Document

12 - Keskiviikkona 18.3.2015
Talvisodan päättymisestä 75 vuotta
Karstulassa ei ole unohdettu
Kertokaa lastenlapsille lauluin, muisto ei koskaan himmetä saa.
Näin lauloi seitsenmiehinen laulukuoro Oktaavi, joka aloitti viime viikolla Suojan talolla järjestetyn Talvisodan päättymisen 75-juhlavuoden esitelmätilaisuuden.
Eikä Karstula ole unohtanut.
Tapio Paappanen ja
Jaakko Koppinen esitelmöivät Talvisodasta Karstulan Reserviupseerien järjestämässä tilaisuudessa lähes
täydelle salille.
Viime viikon perjantaina
tuli kuluneeksi 75 vuotta Talvisodan päättymisestä. Reserviläisten edustaja Tapani Lahti kertoi, että Karstulasta lähti Talvisotaan 600
miestä, joista 115 on siunattu kirkkomaan sankarihautoihin. Näistä kuudestasadasta on elossa vain kaksi,
Pekka Koivunen ja Vaina Leppänen.
Rintamatunnus on enää
29 henkilöllä, heistä seitsemän on lottia.
Tapio Paappanen kertoi
niistä taustoista, jotka johtivat Talvisotaan. Hän arvioi, että sotaa ei olisi vältetty vaikka Suomi olisi suostunut Neuvostoliiton aluevaatimuksiin.
– Neuvostoliiton ja Saksan
ulkoministerien elokuussa
1939 laatiman hyökkäämättömyyssopimuksen salainen
lisäpöytäkirja määritteli Suomen ja Baltian maiden kohtalon, arvioi Paappanen.
Molotov-Ribbentropin sopimuksella määriteltiin maiden etupiirijaosta.
– Stalinin piti vain keksiä
jokin tekosyy hyökätä Suomeen. Tekosyyksi Leningradin alueen puoluejohtaja Andrei Zhdanov suunnitteli lavastuksen Mainilan laukauksiksi.
Keuruuntie 366,
Karstula
P. 040 562 6736
MIETTINEN KAK
-auto
Vuokra
ajaksi!
n
huollo
Mätässuontie 5, Pylkönmäki p. 0400-017 930, ark: 8-16
Diagnostiikkatestit • varaosat • huollot • korjaukset
rengastyöt • autonlasit • kilopultit • ilmastointihuollot
Jaakko Koppinen esitteli perusteellisesti ja elävästi ne Kannaksen taistelut, joihin
Karstulan, Kyyjärven ja Kivijärven miehet Talvisodassa osallistuivat.
Jaakko Koppisen esitystä
Karstulan, Kyyjärven ja Kivijärven miesten osallistumisesta Kannaksen taisteluihin elävöitti hänen isänsä JR30:n komppanianpäällikön luutnantti Esko Koppisen päiväkirjamerkinnät.
– Voimasuhde-erot olivat
joukkojen välillä mittavat,
kuvaili Koppinen.
Jaakko Koppinen esitteli
yksityiskohtaisesti päivä päivältä Taipaleenjoen taistelutilanteita.
– Marraskuun viimeisenä
päivänä 1939 Suomen rajan ylitti 21 venäläisdivisioonaa, jokaisessa lähes 20 000
miestä. Kaiken kaikkiaan
Talvisotaan osallistui miljoona puna-armeijan sotilasta,
Kannaksella 220 000. Taisteluissa kaatui 25 500 suomalaista ja venäläisiä arviolta 345 000.
Jari Niskanen
Mika Lehto saa runoihinsa aiheita arjesta, yhteiskunnasta ja omasta elämästään.
Sateenkaaren
väreissä
Karstulassa on vielä kaksi Talvisodan veteraania, joista
Pekka Koivunen pääsi Suojan tilaisuuteen. Takana Pirjo
ja Anneli Heikkinen.
Kyyjärven Tomi Mäntynen
nimettiin nuorten maajoukkuetestiin
Pari viikkoa sitten päättyneeltä kiekkoliiton Huippu-Pohjola -leiriltä kantautui
mukavia uutisia.
Suurseurojen edustajien joukossa leireillyt Karstulan Kivaa edustava Tomi
Mäntynen nimettiin yli sadan ehdokkaan joukosta Suomen alle 16-vuotiaiden maajoukkueen testileirille!
Kyyjärveläinen, 14-vuotias Tomi
Mäntynen on ainoa Keski-Suomesta
testileirille valittu pelaaja.
Hän pudotti listalta kymmeniä nimekkäiden joukkueiden, muiden muassa Jokereiden, HIFK:n, Kärppien, Tapparan, Ässien ja TPS:n pelaajia. Esimerkiksi yksikään viidestä jyppiläisestä ehdolla olleesta ei päässyt maajoukkuetestiin.
Tomin lisäksi 43 muuta kiekkojunioria osallistuu keväämmällä ensimmäiselle testileirille.
Kuluvan kauden Tomi Mäntynen on
pelannut JYP:n vuonna 2000 syntyneiden joukkueessa valtakunnallista
C-nuorten sarjaa. Mäntynen on JYP:n
paras pistenikkari, 29 ottelussa hänelle
on kertynyt 35 maali- ja syöttöpistettä.
Paperit pysyvät Kivassa
Vaikka Tomi Mäntynen on päässyt JYPin kiekkorinkiin ja nyt Jääkiekkoliiton
maajoukkueseulaan niin Tomi on yhdessä vanhempiensa kanssa päättänyt
pitää kirjat kasvattajaseurassaan Karstulan Kivassa.
Tämä on tehnyt huippujuniorille
mahdollisuuden saada tavallista enemmän jääaikaa. Jääaika taas on vienyt nuoren miehen kehitystä vauhdilla
eteenpäin. Vasta 14-vuotias nuorukainen on päässyt kiekkoilemaan ja harjoittelemaan myös Kivan III-divisioonassa pelaavassa edustusjoukkueessa.
Pienen maaseutuseuran kannalta tämä on myös järkevää. Nuorten maajoukkuerinkiin päässeet pelaajathan
ovat jo kansainvälisten liigojen tarkkailijoiden kohteena. Jääkiekkoilun miljoonasopimukset tuovat myös kasvattajaseuralle varsin maukkaita korvauksia.
Suomen alle 16-vuotiaiden maajoukkue on suurten haasteiden edessä.
Viime vuonnahan vastaava joukkue
voitti neljän maan turnauksen ja finaalissa kaatui Ruotsi.
Jari Niskanen
Maalaismaisemissa Karstulan Kimingillä, Purolassa, kasvanut Mika Ilmari
Lehto on rakennusalan ammattilainen ja runoilija.
– Runot syntyvät pitkien
aikojen kuluessa. Innoituksen saan milloin mistäkin,
36-vuotias Lehto juttelee.
Hän selailee tuoreinta teostaan, 102-sivuista Sateenkaarisiipi-runokokoelmaansa. Sen kannessa paljasjalkainen neito pyrkii tikkaita
myöten korkeuksiin. Taustalla lentelee syksyn kellastamia vaahteran lehtiä ja pellon takaa pilkistää punainen
tupa.
Väritys on syksyistä.
– Tämä taitaa olla sittenkin valoisin teos, jonka olen
tehnyt. Tummia värejä on
mukana edelleen, mutta valoakin näkyy. Ihmisen elämässä esiintyy kaikkia värejä.
Teoksen kuvituksesta vastaa Karstulasta lähtöisin oleva graafikko Toni Salonen.
– En opastanut häntä lainkaan, hänen kuvituksensa kumpuaa runoista, Mika
Lehto toteaa.
Takakannen kuva on Lehdon Heidi-vaimon otos. Siinä Lehdon ruskeat silmät
loistavat viuhkojen seasta.
– Olen siinä kuin ajatusteni vankina.
kea tunneväreinä.
– Tulee hienoja kausia,
vaillä vaikeuksia. Kaikki tuntemukset tulevat esillä runoissani. Juuri nyt on esillä
valoa muun muassa uuden
parisuhteeni ansiosta.
Lehdolla on ollut lapsesta asti kova mielikuvitus, joten tuntemuksia on purettava jotenkin. Lehto valitsi runouden.
Runoteosten arvosteluissa on todettu muun muassa, että ”15 vuotta kirjoittamista harrastaneen Mika Ilmari Lehdon runot ovat sävyltään tummanpuhuvia, ja
usein hieman vinksahtaneessa huumorissa marinoituja”.
Sateenkaarisiipi on Lehdon neljäs runoteos. Ensimmäinen oli kymmenen vuotta sitten ilmestynyt Anglica,
vuonna 2009 tuli arkielämää
käsitellyt Hiiribaari ja vuonna 2011 ihmissuhteisiin keskittynyt Murikka.
.
Mirja LaukkaKiikkala
Seitsemän osastoa
Tomi Mäntynen on tehnyt sekä Kyyjärven että Karstulan Kivan historiaa. Hän on ensimmäinen juniori, joka on päässyt ehdolle nuorten maajoukkueeseen.
Teoksessa on kaikkiaan 79
runoa, ja kokonaisuus on
jaettu seitsemään osaan, sateenkaaren väreissä.
Lehto käsittelee runoissaan omaa elämäänsä, yhteiskunnan tapahtumia ja ar-
Sateenkaariteos on Mika
Lehdon neljäs runoteos.