dochus:n investointiohje
download 
Report Transcription
hus:n investointiohje
Talous- ja konsernijaosto 4.2.2015, OHEISMATERIAALI 2 1 (26) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI PYSYVÄISOHJE 5/2013 HUS:N INVESTOINTIOHJE 1 2 (26) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO ...........................................................................................................................3 2 INVESTOINTIEN MÄÄRITTELY ............................................................................................4 3 INVESTOINTIESITYKSET JA -SUUNNITELMAN VALMISTELU ..........................................6 4 HANKKEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS .....................................................................9 5 RAKENNUSINVESTOINNIT ................................................................................................10 5.1 RAKENNUSHANKKEIDEN TOTEUTUS .........................................................................................10 5.2 HANKESUUNNITTELU, RAKENNUSSUUNNITTELU JA RAKENTAMISEN VALMISTELU .......................... 11 5.3 TIETOLIIKENNEVERKON RAKENTAMISHANKKEET........................................................................12 5.4 LAITEHANKKEISIIN LIITTYVÄT RAKENNUSTEKNISET TYÖT ............................................................12 6 LAITEINVESTOINNIT ..........................................................................................................12 7 TIETOTEKNIIKKAINVESTOINNIT.......................................................................................13 7.1 TIETOHALLINNON TOIMIJOIDEN ROOLIT JA VASTUUT HANKKEISSA ............................................... 13 7.2 TIETOTEKNIIKKAINVESTOINTIEN VALMISTELUPROSESSI .............................................................15 7.3 KUSTANNUKSET .....................................................................................................................15 8 INVESTOINTIEN SEURANTA- JA ARVIOINTIMENETTELYT ............................................. 15 9 OHJEEN VOIMAANTULO ...................................................................................................16 10 LISÄTIETOJA ......................................................................................................................16 2 3 (26) 1 JOHDANTO Omaisuuden hallinta ja siihen liittyvät palvelut on HUS-strategian mukaisesti järjestetty tilaaja-tuottajamallia hyödyntäen. Yhtymähallinto, sairaanhoitoalueet, liikelaitokset, taseyksiköt ja HUS-Tilakeskus vastaavat tila-, laite- ja muusta resurssisuunnittelusta ja osallistuvat hankintojen valmisteluun. Investointisuunnitelman valmistelu ja projektien suunnittelu- ja hankintavastuu on keskitetty tämän ohjeen mukaisille asiantuntijatahoille. Kuntayhtymän valtuuston 17.10.2012 hyväksymien johtamisen ja ohjaamisen periaatteiden mukaisesti investointien lyhyen ja pitkän aikavälin ohjelmat valmistellaan konsernin johdon ohjauksessa. Rakennukset, tutkimus- ja hoitolaitteet, tietojärjestelmät ja muu omaisuus, joita HUS:n yksiköt käyttävät ydintoiminnassa ja tukipalveluissa on pääosin kuntayhtymän omistuksessa. Omaisuuden hallinta ja investoinnit ovat osa strategista ohjausta. HUS investoi tulevaisuuteen, kehittämiseen, tuottavuuden lisäämiseen ja kilpailukykynsä edistämiseen. Investoinneilla ohjataan erikoissairaanhoidon ja tukipalveluiden prosessien kehittämistä ja asiakaslähtöistä palvelurakenteiden uudistamista. HUS:n investoinneilla tulee aina olla selkeä yhteys strategian toteuttamiseen ja sairaanhoitopiirin rooliin vastuullisena toimijana yhteiskunnassa. Yhtymätasolla merkittävät, hallituksen tai valtuuston päätettävät omaisuuden hallinnan ja investointien ohjauksen valmistelutehtävät kuten kiinteistökaupat, investointien rahoitusta koskevat selvitykset ja investointisuunnitelman laadinta kuuluvat kuntayhtymän johdon tasolla talousjohtajan tehtäväalueeseen. Investointien rahoitukseen liittyvät vastuut on kuvattu tarkemmin HUS:n rahoituksen hankintaa ja rahavarojen käyttöä koskevassa ohjeessa. Tietohallinnon taseyksikön johtaja ohjaa konsernin yhteisten IT-järjestelmien kehittämistä ja vastaa siihen liittyvistä investoinneista yhteistyössä tietohallinnon johtoryhmän kanssa. HUS-Tilakeskuksen tehtävänä on kiinteistöjen omistajan edustajana rakennuskannan ja tilankäytön kehittäminen, vastuullinen rakennusomaisuuden hoito ja rakennusinvestointien toteuttaminen. Investointijohtaja ja hankejohtaja ohjaavat HUS-tasolla investointien sisältöä, toiminnallisia järjestelyjä ja tavoitteiden asettamista sekä seurantaa. Lääkintä- ja muun laitekannan osalta omaisuuden hallinta- ja kehittämisvastuu on laitteita käyttävien sairaanhoitoalueiden, liikelaitosten ja apuvälinekeskuksen johdolla. Sisäisiä palveluntuottajia ovat mm. Tietohallinnon taseyksikkö, HUSKuvantaminen lääkintätekniikka, HUS-Logistiikka -liikelaitos ja HUS-Kiinteistöt Oy. HUS-strategian keskeinen tavoite on potilaille annettavien palvelujen oikeaaikaisuuden, vaikuttavuuden ja laadun jatkuva parantaminen. Investointien suunnittelussa ja toteutuksessa painottuvat hankkeiden taloudelliset vaikutukset ja toiminnallinen hyöty suhteessa strategisiin tavoitteisiin. HUS käyttää voimavarojaan vain palvelutuotantoon ja omaisuuseriin, jotka edistävät erikoissairaanhoidon, opetuksen ja tutkimuksen sekä niiden vaatimien tukipalvelujen tehokasta järjestämistä. Kaikki sairaanhoitoalueiden, liikelaitosten ja muiden yksiköiden investointitarpeet arvioidaan ja priorisoidaan rahoitustavasta riippumatta yhtenäisellä menettelyllä ja hankkeet toteutetaan samaa perusprosessia noudattaen. 3 4 (26) 2 INVESTOINTIEN MÄÄRITTELY Investointiohjelman päätavoite on sairaanhoidon toimintaedellytysten organisointi kuntayhtymän strategian mukaisesti. Investoinneilla edistetään toiminnan ja rakenteiden uudistamista, jäsenkunta- ja erityisvastuualueen yhteistyötä, potilaslähtöistä palvelukulttuuria, opetuksen ja tutkimuksen edellytyksiä ja siten myös HUS:n kilpailukykyä. HUS:n talouden tasapaino edellyttää omavaraisuusasteen pitämistä kohtuullisella tasolla ja investointiohjelman ja sen rahoitusvaihtoehtojen jatkuvaa kriittistä arviointia. Investointien edellytyksenä on toimintayksiköiden kyky suoriutua tarvitsemiensa tietojärjestelmä-, laite-, rakennus- ja muiden hankkeiden kustannuksista, ensisijaisesti tuottavuutta lisäämällä ja/tai asiakaspohjaa laajentamalla. Investoinneilla sidotaan taloudellisia voimavaroja pitkäaikaisesti yksittäisiin kohteisiin. HUS:ssa investointeina käsitellään hankkeet ja hankinnat, joihin sovelletaan kuntayhtymän poistosuunnitelmaa (talousarvion liite ”Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet”). Investointeja ovat taseen pysyvien vastaavien erään kuuluvat aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, joiden taloudellinen pitoaika on vähintään kolme vuotta sekä osakkeet, osuudet ja muut sijoitukset. Investointi voi olla maa-alueen, rakennuksen ja laitteen hankinta tai muu pitkävaikutteinen kuluerä kuten tietojärjestelmän tai osakkeiden hankinta. Investoinnit suunnitellaan, budjetoidaan ja toteutetaan kokonaisuuksina, jotka ovat aina rajattavissa olevia hankkeita. Investointihankkeella on oltava selkeä tavoite. Kun se voidaan todeta valmistuneeksi, projektin tuloksena aikaan saatu omaisuuserä aktivoidaan ja sitä aletaan poistaa kirjanpidosta poistosuunnitelman mukaisesti. Liitteessä 1 on määritelty investointeihin liittyviä käsitteitä ja mm. mitä kulueriä voidaan sisällyttää hankintamenoon. HUS:n talousarvion investointiosa on neljän seuraavan vuoden investointisuunnitelma eli vuotuiset investointikustannukset sisältävä suunnitelma hankkeista ja hankinnoista. Talousarvion investointiosan hyväksyy kuntayhtymän valtuusto. Investointisuunnitelma koostuu hankeohjelmista (hankintaohjelmista), jotka ovat investointien euromääräisten kustannusarvioiden mukaan jaoteltuja, hankkeita kuvaavat nimet sisältäviä suunnitelmia siitä, miten yksittäiset hankkeet/ hankinnat ajoitetaan ja mitkä niiden projektikohtaiset kokonaiskustannukset ja vuositason kustannusarviot ovat. Liikelaitoksen talousarvion investointiosan hyväksyy liikelaitoksen johtokunta. HUS:n investointiohjelma ei ole julkinen asiakirja. Ohjelmassa on euromääräiset hankekohtaiset budjettivaraukset, joten se on liikesalaisuutena salassa pidettävä kunnes hankinta on tehty. Kuntayhtymän hallitus vahvistaa suurten investointien hankeohjelmat, myös liikelaitosten osalta, valtuuston hyväksyttyä ensin talousarvion. Toimintavuoden kuluessa voidaan hallituksen päätöksellä tarkistaa hankeohjelmien sisältöä valtuuston hyväksymien kokonaisraamien sisällä. Kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron hankkeet ovat kuitenkin hallintosäännön mukaisesti hankekohtaisesti valtuustoon nähden sitovia. Investointiohjelmassa samoin kuin tässä ohjeessa kaikki investointien kustannusarviot ja hankeryhmien rajat esitetään ilman arvonlisäveron osuutta. 4 5 (26) Investoinnit ryhmitellään seuraavasti: 1. Suuret hankkeet · kustannusarvio vähintään 500 000 euroa 2. Pienet hankkeet · kustannusarvio 10 000 – 499 999 euroa Yllä olevasta poiketen Apuvälinekeskus-taseyksikössä investointina käsiteltävän laitehankinnan alaraja on 4 000 euroa. Hankkeet kirjataan toteutuvista kokonaiskustannuksista riippumatta siihen investointiryhmään, johon ne on budjetoitu. Kustannusarvioon, joka määrää rakennusinvestoinnin hankeryhmän, sisällytetään rakennustyön yhteydessä hankittavat ja asennettavat kiinteät sairaalalaitteet ja kiinteästi asennettavat muut laitteet ja kalusteet. Rakennettavissa tai peruskorjattavissa tiloissa tarvittava irtain käyttöomaisuus otetaan hankkeen kustannusarvioon tai erilliseksi investoinniksi silloin, kun kyse on uuden toiminnan ensikertaisista laite- ja kalustehankinnoista. Lääkintä- ja muiden laitteiden kustannusarvioiden tulee sisältää niiden asennuksen ja käyttöönoton edellyttämät rakennustöiden kustannukset. Laitteiden ylläpitoon ja huoltoon liittyvät varaosat tai tarvikkeet eivät ole käyttöomaisuushankintoja. Määriteltäessä, milloin rakennushanke tai esimerkiksi laitehankinta käsitellään kuntayhtymän taloudenpidossa omaisuuden määrää lisäävänä investointina, käytetään poistosuunnitelmaan sisältyvien määritteiden lisäksi seuraavien esimerkkien perusteita (ks. myös liite 1, kohta ”Hankintameno”): Poistosuunnitelman mukainen investoinnin alaraja (10.000 euroa) on hanke- ja laitekohtainen. Esimerkiksi neljä samalla kertaa ostettavaa 3 000 euron laitetta eivät ole investointi. Tietojärjestelmähanke on investointi, silloin kun sen tavoitteena on käyttöönotettava tietojärjestelmä, uusi ohjelmaversio tietojärjestelmästä tai tietotekniikkainfrastruktuurin merkittävä uudistaminen tai muutostyö. Olennaista hankkeen valmistuminen ja järjestelmän käyttöönotto, jonka jälkeen voidaan aloittaa poistot. Muut tietohallinnolliset kehitys- ja määrittelyprojektit rahoitetaan toimintakuluina. Rajanveto siitä, kuuluuko investointi yli vai alle 500 000 euron hankkeiden ryhmään tehdään sen perusteella, millaisista osista hanke koostuu. Investointiryhmä määräytyy sen mukaan, miten hanke suunnitellaan ja toteutetaan. Kolmelle vuodelle jaettu, vuosittain 180 000 euroa maksava perusparannustyö ei ole 500 000 euron rajaan yltävä investointi, ellei sitä toteuteta kerralla tilattavana projektina. Myöskään tietojärjestelmä, jossa käytetään 130.000 euroa vuodessa neljän vuoden aikana, mutta joka ei ole yhdellä kertaa valmisteltava ja tilattavissa oleva projektikokonaisuus, ei kuulu vähintään 500.000 euron investointeihin. Laitehankkeen kustannusarvioon otetaan mukaan laitteen asentamisesta ja käyttöönoton vaatimista huonetilamuutoksista ja välttämättömistä laitteeseen liitettävistä oheislaitteista aiheutuvat kustannukset. Laitteen osto ja siitä aiheutuvat muut investointitarpeet liitetään yhteen, mutta tähän kokonaisuuteen eivät kuulu esim. laitetilan huonekalut. Rakennushankkeeseen kuuluvat kaikki siitä aiheutuvat kulut, myös suunnittelu ja rakennuttaminen sekä kohteeseen rakennusprojektin yhteydessä hankittavat kiinteästi asennettavat laitteet kuten leikkaussalin kiinteä laitevarustus. Uuden toimintayksikön kalustaminen voidaan maksaa rakennushankkeesta, jos se on budjetoitu siihen. 5 6 (26) 3 INVESTOINTIESITYKSET JA -SUUNNITELMAN VALMISTELU Investointisuunnitelma laaditaan vuosittain budjetointiprosessin vuosikellon mukaisesti. Suunnittelu rakentuu kuitenkin jatkuvaan, budjetointiaikatauluista riippumattomaan yhtymähallinnon, sairaanhoitoalueiden, taseyksiköiden ja liikelaitosten valmisteluun siitä, mitä investointeja toiminnan ylläpitäminen ja asetettujen tavoitteiden toteuttaminen edellyttävät. Merkittävä osa investoinneista perustuu kuntayhtymän johdon ja HUSTilakeskuksen pitkän aikavälin suunnitteluun. Suurten investointien esitykset yhtymähallinnolle valmistellaan vuosittain koko HUS:ssa yhdenmukaisen prosessin mukaisesti Invest for Excel -järjestelmää käyttäen. Investointiesitykseen liitetään aina erillinen kirjallinen tarveselvitys. Tarveselvitys tehdään myös HUS-Tilakeskukselle esitettävistä pienistä rakennushankkeista. Tarveselvitys täydentää investointiesitystä toiminnallisten tietojen ja asetettavien tavoitteiden osalta (liite 2). Investointiesitys taloudellisine laskelmineen tehdään myös niistä suurista hankkeista, joissa rahoittajana on HUS:n ulkopuolinen taho (esimerkiksi ns. vuokratilahankkeet). Muiltakin osin ulkopuolisen rahoituksen hankkeissa noudatetaan samaa menettelyä kuin omia investointiesityksiä arvioitaessa. Esitysten käsittelyä ja priorisointia varten kaikista investointitarpeista tarvitaan samat perustiedot. Niiden avulla tuodaan esiin hankkeiden toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset sekä kuntayhtymän johtoa että myös hankkeita esittäville yksiköille niiden omaa maksukyky- ja kannattavuusarviointia varten. Suurten investointien suunnittelu käynnistyy tarveselvityksen laadinnalla. Useimmiten hankkeet perustuvat toimintaprosessien tai tuotantorakenteen muutostarpeisiin tai olemassa olevan käyttöomaisuuden kehittämistavoitteisiin. Investointiesitystä täydentävässä tarveselvityksessä perustellaan rakennus-, laite- tai tietojärjestelmähankinta tai tilojen muutostyötarve ja esitetään alustavasti tila- ja laiteratkaisut, tietojärjestelmän tavoitteet ja asetettavat vaatimukset. Investointiesityksen ja tarveselvityksen valmistelee hanketta esittävä sairaanhoitoalue, tulosyksikkö tai vastaava tai taseyksikkö tai liikelaitos konsultoiden taloushallinnon, rakentamisen, lääkintätekniikan, tietohallinnon ja muita omia asiantuntijoita. Suurten yhteisprojektien osalta valmistelu kuuluu hankeselvitystyöryhmän tehtäviin (esimerkiksi uudisrakennus, jossa useita käyttäjäyksiköitä). Investointiesityksiltä edellytetään luotettavia tietoja ja arvioita hankkeesta aiheutuvista muutoksista henkilöstöön, toimintakuluihin, tuottoihin ja toiminnan laajuuteen. Esityksissä, jotka liittyvät uusien, rutiinikäyttöön ehdotettavien hoito- ja diagnostiikkamenetelmien, laitteiden tai teknologian käyttöönottoon, investoinnin hoidollinen vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus todennetaan ennen investointiesityksen jättämistä erillisellä selvityksellä (mini-HTA -lomake, http://finohta.stakes.fi/FI/halo/minihta/index.htm). Selvitys liitetään investointiesitykseen. Arviointimenettely on kuvattu valtuuston 13.12.2012 hyväksymässä ERVAjärjestämissopimuksessa (liite 3). Investointiesityksiä laadittaessa tulee panostaa asiantuntevaan hankkeen toteutuskelpoisuuden kuten rakennettavuuden arviointiin, kustannusarvion ja toteutusaikataulun valmisteluun sekä hankkeesta aiheutuvien toimintakulujen ja -tuottojen muutoksen arviointiin. Hanketta, joka on otettu investointiohjelmaan liian pienellä kustannusarviolla, ei voida toteuttaa tai se keskeytyy rahoituksen järjestämisen ajaksi. 6 7 (26) Esitysten priorisointi Kun investointitarpeita poikkeuksetta on enemmän kuin mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen, tarpeet asetetaan tärkeysjärjestykseen jo hanke-esityksiä valmisteltaessa. Sairaanhoitoalueet, liikelaitokset, taseyksiköt ja HUS-Tilakeskus antavat suurten hankkeiden investointiehdotuksensa yhtymähallinnolle omaan priorisointiinsa perustuvassa järjestyksessä (tarvittaessa erillinen yhteenvetotiedosto). HUS käyttää tehokkaasti koko sairaalakapasiteettia ja välttää järjestelmällisesti turhia investointeja. Hankkeita tai hankintoja, joita vastaavat tila- tai laiteresurssit ovat jo käytettävissä, ei rahoiteta. HUS hoitaa vastuullisesti käyttöomaisuuttaan ja osa investointivaroista ohjataan rakennuskannan teknisiin perusparannuksiin, energiatehokkuuden lisäämiseen ja laitekannan uusimiseen. Rakennusten osalta tästä valmistelusta ja siihen liittyvästä toimitilojen laatutason määrittelystä vastaa HUS-Tilakeskus. Kuntayhtymän johtoryhmä, hankejohtaja ja investointijohtaja ohjaavat suurten strategisten investointien eri vaiheita ja he myös seuraavat niiden toteutusta. Kaikki investoinnit valmistellaan talousarvion investointiosaan ja investointiohjelmaan saman, tässä ohjeessa kuvatun prosessin mukaisesti. Suurten hankkeiden esitykset käsitellään yhtenäisin, avoimin perustein. Arviointi tehdään valtuuston hyväksymien johtamisen ja ohjaamisen periaatteiden mukaisesti koko HUS:n näkökulmasta, ei vain investointia esittäneen yksikön tavoitteiden ja tuloksen kannalta. Esityksiä HUS-tasolla priorisoitaessa kunkin hanke-esityksen tiedoista kootaan kokonaisarvio investoinnin 1. 2. 3. 4. strategianmukaisuudesta, taloudellisista vaikutuksista ja kannattavuudesta mahdollisista riskeistä soveltuvin osin hoidollisesta (kustannus) vaikuttavuudesta Strategianmukaisuuden arviointi Investointien strategianmukaisuutta tarkastellaan kaudella 2014 - 2017 ensisijaisesti seuraavien HUS-strategiaan perustuvien tavoitteiden perusteella. Strategiset tavoitteet, joita investointien odotetaan edistävän, saattavat tulevina vuosina painottua muullakin tavoin. - potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito: edistääkö hanke hoidon vaikuttavuutta, saatavuutta, potilaiden valintaoikeuden toteutumista ja mm. yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumista; - vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta: tukeeko hanke palveluiden kehittämisen ja korkean laadun, tuottavuuden kasvun ja hintakilpailukyvyn tavoitteita; - tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa; tukeeko hanke terveyden edistämisen, väestöryhmien terveyserojen ja palvelujen saatavuuserojen vähentämistä, yhteisiä palveluketjuja ja jäsenkunta- sekä erityisvastuualueen yhteistyötä, myös tukipalveluiden osalta. Arvioitaessa, miten esitetty investointi edistää näitä tavoitteita lähtökohtana ovat esittäjäyksikön omat tarveselvitykseen kirjatut perustelut, jotka yhdistetään yhtymähallinnossa tehtävään HUS-tason tarkasteluun. 7 8 (26) Tuottavuuden kasvu ja jäsenkuntien ulkopuolisen palvelujen myynnin lisääminen ovat HUS:n keskeisiä tavoitteita. Molemmat liittyvät kilpailukyvyn kehittämiseen ja näiden tavoitteiden edistämistä myös investointien avulla pidetään merkittävänä etuna priorisoitaessa hanke-esityksiä. Taloudellisten vaikutusten ja kannattavuuden arviointi Investointiesityksen toiminta- ja talousvaikutukset esitetään Invest for Excel -ohjelman HUS-versiota käyttäen. Ohjelman käytöstä on erillinen ohje. Investointien taloudellisia vaikutuksia tarkastellaan priorisointiprosessissa tuotanto/suoritemäärien ja keskihintojen muutoksena, välittöminä kuluina ja tuottoina ja niiden muutoksena suhteessa toimintayksikön kokonaiskustannuksiin. Lisäksi esitetään, mikä osa mahdollisesta kustannusten noususta katetaan muilta kuin jäsenkunnilta saatavilla tuotoilla. Toimintayksiköllä tarkoitetaan sitä toiminnallista/kustannuskokonaisuutta, jonka tuotteiden hintoihin investointi vaikuttaa. Investoinnin hankintamenon siirtyessä poistoina tai sisäisen vuokran muutoksena esimerkiksi koko klinikkaryhmän hoitopäivähintoihin, tässä tarkoitettu toimintayksikkö on klinikkaryhmän vuodeosastotoiminta. Jos kustannusja tuottomuutos siirtyy vain yhden osaston tuotehintoihin, toimintayksikkö, jonka kokonaiskustannukset ja tuotot ilmoitetaan Invest for Excel -sivulla, on kyseinen osasto. Kannattavuusarvioinnissa tarvittavat tiedot tuottaa ja niiden luotettavuudesta vastaa esityksen laativa sairaanhoitoalue, tulosyksikkö, taseyksikkö tai liikelaitos. Invest for Excel -ohjelman käyttö suositellaan keskitettäväksi sairaanhoitoalueiden ja tulos- ym. yksiköiden taloushallinnon ammattilaisille. Esityksen sisältö ja tavoitteet kuuluvat kuitenkin aina asianomaisen vastuullisen johtajan määriteltäviksi. Erityiskysymyksissä kuten investoinnin kustannusarvion, lääkintälaitteen huoltokustannusten tai sisäisen vuokran muutosten arvioinnissa esityksen laatija käyttää asiantuntijoina HUS-Tilakeskuksen paikallisia kiinteistöpäälliköitä ja Tietohallinnon ym. tahojen edustajia. Invest for Excel -ohjelmalla tarkastellaan investointiesityksen taloudellisia vaikutuksia ja kannattavuutta esittävän yksikön näkökulmasta. Tarvittaessa HUS-tason arvio tehdään erikseen yhtymähallinnossa. On huomattava, että hankkeiden valinta HUS:n investointiohjelmaan ei perustu pelkästään niiden kannattavuuden arviointiin. On silti tärkeää tunnistaa jokaisen hanketarpeen taloudelliset vaikutukset. Riskiarvio HUS investoi vain kohteisiin, joiden käyttötarve ja taloudellinen sekä tuotannollinen merkitys arvioidaan pysyväksi tai riittävän pitkäksi tavoitteena olevien hyötyjen saavuttamisen kannalta. Investointiesitysten laatijatahon arvio hankkeen riskitekijöistä tulee kirjoittaa tarveselvitykseen. Riskiarvion näkökulmat ovat seuraavat: - Strategiset, toimintalinjauksiin ja niiden pysyvyyteen tai muutoksiin liittyvät riskit - Operatiiviset, palvelutuotantoon, kysyntään ja talouteen liittyvät riskit - Henkilöstöriskit Riskitarkastelu tehdään investoinnin pitkäkestoisia hyötyjä ja haittoja arvioiden, jolloin pääsääntöisesti ei arvioida investointiprojektin toteutusvaihetta vaan lopputulosta. Kunkin investointiehdotuksen riskiarviossa lähtökohtana ovat esittäjäyksikön omat terveselvitykseen kirjatut perustelut, jotka yhdistetään yhtymähallinnossa tehtävään HUStason tarkasteluun. 8 9 (26) Hoidollisen vaikuttavuuden arviointi Potilashoitoon liittyvien uusien menetelmien, laitteiden tai muun teknologian arviointi perustuu mini-HTA -lomakkeella annettaviin tietoihin (ks. edellä sivu 7). 4 HANKKEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS HUS:n investoinneissa noudatetaan seuraavaa perustyönjakoa: 1. Investointisuunnitelma laaditaan käyttäjäyksiköiden eli sairaanhoitoalueiden, taseyksiköiden ja liikelaitosten esityksiin ja rakennusten teknisten perusparannusym. ehdotusten osalta HUS-Tilakeskuksen esityksiin perustuen kuntayhtymän toimitusjohtajan, johtajaylilääkärin ja talousjohtajan ohjauksessa. Suunnitelman valmisteluvastuu on investointijohtajalla. 2. Suuren hankkeen investointiesityksen laatii sairaanhoitoalue ja sen tulosyksikkö, taseyksikkö, HUS-Tilakeskus tai liikelaitos, jonka vastuulle hankkeista aiheutuvat kustannukset tulevat. Investointijohtaja ja hankejohtaja ohjaavat ja osallistuvat strategisesti merkittävien hankkeiden valmisteluun ja ohjaukseen niiden eri hankevaiheissa. 3. Investointiohjelmaan hyväksyttyjen hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa (hankinnassa) sovelletaan tilaaja-tuottajamallia seuraavasti: 3a. Rakennushankkeet ja niihin liittyvät kiinteät laitteet tilaa HUS-Tilakeskus ja tuottaa HUS-Kiinteistöt Oy. 3b. Tietojärjestelmähankkeet ja niihin liittyvät ohjelmistot ja laitteet tilaa ja osittain myös tuottaa Tietohallinnon taseyksikkö tietohallinnon johtoryhmän linjausten mukaisesti. Tietohallinto tuottaa myös rakennus- ja laitehankkeisiin liittyvät tietojärjestelmäosuudet hankintojen suunnitteluvaiheessa sovittavalla sisällöllä ja laajuudella. 3c. Lääkintä- ja vastaavat laitehankkeet tilaa ao. sairaanhoitoalue tai liikelaitos mm. Tietohallinnon lääkintätekniikan asiantuntijoita konsultoiden ja tuottaa HUS-Logistiikka -liikelaitos. Edellä tarkoitettu tuottajarooli sisältää muiden asiantuntijatehtävien lisäksi konsernin hankintayksikkönä toimimisen ja kokonaisvastuun hankintaan liittyvästä kaupallisesta prosessista. Tilaaja-tuottajamallin periaatteiden mukaisesti tilaaja johtaa suunnittelu- ja hankintaprosessia, vastaa investointiprojektin sisällön, laatutason ja kustannusten ohjauksesta, valvoo hankkeen toteutusvaiheita ja asetettuihin tavoitteisiin pääsemistä, valmistelee hankintapäätösesitykset ja vastaa projektin rahoituksesta ja budjettivarauksessa pysymisestä. Investointiprojekteissa tuottaja vastaa hankkeen käytännön organisoinnista, hankintaprosessista, osaltaan aikataulu- ja kustannusraamien pitävyydestä, riittävästä erityisosaamisesta ja laadunhallinnasta sekä raportoinnista. Suurten strategisten rakennushankkeiden toiminnallisesta ohjauksesta vastaa kuitenkin johtajaylilääkärin alaisuudessa HUS:n hankejohtaja toimien yhteistyössä investointijohtajan ja ao. kliinisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Strategisia hankkeita ovat esimerkiksi potilasvirtojen ohjaukseen vaikuttavat tai kustannuksiltaan merkittävät investointiprojektit, joiden valmistelua ja tavoitteiden määrittelyä hoidetaan hankejohtajan ja muiden yhtymäjohdon edustajien kautta. 9 10 (26) Investointiprojektien tilaajan ja tuottajan roolit, toimivalta ja vastuut voidaan määritellä myös erillisillä viranhaltijapäätöksillä ja/tai kirjallisilla sopimuksilla, rakennushankkeissa rakennuttamissopimuksella. Investointeihin liittyvät hallintosääntöön ja liikelaitosten johtosääntöihin perustuvat toimivaltakysymykset ovat yhteenvetona liitteessä 4. 5 RAKENNUSINVESTOINNIT HUS-Tilakeskus ohjeistaa erikseen rakennusprojektien suunnittelun ja toteutuksen; myös niitä hankkeita varten, joissa rahoitus tulee HUS:n ulkopuolelta ja/tai joissa rakennuttajana on mahdollisesti muu osapuoli kuin HUS-Kiinteistöt Oy. Pääsääntöisesti kaikissa HUS:n toimintayksiköiden käyttöön tulevissa tilahankkeissa noudatetaan HUS:n suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja. Tässä luvussa käsitellään toimintamallia siltä osin kuin projekteihin liittyy yhtymäjohdon ohjaus- ja seurantatavoitteita. 5.1 Rakennushankkeiden toteutus Rakennusprojektit perustuvat investointiesityksiin, tarveselvityksiin ja hyväksyttyyn hankeohjelmaan ja ne etenevät seuraavien vaiheiden kautta: 1. Hankeselvitys suurimmissa projekteissa, joissa vaaditaan investointiesitystä edeltäviä linjauksia esimerkiksi toiminnallisten järjestelyjen, hankkeen mitoituksen, kaavoituksen tai rahoituksen osalta. 2. Hankesuunnittelu 3. Toteutussuunnittelu 4. Rakentaminen (urakat) 5. Vastaanotto ja käyttöönotto Hankevaiheita 2-4 edeltää edellisen vaiheen ja sen perusteella tarkistetun kustannusarvion hyväksyntä ja seuraavan vaiheen töiden hankintapäätös. Investointiohjelman vahvistamisen jälkeen HUS-Tilakeskus laatii vuosittain kaikista suurista rakennushankkeista aikataulusuunnitelman, joka sisältää ainakin seuraavat aikataulutiedot tavoitepäivämäärinä: · suunnittelun aloitus · hankesuunnitelman hyväksyminen · rakentamisen aloitus · hankkeen vastaanotto · käyttöönotto Yhtymähallinto käyttää aikataulusuunnitelmaa, joka tulee päivittää määräajoin, seurannassa ja seuraavan budjettikierroksen valmistelussa sekä rahoituksen suunnittelussa. Hankkeen suunnitteluvaiheiden edellyttämät hankintapäätökset tehdään rakennuttamisen osuus ja arkkitehti-, sähkö- ym. suunnittelu yhteen laskien kokonaisuutena, jonka yhteismäärä määrittää, kenen toimivaltaan päätös hallintosäännön, sisäisten toimintaohjeiden ja delegointien perusteella kuuluu. Rakentamisvaiheen päättäjä määräytyy kuitenkin hankkeen kokonaiskustannusten mukaan. Myös silloin, kun investointi muodostuu useasta itsenäisestä vaihekokonaisuudesta, määräytyy ensimmäisen vaiheen rakentamispäätöksen tekijä investoinnin kokonaiskustannuksesta. Hankintojen jakaminen pienemmiksi päätöksiksi on kielletty. 10 11 (26) Rakennusinvestointien projektinjohto ja valvontatehtävät ostetaan pääsääntöisesti HUS-Kiinteistöt Oy:ltä, joka toimii myös hankintayksikkönä ja jonka tehtävät ja vastuut määritellään tarkemmin HUS-Tilakeskuksen ja yhtiön välisissä rakennuttamissopimuksissa. 5.2 Hankesuunnittelu, rakennussuunnittelu ja rakentamisen valmistelu Hankesuunnitelma laaditaan kaikista suurista rakennus- ja laitehankkeista ja tilaajan eli HUS-Tilakeskuksen linjausten mukaan myös pienemmistä hankkeista. Hankesuunnittelu perustuu investointiesitykseen ja tarveselvitykseen. Hankesuunnittelussa asetetaan hankkeelle täsmälliset tuotantokapasiteettia, laajuutta, kustannuksia ja ajoitusta koskevat tavoitteet. Arvio hankkeen kokonaiskustannuksista tarkistetaan ja esitetään eriteltynä hankesuunnitelmassa. Suunnitelmassa esitetään myös kustannusarvion laadintaperusteet ja ilmoitetaan, minkä ajankohdan hintatasoon se perustuu. Osana hankesuunnitelmaa päivitetään investointiesityksessä ja mahdollisessa hankeselvityksessä annetut toiminnan laajuutta, kustannuksia ja tuottoja koskevat tiedot täyttämällä uudelleen (päivittämällä) Invest for Excel – aineisto. Koska hankesuunnittelu aiheuttaa usein huomattavia kustannuksia, se voidaan käynnistää vasta, kun hanke on hyväksytty investointiohjelmaan. Tilaajana ja kiinteistön omistajan edustajana HUS-Tilakeskus käyttää toimivaltaa asioissa, jotka koskevat teknisiä suunnitteluratkaisuja, hankkeen rajausta ja kustannuksia. Strategisten hankkeiden ohjausvastuu ja siihen liittyvä toimivalta on kuitenkin hankejohtajalla. Suurimpien uudisrakennus- ja vastaavien investointien aikatauluja suunniteltaessa tulee ottaa huomioon keskitetyn hankeohjauksen ja erilaisten vaihtoehtoselvitysten vaatima aika. Hankesuunnittelun yhteydessä rakennuttaja valmistelee tilaajan käyttöön projektista kuukausitason rahoitussuunnitelman, joka päivitetään kuukausittain. HUS-Tilakeskus vastaa omistajan edustajana hankkeen kustannus- ja aikataulutavoitteissa pysymisestä. Hankesuunnitelman hyväksyy ensin investointia esittäneen tulosyksikön tai vastaavan johtaja. Sen jälkeen HUS-tilakeskuksen johtaja esittelee sen tulosalueen, esimerkiksi ao. sairaanhoitoalueen, tai liikelaitoksen johtajan hyväksyttäväksi. Jos hankkeella on oleellinen vaikutus useamman tulosalueen tai esim. liikelaitoksen sisäisiin vuokriin, esitetään hankesuunnitelma niiden jokaisen hyväksyttäväksi. Kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron rakennusprojektien hankesuunnitelmat hyväksyy kuntayhtymän hallitus. Hankesuunnitelma on seuraavia hankevaiheita ohjaava ja sitova. HUS-Tilakeskus ohjeistaa erikseen rakennussuunnitteluprosessin ja tilaajan sekä käyttäjien edustajien roolit siinä. Hankintayksikkönä toimiva HUS-Kiinteistöt Oy kilpailuttaa ulkopuolisen työn ja hankintojen osuudet ja antaa tilaajalle tarjousten mukaiset kustannukset ja yhtiön oman työn osuuden sisältävän kattohintaisen tarjouksen hankkeen toteutuksesta. Muu tehtäväja- 11 12 (26) ko, tavoiteaikataulujen sitovuus ja mm. rahaliikennejärjestely tilaajan ja HUS-Kiinteistöt Oy:n kesken määritellään tarkemmin rakennuttamissopimuksessa. 5.3 Tietoliikenneverkon rakentamishankkeet Suurissa rakennushankkeissa tiedonsiirtojärjestelmien kaapeloinnit sisältyvät hankkeeseen. Tiedonsiirtojärjestelmien aktiiviset toimilaitteet sekä niihin liittyvät sähkönsyötön turvajärjestelmät kuuluvat tietoverkon ylläpitäjälle. Kun tietoliikenneverkkoja ja niiden palveluja uusitaan, laajennetaan tai rakennetaan jo käytössä olevissa tiloissa, sisältyy niihin liittyvien aktiivilaitteiden ja ohjelmistojen rahoitus tietojärjestelmäinvestointiin. Hankkeiden tilaamisesta vastaa HUS-Tilakeskus ja toteutuksesta Tietohallinto. Kaapelointimuutokset tilataan aina HUS-Kiinteistöt Oy:n kautta. 5.4 Laitehankkeisiin liittyvät rakennustekniset työt Laitehankkeissa tulee jo investointiesitysvaiheessa ottaa huomioon laitteen sijoituspaikkaan liittyvät rakennus- ja LVISA-tekniset työt. Ne budjetoidaan laitehankintaan ja rakennushankkeiden toteuttamisesta vastaa HUS-Tilakeskus. 6 LAITEINVESTOINNIT Laiteinvestointien suunnittelu ja toteutus vastaavat pääpiirteissään suuren rakennusprojektin läpivientiä. Lääkintä- ja muiden laiteinvestointien prosessi jaetaan neljään vaiheeseen: 1. Tarveselvitys, joka sisältää tarvittaessa HTA -arvioinnin, ja investointiesitys 2. Suunnittelu- ja hankintaprosessi sisältäen spesifikaatioiden laadinnan, tarjouspyynnön, tarjousten avaamisen ja vertailun, esittelyn, hankintapäätöksen ja siitä ilmoittamisen, hankintasopimuksen ja ostoprosessin lainmukaisuuden varmistaminen. 3. Hankinnan toteutus; sopimuksen noudattaminen ja toimituksen valvonta, käyttöönotto ja käytönopastus, vastaanottotarkastus ja hyväksyminen. 4. Hankinnan ja hankintaprosessin seuranta; takuuaika ja sen velvoitteiden täyttyminen. hankinnan tavoitteiden (spesifikaatio) ja elinkaarikustannusten toteutuminen ja käytönaikainen seuranta. Laitehankkeiden ajoitus vuositasolla perustuu investointiohjelman perusteella laadittavaan aikataulusuunnitelmaan. Sairaanhoitoalueet, Hyksissä tulosyksiköt, sekä liikelaitokset vastaavat hyväksyttyyn talousarvioon perustuen hankintaohjelmien laatimisesta. HUS-Logistiikka -liikelaitos vastaa kilpailuttamisesta ja muusta hankintaprosessista ja toteutusseurannasta. Käyttäjäyksiköt valmistelevat tarjouspyyntöä varten laitteiden toiminnalliset spesifikaatiot. Niiden tehtäviin kuuluu myös varmistaa riittävän ajoissa, että laite voidaan kuljettaa ja sijoittaa suunniteltuun tilaan. HUS-Kuvantaminen lääkintätekniikka toimii lääkintälaitehankinnoissa asiantuntijana, joka laatii spesifikaatioihin tekniset vaatimukset ja vastaa tältä osin niiden lainmukaisuudesta. Vastaava rooli välinehuollon laitteistojen osalta on HUS-Desikolla. Tarjouspyynnössä spesifioidaan myös laitteen energiatehokkuusvaatimukset samoin kuin jätehuolto, ellei laite kuulu sähkö- ja elektroniikkaromun tuottajavastuun piiriin. 12 13 (26) Jos laite tai sitä ohjaava järjestelmä liitetään HUS:n tietoverkkoon tai sille tarvitaan HUS:n verkosta erillinen tietoverkko, tulee ennen hankintaa konsultoida Tietohallinnon edustajia ja varmistaa, että laite tai järjestelmä täyttää verkkoon liittämiselle asetetut vaatimukset. HUS-Logistiikka -liikelaitos hoitaa hankintayksikkönä keskitetysti lääkintälaite- ja kalustohankintojen valmistelun ja kaupallisen prosessin. Hankintamenettelystä ja siihen liittyvästä työnjaosta on annettu erillinen ohje. Hankinnan ja sopimuksen toteutumisesta ja toimituksen valvonnasta huolehtii laitetta käyttävä tulosyksikkö. Sen vastuulla on laitteen käyttöönotto käytönopastuksineen ja se, että laite käyttödokumentaation osalta vastaa tarjousta ja sopimusta. Tulosyksikkö vastaa laitteen toiminnallisesta vastaanottotarkastuksesta ja käyttöön hyväksymisestä. Tulosyksikkö tilaa HUS-Kuvantaminen lääkintätekniikalta lääkintälaitteen teknisen vastaanottotarkastuksen. Lääkintätekniikka huolehtii, että laite täyttää lääkintälaitteita koskevan lainsäädännön vaatimukset ja on teknisiltä vaatimuksiltaan määräysten mukainen. Laitteen teknillinen ja sähkötekninen vastaanottotarkastus on HUS-Kuvantaminen lääkintätekniikan vastuulla. Lääkintätekniikka vastaa myös sairaanhoitoalueiden laitteiden huolto- ja ylläpitojärjestelystä. Muut liikelaitokset vastaavat omien laitteidensa lain edellyttämistä huoltoja ylläpitotoimenpiteistä konsultoiden lääkintätekniikkaa. Hankinnan takuuaikainen seuranta ja sopimuksen velvoitteiden täyttyminen ovat käyttäjäyksikön vastuulla. HUS-Logistiikka avustaa kaupallisissa ja HUS-Kuvantaminen lääkintätekniikka teknillisissä asioissa. Lääkintätekniikka ylläpitää lain, laatujärjestelmien ja talousseurannan edellyttämää laiterekisteriä kuntayhtymän lääkintälaitteista. Rekisteriin kirjataan kaikki laitteen tekniset tapahtumat ja kustannukset. 7 TIETOTEKNIIKKAINVESTOINNIT Tietotekniikkainvestoinnit sisältävät fyysisiä laitteita, aineettomia käyttöoikeuksia ohjelmistoihin, asiantuntijatyötä ja hankintoihin liittyviä tukipalveluita. Tietotekniikkainvestoinnit ovat monivaikutteisia ja arkkitehtuurisidonnaisia. Hankittavan järjestelmän rakenne ja immateriaalioikeudet ovat usein sidoksissa aikaisemmin tehtyihin teknologia- ja toimittajavalintoihin. Tietojärjestelmien hyödyt ovat aineettomia ja epäsuoria. Yksittäiseen järjestelmähankintaan on usein vaikea kohdentaa infrastruktuuri-investoinnin osuutta, esim. verkkokapasiteetin lisätarvetta. Tietotekniikkainvestointi on ensisijaisesti toiminnan kehittämishanke. Se voi olla myös toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen tähtäävää tai lainsäädännön velvoittamaa kehittämistä. Hankkeen tuloksia, tavoitteita ja hyötyjä määriteltäessä on otettava huomioon, mihin ryhmään investointi kuuluu. 7.1 Tietohallinnon toimijoiden roolit ja vastuut hankkeissa Konsernitason ratkaisuihin liittyvät potilas-, henkilöstö-, taloushallinto-, yleishallintotietojärjestelmäinvestoinnit ovat HUS:ssa Tietohallinnon taseyksikön investointeja. Myös ne tietojärjestelmät, jotka ovat vain osalla tulosalueilla käytössä, omistaa Tietohallinnon 13 14 (26) taseyksikkö. Liikelaitosten osalta tietojärjestelmien omistajuudesta sovitaan erikseen; pääsääntöisesti Tietohallinnon taseyksikkö omistaa järjestelmät. Tietohallinnon johtoryhmä määrittelee kehittämisen painopisteet ja priorisoi investointikohteet osana investointisuunnitelman valmistelua yhdessä omistajaryhmien kanssa, konsernin strategiasta johdettujen tavoitteiden mukaisesti. Vuotuisen pienten tietojärjestelmähankkeiden ohjelman vahvistaa Tietohallinnon taseyksikön johtaja hallituksen antaman raamin puitteissa. Järjestelmän omistajien tehtävänä on arvioida kehittämisehdotukset, vastata kehittämisen koordinoinnista ja strategisten ratkaisujen valmistelusta ja seurata investointien toteutumista. Omistajat vastaavat järjestelmissä olevista tietoaineistoista sekä niiden luovuttamisesta, käyttämisestä ja siirtämisestä muihin järjestelmiin. Tietohallinnon taseyksikkö toimii palvelujen tuottajana, joka osaltaan ohjeistaa ja ohjaa hankintoja, vastaa yhteisten tietojärjestelmien kehittämisestä ja käyttöönotoista. Tietohallinnon asiantuntijat valmistelevat hankintoja ja käyttöönottoja, osallistuvat asiantuntijoina yhteisiin hankkeisiin, ylläpitävät tietohallinnon projektien hankesalkkua ja toimivat asiantuntijoina omistajaryhmissä. Tietohallinto vastaa myös perustietotekniikan (työasemat, palvelimet, muut laitteet, varusohjelmat, työasemaohjelmat, tietoliikenne, standardit) kehittämisestä. Tulosalueiden, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden omiin tietotekniikkahankintoihin tarvitaan Tietohallinnon lausunto pl. hallituksen vahvistaman investointiohjelman mukaiset hankkeet. Konsernin yhteisiä tietojärjestelmiä ja yhteistä perustietotekniikkaa kehitetään Tietohallinnon taseyksikön ja tietohallinnon johtoryhmän linjausten mukaisesti yhteistyössä käyttäjien ja omistajien kanssa. Kaikissa hankittavissa tietojärjestelmissä on otettava huomioon liittymät yhteisiin järjestelmiin. Yhteisiin tietojärjestelmiin liitettävien järjestelmien hankintaesitykset ja tarjouspyynnöt tulee lähettää hyväksymistä varten Tietohallintoon. Periaate koskee myös laitehankintoja, jotka tuottavat sähköisiä dokumentteja HUS:n yhteisiin sähköisiin potilaskertomusarkistoihin. Koska potilastietojen käsittelyyn, arkistointiin, hävittämiseen, tietosuojaan ja tietoturvaan liittyy lainsäädännöstä, asetuksista sekä valtiovallan taholta tulevia vaatimuksia, hankinnoissa noudatetaan yhteisiä ohjeita. · · · · · Kaikki potilastietojärjestelmät liitetään HUS:n yhteiseen potilasrekisteriin, jonka avulla huolehditaan siitä, että yhden henkilön hoidon järjestelyyn liittyvät tiedot ja hoidon dokumentit voidaan yhdistää yhdeksi potilaskertomusasiakirjaksi HUS:n yhteisiin potilastietojärjestelmiin sisältyy toimintoja, jotka hoidetaan yhteisellä tietojärjestelmällä mm. siksi, että tietojen siirto toiminnan seuranta- ja laskutusjärjestelmiin voidaan tehdä yhtenäisesti. Tällaisia toimintoja ovat mm. lähetteiden käsittely, jononhoito, ajanvaraus, käyntien ja hoitojaksojen kirjaaminen, potilaskertomusdokumenttien ja kuvien sähköinen arkistointi sekä hoitopalautteiden ja lähetteiden tuottaminen HUS:n ulkopuolisiin organisaatioihin. Samaa erikoisalaa tai samoja tutkimuksia tekevät yksiköt käyttävät samaa järjestelmää, koska liittymien määrä ja kustannukset on pidettävä kohtuullisella tasolla, henkilöstön osaaminen on varmistettava sekä kehitettävä yhtenäisiä toimintamalleja ja potilastietojen laatua. Hankittava järjestelmä käyttää yhteisiä koodistoja (organisaatioyksiköt, diagnoosit, toimenpiteet, röntgentutkimukset, laboratoriotutkimukset ym.) Käyttäjän tunnistaminen, käyttäjätietojen hallinta, järjestelmän pääsyn valvonta ja sähköinen allekirjoitus hoidetaan jatkossa yhtenäisellä tavalla. 14 15 (26) Mikäli laitehankinnat sisältävät tietojärjestelmiä, jotka tuottavat potilaskertomustietoa, hankinnoissa ja niiden valmistelussa on noudatettava Tietohallinnon antamia ohjeita. 7.2 Tietotekniikkainvestointien valmisteluprosessi Valmisteluprosessi käynnistyy prosessin tai asian omistajan tarpeesta kehittää toimintaansa. Suurten, kustannusarvioltaan vähintään 0,5 milj. euron tietojärjestelmien esitykset laaditaan samalla menettelyllä kuin muutkin HUS:n investointiesitykset. Jokaisesta suuresta esityksestä laaditaan myös tarveselvitys. Tarveselvitys on välttämätön, jos investoinnilla on vaikutuksia usean henkilön tehtäviin tai yli osasto/toimipisterajojen meneviin toimintaprosesseihin. Suurissa hankinnoissa tarveselvitys tehdään erillisenä projektina. Selvitykseen tulee varata riittävät resurssit ja se tehdään asian tai prosessin omistajan kustannuksella. Varsinainen investointiesitys tehdään tarveselvityksen perusteella. 7.3 Kustannukset Tietohallinnon taseyksikkö toimii tietojärjestelmäprojektien tuottajana ja hankintayksikkönä. Mikäli hanke koskettaa useita tulosalueita, hankkeessa otetaan huomioon kustannukset ja resurssivaraukset koko HUS:ssa. Hankkeen valmistelun yhteydessä on aina varmistettava etukäteen tarvittavien käyttö, tuki- ja ylläpitopalveluiden saatavuus ja sovittava niistä Tietohallinnon kanssa riippumatta siitä, tuotetaanko palvelut omana työnä vai ostopalveluina. Käyttö-, tuki- ja ylläpitopalvelut on huomioitava toimintakuluissa. Tietojärjestelmien käyttöönoton välittömästi edellyttämät tietoliikenneverkon ym. rakennustyöt ja atk-laitehankinnat otetaan kyseisen tietojärjestelmähankkeen kustannusarvioon. Investointikustannuksiksi lasketaan myös projektia varten perustettujen määräaikaisten vakanssien palkka- ja sivukulut. Hankkeisiin liittyvät jatkuvat kustannukset kuten käyttöpalvelun osto palvelinlaitteistolle, käyttävän henkilöstön koulutus ja vuotuiset tuotetuki- ja ylläpitomaksut eivät ole investointikustannuksia (ks. myös liite 1, kohta ”Hankintameno”). 8 INVESTOINTIEN SEURANTA- JA ARVIOINTIMENETTELYT Investointiohjelmaan hyväksyttyjen hankkeiden suunnittelu ja toteutus on pääpiirteissään kuvattu edellä tässä ohjeessa. Vastuu siitä, että projektit viedään läpi hyväksytyn kustannus- ja aikatauluraamin sekä muiden asetettujen tavoitteiden mukaisesti, on tämän ohjeen luvussa 4 todetuilla tilaaja- ja tuottajatahoilla. Kuntayhtymän johtoryhmä, hankejohtaja ja investointijohtaja seuraavat erikseen suurten, strategisesti merkittävien projektien läpivientiä sen osalta, toteuttaako hanke sille investointiprosessia käynnistettäessä asetetut palvelutuotantoon, tutkimus- ja hoitoprosessien kehittämiseen, tuottavuuden lisäämiseen, taloudelliseen kannattavuuteen ja esimerkiksi henkilöstötarpeeseen liittyvät muutostavoitteet. Suurten strategisten hankkeiden osalta seurataan ja raportoidaan erikseen asetettujen toiminnallisten, taloudellisten ja tuottavuustavoitteiden toteutumista investoinnin valmistumisen ja käyttöönoton jälkeisestä ensimmäisestä täydestä toimintavuodesta lähtien. Seuranta perustuu toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin ja riskiarvioihin, jotka on esitetty hankkeen perusteluina investointiesityksessä ja joita on tarkennettu osana hankesuunnitelmaa. Seuranta toteutetaan erillisraportteina kuntayhtymän johdolle. 15 16 (26) 9 OHJEEN VOIMAANTULO Ohje tulee voimaan 1.5.2013 ja sillä kumotaan 1.4.2009 voimaan tullut pysyväisohje 4/2009 HUS:n investoinneista. Uutta ohjetta sovelletaan myös sen voimaan tullessa kesken oleviin investointihankkeisiin. 10 LISÄTIETOJA Lisätietoja antaa investointijohtaja Anne Priha p. 09 471 71203 Aki Lindén Toimitusjohtaja Mari Frostell talousjohtaja LIITTEET Liite 1, Investointeihin liittyviä käsitteitä Liite 2, Tarveselvityksen sisältö Liite 3, Mini-HTA-ohjeistus/ERVA-sopimus 2012 Liite 4, Investointeihin liittyvät toimivaltakysymykset 16 Pysyväisohje 5/2013, LIITE 1 KÄSITTEITÄ Koko HUS:ssa käytetään investointien suunnittelussa ja toteutuksessa seuraavia yhtenäisiä käsitteitä: Investointi (reaali-investointi) Rakennushanke, laite- tai tietojärjestelmähankinta tai muu poistosuunnitelmassa tarkoitettu aineeton tai aineellinen hyödyke tai muu pitkävaikutteinen meno. HUS:n perustehtävän toteuttamiseksi tarvitaan tuotannontekijöitä. Kun rahaa käytetään ja sijoitetaan sellaisten tuotannontekijöiden hankintaan, joiden tarkoituksena on osallistua suoritteiden tuottamiseen pidemmän aikaa kuin yhden vuoden, kyse on investoinneista. Investoinnit ovat menoja, jotka ovat euromäärältään suuria ja joissa tulon/suoritteiden syntymisajat ovat pitkiä. HUS:ssa vähintään 10.000 euroa maksavat tuotannontekijät, joiden pitoaika on vähintään 3 vuotta, luokitellaan investointikohteiksi. Hankintameno Hankintamenoon kuuluvat investoinnin aiheuttamat muuttuvat kulut. Esimerkiksi investoinnin edellyttämät suunnittelukustannukset, tuotantoprosessin toimintakuntoon saattamisesta aiheutuneet kustannukset kuten laitteen asennuskulut, laitteen vaatimista huonetilamuutoksista aiheutuneet kustannukset, laitteisiin liittyvät välittömät oheislaitteet tai toimenpidetilan kiinteä laitevarustus. Henkilöstömenoista investointikuluna voidaan käsitellä hankkeen budjettiin sisältyvät, projektikohtaisesti ja ko. hanketta varten määräajaksi palkattujen henkilöiden henkilöstökulut, ei kuitenkaan niiden henkilöiden osalta, joiden varsinaiseen työtehtävään kuuluu esimerkiksi tilasuunnittelu tai IT-projekteihin osallistuminen (ks. myös HUS:n poistosuunnitelma). Koulutuskuluista voidaan investoinnin hankintamenona käsitellä projektiin liittyvä tietojärjestelmän pääkäyttäjien ja esimerkiksi lääkintälaitteen hankintahintaan sisältyvä käyttäjien koulutus, mutta ei laajemmin järjestelmän tai laitteen varsinaisten käyttäjien koulutusta. Poistosuunnitelman mukaisesti kehittämismenojen aktivoimisessa edellytetään erityistä varovaisuutta ja perustamis- ja tutkimusmenot kirjataan aina tilikauden kuluiksi. Vastaavasti muutkin usein investointia sivuavat ja sen valmisteluprosessiin liittyvät normaalit vuotuiset kuluerät (opintomatkat, kehittämisseminaarit, hankkeen valmisteluun liittyvät materiaalihankinnat) ja mm. toimipisteestä toiseen siirtymisen muuttokustannukset käsitellään toimintakuluina. Investoinnin pitoaika vrt. poistoaika Investoinnin pitoajalla tarkoitetaan investointikohteen taloudellista käyttöikää (ei siis investointikohteen ennustettua fyysistä ikää). Pysyväisohje 5/2013, LIITE 1 Poistot Käytössä oleva käyttöomaisuus kuten koneet, laitteet, kalusto, rakennukset, maa-alueet jne., joka osallistuu tulojen hankintaan pitkiäkin ajanjaksoja. Poistomenetelmän avulla hankintameno jaetaan kuluksi usealle eri tilikaudelle. Poistoajat määritellään valtuuston hyväksymässä poistosuunnitelmassa Vuotuiset tuotot (kassatulot) Tarkoitetaan yhdessä vuodessa syntyviä juoksevia tuottoja, jotka HUS saa investoinnin seurauksena. Vuotuiset kustannukset (kassamenot) Kustannukset, jotka syntyvät investointipäätöksen toimeenpanon seurauksena vuotta kohden. Vuotuiset nettotuotot Vuotuisilla nettotuotoilla tarkoitetaan investoinnista aiheutuvien tuottojen ja kustannusten erotusta vuotta kohden. Investoinnin jäännösarvo Investointikohteen mahdollinen myyntiarvo käyttöajan päättyessä. Laskentakorkokanta Korkokanta, jota käytetään kannattavuuslaskennassa. Tilaaja/Tilaajan edustaja Vastaa investointien toimeenpanosta ja edustaa hankkeessa kuntayhtymää. Tilaajan edustaja toimii toimeksiantajana, käynnistää hankkeen, käyttää ratkaisevaa päätösvaltaa ja vastaa hankkeesta vahvistetun budjetin puitteissa. Hankintayksikkö Hankkeen toteutukseen osallistuva yksikkö, joka toteuttaa julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti hankinnan. Hankintayksikkö myös valmistelee ja tekee hankintapäätöksiä ja hankintasopimuksia. Investointisuunnitelma Vuotuiset investointikustannukset sisältävä suunnitelma hankkeista ja hankinnoista, § § Vahvistetaan vuosittain sen jälkeen, kun valtuusto on osana talous- ja toimintasuunnitelmaa hyväksynyt talousarvion investointiosan Koostuu hankeohjelmista (hankintaohjelmista), jotka ovat investointien euromääräisten kustannusarvioiden mukaan jaoteltuja, hankkeiden sisältöä kuvaavat nimet sisältäviä suunnitelmia siitä, miten yksittäiset hankkeet/ hankinnat ajoitetaan ja mikä niiden hankekohtainen vuositason kustannusarvio on. Esimerkiksi sairaanhoitoalueen suunnitelma pienistä laitehankinnoista on hankintaohjelma. Tarveselvitys Investointiesitykseen liitettävä tulosyksikössä laadittu kirjallinen selvitys, jolla perustellaan hankinnan tarve ja kuvataan esitettävä laite, tilat, tietojärjestelmä tai korjaustarve sekä hankkeelle asetettavat vaatimukset ja kustannusarvio. Hankesuunnitelma Suunnitelma, jolla asetetaan hankkeelle sen toteutusvaihetta sitovat toiminnalliset, sijoitus-, laajuus- kustannus- ja mm. aikataulutavoitteet. Pysyväisohje 5/2013, LIITE 1 Hankesuunnitelma on hankkeen tärkein asiakirja. Hyväksytty hankesuunnitelma määrittää rakennushankkeen laajuuden tilaohjelmaan perustuen ja asettaa sille enimmäishinnan. Yleissuunnitelma Laaja, esimerkiksi koko rakennusta, sairaala-aluetta tai tietojärjestelmäkokonaisuutta koskeva pitkän aikavälin suunnitelma siitä, miten toiminta, tilankäyttö ja peruskorjaus- tai muut investoinnit toteutetaan. Suunnitelma on jaettu hanke-ehdotuksiin, jotka on alustavasti aikataulutettu. Lääkintälaite Potilaan tutkimus- tai hoitolaite tai potilaasta otettujen näytteiden tutkimuslaite. Kiinteä sairaalalaite Kiinteästi rakenteisiin asennettava lääkintälaite tai muu koje tai laite, jonka toimitukseen liittyy yleensä LVI-, sähkö- ja rakennustöitä. Tietojärjestelmä Valmisohjelmisto tai ohjelmiston kehittämishanke sekä siihen liittyvät suunnittelu-, ohjelmointi- ja käyttöönottotyöt sekä tietojärjestelmään mahdollisesti liittyvät tietotekniset laitteet. Tietotekninen laite Tietoliikenteeseen, tietojenkäsittelyyn tai tietojen tallennukseen käytettävä laite yhden tai useamman tietojärjestelmän käyttöön sekä tietoteknisten peruspalvelujen tuottamisen. Bruttoala (brm2) Bruttoala kuvaa koko rakennuksen tai sen osan laajuutta neliömetreinä. Bruttoala lasketaan rakennuksen kaikkien kerrostasojen kerrostasoalojen summana ulkoseinät mukaan luettuna. Kerrostasoalat lasketaan bruttoalaan kokonaisina riippumatta tilojen käyttötarkoituksesta tai siitä, ovatko huoneet kylmiä vai lämpimiä. Hyötyala (hym2) Hyötyala kuvaa tilaohjelmaan kuuluvien tilojen laajuutta neliömetreinä. Hyötyalaan eivät kuulu rakennuksen sisäistä liikennettä palvelevat tilat kuten käytävät, portaat, porrashuoneet, tuulikaapit ja aulat eikä teknisiä järjestelmiä palvelevat tilat kuten ilmanvaihtokonehuoneet, sähkö- tai teletilat. Huoneistoala (htm2) Huoneistoalaa rajaavat toisaalta huoneistoa ympäröivien seinien, toisaalta huoneiston sisällä olevien kantavien ja muiden koko rakennukselle välttämättömien rakennusosien huoneistonpuoleiset pinnat. Pysyväisohje 5/2013, LIITE 2 TARVESELVITYKSEN SISÄLTÖ 1. Hankkeen nimi, tietojärjestelmähankkeissa myös omistajatiedot § 2. 3. § nimen tulee viitata toimintaan, sijaintiin rakennuksessa tai teknisessä järjestelmässä. nimen alkuosana käytetään rakennuksen lyhennettä Invest for Excel ohjeen mukaisesti § § § § § toiminnalliset, tekniset ja taloudelliset tavoitteet ja perustelut vaihtoehtoiset toteuttamistavat strategianmukaisuus arvioituna Investointiohjeen mukaisesti tuottavuustavoitteet aikatauluehdotus Hankkeen perustelut Tilantarve, korjaustarve, laitehankintatarve tai tietojärjestelmän tarve § § § § § § § kehittämiskohde tai prosessi, jota varten hankintaa esitetään sekä käyttöympäristön kuvaus tietojärjestelmähankkeissa kehitettävän prosessin kuvaus sekä kuvaus käytössä olevasta perustietotekniikasta ja sovelluksista ja liittymistä muihin järjestelmiin tila- tai laitetarpeen laskennalliset perusteet; esim. laskelmassa esitetään lähtötilanteen ja tavoitetilanteen mitoitusperusteet esim. leikkaussaliaikojen ja hoitopäivien määrän avulla; tutkimuslaitteista esitetään selvitys niiden tuotantomääristä ja -kapasiteetista alustava tekniset laitetiedot, tietojärjestelmän toiminnallisuus tai tiedot huonetiloista käyttötarkoituksineen; alustava tilatarve toiminnallisine selvityksineen ja pinta-aloineen alustavat tiedot tiloille asetettavista vaatimuksista ja korjaustarpeista tietojärjestelmähankkeissa kehittämisvaihtoehdot ja ongelmanratkaisut vertailuineen selvitys siitä, miten ja missä toiminta järjestetään hankkeen toteutusvaiheen aikana 4. Rakennus- ja/tai sijaintipaikka 5. § kartta/pohjapiirros, johon tilat on rajattu § asemakaavatilanne § sijoitus huonetasolla ilmoitetaan myös laitehankkeissa Hankkeen kustannusarvio 6. Henkilöstö- ja toimintakulu- sekä tuottovaikutukset § yhteenveto investointiesityksen Invest for Excel -aineiston tiedoista: henkilöstötarpeen muutos, muut toimintakulu- ja -tuottovaikutukset, jäsenkunta- ja muiden maksajien osuuksien erittely § laitehankkeesta myös arvio sen elinkaarikustannuksista 7. Riskiarvio Investointiohjeen mukaisesti Pysyväisohje 5/2013, LIITE 3 HUS:n valtuuston 13.12.2012 hyväksymä Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella (ote) 16 MENETELMIEN ARVIOINTI 16.1 Uusien menetelmien käyttöönotto Hyksin ervassa Kaikkien kustannusvaikutuksiltaan merkittävien uusien, rutiinikäyttöön ehdotettavien terveydenhuollon menetelmien, hoito- tai diagnostiikkamuotojen ja laitteiden käyttöönotto pitää perustella ns. mini-HTA-lomakkeella. Toiminnasta vastaava ylilääkäri taikka sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri päättää tarvitaanko ervan arviointiryhmän kannanotto ennen menetelmän käyttöönottoa. Arviointiryhmälle ohjatut ehdotukset käsitellään prosessikaaviossa kuvatun mukaisesti. Kalliiden lääkkeiden osalta kannanoton lääkkeen käyttöönotosta voi ervan arviointiryhmän sijasta antaa myös Hyksin lääkeneuvottelukunta. Mini-HTA-lomakkeilla tai niiden pohjalta aloitetun arvioinnin kautta saadut tiedot sekä sairaanhoitopiirien niiden perusteella tekemät päätökset kootaan yhteen julkiseen tietokantaan. 16.2 Arviointiryhmän suositukset Arviointiryhmä voi joko: a) b) puoltaa menetelmän käyttöönottoa, ehdottaa käyttöönoton määräaikaisuutta tai olla suosittelematta menetelmän käyttöönottoa silloin kun se katsoo mini-HTA-lomakkeella esitetyn tai omien selvitystensä perusteella hankkimansa, vaikuttavuutta, turvallisuutta ja kustannuksia koskevan tiedon riittäväksi, tai ohjata menetelmäehdotuksen edelleen valtakunnalliseen käsittelyyn Halo-asiantuntijaryhmässä tai muussa valtakunnallisessa ryhmässä. 16.3 Käytöstä poistettavaksi ehdotettujen menetelmien arviointi Sopijapuolten palveluksessa oleva terveydenhuollon ammattihenkilö voi esittää arviointiryhmän käsittelyyn mini-HTA-lomakkeella sellaisen terveydenhuollon menetelmän, jonka vaikuttavuudesta tai kustannusvaikuttavuudesta on ristiriitaista tietoa, mutta joka edelleen on käytössä. Arviointiryhmä voi joko: a) b) katsoa mini-HTA-lomakkeella esitetyn, tai omien selvitystensä perusteella hankkimansa, vaikuttavuutta, turvallisuutta ja kustannuksia koskevan tiedon perusteella, että menetelmä on edelleen ajantasainen, tai esittää mini-HTA-lomakkeella esitetyn, tai omien selvitystensä perusteella hankkimansa, vaikuttavuutta, turvallisuutta ja kustannuksia koskevan tiedon perusteella näkemyksen, että menetelmää ei enää ole syytä käyttää ja antaa sitä koskevan suosituksen, tai Pysyväisohje 5/2013, LIITE 3 c) ohjata menetelmäehdotuksen edelleen valtakunnalliseen käsittelyyn. 16.4 Arviointiryhmän resurssit Sopijapuolet sitoutuvat perustamaan ervan arviointiryhmän ja kutsumaan siihen viisi kliinistä ja/ tai arviointiasiantuntemusta omaavaa henkilöä HUS:sta ja neljä sairaanhoitopiireistä ja huolehtimaan siitä, että arviointiryhmän käytettävissä on: § § HUS:ssa yksi kokopäivätoiminen arviointitoimintaa koordinoiva, tietohakuja tekevä ja tietoja analysoiva asiantuntija. Careassa ja Eksotessa molemmissa puolipäivätoiminen arviointitoimintaan osallistuva asiantuntija. Lisäksi arviointiryhmän käyttöön järjestetään terveystaloustieteilijän, informaatikon sekä kliinisten asiantuntijoiden asiantuntijatyötä sekä tarvittavat sihteeripalvelut. Pysyväisohje 5/2013, LIITE 3 Mini-HTA Lomakkeen täyttäjän tiedot Nimi: ___________________________________ Asema/titteli: ___________________________ Organisaatio: ___________________________________________________________________ Sähköposti: ____________________________ Puhelin: __________________ Pvm: ________ Kysymykset 1–3 / JOHDANTO 1. Kuka tai mikä taho ehdottaa aihetta? (sairaala, osasto, henkilö) 2. Mikä on ehdotetun terveydenhuollon menetelmän nimi? 3. Mitä muita tahoja ehdotus koskee? Kohdat 4–12 / MENETELMÄ 4. Mitkä ovat menetelmän käyttöindikaatiot? 5. Miten uusi/ehdotettu menetelmä eroaa nykykäytännöstä? 6. Onko tutkimusnäyttö koottu kirjallisuudesta ja arvioitu? (sairaalassa tai muualla) 7. Kirjoita tähän oleellisimmat viitteet ja arvioi tutkimusnäytön aste. 8. Miten menetelmä vaikuttaa potilaiden diagnosointiin, hoitoon, hoivaan, kuntoutukseen ja ehkäisyyn? 9. Onko menetelmällä riskejä, sivuvaikutuksia tai muita epätoivottuja vaikutuksia? 10. Onko muualla Suomessa tai muissa maissa meneillään selvityksiä tai tutkimuksia menetelmän vaikutuksista? 11. Suositteleeko Käypä hoito, erikoislääkäriyhdistys tai jokin muu taho menetelmän käyttöä? Jos kyllä, mainitse mikä taho suosittelee. 12. Onko osasto aiemmin, muussa yhteydessä, ehdottanut tämän menetelmän käyttöön ottoa? Pysyväisohje 5/2013, LIITE 3 Kohdat 13–14 / POTILAS 13. Liittyykö menetelmään erityisiä eettisiä tai psykologisia pohdintoja? 14. Onko odotettavissa, että menetelmä vaikuttaa potilaan elämänlaatuun, sosiaalisiin olosuhteisiin tai toimeentuloon? Kohdat 15–20 / ORGANISAATIO 15. Millaisia vaikutuksia menetelmällä on henkilöstön tiedottamiseen, koulutukseen ja työoloihin? 16. Sopiiko menetelmä nykyisiin fyysisiin raameihin? 17. Miten menetelmän käyttöönotto vaikuttaa muiden osastojen toimintaan tai palveluihin? 18. Miten menetelmän käyttöönotto vaikuttaa yhteistyöhön muiden sairaaloiden, alueiden tai perusterveydenhuollon kanssa? Vaikutukset hoitoketjuun? 19. Milloin menetelmä voidaan ottaa käyttöön? 20. Onko menetelmä jo käytössä muualla tässä sairaalassa, Suomessa tai muussa maassa? Kohdat 21–26 / TALOUS 21. Aiheutuuko menetelmän käyttöönotosta perustamiskustannuksia? Laitteita, remonttia, koulutusta tai muuta vastaavaa? 22. Mitä toiminnallisia seuraamuksia aiheutuu lähivuosina? 23. Mitkä ovat sairaalan minimi- ja maksimikustannukset per potilas vuodessa? 24. Mitkä ovat kokonaiskustannukset (minimi- ja maksimiarvio) sairaalalle lähivuosina? 25. Mitä kustannuksia (minimi- ja maksimiarvio) aiheutuu muille sairaaloille ja tahoille? 26. Mitä epävarmuustekijöitä talouslukuihin sisältyy? MUUT KOMMENTIT Pysyväisohje 5/2013, LIITE 3 PROSESSIKAAVIO Kaikkien rutiinikäyttöön ehdotettavien uusien menetelmien, toimintatapojen ja laitteiden käyttöönottoehdotus aina mini-HTA-lomakkeella Koe- tai erilliskäyttöön ehdotettavan menetelmän käyttöönottoehdotus Koe- ja erilliskäyttölomakkeella Ehdotuksen käsittely ERVAalueen sisäisessä arviointiryhmässä (AR) AR puoltaa menetelmän käyttöönottoa Toiminnasta vastaavan ylilääkärin päätös AR haluaa lisätietoja Ervojen yhteinen ohjausryhmä (ERVAalueiden arviointiylilääkärit ja tarvittaessa Fimean ja/tai THL:n edustaja) Aihe delegoidaan yhden ERVA-alueen sisäiseen arviointiin (kirjallisuuskatsaus 1-3 kk aikana) AR käsittelee arvioinnin tuloksen ja tekee alueellisen suosituksen Arviointi ohjataan HALOohjelmaan Valtakunnallisen HALOohjelman prosessi Haloneuvottelukunta ei valitse katsausaiheeksi Tietopankkiin AR ei puolla menetelmän käyttöönottoa Kaikki päätökset ja vireillä olevien katsauksien aiheet talletetaan Sairaanhoitopiirien yhteiseen Toiminnasta vastaava ylilääkäri hyväksyy esityksen, tai ohjaa sen edelleen arviointitiryhmään Pysyväisohje 5/2013, LIITE 4 TOIMIVALTA INVESTOINTEJA KOSKEVA TOIMIVALTA 2013 Valtuusto Valtuusto päättää § Hallitus talousarvion käsittelyn yhteydessä tulosalueiden investointien yhteismäärän ja erikseen molempien kahden taseyksikön investointien määrän § hankekohtaisesti, mitä vähintään 10 milj. euron hankkeita investointisuunnitelma sisältää Hallitus päättää § Sairaanhoitoalueen lautakunta Liikelaitoksen johtokunta Konsernin toimitusjohtaja Sairaanhoitoalueen ja taseyksikön johtaja HUS-Tilakeskuksen johtaja Liikelaitoksen toimitusjohtaja hankekohtaisesti, mitä kustannusarvioltaan 0,5–10 milj. euron hankkeita investointiohjelma sisältää; myös liikelaitosten osalta § kiinteän omaisuuden ja osakkeiden ostamisesta § investointien toteutusvaiheessa muista kuin liikelaitosten johtokuntien ja sairaanhoitoalueiden lautakuntien alaisista hankinnoista, joiden hankintahinta on 0,5–4,0 milj. euroa ja kaikista HUS:n hankinnoista, joiden hankintahinta on yli 4,0 milj. euroa Lautakunta päättää § investointien toteutusvaiheessa sairaanhoitoalueen (laite-) hankinnoista, joiden hankintahinta on 0,5–4,0 milj. euroa § lautakunnalla on oikeus edelleen siirtää toimivaltaansa Johtokunta päättää § liikelaitoksen investointiohjelmasta ja hankekohtaisesti, mitä kustannusarvioltaan alle 0,5 milj. euron hankkeita liikelaitoksen investointiohjelma sisältää § investointien toteutusvaiheessa liikelaitoksen hankinnoista, joiden hankintahinta on 0,5–4,0 milj. euroa § johtokunnalla on oikeus edelleen siirtää toimivaltaansa liikelaitoksen toimitusjohtajalle Päättää § investointien toteutusvaiheessa yhtymähallinnon hankinnoista, joiden hankintahinta on alle 0,5 milj. euroa Päättää § hankekohtaisesti, mitä kustannusarvioltaan alle 0,5 milj. euron laitehankkeita sairaanhoitoalueen tai taseyksikön investointiohjelmaan sisältyy § investointien toteutusvaiheessa sairaanhoitoalueen tai taseyksikön (laite)hankinnoista, joiden hankintahinta on alle 0,5 milj. euroa; Tietohallinnon taseyksikön johtaja myös alle 2 milj. euron tietotekniikkahankinnoista Päättää § hankekohtaisesti, mitä kustannusarvioltaan alle 500 000 euron hankkeita pienten rakennushankkeiden investointiohjelmaan sisältyy § investointien toteutusvaiheessa tulosalueensa hankinnoista, joiden hankintahinta on alle 1,0 milj. euroa Päättää § investointien toteutusvaiheessa liikelaitoksen hankinnoista, joiden hankintahinta on alle 0,5 milj. euroa. Em. viranhaltijoilla on oikeus edelleen siirtää päätösvaltaansa hankinta-asioissa.
