docLiite 6 Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet
download 
Report Transcription
Liite 6 Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 1 (25) 13.4.2015 Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaava Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus liiteaineistoineen oli MRA 19 §:n mukaisesti ehdotusvaiheen kuulemistarkoituksessa nähtävänä 15.12.2014 – 31.1.2015 Merikarvian kunnanvirastossa, Kauppatie 40 sekä kunnan internetsivuilla www.merikarvia.fi. Osayleiskaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä samanaikaisesti osayleiskaavaehdotuksen kanssa. Kunnan jäsenet ja osalliset saivat esittää muistutuksen osayleiskaavaehdotuksesta sen nähtävänäoloaikana. Muistutukset tuli toimittaa 31.1.2015 mennessä kirjallisina Merikarvian kunnanvirastoon os. Kauppatie 40 29900 Merikarvia, tai sähköpostilla: kirjaamo@merikarvia.fi. Yhteyshenkilöt: kehittämisjohtaja Jorma Huuhtanen p. 044 72 46 302 ja rakennustarkastaja Mirja Rantanen, p. 044 72 46 344. Alueen maanomistajille ja alueen naapureille lähetettiin kuulutus postitse tiistaina 9.12.2014 eli viikkoa ennen nähtävänä oloajan alkamista. N. 45 maanomistajaa. Lausuntopyynnöt lähetettiin seuraavalla jakelulla: Varsinais-Suomen ELY-keskus Satakuntaliitto Satakunnan museo Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta Länsi-Suomen huoltorykmentin esikunta Pääesikunta Ilmavoimien esikunta Merivoimien esikunta Finavia Oyj Digita Oy Fortum Sähkönsiirto Oy Lankosken Sähkö Oy Fingrid Oyj Viestintävirasto Merikarvian ympäristölautakunta Trafi Ilmatieteen laitos TeliaSonera Finland Oyj Satakunnan pelastuslaitos Suomen erillisverkot Oy Elisa Oyj DNA Oy Ukkoverkot Oy Vapo Oy Satakunnan Luonnonsuojelupiiri Kaavaehdotuksesta saatiin 11 lausuntoa ja 3 muistutusta. ELY - keskuksen lausunto saapui 25.2.2015. Merikarvian ympäristölautakunnan lausunto saatiin 3.3.2015 Lausunnoista ja muistutuksista on poimittu vastinetta edellyttävät kohdat tai tiivistetty palautteen keskeinen sisältö. Palautteet kokonaisuudessaan ovat erillisinä liitteinä. Korvenneva Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 012.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 2 (25) 13.4.2015 Lausunnot ............................................................................................................................ 3 Caruna Oy ...................................................................................................................... 3 Ilmatieteen laitos ............................................................................................................ 3 Fingrid ........................................................................................................................... 3 Trafi 3 Satakunnan Museo .......................................................................................................... 3 Satakunnan Pelastuslaitos ................................................................................................ 3 Digita ............................................................................................................................. 4 Satakuntaliitto ................................................................................................................ 5 Vapo 10 Luonnonsuojeluliitto ....................................................................................................... 11 Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry. ................................................................................... 14 ELY-keskus (Varsinais-Suomi) ......................................................................................... 16 Muistutukset ....................................................................................................................... 17 Faleniukset ................................................................................................................... 17 Sumia, Liisa .................................................................................................................. 20 Grahn .......................................................................................................................... 21 Yhteenveto ......................................................................................................................... 25 Korvenneva Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 012.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 3 (25) 13.4.2015 LAUSUNNOT Caruna Oy Ei huomautettavaa. Vastine: Ei vastattavaa Ilmatieteen laitos Tiedottaa, että ei lähetä kaavaehdotuksesta lausuntoa. Vastine: Ei vastattavaa Fingrid Ei lausuttavaa. Vastine: Ei vastattavaa Trafi Ei huomautettavaa. Vastine: Ei vastattavaa Satakunnan Museo Ei huomautettavaa. Vastine: Ei vastattavaa Satakunnan Pelastuslaitos [--] Satakunnan pelastuslaitos toteaa lausuntonaan seuraavaa: Yli 1 MW tuulivoimaloiden suojaetäisyys suositellaan pidettävän vähintään 600m, jota pidetään suositeltavana turvaetäisyytenä asutukseen. Ellei, tuulivoimalalle laadittu vaaranarviointi edellytä suurempaa etäisyyttä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa ja sen liitteistä ilmenee, että osoitetulle alueille tuulivoimarakentaminen on toteutettavissa pelastuslaitoksen toimintaedellytykset huomioiden. Tuulivoimaloiden rakentaminen tulee parantamaan tulevan tuulivoimapuiston alueen saavutettavuutta uusien liikenneväylien rakentamisen johdosta. Pelastuslaitoksella ei ole Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotukseen huomautettavaa. Vastine: Ei vastattavaa Korvenneva Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 012.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 4 (25) 13.4.2015 Digita [––] Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavaselostuksessa viitataan Digitan 8.1.2014 antamaan lausuntoon toteamalla, että suunnitellun tuulivoimala-alueen yli ei näyttäisi tapahtuvat antenniTV-vastaanottoa, eivätkä tuulivoimalat myöskään häiritse Digitan tiedonsiirtoyhteyksiä. Digita haluaa korostaa, että 8.1.2014 antamassaan lausunnossa todetaan myös seuraavaa: Kuitenkin ollaan niin lähellä tuulivoimaloita että yksittäisissä tapauksissa tuulivoimalat saattavat aiheuttaa häiriöitä antenniTV-vastaanottoon. Esitämme, että ennen kuin osayleiskaavaehdotus hyväksytään, osayleiskaavassa täsmennetään, että hanketoimija mahdollisen häiriön aiheuttajana on velvollinen huolehtimaan häiriöiden korjaamisesta aiheutuvista kustannuksista. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on mietinnössään (LiVM 10/2014 vp – HE 221/2013 vp) todennut, että tuulivoimahäiriössä häiriönaiheuttaja huolehtii tilanteen korjaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja myös vastaa kustannuksista. Valiokunta on jo aiemmin katsonut, että tämän kaltaisen aiheuttaja vastaa -periaatteen tulisi olla yleisemminkin taajuuksien häiriöiden yhteydessä noudatettava lähtökohta.[––] Vastine: VTT on tehnyt selvityksen tuulivoimaloiden vaikutuksista antennitelevision vastaanottoon sekä matkaviestinverkkoihin (2015). TV-verkon tarkastelujen perusteella tuulivoimalat aiheuttavat katvealueen, jos tuulivoimala sijaitsee lähettimen ja vastaanottopaikan välissä. Vastaanotto-ongelmat ilmenevät lähettimestä katsottuna tuulivoimapuiston takana sekä vähäisessä määrin tuulivoimaloiden edessä ja sivuilla. Voimaloiden vaikutusta televisiolähetteisiin on selvityksessä tarkasteltu Digita Oy:n mittaustuloksiin sekä VTT:n teoreettisiin tarkasteluihin ja laskelmiin pohjautuen. Digitan 8.1.2014 antaman lausunnon mukaan tuulivoimala-alueen yli ei näyttäisi tapahtuvan antenniTV-vastaanottoa. Häiriöt ovat näin ollen epätodennäköisiä. Mahdollisen häiriön syyn varmistaminen tuulivoimalasta johtuvaksi ei ole ongelmatonta, koska signaalin voimakkuus vaihtelee mm. sääolosuhteista riippuen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osayleiskaava on julkisoikeudellinen maankäytön ohjauksen väline. Osayleiskaavassa ei MRL:n nojalla voida antaa yksityisoikeudellista korvausasiaa koskevaa määräystä, sillä korvauksista määrääminen edellyttäisi nimenomaista laintasoista sääntelyä. Mahdollisissa häiriötilanteissa tuulivoimatoimija kuitenkin neuvottelee Digitan kanssa, huolehtii tilanteen korjaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja myös vastaa kustannuksista. Korvenneva Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 012.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 5 (25) 13.4.2015 Satakuntaliitto Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain 32.1 §:n mukaisesti ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa ja ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaavassa osoitetaan vain seudullisesti tai maakunnallisesti merkittävät tuulivoima-alueet. Laatiessaan tuulivoimaa käsittelevää maakuntakaavaa maakunnan liitto voi määritellä seudullisesti merkittävän tuulivoima-alueen koon. Seudullinen merkittävyys määritellään olosuhteiden erilaisuus huomioon ottaen. Satakunnassa maakunnallisesti merkittävä tuulivoimaloiden alue on yleensä suurempi kuin 8 – 10 tuulivoimalaa. Seudullisesti tai maakunnallisesti merkittävät alueidenkäyttökysymykset tulee pääsääntöisesti tutkia ja ratkaista maakuntakaavassa. Vastine: Lausunnon mukaisesti Satakunnassa maakunnallisesti merkittävä tuulivoimaloiden alue on yleensä suurempi kuin 8 – 10 tuulivoimalaa. Kaavaehdotus esitti alueelle enintään kymmentä voimalaa jotka muodostivat lisäksi käytännössä kaksi erillistä ryhmää: pohjoisen kolme (3) ja etelän seitsemän (7). Pohjoisen ja eteläisen ryhmän välinen etäisyys oli samaa luokkaa kuin Korvennevan etäisyys länsipuolella sijaitsevaan KorpiMatin hankkeeseen. Vahvistetussa Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 tuulivoimaloiden aluerajaukset perustuvat Mannertuulialueet Satakunnassa -selvitykseen ja siinä käytettyihin suojaetäisyyksiin. Vakituiseen ja loma-asutukseen on vaihekaavassa käytetty 1 km etäisyyttä samoin luonnonsuojelualueisiin ja niihin Natura-alueisiin, jotka on määritelty toteutettaviksi joko luonnonsuojelualueina tai suojelualueina. Mannertuuliselvityksessä esiin nousseiden potentiaalisten alueiden joukossa Korvenneva on ollut mukana pieneltä osin eteläosastaan Korpi-Matin alueeseen liittyneenä, mutta karsiutunut pois toisen vaiheen teknistaloudellisen analyysin jälkeen. Kolmannessa vaiheessa tehdyssä soveltuvuusanalyysissä Korvenneva ei enää ole ollut mukana, edes eteläosastaan. Vastine: Korvennevan tultua esille tuulivoimatuotannolle soveliaana alueena on hanke laitettu vireille ja selvitetty alueen ominaisuuksia ja hankkeen vaikutuksia tarkemmin esiselvityksellä sekä YVA -menettelyllä. Selvitysten ja hanketoimijan tarkempien teknistaloudellisen analyysien perusteella hanke on arvioitu kannattavaksi ja toteuttamiskelpoiseksi. Vaihemaakuntakaavan 1 ehdotusvaiheessa 1 Korvennevan alue nostettiin esiin maanomistajan aloitteesta. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 ehdotuksen 1 palautetta käsiteltäessä todettiin, että alueella on sellaisia arvoja, joihin saattaa kohdistua tuulivoimarakentamisesta johtuvia haitallisia yhteisvaikutuksia ja että alueen linnustosta ja tuulivoimaloiden alueen vaikutuksista ympäröivään luontoon ei ollut riittäviä selvityksiä. Alueesta käytiin neuvotteluja myös ympäristöministeriön ja ELY-keskuksen kanssa. Neuvottelujen perusteella johtopäätöksenä oli, että käytettävissä olevan tiedon perusteella Korvennevan aluetta ei voi ottaa huomioon vaihemaakuntakaavan 1 suunnittelussa maakunnallisesti merkittävänä tuulivoimatuotannon alueena. Vastine: Vaihemaakuntakaavaselvitysten jälkeen alueen luontoselvityksiä ja selvityksiä tuulivoimaloiden vaikutuksista täydennettiin, voimaloiden määrää vähennettiin 12:sta 10:een ja niiden sijoittelua muutettiin haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Lisääntyneen tiedon perusteella arvioitiin alueen olevan käytettävissä tuulivoimatuotantoon kaavaehdotuksen esittämässä mitassa ilman että siitä koituisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Korvenneva Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 012.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 6 (25) 13.4.2015 Merikarvian Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavan luonnosvaiheen jälkeen luontoselvityksiä on täydennetty ja toimija on poistanut koko suunnittelualueelta kaksi voimalaa ja useiden voimaloiden paikkaa on hiukan siirretty. Alueelle muodostuu siten kaksi kokonaisuutta: pohjoiset kolme (3) voimalaa ja etelässä sijaitsevat seitsemän (7) voimalaa. Kaavaehdotuksen mukaisena Korvennevan alue on edelleen maakunnallista kokoluokkaa oleva tuulivoimaloiden alue. Vastine: Lausunnon mukaisesti Satakunnassa maakunnallisesti merkittävä tuulivoimaloiden alue on yleensä suurempi kuin 8 – 10 tuulivoimalaa. Kaavaehdotus esitti alueelle enintään kymmentä voimalaa jotka muodostivat lisäksi käytännössä kaksi erillistä ryhmää: pohjoisen kolme (3) ja etelän seitsemän (7). Pohjoisen ja eteläisen ryhmän välinen etäisyys oli samaa luokkaa kuin Korvennevan etäisyys länsipuolella sijaitsevaan KorpiMatin hankkeeseen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 laadintaan sisältyi erillinen linnustoa koskevien yhteisvaikutusten arviointi. Kyseisessä tarkastelussa todettiin, että pesimälajistoa koskevien yhteisvaikutusten tarkastelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota mm. seuraaviin lajeihin: kaakkuri, merikotka, kalasääski, metso, kehrääjä sekä riekko. Samalla todettiin, että pelkästään vaihemaakuntakaavan 1 laadinnan pohjana olevan aineiston perusteella vaikutti siltä, että kaikkia vaihemaakuntakaavan laadinnan aikana vireillä olevia hankkeita ei ole mahdollista toteuttaa esitetyssä laajuudessa linnustoon kohdistuvien yhteisvaikutusten perusteella (elinympäristömuutokset, muuttoreitit). Vastine: Korvennevan kaavaan laadittaessa on erityistä huomiota kiinnitetty ko. lajeihin. Kaikkien vireillä olevien hankkeiden toteutuminen laajimpien vaihtoehtojen mukaan on epätodennäköistä. Yhteisvaikutusten arvioinnissa tulisi pääpaino antaa hyväksytyn maakuntakaavan mukaisille alueille ja erityisesti jo toteutuneille hankkeille. Toteutuneiden hankkeiden seurannan myötä saadaan todellista tietoa tuulivoimatuotannon vaikutuksista. Lausunnolla oleva osayleiskaavaehdotus sijoittuu Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 osoitetun Korpi-Matin tuulivoimaloiden alueen (tv1) koillis- ja itäpuolelle. Kakkurinnevan ja Mankannevan suoalueet sijoittuvat Korvennevan ja Korpi-Matin väliin siten, että ko. suoalueet joutuisivat tuulivoimaloiden saartamaksi ja alueella pesivään sekä alueiden kautta muuttavaan linnustoon, erityisesti kaakkuriin ja kalasääskeen, kohdistuisi myös osayleiskaavaprosessin aikana tehtyjen selvitysten perusteella sellaisia yhteisvaikutuksia, että Korvennevan alueelle ei voi osoittaa maakunnallisesti merkittävää tuulivoimaloiden aluetta. Vastine: Lintujen liikkeitä koskeviin selvityksiin perustuen voimaloiden sijaintia oli ehdotusvaiheeseen muutettu siten, että oli saatu esteettömät lentoväylät Kakkurin- ja Mankanevan suoalueilta ympäristön suoalueille, joille lintujen lentoreitit selvitysten mukaan pääosin suuntautuvat. Näin kaavaehdotuksen ei koettu aiheuttavan merkittäviä haitallisia vaikutuksia kyseisille luontoarvoille. Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavan alue muodostaa edelleen maakunnallisesti merkittävän tuulivoimaloiden alueen ja näin ollen osayleiskaava on Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 vastainen. Osayleiskaavan ehdotuksessa esitetyt kolme pohjoisinta voimalaa tulee poistaa alueen pienentämiseksi ja haitallisten vaikutusten välttämiseksi. Satakuntaliitto esittää myös Mankanevan-Korkeakeitaan-Hahkankeitaan välisessä akselilla olevan voimalan (voimala 1) poistamista Hahkannevalla pesivään kaakkuriin kohdistuvien mahdollisten vaikutusten vuoksi. Korvenneva Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 012.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 7 (25) 13.4.2015 Vastine: Potentiaalisimmin vaikutuksia muodostuisi tuulivoima-alueen itäpuoleisilla soilla pesiville yksilöille, jotka käyvät pesimäkauden aikana päivittäin ruokailemassa merenrannikolla. Kaava-aluetta on luonnos- ja ensimmäisen ehdotusvaiheen jälkeen supistettu merkittävästi siten, että voimalat sijoittuvat edellä mainitun lentoreitin eteläpuolelle. Pesivien kaakkureiden lentoreitit suuntautuvat melko suoraviivaisesti pesimäalueilta rannikolle ja niiden sijoittuminen riippuu ensisijaisesti pesäpaikan sijainnista. Lentoreitin tarkempaan suuntautumiseen vaikuttavat myös kulloinkin käytössä olevien kalastusalueiden tarkempi sijainti sekä mm. vallitsevat tuulet, jotka voivat hieman siirtää lentoreittejä. Korvennevan alueella vuonna 2014 (FCG) ja Korpi-Matin alueella vuonna 2013 (Ahlman 2013) tehtyjen lentoreittiseurantojen perusteella kaakkureiden pääasialliset ruokailulentoreitit painottuvat Korvennevan alueen pohjoispuolelle sekä myös Korvennevan (luonnosvaiheen-) tuulivoima-alueen keskiosiin, Mankanevan ja Korvennevan suoalueiden väliselle vyöhykkeelle. Kaava-aluetta on luonnos- ja ensimmäisen ehdotusvaiheen jälkeen supistettu merkittävästi siten, että voimalat sijoittuvat tämän lentoreitin eteläpuolelle. Osa havaituista lentoreiteistä painottui selvästi Korvennevan alueen eteläpuolelle (Ahlman 2013). Korvennevan eteläpuolelle sijoittuva lentoreitti kulkee niin kaukana lähimpien tuulivoimaloiden rakennuspaikoista (Ahlman 2013), ettei hankkeesta arvioida olevan vaikutuksia tätä kautta lentäville kaakkureille. Tuulivoimahankkeen pohjoisimmat voimalat on ensimmäisen kaavaehdotusvaiheen jälkeen poistettu kokonaan, jolloin alueen pohjoispuolitse lentäville kaakkureille avautuu vapaa lentoväylä rannikon suuntaan. Tuulivoimapuisto ei aiheuta näille yksilöille törmäys- tai estevaikutuksia. Samalle, sisämaasta rannikolle suuntautuvalle linjalle sijoittuu tuulivoimapuiston läheisyydessä useita luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia soita ja myös muutamia tunnettuja kaakkureiden pesimäalueita. Väylä muodostaa kaakkureille luonnollisen lentoreitin sisämaasta rannikon suuntaan sekä takaisin pesimäalueille. Tuulivoimaloiden rajoittaminen väylän eteläpuolelle vähentää kaakkureihin kohdistuvia este- ja törmäysvaikutuksia. Vuonna 2014 tehdyn lentoreittiselvityksen perusteella kaakkureiden havaitut lentokorkeudet Korvennevan alueella olivat selvästi törmäysriskikorkeutta suurempia. Kaakkureille voi olla luontaista lentää myös tuulivoimaloiden yli, mikä vähentää edelleen tuulivoimapuistosta aiheutuvia törmäys- ja estevaikutusta. Kakkurinnevan-Mankanevan alueella mahdollisesti pesivälle kaakkuriparille (lajin pesinnästä alueella ei ole saatavilla tarkempia tietoja) Korvennevan tuulivoimapuistosta ei arvioida muodostuvan merkittäviä törmäys- tai estevaikutuksia, koska parin ruokailulennot suuntautuvat Korvennevan tuulivoimapuistosta poispäin. Kakkurinnevan pesimälammen sekä lähimpien voimaloiden väliin jää noin kaksi kilometriä leveä luonnontilainen suojavyöhyke eikä rakentamisen aikaisten häiriövaikutusten tai suorien elinympäristövaikutusten arvioida ulottuvan pesäpaikalle saakka. Hanke ei merkittävästi heikennä suoaluetta kaakkurin elinympäristönä. Kokonaisuudessaan Korvennevan tuulivoimapuiston ei arvioida aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia Merikarvian alueen kaakkuripopulaatioon. Voimalan 1 kohdalla ei selvitysten perusteella ole sellaisia maaston ominaisuuksia jotka houkuttelisivat lintuja kaartelemaan erityisesti sen läheisyydessä. Sääksen lähin vaihtopesä sijaitsee yli 1 km päässä ja pääasialliset ruokailureitit suuntautuvat enemmän pohjoiseen ja luoteeseen. Lentoreittien suhteen voimala 1 ei ole merkittävästi muita ongelmallisempi. Korvenneva Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 012.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 8 (25) 13.4.2015 Voimaloiden sijoittelun muutoksilla oli kaavaehdotukseen luotu Mankaneva Korkeakeitaan - Hahkankeitaan välille voimaloista vapaa vyöhyke, jota myös Hankannevalla pesivä kaakkuri voisi käyttää. Suunniteltaessa pienempää kokonaisuutta tulee huomioida Satakunnan vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräys, minkä mukaan suunnittelussa erityistä huomiota tulee kiinnittää tuulivoima-tuotannon linnustoon kohdistuviin yhteisvaikutuksiin Selkämeren rannikkovyöhykkeellä, lähinnä valtatien 8 länsipuolella. Korpi-Matin ja Korvennevan alueet eivät saa yhdessä muodostaa sellaista kokonaisuutta, joka merkittävästi lisää itä-länsisuuntaista estevaikutusta lintujen merkittävällä rannikonsuuntaisella muuttoreitillä. Alueen eteläosaan sijoittuva kuuden voimalan kokonaisuus yhdessä Korpi-Matin voimaloiden kanssa saattaa muodostaa tällaisen esteen. Vastine: Rannikon suuntaista muuttoreittiä varten eteläosan voimaloita on tiivistetty siten, että Mankanevasta etelään on saatu säilymään esteetön lentoreitti. Tuulivoimaloiden alueiden ohella osayleiskaavaehdotuksessa on osoitettu kaksi erillistä aluetta, joita tutkitaan mahdollisena turpeen hyödyntämisalueena. Aluetta osoittavan merkinnän mukaan muutokset ympäröivään maankäyttöön tutkitaan selvityksen yhteydessä. Satakuntaliitto toteaa, että kaavaselostuksessa ja yleiskaavan perusteena olevissa selvityksissä ei ole tarkasteltu eikä esitetty sellaisia perusteluita, että kyseiset alueet voidaan osoittaa kaavassa mahdollisena turpeen hyödyntämisalueina. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turvetuotantoalueeksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Korvennevan alue ei ole edellä kuvatun kaltainen suo. Korvennevan alue on luokiteltu Geologisen tutkimuskeskuksen tekemässä luonnontilaisuusluokituksen yhteydessä luokkaan 3. Samaan luokitukseen on päädytty Satakunnan soiden moninaiskäyttöselvityksen 2011-2013 yhteydessä. Lisäksi osayleiskaavan kaavaselostuksessa esitettyjen tietojen perusteella Korvennevan alueella voidaan todeta olevan sellaisia luonnonarvoja, että tässä yhteydessä aluetta ei ole perusteltua osoittaa mahdollisena turpeen hyödyntämisalueena. Vastine: AVI:n kielteisestä päätöksestä on valitettu ja asian käsittely on kesken. Koska asian käsittely on kesken, ei kaavaehdotuksessa nähty syytä esittää ratkaisua puoleen tai toiseen. Kaavaehdotuksen merkintä totesi olemassa olevan tilanteen ja oli luonteeltaan informatiivinen. Yhteenveto: Lintujen liikkeitä koskeviin selvityksiin perustuen voimaloiden sijaintia oli ehdotusvaiheessa muutettu siten, että oli saatu esteettömät lentoväylät ympäristön suoalueiden välille. Korvennevan tuulivoimapuiston alueelle muodostettu voimaloista vapaa lentoväylä jatkui länteen kohti rannikkoa Korpi-Matin tuulivoimapuistoalueen poikki ja palvelee mm. mahdollisia kaakkureiden ruokailulentoja mantereelta rannikolle. Mankanevan suoalueelta etelään on muodostettu toinen lentoreitti siirtämällä Korvennevan tuulivoimapuiston läntisintä voimalaa idemmäs. Myös Mankanevan pohjoispuolelle, Korvennevan ja Merikarvian Halssin tuulivoimapuistojen väliin jää itä-länsisuuntainen lentoreitti sisämaasta rannikon suuntaan ja päinvastoin. Korvennevan tuulivoimapuisto sijoittuu lintujen pohjois-etelä-suuntaisten päämuuttoreittien suuntaisesti eikä tuulivoimapuiston ole arvioitu merkittävästi lisäävän estettä, jonka sen länsipuolelle sijoittuva Korpi-Matin tuulivoimapuisto sekä pohjoispuolelle sijoittuva Merikarvian Halssin tuulivoimapuisto yhdessä aiheuttavat. Kyseisiä tuulivoimapuistoja väistävät linnut tulevat väistämään todennäköisesti samalla myös Korvennevan aluetta. Koska suurimman osan (noin 98 %) lintujen tiedetään väistävän tuulivoima- Korvenneva Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 012.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 9 (25) 13.4.2015 puistot yleisesti riittävän kaukaa, ei Korvennevan alueelle suunnitellun kymmenen tuulivoimalan myöskään arvioitu merkittävästi lisäävän lintujen törmäysriskiä. Muuttolinnuston osalta eri tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksia voidaan selvittää toteuttamalla kaavaselostuksessa esitettyä seurantaohjelmaa. Esimerkiksi kurkiin ja hanhiin kohdistuvat suurimmat törmäys- ja estevaikutukset ajoittuvat lyhyelle ajanjaksolle lajien muuttohuippujen aikaan. Tällöin myös lievennystoimet (voimaloiden pysäyttäminen) voitaisiin tarvittaessa toteuttaa kohdennetusti. Korvennevan kaavaehdotuksen koettiin täyttävän vaihemaakuntakaava 1:n yleiset suunnittelumääräykset: Kaavassa on huomioitu riittävä etäisyys kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeisiin alueisiin, kansainvälisesti ja valtakunnallisesti arvokkaisiin lintualueisiin, luonnonsuojelualueisiin ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeisiin alueisiin, virkistysalueisiin sekä melutasoltaan hiljaisiin alueisiin. Riittävät melu-, valo- ja välkevaikutusten etäisyydet vakituiseen ja lomaasutukseen on varmistettu. Suunnittelussa on huomioitu hankkeen yhteisvaikutukset maisemaan ja linnustoon sekä suunnitteluratkaisulla ehkäisty merkittävien haitallisten vaikutusten syntyminen. Erityistä huomiota on kiinnitetty linnustoon kohdistuviin vaikutuksiin. 4.3.2015 pidetyssä MRA 18§ mukaisessa viranomaisneuvottelussa käytiin läpi ja keskusteltiin kaavaehdotuksesta annetuista lausunnoista ja muistutuksista. Todetaan, että vaihemaakuntakaava 1 on saanut lainvoiman prosessin aikana. Sekä Liiton että ELY-keskuksen näkemys on, että Korvennevan hanke on mitoituksensa johdosta seuraavien mahdollisten linnustovaikutusten takia tulkittavissa edelleen maakunnallisesti merkittäväksi ja siten vaihemaakuntakaavan vastaiseksi. Kaavaehdotuksesta poistetaan kolme pohjoisinta voimalaa. Jäljelle jäävät eteläiset voimalat sijoittuvat lentoreittien väliin siten, etteivät ne muodosta merkittävää uhkaa linnustolle. Korvenneva Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 012.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 10 (25) 13.4.2015 Vapo Vapo Oy toteaa Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta seuraavaa: Osayleiskaavaehdotuksen perusteella alustavat tuulivoimalapaikat ja näihin liittyvät kaapeloinnit eivät sijoitu läheisille Vapo Oy:n turvetuotantoalueille. Tällöin varsinaisella tuulivoiman rakennushankkeella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta yhtiön liiketoimintaan. Kaavaehdotuksessa esitetty luo-2 (38) kaavamerkintä sen sijaan on perusteeton. Kaavanlaatija ei ole tuonut vastineessaan Vapo Oy:n 17.3.2014 jättämään lausuntoon mitään sellaista tekijää, jonka perusteella Kirrinnevan turvetuotantoalueen pohjoispuolelle sijoittuva suon osa voitaisiin kaavoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaana alueena. Kaavoittajan vastineessa esitetään "Hankealueen eteläosassa, Kirrinevan turvetuotantoalueen pohjoispuolella on kuvio ojittamatonta, luonnontilaltaan kohtalaista isovarpurämettä ja tupasvillarämettä sekä pieni nevaräme-kuvio puustoisen rämeen keskellä. Ympäristön ojitukset sekä turvetuotantoalueen voimakas kuivatus ovat vaikuttaneet kohteen vesitalouteen kuivattavasti, minkä myötä vähäpuustoisen suon osuus on todennäköisesti vähentynyt ja rämeosuuden männikkö on tihentynyt". Vapo Oy toteaa, että kaavoitettu luo-2 (38) alue sijoittuu voimakkaasti ojitetulle suoaltaalle ja välittömästi toiminnassa olevan turvetuotantoalueen läheisyyteen, jolloin alue tulee kaavoittaa ensisijaisesti potentiaaliseksi turpeenottoalueeksi. Turvetuotannon kohdentamista on ohjattu viime vuosina mm. Valtioneuvoston periaatepäätöksellä soiden ja turvemaiden vastuullisesta käytöstä ja suojelusta (30.8.2012), Ympäristöministeriön Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeella sekä vastikään muutetulla ympäristönsuojelulailla. Yhteistä sekä lainsäädännölle että ohjeistuksille on, että turvetuotanto kohdennetaan etenevissä määrin luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille. Uuden YSL (527/2014) mukaan turvetuotanto voidaan § 13 estämättä sijoittaa suolle, jonka luonnontila on ojituksen vuoksi merkittävästi muuttunut. Vastaavasti YSA § 44 mukaan merkittävästi muuttuneella suolla tarkoitetaan valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitetyn luonnontilaisuusluokituksen 0-2 luokan suoaltaita. Geologian tutkimuskeskuksen Turvevarojen tilinpitoaineiston (Geologian tutkimuskeskus 2014) mukaisesti Kirrinnevan suoaltaan luonnontilaisuusluokka on 1. Edellä esitetyn perusteella kaavalle sijoittuvat Kirrinnevan tuotantoalueen pohjoispuoliset suo-osat tulee varata turvetuotannon kaavamerkinnällä. Suunniteltu luo-2 (38) kaavamerkintä nähdään sen sijaan virheellisenä, koska luo-merkinnältä edellytettäviä erityisiä luontoarvoja ei alueella esiinny ollenkaan. Vastine: Kaava-alueelle sijoittuva suon osa on YVA:n luontoselvityksen maastotöissä selvitetty ja arvotettu samoilla kriteereillä kuin muu selvitysalue. Yhdenvertaisuus puoltaa luo-2 – merkinnän säilyttämistä. Luo-2 – merkinnällä osoitetun suon osan eteläpuolella on turvetuotantoaluetta ja ojitettua aluetta, mutta rajattu alue itsessään on ojittamaton. Suon osan luonnontila on jossain määrin muuttunut ojitusten aiheuttaman kuivumisen myötä, mutta yleisestikin ottaen ojittamattomat suokuviot ovat luontotyypeiltään arvokkaita ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä. Luo-2 – merkitty suon osa eroaa selvästi ympäristöstään ja sillä esiintyy silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Ympäristön voimakas käsittely korostaa jäljellä olevien ojittamattomien osien merkitystä. Korvenneva Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 012.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 11 (25) 13.4.2015 Luonnonsuojeluliitto Tausta Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri suhtautuu myönteisesti uusiutuvan tuulivoimaenergian lisäämiseen maakunnassa. Tällä hetkellä suuren mittakaavan tuulipuistoja rakennetaan kuitenkin kovalla vauhdilla eri puolille maakuntaa. Suuria alueita satakuntalaista metsää ja suota ollaan muuttamassa teollisuusalueiksi. Olemme hyvin huolestuneita toiminnan kokonaisvaikutuksista maakunnan luontoon ja sen monimuotoisuuteen. Myllyjen vaatima laaja sorastettu huoltoalue tiestöineen ja voimajohtokäytävineen heikentää merkittävästi luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöarvoja. Korvennevan osayleiskaavaehdotuksesta Korvennevan tuulivoimapuistoa ei ole osoitettu vaihemaakuntakaava 1:ssa tuulivoimaalueeksi. Hanke rajautuu Mankanevan Natura-alueeseen, johon sisältyy myös Mankaneva-Kaakkurinneva soidensuojelualue. Aivan Natura-alueen länsipuolelle on sijoitettu mittava vaihemaakuntakaava 1:n Korpi-Matin tuulipuistohanke ja Natura-alueen pohjoispuolellekin varsin laaja hanke. Tuulivoimaa ollaan näin sijoittamassa suuri määrä kovin pienelle alueelle, sillä on vakavia uhkia luonnolle ja virkistyskäytölle. Korvennevan hanke on ristiriidassa maakuntakaavan kaavoitusta ohjaavien tavoitteiden kanssa. Liioin ei ole esitetty mitään, mikä tukisi poikkeamista maakuntakaavasta. Kaavaehdotuksen yhteydessä ei ole myöskään esitetty mitään uutta tietoa luontovaikutusten suhteen, vaikka SLL Satakunnan piiri toi oleelliset puutteet esiin jo lausunnossaan (9.4.2014), joka koski Korvennevan alueelle sijoittuvaa tuulivoimapuistohanketta koskevaa ympäristövaikutusten arviointiselostusta (Liite 1). Selvitysten täydentäminen mainitaan, mutta näiden sisältöä, menetelmiä saati tuloksista ei ole esitetty. Mankanevan ja Latoniemen voimaloiden kaavasta poiston vaikutuksesta ja merkityksestä lintujen kulkureittinä ei ole annettu selvitystä. Alueella esiintyviin uhanalaisiin ja harvalukuisiin lintuihin liittyvät riskit ovat huomattavan suuret; mm. Satakunnan sääksistä 10 % pesii alle 5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta ja kaakkurin pesimäalue Mankanevalla jää kokonaan hankkeiden ympäröimäksi. Kaavanlaatijan vastineessa väitetään että kaavassa huomioidaan Korpi-Matin kanssa muodostuva kokonaisuus ja ratkaisut sovitetaan luontoarvojen ja linnuston suhteen. Vastineesta ei käy ilmi miten tämä olisi tehtävissä. Mielestämme Korvennevan hankkeen riskien perusteella nämä eivät ole yhteen sovitettavissa. Huomiotta jää myös yhteisvaikutusten arvioiminen alueen pohjoispuolelle sijoittuvien hankkeiden ja muiden, jo rakenteilla olevien, hankkeiden kanssa. Yleisesti Länsirannikolla ja sen tuntumassa kulkevat lintujen vakiintuneet muuttoreitit ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Nyt tälle alueelle ollaan sijoittamassa useita tuulipuistoja niin Satakunnan kuin Etelä-Pohjanmaankin puolella. Korvennevan tuulivoimapuiston vaikutuksia linnustolle tulisikin tarkastella laajemman alueen kokonaisuutena lukien mukaan erityisesti lähialueelle rakenteilla ja suunnitteilla olevat suuret puistot. Esimerkiksi Korpi-Matin ja Peittoonkorven puiston valmistuminen tulee muuttamaan alueelle ohjautuvaa lintumuuttoa, eikä aiempien selvitysten tulokset ole enää päteviä. Useiden lähekkäisten hankkeiden luonnonympäristöjä pirstova vaikutus on alueellisesti suuri ja tuulivoiman liian tiheään rakentamiseen on syytä suhtautua varauksellisesti. Tarvetta on sekä puistokohtaiselle vaikutusten seurannalle että useiden puistojen yhteisvaikutusten arvioinneille. Nyt näyttää siltä että vaihemaakuntakaavassa osoitettujen, jo sinällään mittavien, aluevarausten lisäksi ollaan rakentamassa näiden väliin jäävät alueet täyteen erillisinä hankkeina. Korvenneva Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 012.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 12 (25) 13.4.2015 Johtopäätös Korvennevan hanke ei kuulu vaihemaakuntakaavan tuulivoimatuotannolle varattuihin alueisiin. Hankkeen sijainti yhdessä vaihemaakuntakaavassa varattuihin alueisiin sekä suhteessa Mankanevan Natura – alueeseen että alueelliseen erittäin suureen lähekkäisten hankkeiden määrään synnyttää riittävät perusteet hankkeesta luopumiselle. Liite 1. Ote Suomenluonnonsuojeluliiton Satakunnan Merikarvian Korvennevan alueelle sijoittuvaa tuulivoimapuistohanketta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (9.4.2014): ”Linnut Pesimälinnustoselvitys on tehty selostuksen kuvailun mukaan kartoituslaskentojen ohjeistusta soveltaen, mutta käytettyä menetelmää ei kuvata ymmärrettävästi. Eteläosan laskennat on suoritettu niin ikään soveltaen kartoituslaskentamenetelmiä, mutta jo ilmoitetut laskenta-ajankohdat paljastavat käyntikertojen määrän olleen riittämättömän. Selostuksessa kuvataan että sähkönsiirtoreittien pesimälinnustoa ja niille sijoittuvia lintujen elinympäristöjä selvitettiin yleispiirteisemmin kävelemällä suunnitellut voimajohtoalueet läpi luontotyyppikartoitusten yhteydessä ja tekemällä linnustosta yleisiä havaintoja. Ajankohta oli linnustoselvitystä ajatellen liian myöhäinen ja vaikutelmaksi jää että selvitystyö on jäänyt tältä osin tekemättä. Arviointiselostuksessa kerrotaan että yhdessä lähimpien suunniteltujen tuulivoimapuistojen kanssa hanke muodostaa vähintään 15 kilometriä leveän pohjois-eteläsuuntaisen esteen lintujen luontaista muuttosuuntaa vastaan. Muutontarkkailupiste oli alueen pohjoisosissa ja näkyvyys oli selostuksenkin mukaan kapeasektorinen. Vertailupistettä muuton volyymin arvioimiseksi ei niin ikään ollut järjestetty. Muutontarkkailu ei vastaa riittävällä tasolla kysymykseen alueen kautta kulkevan muuton määrästä tai laadusta. Lisäksi todetaan että toteutuessaan useat hankkeet lisäävät estevaikutusten voimakkuutta ja muuttolintujen törmäysriskiä tuulivoimaloihin. Selostuksen mukaan yhteisvaikutuksia voi aiheutua myös pesimälajeille, erityisesti suurille ja keskisuurille petolintulajeille ja kanalinnuille. Satakunnan sääksistä 10 % todetaan pesivän alle 5 km etäisyydellä hankealueelta. Selostuksessa vaikutukset Satakunnan alueen sääksipopulaatioon arvioidaan kohtalaisiksi. Varovaisuusperiaatetta noudattaen vaikutukset voivat kuitenkin olla merkittäviä. Tämä tulee huomioida hankkeesta päätettäessä. Kaakkureihin kohdistuvat este- ja törmäysvaikutukset voivat olla selostuksen mukaan maakunnallisella tasolla merkittäviä. Selostuksesta ei selviä, mikä on alueen tuntumassa pesivien 9-12 kaakkuriparin osuus maakunnan kaakkuripopulaatiosta. Osuus lienee useita kymmeniä prosentteja ja vaikutukset maakunnan populaatioon voivat olla erittäin huomattavia. Selostuksen arviota siitä että kaakkureihin ja kalasääskiin kohdistuu vain lieviä tai maakunnallisesti korkeintaan kohtalaisia vaikutuksia ei voi näin ollen pitää hyväksyttävinä. Liito-orava Hankealueen pohjoisosissa esiintyviä liito-oravan elinympäristöjä on selostuksen mukaan kartoitettu pesimälinnustolaskentojen yhteydessä. Tällainen yhdistäminen ei ole menetelmällisesti mahdollista jommankumman kartoituksen kärsimättä. Hankealueen eteläosan liito-oravia on kartoitettu selostuksen mukaan kasvillisuuskartoitusten yhteydessä kesäkuussa, mitä voidaan pitää ajallisesti varsin myöhäisenä luotettavan liito-oravakartoituksen suorittamiseksi. Natura-alueet Korvenneva Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 012.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 13 (25) 13.4.2015 Natura-arvioinnissa suhtaudutaan varsin huolettomasti puiston vaikutuksiin, vaikka hankealue rajoittuu suoraan Mankanevan Natura-alueeseen. Hankkeen ja ympäröivien tuulipuistojen yhteisvaikutuksia Natura-arvoihin tulee tarkastella uudelleen kriittisemmin.” Vastine: Vastine: Ehdotusvaiheen kaavaselostuksessa on esitetty kesällä 2014 tehtyjen täydentävien linnustoselvitysten menetelmät ja tulokset. Yksityiskohtaisempi selvitysraportti on toimitettu yhteysviranomaisena toimivalle Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Raportti sisältää suojelullisesti arvokkaiden lintulajien pesäpaikkatietoja, jonka vuoksi se ei ole julkinen. Muun muassa havaittujen kaakkureiden lentoreittien perusteella oli Mankanevan ja Latoniemen läheisyydestä poistettu kaksi voimalaa. Näin linnuille oli muodostettu voimaloista vapaa lentoväylä kaava-alueen keskiosiin. Tuulivoimaloista vapaa väylä jatkuu myös Korpi-Matin tuulivoimapuistoalueen poikki rannikon suuntaan. Korpi-Matin ja Korvennevan tuulivoimapuistojen väliin on muodostettu myös etelä-pohjois-suuntainen lentoreitti Mankanevalle siirtämällä Korvennevan läntisintä tuulivoimalaa idemmäs. Lisäksi Korvennevan pohjoispuolelle sijoittuvia voimaloita oli siirretty YVA-menettelyn jälkeen etelämmäs, jolloin Merikarvian Halssin tuulivoimapuiston ja Korpimatin tuulivoimapuiston väliin jää toinen itä-länsisuuntainen lentoreitti, jota kaakkureiden on havaittu käyttävän. Linnustovaikutusten lieventämistoimia voimaloita poistamalla oli käsitelty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksessa. On hyvin vaikeaa arvioida missä määrin esimerkiksi Korpi-Matin tai Peittoonkorven tuulivoimapuistojen rakentaminen voi siirtää kookkaiden lintulajien kuten hanhien ja kurkien muuttoa Korvennevan alueelle. Korvennevan tuulivoimapuisto sijoittuu kuitenkin lintujen pohjois-etelä-suuntaisten päämuuttoreittien suuntaisesti eikä tuulivoimapuiston ole arvioitu merkittävästi lisäävän estettä jonka sen länsipuolelle sijoittuva Korpi-Matin tuulivoimapuisto tai pohjoispuolelle sijoittuva Merikarvian Halssin tuulivoimapuisto aiheuttavat. Muuttolinnuston osalta tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksia voidaan selvittää toteuttamalla kaavaehdotuksen selostuksessa esitettyä seurantaohjelmaa. Esimerkiksi kurkiin ja hanhiin kohdistuvat törmäys- ja estevaikutukset kohdistuvat melko lyhyelle ajanjaksolle muuttohuippujen aikaan. Tällöin myös lievennystoimet voidaan tarvittaessa toteuttaa kohdennetusti tuulivoimapuistojen vaikutuksille herkkien lintulajien päämuuttoaikaan. Esimerkiksi Korpi-Matin tuulivoimapuiston toteutumisen ja vaikutusten seurannan odotuttaminen ei olisi hanketoimijan tasapuolista kohtelua. Kaavaselostuksessa on esitetty suositukset seurannan järjestämiseksi muuttolinnuston ohella myös pesimälinnuston, lepakoiden ja riistalajiston osalta. Linnustovaikutusten minimoimiseksi kaavaehdotuksesta poistetaan vielä kolme pohjoisinta voimalaa. Jäljelle jäävät eteläiset voimalat sijoittuvat lentoreittien väliin siten, etteivät ne muodosta merkittävää uhkaa linnustolle. Kaava-aluetta supistetaan ja kaava asetetaan uudestaan ehdotuksena nähtäville. Korvenneva Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 012.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 14 (25) 13.4.2015 Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry. Merikarvian kunta on pyytänyt Porin Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä (PLY) lausuntoa Merikarvia Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta. PLY:n lausunto asiasta on seuraava: Korvennevan tuulivoimapuistoa ei ole osoitettu vaihemaakuntakaavan 1 ehdotuksessa 2. PLY:n kanta on, että Korvennevan kokoluokan tuulipuistoa ei tule rakentaa alueelle, jota ei vaihemaakuntakaavassa ole osoitettu tuulivoimalle sopivaksi alueeksi. PLY esitti lausunnossaan vaihemaakuntakaavan 1 ehdotuksesta 2, että tuulivoimasuunnittelusta tulisi luopua Korpi-Matin alueella sekä jatkossa myös Riispyyn ja Timmerheidin pohjoispuolella alueiden linnustollisen merkityksen sekä liian yhtenäisen ja laajan tuulipuistoketjun vuoksi Satakunnan-Suupohjan rannikkovyöhykkeellä. Korvenneva liittyy tiiviisti tähän tuulipuistojen ketjuun. Kokonaisuuden kannalta ongelmallisia ovat myös pienet tuulipuistot, joita suunnitellaan vaihemaakuntakaavassa hyväksyttyjen tuulivoima-alueiden väliin. Kaavoittajien tulee puuttua näiden kokonaisuuksien yhteisvaikutuksiin, eikä tuulipuistojen kaavoittamista peräkkäin rannikkoalueen sulkeviksi ketjuiksi tule sallia. Korvenneva sijaitsee luontoarvoiltaan merkittävien alueiden välittömässä läheisyydessä. Hankealue rajautuu Mankanevan Natura 2000 -alueeseen, johon kuuluu Mankanevan-Kaakkurinnevan soidensuojelualue. Välittömästi Natura-alueen länsipuolelle ollaan kaavoittamassa Korpi-Matin tuulipuistohanketta, joten Mankaneva on jäämässä tuulipuistojen puserrukseen. Lähistölle on tulossa muitakin tuulivoimahankkeita. Korvennevan tuulivoimapuiston vaikutuksia linnustolle tulisi tarkastella laajemman alueen kokonaisuutena mukaan lukien lähialueelle rakenteilla ja suunnitteilla olevat laajat tuulivoimapuistot. Alueen tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu. PLY ilmaisee erityisen huolensa Korvennevan lähialueiden kaakkurien sekä petolintujen tulevaisuudesta. Suunnittelualue sijaitsee kaakkurin useiden pesimäalueiden välissä, ja siihen liittyvät riskit on tunnistettu jo ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Kaakkurit, jotka käyvät merellä kalastamassa ravintoa, joutuvat lentämään tuulipuistoalueiden läpi. Arvokkaisiin pesimälajeihin kuuluu myös sääksi, jonka kanta on alueella merkittävä. Sääksellä etenkin poikasvaiheen lentoihin liittyy törmäysriskejä. Muita alueella huomioon otettavia petolintulajeja ovat merikotka, mehiläishaukka sekä haarahaukka, joista myös viimeksi mainittu on pesinyt Merikarvialla. Voimaloiden rakennuspaikkojen maanpohjan muutokset ja ennen kaikkea uudet tiestöt ja sähkönsiirtoreitit pirstovat metsäluontoa laajalla alueella Merikarvian tuulipuistosuunnitelmien mukaan. Korvennevan tuulipuistossa nämä uudet rakenteet olisivat varsin mittavat. Metsien pirstoutumista ja sen merkitystä esim. kanalintuihin ei ole erityisemmin otettu huomioon. Häiriöalttiiden lintujen karkottuminen tai taantuminen on hyvin todennäköinen seuraus elinympäristön tilan heikentymisestä metsäalueilla. Sopivat tuuliolot voivat painaa lintujen muuton pääreitin Korvennevan hankealueelle mm. kurkien syysmuuton aikana. Myös hanhien kevätmuutto voi ohjautua hankealueelle Peittoonkorven ja Korpi-Matin tuulivoimapuistojen valmistumisen myötä. Aiempien linnustoselvitysten tulokset eivät ole enää ajan tasalla, kun tuulipuistoja valmistuu lisää ja ne alkavat vaikuttaa lintujen lentoreitteihin ja käyttäytymiseen. Seurannat vaativat päivitystä etenkin yhteisvaikutusten toteamiseksi, koska voimaloiden väistäminen vaikeutuu linnuilla, kun tuulipuistojen jatkumossa ei ole kunnollisia katkoksia. Törmäysriskikorkeudella lentävät linnut joutuvat lentämään tuulipuistoista läpi ja väistelyitä voi tulla runsaasti. PLY katsoo, että merkittävät tuulivoima-alueet on jo osoitettu vaihemaakuntakaavassa, eikä tuulipuistojen tihentymää tule enää laajentaa Korvennevan hankkeella. Hankkeesta tulee luopua. Korvenneva Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 012.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 15 (25) 13.4.2015 Vastine: Korvennevan tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksia lähialueelle rakenteilla ja suunnitteilla olevien tuulivoimapuistojen kanssa on arvioitu tuulivoimapuiston YVA – selostuksessa. Mankanevalla ja lähialueilla pesivien petolintujen ja kaakkureiden lentoreittejä on seurattu YVA-menettelyn jälkeen kesällä 2014 toteutetussa linnustoselvityksessä. Selvityksen perusteella tuulivoimaloiden rakennuspaikkoja oli kaavaehdotuksessa muutettu ja voimaloiden määrää vähennetty. Havaituille lentoreiteille oli muodostettu itä-länsi sekä pohjois-etelä suuntaisia lentoreittejä. Muun muassa havaittujen kaakkureiden lentoreittien perusteella oli Mankanevan ja Latoniemen läheisyydestä poistettu kaksi voimalaa. Näin linnuille on muodostettu voimaloista vapaa lentoväylä kaava-alueen keskiosiin. Kyseinen tuulivoimaloista vapaa väylä jatkuu Korpi-Matin tuulivoimapuistoalueen poikki rannikon suuntaan. Korvennevan sekä läheisten tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksia kookkaisiin pesimälintuihin voidaan seurata toteuttamalla kaavaehdotuksen selostuksessa esitettyä seurantaohjelmaa. Seurannan perusteella voidaan tarvittaessa toteuttaa lisää lievennystoimia kuten eniten vaikutuksia aiheuttavien voimaloiden kohdennettu pysäyttäminen lintujen pesimäaikaan. Korvennevan tuulivoimapuistoalueen merkitys kanalintujen elinympäristönä on melko vähäinen, sillä kanalintukantojen ei ole todettu olevan alueella erityisen runsaita (YVAmenettelyn pesimälinnustoselvitykset). Lisäksi Korvennevan tuulivoimapuiston rakenteet tukeutuvat pääosin olemassa olevaan tiestöön, jolloin uusien huoltoteiden alueilta ja voimaloiden rakennuspaikoilta raivattava ala on vähäinen. Hanke ei merkittävästi lisää metsäalueen rakenteen muutosta, joten vaikutus kanalintujen elinympäristöihin ja kanalintukantoihin jää vähäiseksi. Naturatarveharkinnan riittävyys YVA - menettelyn yhteydessä on laadittu LSL 65 §:n mukainen Natura-arvioinnin tarveharkinta. Tulokset on esitetty YVA -selostuksessa (luku 10.4.4 Vaikutukset Naturaalueisiin, s. 143). Natura-arviointeja ei selvityksen perusteella katsota tarpeelliseksi. Varsinais-Suomen ELY - keskus on 10.6.2014 antanut YVA - selostuksesta yhteysviranomaisen lausunnon, jonka mukaan tehty YVA on kokonaisuudessaan riittävä. Yhteysviranomaisen lausunnossa ilmoitetaan myös, että päätöksen Natura-tarveharkinnan riittävyydestä ja Natura-arvioinnin soveltamisesta tekee Varsinais-Suomen ELY – keskus ja että keskuksen luonnonsuojeluyksikkö antaa erillisen lausunnon Natura 2000 – alueista ja Natura-arvion tarveharkinnasta. Koska lausuntoa ei kuulunut, Merikarvian kunta pyysi lausuntoa kirjallisesti 1 asettamalla määräajan 30.10.2014. Lausuntoa pyydettiin vielä toistamiseen 10.11.2014 uudella määräajalla 14.11.2014. Koska lausuntoa ei kahdella pyynnöllä asetetuissa määräajoissa saatu eikä jatkoaikaa pyydetty, kaavamenettelyä on kunnassa jatkettu. Jos hankkeen linnustovaikutusten seurannan aikana todetaan, että Natura-alueilla esiintyvät ja suojeluperusteissa mainitut lajit liikkuvat jonain tiettynä aikana tuulivoimaloiden läheisyydessä ja ovat vaarassa törmätä niihin, vaikutusten merkittävin ja tehokkain lieventämistoimenpide on tiettyjen tuulivoimaloiden ajoittainen ja kohdennettu pysäyttäminen. Linnustovaikutusten minimoimiseksi kaavaehdotuksesta poistetaan vielä kolme pohjoisinta voimalaa. Jäljelle jäävät eteläiset voimalat sijoittuvat lentoreittien väliin siten, 1 Lausuntopyyntö joka voidaan lähettää sähköisesti tulostettavaksi lausunnon antavassa viranomaisessa, on kirjallinen. Lausuntopyyntö on asiakirja, joka panee asian käsittelyn vireille siinä viranomaisessa, jolta lausuntoa pyydetään. Hallintolain 19 §:n mukaan asia pannaan viranomaisessa vireille kirjallisesti. Korvenneva Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 012.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 16 (25) 13.4.2015 etteivät ne muodosta merkittävää uhkaa linnustolle. Kaava-aluetta supistetaan ja kaava asetetaan uudestaan ehdotuksena nähtäville. ELY-keskus (Varsinais-Suomi) Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 osoitetaan seudullisesti tai maakunnallisesti merkittävät tuulivoima-alueet. Korvennevan suunnittelualuetta ei ole osoitettu tuulivoimarakentamiseen soveltuvaksi alueeksi vaihemaakuntakaavassa. Seudullisesti tai maakunnallisesti merkittävät maankäyttökysymykset tutkitaan ja ratkaistaan maakuntakaavassa. Yleiskaavaa laadittaessa tulee maankäyttö – ja rakennuslain mukaan noudattaa maakuntakaavaa ohjeena. ELY – keskus katsoo näin ollen, että Korvennevan varaaminen tuulivoimatuotantoon yleiskaavaehdotuksen mukaisessa laajuudessa on vaihemaakuntakaavan vastainen ja edellyttäisi voimassa olevan vaihemaakuntakaavan muuttamista. Yleiskaavan jatkosuunnitteluun ELY – keskus esittää seuraavat kannanotot: Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö [––] ELY-keskus toteaa ehdotusvaiheeseen täydentyneen maisemavaikutusten arvioinnin riittäväksi ja sen tulokset ja johtopäätökset oikeansuuntaisiksi. Koska voimalat sijoittuvat tasaiseen ja peitteiseen maastoon, maisemalliset haittavaikutukset jäisivät todennäköisesti vähäisiksi. Melu- ja välkevaikutukset [––] Mallinnuksien perusteella toteutukseen tulisi valita lähtömelutasoltaan hiljaisempi voimalatyyppi. Luonto Laaja-alaisten tuulivoimapuistojen yhteisvaikutusten arviointi vaikeaa Osayleiskaavaa ei tulisi hyväksyä ennen kuin Korpi-Matin voimala-alueen vaikutukset linnustoon on seurantatutkimuksin voitu luotettavasti osoittaa tai muulla yhtä luotettavalla tavalla arvioitu Korvenneva ei sisälly vaihemaakuntakaavaan tuulivoimatuotannolle sopivana alueena. Selvitysten perusteella ei voi tehdä selkeää johtopäätöstä siitä, että linnustolle ei aiheudu haittoja. Selvitysten perusteella ei voi tehdä päteviä johtopäätöksiä hankkeen vaikutuksista Natura 2000 – alueiden luontotyyppeihin ja uhanalaisten eliölajien kantoihin. Ehdollinen turvetuotantoaluevaraus tuo arvioihin lisää epävarmuutta, jolloin hankkeen luontovaikutuksia on mahdoton arvioida. Hankkeen käsittelyssä tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta. Ehdotetaan MRA 18§ mukaista viranomaisneuvottelua Vastine: Yhteisvaikutusten arviointi viereisten hankkeiden kanssa ei ole ongelmatonta, koska esim. Halssia ei ole käytännössä vielä olemassakaan ja Korpi-Mattikin on hallintooikeudessa, jonka päätöstä ei voi tietää etukäteen. Jos Korpi-Matti menisi kumoon, muuttuisi Korvennevan asema. ELY:n esittämä MRA 18 § mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin 4.3.2015. Neuvottelussa käytiin läpi kaavaehdotuksesta saatua palautetta ja keskusteltiin viranomaisten näkökannoista. Neuvottelusta on laadittu muistio, joka on kaava-asiakirjojen liitteenä. Korvenneva Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 012.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 17 (25) 13.4.2015 Palautteen ja viranomaisneuvottelussa käydyn keskustelun johdosta voimalamäärää suunnittelualueella vähennetään siten, etteivät haitalliset linnustoon ja luontoon kohdistuvat vaikutukset muodostu merkittäviksi. Kaava-aluetta supistetaan vastaavasti ja kaava asetetaan uudestaan ehdotuksena nähtäville. MUISTUTUKSET Faleniukset Kaavaselostuksen mukaisesti hankkeesta vastaavan lähtökohtana on ollut sijoittaa tuulivoimalat alueille, joissa ne aiheuttaisivat mahdollisimman vähän haittaa asutukselle ja ympäristölle. Tavoitteet eivät voi toteutua seuraavista syistä: suojellut suot luontoarvoineen ja suojeltuine linnustoineen, satoine tuhansine muuttolintuineen eivät kestä teollisuusalueen pystyttämistä Korvennevalle. Liian lähelle asutusta sijoitettu laaja tuulivoimala-alue vaarantaa ihmisten terveyden ja tekee mahdottomaksi elämisen tuulivoimaloiden haittavaikutusten vuoksi. 1) Hanke erikseen ja yhdessä Korpimatin tuulivoimapuiston kanssa toisi maisemaan "Manhattanin": yli 60 kerroksisien talojen korkuiset tornit 1-2 km päähän asutuksesta dominoimaan valtavilla mittasuhteillaan pienimuotoista maisemaa, rannikon asuinaluetta, maisemaa kauas merelle, saaristoon ja maalle. 2) Melu- ja välke/varjostusvaikutus, sekä tornien lentoestevalaistuksesta aiheutuva valosaaste haittaisivat voimakkaasti alueen ympäristöä, oli sitten kyseessä ihmiset tai luontokappaleet. Kaavaselostuksessa (s.52) mainitaan, että tuulipuiston maisemavaikutus ulottuu n. 20 km:n päähän, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen pääosin 5 km:n ja melun ja varjostuksen/välkkeen n. 2 km:n etäisyydelle. Kaavaehdotus on ristiriitainen hanketavoitteiden kanssa. Vastine: Ilmakehän sameus ja silmän erottelukyky rajoittaa teoreettisen näkymäetäisyyden n. 20 km:iin. Voimaloiden ja katsojan väliin sijoittuu esteitä (maastonmuodot, metsät, rakennukset) jotka rajaavat näkyvyyttä. Voimaloiden näkyvyyttä on arvioitu mallinnuksella, joka on selostuksen liitteenä. Selvityksessä esitetään kartalla värein alueet, joille voimaloita on havaittavissa. Mallinnus ei huomioi puita asuinaluilla. Näkyvyys maisemassa vaihtelee paikoittain. Maiseman muuttuminen on subjektiivinen kokemus. 3) Mittavasta rakennustyöstä johtuva, usean sadan hehtaarin maaperän muokkaus aiheuttaa paitsi alueella niin myös lähellä oleville soille peruuttamattoman ekokatastrofin. Korvenneva on FINIBA- aluetta ja Mankaneva on Natura-aluetta, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä. Suojeluperusteet 1) Natura-2000, 2) Luontodirektiivi ja 3) Luonnonsuojelulaki. Vaikka Mankanevaa ei ole aikoinaan liitetty linnuston vuoksi Natura-ohjelmaan, on sen nykyään todettu olevan linnuston kannalta erittäin tärkeä alue, koska osa mm. pesimälinnuista tai alueella oleskelevista on ns. tiukan suojelun alaisia. Tärkeitä lintuja ovat paitsi suojeltu merikotka, myös mm. kaakkuri (NT ja dir), kalasääksi (NT ja dir), kurki (dir), mehiläishaukka (VU), riekko (RT) ja koko Suomessa erittäin harvinainen haarahaukka (CR). Melu, törmäysriski ja alueen muuttaminen teollisuusalueeksi tuhoaisi linnuston hiljaisen elinalueen. Viranomaismuistiossa 17.3.2014 todetaan, että Naturaalueen päiväsajan melutaso ylittyy. Vastine: Maaperän muokkaus kohdistuu tuulivoimaloiden rakennuspaikoille ja niille johtaville huoltoteille, yhteensä n. 20 ha (2,6 % koko suunnittelualueesta). Huoltoteinä hyödyn- Korvenneva Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 012.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 18 (25) 13.4.2015 netään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä. Suoalueitten maaperää ei muokata. Alueen linnustoa ja tuulivoimahankkeen vaikutuksia siihen on tutkittu perusteellisesti hanketta varten laaditussa YVA:ssa. Linnustoselvityksiä on täydennetty vielä YVA:n valmistumisen jälkeen viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti. Tuulivoimaloiden sijoituksissa on huomioitu selvitysten tulokset ja voimaloiden siirroilla on varmistettu linnuille esteettömät lentoreitit suoalueilta. Natura-alueen melutason ohjearvoa sovelletaan vain sellaisille alueille, joihin kohdistuu virkistysmatkailua. 4) Valtaojien, Trolssinjoen ja Teinijärvenojan kautta myös Lankoslahden matalalle vesistölle aiheutuisi valumavesistö peruuttamaton haitta, sillä hankealue on suuressa osin soista (s.14), alueen kasvillisuus on rehevää ja maaperän ravinnepitoisuus korkea (Oiva 2013). Jokakeväinen lumien sulaminen ja aika ajoin esiintyvät runsaat sateet kuljettavat yllämainituista syistä vuosittain valtaisat määrät ravinteita matalaan Lankoslahteen. Korpimatin ja Korvennevan laajat maanmuokkaustoimet eivät toisi ainoastaan rakennusajaksi humus- ja ravinnekuormitusta, vaan kuormitus olisi jatkuvaa ja kestämätöntä. Hankealueelle kaivettavat ojat eivät ole rakennusaikaisia, vaan jäävät pysyvästi alueelle. Mikään rakennustekniikka ei pysty soisella alueella estämään valumavesien joutumista mereen. Hankealueen turvetuotannon lupa-anomus on hylätty. Päätös kertonee alueen sopimattomuudesta suurille maanmuokkaustoimille. Vastine: Tuulivoimatuotanto ei ole verrattavissa turvetuotantoon. Maaperän muokkaus kohdistuu tuulivoimaloiden rakennuspaikoille ja niille johtaville huoltoteille, yhteensä n 20 ha. Huoltoteinä hyödynnetään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä. Huoltotiet jätetään sorapintaisiksi. Voimalat perustetaan mahdollisimman kestävälle maapohjalle, ei suoalueille. 5) Euroopanmajava: Tuulivoima-alueen valumavesien pääsy valtaojien ja monihaaraisen Trolssinjoen kautta suoraan mereen tuhoaa euroopanmajavan elinympäristön. Trolssinjoen rantamilta on tavattu vaarantuneeksi luokiteltu (VU) euroopanmajava, luontodirektiivin liite IV (a) mainittu laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen on kielletty. Satakuntaan ei ole istutettu kanadanmajavaa. Satakunta onkin harvoja paikkoja Suomessa, jossa ym. vaarantuneeksi luokiteltu euroopanmajava esiintyy. Vastine: Tuulivoimapuistosta on huomattava etäisyys mereen. Rakentamisella ei ole mitään käytännön vaikutusta valumavesien mereen kulkeutumiseen. 6) Melumallinnus on puutteellinen, koska 5 dB:n lisäystä ei ole tehty melumallinnuksessa. Kaavassa OLETETAAN valmistajan sisällyttäneen sen voimalamallinsa arvoihin. Tarkkaa tietoa kaavan mukaan ei kuitenkaan ole mikä voimalamalli tulisi olemaan kyseessä. Väite, että napakorkeus ei vaikuttaisi melun leviämiseen itsessään, ei pidä paikkaansa. Mitä korkeampi voimala, sitä kauemmaksi melu leviää. Melu leviää myös esteettä laajalla merialueella, koska vesi on kova aine = ei vähennä melua ollenkaan. Puusto tai alueen tasainen maasto ei pysty nykyisten jättivoimaloiden melua vaimentamaan matkalla merialueelle. Kaavaehdotuksessa jo huomautuksia meluarvojen ylittymisistä. Rakennuskanta alueen lähettyvillä on osaksi kesäasuntoja, ja osaksi jo vuosia sitten rakennettuja asuintaloja, joiden kevyet seinärakenteet, kuten lautaseinät eivät toimi eristeinä, melunestäjinä. Melumallinnukset pitää tehdä olemassaolevan rakennuskannan mukaan. Korvenneva Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 012.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 19 (25) 13.4.2015 Vastine: Sanktio huomioidaan laskennan lähtöarvoissa silloin, kun tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/ tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Kapeakaistaisuus/ tonaalisuus arvioidaan tällöin ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melupäästön mittausohjeen mukaan. Muussa tapauksessa sanktiota ei sovelleta melun mallinnuksessa. Mallinnuksessa käytetyllä voimalatyypillä ei valmistaja ole ilmoittanut olevan sellaisia erityispiirteitä, joiden perusteella sanktio olisi perusteltua osoittaa. Mitä korkeammalla voimala on, sitä kauempana se samalla on maanpinnan häiriintyvistä kohteista ja meluvaikutus siten vähäisempi. Ilmiö on todennettavissa eri korkeuksille sijoitettujen voimaloiden mallinnustuloksista. Mallinnukset osoittavat äänenpaineen leviämisen voimaloiden ympäristöön. Korvennevan voimaloiden ääni ei ole enää erotettavissa merialueella. Merialueella vallitseva äänimaailma koostuu normaalista tuulesta ja meren kohinasta. 7) Seuraavat huomiot voi poistaa kaavaehdotuksesta: Kaukolämpö, linnuille välillisesti paremmat elinolot, jos voimalat toteutetaan. (Miten väite sopii yhteen voimala-alueen linnunraatojen etsimisestä haravoimalla?), energiavarmuus seudulla, energiasäästö. Kaavan lähiympäristössä ei koskaan tule olemaan tarvetta kaukolämpöön, energiaa saadaan ja säästetään polttamalla uusiutuvaa energiaa, kuten pellettejä, puuta ja haketta, joita saadaan lähiympäristöstä. Energiaa säästetään myös lämpöpumpuilla ja maalämmöllä, monin paikoin ei ole ulkovalaistusta Asutuksen keskittämisestä turha mainita. Vuosisatoja Suomen rannikot ovat olleet luontaiset asuinseudut elinkeinon harjoittamisen mahdollisuuksien vuoksi. Useat seudun asukkaat ovat perineet kovalla työllä muokatut maat ja mannut, sekä elämäntyönään kunnostaneet esi-isiensä asumuksia. Koska monet asuvat lähellä työpaikkaansa, joita ovat metsät, karjatilat, pellot, kalastustoiminta, matkailu jne., ei työmatkoistakaan aiheudu haittaa ympäristölle. Seutu on osa malliyhdyskuntaa, jota nyt liian suurta tuulivoimalaa liian lähelle koskematonta luontoa ja rauhallista asuinseutua rakentamalla yritetään tuhota. Vastine: Tuulivoimapuisto edistää osaltaan niitä kansainvälisiä ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa 2 500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Ilmastopoliittiset tavoitteet on asetettu fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun, siitä aiheutuvan ilmaston lämpenemisen ja edelleen sen myötä luonnon ekosysteemiä uhkaavien haitallisten mullistusten ehkäisemiseksi. Tuulivoimatuotanto turvaa luonnon monimuotoisuutta välillisesti ja suuressa mittakaavassa. Korvenneva Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 012.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 20 (25) 13.4.2015 Sumia, Liisa Kiinteistön Kläppi (484-417-10-170) omistajana haluan selvityksen seuraaviin asioihin; 1. Voimalan nro 7 tv-alue osuu kiinteistölleni Mankanevan metsätien kohdalla. Tvalueella, kiinteistölläni menee traktorilla ajettava tie sekä alueella on nuorta männikköä. Saanko tuulivoimalan toteutuessa kulkea edelleen olemassa olevaa tietäni pitkin ja saako männikkö jäädä kasvamaan? Kuva 2: Ote kaavaluonnoksesta Vastine: Kaavaehdotuksessa on alueelle merkitty tv-alue ja ohjeellinen tuulivoimalan paikka. Ohjeellinen sijainti perustuu tuulivoimapuiston tekniseen suunnitelmaan ja kaavaan liittyvät melu-, varjostus- ja näkyvyysmallinnukset on tehty olettamalla voimalan sijoittuminen ohjeellisen paikan mukaisesti. Kaava sallii tuulivoimalan sijoittamisen tv-alueelle siten, että sen kaikki osat (mukaan lukien lavat) mahtuvat kokonaisuudessaan tv-alueelle. Kaava sallii voimalan lopulliselle sijoituspaikalle liikkumavaraa tv-alueen rajauksen puitteissa. Näin tehdään jotta rakennuspaikan yksilölliset ominaisuudet voidaan tarvittaessa huomioida rakennusvaiheessa. Alueiden teitä voi edelleen käyttää ja turbiini/tiealueiden ulkopuolella metsä saa jäädä kasvamaan. 2. Miten on otettu huomioon läheisiltä turvealueilta nouseva pöly ja sen mahdollinen vaikutus tuulivoimaloiden turbiinien toimintaan? Vastine: Suurimmalla voimalla ilmassa olevat epäpuhtaudet kohtaavat lapojen etuosat. Lavan suuresta nopeudesta johtuen ilmassa olevat partikkelit aiheuttavat pinnan kulumista. Kulumista aiheuttavia partikkeleita ovat pölyn lisäksi sade, räntä, lumi, hyönteiset, merisuola jne. Ilman epäpuhtaudet vaihtelevat voimalan sijoituspaikan mukaan. Jos ympärillä on paljon peltoja ja maataloutta on pölyn määrä suurempi kuin tuntureille tai merelle sijoitettujen voimaloiden ympärillä. Johtoreunan eroosiota pyritään vähentämään suojaamalla lapoja esim. johtoreunan teippaamisella, erilaisilla suojamaaleilla ja suoja-aineilla. Kehitystyö kestävämpien lapojen aikaansaamiseksi on jatkuvaa. Korvennevan alueen lähimmät merkittävimmät turvetuotantoalueet sijoittuvat tuulivoima-alueen kaakkoispuolelle. Vallitsevan tuulensuunnan ollessa lounaasta suuntautuu suurin osa turvealueilta nousevasta pölystä voimaloista poispäin. Korvenneva Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 012.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 21 (25) 13.4.2015 Grahn En hyväksy, että Merikarvian kunta toistuvasti pyrkii edistämään luonnon monimuotoisuuden katoa laajoilla alueillaan! Ensin tuhotaan Korpi-Matin, sitten Köörtilän ja nyt Korvennevan luontoa. Täysin tahallista rikkaan ja monimuotoisen luonnon välinpitämätöntä tuhoamista jättimäisten tuulivoimala-alueiden takia. Vaikka Ympäristöministeriö sanoo: "Euroopan unioni pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kadon alueellaan!" Ympäristöministeriön sivuilla kerrotaan myös, että Suomi on sitoutunut edistämään luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä. Ympäristöministeriön tavoitteena on: pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Suomessa vuoteen 2020 mennessä, saavuttaa ja ylläpitää lajien ja luontotyyppien suotuisan suojelun taso, turvata ekosysteemien toimintaedellytykset sekä jokien, järvien, pohjavesien hyvä tila. Luonnon monimuotoisuutta on suojeltava ja ylläpidettävä, jotta elämän edellytykset maapallolla voidaan turvata. Suojelua tarvitaan, sillä monet eliöt ja elinympäristöt ovat uhanalaistuneet ihmisen aiheuttamien haitallisten muutosten vuoksi. Luonnon monimuotoisuutta turvataan rauhoittamalla luonnonsuojelualueita sekä suojelemalla luontotyyppejä ja eliölajeja. Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategia linjaa tavoitteet ja toimet, joilla luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pyritään pysäyttämään vuoteen 2020 mennessä. Luonnonvaroja on käytettävä kestävästi. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan koko yhteiskunnan panos. Ympäristöministeriön kaikista yllä olevista tavoitteista olen täysin samaa mieltä ja kehotan myös Merikarvian kuntaa noudattamaan niitä. En hyväksy, että Merikarvian kunta oikeuttaa itsensä toimimaan vastoin Ympäristöministeriön tavoitteita sekä vastoin Suomen perustuslaki 20§. En myöskään hyväksy, että kunta sivuuttaa täysin vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden taholta esiin tuodun erittäin vahvan vastustuksen tuulivoimarakentamista kohtaan. Ei ole otettu huomioon asukkaiden eri adresseja, ei aloitteita neuvoa antavista kansanäänestys-aloitteista, ei ole huomioitu minkäänlaisia asukkaiden esiin tuomia huolia tuulivoimaloiden haittavaikutuksista. On käsittämätöntä, että kunnan johto ja valtuuston enemmistö surutta ja tahallisesti yrittävät tuhota yhteistä luontoamme yltiöpäisessä tuulivoimaintoilussaan suunnitellen ja kaavoittaen yhä enemmän ja enemmän, jättimäisiä laajoja alueita tuulivoimateollisuuden käyttöön! Luulisi kunnan jokaisen asukkaan ja päättäjän näkevän sen minkä runsaslukuiset kesämökkiasukkaat ja matkailijatkin näkevät ja ymmärtävät. Sen, että Merikarvia on alku jaossa saanut ympärilleen erityisen arvokkaan, uskomattoman rikkaan, upean ja todella monimuotoisen luonnon. Jokainen kalastusta, veneilyä ja retkeilyä kunnassamme toistuvasti harrastava ihminen tietää tämän ja osaa myös arvostaa sitä. Merikarvian kunnan johdolla, muutamilla maanomistajilla/päättäjillä ei ole oikeutta aiheuttaa tarkoituksellista luonnon tuhoamista "vain muutaman dollarin tähden" tuulivoimarakentajien ja muutamien maansa vuokranneiden toiveita toteuttaakseen, muista ihmisistä täysin välittämättä. Miksi kunta ei arvosta Selkämeren kansallispuiston erityisyyttä alueellamme? Korvenneva Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 012.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 22 (25) 13.4.2015 Miksi kunta ei arvosta Natura-alueiden erityismerkitystä alueellamme? Miksi kunta ei arvosta uhanalaisten ja suojeltujen lintujen esiintymistä alueellamme? Miksi kuntaa ei kiinnosta mikään muu kuin täysin tuulesta temmattu luulo, olettamus ja harhakuvitelmat tuulivoima-alueiden kuntaa "rikastuttavasta" vaikutuksesta, varsinkin kun todellisia laskelmia ei ole edes tehty? Miksi kunta haluaa väkisin Korvennevankin muuttamista tuulivoimateollisuusalueeksi vaikka sitä ei ole edes merkitty tuulivoima-alueeksi Satakunnan vaihemaakuntakaavaan? Merikarvian kunnassa on myös syytä huomioida, että: Natura 2000-alueiden säännökset ovat täsmentyneet ja luonnonsuojelulain muutoksen voimaansaattaminen on käsitelty valtioneuvostossa. Muutokset tulevat voimaan 1.2.2015 ja koskevat lain Natura 2000 verkostoa koskevaa lukua. Alueilla on pantava toimeen suojelutoimia niillä olevien luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tilan turvaamiseksi ja parantamiseksi. Viranomaisille asetetaan nyt aiempaa täsmällisempiä velvoitteita alueiden suojelutavoitteiden edistämiseksi ja huomioon ottamiseksi suojelupäätöksiä tai muita alueita koskevia hoitosuunnitelmia hyväksyttäessä tai toimenpiteitä tehtäessä. EU:n lainsäädäntö edellyttää, että jäsenmaat estävät luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvat merkittävät heikennykset ja häiriöt. Lakimuutoksen myötä on kielletty toiminta, joka merkittävästi heikentää suojelun perusteena olevien lajeja tai luontotyyppejä. Miksi ihmeessä myös Korvenneva pitäisi uhrata huonon hyötysuhteen ja ainoastaan haittoja luonnolle, ihmisille ja eläimistölle aiheuttavien tuulivoimalaalueiden takia? On muistettava, että metsä- ja suoalueet ovat merkittäviä hiilinieluja. Tästä huolimatta tuulivoimala-alueita rakennettaessa kaadetaan mielettömät määrät vanhaa metsää. Voimala-alueita varten tarvitaan runsaasti uusia teitä, uusia sähkölinjoja ja jokainen tuulivoimala tarvitsee n. 0,5 ha tilan ja jokaista voimalaa varten upotetaan syvälle maahan mielettömät määrät betonia ja rautaa jättitornien pystyssä pysymistä varten. Lisäksi suoalueet ovat merkittäviä makean veden varastoja. Betonista hiljalleen kohti pohjavesiä liukenevat kemikaalit ovat takuulla ongelma jo aivan lähitulevaisuudessa. Kemikaalit aiheuttavat riskin ympäristön kasvillisuudelle ja eliöstölle sekä erittäin suuren riskin ihmisten kaivovesien puhtauteen ja juomakelpoisuuteen. Puhdas vesi on perusedellytys kaikelle elolliselle elämälle. Ekosysteemipalvelut ja niiden perustana oleva luonnon monimuotoisuus tulee näkyä suunnittelussa, yrityksissä ja aluetasolla. Hiljattain luovutettiin ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasoselle "Kansallisen ekosysteemipalvelujen taloudellisen merkityksen arviointi"-hankkeen (Suomen TEEB) loppuraportti. "Monimuotoinen luonto ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat hyvinvoinnin edellytyksiä. Päätöksenteossa meidän tulee tunnistaa mahdolliset vaikutukset luontoon ja sen meille tarjoamiin palveluihin. Ekosysteemipalvelut, kuten puhdas hengitysilma, eivät ole itsestäänselvyyksiä. Niitä tulee vaalia, ja Suomen TEEB-selvitys antaa tähän työkaluja", ympäristöministeri GrahnLaasonen korosti. Viranomaisilla on vastuu luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Perustuslain mukaan julkishallinnolla on vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus hyvään ympäristöön. Ympäristöministeriö ohjaaja valvoo luonnonsuojelua Suomessa. Kunnat edistävät ja valvovat Korvenneva Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 012.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 23 (25) 13.4.2015 luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan. Kunnat voivat muun muassa valmistella rauhoitusesityksiä ja suojelukohteiden hoito- ja käyttösuunnitelmia tai päättää luonnonmuistomerkkien suojelusta. Kunta huolehtii, että maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa edistetään ekologisesti kestävää kehitystä ja että suunnitelmien vaikutukset ympäristöön otetaan huomioon. (Myös tämä löytyy ympäristöministeriön sivuilta) Metsät ovat suomalaisten sielunmaisema ja niiden käyttö virkistykseen, hyvän mielen voimistamiseen, kauneuden kokemiseen sekä myös ruuan monipuoliseen keräämiseen on aina kuulunut merkittävänä osana elämäämme. Noudattaen kaikkia edellä mainittuja luonnonarvojen mukaisia periaatteita ja lakeja Merikarvian kunnan on luovuttava Korvennevan tuulivoimapuiston kaavoittamisesta! Sen sijaan ehdotan, että kunta ryhtyy toimenpiteisiin Korvennevan suojelemiseksi mm. liito-oravien, merikotkien, sääksien, kaakkureiden, kanalintujen, ja alueeseen rajoittuvan Mankanevan Natura-alueen takia. Vastine: Perustuslain 20 § mukaisesti ”vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon”. Tuulivoimapuisto edistää osaltaan niitä kansainvälisiä ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa 2 500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Ilmastopoliittiset tavoitteet on asetettu fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun, siitä aiheutuvan ilmaston lämpenemisen ja edelleen sen myötä luonnon ekosysteemiä uhkaavien haitallisten mullistusten ehkäisemiseksi. Natura 2000 Luonnonsuojelulain lakimuutoksella täydennetään EU:n luontodirektiivin toimeenpanoa Suomessa. Muutos koskee toimintoja, jotka eivät nykyisin vaadi lupaa tai viranomaishyväksyntää (esim. metsänkäsittely tai omavarainen maa-ainesten otto) ja koskee pääasiassa muita kuin LSL:lla tai erämaalailla toteutettavia Natura-alueita. Lakimuutoksen myötä on kielletty toiminta, joka merkittävästi heikentää suojelun perusteena olevien lajeja tai luontotyyppejä. Toimesta, jolla saattaa olla tällaisia vaikutuksia, on ilmoitettava elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle 30 päivää aiemmin. Ilmoituksia ei tarvitse tehdä sellaisista toimista, jotka ovat jo muutenkin jonkin laissa säädetyn ilmoitus- tai lupamenettelyn piirissä. Korvennevan tuulivoimahanke on edellyttänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutos 458/2006) ja YVA-asetuksen (713/2006) mukaista YVA-menettelyä. Vaikutuksia Natura-alueisiin on käsitelty tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Osallisten mielipiteiden huomiointi Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavan valmisteluaineisto (kaavaluonnos) oli MRL 62§ ja MRA 30§ mukaisesti nähtävänä Merikarvian kunnanvirastossa 13.2.2014 – 17.3.2014. Aineistoon oli mahdollista tutustua myös kunnan verkkosivuilla www.merikarvia.fi. Kaavaluonnosta esiteltiin tuulivoimahanketta ja YVA – arviointiselostusta käsittelevän tilaisuuden yhteydessä 13.2.2014. Osallisilla ja muilla kunnan jäsenillä oli mahdollisuus nähtävillä olon aikana esittää mielipiteensä kaavan valmisteluaineistosta Merikarvian kunnanhallitukselle. Valmisteluvaiheen kuulemisen aikana saatiin kuusi lausuntoa. Mielipiteitä ei jätetty. Korvenneva Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 012.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 24 (25) 13.4.2015 Lausuntonsa antoivat Finavia Merivoimien esikunta Pääesikunta Satakuntaliitto ELY-keskus Satakunnan museo Kaavaehdotuksen selostuksen liitteenä on ollut yhteenveto kaavaluonnoksesta esitetyistä lausunnoista vastineineen. Hanketta varten tehdyt selvitykset Tuulivoimapuistosta on laadittu esiselvitys 2012. Selvityksen yhteydessä on tehty alustava tuulianalyysi, tuulivoimaloiden sijoitussuunnittelu ja tuotantoarvio. Lisäksi esiselvityksessä on määritelty tuulivoimapuiston potentiaaliset sähköverkkoliityntäpisteet sekä arvioitu investointikustannukset. Hankealueella on tehty pesimälinnusto-, lepakko-, liito-orava-, kasvillisuus- sekä biotooppiselvitykset sekä linnuston kevät- ja syysmuuttoseurantaa. YVA 2014 Hankekokonaisuus on edellyttänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutos 458/2006) ja YVA-asetuksen (713/2006) mukaista YVAmenettelyä. YVA:an liittyen on tehty seuraavat suunnitelmat ja selvitykset: Suunnitelmat (=layout) Voimalasijoittelu Sähkönsiirto Huoltotiet Kuljetus Mallinnukset Melu Matalataajuus Varjostus Näkymäalueanalyysi (ZVI) Havainnekuvat Selvitykset 2 Arkeologia (muinaismuistot) Asukaskysely Luonto Pesimälinnusto (sis. Petolinnut) Muuttolinnusto Kevät Syksy Kanalinnut2 Kalasääksen ruokailulentoreittien seuranta (lintudirektiivin liitteen I laji) Direktiivi IV A lajit: Lepakko Liito-orava Viitasammakko =Metson ja teeren soidinpaikkainventointi Korvenneva Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 012.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 25 (25) 13.4.2015 Kasvillisuus- ja luontotyypit Maisema ja kulttuuriympäristö YVA:ssa on tehty selvitykset ja vaikutukset arvioitu myös yhteisvaikutusten ja sähkönsiirtoreittivaihtoehtojen osalta sekä annettu esitys seurantaohjelmaksi. Korvennevan koko YVA-aineistoon voi tutustua ympäristöhallinnon verkkosivulla http://www.ymparisto.fi/merikarviatuulivoimaYVA Korvennevan tuulivoimahanke turvaa luonnon monimuotoisuutta välillisesti ja suuressa mittakaavassa erityisesti tulevia sukupolvia ajatellen. YHTEENVETO Palautteen ja viranomaisneuvottelussa 4.3.2015 käydyn keskustelun johdosta voimalamäärää suunnittelualueella vähennetään siten, etteivät haitalliset linnustoon ja luontoon kohdistuvat vaikutukset muodostu merkittäviksi. Kaava-aluetta supistetaan vastaavasti ja kaava asetetaan uudestaan ehdotuksena nähtäville. Kaavaselostus päivitetään muuttuneen tilanteen mukaiseksi. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Korvenneva Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 012.docx
