Puolustusvoimat.fi Wcm 4d79ce804001826bb7fcf7815865e67e

PORILAINEN
Lokakuu 3
www.puolustusvoimat.fi/porpr
1
2015
6 4063
00
00
6 4063
015104
00
6 4063
015111
2
009608
2015
PORILAINEN
Toimitus 27801 SÄKYLÄ
viestinta.porpr@mil.fi
JULKAISIJA
Porin prikaati ja
Porin prikaatin kilta ry.
PORILAINEN
Lokakuu 3
JOHTOKUNTA
Puheenjohtaja
eversti Arto-Pekka Nurminen
Varapuheenjohtaja
varatuomari Timo Mäki
Jäsenet:
everstiluutnantti Tommi Haapala
pankinjohtaja Eino Järvinen
PÄÄTOIMITTAJA
everstiluutnantti Tommi Haapala
puh. 0299800 (vaihde)
TOIMITUSSIHTEERI
FM Markus Malila
puh. 0299 441 302
markus.malila@mil.fi
Räjähdekeskus esittäytyy s 28
SISÄLTÖ
Pääkirjoitus.................................................................................4
Kertausharjoituksessa vastuuta reserviläisille..................................6
Kasi-simulaatorijärjestelmä...........................................................9
Rynnäkkökiväärin virittäminen Kasi-järjestelmää varten................10
Lääkärikin pääsi metsään...........................................................10
Kolumni....................................................................................11
Pieni hetki lepoa........................................................................12
Kerran vielä pojat!......................................................................13
Ei mikään makkaranpaistoreissu.................................................14
Suojelun erikoisosasto valmiusjoukkokoulutukseen.......................15
Räjähdekoirien hajuaisti hengenpelastajana..................................16
Porin valapäivä onnistui yli odotusten..........................................19
Vanha Porilainen........................................................................20
Niinisalossa juteltiin sotilassäästä................................................23
Liikunnanohjausperinne jatkuu Niinisalossa..................................25
Prikaatien yhdistyminen toi rakentajat Niinisaloon........................26
Räjähdekeskus tuottaa ja testaa..................................................28
Kasarmien kunnostusprojekti käyntiin . .......................................32
Viherhiukkaset...........................................................................35
Killan sivut................................................................................38
Porin prikaatin historia julkaistaan helmikuussa...........................41
Kansi: Valmiusjoukon varusmiehet saivat kultaisen barettimerkkinsä lokakuussa Säkylässä. Kuva: Markus Malila.
3
TOIMITTAJAT
Merja Hämäläinen
puh. 0299 443 303
AVUSTAJAT
Esa-Pekka Avela
puh. 010 665 8337
Kari Nummila
puh. 050 536 4820
Asko Tanhuanpää
puh. 040 510 1518
Samuli Vahteristo
puh. 050 561 1455
Seija Heiska
puh. 0500 110 144
TAITTO
Simo Nummi
puh. 040 532 5815
simo.nummi@
mainosnummi.inet.fi
OSOITTEENMUUTOKSET
auli.pakula@mil.fi
puh. 0299 441 319
TALOUDENHOITAJA
Eino Järvinen
porilainentalous@dnainternet.net
puh. 040 765 0240
PANKKI
FI04 4456 0010 0941 50
FI90 1131 3006 1029 52
KIRJAPAINO
Eura Print Oy
Arvoisat porilaislehden lukijat
U
udistuneen Porin prikaatin ensimmäinen toimintavuosi on
hyvää vauhtia kääntymässä lopuilleen. Vuosi on ollut työntäyteinen
kaikilla tasoilla. Itse organisaatioon ja
tehtävien sisältöön liittyneiden muutosten lisäksi myös työn määrä on ollut huomattava. Olihan uudistuksen
yhtenä tavoitteena toiminnan tason
palauttaminen erityisesti varusmiesten
maastovuorokausien osalta kuin myös
reservin kertausharjoitusten lisääminen kuluvan vuosikymmenen alun tasolle. Ottaen huomioon prikaatimme
kohdalle tulleet suuret muutokset, kenties suurimmat maavoimissa, on tyydytyksellä todettava, että muutoksen
toteuttamisessa tehtävineen on onnistuttu hyvin. Tämän totesi myös maavoimien komentajan johdolla toteutettu Porin prikaatin toiminnan tarkastus
lokakuussa.
Omasta puolestani haluan nostaa esille
erityisesti kaksi tapahtumaa menneeltä
syksyltä; elo-syyskuun taitteessa toteutetun Jääkäripataljoonan kertausharjoituksen sekä syyskuussa pidetyn Tyyneharjoituksen.
Kertausharjoituksen osalta keskeisimmät havainnot liittyvät reserviläisten
toimintavalmiuteen sekä toisaalta
Porin prikaatin henkilöstön kykyyn
suoriutua suuren mittaluokan harjoituksesta. Reserviläisten osalta päällimmäiseksi tunteeksi jäi, että kertausharjoitusten määrän palauttamista on
odotettu. Yleisilme harjoitusjoukoilla
oli alusta loppuun innostunut. Samoin
varusmiesaikana hankittu osaaminen
kyettiin palauttamaan lyhyessä ajassa hyvälle tasolle. Tässä suhteessa
harjoitus jälleen kerran todisti, että
asevelvollisuusjärjestelmä tuottaa ammattitaitoisia joukkoja. Toimivuus kuitenkin edellyttää sitä, että jatkossakin
kertausharjoitusten määrän tulee säilyä
riittävällä tasolla toimintavalmiuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Pelkkä
laadukkaasti toteutettu varusmieskoulutus ei yksin riitä.
Porin prikaatin henkilöstö suoriutui
hienosti harjoituksen suunnittelusta ja
toteutuksesta. Ennen harjoitusta kuului joitakin huolestuneita äänenpainoja
siitä, miten erityisesti nuoremman henkilöstön osaaminen riittää reserviläis-
4
ten kouluttajina. Reserviläisiltä kerätyn
palautteen perusteella huoli oli täysin
turha. Saadun palautteen mukaan niin
kouluttajien ammattitaidon, asenteen
kuin tehtävistä suoriutumisen katsottiin poikkeuksetta olevan korkealla
tasolla. Erikseen on mainittava myös
prikaatin huoltolaitosten erinomainen
panos harjoituksen toteuttamisessa.
Harjoitusjoukot kyettiin perustamaan
ja varustamaan sekä harjoituksen päättyessä purkamaan erittäin lyhyessä
ajassa. Hienoa työtä!
Syyskuussa toteutettu Tyyne-harjoitus
oli puolestaan todellinen vapaaehtoisen maanpuolustuksen voimannäyttö.
Harjoituksen suunnitteli, valmisteli ja
toteutti Maanpuolustuskoulutus ry vapaaehtoisena harjoituksena. Koulutustapahtuman oli tilannut Porin prikaati
kohdistettavaksi paikallispataljoonien
tarvitsemaan koulutukseen. Harjoitukseen osallistui noin 2000 reserviläistä!
Harjoituksen kaikki opetustapahtumat
olivat reserviläisten johtamia. Kerätyn
palautteen perusteella harjoituksen
antiin oltiin tyytyväisiä ja erityisesti reserviläisten kouluttajataidot arvioitiin
hyviksi. Itse näen tässä kaksi merkittävää johtopäätöstä. Ensimmäinen on se,
että hyvin suunniteltuna vapaaehtoisen
maanpuolustuskoulutuksen kautta on
saatavissa merkittävää valmiutta kehittävää osaamista, sekä laadullisesti että
määrällisesti, sodan ajan tehtäviin sijoitetuille reserviläisille. Toinen johtopäätös koskee maanpuolustustahtoa Porin
prikaatin vastuualueella. Maanpuolustus koetaan tärkeäksi ja sen eteen ollaan valmiita tekemään myös töitä,
niin kertausharjoituksiin osallistumalla
kuin vapaaehtoisen kouluttautumisenkin kautta. Hyvä niin.
Toivotan lukijoille oikein hyvää
loppusyksyä!
Tommi Haapala
Hyvinvointia
osuustoiminnalla
Energiaa joka talouteen
Luotettavasti
läheltä
nti
ynmyy
lj
Polttoö
8 6119
(02) 83
Sähkönmyynti
(02) 838 6262
Hinnat löydät
nettisivuiltamme
www.kssoy.fi
s-kanava.fi/satakunta
facebook.com/SatakunnanOsuuskauppa
twitter.com/SatakunnanOk
Sinisellä
siivellä
Säkylässä luonto menee
edelle. Koko yhteisö on esi­
merkiksi sitoutunut alueella
viihtyvien harvinaisuuksien,
ruususiipisirkan ja harju­
sinisiiven, suojelemiseen. Mikä on sinun syysi viihtyä?
www.sakyla.fi
5
Maavoimien vuoden suurin kertausharjoitus Niinisalossa
Vastuuta reserviläisille
Teksti ja kuvat: Juho Kuorikoski, Tomi Auremaa
M
aavoimien taisteluosaston
kertausharjoitus järjestettiin
25.8.–4.9.2015 Etelä- ja Länsi-Suomessa. Harjoitusjoukkoihin kuului Kaartin jääkärirykmentin
perustama kaupunkijääkäripataljoona,
Porin prikaatin perustama vahvennettu
jääkäripataljoona, esikunta- ja viestipataljoona (-) sekä muutamia muita reserviläisyksiköitä.
Kertausharjoituksen tavoitteena oli kehittää erityisesti Maavoimien operatiivisten joukkojen suorituskykyä. Osana
Puolustusvoimien toiminnan tason palauttamista järjestetty harjoitus mahdollisti reserviläisten harjoittelemisen
laajempina
joukkokokonaisuuksina.
Harjoitus oli kolmivaiheinen koostuen
perustamis- ja koulutusvaiheesta, taisteluvaiheesta sekä purku- ja kotiuttamisvaiheesta. Taisteluvaihe Niinisalon
6
Pohjankankaalla kokosi kaksipuoleiseen simulaattoriavusteiseen kohtaamistaisteluun yhteensä noin 2300 reserviläistä.
Kertausharjoitus toteutettiin pääkaupunkiseudulla, Hälvälässä, Säkylässä
ja Niinisalossa. Harjoituksen johtajana
toimi Kaartin jääkärirykmentin komentaja, prikaatikenraali Pekka Toveri.
Perustamisosuuden jälkeen kertausharjoituksessa päästiin tositoimiin.
Taistelutoimintaa
Harjoituksen ensimmäisenä taistelupäivänä Porin prikaatin joukot puolustivat
aktiivisesti tehden puolustus- ja hyökkäysliikkeitä
komppaniakokoonpanoissa Kaartin jääkärirykmentin hyökkääviä osastoja vastaan.
Kahden jääkärikomppanian ohella Porin prikaatin taisteluosastossa taisteli
mm. panssarintorjuntaohjusjoukkue,
kranaatinheitinkomppania, esikuntakomppania, viestikomppania, taistelupioneerikomppania, huoltokomppania
ja tiedustelukomppania.
Liikkeelle lähdettiin hieman ennen aamuseitsemää. Taisteluosastot matkasivat tavoitteeseensa kiertäen samalla
reitin varrelle osuneen miinoitteen.
Mavoimien taisteluosaston kertausharjoitus käynnistyi joukkojen
perustamisella.
RESERVILÄISET. Porin Prikaatin
kertaajat valmistautuvat taisteluun.
7
Taistelupioneerikomppania oli valmistanut reitin varrelle myös ylityksen,
joskin joen sijaan kalustosilta laskettiin
tien päälle.
Varsinainen taistelukosketus otettiin
hieman yhdeksän jälkeen. Toinen jääkärikomppania kohtasi vihollisen hieman kello yhdeksän jälkeen, jota seurasi lyhyen tiedusteluosuuden jälkeen
kiivas taisteluvaihe. Kaartin jääkärit
saatiin painettua laakson pohjalle, josta
jääkärijoukkueet nakuttelivat itsensä
voittajiksi. Tulitaistelu päättyi puoli yhdentoista aikoihin aamupäivällä. Kuten
eräs kouluttaja taistelun jälkeen totesi:
”Stadin jätkät jyrättiin täysin”.
Taistelun jälkeisessä palautteessa reserviläisten toimintaa kehuttiin. Parannettavaa löytyi lähinnä reagointinopeudessa, sillä tietyt toimet, kuten esimerkiksi
suoja-asemaan hakeutuminen, ottivat
liikaa aikaa onnistuakseen.
Lounastauon jälkeen osat vaihtuivat.
Jääkärikomppaniat ryhmittyivät puolustukseen Kaartin virkaveljiä varten.
Kaartin jääkärirykmentin taistelijat
antoivat odottaa itseään puolentoista
tunnin ajan. Tiedustelu havaitsi ensin
liikettä, jota seurasi tulitaistelu. Yksi
komppania jäi Kaartin jalkoihin, joten
toinen siirtyi tukemaan. Lyhyen siirtymisen jälkeen joukkue otti taistelukosketuksen, mutta Kaarti vyöryi massana
niskaan. Hyvästä yrityksestä huolimatta Kaarti veti pidemmän korren.
Johdon palautetta
Kaartin Jääkärirykmentin komentaja,
prikaatinkenraali Pekka Toveri kävi
antamassa keskiviikkoiltana palautetta
Niinisalon kertausharjoitukseen osallistuneille reserviläisupseereille ja kantahenkilökunnalle taisteluiden tauottua.
Toveri toimi harjoituksen johtajana.
Hän kierteli koko päivän seuraamassa
eri osastojen toimintaa ja piti heille yhteisen palautekeskustelun.
- Pääosin meni hyvin, mutta virheitäkin
tuli. Niistä teidän pitää oppia. Jos yhtään lohduttaa niin olen itse tehnyt nuo
kaikki samat virheet vuosien saatossa,
kenraali Toveri sanoi.
Tilaisuuden jälkeen Toveri painotti
haastattelussa, että suuri osa alkuviikolle asetetuista tavoitteista saavutettiin.
- Yksiköiden perustaminen meni maa8
nantaina hyvin, samoin tiistain pitkä
moottorimarssi. Myös tämän päivän
taistelut sujuivat hienosti.
Reserviläiset iskussa
Suomalaisten maanpuolustustahdosta
on puhuttu viimeisen vuoden aikana
paljon. Niinisalon kertausharjoituksissa se näkyi positiivisella tavalla. Reserviläiset olivat motivoituneita ja suorittivat annetut tehtävät mukisematta.
- Täällä reserviläiset huomaavat, ettei
se varusmieskoulutus ollut turha, päinvastoin. Tuntuu siltä, että monet ovat
saaneet täältä paljon positiivisia kokemuksia, Toveri toteaa.
Saman on havainnut Porin prikaatissa
työskentelevä kapteeni Antti Parviainen. Hän toimii harjoituksessa yhden
jääkärikomppania pääkouluttajana.
- Erittäin omatoimista ja tehokasta väkeä, Parviainen luonnehtii harjoituksessa mukana olevia.
- Väki keskittyy oleellisiin asioihin.
Ehkä se on sitä elämänkokemusta, jos
vertaa varusmiespalvelukseen. Kaikkia
asioita ei tietenkään heti muisteta, mutta äkkiä ne ovat mieleen palautuneet.
Taistelijan simulaattorin toinen versio Kasi tekee sodankäynnistä niin aitoa
kuin se turvallisesti on mahdollista.
Kasi-simulaattorijärjestelmä todellista harjoitussotaa
Teksti ja kuvat: Juho Kuorikoski
T
ietotekniikka näkyy myös Puolustusvoimien toiminnassa, sillä
erilaisia vuorovaikutteisia tietokonejärjestelmiä käytetään entistä enemmän taistelutilanteiden simulointiin.
2000-luvun alussa esitelty Tasi (taistelijan simulaattori) korvattiin muutamia
vuosia sitten edistyneemmällä Kasijärjestelmällä, joka mahdollistaa paitsi
entistä tarkemman taistelutilanteiden
simuloinnin, myös huomattavasti monipuolisemman tavan antaa palautetta.
Tasi perustuu rynnäkkökivääriin liitetyn lähettimen ja taisteluvyön vastaanottimien yhteistyöhön. Kun paukkupatruunoilla ladatulla rynnäkkökiväärillä
ammutaan, piippuun liitetty lähetin
reagoi rekyyliin ja lähettää laser-säteen.
Jos säde osuu vastapuolen taisteluliiveihin, tämä rekisteröityy osumana. Kohde joko haavoittuu tai kaatuu.
Tasin avulla on mahdollista simuloida
jalkaväkitaistelua, mutta esimerkiksi
epäsuoran tulen mallintaminen vaatii
tulenosoituspanosten käyttämistä. Kasi
korjaa tämän puutteen. Jokaisesta taistelijasta on tiedossa GPS-koordinaatit,
joiden perusteella voidaan simuloida
myös tykistötulen tai miinojen vaikutusta.
GPS-signaalin ansiosta jokaisen taistelijan liikehdintä taistelukentällä tiedetään ja järjestelmä tietää, seisooko taistelija vai onko tämä makuullaan. Tämä
taas vaikuttaa suoraan epäsuoran tulen
tehoon. On todennäköisempää säilyä
hengissä, jos on makuullaan.
Taistelutilanteiden simuloiminen on
Kasin toinen puoli. Jos järjestelmä on
käytössä esimerkiksi komppanian tai
pataljoonan tasolla, käydyistä taisteluista voidaan antaa palautetta näyttämällä suoraan yksilötasolla, miten taistelu eteni.
9
Kasin peruskomponentti on yhä yksittäisen taistelijan varusteisiin kytketty
vastaanotinliivi sekä rynnäkkökivääriin liitetty lähetin. Vastaavia järjestelmiä voi liittää myös kokonaisia ajoneuvoja ja simuloitu aseistus kattaa myös
esimerkiksi kertasingot. Näin jalkaväkitaistelun rinnalla voidaan mallintaa
myös ajoneuvoja miehistönkuljetusvaunuista panssarivaunuihin.
Myös lääkintähenkilökunta hyötyy simuloinnista. Puolustusvoimilla on käytössään erillinen nukke, jonka avulla
voidaan tuottaa keinotekoisesti eriasteisia vammoja. Diagnoosin tekeminen
on kenttälääkärin vastuulla, kun simulaatiota pyörittävä henkilöstö muuttelee nuken arvoja, kuten esimerkiksi
verenpainetta.
Erilaisten simulaattoreiden käyttäminen mahdollistaa harjoittelun kriisitilanteissa turvallisesti. Nykyiset järjestelmät ovat niin lähellä tositilannetta
kuin rauhan aikana se on mahdollista.
Rynnäkkökiväärin virittäminen
Kasi-järjestelmää varten
R
ynnäkkökivääreihin liitettävät lähettimet on kohdistettava samaan tapaan kuin normaali tähtäin. Lähettimeen liitetään paristoilla toimiva prisma, joka heijastaa
etutähtäimen eteen kohdistuskuvion. Tämä kuvio ruuvataan
keskelle tähtäintä, jonka seurauksena lähettimen heijastama
laser-säde kohdistuu sinne, mihin rynnäkkökivääri osoittaa.
Samanlainen toimenpide tehdään myös komppanian mukana
kulkeville konekivääreille. Apilas ja kevyt kertasinko toimivat, kun akku liitetään paikalleen.
Ajoneuvot varustetaan Kasin kanssa yhteensopiviksi kytkemällä niihin erilliset anturit, jotka toimivat samoin kuin jalkaväkitaistelijan vastaanotinliivi.
Lääkärikin pääsi metsään
Teksti ja kuva: Tomi Auremaa
41
-vuotias Samu Suominen
seisoo häntä yli 15 vuotta
nuorempien miesten edessä
ja esittää heille kysymyksiä isälliseen
ääneen.
- Nyt kannattaa kuunnella, kun lääkäri
puhuu, yksi lääkintäaliupseereista kehoittaa muita teltassa olevia.
Jokainen kuuntelee. Suominen opastaa
verenpaineen mittausta ja toimii samalla itse mallinukkena.
Ollaan Niinisalossa, keskellä metsää.
Viiden päivän kertausharjoitus on puolivälissä. Suomisen mukaan aika on
mennyt mukavasti - tosin jotkut asiat
vaativat totuttelua.
- Omasta hygieniasta huolehtiminen
on täällä vähän hankalaa. Mutta kaikkeen tällainen kaupunki-ihminenkin
halutessaan sopeutuu, Suominen naurahtaa.
Hän suoritti varusmiespalveluksensa
10
Säkylässä 28-vuotiaana, kun oli ensin
lukenut itsensä lääkäriksi. LääkintäRUK jäi kuitenkin käymättä, vaikka
sinne olisi ollut ovi auki.
- Sain ensimmäisen lapseni heti silloin
palveluksen alun aikaan kesällä ja suoritin lopulta yhdeksän kuukauden armeijan, Suominen muistelee.
- Pitää myöntää, että valinta on välillä
kaduttanut. Olisihan se voinut silloin
käydä.
Lopulta Suominen päätyi hoitamaan
Porin Prikaatin varusmiehiä jo heti alokasaikana. Sama työ jatkui aina kotiuttamiseen saakka.
- Aika erilainen palvelus se oli verrattuna moneen muuhun. Metsäkeikkoja ei
ollut.
Kertaamassakin reservin alikersantti
on ehtinyt vuosien aikana käydä.
- Reserviläisten palveluskuntoa olen
tarkastanut ennen harjoituksia. Nyt
ollaan sitten ihan kunnolla täällä metsässä. Ensimmäisen jääkärikomppanian lääkintäryhmä on ehtinyt muutamien päivien aikana harjoitella
kaikenlaista. Harjoitusolosuhteet ovat
kuitenkin aina harjoitusolosuhteet.
- Sotatilanteessa ei pystytä kaikkia potilaita hoitamaan samalla kuin sairaalassa. Toivon mukaan näitä harjoiteltavia
taitoja ei kuitenkaan koskaan tosikonfliktissa tarvita, Diacorin työterveyslääkärinä siviilissä työskentelevä Suominen toteaa.
Tornin kaikuja menneisyydestä
V
iimeisimmästä kertausharjoitusreissustani ennen tätä komennusta on ehtinyt kulua kohta jo
kymmenkunta vuotta. Jo tämän vuoksi
oli äärimmäisen mielekästä päästä verestämään armeijamuistoja. Kokonaan
oman mausteensa omalle harjoitukselleni toi uusi sodanajansijoitukseni,
sillä roolini muuttui tulenjohtajasta
tiedottajaksi. Koska työskentelen myös
siviilissä toimittajana, tehtävänkuvan
muuttuminen on varsin mieluisaa.
Sisätyössä viihtyvällä konttorirotalle
harvat reissut ulkoilmaan tekevät terää.
Teltassa en ole yöpynyt sen jälkeen,
kun kotiuduin armeijasta vuonna 2004.
Se aikaisempi kertausharjoituskin hoidettiin mökkimajoituksella. Kun ensimmäistä kertaa pääsi ryömimään
makuupussiin, sitä ei muistanutkaan,
kuinka helposti uni tulee. Toki oma
vaikutuksensa on myös raittiilla ulkoilmalla.
Tietyt asiat sen sijaan ovat ja pysyvät.
Armeijassa on jatkuva kiire odottamaan. Siirtymisten välillä ehtii mietiskellä monenlaisia asioita, kun mitään ei
tapahdu. Tässä ei varsinaisesti ole mitään yllättävää, sillä tismalleen samanlaistahan tämä oli silloin 2000-luvun
alussa, kun oman varusmiespalvelukseni suoritin.
Moni asia on myös muuttunut. Taistelijat varustetaan entistä teknisimmin
apuvälinein, kun Kasin kaltaiset järjestelmät muuttavat taisteluharjoitukset
entistä lähemmäs tietokonepelejä. Kaltaiseni nörtti suorastaan hykertelee tällaisten uudistusten äärellä. Harmi vain,
etten itse päässyt kokeilemaan simuloitua taistelua tositoimissa.
Myös varusteet ovat nykyään aivan
toista luokkaa kuin ennen. Jalassa on
polvista vahvistetut maastohousut ja
metsään mennään maiharit jalassa.
Oma palveluspukimeni oli legendaarinen maastopuku M62, jonka housuissa
oli taskujen kohdalla reiät. Maastossa
möngittiin kumisaappaat jalassa ja se
vanhan liiton taisteluvyökin oli melkoinen ergonomian irvikuva.
Tällä harjoitusreissulla törmäsin myös
hienoiseen ikäkriisiin. Muut harjoitukseen kutsutut reserviläiset ovat
suorittaneet varusmiespalveluksensa
2010-luvulla. Kun vielä eräs kantahenkilökuntaan kuuluva upseeri totesi vitsailevaan sävyyn minun näyttävän vanhemmalta kuin muut, kai se on pakko
hyväksyä, että kolmekymppisyys on
ikävä tosiasia.
Kenties tärkein yksittäinen armeijasta
muistuttava tekijä on haju. En tarkoita
ihmisruumiin tuottamia aromeja, vaan
sellaisia tuoksuja, joita voi haistaa vain
armeijassa. Aseöljy ja telttapohja ovat
minulle sellaisia asioita, joiden hajun
muistaa vaikka unissaan.
Teksti: Res. vänrikki Juho Kuorikoski
Kirjoittaja on toimittaja
KOKEMÄEN KAUPUNKI
www.kokemaki.fi
11
S
otilaskotiauton edessä on
valtava jono. Komppaniallinen taistelijoita odottaa tilausvuoroaan. Munkkeja, tupakkaa, kahvia, makkaraa - pitkän
päivän jälkeen lähes jokainen tahtoo
ladata energiavarastonsa täyteen.
Kolmea miestä ei kuitenkaan jonossa
näy. Liekö trio sitten tehnyt ostoksensa ensimmäisenä, mutta yhden teltan
perältä kuuluu naurunräkätys.
- Tämän harjoituksen ensimmäinen sellainen hetki, että
pääsee
rauhassa
vetämään
hetkeksi
pötkölleen,
joukkueenjohtaja, reservin vänrikki Akseli Hirvikoski tokaisee.
Vieressä hihkuvat tulenjohtaja, vänrikki Erik Hyöty sekä kersantti Sami
Partanen. Kolmikko tihrustaa kännykän ruudulta MTV:n uutislähetystä. Siellä näytetään inserttiä Suomen
tämän vuoden suurimmista kertausharjoituksista, jotka järjestettiin elosyyskuun vaihteessa Niinisalossa.
- Kato, siellä, Partanen huudahtaa.
Tutut miehet vilahtavat ruudussa:
Hirvikoski, Hyöty ja Partanen - kukin
vuorollaan. Kuva on otettu taistelusta,
jossa vihollista markkeerasivat Kaartin Jääkärirykmentin reserviläiset.
Sitä ei sentään näytetä, kun Hirvikoski selosti selkeällä englannilla
harjoitusta tarkkailleille portugalilaisupseereille tilannekuvausta. Kansainväliset vieraat pelmahtivat paikalle
kauppatieteitä Tallinnassa. Ammattisotilaan ura kuitenkin houkuttelee.
- Katsotaan keväällä. Saattaa olla, että
haen kadettikouluun tai kenties poliisikouluun. Vänrikki Hyödyn insinöörikoulu alkaa olla loppusuoralla. Mies
on jo töissä ja tuomaroi aktiivisesti
jalkapalloa kansallisella huipputasolla. Harjoituksen jälkeisenä sunnuntaina hän jakaa oikeutta Suomen ja
Tshekin alle 19-vuotiaiden
kohtaamisessa. Myös ensimmäinen
liigamatsi
on merkitty kalenteriin.
- Hyvä kun tulee lauantai lepopäiväksi väliin ennen maaottelua. En olisi ikinä kuvitellut, että
täällä mennään näin lujaa, Hyöty sanoo.
- Mielikuva ressuista oli sellainen, että
ne vaan käyvät vähän ampumassa ja
sitten naukkailevat iltapullosta. Ei ole
meillä toteutunut, Lihatukku Partasen perheyrityksessä työskentelevä
kersantti Sami Partanen hörähtää.
Pieni hetki lepoa
Teksti ja kuva: Tomi Auremaa
suomalaiskollegoiden kanssa ja Porin
mies otti tilanteen hienosti haltuun.
- No se oli sellaista rallienglantia, Hirvikoski vähättelee itseään täysin turhaan.
Nuorella miehellä on kokemusta
kansainvälisistä
sotilasympyröistä. Hän palveli kv-tehtävissä varusmiesajan jälkeen yhteensä vuoden.
Lisäksi Hirvikoski on toiminut erityisopettajana ja lukenut vuoden
Etualalla Akseli Hirvikoski
12
Kuva: Puolustusvoimat
K
ahdeksan väsynyttä miestä
nuokkuu panssaroidun miehistönkuljetusvaunun
takaosassa. Silmät ovat painuneet
kiinni ja tähystysluukun vierestä kuuluu hentoinen kuorsaus. Ensimmäisen
Jääkärikomppanian ykkösjoukkueen
kolmosryhmän miehet ovat taistelleet
Niinisalon pöheikössä kolmatta päivää. Välillä on hyökätty, välillä puolustettu - syöty on silloin kun ruokaa
on paikalle saatu, ja univelkaa on kertynyt jokaiselle tuntikausia. Vielä on
edessä kuitenkin yksi taistelu. Ryhmänjohtaja, alikersantti Johan Laine
on saanut joukkueenjohtajalta tiedon,
että kerran pitäisi vielä jaksaa venyä.
Kestääkö taistelu sitten tunnin, kaksi tai kauemmin, sitä ei tiedä kukaan.
Suomen tämän vuoden suurimpiin
kertausharjoituksiin osallistui elo-syyskuun vaihteessa Niinisalossa yli 2 300
miestä. Pasissa nuokkuvien miesten
varusmiesajasta on kulunut aikaa viitisen vuotta. Jokainen tuntee toisensa jo
inttivuosilta, ryhmä on kasattu tutuista taistelijoista. Tuttujen jätkien näkeminen on ollut täällä ehdottoimasti
parasta, sanoo jääkäri Juho Välimaa.
Kertausharjoituksista liikkuu reserviläisten parissa kaikenlaisia legendoja.
Ne eivät Välimaan mukaan Niinisalossa
Vielä
kerran,
pojat!
Teksti: Tomi Auremaa
toteutuneet. Saman näkemyksen jakavat muutkin. Toiminta on ollut kaikkea
muuta kuin leppoista lokoilua. Miehet
ovat painelleet ristiin ja rastiin metsikköä aamusta iltaan.
- Tämä on ihan niin kuin intissä, Välimaa naurahtaa.
- Jos ihan rehellinen olen, niin kevyempää odotin, mutta näillä mennään. Ja
kohta tosiaan taas mennään. Pasi kaartaa tien syrjään, pysähtyy ja miehet
rynnivät ulos. Edessä on vihollisen sotilaita.Pian alikersantti Laineen miehet
huomaavat, että ovat osuneet suoraan
väijytykseen. Jokainen ryhmäläinen
”kuolee” epäsuoraan tuleen. Kaksisuuntaiset simulaatiolaitteet ilmoittavat,
että kukin on pois pelistä. Miehet vetäytyvät metsän reunaan odottamaan
toimintaohjeita ylempää.
13
- Odottaminen on puuduttavaa. Kyllä tässä vaiheessa harjoitusta alkaa
jo näkyä, että yöunen vähyys koettelee voimia, Laine jutustelee. Apukouluttaja, luutnantti Henri Filatoff
käy kuitenkin saamansa ohjeen mukaisesti lataamassa miehet taas toimintakuntoon. Viimeinen koitos, viimeinen isku - se pitäisi vielä jaksaa.
Laine komentaa porukkansa avoriviin. Kohde on edessä, ei muuta kuin musta morsian laulamaan.
Räkäpäät paukkuvat. Osumia otetaan
ja annetaan. Hienosti miehet viimeisen
leiviskänsä hoitelevat.
Noin tunnin taistelun jälkeen heille ilmoitetaan helpottava tieto. Taistelut on
taisteltu, seuraavaksi syömään ja siitä
eteenpäin kohti kasarmia.
Lyhyen tupakkatauon jälkeen iskujoukko ahtautuu taas pasikapseliin.
- Se on pojat tänään tulossa avausjakso
Martina & hengenpelastajat -sarjasta,
joku huutaa.
- Joo, ja Salkkaritkin alkoi maanantaina, jääkäri Välimaa komppaa.
Alikersantti Laine vetää takaovet kiinni
ja alkaa itse tähystää luukusta.
Muut hiljenevät. Siirtymäreitti ei koskaan ole armeijassa niin lyhyt, etteikö
sen aikana ehtisi taistelun jälkeen ottaa
pieniä nokkaunia.
”Ei mikään
makkaranpaistoreissu”
Teksti ja kuvat: Juho Kuorikoski
Korpraalit Tommi Laaksonen ja Ville Kinnunen
huhkivat tiistaina iltapäivällä puolijoukkueteltan
kimpussa. Pienten alkukankeuksien jälkeen teltta
nousi pystyyn kuin vanhasta muistista.
- Olemme kertaamassa nyt ensimmäistä kertaa.
Pääsimme reserviin kesäkuussa vuonna 2012,
Laaksonen toteaa.
Kinnunen kehuu, että harjoituksessa on läsnä
tekemisen meininki.
- Ei tämä ole mikään makkaranpaistoreissu niin kuin
joiltakin vanhemmilta reserviläisiltä olen kuullut.
Täällä tehdään koko ajan ja se on hyvä. Laaksonen
keksii vain vähän napisemista.
- Mukava päästä ulos sillipurkista. Viiden tunnin
mittainen ajoneuvomarssi vaunun kyydissä kävi
enemmän rakon kuin hermojen päälle. Hän odottaa
Kinnusen tavoin säpinää ja reilusti tekemistä.
Kinnunen ei odota harjoitukselta mitään ihmeellistä.
- Näitä hommia on mukava tehdä. Aika samanlaista
tämä on kuin varusmiespalveluksessakin. Mikäs
tässä, kun aurinko paistaa.
Teltta saatiin pystyyn pienistä
alkuhankaluuksista huolimatta.
14
Suojelun erikoisosaston taistelijat Porin prikaatissa järjestetyssä kansainvälisessä harjoituksessa v. 2014
Suojelun erikoisosasto ensimmäiseen
valmiusjoukkokoulutukseensa
Teksti: Juho Torpo
Kuva: Markus Malila
P
orin prikaati järjestää valmiusjoukkokoulutusta
myös
vuonna 2016. Tammikuun saapumiserässä varusmiespalveluksensa aloittavista on etukäteishaulla valittu 55 vapaaehtoisen kokoinen
joukko, joka saa suojelun erikoisosaston koulutuksen. SEO -lyhenteellä tunnettu koulutus kestää varusmiespalveluksen osalta 347 päivää, jonka jälkeen
koulutuksen käyneen on mahdollista
päästä mukaan kriisinhallintaoperaatioon rauhanturvaajana.
Puolustusvoimien korkean valmiuden
suojelutiedusteluyksikkö
tunnetaan
arkikielessä paremmin suojelun erikoisosastona, jota voidaan käyttää niin
kotimaisessa
maanpuolustuksessa,
viranomaisten tukemisessa kuin kriisinhallintatehtävissäkin. Suojelun erikoisosastoon kuuluu olennaisena osana
myös CBRN -laboratorio.
SEO:n toiminnalle, kuten suojelumiesten toiminnalle yleensäkin, on tyypillistä suojelutiedustelu, puhdistustoiminta sekä palo- ja pelastustoiminta.
Suojelun erikoisosasto työskentelee kemiallisten, biologisten ja radioaktiivisi-
en aineiden parissa ottamalla näytteitä
ja analysoimalla niitä kenttälaboratoriossa.
Tehtävään valituilta varusmiehiltä vaaditaan sopivaa luonnontieteellisen, kuten biologian, fysiikan tai kemian alan,
koulutusta ja osaamista. Hakijoiden
tuli lisäksi täyttää yleiset kriisinhallintavaatimukset sekä Suomen kansainvälinen valmiusjoukko -kelpoisuus. 1/16
saapumiserästä koulutettavat suojelun
erikoisosastomiehet valittiin 12. – 13.
elokuuta järjestetyssä valintatilaisuudessa Säkylässä.
- Joukko, joka sisältää 55 varusmiestä
tullaan jakamaan kolmeen joukkueeseen. Joukkueet ovat suojelujoukkue,
kenttälaboratoriojoukkue sekä komento- ja huoltojoukkue. Osaston perussuoritus kestää yhden vuorokauden,
jonka aikana osasto ottaa tarvittavat
näytteet ja analysoi ne. Toiminnan aikana kukin joukkue tekee omaa hommaansa standardimaisesti. Tarkkaan
ohjeistettu näytteidenotto ja analysointi on vastuullista ja myös koulutuksen
haastavinta osaa, kertoo kapteeni Juha
Soutolahti.
15
Tammikuussa käynnistyvä koulutus
on sellaisenaan ensimmäinen laatuaan,
sillä aiemmin suojelun erikoisosastoa
ei ole koulutettu osana valmiusjoukkokoulutusta. Uudesta ilmiöstä ei kuitenkaan SEO:n kohdalla voida puhua:
- Suojelun erikoisosasto on ensimmäinen joukko, joka on läpäissyt NATO:n
arviointikriteerit. Suojelun erikoisosaston juuret ovat kuitenkin pitkällä, sillä
osaston suorituskyky on ollut jo vuosikymmenen Puolustusvoimien käytettävissä, Soutolahti jatkaa.
Soutolahti kertoo olevansa yksi vastuuhenkilöistä, joiden tehtävänä on luoda
suojelun erikoisosastolle suorituskyky,
joka on valmis käyttöönotettavaksi
vuonna 2017. Käytännössä tämä toteutuu miehistön kouluttamisella sekä kaluston varaamisella käyttövalmiuteen.
Palveluksen loppupuolella toteutettavassa kyselyssä kultakin koulutukseen
osallistujalta kysellään halukkuutta
kansainväliseen kriisinhallintaoperaatioon. SKVJ -koulutuksen saaneista yli
puolet aloittaa rauhanturvaajan töissä
puolentoista vuoden sisällä palveluksen
päättymisestä.
Räjähdekoirien hajuaisti
hengenpelastajana
Teksti: Tomi Turunen Kuvat: Aapo Sipari
16
Puolustusvoimat sekä poliisi
on hyödyntänyt koiria eri tarkoituksissa vuosikymmenten
ajan. Koirien käyttötarkoitus
on muuttunut teknologian kehityksen ja uudistusten myötä
erikoistuneemmaksi ja syvällisemmäksi. Puolustusvoimien
räjähdekoirien ohjaajia koulutetaan vain Porin prikaatin Niinisalon varuskunnassa. Sotilaspoliisi-koiranohjaaja vääpeli Heikki
Tyrväinen ja hänen partioräjähdekoiransa Taisto ovat erikoistuneet räjähteiden etsintään, paikantamiseen ja osoittamiseen.
R
äjähdekoirien ohjaajia on koulutettu Niinisalossa 90-luvun lopulta saakka. Niiden käyttäminen eri tehtävissä on kasvanut
voimakkaasti varsinkin 2000-luvulla,
koska koiran hajuaisti on yhä ylivoimainen verrattuna teknisiin laitteisiin.
Puolustusvoimien räjähdekoirien käyttö tähtää kotimaan puolustamiseen,
ja viimeisimmät ulkomailla palvelleet
räjähdekoirat kotiutuivat 2009. Tämän
jälkeen niitä ei ole käytetty kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä. Ne osallistuvat kuitenkin yhdessä ohjaajiensa
kanssa jokavuotisiin pohjoismaiden
puolustusyhteistyön (Nordic Defence
Cooperation, NORDEFCO) harjoituksiin, mikä on hyvä tapa kehittää toimintaa muun muassa verkostoitumisen
myötä.
Koulutuksessa keskitytään tiettyihin
yksityiskohtiin, mutta pääpainona on
koiran ykkösominaisuuden, hajuaistin,
hyödyntäminen. Tyrväisen mukaan
koiran rodulla ei ole väliä vaikka yleisesti sota- ja räjähdekoirina käytetään
saksan- ja belgianpaimenkoiria sekä
labradorinnoutajia.
- Koira voidaan kouluttaa mitä tahansa varten, Tyrväinen toteaa ja jatkaa:
koulutuksessa pyritään opettamaan eri
hajuja ja niiden tunnistamista sekä sitä,
että näitä huomaamalla ja tekemällä
opetetun tempun, se saa palkkion.
Hän myös mainitsee yhteistyön merkityksen puolustusvoimien ja viranomaisten kesken. Hyviksi havaittuja
kehitys- ja koulutustapoja jaetaan molemmin puolin, jotta niistä saadaan paras mahdollinen hyöty.
Räjähdekoira Taisto
Sotakoiraosaston johtaja, luutnantti
Petteri Halme kertoo puolustusvoimilla olevan noin 30 räjähdekoiraa. Ne
ovat sijoitettuna kaikkiin puolustushaaroihin eri käyttäjille. Räjähdekoirille
on olemassa tilaajaperiaate.
- Kun jollakin joukolla on operatiivinen
tarve tietylle määrälle räjähdekoiria,
koira tilataan Niinisalon varuskunnan
sotakoiraosastolta ja prosessi alkaa, sanoo Halme.
Käytännössä tämä prosessi saa alkunsa, kun koiranpentu sijoitetaan ohjaajalleen. Koiran ollessa noin 1,5–2-vuotias, ohjaaja suorittaa koiransa kanssa
Innostava leikki osana
koulutusta
Pääsääntöinen koirien koulutus tapahtuu ohjaajien toimesta, ja se perustuu ihmisen ja eläimen yhteistyöhön.
Koulutusperiaatteet ovat samoja niin
puolustusvoimilla kuin viranomaisilla,
mutta vivahde- ja koirakohtaisia eroja
löytyy. Tärkeimpänä periaatteena vääpeli Tyrväinen mainitsee leikin.
- Opetuksen kannalta on tärkeää, että
leikki on mielekästä ja innostavaa, sanoo Tyrväinen. Koulutustapoja ja –tekniikoita on yhtä monta kuin on koiria.
Hän myös painottaa, että kaikki kouluttaminen on koirakohtaista vaikka
periaatteet ovatkin samoja.
17
10 viikon räjähdekoiranohjaajakurssin.
Tämän jälkeen suoritekyky on käyttäjällä. Koska koiran jalostuminen suoritekykyynsä on pitkä prosessi, räjähdekoiran ohjaajakoulutusta ei tarjota
varusmiehille tai ryhmänjohtajille vaan
pelkästään henkilökunnalle. Kaikille ohjaajille koulutus on sama, mutta
operatiivisen tarpeen mukaan ohjaaja
vastaa mahdollisen täsmäkoulutuksen
suorittamisesta.
Vääpeli Tyrväisen räjähdekoira, Taisto,
sijoitettiin hänelle vuonna 2013 ja nyt
vuonna 2015 sen taistelukoulutus on
valmis. Taisto on partioräjähdekoira
eli se on erikoistunut niin partiokoiran
kuin räjähdekoiran tehtäviin. Partiokoiran tehtäviin lukeutuvat muun muassa voimankäyttö ja etsintä.
- Taisto on neljävuotias x-malinois
Hollannista, joka on jalostettu käyttöominaisuuksien mukaan. Siitä piti alun
perin tulla poliisikoira, mutta eri vaiheiden kautta se tuli minulle, kertoo Tyrväinen.
Keskeinen tekijä koiran ja ohjaajan
tehtävistä selviytymiseen on Tyrväisen
mukaan koiran ja kouluttajan välinen
suhde.
- 13 vuoden koirankoulutusurani aikana en ole pystynyt suhtautumaan
kylmästi kertaakaan. Ensinnäkin koirasta tulee lauman jäsen ja sitä kautta
perheenjäsen. Kun suhde on kunnossa,
sen huomaa, ja se vahvistuu joka tehtävän aikana, kun molemmat huomaavat
keskinäisen luottamuksen.
Porin valapäivä
Ohimarssi suoritettiin tänä vuonna
Valtakadulla.
”Minä lupaan ja vakuutan…”
Sotilasvalan vannoi noin 2000
alokasta.
18
onnistui yli odotusten
Teksti: Markus Malila
Kuvat: Aura Sainio ja Ville Aro
S
ää suosi kun yli 15 000 maanpuolustushenkistä varusmiesten omaista todisti Porin prikaatin Säkylän ja Niinisalon
alokkaiden sotilasvala- ja vakuutuspäivää Porin Kirjurinluodossa elokuun 21.
päivä.
Kyseessä oli ensimmäinen kerta kun
Niinisalossa ja Säkylässä palvelevat
alokkaat vannoivat sotilasvalansa ja antoivat sotilasvakuutuksensa yhteisessä
tapahtumassa.
Ohimarssissa marssineet reilut parituhatta sotilasta muodostivat letkan, joka
kiemurteli pitkin Porin katuja noin tunnin ajan. Vahvuudeltaan kyseessä oli
jopa valtakunnallisia paraateja suurempi osasto. Omaiset ja porilaiset pitivät
tapahtumaa onnistuneena.
- Saimme paikan päällä spontaania ja
positiivista palautetta ja sitä on tullut
vielä tapahtuman jälkeenkin, kapteeni
Timo Hiljanen kertoo.
Sotilasvalan kaavan esilukijana toimi
Porin kaupunginjohtaja, Aino-Maija
Luukkonen.
Porin prikaatin joukot kokoontuivat sotilasvalaan Porin Kirjurinluotoon.
Aurinkoisessa kesäpäivässä esiteltiin myös raskaampaa kalustoa
moottorimarssin muodossa.
Maastokuvioisesta joukosta
erottuvat perinnepuvut herättivät
paljolti kiinnostusta.
19
Kenraali Ohra-ahon sotilasuralle startti Porin prikaatissa
Alokas tiesi,
mitä halusi
Teksti: Asko Tanhuanpää
Kuvat: Asko Tanhuanpää ja Harri Ohra-ahon arkisto
20
P
uolustusvoimien tiedustelupäällikkö, prikaatikenraali Harri
Ohra-aho, 56, on Porin prikaatin
varusmiehiä, vuosikertaa 1978-79. Ohra-aho sanoo tienneensä jo kranaatinheitinkomppanian alokkaana, että hänen tulevaisuutensa on armeijan töissä.
Harri Ohra-ahoa selvästikin huvittaa,
kun hän muistaa yhden anekdootin
varusmiesajaltaan. Elettiin vuotta 1978.
Ähtäristä kotoisin oleva Ohra-aho oli
krh-komppanian alikersanttien tentattava koulutusta koskien.
- Sanoin olevani opiskelija. Seuraavaksi
kysyttiin, mitä opiskelet ja minä vastasin siihen, että opiskelen upseeriksi.
Harri Ohra-aho näyttää kartalta,
missä päin maailmaa Suomenkin tiedustelun painopiste tällä
hetkellä on.
Lapsuus Ähtärin asevarikolla
Palataan vielä ajassa 37 vuotta taaksepäin eli aikaan, jolloin Harri Ohra-aho
astui varusmiespalvelukseen. Hän sanoo tienneensä hyvinkin tarkkaan,
mitä on odotettavissa.
- Olin viettänyt poikavuoteni Ähtärissä
silloisella Asevarikko 7:llä, missä isäni toimi siviilityöntekijänä. Asuimme
aitojen sisäpuolella, joten miljöö oli
hyvin tiedossa. Totta kai lapsuudella
oli merkitystä myös uravalinnalle, itse
asiassa tutut palkatun henkilöstön puolelta myös kannustivat siihen.
Varusmiesaikansa esimiehistä Porin
Prikaatissa Ohra-aho sanoo muistavansa nimeltä krh-komppanian päällikön,
kapteeni Jussi Nokkalan ja joukkueenjohtaja Harri Sahlsteinin, silloisen
nuoren luutnantin.
- Tupakavereihin ei ole juurikaan tullut
yhteyksiä pideltyä. Koskelan Jouni on
töissä Pirkanmaan liitossa ja Pohjalan
Heikki meni töihin Maikkarille.
Harri Ohra-aho nostaa armeijakokemuksistaan ylös RUK:n jälkeisen ajan,
jolloin tuleva kenraali pääsi ensimmäisen kerran oikeasti johtamaan muita.
- Sain toimia tuliportaan kranaatinheitinupseerina Lapissa, missä oltiin pitkä
tovi, melkein koko heinä- ja elokuu eli
aika ennen kotiutumista. Kokemus oli
muistorikas, porukka hitsautui hyvin
yhteen ja uravalinta edelleen vain vahvistui.
Oli se kieltämättä aika kova statement
alokkaalta. Siinä oli nimittäin vielä
muutama porras välissäkin.
- Niin siinä kuitenkin kävi, että upseeriksi päädyttiin. Kadettikoulu alkoi itse
asiassa samana päivänä, kun minut
ylennettiin vänrikiksi.
Kadettikurssilta numero 66 nousi lopulta neljä miestä kenraalikuntaan. Harri
Ohra-ahon ohella yhä aktiivipalveluksessa ovat puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg, strategiapäällikkö, kenraalimajuri Timo
Kivinen ja Logistiikkalaitoksen johtaja, kenraalimajuri Timo Rotonen.
kaati näyttäytyy hänen nykyisessä tehtävässään aktiivisena toimijana.
- Prikaati huolehtii kansainvälisestä koulutuksesta ja tiedustelupuolen
tehtäviin kuuluu puolestaan kunkin
kriisinhallintaoperaation uhkakuvien
arviointi. Myös päätöksenteon tueksi annetaan tilannekuvaa ja siinäkin
mielessä Porin prikaati on keskeisessä
asemassa, sillä se on niin sanotusti etulinjassa.
- Meillä on kriisinhallintaoperaatioissa
myös niin sanottuja kansallisia tiedustelusoluja tai sitten kansallisia tiedusteluyhteysupseereita. Tätä kautta toimiala on jatkuvasti yhteydessä Porin
prikaatin henkilöstöön.
- Omalta osaltaan Porin prikaatissa annettu koulutus lisää Suomen puolustusvoimienkin uskottavuutta maailmalla.
Osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin tuo tietysti suuren vastuun, mutta samalla saamme myös mahdollisuuden näyttää, mitä suomalaiset osaavat.
Se ei ole todellakaan mitään putkiosaamista. Meidän vahvuutemme on, että
osaamme tehdä muutakin kuin painaa
liipaisinta.
Uusi lainsäädäntö valmisteilla
Suomessa valmistellaan parhaillaan
uutta verkkotiedustelulainsäädäntöä,
mikä on tuottanut työtä myös puolustusvoimissa. Harri Ohra-ahon mukaan
asialla on pitkä historia, joka lähti liikkeelle Mikko Kososen johtaman työryhmän laatimasta kyberturvallisuusstrategiasta.
Prikaati on aktiivinen toimija
Porin prikaati on sittemmin sivunnut
Ohra-ahon uraa oikeastaan vain erilaisten harjoitusten yhteydessä. Säkylässä
pidettiin muun muassa Kadettikoulun
leirejä.
- Prikaatin komentajana toimineen
Markku Nikkilän kanssa käytiin yhdessä Afganistanissa, kun olin töissä
pääesikunnan operatiivisella osastolla. Nykyisistä läheisistä työkavereista
Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen
johtaja, eversti Sakari Vallinmaa oli
puolestaan siellä esikuntapäällikkönä.
Kenraali Ohra-ahon mukaan Porin pri21
Tuleva kenraali ottaa pilke silmäkulmassa vastaan tupakavereidensa ilmoituksen aliupseerikoulun
aikana.
- Laajapohjaiset työryhmät ovat päätyneet siihen, että Suomeen pitää luoda
tiedustelua koskeva kokonaislainsäädäntö, joka kattaa niin Suojelupoliisin
kuin Puolustusvoimatkin. Tärkeä suuntaviiva on se, että Puolustusvoimat luo
kokonaisvaltaisen kyberpuolustuskyvyn aina tiedustelusta suojautumisen
kautta vaikuttamiseen.
- Lakiin pitää sisällyttää tietoverkkotiedustelun molemmat osat eli niin ulkomailla tapahtuva tietojärjestelmätiedustelu kuin tietoliikennetiedustelukin.
Viimemainitussa mennään operaattorin verkkoon ja sieltä hankitaan rajat
ylittävää tietoa. Tässä on ollut epäselvyyksiä siitä, ovatko Suomen kansalaiset jonkinlaisen massavalvonnan alla.
Näin ei kuitenkaan ole, vaan tietoliikennetiedustelu on aina kohdennettua.
- Meitä on kuunneltu valmistelun ajan
erittäin hyvin, mikä on tärkeä asia. Lakihan säädetään nimenomaan meitä
varten. Jos kaikki etenee suunnitelmien
mukaan, pitäisi asian lähteä eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 2016 lopulla.
Lainsäädännön pitäisi sitten olla valmis
viimeistään 2017. Pohjatyö on tehty
todella hyvin, siinä mielessä on hyvät
edellytyksen eteenpäin menemiselle.
Verkostoituminen tärkeää
Kenraali Ohra-aho muistuttaa, että
puolustusvoimien tiedustelupuolella on
tehty jo 2000-luvun alusta lähtien arvioita siitä, miten kybertoimintaympäristö muuttuu.
- Mukaan on otettu myös elinkeinoelämän edustus. Se on äärimmäisen järkevä veto, koska yksi toimija ei voi tällaista kokonaisuutta hallita. Kriittisestä
infrastruktuurista peräti 80 prosenttia
on yksityisessä omistuksessa. Se ei riitä, että pelkästään valtio huolehtisi tietystä osasta kyberturvallisuutta.
- Puolustusvoimat hoitaa luonnollisesti omat verkkonsa. Valtakunnallisesti
vastuussa verkkoihin liittyvästä toiminnasta ja myöskin suojautumisesta
on johtamisjärjestelmäkeskus, joka tekee laajemmin yhteistoimintaa muiden
viranomaisten ja myöskin muiden toimijoiden kanssa.
- Nähdäkseni Suomessa luotu verkostoitunut rakenne on hyvä pohja viedä
eteenpäin myös kyberturvallisuuden
vahvistamiseen liittyviä asioita.
Somen kanssa on oltava tarkka
Ohra-ahon mukaan myös sosiaalisella
medialla on vaikutuksensa nykypäivän
tiedusteluun.
- Me seuraamme luonnollisesti sosiaalista mediaa erityisesti tilannekuvan
täydentäjänä. Tätä työtä tekevät myös
varusmiehet, joita koulutetaan tälle
toimialalle. Sosiaalisen median kanssa
pitää kuitenkin olla erittäin tarkka ja
tieto pitää aina tavalla tai toisella myös
varmentaa. Muuten on erittäin suuri
vaara, että elämme spekulatiivisessa
maailmassa, joka on täynnä disinformaatiota. Eli tilannekuvan täydentäjänä kyllä mutta ei yksittäisenä tietona.
- Puolustusvoimat on ottanut operaatioturvallisuuden vakavasti ja uskon, että
varsinkin Porin prikaatissa sosiaalisen
median seuranta on kansainvälisestä
ulottuvuudesta johtuen huippuluokkaa.
Somen käyttöä ei pyritä missään nimessä kieltämään, mutta sen kanssa on
oltava aina tarkka. Tärkeintä on, että ei
tuoda esille eksaktia paikkatietoa, eikä
valokuvissa esiinny mitään operatiivista välineistöä. Tämä koskee yhtäläisesti
varusmiehiä, kertausharjoituksissa olevia reserviläisiä kuin kansainvälisissä
operaatioissa palveleviakin.
Sotaharjoitus on päättynyt ja miehet takaisin kasarmilla.
Harri Ohra-aho äärimmäisenä vasemmalla.
Kranaatiheitinkomppanian alokasryhmä yhteispotretissa syksyllä 1978.
Harri Ohra-aho alarivissä oikealla.
22
Niinisalossa juteltiin
sotilassäästä
Teksti: Ilkka Perälä
Kuvat: Miika Kasurinen
V
uosittaiset sotilassääpäivät järjestettiin varuskuntakerholla Niinisalossa 25.8. Päiville kokoontui
Meteorologeja sekä alan sotilaita keskustelemaan säästä. Kapteeni Reijo
Miettinen toimii Porin prikaatin Niinisalon toimipisteessä Satakunnan tykistörykmentin Raketinheitinpatterin
sääosaston johtajana.
Sääpäivät palvelevat Miettisen mukaan
kaikkia alan tekijöitä. Päivillä vaihdetaan niin ideoita kun kuulumisia ja uusia kehitysehdotuksia voi syntyä. Puolustusvoimilla on näet palkkalistoilla
vain yksi meteorologi, jonka vastuulla
on niin Maa-, Meri- kuin Ilmavoimat,
sekä kansainvälinen yhteistyö. Kaikki
tämä olisi luonnollisesti kovallekin tekijälle aivan liikaa, niinpä Ilmatieteenlaitos tuottaa Puolustusvoimille sääpalvelun miltei kokonaan.
Suurin osa sääpäivien osallistujista oli
meteorologeja ilmatieteen laitokselta.
Yleisradiolla työskentelevä meteorologi Toni Hellinen on reservin kersantti, ja kävi AUK 2. kurssin Niinisalossa.
Moottorialiupseeri palveli AUK kakkosta lukuun ottamatta Keuruulla.
– Silloin Niinisalossa jostain tupakansiosta luin, että siellä olis ollut sellainen
säämieskoulutus. Mietin, että olispa
ollut mielenkiintoinen, Hellinen sanoo.
Vaikka Hellinen ei suorittanut varusmiesaikanaan säämieskoulutusta, on
hänen sodan ajan tehtäväkseen määrätty meteorologin työt. Miettinen kertoo, että sääpäivien osallistujista suuri
osa on sellaisia henkilöitä, jotka ovat
vapautettuja sodan-ajan palveluksesta.
Niin sanottuja VAP-henkilöitä tarvitaan
kriisitilanteessa yhtälailla, sillä Ilmatieteenaitoksenkin tulee pysyä toiminnassa. Puolustusvoimat on Miettisen
mukaan Ilmatieteenlaitokselle suuri ja
23
jossain määrin vaativakin asiakas.
- Jos Toni vaikka tekisi lentosäätä, silloin kun säät ovat heikoimmillaan,
joutuu hän ennustamaan esimerkiksi pilven alarajan kolmenkymmenen
metrin tarkkuudella. Telkkarin säätietolähetyksessä hän ei tule koskaan
ennustamaan mitään ilmiötä 30 metrin
tarkkuudella, Miettinen toteaa.
Sääalan varusmieskoulutus
herättää kiinnostuksen
Sääpuolen varusmieskoulutusta järjestetään tällä hetkellä ainoastaan Niinisalossa. Puolustusvoimauudistus vaikutti
vuodenvaihteessa myös sääkoulutukseen, sillä Ilmavoimat ulkoistivat lentosääkoulutuksen Niinisaloon. Miettinen
kuitenkin sanoo, että lentosääaliupseerikurssilaisille on henkilöstöresurssisyistä pidetty liian vähän kohdennettua
koulutusta. Näköpiirissä kuitenkin on,
että ilmavoimat ottaisi kouluttaakseen
lentosääpuolen ensi vuonna takaisin.
Miettinen kertoo, että ainakin kymmenkunta nykyistä meteorologia on
palvellut hänen alaisenaan vuosien
varrella. Sääalan varusmieskoulutus on
näissä tapauksissa monella herättänyt
innostuksen luonnontieteisiin ja meteorologiaan.
Saat K-Plussa-etuja
yli 3000 ostopaikasta.
K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä.
J
o
pa 5 % Bo
nust
a
L
äh
iT
apio
l
an
v
ak
uut
uk
sist
a.
R
e
k
ist
e
rö
i bo
nuk
se
si
l
ah
it
apio
l
a.
fi
/
bo
nus
Tervetuloa kaupoille!
Voit hoitaa rekisteröinnin myös puhelimitse numerossa
0800 123 222* tai lähimmässä LähiTapiolan toimistossa
(kts. lähin toimistosi lahitapiola.fi).
*ma-pe klo 8.00-18.00, puhelu on maksuton.
RAUTIA - K-MAATALOUS SALO
Meriniitynkatu 11, 24100 SALO
p. 02-77751, +358505259961
www.rautia.fi • www.k-maatalous.fi
Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiola alueyhtiöt, LähiTapiola
Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.
Erityisosaamista sotilaslakiasioissa.
Brahenkatu 9 A 9, 20100 Turku Puh. (02) 251 1004, fax (02) 251 4106
aatsto@lindell.inet.fi
HYVÄ ILMA - SISÄLLÄKIN
WWW.VALLOX.COM
20141113_Porilainen_88x30mm.indd 1
24
11/13/2014 8:52:36 AM
Liikunnanohjausperinne
jatkuu Niinisalossa
Teksti: Tomi Turunen Kuvat: Aapo Sipari.
Varusmiehille tutut käskyt ”asento” ja ”lepo” saivat täydennystä käskyistä ”liikkuu” ja ”jaksaa”. Käskyjen takana ovat 19-vuotiaat liikunnanohjaajaopiskelijat Jenni Kalaoja ja Aino Tapaninaho, jotka suorittavat työharjoitteluaan Porin prikaatin Niinisalon toimipisteessä.
S
antasport Lapin urheiluopistossa opiskelevat tytöt ovat kolmen
viikon ajan liikuttaneet niin henkilökuntaa kuin varusmiehiä
eri harjoittelujen muodossa. Urheiluopiston ja Porin prikaatin
Niinisalon toimipisteen 15-vuotista yhteistyöperinnettä vaalitaan yhä, kiitos liikuntakasvatusupseeri kapteeni Ilari Köykän. Kalaojan ja Tapaninahon toimenkuvaan kuului niin henkilökunnan
taukoliikunnat kuin varusmiesten erilaiset kuntopiirit.
Toimintaympäristönä varuskunta on ollut monipuolinen sekä ainutlaatuinen niin kokemuksen kuin
itsensä kehittämisen kannalta.
- Olemme oppineet muuan muassa suurien ryhmäkokojen hallintaa sekä opetusmetodien suhteuttamista niihin, kertovat Kalaoja ja Tapaninaho.
Miesvoittoinen harjoittelupaikka ei tyttöjä ole
haitannut vaan he ovat osanneet suhtauttaa
oman toimintansa sen mukaiseksi.
Kiva kun on poikia, toteavat tytöt yhteen ääneen. On joutunut käyttämään ääntä sekä toteuttamaan liikunnanohjausta jämäkämmin,
mitä yleensä, tytöt jatkavat.
Kalaojan ja Tapaninahon ohjaus on ollut
alusta saakka sujuvaa, asiallista sekä opetuksellista. Vaikka treenit toisinaan ovatkin rankkoja, saa heidän ohjauksensa hymyn varusmiesten huulille.
Ainutlaatuinen kokemus on saanut
myös Kalaojan pohtimaan mahdollista varusmiespalveluksen suorittamista, mutta vielä on liian
aikaista sanoa, mitä elämä
valmistumisen jälkeen tuo.
Kolmeviikkoisesta työharjoittelun päätteeksi tyttöjen
tunnelmat ovat hyvät.
- Kiitos kokemuksesta,
huudahtavat tytöt ja jatkavat liikuntatuntiansa:
käen vaihto! Tehhää kunnolla ne liikkeet!
25
Prikaatien yhdistyminen
toi rakentajat Niinisaloon
Teksti: Tomi Turunen Kuvat: Aapo Sipari
P
orin prikaatin Niinisalon varuskunnassa
rakennetaan.
Vanhaa puretaan uuden tieltä
ja rakennukset valmistuvat hyvää vauhtia. Kuorma-autoja ja rekkoja
kulkee päivittäin varuskunnan pohjoisportilta eteläportille. Suurempia rakennushankkeita on tällä hetkellä kolme,
mutta uusia, jo tiedossa olevia hankkeita on ensi vuodelle lisää. Säkylän palveluyksikön kiinteistöpäällikkö Kari
Jokisalon mukaan tilanne on hyvä.
- Näkyy selvästi, että rakentaminen vilkastui, kun varuskunnat (Säkylä ja Niinisalo) yhdistyivät, toteaa Jokisalo.
Entisen urheilukentän, joka sijaitsee
Niinisalon varuskunnan eteläpäädyssä, tilalle on noussut MAPUJOPO
(maanpuolustuksen
johtoportaiden
kehittämishanke)-halli. Kyseessä on
noin tuhannen neliön halli, joka on viimeistelyä vaille valmiina. Tarkoituksena on, että halli valmistuu marraskuun
aikana. Samalle alueelle, Varuskunnantien varteen on nousemassa neljä kevytrakenteista sääsuojaa eli niin kutsuttuja
pressuhalleja. Hallien tieltä joudutaan
karsimaan puustoa aina urheiluhallille
saakka ja rakentamisen on suunniteltu
alkavan kevään 2016 aikana.
Ampumaratojen kunnostustyöt ovat
alkaneet mallikkaasti. Kunnostustyöt
pitävät sisällään haulikkoradan purkamisen sekä pienoiskivääri- ja pistooliratojen poistamisen. Tämän jälkeen
varuskunnan alueella ei ole ampumaratoja. Kivääriampumaradalla puhdistetaan 300 metrin ja 150 metrin vallit
sekä 300 metrin rata lyhennetään 150
metrin mittaiseksi. Lisäksi kyseisen
26
ampumaradan näyttösuojaa laajennetaan kymmenellä paikalla. Radan yhteyteen tulee pistoolirata, jonka rakentaminen on jo käynnissä.
Raskaiden raketinheittimien hallia laajennetaan 1500 neliöllä itäsuuntaan
ja kyseisen hallin eteläpuolelle rakennetaan uusi 3500 neliön halli. Tämän
tieltä on jo purettu katosrakennus.
Maanrakennusurakan on tarkoitus alkaa marraskuun alussa ja varsinaisten
rakennustöiden maaliskuussa.
Pankin vaihto mielessä?
HUITTISTEN SÄÄSTÖPANKKI TOIVOTTAA
TERVETULLEEKSI OMAAN LÄHIKONTTORIISI!
Asiantuntevaa ja ystävällistä pankkipalvelua lähellä sinua?
Mutkaton yhteydenpito pankkiin puhelimella, sähköpostilla tai henkilökohtaisella
käynnillä? Erityisasiantuntijoiden tapaamiset omassa konttorissasi? Kyllä!
Palvelemme Eurassa, Huittisissa, Kokemäellä, Porissa, Säkylässä,
Ulvilassa, Vammalassa ja Äetsässä jokaisena arkipäivänä klo 10–16.30.
Palvelussa emme säästele – tule ja totea itse!
HOIDAMME KAIKKI
PANKIN VAIHTOON
LIITTYVÄT ASIAT
PUOLESTASI.
EURA puh. 010 8415 760 ı HUITTINEN puh. 010 8415 700 ı KOKEMÄKI puh. 010 8415 755
PORI, Kauppatori puh. 010 8415 740 ı SÄKYLÄ puh. 010 8415 770 ı ULVILA puh. 010 8415 730
VAMMALA puh. 010 8415 780 ı ÄETSÄ puh. 010 8415 795
www.saastopankki.fi/huittistensp
Protolab specializes in special vehicles and
vessels and high-level ballistic-and mineprotection systems.
Protolab is able to support the whole
development cycle of the vehicle from the
initial design to the prototypes and production.
Protolab Oy, Sinikalliontie 12, 02630 Espoo, Finland 27
www.protolab.fi
Räjähdekeskus tuottaa
ja testaa
Teksti: Jarmo Uusitalo Kuvat: Puolustusvoimat
Historiaa
Räjähdekeskus on perustettu 1.1.2013
ELKAKOP- projektin myötä. Projektin
lopputuloksena 1.1.2008 perustetun
Räjähdelaitoksen materiaaliosat siirrettiin huoltorykmenttien alaisuuteen.
Parkanon ja Keuruun materiaaliosat
liitettiin Länsi-Suomen huoltorykmenttiin, Haapajärven materiaaliosat
Pohjois-Suomen
huoltorykmenttiin
ja Ähtärin materiaaliosat Itä-Suomen
huoltorykmenttiin. Parkanon varikon
tuotantotoiminnat lakkautettiin ja
muiden varikoiden tuotannolliset toiminnot jäivät perustettavaan Räjähdekeskukseen, johon liitettiin myös Koeampumalaitos.
Haapajärven toimipisteen perinteet
alkavat vuodelta 1918, jolloin perustettiin asevarikko Viipuriin. Tehtävä-
kenttä muuttui kaikkea sotamateriaalia
varastoivaksi varikoksi. Vuonna 1965
toiminta siirrettiin vaiheittain Haapajärvelle. Puolustusvoimien materiaalilaitoksen perustamisen myötä nimi
muutettiin Haapajärven asevarikoksi.
Ähtärin toimipisteen toiminta alkoi
vuonna 1.2.1940, jolloin perustettiin
Ähtärin Inhaan Ampumatarvikevarikko 8. Ähtärin asevarikko liitettiin Räjähdelaitokseen 1.1.2008 nimellä Ähtärin varikko.
Keuruun toimipisteen juuret ovat vuodessa 1940, jolloin perustettiin Pioneerivarikko 2. Puolustusvoimien materiaalilaitoksen perustamisen myötä 1993
Parkanon varikko-osasto itsenäistyi ja
syntyi kaksi pioneerivarikkoa, Keuruun
pioneerivarikko ja Parkanon pionee-
28
rivarikko. Vuonna 2008 Keuruun pioneerivarikko liitettiin perustettavaan
Räjähdelaitokseen Keuruun varikkona.
Niinisalon toimipisteen historia alkaa
vuodesta 1918. Lokakuun alussa 1939
tehtiin päätös Tykistön Koeampumakentän siirtämisestä Niinisaloon.
Koeampumalaitos liitettiin Puolustusvoimien materiaalilaitokseen 1.1.1993
itsenäisenä laitoksena. Koeampumalaitoksen esikunta siirtyi Tampereelle
ja koeasemien nimet muutettiin Niinisalon koeasemaksi ja Katajaluodon
koeasemaksi. Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen rakennemuutoksen (PvMatL 2005) myötä koeampumalaitos
keskitettiin Niinisaloon ja ballistinen
osaaminen siirrettiin Materiaalilaitoksen esikuntaan.
Räjähdekeskuksen nykypäivää
Vuosi 2012 oli Koeampumalaitoksella
Niinisalossa työntäyteinen uutta organisaatiota perustettaessa ja vanhaa
lopetettaessa. Henkilöstölle löydettiin
kiitettävästi selviämispolkuja. Osa henkilöstöstä siirtyi muualle varsin aikaisessa vaiheessa ja loppuvuonna työt
tehtiin vajaalla miehityksellä. Tuotantotoiminta saatiin kuitenkin pidettyä
normaalilla tasolla.
Suurimmat muutokset Niinisalossa
vuoden 2013 alusta olivat hallintoosaston tehtävien siirtyminen Ähtäriin
sekä materiaaliosaston tehtävien siirtyminen osin Niinisalon toimipisteen
sektoreille ja osin Ähtäriin. Henkilöstö
Niinisalossa väheni Koeampumalaitoksen 63:sta 44:ään ja Puolustusvoimauudistuksen myötä vielä kahdella henkilöllä, ollen tällä hetkellä 42.
Räjähdekeskus toimii neljällä
paikkakunnalla
Räjähdekeskukseen (RÄJK) kuuluu johtaja (Evl Teemu Ruuskanen), hallintoosasto (HALLOS) Ähtärissä sekä tuotanto-osaston (TUOTOS) toimipisteet
Ähtärissä, Keuruulla, Haapajärvellä ja
Niinisalossa. Räjähdekeskuksen kokonaisvahvuus on 150 henkeä.
Räjähdekeskuksen tehtävinä ovat räjähdetuotanto, räjähteiden kunnon
valvonta ja käytöstä poisto sekä koetoiminta. Räjähdetuotantoa ja kunnonvalvontaa tehdään Haapajärven, Keuruun
ja Ähtärin toimipisteissä. Käytöstä
poistosta vastaa Ähtärin toimipiste ja
koetoiminnasta Niinisalon toimipiste.
vartiosto ja huolto tuottavat RÄJK:n
Niinisalon toimipisteen tarvitsemat
turvallisuus- ja huoltopalvelut yhteistoimintasopimuksen ja varuskuntakäskyn mukaisesti.
Toimipisteen sektorit
Koeampumalaitoksen entisessä hallintorakennuksessa työskentelee toimipisteen johtajana toimiva tuotantopäällikkö sekä tekninen sektori, jonka
henkilöstönä on kolme upseeria sekä
seitsemän siviiliä. Tekninen sektori
vastaa sektorijohtajansa johdolla koko
koetoiminnan suunnittelusta, kokeiden johtamisista, materiaalivarastoinnista sekä toimipisteen henkilöstö-, taloushallinnosta ja esikuntapalveluista.
Asesektorin tehtäviin kuuluu koeammuntoihin liittyen aseiden ampumakuntoisuus-tarkastusten lisäksi erilaiset aseiden mittaukset ennen ja jälkeen
ammunnan sekä aseiden huolto. Lisäksi sektorin tehtäviin kuuluu toimipisteen kuljetustehtävät, puisten ja metallisten maalilaitteiden valmistus.
Räjähdesektorin tehtäviin kuuluu
Räjähdekeskuksen toiminta
Räjähteiden
- Tuotantoa
- Kunnossapitoa
- Käytöstä poistoa
Räjähteiden, aseiden ja
asejärjestelmien
- Koetoimintaa
Niinisalon toimipiste
Nykyinen joukkomme nimi on Räjähdekeskuksen tuotanto-osaston Niinisalon toimipiste. Lyhenteenä on sujuva
RÄJK TUOTOS NIINISALO.
Niinisalon toimipisteen tehtävänä on
koetoiminnan keinoin tuottaa palvelusturvallisuutta puolustusvoimille testaamalla toiminnallisuutta, turvallisuutta,
suoritus- ja vastanottovaatimusten toteutumista. Testaamalla varmistetaan
tuotteen: räjähteen, aseen tai asejärjestelmän suoritusarvo- ja käyttöturvallisuusvaatimusten täyttyminen.
Niinisalon toimipisteen nykyiseen organisaatioon kuuluu toimipisteen johtaja (Komkapt Jarmo Uusitalo) sekä
neljä sektoria: tekninen, ase-, räjähde- ja mittaussektori. Porin prikaatin
Ammunnan johto Niinisalossa
29
koeammuntojen, olosuhde- ja pioneerimateriaalitestauksen
ampumatarvikkeiden tarkastukset, valmistelut ja
mittaukset, termostointi ja kokeiden
suoritus ammunnanjohtajan tai testinjohtajan johdolla. Räjähdesektorin
henkilöstö tekee omaan toimintaan
liittyen EOD - raivaukset ja osallistuvat
tarvittaessa ulkopuolisiin EOD - raivauksiin. Räjähdesektori vastaa Niinisalon toimipisteen ampumatarvikkeiden
varastoinnista.
Mittaussektori on keskittynyt koetoiminnan erilaisiin sähköisiin mittauksiin kuten paine- ja lentoratamittaukset. Mittaussektori vastaa ammuntojen
tähystystehtävistä käyttäen apunaan
myös muiden sektorien henkilöstöä.
Valo- ja video- ja pikavideokuvaukset
kuuluvat mittaussektorin laajaan osaamisalueeseen.
Niinisalo
Pohjankankaan eteläpäässä oleva Niinisalon toimipisteen tuotantoalue ulottuu
Pohjankankaalle 2,4 kilometrin tasalle
asti. Tämä alue on ulkopuolisilta jatkuvasti suljettu alue ja mahdollistaa
tuotantotoiminnan ammunnat ja testit
myös silloin, kun Pohjankankaalla on
harjoitus- tai ampuvia joukkoja. Niinisalon toimipisteen tuotantoalueella on
kaksi ampumarataa, Laaka- ja Päärata.
Laakaradalla ammutaan pääsääntöisesti pysäytysesteammuntoja. Pääradalla
ammutaan pääsääntöisesti epäsuoria
ammuntoja Pohjankankaalle aina 14
kilometriin asti.
Katajaluoto
Katajaluoto sijaitsee Suomenlahdella
Helsingin eteläpuolella. Katajaluodolle,
joka tunnetaan myös nimellä Merirata,
on ominaista pitkä ampumaetäisyys ja
ampuminen mereen. Normaalisti ampumaetäisyys Meriradalla on 40 - 45
kilometriä, mutta ampumaetäisyyttä
voidaan jatkaa Porkkalanniemen suuntaan aina 60 kilometriin asti.
Vuorisjärvi
Vuorisjärven räjäytysalue Keuruulla on
pieni räjäytystestauksiin tarkoitettu
alue. Alueella on räjäytyspiha, kallioleikkaukseen louhitut räjäytystaskut,
räjäytysbunkkeri henkilöstön suojatilana sekä varastorakennus.
Testit ja tuotteet
Ammunnat
Niinisalon toimipisteellä palvelusturvallisuus puolustusvoimille tuotetaan
tekemällä ammuntoja kiväärikaliiperisista aseista raskaisiin raketinheittimiin asti.
Räjähteille tehtävät testit
Räjähteille tehtävillä testeillä pyritään
jäljittelemään niitä rasituksia, joita
räjähteeseen kohdistuu elinkaarensa
aikana. Tyypillisiä testejä ovat kuljetusturvallisuus-, vaarallisuusluokitus-,
olosuhde- ja IM-testit. Lisäksi räjähteille voidaan tehdä räjäytyskokeita sekä
muita toimintakokeita. Pääsääntöisesti
testit tehdään Niinisalossa, mutta jonkin verran testejä tehdään myös Vuorisjärvellä sekä joitakin yksittäisiä testejä Katajaluodossa.
Täristinlaitteisto
30
Katajaluoto eli Merirata Suomenlahdella Helsingin eteläpuolella
12 m pudotuslaite
Kuljetusturvallisuustesteillä varmistutaan siitä, että räjähde on turvallista
kuljettaa. Testeihin kuuluu pudotustesti (tuote pudotetaan 12 m korkeudelta teräslevylle eikä se saa syttyä eikä
räjähtää) sekä lämpöstabiliteettitesti
(tuote on 48 tuntia altistettuna 75 °C
lämpötilalle, tuote ei saa syttyä, räjähtää eikä vaarallista ainetta saa tulla
tuotteen ulkopuolelle).
Vaarallisuusluokitustesteissä on tarkoitus selvittää, millaista vaaraa tuote
aiheuttaa ympäristölleen. Testeissä selvitetään, välittyykö räjähdys tuotteesta
tai kollista toiseen sekä millaisia heitteitä tuote aiheuttaa ympäristöön altistuessaan tulipalolle.
Olosuhdetestit muodostuvat tuotteen
elinjaksoprofiilin mukaisista tuotteelle
tehtävistä perättäisistä testivaiheista
joilla simuloidaan tuotteeseen kohdistuvia rasituksia. Yleisimmät testivaiheet tällaisissa testeissä ovat eri-
laiset tärinätestit (kuvaavat tuotteen
kuljetusta eri välineillä (kuorma-auto,
tela-ajoneuvo, helikopteri, laiva yms.)
ja alustoilla), sääsyklit sekä pudotustesti eri korkeuksilta.
IM-testeissä (IM on lyhenne sanoista
Insensitive Munitions, epäherkät räjähteet) selvitetään tuotteen sekä tuotteen rakenteen ja pakkauksen muodostaman kokonaisuuden räjähdyksen
voimakkuutta. Testeissä tutkitaan
tuotteen reaktioita silloin kun siihen
kohdistetaan iskuvaikutusta (luoti, ontelopanos, vierekkäisen tuotteen räjähtäminen l. välittyminen), hidasta tai
nopeaa lämmön nousua.
Pioneerimateriaalitestaus tuli uutena
testausalueena Niinisalon toimipisteelle vuoden 2013 alusta. Pioneerimateriaalitestaukseen kuuluu Keuruun toimipisteen tuotteiden laadunvalvonta ja
varastoidun tuotteen kunnonvalvonta.
Myös erilaisten pioneerituotteiden ja
-välineiden testaus kuuluu pioneerimateriaalitestaukseen.
Loose Cargo -laitteisto
Terminointikaappi
31
Haapajärven räjähdetuotantoa
Tuotteet
Koetoimintaa johtaa Puolustusvoimien
Logistiikkalaitoksen Järjestelmäkeskus
ja toteutuksesta vastaa Räjähdekeskuksen Niinisalon toimipiste Järjestelmäkeskuksen koeammuntamääräysten tai
testauskäskyjen mukaisesti. Toimipisteen tärkein tuote on testauspöytäkirja.
Tulevaisuutta
Räjähdekeskuksen Niinisalon toimipisteen johtaja (tuotantopäällikkö) vaihtuu vuoden 2016 vaihteessa nykyisen
toimipisteen johtajan jäädessä eläkkeelle. Uutena johtajana 1.1.2016 aloittaa majuri Tommi Luomajärvi, joka on
ammattilainen koetoiminnan saralla jo
vuodesta 2002 lähtien.
Kuusivuotinen kasarmien
kunnostusprojekti käyntiin
1.pioneerikomppaniasta
Teksti ja kuvat: Juho Torpo
Porin prikaatin Säkylän toimipisteessä aloitettiin kesällä mittavat rakennusprojektit
kasarmirakennusten korjausten muodossa.
Kuusivuotisen korjausprojektin aikana on
tarkoitus käydä kaikki kasarmit läpi siten,
että jokaisella komppanialla olisi käytettävissään nykyaikaistetut tilat vuonna 2021.
E
nsimmäisenä
perusyksikkönä
kunnostusvuorossa on 1.pioneerikomppania, jonka kunnostaminen käynnistyi heinäkuun alussa.
1.pioneerikomppanian rakennustyömaalla työnjohtajana toimiva Olli
Hallongrenin puheista paljastuu kasarmeissa toteuttavien korjaustoimien
olevan varsin laajoja:
- Korjaustoimenpiteisiin kuuluu muun
muassa kasarmin eteläpuolisten ikkunoiden vaihto, julkisivulevytys ja vesikatteen uusiminen. Ilmastointikonehuone rakennetaan ullakolle ja lisäksi
lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköjärjestelmät kunnostetaan. Myös kaikkien tupien seinät uusitaan, Hallongren
toteaa.
32
Työnjohtajan mukaan 1.pioneerikomppanian (A-porras) korjausprojekti etenee aikataulussa. Kolme kuukautta sitten aloitetun A-osan kunnostus
valmistuu jouluun mennessä, jonka
jälkeen on vuorossa Tukikomppania
(B-porras). Kuhunkin kolmeen osaan
on suunniteltu puolen vuoden korjausaika. Ensimmäisen kasarmin pitäisi
olla kunnostettu ensi vuoden jouluun
mennessä.
- Aina tällaisissa projekteissa tulee
pieniä, yllättäviä takapakkeja, mutta
toistaiseksi olemme välttyneet suuremmilta ongelmilta ja olemme päässet vastoinkäymisistä hyvin eteenpäin pysyen
aikataulussa, Hallongren jatkaa.
Yksittäisen varusmiehen arkea kunnostusprojektit eivät juuri häiritse.
Nordea Pankki Suomi Oyj
Meille voit soittaa koska tahansa.
Ajanvaraukset, korttiongelmat ja useat muut akuutit pankkiasiat voit hoitaa
puhelimitse nyt mihin vuorokaudenaikaan tahansa, myös viikonloppuisin.
Me teimme senkin mahdolliseksi – ensimmäisenä pankkina Suomessa.
Asiakaspalvelumme henkilöasiakkaille suomeksi 0200 3000 (pvm/mpm)
ma-su 24h/vrk.
Teemme sen mahdolliseksi
0200 3000
nordea.fi
- Muuttopuuhia suurempia haittoja
varusmiehet eivät joudu kärsimään.
Joulun jälkeen ensimmäisen kasarmin
B-porras tullaan tyhjentämään. Uusien
alokkaiden astuessa palvelukseensa 4.
tammikuuta ovat kasarmin A- ja C-osat
asuinkelpoisia, Hallongren kertoo.
Kasarmin itäpäätyyn pystytetään myös
kokonaan uutta rakennusta. Mikä onkaan tämä kasarmin viereen nouseva
rakennus?
- Kyseessä on uusi piharakennus, jonka
alakertaan on suunniteltu polkupyörävarastoa. Lisäksi rakennukseen tulee
komppanioiden yleistä varastotilaa
sekä teltan kuivaamiselle varattua tilaa,
Hallongren valottaa.
Suurimpana syynä kasarmien korjausprojektiin Hallongren arvioi olevan
yleisen nykyaikaistamisen tarpeen. Paljon puhuttuihin ja huhuttuihin homeongelmiin Hallongren ei osaa tarkalleen
vastata:
- Tutkimuksia on tehty, mutta emme
ole epäilyksistä huolimatta oikein kunnolla löytäneet hometta. Kellarikerroksen seiniä kuitenkin villoitettiin uudelleen home-epäilysten vuoksi.
Mainos_Porilainen_1-4-2012.indd 1
30.1.2012 11:48:43
Suomen Kunniamerkkipalvelu
KULTASEPPÄ PIRKKO MÄKI-REKOLA
Kaikki kultasepäntyöt sekä kunniamerkkien ompelupalvelu
Humalistonkatu 7a, 20100 TURKU
PUH. 0400 476 871
33
Parasta palvelua elämän
eri vaiheisiin
Asiakasomistajana omistat
palan pankistasi!
Katso lisää op.fi/lounaismaa
Hämeentie 14, 31500 KOSKI TL / puh. (02) 484 330
Vilhonkatu 21 A, 24240 SALO / puh. (02) 727 8850
Kauppatie 15, 25260 VASKIO / puh. (02) 727 8800
etunimi.sukunimi@poppankki.fi
www.poppankki.fi/koski
Turun Sanomat on perinteinen paperinen lukupaketti kotiin kannettuna.
Ota verkossa osoitteeksi ts.fi ja näet päivän
äivän kiinnos
kiinnostavimmat
staavi
vimm
mmat
mat
at uu
uutiset
uuti
utiise
set ja
ja
keskustelut. TS Digilehteä luet tietokoneella,
neella,
iPadilla, iPhonella tai androidlaitteella.
TS mobiili täydentää aamun uutispakettia.
ttia.
ia
Lue m.ts.fi pitkin päivää.
tilaa.ts.fi tai soita (02) 269 3400 arkisin 8.15–16.30
34
VIHERHIUKKASET
3/2015 www.sotku.fi
Teksti ja kuva: Seija Heiska
K
esä tuli ja meni. Vai tuliko sitä
sittenkään? Nyt on kuitenkin
aika startata taas sotilaskotitoiminnassa syyskaudelle 2015. Kohti
joulua mennään. Ja heti joulun jälkeen
alkaa kevätkausi.
Kesän monet yleisötapahtumat on nyt
koettu. Ne alkoivat toukokuussa Pyhäjärvimessuilta ja huipentuivat koko
Porin prikaatin valatilaisuuteen, joka
pidettiin Porissa. Väliin mahtuivat vielä Louna-Jukola Paimiossa sekä Suomi
Areena Porissa. Tänä kesänä ei levätty
vaan paiskittiin hommia harrastuksen
parissa! Nyt ollaan sitten viisaampia
näidenkin tapahtumien sujumisen
suhteen. Voisi sanoa, että menestys
oli vaihteleva. Ainakin olimme paikalla näkymässä ja esittelemässä toimintaamme. Poikkeusolotoimintakin sai
samalla harjoitusta, kun poistuimme
omasta tutusta toimintaympäristöstä
muualle. Oppia ja kokemusta on taas
saatu ja kerätty muistiin. Ilman vapaaehtoisia sisaria nämäkin tilaisuudet olisivat jääneet meidän osalta toimimatta. Suuret kiitokset kaikille mukana
ahertaneille!
Syksyn satoa
Syksyn satoa korjataan parhaillaan
ihan kirjaimellisestikin. On aihetta vilkaista minkälaista satoa sotilaskotiyhdistyksellä on sisarille tarjolla poimittavaksi.
Syyskausi aloitettiin perinteisellä kesäretkellä elokuun alkupuolella. Retkestä
on oma kirjoituksensa tässä lehdessä.
Tamminiemi ja Lumenen tehtaanmyymälä olivat kohteena ja retki oli osanottajamäärällisesti menestys: linja-auto
oli täynnä. Elokuun lopulla kirjastosisaret retkeilivät Sastamalassa Pukstaavissa, suomalaisen kirjan museossa.
Syyskuussa Kokonaisturvallisuusmessut Tampereella eivät olleet menestys
ja se retki jäi tekemättä. Syyskuussa
tarjolla oli toinenkin sisartapahtuma,
Pöytyäläinen Wanhan Tawaran Kauppa Kolme Kolikkoa sai sisaret vierai-
lulle. Toivottavasti emme tömisteleet
kuin norsut posliinikaupassa…
Lokakuussa tuunataan kaikenlaisia sisustuselementtejä vanhoista kirjoista.
Niistä voi askarrella kaikenlaista pallosta penkkiin. Askartelutuokion ajankohta määrittyy myöhemmin.
Marraskuussa on yhdistyksen syyskokouksen aika. Kokous pidetään
19.11.2015 klo 18.00 alkaen. Kaikki
kynnelle kykenevät mukaan, johtokunnan on vaikea pitää keskenään
syyskokousta! Jälleen kerran muistutan, ettei kokouksessa joudu heti kylmiltään puheenjohtajaksi tai muuhun
hommaan. Henkilövalinnat ovat aina
etukäteen tiedusteltuja. Tämä harrastus elää kunkin meneillään olevan elämäntilanteen mukaan.
Joulukuussa, 10.12.2015 on puurojuhlan vuoro. Sen jälkeen on hyvä rauhoittua joulun viettoon.
Iskuryhmä ja poikkeusoloajan
kanttiinitoiminta
Muistutukseksi kaikille kiinnostuneille: iskuryhmälle on tarkoitus järjestää
koulutusta syksyn aikana. Iskuryhmä
vastaa sotilaskodin toimintojen pyörittämisestä silloin, kun vakituinen henkilökunta on esim. koulutuksessa. Jos
olet kiinnostunut toiminnasta, mutta
et vielä ilmoittautunut mukaan, ota
yhteyttä Merja Lankiseen.
Poikkeusoloajan
kanttiinitoiminta
huolehtii sotilaskotitoiminnasta koko
35
valtakunnan alueella, mikäli poikkeusolot astuvat voimaan. Sinun on siis
oltava valmis lähtemään sinne minne
käsky käy. Tämä on varmasti mielenkiintoista ja erilaista sotilaskotitoimintaa. Mikäli kiinnostuit ota yhteyttä
Merjaan tai Tuijaan ja ilmoittaudu mukaan.
Tervetuloa mukaan!
Uusille sotilaskotitoiminnasta kiinnostuneille järjestettiin keväällä infotilaisuus. Syksyn infotilaisuus oli
syyskuun alkupuolella. Näissä infoissa
saimme joukkoomme yhteensä yli 20
uutta sisarta, mikä on todella hienoa!
Kummankin tilaisuuden jälkeen uudet
sisaret otettiin heti päivystysvuorolistoille mukaan. Näin harrastus saa
hyvän ja vauhdikkaan lähdön. Uusia
sisaria on varmasti tullut näiden infotilaisuuksien välilläkin. Lämpimästi tervetuloa mukaan kaikki uudet sisaret!
Olkaa aktiivisia, käykää päivystysvuorojen lisäksi myös sisartapahtumissa.
Niissä saa aina kokea jotain uutta sekä
tapaa myös muita sisaria. Tästä harrastuksesta saa irti juuri niin paljon kuin
siitä haluaa satoa korjata!
Muistutuksena vielä: yhdistyksen kotisivuilta www.sotku.fi löytyy sisarille
hyödyllistä tietoa, esimerkiksi päivystysvuorolistat. Ryömän Tuijalta saa
käyttäjätunnuksen ja salasanan, joilla
pääse sisarten omille sivuille.
Käykää myös Facebookissa yhdistyksen sivuilla!
Tamminiemessä kylässä
Teksti ja kuvat: Seija Heiska
Elokuun toisena lauantaina,
8.8.2015 Porin prikaatin linjaauto suuntasi kohti Helsingin
Meilahtea kyydissään 50 vihreää
sisarta. Kesäretken kohteena oli
Tamminiemi ja Urho Kekkosen
museo. Ja kun oltiin kesäretkellä,
oli sääkin varsin kesäinen.
Tamminiemi
Tamminiemi on valmistunut vuonna
1904. Amos Andersson lahjoitti sen
valtiolle vuonna 1940 ystävänsä Kyösti
Kallion ehdotuksesta. Kallio ei Tamminiemessä ehtinyt asua, mutta presidentit Ryti ja Mannerheim käyttivät sitä
edustusasuntona ja neuvottelutiloina.
Kekkonen viihtyi Tamminiemessä hyvin. Rauhallinen ympäristö ja lähiseudun ulkoilumahdollisuudet vaikuttivat
varmasti asiaan. Tamminiemestä tuli
Kekkosille koti ja edustustila. Kekkonen keskittikin presidentin virkatoimet
Tamminiemeen lähes kokonaan. Alakerran edustustiloissa ja työhuoneessa
vastaanotettiin vieraita, neuvoteltiin ja
järjestettiin erilaisia tilaisuuksia. Yläkerrassa oli presidenttiparin koti, jota
nyt esitellään autenttisessa 70-luvun
asussa.
Tamminiemi ja Kekkonen olivat aikoinaan lähes synonyymejä ja Kekkosen
25-vuotisen uran aikana Tamminiemestä muodostui käsite. Jos seinät osaisivat,
ne kertoisivat monta mielenkiintoista
tarinaa ja sattumusta. Tamminiemen
saunakin sanoisi varmasti pari sanaa.
Niin paljon poliittista historiaa ne ovat
nähneet ja kuulleet. Kekkosen erottua
tehtävästään 1982 hänelle myönnettiin
oikeus jäädä asumaan Tamminiemeen
ja se muutettiin hänen yksityiseksi
hoitokodikseen. Presidentti Kekkosen
kuoleman jälkeen Tamminiemi avattiin
kotimuseona joulukuussa 1987. Tamminiemi on vaikuttava, kiinnostava ja
ajatuksia herättävä paikka ”Kekkosen
ajan lapselle” ja muillekin.
Miss Universum 1975
40-vuotta sitten Anne Pohtamo kruunattiin Miss Universumiksi. Juhlavuoden kunniaksi hänen Miss Universumvuoden puvuistaan ja koruistaan on
koottu Tamminiemeen näyttely joka
on nähtävillä kuluvan vuoden loppuun
saakka. Pukunäyttely on osa Kansallismuseon keväällä 2014 hankkimaa
pukukokoelmaa, jonka Anne Pohtamo
on kerännyt elämänsä varrelta. Tamminiemen näyttelyssä voi ihailla Miss
Universum -finaalipukua, tiaraa, valtikkaa, nauhaa ja voittopokaalia. Lisäksi
näyttelyssä on muutamia muita Pohtamon missivuonnaan käyttämiä pukuja
sekä koruja.
Lounaan kautta Lumenelle
Pää pyörällä politiikan historiasta ja
missikisojen kimalluksesta jätimme
Tamminiemen ja siirryimme Hauki36
lahden Paviljongille lounaalle. Paitsi
lounaasta, nautimme merellisistä maisemista ja purjeveneiden mastojen
muodostamasta metsiköstä. Runsas
mastotiheys johtui siitä, että Paviljonki
on Espoon Merenkävijät ry:n omistuksessa ja sijaitsee pienvenesatamassa.
Lounastauon jälkeen matka jatkui Lumenen tehtaanmyymälään. Ripeästi
sisaret suorittivat rynnäkön myymälään ja tarjontaan tutustuminen alkoi.
Vaikka naisten shoppailusta saatetaan
puhua vaikka mitä, ovat vihreät sisaret
tässäkin lajissa omaa luokkaansa. Mitään ei jäädä jahkaamaan pitkäksi aikaa
vaan ostopäätökset tehdään nopeasti.
Ketään ei tarvitse odotella. Kaikki ovat
paikalla sovittuna aikana lähtöä varten,
ellei jopa etuajassa.
Kotimatkalla ei turhia taukoja pidetty.
Matkan varrelta kyytiin nousseet jätettiin omille pysäkeilleen ja jatkettiin
taas. Kotiin palattiin yhtä reissua rikkaampana, monta nähtyä ja koettua
mielessä. Kiitokset matkaseurasta!
YLPEÄ
ASUKKAISTAAN
Pöytyän kunta
puh. (02) 481 000 tai
kunta@poytya.fi
www.poytya.fi
Lem-Kem
Lehto
Valoa ja Imari
puhtautta
Ilmari Lehto 0400-467 945
HUITTISTEN KAUPUNKI
www.huittinen.fi
Ravintola
ANKKURIPAIKKA
Hyvän ruuan ystäville
Heimolinnankatu 18, Loimaa (02) 763 1841
37
100-vuotiaan Tarmo Ahdin viesti kaikille:
”Muistakaa, että olette
PORILAISIA elämänne
loppuun saakka!”
Teksti: Kari Nummila
T
ällaisen viestin meille kaikille kiltalaisille ja Porilaisille tuo vuodelta 1938 TL:n Koskelta (Turun lääni)
Varsinais-Suomesta kiltamme kunniajäsen ja vanhin
jäsen, jo oman etunimensäkin mukaisesti tarmokas
Tarmo Ahti. Tarmo täytti 100 vuotta 1. syyskuuta. Hän on
kuulunut kiltaan lähes sen perustamisesta alkaen.
Alun iskulauseen Tarmo kuuli ensimmäisen kerran, kun
heillä oli vuonna 1938 aliupseerikurssin lopuksi Porin Rykmentin komentajan, eversti Väinö Polttilan puhuttelu.
Pidetty komentajamme korosti, että laadulla ja koulutuksen
tasolla pärjätään, jos joukossa vallitsee myös hyvä yhteishenki. Sitä meillä kyllä riitti. Kaikkihan isänmaata puolustivat sotien aikana niin taistelu- kuin kotirintamakin. Polttila
haavoittui venäläisten luodista vakavasti, kun hän tutki pimeässä karttaa valon avulla. Hän menehtyi haavoihinsa.
Tarmo palveli rakasta Isänmaataan peräti kahdeksana perättäisenä vuotena, kun hän aloitti asepalveluksena vuonna
1937 15 kuukautta kestäneellä ”vakinaisella väellä”. Sitten
seurasivat Talvisota (JR14) ja Jatkosota (JR35) ja kotiutus
syksyllä 1944. Tarmo muistelee, että reservialiupseerikoulu
oli vaativa ja rankka kokemus.
Sotien jälkeenkin hän otti riskin ja palveli maanpuolustustamme siviilissä eli asekätkennässä. Pelkona iti mielessä,
että Neuvostoliitto hyökkää uudelleen ja vie Talvisodan tavoitteensa maaliin eli valtaa koko Suomen. Aseita hän vei
Koskella mm. suolle erään pehkutehtaan varastoon. Tässä
38
hommassa oli vaarana Valpo, jonka miehistä hän tunsi yhden jo ennen sotia, kommunistien Kaino Haapasen, myöhemmän kansanedustajan.
Jo ennen sotia Ahti osallistui maanpuolustuksemme kannalta niin ensiarvoisen tärkeän suojeluskunnan paikallistoimintaan. Harjoituksiin hän osallistui naapurinpojan Lennart
Larkan kanssa. Muun ohella oltiin myös Kosken nuorisoseuran touhuissa ja osallistuttiin jo pienestä tietysti kotitilan
töihin ja käytiin maatalouskerhossa oppimassa kasvimaan ja
perehdyttiin kananhoitoon!
Porin Rykmentistä hänen mieleensä ovat jääneet erityisesti
Polttilan ohella loimaalainen jääkärieverstiluutnantti Yrjö
Nahi sekä Kuirin jääkäriupseeriveljekset, joista Auno toimi
sotien jälkeen Mellilässä pankinjohtajana. Hän joutui asekätkennän takia eroamaan Puolustusvoimista.
Tarmo on sotainvalidi, sillä hän haavoittui kaksi kertaa mm.
kranaatinsirpaleista, joista osa jäi pysyvästi hänen kroppaansa. Toisella kerralla, Jatkosodan etenemisvaiheessa, hän
lähti takaisin rintamalle, vaikka haavat vielä vähän märkivätkin. Niistä seurasi omat ongelmansa.
Tarmo viljeli maata ja omien sanojensa mukaan eli tavallista
elämää, johon kuului kova työnteko. Suvussa ei ole muutoin
havaittu pitkäikäisyyttä. Tarmo viittaa kintaalla kemikaalein
terästetyille levitteille ja rasvoille eikä luovu voista eikä täysmaidosta.
Kuluvan vuoden syyskuussa Tarmo osallistui kuulantyöntökilpailuun kotipaikkakunnallaan Koskella. Tuloksena oli
100-vuotiaiden sarjassa lajin uusi Suomen ennätys! Joku kertoi, että on tehty Helsingissä päätös siitä, että yli 100-vuotiaille sotainvalideille yhteiskunta kustantaa kerran päivässä
ilmaisen lämpimän aterian. Ei siitä tiedetty Kosken kunnassa, mutta Tarmon tiedustelu tuotti tuloksen. Tarmo asuu
omassa asunto-osakkeessaan yksin ja pärjäilee mukavasti,
kun kodinhoitajatkin poikkeavat joskus.
- Yleinen suhtautuminen meihin jäljellä oleviin sotaveteraaneihin on muuttunut kaiken aikaa myönteisemmäksi. Tulee
vaan mieleen aikanaan pääministeri Rafael Paasion sanat
”mitäs menitte sinne”, kun häneltä kyseltiin 1960-luvulla veteraanien kuntoutuksesta.
Tuntemattomalle hän voisi sanoa iäkseen vaikka 80 vuotta
ja täydestä menisi. Miehen muisti pelaa loistavasti ja hyvällä
lauluäänellä hän esittää pitkiäkin kappaleita takeltelematta.
100-vuotisjuhliin täyttyi Kosken seurakuntatalo niin, että eivät kaikki sisään mahtuneet. Yhden musiikkiesityksen aikana Ahti koppasi yllättäen nuoren naisen tanssikaverikseen!
Tarmo korostaa ikuista aseveljeyttä ja porilaisuutta sekä yhteiskuntavastuuta. Hän on käynyt jo 15 vuotta kertomassa
koululaisille sota-ajan kokemuksistaan ja entisajan maalaiselämästä.
- Lapset kysyivät kerran esimeriksi, mitä eroa oli suomalaisilla ja venäläisillä sotilaille. Vastasin, että suomalaiset toivat kaatuneensa kotipaikan multiin mutta venäläiset eivät.
Meillä oli siis tässäkin - jos vain suinkin onnistui - se periaate, että veljeä ei jätetä taistelukentälle, vaan haetaan pois
jopa riskillä.
- Suomen suuri velka huolettaa nyt ja maailma on muutenkin aika sekaisin. Toivon, että nuorisomme jaksaa silti uskoa tulevaisuuteen. Ovathan suomalaiset pärjänneet kovalla
työnteolla ja yksimielisyydellä tätäkin aikaa pahempina päivinä, Ahti muistuttaa.
Ruissalon
muistometsään
lisätaimia
Teksti: Kari Nummila
Porin Rykmentin kilta
perusti 27. toukokuuta
vuonna 1970 Turun Ruissaloon Porin rykmentin
muistometsän, joka sijaitsee noin hehtaarin suuruisella alueella aivan Honkapirtin kupeessa. Alkurysäyksenä istutettiin peräti 300 tammentainta ja myös sama määrä koivuntaimia.
Metsäalue”unohtui” vuosikymmeniksi, kunnes Porin prikaatin killan valtuuskunnan nykyinen puheenjohtaja Arto Arvonen sen sattumalta löysi uudelleen. Arvonen esitti muistometsän hoidettavaksi ottamista.
Näin on tehtykin nyt jo kuuden perättäisen vuoden aikana.
Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että tammimetsikön puumäärää on lisätty syysistutuksissa vuosittain kuudella, noin 3 – 4
metriä pitkillä taimilla.
Tammimetsä sijaitsee aivan kävelypolun vieressä eikä Ruissalon halkovalle maantiellekään ole pitkä matka. Nykyisellään muistometsän kilvet ovat niin tiheän puuston varjostamia, että kaupungin kanssa pitää neuvotella muun puuston
poistamisesta joiltakin kohden. Näin killan perustaman
muistometsän kyltit saadaan kunnolla näkyviin ja informoimaan Ruissalon upeassa luonnossa liikkuvia.
39
Messuilta kertyi jättipotti
Killan jäsenmäärä
uudelle sataluvulle
P
orin prikaatin kilta kipusi jäsenmäärältään suurimmaksi niistä
killoista, jotka ovat jäsenenä
Maanpuolustuskiltojen liitossa;
uusi ennätysluku oli lokakuun alussa
1 350 henkeä, kun vastaava luku viime
kesäkuussa 1283 henkeä.
Nousulle on tietysti oma erityinen
syynsä, seurauksensa ja selkeä selityksensä; se on elokuussa pidetyt Turun
nelipäiväiset messut. Killalla oli siellä
oma osastonsa ja jokaisena päivänä
paikalla olivat jäsenrekrytoinnin huippuosaajat eli lajissaan lyömätön loimaalaiskaksikko Seppo Yli-Nissilä ja
Markku Nummijoki. Heidän kontolleen voidaan laskea yksistään jo Turun
messuilta liki 80 uutta jäsentä. Heidän
joukkoonsa mahtuu mm. istuva sisäministeri Petteri Orpo.
Messujen kokonaiskävijämäärässä laskettiin jonkin verran tappiota edellisiin
Turun messujen iskuryhmä
killan uuden teltan katveessa:
Markku Nummijoki, Tuula
Rahkonen, Seppo Yli-Nissilä ja
Tauno Rohkimainen.
Teksti ja kuva:
Kari Nummila
messuihin verrattuna. Tämä ei kuitenkaan Sepon ja Markun tahtia häirinnyt.
Ensi vuonna on vuorossa Oripään Okra
-messut, jossa jäsenhankinta tuottaa
tuloksia.
Nämä kiltaveljemme tekevät toki jäsenhankintaa tilaisuuden tullen aina,
kun siihen mahdollisuuden saavat eli
heidän kokonaishankintansa ylittää
vuositasolla sadan uuden jäsenen rajan.
- Jäsenhankinta ei ole mitään päällekäyvää markkinointia vaan molemminpuolista ajatustenvaihtoa, jossa me
pyrimme selvittämään jäsenasiaa. Se
jäsenyys on ikään rakennettu valmiiksi
sen toisenkin osapuolen sisälle, josta se
kaivetaan esiin asiallisella keskustelulla. Sotaveteraaneilla on luonnollisesti
aseveljeys, joka ei milloinkaan katoa,
mutta varusmiesajastakin jää aseveljeys, onpa asianomainen palvelut Porin
prikaatissa tai jossakin muussa joukko40
osastossa, Yli-Nissilä kiteyttää.
Ensi vuodenvaihteeseen mennessä uusia jäseniä kertyy lisää. Vuodenvaihde
pudottaa edesmenneet, jäsenyydestä
luopuvat ja ne, joiden jäsenmaksu on
jäänyt rästiin jo kahdelta vuodelta. Viime vuodenvaihteessa jouduttiin erottamaan 19 jäsentä maksurästien takia.
Rahastonhoitaja Eino Järvinen arvelee, että vuodenvaihteen jälkeenkin
killan jäsenmäärä pysyy 1300 hengen
yläpuolella. Killan jäsenmäärä on kehittynyt niin suotuisasti, että vuodesta
2010 saakka on voitu joka vuosi kirjata
jäsenmäärän kasvua. Hän kertoo, että
killassa on jäsenenä yhdeksän sotaveteraania, joista vanhin on siis 100-vuotias Tarmo Ahti. Vuonna 2018 on odotettavissa kaksi uutta satavuotiasta,
Leena Lastunen Turusta ja Markus
Aaltonen Eurasta.
Porin prikaatin historia
julkaistaan helmikuussa
Teksti: Markus Malila
Porin prikaatin uusi historiateos
julkaistaan 16. helmikuuta 2016.
Julkaisu tapahtuu Porin prikaatin
vuosipäivänä ja osana joukkoosaston 390 -vuotisjuhlallisuuksia.
Teoksen kirjoittaja, sotatieteiden tohtori, eversti evp. Markku Iskanius on
kirjoittanut aiemmin mm. Kainuun prikaatin vuonna 2012 julkaistun historiateoksen. Kirjoitustyö on kirjan osalta
valmis ja parhaillaan on käynnissä ulkoasun tekeminen. Kuvatoimittajana
toimii Samuli Vahteristo ja kirjan taittaa Porilaislehdenkin taittajana toimiva
Simo Nummi.
- Tehtävä sai alkunsa syksyllä 2013,
kun keskustelin asiasta silloisen Porin
prikaatin komentajan, prikaatikenraali
Juha Pyykösen kanssa. Minua kiinnosti Porin prikaati, koska se on tunnettu
joukko-osasto ja koska sukuni osia eli
äidin äiti on Satakunnasta kotoisin.
Pääsin samalla hieman perehtymään
oman sukuni vaiheisiin.
- Työ aloitettiin syksyllä 2013 ensin aiempaan tutkimukseen perehtymisellä
ja kartoituksella. Siihen meni pitkälti
ensimmäinen vuosi. Taustaselvityksien osalta suurimmat haasteet oli löy-
tää luotettavia tutkimuksia Ruotsin ja
Venäjän vallan ajoilta, Iskanius kuvaa
työtään.
Lopulta selvisi, että esimerkiksi Turun
yliopistossa on 1920-1930 luvuilta lähtien tehty työtä aiheeseen liittyen. Monivaiheinen taustatyö vei kirjoittajan
myöhemmin myös Ruotsiin.
- Turun Rykmentin vaiheet olivat haastavia selviteltäviä, mutta tähän sain sitten apua Ruotsin sota-arkistosta.
Yli kolmesataa sivua arvoteoksen asiaa
Porin prikaatista on aiemmin julkaistu historiateos, joka kattaa prikaatin
vuodet 1626-1985. Alkukipinä uudelle
teokselle lähti prikaatin viimeisimpien
vuosien eli 1985-2015 välisestä historiallisesta dokumentoinnista. Sittemmin
työn edetessä nähtiin tarpeelliseksi
kattaa tekstissä myös joukko-osaston
perinteiden alkupään vuosia.
- Aluksi keskustelimme hieman suppeammasta teoksesta, mutta kun kirjaan
löytyi aika paljon uutta ja Porin prikaatin historiaa täydentävää tietoa, asettui
sivumäärä lopulta yli kolmensadan, Iskanius kertoo.
41
Juuri tämän täydentävän tiedon takia
Iskanius suositteleekin kirjaa erityisesti
sotahistoriasta kiinnostuneille.
- Esimerkiksi Pohjan sodan jälkeinen
armeijan koulutuksen laiminlyönti aiheutti sen, että 1700-luvun sodat eivät
sujuneet niin hyvin. Armeijan rahoitus
laiminlyötiin, jolloin koulutus kärsi.
Venäjän vallan aikaan koulutukseen
kiinnitettiin enemmän huomiota, Iskanius valottaa kirjan sisältöä.
Historian on sanottu toistavan itseään. Iskaniuksen mukaan koulutuksen
korostaminen on asia, joka yhdistää
niin 1600-luvun Porin rykmenttiä kuin
myös Porin prikaatia tänä päivänä.
Henkilöstön koulutuksen taso ja sen ylläpitäminen ovat osaa pitkää jatkumoa,
jossa 1600-luvun perinteet näyttävät
jatkuvan aina tähän päivään asti.
- Kustaa II Adolf lähti armeijan koulutuksessa siitä, että upseereilla tulee olla
kirjoitus- ja lukutaito. Sittemmin 1600
-luvulla sama vaatimus tuli myös aliupseereille.
Kotiudu
tupaan
Turussa.
TERVETULOAN
PALVELEVAA
PANKKIIN!
Turussa odottavat kohtuuhintaiset asunnot,
kauniit naiset, Aurajoen
ravintolalaivat, Suomen
parhaat festarit, huikeat
opiskelumahdollisuudet
ja monipuoliset työmarkkinat. Tervetuloa
kotiin kun ohi on!
Turku – Urbaani legenda
jo vuodesta 1229.
Auttaa aina.
www.saastopankki.fi/someronsp
Joensuuntie 27, 31400 Somero,
p. 029 041 2310
IKKUNAT, OVET, KALUSTEET
Lankanumerosta 8,21 snt/puh. + 6,90 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 16,90 snt/min.
Pelastusharjoitusalue on
erinomainen pelastustoimen,
DOMUS YHTIÖT OY
turvallisuusalan jaPUUSEPÄNKATU
kriisin1, LOIMAA
hallinnan tarpeisiin Porin
PUH 0207 100200
lentoaseman vieressä.
KOTIMAISTA LAATUA
DOMUS YHTIÖT OY
PUUSEPÄNKATU 1
32200 LOIMAA
P. 0207 100 200
WWW.DOMUS.FI
w w w. p e l a s t u s h a r j o i t u s a l u e.fi
42
HUOMISEN MITTAINEN
www.akr.fi
R
SATAKUNNAN LIIKENNE
www.okperinta.fi
KUKKA- JA PUUTARHAKAUPPA
www.lillukka.com

43
t
ä
m
te ti teidän,
Lähm
s
ä
tö
e
m
tarjoam
800
asiakaspaikkaa.
Tervetuloa Säkylän Sotilaskotiin!