
YVA-ohjelman mukaan hankealueen metsäautoteitä käytetään ratsastukseen. Vastaavia maastoreitistöjä ei muualla lähialueella ole käytettävissä, joten alueen ottaminen kierrätyspuistotoimintaan heikentää Ratsutalli Uusmattilan toimintamahdollisuuksia ja lisää maastossa ratsastavien ratsukoiden turvattomuutta.
16/34
Kuivannon vesikunta arvioi itäisen vaihtoehdon aiheuttamia pinta- ja
pohjavesiin kohdistuvia ongelmia. Lisäksi mielipiteen esittäjä haluaa
kiinnittää huomiota seuraaviin haittavaikutuksiin: Kuivannon pohjavesi
tulee Salpausselän harjun tuntumasta Hiirenojan-Kuivannonjokea seurailevan sorasärkän mukaisesti. Hiirenojan-Kuivannonjoen rantapenkassa on ainakin 13 kpl lähteitä. Kuivannon vedenottamo on tuon 13.
lähteen äärellä. Perimätiedon mukaan pohjavesi muodostuu radan ja vt
12:n välisellä suoalueella, joka on kierrätyspuistosuunnitelmassa merkitty vara-alueeksi. Tuolle alueelle rakentaminen vaarantaa pohjaveden
laadun lisäksi myös sen määrän. Kierrätyspuiston pinta- ja jätevesien
pumppaaminen olemassa olevaa vanhaa vt 12:ta seurailevaa runkoviemäriä pitkin Nastolan vedenpuhdistamolle vaarantaa myös alueen
pohjavedet. Runkoviemäri on ikivanha betonirenkaista soraharjuun ilman tiivistyssuojauksia rakennettu putki. Lisävesien putkeen pumppaaminen aiheuttanee ainakin ajoittain painetta ja vuotoja soraharjuun.
Ensijainen vaatimuksemme on tästä syystä, että Nastolan kierrätyspuiston itäinen sijoituspaikka tulee hylätä kokonaisuudessaan ja toissijainen
vaatimus on, että radan ja vt 12:n välinen alue tulee poistaa suunnitelmasta kokonaan. Lisäksi Huhmarmäen viereisen alueen pinta- ja jätevedet on johdettava Kymijoen vesistöön.
Kuivannon kyläjohtokunnan puheenjohtaja mukaan Kirviän vaihtoehto asettaa sekä logistisesti että kestävän kehityksen kannalta ison
haasteen alueen ja lähialueen asukkaille ja ympäristölle, joten kyläjohtokunta vastustaa jyrkästi ko. vaihtoehtoa. Virkistyskäytön kannalta kierrätyspuiston sijoittaminen Huhmarmäen ja Lakeasuon välittömään läheisyyteen ei tue kestävää kehitystä, luonnon arvojen kunnioittamista
eikä luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Lisäksi Huhmarmäki ja Lakeasuo sijaitsevat Orimattilan puolella, ja ne on määritelty virkistysalueiksi, Lakeasuo maakuntakaavassa arvokkaaksi suoalueeksi. Ympäristön kannalta Kirviän vaihtoehto muodostaa merkittävän uhkan Orimattilan puolella sijaitsevalle Kuivannon kylälle. Kierrätyspuiston suodatusvedet johdetaan laskeutusaltaasta ojien kautta Kuivannonjokeen. Kuivannonjoki virtaa Orimattilan vanhimman vesiosuuskunnan, Kuivannon
vesikunnan, käytössä olevan pohjavesialueen läpi, aivan vedenottamon
vierestä. Vedenottamossa on jo nyt todettu sekä bakteeri- että torjuntaaineriskejä, jotka vaativat lisäselvityksiä. Kaivannonjoen laatuun ei saisi
tulla olennaisia laaturiskejä kierrätyspuiston vesistä. Pelkkä laskeutusallas hiekkasuodatuksineen ei takaa riittävää suojaa Kuivannon vedenottamolle ja tulee vaarantamaan 150 talouden veden. Kierrätyspuistosta
aiheutuu myös ilman laadun huononemista. Raskaan liikenteen kasvu
aiheuttaa lisäksi turvallisuus- ja ympäristöriskejä varsin ahtaassa Kuivannon kylätaajamassa. Kylän kehittäminen vaikeutuisi myös huomattavasti, mikäli asukkaat kokevat asuvansa ”kaatopaikan” naapurissa.
Katsomme lisäksi, että yhdistyvän Nastolan ja Lahden kaupungin tulisi
ratkaista kierrätyspuistosta (Kirviä) aiheutuvat ympäristö-, ekologiset ja
kestävän kehityksen ongelmat omalla alueellaan eikä työntää ongelmia
rajan taakse, Kuivannon kylälle.
17/34
Itäisen Uudenmaan kalastusalueen isännöitsijä henkilö I on huolissaan mm. Koskenkylän vesistön yläjuoksun vesien pilaantumisvaarasta.
YVA-ohjelman mukaan vedet johdetaan purojen kautta Koskenkylänjokeen (kappaleessa 7.2.3 mainittu Pernajanjoki on vähemmän käytetty
nimi). Koskenkylän vesistön yläjuoksu on ensisijainen kierrätyspuiston
vesien vastaanottaja. Kuivannon kylän läpi virtava haara on kesäisin
miltei kuiva. Puro kulkee Kuivannon vedenottamon pohjavesialueen vierestä. Kierrätyspuistosta tulevat päästöt leviäisivät kevät- ja syystulvien
vaikutuksesta Kuivannon niitylle, samoin kuin Korvenniitylle ja Alessuolle. Ohjelmassa lievästi likaantuneeksi kutsuttu vesi olisi johdettava
maastoon puhdistamon kautta, mikäli vaihtoehto VE1 toteutuu. Mielestämme VE1:tä ei pitäisi lainkaan toteuttaa. Jokeen, sekä ylä- että alajuoksuun, ja siihen kuuluviin järviin on panostettu suuri työmäärä ja isoja
summia vesien kuntoon saamiseen. Olisi todella harmillista, jos jo 1990luvulla aloitettu työ nyt vaarantuisi jätevesien ja luontoon mahdollisesti
pääsevien myrkkyjen takia. Entinen Artjärven kunta aloitti Villikkalanjärven kunnostuksen Artjärven järvien suojeluprojektin vuonna 1997 ja
vuonna 2003 jokien kunnostuksen Hämeen ja Uudenmaan silloisten
ympäristökeskusten kanssa. Jokiin rakennettiin pohjapatoja eroosion
estämiseksi ja veden hapetuksen takia. Samalla taattiin kaloille ja muille
eliöstölle vettä kuivina aikoina. Tällä hetkellä tilanne on se, että Artjärven järvien vesi on selvästi alkanut parantua, samoin kuhakanta ja jokien kalakanta ja eliöstö. Pohjapatoja tehtiin 3 kpl Lanskinjokeen, jonka
virtaamaluvut Sipilän kohdalla Iitin rajalla olivat: alivirtaama 0,14 m3/s,
keskivirtaama 1,7 m3/s ja ylivirtaama 38,1 m3/s. Köylinjoen vastaavat luvut: 0,03 m3/s, 0,61 m3/s, 15,6 m3/s. Tämän kokoisilla virtaamilla vesistöt eivät siedä ylimääräistä rasitusta ja jätteiden säilytys ja käsittely tuo
päästöjä lähivesistöihin ja sitä kautta koko vesistöön.
Artjärven järvienhoitoyhdistyksen puheenjohtaja vastustaa hanketta, koska se vaikuttaa vesistöjen laatuun sekä kalakantaan saastuttamalla vesistöjä. Artjärvellä on tehty vuodesta 1997 alkaen useiden vuosien ajan erilaisia yhteiskunnan tukemia hankkeita, joiden avulla vesistöjen kuntoa on yritetty parantaa.
Kuivannon yksityistien tiekunnan sihteeri toteaa, että hankealueelta
(VE 2 Uusikylä) Hiirenojaan ja Lappusten metsäojaan johdettavat vedet
lisäävät näiden ojien virtamaa ja kuormitusta niin merkittävästi, että tiekunnan rumpujen ja siltojen nykyinen mitoitus jää riittämättömäksi. Vedet päätyvät edelleen Kaivannonjokeen, jossa sijaitsevat Rekolan, Haukusuontien, Varpulantien ja Mairintien sillat. Näiden mitoitus ei runsaiden sateiden aikaan kestä enää juurikaan lisäkuormaa. Kuivannonjoen
vedenpinnan hetkellinen nousu aiheuttaa myös veden nousemista rumpujen yli teille, pahimmillaan katkaisten tien.
Henkilöt J ja K ovat huolissaan erityisesti käytettävän veden laadusta
ja riittävyydestä. Vaikka läntinen alue (VE 2) ei ole pohjavesialuetta, niin
18/34
alueen lähiasukkaat käyttävät pohjavettä talousvetenä. Arvioinnissa tulee siten huomioida pohjaveden käyttö lähialueilla. Huoli käytettävän
veden laadusta ja veden riittävyydestä alueen mahdollisen rakentamisen jälkeen on suuri. Myös siihen tulee ottaa kantaa, että miten toimitaan, mikäli veden laatu tai riittävyys heikkenee oleellisesti. Vaikka läntisen alueen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita,
niin alueen metsää käytetään huomattavassa määrin esim. marjastukseen ja sienestykseen, mikä tulisi myös arvioida. On otettava huomioon,
että kierrätyspuiston toiminta eroaa olennaisesti aiemmin arvioidusta
toiminnasta (seudullinen maanvastaanottopaikka), joten esitetyn toiminnan meluvaikutukset on arvioitava uudelleen myös läntisen vaihtoehdon
osalta. Tässä yhteydessä on otettava huomioon myös yhteisvaikutus
mahdollisen Biovakka Oy:n toiminnan käynnistymisen kanssa. Arviointiohjelman mukaan sosiaalisten vaikutusten arviointi on asiantuntijaarvio. Mielestämme on oleellista, että asiantuntijat ovat ko. asiassa puolueettomia, koska ns. tavallisten ihmisten asiantuntemus ei aina riitä
asioiden paikkansa pitävyyden arvioinnissa. Ohjelmassa on lupauksia
selvittää asioita moneltakin kannalta. Mutta miten toimitaan, jos toiminnan alkaessa havaitaan, että esim. pöly- ja meluhaitat ovat kohtuuttomia tai vedensaanti heikkenee alueella olennaisesti? Kuka korvaa esim.
vedenhankintaan liittyvät lisäkulut?
Henkilö L:n mielestä VE 0 on ainoa perusteltavissa oleva vaihtoehto.
VE 1:n korkein haettu täyttötaso on 150. Lahti–Kouvola junaradan korkeus on noin +120, jolloin jätemäen/kukkulan korkeus olisi noin 30m radan tason yläpuolella (vastaa noin 10-kerroksista asuintaloa). Valtatie
12 korkeusasema suunnitellun kierrätyspuiston kohdalla vaihtelee noin
+102–107 tasossa, jolloin jätemäet/kummut olisivat siihen nähden noin
43–48 metriä korkeat (vastaavat 14–16 -kerroksista asuinkerrostaloa).
Huhmärmäen laki on + 149,44 eli täytön loppuvaiheessa ei Huhmarmäkeä olisi enää olemassa. VE 2:ssa ylin haettu korkeusasema on + 135,
kun Nastolanharjun korkeus tällä kohdalla on tasolla +120–130 eli jätemäet/kummut olisivat korkeammat kuin Nastolanharju. Kivihiilen varastoinnista aiheutuvat kivihiilipölyhaitat vallitsevalla tuulen suunnalla (lounainen) tulisivat varmasti aiheuttamaan allergisille henkilöille lounaistuulen vallitessa hengitysvaikeuksia ja mahdollisesti altistumista vakavammille hengityselinsairauksille. Samoin tässä määrin esitettynä varastointina on otettava huomioon myös kytöpaloriskit ja sateiden aiheuttamat
pintavesien valumariskit ympäristöön. Lahti Energiallahan on varastointialue Loviisassa Valkon satama-alueella. Miksi yleensä halutaan yksi
välivarastointi lisää? Kivihiiltähän on turvallisesti varastoituna myös
voimala-alueella. On myös huomioitava tuulen kuljettaman kivihiilipölyn
vaikutusta Nastolan Kirkonkylän ja Uudenkylän järvien vesien laatuun ja
virkistyskäyttömahdollisuuksiin tulevaisuudessakin. Pohjavesialueista
on olemassa varsin kattavaa tutkimustietoa ja tästäkin näkökulmasta
katsoen sekä VE 1 että VE 2 vaikuttavat varsin toteuttamiskelvottomilta.
Varsinkin kun pohjavesien virtaamissuunta on pohjoinen läpi Salpausselän harjun kohti Kirkonkylän ja Uudenkylän järviä. Jo aikanaan Uu-
19/34
denkylän osayleiskaavan suunnittelun yhteydessä Nastolan kunta on
teettänyt luontoselvityksen (FCG Suunnittelu ja Tekniikka 17.9.2014).
Tämäkin selvitys osoittaa selkeästi Uudenkylän alueen kiistämättömät
luontoarvot, jotka VE 1 tuhoaisi täysin. Sekä VE 1:n että VE 2 alueiden
ekologiset yhteydet tulisivat molemmissa tapauksissa tuhotuiksi täysin.
Jätehuolto on kaikkien yhteinen asia joka on hoidettava. Hankkeen arviointiohjelmaa esiteltäessä kerrottiin mallia haetun Keski-Euroopasta.
Suunnittelijoille suosittelisin tutustumista esim. MHKW Kasselin nettisivustoihin. Sieltä on saatavissa tietoa, kuinka esimerkiksi kierrätyspuisto voidaan sijoittaa asukasmäärältään Tampereen kokoisen kaupungin alueelle Fulda-joen varteen. Etäisyys keskustasta noin 4-5km.
MHKW Kasselin sivustoilla on kaikkien saatavilla avointa tiedotusta laitoksen toiminnasta ja sieltä voi myös varata ajan laitoksen esittelyyn.
Henkilöiden M ja N näkemyksen mukaan ”kierrätyspuistossa” on itse
asiassa kyseessä kaatopaikka, jossa harjoitetaan tarkemmin määrittelemättömän suuruista kierrätystoimintaa. On täysin rikollista johtaa ihmisiä harhaan nimittämällä kaatopaikkaa kierrätyspuistoksi. On todella
erikoista mainita etäisyyksiä mm. etäällä sijaitsevaan Kirkonkylään, eikä
kertoa totuudenmukaisesti ja havainnollisesti etäisyyttä esim. Kanervan
taajamaan, joka sijaitsee kaatopaikan (vara-alue) aidan takana, sen välittömässä läheisyydessä. Kaatopaikan mukanaan tuomat sankat hajuhaitat laskevat esim. meidän Rakokivessä sijaitsevan talomme arvoa
arviolta 20 %. massiivinen, haiseva, pölyävä ja meluava kaatopaikka
tuhoaa lisäksi Huhmarmäen hienot ulkoilualueet, joilla olemme paljon
retkeilleet keväästä syksyyn, ja joskus talvellakin. Vastustamme kaatopaikan perustamista Nastolan Uuteenkylään.
Henkilö O vastustaa hanketta (VE 1) seuraavin perustein: Ehdotettu
alue sijoittuu liian lähelle nykyistä asutusta aivan Uudenkylän aseman
eteläpuolelle. Parhaillaan laadittavan osayleiskaavan tärkeimpänä tavoitteena on ohjata uutta asutusta aseman läheisyyteen. Jätteenkäsittelyalue on ristiriidassa tämän kehityksen kanssa. Ehdotettu alue on suuruudeltaan yli 30 ha. Tältä alueelta poistetaan puut, louhitaan maanpinta ja kasataan loppusijoitetulla jäteaineksella. Alue on valtatieltä tullessa
toinen portti Nastolaan, ja sen pitäisi ilmentää positiivista imagoa paikkakunnasta. Aluetta tultaisiin käyttämään myös elintarvikejätteen loppusijoituspaikkana. Tämä tuo mukanaan rotta- ja lokkiongelmat. Jätteenkäsittelyalueen vedet virtaavat Salpausselän rinteiltä halki itäisen uudenmaan Suomenlahteen. Jätekasoista suodattuisi varmasti kemikaaleja ja ravinteita näihin vesiin. Alueen rakentaminen ehkäisisi myös eläinten perinteisiä kulkureittejä harjun reuna-alueilla.
Henkilö P yhtyy Markku Meriluodon tekemään selvitykseen kierrätyspuiston päätöksenteosta, tiedotuksesta ja kyläläisten kuulemisesta ja
vastustaa jyrkästi Markku Meriluodon laatiman selostuksen perusteella
kierrätyspuiston rakentamisesta Uudenkylän taajaman läheisyyteen sekä Montarin alueelle, samoin perustein. Suomessa, myös Lahden seu-
20/34
dulla Päijät-Hämeessä on alueita, jotka eivät haittaa asutusta kaatopaikan tuomilla haitoilla. Kaatopaikan tuominen asutusalueiden viereen
asettaa kansalaiset ja kuntalaiset eriarvoiseen asemaan asuinviihtyvyyden, asuntojen arvoon sekä kaikenlaiseen ympäristön viihtyvyyteen ja
elämiseen perustuen. Tulemme tekemään kaikkemme, jotta kierrätyspuistoa/kaatopaikkaa ei rakenneta oman kotimme viereen. Mielestäni
VT12 ramppi ja moottoritie/leveäkaistatie eivät ole sellaisia asioita, joiden perusteella kierrätyspuisto rakennettaisiin Uudenkylän tai Montarin
alueelle. Teitä tehdään ja VT12 tiesuunnitelma on samaan aikaan vireillä, ne eivät anna minkäänlaista perustetta rakentaa kierrätyspuistoa
Uudenkylän rampin tuntumaan tai Montariin.
Henkilö Q toteaa, että vuoden 2016 alusta Nastola on osa uutta Lahti
nimistä kaupunkia. Lahden kaupunki on panostanut eteläisen sisääntulotien liittymään Renkomäessä kaavoittamalla sinne kaupallisia palveluita ja pyrkinyt valo-opastuksella ohjaamaan valtatien ohikulkuliikennettä
Lahden tarjoamien palveluiden käyttäjiksi. Valtatie kahdellatoista ensimmäinen liittymä Lahden palveluihin on Uudessakylässä sijaitseva
maantie 1711 liittymä. Liittymässä ei vielä ole kaupallisia palveluita,
mutta maakuntakaavassa on työpaikka alue, ja tekeillä olevassa Uudenkylän osayleiskaavassa on kaupallisille palveluille suunniteltu alue
asutuksen ja valtatien väliin. Valtatieliittymän ympäristö on Renkomäkeä
parempi liikepaikka, kun Pietarin radan henkilö- ja kaupallinen tavaraasema ovat liittymän välittömässä läheisyydessä. Nyt arvioitavana olevassa kierrätyspuistosuunnitelmassa on vaihtoehtona itäinen alue juuri
tuossa idästä valtatietä tulevien portilla Lahti nimiseen kaupunkiin. Moniko ohikulkija laittaa vilkun päälle liittymässä, jossa on opaste: Lahti–
Uusikylä–Kaatopaikka. Valtatien12 ja maantie 1711 liittymän siirtyminen
radan varresta vain kilometrin etelään tappoi kaiken toiminnan 600 vuotta vanhasta kylästä. Kaupat, pankit, ravintolat, siis ihan kaikki kuolivat
tieliittymän siirron jälkeen. Nyt kun kyseinen liittymä on portti uuteen
Lahti nimiseen kaupunkiin, on pikaisesti käynnistettävä luovutuskuntoisten liiketonttien rakentaminen liittymään siten, että ne houkuttelevat
idästä päin autolla tulevia ihmisiä poikkeamaan käyttämään uuden Lahden kaupungin palveluita. Tähän koko Etelä-Suomen parhaaseen liikepaikkaan ei mitenkään sovi kuvottava kaatopaikan haju. Vastustan kierrätyspuiston sijoittamista valtatieliittymään. Nykyisellä paikalla Kujalassa
on kaatopaikan haju jo olemassa, ja Linnaistentien eteläpuolen pelloille
on rajattomasti kierrätystoimintaan sopivaa aluetta.
Henkilö R:n näkemyksen mukaan VE 1 Kirviän alueelle on sijoitettu liian lähelle asutusta ja haju-, melu- ja pölyhaitat tulisivat heikentämään
asumismukavuutta ja asukkaiden terveyttä. Alueella asuu myös vuorotyötä tekeviä ihmisiä, nukkua täytyy myös päiväsaikaan. Lisääntyvä
raskas liikenne rasittaisi alueen tiestöä, joka aiheuttaisi kuluja tienhoitoon. Liikenne myös huonontaisi ilman laatua ja aiheuttaisi melua. Lähellä on myös päiväkoti. Kierrätyspuisto alentaisi alueen asuntojen hintoja ja vaikuttaisi negatiivisesti alueen asuntokauppaan. Tieto jätteenkä-
21/34
sittelyn läheisyydestä sinällään aiheuttaisi alakuloa ja apatiaa alueen
asukkaille. Alakulo ja apatia altistaisivat fyysisille sairauksille ja syrjäytymiselle. Uudessakylässä on tarjolla rautatieaseman läheisyydessä
luonnonläheistä aluetta asumista varten ja Uudenkylän aseman läheisyyteen pitäisi rakentaa asuntoja. Täällä on mukava rauhallinen asumisympäristö, joka tarjoaa mahdollisuuden terveelliseen kuntoa ylläpitävään elämään. Hankkeen toteuttamatta jättäminen on ainoa varteenotettava vaihtoehto.
Henkilö S:n omistama tila sijaitsee Uudessakylässä aivan suunnitellun
kierrätyspuiston tuntumassa, mistä syystä hän vastustaa Uudenkylän
vaihtoehtoa talousveden pilaantumisen, haju-, pöly- ja vahinkoeläinhaittojen sekä liikenteen aiheuttamien haittojen takia. Merkittävät liikennemäärät vaarantaisivat liikenneturvallisuuden, varsinkin kun Kaivannontiellä ei ole kevyen liikenteen väylää. Tie on tällä hetkellä huonossa
kunnossa, joten paljon korjattavaa tulisi, jotta se kantaisi lisääntyvää liikennettä. Myös kiinteistöjen arvo laskisi koko Uudenkylän alueella ja
virkistäytymisen mahdollisuudet heikkenisivät olennaisesti. Lisäksi on
syytä epäillä, että alueelle tuotujen myrkyllisten maa-ainesten kaasuuntumista ei voi estää eikä vesien saastumista koko Etelä-Suomen alueella.
Henkilöt T ja Y vastustavat Nastolan Uudenkylän Kierrätyspuistoa,
koska alueen asuttavuus ja asuntojen arvo laskee, hajuja liikennehaitat lisääntyvät, pohjavesialueet vaarantuvat, matalat järvet Artjärveä
myöten ovat vaarassa saastua ja mahdollinen kaatopaikan ilmestyminen kotiovellemme laskee kiinteistön arvoa. Kuivannolla on tärkeä pohjavesiesiintymä ja sitä ei saa vaarantaa. Kaatopaikkaa palveleva ns. teollisuusalue tulee liian lähelle taloamme. Talomme lähellä on kaunista
harjumaastoa, puutarhaviljelyyn tarjolla vettä ja alueen runsas lintuja
eläinmäärä rikastuttaa asuinympäristöämme. Kierrätyspuistoajatus on
peruttava Kirviän alueelta ja Montarista.
Henkilö V ja kolme muuta allekirjoittajaa esittävät näkemyksenään,
että kaatopaikka asutuksen lähelle ei ole mikään vaihtoehto. Olemme
vakaasti 0-vaihtoehdon kannalla emmekä suostu hyväksymään kaatopaikkaa Kirviän alueelle eikä mitään muutakaan vaihtoehtoa. Koko hanke on edennyt salakavalasti lähialueiden ihmisiä kuulematta. Millä perusteella ”kierrätyspuistoa” edes suunnitellaan näin lähelle asutusta?
Vahinkoeläinten aiheuttamat haitat ja liikenteen aiheuttamat haitat lisääntyisivät merkittävästi. Myös kiinteistöjen arvo laskisi ja virkistäytymismahdollisuudet heikkenisivät olennaisesti. Lisäksi on syytä epäillä,
että alueelle tuotujen myrkyllisten maa-ainesten kaasuuntumista ei voi
estää eikä vesien saastumista koko Etelä-Suomen alueella.
Henkilö X on sitä mieltä, että kierrätyspuisto on peitenimi luontoa ja
ympäristöä tuhoavalle hankkeelle. Hankkeesta on tihkunut vähitellen
yhä huolestuttavampia tietoja, esim. asbestin pysyvästä varastoimisesta
22/34
alueelle. Uudenkylän osalta on odotettavissa koko kylän takajaloilleen
nousu asiassa. Alue nojaa eteläisen Salpausselän rinteeseen; se on
asutuksen kannalta lähes ihanteellista. Kaatopaikan pelossa alueen
tonttimaiden arvo on jo alkanut laskea. Aluetta uhkaa myös kallioiden
louhinta; kun sora ei riitä, murskattakoon kalliotkin. Ei kai ELY-keskus
halua osallistua vanhojen kyläalueitten ja luonnon muistomerkkien tuhoamiseen?
Henkilö Y katsoo, että kierrätyspuistosta aiheutuva liikenne, pöly- ja hajuhaitat, luonnonympäristön pilkkominen sekä virkistysalueena toimineen alueen aitaaminen aiheuttavat suurta harmia asukkaille ja luonnolle. Alueella sijaitseva Huhmarmäen–Lakeasuon luonnonsuojelualue ja
sitä ympäröivät metsät ovat toimineet aina paikallisten ihmisten virkistysalueina. Kierrätyspuiston perustaminen löisi korville tätä kaikkea.
Suunnitelmat ovat herättäneet asukkaissa suurta katkeruutta ja epäluottamusta virkamiehiä ja päättäjiä kohtaan.
Henkilö Z ja neljä muuta allekirjoittajaa ilmaisevat Uudenkyläntien
asukkaina mielipiteenään, etteivät he salli suunnitellun kaatopaikan rakentamista Nastolaan tai Montariin. ”Kierrätyspuistoa” ei suinkaan olla
rakentamassa, vaan kansallisen tason jäteasemaa, jonka kielteiset vaikutukset ulottuvat asukkaisiin, eläimistöön, ympäristöön ja pohjavesiin,
hajuhaitoista puhumattakaan. Uudenkylän asuntojen arvo laskee entisestään ja asumisviihtyvyys heikkenee. Kaatopaikan suunnittelun alkuvaiheessa ei ole kuultu kunnan asukkaita lainkaan, vaan suunnitelmat
ovat edenneet hyvin yksipuolisilla päätöksillä.
Henkilö Å kritisoi sitä, että YVA-ohjelmassa ei ole riittävästi otettu huomioon kierrätyspuiston rakentamisen aiheuttamia liikenne-, louhimis- ja
murskausmelua eikä pölyvaikutuksia lähiseudun asukkaille. Lisäksi vaikutukset tulisivat olemaan hyvin pitkäkestoisia. Kierrätyspuiston rakentaminen ja vesiolosuhteiden muutokset saattavat vaikuttaa Uusikylässä
sijaitsevan kiinteistömme vesiolosuhteisiin ja kuivattaa kaivon. Näitä
vaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty YVA-ohjelmassa. Avokasoissa toteutettu biokompostointi aiheuttaa myös haittaeläinongelmia. Toiminta
ei sovellu lainkaan asutuksen lähelle. Huhmarmäen alue on monille
nastolalaisille arvokas retkeily-, sienestys- ja marjojenpoiminta-alue. VE
1:tä ei voi hyväksyä jatkosuunnittelun pohjaksi sen monien haittavaikutusten takia.
Henkilöiden Ä ja Ö näkemyksen mukaan Uudenkylän vaihtoehdon toteutuessa jätteiden käsittelyn hajut ja pölyt tulisivat ensiksi lähimpien talojen riesaksi ja leviäisivät koko Uuteenkylään. Vahinkoeläinten aiheuttamat haitat ja liikenteen aiheuttamat haitat lisääntyisivät merkittävästi.
Myös kiinteistöjen arvo laskisi ja virkistäytymismahdollisuudet heikkenisivät olennaisesti. Lisäksi on syytä epäillä, että alueelle tuotujen myrkyllisten maa-ainesten kaasuuntumista ei voi estää eikä vesien saastumista koko Etelä-Suomen alueella.
23/34
Henkilö aA on vakuuttunut, että näin suuren mittaluokan kaatopaikasta
ja siihen liittyvistä toiminnoista aiheutuu lähiympäristölle sietämättömiä
haju-, melu-, pöly-, jne. haittoja, joten se ei missään tapauksessa kuulutaajaman välittömään läheisyyteen – ei Uudessakylässä, ei Nastolassa,
ei Lahdessa eikä missään muuallakaan. Ellei kaatopaikkaa voida pitää
nykyisessä paikassaan Kujalassa, se on rakennettava sinne, missä siitä
on vähiten haittaa asutukselle.
Henkilö aB vastustaa Uudenkylän vaihtoehtoa talousveden pilaantumisen, haju-, pöly- ja vahinkoeläinhaittojen sekä liikenteen aiheuttamien
haittojen takia. Myös kiinteistöjen arvo laskisi ja virkistäytymismahdollisuudet heikkenisivät olennaisesti. Lisäksi on syytä epäillä, että alueelle
tuotujen myrkyllisten maa-ainesten kaasuuntumista ei voi estää eikä
vesien saastumista koko Etelä-Suomen alueella.
Henkilö aC vastustaa myös suunniteltua kierrätyspuistoa. Uusikylä on
hyvin mukava asuinympäristö eikä tällaisista kaavoitussuunnitelmista
ole ollut aiemmin mitään tietoa. Epätietoisuus on jo nyt laskenut alueen
arvoa. Kuka korvaa tämän kaiken? Vaikka kunnilla on kaavoitusmonopoli, eivät ne silti saa toimia kunnan asukkaiden vahingoksi.
Henkilöt aD ja aE ovat asuneet lähes 50 vuotta Uudessakylässä ja
vastustavat kaatopaikan tuloa alueelle eivätkä halua toiminnasta aiheutuvia hajuja ja myrkkyjä alueelle, erityisesti terveyssyistä.
Henkilö aF vastustaa kierrätyspuiston vaihtoehtoja 1 ja 2, joten 0vaihtoehto ainoa mahdollinen. Kumpikin vaihtoehto on liian lähellä asutusta. Lisäksi olemme pohjavesialueella, joten pohjavesien pilaantuminen on suuri riski.
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO
Hämeen ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue antaa
yhteysviranomaisen lausunnon arviointiohjelmasta. Siinä on YVA-lain
9 §:n mukaisesti tarvittaessa todettava, miltä osin arviointiohjelmaa on
tarkistettava. Hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutukset tulee selvittää
arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon mukaisesti.
Yhteysviranomaisen lausunnon valmistelussa on otettu huomioon arviointiohjelman kuulemisvaiheessa annetut lausunnot ja mielipiteet. ELYkeskus lähettää kopiot niistä hankkeesta vastaavalle. Alkuperäiset asiakirjat säilytetään Hämeen ELY-keskuksessa.
24/34
Hankekuvaus
Hankkeen kuvausta pitää joiltakin osin tarkentaa. Hanke pitää kuvata
niin selkeästi ja yksityiskohtaisesti, kuin tässä suunnitteluvaiheessa
suinkin on mahdollista, jotta siitä aiheutuvat ympäristövaikutukset voidaan tunnistaa ja arvioida riittävästi.
YVA-ohjelman hankekuvausta koskevassa luvussa on kuvattu pääosin
käyttövaihetta, joten sitä pitää täydentää ainakin rakennusvaiheen kuvauksella. Rakentamisvaiheesta pitää esittää muun muassa tarvittavan
kallionlouhinnan ja murskauksen määrä ja ajallinen kesto, maansiirtotyöt sekä rakentamisvaiheen liikenne.
Vastaanotettavien ja käsiteltävien materiaalien määrä ja laatu tulee kuvata tarkemmin. Kuvausta tulisi täydentää tiedolla, kuinka paljon erilaisia jakeita tuodaan alueelle vuosittain ja kuinka paljon jätejakeita tai
muita materiaaleja maksimissaan varastoidaan alueella. Erityisesti pihaalueella varastoitavien materiaalien määrät, varastointiajat ja sijoituspaikat sekä normaali- että poikkeustilanteissa (mm. seisokit) pitää kuvata esitettyä tarkemmin. Samoin tulee esittää tarkempi kuvaus prosessissa syntyvistä jätteistä: jätteen määrä, luokitus, soveltuvuus tavanomaisen tai ongelmajätteen kaatopaikalle, jätteiden varastointi ja kuljetus.
Arvioinnissa tulee olla myös kuvaus siitä, miltä alueelta käsiteltävä materiaali aiotaan kerätä ja kuinka jätteen riittävyys hankkeelle aiotaan
varmistaa.
YVA-ohjelman mukaan alueen rakenteissa käytetään pilaantuneita
maa-aineksia ja betonia ja tiiltä, jotka eivät täytä MARA-asetuksen rajaarvoja. Selostuksessa tulee kuvata, mitä jätettä, missä rakenteessa ja
kuinka paljon sitä käytetään alueen rakenteissa. Arviointiohjelmassa
esiintyvä puhtaat maa-ainekset -termi on väärä, oikea ilmaus on pilaantumattomat maa-ainekset.
Jätteen käsittelyprosesseja on kuvattu melko niukasti, joten kuvausta pitää tarkentaa. Keskeisistä prosessista pitää esittää tarkemmin mm. vastaanotettavan jätteen määrä ja laatu, prosessissa tarvittavat mahdolliset
kemikaalit määrineen sekä syntyvät päästöt ja niiden johtaminen ja käsittely.
Hajupäästöjen synnystä ja käsittelystä on arviointiohjelman perusteella
vaikea saada kokonaiskuvaa, koska hajupäästöistä tai niiden vaikutuksista ei ohjelmassa ole juuri lainkaan mainintoja. Sen vuoksi on kuvattava paitsi prosesseittain myös kootusti eri prosesseissa ja toiminnoissa
syntyvät mahdolliset hajupäästöt sekä normaali- että häiriötilanteissa
sekä hajupäästöjen käsittelytavat ja -prosessit.
25/34
Toiminnan ja laitosalueen vesien johtamista ja käsittelyä on arviointiohjelmassa kuvattu melko yleispiirteisesti. Arviointiselostuksessa pitää
selvittää tarkemmin, mikä osa pihasta viemäröidään ja mistä hulevedet
johdetaan suoraan ympäröiviin ojiin. Sisätiloista on tarpeen esittää laitteistojen, koneiden ja sisätilojen pesuvesien johtaminen ja käsittely.
Myös vesien johtaminen poikkeus- ja onnettomuustilanteissa pitää kuvata.
Hankkeesta johtuvan liikenteen kuvaus kuuluu hankekuvaukseen. Tähän kuuluu paitsi toiminnan aikaisen myös rakentamisvaiheen liikenteen
kuvaus. Kummankin hankealueen liikennöintiväylät ympäristöineen sekä niiden soveltuvuus ja kestokyky hankkeen liikennöintiin on kuvattava
tarkemmin. Mahdolliset uudet liikennejärjestelyt, kuten eritasoliittymä,
pitää myös kuvata. Hankkeen liikennemäärät pitää tarkentaa ja suhteuttaa kummankin kohdealueen asianmukaisten liikennereittien liikenteeseen. Vuorokautisen liikennemäärän sijasta on liikenteen vaikutusten
arvioimiseksi kuvattava vuorokautisen toiminta-ajan mukainen liikenne
Hankkeen vaihtoehdot
YVA-asetuksen mukaan arviointiohjelmassa on esitettävä hankkeen
vaihtoehdot, joista yhtenä vaihtoehtona on hankkeen toteuttamatta jättäminen, jollei tällainen vaihtoehto ole erityisestä syystä tarpeeton.
Hankkeen toteuttamatta jättäminen tarkoittaa tässä tapauksessa sitä,
että arvioitavissa kohteissa alueet jäävät rakentamatta. Tämä on myös
vaihtoehto, jota valtaosa mielipiteen esittäjistä pitää ainoana kysymykseen tulevana vaihtoehtona.
Nastolan kunnanhallituksen ja Lahden seudun ympäristöpalvelujen lausunnoissa ja eräissä mielipiteissä on nostettu esiin uusi vaihtoehto, jossa tarkasteltaisiin laajenemismahdollisuuksia Kujalan jätekeskuksen lähialueille. Lisäksi Nastolan kunnanhallitus esittää alavaihtoehtoa, jossa
hankealueita VE1 ja VE2 tarkastellaan puhtaasti kierrätyspuistona, joiden alueelle jätteiden loppusijoittaminen ei olisi sallittua. Kujalan jätekeskuksen laajentamista ei kuitenkaan tämänhetkisten arvioiden perusteella pidettäne kovin toteuttamiskelpoisena vaihtoehtona.
Yhteysviranomainen edellyttää, että arvioinnissa alavaihtoehtona selvitetään vaihtoehto, jossa hankealueita VE1 ja VE2 tarkastellaan kierrätyspuistona ilman jätteiden loppusijoittamista. Mikäli esitetty vaihtoehto
ei ole toteuttamiskelpoinen, arviointiselostuksessa on esitettävä toteuttamiskelvottomuuden perustelut. Jos vaihtoehto on toteuttamiskelpoinen, sen ympäristövaikutukset tulee selvittää vastaavalla tavalla kuin
nyt arvioitavina olevien vaihtoehtojen vaikutukset.
26/34
Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin
Hankkeen liittymistä muihin hankkeisiin on kuvattu arviointiohjelman luvussa 5. Hankkeeseen liittyvät muut hankkeet pitää tunnistaa ja esitellä,
jotta mm. havaitaan ja voidaan arvioida ja tuoda esiin hankkeiden mahdolliset yhteisvaikutukset tai seikkoja, jotka mahdollisesti vaikuttavat tavalla tai toisella hankkeen toteutumiseen. Hankkeeseen liittyviä muita
hankkeita ovat esimerkiksi muut vastaavat laitokset, jotka voivat vaikuttaa hankkeen toteuttamismahdollisuuksiin siten, että ne kilpailevat kierrätyspuiston kanssa samoista, rajallisista jäte- ja materiaalimääristä.
Hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhde maankäyttösuunnitelmiin ja hankkeen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin
YVA-asetuksen mukaan arviointiselostuksessa on esitettävä selvitys
hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhteesta maankäyttösuunnitelmiin sekä
hankkeen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin.
Arviointiohjelmassa on esitetty asianmukaisesti hankkeen vaikutusaluetta koskevaa maakuntakaavoitusta ja yleiskaavoitusta koskeva tilanne.
Mahdollinen kaavan tai kaavamuutoksen laatimisen tarve on tarkoitus
esittää tarkemmin YVA-selostuksessa.
Arviointiselostuksessa tulee esittää (yleisellä tasolla) hankkeen suhde
sen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua
koskeviin suunnitelmin ja ohjelmiin. Näitä saattaisivat YVA-ohjelmassa
esitettyjen lisäksi olla esimerkiksi Suomen kansallinen materiaalitehokkuusohjelma, kulttuuriympäristöstrategia 2014−2020 ja kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2013. Hankkeen suhde niihin voi olla yleisellä tasolla esimerkiksi sitä, että hanke tukee tai vaikeuttaa ko. ohjelman
toteutumista. Yleisen ohjelmatasoisen tarkastelun lisäksi on luonnollisesti arvioitava yksityiskohtaisesti kunkin vaihtoehdon erilaiset ympäristövaikutukset.
Hankkeen toteuttamisen edellyttämät luvat ja päätökset
Mikäli hankealueiden rakenteissa käytetään betonia ja tiiltä, jotka eivät
täytä MARA-asetuksen raja-arvoja sekä pilaantunutta maata, on rakenteelle haettava ympäristölupa MRL:n lupien lisäksi.
Kohdassa 11.2 ei ole tuotu esille, että itäisellä alueella olevan puron
luonnontilan muuttamiseksi on varauduttava hakemaan vesilain mukaista lupaa.
Vaikutusalueen rajaus
Hankkeen vaihtoehtojen vaikutusalueet luvataan arvioinnin yhteydessä
määritellä niin suureksi, ettei merkittäviä ympäristövaikutuksia voi olettaa ilmenevän tarkasteltavan alueen ulkopuolella, ja vaikutusalueiden
27/34
määrittely tehdään arviointiselostuksen yhteydessä. Erityyppisten vaikutusten vaikutusalueet pitää esittää myös karttakuvin.
Hankkeen välilliset vaikutukset ulottuvat alueille, joilta vastaanotettavat
jätteet aiotaan koota ja joille erilaiset tuotteet aiotaan kuljettaa. Myös
näiltä osin vaikutusalue tulee mahdollisuuksien mukaan esittää.
Arviointiohjelman sivulla 33 todetaan muun muassa, että vaikutukset ilmanlaatuun arvioidaan noin kilometrin säteellä hankealueesta. Erityisesti mahdollisten hajupäästöjen osalta tällainen rajaus voi kuitenkin olla liian suppea. Hajupäästöjen mahdollisuutta on YVA-ohjelmassa pidetty lähinnä satunnaisena ja lyhytaikaisena tapahtumana, mikä ei kuitenkaan vastaa kansalaisten arkikokemuksia vastaavantyyppisistä toiminnassa olevista laitoksista.
Ympäristön nykytilan kuvaus
Hankkeen ympäristö nykytilan kuvaus sisältyy arviointiohjelman lukuun
7, Hankealueen nykytila. Kuvaavampi otsikko olisi hankealueen ympäristön nykytila.
Arvioinnin pohjaksi ympäristön nykytilaa on kuvattu pääosin asianmukaisesti. Kuvausta pitää kuitenkin joiltakin osin täydentää. Täydentämistarve koskee erityisesti hankkeen vaikutusalueen asutusta ja sen sijoittumista, asukasmääriä, ns. herkkiä kohteita ja asukkaiden virkistäytymismahdollisuuksia. Ympäristön nykytilan kuvaukseen tulee sisällyttää
myös tiedot vaikutusalueen nykyisestä ilmanlaadusta ja haju-, melu- ja
pölytilanteesta ja liikenteestä, sekä liikenneturvallisuustilanteesta. Kaiken kaikkiaan ympäristön nykytila on tarpeen esittää kaikista niistä tekijöistä, joihin hankkeella on vaikutuksia ja joita se arvioinnin mukaan tulee muuttamaan.
Osa läntisestä hankealueesta on inventoitu seudullisen maanvastaanottoalueen YVA-menettelyn yhteydessä. Koska inventoinneista on kulunut
jo kuusi vuotta ja suunnittelualue on aiempaa laajempi, on alueella tarpeen tehdä tarkistus, jossa selvitetään, onko alueella tapahtunut muutoksia, ja inventoida aiemmin mahdollisesti inventoimattomat alueet.
Muun muassa Veljeskylän osalta tilanne on muuttunut teollisuustoiminnan muutosten seurauksena sekä melun osalta oleellisesti metsien
aukko- ja harvennushakkuiden vuoksi. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös suunnitteilla olevat lähialueen maankäytön muutokset siinä
määrin kuin niistä on tietoa olemassa.
Arviointiohjelmassa on muun muassa todettu, että läntinen hankealue
sijaitsee kaatopaikan ja jätevesipuhdistamon vieressä, mistä syystä
alueen laajempi virkistyskäyttö on vähäistä. Virkistyskäytön merkittävyyttä arvioitaessa on kuitenkin tarpeen ottaa huomioon useiden mielipiteen esittäjien arviot ratsastusharrastuksen merkityksestä ja alueen
muista virkistysarvoista.
28/34
Hankealueet eivät sijoitu yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeille pohjavesialueille, mutta alueilla voi kuitenkin muodostua pohjavettä. Kuvauksesta puuttuvat tiedot hankealueiden vaikutusalueella olevista talousvesikaivoista. Ne pitää myös kartoittaa ja arvioida mahdollisen
toiminnan vaikutukset niihin.
Maisema- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonsuojelukohteet on pääosin
kuvattu asianmukaisesti. Esitetyissä mielipiteissä voi lisäksi olla hyödyllisiä ko. kohteita koskevia tietoja, joita voi hyödyntää arviointityön edetessä.
Hankealueiden pintavesien kulkua koskeva osuus on melko yleisluontoinen ja ao. tekstikohdassa on lisäksi sellaista pintavesien johtamista
koskevaa tietoa, joka kuuluu hankekuvaukseen. Myös luvussa 7.4, ihmisten elinolot ja viihtyvyys, on osin tekstiä, joka kuuluu hankekuvaukseen, kuten kuvaus biojätteen vastaanotosta ja käsittelystä ja maanpinnan louhinnasta.
Arvioitavat vaikutukset ja arviointimenetelmät sekä arvioinnin tekijät
Ympäristövaikutusten arvioinnissa on esitettävä hankkeen vaikutukset
koko sen elinkaaren ajalta eli suunnittelu-, rakentamis- ja käyttövaiheen
sekä mahdollisen purkamisen ympäristövaikutukset.
Arviointiohjelman mukaan vaikutuksia arvioitaessa käytetään olemassa
olevia asiantuntija-arvioita ja muun muassa melu-, luonto- ja vesistövaikutuksia koskevia selvityksiä. Ohjelmasta ei kuitenkaan ilmene kovin
yksityiskohtaisesti, mitä selvityksiä kustakin vaikutustyypistä aiotaan
käyttää, milloin ne on laadittu ja minkälaisia arviointimenetelmiä tullaan
käyttämään. Tämäntyyppistä jätteenkäsittelytoiminnasta on kokemuksia
useista kohteista, joten selvityksiä ja mallinnuksia on käytettävissä ja
toimintaan liittyvät ympäristövaikutukset ovat ennakoitavissa.
Yhteysviranomainen edellyttää täydennyksiä arviointiohjelmassa pidettyihin vaikutuksiin ja niiden selvittämiseen seuraavasti:
Maaperä ja pohjavedet
Arviointiohjelman mukaan toiminnan aikaisia vaikutuksia maaperään estetään rakennettavilla tiiviillä kenttärakenteilla. Arvioinnissa ei ole otettu
huomioon jätteen käytön vaikutuksia alueen rakenteissa. Selostuksessa
pitää kuvata, mitä jätettä, missä rakenteessa ja kuinka paljon jätettä
käytetään alueen rakenteissa sekä arvioida jätteen käytöstä rakentamisen aikana ja jäterakenteesta pitkällä aikavälillä aiheutuvat vaikutukset,
erityisesti pohjavesi- ja maaperävaikutukset, sekä esittää vaikutusten
seurantaohjelma.
29/34
Arvioinnissa on esitettävä myös onnettomuus- ja tulipalotilanteiden
mahdolliset vaikutukset maaperään ja pohjaveteen.
Pintavedet
Arviointiselostuksessa tulee selvittää erikseen maastoon johdettavien
hulevesien ja erikseen jätevedenpuhdistamon kautta johdettavien vesien mahdolliset vaikutukset pintavesiin sekä normaali- että poikkeustilanteissa. Erityisesti pitää tarkastella vaikutuksia Kuivannon vedenottamoon ja hankealueiden alapuolisiin vesistöihin laajemminkin.
Luonnonympäristö ja virkistäytymismahdollisuudet
Tässä kohdassa erityisen tärkeää on arvioida, minkälaisia vaikutuksia
esitetyillä vaihtoehdoilla on hankealueiden väliin sijoittuvalle Lakeasuon
suojelualueelle ja virkistyskäytön kannalta tärkeälle Huhmarmäelle.
Muun muassa monet mielipiteiden esittäjät ovat korostaneet näiden
alueiden merkitystä.
Luonnonvarojen hyödyntäminen
Arviointiohjelman kohta 9.3.5 on otsikoitu osin väärin ja ko. kohdassa on
osin esitetty asioita, jotka kuuluvat kohtaan hankkeen suhde muihin
suunnitelmiin ja ohjelmiin. Jätehuolto ja jätehuoltosuunnitelmat eivät
kuulu tässä kohtaa käsiteltäviin asioihin.
Maisemakuva ja kulttuuriperintö
Arviointiohjelmassa on kerrottu, miten arvioidaan vaikutuksia maisemaan, mutta ei sitä, miten arvioidaan vaikutuksia kulttuuriympäristöön ja
mahdollisiin muinaismuistokohteisiin. Myös nämä vaikutukset pitää arvioida.
Liikenne
Liikenteen vaikutusten arvioinnissa on syytä keskittyä esitettyjen vaihtoehtojen nykyisiin liikennejärjestelyihin ja niiden soveltuvuuteen, ottaen
huomioon raskaan liikenteen lisääntyminen, mutta myös alueen asukkaiden arkiliikkumisen liikenneturvallisuuteen kohdistuvia vaikutuksia,
kuten Uudenmaan ELY-keskus on lausunnossaan todennut. Raskaan
liikenteen lisääntymisellä voi olla vaikutuksia esimerkiksi liikkumiseen
asuin- ja virkistysalueille sekä koulu- ja päiväkotimatkoihin.
Liikennevaikutukset on selvyyden vuoksi ensin tarkoituksenmukaista
arvioida omana alakohtanaan, sisältäen muun muassa liikenteen toimivuuden, liikenneturvallisuuden ja päästöt, ja toisaalta myös kohdassa
vaikutukset ihmisiin, jossa käsitellään kootusti ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia, kuten melu-, pöly- ja liikenneturvallisuusvaikutuksia.
30/34
Melu
Meluvaikutusten arvioimiseksi hankevaihtoehtojen toiminnoista tulee
tehdä melumallinnukset. Melumallinnuksessa tulee ottaa huomioon sekä hankealueen toiminnat että liikenne. Arviointiohjelman mukaan melumallinnus on tarkoitus tehdä VE1:n osalta, mutta VE2:n osalta todetaan, että aikaisemmin, toista hanketta koskeneen YVA-arvioinnin yhteydessä tehty melumallinnus voi olla riittävä. On kuitenkin otettava
huomioon, että erityisesti Veljeskylän näkökulmasta melutilanne on
muuttunut olennaisesti muun muassa metsien hakkuiden ja teollisuustoiminnan muutosten seurauksena, joten melumallinnusta voi olla tarpeen tarkistaa. Arviointiohjelmasta ei selviä, aiotaanko VE 2:ssa myös
laitoksesta ja siitä johtuvasta liikenteestä johtuvan melun yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa selvittää mallintamalla. Lähtökohtaisesti näin pitää tehdä.
Hankkeen meluvaikutuksia aiottaneen verrata melutasosta annettuihin
ohjearvoihin. Vaikka melutasot tai melun yhteisvaikutukset eivät ylittäisikään valtioneuvoston yleisiä melutason ohjearvoja (VNp 993/1992),
äänimaiseman muuttuminen voidaan kokea häiritsevänä. Sitä tulee näin
ollen tarkastella osana ihmisten viihtyisyyteen kohdistuvia vaikutuksia.
Melun lisääntyminen voi vaikuttaa viihtyisyyteen myös virkistysalueilla ja
luonnossa liikuttaessa. Arviointituloksissa meluvaikutuksille (myös viihtyisyysvaikutuksille) altistuvat kohteet ja alueet tulee esittää havainnollisesti esimerkiksi kartoilla.
Hankealueiden kallioperän louhinnasta aiheutuva melu tulee myös selvittää ja arvioida sen vaikutukset lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.
Rakentamisen meluhaittaa tulee arvioida laskennallisten keskiäänitasojen lisäksi myös maksimimelutapahtumina lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. On huomattava, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen pitää lisätä 5
dB ennen sen vertaamista ohjearvoihin.
Meluvaikutusten arvioinnissa pitää ottaa huomioon paitsi rekkojen ja
koneiden käyntiäänet piha-alueilla myös erilaiset mm. peruutusten ja
lastausten yhteydessä käytettävät varoitusäänet. Näillä on merkitystä
etenkin siinä tapauksessa, että toimintaa harjoitetaan ilta- ja yöaikaan
tai viikonloppuisin.
Päästöt ilmaan
Arviointiohjelman mukaan alueen ilmanlaatuun voivat vaikuttaa pölyäminen sekä muut ilmapäästöt. Vaikutusten arviointi aiotaan tehdä muista kohteista saatujen tietojen ja tarkkailutulosten sekä kirjallisuusarvojen
pohjalta, ja saatujen lähtötietojen perusteella ilmapäästöjen vaikutus ar-
31/34
vioidaan laskennallisesti. Hankkeen vaikutuksia kasvihuonepäästöjen
muodostumiseen on tarkoitus arvioida laskennallisesti.
Ympäristövaikutusten arvioimiseksi toiminnoista pitää melumallinnuksen ohella tehdä pöly- ja hajumallinnus.
Pölymallinnuksessa tulee ottaa huomioon pölyssä mahdollisesti olevat
terveydelle vaaralliset aineet, kuten PAH-yhdisteet, metallit ja pilaantuneissa maissa mahdollisesti olevat haitalliset aineet. Myös yhteisvaikutukset muiden hankkeiden liikenteen kanssa pitää arvioida.
Hajumallinnuksessa pitää ottaa huomioon erityisesti biojätteiden, lietteiden ja pilaantuneiden maiden varastoinnista ja käsittelystä syntyvien
hajujen leviäminen ympäristöön. Hankkeen mahdollisista hajuvaikutuksista ei arviointiohjelmassa ole lainkaan mainintoja kohdassa 9.5.3, jossa tarkastellaan ilmanlaatua ja ilmastoa.
Paitsi päästöjen määrä myös niiden leviäminen ja vaikutukset ympäristössä tulee arvioida. Myös mahdollisten poikkeustilanteiden aiheuttamien päästöjen leviäminen ja vaikutukset tulee selvittää.
Tärinä
Arviointiohjelmassa on todettu, että toiminnasta ei aiheudu merkittävästi
tärinää. Rakentamisvaiheen tai liikenteen mahdollisesti aiheuttamaa tärinää ei ole mainittu. Tärinää voi aiheutua mm. rakennusvaiheen louhinnasta, räjäytyksistä ja murskauksesta sekä rakentamisen ja toiminnan
aikaisesta liikenteestä. Tärinävaikutukset sille mahdollisesti altistuvissa
kohteissa tulee arvioida asianmukaisesti. Liikenteen tärinän selvittämisestä on olemassa VTT:n suositus (Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa. Törnqvist, Jouko & Talja, Asko. 2006)
Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset
Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia on arviointiohjelmassa käsitelty pääosin
asianmukaisesti ja yhteen koottuna kohdassa 9.5. Ihmisiin kohdistuvien
vaikutusten rinnalla YVA-ohjelmassa käytetään useassa kohdassa termiä sosiaalisten vaikutusten arviointi. Sosiaalisten vaikutusten käsitettä
YVA-laki ei tunne, YVA-laki edellyttää selvitettäväksi välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen.
Tässä hankkeessa ihmisiin kohdistuvia suoria vaikutuksia aiheuttavat
ensisijaisesti liikenne, melu, pöly, hajut ja mahdollisesti tärinä, joiden arviointiin liittyviä seikkoja on kuvattu edellä. Kansalaismielipiteiden keskeisimpiä huolenaiheita olivat lisäksi kiinteistöjen ja asuntojen arvonlasku ja yleinen asumisviihtyvyyden heikentyminen, jotka toistuivat lähes
kaikissa ELY-keskukselle toimitetuissa mielipiteissä.
32/34
YVA-ohjelmassa mainittu ryhmähaastattelu ei ole ihmisiin kohdistuvien
vaikutusten arvioinnin menetelmä. Sillä voidaan selvittää lähinnä ihmisten mielipiteitä hankkeesta ja sen vaikutuksista sekä mahdollisia kokemuksia nykyisestä tai vastaavankaltaisesta toiminnasta ja niiden vaikutuksista. Mikäli ryhmähaastattelu toteutetaan, YVAssa on selvitettävä
mm. kohderyhmä ja sen valintakriteerit ja esitetyt kysymykset.
Ihmisiin kohdistuvilla vaikutuksilla ei tarkoiteta ihmisten mielipiteitä ja
pelkoja hankkeen vaikutuksista. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin perustana pitää olla ”kova fakta”, kuten esimerkiksi melu-, ilmanlaatu-, pintavesi-, liikenne-, luonto- ja maisemavaikutusten arvioinnista
saadut tiedot. Palautteista ja mielipidekirjoituksista voi sen sijaan saada
aineistoa ympäristön nykytilan kuvaukseen, esimerkiksi tietoa virkistyskäytön laajuudesta, sekä vaikutusten merkittävyyden arviointia varten.
On myös syytä epäillä, saataisiinko mainitunlaisesta ryhmähaastattelusta paljonkaan lisäinformaatiota ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista
– ovathan kansalaiset jo tähän mennessä lähettäneet varsin paljon
YVA-ohjelmaa koskevaa palautetta.
Vaikutukset rakennuksiin
Arviointiohjelmasta puuttuu esitys siitä, kuinka arvioidaan mahdolliset
vaikutukset rakennuksiin. Vaikutuksia rakennuksiin voi syntyä ainakin
liikenteen, räjäytysten ja murskauksen aiheuttamasta tärinästä, myös ne
pitää arvioida.
Ympäristöonnettomuudet ja niiden seuraukset
Arviointiohjelmassa on todettu toiminnan ympäristöriskien liittyvän muun
muassa liikenneonnettomuuksiin, tulipaloihin, räjähdyksiin ja sähkökatkoihin. Eri poikkeus- ja onnettomuustilanteista mahdollisesti seuraavat
ongelmatilanteet analysoidaan ohjelman mukaan tarkemmin arviointiselostuksessa.
Haitallisten ympäristövaikutusten ehkäiseminen ja rajoittaminen
Vaikutusten ehkäisykeinot määritellään YVA-ohjelman mukaan yksityiskohtaisemmin arviointiprosessin edetessä ja ne tuodaan esiin arviointiselostuksessa.
Haitallisten vaikutusten rajoittamiseksi tulee esittää parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavia menetelmiä. Pääperiaatteena tulee olla, että
esimerkiksi hajua aiheuttavat toiminnot, kuten biojätteiden vastaanotto,
varastointi ja käsittely sijoitetaan hallitilaan, jonka poistoilma voidaan
johtaa hajunpoistoon.
Vaikutusten seuranta
Vaikutusten seurantaa koskevaan kohtaa 10.3 tulee täydentää alakohdalla, jossa esitetään rakentamisen aikaista tarkkailua koskeva ohjelma.
33/34
Aineisto ja menetelmät Keskeiset käytettävät aineistot ja menetelmät on arviointiohjelmassa
esitetty melko yleisellä tasolla, joten arviointiselostuksessa pitää esittää
tarkistettuina tiedot arvioinnissa käytetyistä keskeistä aineistosta sekä
aineiston hankinnassa ja arvioinnissa käytetyistä menetelmistä ja niihin
sisältyvistä oletuksista. Samoin pitää esittää selvitys käytettyjen tietojen
mahdollisista puutteista ja keskeisistä epävarmuustekijöistä. Mallinnuksista pitää esittää selkeästi niissä käytetyt lähtötiedot ja oletukset.
Raportointi
Arviointiohjelmaraportti on jäsentelyltään kohtuullisen selkeä, joskin
esitystapa on vielä monin paikoin melko yleispiirteistä, minkä vuoksi ei
ole aivan helppoa muodostaa kokonaiskuvaa esimerkiksi toimintaalueille suunnitelluista eri prosesseista, päästöjen käsittelystä ja toimintojen ympäristövaikutuksista. Osa raportissa esitetyistä asioista on
myös väärissä kohdissa, mihin yhteysviranomainen on edellä ao. kohdissa kiinnittänyt huomiota. Arviointiselostusta kootessa on erityisen
tärkeää se, että arviointitulokset on esitetty selvästi ja ymmärrettävästi
ja havainnollistettu muun muassa riittävän kokoisin kartoin. Selostuksessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että kartat ovat mittakaavaltaan
sopivan kokoisia erityisesti esitettäessä ihmisiin tai asutukseen kohdistuvia vaikutuksia
Lähdeluettelon verkkodokumenttien www-osoitteet pitää esittää asianomaisen www-sivun tarkkuudella sivun selkokielisellä osoitteella. Verkkodokumenttien kohdalla tulee myös olla merkintä siitä, milloin ne on
luettu.
Suunnitelma tiedottamisesta ja osallistumisesta
Suunnitelma tiedottamisen ja osallistumisen järjestämisestä on asianmukainen. Selostukseen se pitää tarvittaessa päivittää.
Lausunnon nähtävillä olo
ELY-keskus lähettää yhteysviranomaisen lausunnon tiedoksi lausunnon
antajille ja mielipiteen esittäjille. Lausunto tulee nähtäville myös verkkosivuille osoitteeseen www.ymparisto.fi/NastolankierratyspuistoYVA.
Johtaja
Tommi Muilu
Erikoissuunnittelija
Markku Paananen
Liite
Maksun määräytyminen ja maksua koskeva muutoksenhaku
Tiedoksi
Lausunnon antajat ja mielipiteen esittäjät
Suomen ympäristökeskus (ja 2 kpl arviointiohjelmia)

Nastolan kaatopaikka YVA-lausunnot Tieokas ja ELY

Transcription

Similar documents

UOYK: Huhmarmäen-Lakeassuon luonnonsuojelualue

kotiseutuni nastola2.pdf

UUSIKYLÄ MASTER PLAN - Uudenkylän kehittämisalue

Nastolan Hautausmaa

Kuninkaanharjun näkötornin synty

LIIKUNTATEEMAT & -TAPAHTUMAT syksy 2015

UOYK: Pikavuoropysäkit

Suomi Miehen liikuntavinkit