METSÄSTÄJÄTUTKINTO KOULUTUS

Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
Koonnut: Kauko Karjalainen
8.2.2015
Kuva on kopioitu Suomen riistakeskuksen materiaalista (riistaeläin ekologian perusteita) kuvitus Seppo Leinonen
Metsästystutkintokoulutus
osa 1
- lakiasiat
- riistahallinto ja metsästäjäjärjestöt
Päivitetty ajan tasalle 6.2.2015
Koulutusmateriaaleihin on tehty seuraavien säädösmuutosten edellyttämät korjaukset:
• laki metsästyslain muuttamisesta (206/2013)
• valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta (270/2013)
• valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen 16 §:n muuttamisesta (346/2013)
• valtioneuvoston asetus metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista (452/2013)
• valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta (412/2014) ja valtioneuvoston asetus
metsästysasetuksen 24 ja 25 §:n muuttamisesta (816/2014).
Tässä monisteessa on metsästäjätutkintokoulutuksessa esille tulevia asioita. Monisteen laatimisessa on
käytetty Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaaleja. Metsästäjän opas käsittelee perusteellisesti
metsästykseen liittyviä asioita, joten tutustu myös ko. oppaaseen.
Palaute tästä koulutuspaketista sähköpostilla ka.karjalainen(ät)pp.inet.fi
Löydät ajantasaisen lainsäädännön osoitteesta www.finlex.fi
Hyödyllisiä on linkkejä viimeisellä (19) sivulla.
Sivu 1 / 19
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
Koonnut: Kauko Karjalainen
8.2.2015
Metsästäjätutkintoperusteet:
Laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta (RHPL 2 §)ja maa- ja metsätalousministeriön
asetus metsästäjätutkinnosta (1160/2014)
 ennen riistanhoitomaksun suorittamista on osoitettava metsästyksen ja riistanhoidon sekä
metsästystä koskevien säännösten ja määräysten tuntemus suorittamalla metsästäjätutkinto
Suomen riistakeskuksen nimittämälle metsästäjätutkinnon vastaanottajalle
 vastaanottajan päätökseen tyytymätön voi valittaa 30 päivän kuluessa Suomen riistakeskukselle
Tutkintoa ei tarvitse suorittaa,
- jos, riistanhoitomaksu on maksettu joltakin edeltäneeltä 5 metsästysvuodelta
- Suomen kansalainen, joka metsästää Ahvenanmaalla Ahvenanmaan maakuntaa koskevien
säännösten mukaisesti
- ulkomaalaisen, joka kotimaassaan on oikeutettu metsästämään
Metsästäjätutkinto
- kysymyslomakkeet joissa 60 kysymystä
- kysymyksissä on 2-3 vastausvaihtoehtoa (joista yksi on vain oikea)
- enintään 8 vastausta saa olla väärin
- vastausaikaa 1,5 tuntia (90 min)
- hyväksytty tutkinto on voimassa 5 vuotta
- hyväksytty tutkinto  ilmoitus metsästäjärekisteriin
 metsästyskortti heti tai seuraavan metsästysvuoden alusta
 metsästysvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7.
• lukihäiriöiset voivat suorittaa tutkinnon suullisesti
• lukihäiriö todennettava ja ilmoitettava etukäteen, että paikalle tiedetään kutsua ylimääräinen
vastaanottaja
Metsästyskortti (RHPL 1 §) = (kuitti riistanhoitomaksun suorittamisesta)
 Metsästyskortti oltava jos henkilö:
 harjoittaa metsästystä
 toimii metsästyslain 28 §:ssä tarkoitettuna metsästyksen johtajana
 Metsästyskorttia ei tarvitse henkilö joka:
 toimii metsästäjän apuna koiran ohjaajana
 toimii hirvieläimen metsästyksessä ajomiehenä
 muulla vastaavalla tavalla avustaa metsästyksessä
 pyydystää rauhoittamattomia eläimiä
 joutuu tappamaan riistaeläimen pakottavista syistä (RL 4 luku 5 §)
 joutuu lopettamaan sellaisessa tilassa olevan eläimen, että sen hengissä pitäminen olisi ilmeistä
julmuutta sitä kohtaan (EL 14 §)
 metsästyskortti on voimassa metsästysvuoden (1.8. – 31.7.)
 metsästyskortti on pidettävä mukana metsästettäessä
 metsästyskortti ei anna metsästysoikeutta
 metsästyskortin maksamalla saat: metsästäjä-lehden, metsästäjävakuutuksen,
metsästäjäorganisaation neuvonta- ja koulutuspalvelut käyttöösi
Metsästyskortti (ML 22 §) on pidettävä mukana metsästettäessä ja on esitettävä
 sille jonka tehtävänä on valvoa metsästyksestä annettujen säännösten noudattamista (poliisi,
rajavartiolaitos, tulliviranomaiset)
 maanomistajalle tai metsästysoikeuden haltijalle
 aluetta varten asetetulle metsästyksenvartijalle
Riistaeläimet (ML 5 §)
 nisäkkäät: (34 kpl) villikani, metsäjänis, rusakko, orava, euroopanmajava, kanadanmajava,
piisami, rämemajava, susi, tarhattu naali, kettu, supikoira, karhu, pesukarhu, mäyrä, kärppä,
hilleri, saukko, näätä, minkki, ahma, ilves, itämeren norppa, kirjohylje, halli, villisika, kuusipeura,
saksanhirvi, japaninpeura, metsäkauris, hirvi, valkohäntäpeura, metsäpeura ja mufloni
(alleviivattuja ei ole vielä Suomessa, mutta ilmeisesti on varauduttu, että tuodaan)
Sivu 2 / 19
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
Koonnut: Kauko Karjalainen
8.2.2015

linnut: (26 kpl) kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa (sinisorsa), tavi, haapana,
jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, telkkä, tukkakoskelo,
isokoskelo, riekko, kiiruna, pyy, teeri, metso, peltopyy, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja
sepelkyyhky.
 Riistalinnuista poistuivat seuraavat: sepelhanhi, mustalintu, pilkkasiipi, tarhattu viiriäinen,
taivaanvuohi, uuttukyyhky
(kun eivät kuulu metsästyslaissa lueteltuihin rauhoittamattomiin lintuihinkaan, ovat ne nyt
luonnonsuojelulain 13 §:n mukaan rauhoitettuja)
Aina rauhoitetut riistaeläimet ovat (ML 37§)
 Susi, karhu, saukko, ahma, ilves ja kirjohylje
Rauhoittamattomat eläimet (ML 5 §)
 nisäkkäät: metsämyyrä, vesimyyrä, kenttämyyrä, peltomyyrä, lapinmyyrä, isometsähiiri, isorotta
ja kotihiiri
 linnut: korppi (poronhoitoalueella), varis, harakka, harmaalokki (harmaalokkikoloniat rauhoitettu),
merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas
Huom.! näilläkin on pesintärauhoitus
 Kissa: villiintyneeseen sovelletaan mitä rauhoittamattomista elämistä on säädetty. Kissa on villiintynyt
kun se hankkii ravintonsa oman pihapiirinsä ulkopuolelta.
Huom.! Riistaeläinten ja -lintujen pyyntiin tarvitset metsästysoikeuden ja metsästyskortin
Rauhoittamattomien eläinten ja lintujen hävittämiseen ei tarvita metsästyskorttia, mutta kylläkin
oikeiden hävittää ko. eläimiä alueelta.
Metsästys (ML 2 §)
 Metsästystä on:
 luonnonvaraisena olevan riistaeläimen pyydystäminen ja tappaminen sekä saaliin ottaminen
metsästäjän haltuun
 pyyntitarkoituksessa tapahtuva riistaeläimen houkutteleminen, etsiminen, kiertäminen, väijyminen,
hätyyttäminen tai jäljittäminen
 koiran tai muun pyyntiin harjoitetun eläimen käyttäminen riistaeläimen etsimiseen, ajamiseen tai
jäljittämiseen
 pyyntivälineen pitäminen pyyntipaikalla viritettynä pyyntikuntoon
Riistanhoito (ML 3 §)
 Riistanhoito on toimintaa, jonka tarkoituksena on:
 riistaeläinkantoja säätelemällä, tai riistaeläinten elinolosuhteet turvaamalla tai niitä parantamalla,
sekä muulla tavalla
 lisätä, säilyttää tai parantaa riistaeläinkantaa ja eri riistaeläinkantojen välistä tasapainoa
Metsästysoikeus (ML 6-9 §, 24 §)
 Metsästysoikeus tietylle alueelle voi perustua:
 alueen omistukseen, metsästysvuokrasopimukseen tai maanvuokrasopimukseen, jos maininta
metsästysoikeuden siirtämisestä
 Sisältää:
 oikeuden pyydystää alueella riista- ja ja/tai rauhoittamattomia eläimiä
 oikeuden suorittaa riistanhoitotoimia (ei saa aiheuttaa haittaa tai vahinkoa)
 oikeuden päättää alueen metsästysjärjestelyistä ja muista metsästykseen liittyvistä asioista (esim.
metsästyslupien antaminen)
Huom.! Oikeus metsästää voi perustua:
 metsästyslupaan
 metsästyslakiin (yleiset vesialueet, Pohjois-Suomen tiettyjen kuntien asukkaat)
Esim. Sodankylässä kirjoilla olevilla on oikeus vapaasti metsästää valtion mailla Sodankylässä.
HUOM. ! Metsästysoikeus ei siis ole jokamiehenoikeus, kuten esim. marjan poiminta
Metsästysvuokrasopimus (ML 11–16 §)
Sivu 3 / 19
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
Koonnut: Kauko Karjalainen












8.2.2015
maanomistaja luovuttaa metsästysoikeutensa toiselle kokonaan tai osittain
voidaan tehdä sopijaosapuolen vaatimuksesta kirjallisena ja allekirjoitettuna (todistajia ei enää
tarvita)
määräajaksi tai toistaiseksi – voidaan määritellä irtisanomisaika
vuokranantaja voi sanoa heti päättyväksi, jos vuokralainen laiminlyö vuokran suorittamisen,
rikkoo muita sopimusehtoja tai käyttää metsästysoikeuttaan väärin
alueen omistajan vaihtuessa (kauppa, vaihto tai lahja) noudatetaan toistaiseksi tehdyn
sopimuksen säädöksiä. Uusi omistaja voi purkaa sopimuksen kolmen kuukauden kuluessa siitä
tiedon saatuaan
perinnön kautta saadun alueen metsästysvuokrasopimus sitoo perinnön saajaa
kiinnitetty vuokrasopimus sitoo uutta omistajaa kiinnityksen määräajan loppuun
pakkohuutokaupalla myydyn alueen sopimus sitoo ostajaa vain jos oikeus on kiinnitetty
samanaikaisesti ei samansisältöistä vuokrasopimusta voi tehdä kuin yhdelle vuokralaiselle
(yksityishenkilö, yhteisö tms.)
vuokraoikeutta tai osaa siitä ei saa ilman vuokranantajan suostumusta siirtää kolmannelle (ei
tarkoita ns. metsästyslupaa)
maanvuokralain mukainen vuokrasopimus antaa oikeuden metsästää vain, jos siitä on
sopimuksessa maininta
vuokrasopimuksessa tulee selvästi ilmetä, minkä riistaeläinten metsästystä sopimus koskee tai
mitä se ei koske
Metsästyslupa (ML 17–18 §)
 metsästysoikeuden haltija voi antaa asettamillaan ehdoilla toiselle luvan metsästää alueella, ellei
sitä ole vuokrasopimuksessa kielletty
 antaa luvan harjoittaa metsästystä, ei tarkoita metsästysoikeutta
 suullinen tai kirjallinen – määräajaksi tai toistaiseksi
 jos lupa on annettu vastikkeetta, se voidaan peruuttaa milloin vain
 luvan saanut ei voi viedä alueelle vieraita eikä antaa toiselle lupaa metsästää ilman
metsästysoikeuden haltijan suostumusta
 lupa on henkilökohtainen
Metsästykselle asetetut yleiset vaatimukset ovat (ML 20 §)
 Metsästystä on harjoitettava kestävän käytön periaatteella siten, että:
 riistaeläinkannat eivät vaarannu
 luontoa ei tarpeettomasti vahingoiteta
 eläimille ei tuoteta tarpeetonta kärsimystä
 Riistaeläinten tuoton jatkuvuus on turvattava tarkoituksenmukaisella riistanhoidolla
 Metsästys ei saa aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa:
 ihmiselle
 toisen omaisuudelle
Pyynnin häiritseminen (ML 31 §)
 laillisen metsästyksen estäminen tai vaikeuttaminen saattamalla pyyntivälinen
toimintakunnottomaksi tai häiritsemällä muulla tavoin pyyntiä on kielletty
Ampumakoe (ML 21 §, MMM:n asetus ampumakokeesta 18/2006)
- vaaditaan hirvieläintä tai karhua rihlatulla luotiaseella metsästettäessä ampujana toimivalta
metsäkauriskoe metsäkauriin metsästystä varten
 aseen ja patruunoiden on täytettävä MA 16 §:n 2 momentin 2 kohdan vaatimukset (> 3,2 g ja >
800 J)
hirvi- ja peurakoe hirven ja peurojen metsästystä varten
 aseen ja patruunoiden on täytettävä MA 16 §:n 2 kohdan momentin 3 kohdan vaatimukset (> 6 g
ja > 2000 J tai > 8 g ja > 1700 J)
karhukoe karhun metsästystä varten
 aseen ja patruunoiden on täytettävä MA 16 §:n 2 momentin 4 kohdan vaatimukset (> 9 g ja >
2700 J tai > 10 g ja > 2000 J)
Sivu 4 / 19
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
Koonnut: Kauko Karjalainen
8.2.2015
Ampumakokeen suorittaminen
- kokeet käsittävät neljä laukausta seisovaan hirvi- tai karhukuvioon 75 metrin etäisyydeltä
- osuma-alueen koko on metsäkauris- sekä hirvi- ja peurakokeessa 23 cm ja karhukokeessa 17 cm
- aikaa laukaussarjan ampumiseen on 90 sekuntia ensimmäisestä laukauksesta alkaen
- ampuma-asento voi olla pysty-, istuma- tai polviasento
- ampumisessa saa käyttää tukea, kunhan asetta ei lukita mekaanisesti alustaan
- kokeita järjestävät riistanhoitoyhdistykset
- hyväksytystä suorituksesta antaa rhy todistuksen, joka on voimassa kolme vuotta suorituspäivästä
lukien
- hyväksytty karhukoe vastaa metsäkauriskoetta sekä hirvi- ja peurakoetta
- hyväksytty hirvi- ja peurakoe vastaa metsäkauriskoetta.
Asutus, viljelykset ja liikenneväylät rajoittavat metsästystä (ML 25 §)
 eläimen ampuminen ilman nimenomaista lupaa on kielletty 150 m lähempänä sellaista
rakennusta, jossa asutaan
 ilman omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa riistaeläintä ei saa etsiä pihasta tai puutarhasta
 metsästystarkoituksessa ei saa kulkea viljelyksillä ennen kuin sato on korjattu tai koottu
 riistaeläintä ei saa ampua rautatien tai maantien (ent. yleisen tien) yli eikä riistaeläimen tai
ampujan ollessa tällaisella tiellä
 metsäkanalintua (metso, teeri, pyy, riekko, kiiruna) ei saa ampua sen tai ampujan ollessa
yksityisellä tiellä
– poikkeus metsäkanalinnun saa ampua yksityisen tien yli, kunhan et aiheuta vaaraa
* Maantie: (ent. yleinen tie) = ELY-keskuksen tai kunnan ylläpitämä tie (sinivalkoiset tai vihreävalkoiset
kilvet, tiennumero)
* Yksityinen tie: kaikki muut tiet, jotka eivät ole maanteitä ja ovat yksityisen tai tiehoitokunnan hoidossa
(mahd. mustavalkoinen tiennimikyltti)
Metsästysaikojen sääteleminen (Metsästysajat http://riista.fi/metsastys/metsastysajat/)
 metsästyslailla määritellään metsästettävät riistaeläimet ja pyydettävät rauhoittamattomat eläimet
(ML 5 §)
 rauhoitusajat säädetään metsästyslailla, valtioneuvoston asetuksella ja maa- ja
metsätalousministeriön asetuksilla (ML 37 §, MA 24 § ja 25 a §)
 maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan jollakin alueella (riistanhoitoyhdistyksen alue
tai laajempi alue) kaikkia metsästäjiä sitovasti rajoittaa tai kieltää metsästystä enintään 3
vuodeksi kerrallaan (ML 38 §)
 aluehallintovirasto (AVI) voi määrätyillä alueilla kieltää metsästämisen tai rajoittaa sitä (ML 23 §)
 maa- ja metsätalousministeriö voi perustaa riistansuoja-alueen, jos olosuhteet riistan oleskelulle
ja lisääntymiselle ovat jollakin saarella tai saariryhmällä tai muualla selvästi määritellyllä alueella
erityisen suotuiset (ML 39 §)
 metsästysseura voi alueellaan lyhentää metsästysaikoja tai rauhoittaa jonkin riistaeläimen
kokonaan
 rauhoitusaikoja saa siis vain pidentää, jolloin metsästysajat lyhenevät
Riistaeläimet, joiden metsästykseen tai pyyntiin tarvitaan pyyntilupa tai alueellinen kiintiö (ML 10
§, Ma 1-9 §)
• Metsästyslainsäädäntö pitää sisällään joukon riistaeläimiä, joiden metsästys edellyttää
pyyntiluvan hakemista Suomen riistakeskukselta. Näitä ovat hirvieläimet, metsäkaurista lukuun
ottamatta. Eli kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja
metsäpeuran pyyntiin on oltava pyyntilupa (ML 26 §)
• Lisäksi pyyntilupa edellyttää seuraavien riistaeläinten metsästys: euroopanmajava, itämeren
norppa ja peltopyy muualla kuin Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja PohjoisPohjanmaan maakunnissa (MA 1 §)
• Suurpetojen (karhu, susi, ilves ja ahma ovat aina rauhoitettuja) pyynti vaatii poikkeusluvan, josta
säädetään erikseen (ML 40 §, ML 41 a §)
• Kiintiömetsästys on käytännössä esim. karhun pyynnissä poronhoitoalueella (kun kiintiöity määrä
karhuja on pyydetty, Suomen riistakeskus määrää metsästyksen päättyneeksi)
Sivu 5 / 19
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
Koonnut: Kauko Karjalainen
8.2.2015
Riistaeläinten häiritsemiskielto (ML 36 §)
 riistaeläintä ei saa häiritä niiden ollessa sellaisella alueella, jolla asianomaisella ei ole kyseisen
riistaeläimen metsästämiseen metsästysoikeutta tai metsästyslupaa, eli
 sekä ampujan että riistaeläimen on oltava metsästysoikeusalueella
Poikkeus yleisistä rauhoitusajoista (ML 37 §, 41 §, 41 a §, VNAP 3 §)
 metsästyslain 37 §:ssä säädetään, että susi, karhu, saukko, ahma, ilves ja kirjohylje ovat aina
rauhoitettuja.
 ahman, suden, karhun, saukon, ilveksen, euroopanmajavan, hallin, kirjohylkeen, itämerennorpan,
hillerin, näädän ja metsäjäniksen rauhoituksesta voidaan kuitenkin poiketa metsästyslain 41 a §:ssä
säädetyin seuraavin edellytyksin:
Jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä lajin
luontaisella levinneisyysalueella, voidaan poikkeuslupa myöntää:
1. luonnonvaraisen eläimistön tai kasviston säilyttämiseksi
2. viljelmille, karjankasvatukselle, metsätaloudelle, kalataloudelle, porotaloudelle, vesistölle tai muulle
omaisuudelle aiheutuvan erityisen merkittävän vahingon
erityisen merkittävien vahinkojen ehkäisemiseksi
3. kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai muun tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä
mukaan lukien taloudelliset ja sosiaaliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää
hyötyä ympäristölle; sekä
4. näiden lajien tutkimus-, koulutus-, uudelleensijoittamis- ja istuttamistarkoituksessa taikka eläintautien
ehkäisemiseksi
 edellisillä perusteilla saaliiksi saatu susi, karhu, saukko, ilves ja ahma kuuluvat valtiolle (on saatu
saaliiksi ns. vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla rauhoitusaikana)
Poikkeus yleisistä rauhoitusajoista
 sutta, karhua, saukkoa ja ilvestä koskeva poikkeuslupa voidaan myöntää myös tarkoin
valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen yksilöiden pyydystämiseksi tai tappamiseksi
(ns. kannanhoidolliset luvat, tällöin saalis kuuluu metsästäjälle)
 poikkeaminen karhun rauhoituksesta järjestetään poronhoitoalueella MMM:n poikkeuslupaasetuksessa määritellyn alueellisen kiintiön nojalla
Karhun vuotta nuorempaa pentua sekä naaraskarhua tai naarasilvestä, jota vuotta nuorempi pentu
seuraa, ei saa pyydystää tai tappaa
Erityisiä rauhoitusaikoja (MA 25 §, 25 a §)
 aina rauhoitettuja ovat:
- villisian, kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, metsäkauriin, hirven, valkohäntäpeuran,
metsäpeuran ja muflonin naaras, jota vuotta nuorempi jälkeläinen seuraa
- harmaalokkikoloniat
1.5. – 31.7. on rauhoitettu:
- tarhatun naalin, supikoiran, pesukarhun, hillerin, minkin ja rämemajavan naaras, jota saman vuoden
jälkeläinen seuraa (huom.! kettu ja mäyrä poistettiin, koska niillä on nyt metsästysaika)
1.5. – 31.7. on rauhoitettu:
- varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin
maakuntien alueella
1.4. – 31.7. on rauhoitettu:
- varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan
maakuntien alueella
10.3. – 31.7. on rauhoitettu:
- varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas muualla maassa
10.4. – 31.7. on rauhoitettu:
- harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien
alueella
- korppi poronhoitoalueella (muualla maassa kokonaan rauhoitettu)
10.4. – 31.7. on rauhoitettu:
- harakka muualla maassa
Sivu 6 / 19
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
Koonnut: Kauko Karjalainen
8.2.2015
Edellytykset riistalintujen ja rauhoittamattomien lintujen poikkeusluville (ML 41 b §) (koskee
rauhoitusaikana tapahtuvaa pyyntiä)
• jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason
säilyttämistä, 41 §:ssä tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää 5 §:ssä tarkoitettujen
riistalintujen ja rauhoittamattomien lintujen pyydystämiseen tai tappamiseen:
1) kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi;
2) lentoturvallisuuden takaamiseksi;
3) viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon
estämiseksi;
4) kasviston ja eläimistön suojelemiseksi; tai
5) tutkimus- ja koulutustarkoituksessa, kannan lisäämis- ja uudelleenistutustarkoituksessa
sekä tehdäkseen mahdolliseksi näitä varten tapahtuvan kasvatuksen
• poikkeuslupa voidaan myöntää myös tiukasti valvotuissa oloissa ja valikoivasti tiettyjen muiden
kuin rauhoittamattomien lintujen pienien määrien tappamiseksi, pyydystämiseksi, hallussa
pitämiseksi tai muutoin asiallisen hyötykäytön mahdollistamiseksi
• poikkeusluvan myöntää Suomen riistakeskus
Edellytykset muiden riistanisäkkäiden poikkeusluville (ML 41 c §)
• Jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole, muita kuin 41 a §:ssä (ahma, susi, karhu, saukko ja ilves,
euroopanmajava, halli, kirjohylje, itämerennorppa, hilleri, näätä ja metsäjänis) tarkoitettuja
riistanisäkkäitä koskeva 41 §:n poikkeuslupa voidaan myöntää:
• 1) luonnonvaraisen eläimistön tai kasviston säilyttämiseksi
• 2) viljelmille, karjankasvatukselle, metsätaloudelle, kalataloudelle, poronhoidolle, riistataloudelle,
vesistölle tai muulle omaisuudelle aiheutuvan merkittävän vahingon ehkäisemiseksi
• 3) kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai muun erittäin tärkeän yleisen edun kannalta
pakottavista syistä, mukaan lukien taloudelliset ja sosiaaliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on
ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle, tai
• 4) näiden lajien tutkimus-, koulutus-, uudelleensijoittamis- ja istuttamistarkoituksessa taikka
eläintautien ehkäisemiksi
• poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus
Poikkeuslupa riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän ja munien hävittämiseen
(ML 41 d §)
Suomen riistakeskus voi myöntää 41 §:ssä tarkoitetun poikkeusluvan riistaeläimen tai rauhoittamattoman
linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman hävittämiseen 41 a – 41 c §:ssä säädettyjen edellytysten
täyttyessä eli:
1) kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi;
2) lentoturvallisuuden takaamiseksi;
3) viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi;
4) kasviston ja eläimistön suojelemiseksi; tai
5) tutkimus- ja koulutustarkoituksessa, kannan lisäämis- ja uudelleenistutustarkoituksessa sekä
tehdäkseen mahdolliseksi näitä varten tapahtuvan kasvatuksen
Lisäksi 41 b §:n mukaisten edellytysten täyttyessä lupa voidaan myöntää myös 5 §:ssä tarkoitettujen
lintulajien (riistalinnut ja rauhoittamattomat linnut) munien hävittämiseen.
Moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käytön rajoitukset (ML 32 §)
 Riistaeläintä ei pyyntitarkoituksessa saa hätyyttää tai jäljittää:
 ilma-aluksella, maalla tai jäällä kulkevalla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tai aluksella tai veneellä
moottorin käydessä
 Riistaeläintä ei saa ampua:
 ilma-aluksesta
 maalla tai jäällä kulkevasta moottorikäyttöisestä ajoneuvosta ei näiden suojasta tai välittömästi
pysäyttämisen jälkeen 100 metriä lähempänä näitä
 aluksesta tai veneestä moottorin käydessä
(poikkeus haavoittuneen riistaeläimen lopettaminen merialueella)
Sivu 7 / 19
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
Koonnut: Kauko Karjalainen
8.2.2015
Suomen riistakeskus voi myöntää poikkeusluvan kielletyn moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttöön
ja kiellettyyn metsästysaseen kuljettamiseen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa
henkilölle, joka esittää luotettavan lääketieteellisen selvityksen liikuntarajoitteisuudestaan (VNAP
6 §)
Huom. Saaliiksi saatu riistaeläin saadaan kuljettaa moottoriajoneuvoissa (vast).
•
Metsästysaseen kuljettaminen (ML 35 §)
 Metsästysase on pidettävä lataamattomana suojuksessa kuljettaessa:
 ilman luvallista tarkoitusta tai metsästysoikeuden haltijan lupaa alueella, jolla henkilöllä ei ole
metsästysoikeutta tai metsästyslupaa
(poikkeus metsästysalueeseen rajoittuva yleinen tie)
 metsästysaseen kuljettaminen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa on kielletty
(lupa poliisipiirin päälliköltä poikkeustapauksiin)
 Metsästysase on oltava lataamaton ja sijoitettuna suojukseen tai suojattuun tilaan:
 ilma-aluksessa, maalla tai jäällä kulkevassa moottorikäyttöisessä ajoneuvossa sekä aluksessa ja
veneessä moottorin käydessä
(poikkeus merialueella haavoittuneen riistaeläimen lopettaminen)
 lataamaton = patruunoita ei patruunapesässä
 suojuksessa = suojuksessa tai suojatussa tilassa
(suojusta vastaa esim. auton tavaratila, josta asetta ei voi ottaa esille muutoin kuin ulkokautta)
Poromiehen oikeus metsästysaseen kuljettamiseen (MA 45 §)
• Poliisi voi paliskunnan poroisännän esityksestä antaa poronhoitotyötä suorittavalle poromiehelle
luvan kuljettaa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa metsästyslain 35 §:n 3 momentin
säännösten estämättä sellaista metsästyskivääriä, jonka luodin osumaenergia täyttää tämän
asetuksen 16 a §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetyt vaatimukset (luoti vähintään 3,2 g ja
E100>800J
Kielletyt pyyntivälineet ja menetelmät ovat (ML 33 §)
Pyyntivälineet ja pyyntimenetelmät
Metsästyksessä on kielletty seuraavien pyyntivälineiden ja pyyntimenetelmien käyttö:
1. räjähteet
2. myrkyt ja myrkytetyt tai tainnuttavaa ainetta sisältävät syötit
3. tainnuttavat ja tappavat elektroniset laitteet ja sähkölaitteet
4. yöammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet, jotka elektronisesti suurentavat tai muuttavat
kuvaa
5. keinotekoiset valonlähteet ja kohteita valaisevat laitteet sekä peilit ja muut häikäisevät laitteet
6. linnunliimat, lintuverkot ja koukut
7. toimitavaltaan automaattiset aseet sekä sellaiset itselataavat aseet, joiden lippaaseen mahtuu
enemmän, kuin kolme (3) patruunaa
8. kaasun tai savun avulla pyydystäminen tai tappaminen
9. elävien eläinten käyttö houkuttimena
10. haudat ja ansat, joihin on sijoitettu ampuma-ase tai keihäs tai muu näihin verrattava väline, sekä
muut vastaavanlaiset pyyntilaitteet, jotka ovat ihmisille tai kotieläimille vaarallisia
11. raudat, jotka eivät tapa heti
12. varsijousi tai sitä vastaava jousiase
13. keihäs, vipukeihäs, harppuuna tai muu niitä vastaava ase
Kielletyt pyyntivälineet ja menetelmät (jatkuu)(ML 33 §, ML 41 §, MA 14 a §)
14. puhallusputki, sekä
15. ääntä synnyttävä koneellinen laite
• Vesilintujen metsästyksessä ei saa käyttää lyijyhauleja.
• Riistanisäkkäiden metsästyksessä ei saa käyttää toiminnaltaan tai käyttötavaltaan
valikoimattomia verkkoja.
• Kiellosta tuottaa eläimelle tarpeetonta kipua ja tuskaa säädetään eläinsuojelulain 3 §:ssä
sekä eläinten lopettamisesta eläinsuojelulain 32 §:ssä.
Sivu 8 / 19
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
Koonnut: Kauko Karjalainen
8.2.2015
poikkeus: Keinotekoista valonlähdettä saa käyttää haavoittunutta tai jalkanarussa sekä
luolassa, loukussa, louhikossa, rakennuksessa, rakennuksen tai puupinon alla taikka
muutoin avuttomassa tilassa olevaa eläintä lopetettaessa.
 Suomen riistakeskus voi myöntää poikkeusluvan kiellettyjen pyyntivälineiden ja –
menetelmien käyttöön
Rautojen ja ansojen käyttäminen (MA 10 §)
• Riistaeläinten pyydystämisessä saa käyttää vain rautoja, jotka aiheuttavat lauetessaan eläimen
välittömän kuoleman (hetitappavat raudat). Raudat on huollettava säännöllisesti. Raudat on
sijoitettava (ja suojattava) siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ihmisille tai muille kuin
pyydystettäville eläimille.
• Rautoja saa käyttää maalla hillerin, kärpän, minkin, näädän ja oravan metsästämiseen sekä
rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Rautojen läpimitta saa olla enintään 20
senttimetriä.
• Rautoja saa käyttää veden alla euroopanmajavan, kanadanmajavan, minkin ja piisamin
metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Rautojen läpimitta saa
olla enintään 30 senttimetriä.
• Vanhat polkuraudat (piisamien pyynnissä ennen käytetyt) ovat nykyisin kiellettyjä
 ansoja saa käyttää: (ansalanka)
 riekon ja kiirunan pyyntiin Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa
Loukun ja jalkanarun käyttäminen (MA 11 §, ML 40 §)
 elävänä pyytävää loukkua tai muuta vastaavaa laitetta saa käyttää:
- ilveksen, euroopanmajavan, kanadanmajavan, piisamin, tarhatun naalin, ketun, supikoiran, kärpän,
minkin, hillerin, näädän, mäyrän, saukon, villikanin, itämerennorpan ja hallin sekä rauhoittamattomien
nisäkkäiden pyydystämiseen
- elävänä pyytävää loukkua Suomen riistakeskuksen luvalla myös muiden riistaeläinten ja eläinten
pyyntiin riistanhoidollisia toimenpiteitä varten
 jalkanarua saa käyttää:
- ketun pyydystämiseen maan ollessa lumipeitteinen (talvella)
- jalkanarun silmukan tulee lauenneena olla vähintään 30 mm
 sekä elävänä pyytävä loukku että jalkanaru on koettava vähintään kerran vuorokaudessa
Lehtipuhaltimen käyttäminen (MA 14 a §)
• Lehtipuhallinta saa käyttää vain luolassa, louhikossa, rakennuksessa, rakennuksen tai puupinon
alla taikka niitä vastaavissa olosuhteissa olevan tarhatun naalin, ketun, supikoiran, minkin,
kärpän, oravan, mäyrän, pesukarhun sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseksi tai
karkottamiseksi.
Sähkön käyttäminen rauhoittamattomien nisäkkäiden pyynnissä (MA 15 a §)
• Sähköä saa käyttää vain suljetulla loukulla pyydystetyn rotan, hiiren tai myyrän lopettamiseksi.
• Tällaista loukkua saa käyttää vain rakennuksessa, pihapiirissä, puutarhassa, turkistarhassa,
kaatopaikalla ja vesiviljelylaitoksessa.
•
Loukut on asetettava siten, että ne eivät aiheuta vaaraa ihmisille tai muille kuin tässä pykälässä
tarkoitetuille eläimille.
•
Sähköllä tappava loukku on huollettava säännöllisesti.
Myrkyn käyttäminen rauhoittamattomien eläinten pyynnissä (MA 15 §)
• Rottien, hiirien ja myyrien tappamiseen saa käyttää myrkkyä ja myrkytettyä syöttiä vain
rakennuksessa, pihapiirissä, puutarhassa, turkistarhassa, kaatopaikalla ja vesiviljelylaitoksessa.
• Myrkyt ja myrkytetyt syötit on asetettava siten, että ne eivät aiheuta vaaraa ihmisille tai muille
kuin tässä pykälässä tarkoitetuille eläimille.
Sivu 9 / 19
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
Koonnut: Kauko Karjalainen
8.2.2015
Rauhoittamattoman eläimen pyydystäminen ja tappaminen (ML 48 §)
- alueen omistajalla tai haltijalla on oikeus pyydystää tai tappaa alueellaan oleva rauhoittamaton eläin
- oikeus on vaikka metsästysoikeus olisi luovutettu toiselle
- oikeus on myös rakennuksen omistajalla tai haltijalla, jos rauhoittamaton eläin tavataan
rakennuksessa tai sen pihapiirissä
- metsästysvuokraoikeuden haltijalla ja metsästysluvan saaneella ovat samat oikeudet, ellei
vuokrasopimuksesta tai luvasta muuta johdu
Rauhoittamattoman eläimen pyyntivälineet ja pyyntimenetelmät
(ML 49 §, MA 15 ja 21 §)
• Rauhoittamattoman eläimen pyynti on tapahduttava siten, että siitä ei aiheudu vaaraa ihmiselle,
kotieläimelle, riistaeläimelle tai rauhoitetuille eläimelle
• Rauhoittamattoman linnun ja villiintyneen kissan pyydystämiseen tai tappamiseen ei saa käyttää
33 §:n 1 momentissa tarkoitettuja pyyntivälineitä tai pyyntimenetelmiä. Muun rauhoittamattoman
nisäkkään pyydystämiseen tai tappamiseen ei saa käyttää 33 §:n 1 momentin 1 ja 6—14
kohdassa tarkoitettuja pyyntivälineitä tai pyyntimenetelmiä. (ks. diat 15–20)
Kuitenkin saadaan 33 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua ainetta käyttää muiden
rauhoittamattomien eläinten kuin lintujen ja villiintyneiden kissojen pyydystämiseen tai tappamiseen.
(myrkyt ja myrkytetyt tai tainnuttavaa ainetta sisältävät syötit)
• Moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käyttämisessä rauhoittamattoman eläimen pyydystämiseen tai
tappamiseen on noudatettava 32 §:n 1 ja 2 momentissa säädettyjä rajoituksia.
(pyyntitarkoituksessa ei saa hätyyttää tai jäljittää ilma-aluksella taikka maalla kulkevalla
moottorikäyttöisellä ajoneuvolla eikä aluksella tai veneellä moottorin käydessä. Ei saa ampua
ilma-aluksesta taikka maalla kulkevasta moottorikäyttöisestä ajoneuvosta eikä näiden suojasta tai
välittömästi pysäyttämisen jälkeen sataa metriä lähempänä näitä eikä myöskään aluksesta tai
veneestä moottorin käydessä.)
• Rauhoittamattoman eläimen pyydystämiseen tai tappamiseen sovelletaan lisäksi, mitä 25 §:n 3
momentissa säädetään riistaeläimestä. (Riistaeläintä ei saa ampua rautatien tai yleisen tien yli
eikä riistaeläimen tai ampujan ollessa tällaisella tiellä)
• rottien, hiirien ja myyrien tappamiseen saa käyttää myrkkyä ja myrkytettyä syöttiä vain
rakennuksessa, pihapiirissä, puutarhassa, turkistarhassa, kaatopaikalla ja vesiviljelylaitoksessa
 asetettava siten, että eivät aiheuta vaaraa ihmisille tai muille kuin tässä pykälässä tarkoitetuille
eläimille (Ma 15 §)
• villiintyneen kissan ja rauhoittamattomien lintujen ampumiseen saa käyttää rihlattua asetta, jonka
luodin osumaenergia piipun suusta mitattuna on vähintään 100 J ja haulikkoa, jonka kaliiperi on
10–36
• rauhoittamattomien lintujen ampumiseen saa käyttää itselataavaa eli puoliautomaattiasetta, jonka
lippaaseen mahtuu enintään kaksi patruunaa. Kokonaispatruunamäärä saa siis olla enintään
kolme
Sähkön käyttäminen rauhoittamattomien nisäkkäiden pyynnissä (Ma 15 a §)
• Sähköä saa käyttää vain suljetulla loukulla pyydystetyn rotan, hiiren tai myyrän lopettamiseksi.
• Tällaista loukkua saa käyttää vain rakennuksessa, pihapiirissä, puutarhassa, turkistarhassa,
kaatopaikalla ja vesiviljelylaitoksessa.
•
Loukut on asetettava siten, että ne eivät aiheuta vaaraa ihmisille tai muille kuin tässä pykälässä
tarkoitetuille eläimille.
• Sähköllä tappava loukku on huollettava säännöllisesti.
Koiran kiinnipitovelvollisuus (ML 51 §)
 1.3. – 19.8. koirat on pidettävä kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä
edellä sanottu ei kuitenkaan koske:
1. alueen omistajan tai haltijan luvalla pihamaalla tai puutarhassa taikka koiran pitämiseen varatulla
aidatulla alueella olevaa koiraa
2. viittä kuukautta nuorempaa koiraa
3. paimentamis-, opas-, tai vartiointitehtävissä tai muussa sen laatuisissa palvelustehtävissä olevaa
koiraa
4. poliisin, tullilaitoksen, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen tehtävässä olevaa koiraa, eikä
5. koiraa, jota koulutetaan 3 tai 4 kohdassa tarkoitettuun tehtävään
Sivu 10 / 19
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
Koonnut: Kauko Karjalainen
8.2.2015
Poikkeus:
 1.3. – 19.8. kiinnipitomääräyksestä saadaan poiketa, kun muuta kuin ajavaa koiraa käytetään
metsästykseen tai kanakoiraa tai muuta lintukoiraa koulutetaan rauhoitettuja riistaeläimiä niiden
lisääntymisaikana häiritsemättä
Koirakokeet ja koiran kouluttaminen (ML 52 §)
 Suomen riistakeskus voi myöntää luvan kokeitten pitämiseen tai koiran kouluttamiseen
kiinnipitoaikana (1.3. – 19.8.) ja suden, karhun, saukon ja ilveksen metsästämiseen käytettävän
koiran metsästyskokeiden järjestämiseen ja tällaisen koiran kouluttamiseen
 riistaeläimiä ei saa lisääntymisaikana häiritä
 hirvikoiraa voidaan kouluttaa 20.8. – 31.12.
 muiden hirvieläinten metsästykseen käytettävää koiraa voidaan kouluttaa 20.8.- 31.1.
 muita koiria voidaan kouluttaa 20.8. – 28(29).2.
 kokeen ja kouluttamisen on tapahduttava siten, että rauhoitettuja riistaeläimiä ei vahingoiteta
Huom! Kaikkien koirien kouluttaminen vaatii maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvan.
Koiraa koskevia määräyksiä (ML 53–55 §)
 ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa pitää irti toisen alueella
(koskee kaikkia koiria myös alle 5 kk)
 maanomistajalla, metsästysoikeuden haltijalla ja metsästyksen valvojilla on oikeus poistaa koira tai
ottaa se talteen  ilmoitus koiran omistajalle tai poliisille
 koiran omistajan lunastettava koira 10 päivän kuluessa ilmoituksen saatuaan
 jos ilmoitus tehty poliisille  lunastus 15 päivän kuluessa, muutoin talteenottaja saa koiran
omistukseen  lunastusoikeus entisellä omistajalla niin kauan kuin koira talteenottajalla
 korvaus on riistanhoitomaksu + koiran hoitamisesta aiheutuneet kulut
 ajo tai haukku voi poiketa vieraalle alueelle enintään puoleksi tunniksi
Riistankauppa (ML 43 § ja MA 31 §)
 Kokonaan kielletty on
 Suomessa metsästetyn metson, teeren, pyyn, kanadanhanhen, metsähanhen, heinätavin, allin,
telkän, tukkakoskelon ja isokoskelon kauppa on kielletty
 koskee kaikkia lintujen tunnistettavia osia sekä niistä valmistettuja tuotteita
 koskee sekä myyntiä että ostamista
 ns. Cites-lajien (karhu, susi, ilves ja saukko) kauppaavat koskevat erityissäädökset
Metsästyksen valvonta (ML 88 §)
 Metsästyksen valvontavelvollisuus on seuraavilla:
 poliisi, rajavartiolaitos, tullilaitos, riistanhoitoyhdistyksen metsästyksenvalvojat, valtion mailla henkilöt,
joiden tehtäväksi valvonta on säädetty tai määrätty
 Lisäksi metsästystä voivat valvoa: - maanomistaja, -metsästysoikeuden haltija
Lainvastaisen toiminnan seuraamukset (ML 72–82 §, RL 48 a, 28, 10 luvut)
 törkeä metsästysrikos, törkeä laittoman saaliin kätkeminen, metsästysrikos, laittoman saaliin
kätkeminen, metsästysrikkomus, metsästyslain säännösten rikkominen, luvaton pyynti, luvattoman
rauhoittamattoman eläimen pyynti, metsästyskielto, korvaus metsästysoikeuden haltijalle,
menettämisseuraamus, laiton pyyntiväline ja syyteoikeus
Törkeä metsästysrikos (ML 72, RL 48 a luku 1 a §)
• metsästysrikos on törkeä, jos metsästysrikoksessa
1) rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla,
2) rikoksen kohteena on suuri määrä riistaeläimiä,
3) tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä,
4) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai
5) tapetaan ahma, ilves, karhu, metsäpeura, saukko tai susi taikka vahingoitetaan sitä
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä
• rikoksella saatu hyöty on tuomittava valtiolle
Sivu 11 / 19
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
Koonnut: Kauko Karjalainen
8.2.2015
Törkeä laittoman saaliin kätkeminen (ML 72, RL 48 a luku 4 a §)
• törkeä laittoman saaliin kätkeminen on kyseessä silloin, jos metsästysrikoksella saadun laittoman
saaliin kätkemisessä
1) rikoksen kohteena on suuri määrä riistaeläimiä,
2) tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä,
3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai
4) rikoksen kohteena on ahma, ilves, karhu, metsäpeura, saukko tai susi
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä
• rikoksella saatu hyöty on tuomittava valtiolle
Metsästysrikos (ML 74 §, RL 48 a luku 1 §)
• joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta oikeudettomasti:
1) metsästää käyttäen metsästyslaissa (615/1993) kiellettyä pyyntivälinettä tai
pyyntimenetelmää taikka vastoin metsästyslaissa säädettyä moottorikäyttöisen
kulkuneuvon käytön rajoitusta,
2) metsästää vastoin metsästyslain tai sen nojalla annettua riistaeläimen rauhoitusta tai
metsästyskieltoa tai -rajoitusta tai kiintiötä koskevaa säännöstä tai määräystä taikka ilman
pyyntilupaa tai
3) aiheuttaa metsästäessään vaaraa tai vahinkoa ihmiselle tai toisen omaisuudelle taikka
rikkoo yleisen turvallisuuden vuoksi annettua metsästystä koskevaa kieltoa tai rajoitusta
on tuomittava metsästysrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
• rikoksella saatu hyöty on tuomittava valtiolle
Laittoman saaliin kätkeminen (RL 48 a luku 4 §)
• joka kätkee, hankkii, kuljettaa, välittää tai kauppaa metsästysrikoksella tai kalastusrikoksella
saatua saalista, vaikka tietää, että se on tällä tavalla saatu, on tuomittava laittoman saaliin
kätkemisestä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi
• edellä 1 momentissa tarkoitetusta ei tuomita henkilöä, joka on osallinen rikokseen, jolla laiton
saalis on saatu. Pykälän 1 momenttia ei myöskään sovelleta rikoksentekijän kanssa
yhteistaloudessa asuvaan henkilöön, joka ainoastaan käyttää tai kuluttaa rikoksentekijän
yhteistalouden tavanomaisiin tarpeisiin hankkimaa saalista
Metsästysrikkomus (ML 74 §)
• joka tahallaan tai huolimattomuudesta metsästää:
1) aiheuttaen vaaraa tai vahinkoa ihmiselle tai toisen omaisuudelle, metsästää
aluehallintoviraston kieltämällä alueella, toimii vastoin 32 § mukaisia moottorikäyttöisten
kulkuneuvojen käytön rajoituksia, käyttää 33 §:n 1 tai 2 momentissa mainittuja kiellettyjä
pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä tai metsästää riistanhoitoyhdistyksen alueella
riistaeläintä, joka on kielletty tai rajoitettu 38 §:n 1 momentin perusteella tai
2) metsästää riistaeläintä vastoin 37 §:n 1 momentissa tarkoitettuna rauhoitusaikana tai
ilman 10 §:ssä tarkoitettua pyyntilupaa tai rikkoen 10 §:n nojalla säädettyä kiintiötä
on tuomittava, jollei teko ole rikoslain 48 a luvun 1§:n nojalla rangaistava tai siitä muualla laissa säädetä
ankarampaa rangaistusta, metsästysrikkomuksesta sakkoon
Metsästysrikkomus (ML 74 §)
• metsästysrikkomuksesta tuomitaan myös se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta
1) menettelee vastoin 25 §:ssä tarkoitettua asutuksesta, viljelyksestä tai liikenneväylästä
johtuvaa rajoitusta
2) metsästää luvattomasti vastoin 34 §:n nojalla annetulla asetuksella säädettyä
pyyntivälineen tai pyyntimenetelmän käytön rajoitusta
3) kuljettaa metsästysasetta vastoin 35 §:n kieltoa
4) häiritsee riistaeläintä vastoin 36 §:n kieltoa
5) järjestää vastoin 28 §:ää hirvieläimen metsästyksen ilman metsästyksen johtajaa tai
metsästää vastoin metsästyksen johtajan 28 §:n nojalla antamaa määräystä tai kieltoa
6) menettelee vastoin 30 §:n nojalla annetun asetuksen hirvieläimen pyyntilupaa koskevaa
säännöstä tai asetuksen nojalla hirvieläimen pyyntilupaan liitettyä ehtoa
Sivu 12 / 19
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
Koonnut: Kauko Karjalainen
8.2.2015
7) menettelee vastoin 10 §:n 1 momentin tai 41 §:n 3 momentin taikka 41 a §:n 4 momentin
nojalla annetun asetuksen pyyntilupaa tai poikkeuslupaa taikka alueellista kiintiötä
koskevassa säännöksessä säädettyä ilmoitusvelvollisuutta tai asetuksen nojalla pyynti- tai
poikkeuslupaan otettua määräystä
8) metsästää käyttämättä 30 §:n nojalla annetussa asetuksessa säädettyjä hirvieläinten
metsästyksessä käytettäviä varusteita
9) metsästyksen johtajana jättää suorittamatta hänelle kuuluvan 30 §:n nojalla annetulla
asetuksella säädetyn tehtävän
10) metsästää tai toimii metsästyksen johtajana suorittamatta riistanhoitomaksusta ja
pyyntilupamaksusta annetussa laissa 616/1993 säädettyä riistanhoitomaksua
11) toimii ampujana suorittamatta 21 §:ssä säädettyä ampumakoetta
12) laiminlyö metsästyskortin tai ampumakoetodistuksen esittämisen 22 §:ssä säädetyllä
tavalla tai
13) metsästää tai toimii metsästyksen johtajana vastoin rikoslain 48 a luvun 6 §:n nojalla
tuomittua metsästyskieltoa
Metsästyslain säännösten rikkominen (ML 75 §)
• joka tahallaan tai huolimattomuudesta
1) vahingoittaa riistaeläintä tai häiritsee sen soidinta, pesintää tai poikasia 37 §:n 1
momentin nojalla annetulla asetuksella säädettynä rauhoitusaikana
2) liikkuu luvatta riistansuoja-alueella vastoin 39 §:n nojalla annettua varoitusta tai kieltoa
3) tuo maahan tai laskee luontoon vierasperäisen lintu- tai nisäkäslajin tai vierasperäisen
riistaeläinkannan taikka tuo Ahvenanmaalta olevan eläimen muualle Suomeen tai laskee
tällaisen eläimen luontoon muualla Suomessa ilman 42 §:ssä säädettyä lupaa tai
lupaehdon vastaisesti
4) jättää noudattamatta 43 §:n nojalla annetulla asetuksella säädettyä riistan kauppaa
koskevaa kieltoa tai rajoitusta
5) luvatta pyydystää tai tappaa rauhoittamattoman eläimen vastoin 49 §:n kieltoa tai 50 §:n
nojalla annetun asetuksen säännöstä
6) pitää koiraa luvatta irti vastoin 51–53 §:n kieltoa tai
7) jättää heitteille tai hylkää kissan vastoin 85 §:n säännöstä
on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta,
metsästyslain säännösten rikkomisesta sakkoon. Metsästyslain säännösten rikkomisesta
tuomitaan myös se, joka saattaa pyyntivälineen toimintakunnottomaksi tai muulla tavoin
häiritsee pyyntiä estääkseen tai vaikeuttaakseen 31 §:n vastaisesti toisen laillista
metsästystä.
Luvaton pyynti (ML 76 §, RL 28 luku 10 §)
• luvaton pyynti (ML 76 §, RL 28 luku 10 § 1 mom.)
– joka, luvattomasti metsästää toisen metsästysalueella tai kalastaa tai muuten pyytää
toisen kalavedessä taikka ylittää lakiin, lupaan, sopimukseen tai päätökseen perustuvan
metsästys- tai kalastusoikeutensa, on tuomittava luvattomasta pyynnistä sakkoon
• luvaton rauhoittamattoman eläimen pyynti (RL 28 luku 10 § 2 mom.)
– luvattomasta pyynnistä tuomitaan myös se, joka tahallaan luvattomasti pyydystää tai
tappaa rauhoittamattoman eläimen sellaisella alueella, jolla hänellä ei ole tähän oikeutta
tai lupaa
Metsästyskielto (ML 78 §, RL 48 a luku 6 §))
• Törkeästä metsästysrikoksesta tuomittava on samalla määrättävä metsästyskieltoon vähintään
kolmeksi ja enintään 10 vuodeksi. Tuomioistuin voi kuitenkin jättää kiellon määräämättä, jos
siihen on erityisen painavia syitä.
• Metsästysrikoksesta tuomittava, joka on menettelyllään osoittanut ilmeistä piittaamattomuutta
metsästystä koskevista säännöksistä, voidaan määrätä metsästyskieltoon vähintään yhdeksi ja
enintään viideksi vuodeksi. Metsästyskieltoon määrättävä on samalla velvoitettava luovuttamaan
metsästyskorttinsa riistanhoitoyhdistykselle. Metsästyskielto tuomitaan syyttäjän vaatimuksesta.
• Metsästyskieltoon määrätty ei saa metsästyskiellon aikana metsästää eikä toimia metsästyslain
28 §:ssä tarkoitettuna metsästyksen johtajana. Metsästyskielto voidaan määrätä myös henkilölle,
Sivu 13 / 19
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
Koonnut: Kauko Karjalainen
•
8.2.2015
joka jätetään rangaistukseen tuomitsematta rikoslain 3 luvun 4 §:n 2 momentin tai 6 luvun 12 §:n
4 tai 5 kohdan nojalla.
Kielto on voimassa muutoksenhausta huolimatta, kunnes asia on ratkaistu lainvoimaisesti (eli
tulee voimaan heti).
Korvaus metsästysoikeuden haltijalle (ML 79 §)
Sillä, jonka oikeutta on loukattu, on oikeus saada valintansa mukaan joko riistaeläin tai sen arvo.
- arvo MMM:n vahvistamilla perusteilla (MMM:n asetus elävän riistaeläimen ohjeellisista arvoista
7.4.2010)
Menettämisseuraamus (ML 80 §)
• Jos riistaeläin on metsästetty vastoin tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen säännöksiä
ilman, että toisella oli oikeus metsästää tai ottaa tällainen riistaeläin, tuomitaan eläin tai sen arvo
valtiolle menetetyksi. Riistaeläimen arvo määrätään 79 §:ssä säädetyllä tavalla. Muutoin on
soveltuvin osin noudatettava, mitä rikoslain 10 luvun 1–4 ja 6–11 §:ssä säädetään.
(Rikostentekovälineiden tai niiden arvon ja rikoksella saadun hyödyn menettäminen)
• Jos riistaeläimen metsästys edellyttää 26 §:n mukaan pyyntilupaa, on metsästäjä samalla
määrättävä suorittamaan valtiolle maksamatta oleva pyyntilupamaksu.
• Jos rauhoittamaton eläin on pyydystetty tai tapettu vastoin tämän lain tai sen nojalla annetun
asetuksen säännöksiä, menettämisseuraamuksen osalta on noudatettava, mitä rikoslain 10
luvussa säädetään.
• Rikoslain 10 luvun 4 §:n 1 momentin 1 kohtaa (ampuma- tai teräaseen menettäminen)
sovelletaan vain, jos menettämisseuraamuksen perustavana rikoksena on 72 §:ssä tarkoitettu
metsästysrikos tai 75 §:n 5 kohdassa tarkoitettu tahallinen teko. (Luvatta pyydystää tai tappaa
rauhoittamattoman eläimen vastoin 49 §:ssä säädettyä kieltoa tai 50 § nojalla annetun asetuksen
säännöstä.)
Laiton pyyntivälinen (ML 81 §)
• jos 88 §:ssä tarkoitettu metsästyslain valvontaa suorittava henkilö tapaa
– kielletyn tai kielletyllä tavalla tai luvattomasti asetellun pyyntivälineen viritettynä
pyyntikuntoon paikalleen, hän saa ottaa sen talteen tai tehdä toimintakelvottomaksi
• talteen otetusta pyyntivälineestä on viipymättä ilmoitettava poliisille tai toimitettava se poliisille
säilytettäväksi
Syyteoikeus (ML 82 §)
 jos metsästysrikkomuksella tai metsästyslain säännösten rikkomisella on loukattu ainoastaan
yksityisen oikeutta, virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä, ellei asianomainen ilmoita rikosta
syytteeseen pantavaksi
Erilaisia säännöksiä (RL), pakkotilanteita (RL 4 luku 5 §)
• eläimen saa tappaa vain, jos se on välttämätöntä:
– ihmistä tai kotieläintä, viljeltyä eläintä (kalalammikot) tai muuta omaisuutta (rakennukset,
laitteet) välittömästi uhkaavan vaaran torjumiseksi
• eläimelle ei saa aiheuttaa suojeltavan edun arvoon nähden kohtuutonta vahinkoa
Kuolleena löydetyn riistaeläimen omistusoikeus on (ML 83 §)
• kuolleena löydetty riistaeläin kuuluu alueen metsästysoikeuden haltijalle, jos tällä on oikeus
metsästää samaa riistaeläinlajia alueella
• jos 1 momentissa tarkoitettua riistaeläintä on metsästetty pyyntiluvan nojalla, saa alueen
metsästysoikeuden haltija halutessaan pitää eläimen, jos hänellä on samanlainen pyyntilupa.
Muussa tapauksessa eläin kuuluu sen metsästäjälle
• jos kenelläkään ei ole metsästysoikeutta tai pyyntilupaa riistaeläimeen, kuolleena tavattua
riistaeläintä ei saa ottaa haltuun, ellei jäljempänä toisin säädetä
Sivu 14 / 19
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
Koonnut: Kauko Karjalainen
8.2.2015
Poikkeukset kuolleen riistaeläimen omistusoikeuteen ovat (ML 83 a §)
• jos merialueella kalanpyydyksestä tavataan halli tai itämeren norppa, se kuuluu pyydyksen
omistajalle
• jos 26 §:ssä tarkoitettu hirvieläin, metsäkauris tai villisika on kuollut liikenteessä tai lopetettu
liikenneonnettomuuden takia, se kuuluu kolaripaikan riistanhoitoyhdistykselle
• hirvieläimen jättösarvet kuuluvat löytäjälle
Oikeus kuolleen riistaeläimen hautaamiseen tai hävittämiseen on (ML 83 b §)
• jos kuolleena löydetty riistaeläin aiheuttaa haittaa, voi se, jolle haittaa aiheutuu, haudata tai
hävittää riistaeläimen omalla kustannuksellaan
Ilmoitusvelvollisuus kuolleesta riistaeläimestä on (ML 83 c §, MA 39 §)
• kuolleena löytyneestä ahmasta, ilveksestä, karhusta, saukosta ja sudesta on viipymättä
ilmoitettava riistantutkimusta tekevälle tutkimuslaitokselle sekä alueen riistanhoitoyhdistykselle.
Kuollut eläin tai osa siitä voidaan toimittaa tutkimuslaitokselle tutkimuslaitoksen suostumuksella
ja kustannuksella
• kuolleena löydetystä 83 §:n 2 momentin mukaisesta riistaeläimestä on viipymättä ilmoitettava
metsästysoikeuden haltijalle sekä alueen riistanhoitoyhdistykselle
• ilmoitus on tehtävä suullisesti, puhelimitse tai muulla tavoin viimeistään riistaeläimen löytymistä
seuraavana arkipäivänä. Jollei metsästysoikeuden haltijaa tavoiteta kahden vuorokauden aikana,
metsästäjä saa pitää eläimen
• jos metsästysoikeuden haltija ottaa metsästyslain 83 § 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa
eläimen, hänen katsotaan käyttäneen metsästäjän sijasta sitä vastaavan pyyntiluvan
Poliisilain 25 § nojalla lopetettu riistaeläin (ML 83 d §)
• Poliisilain (493/1995) 25 §:n nojalla lopetettu ahma, ilves, karhu, saukko ja susi kuuluvat valtiolle
ja muu riistaeläin kuuluu alueen riistanhoitoyhdistykselle.
• Edellä 1 momentissa tarkoitettu ahma, ilves, karhu, saukko tai susi on toimitettava
riistantutkimusta tekevälle tutkimuslaitokselle. Tutkimuslaitos voi luovuttaa eläimen
yleishyödylliseen tarkoitukseen tai hävittää sen.
Kuolleen rauhoittamattoman eläimen haltuunotto (ML 86 §)
Kuolleen rauhoittamattoman eläimen saa ottaa löytäjä
Avuttomassa tilassa olevan eläimen kohtelu (ML 84 §)
• avuttomassa tilassa olevan eläimen kohtelu (ML 84 §)
– sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa ML:ssa tarkoitettua
eläintä on pyrittävä auttamaan tai asiasta on ilmoitettava alueen omistajalle,
metsästysoikeuden haltijalle tai poliisille
– jos eläin on sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen ilmeisesti tuottaa sille
kohtuutonta kärsimystä, löytäjä saa lopettaa eläimen ilman pyydystämis- tai
tappamisoikeutta tai vaikka eläin olisi tuona aikana rauhoitettu
• huolenpito kissasta (ML 85 §)
– kotieläimeksi otetun kissan heitteillejättö ja hylkääminen on kielletty
• kuolleen rauhoittamattoman eläimen haltuunotto (ML 86 §)
– kuolleen rauhoittamattoman eläimen saa ottaa löytäjä
RIISTAHALLINTO JA METSÄSTÄJÄJÄRJESTÖT
Muutos 1.3.2011. (Suomen riistakeskus)
Suomen riistakeskus aloitti toimintansa 1.3.2011.
Riistakeskukseen yhdistettiin Metsästäjäin Keskusjärjestö ja 15 riistanhoitopiiriä. Suomen riistakeskus
edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan
toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä. Riistakeskus on itsenäinen
julkisoikeudellinen laitos, joka toimii maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla.
Sivu 15 / 19
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
Koonnut: Kauko Karjalainen
8.2.2015
Riistatalouden organisaatiot:
 Valvonta (poliisi, rajavartiolaitos, tulli, rhy:n valvojat, metsähallitus, maanomistaja ja
metsästysoikeuden haltija)
 Riistahallinto (maa ja metsätalousministeriö MMM kala- ja riistajaosto, Suomen riistakeskus,
riistanhoitoyhdistys ja metsästäjät)
 Tutkimus (Luonnonvarakeskus (LUKE), elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, metsäntutkimuslaitos
METLA, maatalouden tutkimuskeskus MTT ja yliopistot)
 Vapaaehtoiset järjestöt (Suomen metsästäjäliitto SML, Suomen metsästäjä- ja kalastajaliitto
SMKL, liittojen piirit, metsästysseurat ja metsästäjät)
Lakisääteinen organisaatio
 Maa- ja metsätalousministeriö / Luonnonvaraosasto
 Suomen riistakeskus ja sen aluetoimistot (15 kpl)
 Riistanhoitoyhdistykset (295 kpl)
 Metsästäjät noin 310000 (vaihtelee vuosittain)
Metsästäjiä:
- 2013 308390 metsästäjää
- 2014 306542 metsästäjää, joista miehiä 286352 ja naisia 20190 (4,55 %)
( - 1848 kpl)
Riistanhoitoyhdistyksen jäsenyys (RHL 15 ja 16 §)
• riistanhoitomaksun maksanut henkilö voi kuulua jäsenenä siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka
toiminta-alueella hän pääasiassa metsästää
tai
siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella olevassa kunnassa hänellä on kotipaikka
• metsästäjätutkinnon suorittamisen jälkeen henkilön tulee ilmoittaa riistanhoitoyhdistyksen
jäsenyydestä metsästäjätutkinnon vastaanottajalle
• samanaikaisesti voi olla vain yhden riistanhoitoyhdistyksen jäsen
• jäsenyyspakkoa ei ole, henkilö voi olla kuulumatta mihinkään riistanhoitoyhdistykseen
• jäsenenä oikeus osallistua rhy:n kokouksiin
• vähintään 18-vuotias jäsen voi edustaa kokouksessa enintään 5 muuta metsästyskortin
maksanutta 18-vuotiasta yhdistyksen jäsentä valtakirjalla
• alle 18-vuotiailla jäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus rhy:n vuosikokouksessa
• jäsenyys lakkaa, jos rh-maksua ei suoriteta tai henkilö määrätään metsästyskieltoon
Riistanhoitoyhdistykset (295 kpl) (RHL 10 §)
• riistanhoitoyhdistys on riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetussa laissa tarkoitetun
riistanhoitomaksun maksaneiden metsästäjien omatoimisuuteen perustuva itsenäinen toimija,
jolla on oma maantieteellinen toiminta-alue
• Suomen riistakeskus ohjaa ja valvoo riistanhoitoyhdistysten toimintaa
• riistanhoitoyhdistys vastaa kestävän riistatalouden edistämisestä toiminta-alueellaan, huolehtii
metsästäjien vapaaehtoistoiminnan edistämisestä ja organisoinnista sekä hoitaa sille säädetyt
julkiset hallintotehtävät
• hallinto
– rhy:n vuosikokous
– hallitus
– virkavastuu
• henkilöstö
– toiminnanohjaaja
– ampumakokeen ja metsästäjätutkinnon vastaanottajat
– metsästyksenvalvojat
– muut riistanhoitoyhdistyksen toiminnan kannalta tarpeelliset toimihenkilöt
Sivu 16 / 19
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
Koonnut: Kauko Karjalainen
8.2.2015
Riistanhoitoyhdistyksen julkiset hallintotehtävät (RHL 14 §)
1) metsästyslaissa tarkoitettujen ampumakokeiden sekä riistanhoitomaksusta ja
pyyntilupamaksusta annetussa laissa tarkoitettujen metsästäjätutkintojen järjestäminen
2) riistavahinkolain 25 §:ssä tarkoitettuihin maastotarkastuksiin osallistuminen
3) metsästyslain noudattamisen valvonnasta vastaavien viranomaisten avustaminen metsästyksen
valvonnassa sekä
4) muut riistanhoitoyhdistykselle tämän tai muun lain mukaan kuuluvat julkiset hallintotehtävät
Riistanhoitoyhdistyksen muut tehtävät (RHL 14 §)
1) kestävän riistatalouden edistäminen
2) kestävän, turvallisen ja eettisesti hyväksyttävän metsästyksen edistäminen
3) riistanhoidon, riistaeläinkantojen kestävyyden ja elinvoimaisuuden sekä riistan elinympäristöjen
hoidon ja riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen
4) metsästykseen, riistatalouteen ja riistaeläimiin liittyvien asiantuntija-, koulutus- ja
neuvontapalveluiden tuottaminen sekä näihin liittyvä tiedotus ja viestintä sekä
5) muiden sille säädettyjen tai maa- ja metsätalousministeriön tai Suomen riistakeskuksen
määräämien tehtävien suorittaminen
Riistahallinnon organisoituminen
 ei kuvaa, selvitä diasta
Suomen riistakeskus
• itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka toimialueena on koko maa lukuun ottamatta
Ahvenanmaan maakuntaa
• Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö
• keskustoimisto ja 15 aluetoimistoa
• aluetasolla
– riistanhoitoyhdistysten aluekokous
– alueellinen riistaneuvosto
• valtakunnantasolla
– johtoryhmä
– Suomen riistakeskuksen hallitus
– valtakunnallinen riistaneuvosto
Suomen riistakeskuksen julkiset hallintotehtävät:
1) metsästyslaissa sekä riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetussa laissa säädetyt
tehtävät;
2) metsästäjien ryhmävakuutuksen sekä nimittämiensä riistanhoitoyhdistysten toimihenkilöiden
tehtävien hoitamiseen liittyvän riittävän vakuutusturvan hankkiminen ja voimassapitäminen;
3) riistanhoitoyhdistysten metsästyksenvartijoiden nimittäminen, ohjaus ja valvonta;
4) riistanhoitoyhdistysten metsästäjätutkintojen vastaanottajien sekä ampumakokeiden
vastaanottajien nimittäminen, ohjaus ja valvonta;
5) riistavahinkolain 25 §:ssä tarkoitetuissa maastotarkastuksissa toimivien riistanhoitoyhdistysten
edustajien nimeäminen, ohjaus ja valvonta
6) muut Suomen riistakeskukselle tämän tai muun lain mukaan kuuluvat julkiset hallintotehtävät
huom.! pyyntiluvat myöntää siis Suomen riistakeskus
Suomen riistakeskuksen muut tehtävät:
1) kestävän riistatalouden edistäminen
2) riistaeläinkantojen tilan, kehityksen, kestävyyden ja elinvoimaisuuden seuraaminen sekä näihin
liittyvien toimintojen kehittäminen yhdessä tutkimuksen kanssa
3) riistanhoidon sekä riistan elinympäristöjen hoidon edistäminen
4) riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjen hoitoa koskevien hoitosuunnitelmien valmistelu,
laatiminen ja päivittäminen
5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen
6) kestävän, turvallisen ja eettisesti hyväksyttävän metsästyksen edistäminen
Sivu 17 / 19
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
Koonnut: Kauko Karjalainen
8.2.2015
7) riistanhoitoyhdistysten toiminnan edistäminen ja riistanhoitoyhdistysten toimihenkilöiden
kouluttaminen
8) metsästykseen, riistatalouteen ja riistaeläimiin liittyvien asiantuntija-, koulutus- ja
neuvontapalvelujen tuottaminen
9) tiedotus ja viestintä
10) Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten yhteisten tietojärjestelmien, tietovarantojen ja
tietopalveluiden ylläpitäminen ja kehittäminen sekä toimialan yhteisten tietojärjestelmien,
tietovarantojen ja tietopalveluiden kehittämiseen osallistuminen
11) kansainväliseen yhteistyöhön osallistuminen sekä
12) muut sille säädetyt ja määrätyt tehtävät, joihin ei liity julkisen vallan käyttöä
Metsästäjävakuutus
 maksettuasi metsästyskortin on Sinulla vakuusturva, joka sisältää
1. Metsästäjän vakuutus
Suomessa metsästettäessä ampuma-aseella, ilma-aseella tai jousiaseella toiselle henkilökohtaisesti
aiheutetut henkilövahingot (ei aineellisia vahinkoja)
 ampumakilpailut ja – kokeet
 rauhoittamattomien eläinten pyynti
 metsästysampumaharjoittelu
 aseen kunnossapitoon liittyvät puhdistus- tai kohdistustoimenpiteet
 poliisin toimeksiannosta tapahtuvat organisoidut eläimen jäljitys- ja lopettamistehtävät
2. Toimitsijan tapaturmavakuutus
 edellä mainituissa kilpailuissa ja harjoitteluissa sekä jäljitys-, karkotus- ja lopettamistehtävissä
toimitsijoille sattuvat tapaturman luontoiset vahingot
3. Metsästäjän yksityistapaturmavakuutus
 ampuma-aseen laukeamisesta tai räjähtämisestä vakuutetuille itselleen aiheutuvat vahingot
4. Metsästyskoiran tapaturmavakuutus
 poliisin toimeksiannosta tapahtuvassa vahingoittuneen eläimen jäljestyksessä, karkotuksessa tai
lopettamistehtävässä (SRVA) metsästyskoiralle aiheutuvat tapaturmavahingot
Metsästysyhdistyksen organisaatio
 ei kuvaa, selvitä diasta metsästysseuran organisaatio
Lehdet
• Metsästäjä (Jägaren)
• Suomen riistakeskuksen tiedotus- ja koulutuslehti
• kaikille riistanhoitomaksun maksaneille
• ilmestyy 6 kertaa vuodessa, metsästyskortti lehdessä n:o 4 (kannessa kiinni)
• metsästysajat julkaistaan Metsästäjässä
• ilmoita osoitteenmuutoksesta Väestörekisteriin tai Innofactor
•
(Metsästäjärekisteri), puh. 030 600 2301
• Järjestölehdet:
– Jahti
• Suomen Metsästäjäliiton tiedotus- ja koulutuslehti
• sisältyy jäsenmaksuun
• ilmestyy 4 kertaa vuodessa
– Jäkkärä
• Suomen Jousimetsästäjäin jäsenlehti
Metsästäjärekisteri
Suomen riistakeskus pitää metsästäjistä rekisteriä. Vuoden alusta (1.1.2015) alkaen rekisterin teknisestä
toteutuksesta ja tietojen päivittämisestä huolehtii Innofactor.
Metsästäjärekisterin yhteystiedot 1.1.2015 alkaen
Metsästäjärekisterin asiakaspalvelu:
- avoinna arkisin kello 8-18
- puhelinnumero 030 600 2301
Sivu 18 / 19
Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit
Koonnut: Kauko Karjalainen
-
8.2.2015
sähköpostiosoite metsastajarekisteri(ät)innofactor.com
faksinumero 030 600 2302
Postiosoite:
- Metsästäjärekisteri
- c/o GoExcellent
- Munkkiniemen puistotie 25
- 00330 Helsinki
Osoitteenmuutokset
• Metsästäjä-lehti ja metsästyskortti postitetaan Innofactor ylläpitämän metsästäjärekisterin
mukaan. Posti pitää metsästäjärekisterin osoitteet ajan tasalla, joten postiin tekemäsi ilmoitus
vakinaisesta osoitteenmuutoksesta päivittää myös metsästäjärekisterin tiedot.
Ilmoitus riistanhoitoyhdistyksen muuttumisesta tehdään kirjallisesti metsästäjärekisteriin.
Metsästyskortti
Riistanhoitomaksu metsästysvuodelle 2015 on 33 euroa. Metsästyskortissa on henkilökohtainen
viitenumero, jonka avulla maksu kirjautuu oikealle henkilölle.
Riistanhoitomaksun voi maksaa posteissa ja pankeissa. Sen voi maksaa myös kotipäätteellä tai
puhelinpankin kautta. Kuitti tai kopio tiliotteesta liitetään metsästyskorttiin. Maksun voi maksaa myös
laskunmaksuautomaatilla. Tällöinkin kuitti tulee olla metsästyskortin mukana. Ennakkokirjauskuitti ei
kelpaa todisteeksi suoritetusta maksusta.
Mikäli maksettu metsästyskortti häviää, voi metsästäjärekisteristä tilata otteen maksetusta
metsästyskortista. Metsästäjärekisteristä saat myös uuden metsästyskortin, jos olet hukannut vielä
maksamattoman korttisi. Toimituskuluina veloitetaan 12,00 euroa. Toimituskulut veloitetaan, myös mikäli
haluat uusia voimassa olevan korttisi esimerkiksi riistanhoitoyhdistyksen vaihdon yhteydessä.
Metsästyskortissa ei näy henkilötunnuksen loppuosaa, vaan ainoastaan syntymäaika.
Metsästäjärekisterissä täydellinen henkilötunnus on pakollinen.
Suoraveloitus on helppo ja kätevä
Riistanhoitomaksun voi maksaa myös suoraveloituksena, jolloin se veloitetaan automaattisesti
metsästäjän tililtä määräpäivänä. Metsästäjä voi tehdä suoraveloitussopimuksen toimittamalla
Metsästäjä – lehden ykkösnumerossa vuosittain julkaistavan suoraveloitusvaltakirjan allekirjoitettuna
omaan pankkiinsa. Veloitettava summa ja veloituspäivä ilmoitetaan Metsästäjä-lehden
kolmosnumerossa.
Suoraveloituksella metsästyskorttinsa maksava metsästäjä saa maksettu -merkinnällä varustetun
metsästyskortin vaivattomasti kotiinsa Metsästäjä – lehden nelosnumeron lisäkannessa.
Suoraveloitussopimus tehdään toistaiseksi voimassaolevaksi, joten sitä ei tarvitse vuosittain uusia.
Siirtymällä suoraveloitukseen varmistat kortin jatkuvan voimassaolon.
Linkkejä
Suomen riistakeskus: http://riista.fi/
Metsästysajat: http://riista.fi/metsastys/metsastysajat/
Metsästystutkinto: http://riista.fi/metsastys/palvelut-metsastajalle/metsastajatutkinto/
Metsästystutkinnon esittely tehtävät (harjoituskokeet): http://harjoittelu.riista.fi/
Lajitunnistus: http://riista.fi/julkaisut/lajintunnistusmateriaalit/
Tapahtumahaku: http://riista.fi/metsastys/tapahtumahaku/
Oma riista palvelu: https://oma.riista.fi/#/login
Riistalaukaus simulaattori: http://www.metsastajaliitto.fi/sites/default/files/simulaattori/simulaattori.html
Sodankylän riistanhoitoyhdistys: http://sodankylan.rhy.fi/index.php
Sivu 19 / 19