Länsi-Puhuri 3/2015 - Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Transcription

Länsi-Puhuri 3/2015 - Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Henkilöstöjaosto esittäytyy
Erva-kesäpäivät Kemissä
Työaikapankki tulossa käyttöön
Sisällysluettelo
Pääkirjoitus 2
Taidetta sairaalan kaunistukseksi 3
Virkoihin ja toimeen valitut 4
Lahjoitus synnytysosastolle
Murrepakina 5
Erva-kesäpäivät Kemissä 6
Ruokaresepti
Työaikapankki tulossa käyttöön 7
Lapin AMK 8
Kristiina Pakolan esittely 9
Henkilöstöjaosto esittäytyy 10
Syksyn väriloistoa 11
Arvo Mäkinen eläkkeelle 12
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
Päätoimittaja:
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
Riitta Luosujärvi
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
Toimitusneuvosto:
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
Timo Haaraniemi
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
Katja Halttunen
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
Heidi Kenttälehto (kuvaaja)
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
Juha Kursu
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
Tuija Nurkkala
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
Juhani Tuisku
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
Matti Väänänen
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
Toimitussihteeri:
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
Jenni Vanhala
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
Taitto ja paino:
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
Länsi-Pohjan Kirjapaino Oy
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa. Siihen
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
tuleva materiaali tulee toimittaa ???????
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
mennessä osoitteeseen:
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
toimitus.lansipuhuri@lpshp.fi. Palautteen
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
lehdestä (ruusut/risut) voit laittaa samaan
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
osoitteeseen.
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
1234567890123456789012345678901212345678901234567890123456
Länsi-Puhuri
Itsehallintoalueita ja tuotantoa
Hallitus on asettanut askelmerkit sote-lainsäädännön eteenpäin viemisessä. Vuonna 2019 pitäisi jo toimia itsehallintoalueiden, jotka järjestävät ja tuottavat kaikki sotepalvelut itse, yksityisten yritysten tai
kolmannen sektorin kanssa. Suurelle muutokselle on varattu valmisteluaikaa vähän – parempi kertarytinä kuin ainainen kitinä? Valtion
rooli näyttäisi vahvistuvan rahoitusjärjestelmän kautta. Siinä yksi vaikeus – kuntien roolin muutos tulee olemaan erittäin suuri kun sote
siirtyy “yhtä kuntaa laajemmalle itsehallintoalueelle”. Vaaleilla valittavien itsehallintoalueiden valtuutettujen päätäntävalta voi jäädä kovin vaatimattomaksi jos ja kun rahoitus tulee valtion kautta.
Perhe- ja peruspalveluministeri Rehula kehotti puheenvuorossaan
11.9.2015 alueita jatkamaan omia, täydelliseen integraatioon, palveluketjujen saumattomuuteen ja alueen palvelutuotannon tuottamiseen
tähtäävien hankkeiden eteenpäin viemistä. Itsehallintoalueista ja niiden määrästä ministeri ei maininnut mitään. Sen sijaan hän totesi,
että rahoitus tullee olemaan yksi vaikeimmista ratkaistavista asioista.
Se on ollut nähtävissä jo aiemmissa lainsäädännön eteenpäin viemisissä eikä tilanne tule olemaan ongelmaton nytkään.
Tuotantoalueen tai mikä se nimi sitten myöhemmin tulee olemaankaan, valmistelu jatkuu Länsi-Pohjassa. Ilman muuta on selvää, että
itsehallintoaluetta Länsi-Pohjaan ei saada. Sen sijaan meille sopii hyvin se, että sote-itsehallintoalueita on viisi ja niiden rajat ovat nykyisten erva-alueitten rajojen mukaiset. Kela on juuri tehnyt päätöksen
omasta aluejaostaan ja se noudattaa tarkalleen nykyisiä erva-alueiden
rajoja. Siinä yksi lisäperustelu viidelle alueelle kun yksikanavaiseen
rahoitukseen on tarkoitus paneutua osana lainsäädännön muutosta.
Toinen tärkeä perustelu on se, että maassa etenevät viiden sote-alueen idean pohjalta tuotantoaluevalmistelut. Monessa paikassa ollaan
jo päätöksenteon vaiheessa, näin toivon meilläkin oltavan kun seuraavaan lehteen ennen joulua kirjoitellaan.
Miksi viisi aluetta olisi parempi kuin vaikka viisitoista? Sen vuoksi, että
jokainen keskussairaala on riippuvainen siitä yliopistosta ja yliopistosairaalasta, missä on lääketieteen ja hoitotieteen koulutusta. Viidellä
erva-alueella on. Koulutus, tutkimus ja kehittäminen vaatii yliopistosairaalan tuen, ilman tuota tukea näivettyvät ne kaikki. Suurin osa
koulutetusta väestä jää erva-alueen sairaaloihin, missä myös lääkäreiden erikoistumiskoulutus järjestetään. Viisi aluetta ovat väestöpohjaltaan riittävän suuria tasaamaan eroja oman alueensa sisällä. Sairastavuus, ikärakenne, työttömyys, etäisyydet, kielelliset oikeudet aiheuttavat merkittäviä eroja palvelujen tarpeessa ja haastavat palvelujärjestelmän. Viiden alueen osalta voi arvioida, että alueiden kantokyky on
riittävä palvelutoiminnan turvaamiseksi. Meitä on täällä pohjoisen OYServan alueella vain vajaa 750 000, se on kuitenkin riittävä määrä
mahdollistamaan erojen tasauksen.
Nyt me taas odotamme. Ratkaisu itsehallintoalueiden määrästä on
luvattu lokakuun loppuun mennessä.
Erinomaista ja idearikasta syksyä toivottaen
Riitta
Länsi-Puhuri 3/2015
Taidetta sairaalan
kaunistukseksi
Kemiläinen taiteilija Veikko Kallinen on Meri-Lapin alueella tunnettu
taidemaalari. Hänen maalaamiaan tauluja on paljon tämän alueen
kodeissa. Niitä löytyy paljon myös Länsi-Pohjan keskussairaalan henkilökunnan kodeista, koska taiteilija on kiertänyt useina vuosina sairaalassa henkilökohtaisesti kauppaamassa taulujaan. Veikko Kallinen
tunnetaan kukka-, lato- ja maisematauluista. Sairaalan laajassa taidekokoelmassa on myös Kallisen tauluja ja useat niistä esittävät latomaisemaa tai kukka-asetelmaa. Taiteilija tekee tauluja tai on ainakin
tehnyt myös muista aiheista. Keskussairaalassa on kolme Kallisen
maalausta 1970-luvulta ja Keroputaan sairaalassa on kaksi Kallisen
pastellityötä ja kaksi hiilipiirrosta 1960-luvulta. Näiden töiden aiheet
ovat muuta kuin mitä Kalliselta on totuttu näkemään. Tässä esittelyssä haluan tuoda näistä esille viisi taiteilijan teosta, jotka ansaitsevat
tulla esitellyiksi.
Veikko Kallinen, Kevät, 1973
Teksti: Tuija Nurkkala
Kuvat: Aliisa Kesti
Veikko Kallinen,
Pastellityö, 1968
Veikko Kallinen, Kesä ja syksy, 1972
Veikko Kallinen,
Pastellityö, 1968
Veikko Kallinen, Seurapiirinaisia, 1972
3
Länsi-Puhuri 3/2015
V irk
oihi n valitut
irkoihi
JOHANNA KAUNISTO
Anestesiologian ja tehohoidon
erikoislääkäri 1.7.2015 alkaen.
Toimeen
valittu
PAULA KALLATSA
Kuntoutusyksikön osastonhoitaja
1.9.2015 alkaen.
TARJA RAJANEN
Sydän- ja keuhkosairauksien
osastonhoitaja 1.9.2015 alkaen.
Lahjoitus synnytysosastolle
Syväkankaan koulun oppilaskunta lahjoitti keväällä synnytysosastolle taksvärkkikeräyksen tuoton, 1100 euroa, vastasyntyneiden hoitoa varten. Koulun päättävä oppilasryhmä vieraili koulujen päättäjäispäivänä synnytysosastolla kiitoksia ja kuvaamista varten.
Oppilasryhmästä useimmat ovat syntyneet Länsi-Pohjan keskussairaalassa. “Tämä
lahjoitus osoittaa, että nuoret arvostavat omaa syntymäpaikkaansa ja tukevat
meitä”, sanoi ylilääkäri Eila Knuuti.
VARPU VEHNIÄINEN
farmaseutti 1.5.2015 alkaen.
4
Länsi-Puhuri 3/2015
Murrepakina
Menheitä muistellen
Sankollinen käpyjä
Ko olin alle kymmenen ikänen,
mulla oli vielä mummo elosa. Ämmimummo.
Piti kovan komennon mulle, mutta varmasti rakhauela. Niin mie nyt
aikusena ajattelen.
Mulla oli semmosia muutamanlaisia kotitöitä, jokka minun piti aina
hoitaa. Niiku, maionhaku teposta tai
sitten maitolavalta. Kolomen litran
pääläri oli aina haettava ja tyhiä vietävä vaihthon. Siittä saathin aina aamula kahavikermat päältä ja osasta
maitua hapatethin viilit. Loput
juothin. Eipä tainnu olla hylaa, eikä
laktoositonta. Taisi olla punaista maitua, vaikka oliki valakosta. Koulusta
tullesa piti käyä posti hakemasa.
Meän kylälä oli Lapinmaa niminen
kauppa ja samasa yhteyesä oli kylän
posti. Sen sai itte ottaa aina semmosesta lokerikosta. Meile tuli Lapin
Kansa ja Seura. Muistan ko yhtenä
viikkona ei seuralehtiä tullukhan, niin
aloima kyselemhän postinhoitajalta
että mihinkähän se tämän viikon Seura on kavonnu. Löytyhän se parin
päivän päästä. Oli oikeen ristikkoki
täytetty valahmiksi???
Niin ja kaupasa käynti oliki sitten
mukavampaa, varsinki sillon ko maksethin kuukauen kauppalasku. Ostethin semmosele vastakiriale. Siihen
panthin kynälä mitä oli ostanu ja
palionko makso. Kerran kuusa maksethin ja palakaksi sai aina fatserin
karamellipussin, sen misä on niitä
kettukarkkeja ja kissakarkkeja.
Vesi piti vintata aina kaivosta. Siinä kaivosa oli semmonen puusta tehty kehikko, joka oli joistaki kohin jo
huonokuntonen, niin että hiiriäki
pääsi tippumhan kaihvon. No nehän
tuli tietenki sankon matkasa pois. Eipä
mithä, viskathin kuolhet hiiret pois ja
vesi viethin pirthin juotavaksi ja tiskiveeksi ja ruanlaithon.
Eipäs olhe terveysviranomaiset mittailemasa näythejä. Oikeen naurattaa
ko ajattellee, kuinka tarkkoja nykysin
olhan joka asiasta, pyh siinäpähän mittailkhon vain. Ompahan niiläki jotaki
tekemistä. Kaikkia on niin yllin kyllin,
että pittäähän sitä jonku tietenki toppuutellakki. Ettei kaikkia suuhun panna. Millä ihimiset on ennenvanhhan
elähne.
Niin, potun pano maahan, multaus
ja kuokkiminen syksylä oli tietenki kans
yks homma.
Pottuja piti käyä kuokkimasa teposta ja tarsarannastaki. Ne oli semmosia
isoja maanviljelystiloja. Saathin maitua
palakaksi.
Puunsahhausta kesälä. Talaven polttopuut tehthin aina semmosista losoista. Semmosiksi sanothan puunpintoja, jokka jää sahoilta jätheksi. Vishin oli
halavempia ostaa, varmasti siksi.
Iso kuorma niitä tuli joka kevät pihale. Oli niisäki vain homma. Sahata
pokasahala, isoimmat halakua ja pitihän ne vielä pinotakki kuivumhan ja
saaha syksyksi liiterhin.
Mutta niitä puitapas ei poltettukhan
kesä aikhan. Vaikka ulukosaunan pesisä ja hellän uunisa palo puuta aikalaila. Meilä ei ollu siihen aikhan sähköhellää. Kaikki ruoka tehthin puuhelläsä.
Siinä helläsä poltethin vain risuja ja
käpyjä. Joka ikinen päivä minun piti
kerätä sankollinen käpyjä. Muuten ei
ollu asiaa ruokapöythän. Joskus se sankollinen käpyjä tuli aikamoisen sinnin
takkaa. Onneksi siinä lähelä oli hyvvää
mäntykangasmettää. Niin että kävyistä ei kyllä ollu puutetta, eikä risuista.
Mie olenki aatellu ettäkö mie jään
kohta eläkhele, mie alan tekhen samalalaila. Mie alan tekhen sitä taas
uuesthan. Empäs polta kesälä puita
saunanuunisa liiteristä. Onneksi on
kuitenki sähköhellä. Saapas sitten
näkkee, että mitä ne vävypojat siittä
tykkää. Pittää vishin laittaa liiterinovi
lukhon.
Olen mie pirun onnekas ko olen
saanu monta hyvvää neuvua pienenä ja kaikenlaista oppia muutenki.
Ko oikeen mie aattelen, mie kaipaan niitä aikoja takasin. Että elethän vaatimattomasti, tulhan vähälä
toihmen. Nykysin saahan kaikkia niin
heleposti, aivan kaikkia. Minusta tuntuu, että se ei kyllä tiiä hyvvää. Ihimisiltä katuaa sinni ja halu tehä kohta
mithän.
No eipäs mithän, miehän jään
eläkhele aivan kohta. Aamukammasa piikkiä ennää neliäkymmentäkaheksan.
Näyttää vähenevän sammaa tahtia ko tukka päästä.
Tammikuusa mie jo laittelen matikankoukkuja joele, keittelen matikkasoppaa ja saatampa viiä naapureilekki. Pilikilä istun kevväämmälä ja
sitten savustelen ahavenia. Alakukesästä kerrään korvasieniä, poimin
kesempänä hilloja mustikoita ja puolukoita. Sieniäki, mitä nyt tunnen.
Muikut ja siiat talaveksikans pyyän syksymmälä. Niin ja tietenki mie
ravustan.
Mie vasiten kokkeilen ellää oikeen
nuukasti “luonnonantimila” mutta
mukavasti. Että mie sitten ootan sitä
kovasti. Saampahan nähä että pystynkö mie siihen. On mulla ainaki
sitten aikaa siihen.
Toimittaja Tuisku Länsi-Puhurista
5
Länsi-Puhuri 3/2015
Erva-kesäpäivät Kemissä
Perinteiset sairaanhoitopiirien luottamushenkilöiden ja virkamiesjohdon kesäpäivät järjestettiin Kemissä 20.–21.8.15. Osallistujia oli 55 henkilöä ja tapaaminen oli onnistunut.
Keskustelu erva-strategiasta ja järjestämissopimuksen päivittämisestä aloitti päivät. Paljon on tapahtunut ja edelleen on paljon tehtävää. Tulevaisuuden
terveysteknologia ja asiakaslähtöinen palvelumuotoilu oli aiheena suunnittelija
Mira Alhonsuon luennoidessa. Hän laittoi osallistujat myös töihin ja hyvin lyhyessä ajassa tuli ryhmiltä hienoja uusia innovaatioita! Meillä pitäisi varmaankin olla paljon useammin aikaa vain ideoida yhdessä. Niin ervassa kuin jokaisessa sairaanhoitopiirissäkin.
Pian ikuisuusasiaksi muuttuneesta sote-lainsäädäntövalmistelusta kertoi
hallitusneuvos Päivi Salo. Askelmerkkejä on paljon, käytännön työtä täytyy
kuitenkin tehdä tässä askelluksen lomassakin. Niin arjen työtä kuin tulevaisuuden suunnitelmiakin. OYS-erva-alueen Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet -hanke on yksi osa valmistautumista tulevaan, asiaa esitteli kehitysjohtaja
Pasi Parkkila PPSHP:sta. Lapin maakunnan osalta uuteen valmistautumisesta
ja valmistautumisen vaiheesta kertoivat Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköiden ylilääkärit.
Paljon tapahtuu kaiken aikaa ja kaikki me haluamme uskoa, että työ jota
tehdään täydellisen integraation toteuttamiseksi ja sujuvien palveluketjujen turvaamiseksi, ei valu hukkaan. Ovatpa itsehallintoalueet vuonna 2019 minkä
muotoisia tahansa.
Erva-kesäpäivien puhujiin kuuluivat myös
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksen
puheenjohtaja Ritva Sonntag sekä PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja
Hannu Leskinen
Kirjaili Riitta Luosujärvi
Rahkatäytteinen
juustokakku
(valmistuu nopeasti ja helposti)
Pohja:
200 g keksejä esim. Digestive- tai
muro-keksejä
60 g sulatettua/juoksevaa margariinia tai voita (0,6 l)
Hienonna keksit murskaksi ja lisää
sulatettu margariini. Vuoraa noin
24 cm kakkuvuoan irtopohja leivinpaperilla. Levitä seos pohjalle tasaisesti.
Täyte:
2 prk (200g) maustettua rahkaa
esim. valkosuklaa-lime
2 prk (150 g) crème fraichea 28
%
1 muna
¾ dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
2 rkl perunajauhoja
6
Yhdistä raaka-aineet. Vatkaa
seosta n. 1min, jotta täytteestä
tulee kuohkea ja aineet sekoittuvat hyvin. Kaada vuokaan.
Paista kakkua uunin alimmalla tasolla 175 asteessa noin 30 min.
Jäähdytä ja irrota reunat vuoasta veitsellä ja siirrä tarjoiluvadille. Kakun voi koristella haluttaessa.
Juustokakku on parhaimmillaan
seuraavana päivänä, kun maut ovat
sekoittuneet.
Haastan seuraavaksi
Anita Hendrikssonin.
Kuva: Aliisa Kesti
Länsi-Puhuri 3/2015
Työaikapankki tulossa käyttöön
Työaikapankki on työaikajärjestelmä, jonka avulla voidaan sovittaa työ- ja
vapaa-aikaa joustavasti yhteen. Työaikapankkijärjestelmällä pyritään edistämään toiminnan tarkoituksenmukaista järjestämistä, tuottavuutta, kilpailukykyä sekä henkilöstön työaikatoiveiden huomioonottamista kuten työn
ja perhe-elämän sekä vapaa-ajan yhteensovittamista, mikä lisää työviihtyvyyttä ja -hyvinvointia.
Pankin perusperiaatteena on työajan,
vapaa-aikakorvausten tai ajaksi muutettujen rahamääräisten korvausten
säästäminen pankkiin ja näin säästetyn vapaan pitäminen sovituissa jaksoissa. Sairaanhoitopiirissä on valmisteltu työaikapankin käyttöön ottoa työryhmätyöskentelyllä ja työaikapankkipilotointi alkoi vuonna 2013.
Työnantajan ja ammattijärjestöjen
edustajat ovat neuvotelleet työaikapankista paikallisen sopimuksen, jossa on määritelty työaikajärjestelmän
ehdot. Sopimusta sovelletaan sairaanhoitopiirin KVTES:n ja TS:n soveltamispiirissä olevaan henkilöstöön lukuun ottamatta johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevia henkilöitä. Paikallinen sopimus viedään syyskuun
yhtymähallitukseen ja jos hallitus sen
hyväksyy, käyttöönotto olisi 12.10.2015
alkavan Titania-listan alusta.
Liittyminen vapaaehtoista
Henkilökunnan työaikapankkiin liittyminen on vapaaehtoista. Liittymisil-
moitus tehdään kirjallisena ja työaikapankkisopimus on voimassa toistaiseksi. Liittymis-/muutosilmoitus pankkiin
kerryttämisestä ja siirrettävistä korvauksista on tehtävä ennen tasoittumisjakson työvuorosuunnitelman tiedoksi antamista.
Työaikapankkisopimus voidaan irtisanoa kirjallisesti päättymään kolmen
kuukauden irtisanomisajalla. Työaikapankkiin kertyneet erät pyritään pitämään vapaana. Mikäli kertyneitä eriä
ei poikkeuksellisesti voida antaa vapaana, korvataan ne viranhaltijalle/
työntekijälle työaikapankin irtisanomisajan päättymistä seuraavan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä.
Sopimuksen ulkopuolelle jäävälle
työntekijälle työaikakorvaukset suoritetaan KVTES:n ja TS:n mukaisesti.
Työaikapankkiin voidaan kerätä lisäja ylityökorvauksia sekä varallaolo-,
yö-, ilta-, lauantai-, aatto- ja pyhätyökorvauksia. Pankin ulkopuolelle jäävät
vuosiloman säästövapaa sekä saamat-
ta jääneestä viikoittaisesta vapaasta
annettava korvaus. Valitulta ajalta (esim.
tasoittumisjakso) kertyvää korvausta ei
voi siirtää pankkiin vain osittain.
Työaikapankkiin voidaan kerätä enintään 115 tuntia ja pankista voi lainata
enintään 24 tuntia.
Työaikapankin enimmäismäärän ylitykset korvataan KVTES:n ja TS:n mukaisesti.
Pankkivapaan pitämisestä on sovittava esimiehen kanssa. Jos vapaan pitämistä ei saada sovittua, työntekijä tekee esityksen halustaan pankkivapaan
käyttöön. Esimiehen on ilmoitettava
seuraavan puolen vuoden ajanjaksolle mahdollisen vapaan pitämisajankohdat. Pääsääntöisesti vapaata ei voi
pitää lomakautena eikä arkipyhäjaksossa ellei toiminta mahdollista sitä
(esim. sulkujen aikana).
Sovittu vapaa sitoo molempia osapuolia eikä siihen tehdä muutoksia. Muutosten tekeminen on
mahdollista työntekijän suostumuksella tai yhdessä sopimalla sekä työnantajan yksipuolisella päätöksellä ainoastaan perustellusta syystä.
Pääsääntöisesti vapaa voidaan pitää
suunniteltuina kokonaisina päivinä.
Pankkivapaapäivän arvo
jaksotyössä on 7 tuntia 39 minuuttia.
Muissa työaikamuodoissa päivän arvo
on säännöllisen työpäivän pituus.
Teksti: Soili Vesterinen
7
Länsi-Puhuri 3/2015
Lapin ammattikorkeakoulun tarjoama
koulutukset syksyllä 2015.
GAS- Tavoitteen asettamisen ja saavuttamisen arviointimenetelmäkoulutus – GAS (Goal Attainment Scaling)
Aika: 6.10/10.11 ja 8.12.
Hinta: 380 € + 24 % ALV / henkilö
Ilmoittautuminen: 22.9.2015 mennessä
Sisältö: Tavoitteena on, että koulutuksen käytyään osallistuja ymmärtää mikä GAS-menetelmä on ja osaa laatia kuntoutuksen tai hoidon tavoitteita, tarkistaa niitä ja arvioida niiden
toteutumista GAS- menetelmää hyväksi käyttäen. Koulutuksen laajuus on 3 opintopistettä ja se koostuu kolmesta lähipäivästä, sekä niihin liittyvistä ennakko- ja välitehtävistä. Koulutuksen tuloksena pyritään luomaan Kelan järjestämään
kuntoutukseen yhtenäinen välineistö kuntoutuksen tavoitteiden asettamiselle.
Kohderyhmä:
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Koulutusryhmä on max.
20 henkilöä.
Hoitoelvytys
Aika: 11.12.
Hinta: 320 € + 24% alv/hlö
Ilmoittautuminen: 27.11 mennessä
Sisältö: Koulutukseen sisältyy Käypä hoito- ohjeen mukainen teoriaopetus aikuisen hoitoelvytyksestä, teknisten elvytystaitojen harjoittelu sekä simulaatiotekniikalla tapahtuva
harjoittelu sisältäen tekniset ja ei-tekniset taidot.
Kohderyhmä: Hoitohenkilökunta ja lääkärit erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimipisteissä
8
Imetysohjaajakoulutus
Aika: 1.-2.10
Hinta: 200 € + 24% alv/hlö
Ilmoittautuminen: 25.9.2015 mennessä
Sisältö:
• Vauvamyönteisyysohjelma
• Imetys, rintamaito ja terveys
• Rinnan anatomia ja imetyksen fysiologiaa
• Imetyksen käynnistyminen ja imetystä edistävät tekijät
sairaalassa
• Imetystä edistävät käytännöt neuvolassa
• Ohjaustaidot ja imetyksen havainnointi
• Maidonerityksen ylläpito ja lisääminen
• Terveydenhuollon toiminta
• Erityistukea tarvitsevat vauvat ja äidit/perheet
• Rinnan ja rinnanpäiden ongelmat ja imetyspulmat
• Käytännön harjoittelu (näyttö)
Kohderyhmä: Koulutuksen kohderyhmänä ovat terveydenhoitajat / sairaanhoitajat / lähihoitajat / kodinhoitajat, lasten ja
lapsiperheiden kanssa työskentelevät.
Lääkelaskennan kertaus- / täydennyskoulutus
Aika: 24.9 / 1.10.
Hinta: 80 € + 24% ALV / henkilö
Ilmoittautuminen: 21.9.2015 mennessä
Sisältö: Osallistuja harjaantuu lääkelaskuissa ja osaa turvallisen lääkehoitoon liittyvän lääkelaskennan. Koulutuksen
sisältö on suunniteltu erikseen lähihoitajille / sairaanhoitajille.
Aikataulut/sisällöt nettisivuilla.
Kohderyhmä: Lähihoitajat / kodinhoitajat ja sairaanhoitajat.
Kaikkiin koulutuksiin ilmoittautuminen tapahtuu meidän
verkkosivuilla:
http://www.lapinamk.fi/fi/Tyoelamalle/Henkiloston-koulutusja-kehittamispalvelut/Hyvinvointi
Lisäksi meillä järjestetään simulointikoulutuksia, Ensiapu I ja
II, työnohjaukseen ja työnhyvinvointiin liittyvää koulusta, jotka tietenkin räätälöidään työyhteisön tarpeen mukaan.
Länsi-Puhuri 3/2015
Kristiina Pakolan esittely
O
len psykiatrian ja yleislääke
tieteen erikoislääkäri. Toimin
psykiatrian klinikassa ylilääkärinä avohoidossa. Vastuualueenani
ovat Keroputaan sairaalan sekä Tornion psykiatriset poliklinikat. Poliklinikoilla työskentelee erikoistuva lääkäri, 2 psykologia, 2 sosiaalityöntekijää,
22 sairaanhoitajaa, 2 mielenterveyshoitajaa sekä 2 sihteeriä itseni lisäksi.
Toimintaperiaatteenamme on avoimen dialogin hoitomalli, perhe- ja verkostokeskeisyys, työryhmän liikkuvuus, moniammatillisuus sekä joustavuus. Järjestämme myös vastaanottokokouksia sairaalaan pyrkiville potilaille. Keroputaan sairaalan poliklinikalla
on myös päivystys virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuisin. Kuntoutumisen tukemiseksi poliklinikalta järjestetään myös erilaisia liikunnallisia sekä
mielialan kohentamiseen tähtääviä
ryhmiä, joiden vetäjinä toimivat hoitajamme. Hoitoon pääsy ei vaadi kirjallisia lähetteitä, vaan puhelimella yhteydenotto riittää, mistä olemme saaneet myönteistä palautetta. Nopea
reagointi edesauttaa potilaiden toipumista.
Lääkäriurani aloitin Tornion terveyskeskuksessa, josta kävin jo 1900luvun lopulla tutustumassa psykiatrialla. Tällöin toimin n. 1.5 v lääkärinä
Keroputaan sairaalan eri osastoilla.
Tuolloin hämmästelin, miten erilaiseen
maailmaan olinkaan tullut. Sairaan ihmismielen kohtaaminen herätti hämmennystä, jopa pelkoa. Mieleni janosi palata takaisin “oikeisiin” lääkärin
töihin terveyskeskukseen.
Perusterveydenhuollon työn pakkotahtisuus lääkäripulan kera alkoi uuvuttaa ja mieli hakeutua toisaalle alkoi kypsyä. Elämänkokemusta oli tullut lisää ja kiinnostus ihmismielen sairauksiin palasi. Tulin jatkamaan keskeytyneitä psykiatrian erikoistumisopintojani syksyllä 2009. Välillä kävin
OYS:ssa tekemässä vaaditut yliopistosairaalatasoiset palvelut. Psykiatriksi
valmistuin keväällä 2013, jolloin sain
ylilääkärin viran klinikastamme. Sama-
na keväänä valmistuin myös perheterapeutiksi.
Työajastani n. 70 % koostuu potilastyöstä ja n. 30 % ns. hallinnollisista
tehtävistä, eri yhteistyökumppaneiden
(mm. TE-keskus, KELA, Sosiaalitoimi,
A-klinikka, Työvoimasäätiö, TTH sekä
PTH) välisistä palavereista sekä toiminnan kehittämisestä. Tällä hetkellä olen
mukana myös JET-koulutuksessa.
Osallistun myös ECT-hoitojen antamiseen ja päivätyön ohessa teen osuuteni psykiatrian vapaamuotoisessa päivystyksessä. Luonnollisesti psykiatripula lisää työtaakkaa ja jatkuva rekrytointi
kollegojen suhteen on käynnissä. Keroputaan sairaalan tilat ovat myös tulleet tiensä päähän ja kaipaamme tähän päivään soveltuvia tiloja somaattisen sairaalan yhteyteen. Tornion
päässä avohoidon kehittäminen vaatii myös lisätilaa ja toiveissa olisi saada
sellaiset tilat, joihin aikuispuolen lisäksi
mahtuisivat myös nuoriso- ja lastenpsykiatriset poliklinikat. Tällöin yhteistyö eri poliklinikoitten välillä tehostuisi. Myös yhteistyötä sosiaalipuolen
kanssa tulisi tehostaa, vaikka koen
yhteistyön Tornion A-klinikan kanssa
toimivankin jo kohtuu hyvin.
Työni hyvänä puolena pidän mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhöni.
Mielestäni työnantaja on hyvin huomioinut omat mielenkiinnon kohteet
ja tukee ammatillista kehittymistä.
Koen olevani parhaimmillani avohoidossa, sillä uskon varhaisella puuttumisen olevan suotuisa vaikutus potilaiden paranemiseen. Perhe- sekä
traumaterapian ohessa toivon lisääntyvästi panostusta kognitiiviseen terapiaan. Lisääntyvään psykiatrisen hoidontarpeeseen tulisi kehittää osaamista myös lyhytterapioiden antamisessa,
mitä ilmeisimmin ei ole saatavana alueemme terveyskeskuksissa. Hoidon arvioita tulisi tehostaa, jotta kykenemme jatkossakin tarjoamaan nopeasti
apua kriisin/sairauden kohdatessa potilaitamme.
Koska työskentelen oman persoonani kautta, tulee myös huolehtia
omasta jaksamisesta. Työstä pääsen
helposti irti, kun kotona odottaa kolme lasta, joiden päiväkuulumiset heti
vaihdetaan. Lisäksi harrastan liikuntaa
eri muodoissa ja puutarhanhoidossa
sielu lepää. Paikkakunnan vaihto matkustelun muodossa uusien elämysten
saamiseksi elvyttää myös työn rasitteista. Vierivä kivi ei sammaloidu…
9
Länsi-Puhuri 3/2015
Henkilöstöjaosto esittäytyy
Henkilöstöjaosto on yhteistyötoimikunnan alainen jaos, johon kuuluu henkilöstön edustajia jokaisesta ammattijärjestöstä sekä työnantajan edustajia. Tämän hetkiseen kokoonpanoon kuuluu Kari Ollila, puheenjohtaja, Tuulikki Lämsä, sihteeri sekä jäseninä Sirpa Ollila, Ritva Ikäläinen, Merja Gullsten, Pia Husso, Terho Karppinen, Minna Tarkka ja Maria Tähtinen. Lisäksi
jokaisella jäsenellä on varajäsen.
Henkilöstöjaoston toiminta on muuttunut paljon viime vuosina, varsinkin
kulttuuri- ja liikuntaseteleiden käyttöön
oton jälkeen. Aiemmin henkilöstön
virkistykseen jaettujen avustusten käsittely jäi toiminnasta tuolloin pois.
Tällä hetkellä henkilöstöjaoston tehtävänä on aloitteiden käsitteleminen ja
niiden ohjaaminen eteenpäin, liikunta- ja kulttuuriseteleiden, nykyisin epassin, käytön seuraaminen sekä muut
sairaanhoitopiirin johdolta saatavat
toimeksiannot.
Henkilöstöjaoston tehtäväksi on annettu esimerkiksi viime vuonna sairaalan
puutarhajuhlien sekä tänä vuonna henkilöstön virkistyspäivien järjestäminen.
Henkilöstön virkistyspäivät järjestettiin
toukokuussa Kemin uimahallissa.
Työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua erilaisiin ohjattuihin ja vapaisiin
toimintoihin työpäivän aikana. Työaikaa oli käytettävissä yhteensä kolme
tuntia.
Monipuolisen ohjelman oli suunnitellut Marja-Leena Viinamäki sekä Janne
Jylkkä. Vapaassa käytössä oli vesijuoksu, kuntouinti ja poreallas. Ohjattuna
toimintana oli järjestetty kuntosalilla,
hydrospinningissä, rinta- ja vapaauintitekniikassa, vesijuoksussa sekä tanssillisessa vesijumpassa. Suosituimmat
lajit olivat kuntosali ja hydrospinning.
Virkistyspäivästä tehtiin palautekysely, johon sai antaa palautteensa myös
ne, jotka eivät syystä tai toisesta päivään olleet osallistuneet. Virkistyspäivään osallistuneet aikoivat osallistua
samanlaisiin tapahtumiin myös uudestaan. Vinkkejä tuleviin tapahtumiin
saatiin erittäin paljon, kuitenkin niissä pitää huomioida se, että näin suurelle työyhteisölle kaikkien toiveiden
toteuttaminen ei ole käytännössä
mahdollista. Tapahtuman järjestämisessä täytyy ensisijaisesti huomioida
tapahtuman turvallisuus ja osallistujien suuri määrä.
Henkilöstöjaoston toiminnan suurimpana ongelmana, esimerkiksi isompien tapahtumien järjestämisessä, on
ollut se, että jäsenet osallistuvat ko-
Henkilökunnan virkistyspäivä järjestettiin toukokuussa Kemin uimahallissa.
10
Henkilöstöjaosto kokoontui yhteiskuvaan Ylärivissä vasemmalta Kari Ollila,
Terho Karppinen, Ritva Ikäläinen. Alarivissä vasemmalta Minna Onkalo (varajäsen), Tuulikki Lämsä ja Anu Kostamo (varajäsen).
kouksiin ja tapahtumien järjestämisiin
omien töidensä ohessa. Tästä syystä
osallistujien määrä on jäänyt pieneksi.
Henkilöstöjaosto on aiemmin kokoontunut neljä kertaa vuodessa, mutta tapahtumien järjestämisien vuoksi kokouksia on jouduttu pitämään nykyään huomattavasti useammin, esimerkiksi tänä vuonna kokouksia on pidetty
jo yksitoista.
Teksti: Kari Ollila
Kuvat: Heidi Kenttälehto
Arvo Mäkinen eläkkeelle
Järjestelmätukihenkilö
Arvo Mäkisen eläkekahvit juotiin 8. syyskuuta Tietohallinnon tiloissa.
Arppaa onnittelemassa
kävi suuri joukko sairaalan henkilökuntaa.
*************************
Kuvat:
Heidi Kenttälehto