Ammattisotilas 2/2015

Transcription

Ammattisotilas 2/2015
2/2015
AMMATTISOTILAS
Ammattisotilas
2/2015
Aliupseeriliitto ry
28.vuosikerta.
Ilmestyy 6 kertaa vuodessa.
Vuosina 1988-2001 Puol’väli.
Aikakauslehtien Liiton jäsen.
PÄÄKIRJOITUS ............................................................................ 3
Eduskuntavaalit lähestyvät ............................................................ 4
Uusi puheenjohtaja lupaa resursseja ja tekemisen iloa ............ 6
Liiton toimisto palvelee ................................................................. 8
Sotilasrikosten määrä laskussa ..................................................... 9
Kriisinhallinnan veteraaniohjelma alkaa konkretisoitua................ 10
ISSN-L 1459-0565
ISSN 1459-0565 (Painettu)
ISSN 2242-3834 (Verkkojulkaisu)
Paras päivä ikinä ........................................................................... 12
Julkaisija
Aliupseeriliitto ry
Ratamestarinkatu 11, 7.krs
00520 Helsinki
Puh: 050 336 4550
toimisto@aliupseeriliitto.fi
www.aliupseeriliitto.fi
Työn imu parantaa työkykyä ........................................................ 19
Päätoimittaja
Asta Ruuskanen
050 447 1102
asta.ruuskanen@aliupseeriliitto.fi
AU-arviointiryhmä varuskuntakierroksella ................................... 15
Muutoksia puolustusvoimien eettiseen opetukseen ................. 16
Pääluottamusmiehen kynästä .................................................. 20
Uutisia ......................................................................................... 22
Aliupseeri työsuojelun edunvalvojana ........................................ 24
Merisotakoululla uusi perinnemestari........................................... 25
Keski-Suomen Aliupseerit avasi juhlavuoden .............................. 26
Marsalkka Mannerheimin kulkuneuvot ........................................ 27
Vakoiluvälineistön koko kirjo Tampereella ................................... 28
Kirja-arvostelu ............................................................................ 31
Toimituskunta
Milla Asikainen
Jukka Klemetti
Jyrki Surkka
Mika Tiitinen
Roger Ford: Saksan salaiset aseet toisessa maailmasodassa
Lukuvinkkejä ............................................................................... 33
Lottanen: Anna itsellesi mahdollisuus ........................................ 34
Toimisto tiedottaa ......................................................................... 36
Painopaikka:
Erweko Oy
Valuraudantie 20
00700 Helsinki
Ilmoitukset:
Ilpo Pitkänen Oy
Insinöörikatu 7
00880 Helsinki
Puh: (09) 586 8300
Fax: (09) 5868 3099
Kansikuva: Pääluottamusmiehet mestarikurssin merkkienjakotilaisuudessa.
Kuva: Asta Ruuskanen
Ammattisotilaan aikataulu 2015
Numero
1/2015
2/2015
3/2015
4/2015
5/2015
6/2015
2
Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy
19.1.2015
23.3.2015
18.5.2015
10.8.2015
28.9.2015
16.11.2015
12.2.2015
16.4.2015
11.6.2015
3.9.2015
22.10.2015
10.12.2015
Ammattisotilas
Ammattisotilas 2/2015
Vastuullisuus on
ammattijärjestön aineetonta
pääomaa
A
liupseeriliiton, kuten kaikkien ammattijärjestöjen tehtävänä, on pitää huolta jäsentensä palkkauksellisista, oikeudellisista, ammatillisista, koulutuksellisista ja
sosiaalisista eduista. Ammattijärjestön kaikki työ tähtää vastuulliseen jäsentensä aseman turvaamiseen ja kehittämiseen.
Ammattijärjestön työn tulokset tehdään jäsenistölle mutta harvoja tuloksiin johtavista toimista tehdään suoranaisesti jäsenistön kanssa.
T
arkoituksensa toteuttamiseksi Aliupseeriliitto tekee
muun muassa esityksiä ja aloitteita, käy neuvotteluja ja
antaa lausuntoja. Näissä toimissa olennaisen tärkeässä
asemassa ovat eri työnantajatahot kuten Puolustusministeriö,
Pääesikunta eri osineen, puolustushaaraesikunnat ja joukkoosastot. Muiden puolustushallinnon ammattijärjestöjen kanssa tehtävä tiivis ja saumaton yhteistyö tukee merkittävällä
tavalla yhteisissä ponnistuksissa. SAK ja JHL luovat valtionhallintotason turvaverkon pääsopija- ja keskusjärjestötasolla.
Lainsäädäntötyössä yhteistyö kulloinkin kysymykseen tulevien
ministeriöiden, Suomen eduskunnan ja yleensäkin poliitikkojen
kanssa on merkityksellistä.
Ammattisotilas 2/2015
V
astuullinen toiminta perustuu eri osapuolten väliseen
keskinäiseen luottamukseen. Luottamus on laadukkaan
yhteistyön edellytys. Ennakoitavuus, avoimuus, lupausten pitäminen sekä sanojen ja tekojen yhdenmukaisuus lisäävät luottamusta ja edistävät toiminnan tuloksellisuutta. Sekä
yksilöiden välinen että institutionaalinen luottamus eri toimijatahojen kanssa luovat otolliset edellytykset saada aikaan niitä
tuloksia, joita jäsenistö liiton toiminnalta edellyttää. Mitä vaikeammasta asiasta on kysymys, sitä tärkeämpään rooliin kummankin luottamuksen läsnäolo nousee tuloksen tekemisen ehtona.
A
liupseeriliitto on asiakeskeinen, yhteistyö- ja kehityshakuinen ammattijärjestö, jolle myös poliittinen sitoutumattomuus on tärkeä arvo. Hyvämaineisen ja maanpuolustushenkisen ammattijärjestön puheenjohtajana on kunnia
palvella isänmaata.
Mika Oranen
Puheenjohtaja
3
Eduskuntavaalit lähestyvät
Poliittiset vaikuttajat ottivat kantaa maanpuolustusta koskeviin
haasteisiin
Ammattisotilaita edustavat ammattijärjestöt Aliupseeriliitto,
Päällystöliitto, Rajaturvallisuusunioni, Maanpuolustuksen
insinöörit, Puolustusvoimien Diplomi-insinöörit ja Upseeriliitto
selvittivät kyselyllä eduskuntapuolueiden keskeisten edustajien
kantoja maanpuolustusta koskeviin ajankohtaisiin haasteisiin.
Tarkoituksena oli kartoittaa kuinka vastaajat ja heidän
edustamansa puolueet näkevät maanpuolustuksen nykytilan ja
kehittämisen.
K
ysely toteutettiin sähköpostikyselynä maaliskuun aikana. Vastauksen
annettuun määräaikaan mennessä antoivat Jussi Niinistö/Perussuomalaiset,
Sari Palm/Kristillisdemokraatit ja Ilkka
Kanerva/Kansallinen Kokoomus.
Kansanedustaja Jussi Niinistö toimi
puolustusvaliokunnan puheenjohtajana.
Kansanedustaja Sari Palm puolustuksen
parlamentaarinen selvitysryhmän jäsenenä. Kansanedustaja Ilkka Kanerva puolustuksen parlamentaarinen selvitysryhmän puheenjohtajana.
Kutakin kysymystä alustettiin pienellä
alustuksella, johon liittyen esitettiin varsinaiset kysymykset.
ALUSTUS 1
Turvallisuustilanne Euroopassa ja
Suomen lähialueilla on kiristynyt viimeaikaisten tapahtumien johdosta. Venäjän
toiminta Ukrainassa ei vastaa länsimaista oikeuskäsitystä itsenäisen valtion alu-
4
eiden valtaamisten ja ”separatistien” toiminnan tukemisen osalta.
Miten Ukrainan tilanne vaikuttaa
Suomen turvallisuuspolitiikkaan ja
miten muutokset tulisi huomioida puolustusvoimien, sekä rajavartiolaitoksen toimintojen turvaamiseksi?
Miten muutokset tulisi huomioida
tulevaisuuden puolustusyhteistyössä
Ruotsin ja NATO:n kanssa?
Jussi Niinistö: Oma puolustus kuntoon.
Sari Palm: Suomessa tulee tarkastella omaa turvallisuusasemaa, kykyä huolehtia rajaturvallisuudesta sekä oman
turvallisuuden ylläpitoa ja puolustuskykyä nykyisessä tilanteessa aktiivisemmin
ja etupainotteisesti. Yhteistyötä Ruotsin
kanssa tulee lisätä niiltä osin, mistä hyödymme osaamisen ja tehokkuuden osalta. NATO-kumppanuuden osalta en näe
muutokseen tarvetta.
Resurssien turvaaminen puolustusvoimille ja rajavartiostolle seuraavan vaalikauden aikana resursseja lisäten tulee
hoitaa. 2020 –luvun ilma- ja merikaluston hankintaprosessi tulee viedä eteenpäin.
Ilkka Kanerva: Ukrainan tilanne luo
epävakautta Suomen lähialueelle, vaikka
Suomeen ei kohdistukaan suoraa aseellista uhkaa. Suomen pitää kaikissa, ja
erityisesti nykyisessä tilanteessa pitää
huolta uskottavasta puolustuskyvystään.
Kokoomus kannattaa puolustusyhteistyön tiivistämistä Ruotsin kanssa puolustuksen vahvistamiseksi ja materiaalihankintasäästöjen aikaansaamiseksi.
Kokoomus näkee, että Suomen Natojäsenyys lisäisi turvallisuuttamme ja vaikutusvaltaamme osana luonnollista viiteryhmäämme, eli läntistä arvoyhteisöä.
Ammattisotilas 2/2015
ALUSTUS 2
Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden
haasteet ja rahoitustarpeet on selvitetty
parlamentaaristen selvitysryhmien toimesta. Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen uudistusten yhteydessä virastojen
rahoitusta on leikattu 10 – 15% vuoden
2012 tasosta.
Tuleeko
Puolustusvoimien
ja
Rajavartiolaitoksen budjetit palauttaa
leikkauksia edeltäneelle tasolle tulevalla hallituskaudella?
Jussi Niinistö: Turvallisuudesta ei saa
tinkiä. Puolustuksen osalta parlamentaarisen selvitysryhmän esitys on minimi.
Sari Palm: Puolustuksen parlamentaarisen selvitysryhmän jäsenenä olen
perehtynyt PV:n rahoitustarpeeseen, sitoutunut sen korjaamiseen sekä materiaalin uudistukseen 2020 –luvun tarpeisiin.
Rajavartiolaitoksen osalta tilannetta tulee
tarkastella myös riittävän rajaturvallisuuden takaamiseksi huolella: Suomen tulee
kantaa enemmän omaa valvontavastuuta esimerkiksi itäisestä rajasta, jonka valvonta perustuu paljon yhteistyöhön.
Ilkka Kanerva: Jotta uudistuneet puolustusvoimat voivat täyttää sille määrätyt
tehtävät, on normaaliajan toimintamäärärahat nostettava vähintään johtamani
työryhmän esittämälle tasolle. Nyt puolustuksen tavoitetila ja resurssit ovat epätasapainossa tavalla, joka uhkaa itsenäisen ja uskottavan puolustuksen tilaa.
Rajavartiolaitoksen rahoituksen riittävyys normaali- ja kriisioloissa on varmistettava ja sitä on tarkasteltava mahdollisesti muuttuvien uhkakuvien mukaan.
ALUSTUS 3
Koko maan puolustaminen edellyttää noin 230000 henkilön vahvuista sodanajan puolustusvoimien kokoonpanoa.
Puolustusjärjestelmämme perustuu palveluksessa olevaan kantahenkilökuntaan
ja reserviläisiin. Puolustusvoimien sodanajan tehtävät edellyttävät vähintään
3000 henkilön vahvuista ammattisotilaista koostuvaa reserviä jotta noin 11000
ammattisotilaan tarve saadaan sijoitettua
sodanajan tehtäviin. Puolustusvoimissa
palveluksessa oleva ammattisotilaiden
määrä on henkilöstökokoonpanossa enintään 8000 henkilöä.
3000 ammattisotilaan reservi perus-
Ammattisotilas 2/2015
tuu sotilaseläkejärjestelmän tuottamaan
oikeanikäiseen korkeasti koulutettuun
ja fyysisesti suorituskykyiseen harjoitettuun johtaja- ja asiantuntijareserviin.
Sotilaseläkejärjestelmä perustuu maanpuolustuksellisiin tarpeisiin ja eroaa merkittävästi perusteiltaan ja rakenteeltaan
yleisestä eläkejärjestelmästä. Pienetkin
muutokset järjestelmään edellyttävät lisävirkojen perustamista ja nostavat kustannuksia.
Onko 230000 henkilön kokonaismäärä riittävä koko maan puolustamiseen?
Jussi Niinistö: Vastustin tehtyä leikkausta. Sitä on syytä tarkastella kriittisesti
tulevalla vaalikaudella.
Sari Palm: Reserviä ei voi enää ainakaan pienentää!
Ilkka Kanerva: Kokoomus haluaa säilyttää nykyisenlaisen asevelvollisuusarmeijan ja vahvistaa puolustusvoimien rahoitusta työryhmäni raportin esittämällä
tavalla sekä lisäksi päättää tulevalla hallituskaudella merivoimien suuresta hankinnasta ja aloittaa Hornetien korvaushanke. Hankinnoissa on huolehdittava
kotimaisen puolustusteollisuuden mahdollisuuksista huoltovarmuuden varmistamiseksi.
Pitääkö nykyinen ammattisotilaisiin perustuva johtaja- ja asiantuntijareservijärjestelmä säilyttää nykyisellään?
Jussi Niinistö: Kyllä.
Sari Palm: En näe juuri nyt mielekkääksi järjestelmän muutoksia ainakaan
toimintakykyä kaventavaan suuntaan.
Pääpaino koulutukseen, varusteiden ja
materiaalin ajanmukaisuuteen ja riittävyyteen.
ALUSTUS 4
Kansalaisten yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu
ovat länsimaisen demokratian kulmakiviä. Lainsäädännössä on olemassa useita
erillismainintoja joiden perusteella ammattisotilaiden yhdenvertainen asema
muihin kansalaisiin verrattuna ei toteudu
(mm. kaksoisrangaistavuus, siirtymävelvollisuus, poliittiset oikeudet, korostettu
käyttäytymisvelvoite myös vapaa-aikana, jne.)
Tulisiko ammattisotilaiden kansalaisoikeuden olla yhdenvertaiset suhteessa muihin kansalaisiin?
Jussi Niinistö: Ei.
Sari Palm: En pidä ajankohtaisena
ammattisotilaiden osalta ammattiin liittyvien erityissäädösten laajamittaista
purkamista. Ammattisotilaiden yhdenvertaisuuden lisäämiseksi lainsäädännön
haasteet tulee selvittää ja kuvata sen mukaisesti, mitkä on maan turvallisuuden,
mitkä yleisen järjestyksen ja käytöstapojen osalta aikaisemmin perusteltu ammattisotilaan elämään kuuluviksi.
Ilkka Kanerva: Ammattisotilailta voidaan tehtäviensä puolesta edellyttää joitain muista kansalaisista poikkeavia käytäntöjä. Samankaltaisia velvoitteita on
myös muilla valtion virkamiehillä.
Tuleeko kriisinhallintatehtävien perustua tulevaisuudessakin vapaaehtoisuuteen?
Jussi Niinistö: Kyllä.
Sari Palm: Kriisinhallintatehtävien
osalta tuen jatkossakin vapaaehtoisuuden säilyttämistä myös puolustusvoimien palveluksessa olevien osalta.
Ilkka Kanerva: Suomalaisen korkean kriisinhallintaosaamisen taustalla on vapaaehtoisuuteen perustuva reserviläisarmeija, joka kykenee hyvään
kanssakäymiseen paikallisväestön kanssa maailman eri kriisialueilla. Palaavien
rauhanturvaajien asemaa on entisestään
parannettava. Ei ole oikein, että kriisinhallintatehtävissä loukkaantunut rauhanturvaaja joutuu taistelemaan valtionkonttorin kanssa korvauksistaan, jotka ovat
syntyneet tehtävissä isänmaan hyväksi
kaukomailla.
Teksti: Juha Susi
5
Uusi puheenjohtaja lupaa
Resursseja ja tekemisen iloa
Aliupseeriliiton edustajisto
on yksimielisesti valinnut
Mika Orasen (54) liiton
puheenjohtajaksi. Orasen
toimikausi kestää syksyn
edustajakokoukseen asti.
O
ranen on toiminut aliupseeriliiton
päätoimisena pääluottamusmiehenä
vuodesta 2008 lukien. Ennen sitä hän toimi muun muassa Päällystöliiton puheenjohtajana ja pääluottamusmiehenä
Edustajakokouksen
linjapuheessaan
6
uusi puheenjohtaja lupasi kokousedustajille jäsenten toivomaa muutosta liiton tapaan toimia.
– Kiitos luottamuksesta, jota olette minulle osoittaneet. Katson, että yhtälailla,
kun olette antaneet luottamuksen minulle henkilönä, te olette antaneet luottamuksen myös sille toiminnan tavalle, jota
edustan. Te olette halunneet muutosta
ja luotatte siihen, että johdollani haluttu muutos Aliupseeriliitossa saadaan aikaan.
Oranen kokee roolinsa puheenjohtajana olvan kuin laivan kapteeni, joka näyt-
tää suunnan edustajiston viitoittamalla
reitillä.
– En siis ole kaikkien asioiden asiantuntija. Olen vastuunkantaja, tuki ongelmatilanteissa ja resurssien varmistaja.
Toivon sydämestäni, että mielipiteenvapaus ja puhumisen rohkeus olisi jatkossa liittomme toimintaa jalostava voima.
Yhdistysten asema vahvistuu
Oranen näkee, että lähes pelkästään
liiton puheenjohtajan ja liiton toimiston
ympärille keskittynyt toimintatapa ei ole
2010-luvun modernin ammattijärjestön
Ammattisotilas 2/2015
ja 2010-luvun toimintatavoille tunnusmerkistöllistä. Se on toimintatapana patavanhoillinen ja aikansa elänyt ja sitä tulee ehdottomasti harkitusti purkaa.
– Aliupseeriliiton toimintatavalle on
historialliset syynsä. Liitto on ollut pieni ja sen resurssit vähäiset. Yhdistysten
toiminta on ollut lähinnä vaalikoneen
osana toimimista; muu paikallinen yhdistystoiminta on ollut varsin niukkaa.
Jäsenpalvelut on saatu liiton toimistolta.
Viimeisten reilun viiden vuoden aikaan
kehitys on kuitenkin edennyt merkittävästi suotuisaan suuntaan.
Oranen muistuttaa, että liiton henkilöjäsenet ovat paikallisyhdistysten jäseniä. Vastuu jäsenrajapinnasta on näin ollen ensisijaisesti paikallisyhdistysten.
– Yhdistykset muodostavat Aliupseeriliiton kivijalan ja toiminnan painopistealueen. Yhdistyksen toiminnan kaikkinaiset resurssit on varmistettava ja
yhdistysten on otettava ja kannettava
tämä vastuunsa vakavasti. Yhdistykset ja
niiden henkilöjäsenet ovat tämä liitto.
Maine, arvovalta ja luottamus
kunniaan
Oranen on pahoillaan siitä, että liiton
ulkoisessa maineessa ja arvovallassa on
ulkopuolisten näkökulmasta tutkitusti kehittämistä.
– Liittomme ei ole niin pidetty yhteistyökumppani kuin sen asema edellyttäisi.
Myös liiton poliittinen sitoutumattomuus
on kyseenalaistettu.
Hän näkee, että erityisen huolestuttavaksi tilanteen tekee, että kriittisimmin liittoon ovat suhtautuneet työnantajatahot. Eli juuri ne tahot, jotka kaikkein
olennaisimmalla tavalla vaikuttavat sopimustoiminnan ja arkisen päätöksentekonsa ja johtamisensa kautta jäsenten arkeen joukko-osastoissa. Orasen mukaan
myös muille puolustushallinnon ammattiliitoille on tarjottava yhteistyön kättä.
– Liiton tekemän mainetutkimuksen
mukaan liiton omat jäsenetkin ovat osin
kriittisiä. Tavoitteet on ehkä aika ajoin
asetettu liian korkealle ja vaikka tulokset
sinänsä olisivatkin hyviä, niin liiton katsotaan epäonnistuneen ainakin jossain
määrin, jos huipputuloksia ei saavuteta. Aiempi julkisuushakuinen toimintapa
on ollut omiaan myös jakamaan jäsenistöä. Tämä ei voi olla liiton intressien mukaista.
Oranen lupaa, että liiton johto tekee jatkossa kaikkensa, jotta asiantila korjaantuu.
Ammattisotilas 2/2015
Aliupseeriliiton puheenjohtajisto: varapuheenjohtaja Jukka Klemetti, puheenjohtaja Mika
Oranen ja varapuheenjohtaja Mika Tiitinen
– Koen, että puheenjohtajana ja liiton
yhteiskuntasuhteista vastaavana tämä
asiakokonaisuus on kaikkein kiireellisimmin saatava hyvälle ja arvostetulle
tasolle. Tämä tarkoittaa, että julkisuushakuisesta toimintatavasta siirrymme
asiakeskeiseen ja yhteistyöhakuiseen
toimintatapaan. Mitä paremmat suhteet
liiton eri toimijoilla on toisiin osapuoliin, sen paremmat mahdollisuudet meillä on saavuttaa ne tulokset, jotka jäsenistö meille on asettanut.
Resursseja järjestötyöhön
Oranen muistuttaa, että liiton toimiston henkilöstö vastaa edustajakokouksen
päätösten ja liiton hallituksen linjausten
operatiivisesta toteutuksesta käytännössä. Hänen mielestään Aliupseeriliiton toiminnassa ehkä erikoisinta on ollut se, että
liitolla ei ole ollut varsinaisesta järjestötoiminnasta vastaavaa toimijaa.
Puheenjohtaja Oranen esitteli hallitukselle suunnitelmansa toimiston henkilöstön uudeksi työnjaoksi. Siinä yhteydessä
liiton toimistoon perustettiin pääsihteerin
tehtävä. Pääsihteerin keskeisenä tehtävänä on vastata liiton järjestötoiminnasta
sekä paikallisyhdistysten toiminnan ohjauksesta.
– Liiton toimiston henkilöstön työyhteisötoiminnoissa on kehittämistä. Siinä
missä me jäsenten osalta vaadimme työyhteisöissä työnantajalta kyseisiä asioita, siinä voidaan luvalla sanoa, että suutarin lapsilla ei aina ole ollut kenkiä.
Tulen toimiston esimiehenä antamaan
turvatakuut sille, että nämä asiat saatetaan mitä pikimmin hyvälle ja vielä sitä
paremmallekin tolalle. Pyyteetön ja ammattitaitoinen ja sitoutunut liiton toimiston henkilöstö on sen ansainnut.
Oranen lupaa, että myös hallituksen
sisäisiä toimintatapoja tullaan muuttamaan. Tämä tarkoittaa muun muassa varapuheenjohtajien aseman vahvistamista,
tiedonkulun parantamista hallinnon sisällä sekä toiminta- ja hallintoprosessien
selkiyttämistä.
Avoimuus ja tekemisen ilo
kantaa
Ammattijärjestön toiminta Orasen
mielestä on ensisijaisesti ihmisten välistä kasvokkaista toimintaa, jota tukevat toimivat tietojärjestelmät. Hän linjaa,
että Aliupseeriliiton toiminnan on jatkossa perustuttava ihmisten väliseen luottamukseen, joka taas perustuu reiluuteen,
rehellisyyteen ja avoimuuteen.
– Luottamus lisää keskinäistä turvallisuutta, ennustettavuutta sekä antaa vapautta ja väljyyttä kunkin omaan työskentelyyn. ilman, että tarvitsee pelätä
virheitä tai syyllistämistä. Tämä taas tutkitusti edistää merkittävällä tavalla työmotivaatiota, tekemisen iloa ja aloitteellisuutta.
Teksti: Asta Ruuskanen
Kuvat: Riku Rissanen
7
Liiton toimisto palvelee
Aliupseeriliiton hallitus
vahvisti 30.3. kokouksessaan
liiton toimiston henkilöstölle
uudet tehtävänkuvaukset.
Uusi työnjako palvelee entistä
paremmin yksittäisten jäsenten
ja yhdistysten jäsenpalvelua
sekä edunvalvontaa.
P
uheenjohtaja Mika Oranen vastaa liiton toiminnan kokonaisjohtamisesta
sekä strategisesta suunnittelusta ja seurannasta. Hän vastaa toiminnan resursseista ja
yhteiskuntasuhteista sekä toimii toimiston
henkilöstön esimiehenä.
Valtakunnallinen pääluottamusmies
Lassi majamaa
Pääsihteeri Asta Ruuskanen
Puheenjohtaja Mika Oranen
Valtakunnallinen pääluottamusmies Lassi
Majamaa johtaa, seuraa ja kehittää liiton
edunvalvontaa. Hän valmistelee ja toimeenpanee edunvalvontapäätösten mukaiset toimenpiteet, vastaa jatkuvasta neuvottelumenettelystä ja toimii AU-palkkausjärjestelmän
asiantuntijana. Majamaa toimii luottamusmiestyöryhmän puheenjohtajana.
Valtakunnallinen pääluottamusmies Jyrki
Surkka vastaa liiton ammattiyhdistyskoulutuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja kehittämisestä. Hän vastaa luottamusmiesorganisaation ylläpidosta ja kehittämisestä ja toimii
kriisinhallinnan asiantuntijana. Surkka toimii
lisäksi työsuojelun ja työterveyshuollon asiantunitijana liitossa. Lisäksi hänelle kuuluu yhdistysten jäsenrekrytoinnin ohjaus ja seuranta.
8
Valtakunnallinen pääluottamusmies
Jyrki Surkka
Pääsihteeri Asta Ruuskanen vastaa liiton
järjestötoiminnasta sekä paikallisyhdistysten toiminnan ohjauksesta. Hän vastaa jäsenpalveluiden kokonaisuudesta sekä liiton
järjestökoulutuksesta. Hän johtaa toiminnan ja resurssien suunnittelua ja seurantaa
ja vastaa hallinnon kokousten valmistelusta.
Ruuskanen vastaa liiton sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä ja osallistuu asiantuntijana yhteiskuntavaikuttamisen suunnitteluun
ja toteuttamiseen. Ruuskanen toimii lisäksi
Ammattisotilas-lehden päätoimittajana.
Toimistosihteeri Jaana Pakarinen hoi-
Toimistosihteeri Jaana Pakarinen
taa muun muassa henkilöjäsenyyteen, työttömyyskassaan ja jäsentuotteisiin liittyvät
asiat. Lisäksi hän huolehtii laskutuksesta ja
toimii liiton arkistovastaavana.
Aliupseeriliiton toimiston yhteystiedot
ovat osoitteessa www.aliupseeriliitto.fi/yhteystiedot.
Kuvat: Petri Asikainien,
Asta Ruuskanen
Ammattisotilas 2/2015
Sotilasrikosten määrä laskussa
Sotilasrikoksia tilastoitiin
vuonna 2014 yhteensä 3448
kappaletta. Vuonna 2013
luku oli 4150 ja vuonna 2012
sotilasrikoksia oli 4926.
N
äissä luvuissa ovat mukana varusmiesten, palkatun sotilashenkilöstön sekä kriisinhallintatehtävissä palvelevien sotilasrikokset. Palkatun
henkilöstön luvuissa on mukana kaikkien eri sotilashenkilöstöryhmien edustajat. Sotilasrikosten määrä on kaikkiaan
selvässä laskussa. Palkattu sotilashenkilöstö syyllistyy sotilasrikoksiin vähän.
Yleisimmät seuraamukset näistä ovat
muistutus ja varoitus.
Ylivoimaisesti suurimman osan sotilasrikoksista muodostavat varusmiesten palvelus- ja poissaolorikokset, joiden määrä yhteensä oli 2409. Näissäkin
luvuissa on laskua noin 17 % vuoteen
2013. Palkatun sotilashenkilöstön yleisin rikosnimike oli palvelusrikos, joita
vuonna 2014 oli 79. Sotilaan sopimattomia käyttäytymisiä oli 7 ja muita rikosnimikkeitä vain yksittäisiä tai ei yhtään.
Kaikkiaan palkatun henkilöstön sotilasrikoksia tilastoitiin 89 kappaletta vuonna 2014.
Palkattua henkilöstöä esitutkittiin 81
kertaa, jossa määrässä laskua on noin
10 % edelliseen vuoteen. Syyttäjälle toimitettuja tapauksia palkatun henkilöstön osalta oli 10. Seuraamuksina annet-
tiin 20 varoitusta, neljä kurinpitosakkoa
ja 35 muistutusta. Muistutusten ja varoitusten määrässä on lievää nousua aiempaan. Sotilaat tyytyvät pääosin saamiin-
sa seuraamuksiin. Palkatun henkilöstön
kurinpitovalituksia kirjattiin kaksi ja
kanteluita ei ollut yhtään vuonna 2014.
Mika Oranen
Muistithan ilmoittaa yhteys- tai työpaikkatietojen
muutoksesta liittoon?
www.aliupseeriliitto.fi/muutosilmoitus
Ammattisotilas 2/2015
9
Kuva: Tomi Malkamäki
Kriisinhallinnan
veteraaniohjelma alkaa
konkretisoitua
Puolustusministeriö on
antanut maaliskuussa 2015
asiakirjan, jossa kuvataan
veteraaniohjelmaan liittyvien
toimien toteutuminen vuosina
2013–2014 sekä tavoitteet
vuosille 2015–2019.
K
riisinhallinnan
veteraaniohjelma
on ennen nyt julkaistua asiakirjaa ollut lähinnä vuonna 2013 määritel-
10
ty puolustushallinnon johdon tahtotila
havaittujen ongelmien ja puutteiden poistamiseksi, ei perinteinen ohjelma tavoitteineen ja niiden toteutuskeinoineen.
Aliupseeriliitto on jo aiemminkin kiinnittänyt huomiota kriisinhallinnan veteraaniohjelman suunnitelmallisuuden puutteeseen. Käytännössä kriisinhallinnan
veteraaniohjelma on tätä ennen rakentunut pikkuhiljaa sitä mukaa, kun eri erilliset toimenpiteet ovat saaneet jonkinlaisen hahmon tai edistyskulun.
Kaikki toimet ovat edistystä
Asiakirjaluonnoksessa esitetyt toteumat ovat luonteeltaan pääosin teknisiä,
joskin tehdyt toimet ovat luoneet ja kehittäneet tuntuvasti infrastruktuuria, johon
kriisinhallintatehtävissä olevat tai kriisinhallintaveteraanit voivat aiempaa paremmin tukeutua. Merkittäviä parannuksia ovat muun muassa puolustusvoimien
ja Valtiokonttorin välinen, yleistä vakuutusturvaa täydentävä kriisinhallintahenkilöstöä koskeva vakuutussopimus sekä
Ammattisotilas 2/2015
kriisinhallinnan tapaturma- ja ammattitautilain valmistelun käynnistyminen.
Asiakirjassa esitetyt toimenpiteet ovat
lähinnä kuvailevia ja siitä puuttuu vaikuttavuuden analyysi. Mitä tehdyillä toimenpiteillä on saatu aikaan? Laadulliset
ja määrälliset tulokset ja näytöt puuttuvat monilta osin esimerkiksi siitä, miten asiantuntijatehtävien perustaminen,
alueellinen tukitoiminta tai palveluksen jälkeinen tuki ovat käytännössä veteraaniohjelman piirissä olevia auttaneet.
Aliupseeriliitto esittikin omassa lausunnossaan, että asiakirjaa täydennettäisiin
siten, että toteutuneisiin toimenpiteisiin
olisi lisätty toimenpiteiden vaikuttavuuden analyysi laadullisine ja määrällisine
tuloksineen. Näin ei valitettavasti tapahtunut.
Kehittämisen painopiste neuvonnassa, kuntoutuksessa ja
tutkimuksessa
Vuosille 2015–2019 suunnitellut toimenpiteet painottuvat erilaiseen tukeen, neuvontaan ja kuntoutukseen.
Kehitystrendejä voidaankin pitää by-
Kuva: Anu Köngäs
rokraattis-lääketieteellisviestinnällisenä. Kriisinhallintaveteraanien palveluksen jälkeisestä viranomaistuesta
ja neuvonnasta vastaa Valtionkonttori.
Puolustusvoimat taas vastaa neuvonnasta
palveluksen aikana ja ennen palvelusta.
Kuntoutuksen painopiste on kuntoutuspalvelujen kehittämisessä, joiden
eri toteuttamismahdollisuuksia selvitetään. Myös laitoskuntoutusta kehitetään
Veterans Center -toimintakonseptin mukaan sitä tarvitseville. Vertaistuella on
tärkeä rooli kokemusasiantuntijuuden jakamisen kanavana. Eräät kansainväliset
asiantuntijat ovat pitäneet tätä jopa tärkeimpänä tuen muotona kriisinhallintaveteraaneille.
Palvelussuhdeturva ja taloudellinen turva lapsipuolen asemassa
Kuva: Anu Köngäs
Ammattisotilas 2/2015
Kriisinhallinnan
veteraaniohjelman
toimenpiteiden painopiste on palveluksen
jälkeisen tuen kehittämisessä. Painopiste
on lääketieteellinen. Aliupseeriliitto pitää
kehittämisen painopistettä oikeansuuntaisena mutta riittämättömänä. Kyseessä
olevan nelivuotiskauden aikana tulee lisäksi saavuttaa merkittäviä kehitysaskeleita sekä ammattisotilaiden palvelussuhdeturvassa että vammautuneen ja heidän
perheittensä taloudellisissa tarpeissa.
Ammattisotilaiden palvelussuhdeturvan ja työnantajan vastuun kehittäminen
on tärkeää. Vamman laadusta riippuen
ja sen mahdollistamissa rajoissa työnantajalla tulisi olla velvollisuus varmis-
taa palvelusuhteen jatkuminen puolustusvoimiin saadusta viasta tai vammasta
huolimatta joko sotilas- tai siviilivirassa.
Kriisinhallintatehtävissä vammautunutta sotilasta ei saisi irtisanoa, jos hän on
edes osittain työkykyinen ja työllistämistuki uudelleenkoulutukseen ja vastuu tämän jälkeisen työllistymisen varmistamisesta tulisi säilyä työnantajalla.
Taloudellisen turvan kehittämisellä
varmistettaisiin taloudelliset toimeentulon edellytykset sotilaalle, joka on jollain tavoin vammautunut palvellessaan isänmaata kriisinhallintatehtävissä.
Taloudellista turvaa parantaisi muun muassa ansionmenetystakuu, jolla varmistetaan ennen vammautumista tapahtuneen
elintason säilyminen. Samaa asiaa edistää korotettu invaliditeettieläke (työkyvyttömyyseläke) tai muu tätä vastaava
mekanismi, joka kattaa myös vammasta
aiheutuvia ylimääräisiä elinkustannuksia
sekä vammautunutta että hänen perhettään koskien. Näillä korvattaisiin esimerkiksi välttämättömästä asunnon vaihdosta johtuneet kustannukset, veteraanin
asunnon erityisrakenteet tai erikoiskulkuvälineet.
Teksti: Mika Oranen
Puolustusministeriön asiakirja on luettavissa osoitteessa www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet.
11
Paras päivä ikinä
”Paras päivä ikinä” olivat
Suomalainen Kriisinhallinta
joukko Afganistanissa (SKJA)
rotaation 214 komentajana
toimineen eversti Pekka
Kortelaisen saatesanat
Porin Prikaatissa elokuussa
2014 ennen siirtymistä
operaatioalueelle Afganistaniin.
L
auseesta muodostuikin koko operaatioajan tunnuslause, joka kuvasti toimialueella työskennelleiden hyvää yh-
12
teishenkeä. Henkilökohtaisesti lause oli
helppo omaksua osaksi arkea, sillä usean vuoden odotus oli vihdoinkin päättymässä, siis tarkalleen ottaen 12 vuoden
odotus.
Olin palvelukseen astumisesta (2002)
saakka ilmoittanut halukkuuteni kansainvälisiin tehtäviin jokaisessa kehityskeskustelussa ja asiaan liittyvässä kyselyssä,
mutta sopivaa tehtävää saati ajankohtaa
ei organisaatio ollut kyennyt tarjoamaan.
Sinnikkyys palkitaan ja omalta osaltani
mahdollisuus osallistua kansainvälisiin
tehtäviin konkretisoitui syksyllä 2014.
Läpäistyäni valintatilaisuuden ja astuessani ensimmäistä kertaa huoltolennolle
kohti Afganistania pystyin toteamaan ensimmäistä kertaa, että tämä oli nyt ”paras
päivä ikinä”.
Porin prikaatin antama koulutus antoi
hyvän pohjan operaatioon siirtymiseen
eikä operaation aikana tullut esiin sellaisia asioita, joita ei olisi rotaatiokoulutuksessa sivuttu. Toki kulttuurierojen ymmärtäminen olisi vaatinut syvällisempää
koulutusta ja myös työskentelyä paikallisväestön parissa, mutta aika on rajallista myös koulutuksessakin.
Ammattisotilas 2/2015
Tehtävä oli ”lottovoitto”
Afganistanissa Camp Marmal:in tukikohdassa odottivat S1 toimiston komentoaliupseerin tehtävät. Tehtävän sisältö
oli moninainen painottuen henkilöstöpäällikön määrittämien asioiden valmisteluun. Puolen vuoden aikana tutuksi
tulivat vahvuus- ja kotiuttamisilmoitukset, esitysmateriaalien valmistelut sekä
palkitsemisiin liittyvät toimenpiteet.
Työpäivät vaihtelivat 8-14 välillä ja jakautuivat kaikille 7:lle päivälle viikossa.
Yhteistyö
Porin
Prikaatin
ja
Maavoimien Esikunnan kanssa oli päivittäistä. Toimialueen yhteistyötahoina olivat monikansalliset esikunnan
TAAC-N, NSOCC-A ja RS HQ joista
kaksi jälkimmäistä sijaitsi KABUL:ssa.
Monikansallinen yhteistyö oli erittäin
mielenkiintoista ja toi mukavaa vaihtelua perus toimistotyöhön sekä lisäsi luottamusta omaan kielitaitoon.
Ammatillisessa mielessä tehtävä oli
”lottovoitto”, koska nyt pääsin tekemään
henkilöstöalan perustehtäviä ja näkemään toimialan haasteita valmistelijan
näkökulmasta. Tehtävässä pääsin tunnistamaan ja myös kehittämään omia heikkouksiani ja suuri kiitos tästä kuuluu henkilöstöpäällikkönä toimineelle Juhalle.
Suomalaisten määrä Afganistanissa on
laskenut viimeisen vuoden aikana ja tämä
näkyy myös sijaisuuksien määrässä, joita
itselläni oli kaksi. Oman tehtävän lisäksi toimin tiedotusupseerin ja rahastonhoitajan sijaisena heidän ollessa palvelusvapaalla. Päivärahojen jakaminen ja
Ammattisotilas 2/2015
Malkamäen mukaan Porin prikaatin antama koulutus antoi hyvän pohjan
operaatioon siirtymiseen eikä sen aikana tullut esiin sellaisia asioita, joita ei olisi
rotaatiokoulutuksessa sivuttu.
majoitustilojen järjestelyt vieraille toivat oman mausteensa päivittäiseen työnkuvaan. Runsas työn määrä sijaisuuksista johtuen oli oikeastaan hyvä asia, sillä
koko 6 kuukauden aikana ei varsinaisesti
tullut hetkeä, jolloin ei ollut mitään tekemistä. Aika todellakin kului kuin siivillä.
Turvallisuus aina etusijalla
”Ehjänä kotiin” oli eversti Kortelaisen
toinen mieleen painunut teesi. Omalta
osaltani tehtävät olivat sen kaltaisia, ettei
välitöntä fyysistä uhkaa juurikaan ollut.
Turvallisuusajattelu oli kuitenkin aina
etusijalla, oli kyse toimistopäivästä tai
lähialueella tapahtuneesta ampumaharjoittelusta. Henkisessä mielessä operaatio on ollut mielenkiintoinen kokemus.
Ennakko-odotukset ovat täyttyneet ja
Afganistan ei tarjonnut hyvin valmistautuneelle ylipääsemättömiä haasteita.
Eläminen suljetulla ja hyvin pienellä
alueella vaatii kuitenkin sopeutumista ja
ehdottoman tärkeään on ”rikkoa syntyneitä rutiineja” yhteisillä urheilutapahtumilla tai elokuvailloilla. Avoin keskustelu omista kokemuksista ja tuntemuksista
auttoi jaksamaan arkista aherrusta haastavissa olosuhteissa. Seuraava iso askel on paluu arkeen, jota nyt parhaillaan
työstän täällä Ilmavoimien Esikunnassa
ja kotona Jyväskylässä. Tässäkin prosessissa ovat auttaneet palvelustoverit ja aikaisemmin alueella palvelleet.
Lopuksi kannustan kaikkia aliupseereita hakeutumaan kansainvälisiin tehtäviin.
Ammatillisesti ja henkilökohtaisesti saatava hyöty on arvokasta. Tehtävää kannattaa miettiä tarkkaan, jotta palvelusajasta saa kaiken hyödyn irti. Kotiasiat ja
fyysinen kunto kohdilleen ja matka kohti
uusia seikkailuja on valmis.
Teksti ja kuvat: Tomi Malkamäki
Ilmavoimien pääluottamusmies
13
14
Ammattisotilas 2/2015
AU-arviointiryhmä
varuskuntakierroksella
Aliupseerien (AU)
keskushallintotason
arviointi- ja kehittämisryhmä
teki aliupseeritehtävien
arviointityöhön liittyvän
seurantakäynnin 18.-19.3.2015
Jääkäriprikaatiin ja Lapin
lennostoon. Sujuva siirtyminen
Helsingistä napapiirille
toteutettiin Ilmavoimien
lentokuljetuksella.
V
uosittain toteutettavat seurantakäynnit perustuvat tarkentavalla virkaehtosopimuksella keskushallintotasolle annettuun velvoitteeseen tarkastella ja
seurata palkkausjärjestelmän toimivuutta
sekä henkilöstön sijoittumista vaativuusluokkiin. Seurantakäynnillä tarkasteltiin
ja perehdyttiin taisteluväline-, varastoja lentokonehuoltoaliupseerien tehtäviin
sekä muutamaan yksittäiseen lennokki/lentolaite- ja sotilaspoliisialan tehtävään. Seurantakäyntiin osallistuivat AU
vaativuudenarviointiryhmän puheenjoh-
Seurantakäyntiin osallistuivat AU
vaativuudenarviointiryhmän puheenjohtaja
kapteeni Jussi Venäläinen (keskellä)
ja varapuheenjohtaja kapteeni Teemu
Pulkkinen Pääesikunnasta sekä jäsen
pääluottamusmies Lassi Majamaa
Aliupseeriliitosta.
Ammattisotilas 2/2015
AU vaativuudenarviointiryhmä tapasi seurantakäynnillä Lapin lennoston henkilökuntaa.
taja kapteeni Jussi Venäläinen ja varapuheenjohtaja kapteeni Teemu Pulkkinen
Pääesikunnasta sekä jäsen pääluottamusmies sotilasmestari Lassi Majamaa
Aliupseeriliitosta.
Jääkäriprikaatin ja Lapin lennoston
vastuuhenkilöt ja seurantakäynnin kohteena olleiden tehtävien hoitajat olivat valmistautuneet esittelyyn hyvin.
Tilaisuudet olivat huolellisesti organisoitu ja etenivät kummassakin joukko-osastossa sujuvasti. Keskustason arviointiryhmä sai valtakunnallisen tehtävävertailun
tueksi selkeän kuvan Jääkäriprikaatin
huoltokeskuksen
materiaalikeskuksen keskusvaraston sekä Lapin lennoston lentotekniikkalaivueen käyttöhuoltoja korjaamolentueen aliupseeritehtävien
toimenkuvasta, tarkoituksesta ja asemasta organisaatiossa.
Henkilöstön kanssa käytyjen keskustelujen perusteella voitiin todeta, että tehtävien sisällöt, velvoitteet ja vastuut vastasivat niistä laadittuja kuvauksia.
Seurantakäynnin kohteissa olevat aliupseeritehtävät jakautuvat useille toimialoille. Nykyaikaiset välineet ja tekniikat
edellyttävät tehtävissä erityisosaamista.
Esimerkiksi teknisten-, koulutus- tai logistiikka-alojen aliupseeritehtävien vaativuustekijät muodostuvat hyvin erilaisista
osakokonaisuuksista. Tehtävänkuvausten
vertailu toisten toimialojen tehtäviin
ei anna oikean suuntaista lopputulosta. Aliupseerien tehtävissä edellytettävä
osaamistarve perustuu puolustusvoimien
poikkeusolojen ja normaaliolojen tarpeeseen. Usein tehtävien hoitamiseen liittyy vaatimuksena myönnetyt erityisluvat,
hankitut pätevyydet ja kelpuutukset tai
oikeudet suorittaa jotain tiettyä toimenpidettä. Aliupseerien sotilasammatillisten opintojen muodostama kokonaisuus
perus-, yleis- ja mestaritason opinnoissa
vaihteleekin edellä mainitun vuoksi laajuudeltaan toimialojen kesken.
Keskushallintotason AU arviointi -ja
kehittämisryhmä esittää kiitoksensa yhteyshenkilöille ja luottamusmiehille järjestelyistä sekä seurantakohteissa työskenteleville aliupseereille ja heidän
esimiehilleen yksityiskohtaisista esittelyistä.
Kapteeni Jussi Venäläinen
Pääesikunta, Henkilöstöosasto
15
Muutoksia Puolustusvoimien
eettiseen opetukseen
Puolustusministeriön
asettama työryhmä haluaa
täsmennyksiä uskonnon
vapauden toteutumiseen
puolustusvoimissa. Ryhmä
esittää raportissaan
useita toimenpiteitä
uskonnonvapauden
varmistamiseksi
puolustusvoimissa.
Näkyvimpänä muutoksena
olisi se, että erillisiä, vain
sotilaspappien pitämiä
oppitunteja ei jatkossa enää
olisi.
T
yöryhmä perustelee päätelmiään perustuslailla, minkä mukaan jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Siihen sisältyy myös niin sanottu negatiivinen uskonnonvapaus. Jokaisella on oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua
tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen
osallistumaan omantuntonsa vastaisesti
uskonnon harjoittamiseen.
Raportin mukaan Puolustusvoimien
kirkollista työtä arvioidessaan apulaisoikeusasiamies on todennut, että uskonnonvapaus koskee kaikkia kansalaisia
ja on periaatteessa riippumaton uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyydestä.
Apulaisoikeusasiamies on esittänyt, että
puolustusvoimat luopuisi erillisistä kirkollisen alan ja elämänkatsomustiedon
oppitunneista.
Työryhmä esittää, että perusyksiköiden
päälliköiden ja vääpeleiden, sotilaspappien, sosiaalikuraattorien ja lääkäreiden
nykyisistä oppitunneista muodostetaan
kaikille asepalvelusta ja aseetonta palvelusta suorittaville tarkoitettu moniammatillinen ja vuorovaikutteinen kokonaisuus, joka tukee varusmiehen palvelusta,
elämänhallintaa sekä sodan ajan eettistä
toimintakykyä. Yksi näkyvä muutos on
se, että erillisiä, vain sotilaspappien pitämiä oppitunteja ei jatkossa ole.
Työryhmän mukaan uskonnonvapauden toteutumiseksi uskonnolliset hartau-
16
det ja jumalanpalvelukset ovat vapaaehtoista toimintaa. Ryhmä esittää, että ne
merkitään jatkossa palvelusohjelmiin samalla tavalla kuin muu vapaaehtoinen
ohjelma. Ampuma- ja taisteluharjoituksiin liittyvien hartauksien osalta työryhmä esittää, että ne säilyisivät sotilaspappien järjestelyvastuulla ja niistä tehtäisiin
harjoitusten ohjelmaan sisältyviä, kaikille
tarkoitettuja uskonnottomia ja tunnustuksettomia tilaisuuksia. Ryhmä esittää, että
Pääesikunta antaa lisäksi esimerkiksi ruokarukousten osalta sellaiset toimintaohjeet, jotka toteuttavat uskonnonvapauden.
Kenttähartaudet säilyvät
Työryhmä esittää, että suomalaiseen
sotilasparaatiperinteeseen kuuluva kenttähartaus säilytetään osana sotilasparaatia. Paraatiin osallistujat, jotka eivät
halua osallistua kenttähartauteen, ryhmitetään yksiköittäin omiksi ryhmiksi, jotka poistuvat paraatijoukosta johdettuna
ja siirtyvät ohimarssin valmistautumispaikalle. Tätä toimintamallia on kokeiltu
kesän 2014 aikana.
Työryhmä toteaa loppuraportissaan,
että perustuslain uskonnonvapaussäädösten täydellinen toteutuminen edellyttää
puolustusvoimilta muutoksia sekä opetusohjelmaan että Yleiseen palvelusohjesääntöön. Opetuksen sisällön muokkaaminen antaa mahdollisuuden käsitellä
sodan ja rauhan eettisiä kysymyksiä ja
nuoren elämänhallintaa moniammatillisesti ja vapauttaa samalla sotilaspappien
resursseja tärkeään pienempien ryhmien
ja yksilöiden palvelusta tukevaan keskus-
teluun ja ohjaukseen. Samaa muutosta ja
uskonnonvapauden toteutumista tukisi
hartauksien ja niihin rinnastettavien tilaisuuksien muuttaminen vapaaehtoisiksi ja
uskonnottomiksi.
Ryhmän mukaan kenttähartauden säilyttäminen osana sotilasparaateja tukee uskonnonvapautta antamalla mahdollisuuden uskonnon harjoittamiseen.
Osallistuminen vapaaehtoisesti hartauksiin, antaa vapauden toimia oman vakaumuksensa mukaisesti.
Lähde: Puolustusministeriö
Kuva: Asta Ruuskanen
Työryhmän kokoonpano
Puolustusvoimien eettistä opetusta ja sotilasparaatien hartausosuuden
toteuttamista käsiteltyyn työryhmään kuuluivat ylijohtaja puheenjohtajana
Jukka Juusti puolustusministeriöstä ja varapuheenjohtajana
puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa.
Jäseniä olivat puolustusvoimien koulutuspäällikkö, eversti Hannu Hyppönen
ja sotilaslakimies Juho Melaluoto. Työryhmän sihteereinä toimivat vanhempi
osastoesiupseeri Mika Peltoniemi puolustusministeriöstä ja majuri Timo
Hänninen Pääesikunnan henkilöstöosastolta. Työryhmä kuuli asiantuntijoina
kenttäpiispa Pekka Särkiötä ja Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa
Ylikoskea.
Ammattisotilas 2/2015
Ammattisotilas 2/2015
17
Oletko jäämässä eläkkeelle?
Ilmoita asia Aliupseeriliitolle osoitteessa www.aliupseeriliitto.fi/muutosilmoitus. Ilmoita lomakkeella, koska jäät eläkkeelle.
Jos haluat liittyä Aliupseeriliiton EVP-yhdistyksen jäseneksi, kerro siitä yhdistyksen vaihto -kohdassa. Laita rasti myös
Eroan työttömyyskassasta -kohtaan. Tarkasta samalla kaikki yhteystietosi ja tee tarvittavat korjaukset.
EVP-yhdistyksen jäsenedut
Aliupseeriliiton jäsenille otetut vapaa-ajan tapaturmavakuutus sekä matka- ja matkatavaravakuutus koskevat myös
eläkeläisjäseniä. Vakuutus on voimassa sen vuoden loppuun, jona täytät 68 vuotta.
Aliupseeriliiton solmimat muut jäsenedut koskevat myös sinua. Saat Ammattisotilaan ja kalenterin kuten ennenkin.
Voit edelleen vuokrata Aliupseeriliiton mökkiä Vierumäellä. Voit myös osallistua EVP-yhdistyksen matkoille. Lue lisää
jäseneduista osoitteessa www.aliupseeriliitto.fi/jasenedut. Lisää tietoa jäseneduista on myös jäsensivuilla.
EVP-yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2015 on 28 euroa Se muodostuu Aliupseeriliiton osuudesta 24 € , jonka
Edustajakokous vahvistaa sekä yhdistyksen omasta 4 €, jonka yhdistyksen vuosikokous päättää.
Täyttäessäsi 65 vuotta maksat jäsenmaksua vain syntymäpäivääsi asti, sen jälkeen olet vapaa kaikista maksuista.
Jäsenyytesi ja jäsenetusi säilyvät entisellään.
EVP-yhdistyksen kotisivut http://evpsoal.arkku.net/index.htm tai aliupseeriliitto.fi -> jäsenyhdistykset -> Aliupseeriliiton
EVP-yhdistys ry
Tervetuloa mukaan iloiseen joukkoon
Aliupseeriliiton EVP-yhdistys ry
Asunnonvaihdon
asiantuntija
palveluksessasi
MUOVITUOTTEIDEN SOPIMUSVALMISTUSTA
www.asoma.fi
Työskenneltyäni 27
vuotta sotilasvirassa
eri paikkakunnilla
tiedän muuttamiseen
ja asunnon vaihtoon
liittyvät kuviot.
Ota yhteyttä!
Tapani Back
Myyntineuvottelija
puh. 040-680 7720
tapani.back@huom.fi
Suomen Asuntopalvelut Oy
Hitsaajankatu 24,
00810 Helsinki
18
Ammattisotilas 2/2015
Työn imu parantaa työkykyä
Työn imulla on merkittävä
yhteys työkykyyn,
selviää palomiesten
hyvinvointia käsittelevästä
väitöstutkimuksesta. Työn
imu ilmenee esimerkiksi
tarmokkuutena,
omistautumisena ja nautintona
työhön uppouduttaessa.
T
yössä koettu aktiivinen tunne- ja motivaatiotäyttymyksen tila – työn imu
– on yhteydessä työntekijöiden hyvinvointiin. Yhteys on riippumaton työhön
liittyvistä vaatimuksista ja voimavaroista, yksilön voimavaroista ja elintavoista. Nämä tulokset käyvät ilmi Helsingin
yliopistossa 20.3. tarkastettavasta Auli
Airilan väitöstutkimuksesta, joka perustuu
Työterveyslaitoksen 13 vuoden seurantatutkimukseen suomalaisista palomiehistä.
– Työn imua kokeva yksilö on tarmokas, omistautunut ja nauttii työhön uppoutuessaan. Tällä näyttää olevan merkittävä rooli työntekijöiden työkyvyn
edistämisessä: motivoituneet ja energiset työntekijät voivat paremmin ja pysyvät työkykyisempinä kuin ne työntekijät,
jotka kokevat vähemmän innostuneisuutta työtään kohtaan, Airila kertoo.
Hyvä itsetunto sekä työn voimavarat ja vaatimukset vaikuttavat hyvinvointiin.
Vuosina 1996, 1999 ja 2009 koottu, kyselyihin pohjautuva aineisto mahdollisti myös pitkän aikavälin tarkastelun hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.
Tutkimuksessa hyvinvointia tarkasteltiin sekä myönteisestä (kuten työn imu
ja elämään tyytyväisyys) että kielteisestä (tuki- ja liikuntaelinten kipuoireet, masennusoireet) näkökulmasta.
Ammattisotilas 2/2015
Tutkimus osoittaa, että työn ja yksilön
voimavarat ja työn vaatimukset vaikuttavat hyvinvointiin myös pitkällä aikavälillä. Lisäksi tutkimuksesta selviää, että
hyvinvoinnin kehityspolut voivat olla yksilöllisiä.
– Henkilökeskeisellä lähestymistavalla on mahdollista paikallistaa hyvinvoinniltaan eroavia työntekijäryhmiä, jotka
jäävät helposti huomioimatta kun tarkastellaan vain isojen ryhmien keskiarvoja.
Tällöin on myös paremmat mahdollisuudet tunnistaa ne henkilöt, jotka erityisesti tarvitsevat tukea hyvinvointinsa edistämiseen, Airila kuvaa.
Airilan mukaan hyvä itsetunto ennusti
työn imua vielä 10 vuoden kuluttua. Hän
kokee huomionarvoisena sen, ettei paras
hyvinvointi työssä ole vain persoonallisuudesta kiinni, vaan siihen vaikuttavat
olennaisesti työn voimavarat.
Työpaikoilla monia keinoja
vaikuttaa työn imuun
Hyväksi koettu esimiestyö, työntekijöiden väliset toimivat suhteet ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat
työpaikkojen käytössä olevia keinoja
työn imun – ja laajemmin työhyvinvoinnin – edistämiseen. Myös yksilölliset tekijät, kuten hyvä itsetunto, optimistinen
suhtautuminen tulevaisuuteen sekä terveelliset elintavat, myötävaikuttivat palomiesten hyvinvointiin.
– Työn imun kehittämiseen työpaikoilla
kannattaa panostaa, sillä se edistää työkykyä ja pidentää työuria, toteaa Airila.
Lähde: Työterveyslaitos
Kuva: Riku Rissanen
19
Pääluottamusmiehen kynästä
Liiton toimiston työnjako
täsmentyy
Aliupseeriliiton uuden
puheenjohtajan, Mika Orasen
johdolla on käynnistetty liiton
toimiston tehtävien ja vastuiden
kartoitus ja täsmentäminen.
A
llekirjoittaneen vastuualueeksi tulee muun muassa kokonaisvastuu edunvalvontatoiminnasta, kokonaisvastuu
AU-palkkausjärjestelmän
asiantuntijatehtävistä, Aliupseeriliiton
luottamusmiestoiminnan ja pääluottamusmiestyöryhmän johtaminen. Toki
nämä tehtävät ovat entuudestaan tuttuja,
mutta nyt vastuut määritellään selkeästi.
Vastuun selkeyttäminen tuo myös toimintavapauden omalla vastuualueella.
Pidän tätä tehtävien ja toimintojen selkeyttämistä hyvänä kehitysaskeleena.
Väistämättä se edellyttää uusien toimintatapojen opettelemista ja toisaalta vanhoista tavoista pois oppimista. Liiton
toimiston henkilöresurssi on rajallinen,
joten muutoksen jälkeenkin teemme
kaikki kaikkia töitä tilanteiden ja tarpeiden mukaan, se on pienessä työyhteisössä luonnollista ja välttämätöntä. Uskon
kuitenkin, että selkeä vastuualueiden
määrittely jäntevöittävät toimintaa.
Jäsenistön edunvalvonnan kannalta
näen liiton pääluottamusmiestyöryhmän
toiminnan keskeisenä ja kriittisenä hyvien edunvalvontatulosten saavuttamiseksi. Pääluottamusmiestyöryhmän toiminta on tarkoitus palauttaa alkuperäiseen
muotoonsa vuorovaikutteiseksi, epämuodolliseksi, keskustelevaksi foorumiksi,
20
joka tuottaa luottamusmieskentälle tukea
edunvalvonnan arkisissa tilanteissa.
Toinen merkittävä tehtävä ryhmällä on
kehittämistehtävät. Kriittisimpänä pidän
AU-palkkausjärjestelmän kehittämistä
tulevaisuudessa. Sopimusvarallisuutta ei
lähivuosina näyttäisi olevan käytettävissä, mutta meillä tulee olla valmius tuoda neuvottelupöytään vaihtoehtoja sitten,
kun neuvottelut aikanaan käynnistyvät.
Tämä kehittämistyö alkaa pääluottamusmiestyöryhmän seuraavassa kokouksessa.
Puolustusvoimauudistuksen
myötä
syntyi tarve organisoida Aliupseeriliiton
luottamusmiestoiminta uudelleen. Vuosi
2015 toimitaan sovelletulla organisaatiolla. Aliupseeriliiton luottamusmiesorganisaation tarkennukset suunnitellaan kuluvan vuoden aikana siten, että
luottamusmiesorganisaatio vastaa puolustusvoimauudistuksen mukaista tilannetta. Työ on käynnissä ja pääluottamusmiestyöryhmä tuottaa liiton hallitukselle
päätettäväksi ehdotukset uusitun luottamusmiesorganisaation osalta tarvittavilta osin.
Kuluva luottamusmieskausi päättyy
29.2.2016. Luottamusmiesvaalit on tarkoitus käynnistää vuoden 2015 lopulla. Tulevan luottamusmiesorganisaation suunnittelussa on kirkkaana mielessä
tavoite, että jokaiselle jäsenelle pyritään
tarjoamaan luottamusmiespalvelut läheltä, nopeasti ja pätevästi. On tietysti selvää, että jokaiseen toimipisteeseen ei
voida kohdentaa omaa luottamusmies-
Kuva: Petri Asikainen
tä. Se ei ole toiminnan kannalta järkevää,
eikä sopimuksen puitteissa mahdollistakaan, mutta järkevästi useampia toimipisteitä yhdistämällä ja luottamusmiespaikkoja kohdentamalla saadaan paras
mahdollinen lopputulos. Jos kohdentaminen joltain osin menee pieleen, tarkastellaan tilannetta vuoden 2016 aikana ja tehdään tarvittavat korjaavat toimenpiteet.
Lassi Majamaa
Valtakunnallinen pääluottamusmies
Ammattisotilas 2/2015
Ammattisotilas 2/2015
21
Uutisia
Ammattisotilas-lehti
uudistuu
Majamaasta
pääluottamusmiestyöehden sisällöt ja ulkoasu uudistetaan ryhmän puheenjohtaja
L
syksyllä. Ensimmäinen uudenmuotinen numero ilmestyy 22.10.
Uudistuksen tavoitteena on tehdä lehdestä helppolukuisempi ja informatiivisempi Aliupseeriliiton jäsenille ja muille lukijoille.
Lehteen nimetään kevään aikana uusi
toimitusneuvosto, johon tulee lehden
päätoimittajan lisäksi myös liiton hallinnon ja jäsenistön edustajia.
Jäsenillä on mahdollisuus etukäteen
osallistua lehtiuudistuksen ideointiin.
P
äätoiminen pääluottamusmies Lassi
Majamaa on valittu Aliupseeriliiton
pääluuottamusmiestyöryhmän puheenjohtajaksi. Liiton hallitus päätti asiasta
10.3. kokouksessaan.
Edellinen puheenjohtaja oli liiton aikaisempi puheenjohtaja Petteri Leino.
Asta Ruuskasesta
Ammattisotilaan
päätoimittaja
L
ehden
entinen
toimitussihteeri Asta Ruuskanen on valittu
Ammattisotilas-lehden päätoimittajaksi.
Ruuskanen on ollut lehden toimitussihteerinä vuodesta 2010 lähtien.
Frisbeegolf-kilpailut
Holiday Club -jäsenedut
A
liupseeriliiton jäsenet saavat jatkossa vähintään 15 % alennuksen
Holiday Club kylpylähotellien, Villasten,
Chalets-huoneistojen sekä loma-asuntojen päivän hinnasta.
Majoitusvaraukset hoidetaan Holiday
Club online -varausjärjestelmän kautta
osoitteessa
www.holidayclub.fi.
Kampanjakoodi on Aliup15.
A
liupseeriliiton
frisbeegolfmestaruuskilpailut
pidetään
Lappeenrannan linnoituksella lauantaina
23.5. Ilmoittautumisaika on alkanut.
Kilpailuun voivat osallistua kaikki Aliupseeriliiton jäsenet. Kilpailussa
heitetään naisten ja miesten sarjoissa.
Lisäksi mitellään yhdistyksen välisestä
mestaruudesta.
Yhdistykset ilmoittavat osallistujat kilpailuun viimeistään 10.5. Aliupseeriliiton
verkkosivuilla olevalla ilmoittautumislomakkeella. Myös osallistumismaksun on
oltava suoritettuna 10.5. mennessä.
Kilpailusivut avataan helmikuun puolivälissä osoitteessa www.aliupseeriliitto.
Mestarien
kurssimerkkien jako
A
liupseerien
Sotilasammatillisen
mestariopintokokonaisuuden kurssimerkit jaettiin Pääesikunnassa 17.3.
Tilaisuuteen osallistui 25 aliupseeria.
Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö,
prikaatikenraali Sakari Honkamaa jako
kurssimerkit.
Pääesikunnassa pidetyn tilaisuuden jälkeen mestarit sekä Pääeskunnan edustajat sekä maa-, meri- ja ilmasotakoulun
johtajat osallistuivat Aliupseeriliiton puheenjohtajan Mika Orasen isännöimälle
päivälliselle Katajanokan kasinolla.
Kuvassa kernaali Honkamaa onnittelee Logistiikkalaitoksen luottamusmiestä
ylivääpeli Jukka Riekkiä. Riekin lisäksi
mestarimerkin saivat muun muassa maavoimien pääluottamusmies ylipursimies
Riku Rissanen, merivoimien pääluotta-
22
musmies SAH Marit Lammes sekä ilmavoimin pääluottamusmiehen sijainen ylivääpeli Pekka Salomaa.
Merkkienjakotilaisuuden ja päivällisen
kuvia on nähtävillä jäsensivuilla.
Kuva: Asta Ruuskanen
Ammattisotilas 2/2015
Aliupseeriasiainhoitajat
vaihtuivat
M
aa- ja ilmavoimien aliupseeriasioiden hoitajat kapteeniluutnantti
Pertti Lamminaho ja kapteeni Ari-Pekka
Koivumäki ovat jääneet hyvin ansaitulle eläkkeelle. Pääluottamusmiehet Riku
Rissanen ja Pekka Salomaa luovuttivat
Lamminaholle ja Koivumäelle liiton kiitoslahjan hyvästä yhteistyöstä.
Rissanen kertoo, että Lamminaho jää
eläkkeelle vajaan 30 vuoden palvelun
jälkeen. Hän aikoo nauttia eläkepäivistä
harrastamalla liikuntaa sen eri muodoissa, mökkeilyä, kalastusta ja sienestystä.
Koivumäki osallistui vielä eläkkeelle
jäätyään Keski-Suomen Aliupseereiden
40-vuotisjuhliin ja oli Salomaan mukaan
kasvattanut eläkkeen kunniaksi parran.
Maavoimissa aliupseeriasioita hoitaa
jatkossa kapteeni Esa Piirola ja ilmavoimissa kapteeni Heikki Paavisto.
Aliupseeriliitto kiittää kapteeniluutnantti Pertti Lamminahoa ja kapteeni Ari-Pekka
Koivumäkeä hyvästä yhteistyöstä.
Kuvat: Riku Rissanen ja Pekka Salomaa
Alueelliset
luottamusmiespäivät
P
uolustushaarakohtaiset luottamusmiespäivät ovat yksi tärkeimmistä
luuottamusmiesten vuosittaisista koulutustapahtumista. Tilaisuuksiin osallistuvat varsinaiset luottamusmiehet ja heidän
varahenkilönsä.
Paras anti päivillä on pääluottamusmies Lassi Majamaan mukaan joukkoosastoluottamusmiesten välinen keskustelu ja kokemusten jakaminen. Jokainen
joukko-osastoluottamusmies valmistelee tilaisuuteen oman puheenvuoronsa ja
sen pohjalta kaikki käyvät yhdessä keskustelua.
Tilaisuudessa käydään läpi myös keskeiset oman puolustushaaran ajankohtaiset asiat. Tapahtumien ulkopuolisina
asiantuntijoina tilaisuuksiin osallistuvat
muun muassa puolustushaaran aliupseeriasioiden hoitajat.
Puolustushaarojen alueellisilla
luottamusmiespäivillä joukkoosastojen luottamusmiehet yhdessä
pääluottamusmiesten kanssa pääsevät
puimaan ajankohtaisia edunvalvontaasioita.
Kuvat: Marit Lammes ja Asta Ruuskanen
Ammattisotilas 2/2015
23
Aliupseeri työsuojelun
edunvalvojana
Neljän vuoden
mittainen toimikauteni
työsuojeluvaltuutettuna
MAAVE:ssa lähestyy
loppuaan. Tehtävä on ollut
mielenkiintoinen ja ajoittain
haastavakin. Opittavaa asiaa on
ollut paljon.
A
loittaessani valtuutettuna en osannut
kuvitellakaan, kuinka laaja kenttä
lainsäädäntöä sekä sopimuksia tehtävässä tulee hallita. Työsuojelun henkilöstöedustus ei ole kovinkaan verkostoitunut,
joten tukea asian hallintaan ei juurikaan
saa vertaisilta. Onneksi JHL tarjosi laadukasta koulutusta työsuojeluvaltuutetuille ja vieläpä edulliseen hintaan aliupseeriliiton jäsenille.
Tehtävä työsuojelun henkilöstöedustajana on siitä kiitollinen luottamustehtävä,
että siinä ei ole oikeastaan koskaan eturistiriitaa työnantajan kanssa. On sanomattakin selvää että hyvinvoiva, työssään
jaksava ja työ -ja palvelusturvallisuutta
noudattava henkilöstö, on sekä henkilön
itsensä että työnantajan etu. Laadukkaasti
toteutettuna työsuojelun keinolla voidaan
vaikuttaa myös henkilöstökustannuksiin
vähenevinä sairauspoissaoloina sekä tapaturmien ennaltaehkäisyn muodossa.
Oman kokemukseni perusteella olen
tehnyt havainnon, että monissa tapauksissa työsuojeluvaltuutettu muodostaa
erittäin tehokkaan työparin paikallisten
luottamusmiesten kanssa. MAAVE:ssa
työsuojelu ei ole henkilöstöpoliittista,
vaan edustuksellisuus on kaikille henkilöstöryhmään katsomatta. Usein käsiteltävä asia voi kuitenkin olla luonteeltaan
sellainen, jossa liikutaan hyvin veteenpiirretyllä rajalla: onko kysymys palvelussuhteen ehdoista vai onko tarvittavat
toimet puhtaasti työsuojelullisia. Näissä
tapauksissa paikallinen luottamusmies
sekä työsuojeluvaltuutettu voi muodostaa hyvän työparin.
Olen pyrkinyt lähestymään työsuojelua
tekemisen kautta. Työsuojelun valvontalaki antaa tiettyjä perusteita hallintoyksiköille, miten työsuojelun yhteistoiminta tulee työpaikalla järjestää. Mutta
24
Maavoimien esikunnan työsuojeluvaltuutettu (vas.) ja esikunnan aliupseerien
luottamusmies Harri Nyyla ovat työsuojeluasioissa toimiva työpari.
Kuva: Riikka Hietajärvi
työsuojelu ei saa olla pelkästään lakisääteisten asiakirjojen laatimista, vaan
sen tulee olla jatkuvasti aktiivinen, työympäristöä tutkiva ja helposti lähestyttävä. Haaveenani on että työsuojelun henkilöstöedustus aktivoituisi enemmänkin
Puolustusvoimissa.
Merkittävin työnantajahanke työsuojelussa on Työ -ja palvelusturvallisuushanke, joka itsessään on erittäin kannatettava hanke. Kuitenkin olisin toivonut että
työsuojelun henkilöstöedustus olisi otettu paremmin mukaan hankkeeseen jo sen
valmisteluvaiheessa.
Mielenkiinnolla
jään myös seuraamaan miten hankkeen
tavoitteet jalkautuvat käytäntöön, sillä
ohjaava asiakirja ei itsessään kehitä palvelusturvallisuutta, vaan se kehittää palvelusturvallisuuden toteuttamista käytännössä. Työsuojelun henkilöstöedustajilla
on merkittävä mahdollisuus tukea työnantajaa hankkeen käytännön toteuttamisessa.
Työsuojelun
henkilöstöedustajien
mahdollisuutta verkostoitua olen myös
kaivannut. Valtuutettujen mahdollisuus rinnakkaistukeen sekä kokemuksien vaihtamiseen on melko vähäinen.
Lähimpänä voi olla työnantajan järjestä-
mät koulutustilaisuudet joihin voisi mielestäni sisällyttää myös erillisen valtuutettujen neuvottelupäivän. Uskon, että
verkostoituminen kehittäisi työsuojelua puolustusvoimissa, sillä se aktivoisi edustajia sekä mahdollistaisi toimintamallien yhtenäistämistä.
Toinen
haaveeni
on,
että
Puolustusvoimissa nähtäisiin joskus puolustushaaratasolla päätoimiset työsuojeluvaltuutetut. Nykyisellään valtuutetut tekevät tehtäväänsä oman työn ohella
ja yksi päätoiminen valtuutettu puolustushaaratasolla tukisi hallintoyksiköiden
työsuojelutoimijoita. Ehkäpä pitää tehdä
aloite asiasta mikäli ajatus saa riittävästi kannatusta?
Kun joukko-osastossanne on aika työsuojeluvaalien, kehoitan aliupseereita
harkitsemaan kyseiseen luottamustehtävään hakeutumiseen! Se on mielenkiintoinen tehtävä ja tuo mukavaa vaihtelua
varsinaiseen virkatyöhön!
Vääpeli Marko Kilpinen
Työsuojeluvaltuutettu, MAAVE
Ammattisotilas 2/2015
Merisotakoululla uusi
perinnemestari
20.SAMOJ1M-opiskelijoiden
perinnepäivän vieton
yhteydessä vaihdettiin
merivoimien perinnemestarin
tehtävänhoitajaa.
Väistyvä perinnemestari
Rannikkoprikaatissa
palveleva viestikomppanian
vääpeli, sotilasmestari Jukka
Ketola luovutti tehtävän
Rannikkolaivastossa
palvelevalle ohjusvene Porvoon
tykkimestarille, pursimies JaniJuhani Pekkariselle.
S
otilasmestari Ketola kehitti toimikaudellaan perinnemestarin tehtäväalaa entistä laajemmaksi osallistumalla SAMOJ1
puolustushaaraopiskelijoiden koulutusleirin sotilastaitokilpailu ”Ovaskaisen kierros”
järjestämiseen. Merisotakoulussa ollaan
tyytyväisiä tähän uuteen järjestelyyn, ja toivotaan järjestelyvastuun jopa kasvavan tulevaisuudessa. Lisäksi Ketola hoiti toimikaudellaan pidettyjen SAMOJ1-kurssien
perinnepäivän oppitunnit. Ketolan avainsanat uralla pärjäämiseksi ovat oma halu oppia, koulutus ja kärsivällisyys.
Pursimies Pekkarisen vastaanottaessa perinnemestarin tehtävät korostui puheessa
aliupseerien raudanluja ammattitaito, joka
yhdessä pitkän uran ja kenttäkokemuksen
kanssa muodostaa puolustusvoimien ja merivoimien selkärangan. Pekkarinen muistutti myös, että jokaisella vanhemmalla aliupseerilla on vastuu omalla esimerkillään
huolehtia, opastaa ja kasvattaa nuorempia
kollegoitaan. Tässä auttaa vanha sotilasmestarin sanonta ”harjoitus tekee mestarin
ja sotilasharjoitus tekee sotilasmestarin”.
Tie on pitkä ja kivinen, mutta jokaiselle
avoin, mahdollinen ja saavutettavissa.
Perinnemestari valitaan tehtäväänsä
aina Merisotakoulun SAMMO opiskelijoista. Koska mestariopintoja järjestetään
Merisotakoululla vain joka toinen vuosi,
hoitaa perinnemestari tehtäväänsä kaksivuotiskauden kerrallaan.
Teksti: Marit Lammes
Merivoimien pääluottamusmies
Kuvat: Matruusi Rene Mikkola
Ammattisotilas 2/2015
Kuvassa vasemmalla oleva sotailsmestari Ketola luovutti perinnemestarin tehtävän
pursimies Pekkariselle.
25
Keski-Suomen Aliupseerit
avasi juhlavuoden
Keski-Suomen
Aliupseerit ry järjesti
Aliupseeriliiton alueellisen
50-vuotisjuhlatilaisuuden 14.3.
Aalto-salissa, aivan Jyväskylän
sydämessä. Tilaisuus oli startti
juhlavuoden tilaisuuksille.
T
ilaisuudessa oli koolla noin viisikymmentä henkeä, jotka koostuivat kutsuvieraista, jäsenistä ja heidän
seuralaisistaan. Oli hienoa, että myös
työnantajan puolelta oli vahva edustus paikalla. Erityisesti mieleen jäi
Ilmasotakoulun johtajan eversti Pasi
Hakalan ja Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen johtajan eversti
Mikko Heiskasen puheenvuorot. Niissä
oli kuultavissa todellinen halu tehdä yhteistyötä työnantajan ja liittomme välillä. Myös huomioitavaa oli heidän
kantansa aliupseereihin osana puolustusvoimien henkilöstökokoonpanoa. Voi
aidosti sanoa, että meitä arvostetaan.
Aliupseeriliiton tuore puheenjohtaja Mika Oranen toi terveisensä tilaisuuteen ja hän korosti puheessaan Keski-
26
Suomen Aliupseerit ry:n vahvaa asemaa
liitossa. Yhdistysten rooli on kuitenkin
kiistatta erittäin tärkeä kun puhutaan liiton toiminnasta.
Ilmavoimien soittokunnan pojat huolehtivat musiikista ja niin kuin aina ennenkin ammattitaidolla heti viimeisenpäälle.
Papa´s catering ei tälläkään kertaa
pettänyt cocktail-tarjoiluillaan ja siitä
iso kiitos heille.
Oli mukava olla osa tätä juhlaa sillä paikalla olleet jäsenemme osasi ottaa
ilon irti ja juhlistaa iltaa mitä parhaalla
tavalla, jatkoja unohtamatta!
Iso kiitos kaikille paikalla olleille jäsenille ja jatketaan hyvän työn tekemistä.
Keski-Suomen Aliupseerit ry
Puheenjohtaja Mika Tiitinen
Kuvat: Jani Laitinen
Ammattisotilas 2/2015
Marsalkka Mannerheimin
kulkuneuvot
Mannerheim-museossa
Helsingin Kaivopuistossa on
toukokuun lopulle asti esillä
näyttely marsalkka Gustaf
Mannerheimin kulkuneuvoista.
Teemanäyttely sisältyy museon
peruslipun hintaan ja se kertoo
marsalkan matkustustavoista
kaikissa kolmessa elementissä
eli maalla, merellä ja ilmassa.
K
eskeisinä havaintovälineinä ovat
ymmärrettävästi
pienoismallit,
koska aitoa kalustoa tiloihin ei mahdu. Marsalkan käyttämiä autoja, lentokoneita ja rautatiekalustoa on kyllä museoituina jäljellä. Pienoismallien ohella
teemaa valotetaan valokuvien ja mielenkiintoisen pikkuesineistön avulla.
Autoista kertovan näyttelyosion virtiinissä on marsalkan ajokortti, joka löydettiin Kansallisarkistosta näyttelymateriaalia kootessa. Autoiluun liittyy
moni muukin esine, kuten lentäjänlakkia muistuttava nahkapäähine suojalaseineen.
Myös
mielenkiintoisia
autoiludokumentteja näyttelyyn on saatu.
Ammattisotilas 2/2015
Marsalkalla oli nimittäin omiakin autoja, vaikka hän virka-autoilla paljon matkustikin. Marsalkkahan eli pitkät ajat
yksityishenkilönä ilman mahdollisuutta
käyttää virka-autoa.
Mielenkiintoisin marsalkan autoista,
valtakunnankansleri Adolf Hitlerin lahjoittama Grosses Mercedes 770, on taidokkaasti tehtynä pienoismallina esillä.
Myös marsalkan 75-vuotisjuhlajunasta on viitseliäästi toteutettu dioraama.
Vaikka mittakaava on pieni, niin keskeiset hahmot ovat hyvin tunnistettavissa.
Vesikulkuneuvoja
edustavat
Vartiomoottorivene 11:n sekä matkustaja-alus Bore I:n pienoismallit ja lentävää
kalustoa esimerkiksi Hanssin-Jukaksi
nimetty DC-2 sekä Hitlerin Focke-Wulf
Fw 200 Condor.
Vaikka moottorikulkuneuvot ovat pääroolissa, niin marsalkka Mannerheimin
kulkuneuvoja ei voi esitellä hevosia
mainitsematta. Eksoottisin kulkupeli
ovat intialaiset härkävankkurit, joiden
kyydissä Mannerheim valokuvassa matkustaa.
Teksti ja kuvat: Seppo Simola
27
Vakoiluvälineistön koko kirjo
Tampereella
Tampereelle vuonna 1998
avattu vakoilumuseo on
hatunnostonarvoinen suoritus.
Yksityisen harrastuksen
myötä kasvanut museo on
mielikuvitusta kiehtova
tutustumiskohde. Mitähän
tuolla salakameralla on kuvattu
ja kenenköhän taskussa tuokin
pistooli on maailmaa kiertänyt?
P
itkälti pääsylipputulojen varassa toimiva museo on runsas ja aiheensa hyvin kattava kokonaisuus. Museo on periaatteessa hyvällä paikalla Tampereen
keskustan tuntumassa, mutta museon löytäminen Finlaysonin valtavaksi vapaa-
28
ajankeskukseksi saneeratusta tehdaskiinteistökompleksista on jo pienoinen
vakoilusuoritus sinänsä.
Myrkkyjä, luoteja, tikareita
Vakoilijan ammattitaitoon kuuluu kyky pysyä hengissä ja toisaalta tehtävän niin edellyttäessä kyky poistaa vastustajan vakooja päiviltä. Välineistöä kumpaankin ammattitaidon
osa-alueeseen on näyttelyssä runsaasti.
Myrkkyjä voidaan piilottaa jauheena sormukseen tai kätkeä nesteampulli kävelykeppiin. Kävelykeppi onkin varsinainen
monitoimityökalu. Museossa on kävelykeppitoteutuksina esimerkiksi miekka, tikari ja
haulikko. Myös myrkkypistimen kepistä saa,
ja myrkkynuolia ampuva kynäkin vitriinissä on.
Toki vakoilija käyttää myös tavanomaisia aseita, kuten pistoolia. Vakoilijakäyttöön
suunnitellut aseet ovat usein keveitä ja tavallista litteämpiä, kuten näyttelyn 5,45-millinen venäläinen PSM 1970-luvulta. Museo
kertoo taskuaseiden kehityksen näyttelyvitriinissä, josta löytyy myös 1800-luvun lopulta peräisin oleva ja hyvin erikoisen mallinen Chicago Protector –kämmenpistooli.
Pistoolivitriinin vieressä on oma vitriini stileteille ja muille pienille teräaseille.
Kameroita ja mikrofoneja
Kun tärkein on hoidettu, eli vakooja pysyy
toimintakykyisenä tehtävällään, niin seuraava
vaihe on salattujen tietojen hankinta. Tähän
tarkoitukseen museossa on tarjolla jopa maailmanharvinaisuuksia kuten KGB:n käyttöön
Ammattisotilas 2/2015
valmistettu kamera Yelka C-64, jollaisia ei ole
koskaan ollut vapaassa myynnissä.
Kamerat, nauhurit ja mikrofonit ovat perusvälineistöä. Museossa saa mainion läpileikkauksen tavoista, joilla vakoiluvälineistö saadaan
näyttämään aivan arkipäiväiseltä esineeltä.
Tupakka-askiksi naamioidussa kamerassa on
jopa kaksi aitoa savuketta hämäyksenä.
Kameroiden kätkentätapojen osalta
näyttelyn museaalinen funktio painottuu.
Kokoelmissa on paljon esineistöä ajalta, jolloin ei ollut nykyisiä muutaman millin kokoisia kännykkäkameran objektiiveja, vaan
kamerat piti naamioida tasku-, ranne- tai
seinäkelloksi. Työmaakypäräkin on mainio
kameran piilopaikka.
Viesti- ja salauslaitteet
Kun agentti on hankkinut salaisia tietoja, niin seuraava haaste on toimittaa ne turvallisesti toimeksiantajalle. Klassinen tapa
on tietysti radiolähetin. Jos aineistoa ei saa
sähköiseen muotoon, niin kyseeseen tulevat
erilaiset kätköt, joita voivat olla ontot kivet,
tiilet tai kirjat.
Viestitykseen oleellisesti liittyvinä ilmiöinä näyttelyssä esitellään viestien salaamiseen
ja salattujen viestien avaamiseen tarkoitettuja
välineitä. Radiolähettimiä on monenmoisia
kaukopartioradiosta alkaen. Myös salaamisvälineistöä on kotimaisesta ”Matolaatikosta”
partiosanomalaite m/85:een.
Hyvin mielenkiintoinen on sodanaikainen,
aikansa
huipputekniikkaa
edustanut Helvar HGB maakuuntelulaite. Kuunneltavien maakaapelien ympärille muodostettiin induktiosilmukka, jonka
avulla kaapeleissa kulkevaa puhetta voitiin kuunnella itse kaapeliin koskematta.
Mekaaninen tunkeutuminen kaapeliin aiheutti yhteyteen rahinaa, joka yleensä paljasti kuuntelun.
Kävelykeppi on vakoojakäytössä yllättävän monipuolinen työkalu.
Kuuluisia vakoilijoita ja organisaatioita
Naamioituminen, peitehenkilöllisyydet
ja henkilöasiakirjojen väärennökset ovat
vakoojan rutiinia. Näistä toimintatavoista kertoo oma osio. Myös jotkut kuuluisat
vakoojat ja agentit, kuten James Bondin esikuvaksi mainittu Sidney Reilly, ovat saaneet omat seinäkkeensä.
Erikoisjoukkotoiminnasta kerrotaan brittiläisen, kesällä 1940 perustetun SOE:n
(Special Operations Executive) kautta.
Hyppyvarustuksessa olevan mallinuken
vierellä on laskuvarjo, taitettavat sukset ja
muuta välineistöä. Myös Neuvostoliiton
desanteista kerrotaan. Kotimaisista erikoisoperaatioista selvitetään Stella Polaris
eli operaatio, jonka puitteissa syksyllä 1944
siirrettiin sotilastiedustelumme keskeinen
aineisto, välineistö ja henkilöstö Ruotsiin
turvaan mahdolliselta miehitykseltä.
Salaperäisiä kävijöitä ja lähetyksiä
Välineistöä asiakirjojen väärentämiseen.
Ammattisotilas 2/2015
Museoesineistön hankinta on tavallistakin suurempi haaste. Moni alan esine on oikeasti salainen tai muuten vaikea hankkia.
Verkostoituminen, sinnikäs jalkatyö sekä
museon tunnettuuden ja maineen kasvattaminen ovat keskeisiä työkaluja.
Mielenkiintoisia esineitä on saatu nimettöminä postilähetyksinä ja kerran jopa niin,
että lahjoittaja oli ilmeisesti jo tarkkaillut
museota, mutta päätyi lopulta postittamaan
harvinaisen esineen museota lähinnä olevan
postilaatikon kautta.
Kerran vieraaksi tuli pukeutumista ja aksenttia myöden aito brittiherrasmies. Hän
kuitenkin otti tiskiltä venäjänkielisen näyttelyesitteen. Aikansa kierreltyään hän totesi, että teillä on täällä sellaisia esineitä, joita
teillä ei oikeastaan voi olla.
Huomiota lapsiin ja turisteihin
Tässä museossa saa myös koskea, eli lapsikävijöille on omia aktiviteetteja. Museossa
voi tehdä agenttitestin, kokeilla sähköpostiviestien hakkerointia tai yrittää puristaa
kavereista totuus esiin saman tyyppisellä
valheenpaljastuslaitteella, jollainen on käytössä Israelin Mossadilla. Laite kuuluu olevan erityisesti polttariseurueiden suosiossa.
Vakoilumuseon kävijöistä noin puolet on
ulkomaalaisia ja näistä noin puolet venäläisiä. Ulkomaisiin kävijöihin onkin panostettu erityisesti. Näyttelyesite on käännetty
kymmenelle kielelle ja vieraskielisiä opastuksiakin on saatavissa.
Museolla on pieni myymälä ja samassa
kiinteistössä on monenlaisia kahviloita ja
ravintoloita, joten museokävijöiden huolto on hyvin turvattu. Erityisen kiitoksen ansaitsee museosta kertova opaskirja.
Vakoilumuseo, Satakunnankatu 18,
33100 TAMPERE, www.valoilumuseo.fi.
Teksti ja kuvat: Seppo Simola
Lähteitä:
Näyttelypäällikkö Pirkka Turjan haastattelu ja
opastuskierros, Vakoilumuseon näyttelykirja
Agent Tools (2013)
29
VAADIT
TÄYDELLISYYTTÄ.
NIIN MEKIN.
> www.valtra.fi
Valtra is a worldwide brand of AGCO.
30
YOUR
WORKING
MACHINE
Ammattisotilas 2/2015
Kirja-arvostelu
Ford Roger: Saksan salaiset aseet toisessa maailmansodassa (suom. Jere
Saarainen). Minerva 2015, 224 s.
odat ovat usein olleet teknisen kehityksen vetureina. Toisessa maailmansodassa tämä ilmiö on erityisen selvästi
havaittavissa.
Sodan loppuvaiheen panssarivaunut ja lentokoneet olivat aivan eri luokkaa kuin ne pelit, joilla sotaan lähdettiin. Käytännössä kaikki 1930-luvun
panssarivaunut olivat sodan lopulla mitättömiä painopistesuunnan taisteluissa.
Lentokonetekniikka kesti aikaa hieman
paremmin, tosin monien konetyyppien
alku- ja loppusodan versiot erosivat huimasti toisistaan.
Toinen maailmansota esitteli kokonaan
uusia asetekniikan innovaatioita kuten
ydinaseen, ohjuksen, tutkan, rakettimoottorin ja suihkuhävittäjän. Helikopterikin
oli jo kokeiluasteella. Saksa oli ennen
toista maailmansotaa teknologian huippumaa, ja nopea kehitys jatkui myös
sodan aikana. Raaka-ainepula ja tehtaiden raunioiksi pommittaminen häiritsivät tuotantoa, mutta eivät innovointia.
Kirjan kantavana teemana voisi olla ”lii-
S
Ammattisotilas 2/2015
an vähän liian myöhään”. Se oli monien
mullistavien saksalaisten asekeksintöjen
kohtalo.
Saksan asekehityksen onnettomuus ja
liittoutuneiden onni oli se, että valtakunnankansleri Adolf Hitler puuttui moniin
keksintöihin ja teki jatko- tai lopetuspäätökset tunnepohjalta. Kehityskelpoisia
projekteja lopetettiin ja vääriä tuettiin.
Esimerkkinä väärästä panostuksesta esitellään maineikas Pz VI:n eli Tiikeri.
Vaunu oli kallis ja kenttäoloissa epäkäytännöllinen verrattuna Pz V:een eli
Pantteriin.
Jotkut saksalaiset aseprojektit olivat
yksinkertaisesti järjettömiä, kuten maalla
kulkeva parin tuhannen tonnin painoinen
”taistelulaiva” eli P1000 Ratte (Rotta).
Se oli valtavan kokoinen panssarivaunu,
joka olisi ollut hidas ja lähes mahdoton
ohjata. Pääase olisi ollut taistelulaivan
280-millinen kaksoiskanuuna, jonka kranaatin paino oli puolisen tonnia. Vaunu
olisi pitänyt rakentaakin telakalla, koska
se ei olisi mahtunut mihinkään panssarivaunutehtaaseen. Hanke sentään kuopattiin piirustuspöydälle, mutta monet toisen
maailmansodan keksinnöt rintaman kummaltakin puolelta ovat nykyisen aseteknologian valtavirtaa.
Otsikon termiä ”salainen” ei pidä ottaa
aivan kirjaimellisesti. Toki monet aseet
olivat kehitysvaiheessaan salaisia ja jotkut sellaisiksi jäivätkin, mutta monet kirjan esittelemät keksinnöt olivat laajasti
rintamakäytössä sodan lopulla. Salaisilla
aseilla tarkoitetaan myös sellaisia, joiden
luomiseen tarvittiin ylivertaista tekniikan
hallintaa tai mielikuvituksellisia keksintöjä.
Tiukasti määritellen jopa Saksan koko
panssariase oli salainen, koska sitä piti
ennen sotaa kehittää salassa ensimmäisen maailmansodan rauhansopimuksen
rajoitusten takia. Saksa kuitenkin ulkoisti
näppärästi asekehitystä. Panssarivaunuja
kehitettiin ja testattiin Neuvostoliitossa
ja sukellusveneitä esimerkiksi Suomessa.
Kirja on varsin visuaalinen runsaine
piirros- ja valokuvineen sekä taulukoineen, mutta ei sisältö pelkästään selailemalla avaudu. Aseinnovaatiot on jaettu
teemakokonaisuuksiin. Lentokoneisiin ja
ohjuksiin kuluu lähes kaksi kolmasosaa
sivumäärästä. Maavoimakalustosta käsitellään lähinnä panssarivaunuja sekä tykistöä. Merivoimien osuus kuitataan lyhyesti sukellusveneillä.
Kokenutkin toisen maailmansodan tuntija löytää sivuilta uutta tietoa. Sinkoaseet
kirjaan on otettu, mutta rynnäkkökivääri
olisi myös sisältynyt kirjan aiherajaukseen, koska Saksassahan sekin sodan lopulla kehitettiin. Muutkin luotiaseet loistavat poissaolollaan.
Loppusivuilla on sekä sanasto että hakemisto, jotka ovatkin tietokirjassa välttämättömiä. Sanaston soisi olevan paljon
laajempi, eikä hakusanojen valintalogiikka aivan avaudu. Jonkin verran esitellään
myös voitto- ja tappiotilastoja.
Saksalaisten tiedemiesten etevyyttä
kuvaa hyvin se, että sodan loputtua heitä värvättiin liittoutuneiden ja erityisesti
amerikkalaisten palvelukseen. Jopa puoluetausta häivytettiin tarvittaessa henkilöhistoriasta. Neuvostoliittokin rekrytoi
runsaasti saksalaisia tiedemiehiä sodan
loputtua, mutta rekrytointimenetelmät eivät olleet aina erityisen hienovaraisia.
Seppo Simola
31
ju
hl
e
at
os
SOTAHISTORIAMME MERKKITEOS
Y L I PÄ Ä L L I KÖN
PÄ I VÄ K Ä S K Y T
NUMEROITUNA JA
RAJATTUNA 1944 KPL PAINOKSENA
SOITA HETI JA VARAA OMA KAPPALEESI
JO TÄNÄÄN - yLI PuOLET JO MyyTy.
0400-300216, myös tekstiviestit
Kirjaedustus Moilanen & Härkönen
Kustantajan valtuuttama kirjatoimisto
kirjaedustus.mh@pp.inet.fi
YRJÖ PIRILÄ OY
87x126mm_Ammattisotilas_kevat2015.indd 1
19.3.2015 12:33:16
Suomen
Suomen Puolustusvoimatkin luottaa
OFA-liukuesteketjuihin
OFA-liukuesteketjuihin
OFA Oy
Oy Ab
OFA
Ab
Hirvikoskentie128,
128, 32200
32200 LOIMAA
LOIMAA
Hirvikoskentie
Puh.
927 501
501
Puh.0207
0207927
927 500,
500, Fax
Fax 0207 927
Email:
info@ofa.fi
www.ofachain.net
Email:
info@ofa.fi
www.ofa.fi
INSINÖÖRITOIMISTO
J. MARKKANEN OY
LVI-suunnittelua
Sähkösuunnittelua
RAU-suunnittelua
RAKLI - SKOL - ATL -laatujärjestelmä
Kumpusaarentie 4
Puh. (017) 264 5755
70620 KUOPIO
Fax (017) 264 5777
E-mail: etunimi.sukunimi@jmoy.net
www.jmoy.net
SÄKYLÄN KUNTA
Rantatie 268, 27800 Säkylä
Puh. 02-832 81
www.sakyla.fi
32
SUOMEN KALUSTETEKNIIKKA OY
Puhdas
maailma
TEOLLISUUSTUONTI
OY
Luotettavaa
ja
on enemmän
kuintuontia
mielikuvitusta
tukkukauppaa vuodesta 1976
Puolustusvoimien varustetoimittaja
jo useamman vuoden ajan!
• erilaiset käsineet
• jalkineet
• taistelijan varusteet
Sahaajankatu 36, 00880 Helsinki
Puh. (09) 7554 660 / 7554 661, fax (09) 7553 310
tetu@teollisuustuonti.fi
www.teollisuustuonti.fi
LASTAUS JA SEULONTA VELJEKSET REKILÄ
Oy Christeyns-Nordic
Ab, Ruissalontie 11 B 20200 TURKU, tilaukset puh. 0207 983 300
KIVIAINESMYYNTI
info.nordic@christeyns.com
www.christeyns.com
- KONEURAKOINTI
Hautalantie 22, 68230 Lohtaja,
puh. (06) 877 570, 0400 165 191
Ammattisotilas 2/2015
MAANRAKENNUSLIIKE
Lukuvinkkejä
Anssi Juutilainen
– Juha Koivulahti:
M a r s a l k k a
Mannerheimin
Mercedes 770
ätä loistoautoa
valmistettiin eri
versioina vain 88
kappaletta. Yhden
näistä – panssaroidun Offener Tourenwagenin – valtakunnankansleri Hitler lahjoitti marsalkka
Mannerheimille joulukuussa 1941. Kirjan
alkuosassa kerrotaan erittäin runsaan kuvituksen kera Mercedes 770:n kiintoisa malli- ja valmistushistoria. Loppuosa keskittyy Mannerheimin saamaan lahja-autoon
ja sen vaiheisiin sotivassa Suomessa sekä
autoyksilön myöhempään historiaan, joka
ei valitettavasti ollut kunniakas. Sotien jälkeen auto päätyi Ruotsin kautta USA:han,
jossa se rappeutui, mutta päätyi lopulta historiaa ymmärtävälle omistajalle. Nyt se on
täydellisesti entistettynä voittanut USA:ssa
merkittävän klassikkoautonäyttelyn.
SS
Ville
Vänskä:
Merisota – historia, teoria ja
nykypäivä
älle kirjalle oli
ilmeinen tarve, koska edellinen
kotimainen merisodan kokonaisesitys
on 90 vuoden takaa.
Siinä ajassa maailma on ehtinyt muuttua paljon, mutta yksi asia on ennallaan.
Suomen elinehto myös kriisiaikana on se,
että meritiet pysyvät auki. Siksi merivoimiemme tehtävät painottuvat nykyisin tähän tavoitteeseen. Kirja esittelee merisodan kehityksen historian kautta, mutta
nykypäivä ja Suomen tämänhetkinen merisotaoppi käsitellään yleistajuisesti niin, että
myös muiden puolustushaarojen henkilöstö omaksuu perusteet. Omat reunaehtonsa Suomen meristrategialle antavat jäätalvet, rikkonainen rannikko ja matalat vedet.
Hyvin valittu ja runsas kuvitus rytmittää
kirjan selkeää sanallista ilmaisua.
SS
Lasse Erola: Olavi
Virta ja hänen
maailmansa
skelmälegenda Olavi Virta on
yksi niistä sota-ajan
viihteen ja tanssilavakulttuurin kukoistuksen kiintotähdistä, joiden syntymästä tulee tänä vuonna
kuluneeksi sata vuotta. Tangokuninkaan
mukana tehdään laaja kierros niin rintamalla, viihdemaailmassa kuin sodasta toipuvassa Euroopassa ja USA:ssakin.
Talvisotansa alikersantti Virta kävi viestikomppaniassa ja onnistui palaamaan
reissulta, jonne moni viihdetähti jäi.
Jatkosodassa nousevan iskelmätähden kykyjä tarvittiin sotahommien lisäksi myös
viihdytyskiertueilla ja rintamaradiossa.
Ainutlaatuisen viihdeuran loppu ei ollut
kaunis, koska juorulehdet osasivat murskata sivuraiteelle joutuneita ihmisiä ennenkin. Kirjailijan otteesta paistaa syvällinen asiantuntemus ja into aiheeseen.
SS
Pekka Tuomikoski
(toim.):
Suomi
1945 – rauha, pelko, toivo
uomessa
oli
yhtäkkiä lukematon määrä nuoria aikuisia, joilla
ei ollut kokemusta
normaalista siviilielämästä aikuisuutensa ajalta. Rintamalle
oli jäänyt ehkä montakin nuoruusvuotta ja
monelta myös terveys ja työkyky. Samalla
koko maa ponnisti pohjalta ja oli uuden
alun edessä. Aseet olivat meillä vaienneet Lappia lukuun ottamatta, mutta maailmansota riehui vielä muualla. Kirja on päivä päivältä etenevä kurkistusikkuna vaikeaan aikaan. Sivumäärä ei salli syvällistä käsittelyä, mutta hyvää ajankuvaa kirja luo sekä
kotimaasta että maailmalta, niin politiikasta, sodasta kuin kulttuuristakin. Ajankohdan
mainokset kuvaavat mainiosti arkielämää.
Mukaan on otettu myös keskeinen aikakauden symboli – rintamamiestalo.
SS
Matti
Putkinen
– Mikko Porvali
(toim.): Vanki –
vakooja – sissi
ämä on monivaiheinen ja lähes uskomaton selviytymistarina.
Inkerinsuomalainen
Matti Putkinen kärsi ankeasta lapsuudesta Stalinin ajan Neuvostoliitossa, selvisi hengissä ”kansanvihollisten” pakkotyöleiriltä ja lopulta puna-armeijastakin. Punaarmeijassa hänestä koulutettiin desantti ja
lähetettiin Suomeen lokakuussa 1942. Hän
oli päättänyt antautua suomalaisille, mutta oli vähällä tulla ammutuksi. Asioiden selvittyä hänet pestattiin suomalaiseen vakoilukouluun opettamaan. Putkisesta tuli lopulta
kaukopartiomies ja hänen oli paettava sodan
jälkeen henkensä edestä Ruotsiin. Putkisen
perikunta antoi mielenkiintoisen tausta-aineiston kirjailija Mikko Porvalille, joka muokkasi materiaalista huikean selviytymistarinan.
SS
Juri
Nummelin
– Taneli Kulo:
Sodan värit
n hämmentävää
havaita, miten
värillinen sotakuva herää henkiin ja
tuo sotien todellisuuden
nykyaikaan.
Kirjan noin sata kuvaa on valittu mustavalkoisista SA-kuvista. Niistä käsiteltiin pois naarmut sekä ajan patina ja lisättiin digitaalisesti värit. Väritys vaati runsaasti tutkimusta ja pikkutarkkaa käsityötä.
Kuvia taustoittavat mielenkiintoiset ja erittäin informatiiviset tekstit, joiden avulla vähemmänkin sotahistoriaa tunteva lukija pääsee mukaan värilliselle sotaretkelle. Kuvien ajallinen painotus on jatkosodan
hyökkäysvaihe kesästä 1941 vuoden loppuun, mutta mukana on kuvia jatkosodan
loppuvaiheestakin. Kirjasta näkyy sodan
koko tunneskaala ilosta rintaman karuun arkeen. Rujojakaan aiheita ei ole kartettu.
SS
T
S
Ammattisotilas 2/2015
T
T
I
O
33
LOTTANEN
Keväältä vaikuttaa
T
alvesta pääsimme helposti eroon, eihän se täällä kovin
kummoinen ollutkaan. Parina päivänä pakkasta, muutama lumisade ja siinä se oli. Kerran ehdin lapioida autotallien edustan, ei ollut tavanomaista kilpajuoksua lumiaurojen kanssa. Jääkausi vaivasi jonkin aikaa lenkkeilyä ja piti etsiä
uusia polkuja kuljettavaksi. Mutta kaatumatta selvisimme tästä
talvesta eikä hankeenkaan juututtu.
K
evät sitten tupsahti jo helmikuun lopussa ja maaliskuun
puolessa välissä lämpömittari näytti viittätoista astetta. Sehän tiesi puutarhahommia, kanervat lensivät kaaressa parvekelaatikoista ja narsissit saapuivat tilalle. Rapsuttaisin pihan kukkapenkkejäkin, mutta ovat mokomat sen verran
jäässä, ettei kuokka niihin pure. Lakaisukone on käynyt imuroimassa hiekotussepelin kitaansa. Senaattikiinteistöt tai Kruunuasunnot tai kuka näitä piha-alueita hallinnoikin, on tässä kevään korvilla kaadattanut talojen lähellä olevia puita. Täällä
rannikolla männyt ovat jokainen eri suuntaan vinossa. Ainoa
yhteinen piirre on merelle selkänsä kääntänyt latvus. Metsurit
olivat todella tehokkaita, rungot ja oksat korjattiin heti pihoilta
pois. Kannotkin käytiin kaivamassa ylös. Lopuksi maa tasoitettiin ja tuotiin multaa päälle. Nyt olohuoneemme ikkunan takana
on kutsuva yhden rhododendronin kokoinen aukko. Kunhan ne
myyntiin tulevat niin minä istutan ihan oman rodoni. Ensi talvena se tulee antamaan ruokinnalleni lisäsuojan.
A
ikani kuluksi ruokin lintuja takapihalla. Herra H on
pystyttänyt minulle hienon härvelin, johon voin ripustaa siemenautomaatin, pähkinätarjoilun ja rasvapötkön. Ruokintaa suojaa kaksi timanttista tuijaa. Talveksi nostamme pari lauta-aidan pätkää lumiesteeksi. Lepotuolistani
voin seurata ravintolani toimintaa. Poikani, innokas lintumies,
neuvoi pitämään listaa linnuista. Sepä antoi uutta ulottuvuutta
koko asialle. Aloitin kirjaamisen heti ensimmäisenä päivänä ja
nyt olen päässyt kuuteentoista lajiin. Juju on siinä, että linnun
pitää tulla ruokinnan houkuttamana paikalle. Näin voin laskea
varpushaukan lajikseni, se kävi yrittämässä ruokinnalla olevan
tiaisen nappaamista. Tiaisia on viittä lajia, kaipaan vain töyhtötiaista, niitä kyllä näkee ja kuulee täällä varuskunnassa. On
se niin sievä pitkäpyrstöinen höyhenpallero, minikokoinen vaaleanpunertava hattara.
34
E
räänä päivänä näin silmännurkastani mustan lehahduksen. Ja katsopa vain, komea palokärki oli saapunut aterialle. Oli se vallan komea näky, kanan kokoinen musta
lintu, räiskyvän punainen päälaki, tarrautuneena kaikessa rauhassa rasvapötköön. Aikansa se siinä nakutteli ja sitten häipyi
takaisin metsään. Muutaman kerran se vielä pistäytyi, olin hyvin ylpeä. Käpytikkapariskunta on vakiovieras, valkoselkätikkaa odottelen yhä. Tiedän sellaisen olevan Telalahden rantalepikossa parinsadan metrin päässä. Harmaapäätikkakaan ei ole
tänä vuonna näyttäytynyt. Tavallisina talvina puukiipijä käy
näytillä, tiklit ovat vakiovieraita ja punatulkuista on ylitarjontaa. Ei tänä vuonna. Keltasirkut ja urpiaisen loistavat poissaolollaan. Mutta on todellisia ilonaiheitakin. Järripeippo viihtyi syksyllä kovin pitkään, se on kirkasvärisenä todellinen ilo
silmälle. Joulun pyhinä punarinta oli monena päivänä samoin
kuin kulorastaskin. Niillä olisi jo päässyt harvinaisuuksien listalle, jos olisin havaintoni Tiiran sivuille ilmoittanut.
K
evään tulo vähän hidastui, tänä aamuna nilkkoja paleli
hakiessani lehteä postilaatikolta. Huomiseksi luvataan
lumisadetta tähänkin maan kolkkaan. Onneksi Voortissa on vielä talvirenkaat. Taidan nostaa lumilapion varastosta takaisin oven pieleen, eipä sitä mummo umpihangessa voi
kahlata lintuja ruokkimaan. Sinitiainen näyttää tekevän vuokrasopimusta lähimpään pönttöön. Eikö se ikinä opi. Kun tiaisen
pesä on munia vailla valmis, niin kirjosieppo saapuu etelästä
ja heittää kaikki muut ulos pöntöistä. Se tarvitsee haaremilleen
tilaa.
Jossain vaiheessa kuitenkin suljen ravintolani ja korjaan tarpeet
pois. Härveliin ripustan muutaman kukka-amppelin iloa antamaan. Ja tietenkin istutan sen rodon, pinkin. Kevättä itskullekin säädylle!
Ammattisotilas 2/2015
Ammattisotilas 2/2015
35
Toimisto tiedottaa
OIKEUDELLISET PALVELUT
Aliupseeriliiton jäsenet saavat Asianajotoimisto Lindell
Oy:ltä palvelusasioihin liittyvän oikeudellisen neuvonta- ja
avustamispalvelun ilmaiseksi. Lindellin juristit ovat erikoistuneet puolustusvoimien erityispiirteisiin ja näin saat heiltä tarvittaessa parhaan avun.
Mikäli palvelustehtävissäsi tai muutoin tulee sellainen tilanne, että tarvitset oikeudellista neuvontaa muussa kuin palvelussuhteen ehtoihin liittyvässä asiassa, voit soittaa suoraan
Lindellin sopimusjuristeille.
Ota yhteyttä juristiin aina silloin kun sinua epäillään palvelusrikoksesta tai -rikkomuksesta. Olet esimerkiksi ajanut kolarin puolustusvoimien hallussa olevalla ajoneuvolla, hallussasi
olevaa puolustusvoimien materiaalia on hävinnyt tai olet muutoin syylliseksi epäiltynä jostain asiasta. Tämän kaltaisissa asioissa sopimusjuristimme kertovat sinulle oikeutesi sekä toimintatavat miten menetellä.
Sopimusjuristit palvelevat kaikissa niissä tilanteissa, jolloin
liiton ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus on voimassa.
VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS
Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on voimassa
Pohjoismaissa. Vakuutus on voimassa Euroopan ulkopuolella,
mikäli ne seikat, joihin vakuutustapahtuma perustuu, ovat syntyneet sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain tarkoittamassa toiminnassa taikka suomalaisessa sota-aluksessa.
Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on vakuutusyhtiö Pohjolassa.
VAPAA-AJAN VAKUUTUKSET
Aliupseeriliiton jäsenmaksuun sisältyvät vapaa-ajan vakuutukset ovat vakuutusyhtiö Ifissä. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus
on voimassa kaikkialla maailmassa ja sillä on vakuutettu kaikki alle 68-vuotiaat liiton jäsenet, joiden kotipaikka on Suomessa.
Matkustajavakuutuksen piiriin kuuluvat liiton alle 68-vuotiaat jäsenet, jotka asuvat vakituisesti Suomessa. Lisäksi vakuutettuja ovat vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotiaat
perheenjäsenet. Jäsenetuihin kuuluvat myös matkatavara-, matkavastuu- ja matkaoikeusturvavakuutus.
Lisätietoa www.aliupseeriliitto.fi/jasenedut.
JHL:N KOULUTUS
Aliupseeriliiton jäsenten käytössä on JHL:n laaja koulutustarjonta. Lisätietoa JHL:n koulutustarjonnasta osoitteessa www.
jhl.fi. Lisätietoa sopivista JHL:n koulutustilaisuuksista voi kysyä liiton toimistosta Lassi Majamaalta tai Mika Oraselta.
POLTTOAINE-ETU TEBOILILTA
Jäsenet saavat jäsenkorttia näyttämällä Teboilin asemilta alennusta bensiinistä ja dieselistä 2,1 senttiä/litra sekä 10 %
voiteluaineista. Lisäksi jäsenkorttia näyttämällä saa 5 %:n alennuksen autokemikaaleista, pesuista ja nestekaasutäytöistä.
Polttoainealennuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia.
Lisätietoja kampanjasta saa Teboilin asiakaspalvelukeskuksesta, puh. 020 470 0900 tai sähköpostilla asiakaspalvelu@teboil.fi. LOMAKOHDE-EDUT
Aliupseeriliiton jäsenet saavat JHL:n Livohkan lomakeskuksen majoituspalveluista 50 %:n jäsenalennuksen. Lisätietoja
asiasta liiton kotisivulla.
Varaukset suoraan Livohkan myyntipalvelusta. Näytä kirjautumisen yhteydessä jäsenkorttisi.
VIERUMÄEN MÖKKI
Aliupseeriliiton jäsenillä on käytössään liiton lomaosake
Vierumäellä. Kuuden hengen paritalohuoneiston varaukset tehdään liiton verkkosivuilla Jäsenedut-sivuilla.
Jäsenhinnat ovat hyvin edullisia. Jäsenrekisteriin merkityt liiton ja yhdistysten toimi- ja luottamushenkilöt saavat sesonkiaikojen ulkopuoliset vuorot erityiseen luottamushenkilöhintaan.
VAPAAEHTOINEN RYHMÄHENKIJA TAPATURMAVAKUUTUS
Liiton jäsenet saavat alennusta Vakuutusyhtiö Ifin ryhmähenki- ja tapaturmavakuutuksesta. Kyseessä on ryhmäetuvakuutus
Ryhmäsampo Primus, jonka jokainen jäsen voi solmia itse.
Vakuutuksen voivat ottaa Aliupseeriliiton jäsenet ja vakuutukseen voi liittää jäsenten avio-/avopuolisot sekä lapset. Vakuutus
on voimassa niin kauan kun henkilö on aliupseeriliiton jäsen.
36
Ammattisotilas 2/2015
Toimisto tiedottaa
KYMEN CHARTERLINELTÄ
VIISUMIETUJA
Aliupseeriliiton jäsenet saavat jäsenetuna alennusta Kymen
Charterlinen viisumipalveluista sekä Venäjälle suuntautuvista junamatkoista ja Pietarin retkistä. Lisätietoa liiton verkkosivuilta.
TARKASTA JÄSENMAKSU
TILINAUHASTASI
Jos olet ollut sopimussotilas tai aliupseerin määräaiakaisessa virassa ja sinut nimitetään vakituiseen aliupseerin virkaan, tarkista tilinauhastasi, että jäsenmaksun perintä jatkuu normaalisti. On
mahdollista, että Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus katkaisee jäsenmaksun perinnän virkasuhteen muuttuessa. Jos
jäsenmaksua ei ole peritty, ota yhteyttä liiton toimistoon.
Itsemaksavien jäsenten on itse hoidettava jäsenmaksujen maksaminen. Väärin perustein maksetut jäsenmaksut laitetaan perintään.
TYÖTTÖMYYSKASSA
JATTK-työttömyyskassa
Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki
Kassan toimisto neuvoo jäseniä työttömyysturvaan ja vuorotteluvapaakorvaukseen liittyvissä asioissa ma-to klo 09.0011.30 numerossa (09) 720 6820. Sähköpostia voi lähettää osoitteella asiakaspalvelu@jattk.fi.
Etuuden saajien on mahdollista käyttää sähköistä asiointipalvelua
omilla pankkitunnuksilla (Nordea, Osuuspankki, Sampo Pankki).
Lisätietoja saat myös JATTK:n kotsivuilta www.jattk.fi sekä
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöjen kotisivuilta www.tyj.fi
TOIMISTON YHTEYSTIEDOT
Aliupseeriliitto ry
Ratamestarinkatu 11, 7.krs
00520 Helsinki
www.aliupseeriliitto.fi
etunimi.sukunimi@aliupseeriliitto.fi tai
palaute@aliupseeriliitto.fi
Puhelinnumerot:
Puheenjohtaja Mika Oranen 044 977 7282
Pääluottamusmies Lassi Majamaa 0299 500 785
Pääluottamusmies Jyrki Surkka 0299 500 786
Pääsihteeri Asta Ruuskanen 050 447 1102
Toimistosihteeri Jaana Pakarinen 050 336 4550
Ammattisotilas 2/2015
ILMOITUKSET PERHE- JA MUISTA
VAPAISTA
Muistathan ilmoittaa liittoon jäädessäsi työttömäksi, äitiys-,
isyys- tai vanhempainlomalle, vuorottelu- tai opintovapaalle
taikka muulle palkattomalle vapaalle.
Lepäävän jäsenen jäsenmaksu on vuonna 2015 9 euroa kuukaudessa. Ilmoituksen voit tehdä Jaana Pakariselle numeroon
050 3364 550 tai osoitteella jaana.pakarinen@aliupseeriliitto.fi.
Ilmoituksen voi tehdä myös liiton verkkosivuilla olevalla jäsentietojen muutosilmoituslomakkeella.
YHTEYSTIETOJEN MUUTOKSET
Tee osoitteenmuutos liiton toimistoon aina kun muutat. Mikäli
osoitetietosi eivät ole ajan tasalla, lehti, jäsenkalenteri ja muu tärkeä posti ei tavoita sinua. Osoitteenmuutoksen voit tehdä verkossa jäsentietojen muutosilmoituslomakkeella.
Ilmoita myös jos työpaikassasi, tehtävänimikkeessäsi tai palvelusarvossasi tapahtuu muutoksia.
Suosittelemme, että pidät jäsenrekisterissä ensisijaisesti henkilökohtaisia sähköposti- ja matkapuhelinnumeroita.
OLETKO JÄÄMÄSSÄ ELÄKKEEELLE?
Jos olet jäämässä eläkkeelle ja haluat jäädä Aliupseeriliiton
jäseneksi säilyttäen nykyiset jäsenetusi, liity Aliupseeriliiton
EVP-yhdistykseen täyttämällä liiton verkkosivuilla oleva jäsentietojen muutosilmoituslomake.
Selvitä halutessasi nykyisestä yhdistyksestäsi, miten voit jatkaa toiminnassa mukana eläkkeelle jäämisen jälkeen.
Puolustushaarojen pääluottamusmiehet:
Maavoimien pääluottamusmies
Riku Rissanen 0299 410 732
Ilmavoimien pääluottamusmies
Tomi Malkamäki 0299 291 350
Merivoimien pääluottamusmies
Marit Lammes 0299 304 433
Asianajotoimisto Lindell Oy
Toimisto (02) 2511 004
Asianajaja Vesa Mattila 0400 706 615
VT, asianajaja Olli-Pekka Lindell 0400 826 078
VT, asianajaja Pentti Laiho 040 581 4112
37
Varaukset liiton mökille
V
araukset Vierumäen mökille tehdään liiton verkkosivuilla olevalla lomakkeella osoitteessa www.aliupseeriliitto.fi/voyri.
Sesonkijaksoilla mökkiä voi varata viikon jaksoissa. Kesä- ja syyskauden sesonkiaikoja ovat 15.6. - 10.8,
12.-26.10. sekä 21.12. - 4.1. Viikon jaksot alkavat aina
maanantaina, kolmen ja neljän päivän jaksot maanantaina tai perjantaina.
Vuokra sekä majoittujamäärän mukainen liinavaatemaksu laskutetaan ennakkoon. Varauksen yhteydessä varaajalta peritään 75 euron suuruinen varausmaksu.
Varausmaksua ei palauteta.
Lisätietoja mökin vuokrauksesta osoitteessa www.
aliupseerilitto.fi/jasenedut.
Hinnat 2015
Sesonkiviikko
Sesongin ulkopuolinen viikko
Kolmen tai neljän päivän vuorot
Liinavaatemaksu
400,300,200,8,-/henkilö
Muistathan, että liiton ja yhdistysten luottamushenkilöt
voivat vuokrata sesongin ulkopuolisia jaksoja erityiseen
luottamushenkilöhintaan.
Aliupseeriliitto ry onnittelee merkkipäivän viettäjiä
80 vuotta
21.4.2015 Munther Leila, Hauho
10.6.2015 Koivisto Sisko, Kauhava
75 vuotta
17.5.2015 Karjalainen Alma, Koskue
21.5.2015 Linna Pentti, Vuorela
28.5.2015 Kempas Erkki, Kuopio
70 vuotta
29.4.2015 Pärssinen Vuokko, Kajaani
4.6.2015 Oksanen Marja-Leena, Upinniemi
38
60 vuotta
28.4.2015 Manninen Risto, Ruuhimäki
11.5.2015 Antila Rauno, Jaala
5.6.2015 Rauhala Jari, Keuruu
9.6.2015 Taskinen Tuomo, Rovaniemi
50 vuotta
19.4.2015 Koskinen Esko, Turku
23.4.2015 Hämäläinen Kari, Upinniemi
29.4.2015 Nousiainen Jukka, Preitilä
30.4.2015 Outinen Martti, Helsinki
16.5.2015 Pennanen Mika, Parola
21.5.2015 Laine Esa, Tampere
5.6.2015 Kaihua Jouko, Raudanjoki
Ammattisotilas 2/2015
Jäsentuotteiden myynti
A
liupseeriliiton jäsenet voivat tilata jäsentuotteita liiton verkkosivujen kautta. Tällä hetkellä myynnissä on kahvimuki, kalvosinnapit ja
solmioneula, t-paita,, muistitikku, solmio ja viinipullon
avaaja.
Käy tutustumassa valikoimaan osoitteessa www.aliupseeriliitto.fi/jasenedut. Tilauksen voit tehdä sivuilla
olevalla tilauslomakkeella tai ottamalla yhteyttä liiton
toimistoon Jaana Pakariseen.
Aliupseeri-t-paitoja on kokoja S-XXXL. Paidan hinta
on 5,50 euroa/kappale.
Leijona-logolla varustetun arabia-kahvimukin hinta
on 22 euroa.
Aliupseeriliiton logolla varustetut kalvosinnapit ja
solmioneula lahjarasiassa, hinta yhteensä 25 euroa.
Muistitikku (4 GB), hinta 6,50 euroa.
Ammattisotilas 2/2015
39