docLue lehti - Metsälehti
download 
Report Transcription
Lue lehti - Metsälehti
26. HELMIKUUTA • NUMERO 2/2015 • 9 € • www.metsalehti.fi Metsälehti Makasiini 2/2015 15 KYSYMYSTÄ vesiensuojelusta Teema: riskien hallinta metsässä Riskien hallinta Näin turvaat metsäsi Puukauppakoulu kannen kuva Miska Puumala Parhaan tarjouksen valinta Metsäalan toimijat Kuka tekee mitä? metsänomistaja Vakaa tuotto houkutteli Arto Appelgren hankki metsää Kainuusta. Sahatavaran hintojen lasku jatkuu • Energiapuun kauppa nykii • Hirvien uusjako 3387_.indd 1 19/02/15 15:56 3388_.indd 2 19/02/15 11:19 SISÄLLYS JORMA LUHTA 58 metsälehti makasiini UUTISET 4 Pääkirjoitus: Raivaussaha torjuu riskejä 6 Metsänomistaja: Tarjolla vakaata tuottoa Yrittäjä Arto Applegren osti metsää Kainuusta. 12 uutiset: Sahatavaran hintaluisu jatkuu 14 Uudistamistuki tärkeä PohjoisSuomelle 15 Metsätyyppi: Kuka arvostaa laatumäntyä, Markku Hacklin? Teema: Riskien hallinta 20 Riskit haltuun Kari Kokkosen metsiin ovat iskeneet niin myrskyt kuin tauditkin. 30 Rahapuu: Uusia ideoita Oma metsä 32 Metsänhoito: 15 kysymystä vesiensuojelusta 35 Pikatesti: Metsurin nastakengät 36 Puukauppakoulu: Kenen tarjous on paras? 38 Tutkimus: Hirvien uusjako 16 Markkinat: Kauppa käy käsijarru 39 Metsäläisen allakka: Ylistys 18 Kuukauden puukauppa: 40 Perintömetsä: Muistitko 18 Vientikatsaus: Valuuttakurssien 42 Kysy pois: Kauanko raivurin terä 19 Verkosta: Verokarhu uhkaa taas 44 Tuoteuutuuksia päällä Tarjoukset tiukassa aallokossa työkaluvyölle metsävähennyksen? kestää? seppo samuli VILLE KOKKOLA 20 74 NRO 2/4 26.2.2015 46 Metsätilahinnat: Yllätys kauppatilastossa 48 Metsäorganisaatiot: Kuka tekee ja mitä? 54 Sahakisa: Moottori toi vauhtia savotalle 57 Kolumni: Riittää, ei riitä, riittää Luonnosta 58 Luhta: Pikkulintujen pörhistelyä pakkasessa 62 Ennen & nyt: Myrskyn jälkeen 64 Tapionpöytä: Syö särkeä 66 Kirjat: Porotalouden kokovartalokuva 70 Makasiiniristikko 72 Pilkkeet: Kaunis loinen 74 Tuote & tekijä: Puuta kiven sisästä MAKASIINI 2 • 2015 3389_.indd 3 3 20/02/15 17:03 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315 49 800 Telefax 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi@ metsalehti.fi www.metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS Päätoimittaja AD Anna Back p. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315 49 803 Eero Sala p. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315 49 807 Eliisa Kallioniemi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Raivaussaha torjuu riskejä T asan kymmenen vuotta sitten Ruotsissa korjattiin kovalla kiireellä Gudrun-myrskyn jälkiä. Yksi maan kaikkien aikojen pahimmista luonnonkatastrofeista aiheutti tammikuussa 2005 noin 75 miljoonan kuutiometrin metsätuhot. Läheskään kaikkia kaatuneita puita ei saatu ajoissa korjattua pois metsistä, mistä koitui laajoja hyönteistuhoja. Suomen itäinen sijainti suojelee meitä pahimmilta länsimyrskyiltä. Gudrunin kaltainen katastrofi olisi täällä hyvin harvinainen, joskin mahdollinen. Elokuussa 1890 Etelä-Suomea koetteli poikkeuksellinen hirmumyrsky. Tarkkoja mittauksia siitä ei ole, mutta eri lähteistä on arvioitu myrskyn olleen voimakkuudeltaan jopa Gudrunin veroinen. Tällä vuosituhannella Suomessa on sattunut useita pahoja tuulituhoja, joissa on kaatunut puuta miljoonia kuutiometrejä. Ilmaston lämmetessä tuhojen riski kasvaa. Ennusteiden mukaan länsituulet jonkin verran lisääntyvät ja voimistuvat syksyisin ja talvisin Etelä-Suomessa. Enemmän on kuitenkin merkitystä sillä, että entistä useampi myrsky sattuu roudattomaan aikaan. Puut kaatuvat helposti, kun maa ei ole jäässä. Toimittaja Liina Kjellberg pohtii tämän numeron pääjutussa metsänomistamisen riskejä yhdessä metsänomistajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Artikkelia varten kysyimme teiltä lukijoilta viime numerossa, mikä on metsänomistamisessa pahin uhka, ja miten riskejä vastaan voi varautua. Pahimmaksi riskik- 4 3390_.indd 4 MAKASIINI 2 • 2015 si arvioitiin myrskytuhot. Tuhoja vastaan suurimmalla osalla on vakuutus. Moni on myös huomannut, että metsien hyvä hoito auttaa torjumaan riskejä. Kun tuulee kovaa, juuri mitään ei ole tehtävissä, mutta jos taimikko on aikanaan hoidettu ja harvennukset tehty, puut kestävät paremmin kuin hoitamattomassa metsässä. Hoito ehkäisee myös monia muita luonnontuhoja. Kyselyymme vastanneet nostivatkin metsänhoitotöiden laiminlyönnin toiseksi pahimmaksi metsänomistajan riskiksi. Moneen muuhun maahan verrattuna metsien uhat eivät meillä onneksi ole kovin pahoja. Esimerkiksi naapurimaata Venäjää tai Etelä-Eurooppaa koettelevat laajat metsäpalot on meillä toistaiseksi onnistuttu torjumaan tehokkaasti. Vuosittain metsää palaa keskimäärin vain muutama sata hehtaaria, mikä on metsäalaan suhteutettuna kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen vähän. Viimeisin suurpalo on vuodelta 1970. Silloin Kalajoella tuhoutui 1 600 hehtaaria metsää. Hannu Liljeroos on vuoden verran seurannut toteutuneita metsätilakauppoja. Tilastosta paljastuu yllättäviä tietoja. Sivulta 46–47 selviää myös, missä on myyty Suomen kalleimmat hehtaarit. Jatkossa metsämaan hintatilasto julkaistaan jokaisessa Metsälehti Makasiinin numerossa. Tässä lehden artikkeleiden joukossa on myös yksi tilaustyö. Lukijan pyynnöstä selvitimme, mitä metsäalan kymmenet eri tahot oikein tekevät. Organisaatioviidakko aukeaa sivulta 48. Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 040 516 4000 Tiia Puukila p. 09 315 49 806 (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315 49 805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315 49 870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315 49 845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315 49 809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315 49 873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. 09 315 49 841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315 49 849 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315 49 847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315 49 848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315 49 840 Eeva Kurko p. 09 315 49 842 Ulla Ylikangas p. 09 315 49 844, 050 572 2165 Metsätaloudellinen ammatti lehti 83. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN Painopaikka Paperit 0355-0893 Makasiinin levikki: 34 562(lt/13) Forssa Print 2015 G-print 170 g Novapress Silk 80 g PEFC/02-31-162 Kannen kuva miska puumala 20/02/15 17:04 Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. helmiKUUSSA peän il, kun kii nemään e it p t a Aurinko v . lka risevalle Varjot a irtain To V kallion.2 n 18 so ä k tapäiväll rotkolaa ta n lu t ottaan lattanu . Juhlavu on jo su rinteeltä si n lä n 0 vuotta nikö syntyi 15 lakimän srad Inha n o K to stä paika In päässä tä viettävä n o it in e ik h in kiven hän viett sitten va rakas, ja li n. o te a a k v ik e pa illen ja ku ta. Inhall alla retke v se ri o T aa paljon aik ari Leo K : va Ku 3423_.indd 5 20/02/15 17:05 METSÄNOMISTAJA Kainuun metsät kasvavat miltei eteläsuomalaiseen tahtiin. Metsien hinnat ovat silti pysyneet maltillisina. 6 3422_.indd 6 MAKASIINI 2 • 2015 20/02/15 17:15 Teksti Mikko Riikilä Kuvat Miska Puumala Kainuun metsissä tapahtuu ennennäkemättömiä asioita. Metsänomistaja Arto Appelgren kertoo, mistä on kysymys. Tarjolla vakaata tuottoa MAKASIINI 2 • 2015 3422_.indd 7 7 20/02/15 17:15 METSÄNOMISTAJA Appelgrenin vähä vapaa-aika kuluu museoautojen parissa. M etsätoimittajan arjessa antoisimpia hetkiä ovat metsänomistajien haastattelut. Ei niinkään siksi, että heidän metsäsuhteensa yllättäisi: Puuhailu metsien vapaudessa koetaan lähes aina miellyttäväksi. Metsät halutaan hoitaa hyvin. Koskaan sen sijaan ei voi aavistaa, kuinka moninaisia ihmisiä haastatteluissa kohtaa. Suomessa on yli puoli miljoonaa metsänomistajaa. Erilaisia tarinoita on yhtä monta. Kuhmolainen Arto Appelgren on hyvä esimerkki tästä. Cadillac Kainuun kätköissä Menin tapaamaan yrittäjä-metsänomistajaa. Kävimme savotalla ja keskustelimme metsäasioista. Päivän päätteeksi ihastelimme yhtä automaailman kaikkien aikojen maalauksellisimmista menopeleistä – vuo- 8 3422_.indd 8 den 1959 Cadillacia sotkamolaisessa autotallissa. Osa ehkä arvasikin. Appelgren on innokas mobilisti eli vanhojen autojen keräilijä. Cadillac ei kuulu hänen kokoelmaansa, vaan sen omistaa kanssaharrastaja. Yhtä kaikki. Homman hienous alkoi valjeta maallikolle, vaikka liian vanhat autot ovat tähän asti olleet lähinnä arkinen murhe. Appelgrenin viimeisin oma ostos on 1973 mallin Opel Manta. Sporttinen kaunotar ajalta, jolloin autot olivat vielä yksilöitä. Kokoelmansa laajuutta mies ei paljasta. ”En ole kertonut edes vaimolleni.” Se kyllä selviää, että monenlaista mobiilia hänen kokoelmissaan on ollut. ”Kerran pääsin kymppiuutisten kevennyspätkään. Olin poliisin huutokaupassa, jossa myytiin takavarikoitua Ferraria. Asuni oli ehkä vähän rönttöinen, karvahattu päässä. Se tietysti huvitti kuvaajia. Että tuollainen Fer- rarin ostaja tällä kertaa, mutta oli minulla oma Ferrari jonkin aikaa kokoelmissani.” Tällä haavaa Appelgren suosii vanhoja eurooppalaisia käyttöautoja. ”Jokaisella Anglialla ja Cortinalla on oma tarinansa. Valtameren takaa tuodut jenkkiautot ovat historiattomia.” Pelkkää kromin kiiltoa Appelgrenin keräilyharrastus ei ole. Kokoelman toista laitaa ovat vanhat leimakirveet. ”Leimakirveet kiinnostavat monia keräilijöitä. Ne ovat rompetoreilla kuumaa tavaraa.” Toisen polven kenttäsahuri Tänä vuonna 54 vuotta täyttävä Appelgren on menestynyt moniulotteisella yrittäjän urallaan, joka alkoi 1980-luvulla. Se on edellyttänyt ympäripyöreitä työpäiviä sekä oikeaan osuneita, rohkeita ratkaisuja. 1980-luvun alun Kuhmossa puu oli luonteva perusta työuralle. ”Aluksi olin apumiehenä isäukon kenttäsahalla. Pian hommasin oman sahan. Siihen aikaan sahurille riitti työtä. Muistan kerran, kun tulin puoli kuudelta kotiin. Vaimo oli ihmeissään, että onko jotain sattunut, kun jo tähän aikaan tulet kotiin.” Sormet ovat yhä sirkkelitaustasta huolimatta tallella kuten taidotkin. Vuonna 1997 Appelgren pokkasi ykköspalkinnon kenttäsahauksen Suomen mestaruuskilpailuissa. Työmies muuttui yritysjohtajaksi, kun Appelgren osti vuonna 1992 Kuhmon sahan höyläämön. Syntyi Kuhmon Höylätuote Oy. ”Oli iso harppaus siirtyä sahurista toimitusjohtajaksi ja vastata tuotteiden myynnistä.” Luvut kertovat, että harp paus onnistui. Kuhmo Oy:ltä peritty vajaan parin miljoonan markan liikevaihto liki viisitoistakertaistui seuraavien viiden vuoden aikana. Appelgrenin seuraava siirto MAKASIINI 2 • 2015 20/02/15 17:15 ”Jokaisella Anglialla ja Cortinalla on oma tarinansa. Valtameren takaa tuodut jenkkiautot ovat historiattomia.” oli Kuhmon AA-puu Oy:n perustaminen 1997. Siitä hän kasvatti menestyvän höyläämön. AA-puusta hän luopui viisi vuotta sitten. Yritys toimii yhä samalla nimellä uusien omistajien vetämänä ja on edelleen kasvu-uralla. ”Päätin luopua höyläämöstä ajoissa, koska tyttäreni eivät olleet kiinnostuneet jatkamaan yrityksen toimintaa.” Sahoja ja hotellibisnestä Ikänsä töitä paiskinut, alle viisikymppinen yrityksensä myyjä ei jäänyt kiillottelemaan autokokoelmiaan – kaikkea muuta. Toiminta on käynyt entistä monimuotoisemmaksi. Appelgren on palaamassa takaisin juurilleen. ”Ostin osuuden raisiolaisesta Kallion Konepaja Oy:stä, joka on maineikas pyörösahojen valmistaja. Toimin yhtiön hallituksen puheenjohtajana.” Kenttäsirkkelit ovat kehittyneet siirreltäviksi pyörösahoiksi. Toiminta-ajatus on yhä sama. Kuhmosta Raisioon on matkaa huikonen ja rapiat. Niinpä mobilistille kertyy melkoisia kilometrimääriä koillinen–lounas-akselilla. Ne matkat mennään siististi Passatilla, ei millään museoautolla. Uusi ulottuvuus Appelgrenin uralla on osuus Kuhmossa sijaitsevassa Hotelli Kainuussa. Sekin toi mukanaan puheenjohtajuuden hotelliyhtiön hallituksessa. Samaa tonttia hän hoitaa myös Kuhmon Osuuspankissa. Ja kun vielä on joviaali supliikkimies, ei ihme, että hänet pari vuotta sitten valittiin vuoden kuhmolaiseksi. Miehen ansioluettelo on vakuuttava ja alusta lähtien itse luotu. Appelgren korostaa, että Kainuussa pätevät samat lainalaisuudet menestystä haettaessa kuin pääkaupunkiseudun bisnesmaailmassakin. ”Täytyy olla hyvät verkostot. Yrittäjille tarkoitettu toimitusjohtajakurssi oli siinä mielessä antoisa. Siellä tutustui moniin eri aloilla toimiviin yrittäjiin.” Ajokoneen kuljettaja Juha Väisäsen kuulumiset kiinnostivat innokasta metsänomistajaa. Metsäbuumi veti mukaan Tätä haastattelua ei olisi tietenkään tehty, ellei Appelgren olisi myös aktiivinen metsänomistaja. Hän on hankkinut kotimaakunnastaan metsiä kuten moni muukin yrittäjä ja sijoittaja. Kainuussa on meneillään vertaansa hakeva ryntäys talousmetsiin. Sen pani alkuun metsäyhtiö UPM, joka päätti viisi vuotta sitten luopua maakunnassa olevasta satojen tuhansien hehtaarien metsäomaisuudestaan. Kainuuseen onkin syntymässä suomalaisittain ainutlaatuisen suuria metsätiloja. Sijoitusyhtiöiden ohella lukuisat yksityiset ovat hankkineet tuhansien hehtaarien metsätiloja. Tunnetuin metsäsijoittajista on Harri Suutari. Hän toimi aikanaan muun muassa PKC Groupin ja Ponssen toimitusjohtajana ja istuu nykyisin useiden pörssiyhtiöiden hallituksissa. Hän on kasvattanut talousmetsiensä määrän Kainuussa 4 000 hehtaariin. Appelgren ennustaa, että metsäbuumi on vasta alkamassa. ”Tähän mennessä UPM on ehtinyt myydä vasta pienen osan metsistään.” Myös Metsähallitus koettaa myydä Kainuusta metsiään, mutta sen hintapyynnöt koetaan korkeiksi. Sen sijaan UPM on osannut hinnoitella tilansa niin, että hyöty jakautuu myyjälle ja ostajalle, Appelgren arvioi. Itse hän on kasvattanut metsävarallisuuttaan maltillisesti. ”Minulla on vain satoja hehtaareita…” Sijoittajien into hankkia Kainuusta metsiä tuntuu sivusta katsoen yllättävältä. Päivittäisen uutisvirran perusteella vaikuttaa siltä, ettei maakunnan metsissä ole kasvanut muu kuin harvennusrästit. Sekin on osin totta. Tavallisen talvileimikon pystykauppa on likimain mahdotonta. Toisaalta tiedetään, etteivät kokeneet yrittäjät ja yritysjohtajat hupuloi rahojaan metsiin ke- MAKASIINI 2 • 2015 3422_.indd 9 9 20/02/15 17:15 METSÄNOMISTAJA Appelgren toimii metsänhoitoyhdistys Kainuun hallituksen varapuheenjohtajana. vytmielisesti. Mistä siis on kysymys. Mikä järki taustalla on? ”Metsä tarjoaa vakaata tuottoa toisin kuin esimerkiksi pörssiosakkeet. Kainuussa metsien hinta on kehittynyt maltillisesti. Silti metsien kasvu on lähempänä eteläistä Suomea kuin Lappia.” Uusi komento yhdistyksessä Uudenlainen metsänomistajuus on pyöräyttänyt myös Kainuun metsänhoitoyhdistyksen hallinnon uuteen asentoon. Hallituksen puheenjohtajana on maan ykkösketjun hallitusammattilaisiin lukeutuva Suutari. Appelgren toimii varapuheenjohtajana. Muilla metsänhoitoyhdistyksillä on tuskin tukenaan yhtä vahvaa liikkeenjohdon osaamista. Appelgren ei pelkää, että bisnesmiesten tulo maataloustuottajien ylimuistoiselle läänitykselle aiheuttaisi ristiriitoja. ”Kainuun metsänomistajat halusivat meidät mukaan. Eihän meitä muuten olisi hallitukseen valittukaan.” Uuteen aikaan totuttelevalle yhdistykselle parempaa tukea olisi vaikea kuvitella. Ammattilaiset ovat tuoneet mukanaan liikemaailmasta tutut toimintamallit. ”Se tarkoittaa tarkkaa talousseurantaa ja raportointia sekä toimihenkilöiden henkilökohtaista tulosvastuuta. Vastineeksi henkilöstölle on tarjol- 10 3422_.indd 10 la tuloksen mukaan määritelty bonusohjelma”, Appelgren selvittää. Hän tähdentää, ettei metsänomistajien muodostaman ja heille palveluita tuottavan yhdistyksen tarkoituksena ole tuloksen maksimointi kuten yksityisellä liikeyrityksellä. ”Kohtuullinen tulos on keino turvata yhdistyksen toimintakyky ja kassavirta.” Raivaussaha vai motoketju Moninaiset luottamustehtävät saati harrastuksetkaan eivät ole laannuttaneet Appelgrenin työintoa, johon nuoruus kenttäsahurina hänet kouli. ”Raivaussaha on ollut parhaita investointejani. Pyrin tekemään kaikki metsänhoitotyöt itse, joten kesäkaudet kuluvat metsissä. Siellä on viihdyttävä.” Ja niin mies kertoo tekevänsä. ”Se on autuas tunne, kun raivauspäivä on takana ja hiet suihkuteltu pois.” Tärkeintä on, että itse tehdyn työn jälki on mieleinen. ”Kerran perkaamani taimikko meni kemeratarkastukseen. Vähän jännitti. Ei niinkään se, saanko tuet vai en, vaan se, kelpaako työni jälki tarkastajalle. Huojennus ja hyvä mieli oli suuri, kun selvisin tarkastuksesta kiitosmaininnalla.” Tällä haavaa Appelgrenillä ei ole raivaussahaa kummempia metsäkoneita. Aiemmin hänellä oli oma kaivinkone, jolla mies kunnosti metsiensä ojikot ja tiet. ”Myin sen pois. Laskeskelin, että ei kannata pitää omaa konetta. Sille kertyi aika vähän käyttöä. Täällä on runsaasti osaavia koneyrittäjiä.” Appelg renin toimintatapa poikkeaa esimerkiksi Harri Suutarin ja muutaman muun kainuulaisen suurmetsänomistajan linjasta. ”Suutarilla on useita omia motoja, ajokoneita ja myös puutavara-auto. Oma kalusto takaa toimitusvarmuuden, jota ostajat arvostavat. Se helpottaa muun muassa harvennuspuun kaupaksi saamista.” ”Sukupolvenvaihdoksiin järkeä” Yksityismetsien yhä jatkuva pilkkoutuminen surettaa Appelgrenia. ”Metsätilojen koko ei Kainuussa juuri kasva, vaikka suurtiloja syntyy. Yksityisiä tiloja pilkotaan edelleen perinnönjaoissa tai niistä syntyy perikuntia, joissa metsätalous halvaantuu.” Hänen mukaansa metsätilojen sukupolvenvaihdokset tulisi saada verotuksessa tasavertaisiksi maatilojen kanssa, mikä merkitsisi selvästi nykyistä kepeämpää verokohtelua. Oppia kannattaisi ottaa länsinaapurista. ”Ruotsissa kuolinpesät on pakko purkaa määräajassa. Lisäksi siellä on rajoitettu metsätaloustilojen pilkkomista.” • MAKASIINI 2 • 2015 20/02/15 17:15 ”kainuussa metsien hinta on kehittynyt maltillisesti. Silti metsien kasvu on lähempänä eteläistä Suomea kuin Lappia.” MAKASIINI 2 • 2015 3422_.indd 11 11 20/02/15 17:15 UUTISET Hintaluisu jatkuu Sahoilla varastot ovat kasvaneet, kun markkinat eivät vedä odotetusti. Mikko Häyrynen, kuva Mirja Koivisto Sahatavaran hinnat lähtivät viime syksynä laskuun, ja yllätysliuku näyttää yhä jatkuvan. Myös tukkien hinnat ovat heikentyneet. ”Pohjat saattavat olla vielä edessä”, Suomen Sahat ry:n hallituksen puheenjohtaja, Isojoen sahan toimitusjohtaja Esa Hakamäki ennakoi. Luisun taustalla on ylituotanto, joka on puoliksi itse tehtyä. Toisen puolen ovat tehneet ruotsalaissahat. ”On yksinkertaisesti sahattu liikaa”, Hakamäki sanoo. ”Aasian menekkiin oli ladattu odotuksia, mutta kun Kiinan-veto alkoikin hidastua, niin varastot kasvoivat.” Ostajat tietävät, että sahojen varastoissa on myymätöntä tavaraa, Isojoellakin reilun kuukauden tuotannon verran. ”Se näkyy siten, että ostajat ostavat vain täsmätoimituksia tarpeeseen eli tarkoilla mitoilla ja nopeilla toimitusajoilla.” Ruotsi kruunullaan Valuuttakurssi avittaa pahinta kilpailijaa Ruotsia, taas. Vaik- ka euro on heikentynyt dollaria vastaan, niin se on hienoisesti vahvistunut suhteessa kruunuun. Tiukassa kilpailutilanteessa tämä antaa länsinaapurille sen viimeisen, ratkaisevan edun. ”Ruotsalaiset ovat pystyneet vielä viime päivinäkin laskemaan hintojaan huomattavasti.” Kolmantena pyöränä kuvioon ovat tulleet venäläiset, joiden kotimarkkina on hiljainen ja jotka saavat apua romahtaneesta ruplasta. Tilauskanta on lyhentynyt ja Isojoella on nyt myytynä noin puolentoista kuukauden tuotanto, mikä on selvästi tavallista vähemmän. ”Odotellaan ja katsotaan, miten viime vuonna sahattu varastopiikki sulaa”, Hakamäki sanoo. Isojoella pidettiin kahden ja puolen viikon talviseisokki. Aurinko nousee lännestä? Hakamäki tietää kokemuksesta, että sahasuhdanteet saattavat saada uuden muodon nopeastikin. ”Toivoa pidetään, että heikentyvän euron ja Yhdysvaltojen vilkastuvan rakentamisen yhteisvaikutus tuo käänteen.” Vaikutus tulisi Suomeen mutkan kautta. Länsi-Euroopasta vietäisiin lautaa ja lankkua Yhdysvaltoihin, jolloin Euroopan markkinoilla tulisi tilaa. Etelä-Ruotsista halvempien sahatavaralaatujen vienti Amerikkaan on jo kasvanut. Euroopan keskuspankin elvytystoimet eivät vielä näy kysynnässä, mutta periaatteessa ne tulivat hyvään aikaan. Nyt eletään vuoden hiljaisimpia kuukausia ja elvytysraha ehtii vauhdittamaan kesäkauden rakentamista. Jos elvytys puree, niin keväänkorvalla saattaa vilkastua. Ostajavarastot ovat pienet, mikä lupaa hyvää, kunhan tuottajavarastot saadaan myytyä. Perustavaraa Kiinaan Kuusi- ja mäntymarkkinat menevät osittain eri latuja. Ranska, joka monena vuotena on ollut suomalaisen kuusisahatavaran suurin markkina, on taantumassa. Männyllä on peruskysyntää, sillä osa Pohjois-Afrikan isoista ostajamaista on kunnossa ja rakentaa, muun muassa Algeria ja Marokko. Siellä on kuitenkin öl- Lyhyesti 12 3420_.indd 12 Äänekosken tehdas sai laitevalmistajat Luonnonvarakeskus Luken mukaan karhukanta on vahvistunut Pohjois-Hämeessä ja Pohjanmaalla. Muualla Suomessa karhujen määrä väheni viime vuonna, mutta vain aavistuksen. Karhujen kokonaismäärä pysyi kutakuinkin ennallaan. Luke arvioi, että Suomessa on vähintään 1 450–1 590 karhua. Luvussa ovat mukana tänä keväänä syntyneet noin 298 pentua. Suomen karhukanta on pienentynyt 30 prosenttia vuoden 2010 huipun jälkeen. Metsä Group on solminut aiesopimukset Äänekosken biotuotetehtaan päälaitetoimituksista Valmet Oyj:n ja Andritz Oy:n kanssa. Päälaitteet ovat 70-prosenttisesti kotimaisia. ”Biotuotetehtaan suunnittelu on edennyt suunnitelmien mukaisesti päälaitetoimittajien valintaan, mikä on yksi investoinnin toteutumisen edellytyksistä”, Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä sanoo. Päätös biotuotetehtaan rakentamisesta tehdään tänä keväänä. WIKIMEDIA COMMONS Karhukanta vahvistui lännessä MAKASIINI 2 • 2015 20/02/15 17:23 Sahojen tuottajavarastot ovat tavallista isommat, mutta ostajien varastot ovat pienet. Se lupaa hyvää, kunhan tuottajavarastot saadaan myytyä, Esa Hakamäki uskoo. jyn hinnan laskun tuomaa epävarmuutta. ”Egypti on tukkoinen ja hinnanlasku jatkuu. Siellä on paljon tavaraa varastoissa ja ostajat varovaisia. Ilmeisesti on vaikeuksia saada dollareita pankeista.” Perussahatavaran saa jollakin hinnalla myytyä Kiinaan, jos on valmis tinkimään kannattavuudesta. Vaikka halventunut euro avittaa, niin uhkaava konttipula saattaa nostaa rahtikustannuksia nopeasti. Kantohinnoissa laskupainetta Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto 2007–2014 Sahausmäärät ovat kasvu-uralla vaikka finanssikriisiä edeltäneisiin määriin on vielä matkaa 15 000 1000 m3 12 000 9 000 6 000 2007 2008 Lähde: Metsäteollisuus ry 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Esa Hakamäki ennakoi kantohintojen laskun jatkuvan, koska hinnat eivät ole laskeneet sahatavaran hintaluisun tahdissa ja pystyvarantoja on varsin hyvin. ”Talvileimikoita ei ole pystytty ostamaan, koska viime talveltakin jäi varantoja, joita nyt puretaan.” Länsi-Suomessa ei ole ollut kovia pakkasia ja talvileimikoiden korjuu on vähän sitä ja tätä. ”Vaikka lunta on, niin pohja on pehmeä. Osa pahimmista paikoista jää korjaamatta ja joudutaan jättämään seuraavalle talvelle.” Tutkimuksen mukaan asiakaskontaktien määrä on metsäalalla pieni, mutta kauppaan johtaneiden yhteydenottojen määrä on suuri. Eli pelaamme varman päälle ja pidämme yhteyttä vain vanhoihin, tuttuihin metsänomistajiin sekä sidosryhmiin, vaikka voisimme rohkeasti ottaa enemmän kontaktia uusiin asiakkaisiin kielteisiä vastauksia pelkäämättä.” Puheenjohtaja Jani Akkanen, MEOL – Metsäalan opiskelijat ry:n jäsenlehti Konkelo 1/15. ”Show-stoppereita ei ole ilmaantunut.” Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan Äänekosken tehdashankkeen etenemisestä, Tekniikka & Talous 13.2. ”Projekteista vain muutamat ovat epäonnistuneet. Puun etämittauksessa emme ole edenneet, mutta eivät siinä ole läpimurtoa tehneet muutkaan.” Palkittu Ponssen teknologiajohtaja Juha Inberg, Tekniikka & Talous 6.2. Metsään.fi-palvelu maksuttomaksi Leuto talvi esti saarihakkuut Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelu muuttuu maksuttomaksi yksityismetsänomistajille maaliskuun alussa. Palvelu on jo ollut kokeiluluontoisesti ilmainen. Metsäalan ammattilaisten maksuihin ei tule muutosta. Palvelusta jo maksaneet metsänomistajat saavat rahansa takaisin. Metsäkeskus ottaa yhteyttä heihin tilausmaksujen palauttamiseksi. Metsään. fi-palvelussa on tällä hetkellä kaksi kolmasosaa maamme yksityismetsien metsävaratiedoista. Metsäyhtiöt ovat joutuneet vähentämään tai lopettamaan saarihakkuut tältä talvelta lauhan sään vuoksi, Yle uutisoi. Yhtiöt tekivät jääteitä tammikuussa siinä toivossa, että saarilta saataisiin korjattua puuta helmikuussa. Jään paksuus ei kuitenkaan riitä kannattelemaan puutavara-autoja. Pienemmillä metsätraktoreilla korjuu on paikoin vielä onnistunut. Metsätraktori vaatii jäätä alleen 80 senttiä, puutavara-auto jopa yli metrin. 1/2 Suomessa käytetystä puun kokonaismäärästä poltetaan noin puolet, kun mukaan lasketaan energiapuun lisäksi teollisuuden puuainesjäämät kuten jäteliemet. MAKASIINI 2 • 2015 3420_.indd 13 13 20/02/15 17:23 UUTISET Uudistamistuki tärkeä Pohjois-Suomelle Ellei vajaatuottoisten metsien uudistamiseen saada tukea, Pohjois-Suomen metsätalouden kannattavuus heikkenee. Vajaatuottoisten ja -vajaapuustoisten metsien uudistamista tuetaan nykyisen kemeralain perusteella. Samantasoista tukea on maksettu myös tuhoalueiden metsien uudistamiseen. Pohjois-Suomessa tuki on kohdistunut vanhojen, syystä tai toisesta vajaatuottoisiksi jääneiden metsien uudistamiseen. Etelä-Suomessa tukea on saanut lähinnä myrskytuhoalueiden uudistamiseen. Kemeralain uudistuksen takia tämäntyyppinen tuki loppuu. Vanhan kemeran mukaisen tuen voi vielä saada sellaisille uudistamisaloille, joiden puustosta on tehty kaupat 17.4.2015 mennessä. Ylä-Lappi ongelmallisin Vaikka suuri osa huonosti tuottavista metsistä on laitettu kuntoon, niitä riittää vielä. Erityisen paljon tällaisia metsiä on Ylä-Lapissa, vajaatuottoisten Pulmat ratkaistavissa minnanjohtaja Vesa Väisänen Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksestä kertoo. Se on osaltaan lisännyt nykyisen rahoituskelpoisten kohteiden määrää. Teksti ja kuva Hannu Jauhiainen Virkamiehet epäilevät Lapin lain ja kemeratuen avulla on Pohjois-Suomessa uudistettu paljon vajaatuottoisia metsiä. metsien osuus on Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Inarin ja Enontekiön alueella noin 32 prosenttia ja muualla Pohjois-Suomessa keskimäärin 10 prosenttia. Alueen metsät ovat pääosin uudistuskypsiä metsiä, joten tulot tulevat lähinnä uudistushakkuista. Kemeratuella on ollut suuri merkitys, koska hakkuukertymä on vähäinen. Myös pitkät kuljetusmatkat alentavat maksettavaa kantohintaa. Lisäksi kantohintataso on ollut viime vuodet laskussa, toi- lo usministeriöstä kertoo, että de minimis -tukeen liittyy monia ongelmia, esimerkiksi tukien seurantaan ja maan eri osien tasavertaisuuteen liittyen. Näiden ratkaisemista pidetään hankalana. Eduskunta edellytti syksyllä kemeralakia koskevassa lausunnossaan, että Pohjois-Suomen metsien vajaatuottoisten metsien uudistaminen on otettava jatkossakin huomioon valtion tukipolitiikassa. Myös maaja metsätalousministeri Petteri Orpo on pitänyt asian edistämistä tärkeänä. Koska uudessa, parhaillaan EU:n notifioitavana olevassa kemeralaissa tukea ei ole, se pitää järjestää muulla tavalla. Keinoksi on esitetty EU:n säädösten mukaisen vähämerkityksellisen de minimis -tuen käyttöä. Uudistamisen tuen jatkaminen de minimis -ehdoin ei ole kuitenkaan saanut valtionhallinnon virkamiesten keskuudessa suurta kannatusta. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maa- ja metsäta- Pohjois-Suomessa tilanne nähdään hieman toisin ja oletettujen ongelmien katsotaan olevan kohtuullisen helposti ratkaistavissa. Pohjois-Suomen Metsämarkkinoiden toimitusjohtaja Jukka Aula arvioi, että esimerkiksi tasavertaisuusongelma on yksinkertaisesti ratkaistavissa: Tukea ei tarvitse rajata koskemaan Pohjois-Suomea. Nykyisen tasoisen tuen puustoehdot täyttäviä kohteita ei nimittäin muualla juuri ole, kun pellonmetsitykset ja tuhoalueet rajataan pois. Aulan mukaan de minimis -tuki on tuttu muun muassa yhteismetsille, eikä tukien seuranta ole tuottanut niille vaikeuksia. Jos seurantajärjestelmän luominen on liian raskas prosessi, voidaan käyttää tuensaajien omaa ilmoitusta. ”Metsänuudistamisen tuella on erittäin merkittävä vaikutus Pohjois-Suomen metsätalo uden kannattavuuteen. Tämän vuoksi hallinnolliset esteet eivät ole samassa suuruusluokassa niiden ongelmien kanssa, jotka tuen puuttuminen aiheuttaisi,” Aula toteaa. Lyhyesti 14 3421_.indd 14 WWF: Luonto ei kestä lisähakkuita Teijon tunnuslajiksi harmaapäätikka Jos metsäluonnon monimuotoisuus halutaan säilyttää, Suomen metsät eivät kestä lisähakkuita, laskee WWF Suomi. Ympäristöjärjestön mukaan ainespuuta voidaan hakata ekologisesti kestävästi 58 miljoonaa kuutiota. Viime vuoden hakkuumäärä oli 55,5 miljoonaa kuutiota. Metsien suojelupinta-ala pitäisi WWF:n mukaan nostaa 10 prosentista 17 prosenttiin, kaikki talousmetsät käsitellä FSC-sertifikaatin mukaisesti ja kantojen korjuu lopettaa. Teijon kansallispuisto on avattu Salossa. Kansallispuisto perustettiin lailla, joka tuli voimaan vuoden alussa. Teijossa käy vuosittain 70 000–80 000 retkeilijää, joista suurin osa Salon, Turun ja pääkaupunkiseudun alueilta. Kansallispuiston statuksen arvioidaan lisäävän kävijämääriä ja luontomatkailuyrittämistä. Kansallispuiston tunnuslajista käydyn yleisökilpailun voitti ylivoimaisesti harmaapäätikka 46 prosentilla äänistä. MAKASIINI 2 • 2015 20/02/15 17:30 metsäty yppi Verouudistus ei etene Kuka: Sahuri ja maanviljelijä Markku Hacklin Mitä: Sai veljensä Mikko Hacklinin kanssa vuoden 2014 sahayrittäjäpalkinnon. Miksi: Saha ja höylä Hacklin on toiminut Vihdissä yhtäjaksoisesti 45 vuoden ajan. Markku Hacklinin oma sahuriura alkoi 13-vuotiaana. Kaavailut metsätilojen sukupolvenvaihdosten huojennuksesta tyssäsivät MTK:n ja Metsäteollisuuden erimielisyyksiin. Hannu Jauhiainen Metsätilojen sukupolvenvaihdosten helpottamista on pohdittu maa- ja metsätalousministeriön asettamassa työryhmässä. Asia sisältyy myös nykyhallituksen ohjelmalinjauksiin. Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarayksikön päällikkö Juha Ojalan johdolla MTK ja Metsäteollisuus ry ovat etsineet keinoja edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja samalla puun markkinoille tuloa. Neuvotteluissa ei päästy yksimielisyyteen siitä, miten metsätilojen sukupolvenvaihdoksia pitäisi edistää. Ojalan mukaan työryhmässä saatiin kuitenkin hyvää pohjatietoa, jonka perusteella asian valmistelua voidaan tarvittaessa vaalien jälkeen jatkaa. Metsäteollisuuden mielestä pelkkä sukupolvenvaihdoksiin liittyvä verohuojennus ei yksinään vielä riitä, vaan paketin pitäisi sisältää myös puun markkinoille tuloa lisääviä elementtejä. Metsäteollisuuden mallissa puun tarjontaa edistettäisiin metsätilamaksulla, joka voisi olla 10 prosenttia metsän tuotosta. Metsänomistaja saisi maksun takaisin verohuojennuksena puun myynnin yhteydessä. Tilamaksu kiusaisi taimikon omistajia MTK puolestaan katsoo, ettei keskustelua tilojen sukupolvenvaihdoksista pidä kytkeä muihin puumarkkinoiden toimintaan liittyviin asioihin. Erilaisia metsätilamaksumalleja ei myöskään pidetä kovin järkevinä nykyisessä puukauppatilanteessa. Metsäteollisuuden esittämä, vanhaan pinta-alaveroon rinnastettava metsätilamaksu olisi hankala etenkin taimikkovaltaisten tilojen omistajille. Metsänomistajien keskuudessa pelätään myös sitä, että kaikelle tarjolle tulevalle puulle ei löydy markkinoita. Etenkin iso osa Pohjois-Suomen metsänomistajista jäisi tämänkaltaisessa uudistuksessa pelkästään maksumiehen rooliin. Kuvio Lahopuu laskussa pohjoisessa Kuolleen puuston määrä on valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) mukaan vähentynyt pohjoisessa, mutta lisääntynyt etelässä. Lahopuun määrä m3/ha 10 Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa 8 6 4 2 0 VMI9 (1996-2003) VMI10 (2004-2008) Lähde: Luonnonvarakeskus, valtakunnan metsien inventointi VMI11 (2009-2013) Kuka arvostaa laadukasta mäntyä? Metsänomistajat tuovat yhä omia tukkejaan lähisahalle, kertoo vuoden 2014 piensahayrittäjä Markku Hacklin. Teksti Valtteri Skyttä Kuva Kimmo Brandt 1 Mikä tekee sahurin? Päätöstä oman sahan ostamisesta ei voi tehdä yhdessä päivässä. Itse olen kasvanut tähän työhön nuoresta pitäen kesätöitä tekemällä. Ulkoilmatyö ei tosin taida olla tänä päivänä kaikkein seksikkäintä nuorten mielestä. 2 Miksi saitte sahayrittäjäpalkinnon? Perheessämme on ollut sahaajia jo kolmessa polvessa. Tällä hetkellä sahallamme on kaksi työntekijää: minä ja veljeni Mikko. Palkinnossa korostettiin nuoruutta, olemme Mikon kanssa noin 40-vuotiaina piensahayrittäjien nuorimmasta päästä. 3 Mitä sahatuotteita kysytään tällä hetkellä? Höyläämme vanhanmallisia listoja ja teemme paljon korjauspalikoita vanhoihin taloihin. Lähialueen omakotirakentajille menee aitoja, leikkimökkejä ja seinälautaa. Käytämme pääsääntöisesti oman metsän puita. Sieltä löytyy vielä hyvälaatuista mäntyä. Sahaamme myös asiakkaiden pyynnöstä heidän omia tukkejaan. 4 Kuka arvostaa hitaasti kasvanutta mäntyä? Laadukkaalle männylle on oma käyttäjäkuntansa esimerkiksi puusepissä. On eri asia myydä hyvä mänty piensahaukseen ja sitä kautta puusepän käyttöön kuin myydä se isolle sahalle lankkutavaraksi. 5 Miltä piensahojen tulevaisuus näyttää? Asiakaskyselyjä on tullut enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Piensahojen määrä on esimerkiksi Vihdin alueella puolittunut siitä, kun aloitimme. Jäljelle jääneille riittää siis töitä. Piensahojen kesken on hyvä yhteistyöhenki, ja asiakkaiden tukit tulevat sahatuksi vaikka töitä jakamalla. Harjoitamme myös maanviljelystä, joten kaikki munat eivät ole samalla sahapöydällä. MAKASIINI 2 • 2015 3421_.indd 15 15 20/02/15 17:30 markkinat Kuukauden puukauppa Pohjois-Karjalassa ostetaan valikoiden Hannu Jauhiainen Pohjois-Karjalassa sijaitseva talvileimikko meni lopulta kaupaksi tammikuun lopulla. Metsänomistaja oli teetättänyt leimikon jo viime kesänä ja siitä oli pyydetty tarjoukset alueen 11 puunostajalta. Yhtään tarjousta leimikosta ei ensimmäisellä kierroksella jätetty. Toisen kerran tarjoukset pyydettiin tammikuun alkupuolella. Tilanne parani oleellisesti, sillä nyt ostajilta tuli sentään yksi tarjous. Tarjous oli puumarkkinatilanteeseen nähden kohtalainen ja kaupat tehtiin tammikuun lopulla. Neljä kuviota kaupan Talvikorjuun vaativa leimikko koostuu neljästä pienehköstä, toisistaan erillään olevasta kuviosta. Harven- nus- ja uudistushakkuukuviot ovat kooltaan alle hehtaarin ja harvennuskohde noin kaksi hehtaaria. Leimikon pinta-ala on yhteensä 4,4 hehtaaria, puuta kertyy arviolta 400 kuutiometriä. Hakkuukuvioista kolme on pehmeän maaston vuoksi korjattavissa vain talviaikaan. Kasvatushakkuukohde on mahdollista korjata myös kesäaikaan. Keskimääräinen metsäkuljetusmatka kylätielle on noin 300 metriä. Korjuu ensi talveen Leimikon ensiharvennus-, harvennus- ja uudistushakkuukuviot on tarjouksessa hinnoiteltu erikseen. Mukana on puutavaralajeja joiden kertymä jää todennäköisesti hyvin pieneksi. Pääosa hakkuussa kertyvästä puustosta on mäntytukkia ja mäntykuitua. Pystykauppa Pohjois-Karjalassa Ensiharvennus Harvennus Uudistushakkuu Puutavaralajim3€/m3 m3€/m3m3€/m3 Mäntytukki 6047,3 216 56,6 Mäntytyvitukki1 65,5 Mäntyparru 120 1 22,5 Mäntykuitu 8014,8 101 16,5 Kuusitukki 440 29 52,8 Kuusikuitu 16 9 614,8 15 16 Kuusilahokuitu 17 1 9 Koivutukki 135 4 40 Koivukuitu 24 9 413 28 15 Haapakuitu 1 5 17 1 9 Yhteensä 41 158397 Koko leimikko596 m3 21 106 euroa Männyn erikoistyveä leimikosta kertynee jonkun verran. Se on laatutyveä, jonka lyhimmät pituusmitat voivat olla alle kolmemetrisiä. Latvaläpimitan pitää olla noin 25 senttimetriä. Tehty puukauppa kuvastaa Poh- jois-Karjalan markkinatilannetta. Talvileimikoita ostetaan valikoivasti ja tarjouksia tulee niistä vähän. Koska talvikorjuuaikaa ei enää ole kovin paljoa jäljellä, myydyn leimikon korjuu tapahtunee vasta ensi talvena. Vientikatsaus Valuuttakurssien aallokossa Mikko Häyrynen Paperin vaikeudet peittävät alleen sen tosiseikan, että Suomen runsaan 11 miljardin euron metsäviennistä liki kaksi kolmasosaa tulee paperista ja kartongista. Paperin ja kartongin sisällä suhde on sama – kaksi kolmasosaa paperista, kolmasosa kartongista. Viime vuonna Euroopan kirjoitus- ja painopaperien tuotanto supistui reilusti, kahden-kolmen modernin paperikoneen tuotannon verran. Pakkauskartonkien kasvu kompensoi pudotuksen kuitenkin lähes kokonaan. Pudotuksen ennakoidaan jatkuvan tänä vuonna, mutta ei kuitenkaan yhtä voimakkaana, jos elvytys piristää taloutta. 18 3418_.indd 18 Viennissä iloiset yllätykset ovat mahdollisia, koska euron arvo on pitkän yliarvostuksen jälkeen laskenut suhteessa dollariin. Ruotsiin nähden etua ei ole tullut, sillä kruunu on heikentynyt dollaria vastaan enemmän kuin euro. Hintaneuvottelut ovat kesken, mutta valuuttakurssin tuomasta helpotuksesta huolimatta paperien eurohinnat näyttävät jatkavan hienoista laskuaan. Tarjontaa on edelleen liikaa ja paperitehtaiden käyntiasteet ovat noin 88 prosenttia. Hinnankorotusvoimaa alkaa olla vasta, kun tehtaat käyvät yli 90 prosentin teholla teoreettisesta maksimistaan. Näyttää, että Suomelle tärkeässä lwc-paperissa käyntiaste saadaan sulkemisten kautta nou- Hinnoitteluvoima hukassa Paperien eurohinnat ovat polkeneet paikallaan tuotantoleikkauksista huolimatta. Uutta hinnoitteluvoimaa odotetaan lisäleikkauksista ja euron kurssilaskusta. 1000 €/Tonni 900 Kopiopaperi 800 LWC-aikakauslehtipaperi 700 600 Lähde: Foex Indexes Oy 2013 semaan. Jos kysynnän lasku loivenee, niin kapasiteetin leikkaukset ylittävät kysynnän laskun. Sitä myötä hinnankorotukset saattavat keväällä olla mahdollisia. Paperimaailmasta kuuluu pitkästä aikaa polkumyyntisyytöksiä, jotka on helpointa ymmärtää voimakkaista valuuttakurssimuutoksista seuranneiden kilpailuasetelmien muutosten torjumisena. Yhdysvallat on aloittanut polku- 2014 2015 myyntitutkinnan useita hienopaperin tuojamaita vastaan. Euroopan maista epäily koskee ainakin Portugalia. Suomi ei ole epäiltyjen listalla. Venäläisen paperin ruplahinnat ovat nousseet voimakkaasti. Uutta on, että Venäjällä tutkitaan, onko oman maan painolaitoksia kyykytetty kohtuuttomilla hinnankorotuksilla. Ilmassa on sellun vientikiintiöiden tai -maksujen uhkaa. MAKASIINI 2 • 2015 20/02/15 18:05 METSALEHTI.FI Keskustelua Verokarhu uhkaa taas Vaalien alla metsämaan verotus puhuttaa verkossa. ”Metsäteollisuus esittää lehden mukaan kiinteistöveroa, joka olisi 10 prosenttia metsän vuotuisesta tuotosta. Vero olisi vähennettävissä 10 vuoden kuluessa puukauppatuloista. Eiköhän tässä maassa ole aika luopua konsensuksen hakemisesta joka paikassa ja siirtyä päätöksen tekoon.” Tervas ”Kyseinen kiinteistövero olisi realistinen silloin, kun siihen liitetään sekä ostopakko että minimihinta.” Silencio ”Toimintamalli, jossa maatalouden tappio paikataan Lukijan kuva metsätuloilla, ei ole terve tilanne. Lähden itsekin maanviljelijänä siitä, että toiminnan on oltava kannattavaa joka sektorilla erikseen.” Raivuri ”Se Vanhasen junailema ’verohelpotus’ oli oikein tyyppiesimerkki epäonnistuneesta verotusmenettelystä. Sekin sai aikaan vain markkinahäiriöitä ja hintapomppuja puoleen ja toiseen.” Korpituvan Taneli ”Jos ensin nähtäisiin se puun lisääntyvä osto ja oikea ostohalukkuus ja sen jälkeen, jos sitä on ja emme hoitaisi siltikään teolli- suuden puuntarvetta, alettaisiin keskustella vasta kiristys- tai verotustoimista.” Jees H-valta ”Metsäteollisuuden puunostoihin voisi olla hyvä laatia vastaava sanktio, kun puu ei menekään kaupaksi tai hinta poikkeaa liiaksi normaalista maailmanmarkkinahinnasta.” Woodman ”Miten käy pienmetsänomistajien, jos ne 10 vuoden sisällä myytävät leimikot ovat pieniä talvella tehtäviä ensiharvennuksia? Kauppoja ei synny itkemälläkään.” Rane ”Nykyinen malli on ainoa oikea tapa. Verotus kohdistuu ainoastaan todellisiin tuloihin eikä mihinkään arvauksiin.”MJO ”Tämmöiset voivat mennä läpi osana jotain suurempaa tupo-sopimusta, jossa päätetään palkoista yms. Teollisuus kun kytkee tuon ehdoksi, niin siinä sitä ollaan.” Aimo Jortikka Gallup Saitko talvileimikkosi kaupaksi? 100 80 60 40 20 0 Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Ei 67 % Kyllä 36% Vastaajia 191 Uusi kysymys: Oletko hyödyntänyt älypuhelinsovelluksia metsätaloudessasi? Verkossa nyt Stasi-meininkiä vai luonnonsuojelua? Ympäristörikokset saivat ilmiantosivun. www.sll.fi/wildleaks Geologian tutkimuskeskus yhdisti maa- ja kallioperäkartat korkeustietoon. Ilmaissovellus auttaa uudistusmenetelmän ja puulajin valinnassa. gtkdata.gtk.fi/maankamara Visainen mänty Vexi Testaa, miten hyvin tunnet jokamiehenoikeudet. www.jokamiehenoikeudet.fi MAKASIINI 2 • 2015 3417_.indd 19 19 19/02/15 15:42
