Joensuussa 23.–25.10.2015 - Zonta

DISTRICT 20
zonta
2/2015
Joensuussa 23.–25.10.2015
1
Sisällysluettelo
Tervehdykset:
Joensuun kaupunginjohtajan tevehdys
3
Puheenjohtajan tervehdys
4
Governorin tervehdys 5
Zonta International Piiri 20 ry
jäsenlehti
Kv-tervehdys: Liaison Winnie Teoh, Hongkong 7
Tervetuloa Joensuun seudulle 8
Julkaisija
Zonta International Piiri 20 ry
Zonta Club Joensuu
Täällä on hyvä elää 10
Geenitutkimus sydänlihassairauksissa – missä mennään?
12
Biotaloudesta vetovoimatekijä
13
Äidin musikaalisuus periytyy
14
Elämänvoimaa naiseudesta ja naisten välisestä yhteydestä 16
Eeva Ryynänen – sata vuottakuvanveistäjän syntymästä
18
Kerhomme taiteilijat 20
Unohtumattomat hatut
23
Nurmeksessa tukeudutaan luontoon ja omaan osaamiseen 24
Zonta-sisaruus luo ystävyyttä ja innostusta
25
Moninainen nainen – Piirikokouksen ohjelma
26
Me – Old Faithful Zontasisters 34
Jäsenkehityksen suunta tulevaan 36
Tuulikki Petäjäniem: Zonta- järjestön tavoitteena
37
Zonta Says No to Violence Against Women
37
Networking Committee 38
Touhuttu on… Raahen kerhon kuulumiset
39
Zonta muuttaa maailmaa paremmaksi palvelun avulla
41
Zonta International YWPA
42
Young Women in Public Affairs Award -historiaa
42
Suomeen Euroopan ensimmäinen Zonta e-Club
44
Tellervo Lassoy-Saura In Memorial
45
ZONTA 2/2015
Vastaava päätoimittaja
Governor Salla Tuominen
Päätoimittaja
Salli Soininen
Toimituskunta
Marjukka Heliövaara • Terttu Ikonen
Aira Metsäranta • Pirkko Pehkonen
Helinä Saharinen • Hilkka Sissonen
Sisko Sutinen
Ilmoituspäällikkö
Salli Soininen
Käännökset
Veera Hämäläinen
Ulkoasu
Leea Wasenius
Paino
PunaMusta Oy
Painos
2 000 kpl
ISSN 1235-9335
Kannen kuvat
Jarno Artika • Reijo Väisänen
Nuoret partiolaiset: Väkivaltatilanteisiin ja syrjintään on aina puututtava 47
Tleestis Snääki Fölihi – Tervetuloa Raumalle
49
www.zonta.fi
Hyville Vieraillemme – karjalainen runotervehdys
52
Kuva Jarno Artika
•
Tervetuloa Joensuuhun –
tapahtumien kaupunkiin
Welcome to Joensuu,
the city of events
Joensuu on Pohjois-Karjalan maakuntakeskus ja yksi itäisen
Suomen kasvukeskuksista. Meitä joensuulaisia on yli 75 000,
meillä on vireä elinkeinoelämä ja monipuoliset palvelut.
Joensuu on yliopistokaupunki, jossa sijaitsee Suomen monialaisimman yliopiston, Itä-Suomen yliopiston kampus. Lisäksi Joensuussa on arvostettu Karelia-ammattikorkeakoulu sekä osaavaksi tunnustettu Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, joka
tarjoaa ammatillista koulutusta. Myös perustason koulutus on
Joensuussa laadukasta ja monipuolista. Kaupunkimme on vilkas
opiskelijakaupunki, mikä näkyy selkeästi katukuvassa. Joka kolmas
vastaantulija on nuori opiskelija.
Joensuu on myös Euroopan metsäpääkaupunki ja yksi maailman
merkittävimpiä metsäosaamiskeskittymiä. Itä-Suomen yliopiston
metsätieteiden osasto on yksi maailman arvostetuimpia akateemisia yksiköitä. Joensuussa sijaitsevat myös Metsäntutkimuslaitoksen alueyksikkö, Euroopan metsäinstituutin päämaja sekä
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun metsäosasto.
Arvostan suuresti, että järjestätte piirikokouksenne meillä Joensuussa. Järjestönne tekee arvokasta työtä naisten ja tyttöjen
aseman parantamiseksi. Lähes satavuotisen historiansa aikana
järjestönne on saanut paljon aikaan. Joensuun Zonta-kerhollakin
on jo kunniakkaat yli 40-vuotiset perinteet.
Toivotan teille oikein antoisaa piirikokousta ja toivotan teidät
samalla lämpimästi tervetulleiksi Joensuuhun. Nauttikaa kaupunkimme palveluista ja meidän joensuulaisten vieraanvaraisuudesta.
Kari Karjalainen
Joensuun kaupunginjohtaja
•
Joensuuoensuu is the centre of the North Karelia region and
one of the growing centres in Eastern Finland. There are over
75,000 of us in Joensuu, business here is active and services are
diverse.
Joensuu is a university city with a campus of the most multidisciplinary university in Finland, the University of Eastern Finland,
located here. We also have the respected Karelia University of
Applied Sciences and the North Karelia Municipal Education and
Training Consortium, a competent provider of vocational training. Basic level education, too, is first-rate and diverse in Joensuu.
Ours is a lively student city, which is apparent: every third person
you meet on the street is a young student.
Joensuu is also the forest capital of Europe and one of the world’s
most significant centres of forest know-how. The University of
Eastern Finland School of Forest Sciences is one of the world’s
most respected academic units. Also a Regional Unit of the the
Finnish Forest Research Institute, the headquarters of the European Forest Institute, and the forestry department of the North
Karelia University of Applied Sciences are located in Joensuu.
I highly appreciate it that you are organising your district conference here in Joensuu. Your organisation does valuable work to
enhance the status of women and girls. During its nearly 100
years of history, your organisation has achieved a lot. The Zonta
Club of Joensuu, too, has a proud history of over 40 years.
I wish you a very productive district conference and also wish
you warmly welcome in Joensuu. Enjoy our city’s services and the
hospitality of us living here.
Kari Karjalainen
Mayor of Joensuu
3
Kuva Reijo Väisänen
Hyvät Zontat!
•
MistäMistä on maailman Zonta-naiset tehty? Rohkeudesta,
yhteistyöstä ja ystävyydestä, luovuudesta, uutteruudesta,
ilosta, ylevistä arvoista, toistensa huolehtimisesta yli sosiaalisten
ja kansainvälisten rajojen. Siitä on Zonta-naisten moninainen
joukko tehty!
Joensuun Zonta-kerho toivottaa vieraansa tervetulleeksi teemalla Moninainen nainen. Toivomme, että ohjelmamme vie teidät monipuolisesti tieteen, taiteen ja kulttuurin oville, esitellen
myös samalla kaupunkiamme. Joensuun kaupunki on rakentunut
Pielisen ja Pyhäselän yhdistävän joen suuhun. 1800-luvun lopun
rakentuva kaupunki sai elantonsa joen voimasta kalastuksella,
puiden uitolla, sahan työllä ja lasinpuhalluksellakin. Ihmiset pääsivät joen rannalta toisella ylisoutajan kyydissä.
Nyt joenvarsi elää uutta kukoistuskautta, kun entisen sahan
maille on rakennettu uusi kaupunginosa. Joen rannat ovat saaneet asukkaansa ja asukkaat ovat ottaneet rannan monipuolisen
tarjonnan ilolla vastaan. Kesäisin satama, rannan puistot, jäätelökioskit, matto- ja venelaiturit, ravintolalaivat ja uusi upea kesäteatteri kokoavat kaupunkilaisia joen rantaan. Rannalta pääsee
myös helposti risteilemään, melomaan tai vaikka suppailemaan.
Kaupunkilaiset voivat ylittää joen edelleen soutuveneellä, mutta
siltoja on useampia ja kaksi uusinta siltaa on avattu käyttöön
kahden viime vuoden aikana. Joensuusta on tullut siltojen kaupunki! Näihin maisemiin pääsette tutustumaan siirtyessänne
majoituspaikalta Kimmelistä kokouspaikalle Tikkarinteelle. Tarkemmin joen rannan arkkitehtuuriin ja nähtävyyksiin on mahdollista tutustua osallistumalla sunnuntaiaamun siltojen juoksuun.
Vaihtoehtoisena ohjelmana voi avata tietä sisäisyyteen omien
unien kautta.
Kaupunkina Joensuu on historian saatossa ollut silta idän ja lännen kulttuurien välillä. Karjalaisuus ja itäiset vaikutteet näkyvät
niin uskonnossa, musiikkiperinteessä, ruokakulttuurissa ja varmasti myös ihmisissä. Karjalaiset naiset ovat historian saatossa
4
joutuneet ehkä lujemmalle sisämaan siskoihinsa verrattuna.
Mutta se on kasvattanut naisiin tahtoa, taitoa ja yhteistyökykyä,
joka on siirtynyt sukupolvien ketjussa. Edelleen täällä elää vahva
talkookulttuuri. Elävää ruokakulttuuria ovat puolestaan piirakat,
vatruskat ja supikkaat. Tullessasi Joensuuhun jo perjantaina voit
tutustua seudun käsityöläisten töihin Taitokorttelissa ja antaa
itsellesi mahdollisuuden omaan taiteluun. Jos taas haluat syödä
iltapalaksi maailman parhaita, itse tehtyjä riisipiirakoita, osallistu
Pohjois-Karjalan Marttojen piirakkapajaan. Kokousviikonlopun
päätämme Ortodoksisessa seurakuntakeskuksessa ja samalla
tutustumme ortodoksisuuteen Itä-Suomessa.
Joensuu on myös monipuolinen opiskelukaupunki. Ammatillisessa koulutuksessa, Itä-Suomen yliopistossa ja Karelia-ammattikorkeakoulussa suorittaa opintojaan noin 25 000 opiskelijaa.
Itä-Suomen yliopisto tarjoaa opetusta yli 100 pääaineessa ja
tuottaa huippututkimusta useammalla tieteenalalla. Joensuun
kampuksen Metsätieteiden osasto ja Kuopion kampuksen Lääketieteen osasto ovat esimerkkejä yliopiston lippulaivoista. Lauantain pääpuhujamme sisätautiopin professori Johanna Kuusisto
esitelmöi geenitutkimuksesta ja metsäosaamiseen on mahdollisuus tutustua sunnuntaina Luonnonvarakeskuksessa. Kareliaammattikorkeakoulu puolestaan tukee zonta-aatetta tarjoamalla
tilat Piirikokouksellemme. Siitä suuri kiitos!
Toivon, että piirikokousviikonloppumme Joensuussa avaa tieteen, taiteen ja kulttuurin siltoja, mutta ennen kaikkea toivon,
että rakennamme uusia ystävyyden siltoja zonta-sisarten välille.
Ystävyyden sillat ovat kestäviä ja luovat uusia, voimaannuttavia
näkymiä tulevaisuuteen. Toivotan teidät kaikki moninaiset naiset
lämpimästi tervetulleeksi Joensuuhun!
Minna Haring
puheenjohtaja
Joensuun Zonta-kerho
Dear Zontians!
•
What are the Zonta women of the world made of? Of courage,
cooperation and friendship, creativity, diligence, joy, noble values,
caring for one another across social and international borders.
That is what the diverse bunch of Zonta women is made of!
The Zonta Club of Joensuu welcomes its guests with the theme
‘The Diverse Woman’. We hope that our programme will take
you to the gates of science, art and culture diversely while also
introducing our city. The city of Joensuu has grown at the mouth
of the river connecting lakes Pielinen and Pyhäselkä. In the late
1800’s, the growing town got its livelihood from the force of
the river through fishing, timber rafting, sawmill work, and even
glassblowing. A rower took people across the river.
Now the riverside is experiencing a new bloom as a new district
has been built on the lands of the old sawmill. Residents have
moved in on the riverside and they have welcomed the diverse
amenities on the riverbanks. In the summer, the harbour, parks,
ice cream stalls, rug washing places, boat docks, pub boats and a
brilliant new summer theatre gather people on the shores of the
river. It is easy to go on a cruise, canoeing or, say, sup boarding
on the river. Town dwellers can still cross the river by row boat
but there are several bridges, the two newest of which have
been opened in the past two years. Joensuu has become a city
of bridges! You will get to see these scenes when you go from
your accommodation in hotel Kimmel to the conference venue in
Tikkarinne. You can explore the riverbank architecture and sights
in more detail on the Sunday morning bridges run. As an alternative programme, you can explore a way to your interiority through
your own dreams.
Over the course of history, Joensuu has been a bridge between
the cultures of east and west. The Karelian and eastern influence
can be seen in religion, musical tradition, cuisine and, without
doubt, people as well. Throughout history, Karelian women have
perhaps had it tougher than their inland sisters. That, though, has
given them will, skill, and cooperation that have been passed on
in the chain of generations. A strong tradition of collective voluntary work still exists here. The various pasties, such as piirakka,
vatruska and supikas, on the other hand, are examples of a thriving cuisine. If you come to Joensuu on Friday, you can explore the
works of local artisans in the Artisan’s Quarter and get to do a bit
of art yourself. And if you want to have some of the world’s best
self-made Karelian rice pasties for an evening snack, participate
in a rice pasty workshop organised by the North Karelia Martha
District Association. We will end our conference weekend in the
Orthodox Parish Hall and also learn about Orthodoxy in Eastern
Finland.
Joensuu is also a versatile city for studying. There are altogether
around 25,000 students in vocational education and training, the University of Eastern Finland, and Karelia University
of Applied Sciences. The University of Eastern Finland offers
teaching in over 100 main subjects and produces cutting-edge
research in several branches of science. The School of Forest
Sciences in the Joensuu Campus and the School of Medicine in
the Kuopio Campus are examples of the University’s flagships.
Our keynote speaker on Saturday, Professor of Internal Medicine
Johanna Kuusisto, will lecture on genetic research, and there is a
chance to learn about forestry know-how on Sunday in the Natural Resources Institute. Karelia University of Applied Sciences, for
its part, is supporting the Zonta cause by offering the premises
for our conference. A big thank you for that!
I hope that our district conference weekend in Joensuu will
establish bridges in science, arts, and culture, but above all I hope
that we will build new bridges of friendship among Zonta sisters.
The bridges of friendship are lasting and create new, empowering perspectives for the future. I wish all of you diverse women
warmly welcome in Joensuu!
Minna Haring
Chairman
Zonta Club of Joensuu
5
Governorin
tervehdys
•
Piirin kaksivuotiskausi 2014-2016 on edennyt viimeiseen
piirikokoukseen, johon meidän on ilo kokoontua Pohjois-Karjalaan Joensuun Zonta-kerhon vieraaksi kokousviikonlopun teeman, moninainen nainen, merkeissä. Varsinainen piirikokous on
vaalikokous, jossa valitaan Piirin virkailijat tulevalle kaksivuotiskaudelle. Vieraaksemme saapuu Piirin liaison ja kansainvälisen
hallituksen jäsen, Winnie Teoh Hong Kongista. Varsinaisen piirikokouksen esityslistalla on vaalien lisäksi merkittäviä asioita,
yhden niistä mainitakseni, Piirin strategiasta päättäminen. Miten
Piiri toteuttaa seuraavalla viisivuotiskaudella Zonta Internationalin missiota? Miten Piiri näkyy, kuuluu, vaikuttaa ja palvelee osana
suomalaista ja virolaista yhteiskuntaa? Miten varmistamme tulevaisuudessa nykyistä aktiivisemman, vaikuttavamman, vetovoimaisemman ja enemmän ajassa kiinni olevan Zontatoiminnan
Suomessa ja Virossa?
Kuluvalla kaudella on piirikokousten yhteyteen pyritty järjestämään piirikokouksen ja kokousviikonlopun teemaan liittyvien
esitelmien lisäksi entistä enemmän Zonta-asiaa. Piirikokousviikonloput ovat erinomainen forum kuulla Zontasta ja Zonta Internationalin mission toteuttamisesta, tavata Piirin Zontia ja oman
Alueen muiden kerhojen jäseniä aluekokouksissa, vaikuttaa ja
vaikuttua. Ja tietenkin puhua Zontaa. Piirin tavoite on, että me
Zontat saisimme naisten ja tyttöjen aseman edistämisen ohessa
mahdollisuuden jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Kevään 2015
Raaseporin piikokouksen workshoppien saaman hyvän palautteen johdosta Piiri tarjoaa Joensuussa mahdollisuuden vaihtaa
6
ajatuksia, kehittää itseään ja kerhotoimintaa sekä Zonta-ajattelua johtajuuteen ja verkostoitumiseen liittyvissä workshopeissa.
Valitsimme kaksivuotiskauden teeman ”Conviction, commitment,
courage – vakaumus, sitoutuminen ja rohkeus – övertygelse,
engagemang, mod – veendumus, pühendumus, julgus” nimissä
esiin nostettavaksi asiaksi rohkeuden. Moninainen nainen on
rohkea nainen, joka tarttuu elämässä eteen tuleviin tilaisuuksiin,
haasteellisiin työ- tai vaikkapa Zonta-tehtäviin, verkostoituu,
kannustaa ja tukee muita naisia eteenpäin omalla polullaan, saavuttamaan haaveensa, toteuttamaan unelmiaan. Niin rohkeudessa kuin muiden naisten kannustamisessa meillä on paljon
kehittymisen varaa!
Kiitos Joensuun kerholle aktiivisuudesta, sitoutumisesta ja rohkeudesta ottaa vastattavaksi piirikokousjärjestelyt. Tervetuloa
Joensuuhun! Toivottavasti pakkasitte mukaan farkkujen lisäksi
myös ne kuuluisat verkkarihousut, sillä Zonta Liikuttaa -hankkeen hengessä Joensuun siskot ovat järjestäneet mahdollisuuden nauttia liikunnasta lähtemällä yhdessä aamulenkille hiljalleen lokakuiseen kirpakkaan aamuun heräävään kaupunkiin.
Minä ainakin menen kuluttamaan juoksutossujani, tule Sinäkin
rohkeasti mukaan!
Salla Tuominen
Governor
Zonta International Piiri 20
Governor’s greetings
biennium 2014–2016 of our District 20 has come to its
•finalThedistrict
conference, in which we are delighted to gather in
North Karelia as guests of the Zonta Club of Joensuu. The theme
of the conference weekend is ‘The Diverse Woman’. This conference is an election conference where district officers for the
coming biennium are elected. Also our District’s International
Liaison and Board Member of Zonta International, Winnie Teoh
from Hong Kong will attend the conference. In addition to the
elections, other important matters, such as, to name one, deciding on the District’s Strategic Plan, are on the conference agenda,
too. How will the District fulfil Zonta International’s Mission in
the coming five year period? How will the District be heard, have
influence and serve as part of the Finnish and Estonian societies? How will we ensure ever more active, influential, attractive
and topical Zonta action in Finland and Estonia in the future?
In the current biennium, we have tried to organise ever more
Zonta stuff in connection with district conferences, in addition
to the actual conference and external lecturers related to the
conference weekend theme. District conference weekends are,
indeed, an excellent forum to hear about Zonta and fulfilling
Zonta International’s Mission, meet other Zontians of the District
and other Clubs in your own Area in Area Meetings, make a difference and be impressed. And, of course, talk Zonta. The objective
of the District is that we Zontians would get, in our organisation, the opportunity for continuous self-improvement alongside
advancing the status of women and girls. The workshops in the
district conference in Raseborg in the spring of 2015 got good
feedback, and the District wants to offer the chance to exchange
ideas and develop yourself, club activities and Zonta thinking in
leadership and networking workshops here in Joensuu, too. In
the name of the theme of the biennium, ‘Conviction, commitment, courage’, we chose courage as the matter to be particularly highlighted. A diverse woman is also a courageous woman.
A courageous woman seizes the opportunities, new challenging
work assignments or, say, Zonta tasks she comes across in life,
networks actively and encourages and supports other women
forward on their own path, to accomplish their dreams, fulfill their
visions in the working life and elsewhere. Both in courage and
encouraging other women we women still have a lot of room for
development!
I thank the Joensuu Club for its activity, commitment, and courage
to take on the organisation of this district conference. Welcome
to Joensuu! I hope you packed your tracksuit, too, as, in the spirit
of the Zonta exercise project, the Joensuu sisters have organised
us the chance to enjoy a bit of morning exercise in the city slowly
waking up to a bitter October morning. I will certainly go and give
my running shoes an outing – do come along!
Salla Tuominen
Governor, Zonta International District 20
Message
for
Zonta Magazine,
District 20
Dear Zontians,
It is a great honour to be your International Board Liaison. In fact,
I have been following your activities & projects closely with great
appreciation.
District 20, with about 65 clubs in Finland & Estonia, has
embraced whole heartedly our current biennium theme of
‘Empowering Women with Conviction, Commitment & Courage’.
The emphasis on both service & advocacy initiatives, effective
governance, leadership training & development opportunities
are contributing to our global efforts of making the world a more
meaningful place for women & girls. Your programs are positively
developing women & girls to their full potential.
I thank you for the kind invitation extended to me through Governor Salla Tuominen, and I look forward to attending your District
Conference in Joensuu in October this year. With your participation, I hope that you will find new inspiration for your forthcoming activities, conclude on critical discussions that will influence
the direction of your district, as well as electing future leaders
who will uphold the ideals of Zonta.
I look forward to meeting all of you at your District Conference.
With Zonta regards,
Winnie Teoh
Director 2014-2016
Zonta International & Zonta International Foundation
7
Tervetuloa
Joensuun seudulle
Pohjois-Karjalan Yrittäjien jäsenistä naisyrittäjiä on 25,4 % ja
määrä on kasvussa. Lisäksi Pohjois-Karjalan Yrittäjänaisten
jäsenmäärä on 96. Naisyrittäjyydessä on siis voimaa ja potentiaalia.
Joensuun seudulla arvostetaan yrittäjyyttä. Yrittäjiä autetaan
yrityksen perustamisvaiheessa ja kaikissa kehittämisvaiheissa.
Erityisesti kehotamme yrityksiä kehittämään toimintaansa ja
miettimään, kuinka liikevaihtoa saadaan lisättyä. Joskus asiat
ovat pienestä kiinni. Katsoessamme asioita sisältä, emme näe
aina kaikkia kehittämismahdollisuuksia. Silloin asiantuntija voi
nähdä asiat eri näkökulmasta ja apu on lähellä. Joensuun Seudun
Kehittämisyhtiössä (JOSEK) autamme kaikkia yrityksiä toimialaan
katsomatta ja palvelut ovat maksuttomia.
Yrityskummi on yrittäjän luottamuksellinen kumppani. Yrityskummit ovat kokeneita yrittäjiä, yritysjohtajia ja elinkeinoelämän vaikuttajia. Yrityskummi on yrittäjän sparraaja ja keskustelukumppani ja heidän työnsä on maksutonta. Yrityskummit toimivat
valta-kunnallisesti, Joensuun seudulla he toimivat Josekin siipien
suojissa.
Me naiset olemme hyviä luomaan verkostoja. Aina niiden ei tarvitse olla virallisia. Verkostojen voima on erilaiset, eri ikäiset ja erilaista työtä tekevät naiset. Itse olen löytänyt myös monia hyviä
ystäviä naisverkostoistani.
Anne Mujunen
markkinointipäällikkö, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy
joensuun seutu
Maksutonta
neuvontaa,
yrityksen kaikissa
elinkaaren vaiheissa.
Pohditko liiketoimintasi suuntaa tai
yrityksen kehittämistä?
Kun tarvitset apua, niin yritysneuvojamme
ovat valmiita auttamaan ja hakemaan
juuri sinulle parhaiten sopivan ratkaisun.
Palvelumme on maksutonta ja luottamuksellista.
Palvelemme sinua
yrityksesi kaikissa elinkaaren vaiheissa.
n, -kehittäminen,
yrityksen perustamine
sijoittumispalvelut,
omistajanvaihdoS
kansainvälistyminen,
Lue lisää palveluistamme
www.josek.fi/fi/neuvontapalvelut
Ota yhteyttä ja kysy lisää!
P. 020 721 8787 info@josek.fi
Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy
8
Ilosaarirock
kesän paras viikonloppu
Joensuun Ilosaarirock on yksi kesän suurimmista tapahtumista ja
Suomen toiseksi vanhin rockfestivaali. Vuonna 1971 perustettu
festivaali järjestetään Laulurinteen puistoalueella heinäkuun
puolivälissä. Tapahtuma vetää Joensuuhun vuosittain yli 50 000
festarivierasta.
Ilosaarirockia järjestää voittoa tavoittelematon elävän musiikin yhdistys Joensuun Popmuusikot ry, jonka arvoihin kuuluvat
vapaaehtoisuus, musiikkikulttuurin vaaliminen ja ympäristönsuojelu. Ilosaarirockissa työskentelee yli 2000 vapaaehtoistyöntekijää ja tapahtuma on kerännyt kansainvälistä tunnustusta ympäristötyöstään.
Ilosaarirock Joensuun Laulurinteellä 15. –17.7.2016.
9
Täällä
on hyvä elää
Salli Soininen
Suhmura ja Ilomantsi – molemmat paikkakunnat edustavat aitoa
pohjoiskarjalaista maisemaa, jota on tuotu esille musiikin keinoin;
mm. Juicen Iloomantsi, Iloomantsi.... ja Terho A Könösen sanoittamassa Suhmuran Santra – kappaleissa. Niissä soi itäsuomalaisen
paikkakunnan ja ihmisen kuvaus, elämän melodia, romantiikka ja
arki. Nuo paikkakunnat ovat tärkeitä näille tarinamme kahdelle
karjalaisnaiselle Hilkka Sissoselle ja Riikka Patrikaiselle. Heidän elinympäristössä yhdistyvät aito karjalaisuus, ortodoksisuus
ja nykyihmisen elämänmeno.
Riikka Patrikainen on syntyjään pohjoiskarjalainen. Pikkutyttönä perhe muutti Polvijärveltä Pyhäselkään, jossa elämä soljui
mukavasti arkipäivässä. Nykyinen työ Ilomantsin ortodoksisessa
seurakunnassa pitää hänet paljolti siellä. Hänelle Ilomantsi on
tärkeä paikka ja työ kanttorina tuntuu omalta.
Hilkka Sissosen juuret ovat ilomantsilaisessa maaperässä,
suvusta löytyy suoraan alenevassa polvessa maineikas runonlaulaja Simana Sissonen, jonka elämästä Mekrijärven Runonlaulajan tupa muistuttaa edelleenkin. Hilkka on Joensuun zontakerhon
jäsen – karjalainen zontanainen (vsta 84). Hänen elämäntyönsä
apteekkialalla Kymenlaaksossa, Savossa, Kainuussa ja PohjoisKarjalassa oli työtä ihmisten lähellä, pitkiä ajomatkoja ja erilaisten
kulttuurien kohtaamista. Kotona Suhmurassa odotti perhe ja harrastukset. Hänen olemuksessaan on karjalaisen naisen sitkeyttä,
tarmokkuutta, iloa ja vilkkautta.
Tavatessamme sen heistä huomaa – karjalaisuuden. Puhe
luistaa sujuvasti iloisista ja vakavista asioista toiseen. Sanotaan,
että karjalainen luonne menee läpi vaikka harmaan kiven; Hilkka ja
Riikka antavat vaikutelman vahvoista ja sitkeistä naisista. Molemmat naiset myös allekirjoittavat luonnehdinnan karjalaisesta
ihmisestä vahvana tunnepersoonana, mikään ei jätä kylmäksi.
Nykypäivänä ortodoksisuus on Pohjois-Karjalassa näkyvässä
roolissa. Ekumeenisesti on toimittu alueellamme iät ajat. Hilkalla
äidin luterilaisuus ja isän ortodoksisuus kulkivat jo lapsuudessa
rintarinnan ja luontevina asioina. Molemmat kirkot antavat sekä
yhteisen että oman leimansa alueelle.
10 Sissosen perheessä on paljon karjalaisia tapoja, joista karjalanpiirakoiden leipominen on kulkenut mukana. Vaihto-oppilaana
vieraillut japanilainen tyttö opetettiin piirakoiden leipomiseen.
Lapsille on siirtynyt kodista luontevasti ortodoksisuuden tapakultuurin perinteet.
Hilkan ja Riikan tuttavuus on lähtenyt jo Riikan lapsuudesta
ja nuoruudesta perheyhteyksien kautta. Molemmat kokevat
Pyhäselän Tiistaiseuran toiminnan lämpöä antavana ja ihmisiä
yhdistävänä tekijänä. Riikka muistaa Hilkan lasten osallistuneen
Sinapinsiemenkerhoon, jossa hän toimi ohjaajana. Molemmat kerhot ovat ortodoksisen seurakunnan kerhoja.
- Perhetuttuja olemme olleet jo kauan – lähes kolmekymmentä
vuotta. Riikka tuli tutuksi jo `pienenä tuttavaperheen tyttärenä`.
Yhteistä perheillemme on aina ollut osallistuminen ortodoksiseen
perinteeseen kuuluviin tapahtumiin. Honkavaaran tsasounalla,
Tiistaiseuran tilaisuuksissa tai Ilomantsissa on tavattu usein, kertoo Hilkka heidän tuttavuudestaan.
Karjalaisissa perinteissä itäinen ja läntinen aines elää usein
yhteen sulautuneina. Keskeisiä olivat suku ja suurperhe, jossa
karjalainen tapaperinne kuului elämäntapaan ja vuodenkiertoon.
Virpomisen perinne näkyy suomalaisessa nykykulttuurissa,
mutta usein hyvinkin virheellisenä. Hilkan kodissa aito ja alkuperäinen virpomisen tapakulttuuri tunnetaan ja sitä kunnioitetaan.
Praasniekka perinne on kulkenut mukana lapsuudesta saakka ja
sieltä ovat tuttuja myös ikoninurkka ja käspaikkaliinat.
- Oman kodin ruokakulttuurista ovat karisseet jo useimmat karjalaiseen ruokaperinteeseen kuuluvat asiat. Ne ovat niin epäterveellisiä, mutta maistajaisia sultsinoista, tsupukoista ja karjalanpaistista saadaan Ilomantsin Parppeinpirtin vierailuilla, kertoilee
Hilkka.
- Elämä ei ole ollut leimallisesti karjalaista kun äiti on keskisuomalainen. Ukki on Suistamolta ja jonkin verran karjalaista tapakulttuuria on kulkenut isovanhempieni kautta. Ehkä kaikkein vahvimmin alueen erityinen piirre – karjalaisuus - tuntuu Tiistaiseurassa
elämä,
arki ja
juuret ovat
karjalaisuudessa
Kanttori Riikka Patrikainen
Honkavaaran tsasounan edessä
Kuva Paavo Ryhänen
ihmisten läheisyyden, lämmön ja iloisuuden kautta. Ja se ihmisten
toinen toisensa vastaanottaminen, se on jotain niin aitoa ja erilaista kuin muualla! Tällä alueella ja etenkin Ilomantsissa ihmisten kohtaamisessa tyypillistä on hyvän olon tunne, kertoo Riikka
muistellessaan myös lapsena Hammaslahden Tiistaiseurassa
kokemaansa hyvää oloa.
Kun keskustelu etenee karjalaisuuden ja ortodoksisuuden
yhtenevyyksiin ja eroihin, Hilkka ja Riikka vastaavat yksituumaisella tavalla.
- Karjalaisuus ja ortodoksisuus kulkevat käsi kädessä, mutta ovat
kaksi eri asiaa. Molemmissa on omia juhlapäiviin kuuluvia perinteitä pukeutumisesta ruokakulttuuriin ja juhlaseremonioihin.
Karjalaisuus ja karjalaiset tavat ovat sulautuneet nykypäivän elämäntapoihin. Ortodoksisuus koetaan sallivana uskontona, jossa
on ihmisiä kiinnostavia tapahtumia ja iloisia hetkiä. Praasniekat
edustavat yhteisöllisiä juhlia. Praasniekkaan kuuluu ristisaatto,
jossa kellonsoitto ilmentää iloa ja riemua. Liturgioiden iloinen kellonsoitto kutsuu yhteisiin jumalanpalveluksiin.
Ortodoksikirkossa näkyy kaupungistuminen. Maaseudun
väestö ikääntyy, seurakunnasta jäsenet eroavat useimmiten
vasta kuoleman kautta. Yhteisöt ovat etenkin Ilomantsissa ja
Joensuussa, muuallakin Itä-Suomessa hyvin elinvoimaisia. Joensuun elinvoimaisuuteen on vahvasti vaikuttanut Itä-Suomen yliopiston ortodoksisen teologian ja kirkkomusiikin koulutus.
- Näin on täällä mukava jatkaa opintojakin. Suunnitelmassani
on jatko-opinnot Itä-Suomen yliopistossa itkuvirsiperinteestä,
lähemmin kuolemaan liittyvistä riitti-itkuista ja niiden suhteesta
ortodoksisen kirkon perinteeseen, mainitsee Riikka yliopiston
hyvistä opiskelumahdollisuuksista, ja jatkaa:
- Nainen ortodoksikirkossa on numero 1, työnjako on toisenlainen. Miesten hierarkia näkyy, mutta naisella on oma tärkeä paikkansa. Pappi -sana tarkoittaa isää, äidillä on muut tehtävät. Nainen toimii lukuisissa palvelutehtävissä, kirkkoleivänpaistajana ja
tilojen ylläpitäjänä; juhlien aikana kukkia ja koivunoksia laitetaan
ikonin ympärille ja tuohukset sijoitellaan omille paikoilleen. Nainen voi toimia myös kanttorina.
- Olen tyytyväinen tällaiseen järjestykseen, en koe, että minulta
puuttuisi mitään, kertoo Riikka myönteiseen tapaansa.
11
Johanna Kuusisto
Geenitutkimus
sydänlihassairauksissa
– missä mennään?
Sydänlihassairaudet ovat merkittävä sydänkuolleisuuden ja
-sairastavuuden aiheuttaja etenkin nuorissa ikäryhmissä. Hypertrofinen kardiomyopatia (paksuuntava sydänlihassairaus) on
yleisin nuorten ja urheilijoiden sydänperäisen äkkikuoleman syy.
Dilatoiva kardiomyopatia (laajentava sydänlihassairaus) taas on
yleisin sydämen siirron syy Suomessa ja muissa länsimaissa.
Kardiomyopatiat ovat suurelta osin perinnöllisiä, ja aiheutuvat yleisimmin sydänlihaksen proteiineja koodittavien geenien
mutaatioiden seurauksena. Kardiomyopatioiden syntymekanismit ja taudin vaikeusasteeseen vaikuttavat tekijät ovat huonosti
tunnettuja. Kardiomyopatioiden taudinkuva ja äkkikuolemariski
vaihtelevat samankin mutaation aiheuttamassa sydänlihassairaudessa.
12 mekanismi- ja lääketutkimuksissa. Ihon solujen uudelleen ohjelmoiminen sydänsoluiksi mahdollistaa sydänsairauksien tutkimisen ihosolunäytteestä.
Suomalainen HCM/FinHCM-tutkimusryhmä on aiemmin löytänyt
kolme suomalaista valtamutaatiota, jotka selittävät n. 23 % kaikista suomalaisista HCM-tautitapauksista. ALFA -tutkimuksessa
ja MYBPC -tutkimuksessa on karakterisoitu kyseisten mutaatioiden fenotyyppiä, ja mm. todettu, että pahanlaatuisten rytmihäiriöiden riski vaihtelee samankin geenivirheen aiheuttamasa kardiomyopatiassa. Tutkimusryhmämme on löytänyt myös useita
dilatoivaa kardiomyopatiaa aiheuttavia suomalaisia valtamutaatioita.
Itä-Suomen yliopistossa meneillään olevassa CardioPath -tutkimuksessa selvitetään kokonaisuudessaan suomalaisten kardiomyopatioiden geneettinen tausta, kliininen kuva ja ennuste, sekä
tutkitaan kardiomyopatiamutaatioiden aiheuttamia rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia ihokoepalasta saatavista soluista,
jotka kehitetään edelleen monikykyisiksi kantasoluiksi ja sydänlihassoluiksi. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää tärkeimmät kardiomyopatiaa aiheuttavat suomalaiset mutaatiot moderneilla
sekvensaatiomenetelmillä (kohdennettu ja eksomisekvensaatio)
ja tutkia kyseisten mutaatioiden aiheuttamaa taudinkuvaa ja
ennustetta kansallisessa FinHCM -tutkimuksessa. Kardiomyopatiapotilaiden ihosoluista kehitetään iPS-kantasolutekniikalla
monikykyisiä kantasoluja ja edelleen sydänlihassoluja, joista
selvitetään kardiomyopatiamutaatioiden aiheuttamia rakenteellisia ja toiminnallisia poikkeavuuksia. iPS –menetelmä mahdollistaa
hypertrofisen kardiomyopatian patogeneesin ja fenotyyppiin
vaikuttavien tekijöiden tutkimuksen uudella tasolla. iPS-kardiomyosyytiimalleja voidaan käyttää myös sopivimman mutaatiokohtaisen lääkehoidon löytämiseksi sydänlihassairauksiin.
Viime vuosina kantasolututkimus on edennyt voimakkaasti. Potilaasta eristetyt ihosolut voidaan uudelleen ohjelmoida monikykyisiksi iPS-soluiksi, jotka voidaan edelleen erilaistaa mielenkiinnon kohteena olevaksi solutyypiksi, kuten sydänlihassoluiksi,
ja käyttää näitä potilasperäisiä erilaistettuja soluja sairauksien
Tutkimus on erityisen merkityksellistä kardiomyopatioiden
patogeneesin selvittämiseksi ja täsmälääkkeiden ja -hoitojen
kohteiden löytämiseksi. Tutkimuksen tuloksia tullaan käyttämään suomalaisten kardiomyopatiapotilaiden diagnostiikassa
ja hoidossa.
Helena Puhakka-Tarvainen & Veli-Pekka Korhonen
Biotaloudesta
vetovoimatekijä naisosaajille
Karelia-ammattikorkeakoulussa havahduttiin pohtimaan työelämän sukupuolista epätasapainoa eli segregaatiota keväällä
2014 saatuamme käsiin tilastoaineistoa, joka osoitti PohjoisKarjalan olevan yksi miesvaltaisimmista alueista koko Euroopassa
työikäisten ikäluokissa.
Toisaalta Suomi on kärkipäässä myös väestön eriytymisessä ns.
miesten ja naisten ammatteihin, ja eriytyminen näkyy myös Pohjois-Karjalalle tärkeässä biotaloudessa. Pitkällä tähtäimellä on
tarpeellista luoda mahdollisuuksia myös naisille tyypillisen osaamisen hyödyntämiseksi, sillä moni perinteisesti miehinen toimiala
kaipaisi lisävirtaa liiketoimintaan monialaisesta, naisille tyypillisestä osaamisesta, kuten kansainvälisyys- ja hankeosaaminen.
Tästä lähtökohdasta sai alkunsa BIOFEM – naistoimijoiden roolin
kasvattaminen Pohjois-Karjalan biotalousbisneksessä -hanke,
jossa reilun vuoden aikana on tehty useita mielenkiintoisia huomioita ja löydetty vaihtoehtoja houkutella naisosaajia työskentelemään oman maakunnan hyväksi.
Mitä biotalous on?
Biotaloudesta on muodostunut viime vuosina muotisana etenkin hallinnon piirissä. Suuri osa tämänhetkisistä biotalouden
määritelmistä perustuu vuonna 2010 julkaistuun Suomen biotalousstrategiaan, joka määrittelee biotalouden taloudeksi, joka
käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden
ja palvelujen tuottamiseen. Suurista toimialoista biotalouteen
kuuluvat muun muassa metsätalous ja -teollisuus, elintarviketeollisuus, luonnontuoteala sekä energia-ala.
Toisaalta hyvin monilla toimialoilla on biotalouteen sisältyviä toimintoja, esimerkkeinä mm. öljyyhtiöiden tuottamat uusiutuvat
polttoaineet sekä metsäkoneita tuottava metalliteollisuus.
Perinteiset sukupuoliroolit
vallalla biotalousyrityksissä
BIOFEM-hankkeessa selviteltiin naisten tämänhetkistä roolia biotalouden työpaikoissa Pohjois-Karjalassa. Työpaikkojen ja -tehtävien vahva jakautuminen sukupuolittain osoittautui suureksi.
Haastatelluista yrityksistä naisia oli vähiten metsäteollisuusyrityksissä (13 %) ja eniten elintarvikealan yrityksissä (64 %).
Selvitys osoitti myös, että suurin osa naisista työskentelee tukipalvelutehtävissä eli esimerkiksi taloushallinnossa, eli myös työtehtävät ovat toimialojen lisäksi sukupuolittain eriytyneitä.
Suorittava työ etenkin metsäteollisuudessa on edelleen hyvin
miesvaltaista, vaikka fyysisesti työtehtävät eivät useinkaan enää
olisi este naisten työllistymiselle.
Biotalous kaipaa uusia innovaatioita
Tulevaisuudessa biotalouden kehittyminen edellyttää uudenlaisia ennakkoluulottomia avauksia ja liiketoimintaa. Avainasemassa
ovat jatkojalosteita, palveluita sekä uusia innovaatioita kehittävät pk-yritykset.
Toisaalta nuorten ammatinvalinta perustuu yhä vahvasti perinteiseen ammattiajatteluun, vaikka nykyisessä yhteiskunnassa
tarkasti määritellyt työpaikat ovat häviämässä ja työllistyminen
perustuu entistä enemmän koulutuksessa ja muussa elämässä
hankitun osaamisen soveltamiseen. Tarpeellista olisikin entistä
enemmän tiedottaa ammatinvalintaiässä olevia nuoria, opintojen
ohjaajia sekä etenkin nuorten vanhempia muuttuneesta työelämästä ja sen tarpeista, ja edistää näin myös biotalouden kehittymistä Suomen talouden veturiksi.
www.karelia.fi
13
Äidin musikaal
Pirre Raijas
Musiikin ammattilaisen taustalta löytyy useimmiten musikaalinen
äiti. Tämä on mielenkiintoinen löydös tutkimuksessamme, jossa
on vuodesta 2003 alkaen selvitetty musiikillisten taipumusten
ja musiikin harrastuneisuuden perinnöllisyyttä. Musiikillisista
taipumuksista selittyy puolet geeneillä ja puolet ympäristötekijöillä, mutta äidillä on niihin molempiin suuri vaikutus. Musiikin ja
biologian läheisestä yhteydestä kertoo se, että musiikkia harrastetaan ja kehtolauluja lauletaan vastasyntyneille kaikissa ihmisyhteisöissä. Äidin soitto, laulu ja musiikin kuuntelu muokkaavat
lapsen äänimaisemaa jo ennen hänen syntymäänsä, ja vastasyntynyt pystyy tunnistamaan tuttuja melodioita. Vastasyntynyt
on myös kiinnostuneempi musiikista kuin aikuisen puheäänestä.
Kehtolaulut kantavat hedelmää.
Musikaalisuus
Musikaalisuus on laaja ja vaikea käsite, koska ihminen voi olla
hyvin monella tavalla musikaalinen. Musikaalisuutta voi olla muun
muassa kyky ymmärtää ja hahmottaa rytmiä, sävelkorkeutta,
äänenvoimakkuutta, äänensävyä, sointia ja musiikin rakenteita.
Lisäksi tunteet ovat olennainen osa musiikkikokemusta.
Musikaalisuuden taustalla on useita geenejä. Musikaalisuus on
siis monitekijäinen ominaisuus, johon myös ympäristö vaikuttaa.
Esimerkiksi rytmitaju ja sävelkorkeuden erottamiskyky liittyvät eri
geeneihin. Tutkimuksemme on paljastanut monia geenialueita,
joilla todennäköisesti sijaitsee musiikillisiin taipumuksiin liittyviä
geenejä. Varteenotettavin ehdokas olennaiseksi geenialueeksi
löytyi kromosomista 4q22. Muita musikaalisuuteen todennäköisesti liittyviä perimän alueita löysimme kromosomeista 8q21 ja
18q. Kromosomi 18q:ssa oleva alue on päällekkäinen lukihäiriön
alttiusgeenin paikan kanssa ja 8q21 on osittain päällekkäinen
absoluuttiseen sävelkorvaan kytkeytyvän alueen kanssa.
14 Musiikki on kuin allergia
Suurin osa suomalaisista on melko musikaalisia; väestötasolla
huippumusikaalisia ja toisaalta erittäin epämusikaalisia ihmisiä on harvassa. Tutkimuksessa on mukana yhteensä noin 900
suomalaista, joista 90 on musiikin ammattilaista ja 190 sellaista
henkilöä, jotka eivät ole koskaan harrastaneet musiikkia. Näistä
musiikkia harrastamattomista henkilöistä osa on tietämättään
huippumusikaalisia.
Musiikilliset taipumukset liittyvät synnynnäiseen kiinnostukseen musiikkia kohtaan. Geenit eivät muutu, siksi ympäristö
vaikuttaa niiden ilmentymiseen. Musiikille täytyy altistua, se on
kuin allergia. Jos ei kuule musiikkia, ei voi tietää olevansa musikaalinen.
Kiintymysgeeni ja musikaalisuus
Musisointi on sosiaalista kommunikaatiota monessa mielessä;
kehtolaulut tiivistävät lapsi–vanhempi-suhdetta, yhteislaulut tai
kuoroharrastus luovat puolestaan ryhmähenkeä ja muusikolle
esiintyminen on useimmiten kommunikaatiota yleisön kanssa.
Kiinnostavaa on, että musiikillinen ilmaisu ja luovuus ovat vahvasti sidoksissa AVPR1A-geeniin, joka välittää aivoissa kiintymyshormonia. Sen tiedetään liittyvän sosiaalisuuteen, tunteellisuuteen ja anteliaisuuteen sekä lujittavan parisuhteessa
sitoutumista. Muun muassa linnuilla on vastaava parisidosta
lujittava kiintymysgeeni, joka lisää linnun laulua ja toisaalta reviirinpuolustusta. Juuri musiikillisten taipumusten ja kiintymysgeenin yhteydestä saattaa löytyä vastaus siihen, miksi haluamme
mennä konsertteihin ja miksi musiikki tuottaa myös kuulijalle
suurta mielihyvää.
isuus periytyy
Äidin vaikutus
Se, minkä määrän musiikillisiin taipumuksiin liittyviä geenejä on
saanut, määräytyy suvun geenien perusteella. Musikaalisilla
äideillä on muita äitejä useammin musiikista kiinnostuneita lapsia. Lisäksi sellaisilla henkilöillä, jotka säveltävät ja improvisoivat
musiikkia, on erityisen musikaalinen äiti. Geenitutkimuksen näkökulmasta isän musikaalisuus ei näytä olevan yhteydessä esimerkiksi lapsen säveltämisinnokkuuteen.
Ympäristö vaikuttaa siihen, pääseekö lapsi ylipäätään nauttimaan musiikista. On selvää, että esimerkiksi musiikista itsekin
nauttiva äiti huomaa lapsensa mahdolliset musiikilliset lahjat ja
haluaa kannustaa lastaan musiikkiharrastuksen pariin. Ammattimuusikot tulevat useasti perheistä, joissa vähintään toinen vanhempi on muusikko. Vaikka äidiltä saisi hyvät eväät uran alkuun,
se ei riitä tekemään kenestäkään muusikkoa. Tarvitaan muun
muassa läheisten kannustusta, sinnikkyyttä tavoitteelliseen
harjoitteluun ja oikeanlaisia soitonopettajasuhteita eri vaiheissa
kehitystä. Kuitenkin voi ajatella, että musiikki aiheuttaa musikaaliselle voimakkaan riippuvuuden.
•••••
Suomalaisten sukujen musikaalisuuden ja sen perinnöllisen
taustan tutkimusta johtaa professori Irma Järvelä Helsingin
yliopiston molekyyligenetiikan osastolta. Tutkimukseen on osallistunut tällä hetkellä noin 107 sukua ja yhteensä 915 henkilöä, joista 536 naista ja 379 miestä. Kaikki ovat tehneet
kolme eri musikaalisuustestiä, antaneet vapaaehtoisen verinäytteen ja täyttäneet laajan kyselylomakkeen, jolla kartoitetaan ympäristötekijöiden osuutta musiikillisiin taipumuksiin.
Pirre Raijas toimii Joensuun konservatorion sellonsoiton lehtorina.
Lapset Pinja (10 v, sello), Rosalia (9 v, viulu) ja Pietari (7 v, piano)
opiskelevat myös konservatoriossa.
Lähteet
Peltonen Petri, 2013.
Ympäristötekijöiden yhteys musikaalisuuden kehittymiseen ja ilmenemiseen.
Pro gradu –tutkielma. Valtiotieteellinen tiedekunta,
Helsingin yliopisto.
Pulli Kristiina, Karma Kai, Norio Reijo, Sistonen Pertti,
Göring Harald ja Järvelä Irma, 2008.
Genome wide linkage scan for loci of musical aptitude in Finnish families:
Evidence for a major locus at 4q22.
Journal of Medical Genetics 45:451–456. (doi:10.1136/jmg.2007.056366).
Ukkola Liisa, Onkamo Päivi, Karma Kai, Raijas Pirre ja Järvelä Irma, 2009.
Musical aptitude is associated with AVPR1a haplotypes.
PLoS ONE 4 (e5534):1–10. (www.plosone.org).
Ukkola-Vuoti Liisa, Oikkonen Jaana, Onkamo Päivi, Karma Kai,
Raijas Pirre ja Järvelä Irma, 2011.
Association of the arginine vasopressin receptor 1A (AVPR1A)
haplotypes with listening to music.
Journal of Human Genetics 56 (4):324–329.
15
ELÄMÄNVO
NAISEUDESTA JA NAISTEN VÄLISESTÄ YHTEYDESTÄ
Sekä työelämässä että vapaa-ajalla vauhti on entisestään kiihtynyt, suorituskeskeisyys on lisääntynyt ja elämää eletään jatkuvien muutosten, epävarmuuksien ja ristipaineiden keskellä.
On harvoin aikaa pysähtyä ja kysyä: Mitä minulle kuuluu? Jätänkö
itselleni voimaannuttavaa vapaa-aikaa? Milloin olen tavattavissa
itselleni? Kuinka tulisin sisäisesti ravituksi? Millaisille merkeille
itsessäni voisin olla herkkä, merkeille joista tiedän että en voi
hyvin? Mikä olisi sellainen pieni ja helppo asia, jolla voisin lisätä
iloa ja voimaa naiseuteeni?
Mieti hetki kuunteletko itseäsi, kuinka voit, miltä sinusta tuntuu,
välitätkö siitä mitä kuulet, vai ohitatko itsesi ja omat tarpeesi.
Vastauksia ei yleensä tarvitse kaukaa hakea.
Joensuunlainen kouluttaja, psykoterapeutti ja työnohjaaja Leena
Ronkainen on työssään jatkuvasti tekemisissä naisten kysymysten kanssa yksityisvastaanotoillaan ja asiakasvastaanoton lisäksi
työyhteisöjen koulutus- ja kehittämistehtävissä sekä naistietoisuuskoulutusohjelmien toteuttajina ja uniryhmien ohjaajana.
Monet kysymykset toistuvat naisten kokemuksena. Itseään ei
nimittäin tule kysellä ulkopuolelta. Leena Ronkaisen mukaan
erityisesti naiset lähtevät kantamaan liikaa vastuuta toisten
tunteista. Muiden pahasta olosta huolehtiessa omat tunteet
hämärtyvät ja minuus voi kutistua niin työ- kuin yksityiselämässäkin. Naiset lähtevät hyvin helposti kuulemaan ja toteuttamaan
toisten tarpeita. Tämän alle peittyvät omat toiveet, tarpeet ja
halut. Yksi keskeinen haastekohta naisilla on toisten tunteista
vastaaminen ja niiden kantaminen, silloin käy helposti että tulee
samalle tuulelle kuin toinen on. Ikään kuin olisi vastuussa toisten
hyvin - tai pahoinvoinnista.
Tiedosta, tutki tunteitasi vaikka seuraavien kysymysten kautta:
Mitkä ovat tyypillisimmät tunteeni? Kuinka paljon tunteisiini
vaikuttaa toiset ihmiset? Joudunko toistuvasti samankaltaisiin
16 tunnepyörteisin? Naisen viha on usein epäsuoraa, itseen kääntynyttä. Viha saattaa ikään kuin huomaamatta muuttua kaunaksi ja
katkeruudeksi, mikä saa monia ilmaisumuotoja, esimerkiksi ettei
pidä itsestään huolta.
Myös kiire ja yhä monimutkaistuvat haasteet lisäävät ns. samanlaistavuuden kulttuuria, jossa naiseus ja mieheys toisiaan
tukevina ihmisyyden erityislaatuina ja erilaisina voimanlähteinä
sivuutetaan. Sukupuolisensitiivisyys ammatillisena vahvuutena
tarkoittaa kykyä ymmärtää sukupuolen merkitys osana omaa
ammatti-identiteettiä sekä asiakkaiden kohtaamisessa.
Tunnista tapasi reagoida,
lisää jaksamistasi
Nainen, samoin kuin mieskin, voi vankistaa jaksamistaan ja parantaa elämänlaatuaan lisäämällä tietoisuutta itsestään ja omista
kokemis- ja reagointitavoistaan. Kaikilla on elämässä herkkyysaikoja, jolloin on alttiimpi ottamaan vastaan tietoa sisältä, sisäisyydestä käsin. Kolmekymppisenä on yksi sellainen vaihe, toinen aika
on nelissäkymmenissä. Nelissäkymmenissä tehdäänkin yleensä
elämän välintilinpäätöstä, taseen tarkistusta; isoja kysymyksiä
kuten, millaista elämä on ollut tähän saakka, mitä haluan loppuajalta? Tälle herkkyysajalle on hyvä olla avoin ja kunnioittaa sitä
mitä sisimmästään kuulee. Herkistyminen vaatii malttia kuunnella näitä viestejä.
Viestit voivat olla epämääräistä sisäistä pahaa oloa, uupumusta,
huonovointisuutta, tyytymättömyyttä joille ei löydy syytä ja
jota ei oikein osaa edes sanoittaa. Ulkoisesti ja vaikkapa taloudellisesti kaikki voi olla hyvin. Kuvaan tätä kokemusta sisäisenä
nälkänä joka syntyy tilanteessa jossa elämänvoima on tukahdutettu tai ei löydä ilmaisukanavaansa. Tällöin heräävä muutostarve on terve reaktio tilanteessa jossa typistetty elämänvoima
herää eloon uinumasta.
Kuva Reijo Väisänen
OIMAA
Liika kiltteys ja miellyttämisen halu voi olla naisella tyydyttävän
elämän esteenä. Hyväksytyksi tulon kaipuu voi olla niin suurta,
että se voi vääristää toimintatapoja. Kuten uskallanko kieltäytyä,
tunnenko itseni destruktiiviseksi jos kieltäydyn ja sanon ei, en
jaksa, en halua. Kieltäytyminen kohtuuttomasta on hyvin tärkeää.
Onko kokemus elämästä se, että on hyväksytty vain suorittajana,
pärjäävänä? Missä määrin joudut peittämään tarvitsevan, haavoittuvan puolen. Näiden itsessä olevien puolien tasapaino on
tärkeää. Elämäähän ei tarvitse suorittaa, sen voi vastaanottaa,
elämä ei ole tehtävä tai urakka. Hyvä taito on se että oppii katsomaan oma sisäistä lastaan armollisesti, samoin kuin muita naisia.
Armollisuus itseä ja muita kohtaan on yksi keskeinen keski-iän
kehitystehtävä. Silloin voi alkaa luopua kaikkivoipaisuuden harhasta ja sietää niin itsessä ja muissa olevaa rajallisuutta.
Sisäisen uudistumisen tie on pitkä, elämän mittainen. Tie ei päästä kulkijaansa helpolla. Usein tuo mukanaan uusia ja syvempiä
kysymyksiä.
Itsestään huolenpito onkin tärkeä asia. Se on omalla vastuulla,
sitä ei kukaan muu tee puolestasi. Naisen hyvinvointi johtaa rengaslaineen tavoin muutokseen ja heijastuu koko lähipiiriin.
Nainen tarvitsee niin fyysisessä kuin psyykkisessä mielessä
oman huoneen, tilan, jossa voi pysähtyä ja kuunnella itseään.
Tämä huone voi olla mielessä oleva tila, taulu, tuoli tms. Omien
tunteiden peilaaminen jonkin toisen kanssa on yleensä avuksi,
ystävät ovat tärkeitä, mutta saattavat olla liian lähellä nähdäkseen tarpeeksi tarkasti.
Hyvän tilan omien tarpeiden kuuntelemiselle tarjoaa naisryhmä,
työnohjaus tai omien unien tutkiminen joko uniryhmässä tai
jonkun mentorin kanssa. Naisten kesken on mahdollista löytää
uutta näkökulmaa itseen ja omaan elämään, voi hiljentyä ja
kuunnella sisäisyyttään, tarkastella omaa elämää ja tiedostaa
reaktiotapojaan. Naisryhmästä saa peiliä ja vahvistusta omalle
naiseudelle.
Yhteys omiin tarpeisiin on monesti kateissa. Unet ovat käyttökelpoinen väylä, kuningastie alitajuntaan, kuten sanotaan. Unet
ovatkin merkittäviä tiennäyttäjiä ja näyttävät aktivoituvan, kun
niihin alkaa kiinnittää huomiota. Unityöskentely lisää itsetuntemusta, vahvistaa sisäistä tietoisuutta ja henkistä kasvua. Unet
tuovat viestiä sisäisestä maailmasta. Ne ovat tavallaan kirjeitä
sinulle itsellesi sinulta itseltäsi. Rohkenetko avata? Kuinka sitten ymmärrät unen symbolista kieltä? Unen kieli on kuin mikä
tahansa vieras kieli, jonka oppiminen vaatii oman aikansa.
Kyky nähdä moniuloitteisesti hajottaa naista. Naisen hahmotustapa näyttää olevan kuin hämähäkin kudelma. Kudelman solmukohdat, risteyskohdat nähdään osana kokonaisuutta ja uusia
teitä avaavina. Tämä hahmotustapa tuo naisen puheeseen epäloogisuutta ja häilyväisyyttä.
Kohtaava yhteys vahvistuu naisten kesken. Mitä silloin viljellä?
Hyväksyviä katseita, arvostusta, läsnäoloa, toisten naisten tukea.
Viljelyllä ravitaan läsnäoloa, se tuo elävöittävää energiaa, joka
yhteydessä toisiin naisiin vahvistuu. Kohtaamisen viljelyyn ja
kasvuun tarvitsemme kyseenalaistavia, vahvistavia peilejä joiden
kautta opimme itsestämme jotain, jota ei voi yksin löytää. Olla
omalle laadulleen, itselleen, uskollinen, ei ole aina helppoa.
Mikä on sinun ajankohtainen kasvutarpeesi juuri nyt? Miten aiot
pitää siitä huolta? Miten toteutat itseäsi tyydyttävällä tavalla?
Oletko etenemässä mieleiseen suuntaan? Missä määrin käytät
elämässäsi pakoteitä, kuten toisten syyttelyä, pahan puhumista,
päihteitä? Ennen kaikkea, mikä on rakastavin teko minkä voit
tehdä itsellesi juuri tänään?
17
”
18 Taiteilijana oleminen on ainaista tekemistä, ikuista etsimistä.
Eva Ryynänen
Sata vuotta maamme eturivin naistaiteilijan syntymästä
Sirpa Sulopuisto
Eva Ryynäsen (1915-2015) elämästä kertova kirja Kaikkialla on
kauneutta – kuvanveistäjä Eva Ryynänen julkistettiin taiteilijan
100-vuotispäivänä 15. kesäkuuta 2015 Paaterissa. Kyseessä on
tarinakirja naistaiteilijasta, hänen uskomattoman luomisvoimaisesta elämästään. ”Taiteilijana oleminen on ainaista tekemistä,
ikuista etsimistä.” Näin luonnehti Eva itse omaa osaansa elämässä.
Aviomies Paavo avusti vaimoaan sekä puun hankinnassa että
karkean alkutyön tekemisessä. Evan päämateriaali oli puu, jota
hän rakasti. Eva käytti teoksissaan lähes kaikkia kotoisia puulajejamme ja teoksia syntyikin yli viisisataa. Punahonka oli Evan mielestä helppoa käsitellä, siinä oli hyvät värit ja sitä oli myös helposti
saatavilla. Lehtikuusesta puolestaan sai hyvän karvan karhulle ja
koivu sopi mainiosti kuvaamaan vettä. Haapa soveltui vaalean
värinsä vuoksi pohjoismaisen naisen kuulakkaaseen ihoon.
Toki Evan tuotannossa on myös pronssi- ja marmoriveistoksia.
Ensimmäinen iso pronssiveistos on vuonna 1953 paljastettu
kreivi Pietari Brahen patsas Lieksassa. Myöhemmin Evan syntymäkunta Vieremä sai Matin ja Liisan pronssipatsaan keskelle
kirkonkylää. Evan ja Paavon tuhkat on haudattu Paaterin pihalla
sijaitsevan marmoripaaden juurelle. Paaden suojelusenkelille Eva
veisti oman äitinsä kasvot. Vuonislahden Paaterissa asustaneen
taiteilijan pääteos on puukirkko, jonka Eva itse suunnitteli ja
yhdessä Lieksan kaupungin kanssa toteutti. Kirkkoa onkin kutsuttu ”taiteilijan temppeliksi”. Kirkon valmistumisen aikaan taiteilija oli jo 76-vuotias ja hänen luomisvoimansa ehtyi vasta vähän
ennen elontaipaleen päättymistä vuonna 2001.
Kirjan pääkertoja on Eva itse, kirjeiden kautta. Vaikka Eva vähättelikin omia kirjoittajan taitojaan, oli hän myös taitava sanoilla
veistäjä. Evan kuvaukset sota-ajasta, Paavoon ihastumisesta,
Paaterin rakentamisesta, maatalon töistä ja taiteilijan tiestä kohti
kuuluisuutta ovat herkkää luettavaa. Lapset, eläimet ja luonto
kiehtoivat Evaa lapsesta lähtien ja häntä voidaankin hyvällä syyllä
luonnehtia ihmelapseksi, jonka kyvyt tulivat esille jo sangen varhain. Mielenkiiintoisia ovat Evan kommentit taidemaailmasta
ja kontaktit muihin taiteilijoihin. Tähän joukkoon kuuluivat mm.
kirjailija Yrjö Kokko ja kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen sekä taidegraafikko Tuulikki Pietilä ja runoilija Sirkka Selja.
Muita kertojia kirjassa ovat ihmiset, joille kohtaamiset Evan
kanssa ja hänen teoksensa ovat jollakin lailla merkityksellisiä.
Teos alkaa Evan äidin luonnehdinnalla tyttärestään. Yhtenä kertojana on Evan naapurissa asustanut kirjailija Heikki Turunen,
joka muistelee lämmöllä Paaterin joulua. Arkkitehti Heikki Kukkonen rakentaa omassa artikkelissaan yhteyksiä keskiaikaisen
kirkkoarkkitehtuurin ja Paaterin kirkon välille. Evan syntymäpitäjässä Vieremällä olevat lukuisat teokset ovat saaneet oman
lukunsa kirjaan. Kertomusten lisäksi on käytetty myös kirjallisuutta, lehtiartikkeleita ja arkistoista löytynyttä materiaalia.
Kirjan aineiston on koonnut Sirpa Sulopuisto, jonka tausta on
perinteentutkimuksessa ja matkailussa. Ulkoasusta vastaa pitkän linjan graafikko Leea Wasenius. Ammattikuvaajina ovat toimineet Pentti Potkonen ja Outi Pyhäranta. Kirjan kustantaja on
Vuonislahden Taiteilijatalo ry, jolla on kaksi nimikkotaiteilijaa:
Eva Ryynänen ja Heikki Turunen.
Muusa, 1958
Muusa-veistos on esillä Paaterin ateljeessa.
Evalle tämä teos oli merkityksellinen eikä hän halunnut myydä sitä
lukuisista ostotarjouksista huolimatta.
Kuva Pentti Potkonen
19
AINEISTON KOOSTE Pirkko Pehkonen
Omat taiteilijamme
Jäsenien moniammatillisuus antaa meille mahdollisuuden tutustua
mielenkiintoisiin ammatteihin, joista eivät suinkaan vähäisempiä ole taiteilijat.
Joensuun Zonta-kerhossa heitä on kolme, jotka ovat myös yleisölle tuttuja.
Haluamme esitellä heidät ja heidän tuotantonsa kiitollisina heidän
panoksestaan kerhomme tasokkaissa myyntiartikkeleissa.
Savi vei
mennessään
Keramiikkataiteilija Sisko Sutisen tie päätoimiseksi taiteilijaksi
sai alkunsa harrastuksesta kansalaisopiston savipiirissä. Harrastuksesta tuli työ, ura ja elämäntapa.
Sisko perusti savipaja Tuliaistuvan 1980 Juukaan, jossa toimi viisi
vuotta. Sieltä hän muutti Kontiolahteen, missä hänen Tuliaistupa-yrityksensä tuottaa ihania pitsikeramiikkaesineitä.
Pitsikeramiikka on ohueksi dreijattu ja pitsimäiseksi rei’itetty
tuote, joita ovat kynttilälyhdyt, valaisimet, vadit, maljat, maljakot,
amppelit jne. Hän tekee myös erilaisia astioita ja tilaustöitä.
Pitsikeramiikan valmistus on erittäin hidasta, todellista käsityötä.
Ensin tuote dreijataan käsin (=muotoillaan pyörivän alustan
päällä), sen jälkeen pitsikuvio rei’itetään käsin, jokainen reikä erikseen erilaisilla terillä pyörittäen. Sitten tuote kuivatetaan, puhdistetaan, raakapoltetaan, lasitetaan ja lasituspoltetaan, jonka
jälkeen se on valmis markkinoille. Itsensä lisäksi Sisko on työllistänyt yhden kokopäiväisen tekijän sekä silloin tällöin tilapäisapulaisia. Nykyisin Sisko työskentelee yksin.
Taiteilija Sisko markkinoi tuotteensa noin 20 jälleenmyyjän
kautta eri puolella Suomea, jopa joskus ulkomaillekin tai myy niitä
suoraan pajamyymälästä. Erilaiset messut ja tapahtumat ovat
Siskolle tuttuja.
Zonta-kerhomme on saanut nauttia Siskon poteista, enkeleistä,
linnuista ynnä muista ihanista esineistä arpajaisissa, myyjäisissä
sekä lahjaesineinä monia vuosia.
20 Siveltimellä, väreillÄ
sielulla ja sydämellä
Kuvataiteilija Salli Soininen on toiminut kerhossamme eri
tehtävissä useiden vuosien ajan, mutta jäätyään eläkkeelle varsinaisesta ammattitoimestaan hän on keskittynyt maalaamiseen,
lempiharrastukseensa. Tästä hän kertoo seuraavasti:
Kuvataide on aina kiehtonut – lapsuudesta saakka, jolloin äitini
huolehti mahdollisuuksista piirtää ja maalata. Hän kannusti pitämään sen elinikäisenä harrastuksena. Ja niin se on ollutkin. Lähipiirissäkin on aina ollut taiteilijoita ja itse olen istunut taiteilijoiden mallina. Taiteen tekemiseen on syntynyt selvä ymmärrys ja
intohimo.
- Maalaus on yksi tärkeimpiä asioita elämässäni nyt, kun aikaa
on vapaasti käytettävissä. Mielenkiinto maalauksen tekemiseen
syntyy kiinnostavasta maisemasta, ohikiitävistä hetkistä, mieleenpainuvista väreistä. Henkilökuvissa kiinnostavaa on ihmisen
persoona ja sen tulkinnan haaste. Maalaan mielelläni useamman
teoksen kokonaisuuksia, kokeilen värimaailmoita ja tunnelmia.
Haluan ilon, riemun ja elämän harmaudenkin näkyvän siveltimen
vetojen kautta. Olen saanut koloristin ja impressionistin leiman
näyttelyitteni katsojien ja arvostelijoiden taholta. Ismit eivät
sinällään kiinnosta. Haluan vahvasti oman persoonani näkyvän
töissäni.
- Nyt kun olen pitänyt näyttelyitä, huomaan niiden olevan tekijälleen suuri kokemus. Siihen asiaan tutustuin jo galleriatoimintani
aikoihin vuosikymmeniä sitten silloisten näyttelyitään ripustamassa olleiden taiteilijoiden kautta. Taiteilija joutuu näyttelyssään ripustamaan itsensä, sielunsa ja sydämensä seinille avoimeksi, tulkittavaksi ja arvioitavaksi katsojille. Jo silloin ymmärsin,
kuinka suuri lahja maalaaminen on.
Koloristiset, impressionistisiksi luonnehditut maalaukset esittelevät usein läheistä elinpiiriä suomalaisten järvimaisemien,
asetelmien tai luonto- ja eläinaiheiden kautta ja antavat katsojalle tuttuuden tunteen katsojan omaan sielunmaisemaan.
Maalausten tunnelma syntyy säkenöivistä, heleistä ja valoisista
väreistä.
21
Omat taiteilijamme...
Emaliin poltetut tarinat
Aino Strandén-Sorvisto on luonut taiteellisen uransa
Saksassa, jota hän on myös edustanut osallistuessaan moniin
kansainvälisiin emalitaidenäyttelyihin. Hänen julkiset teoksensa
ovat arkkitehtuuriemalituotantoa liiketiloihin, metroasemille,
kirkkoihin, sairaaloihin, teollisuusrakennuksiin, hotelleihin, museoihin ja hallintorakennuksiin.
”Kuiskaus on hyvin lyyrinen, japanilaistyyppinen, keskittynyt
muotosointi, jonka kuulen kuiskauksena. Vähäeleinen, salaperäinen, yksinkertaisuudessaan vahva muoto. Se on hiljaisuuden
nuottiavain ja samalla avain ihmisen sielun hiljaisuuteen, josta
energia ja voima ja luovuus saavat alkunsa”.
Anneli Tempakka, yleisradio
”Emalitaiteen perinteistä poiketen Aino Strandén-Sorvisto toteuttaa vapaasti mielikuviaan suurille, tummille metallipinnoille.
Liekin avulla hän loihtii esiin lasi- ja metallitomuun kätketyn väriloiston. Nämä runolliset, herkän maalaukselliset teokset paljastavat, ettei kyseessä ole kuka tahansa taitaja, vaan kansainvälinen
asiantuntija, joka yhtälailla hallitsee suurten julkisten pintojen
käsittelyn kuin minimaalisten lasihiukkasten salat ja luo niistä
mielensä mukaisia kuvia.” Eeva Lindholm, Suomen Lasimuseo
Kuvataiteilija Aino Strandén-Sorviston mukana karjalaisuus on
kulkenut ympäri Eurooppaa ja hänen emalitaiteessaan karjalaisuuden elementit ovat tulleet tutuksi eri puolilla maailmaa.
Taiteilija tuntee olevansa perinteen, myös karjalaisuuden viestinviejä sukupolvien ketjussa. Suomalaisille hän haluaa kertoa
emalitaiteen monista mahdollisuuksista.
Mervi Piipponen, Karjalan Liitto
22 Harvinainen
taidepalkinto
Suomeen
Pitkän linjan taiteilija Aino Strandén-Sorvisto sai jo viidettä kertaa Japanin emalitaideyhdistyksen arvosteluraadin 1. palkinnon.
Tämän lisäksi Kazuo Yasugi, yhdistyksen presidentti, piti suurena
kunniana voida jakaa Japanin pääministeri Shinzo Aben palkinto
´suurenmoisimmasta ulkomaalaisesta työstä kansainväliselle
osallistujalle´ teräsemalireliefistä Edeltä kulkeneet. Ministeri
Kuniko Inoguchi, Ph. D., oli luovuttamassa Aben sinetillä varustetun palkintosertifikaatin ja tämän harmoniaa korostavan kalligrafian Strandén-Sorvistolle juhlallisessa näyttelyn avajaisseremoniassa 25.7. 2014 Tokyo Metropolitan Art Museossa.
Salla Sorvisto-Santoro
SALLI SOININEN
Riitta Nevalainen, hatuntekijä, designer, on kotoisin Kiihtelysvaarasta. Siellä hän syntyi kalastusmestarin tyttäreksi. Ja luova
yrittäjähän hänestä tuli. Hän hankki luovuutensa tueksi vankkaa
koulutusta ensin ompelun artesaaniksi, josta saadun stipendin rahoilla suoritti värioppikurssin. Innostus nahkaan syntyi jo
ensimmäisten opintojen aikana.
Se vei hänet turkiskurssille ja turkisopistoon Kemijärvelle, josta
hän valmistui turkkuri artenomiksi. Alan arvostettuja palkintoja
tuli vuosien varrella; Turkisalan keskusliitto palkitsi Riitta Nevalaisen v. 1992 Pro Fur -kunniakirjalla ja valtakunnallisessa Uutta
turkisajattelua -suunnittelukilpailussa hän saavutti ykköspalkinnon. Se oli jaettu palkinto, toinen palkinnon saaja oli Taideteollisesta korkeakoulusta.
UNOHTUMATtomat
HATUT
- Kun isäni oli kalastusmestari, minä kalastan elämää. Hatut ovat
nyt tekemiseni ydintä. Usein saan asiakkailtani lahjaksi vaikkapa
vanhan kauniin napin tai palasen pitsiä. Tällaisen lahjan asettelen
somisteeksi hattuun tai laukkuun. Ne ovat tärkeitä asioita, joista
syntyy positiivista energiaa.
Nahka on kiinnostava materiaali, niin on silkki ja pellavakin. Kaikki
ompeluun liittyvä kiinnostaa Riittaa – designeria, jonka ideointi ei
pysähdy hetkeksikään. Pienyrittäjän työpäivä on pitkä. Työpäivän
jälkeen, usein yölläkin on työn aika. Musiikki antaa siihen sopivan
rytmin, tällä hetkellä suosikkimusiikkia on Apocalyptica. Työpöydän ääressä siirtyvät suunnitelmat hatuiksi, laukuiksi...joskus
muutakin. Tuotesuunnittelu on asiakaspalvelua, työtä tehdessä
ovat monet asiakkaat mielessä – kauniina kuvina.
- Asiakkaani ovat ihania, kauniita ihmisiä, jotka sallivat itsensä ja
toistenkin elää, ovat sinuja itsensä kanssa, ovat löytäneet oman
tyylinsä, eivät juokse pintamuodin mukana vaan tekevät kestäviä
ja persoonallisia hankintoja. He ilahduttavat itseään ja kanssaihmisiään.
MUISTATHAN! KAUNIIT, NÄYTTÄVÄT jA
UNOHTUMATTOMAT HATUT & MUMMUKKALAUKUT SEKÄ NAHKA- JA TURKISKORJAUKSET
Designer RIITTA NEVALAINEN
Työhuone Kauppakatu 13B • Joensuu
0400 955 620 • riittanevis@gmail.com
23
Nurmeksessa tukeudutaan
luontoon ja omaan
osaamiseen
Pihlajanmarjahyytelöä, kuusenkerkkäsiirappia, saunavastoja, käsin tehtyjä huopakoruja, sukkia Nurmeksesta, tossuja Lieksasta ja
pellavakeeppejä Valtimolta.
Nurmeksen Zonta-kerhon voimavaroja ovat luonto ja paikallinen
osaaminen. Alueella, jolla väki vähenee ja vanhenee, varainhankinta vaatii mielikuvitusta mutta myös kasvattaa yhteishenkeä.
Kun porukalla kolutaan metsiä marjojen ja vihdasten perässä,
hikoillaan hellan ääressä tai väkerretään huopapalloja helminauhoja varten, siskot tulevat tutuiksi ja läheisiksi.
”Kerhon tulos kertyy pienistä puroista”, toisen puheenjohtajavuotensa kesäkuussa aloittanut Leea Kolehmainen tiivistää.
Viime talvena puheenjohtaja, taitava käsityöihminen, pani
itsensä likoon ja kutoi kerhon arpajaisten päävoitoksi arvokkaan
ryijyn – Suomen Käsityön Ystävien mallistoon kuuluvan, Johanna
Suonpään suunnitteleman Aurinkotien.
Puheenjohtaja muistuttaa, että arpoja myytäessä zontilla oli
luonteva mahdollisuus levittää tietoa Fistula-ohjelmasta ja sen
taustalla olevasta lapsiavioliitto-ongelmasta. Hänestä se on yhtä
arvokasta kuin arpajaisten taloudellinen tulos. Fistula on Suomessa melko tuntematon asia.
24 Nurmeksessa olisi tiloja näyttävillekin varainkeruutapahtumille.
Pienen asukaspohjan alueella niitä ei voi järjestää usein. Kertarysäysten asemesta Nurmeksen ja Valtimon zontat näkyvät pienimuotoisemmin mutta usein.
Kerho on mukana myyjäisissä ja toritapahtumissa. Zontien kukantaimien vaihto- ja myyntipöytää tiedetään odottaa kesäkauden
ensimmäiselle iltatorille. Pihlajanmarjahyytelö ja sinappi ovat joulumyyjäisten vetonaulat. Mediajulkisuutta tuovat tervehdys- ja
tuliaiskäynti vuoden ensimmäisen tyttövauvan luona ja Toimen
naisen nimeäminen kevätkaudella.
Ylä-Karjalassa arvostetaan sitä, että zontat järjestön kansainvälisten kohteiden ohella ohjaavat varoja myös paikallisiin kohteisiin
– stipendeinä naisopiskelijoille, joulurahana vähänvaraisille perheille ja tukena yksinäisille vanhuksille.
Zonta liikuttaa -projektin osuutensa kokoamisen kerho aloitti
syyskuussa Nurmeksen Pielis-areenalla pidetyllä koko perheen
tapahtumalla, jossa alueen liikuntapalvelujen järjestäjät esittäytyivät ja pitivät osanottajille liikuntatuokioita.
Pirkko Keskinen
Kesäkuun 11. päivä vuonna 1984 oli merkittävä päivä parillekymmenelle lieksalaiselle ja nurmeslaiselle aktiiviselle naiselle.
Tuona päivänä pidettiin Lieksan Zonta-kerhon perustava kokous.
Kerho perustettiin naisten tasa-arvon tärkeiden asioiden puolustajaksi Zonta Internationalin kansainvälisen naisjärjestön yhteyteen. Paikallisten ponnistelujen lisäksi maailmanlaajuinen naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on ollut kerhon kantava
teema alusta lähtien.
Zonta-sisaruus
luo ystävyyttä
ja innostusta
Lieksan Zonta-kerho juhlisti viime syksynä 30-vuotista kunniakasta taivaltaan. Tunnelmaltaan välitön ja Zonta-aatteen
yhteenkuuluvaisuutta henkivä tilaisuus kokosi yhteen viitisenkymmentä karjalaiseen tyyliin puheliasta ja iloista vierasta. Juhlapuhujana oli silloinen kansanedustaja Anu Vehviläinen. Hän toi
puheessaan esille naisen jokapäiväisen työn merkityksen suotuisien olosuhteiden luomisessa huomisen naisille ja tytöille yhteiskunnassa. Hänen mukaansa Zonta-aatteen hyvät asiat kulkevat
paikasta toiseen kansainvälisellä tasollakin. Naisten epäitsekkyys tuli vahvasti esille: ”Älä kysy, mitä muut naiset voivat tehdä
puolestasi, vaan mitä sinä itse voit tehdä toisten puolesta”. Tämä
on Vehviläisen mukaan hyvä kannustin Zonta-sisarille myös tulevaisuudessa. Juhlassa huumorin annettiin kukkia, kun etsittiin
yhdessä Kuntoa.
”Yhteisöllisyyttä, ystävyyttä, lämpöä ja ja sisarellisuutta” kuvaavat Kaija Toivasen (84) mielestä hyvin Lieksan Zonta-kerhon
toiminnan tunnelmaa ja jatkaa: ”Siellä ei kukaan narise eikä arvostele muita”. Toivanen on edelleenkin mukana kerhon toiminnassa
samoin kuin toinenkin perustajajäsen Helena Peräoja. Heille
juhlassa ojennettiin Kalevala-korut kiitokseksi aktiivisesta toiminnasta kerhossa. Lieksan Zonta-kerhoon kuuluu tällä hetkellä
25 innostunutta naista.
Lieksan Zonta-kerhon toiminta on ollut alusta saakka vilkasta.
Vuosien mittaan kerho on osallistunut erilaisiin naisten asemaa
parantaviin valtakunnallisiin ja paikallisiin kampanjoihin. Helena
Peräoja on toiminut aktiivisesti mm. Äitipiirissä yhdessä Lieksan
Tukipisteen kanssa osana paikkakunnalle muuttaneiden kotouttamisohjelmaa. Tapaamisten teemoina maahanmuuttajanaisille
olivat arjen asiat kuten siivoaminen, kokkaaminen ja keskustelut
suomen kielellä. Zonta-kerhon kampanjavaroilla on hankittu terveyskeskukseen jousikeinutuoli ja kuntoilulaite yhteistyössä Lieksan Rotaryklubin kanssa. Reino ja Aino -tossutanssit olivatkin hilpeä liikuntatapahtuma, joka veti osallistujia lähipaikkakunniltakin.
Lieksan Zontat jakavat joka vuosi stipendin opiskelijoille ja valitsevat Vuoden Naisen, joka julkistetaan Kansainvälisenä Naisten päivänä 8.3. Valtakunnallisissa kampanjoissa mukana olo on merkittävä osa kerhon toimintaa. Vuosien kuluessa lieksalaiset Zontat
ovat torjuneet ikäihmisten yksinäisyyttä Sisarta ei jätetä -kampanjalla, tukeneet maahanmuuttajien suomen kielen oppimista
Lieksan Zonta-kerho ry 30 vuotta
Luetaan yhdessä -tapaamisilla ja hankkineet varoja SuperSiskot
-nuorisotyöhön. SuperSiskot -kampanjan tehtävänä oli madaltaa
nuorten tyttöjen kynnystä hakea apua ja ehkäistä heidän syrjäytymistään. Nyt työtä jatkaa Tyttöjen talo, joka ylläpitää e-taloa
nuorten ja nuorten aikuisten neuvonta- ja tukipalveluna.
Zonta liikuttaa – jäseniään ja muita lieksalaisia. Jäsenten liikunnallinen kevätretki Ruunaan retkeilyalueelle toteutettiin
toukokuussa. Kaija Kiiskisen laatimat luontopolun tehtävät
kutittivat mukavasti aivonystyröitä ja lisäsivät alueen eläinten
ja kasvien tuntemusta. Heinäkuussa Zontat veivät liikuntaesteisiä RockAndBall- tapahtumaan, joka on koko perheen urheilu- ja
musiikkitapahtuma Lieksassa.
Varainhankintaa toteutetaan lipaskeräyksillä kampanjapäivien
aikaan, myyjäisten tuottamilla tuloilla ja omien tuotteiden myynnillä. Hernepussit ja muistitikku kaulanauhoineen ovat kartuttaneet lahjoitusvaroja.
Verkostoituminen kansainvälisesti, alueellisesti ja paikallisesti on
oleellinen osa Zonta-toimintaa. Osallistuminen piirikokouksiin ja
aluellisiin koulutustilaisuuksiin antaa mahdollisuudet luoda kestäviä ja tuloksellisia kontakteja.
Airi Okkonen
25
Zonta International Piiri 20
Joensuu 23.–25.10.2015
moninainen
nainen
piirikokousohj e lma
Perjantai 23.10.
16.00 - 18.00
16.00 - 17.30
18.00 - 19.30
17.30 - 21.00 Tutustuminen Taitokortteliin ja käsillä tekemisen työpaja (Taitokortteli, Koskikatu 1)
Piirakkapaja 1 Pohjois-Karjalan Martat ry (Koskikatu 5-7)
Piirakkapaja 2
Piirihallituksen kokous Original Sokos Hotel Kimmel (Itäranta 1)
Lauantai 24.10.
Kokouspaikka: Karelia-ammattikorkeakoulu, Tikkarinne (Tikkarinne 9)
7.00 Bussikuljetus hotellilta (Original Sokos Hotel Kimmel) kokouspaikalle (AD ja VAD)
7.15 Bussikuljetus hotellilta (Original Sokos Hotel Kimmel ja Green Star) kokouspaikalle
7.30 Ilmoittautuminen kokoukseen ja aamukahvi aulassa
Zonta-tori avataan
8.00 Delegaatti-info ja ehdokkaitten esittely
9.00 Piirikokousviikonlopun avaus
Alkufanfaari ja lippujen saapuminen
Tervehdyssanat Minna Haring, puheenjohtaja Joensuun Zonta-kerho
Petri Raivo, rehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tunnuksemme tarina Aino Stranden-Sorvisto, Joensuun Zonta-kerho
Musiikkiesitys Pirre Raijas, sello ja Reima Raijas, piano
9.30 Governorin tervehdys Salla Tuominen
Kv-presidentin videotervehdys Jose Maria Landeira Oestergaard
Liaison tervehdys Winnie Teoh
26 10.00
10.50
11.00 12.00 13.00 14.45
15.15 16.45 17.00 17.30 18.30 Geenitutkimus sydänlihassairauksissa - missä mennään?
Johanna Kuusisto, sisätautiopin professori, Itä-Suomen yliopisto
Siirtyminen työpajoihin
Työpajat
1. Rohkeutta ja tietotaitoa mentoroinnilla
2. Verkostoidu rohkeasti
3. Rohkeutta uravalinnoissa, arvojen ja työmarkkinoiden muuttuessa
4. Rohkeus muutokseen kerhossani
Lounas
Zonta-tori avoinna
Piirikokous
Iltapäiväkahvi
Zonta-tori avoinna
Piirikokous jatkuu
Päätössanat ja osallistujien yhteiskuvaus
Area-kokoukset
Bussikuljetus hotelleille
Bussikuljetus kaupungin vastaanotolle Original Sokos Hotel Kimmeliltä
18.45 - 19.30 20.00 – 23.00 Joensuun kaupungin vastaanotto Joensuun Kaupungintalo (Rantakatu 20)
Juhlaillallinen (stipendit ja muistamiset) Original Sokos Hotel Kimmel, Sirkkala Sali (Itäranta 1)
Sunnuntai 25.10.
7.15-8.00 Unimatrix 1 Leena Ronkainen, psykoterapeutti, Joensuun Zonta-kerho
Original Sokos Hotelli Kimmel, Niinivaara kabinetti (Itäranta 1)
8.00-8.45 Unimatrix 2 Leena Ronkainen, psykoterapeutti, Joensuun Zonta-kerho
Original Sokos Hotelli Kimmel, Niinivaara kabinetti (Itäranta 1)
7.15-8.00 Opastettu Zonta–liikuttaa juoksulenkki ”Joensuun sillat ja muut nähtävyydet”, Pirjo Varhimo
9.00 Bussikuljetus Original Sokos Hotelli Kimmeliltä
9.15 Memorial Service, pastori Leena Hurskainen, Joensuun ev.lut. kirkko (Papinkatu 1)
9.45 Vaihtoehtoiset vierailukohteet
1. Luonnonvarakeskus (Yliopistokatu 6) www.luke.fi
2. Joensuun Taidemuseo (Kirkkokatu 23) www.joensuu.fi
3. Ortodoksinen seminaari (Torikatu 41) www.ort.fi
11.30 Päätösseremoniat Ortodoksinen seurakuntakeskus (Kirkkokatu 32)
Puhe Tuulikki Petäjäniemi, varatuomari, Tuusula-Kerava-Järvenpää Zonta-kerho
YWPA-stipendiaattien esittely
Musiikkiesitys Pirre Raijas, sello ja Reima Raijas, piano
Lipunluovutus ja Zonta-laulu
Lounas
13.00 Piirihallituksen kokous Ortodoksinen seurakuntakeskus (Kirkkokatu 32)
27
PIIRIKOKOUSVIERAILIJAT
ZI Director Winnie Teoh on vuodesta 1982 alkaen Honkongin toiseksi vanhimman Zonta-kerhon, Zonta
Club of Koowlon, jäsen. Hän on toiminut oman kerhonsa puheenjohtajana, AD:na ja ZID 17:n varagovernorina ja governorina ja sekä ZI:n International Jane M Klausman Women in Business Scholarship –komitean
jäsenenä. Winnie Teoh on työskennellyt markkinointitehtävissä Hong Kongin matkailupalveluissa. Nyt
hän toimii kansainväliseen sijoitustoimintaan erikoistuneen yrityksen johtotehtävissä.
LT Johanna Kuusisto on Itä-Suomen yliopiston sisätautien professori. Hän tutkii sydänlihassairauksia sekä sydän- ja verisuonisairauksien genetiikkaa. Kuusisto johtaa kansallista FinHCM-tutkimusta, jossa
selvitetään paksuntavan sydänlihassairauden genetiikkaa sekä taudin syntyä, piirteitä ja kulkua suomalaisilla. Ryhmä on löytänyt tähän mennessä kolme juuri suomalaisilla potilailla yleistä geenivirhettä.
Varatuomari Tuulikki Petäjäniemi on entinen Kokoomuksen kansanedustaja ja tasa-arvovaltuutettu.
Hän on toiminut myös Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn johtajana. Hän on aktiivinen vapaaehtoistoimija ja -toiminnan organisaattori. Petäjäniemi on Tuusula-Kerava-Järvenpää Zonta-kerhon jäsen.
Leena Ronkainen - UNIMATRIX- Naiseus unen näyttämöllä
Leena Ronkainen on vaativan erityistason psykodynaaminen psykoterapeutti ja työyhteisökouluttaja joka
toimii omassa yrityksessään yksityisvastaanotolla. Hän toimii myös psykoterapeuttien ja työyhteisöjen
kouluttajana ja työnohjaajana. Leenan erityisenä kiinnostuksen kohteena on naiseuteen ja johtajuuteen
liittyvät kysymykset ja dynaamiset ilmiöt ihmisten välillä. Yrityksessään Leena on toteuttanut jo useamman vuoden ajan naisten unet-ryhmää.
Zontäjärjestössä Leena on toiminut aktiivisesti omassa kerhossaan ja on alueensa VAD.
Unimatrix on pysähtymis- ja kuuntelupaikka
Tällaisen paikan tarjoaa Zonta-järjestön Joensuun piirikokouksen sunnuntain varhainen aamu. Unityöskentely tarjoaa mahdollisuuden unen ja sen merkitysmaailman kuuntelemiseen sekä unien viestin saamiseksi sisäisen uudistumisen palvelukseen. Ryhmässä unia tutkitaan yhdessä ja se perustuu kokonaan
osanottajien näkemiin uniin. Tavoitteena on saada välähdys unikielestä ja sitä kautta saada unet avuksi
omassa sisäisessä kasvussa ja muutoksessa. Unet voivat auttaa arjen pienissä yksityiskohdissa, ongelmissa tai tarjota syviä henkisiä oivalluksia. Uni voi auttaa näkemään vaikeudet, laiminlyönnit, ohitukset
elämässämme.
Naisen unissa on kokemukseni mukaan usein läsnä naiseuden kokemus, jonka moni ohittaa sitä laisinkaan
pohtimatta. Mitähän Sinun unesi kertoo tavastasi olla nainen? Varhainen aamu sopii unityöskentelyyn
erittäin hyvin, voit tulla ryhmään suoraan unimaailmastasi, vaikka yöasussa jos niin haluat ja sen jälkeen
mennä sitten aamiaisella. Tulethan paikalle ajoissa, ovet sulkeutuvat klo 7.15.
Ilmoittaudu ryhmään kokousilmoittautumisesi yhteydessä, osanottajamäärä on rajoitettu 8-10 osallistujaan ryhmän henkilökohtaisen ja luottamuksellisen luonteen vuoksi.
28 Lisa Andström rahaston stipendit 2015:
Kiviniemi Annukka, KM, väitöskirjatyö :
Vanhempimielikuvat, parisuhdetyytyväisyys ja psykofyysinen hyvinvointi, Oulu yliopisto
Koskimäki Tiina, VTM, väitöskirjatyö:
Ikääntyvien kulttuurimaku ja aktiivisuus ja niiden hyvinvointivaikutukset, Helsingin yliopisto
Onnela Anna, TtM, väitöskirjatyö:
Psykoedukaation vaikutus peruskoulun 8-luokkalaisten tietoon ja asenteisiin mielenterveydestä, Oulun yliopisto
Pohjanpalo Heidi, YTM, väitöskirjatyö:
Huostaan otettujen lasten ja nuorten elämänkulut ja huostaanoton vaikuttavuus, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio
Pekkin Anne-Maria, KM, väitöskirjatyö:
Painevaatteen vaikutus ADHD- ja ASD ( Autismikirjon ongelmat) – lasten ja nuorten käyttäytymiseen, Oulun yliopisto
Ristkari Terja, TtM, väitöskirjatyö:
Vanhempienohjaus etähoitona 4-vuotiaiden lasten käytösongelmiin, Turun yliopisto
kukat
kertovat
puh. (013) 125 267 • 050 401 8510
Kauppakatu 33 • 80100 Joensuu
leinikki@kolumbus.fi
www.leinikki.fi
29
Zonta International District 20 District Conference
Joensuu, 23–25/10/2015
the diverse
woman
D istrict C onf e r e nc e
Friday 23/10
4–6 pm
4–5.30 pm 6–7.30 pm 6–9 pm Visit to the Artisan’s Quarter and handicraft workshop (Taitokortteli, Koskikatu 1)
Rice pasty workshop 1 North Karelia Martha District Association (Koskikatu 5-7)
Rice pasty workshop 1
District Board meeting, Original Sokos Hotel Kimmel, Itäranta 1
Saturday 24/10
Conference venue: Karelia University of Applied Sciences, Tikkarinne (Tikkarinne 9)
7.00 am Bus transport from the hotel (Original Sokos Hotel Kimmel) to the conference venue (AD and VAD)
7.15 am
Bus transport from the hotels (Original Sokos Hotel Kimmel and Greenstar) to the conference venue
7.30 am
Conference registration and morning coffee in the hall
Zonta Market openS
8.00 am
Delegate info and presentation of candidates
9.00 am
Opening ceremony of the District Conference weekend
Opening fanfare and flag parade
Opening addresses Minna Haring, Chairman Zonta Club of Joensuu
Petri Raivo, Rector, Karelia University of Applied Sciences
The story of our emblem Aino Stranden-Sorvisto, Zonta Club of Joensuu
Musical performance Pirre Raijas, cello ja Reima Raijas, piano
9.30 am
Governor’s greeting Salla Tuominen
International President’s greeting by video Maria Jose Landeira Oestergaard
Liaison’s greeting Winnie Teoh
30 10.00 am
10.50 am
11.00 am
12.00 pm
1.00 pm 2.45 pm
3.15 pm
4.45 pm 5.00 pm 5.30 pm
6.30 pm Genetic research on heart muscle diseases - where are we now?
Johanna Kuusisto, Professor of Internal Medicine, University of Eastern Finland
Transition to the workshops
Leadership training workshops
1. Courage and know-how through mentoring
2. Network with courage
3. Courage in career choices when values and labour market opportunities change
4. Courage to make changes in my Club
Lunch
Zonta Market open
District Conference
Afternoon coffee
Zonta Market open
District Conference continues
Closing address and joint picture of the participants
Area meetings
Bus transport to the hotels
Bus transport to the Joensuu City Reception from Original Sokos Hotel Kimmel
6.45–7.30 pm Joensuu City Reception Joensuu City Hall (Rantakatu 20)
8.00–11.00 pm Gala Dinner (scholarships and commemorations), Original Sokos Hotel Kimmel, Sirkkala Hall (Itäranta 1)
Sunday 25/10
7.15–8.00 am 8.00–8.45 am 7.15-8.00 am
Dream matrix 1 Leena Ronkainen, psykoterapeutti, Zonta Club of Joensuu,
Original Sokos Hotel Kimmel, Niinivaara Cabinet (Itäranta 1)
Dream matrix 2 Leena Ronkainen, psykoterapeutti, Zonta Club of Joensuu,
Original Sokos Hotel Kimmel, Niinivaara Cabinet (Itäranta 1)
Guided run ’Bridges and other sights of Joensuu’ Pirjo Varhimo
9.00 am
Bus transport from Original Sokos Hotel Kimmel and Hotel Greenstar
9.15 am
Memorial Service, pastor Leena Hurskainen, Evangelical Lutheran Church of Joensuu (Papinkatu 1)
9.45 am
Place alternatives to visit
1. Natural Resources Institute (Yliopistokatu 6) www.luke.fi
2. Joensuu Art Museum (Kirkkokatu 23) www.joensuu.fi/taidemuseo
3. Orthodox Seminary (Torikatu 41) www.ort.fi
11.30 am
Closing ceremonies Orthodox Parish Hall (Kirkkokatu 32)
Speec Tuulikki Petäjäniemi, Master of Laws, Trained on the bench, Zonta Club of Tuusula-Kerava-Järvenpää
Presentation of the YWPA Scholars
Musical performance Pirre Raijas, cello ja Reima Raijas, piano
Flag ceremony and Zonta song
Lunch
1.00 pm
District Board meeting Orthodox Parish Hall (Kirkkokatu 32)
31
DISTRICT CONFERENCE GUESTS
ZI Director Winnie Teoh is a member of the Zonta Club of Kowloon, the second oldest Zonta Club in Hong
Kong, since 1982. She has been the Chairman of her Club, AD, and Lieutenant Governor and Governor of
ZID 17 as well as Member of the Zonta International Jane M Klausman Women in Business Scholarship
Committee. Winnie Teoh has worked in marketing in the tourism services of Hong Kong. She currently works
in the leadership of a company specialised in international investment.
MD Johanna Kuusisto is Professor of Internal Medicine in the University of Eastern Finland.
She studies heart muscle diseases and the genetics of heart and vascular diseases. Kuusisto leads
the international FinHCM Study to research the genetics of hypertrophic cardiomyopathy and the
origin, characteristics and course of the disease in Finns. So far the group has found three genetic defects
common in Finnish patients in particular.
Master of Laws, Trained on the bench, Tuulikki Petäjäniemi is a former MP for the National Coalition
Party and former Ombudsman for Equality. She has also been Director of the Finnish Business and
Policy Forum EVA. She is an active voluntary worker and organiser of volunteering. Petäjäniemi is a
member of the Zonta Club of Tuusula-Kerava-Järvenpää.
Leena Ronkainen – DREAM MATRIX – Womanhood in the theatre of dreams
Leena Ronkainen is a psychodynamic psychotherapist on the advanced level of competence and works
in her own private practice. She is also a trainer and work supervisor for psychotherapists and work
communities. Leena’s special interests are matters related to womanhood and leadership as well as
dynamic phenomena between people. In her company, Leena has run a Women’s Dreams group for several
years. In Zonta International, Leena has been active in her own Club and is the VAD of her Area.
Dream matrix is a place for stopping and listening
That is what the early Sunday morning of the Zonta District Conference in Joensuu offers. Dreamwork
offers the chance to listen to dreams and their realm of meaning as well as get the message of dreams
to serve internal regeneration. In the group, you study dreams together and it is entirely based on
the dreams of the participants. The objective is to get a glimpse of dream language and thus get
dreams to help with your own internal growth and change. Dreams can help with small details or
problems of everyday life or offer deep spiritual epiphanies. A dream can help to see difficulties,
neglects, passings in our lives.
In women’s dreams, in my experience, the experience of womanhood is often present, but many dismiss
it without thinking about it at all. What do your dreams tell about your way of being a woman? Early
morning suits dreamwork very well – you can come to the group straight from your dream world, even
in your nightgown if you wish, and then go to breakfast. Do come on time: the doors will be closed
at 7.15 am. Sign up for the group when registering for the conference. The size of the group is
restricted to 8–10 participants due to the personal and confidential nature of the group. The dream
consultant of the group will be Leena Ronkainen, psychodynamic therapist on the advanced level of
competence.
32 Lääkärikeskus Ite on
paikallinen ja kotimainen
25-vuotias yritys
Itä-Suomessa!
Laadukkaat yleis-, erikoislääkäri-, laboratorioja leikkauspalvelut!
Grapich Design LEEA Wasenius
Jalavatie 14 | 80110 Joensuu
0500 576 801
wasenius.fi
Ihminen
on itelle
tärkein!
013 2536 200
Joensuu, Nurmes ja Outokumpu
017 2631 200
Kuopio ja Leppävirta
www.ite.fi
SET
UN
N
E
,
K
UNA
SI
A
T
L
OK
SA
H
T
A
V
A
T
P
A
I
K
OI
L
L
E
E
N
.
.
.
L
A
I
N
A
N
E
UV
OTT
E
L
UT
K
OT
I
SOH
V
A
L
T
A
o
p
.
fi/
v
e
r
k
k
o
n
e
u
v
o
tte
l
u
33
Siitä lähti sujumahan
etsimähän uomiansa
kerhon toiminta totinen
yhteispeli yhdistyksen.
kaksi vuotta kerrallansa
puheenjohtajat puhuvat,
sihteerit selvittävät,
kasöörit tilit tekevät,
hallitukset hallitsevat,
muu väki mukana pysyy.
Me –
old faithfull
zontasisters
Pirkko Pehkonen
Näin rustaili edesmennyt kerhomme ansioitunut jäsen Rauha
Makkonen yhdistyksen ensimmäisen historiikin alkulehdille, kun
juhlittiin kerhomme 30-vuotistaivalta. Tänä syksynä Joensuun
Zonta-kerho on toiminut 42 vuotta ja väki on pysynyt virkeänä
mukana. Vaihtuvuutta on jäsenistössä ollut, mutta pitkään kerholle ”uskollisiakin” on onneksi vielä mukana.
yksiä kerholle. Hänen toimestaan aloitettiin Loppiaiskonserttien
järjestämiset v. 2007.
Kerhomme Grand old lady Liisa Kimanen ei enää osallistu toimintaan terveydellisten syiden johdosta. Joskus kuitenkin saamme
hänet tapahtumiimme, kuten v. 2014 perinteiseen Loppiaiskonserttiimme, missä hänen lapsenlapsensa esiintyivät. Liisa oli
kerhomme perustaja ja aktiivinen osallistuja Zonta-toimintaan
niin valtakunnan kuin kansainvälisellä tasolla. Hän oli ensimmäinen puheenjohtajamme ja sen jälkeen tutorimme monia vuosia.
Hänellä riitti tarmoa perustaa Lieksaan uusi kerho, johon alkuun
kuuluivat myös nurmekselaiset sisaret. Lieksan kerhon 30-vuotisjuhlia vietettiin syksyllä 2014.
Ulla Mikkolan työpanosta ei voi kuin ihmetellä. Hän oli kerhon
vetäjänä vuodet 1998–2000. Tällöin kerhon toiminta sai uusia
tuulia siipiensä alle. Vaikka Ullalla on monenlaisia yhteiskunnallisia tehtäviä, hän jaksaa aktiivisesti toimia kerhon toimikunnissa.
Ulla otti vetovastuun toistamiseen vuonna 2000, viime vuosina
Ulla on toiminut piirin historiatoimikunnan vetäjänä.
Perustajajäsenistä on aktiivijäsenenä toiminnassamme Eila Vuorinen, josta hänen sihteerin pestistään vuodelta 1973 on merkintä: ”Lakimies on laitettuna, sijoitettu siistiin työhön, pöytäkirjojen pitohon.kirjeenvaihtoon kiireelliseen.” Pöytäkirjamerkintä
hänen perhe-elämästään kertoo myös: 16.10.1973 Eila Vuoriselle poika. Eila oli kerhon puheenjohtajana vuosina 1982–84,
ja kukapa nykyisinkin valitaan virallisten kuukausikokousten
puheenjohtajaksi ellei Eila. Piirikokousten delegaattina tai muuten aktiivisena osallistujana hän on antanut esimerkin muille
jäsenille, miten zontatoimintaan tutustutaan.
Terttu Ikonen on yksi aktiiveistamme. Hän oli puheenjohtajana
vuosina 1990–92. Terttu on osallistunut myös kansainvälisiin
kongresseihin, joiden kautta hän on saanut kansainvälisiä yhte-
34 Riitta Svensk on Iisalmen kerhon lahja meille joensuulaisille. Hän
on ollut moottorina monenlaisissa tapahtumissa mm. loppiaiskonserttien ja Ystävän kanssa matkaan-tapahtumissa.
SALLI SOININEN
Vuosikymmenten
uurastusta ja
sitoutumista
Pirkko Pehkonen kirjoitti edellä ajatuksiaan kerhon toimeliaista
naisista ja vuosikymmenet jatkuneesta zontasisaruudesta muistuttamalla lopuksi kuinka tärkeitä kaikki kerhon jäsenet ovat. Pirkolla itsellään on takanaan aktiivisia zontavuosia jo nelisenkymmentä, emmekä saa unohtaa hänen touhukasta ja toimeliasta
persoonaansa, mistä tahansa kerhoon liittyvästä asiasta onkaan
kyse. Pirkko on aina viime vuosiin saakka järjestänyt tutor-illat
uusille tulokkaille kertoen silloin Zonta-toiminnan ydinasioista.
Hän on myös aktiivi osallistuja sekä paikallisissa, valtakunnallisissa että kansainvälisissä kokouksissa ja tapahtumissa.
Zontatori Wanhan kaupungin päivillä. Kuvat Pirjo Rinne
Kerhomme toiminta tapahtumineen, varainhankintoineen ja
uusien jäsenten hankintoineen on kiinni kaikista meistä kerhon
jäsenistä, siitä kokonaisuudesta, jonka me muodostamme Joensuun Zonta-kerhona. Me kaikki – moninaiset naiset sytytämme
toinen toisemme maailmanlaajuiseen työhön naisten ja tyttöjen
aseman parantamiseksi. Iloisia olemme jokaisesta toiminnassa
mukana olevasta jäsenestämme, jotka tuovat kerhon käyttöön
ideoitaan, kokemuksiaan ja ammatillista osaamistaan. Jäsenet
ahkeroivat ihailtavalla innolla ja tarmolla omien taitojensa
mukaan. Kerhostamme löytyvät talousnerot, hiljaiset uurastajat,
ideoitsijat, sanasepot ja kielinikkarit, taitavat ja luovat persoonat,
diplomaattiset neuvottelijat ja markkinointi- ja mainosihmiset
- laaja ammatillinen osaaminen mitä moninaisimmissa kysymyksissä ja valmiit verkostot eri tahoille. Lisäksi kerho tarjoaa meille
jokaiselle hyvän ystäväverkoston.
Varainhankinta on ideoita, aikaa vaativaA
Tätä nykyä kerhon vakiintuneita vuotuisia varainhankintatapahtumia ovat mm. Loppiaiskonsertti, Ystävän kanssa matkalle
-tapahtuma ja Wanhan kaupungin päivä. Varainhankintaan antavat osaamisensa ja suuren panoksensa myös kerhomme taiteilijat, joiden työ myyntituotteiden suunnittelussa, valmistuksessa
ja lahjoituksessa on merkityksellinen. Kerhomme taiteilijat esitellään omassa artikkelissaan lehden sivuilla. Ystävän kanssa
matkalle -tapahtuman idea syntyi, kun päätimme suunnitella
”lounasmatkan rekvisiittoineen” siten, että kohdemaat vaihtuvat
vuosittain. Monissa maissa olemmekin jo ”käyneet”, monia makuja
maistelleet ja kulttuureihin tutustuneet.
Loppiaiskonsertit käynnistettiin syksyllä 2006 uutena varainhankintamuotona. Järjestelyaikaa uudelle tapahtumalle oli vähän,
Zonta-sisar Pirkko Pehkonen
joten Terttu Ikonen ehdotti pianokonserttia, kun hänen lapsenlapsensa Eliisa Kimanen oli juuri valmistunut pianonsoiton opettajaksi.
-Uskoin Eliisalla olevan valmista konserttiin sopivaa ohjelmaa,
jota häneltä löytyikin. Konserttipäiväksi kirjattiin Loppiainen
6.1.2008. Konsertin nimi oli ”Leivoset Loppiaisena”, kertoo Terttu
Ikonen upeiden Loppiaiskonserttien perinteen alkuajoista.
-Kerhon perustajan, kunniajäsenemme Liisa Kimasen täyttäessä 95 vuotta, sekä oman perheemme vuosijuhlien merkeissä
kutsuimme vuonna 2014 Eliisan (nyk. Viljanen) konsertoimaan
uudelleen, nyt yhdessä sisarensa Kati Kimasen (laulu) ja Eliisan
pitkäaikaisen, läheisen ystävän, pianisti Emilia Nurmiaisen kanssa.
Ensimmäinen Loppiaiskonsertti oli tasoltaan ja yleisömäärältään menestys. Kokemuksesta innostuneina konsertti päätettiin
järjestää uudelleen – ja niin on tehty vuosi vuoden jälkeen.
Esiintyjiksi on kutsuttu maineikkaita, juuriltaan pohjoiskarjalaisia taiteilijoita ja ryhmiä kuten Kaiutin, Matti Turunen ja Otto
Korhonen, Trio Raijas, Sinkkonen, Särkkä ja Joensuun Naiskuoro.
Viimeisimpänä esiintyjäryhmänä oli Zaborszkyn muusikkosisarukset Katariina ja Maria, sekä pianisti Ritva Koistinen.
Konserttipaikka Taidemuseo ONNIn juhlasali on aina loppuunmyyty. Loppiaiskonserteissa on vakiintunut kuulijakunta, joka
saapuu nauttimaan joulun ajan päätteeksi tasokkaasta
musiikista ja kuulemaan Pohjois-Karjalasta maailman esiintymislavoille ponnahtaneita muusikoita. Konsertin välijuontona
olemme kertoneet myös Zonta Internationalin toiminnasta ja
sen arvokkaasta palvelutyöstä eri puolilla maailmaa ja lähellä
oman alueemme puitteissa.
35
Jäsenkehityksen suunta tulevaan
Toimikaudelle 2014–2016 hyväksytyt arvot ovat vakaumus,
sitoutuminen ja rohkeus. Me seuraamme herkästi sitä, kuinka
edellä mainitut arvot toteutuvat muiden Zontien toiminnassa.
Suljemme usein itsemme ulos tästä tarkkailusta. Kysynkin: ajattelenko itse eettisesti ja työskentelenkö vastuullisesti?
Jokaisella on oma vastaus vastuullisuudestaan. Ongelmallista on
se, että meillä on taipumus liioitella omia tekoja ja toivoa, että
joku toinen rekrytoi, kannustaa uusia jäseniä järjestömme toimintaan, joku toinen on vahva vaikuttaja Zonta-haasteittemme
eteenpäin viemisessä ja se joku toinen tekee kaikki ponnistelua
vaativat järjestön sisäiset työt. En ole vielä tavannut sitä toista.
Hän saattaa piileskellä itsessämme?
Meidät on kasvatettu monin sananparsin vaatimattomuuteen,
kuten vaatimattomuus kaunistaa ja tyhjän puhujasta ja turhan
naurajasta ei kasva kunnon ihmistä. Olemmeko kasvatuksemme
vankeja? Tänään on aika rikkoa omia rajoja, siirtyä puhumisesta
tekoihin. iloita omista tuloksista ja olla ylpeä kuulumisesta hienoon järjestöömme.
Meillä riittää jäsenhankinnan lisäksi työtä vaikuttamisen ja palveluhankkeiden saralla: Maailman suuret kysymykset kestävästä
kehityksestä ja väestön resurssien oikeudenmukaisesta jakamisesta globaalisti ja lokaalisti odottavat ratkaisuja. Moraalin
rappeutuminen ja itsekkyyden lisääntyminen ovat jo johtaneet
moninaisten eturyhmien ”veriseen” taistoon vallasta ja omien
etujen turvaamisesta. Onko meillä myös omassa järjestössämme
näitä eturyhmiä? On syytä tiedostaa, että nuoret ja ikääntyvät
maailman suurissa keskuksissa elävät yksin ja kokevat aidosti
yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Yksinäisyyttä lieventää heikosti kolmanteen vaiheeseen siirtynyt informaatioyhteiskunta,
jossa pelaamisella ja ”tykkää” klikkaamisella korvataan ihmissuhteet sekä kommunikointi- ja ristiriitojen ratkaisutaidot. Olemme
monessa suhteessa omasta tahdosta johtuen surkastuneita
ihmisinä. Terveyspalvelujen saanti, oikeus koulutukseen ja oppi-
36 miseen eivät ole itsestään selvyyksiä, ei erityisesti köyhien
maiden tytöille. Lisäksi kansainvälinen rikollisuus, jossa rikotaan
ihmisoikeuksia kasvaa. (The Millenium Project, Global Futers Intelligence System.)
Odotammeko me Zontat, että yllä esitetyssä tulevaisuudessa ja
nykypäivässä joku toinen omassa kerhossani ryhtyy hankkimaan
uusia jäseniä järjestömme kohta sata- vuotiaan - ja edelleen
ajankohtaisen mission toimeenpanoksi? Me odotamme turhaan.
Meidän on jo tänään ryhdyttävä hankkimaan uusia jäseniä kasvamaan ja tekemään työtä järjestömme perusarvojen saavuttamiseksi. Me tarvitsemme paljon rohkeita ja sitoutuneita ihmisiä
vaikuttamaan ja palvelemaan. Me tarvitsemme sellaisia jäseniä,
jotka eivät ole kitsaita pienten henkilökohtaisten lahjoitusten
suhteen. Viidelläkymmenellä US. dollarilla vuosittain viemme
merkittävästi yhteisesti hyväksyttyjä tavoitteita eteenpäin. Me
tarvitsemme sellaisia sitkeitä jäseniä, jotka jaksavat myös uudistaa järjestömme työskentelytapoja tulevaisuuden työkulttuurin
suuntaan. Me tarvitsemme, mutta tekijä ei ole joku muu, vaan
minä ja me yhdessä.
Vuonna 2015 on korkea aika siirtyä puheista tekoihin ja ottaa
mallia Raseborg-Raaseporin ylimääräisessä piirikokouksessa palkittujen Eijan, Pirkon ja Tellervon vakaumuksellisesta, eri tavoin
toteutuneesta sitkeästä työstä. He ovat nähneet, että oma työ
pieneltä osalta johtaa oikeudenmukaisempaan ja tasa-arvoisempaan tulevaisuuteen, vain oma ja yhdessä tehty työ. Yhteiseen
tekemiseen tarvitsemme lisää käsiä, ajattelua ja vahvaa saman
mielisten järjestöjen verkostoa. Mitä enemmän meitä on pieninä
puroina liittymässä järjestömme tavoitteiden jokeen, sen voimakkaammin tahto virtaa joessa! Kysyn lopuksi itseltäni: kutsunko
tänään järjestöömme uuden, mahdollisesti erilaisen jäsenen,
kysynkö myös mukaani vähemmistöryhmien edustajan? Kyllä,
niin teen.
Tuija Kirveskari-Tähtinen Lt. governor
Zonta
Says NO
to Violence
Against Women
- kampanja naisiin ja tyttöihin
kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi
ZONTAJÄRJESTÖN
tavoitteena on parantaa naisten ja tyttöjen asemaa palvelutoiminnan ja vaikuttamisen kautta. Myös varainkeruuseen liittyvien
tapahtumien yhteydessä voikin jakaa tietoa ja käynnistää keskustelua naisten asemasta.
YK:n julistamat Kansainvälinen naisten päivä, Tyttöjen päivä, YK:n
päivä ja YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä sekä
oma Zonta says No-kampanjamme antavat hyvän mahdollisuuden erilaisten aktiviteettien järjestämiseen ja näkyvyyden saamiseen paikallisessa mediassa.
Cedaw-sopimus eli Naisten oikeuksien sopimus ja YK:n Naistenasematoimikunnan viime kevään Peking +20 istunnon asiakirjat
sekä Suomen maaraportit naisten aseman kehityksestä antavat
erinomaisen tietopohjan ja tuen tilaisuuksien järjestämiselle ja
lehtijuttujen laatimiselle.
Omassa kunnassa virallinen vaikuttamiskeino on kuntalaisaloite.
Sen julkistaminen on oiva keino herättää keskustelua esimerkiksi
matalan kynnyksen palveluista väkivaltaa kohdanneille naisille ja
lapsille. Hyvä esimerkki tuloksellisesta vaikuttamisesta on Hiidenveden Zontakerhon Vihdin kunnalle tekemä kuntalaisaloite
Eurooppalaisen Kuntien tasa-arvon peruskirjan hyväksymisestä.
Koko Zonta-toiminnan näkyvyyden ja sitä kautta vaikuttamisen
kannalta olennaista on, että viestimme tehokkaasti tavoitteistamme ja toiminnastamme paikallisessa mediassa, sosiaalista
mediaa unohtamatta. Mieti, mitkä ovat naisille ja tytöille tärkeitä
asioita Sinun Zonta-kerhosi alueella, ja tuo mielipiteesi julki.
Tuulikki Petäjäniemi
“Zonta Says NO to Violence Against Women” on Zontien kansainvälinen kampanja nostaa tietoisuutta ja lisätä toimia naisiin
ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi kaikkialla maailmassa. Kampanja alkoi vuoden 2012 marraskuussa ja siihen
sisältyy Zonta-kerhojen ja piirien palvelu- ja vaikuttamistoiminta,
jolla pyritään estämään ja lopettamaan naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta heidän paikallisissa yhteisöissään.
Kampanja valottaa myös Zonta Internationalin ponnisteluja
naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi ZISVAW-ohjelmalla (Zonta International Strategies to end Violence
Against Women) ja Zontan kumppanuudella YK:n ja sen toimijoiden kanssa.
Kampanjaan liittyy myös The 16 Days of Activism against Gender Violence, joka alkaa kansainvälisenä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisen päivänä 25.11. ja päättyy ihmisoikeuksien
päivään 10.12.
Vuonna 2015 ZI Advocacy Committee on tuottanut piireille ja
kerhoille runsaasti konkreettisia välineitä käytettäväksi Zonta
Says NO to Violence Against Women –kampanjassa. Materiaali
sisältää mm. sosiaalisessa mediassa käytettäviä työkaluja, kuvaaineistoja, mallikirjeitä viranomaisille, lehdistötiedotteiden malleja jne.
Lisäksi on saatu piiri- ja aluekokousten workshoppien järjestämiseen ohjeita, jotka liittyvät Istanbulin sopimukseen (naisiin
kohdistuvan väkivallan ja perhevallaäkivallan ehkäisemisestä
ja torjumisesta tehty Euroopan neuvoston yleissopimus). Ohje
alkaa kehoituksella lukea kesäkuussa 2015 ilmestyneestä The
Zontian lehdestä Margit Webjörnin ja Karin Nordmeyerin artikkeli
”A Life Free of Violence – A Call for Zonta Action”, jossa kuvataan Euroopan Neuvostoa, Istanbulin sopimusta, Zontan roolia
ja mitä Zonta-kerhot ja piirit voivat tehdä. Artikkeli päättyy vuoden 2015 kampanjan osalta toteamukseen: Zonta Says NO to
Violence Against Women - and we know what to do about it.
Kristiina Sihvonen Committee Chairman
Advocacy Committee and UN
Naisten oikeuksien ja YK –toimikunta
37
Kuva Hilja Mustonen
Networkig
Committee
Networking Committee
(Verkostoitumistoimikunta)
on governor Salla Tuomisen
perustama toimikunta, jonka
tavoitteena on lisätä zontien
verkostoitumis- ja leadershiptaitoja. Näiden avulla haluamme
kasvattaa zontien tunnettuutta ja
vaikuttamismahdollisuuksia sekä
jäsenmäärää.
Helinä Karell, Helsinki II
Networking Committeessa toimimalla haluan edistää sitä, että
me naiset paremmin tukisimme ja kannustaisimme toisiamme.
Lisäksi näen tärkeänä lisätä naisten asenteissa ja toiminnassa
positiivisuutta, rohkeutta sekä energisyyttä!
Tavoitteenamme on myös,
että jäsenet saavat järjestössä
toimimisesta muutakin kuin
hyvän mielen – esimerkiksi
tukea itsensä kehittämiseen
koulutusten ja mentoroinnin
kautta tai mahdollisuuksia uusiin
mielenkiintoisiin tehtäviin.
Toimikunnan puheenjohtajana on
Helinä Karell, Helsinki II.
38 Tuula Ratia-Pulkkinen, Vantaa II
Verkostoitumisen lisäksi olemme suunnitelleet jossain vaiheessa
toteutettavaksi mentorointiohjelmaa. Mentorointi joustavalla ja
tehokkaalla mallilla rakennettuna houkuttelisi myös uusia, nuoria
jäseniä Zonta-toimintaan mukaan. Ihaninta tässä on, että meillä
on jo tupa täynnä päteviä ja kokeneita mentoreja!
Networkig
Committee
Touhuttu on
Tanja Sabel, Mariehamn
Tavoitteena on, että Zonta Networking Committeen myötä me
zontat opimme tuntemaan toisemme ja toistemme vahvuudet
paremmin. Hyvistä kontakteista ja todellisesta vertaistuesta on
varmasti iloa ja hyötyä jokaiselle zontalle.
Susanna Tolppanen, Tapiola
Haluan edistää ja kehittää naisten verkostoitumista uusilla
tavoilla, joissa yhdistyy Zonta-järjestön perimmäinen päämäärä
niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin, yksilö- ja kerhotasolla.
Zontasisarilla on paljon annettavaa!
Toimikunnan yhtenä teemana rohkeus Rohkeuden puute on naisten suurin este laajempiin ja näkyvämpiin vastuisiin työelämässä.
Kun naista ehdotetaan johonkin tehtävään, on naisehdokkaalla
useimmiten mielessä henkilö(t), jotka kykenevät hoitamaan tehtävän paremmin. Miksi lähdemme täydellisyyden tavoittelusta?
Sama ajatusmalli ei varmasti ole yhtä korkealla miesten mielissä
kun heitä ehdotetaan johonkin tehtävään. Toivomme, että tämän
toimikunnan työn ja aihepiirien käsittelyn avulla zontat saavat
lisää itseluottamusta ottaa vastaan ja toteuttaa uusia, haastavia
tehtäviä. Toivomme myös, että zonta-siskot toisia suositellessaan eivät arkaile, koska epäilevät että nuorempi ei ehkä pärjää
(täydellisesti). Useimmiten työ tekijäänsä opettaa ja myös uudet
vastuut antavat tarvittavaa näkemystä. Edistetään rohkeasti toisiamme!!
Zonta liikuttaa-kampanjan mukaisesti Raahen Zontat ovat liikkuneet ja liikuttuneet tämän suven aikana erilaisissa yhteisissä
tapahtumissa. Keväällä pussitimme ja myimme Zonta-sontaa,
Vappuna simaa ja munkkeja, heinäkuussa Marskin juomaa, raparperijuomaa ja vanhanaikaisia namuja ja järjestimme kaupungin
kanssa pujon hävitystalkoot, elokuulla poimimme mansikoita.
Zonta-sontaidea syntyi Yppäriläisellä maatilalla viime syksynä.
Talviajan tuotekehittelyn tuloksena syntyi näppärä naisihmisen
käteen sopiva tehopaketti kaikille kasveille sopivaa maanparannusainetta ja luonnon-lannoitetta. Kevätauringon paistaessa
parvi reippaita naisia saappaat jalassa ja kintaat kädessä suuntasivat peräkärryineen” ja retkieväineen tunkion” laidalle pussittamaan ehtaa ainetta, hevon kakkaa. Zonta-sonnan myynti ja
mainonta aloitettiin tilausmyyntinä vappumyyjäisissä, toimitus
ajoitettiin kasvimaitten ja kesäkukkien laittamisaikaan. Myyntiä
jatkettiin kesäkukkamyymälöitten yhteydessä ja torilla. Raahen
vanhanaikaisilla Meripäivillä myimme vanhanaikaisia juomia ja
namusia ja järjestimme kaupungin kanssa yhteistyössä pujonhävitystalkoot heinäkuulla.
Auttaessamme luontoa kasvattamaan puutarhojen hyöty- ja
koristekasveja saimme myös kevyeksi käyneen rahakirstumme
painavammaksi. Yhdessä touhuaminen lisäsi aktiivisuuttamme,
syvensi sisaruuttamme ja yhteenkuuluvuuttamme.
Kevät saa ihmeitä aikaan, kasvun ihme ulottuu ihan jokaiseen
luontokappaleeseen. Elonkorjuun aikana saimmekin sitten kerätä
ruukkilaisen marjatilan lahjoittamia mansikoita alueemme vanhainkoteihin.
Kaikilla oli mukavaa, voi kun olisit saanut olla mukana.
Liisa Saarela
39
Kalevala Koru on mukana
tukemassa Roosa nauha
-keräystä.
Lahjoitamme 5 euroa jokaisesta tuotteesta
Roosa nauha -keräykseen.
Korun myyntiaika vuoden 2015 loppuun.
Roosa nauha -koru design Kirsti Doukas
Tunne valon kosketus
Margit
Design Sami Laatikainen
Alk. 595,-
Helene
Design Assi Arnimaa
Alk. 565,-
Laurel
Design Marko Osala
Kulta-Center
Alk. 335,-
SAVONLINNA JOKELA: Olavinkatu 35, p. (015) 532 324, avoinna: 9-17.30. • KULTA-CENTER: Olavinkatu 53 (Kastelli), p. (015) 515 640, avoinna: 9-18.
JOENSUU KESKUSTA: Kauppakatu 25, p. (013) 713 0100, avoinna: 9.30-18 • PRISMA: Voimatie 2, p. (013) 127 820, avoinna: 10-19.
MIKKELI KULTA-CENTER: Maaherrankatu 22 (Laitisenkulma) p. (015) 161 493, avoinna: 9-17.30.
KULTA-CENTER: Kauppakeskus Stella, Savilahdenkatu 8, p. 044 740 3696, avoinna: 10-19
Ja taas on maailma pikkuisen kauniimpi.
40 Yksi kansainvälisistä palvelukohteistamme on Fistula-ohjelma Liberiassa.
Tähän mennessä 1079 naista ja tyttöä on hoidettu leikkaushoidolla,
kun pitkittyneestä synnytyksestä on seurannut vaurio.
Zonta
muuttaa maailmaa
paremmaksi palvelun avulla
Zonta Internationalin teema on Empowering Women Through
Service and Advocacy​ eli voimaannuttaa naisia palvelun ja vaikuttamistyön avulla. Meneillään olevan kaksivuotiskautemme
strategisissa tavoitteissa on myös mukana palvelu. Olemme kansainvälinen palvelujärjestö, joka näkee tulevaisuuden maailman
sellaisena missä naisten oikeudet tunnustetaan ihmisoikeuksiksi
ja missä jokainen nainen pystyy käyttämään hyväkseen kaikki
kykynsä.
Mitä palvelu sitten tarkoittaa? Helsingin Sanomat määritteli palvelun v. 2005 sunnuntainumerossaan seuraavasti: ”Se on aineetonta, sitä ei näe eikä siihen voi koskea. Sitä ei voi kokeilla etukäteen. Se tuotetaan ja kulutetaan usein samanaikaisesti. Sitä
ei voi varastoida. Se on toimintaa. Se tuotetaan asiakkaalle yksilöllisesti. Sitä ei voi myydä edelleen toiselle. Sitä ei voi kuljettaa.”
Meille zontille palvelu on kansainvälisten palvelukohteiden ja
stipendiohjelmien tukemista, teemaprojektien toteuttamista,
Keltaisen ruusun kampanjan tekemistä, paikallisten palvelukohteiden rahoittamista ja tempausten järjestämistä. Samalla
teemme asioita yhdessä toistemme kanssa, opimme tuntemaan
toisiamme ja voimme yhdessä iloita hyvän tekemisestä. Koemme
että toiminnallamme on merkitystä ja voimme pienin askelin
tehdä maailmasta paremman paikan tytöille ja naisille.
Kun teemme palvelua, perehdymme palvelukohteemme taustoihin ja muihin tilanteeseen vaikuttaviin asioihin. Ymmärryksen
lisääntyessä pystymme paremmin keskittymään tärkeisiin asioihin ja saavutamme tavoitteet. Samalla voimme myös kertoa
muille palvelutoiminnasta ja sen tärkeydestä sekä voimme tehdä
vaikuttamistyötä edistääksemme tyttöjen ja naisten aseman
parantamista.
Palvelutoiminnasta viestiminen ulkopuolisille on erittäin tärkeää.
Varainkeruu helpottuu, kun osaamme kertoa, mitä tavoittelemme palvelutoiminnan avulla ja miten palvelua teemme. Zontatoiminnassa kansainvälisten ja kansallisten palvelukohteiden
tukeminen on turvallista. Lahjoittaja voi luottaa, että raha menee
autettavien hyväksi. Zontat voivat olla ylpeitä, että palveluprojektien hallinnollisten ja muiden välillisten kustannusten osuus
on todella pieni.
Palvelu on meille zontille asenne, joka näkyy käytöksessämme
ja toiminnassamme. Palvelutoimintaan osallistumisen lisäksi
olemme aktiivisia omassa työ- ja toimintaympäristössämme.
Haluamme vaikuttaa (advocay) epäkohtien poistamiseen ja edistää hyvinvointia. Olemme valmiit auttamaan muita, palveleminen
on hyvän tekemistä muille ja samalla myös itsellemme.
41
ZONTA
INTERNATIONAL
YWPA
kansainvälisen stipendin voittaja Anna Rukko:
Olen saanut hyväntekeväisyydestä enemmän kuin olen antanut
Edes lounasravintolan astioiden kilinä ja asiakkaiden keskustelun
humina ei peitä alleen vastapäätäni istuvan Annan onnellista
hymyä ja naurua. Zonta International Piiri 20:n ehdokas espoolainen lukiolainen, Anna Rukko, 19, on voittanut vuoden 2015
Young Women in Public Affairs -kansainvälisen tunnustuspalkinnon ja on yksi kymmenestä kansainvälisesti palkituista stipendiaateista.
- Stipendin saaminen merkitsee minulle tosi paljon! Koruprojektini
alkoi halusta osallistua omalla tavallani tärkeään isoon hankkeeseen ja halusta tehdä jotain omintakeista. On uskomatonta saada
jopa kansainvälistä tunnustusta tästä työstä. En osannut edes
kuvitella, että minulla voisi olla mahdollisuuksia kansainvälisesti.
Taso on niin kova ja nuoret naiset ovat tehneet niin hienoja tekoja.
Mutta niin on Annakin tehnyt. Anna sairastui lapsuudessa syöpään ja koki silloin vanhan sairaalaan ahtauden ja ankeuden. Korujen teosta tuli jo sairaalassa ajanviete ja harrastus, ja selvittyään
nuorena sairastamastaan syövästä, hän halusi vuorostaan auttaa muita keräämällä rahaa uudelle lastensairaalalle. Tähän mennessä koruja on huutokaupattu Uusi Lastensairaala 2017-hankkeelle Facebook-sivuston kautta yli 60 000 euron edestä.
Keväällä 2015 hän ideoi kampanjan, jossa Sylva ry jakoi Annan
tsempparistipendin 80:lle syövän sairastaneelle ja koulutyöhön
palanneelle peruskoululaiselle, jotka selvisivät kouluvuodesta
rankasta sairaudestaan huolimatta. Lisäksi Anna on ollut mukana
vapaaehtoisena Kulttuurikameleontit ry:n sekä parhaillaan Lastenklinikoiden kummit ry:n toiminnassa. Unohtaa ei saa myöskään hänen yhteiskunnallista vaikuttamistaan: hän on Tapiolan
seurakuntaneuvoston ja Espoon seurakuntayhtymän kirkkovaltuuston jäsen.
42 - Hyväntekeväisyys antaa minulle itsessään paljon voimaa ja
hyvää mieltä, Anna kertoo. Olen kokenut, että kaikesta hyväntekeväisyydestä olen saanut enemmän kuin olen antanut. On
upeaa nähdä oman työnsä vaikutus sekä se, kuinka on onnistunut inspiroimaan myös muita tekemään hyvää. Olen saanut kokea
uskomattomia asioita sekä tutustunut erilaisiin tapoihin hahmottaa maailmaa, hän lisää. Kokemus yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kirkon piirissä on ollut erittäin opettavainen. Olen oppinut paljon siitä, kuinka asiat toimivat ja ymmärtänyt omat vaikuttamismahdollisuuteni. Verkostoituminen on tärkeää. Asioilla on
aina useampia lähestymistapoja ja puolia. Olen päässyt tutustumaan upeisiin ihmisiin ja saanut tärkeitä taitoja tulevaisuuteeni
ihan kokoustekniikasta lähtien. Olen toisaalta myös jo törmännyt
asenteisiin, jotka vähättelevät nuoren ja etenkin naisen kyvykkyyttä. Välillä olen joutunut hartiavoimin pitämään puoliani.
Anna elää omasta mielestään parhaillaan normaalin nuoren naisen elämää. Hän pitää lukemisesta ja heittää minulle vastakysymyksen ” onko mitään parempaa kuin kiireettömyys ja hyvä kirja”.
Hän nauttii ratsastuksesta, harrastaa tekstiilitaidetta Espoon
kuvataidekoulussa sekä korujen tekemistä. Aikaa kuluu myös
kahden koiran kanssa. Perhe on Annalle hyvin tärkeä. - Etenkin
pikkuveljeni on minulle tärkein ihminen maailmassa. Hän syntyi
kun minä sairastuin ja varmaan meillä on jokin erityinen side.
Myös äitini on minulle erittäin tärkeä.
Olen saanut häneltä valtavasti neuvoja ja tukea niin koruprojektissani, kuin koko elämässänikin. Olemme hyvin perhekeskeisiä
kaiken kaikkiaan ja viihdymme keskenämme.
Annalla on myös tulevaisuudensuunnitelmia. Lukion jälkeen hän
toivoisi pääsevänsä lukemaan lääketiedettä joko Suomeen tai
ulkomaille. - Haluan tulevaisuudessa jatkaa hyvän tekemistä ja
haaveilen jollain aikataululla myös politiikkaan lähtemisestä. Tällä
hetkellä suunnittelen lähteväni ehdolle seuraaviin Espoon kuntavaaleihin 2017, Anna kertoo. - Haluaisin oppia näkemään asioita
eri kanteilta ja tekemään päätöksiä riittävän avarakatseisesti.
Minulle on tärkeää haastaa itseäni eri tavoilla ja usein omalta
mukavuusalueeltaan pitää astua pois saavuttaakseen tai kokeakseen jotain uutta. Uskon ja toivon, että kansainväliset tehtävät
tulevat olemaan urallani ajankohtaisia myöhemmässä vaiheessa
elämääni.
••••••••••
- Olen kiitollinen kaikista mahdollisuuksista, joita olen saanut ja
toivoisin, että jokaisella nuorella kaikkialla maailmassa olisi samat
mahdollisuudet kuin mitä minä olen saanut ja enemmänkin. Tärkein oppi jonka olen itse saanut, on että jokainen kykenee tekemään ja vaikuttamaan. Siihen ei tarvita mitään ihmeellistä, ei
supervoimia tai luonnonlahjakkuutta.
Usein se, että pitää silmät auki ja rupeaa vain tekemään, vie jo
hyvin pitkälle. On tärkeää antaa arvoa omille mielipiteilleen ja
kokemuksilleen sekä uskaltaa sanoa ne ääneen. Etenkin jos
näkee epäkohdan. Kun tietää tekevänsä töitä oikean asian puolesta ja tietää mitä tavoittelee, on mahdolliset negatiiviset kommentit helppo jättää omaan arvoonsa. Rehellisyydestä ei voi
jäädä kiinni, Anna päättää. Anna katsoo minua hymyillen, mutta
päättäväisesti: tästä nuoresta naisesta kuulemme vielä.
• Kerännyt Uuden Lastensairaalan hyväksi yli 60 000 euroa tekemillään koruilla
• Saanut Lapsuudentutkimuksen seura ry:n myöntämän
• Vuoden lapsuusteko 2014 -tunnustuspalkinnon merkittävästä kansalaisvaikuttamisesta ja yhteisöllisestä vastuunotosta.
• Vuoden espoolainen 2014
• Vuoden Eeva-tulokas
• Tapiolan seurakuntaneuvoston jäsen
• Espoon seurakuntayhtymän kirkkovaltuuston jäsen
• Zonta-kerho Helsinki IV:n ja Zonta International Piiri 20:n ehdokkaana saanut Zonta Internationalin vuoden 2015 kansainvälisen
Young Women in Public Affairs-tunnustuspalkinnon, joka jaetaan vuosittain kymmenelle 16 – 19 vuotiaalle piirien ehdokkaalle.
Young Women in Public Affairs Award-historiaa • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •
Keväällä 2015 Zonta Internationalin Päämaja otti yhteyttä kaikkiin piireihin päivittääkseen tietonsa niistä nuorista naisista, jotka aikanaan olivat
hakeneet tunnustuspalkintoa.
lin työssä: se on tähän mennessä jakanut 721 tunnustuspalkintoa kaikkiaan, arvoltaan USD 621750, saajia on ollut 629 nuorta naista 51:stä
maasta.
Vuonna 1990 silloisen kansainvälisen presidentin Leneen Fordin toimesta perustettu rahasto jakaa nykyisin kansainvälisenä tunnustuspalkintoina kymmenelle hakijalle USD4000 kullekin ja lisäksi jokainen
kansainvälisessä kilpailussa mukana ollut saa piirin palkintona USD1000,
jonka kansainvälinen rahasto myös maksaa.
Ja kuitenkin, ne perusteet, minkä vuoksi rahasto aikoinaan perustettiin,
ovat edelleen samat tänään: huolimatta siitä, että viime vuosisadalla
naisten asemassa tapahtunut muutos lisäsi dramaattisesti naisten mahdollisuuksia toimia eri aloilla, ja vaikka nykyisin naisten osuus työvoimasta
on lähes 50 prosenttia, heillä oli 31.12.2012 Inter-Parliamentary Unionin
tilastotietojen mukaan keskimäätin juuri ja juuri 20,3 prosenttia kansallisten parlamenttien paikoista!
Oli mielenkiintoista ryhtyä selvittämään tätä asiaa: Piirin 20 kerhot ovat
kiitettävästi osallistuneet hyvien ehdokkaiden hakuun, sillä olemme
lähettäneet kansainväliseen kilpailuun piirin ehdokkaan hakemuksen
kaikkiaan 19 kertaa, tämä vuosi mukaanlukien, ja näistä kolme hakijaa on
saanut kansainvälisen palkinnon, viimeksi Anna Rukko tänä vuonna.
Kaksi entisistä hakijoista toimikunta on tavoittanut henkilökohtaisesti:
vuoden 1991 hakija löytyi alta aikayksikön, kiitos silloisen piirisihteerin
Hilkka Lindqvistin ja PG Anu Hämälaisen - hienoa tiimityötä, kiitos vielä
kerran - ja vuoden 2003 hakijan tiedot tulivat ehdottajakerholta, Oulu
I; heille samoin kiitos vielä kerran. Tähän mennessä 9 kerhoa on vastannut – muut eivät valitettavasti ole ilmoittaneet mitään. Toimikunta jatkaa
etsiskelyjä, päämajaan olemme ilmoittaneet tämänhetkiset tietomme.
Young Women in Public Affairs Award-rahasto on, kuten kaikki Zonta
International Foundationin rahastot, erittäin tärkeä Zonta Internationa-
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa: niinpä Zonta International (=
me, Zonta Internationalin jäsenet) uskoo, että nuoret naiset ovat avain
naisten aseman parantamiseen julkisissa tehtävissä. YWPA Awardrahasto palkitsee 16 – 19-vuotiaita nuoria naisia, jotka ovat osoittaneet
kykynsä erilaisissa johtotehtävissä ja ovat sitoutuneet yhteiskunnalliseen toimintaan vapaaehtois- ja muissa kansalaisjärjestöissä.
Zonta International Piiri 20 Stipenditoimikunta kannustaa kerhoja etsimään lahjakkaita nuoria naisia hakijaehdokkaiksi ja myös lahjoittamaan
rahastolle, jotta myös sellaisista maista tulevat hakijat, joiden asema ei
ole edes lähellä tilastollisia keskiarvoja, saisivat mahdollisuuden tulevaisuudessa kehittää omaa yhteisöään. Pitäkää myös yhteyttä omiin stipendiaatteihinne ja kutsukaa heitä mukaan kokouksiin ja tapaamisiin, heissä
on Zontankin tulevaisuus!
43
Suomeen Euroopan ensimmäinen
Zonta e-Club
Suomessa kesäkuun alussa käynnistetty Zonta e-Club of Finland 1
näyttää suuntaa tulevalle kehitykselle, jossa viimeisimpiä verkkoratkaisuja hyödynnetään sekä vaikuttamiseen että varainkeruuseen.
”Yhä useampi verkostoitumisesta ja palvelutoiminnasta kiinnostunut kokee ajankäytön kannalta helpommaksi kuulua Zontakerhoon, jossa tapaamiset järjestetään pääasiassa verkon välityksellä. Toki aiomme kohdata myös kasvokkain, mutta virallisesti
ainoastaan kaksi kertaa vuodessa”, kertoo uunintuoreen Zonta
e-Club of Finlandin puheenjohtaja Tarja Hopeakangas.
Keväisin ja syksyisin järjestettävissä kasvokkain tapahtuvissa
workshopeissa käsitellään niin sanotut isot asiat, eli päätetään
strategiasta ja toimintasuunnitelmista sekä vaaleilla valitut virkailijat ja hallitus. Kaikki muut kerhon aktiviteetit tapahtuvat verkossa ja erityisesti sosiaalista mediaa hyödyntäen.
Sosiaalinen media haltuun!
Uusi e-Club kuuluu Suomen ja Viron muodostaman Piiri 20:n Area
1:seen ja on lajissaan ensimmäinen koko Euroopassa. Eri ammateissa toimivia jäseniä kerholla on tällä hetkellä 21. Jäsenet tulevat eri puolilta Suomea, mutta kerhoon ovat tervetulleita myös
muualla asuvat.
Jäsenhankinta on verkon ansiosta ajasta ja paikasta riippumatonta, sillä verkostoitumisen myötä tieto uudesta e-Clubista
leviää pikku hiljaa verkkoviestinnän välityksellä. Kaikki jäsenet
kuuluvat Facebookiin, suurimalla osalla on LinkedIn-profiili ja osa
myös twiittailee ahkerasti.
44 Facebookissa kerholla on oma fanisivu, jota voi seurata, vaikka
joku tulevista jäsenistä ei FB:hen haluaisikaan henkilönä liittyä.
e-Clubin sosiaalisen median kanavia ovat Facebook-fanisivu,
Facebookin suljettu ryhmä, Twitter ja Wordpress-verkkosivut.
Näissä kaikissa e-Clubilla on oma sivusto jo nyt käytössä.
e-Club julkaisee kuukausittain jäsenilleen MailChimp-järjestelmällä uutiskirjettä, jossa kootaan yhteen verkkokokouksissa
käsitellyt asiat, tallenteet sekä nostetaan esille ajankohtaisia
teemoja niin Suomesta kuin muualtakin.
”Tavoitamme toisemme nopeasti, sillä asioista voidaan kertoa nyt
online ja viestiä tarvittaessa vaikkapa lomakaudella, mikä perinteisillä kerhoilla on tyypillisesti hiljaista aikaa. Sosiaalinen media
myös auttaa kerhon jäseniä tutustumaan toisiinsa ja hitsaa
porukkaa yhteen”, puheenjohtaja Hopeakangas sanoo.
Vaikuttamista ja keskustelua
Suomalaisen e-Clubin kokoukset järjestetään Adobe Connect
-alustalla, joka on toiminnoiltaan osoittautunut helppokäyttöiseksi ja toimintavarmaksi. Ääntä, kuvaa ja puhetta välittävä
järjestelmä tarjoaakin aivan uudentyyppisiä mahdollisuuksia verkostoitua ja esitellä käsiteltäviä aiheita kiinnostavasti.
”Järjestelmän tulee olla miellyttävä käyttää, jotta kokoukset tuottavat osallistujille sisällöltään antoisan kokemuksen”, korostaa
Zonta e-Club of Finlandin varapuheenjohtaja Erja Lindholm.
Lindholm kertoo, että kerhon on tarkoitus jatkossa kutsua kuukausikokouksiin vierailevia alustajia, esimerkiksi kansanedusta-
Raaseporin
piirikokouksessa
Telle palkittiin
kunniakirjalla
kiitokseksi
tarmokkaasta
toiminnasta ja
tehokkaasta
työstä Zontajärjestön hyväksi.
Varapuheenjohtaja Erja Lindholm,
puheenjohtaja Tarja Hopeakangas,
hallituksen jäsenet Jaana Lehtonen,
Helena Steenroos ja sihteeri Maarit Pallari.
jia ja erilaisia alan asiantuntijoita. Teemoiksi on kaavailtu muun
muassa ihmiskauppaa käsittelevää katsausta ja uusinta tietoa
naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta väkivallasta.
Lahjoituksia Foundationille
Suomen e-Club on kehittämässä erilaisia varojenkeruun muotoja,
joita voidaan toteuttaa verkossa hyödyntämällä Piiri 20:lle myönnettyä kansallista varojenkeruulupaa.
Kansainvälisesti merkittävän suomalaisen vaikuttajan ja Zonta
International PIP Helvi Sipilän mukaan nimetty kansallinen
rahasto puolestaan välittää myös e-Clubin kokoamat lahjoitukset
edelleen Zonta International Foundationille.
e-Club huomioi muiden kerhojen tapaan Zonta Internationalin
kansainväliset kampanjat ja lahjoituskohteet.
”Uskomme, että kerhomme ideoimat uudenlaiset vaikuttamisen
muodot rikastuttavat koko Zonta-järjestöä ja auttavat osaltaan
houkuttelemaan jäseniksi myös nuorempaa sukupolvea, jolle
verkko on luonteva väline verkostoitua myös kansainvälisesti”,
Tarja Hopeakangas toteaa.
Pirjo Kuisma tiedottaja
Zonta e-Club of Finland 1
In memoriam
Tellervo Lassoy-Saura
Salon kerhon perustajajäsen, valoisa ja aina tarmokas zontasisaremme Tellervo Lassooy-Saura nukkui pois vaikean sairauden
uuvuttamana 26.7.2015. Hän oli syntynyt 4.6.1938 ja teki päivätyönsä luokanopettajana.
Telle oli zonta suurella sydämellä. Hänen toimintansa niin oman
kerhon kuin piirinkin tehtävissä sekä poikkeuksellinen ja pyyteetön halunsa toteuttaa kansainvälisen palvelujärjestön missiota
naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi on ollut esimerkkinä
ja innoittajana meille Salon kerhon jäsenille.
Telle toimi Salon kerhon puheenjohtajana 1985-87, VAD:ina
1986-88, AD:nä 1988-90 ja käsikirja-matrikkelin toimituskunnassa 1992-2011. Hän osallistui yli 70 piirikokoukseen ja 9
Conventioniin. Salon kerhon ’tavaramerkiksi’ muodostuivatkin
vuosien saatossa lukuisat kauniit Zonta-huivit, jotka lähes 30
vuoden ajan matkasivat Tellen mukana ympäri maailmaa.
Me Salon kerholaiset sekä Tellen laaja ystäväpiiri muissa Suomen kerhoissa ja kansainvälisesti jäämme kaipaamaan rakasta
zonta-sisarta. Telle jättää meille perinnöksi Zonta-hengen, jota
vaalimme – käsin, äänin, sydämin.
Hanna Ruska-Becker puheenjohtaja
Reija Rantala sihteeri
Salon Zonta-kerho
45
Ford Finland
Hinta alkaen
24.19595 €
sis. toim.kulut 600 €
UUSI FORD C-MAX ja GRAND C-MAX
> Perheautojen uusi aika.
5-paikkainen C-MAX tai 5-/7-paikkainen Grand C-MAX on oiva valinta, kun haluat täydellisen
perheauton. Linjakas uusi ulkoasu ja monipuolisesti muunneltavat matkustustilat yhdistyvät
huippuluokan ajettavuuteen. Lisäksi Grand C-MAXin kätevät sivuliukuovet helpottavat kulkua.
Ensiesittelyetuna Handsfree-takaluukku veloituksetta Titanium-malleihin.
Ford-liikkeissä myös paljon muita henkilöautouutuuksia ja –etuja.
ford.fi
Ford-myynti: 0400 334 911
Ma-pe 9-17, la 10-14.
Pamilonkatu 31, JOENSUU
www.ford-hartikainen.fi
Uusi Ford C-MAX alk. 24.195,95 € (autoveroton hinta 18.650 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 117 g/km 4.345,95 € + toimituskulut 600 €). C-MAX CO2-päästöt 99–149 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 3,8–6,5 l/100 km.
46 Suomalaisia ja sveitsiläisiä
partiolaisnuoria jamboreen
puolivälijuhlan tunnelmissa.
Kuva Ester Halmari
Nuoret partiolaiset:
väkivaltatilanteisiin ja
syrjintään on aina puututtava
Yksi Zonta Internationalin kauden 2014-2016 kansainvälisistä
palveluprojekteista on Voices Against Violence - Äänet väkivaltaa vastaan. Maailman Partiotyttöjärjestön suunnitteleman
opinto-ohjelman tavoitteena on naisiin ja tyttöihin kohdistuvan
syrjinnän ja väkivallan lopettaminen vapaamuotoisen opintoohjelman, sitouttamisen ja johtajuuden avulla.
Projektin kouluttaja Katerina Agorogianni on sanonut: “Can one
person really make a difference? Each single voice helps build
from a whisper to a shout! Girls can stop violence!” Samaan
uskoen Zonta-kerho Tampere I rakensi oman kerhoprojektin. Tamperelainen partiolippukunta Messukylän Metsätytöt sai kerholta
avustusta, jotta 15 sen tyttöä saattoi osallistua viime kesänä
partiolaisten jamboreeseen Japanissa. Neljän vuoden välein
järjestetylle maailman suurimmalle partioleirille osallistui noin
33 000 yli 14-vuotiasta partiolaista yli sadasta maasta.
Kasvatuksellisen kerhoprojektin tavoitteena oli osallistua omalla
pienellä panoksella järjestön kansainväliseen toimintaan ja
lisätä näin jäsenten tietoa ja kiinnostusta siitä. Halusimme rohkaista paikallisia tyttöjä keskustelemaan tärkeästä ja vakavasta
aiheesta muunmaalaisten nuorten kanssa. Samalla tytöt saivat
tietoa Zonta-järjestöstä. Ehkäpä heistä tulee tulevaisuudessa
zontia…
Partiotytöt saivat tehtäväkseen keskustella jamboreella tasaarvosta sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta syrjinnästä etukäteen yhdessä zontien kanssa laadittujen kysymysten avulla.
- Haastateltujen vastaukset olivat heidän iästään, kotimaastaan
ja sukupuolestaan riippumatta hyvin samanlaisia, partiotyttöjen
puolelta Zonta-yhteistyöstä vastannut 17-vuotias Ester Halmari
kertoo.
Sukupuolten välisen tasa-arvon jututetut katsoivat merkitsevän reiluutta, sitä että jokainen saa olla sellainen kuin haluaa.
Sukupuoli ei saa rajoittaa mahdollisuuksia. Kaikki haastatellut olivat nähneet kotimaissaan syrjintää - väheksyntää, kiusaamista,
nimittelyä, rotusortoa ja jopa väkivaltaa. Jokainen koki kiusaamisen vääräksi, alentavaksi ja ahdistavaksi.
Miten naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja syrjintää sitten jamboreen osanottajien mielestä voitaisiin vähentää? Kaikki
olivat samaa mieltä siitä, että asiasta pitää puhua enemmän ja
muuttaa ihmisten ajatusmalleja tiedolla ja keskustelemalla. Syrjintään ja väkivaltatilanteisiin on aina kiinnitettävä huomiota ja
puututtava.
- Väliinmeno ei kuitenkaan poista sanojen vaikutusta kiusattuun,
28-vuotias saksalaismies muistutti.
Tuija Heikkilä
Zonta-kerho Tampere I:n Naisten oikeuksien
toimikunnan puheenjohtaja
47
ARKKITEHTITOIMISTO
PYHÄSELÄN APTEEKKI
LASTAUSTIE 2, HAMMASLAHTI
REIJOLAN APTEEKKI
+358 400 770 668
REIJOLANTIE 1, REIJOLA
marja.saurin@saurin.fi • Kirkkokatu 8 C • 80110 Joensuu
IT-Mind Oy
DISTRICT 20
Nahkahtehtaankatu 5 a 10 • 33270 Tampere
Länsikatu 15 • 80110 Joensuu
gsm +358 44 562 6265 • arja.ranta-aho@it-mind.com
www.it-mind.com
NIINIVAARAN
Niinivaarantie 52 • Joensuu • puh. (013) 311 708
Parturi • Kampaamo • Kauneushoitola
aukioloajat ma ja to 9-18 • ti/ke/pe 9-17 • la 9-14
TERVETULOA Niina & Kati
48 Tleestis Snääki fölihi!
Tervetuloa Piirin 20 ensimmäiseen Kevätseminaariin
Raumalle 15.4.-17.4.2016.
Kevätseminaarin teemana on
Nainen muutoksessa
Seminaaripäivien aikana järjestetään workshopeja, koulutusta, aluekokouksia
ja kuullaan mielenkiintoisten puhujien esityksiä teemaan liittyen. Kokoustamisen
sijaan keskitymme Zonta-mission toteuttamiseen. Lisäksi valmistaudumme
kesällä 2016 järjestettävään Nizzan Conventioniin.
Seminaaripäivien tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin.
Rauma, Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki, elää vahvasti mukana muutoksessa.
Historia on läsnä kaupunkilaisten arjessa. UNESCOn maailmanperintökohde Vanha Rauma
sykkii elämää ja ainutlaatuista tunnelmaa. Se on raumalaisten olohuone pienine liikkeineen
ja torilla tutun kanssa hörpätyn kahvikupillisen ääressä. Merimiesten 1600-luvulla
mukanaan tuomaa pitsinnypläystä harrastetaan aktiivisesti ja pilkahduksia pitseistä näkyy
myös katukuvassa monin tavoin. Rauman historia ja nykyaika linkittyvät kiinteästi mereen.
Kaupunki elää ja kehittyy meren äärellä. Rauma on myös teollisuuskaupunki, jonka hana-,
meri- ja metsäteollisuus ovat vallanneet oman jalansijansa myös maailmalla.
Rauman oma kieli näkyy Vanha Rauman talojen nimissä ja kuuluu syntyperäisten
raumalaisten suusta. Raumalaisuuden kirjailija Tauno Koskela on runossaan tiivistänyt:
Muist raumlaine, isäs ja äitis o meri
snuu veljes sen duska ja vaeva
Snuu suanisas kiärtä ai sualane veri
snuun daevas o meri ja laeva.
Ol niingon gotonas!
Eeva-Liisa Yli-Piipari
Zonta Rauma ry:n puheenjohtaja
Lisätietoja: ylipiipari@gmail.com tai puhelin 050 444 9004
49
www.verman.fi/perhe
ENON APTEEKKI
®
-vitamiini
Muistin tueksi!
MA-PE 9-18
LA 9-13
UIMAHARJUN APTEEKKI
UUTUUSTA!
APTEEKIS
MA-PE 9-17
Eno 013 228 881
Uimaharju 013 228 885
Tervetuloa palveltavaksi!
Bethover B12-vitamiinivalmiste on vadelmanmakuinen
purutabletti päivittäiseen B12-vitamiinin saannin turvaamiseen ja muistin tueksi. Erityisesti ikääntyvien ja
kasvissyöjien tulee huolehtia riittävästä B12-vitamiinin
saannista. Annostus on helppo, vain 1 tabletti päivässä.
www.bethover.fi
B12-vitamiini edistää hermoston normaalia toimintaa ja normaaleja psykologisia toimintoja.
DISTRICT 20
Kansainvälinen sotilasmusiikkitapahtuma Hamina Tattoo
järjestetään Haminassa 1.-6.8.2016. Vuoden 2016 festi-
SMART
SCIENCE
vaalin teema on Yhdistyneet Kansakunnat. Zonta Interna-
BY SMART
Zontat esittelevät YK:n kanssa tehtävää yhteistyötä
tional Piiri 20 toimii Hamina Tattoon yhteistyökumppanina.
PEOPLE
4.-6.8.2016 valokuvanäyttelynä, Zonta-rasteilla ja puheenvuoroina. Lauantaina 4.8.2016 iltapäivällä puhuu
Helena Ranta ja illalla on mahdollisuus nähdä perinteinen
marssishow. Lippujen myynnistä tiedotetaan syksyn 2015
@UniEastFinland
50 UEF
@uniuef
uefvideot
aikana. Varaa aika kalenteriisi, tule vaikuttamaan ja nauttimaan kansainvälisestä musiikkitapahtumasta!
www.episteme.fi
Vaihda pankkisi
parempaan
Episteme Consulting Oy
tarjoaa monipuolisia ihmisen henkiseen
hyvinvointiin,työyhteisöjen toimintaan
ja johtamiseen liittyviä palveluja,
kuten koulutusta, työnohjausta ja
psykoterapiaa.
www.omasp.fi
www.pkky.fi
+358 40 547 2542
zonta
Niinpä kuulit kutsuamme
jouvuttauduit Joensuuhun
Karjalan karuille maille.
Hyvänä Sinut piämmä
vallan valtavierahana
ystävänä ylimpänä.
Etpä tiennyt tullessasi
näille maille maagisille
Hyville
Vieraillemme!
joutuvasi loitsun loveen
manauksen mahdin alle,
jossa oot ikäsi kaiken
elelet elosi juoksun.
Mustan linnun höyhenistä
niittyvillan haituvista
kyykäärmehen kähyistä
kultalinnun kukunnoista
helyheinän helpehistä
kuun kumosta, palosta päivän
taon sulle taikarihmat,
taikapaulat, velhoverkot
joilla siististi sitaisen
Joensuun Zontakerho r.y.
umpisolmut sormielen
ympäri syvämen syrjän
läpi läppälaittehien,
jotta jäisi jollotusta
kaihomieltä, kaikerrusta
palata takaisin tänne
Joensuun jokivesille
rajan rahvahan parihin
lumohon Karjalan kaiken.