docpdf-tiedostona (4,6 Mt) - Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
download 
Report Transcription
pdf-tiedostona (4,6 Mt) - Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 5/2015 www.turunseurakunnat.fi Ihmiskauppa pyörittää seksibisneksen karusellia. Sivut 9–11 Tarvitseeko kirkko poppipappeja vai perinteitä? Sivut 6–7 Kristiina Karstenin taiteessa kaipaus ja katoavaisuus kulkevat käsikkäin. Takasivu Hopp för Haiti. Sidan 8 2 3 KIRKKO JA ME ■ No 5 ■ 21.5.2015 Pieni on suurin – päiväkerhotyö levisi Turusta koko Suomeen 21.5.–11.6.2015 M nehtyi nälän ja sen seurauksena levinneisiin tauteihin yli neljännes suomalaisista. Noiden vuosien jälkeen maailma näytti hyvin erilaiselta. Moni tila jäi tyhjilleen ennen kuin sää muuttui, ruokaa saatiin ja nälänhätä vihdoin loppui. Kuin sinettinä nälkävuosien päättymisen kunniaksi Suvivirsi hyväksyttiin suomalaiseen virsikirjaan vuonna 1701. Voi vaan kuvitella, millä riemulla väki veisasi armaasta ajasta ja auringon lämmön suomasta siunauksesta. Maailma on muuttunut vuosisatojen ja vuosikymmenten kuluessa. Kaikki Suomenniemeä asuttavat eivät enää ole Saarijärven Paavon henkisiä jälkeläisiä, jotka pettuleipään ja Jumalaan tukeutuen yrittävät sinnitellä huonojen aikojen yli. Suvivirsi ei kuitenkaan kuulu samaan nostalgiakategoriaan lauantain toivottujen kanssa. Jokainen sukupolvi nivoo siihen omat muistonsa. Henkilökohtaisten muistojen lisäksi se on osa yhteistä muistiamme. Yhtenäiskulttuuri on kapeutunut, samoin sukupolvien yh- ALUKSI teiset kokemukset. Pikkukakkosen lisäksi nuoremmat sukupolvet tarvitsevat muitakin yhteisiä muistijälkiä. Yksi sellainen on Suvivirsi, jonka myötä koulun ovet avautuvat kesään. Vuosi sitten Suvivirsi nousi ykkösuutiseksi, kun apulaisoikeusasiamies Mikko Puumalainen kyseenalaisti sen laulamisen kouluissa. Puumalaisen mukaan koulujen us- Jokainen sukupolvi nivoo siihen omat muistonsa. konnolliset tilaisuudet ovat ongelmallisia uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden kannalta. Tähän samaan vyyhteen Puumalainen niputti myös kevätjuhlissa laulettavan Suvivirren. Eduskunnan perustuslakivaliokunta puolestaan päätyi siihen tulokseen, ettei yksi Suvivirsi tee juhlasta uskonnollista tilaisuutta ja että koulujen juhlasaleissa saa vast’edeskin raikua niin Enkeli taivaan kuin Suvivirsi. Perustuslain mukaan Suomessa on lupa harjoittaa uskontoa ja lupa pidättäytyä siitä. Tämä koskee kristinuskon lisäksi myös muita uskontoja. Maailman muuttuessa olemme uuden tilanteen edessä, sillä uskonnot eivät ole muuttumassa tarpeettomiksi, päinvastoin. Nyt on tarpeen käydä eri uskontojen välistä dialogia, karsia ennakkoluuloja ja avata uudenlaisia yhteyksiä. Suvivirsi elää uuden alkua, mistä kertovat muun muassa facebookin Suvivirsi-sivun 13.000 tykkääjää ja ympäri Suomea järjestettävät Suvivirsi-tapahtumat. Kirkon Ulkomaanapu haluaa Suvivirsi-tapahtumien avulla kerätä varoja kehitysmaiden lapsien ja nuorten koulutuksen hyväksi. Mikäpä virsi sopisikaan paremmin tuohon tarkoitukseen! Turussa veisataan Suvivirttä Tuomiokirkon edessä järjestettävässä seurakuntien yhteisessä jumalanpalveluksessa taivaan täydeltä helluntaina 24.5. Annetaan Suvivirren soida tulevaisuudessakin. Meidän aikakautemme Suvivirsi soikoon suvaitsevaisuutta ja siunausta. Kumpaakaan niistä ei liene koskaan liikaa. Mervi Sipilä ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ”Elämä on niin hajanaista ja pirstaleista, että nuorten aikuisten on vaikea löytää omaa paikkaansa. Moni on ollut jo vuosia tyhjän päällä, koska ei ole onnistunut saamaan opiskelupaikkaa eikä töitä.” Tampereen kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ylilääkäri Päivi Kiviniemi, Silta 6.5.2015 ”Päätin, että otan surun tuomat tunteet vastaan sellaisina kuin ne tulevat. Ei surevien tarvitse puskea läpi surun eri vaiheiden ja yrittää muokata suruaan joksikin. Suru muokkaa meitä. Se muovaa surevan sellaiseksi, että hän pystyy elämään muuttuneessa tilanteessa.” Kirjailija Arja Sihvola, Helsingin Sanomat 7.5.2015 Sateenkaariperheessä kasvanut Ronja Salmi, Valomerkki 6.5.2015 ”Jännää on, että niin monessa nettikeskustelussa käytetään suomalaisen uuskahtiajaon kuvastona Suomi-leffaa, jossa junttimaalainen pelkää turmeltunutta edistyskaupunkia kuollakseen. Ikään kuin ihmiset oikeasti eläisivät nykyajan Suomessa kaukana toisistaan. Tehdään kuva, että helsinkiläinen ajattelee maaseudun sijaitsevan jossain kovin kaukana. Sinne meno kestää päiväkausia, ja susi syö eväät. Oman kokemukseni mukaan tässä maassa on aivan mahdollista saman päivänkierron sisällä todeta, että Suonenjoelta ei löydy avointa ravintolaa kello 17 jälkeen arki-iltana, ja että Helsinki ei ihan sittenkään vielä ole se metropoli, joka olisi urbaaniin tapaan 24 tuntia vuorokaudessa auki.” Muusikko Heikki Salo, Aamulehti 7.5.2015 KANNEN KUVA Surua ja menetyksiä voi käsitellä monella tavalla. Kristiina Karsten kiteytti omia kokemuksiaan taidenäyttelyn avulla. Kuva Jussi Vierimaa L ”Käyttäkäämme hyvin aikamme” entomatkustajana olen joskus joutunut transit-halliin odottamaan seuraavaa lentoa. Kuin olisi välitilassa, ei-kenenkään maalla, ei enää täällä, ei vielä perillä. Mitään hyödyllistä ei voi tehdä, vain vilkuilla kelloa, tappaa aikaa. Kristityillä on taivaan ja maailman, näkymättömän ja näkyvän todellisuuden kaksoiskansalaisuus. Siis elämää sydän taivaassa ja jalat tukevasti maan pinnalla. Vanha iskelmä on kyllä oikeassa todetessaan, että ”käymään vaan tänne tullaan eikä olemaan.” Ei meitä silti ajan tappajiksi tänne ole luotu. Jeesus potkii meitä eteenpäin sanoessaan: ”Minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää.” Meitä ei ole tarkoitettu elämään transit-hallielämää ja tappamaan aikaamme maailmassa. Luomistyö jatkuu kauttamme, rajatulla, itsemme kokoisella arkisella paikallamme. Siinä olemme liikkeellä, siinä voimme tuottaa hedelmää. Tie on usein elämästä käytetty vertauskuva, myös kristittynä elämisestä. ”Tie valmis on, voit löytää sen”, väittää muuan virsi. Voiko se olla valmis? Mieleen nousevat Jeesuksen sanat: ”Minä olen tie, totuus ja elämä”. Jotain on siis valmiina? Itseäni suurempi kokonaisuus, jonka osaksi elämäni liittyy ja joka on olemassa minusta riippumatta – valmiina. Sen sijaan tiemme Telluksen pinnalla ei ole valmis eikä sellaiseksi koskaan tulekaan. Elämäämme täällä ei ole kukaan valmiiksi käsikirjoittanut. Teemme sitä koko ajan itse, ja sitä tekee elämä monesti tahtomattammekin. Kuljemme oikeaan, kuljemme harhaan. Emme voi ennakolta lukea, mitä Timo Jakonen ”Toivon, että erilaisten tarinoiden julki tuominen muistuttaa, että hyvin monenlaisia perheitä on jo olemassa. Lainsäädännön pitäisi suojella heitä kaikkia.” KUUKAUDEN SANA 21.5.2015 46. vuosikerta Julkaisija | Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä | Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava 11.6.2015 Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusneuvosto Harri Raitis, Mia Henriksson, Anni Itähaarla, Tiina Jakobsson, Lauri Palmunen, Ann-Mari Rannikko, Jyrki Tuominen Päätoimittaja Paula Heino, Toimitussihteeri Mervi Sipilä, mervi.sipila@evl.fi Toimittajat Leena Koski ja Minna Vesanto paula.heino@evl.fi Seurakuntien ilmoitukset turku.tiedotus@evl.fi Taitto ja kuvankäsittely Erkki Kiiski ja Kotimaa Oy Ilmoitus Jakelu Posti Jakeluhuomautukset markkinointi Pirjo Teva, puh. 202 754 2284, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi Timo Karonen, p. 0207 542 267 seuraavassa jaksossa tapahtuu. Juonenkäänteisiin annamme itse oman panoksemme, mutta elämä itse painaa niihin meiltä lupaa kysymättä omat puumerkkinsä, jotka ovat usein yllätyksellisiä ja tekevät kipeääkin. Onni täällä vaihtelee, toisinaan käytämme pelipaikat hyvin, toisinaan huonosti, joskus hyvinkin huonosti. Ei usko Jumalaan tästä meitä vapauta, osastamme tai vastuustamme. Jumala kuoli puolestamme, mutta ei sentään elä puolestamme. Sitä paitsi, eivät olosuhteet meitä useinkaan onnettomiksi tee, vaan yliviritetyt kuvitelmat siitä, miten asioiden pitäisi olla ja mitä on hyvä elämä. Elokuvassa ”Ranskalainen illallinen” – jota muuten suosittelen – pienen tanskalaiskylän 12 asukasta saivat lahjaksi täydellisen illallisen, rakkauden aterian joka täytti muutakin kuin vatsan. Se ruokki yhteyden, rakkauden ja anteeksiantamuksen kaipuuta. Loppukohtauksesta jäi mieleen heidän rukouksensa avoimen tähtitaivaan alla: ”Kello lyö, aika kuluu, iäisyys meitä vuottaa. Käyttäkäämme hyvin aikamme, Jumalaa palvelkaamme. Pääsemme viimein kotiin” Iätön viisaus. Tuomo Norvasuo Martinseurakunnan kirkkoherra Toimitus Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, 20101 Turku puhelin (02) 261 7111 turku.tiedotus@evl.fi www.turunseurakunnat.fi vuonna 70 vuotta. Kirkon ensimmäinen päiväkerho aloitti toimintansa syksyllä 1945 leikkikouluna Turun tuomiokirkkoseurakunnassa. Aloitteen kerhosta teki pienten lasten äiti, joka toivoi virikkeellistä arkitoimintaa lapsille seurakunnassa. Kerho oli ensimmäinen arkisin kokoontuva ja kerhomainen kirkon varhaiskasvatuksen toimintamuoto Suomessa. Sitä ennen lapsille oli etupäässä tarjolla pyhäkouluja. Juhlavuonna päiväkerhot ovat suositumpia kuin koskaan. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasiain keskuksessa jatketaan 70-vuotiasta kristillisen varhaiskasvatuksen perinnettä. Vuosikymmenien aikana sadattuhannet lapset ovat osallistuneet päiväkerhoon. Turusta lähtenyt menestystarina Turusta liikkeelle lähtenyt päiväkerhotoiminta on menestystarina niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Päiväkerhoissa käyvät alle kouluikäiset lapset joka puolella maata. Kasvatustyötä tekevät varhaiskasvatuksen koulutuksen saaneet lastenohjaajat ja lapsityön ohjaajat. Kerho on monelle lapselle ensimmäinen kokemus lapsiryhmästä. Päiväkerhot myös helpottavat kuntien päivähoitovelvoitetta. Päiväkerhon rinnalle ovat nousseet seurakuntien perhekerhot, muskarit, vauvakahvilat, ennaltaehkäisevä perhetyö ja uudet toiminnot. Niissä huomion keskipisteenä on lapsi. Keskeistä on myös vanhempien vertaistuki sekä lastenohjaajalta saatu ammattilaistuki. Se kantaa usein vanhempaa silloin, kun lapsen kasvatus tuntuu haasteelliselta. Perhemessuja ja oma kirja Päiväkerhotyön valtakunnallista 70-vuotisjuhlaa vietetään syksyllä 2015 ja keväällä 2016 teemalla ”Pie- ni on suurin”. Juhlavuoden kunniaksi on luvassa muun muassa Mikkelinpäivän perhemessu kaikissa seurakunnissa 4. lokakuuta. Lisäksi päiväkerhoon osallistuvia lapsia muistetaan kirjalla, joka jaetaan ensi jouluksi kaikille eli 20 000 päiväkerholapselle Suomessa. Kirjan kustantavat Lasten Keskus ja Kirjapaja, ja sen tekijät ovat VarsinaisSuomen lastenkirjallisuuden läänintaiteilija, kirjailija Tittamari Marttinen ja kuvittaja Kirsi Tapani Nousiaisista. Kirja julkaistaan Valtakunnallisilla seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivillä Turussa 24. syyskuuta. Juhlavuosi on esillä myös Perheiden Taiteiden yönä Turun Heidekenillä 13. elokuuta. Mirkka Torppa Toukokuussa vietetään päiväkerhojen kevätjuhlia, syksyllä juhlitaan päiväkerhon 70-vuotissynttäreitä. Autuas Hemminki halutaan kanonisoida ● Suomen katolisen kirkon sisällä on virinnyt liike autuaan Hemmingin kanonisoimiseksi eli pyhimykseksi julistamiseksi. Ruotsalaissyntyinen Hemminki oli 12. Turun piispa ja kaitsi Turun hiippakuntaa lähes kolmen vuosikymmenen ajan 1338–1366. Piispa Hemminki rakensi, kunnosti ja varusti katedraalia suurella antaumuksella. Pyhän Birgitan ilmestyksissä Hemminkiä kuvataan myös pelottomana miehenä. Hemminki julistettiin autuaaksi vuonna 1500-luvun alussa mutta pyhäksi autuasta Hemminkiä ei ehditty julistaa ennen reformaation alkua vuonna 1517. Reformaation kansainvälistä merkkivuotta vietetään vuonna 2017. ”Autuas” on katolisessa kirkossa eräänlainen paikallinen pyhä. Autuasta Hemminkiä kunnioitetaan Suo- messa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Autuaaksi julistaminen edeltää pyhäksi julistamista ja nyt tuo prosessi halutaan viedä loppuun. Hemminki olisi identiteetin rakentaja Kanonisoimishankkeen takana on muun muassa Suomen katolisen kirkon piispa Teemu Sippo. Pääosin turkulaisista katolilaisista koostuvan toimikunnan tarkoitus on omalta osaltaan edistää Hemmingin kunnioitusta ja kulttia. – Piispa Hemmingin kanonisaation vieminen loppuun on suomalaisille katolilaisille harras toivomus. Kaikilla kansoilla on oma kansallinen pyhimys, joka rakentaa paikallista katolista identiteettiä, kertoo Verna Paloheimo Hemming-toimikunnasta. – Suomessa Pyhä Henrik rakentaa kyllä katolisen kirkon identiteettiä symbolisella tasolla, mutta Hemmingin henkilöstä, elämästä ja toiminnasta meillä on verrattomasti enemmän konkreettista tietoa. Hemmingin elämässä on aitoa esikuvallisuutta. Hän olisi tärkeä suomalaisen katolisen identiteetin rakentaja, toteaa Paloheimo. Kanonisoimishanke on jo esitelty Rooman kuurian Pyhimysten asiain kongregaatiolle. Turun tuomiokirkon viimeistä suurta katolista juhlaa ennen reformaatiota, piispa Hemmingin autuaaksi julistamisen juhlaa, vietettiin vuonna 1514. Hemmingin pyhäinjäännökset siirrettiin turkulaisten mestareiden kaivertamaan pyhäinjäännösarkkuun, joka on edelleen esillä Turun tuomiokirkossa. rauhan puolesta perjantaina 29.5. klo 16. Piispa Kaarlo Kalliala lähettää kävelijät matkaan Tuomiokirkkotorilta. Jokirantaa kuljetaan rinta rinnan teatterisillalle ja palataan takaisin Vanhalle Suurtorille, jossa Turun kaupungin edustajat ottavat kävelijät vastaan. Ajatus uskontojen rauhankävelystä on noussut esiin Turun kaupungin Kove-hankkeen piirissä ja yhteistyöhön on haettu Turussa vaikuttavia uskontokuntia. Kaupungin lisäksi tapahtuman järjes- telyistä vastaavat arkkihiippakunnan tuomiokapituli, Turun seurakunnat ja Turun Islamilainen yhdyskunta. Kove-hanke on maahanmuuttajayhdistyksiä tukeva hanke, jonka tarkoituksena on kuunnella yhdistyksiä ja maahanmuuttajayhteisöjä sekä edistää maahanmuuttajien kotoutumista. – Hankkeessa on mukana useita islamilaisia yhteisöjä edustavia yhdistyksiä ja erityisesti sieltä on lähtenyt toive uskontojen yhteiselle rauhanvetoomukselle, kertoo rauhankävelyn puuhamies Tee- Autuaan piispa Hemmingin kunniaksi vietetään katolinen messu Turun tuomiokirkon Tarkk’ampujan kappelissa Hemmingin muistopäivänä 22. toukokuuta klo 15. Messun viettää Helsingin piispa Teemu Sippo. Messuun ovat myös luterilaiset tervetulleita. MV Toukokuun lopussa Turussa kävellään rauhan puolesta ● Eri uskontokunnat kävelevät Timo Jakonen SATTUVAT SANAT ● Päiväkerhotyö täyttää tänä Jussi Vierimaa Suvivirsi soikoon! itäpä elämä olisikaan ilman turvallisuutta tuovia toistoja? Vuodesta vuoteen kevät alkaa keskustelulla koirankakasta ja päättyy sananvaihtoon Suvivirrestä. Tuo Ruotsissa 1600-luvulla sävelletty virsi on saatellut kesälaitumille myös lukuisia suomalaisia koululaissukupolvia. Sitä veisatessa lasten mielessä ovat jo siintäneet loputtoman pitkät lomaviikot. Minunkin elämääni suvivirsi on siivittänyt lapsuudesta saakka. Vaikka virsi on ihana ja minulla siihen liittyy vain hyviä muistoja, tunnetilat ovat vaihdelleet hyvinkin paljon. Lapsena sen sanoja vasta haparoidessani odotin saparot täristen ja polvisukat makkaralla huolettomia kesäpäiviä. Omissa lakkiaisissani virsi nosti pintaan iloa, helpotusta ja vahvaa tulevaisuuden uskoa. Lasten juhlissa sama virsi on soinut jo haikeammin. Näinkö nopeasti nämä vuodet vierivät? Suvivirsi nivoutuu myös synkempiin ajankuviin. Suomea koettelivat suuret nälkävuodet 1695-97. Muutaman vuoden aikana me- KIRKKO JA ME ■ No 5 ■ 21.5.2015 mu Saarenpää Kove-hankkeesta. Anssi Nurmi arkkihiippakunnan tuomiokapitulista kertoo, että mukaan rauhankävelyyn on lupautunut kristittyjen luterilaisten ja ortodoksien lisäksi Turun juutalaisen seurakunnan ja muslimiyhteisöiden väkeä. Ennen rauhankävelyä Turun ortodoksikirkossa vietetään ekumeenista rukoushetkeä kirkkoherra Ion Duracin johdolla. Rukoushetki alkaa klo 15. Hautausmaat kesäkukkaan ● Kesäkukat istutetaan Turus- sa perinteisesti viimeistään sillä viikolla, jolle 10. kesäkuuta osuu. Tuon päivämäärän jälkeen ei pitkän kokemuksen mukaan enää halla pääse puremaan. Kun kesäkukat on istutettu, on hautausmailla yleensä myös nur- mikot paikattu, ja hautausmaat on näin saatettu kesäkuntoon. Suosituimpia hautakukkia näyttävät tänäkin vuonna olevan pauliinabegonia, mukulabegonia ja kesäbegonia. Haluttuja ovat myös verenpisara, pelargonia ja uudenguineanliisa. Kaikkiaan hautausmailla istu- tetaan noin 42 000 kesäkukkaa. Runsaalle sadalle haudalle on Turussa tilattu perennahoito. Monivuotisten perennojen näyttävyys perustuu useimmiten kukkien sijasta komeisiin lehtiin tai perennan kauniiseen rakenteeseen. MV Museokortilla myös Tuomiokirkkomuseoon ● Toukokuussa otetaan käyttöön vuoden voimassa oleva 54 euron hintainen museokortti, jolla ovet avautuvat lähes 200 suomalaismuseoon. Kaikki turkulaiset museot ovat mukana hankkeessa, myös Turun tuo- miokirkkomuseo. Suomen museoliiton ehdotuksesta syntyneessä museokortissa ovat mukana Suomen suurimmat taide- ja kulttuurihistorialliset museot, merkittävimmät erikoismuseot, alueelliset museokeskukset sekä paljon paikallisia museokohteita. Lista kaikista kohteista löytyy osoitteesta museot.fi/museokortti. Henkilökohtaisen kortin voi ostaa museoista, museo.fi-verkkokaupasta ja Tiketistä. 4 5 KIRKKO JA ME ■ No 5 ■ 21.5.2015 Sirpa Päivinen Imaami Anas Hajjar ja piispa Kaarlo Kalliala tutkivat Tooraa rabbi Simon Livsonin (keskellä) opastuksella. Rippikoulukesä alkaa koulujen päätyttyä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä pidetään vuosittain reilut kuusikymmentä rippikoulua, ja kaikkiaan rippikoululaisia on vuoden aikana 1400–1500. Suurin osa rippileireistä järjestetään kesä-heinäkuun aikana, mutta niitä on myös esimerkiksi hiihtolomalla. – Seurakuntayhtymän alueella rippikoulun käy 78,2 prosenttia ikäluokasta. Kirkkoon kuuluvista osuus on 90 prosenttia. Kaarinassa ja Piikkiössä rippikoulun käy suhteessa useampi nuori kuin Turussa. Näin on muuallakin: suurissa kaupungeissa kastettuja ja riparilaisia on vähemmän kuin muualla, kertoo kasvatuksen teologi Kari Kanala. Leirit houkuttelevat nuoria Rippikoulu alkaa vähintään puolta vuotta ennen konfirmaatiota. Siihen sisältyy yhteensä 80 tuntia opetusta, johon kuuluu seurakuntayhteysjakso. Sen aikana rippikoululaiset osallistuvat seurakunnan toimintaan ja jumalanpalveluksiin. Useimpiin rippikouluun kuuluu leirijakso, mutta olemassa on myös kaupunkirippikouluja, joihin voi kuulua noin viikon mittainen intensiivijakso, jolloin riparilai- Kuuntelevaa keskustelua uskonnoista Parinkymmenen hengen joukko on kokoon- tunut Helsingin synagogan yhteydessä sijaitsevaan klubisaliin. Rabbi Simon Livson lukee Babylonialaisesta Talmudista katkelman, jossa kerrotaan rabbi Jehuda ha-Nasin lähestyvästä kuolemasta. Sitten paneudutaan myös Uuden testamentin ja Koraanin teksteihin. Meneillään on juutalaisten, kristittyjen ja muslimien keskustelutilaisuus, jossa aiheena on kuolema ja kuoleman jälkeinen elämä. Keskustelun pohjana ovat kolmen uskonnon pyhät tekstit ja niiden tulkinta. Kysymykset risteilevät vilkkaasti pöydän yli. – Mitä juutalaisuudessa ajatellaan kuolevan ihmisen elämän pitkittämisestä? – Kumpi kristinuskossa korostuu, hyvän tekeminen tässä elämässä vai kuoleman jälkeisen elämän odotus? – Onko islamin mukaan kuoleman hetki ennalta määrätty? Parin tunnin keskusteluaika käy väistämättä lyhyeksi laajan ja haastavan aiheen parissa. Tieto lisää ymmärrystä Kolmen monoteistisen uskonnon keskusteluja on käyty Helsingissä jo viisi kertaa parin viime vuoden aikana. Tapaamisia ovat järjestäneet Kirkon ulkoasiain osaston Kirkko ja juutalaisuus - ja Kirkko ja islam -työryhmät, joiden tarkoituksena on edistää uskontojen välistä vuoropuhelua. Työryhmien jäseninä on muun muassa uskontojen asiantuntijoita ja uskonnollisten yhteisöjen vaikuttajia. Kirkko ja islam -työryhmän puheenjohtaja, Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala pitää uskontojen välistä vuoropuhelua tärkeänä. Se lisää tietoa toisista uskonnoista, opettaa keskinäistä ymmärrystä ja kunnioitusta sekä rakentaa yhteiskuntarauhaa. – Mitä paremmin eri uskontojen edustajat tuntevat toisiaan, sitä vähemmän syntyy jännitteitä ja vastakkainasettelua. Suomi on monikulttuurinen maa. Muut kulttuurit eivät ole vain tuolla jossakin, vaan myös täällä, Kalliala sanoo. Piispan mukaan uskontojen välinen kohtaaminen auttaa myös ehkäisemään uskonnollisia ääri-ilmiöitä. – Uskontojen nimissä on tehty paljon pahaa, mutta nyt uskontojen on syytä keskustella keskenään ja näyttää, että rinnakkain eläminen on mahdollista, Kalliala sanoo. Vuoropuhelulla tutuiksi Rabbi Livsonin mukaan kolmen uskonnon keskustelut ovat olleet avartavia, ja niitä on käyty hyvässä hengessä. Hän arvioi, että Suomen 1500 juutalaisen yhteisössä kristinuskoa tunnetaan melko hyvin. Valtakulttuurista on helppo saada tietoa. Moni on käynyt juutalaisen koulun sijasta suomalaisen peruskoulun tai on naimisissa kristityn kanssa. Islam sen sijaan on vieraampaa. – Vuoropuhelu on ehdottoman tärkeää, jotta voisimme ymmärtää toisiamme. On arvokasta, että voimme lähentyä tarvitsematta heittää omia arvojamme syrjään. Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaamin Anas Hajjarin mukaan suuri osa Suomen noin 60 000–65 000 muslimista tulee maista, joissa asuu myös kristittyjä, joskus myös juutalaisia. Suomessa islamia sen sijaan tunnetaan vieläkin melko vähän. – Suora dialogi on tärkeää siksi, että jokainen pääsee itse kertomaan itsestään, eikä olla ulkopuolisten kuvausten varassa. Oppikirjoissa oleva tieto on usein riittämätöntä. Voi olla, etteivät muslimit tunnista itseään ja uskontoaan niiden kuvauksista. Yhteiset lähtökohdat Osallistujien mielestä kolmen monoteistisen uskonnon tapaamiset ovat olleet antoisia erityisesti siksi, että mukana olevilla uskonnoilla on sopivasti yhteisiä lähtökohtia. Kun puhutaan vaikkapa Mooseksesta, kaikki tietävät, kenestä on kyse. – On luontevaa keskustella, kun esimerkiksi moraalissa ja etiikassa on yhteistä. Kaikkea ei tarvitse aloittaa aivan perusteista. Se tekee keskustelusta hedelmällisempää, Simon Livson sanoo. Suomalaisessa yhteiskunnassa kristittyjen, juutalaisten ja muslimien vuoropuhelulle on hyvää rakennuspohjaa, sillä juutalaisia ja tataarimuslimeja on ollut maassa jo 1800-luvulta lähtien. – Toivon, että kohtaamisia syntyisi myös uskonnollisen viitekehyksen ulkopuolella. Olisi hyvä saada lisättyä myös maallistuneiden ymmärrystä uskonnoista, Livson sanoo. Keskustelun tarve on lisääntynyt viime vuosikymmeninä muslimien maahanmuuton myötä. Anas Hajjarin mukaan tutustuminen kulttuuriin ja uskontoon puolin ja toisin on olennaista maahanmuuttajien kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. – Kulttuurien rinnakkain eläminen vaatii toisen tuntemista. Tarvitaan monenlaisia kohtaamisia, sillä esimerkiksi se tieto, joka välittyy kouluissa nuoremmille, ei ehkä mene vanhemmille, hän sanoo. Kuunteleminen opettaa Kolmen uskonnon tapaamisissa on kokeiltu Britanniassa kehitettyä Scriptural Reasoning -menetelmää, josta käytetään suomenkielistä nimeä Kuunteleva keskustelu kirjoituksista. Kunkin uskonnon edustajat tuovat keskustelun pohjaksi katkelman omista pyhistä teksteistään. Muut saavat kysellä ja kommentoida. Keskustelun tavoitteena ei ole yksimielisyys, vaan toisen ymmärtäminen. Kalliala, Livson ja Hajjar pitävät keskustelutapaa mielenkiintoisena ja opettavaisena. Kristinusko, juutalaisuus ja islam tunnetaan ”kirjan uskontoina”, joten pyhät tekstit ovat luonnollinen lähestymistapa niiden ymmärtämiseen. – Ilman selitystä pyhistä teksteistä on vaikea saada oikeaa kuvaa, sillä niihin liittyy aina tulkinta. Yhteistä kaikkien teksteille on, että niiden taustalla on sama lähde, Jumala, Hajjar sanoo. Kirjoituksia tarkastellessa tulee vastaan paitsi monia eroja, myös kiinnostavia yhtäläisyyksiä uskontojen välillä. Mukana on tuttua ja vierasta. – Teksti panee ajatukset liikkeelle. Toisenkin uskonnon teksti voi liikauttaa jotakin itsessä. Siinä katsoo itselleen jollakin tavalla tuttua maailmaa, mutta ulkopuolisena, Kalliala pohtii. Kristinuskon ja juutalaisuuden välillä kiinnostava yhteys löytyy siitä, että niillä osa pyhistä teksteistä on yhteisiä. Tulkinnat saattavat kuitenkin olla hyvin erilaisia. – Tekstin merkityksen toiselle ymmärtää paremmin, kun hän itse pääsee lukemaan ja selittämään sitä, Livson toteaa. Uskonnot vieraisilla Uskontojen välisellä vuoropuhelulla on kirkossa pitkät perinteet. Piispa Kalliala pitää tärkeänä sitä, että keskustelua käydään monella tasolla sekä tavoista, käytännöistä että teologiasta. Usein puhutaan johtajien kesken, mutta rivijäsenten välistä vuorovaikutusta kaivattaisiin lisää. – On helppo löytää yhteys, kun lähtökohta on toista kunnioittava. Jokaisessa uskonnossa on kuitenkin myös niitä, jotka katsovat toisin uskovia kyräillen. Nyt olisi etsittävä keinoja jakaa oppimaamme eteenpäin omissa yhteisöissämme. Kalliala kutsuu pari kertaa vuodessa kotiinsa eri uskontojen edustajia keskustelemaan ja tutustumaan toisiinsa. – Olemme puhuneet eri teemoista, kuten uskonnollisista tavoista. Tähän mennessä mukana on ollut kristittyjä, juutalaisia, muslimeja ja buddhalaisia, hän kertoo. Kallialan, Hajjarin ja Livsonin mielestä luontevia kohtaamisia voitaisiin järjestää esimerkiksi seurakunnissa ja yliopistoissa. – Uskonnot voivat olla myös toistensa vieraina ja tutustua toisiinsa siten, Kalliala sanoo. Anu Heikkinen set kokoontuvat päivittäin kuudesta kahdeksaan tuntia kestävään tapaamiseen. – Eri seurakunnat järjestävät yhteisiä kaupunkiripareita, ja niiden määrä on kasvussa. Kaupunkirippikoulun voivat valita ne, joille leirit eivät sovi esimerkiksi harrastusten takia. Noin 90 prosenttia nuorista käy kuitenkin rippikoulun, joka sisältää leirijakson, Kanala kertoo. Hän on vetänyt myös erityisten oppijoiden rippikouluja, joita seurakuntayhtymä järjestää vuosittain yhdestä kolmeen. myös Åbo svenska församling. Se on jo muutamana vuonna pitänyt rippikoulun, jossa leiri on rippikoulun aluksi, eikä lopuksi kuten muilla ripareilla. – Silloin rippikoululaiset voivat seurakunnan toimintaan tutustumisen sijaan paremmin osallistua siihen tasaveroisina, kun heillä on jo leirillä saatua kokemusta, Kanala kertoo. Jussi Vierimaa ● Kesän rippileirit käynnistyvät Kristityt, juutalaiset ja muslimit ovat kokoontuneet yhteisten keskustelujen äärelle Helsingissä jo parin vuoden ajan. Tapaamisissa etsitään keskinäistä ymmärrystä pyhien kirjoitusten kautta. KIRKKO JA ME ■ No 5 ■ 21.5.2015 Rippileiri on ilmainen Seurakuntayhtymän rippikoulut ovat Turun ja Kaarinan seurakuntiin kuuluville osallistujille maksuttomia. Jotkin harrasterippikoulut saattavat olla maksullisia. – Niitä ei järjestetä monia, koska maksuttomuus on meille tärkeää. Seurakuntayhtymän rippileirit pidetään Kunstenniemen leirikeskuksessa Rymättylässä sekä Heinänokan leirikeskuksessa Satavassa. Lisäksi Turun NMKY:n rippileirit järjestetään Harvan saaressa, Heinänokan edustalla. Seurakuntayhtymän kanssa yhteistyössä rippikouluja järjestää NMKY:n lisäksi esimerkiksi Turun Partiolaiset. Myös kristilliset sekä lii- Lähes 1500 rippikoululaista Turussa ja Kaarinassa pukee tänäkin vuonna päälleen alban konfirmaatiojumalanpalvelukseen. kuntajärjestöt pitävät rippikouluja. Nuorten keskus järjestää lisäksi kansainvälisiä, englanninkielisiä rippikouluja. Tänä kesänä Kunstenniemes- sä on ensimmäistä kertaa megaripari, jolle osallistuu viidestä kuuteen rippikouluryhmää seurakuntayhtymän alueelta sekä Raisiosta ja Espoosta. – Tuplaripareita on ollut aiemminkin, mutta tämä on uutta. Isolla leirillä voidaan tehdä tiettyjä asioita yhdessä ja eri tavalla. Uudenlaista rippikoulua pitää Kaverin kanssa samaan ryhmään Rippikoulun valinnassa painavat usein kaverit. Seurakuntayhtymän ripareille voi ilmoittautua kaverikoodi-toiminnon avulla niin, että samassa rippikoulussa on ainakin yksi kaveri mukana. – On tärkeää, että rippikoulun voi käydä omana itsenä ja silti osana ryhmää. Tässä isoset ovat tärkeitä, koska he pystyvät ryhmäyttämään riparilaisia paremmin kuin aikuiset. Kanala kertoo, että moni nuori käy rippikoulun muualla kuin kotiseurakunnassaan, jos esimerkiksi koulukaverit ovat toisessa seurakunnassa. – Tutulla jengillä on suuri merkitys, silloin rippikouluun on helpompi lähteä, Kanala tietää. Minna Uusivirta Saa rakastaa. Tilaa uudistunut askel 10 kuukautta vain 40 € Tutustu ilmaiseksi näköislehteen netissä www.askellehti.fi/uusilehti √ Kyllä kiitos! Tilaan Itselleni Lahjaksi Tilaan Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 10 kk hintaan 40 € (norm. 80 €). ASKEL MAKSAA POSTIMAKSUN Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Tilaa soittamalla 020 754 2333 • Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min. • Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min. TILAAJA/MAKSAJA Touko15 SAAJA (jos eri kuin maksaja) Nimi Nimi Osoite Osoite Postinumero ja -toimipaikka Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Tilaa sähköpostilla asiakaspalvelu@kotimaa.fi Tilaa internetistä www.askellehti.fi/tarjous Sähköposti Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa 31.8.2015 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomaja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %. 6 7 KIRKKO JA ME ■ No 5 ■ 21.5.2015 KIRKKO JA ME ■ No 5 ■ 21.5.2015 Timo Jakonen Pyhä poppikirkko? Julkisuus haastaa kirkkoa – ja kirkko julkisuutta D ancemessuja, festariehtoollisia, Twitter-saarnoja. Sateenkaarimessuja ja tv:stä tuttuja pappeja. Näillä ja monilla muilla keinoin kirkko yrittää vastata yhteiskunnan muuttuviin vaatimuksiin tänäkin päivänä omassa kotikaupungissamme. Olla läsnä, kohdata, mennä sinne missä seurakuntalaisetkin ovat ja puhua heidän kanssaan, heidän kielellään. Ongelman ydin piilee kuitenkin siinä, että kieliä ja läsnäolon paikkoja on lähes yhtä paljon kuin seurakuntalaisiakin. Samoin on myös tarpeita ja toiveita. Yksi toivoo tiukkaa pysyttäytymistä perinteisessä jumalanpalveluskaavassa ja -ajassa, toinen lähestulkoon kirkon muuttamista yökerhoksi ja kolmas jotain ihan muuta. Kompromissien ja sopivan linjan löytäminen on usein haastavaa. Muutos on riski ja mahdollisuus Åbo Akademissa väitöskirjaa jumalanpalveluselämästä valmisteleva tutkija Fredrik Portin tietää, ettei yksiselitteisiä ratkaisuja kirkkoa riepottaviin ristipaineisiin ole olemassa. Jokainen ymmärtää, että jotain tulisi nykytilanteessa tehdä. Kirkon sisällä toiset äänet vaativat jumalanpalveluselämään nopeita ja suuria muutoksia, toiset taas pelkäävät pienintäkin riskin ottamista. – Uudistusten kannattajat haluavat tuoda jumalanpalvelukseemme yhä enemmän nykyihmisille tuttuja piirteitä. Näin he toivovat yhä uusienkin ihmisten löytävän tiensä uudenlaiseen ja tutummalta tuntuvaan jumalanpalvelukseen. Vastustajat taas haluavat pitää ”syntisen kauppakeskusmaailman” ja kirkon tiukasti erillään ja olla varovaisia siinä, mitä piirteitä me nykyyhteiskunnasta haluamme ja rohkenemme tuoda kirkkoon, Portin luonnehtii. Muutosten ydinongelmana on se, että niiden onnistuminen tai epäonnistuminen voidaan yleensä punnita vasta jälkikäteen. Myös seurakunnat ovat tässä suhteessa yksilöllisiä: ratkaisu, mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi lainkaan toiselle. Tilaa osallistumiselle, lapsille ja nuorille Fredrik Portin näkee, että ydinasemassa muutoksien suunnittelussa ovat aktiivisesti jumalanpalveluksiin osallistuvat seurakuntalaiset. Heidän näkemystensä avulla seurakunnat voisivat löytää toimivia ratkaisuja myös uusien kirkossa kävijöiden tavoittamiseen. – Muutoksen on lähdettävä sieltä, missä myös toiminta on. Jos haluamme muuttaa jumalanpalvelusta, meidän pitää ensin itse lähteä rohkeasti mukaan osallistumaan ja tutustumaan jumalanpalveluselämään. On kysyttävä erityisesti jumalanpalveluselämässä jo mukana olevilta ihmisiltä, mitä voisimme tehdä toisin, jotta saisimme lisää ihmisiä mukaan kirkkoon. Ennen kaikkea tutkija haluaisi lisätä seurakuntalaisten osallisuuden tunnetta sekä heidän välistä yhteenkuuluvuuden tunnettaan. Hän toivoisi, että yhä useampi tuntisi seu- rakunnan ja sitä kautta myös jumalanpalvelukset omaksi kristilliseksi kodikseen – paikaksi, jossa on hyvä ja turvallista olla ja jossa jokainen ihminen tulee hyväksytyksi juuri sellaisena kuin hän on. – Kun ihmiset kokevat olevansa itse tärkeitä jumalanpalveluksen onnistumiselle, silloin jotain tapahtuu. Ei itse jumalanpalveluksen muotoa tarvitse vaihtaa, vaan oleellista on saada ihmiset kokemaan itsensä osallistujiksi, ei vain tilaisuuden seuraajiksi. Eräs tapa lisätä seurakuntien yhteenkuuluvuutta ovat jumalanpalvelusten jälkeen järjestettävät yhteiset rupatteluhetket, jolloin seurakuntalaisilla on mahdollisuus tavata toisiaan ja seurakuntien työntekijöitä vaikkapa kahvikupin äärellä. Kirkonmäellä-tilaisuuksia järjestetään jo useissa Turun ja Kaarinan seurakunnissa, ja ne ovat osoittautuneet erityisen tärkeiksi esimerkeiksi maahanmuuttajille sekä hiljattain paikkakunnalle muuttaneille uusille seurakuntalaisille. – Kun kynnys seurakuntaan on matala ja uudetkin ihmiset vastaanotetaan mukaan joukkoon lämpimästi, silloin yhä useampi kokee seurakunnan juuri omaksi paikakseen, jonka toimintaan haluaa jatkossakin aktiivisesti osallistua. Erityisen paljon tilaa jumalanpalveluksissa Portin haluaisi antaa lapsille ja nuorille. Heille, joita perinteisesti on pitänyt kirkonpenkissä hyssytellä, vannottaa olemaan paikallaan ja usein siirtyä saarnan ajaksi takavasemmalle posket häpeästä punaisina. – Minä ainakin haluan, että tyttäreni saa ihan vapaasti juosta ja huutaa jumalanpalveluksessa. Ja ihmiset tykkäävät siitä, sehän tuo elämäniloa kirkkoon! Miten nuoret aikuiset voisivat sitä paitsi viihtyä ju- Kirkkoherra Jouni Lehikoinen on avannut Mikaelinkirkon ovet uudenlaisille tapahtumille ja välillä hän on laittanut myös itsensä likoon, näin myös ensimmäisessä metallimessussa, jossa hän saarnasi tyyliin sopiva peruukki päässään. Sopiiko ehtoollinen festareille? Sitä kokeiltiin viime kesänä DBTL-tapahtumassa. Onnistuminen tai epäonnistuminen voidaan yleensä punnita vasta jälkikäteen. malanpalveluksissa, jos lapset eivät siellä viihdy? Portin heittää. Hittituote nimeltä erityismessut Virret soivat tänä päivänä kirkossa yhä useammin uudenlaisella vivahteella. Erityismessut muokkaavat, sovittavat ja veivaavat tuttuja sävelkuvioita tilanteen mukaan vaikkapa hevin tai iskelmän muotoon. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkoissa järjestetään vuosittain muun muassa metalli-, pop- ja dance-messuja. Erityisen kirjavina sävelet ovat kaikuneet Turun Mikaelinkirkossa, jossa on jumalanpalvelusmusiikkina kuultu myös muun muassa punkkia ja Elviksen tuotantoa. – Ensimmäisestä metallimessustamme lähtien olemme olleet jonkinlainen julkinen laboratorio uusien messujen suhteen. Monta uutta tyylilajia on kokeiltu ensin Mikaelissa ja sen jälkeen mahdollisesti muualla, kertoo Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen. Palautetta erityismessuista Lehikoiselle on sadellut vuosien varrella paljon. Uusien aluevaltausten alkumetreillä usein kriittistä, mutta myöhemmin myös positiivista. Eniten kiitosta ja kehuja on saatu heiltä, jotka ovat itse olleet mukana erikoismessu- jen fiiliksissä. Se palaute lienee myös kaikkein palkitsevinta. Ensimmäisessä metallimessussa vuonna 2007 Lehikoinen katseli asiaankuuluva musta heviperuukki päässä saarnatuolistaan täpötäyttä kirkkoa. Paljon kohua ja julkista keskustelua herättänyt ensimmäinen Dance-messu puolestaan kokosi Mikaelinkirkkoon noin 600 uteliasta kävijää. Sittemmin kävijämäärät ovat tasaantuneet. Suosion hiipumisesta ei voida kuitenkaan puhua. – Erityismessut tavoittavat hyvin nuoria, nuoria aikuisia sekä lapsiperheitä. Siis juuri heitä, jotka eivät hektisen elämän keskellä ehkä kovinkaan aktiivisesti suuntaa sunnuntaiaamuisin kymmeneltä askeleitaan kohti kirkonpenkkejä, Lehikoinen kertoo. Eri kohderyhmille suunnattujen messujen avulla voidaan tavoittaa mitä moninaisimpia väestöryhmiä, joille kirkko ei välttämättä ole aiemmin tuntunut luontevimmalta paikalta kokoontua yhteen. Esimerkiksi sateenkaarimessu järjestettiin Henrikinseurakunnassa ensi kertaa vuonna 2010, ja sittemmin se on vakiinnuttanut muiden erityismessujen rinnalla asemansa osana seurakunnan normaalia jumalanpalveluselämää. Timo Jakonen Tutkija Fredrik Portin tarkastelee työn alla olevassa väitöskirjassaan jumalanpalveluselämää eri kanteilta. Fredrik Portin ei kajoaisi sunnuntaiaamun jumalanpalveluksiin, sillä hän uskoo niillä olevan oma vankkumaton paikkansa ja tarpeensa seurakunnan elämässä. Erityismessuja vastaan hänellä ei sen sijaan mitään ole, kunhan ne eivät vie sijaa sunnuntaiaamun jumalanpalvelukselta. Uudentyyppisten jumalanpalvelusten myötä kävijät voivat löytää tiensä myös sunnuntaiaamun jumalanpalvelukseen. Lisäksi ne voivat avata silmiä näkemään, miten perinteistä sunnuntaiaamun jumalanpalvelusta voitaisiin kehittää esimerkiksi yhteisöllisempään suuntaan. Portin myöntää, että muutos on aina riski. Toisaalta se tuo samalla eteen yleensä myös uusia mahdollisuuksia. Joskus siis muutoksia on vain uskallettava toteuttaa: otettava rohkeasti riskejä ja testattava, mihin suuntaan muutokset meitä johdattavat. – On hyvä muistaa, ettei kirkon traditio ole koskaan ollut valmis eikä varmasti tule sitä koskaan olemaankaan. Jos emme halua muuttaa mitään, jumalanpalvelus ei mielestäni elä. Ja jos se ei elä, se ei silloin myöskään toimi. Muutoksille olisi siis annettava oma sijansa – riskeistä huolimatta. Mervi Sipilä Nykypäivän kirkko ja sen työntekijät kohtaavat jatkuvasti haasteita suhteessa julkisuuteen. Taipuako alati muuttuviin toiveisiin vai liimautua tiukasti vuosisataisiin perinteisiin? Pitäisikö esimerkiksi jumalanpalvelusta muuttaa vai mieluummin pitää kiinni totutuista kaavoista? Entä miten suhtautua julkisuuteen, kun se osuu omalle kohdalle – hyvässä ja pahassa? Julkisuus on kuin veteen piirretty viiva vailla selkeitä ja yksiselitteisiä ratkaisuja. Monen valinnan todellinen merkitys paljastuu vasta jälkikäteen. Dance-messun värivalot maalasivat Mikaelinkirkon uuteen kuosiin ja houkuttivat paikalle sadoittain nuoria. Erityismessuja järjestävät turkulaispastorit ovat iloisia messujen saamasta suosiosta. Esimerkiksi Dancemessu on aikanaan turkulainen innovaatio, joka sittemmin on levinnyt kirkollisesta pääkaupungistamme myös muualle Suomeen ja maailmalle. Tulevana kesänä turkulaissyntyinen Dance-messu toteutetaan myös Saksan kirkkopäivillä – saksaksi, totta kai. Metallimessu saa puolestaan arvovieraita, kun brittiläinen BBC:n tv-ryhmä tulee paikalle Mikaelinkirkkoon tekemään ulkomaistenkin metallifanien riemuksi juttua suomalaisesta messuinnovaatiosta. Kasvatuksen teologi Kari Kanala ei pelkää julkisuutta. Televisiostakin tuttu pappi on saanut kokea julkisuuden molemmat puolet. Sinne, missä seurakuntalaiset ovat Mikaelinseurakunta on jo yli vuosikymmenen ajan pitänyt toiminnassaan punaisena lankana ”menemistä sinne, missä ihmisetkin ovat” – tu- ruille, toreille, kesäterasseille ja yleisötapahtumiin. Sama ajattelutapa on saanut samalla yhä enemmän jalansijaa myös muissa seurakunnissa ja tänä päivänä turkulaiset seurakunnat näkyvätkin usein luontevana osana yhä useammissa kaupunkilaisia sykähdyttävissä tapahtumissa kesäfestareista messuhalleihin. – Eivät ihmiset hakeudu enää seurakuntien tiloihin. Siksi meidän on mentävä sinne, missä he ovat ja kohdattava heitä siellä – heidän arjessaan ja juhlassaan. Tarvetta ja tilausta tämäntyyppiselle jalkautumiselle on koko ajan yhä enemmän, Lehikoinen kertoo. Mikaelinseurakunta on profiloitunut myös aktiivisena kutsutilaisuuksien järjestäjänä. Seurakunta kutsuu vuosittain uusia jäseniään mukaan TPS:n matsiin sekä nuoria aikuisia kutsuvierasnäytöksiin Linnateatteriin. Myös seurakunnan Turkuhallissa järjestämät avoimet yleisöluistelutilaisuudet ovat osoittautuneet hyvin suosituiksi. – Tapahtumissa meillä on mahdollisuus kohdata seurakuntalaisia sekä jutella leppoisasti heidän kanssaan. Samalla voimme madaltaa kynnystä tulla mukaan myös muihin seurakuntamme tilaisuuksiin, Lehikoinen toteaa. Tänä kesänä turkulaisten seurakuntien pappeja voi tavata esimerkiksi motoristitreffeillä Esposito-rannassa, Down By The Laiturissa, Ruisrockissa sekä Taiteiden yössä. Julkisuus – siunaus vai kirous? Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä kasvatuksen teologina toimiva Kari Kanala on törmännyt myös julkisuuden kääntöpuoleen. AVA-kanavan hittisarjasta Ensitreffit alttarilla monelle television katsojalle tutuksi tullut pappi teki sarjaan lupautuessaan tietoisen valinnan julkisuuden hyväksi. Julkisuushakuisen sijaan mieluiten julkisuusmyönteiseksi itseään luonnehtiva Kanala myöntää, että rapaa niskaan tuli ensi metreillä melkoisen paljon. – Palaute oli jo ennen sarjan alkua hyvin negatiivista ja kohti käyvää. Kyllähän se parkkiinnutti nahkaa. Kanala luotti kuitenkin hänelle kerrottuun konseptiin. Hän halusi puhua avoimesti elämän tärkeimmiksi kokemistaan asioista: rakkaudesta ja tunteista, parisuhteen ja luottamuksen rakentamisesta sekä ennen kaikkea avioliiton ja tahdonsanan ainutlaatuisesta merkityksestä. – Ajattelin, että jos pystyn luomaan avointa keskustelua yhdenkin parin välillä joko tv-sarjassa tai kotisohvalla, mukana oloni on onnistunut. Ja kyllähän se onnistui. Myöhemmin moni epäilevä tuomas tulikin pyytelemään Kanalalta anteeksi skeptistä suhtautumistaan sarjaa kohtaan. Yksi jos toinenkin oli huomannut, että asiantuntevalla ja aidosti mukana olevalla porukalla tosi-tv-genreen lukeutuvassa ohjelmassakin voidaan parhaimmillaan puhua parisuhteista arvostavasti ja rakentavasti. Riskinotto kannatti. Julkisuutta Kanala ei tosin ole kaihtanut missään vaiheessa. Hänen mielestään pappeus on julkinen ammatti, jossa on uskallettava laittaa itseään likoon ja vahvasti omaa persoonaa kehiin arvosteluista riippumatta. Sen vuoksi Kanala haluaa olla aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa ja kiteyttää esimerkiksi saarnansa #twaarna-aihetunnisteella kulkeviksi ytimekkäiksi Twitter-saarnoiksi – huumoria toki unohtamatta. – Toivoisin, että ilo ja riemu säilyisivät vahvasti mukana niin jumalanpalveluselämässä kuin muussakin seurakunnan toiminnassa. Kirkon sanoma Jumalan rakkaudesta ja armosta on ilosanomaa sekä taistelua kyynisyyttä ja toivonsa menettämistä vastaan. Jos julkisuus auttaa tämän sanoman levittämisessä ja vahvistamisessa, se on koko kirkon ja seurakunnan yhteinen etu. Jumalanpalveluselämää Kanala haluaisi räätälöidä enemmän seurakuntalaisten näköiseksi ja kehittää sitä kirkollisesta kielestä enemmän kansankieliseen suuntaan. Hän uskoo, että nykypäivän nuorison kieli on musiikki. Siksi myös jumalanpalveluksissa pitäisi puhua yhä enemmän musiikin kielellä. – Vaikka kieli elää, pysyy sanoma aina samana. Silti sitäkin voidaan avata enemmän tämän päivän lähtökohdista käsin. Nykyihmiset kaipaavat yhä vähemmän moraalisaarnoja ja synninpäästöä. Sen sijaan he kaipaavat nykyajan haavoittavassa maailmassa vahvistusta sille, että sinä riität ja kelpaat Jumalalle juuri sellaisena kuin olet. Vapautta elää, välittää ja rakastaa omana itsenään. Juuri siinä on kristinuskon vuosituhansia vanha muuttumaton ydin, joka toimii yhä tänäkin päivänä. Rita Suhonen 8 9 KIRKKO JA ME ■ No 5 ■ 21.5.2015 Haiti sakta upp på fötter –efter diktatorer och jordbävning Haiti är det fattigaste landet på det västra jordklotet och insamlingsmålet för Gemensamt Ansvar -insamlingen i år. ● Maria Wikstedt, präst i Par- gas, var den enda representanten för Borgå stift i en studieresa arrangerad av Kyrkans Utlandshjälp tidigare i vår. Kyrkans Utlandshjälp bygger elva skolor i Haiti med hjälp av insamlingsmedlen. Det har nu gått fem år sedan den förödande jordbävningen i landet. I Léogâne-området där Abeilles d’Aspam-skolan är belägen, som gruppen besökte, har många skolor blivit förstörda. Totalt miste 200 000 människor livet och ett par miljoner människor blev utan hem. Wikstedt besökte bland annat Aspam-skolan tillsammans med gruppen på elva personer som bestod av representanter för Kyrkans utlandshjälp och olika stift i Finland. Gripande människomöten Det mest gripande Maria Wikstedt upplevde på resan var bland annat att se undernärda barn i skolan. – En arbetslös pappa som hette Alexis och har två flickor berättade om hur deras dag kan se ut. Först äter de frukost, sedan går flickorna till skolan, så kommer de hem för att göra läxor och så går de ännu tillbaka till skolan. På kvällen äter de middag – om de har råd. Wikstedt träffade också en liten Förstörd natur Då Wikstedt kom till Haiti frågade hon om det fanns något att vara orolig för, som till exempel or- mar eller spindlar. Till sin lättnad fick hon veta att det varken finns ormar eller spindlar. Men då hon fick reda på orsaken blev hon sorgsen. – Invånarna behöver inkomst så de förstör skogen och säljer den som ved. Då förstör man också faunan. I dagens läge finns bara 2-4 procent skog kvar på Haiti. År 1925 var landet ett tropiskt paradis med 60 procent regnskog. Stor arbetslöshet Orsaken till den stora fattigdomen i Haiti tror Maria Wikstedt att till stor del beror på landets historia. Haiti har varit en kolonial under Frankrike och efter självständigheten 1804 blivit styrd av två stora diktatorer. François Duvalier, även kallad ”Papa Doc” och hans son Maria Wikstedt ser på uppvisning tillsammans med skolbarnen vid Aspam-skolan i Port-au-Prince. Haiti ● Grannländer är bl.a. Jamaica och Kuba, delar ö med Dominikanska republiken. ● Ytan: en tredjedel av Finlands yta. ● Invånare: 10 miljoner. ● Huvudstad: Port-au-Prince. ● Språk: franska, haitisk kreol. ● Religion: Katolicismen är den officiella religionen men voodoo är folkreligionen. De flesta anser att voodoon kan samexistera med katolicismen. Jean-Claude Duvalier, även kallad ”Baby Doc” var två diktatorer som regerade i landet fram till 1986. – Det var en hel del korruption och de försnillade pengar av folket som de förde utomlands, säger Wikstedt. Arbetslösheten i landet är stor men det råder ovisshet om hur stor. – En del sade 40 procent och andra 80, säger Wikstedt. Man för ju inte statisktik på samma sätt som i Finland. Dagisbarn vid Aspams daghem. Hoppet lever Trots all fattigdom och elände ser Maria Wikstedt ändå hopp för haitiernas framtid. Det arbete Gemensamt Ansvar gör ger resultat, på plats och ställe såg hon att hjälpen når fram. Till exempel finns det projekt där man planterar ny skog och räddar kaffeträd från att huggas ner. Kaffe svarar för en tredjedel av exportinkomsterna. Det arbete som görs i Haiti med hjälp av Gemensamt Ansvar-pengarna är ett samarbete med loka- la organisationer, till exempel just projektet med att plantera och bevara skog. Genom Gemensamt Ansvar har man också kunna ge getter till familjerna. – På tre år har man kunnat föda upp 14 getter vilket ger en inkomst till familjerna, säger Wikstedt. Det finns också nystartade spargrupper där medlemmarna får lära sig läsa, skriva och räkna och får ett litet startlån för att börja driva en affärsverksamhet. Skulle du vilja återvända till Haiti en dag? – Det vill jag! För att det har gjort ett så fint intryck på mig, fina människor och ett vackert land. Jag vill se vad som hänt i Haiti, jag har stora förväntningar. Hur landet byggts upp, om det har en bättre fungerande regering, demokrati, om det blir som i till exempel Finland efter krigen att Haiti blivit en land där det finns jobb och alla har mat att äta. Nadine Karell ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ O-rolig-het F ör en tid sedan i ett snabbt möte ställde en kvinna mig frågan om varför jag hela tiden verkar ha så bråttom? Det här var inte första gången vi möttes. Hon sa till mig att det verkar som jag är på väg hela tiden. När jag senare funderade på hennes ord förstod jag att hon hade rätt. Hur många människor känner du som har förmågan att bara vara? De sitter och tittar rakt ut i det tomma intet och verkar njuta av det. Jag har inte den förmågan och jag vet faktiskt inte om jag skulle vilja ha den heller? Jag drivs av tanken om att livet är så kort och att jag måste hinna med mycket innan det tar slut. Det kan ju faktiskt ta slut tidigare än sent. Det finns människor som har en förmåga att alltid kunna säga: ”Jag ska bara och jag ska bara .....” Allt deras ogjorda som de måste göra har en tendens att följas av nya uppgifter som också de måste göras och allt skjuts framåt. Slutligen har människan många ouppklarade högar som aldrig blir gjorda. Det finns en gammal och väldigt fin målning som många människor känner igen. Jag vet tyvärr inte vem som har målat den eller vad den heter. Motivet är från ett fält där det står ett par -en man och en kvinna- försjunkna som till en andakt. Det står en skottkärra där bredvid och en korg med dagens skörd. Han har tagit av sig sin hatt och hon har sina händer knäppta. Båda har stannat upp efter dagens arbete och ger Gud sitt tack. Jesus säger: “Kom till mig alla ni som är tyngda av bördor; jag skall skänka er vila. Ta på er mitt ok och lär av mig, som har ett milt och ödmjukt hjärta, så skall ni finna vila för er själ. Mitt ok är skonsamt och min börda är lätt” Oket är en bärstång. Ett skonsamt ok förenklar arbetet men tar inte bort bördorna. Arbetet och bördorna hör till människans liv. Att arbeta sig trött kan vara väldigt skönt. Vilan efteråt blir då det viktiga, en plats att vila vid. Att vila kan vara jobbigt och jag tror att vilan får vara job- big? Vilan –återhämtningen – är som bäst när man är som mest slutkörd. Bibelns skapelseberättelse berättar om hur människan skapas till den sjätte dagen och att hennes första hela dag är den sjunde dagen, den som blir Guds vilodag. När människan placeras in i skapelsen är det viktigaste arbetet redan utfört. Människan får sin uppgift och det är att ta hand om skapelsen, vårda det som Gud gjort. Känner du också o-ron för uppgiften? Ta oket till hjälp så blir bördan lättare. Johan Mullo Kaplan Ihmiskaupan uhria hallitaan pelolla Lähetystyöntekijä Pia Rendic auttaa työkseen ihmiskaupan uhreja Kyproksella. Hänellä on vahva viesti myös Suomeen: hänestä seksin ostaminen pitäisi kriminalisoida ja pornon katselu lopettaa. 25-vuotiaalla itäeuroop- palaisella Natalylla oli kaksi unelmaa: koulutus ja kunnollinen työpaikka. Kotimaa tarjosi vain kurjuutta, joten hän tarttui naapurinsa tarjoukseen hyvistä tienesteistä ja opiskelumahdollisuudesta Kyproksella. Naapuri maksoi matkakulut ja järjesti Natalyn Kyprokselle. Vastassa oli vieras mies, joka vei hänet asuntoon kahdeksan muun tytön kanssa. Hyväpalkkaiseksi mainostettu työ paljastui pakkoprostituutioksi yökerhossa. Nataly on yksi lähetystyöntekijä Pia Rendicin kohtaamista ihmiskaupan uhreista. Tarina on tyypillinen. Uhrilla ei usein ole kielitaitoa, rahaa tai asuntoa. Hänen pas- sinsa takavarikoidaan, ja matkakustannukset muuttuvat velaksi. Takaisinmaksukeinoksi tarjotaan itsensä myymistä. Rajuimmissa tapauksissa uhrit alistetaan kohtaloonsa hakkaamalla ja raiskaamalla. Kypros on ihmiskaupan kohdeja kauttakulkumaa Afrikan, Lähi-Idän ja Euroopan risteyksessä. Rendic on kiertänyt yli kahden vuoden ajan bordelleja ja yökerhoja Kyproksella ja tavannut prostituoituja. – En ole tänä aikana tavannut ainuttakaan naista, joka sanoisi, että tämä on haaveammattini. Se on viimeinen oljenkorsi, Rendic toteaa. Rendic, aikaisemmilta ammateiltaan lastentarhanopettaja ja lentoemäntä, perehtyi seksuaaliseen hyväksikäyttöön muun muassa teologian opinnoissa gradua tehdessään. Nykyisen työnsä hän kokee Jumalan kutsumuksena. Kyprokselle perhe päätyi vuonna 2012 Rendicin miehen työn perässä. Auttamisjärjestelmässä pahoja puutteita Kyproksella Nikosiassa Rendic liikkui ensin vapaaehtoistyöntekijöiden mukana, jotka tapasivat valtion turvataloon pelastettuja ihmiskaupan uhreja. Hän huomasi, että auttamisjärjestelmässä on pahoja puutteita. Traumatisoituneet naiset jätetään omilleen. – Kun poliisi vapauttaa heidät valtion turvatalosta, he joutuvat asumaan yksin huonokuntoisiin asuntoihin ja heillä ei ole mitään sosiaalista verkostoa, monilla ei kielitaitoakaan. Niinpä Rendic perusti yhdessä paikallisen Wellspring-järjestön kanssa Limassoliin Puolivälintalon, jossa uhrit saavat asua ja toipua. He saavat monenlaista tukea koulutuksesta psykologiseen apuun. Lisäksi Rendic perusti viime vuonna Nikosiaan päiväkeskuksen, joka tarjoaa työpajoja jo omillaan asuville ihmiskaupan uhreille ja päivähoitoa heidän lapsilleen. – Teemme koruja, laukkuja ja nukkeja ja myymme niitä Suomessa ja USA:ssa. Rahat käytetään naisten palkkaamiseen. Puolivälintalon ja päiväkeskuksen lisäksi Rendic käy säännöllisesti valtion turvatalolla hakemassa naisia ulos esimerkiksi kävelylle. Turvatalo on paikka, johon välitöntä turvaa tarvitseva ihmiskaupan uhri ohjataan vähintään kuukaudeksi. Timo Jakonen Inga fler betongtak Med hjälp av insamlingsmedlen hade man redan tre månader efter jordbävningen byggt elva skolor. Skolorna är hurrikan- , orkan- och jordbävningssäkra. Taken är gjorda av plåt och inte av betong, som många av de tidigare skolbyggnaderna hade. – En lärare vi träffade sade att han aldrig mera skulle gå in i en skola och undervisa om den hade betongtak, säger Wikstedt. Aspam-skolan rasade i jordbävningen men som tur var ingen människa inne i byggnaden just då. Flera av skolbarnen har mist en förälder och vissa har mist båda sina föräldrar. De som mist båda sina föräldrar bor hos någon släkting eller vän till familjen. Ibland är det lyckat och ibland blir det mindre lyckat, menar Wikstedt. – Vissa behandlar barnet som en piga eller dräng och hon eller han får inte gå i skolan utan bara hjäl- pa till med att jobba och få in pengar till familjen. pojke, Joseph, 8 år. Tack vare hjälporganisationen Caritas (en katolsk hjälporganisation), som donerat böcker har man startat ett biblioteksprojekt i skolan i Merger. – Hans favoritbok var en om katter och hundar. Jag tyckte att det var så fint att han läst boken och tyckt om den, att han hade knäckt koden och kunnat läsa boken. Ett annat barn hade utbrustit: ”Jag älskar den här skolan. Jag vill ta hem den här skolan!”. Det här fick Wikstedt att tänka på ifall finländska barn vet hur bra ställt de har det som får gå i skola och som dessutom får ett mål mat i skolan varje dag. KIRKKO JA ME ■ No 5 ■ 21.5.2015 10 11 KIRKKO JA ME ■ No 5 ■ 21.5.2015 KIRKKO JA ME ■ No 5 ■ 21.5.2015 Timo Jakonen Timo Jakonen Valo – ei orjuudelle ry:ssä toimivat Riina Komonen ja Hanna-Leena Manderson muistuttavat, että ihmiskaupan uhreja asuu myös Suomessa. Naisilla ei ole mitään sosiaalista verkostoa, monilla ei kielitaitoakaan. Eri järjestöt tekevät ihmiskaupan vastaista työtä myös Suomessa. Valo – Ei orjuudelle ry haluaa nostaa esiin asioita, joista moni länsimaalainen ei haluaisi tietää. Vapauden puolesta vaikka lenkille Prostituution ja pornoteollisuuden lihamylly vaatii koko ajan uusia uhreja, kertoo ihmiskauppaa vastaan taisteleva Pia Rendic. Rendicin mielestä Suomen pitäisi seurata Ruotsin esimerkkiä ja kriminalisoida seksin osto. Hänestä Suomessa ei haluta ymmärtää, että missä on prostituutiota, on myös ihmiskauppaa. – Saksassa ja Hollannissa bordellit laillistettiin ja ajateltiin, että se kitkee rikollisia elementtejä. Molemmissa maissa ihmiskauppa on tuplaantunut bordellien laillistamisen myötä. Jokaisella teolla on merkitystä Rendic työskentelee Kyproksella Suomen evankelisluterilaisen kansanlähetyksen palveluksessa, mutta ei koe tarvetta käännyttää auttamiaan naisia. – Evankeliumi tulee välittämisen ja ystävyyden kautta. Puolivälintalossa pystytään auttamaan maksimissaan kuutta naista kerrallaan, ja päiväkeskuksessa käy 7–10 naista lapsineen. Rendic perustelee pieniä määriä sillä, että jokaista naista halutaan auttaa kunnolla. Voimaa Rendic saa niiden naisten tarinoista, joiden elämä muuttuu parempaan suuntaan. Turhauttavinta on se, että usein bordellista vapautunut uhri palaa takaisin prostituutioon. Työnsä uuvuttavuudesta ja kansainvälisen ihmiskauppaongelman laajuudesta huolimatta Rendic uskoo, että jokaisella teolla on merkitystä. – Jos saan pelastettua edes yhden naisen tai jonkun toisen kiinnostumaan ja puhumaan tästä aiheesta tai tekemään asialle jotain, se voi aiheuttaa ison reaktion. Leena Koski Kysyntä pitää bisneksen voimissaan Rendic haluaa pitää meteliä maailmanlaajuisesta ihmiskauppaongelmasta. Suomessa hän luennoi seurakunnissa, seminaareissa ja kouluilla. Hän on myös kirjoittanut työstään kirjan. Hänestä kysyntä on tärkein yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävän ihmiskaupan kasvuun ja kukoistukseen. – Jos miehet eivät ostaisi seksiä, ihmiskauppaa ei olisi olemassa. Jos ihmiset eivät katsoisi pornoa, ei tarvitsisi tuoda ihmiskaupan uhreja tekemään pornoelokuvia. Rendic korostaa, että sekä pornossa että prostituutiossa kuluttaja ei voi tietää, onko nainen ihmiskaupan uhri vai ei. Hän näkee, että pornoteollisuus ruokkii seksipalveluiden ostoa. Hän kaipaisi Suomeen keskustelua siitä, miksi porno ja seksin ostaminen ovat niin hyväksyttyjä asioita. Yhteiskunta on Rendicin mielestä yliseksualisoitunut. – Olen saanut paljon äkäistä postia, kun olen sanonut, että pornossa ei ole mitään hyvää. Samalla ihmiset häpeilevät katsoa pornoa. Turkulaiset Riina Ko- Pia Rendic perusti Nikosiaan vuosi sitten päiväkeskuksen, jossa jo omillaan asuvat ihmiskaupan uhrit valmistavat muun muassa heidän taustastaan kertovia nukkeja. Kansanlähetyspäivät Turun messukeskuksessa 3. –5.7.2015. Rendicin luento ”Evankeliumi ihmiskaupan uhreille?” 4.7. klo 16–17.15. Heidi Pelander monen ja Hanna-Leena Manderson kiinnostuivat ihmiskaupan vastaisesta työstä muutamia vuosia sitten. Komonen on lääkäri ja tutustui aiheeseen kansainvälisen terveydenhuollon opinnoissaan. – Olin ihmeissäni, että en tiennyt asiasta mitään, vaikka se on niin valtava ongelma. Mandersonin innoittaja oli suomalais-skotlantilainen Julia Immonen, joka on soutanut Atlantin yli kerätäkseen varoja ihmiskaupan vastaiseen työhön. Manderson tulkkasi Immosta Vapaaseurakunnan tapahtumassa. Aihe vei mukanaan. – Meidän on mahdotonta elää länsimaissa hyötymättä ihmiskau- pasta ja nykyajan orjuudesta, Manderson sanoo. Syksyllä 2012 ihmiskaupan vastaista työtä varten perustettiin valtakunnallinen Valo – Ei orjuudelle ry. Se toimii nykyään kuudessa eri kaupungissa, ja jäseniä on noin 150. Komonen on Valon puheenjohtaja ja Manderson johtaa Turun Valoa. Yhdistyksen hallitus päättää toimintalinjoista, joita paikallisjaostot noudattavat. Yhdistyksen arvopohja on kristillinen, mutta se ei toimi minkään seurakunnan alaisena. Monelle suomalaiselle kaukainen asia Ihmiskauppakirjallisuus on tylyä luettavaa. Uhreja on miljoonia ympäri maailman. Myös Suomi on ih- miskaupan kauttakulku- ja kohdemaa. Komonen toteaa, että suomalaiset eivät välttämättä haluakaan tietää ihmiskaupasta, vaan se on helpompi sivuuttaa kaukaisena asiana. Kun aihe on raju, viestintää pitää harkita tarkkaan. – Että saisi ihmisille sellaisen olon, että he voivat tehdä asialle jotain, Manderson pohtii. Komosen mukaan Valossa tehdään ruohonjuuritason työtä. Ennaltaehkäisevää työtä ovat koululaisten valistaminen ja erilaiset tapahtumat. Tuorein ponnistus oli Run for Freedom -tapahtuma Helsinki City Runin yhteydessä. Ihmiskaupan vastustajat osallistuivat puolimaratonille 150-henkisellä joukkueella. Jokai- nen juoksija keräsi osallistujamaksunsa sponsoreilta, joille kertoi ihmiskaupasta. Juoksun osallistumismaksuista 10 000 euroa menee Pia Rendicin työhön Kyproksella ja loput Valon työhön Suomessa. Tempaus järjestettiin nyt kolmannen kerran. Komonen aloitti juoksuharrastuksen vuoden alusta ja juoksi tapahtumassa. Hänellä ei ollut varaa perääntyä, kun Lahden Valon johtaja haastoi hänet julkisesti. – Se oli henkisesti haastavampaa kuin fyysisesti, hän kuvaa harjoittelukauttaan. Vierailuja alan liikkeisiin Ihmiskauppaan liittyy aina ihmisen haavoittuvuuden hyväksikäyt- töä. Siksi valolaiset haluavat kohdata riskiryhmissä tai haavoittuvassa asemassa olevia Suomessa. Turussa ja Helsingissä tämä tarkoittaa esimerkiksi vierailuja thaihierontapaikkoihin ja erotiikkaliikkeisiin. Mandersonin mukaan thaihierontapaikkoihin on Suomessa liittynyt paritustapauksia, jossa on ihmiskaupan piirteitä. Työntekijöillä ei välttämättä ole kosketusta kantaväestöön. Kielitaito on rajallinen ja vain osaan saadaan keskusteluyhteys. – Tavallisin tarina on se, että he tekevät sitä työtä, koska muuta ei ole, Manderson kertoo. Komonen korostaa, että Valon tavoittavassa työssä ei mennä kaduille ”pelastamaan ihmiskaupan uh- Ihmiskauppa ● Toisen ihmisen hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa värväystä, kuljettamista, kätkemistä ja vastaanottamista, johon liittyy uhkaamista, pakottamista, orjuuttamista tai harhaanjohtamista. ● Koskettaa kaikkia maailman maita. Maa voi olla ihmiskaupan lähde-, kauttakulku- tai kohdemaa, tai kaikkia näitä. ● Muotoja ovat muun muassa seksuaalinen hyväksikäyttö, pakkotyö, pakkoavioliitot, laiton elinkauppa ja lasten hyväksikäyttö seksuaalisesti, sotilaina ja kerjäämisessä. ● Laajuutta on vaikea arvioida: kyse on piilorikollisuudesta, jota on vaikea tunnistaa. Ihmiskauppa tuottaa rikollisille kymmeniä miljardeja dollareita joka vuosi. Lähde: www.unodc.org (YK:n rikollisuuden ja huumeiden vastaisen työn järjestö) Turussa Valon aktivistit ovat jalkautuneet muun muassa erotiikkaliikkeisiin etsiessään ihmiskaupan uhreja. reja”, vaan tarkoitus on luoda ihmisiin luottamuksellisia suhteita. – Ihmiskaupan uhri ei välttämättä ole kahleilla patterissa kiinni jossain kellarissa, vaan hän saattaa kävellä kadulla samannäköisenä kuin kuka tahansa. Jos emme tee töitä riskiryhmien kanssa, emme välttämättä ikinä löydä ihmiskaupan uhreja, Manderson lisää. Auttaminen lähtee autettavien tarpeista. Turun Valo esimerkiksi osti suomi-thai-sanakirjan ja suomen oppikirjan thaihierojalle, joka yritti epätoivoisesti opiskella suomea vanhentuneilla materiaaleilla. Heidi Pelander KOLUMNI Arvokeskustelussa mukana jo vuodesta 1905. Juhlavuoden tarjous nyt 12 kk (norm. 139e) ihmisten ilmoille ei enää kehtaa tai jaksa lähteä. Se on väärin, kertakaikkisen väärin. Joku on voinut valita erakkotien, mutta veikkaan, että äärimmäisen harva meistä on yksinäinen omasta valinnastaan. Yksinäisyys on aikamme julmin paradoksi. Samaan aikaan kun tietotekniikka mahdollistaa yhteydenpidon kaikkialta ja kaikkien kanssa, joukossamme elää surullisen monta ihmistä, jolla ei ole ketään kenelle soittaa tai ketään, joka kutsuisi kylään. Osaa syntitaakasta kantaa länsimainen itsellinen elämäntapa, jossa jotenkin hiljaa ja vaivihkaa on päätetty, että ihmisen on parempi pärjätä ihan itsekseen. Yhteisöllisyys on muotisana, jonka tarpeeseen vasta vähitellen taas havahdutaan. Vähintään yhtä paljon kuin ajatus kuolleesta ilman jäähyväisiä, ahdistaa ajatus elävästä elämästä ilman ystävää. Sydän muuttuu kivenpainavaksi, kun lukee tutkija Niina Junttilan Kavereita nolla - lasten ja nuorten yksinäisyys -kirjasta 12-vuotiaan pojan haastattelun. Hän toteaa, että ”jos sais valita, niin mieluummin ottaisin, että joku vaikka hakkais mua, mutta silti mulla olis joku kaveri, kun tän, ettei kukaan edes huomaa mua. Mä luulen, ettei mun luokkalaiset ees muista mun nimeä. Tai no. Tiedän. Kun nyt just kävi niin..” Grace & Peace (norm. 139 €). Yksinäisyys itsessään on tappava tauti. Politiikka tekee parhaansa torjuakseen talouden kestävyysvajetta, tasatakseen hyvinvointieroja ja huolehtiakseen Suomen kansainvälisestä asemasta. Yksinäisyyden kaltaisille aikamme vitsauksille keinot ovat laihemmat. Voidaan laatia toimenpideohjelma tai järjestää yksinäisyysfoorumi. Kaunis ajatus, mutta jotenkin naiivia. Huomaan ajattelevani, että jospa tuokin kaikki aika olisi käytetty esimerkiksi vapaaehtoistyöhön seurakunnan diakoniatyössä yksinäisiä kohdaten, olisi poliitikkojen tai virkamiesten aika tullut ehkä parempaan hyötykäyttöön. Yksinäisyyttä ei torjuta virka-aikatyönä tai poliittisella julistuksella. Yksinäisyys vähenee sillä, että olemme jokainen ihmisiä ihmisille. Lä- neiden kesien muistoihin kuljettavat vaikkapa Tein minä pillin pajupuusta, Tuuli hiljaa henkäilee ja Koivun oksaan korkealle, sanoo tilaisuuden juontava Mirja Karttunen. – Illan aikana muistetaan kesäisin lauluin sata vuotta sitten syntynyttä turkulaista säveltäjää Pentti Viherluotoa. Kuoro ja solisti esittävät Viherluodon musiikkia, mutta pääseepä yleisökin ääneen lauluissa Ruissalon sinikellot ja Aamu Airistolla, kertoo Pentti Viherluodon tytär kanttori Virpi Metsätähti, joka kertoo illan aikana sekä Viherluodosta että hänen musiikistaan. Palvelukuoro Naakat toimii illan takuujoukkona. Omien esitystensä lisäksi kuoro antaa vahvaa tukea myös yhteislauluosioihin. Ilta alkaa ja päättyy kaikille tuttuihin Jo kukkasilla kukkulat ja Suvivirteen. Sateen sattuessa tilaisuus järjestetään kirkkosalissa. Pentti Viherluodon ihailijoiden kannattaa suunnata Tähkäpuiston yhteislauluiltaan, jossa Viherluodon tytär Virpi Metsätähti kertoo isästään ja laulattaa tämän tunnetuimpia lauluja. FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION are part of every days meal. But the fact that bread and wine carry both Gods creation and human effort would have gone unnoticed. The reason why this came up in our group was propably that we remember this everytime in our liturgy when we celebrate eucharist. It’s a good example of the way our liturgy shapes our faith and our way of thinking. Every time before the ecuharistic prayer we pray to God and thank him for the bread and wine that we have to set before him. Bread ”which earth has given and human hands have made” and wine ”fruit of the vine and work of human hands”. This prayers, which have its origin in jewish blessing of food, remind us that in the mass we are bringing to God also our labour. Our offering to God is our thanksgiving and the work we do to help others. This is the link between eucharist and the collection. Sacrament of love and our deeds of love towards our neighbour. To me it also speaks about our faith. Faith is a gift from God, but as the gifts of altar also our faith requires our effort. Effort of our parents, godparents and relatives in christian upbringing. Our effort to deepen our prayer life. Our effort to live a christian life: loving and serving our neighbour and the whole creation. Our effort to proclaim tirelessly. Faith and salvation are gifts, as saint Paul writes ”not the result of works, so that no one may boast.” (Eph. 2:9), but that doesn’t mean we are to be lazy. God can give us in his creation everything we need, but he need our help to let everyone benefit of the gifts he gives. Aureliassa, Aurakatu 18, järjestetään keskusteluilta lapsensa menettäneille torstaina 4.6. klo 17.30–20. Tilaisuus on tarkoitettu niin vanhemmille, isovanhemmille kuin aikuisille sisaruksille. Tapahtumaan ovat tervetulleita syntymättömän, pienen tai jo aikuisen lapsen kuo- leman kokeneet. Myöskään sillä ei ole merkitystä, miten pitkä aika tapahtumasta on kulunut. Illan aikana on mahdollista kohdata muita saman kokeneita ja vaihtaa ajatuksia heidän kanssaan tai vaikka vain kuunnella musiikkia. Tilaisuudessa jaetaan tie- ● Vuoden 2017 lähestyes- sä eri puolilla maailmaa valmistaudutaan viettämään Reformaation merkkivuotta. Suomessa katseet kääntyvät silloin Turkuun, jonne reformaation ajatukset aikanaan ensimmäisenä rantautuivat ja josta ne myöhemmin levisivät muualle Suomeen. Merkkivuoden valmistelut ovat jo pitkällä esimerkiksi reformaation synnyinseuduilla Saksassa. Mutta mikä ihmeen reformaatio? Miksi sitä pitää muistaa? Miten Saksassa 500 vuotta sitten tapahtuneet asiat liittyvät meidän Gallup Miika Ahola elämäämme tämän päivän Suomessa? Merkkivuoden tarkoitus on muun muassa innostaa suomalaisia tutustumaan omiin kulttuurisiin ja uskonnollisiin juuriinsa. Reformaatiohan muokkasi voimakkaasti paitsi kirkkoa myös yhteiskuntaa ja kulttuuria. Reformaation merkkivuodesta 2017 järjestetään kaikille avoin infotilaisuus Turun pääkirjaston Studiossa (Linnankatu 2) tiistaina 26.5. klo 15.30-16.30. Infotilaisuudessa on mahdollisuus kommentoida, keskustella, ideoida ja toa myös Turun seudulla toimivista lapsensa menettäneille tarkoitetuista palveluista. Illan järjestävät Lounais-Suomen Mielenterveysseuran Feeniks-työ, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun Kaupunkilähetys ry/ Senioripysäkki sekä Käpy - Lapsikuolemaperheet ry. Heljä Takala Vaikka mitä, muun muassa kesämökkeilyä lasten kanssa. Kesäisin kiertelen ystäväni kanssa kirpputoreilla. Myymälä 044 043 2040 Päivi 044 582 5360 Maisemien ja kasvien valokuvaamista. Kesän marjoja, erityisesti mustikoita. KA L LI N E N KUULEMISEN ERIKOISLIIKE Turvallista ja kodikasta asumista Turun diakoniasäätiön Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810 Turku. Tervetuloa tutustumaan! Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p. 040 1840 123 www.turundiakoniasaatio.fi MessuT LuTherin kirkoLLa Vanhat nuottivihot olivat kokonaistaideteoksia. Tämäkin kesäinen idylli on säveltäjä Pentti Viherluodon käsialaa. suunnitella yhdessä Reformaation merkkivuotta Turussa. Tilaisuudessa ovat mukana evankelisluterilaisen kirkon Armoa 2017! -hankkeen projektisihteeri TimoMatti Haapiainen ja Reformaation merkkivuosi Turussa -hankkeen projektikoordinaattori Katariina Ylikännö. Reformaation merkkivuoden pääjärjestäjiä Turussa ovat seurakuntayhtymän lisäksi kaupunki ja yliopistot. Turun seudulla ovat lisäksi monet muut toimijat alkaneet jo suunnitella ohjelmaa merkkivuodeksi. – Suunnitteilla on näyttelyitä, musiikkiohjelmaa, kirjaprojekteja, seminaareja ja kouluprojekteja. Myös nuoret ovat olleet kiinnostuneita ideoimaan omia juttuja, kertoo Katariina Ylikännö. Reformaation merkkivuoden projektikoordinaattoriin voi ottaa yhteyttä merkkivuotta koskevine kysymyksineen, ajatuksineen ja ideoineen. Kaupungin ja seurakuntayhtymän yhteisen projektikoordinaattorin saa kiinni sähköpostitse katariina.ylikanno@evl.fi sekä puhelimitse 040 3417649. MV Su 24.5. klo 11 Messu, Olli Koskenniemi Su 31.5. klo 11 Messu, Timo Nisula Su 7.6. klo 11 Messu, Olli Koskenniemi Su 14.6. klo 11 Messu, Olli Koskenniemi Su 21.6. klo 11 Messu, Timo Nisula Su 28.6. Valtakunnalliset Evankeliumijuhlat Sastamalassa Su 5.7. klo 11 Sanajumalanpalvelus, Martti Pyykönen Su 12.7. klo 11 Sanajumalanpalvelus, Antti Koskenniemi Su 19.7. klo 11 Messu, Tom Säilä Su 26.7. klo 11 Messu, Timo Nisula Su 2.8. klo 11 Messu, Olli Koskenniemi Su 9.8. klo 11 Messu, Pauli Huhtinen Su 16.8. klo 11 Messu, Ville Auvinen Su 23.8. klo 10 SLEY:n kirkkopyhä Mikaelinkirkossa Su 30.8. klo 11 Messu, Jari Rankinen Turun Lutherin kirkko, Puutarhakatu 8 a www.sley.fi/varsinaissuomi Lähellä Sven Nikander Sopivan lämmintä, kaunista säätä, ei liian kuumaa. Kesämökillä rakentamista ja puuhaamista. Sanan Suvipäivät 12.-14.6.2015 Vivamo, Lohja MIELENKIINTOISIA VIERAITA, RUNSAASTI RAAMATUNOPETUSTA, KORKEATASOISTA MUSIIKKIA Mitä odotat kesältä? Kauko Ojala KUU ERIK LEMISE N OIS LIIK E Puistokatu 10, 20100 TURKU Kesäaukioloajat (1.6. - 31.8.) Ma - to 12.00 - 17.00 Pihla Syrjänen Priest of the Turku Cathedral International Congregation PALVELE KUULOKOJEET NOPEASTI ILMAN JONOTUSTA Kohti reformaation vuotta Ilta lapsensa menettäneille ● Lapsen menettäminen on ikuinen suru, jota aikakaan ei poista. Aikojen kuluessa suru muuttaa muotoaan, mutta kokonaan se ei katoa. Vaikka kaikki ymmärtävät asian kipeyden, sen jakaminen on usein helpompaa saman kokeneiden kanssa. teislauluillat saavat jatkoa torstaina 4.6. klo 18, jolloin Henrikinkirkon kupeessa sijaitsevassa Tähkäpuistossa lauletaan kesän kunniaksi. Yhteislaulun lisäksi Taas kukkaisilla kukkulat -luonto- ja yhteislauluillassa on luvassa myös kuoroesityksiä ja toimittaja Ann-Mari Rannikon pieniä kesäisiä tarinoita. – Näistä Henrikin Tähkien ideoimista yhteislauluilloista on tullut hyvin suosittuja. Joskus mukana on ollut lähemmäs sata laulajaa. Aiemmin olemme laulaneet muun muassa kansakoulu- ja pyhäkoululauluja. Tällä kertaa laulamme kansakoulusta tuttuja kesäisiä lauluja. Men- Pihla Syrjänen On our lenten cource we were asked what do we think why did Jesus chose bread and wine for eucharist. On that same meal there would have been many options. Why Bread and wine? One of the first answers was that they are both a gift from creation and made by humans. They are God given but also work is needed to produce them. They include both. This was interesting because I’m certain that if this same question was asked in a group of finnish lutherans, this answer wouldn’t come up. Propably also in that group we’d talk about the immence biblical symbolism that bread and wine carry. Or that they ● Henrikinseurakunnan yh- hetteinä lähimmäisenrakkaudelle. Kaupan myyjä, joka hipaisee vanhuksen kättä antaessaan vaihtorahat kassalla ostoksista ja vaihtaa pari ystävällistä sanaa - vanhuksen päivän tai viikon ainoita - elää laupeutta todeksi tehokkaammin kuin yksikään maan hallitusohjelmaan kirjattu yksinäisyydentorjuntateesi. Given & Made T I L AU S KO RT T I Tarjous on voimassa 30.6.2015 saakka ja koskee vain uusia tilauksia Suomessa. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kustantaja: Kotimaa Oy, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, kotipaikka Helsinki, Y-tunnus 0213561-1 79€ elsingin Sanomien sunnuntain uutisten lehtikuva ei jätä rauhaan vielä pään painuessa illalla tyynyyn. Pappi, kaksi arkkua ja tyhjät kirkon penkit. Valokuvaaja Trond H. Trosdahlin ikuistama hetki hautajaisista, joihin kukaan ei tullut saattamaan vainajaa viimeiselle matkalle. Tarkemmin ottaen kaksi ihmistä poistuneena keskuudestamme ilman kukkalaitteita, suruvärssyjä, muistokahveja. Kuva on kaunis, mutta pirullisen karu. Miksi kukaan ei tullut? En tiedä. Kukaan ei tiedä. Tiedämme vain, että pahimmillaan yksinäisyys itsessään on tappava tauti. Yksinäisyyteen taas johtaa elämänpiiriä kaventavat seikat, kuten sairaudet, työttömyys ja taloudelliset vaikeudet. Asia johtaa toiseen. Joskus yksinäiseksi tekee ikä; ystävät ja sukulaiset ympäriltä nukkuvat pois. Kun liikkeelle lähtemiseen tarvitsisi apua tai kun mieli on rikki niin raskaasti, että aamuisin ei edes jaksa nousta ylös, sosiaalisesta kanssakäymisestä on jäljellä vain varjo. Tai kun yrittäjä kohtaa konkurssin tai työntekijä yt-neuvottelut, rahapussin laihuus estää osallistumasta arkisiin rientoihin entiseen malliin. Köyhyys johtaa häpeään, jossa Turkulainen kansanedustaja Tähkäpuiston lauluilta avaa kesän KUULEMISEN ERIKOISLIIKE I PA ajan hermolla. H Tyhjät penkit Annika Saarikko KIRKKO JA ME ■ No 5 ■ 21.5.2015 VA Yhdistäisitkö nämä 110-vuotiaaseen? Terävä, ketterä, 13 KIRKKO JA ME ■ No 5 ■ 21.5.2015 Paula Pajuniemi Lämpöä, kauniita kukkasia, kesämökillä saunomista ja meressä uimista. Pihla Syrjänen suvipaivat.fi 12 Mukana mm. Tapio Luoma, Jari ja Mirja Sinkkonen, Javier Garcia, Ulla Saunaluoma, Hannu Nyman, Heli Karhumäki, Mikko Matikainen, Riitta Keskimäki, Kalle Virta, Kristiina Tanhua-Laiho ja muita KRS:n työntekijöitä sekä tietysti myös Vivamon tädit. Musiikki mm. Johanna ja Mikko Iivanainen, Minna ja Jussi Pyysalo, Heikki Mikkonen, Tuula Hakkarainen, Jouni Somero, Lehari Kaustel, Matti Kolehmainen ja KRS:n musiikkiryhmät kautta aikain Vivamon Raamattukylän esitys Marian Miekka. Lapsille paljon tekemistä Lastenkylässä, nukketeatteri Sananjalka, Tarinataikuri ym. Lauluyhtye Rajaton konsertoi la 13.6. klo 18 Liput 22,50 € Lippupalvelusta tai ovelta. 14 15 KIRKKO JA ME ■ No 5 ■ 21.5.2015 Jussi Vierimaa Musiikkia ja mehua ● Lähtisitkö mukaan jaka- Kesäkahvilat ja -muskarit tuovat toimintaa perheille ● Kevätkauden päättyessä Turun ja Kaarinan seurakun- tayhtymän perhekahviloiden toiminta jatkuu kesäkahviloiden ja -muskarien muodossa. Mukana on myös uutta kesäkivaa. Leikkiä ja laulua kesäkahviloissa Kesäkahviloita on yhteensä seitsemän, ja ne toimivat pääosin kesäkuun ajan Henrikinkirkolla, Nuortentalolla, Paattisen seurakuntatalolla, Kaarinan kirkolla, Piikkiön seurakuntatalolla ja Jaanin seurakuntatalolla. Aukioloajat ja -päivät vaihtelevat kahviloittain. – Jaanin perhekahvila on tämän kesän uutuus. Siellä ei järjestetä talvisin perhekerhotoimintaa, Rajalin sanoo. Maarian seurakunnassa kesäkahvila on toteutettu Maarian kiertävänä kesäkerhona. Sen kokoontumispaikka riippuu viikonpäivästä. Maanantaisin kesäkerho kokoontuu Maarian pappilassa, tiistaisin Runosmäen seurakuntakodissa, torstaisin Pallivahassa ja perjantaisin Kotimäessä. Keskiviikkoisin kiertävällä kesäkerholla on retkipäivä lähiseudulle. Silloin kerhon sijaintia kannattaa tiedustella erikseen Anne Saarnilta numerosta 040 3417 156. Nuortentalolla osoitteessa Eerikinkatu 1 toimivalla kesäkahvila Leppäkertun kesäkololla on pisimmät aukioloajat. Se on avoinna maanantaista perjantaihin kello yhdeksästä viiteentoista aina heinäkuun kolmanteen päivään asti. Henrikinkirkolla on seurakunnan ja Turun kaupungin yhteinen leikkikoulu-kesäkahvila, jossa paikalla on myös kaupungin päivähoitaja, jolta voi esimerkiksi kysyä päivähoitoon liittyvistä asioista. Askartelun, leikkimisen ja mehun sekä kahvin juomisen lisäksi kesäkahviloissa on tarjolla kaikkina aukiolopäivinä myös muskarihetkiä. – Niiden ajankohtia kannattaa kysyä kerhopisteeltä, Rajalin kertoo. maan hyvää mieltä Suurella sydämellä -vapaaehtoistoiminnassa? Löytyisikö sinulle sopiva hyvän mielen pesti suurellasydamella.fi -sivustolta? Kymmenistä pesteistä tässä muutama esimerkki: Tuomiokirkossa tapahtuu Perheille on kesällä toimintaa myös Tuomiokirkossa. Keskiviikosta perjantaihin on aamupäivisin kello 9, 9.30, 10 ja 11 tarjolla varjoteatteria ja kirkkoseikkailu. Tarkk’ampujankappelissa esitettävän varjoteatterin aiheena on luomiskertomus, ja sitä esitetään 3.–18.6. Kirkkoseikkailuun pääsee mukaan 3.7. asti. – Varjoteatteri ja kirkkoseikkailu sopivat pienille koululaisille ja sitä nuoremmille lapsille perheineen. Myös Turun Keskiaikaisten markkinoiden aikana on muun muassa Tuomiokirkossa toimintaa perheille. Lisätietoja kesän perhetoiminnasta, aikatauluista ja päivämääristä löytyy osoitteesta www.kirkonrotta.fi/portal/kesa_2015/ ● Keikka-apua vanhainkotien tapahtumiin. Vanhainko- deissa kaivataan reippaita ja iloisia vapaaehtoisia avuksi tapahtumiin, juhlatilaisuuksiin, retkille ja hartauksiin. ● Juttuseuraa kehitysvammaiselle. Nuori lievästi ke- hitysvammainen nainen kaipaa vapaaehtoista juttukaveria: ”Monet asiat mietityttävät ja niitä olisi mukava jakaa jon- koseurakunnat ovat olleet pitkään toistensa ystävyysseurakuntia. Asiasta sovittiin kun virsikirjassammekin olevan ”Elämä on meri”-virren säveltäjä Ivar-Jaak Salumäe toimi seurakunnan pappina. Hänelle oli lapsuudesta saakka tuttu Turun tuomiokirkon kellojen soitto, sillä niitä kuunneltiin radiosta lapsuudenkodissa hyvin usein. Tuomiokirkossamme saarnatessaan Salumäe kertoi Turun joulurauhan julistuksen olleen vuoden kohokohta. Kun Ivar-Jaak Salumäe jäi viisi vuotta sitten eläkkeelle, tuli Tallinnan tuomiokirkkoseurakunnan papiksi Urmas Viilma. Tämän vuoden helmikuussa Urmas Viilma vihittiin Viron luterilaisen kirkon arkkipiispaksi. Piispoja oli pitkään kaksi, mutta viime huhtikuussa vihittiin kaksi apulaispiispaa, lisäksi yksi piispa toimii Kanadassa pakolaisseurakuntien kaitsijana. Tuomiokirkkoseurakunnan johtavan papin virkaan asetettiin 26.4. Arho Tuhkru, joka toimi tätä ennen seurakunnan toisena pappina. Minna Uusivirta – Jeesuksen vertaukset puhtaalta pöydältä Jeesuksen vertaukset ovat maailman tunnetuimpia ja selitetyimpiä kertomuksia, joiden päälle on vuosisatojen saatossa kertynyt monitasoinen tulkintojen kerrostuma. Miltä nämä vertaukset maistuvat sellaisinaan, kun niihin ei lisätä mitään eikä niistä oteta mitään pois? 20,90 (23,90) 2090 www.sacrum.fi Raamatun kertomuksia dvd:t: Pirkko Lehtiö Jeesuksen vertauksia Jeesuksen ihmetekoja Seniorin rukouskirja Calvary dvd Raamatun kertomuksia uutena upeana palkittuna animaatiosarjana, jonka tuotannosta vastaa Disneyn ex-tuottaja Richard Rich ja suomenkielisestä ohjauksesta Pekka Lehtosaari. Värikäs animaatio ja vahvat Raamatun tarinat auttavat ymmärtämään elämän suuria kysymyksiä. Puhumme suomea! Tummasävyisen humorististinen tarina murhasta ja moraalista. Brendan Gleeson tekee mahtavan roolisuorituksen salaperäisen seurakunnan jäsenen uhkaamana irlantilaisena pappina. K 16. 15,90 / dvd 1590 MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI 1790 kun kanssa. Kaipaan tukea vaikeissa asioissa.” Olisitko sinä, 25–45-vuotias nainen, kiinnostunut auttamaan? ● Vapaaehtoispankkiin. Eikö juuri tällä hetkellä löydy sopivaa tehtävää sivuiltamme? Ilmoittaudu vapaaehtoispankkiin ja tule keskustelemaan, millaisesta vapaaehtoistyöstä sinä innostuisit. Voi olla, että sopiva tehtävä on aivan kulman takana. Tai ehkä sinulla on itselläsi idea yhteistyössä toisten kanssa toteutettavaksi. Lisää erilaisia vapaaehtoistehtäviä www.suurellasydamella. fi, klikkaa Turku. Lisätietoja saa myös puhelimitse Nina Tuloselta puh. 040 3417218. MV Radio Melodia 89,0 (95,7) MHz Toivo2000 radio-ohjelma vie kuulijan kirkkovuoden tapahtumien ja ihmisten äärelle. Helluntaihin liittyen puhutaan kielen kääntämisestä ja toukokuun viimeisenä sunnuntaina saa selityksensä Pyhä Kolminaisuus. Ohjelmaa toimittavat Hannu Hurme ja Markus Majabacka. Toivo2000 sunnuntaisin klo 10–10.30. Uusinnat keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10.30. Puntarikatu 1, 20780 Kaarina Puh. (02) 2432 779 www.kaarinanseudunht.fi Avoinna arkisin 9.00 - 16.30 Virtuaalikirkko.fi Turun tuomiokirkon sunnuntaimessuihin voi osallistua suorissa internetlähetyksissä aina sunnuntaisin klo 10. Virtuaalikirkon sivuilta löytyvät myös lähiajan menneet messut. www.virtuaalikirkko.fi Yle Areenalla hengellistä Yle Areenan ohjelma-arkistoissa ovat katsottavissa viimeisimmät Yle TV1:ssä lähetetyt jumalanpalvelukset sekä Pisara-hartausohjelmat. Kätevimmin suora linkki ohjelmiin löytyy luterilaisen kirkon sivuilta evl.fi > Ajankohtaista > Televisio. Areenassa ovat lisäksi kuunneltavissa Yle Radio 1:n aamu- ja iltahartaudet, sunnuntain radiojumalanpalveluksia sekä uskontojen ja maailmankatsomusten ajankohtaisasioita käsittelevä Horisontti. Yle Areenan suora osoite on areena.yle.fi. ● Tallinnan ja Turun tuomiokirk- Seurakunnan jäsenyys ei ole sidottu asuinpaikkaan Virossa voi kuulua haluamaansa seurakuntaan asuinpaikasta riip- Kameli neulansilmästä Auta. Hautaustoimisto Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v. 1932 perustettu perheyritys Hautausjärjestelyni-vihko noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Linnankatu 3 Turku p. 02 231 4074 (24h) Maksuton asiakaspysäköinti Seniori-ikäisellä on monesti aivan uudenlainen mahdollisuus toteuttaa ja hoitaa omaa hengellisyyttään. Rehelliset, arjen todellisuutta ilmentävät rukoukset pohtivat elämän tarkoitusta, ajan riittävyyttä ja sen hahmottumista uudella tavalla, terveyttä ja sairautta, suhdetta lähimmäisiin ja Jumalaan. Toivottu uusintapainos! 20,60 (22,90) AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 Viisikielinen Yli 400 rakastetun ja koskettavan laulun monipuolinen kokoelma. Kaikkiin lauluihin on nuotit ja sointumerkit. Viisikielinen on viidesläisten herätysliikkeiden yhteinen laulukirja. 18,00 (20,00) PERUSSSANOMAT 2060 puh. 020 754 2350 1800 Tallinnan tuomiokirkossa vihittiin 23.4. Viron kirkolle kaksi uutta piispaa. Vasemmalta Tiit Salumäe (Haapsalu), Joel Luhamets (Tartto), arkkipiispa Urmas Viilma, Einar Soone (selin) ja arkkipiispa emeritus Andres Põder. pumatta. Tallinnan tuomiokirkko on Toompean mäellä, keskeisellä paikalla, mutta asukkaita sen ympärillä on melko vähän. Niinpä suuri osa seurakuntalaisista asuu muualla. Urmas Viilma perusti uudelleen seurakunnan yhteyteen koulun. Ensimmäinen maininta tuomiokirkon koulusta, ”Toomkoolista” on vuodelta 1319, jolloin Tanskan kuningas antoi luvan koulun perustamiselle. Kou- Kesäpuuhaa lapsiperheille Maariassa ● Maarian suositut perheker- hot ovat päättäneet kevätkautensa, mutta vain hetkeksi. Seurakuntatalojen kesäkerhopäivät alkavat taas kesäkuun alussa ja jatkuvat juhannukseen asti. Kerho kiertää seurakunnan tiloja ja toimintakin sovelletaan sään mukaan. Yhteistä kerhopäiville on se, että ovet ovat auki kello 9–14. Kesätoiminta noudattelee perhekerhon mallia, eli lapset tulevat kerhoon aikuisen seurassa. Keskiviikkoina retkeillään mielenkiintoisiin paikkoihin. 3.6. matkataan omin autoin tai Föli-bussilla Tuorlaan Piikkiöön. Seuraavalla viikolla 10.6. matkataan Kanniston kotieläintilalle Alastarolle ja 17.6. suunnataan Ruissalon kasvitieteelliseen puutarhaan. Kaikki keskiviikkoretket ovat koko päivän retkiä ja niistä saa lisätietoja perhetyönsihteeri Anne Saarnilta (p. 040 341 7156). lun tarkoitus oli kouluttaa kirkolle pappeja ja muita yhteiskunnalle tärkeitä virkamiehiä kaupunkilaisten lapsista. Reformaation jälkeen vuonna 1586 Tallinnan piispa Christian Agricola, Mikael Agricolan poika, käski ottaa kouluun myös maalaispoikia ja koulun nimeksi tuli Luterilainen kaupunkikoulu. Eri vaihein koulu toimi aina vuoteen 1939 Tallinna toomkool-nimisenä ja sitä pitivät yllä saksalaiset. Kun he sitten Hitlerin kutsusta lähtivät kyseisenä vuonna Saksaan, koulun toiminta loppui. Vasta vuonna 2011 tuomiokirkkoseurakunta aloitti uudelleen sen toiminnan. Alkuun otettiin ensimmäiselle luokalle 26 lasta. Toiminta laajeni vuosittain uusilla luokilla ja tänä vuonna koulussa on 107 oppilasta. Maarja medal ja Maarjamaa Tallinnan tuomiokirkkoseurakunta jakaa vuosittain Maarja medal -kulttuuripalkinnon ansioista Viron kulttuurin edistämisessä. Sen ovat saaneet mm. presidentti Lennart Meri ja musiikin suurmies Tõnu Kaljuste. Yksi palkinnon saajista on suomalainen piispa Mikko Heikka, joka on toiminut varsin pitkään ja monin tavoin Viron ja Tallinnan tuomiokirkkoseurakunnan hyväksi. Vuonna 2014 palkinnon sai Kanadassa asuva säveltäjä, orkesterinjohtaja, urkuri ja musiikkikouluttaja Roman Toi, joka pakeni maasta vuonna 1944 ja liikutti kansaa kyyneliin saakka, kun johti kesällä 2014 Tallinnan laulujuhlien suurkuoroa. Tässä tapahtumassa tuli todeksi se, että Viron kulttuuri oli sittenkin vahvempi kuin viisikymmentä vuotta kestänyt miehitysvalta. Harri Raitis Mielenterveystalo antaa apua ● Sairaanhoitopiirit ovat avan- neet valtakunnallisen nettipalvelun mielenterveys- ja päihdeasioista osoitteessa www.mielenterveystalo. fi. Kaikille avoimessa mielenterveystalo.fi -palvelussa on muun muassa laaja ja luotettava tietopankki mielenterveysasioista linkkeineen, omaapuohjelmia esimerkiksi masennuksen hoitoon ja alkoholinkäytön vähentämiseen sekä ”oirenavigaattori” oikean palvelun etsimiseen. www.perttala.fi Kauniit, edulliset kivet ja pronssit Uusia piispoja Viron kirkkoon K I R J A K E VÄ Ä N P U H E E N A I H E E T Lauri Thurén AALLON PITUUKSILLA Peeter Langovits Muskarissa Sibelius-teema Alle kouluikäisille lapsille suunnattuja kesämuskareita järjestetään tuttuun tapaan Martin seurakuntatalolla maanantaisin sekä Kuralan Kylämäen niin sanotussa Kanalassa tiistaisin. Kummassakin muskarissa ryhmiä on päivän aikana kolme. Martin ja Kuralan muskarit pyörivät kesäkuun alusta kuun puoliväliin asti. Tämän vuoden uutuus ovat Pyhän Hengen kappelissa kesäkuussa tiistaisin pidettävät Sibelius-teemaiset muskarit. Kappeli sijaitsee Casagranden talon kellarissa, osoitteessa Linnankatu 3. Kunakin päivänä kappeliin voidaan ottaa viisi ryhmää, joista ensimmäinen alkaa kello 12, ja seuraavat starttaavat 12.45, 13.30, 14.30 ja 15.15. – Taustalla on Sibeliuksen juhlavuosi. Muskarissa voidaan Sibeliuksen musiikin lisäksi hyödyntää uutta Soiva metsä – Jean Sibeliuksen matkassa -musiikkikasvatuskirjaa, kertoo lapsityönohjaaja Hanna Rajalin. Hyvän mielen pestejä, ole hyvä! KIRKKO JA ME ■ No 5 ■ 21.5.2015 Mielenterveystalo.fi -nettipalvelusta löytyvät alueen mielenterveysja päihdepalvelut yhteystietoineen. Mukana on myös seurakuntien tarjoamia palveluita, muun muassa diakoniasta, perheasiain neuvottelukeskuksesta ja sururyhmistä. Nuorille on oma osio www.nuortenmielenterveystalo.fi. Ruotsinkielinen palvelu löytyy osoitteesta www.psykporten.fi. 85 € 1900 € 480 € www.HautakiviHalvemmalla.fi 118 € 105 € GSM: 045 109 1809 E-mail: hautakivi@ hautakivihalvemmalla.fi 860 € HAUTAKIVET EDULLISESTI Myös vanhojen kivien kunnostus. Pyydä tarjous! Eerikinkatu 25, Turku Kiinamyllynkatu 5, Turku Henrikinkatu 2, Naantali Puh. 2780 760 Puh. 2780 777 Puh. 4353 126 www.pietet.fi Ateistit ovat aina vihaisia – tarua vai totta? Lue Kotimaa24.fi:stä. Tekemällä 6 kuukauden tilauksen saat kuukauden lukuajan kaupan päälle. Tilaa osoitteessa kotimaa24.fi, 6+1 kk 29,40 € Vain 4,90 € /kuukausi 16 17 KIRKKO JA ME ■ No 5 ■ 21.5.2015 DIAKONIARUOKAILUT Suvivirsi on varma kesän merkki. Sitä todistetaan jo kolmatta kertaa Turun Tuomiokirkontorilla helluntaina 24.5. klo 12. Suvivirsikirkko kokoaa kaiken kansan yhteiseen kevätjuhlamessuun Suomen komeimpaan kirkkomaisemaan. Paakarlan seurakuntakodissa (Laivateollisuudenk. 28) Toivon torstai – Elämän leipää ja ruokakasseja to 21.5. klo 18 (kevätjuhla) Haliskahvila (Kardinaalinkatu 3 A, kellarikerros). Ruokakassien jako ti ja to klo 12–14. Jaetaan noin sata ruokakassia. Kahvin lomassa mahdollisuus jutusteluun ja vertaistukeen. Kevään viimeinen ruuanjako 16.6., jatketaan taas 18.8. Jesari Jäkärlän ostoskeskuksessa Turun Nuorten Apu ry:n nuorisokahvilan tiloissa (Jäkärlän puistokatu 20). Ruokakassien jako pe klo 12.30–14. Jaetaan noin 170 ruokakassia kerralla. Mahdollisuus keskusteluun henkilökunnan kanssa ja vertaistukea. Kevään viimeinen ruuanjako 12.6., jatketaan taas 14.8. Ruokakello Runosmäen nuorisotalolla (Piiparinpolku 13). Ruokakassien jako to klo 10–11.30. Jaetaan noin 160 ruokakassia kerralla. Tarjolla myös kahvia, pullaa ja keskusteluapua. Kevään viimeinen ruuanjako 18.6., jatketaan taas 20.8. KESÄINEN RUISSALO Suvihartaus Metsäkirkossa (Albert Ravilan raitti) Joka toinen su klo 18 (17.5.–6.9.) Viitoitus Honkapirtiltä, n. 300 m. Retkikahvit diakoniatyön hyväksi kesä-heinäkuussa. Suvivirsikirkko avaa kesän Tällä kertaa Suvivirttä lauletaan – helluntaihin sopivasti – paitsi suomeksi ja ruotsiksi, viittomakielelle tulkiten, myös Turun murteella. Siihen on antanut mahdollisuuden murremies Markku Heikkilä, joka on tulkinnut tutun virren turkulaiseen mielenmaisemaan sopivaksi. Tällä sivulla on Suvivirren turunnetut sanat, joten Suvivirsikirkkoon voi valmistautua etukäteen. Osviittaa saa myös Youtubesta, jossa Wannabe Singers -kuorot kajauttavat turunkielistä Suvivirttä malliksi. Tuttuja virsiä lasten johdolla Suvivirsikirkko on mukava ja rento keväjuhlamessu. Siitä pitävät osaltaan huolen esilaulajina toimivat pitkäl- ti toistasataa nuorta kuorolaista Puolalan koulun kuoroista sekä ÅSFs barnkör -kuorosta, joka Birgitta Forsmanin johdolla myös esittää iloisia lauluja. Suvivirsikirkossa väki pääsee laulamaan tutuista tutuimpia virsiä: virsilistalla on Totuuden Henki, Mä silmät luon ylös taivaaseen, Jumalan kämmenellä, Kuule Isä taivaan… Ilonen House Band antaa tahtia virsilaululle. Suvivirsikirkon saarnan pitää emeritusarkkipiispa John Vikström. Liturgeina toimivat Nalle Öhman Åbo svenska församlingista sekä AnnaKaisa Kallio Henrikinseurakunnasta. Rukoustanssijat tuovat väriä ja liikettä messuun. Esirukouksen valmistelee Åbo svenska församlingin esirukousryhmä. Partiolaisten keräämällä kolehdilla kehitetään kevätjuhlaan sopivasti las- ten ja nuorten koulutusta köyhimmissä maissa. Kirkon Ulkomaanapu vie avun perille. Suvivirsikirkossa nautitaan myös yhteinen ehtoollinen, jolle toivotetaan tervetulleiksi myös lapset perheidensä kanssa. Lapset voidaan myös siunata ehtoollisen yhteydessä. Ehtoollisella leipä on gluteenitonta ja viini alkoholitonta. Munkit, pillimehut ja leikkiä torilla Messun jälkeen Tuomiokirkontorilla on tarjolla kaksituhatta pillimehua ja munkkia Suvivirsikirkon väelle. Lasten kanssa voi jäädä viipyilemään torille mukavan tekemisen parissa. Lapsille on messun jälkeen muun muassa kasvomaalausta sekä laulua ja leikkiä nonstoppina. Lasten ohjelmaa ovat järjestämässä seurakuntien lastenohjaajat. Penkkejä on iltapäiväkerholaisten koristelemalle torille varattu 1500:lle. MV Tuomiokirkontori on rauhoitettu autoilta sunnuntaina klo 8–16. Tapahtuman aikana pyöräilijät ohjataan tapahtuma-alueen sivuitse. Turun ja Kaarinan kirkoissa ei helluntaiaamuna ole omia jumalanpalveluksia vaan ne pidetään yhteisesti Tuomiokirkontorilla. Sateella Suvivirsikirkko siirtyy sisätiloihin. Lasten jatkotapahtumalla on säävaraus. Lisätietoja www.turunseurakunnat.fi Pyhiinvaelluksella Suvivirsikirkkoon ● Suvivirsikirkkoon ajaa sun- ● Perinteinen pyhiinvaellus Suvivirsikirkkoon al- nuntaina 24.5. kaksi maksutota kirkkobussia: Piikkiöstä Kaarinan kautta ja Paattisilta Maarian kautta. Piikkiön ja Kaarinan suunnasta bussikuljetus lähtee Piikkiön kirjaston parkkipaikalta klo 11.20 ja ajaa reittiä Hadvalantie – Rungontie – 110-tie – Pyhän Katariinantie, jossa poikkeaa kirjaston pysäkillä klo 11.35 ja jatkaa sitten Tuomiokirkolle 110-tietä. Takaisin tullaan samaa reittiä. Paattisilta Tortinmäen kääntöpaikalta bussi lähtee klo 11.00 koh- ti Paattisten kirkkoa ja ajaa sen jälkeen Tuomiokirkontorille Maarian kautta reittiä Paattistentie – YliMaarian seurakuntatalo – Jäkärlän puistokadun pysäkki – Pohjoiskaari – Parrantie. Paluubussi kulkee samaa reittiä Suvivirsikirkon jälkeen. Kesäisenä sunnuntaina kannattaa myös kaivaa esiin polkupyörä ja pyöräilykypärä ja polkaista hissuksiin kesäaamun rauhasta nauttien Tuomiokirkontorille. Näin myös siksi, että Tuomiokirkontorin ympäristössä on melko vähän parkkipaikkoja henkilöautoille. MV ●”Ei nyv voi kiältä kettä, on suvi koittanu.” Toimittaja, pakinoitsija Markku Heikkilän turuntama Suvivirsi on soinut Youtube-videolla toukokuun puolivälistä lähtien. Video antaa osviittaa siitä, miten turunkielinen Suvivirsi kajahtaa Tuomiokirkontorilla Suvivirsikirkossa helluntaina. Turun tuomiokirkossa huhtikuun puolivälissä kokoontunut (mukamas) laulutaidottomien Wannabe Singers -kuoro Turusta, Uudestakaupungista, Vihdistä ja Salosta tarttui haasteeseen ja yhden sunnuntai-iltapäivän aikana opetteli kylmiltään turunkieli- sen Suvivirren äänityskuntoon. Ja komeasti virsi soi turuksi kanttori Anu Åbergin ohjauksessa ja urkuri Markku Hietaharjun säestämänä. Videon on tuottanut Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän viestintä. Äänityksen on tehnyt Mika Koivusalo ja kuvauksen ja editoinnin Rabbit Photography. Joulun alla julkaistusta Turun murteella lauletusta Enkeli taivaan -virrestä tuli nettihitti, jota katsottiin Youtubessa yli viisituhatta kertaa ja Facebookissa peräti 46 000 kertaa. Blomstertid även på åbodialekt ● För tredje gången i rad firas som- kaa Laudes-aamurukouksella Maarian kirkossa klo 10. Pyhiinvaellus starttaa Maarian kirkolta klo 10.30 ja vaeltaa Koroisten ristille, jossa pidetään tauko. Pyhiinvaelluskulkueeseen voi liittyä myös Koroistenniemellä, jossa pyhiinvaeltajat laulavat virren klo 11 ja lähtevät virren virvoittamina jatkamaan matkaa Tuomiokirkontorin Suvivirsikirkkoon. Jokirantaa pitkin kulkee kaunis ja helppokulkuinen kävelyreitti Tuomiokirkkosillalle saakka. Matka Koroisista Tuomiokirkontorille on noin kaksi kilometriä. Pyhiinvaellukselle kannattaa varustautua mukavilla kengillä ja vesipullolla. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. MV marens ankomst på Domkyrkotorget med en gemensam Mässa i Blomstertid. Söndagen den 24 maj kl. 12 samlas Åbo- och St:Karinsbor i alla åldrar till en gemensam festmässa. Bänkar finns det på torget för 1500 personer. I mässan sjunger vi ”Den blomstertid” på flera språk: finska, svenska, teckenspråk – och åbodialekt! Ärkebiskop emeritus John Vikström predikar. Nalle Öhman och Anna-Kaisa Kallio medverkar som liturger. Bönedansare samt Puolala skolans musikklasser och ÅSFs barnkör, som leds av Birgitta Forsman, medverkar. Ilonen House Band ackompanjerar psalmsången. Förbönen MV förbereds av Åbo svenska församlings förbönsgrupp. Scouterna samlar kollekt till utbildning av barn och ungdomar i de fattigaste länderna via Kyrkans Utlandshjälp. Firandet fortsätts på Domkyrkotorget med munkar och saft, som finns reserverade för 2000 gäster. För barnen ordnas ansiktsmålning samt sång och lek. Församlingens barnledare medverkar. Till mässan ordnas en pilgrimsvandring med start från S:t Marie kyrka mot Domkyrkan kl. 10. Vandringen inleds med Laudes-andakt. Pilgrimståget tar en paus vid Korois och fortsätter till Domkyrkotorget kl. 11. Kyrkbussarna kör till Domkyrkotorget från Pikis och Patis. Kesäpäivät Ykköspirtillä (Ruissalon Puistotie 629) Neljänä torstaina klo 12–18 (11.6., 25.6., 6.8. ja 20.8.) Kesäpäivän viettoa kaikenikäisille, saunomista, uintia, tarjoilua, yhteislauluja, hartaus, ym. Bussi nro 8. Miesten kesäsaunaillat Ykköspirtillä (Ruissalon Puistotie 629) Ma klo 18–20 (8.6. 10.8. ja 14.9.), Hyvät löylyt, uintia, jutustelua, hartaus ja pieni iltapala. Järj. Mikaelinseurakunta LEIRIT Kukkaleiri Sinapissa Varttuneen väen ”kukkaleiri” 27.– 30.7. Sinapissa Kakskerrassa. Lähtö Varissuon kirkolta klo 10.30 ja paluu noin klo 14. Hinta 124 € (jos otat omat lakanat 114 €). Hinta ei saa olla este. Voit hakea avustusta leirimaksuun omalta diakoniatyöntekijältä. Kukkaleirille haku 23.6. mennessä. Hakulomakkeita saa Katariinan seurakuntatoimistosta (Eerikinkatu 3 A) tai tilaamalla srk-sihteeriltä p. 040 3417 350 (arkisin klo 9–15) sekä Katariinansrk:n diakoniatoimistosta (Kousankatu 6) ti klo 10–11.30 p. 040 3417 172. Järj. Katariinansrk:n diakoniatyö Iloa ja voimaa luonnosta Virkistyspäivät työikäisille Sinapissa Kakskerrassa 20.–22.7. Omin kyydein/vuorobussilla. Hinta 65 € (jos otat omat lakanat 55 €) Hinta ei saa olla este. Tarvitessasi avustusta leirimaksuun voit hakea omalta diakoniatyöntekijältä. Virkistys- päiville haku 23.6. mennessä. Hakulomakkeita saa Katariinan seurakuntatoimistosta (Eerikinkatu 3 A) tai tilaamalla srk-sihteeriltä p. 040 3417 350 (arkisin klo 9–15) sekä Katariinansrk:n diakoniatoimistosta (Kousankatu 6) ti klo 10–11.30 p. 040 3417 172. Järj. Katariinansrk:n diakoniatyö mille lapsineen. Hinnat alle 2v 0 € ja 2–17 v 31 €, aikuiset 46 €. Haku 24.5. mennessä. Omasta diakoniatoimistosta voi hakea avustusta maksuihin. Hakulomakkeita voi tilata srk-sihteeri Katri Lautjärveltä spostitse katri.lautjarvi@evl.fi tai p. 040 3417 350 (arkisin klo 9–15). Järj. Katariinansrk:n perhetyö 3417 207, auli.hynonen-rinne@evl. fi. Katso myös www.turunseurakunnat.fi Hyvän mielen päivät työikäisille 13.8.–15.8. Sinapin leirikeskuksessa. Kaipaatko pientä irtiottoa arjesta, mutta sinulla on elämäntilanteestasi johtuen rajalliset mahdollisuudet lähteä mihinkään lomalle? Hinta 61 €. Tarvittaessa voit hakea avustusta leirimaksuun omalta diakoniatyöntekijältä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 10.7. mennessä diakoniatyöntekijöille: - Raunistula ti ja to klo 10–11 p. 040 3417 451 / 040 3417 452 - Varissuo ti klo 10–11.30 p. 040 3417 172 järj. Katariinan ja Maarian seurakuntien diakoniatyö Koko perheen luontoretki Ti 26.5. klo 18 Ruissalon Saaronniemeen. Ulkoilua ja makkaran grillausta. Omat juomat mukaan! Mukana Henrikin- ja Katariinanseurakunnan perhetyöt. Tiedustelut minna. reijo@evl.fi ja jaana.heinonen@evl. fi. Tervetuloa! Helluntaina 24.5. klo 18 Taidekappelin 10-vuotisjuhlatilaisuus Juhlassa laulaa Turun ortodoksisen kirkon kuoro, johtajana Pasi Torhamo. Puhe, arkkipiispa emeritus Jukka Paarma, piispa Teemu Sippo ja piispa Arseni. Onnittelujen vastaanotto ja kahvitilaisuus Meri-Karinan Heikinpihassa klo 17.15 alkaen. Tervetuloa! Ekumeenista Taidekappelia voi onnitella osallistumalla juhlakeräykseen. Lahjoitukset pyydetään osoittamaan Pyhän Henrikin Kappelin Kannausyhdistyksen tilille IBAN FI20 5711 6120 1389 00. LÄHETYS RAAMATTUOPETUSTA Hymyn takaa -ilta Henrikinkirkolla (Peltolantie 2) Keskiviikkona 3.6. klo 18 Anna ja Antti Tenho kertovat elämästä Thaimaassa. Iltapala thailaisittain. OLLAAN YHDESSÄ Cafe Mikael (Hyrköistentie 26, Pansio). Bussi nro 32, 42 Ma–pe klo 9–15. Lounasaika klo 11–14 Lounaspöytä 6 €. La klo 9–15 (23.5.) Lämpöä lähimmäiselle -vaatejakelu Puikkosten kesä alkaa 2.6. klo 14 Domcafessa ja jatkuu joka tiistai samaan aikaan. Tule rupattelemaan käsityön kanssa tai ilman. Kesäkahvila Lähetyksen kesäkahvila Nummen punaisessa tuvassa (Papinkatu 2) kesä-heinäkuussa keskiviikkoisin klo 13–15. Tunnelmallinen kahvihetki musiikin, hyvän sanoman ja seurakunnan työntekijän seurassa. Kesäkeskiviikkojen teemana Paavalin matkat. Kahvilan tuotto lähetystyön hyväksi. Tervetuloa! Puuhapaja Keskiviikkoisin 13.5. ja 17.6. klo 17 Henrikinkirkolla (Peltolantie 2). Tule mukaan taituroimaan! Kesäkerho eläkeläisille Kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona 3.6., 1.7. ja 5.8. klo 13–14.30 Toimitalon juhlasalissa (Eerikinkatu 3, II krs.). Päiväkahvi, hartaus ja ohjelmaa. Domcafén tietovisa joka to klo 17 Lähetyskahvila Domcafé. Kysymykset maan ja taivaan väliltä. Asiaton oleskelu sallittu. Tuomiokirkon Lauantailenkki Joka lauantai klo 10 Tuomiokirkon portailta 6.6. alkaen. Juoksulenkki tai leppoisampi kulttuurikävely. PERHEET Kesän perheviikonloppu Sinapissa 26.–28.6. Viikonloppu on tarkoitettu vanhem- Aamiaisbrunssi perheille To 4.6. klo 9.30–11 Varissuon kirkolla (Kousankatu 6). Tervetuloa nauttimaan aamupalasta, yhdessäolosta ja kesäisistä laululeikeistä. Vapaaehtoinen maksu lähetystyön hyväksi. Nähdään kirkolla! Järj. Katariinansrk:n perhe- ja lähetystyö Mikaelin Raamattukoulu Tiistaisin klo 18 (26.5. asti) Mikaelin seurakuntakodissa (Puistokatu 13). Kesäraamattupiiri Keskiviikkoisin klo 18.00 (3.6.– 12.8.) Varissuon kirkolla (Kousankatu 6). Kesän aikana käymme läpi tulevan sunnuntain kirkkotekstejä vuoroviikoin Timo Rantasen ja Katariinansrk:n pastorin johdolla. Tervetuloa! Lisätietoja: Timo Rantanen p. 040 4181 502 tai timo.rantanen@abo.fi TAIDEKAPPELI Laulamme yhdessä Toivevirsiä sunnuntaina 31.5. klo 13 TIEKIRKOT Maarian kirkko avoinna 8.6.–7.8. arkisin klo 12–17. Kirkko-opas paikalla. Mikaelinkirkko avoinna Ma–pe klo 10–17 (opas, 8.6.–28.8.) La klo 10–13 (9.5.–29.8.) Su klo 11–13 (7.6.–30.8.) Suljettu 30.5., 19.–20.6. Pyhän Katariinan kirkko Tiekirkko avoinna arkisin 8.6.–7.8. klo 12–17. Tervetuloa ma 8.6. klo 17 Pyhän Katariinan kirkkoon kuulemaan tiekirkosta ja avaamaan kesän tiekirkkokausi Suvivirrellä, laulamme kaikki säkeistöt! Pyhän Katariinan historiallisesta kirkosta kertomassa historioitsija Kimmo Ikonen ja kesän tiekirkko-opas Ossi Tammisto. Mukana myös khra Leena Kairavuo. Kahvitarjoilu kirkon eteisessä. Kirkossa lasten tehtäväkortit. Kurkkaa kirkkoon! Turun tuomiokirkko avoinna päivittäin klo 9–18. YKSINELÄVÄT Yksin tai yksin lasten kanssa asuville aikuisille sinkkutoimintaa. To 28.5. klo 18 tutustuminen Kärsämäen hautausmaahan. Kokoontumispaikkana kappelin pääovi. Ei ennakkoilmoittautumisia. Mukana vapaaehtoisohjaajana Timo V. Ti 26.5. Soppatreffit klo 12–13 Diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22. (2 €) Ma 1.6. klo 16.30. Tutustuminen Tuomiokirkon torniin. 20 ensimmäistä mahtuu mukaan. Ilmoittautumiset retkipuhelimeen tekstiviestillä 041 4780 153. Osallistujilta toivotaan lahjoitusta paikalla olevaan Yhteisvastuukeräyslippaaseen. Mukana vapaaehtoisohjaajana Timo V. Ti 9.6. Nummen kesäkahvila (Papinkatu 2, punainen tupa) klo 18. Tarjolla pientä maksua (2–3 €) vastaan kahvia ja nisusia sekä tietenkin grillimakkaraa. Ohjelmassa ulkopelejä ja erilaisia lomasuunnitelmia sekä juhannuksen sääarvonta (laput jaetaan ja arvonta suoritetaan juhannuspäivänä klo 12). Ilta päättyy Pyhän Katariinan kir- kossa pidettävään iltahartauteen ja messuun klo 20–20.30. Nummen kesäkahvila on auki tiistaisin 30.6., 14.7. ja 28.7. klo 18–20. Laitathan päivämäärät ylös! Huom! Muutokset mahdollisia. Päivitetyt tiedot nettiosoitteesta: www.turunseurakunnat.fi / toimintaa / sinkkutoiminta VAMMAISTYÖ Vammaistyön Kuhankuonon retki la 6.6. Vapaita paikkoja ja lisätietoja voi vielä kysyä Helviltä. Invabussi on käytössä. Retken kuljetus maksaa 8 €. Isovanhemmat-lastenlapset leiri 23.–26.7. Sinapissa. Sitovat ilmoittautumiset 17.6. mennessä Helville. Leirille pääsyn kriteerit täyttyvät, kun vähintään 1 hakijoista on vammainen. Leirille voi tulla myös lauantaipäiväksi. Leirin hinnat: 90 € aikuiset, 59,50 € lapset 2–17 v., 26 € päiväkävijät. REIPASTA MENOA Koiraystävien kimppalenkki ja hartaus La 23.5. klo 13 lähtö lenkille Honkapirtiltä (Albert Ravilan raitti, Ruissalo). Koiraseurat Metsäkirkolla klo 14. Tarjolla kuumaa mehua ja pientä purtavaa sekä koirille koirankeksejä. Tied. Kristiina Friman, p. 040 3417 384. RETRIITIT Sinapin leirikeskuksessa (Sinapintie 74, Turku) To–su 6.–9.8. Henkilökohtaisesti ohjattu retriitti. Leena Rantakokko, Ulla Ristolainen, Heli Lindroos. Hinta 146 / 118 € Pe–su 28.–30.8. Anna toivo, luottamus Varpu Ruohonen, Liisa Purho. Hinta 93 / 77 € Tammilehdossa (Tammilehdontie 37, Rymättylä) To–su 3.–6.9. Lämmössä armon auringon I. Retriitti AA- ja Al Anonin jäsenille. Ilmoittautuminen Pirjolle p. 044 9741 610. Nimettömyys taataan. Pirjo Lehtonen, Kata Vesivalo, Mereta Kotala. Hinta 112/91 €. To–su 10.–13.9. Lämmössä armon auringon II. Retriitti työttömille 3:n yön yli. Pirjo Lehtonen, Kata Vesivalo, Mereta Kotala. Pe–su 18.–20.9. Hiljaisuudesta iloa arkeen. Aira Kuvaja, Pekka Saurio Pe–su 25.–27.9. Ihmisenä elämän tiellä. Matkakumppanina apostoli Pietari. Anneli ja Pekka Leppänen. Retriittien hinta 84 / 68 €, jos ei toisin mainittu. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: p. 040 3417 007 tai 040 TCYC voittoisana ● Turun tuomiokirkon nuo- risokuoro TCYC osallistui toukokuun vaihteessa pidettyyn kansainväliseen kuorokilpailuun Vietnamissa, Hội Anissa. Kilpailussa TCYC palkittiin kultaisella diplomilla. TCYC:n johtaja Anu Åbergin mukaan kuuma ja raskas ilmasto haastoi kuorolaiset, mutta olosuhteista huolimatta he ovat erittäin iloisia saavutetusta palkinnosta. – Kilpailut ja kilpailumenestyminen ovat omiaan kehittämään kuoroa. Haluamme jatkossakin tuoda laadukasta musiik- kia seurakunnan tarpeisiin, Åberg kommentoi palkinnon jälkitunnelmissa. Kuorolle kultainen diplomi on ennen kaikkea palkinto tehdystä työstä antaen samalla suuntaa siitä, että kuoron valitsema musiikillinen tie on oikea. Heille on ollut etuoikeus edustaa kilpailuissa Suomea, Turkua ja koko kirkkoa ja samalla rakentaa yhteyksiä yli kulttuurirajojen. – Kuorolaulu yhdistää kansallisuuksia ja luo rauhaa, ystävyyttä ja hyvää tahtoa ihmisten välillä. Halusimme laulaa paikallisil- le Vietnamin kansallislaulun, joka herätti asukkaissa arvostusta, kiitollisuutta ja ihmetystä, Åberg kertoo. Kisamatkalla kuoro lauloi kuorokilpailun lisäksi ystävyyskonsertissa sekä Vietnamin televisiossa lähetettävässä kilpailun avajaiskonsertissa. Kilpailun jälkeen harjoitukset jatkuvat entiseen tapaan. Seuraavana tavoite Turun tuomiokirkon nuorisokuorolla on Naantalin musiikkijuhlat. LK Jussi Vierimaa Bussilla tai pyörällä Suvivirsikirkkoon Suvivirsi soi turuksi Youtubessa KIRKKO JA ME ■ No 5 ■ 21.5.2015 Voittoisan Vietnamin matkan jälkeen Tuomiokirkon nuorisokuoro jatkaa kohti uusia haasteita. 18 HENRIKINKIRKKO Peltolantie 2 Säännöllinen viikkotoiminta on kesätauolla. Nuorten viikkotoiminta jää tauolle viikolla 23. JUMALANPALVELUKSET Su 24.5. klo 14 Kaupunkirippikoulun konfirmaatiomessu, Kalliala, Seppo Riihimäki, Metsätähti. Kirkkokahvi. Su 31.5. klo 10 Messu, Odell, Paaso. Kirkkokahvi. La 6.6. klo 13 Kehitysvammaisten konfirmaatiomessu, Arola. Su 7.6. klo 10 Messu, Kalliala, Paaso. Kirkkokahvi. MUU TOIMINTA HENRIKINKIRKOLLA To 28.5. klo 19 Rukousilta, esirukouspalvelu, virsitoiveita. Rukouslaulua klo 18.30 alkaen. Kalliala, rukoustyöryhmä. Ma 1.6. alkaa Henrikin leikkikoulu -kesäkahvila, jossa on leikkiä, tekemistä ja jakamista lapsiperheille ma, ke ja pe klo 9–15 (3.7. asti) Ke 3.6. klo 18 Hymyn takaa -ilta, mukana nimikkolähetit Anna ja Antti Tenho, Hembree. To 4.6. klo 18 ”Taas kukkasilla kukkulat” -luonto- ja yhteislauluilta tutuin lauluin ja Pentti Viherluodon sävelin. Vieraana toimittaja Ann-Mari Rannikko. Naakka-kuoro, Metsätähti, Kalliala. Järj. Henrikin Tähkät. KAUPPAKESKUS SKANSSI (Monitori, 2. krs) Tiistaisin klo 12–16 Pappi päivystää. Virastopalveluja saatavana. KAARINAN KIRKKO Voudinkatu 2 To 21.5. klo 13 Hovirinnan lähetyspiiri Ke 27.5. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Ostela To 28.5. klo 18 Miesten piiri, Pesonen Su 31.5. klo 10 Messu, Ostela Su 7.6. klo 10 Konfirmaatiomessu, Kesti KUUSISTON KIRKKO Linnanrauniontie 157 Su 7.6. klo 12.30 Messu, Kuoppala. Kirkkokuljetus klo 11.45 Kuovinkadun päiväkoti – Poikluomantie – Poikluoman seurakuntatalo – Pyhän Katariinan tie – Vaakunatie – Kartanontie – Hovirinnantie – Kaarinan kirkko klo 12.00 – Oskarinaukio – Paraistentie – Kuusiston kirkko. Paluu noin kello 13.45 alkaen samaa reittiä. POIKLUOMAN SRK-TALO Poikluomantie 9 to 21.5. klo 18 Raamattupiiri HARTAUDET JA PIIRIT to 21.5. klo 13 Hengelliset toivelau- MUSKARIKAHVILA JA AVOIMET KESÄPÄIVÄT KAIKENIKÄISILLE Kaarinan kirkolla ma 1., 8., 15., 22. ja 29.6. klo 9–12. Kahvia, mehua tule tapaamaan muita, pelaamaan ulkopelejä, laulamaan ja leikkimään! Ota pienet eväät ja grillattavaa mukaan. Tiedustelut Jaana Engström p. 040 3417 138 PYHÄN KATARIINAN KIRKKO Kirkkotie 46 La 23.5. klo 14 Nummen kaupunginosaviikon kirkko- ja hautausmaakierros Katariinansrk:n historiakerhon järjestämänä, dos. Kimmo Ikonen Su 24.5. ei jumalanpalvelusta Pyhän Katariinan kirkossa (Suvivirsikirkko Tuomiokirkkotorilla klo 12) Su 24.5. klo 18 Nummen kaupunginosaviikon musiikkitilaisuus -vesper, Kairavuo Ke 27.5. klo 18 Nuorten gospel-messu, Markkula Su 31.5. klo 10 Messu, Markkula, Forsström-Roivanen, Lautjärvi Su 7.6. klo 10 Konfirmaatiomessu, Viirros, Forsström-Roivanen, Lautjärvi Ma 8.6. klo 17 Tiekirkon avaus, tervetuloa kuulemaan tiekirkosta ja avaamaan kesän tiekirkkokausi Suvivirrellä (laulamme kaikki säkeistöt)! Pyhän Katariinan historiallisesta kirkosta kertomassa historioitsija Kimmo Ikonen ja kesän tiekirkkoopas Ossi Tammisto. Mukana myös khra Leena Kairavuo. Kahvitarjoilu kirkon eteisessä. VARISSUON KIRKKO Kousankatu 6 To 21.5. klo 17 Nuortenilta To 21.5. klo 18 Raamattupiiri, tiedustelut Timo Rantanen p. 040 418 1502 tai timo.rantanen@abo.fi Pe 22.5. klo 9.30 Perhekerho Su 24.5. ei jumalanpalvelusta Varissuon kirkossa (Suvivirsikirkko Tuomiokirkkotorilla klo 12) Ma 25.5. klo 8.30 Aamurukouspiiri Ti 26.5. klo 16.30 Isoskoulutus Ke 27.5. klo 17 Heprean piiri Su 31.5. klo 12 Sanajumalanpalvelus, Forsström-Roivanen, Kerokoski Ke 3.6. klo 18 Kesäraamattupiiri, Timo Rantanen To 4.6. klo 9.30 Aamiaisbrunssi perheille, tervetuloa nauttimaan aamupalasta, yhdessäolosta, kesäisistä laululeikeistä. Vapaaehtoinen maksu lähetystyön hyväksi. Su 7.6. klo 12 Messu, Kairavuo, Markkula, Lautjärvi, lähetti Marja Ochieng vierailee, kirkkokahvit, messun jälkeen kevätjuhla Majanummella Ke 10.6. klo 18 Kesäraamattupiiri, Vesti NUMMEN SEURAKUNTAKOTI Papinkatu 2 Ke 3.6. klo 13 Nummen kesäkahvila ”Paavalin matkat”, lähetyslauluja laulattaa kanttori Markku Lautjärvi, kahvituksesta vastaavat Katariinan Martat Ke 3.6. klo 18 Nuorten kesätreffit Punaisen tuvan pihalla. Grillailua, pelailua, yhdessäoloa. Ke 10.6. klo 13 Nummen kesäkahvila ”Paavalin matkat”, aiheesta ”Jerusalem” kertoo pastori Juhana Markkula, kahvituksesta vastaavat Katariinan Martat Ke 10.6. klo 18 Nuorten kesätreffit Punaisen tuvan pihalla. Grillailua, pelailua, yhdessäoloa. HANNUNNIITUN SEURAKUNTATALO Virmuntie 2 To 21.5. klo 9.30 Perhekerho Ke 27.5. klo 11 Annan tupa Su 31.5. klo 12 Messu, Markkula, Lautjärvi, kirkkokahvit HURTTIVUOREN SEURAKUNTAKOTI Punatulkunkatu 1 Ma 25.5. klo 10 Hurttivuoren äitikaverit To 28.5. klo 13 Varttuneen väen kerho KATARIINAN DIAKONIA Diakonian kesäajanvarausvastaanotot tiistaisin klo 10–11.30 p. 040 3417 172. Ajan voit tulla myös varaamaan Varissuon kirkon diakoniatoimistolle (Kousankatu 6). Jos olet +65 vuotta ja yksinäinen tai muuten tarvitset apua tai olet huolissasi naapuristasi tai tutustasi, joka tarvitsisi mielestäsi apua, voit soittaa IkäArvokas puhelimeen tiistaisin klo 9–10 p. 040 3417172 IkäArvokas +65 vuotiaille kortteliklubit toukokuussa torstaisin klo 13 Varissuolla Katteluksenkatu 5 alakerrassa (entinen Kimppakeskus) ja Hannuniitussa Petkeltie 5:n kerhohuoneessa. To 28.5. klo 14 Yhteisvastuu-vapaaehtoisille kiitos-retki Karin mökille Kakskertaan. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Karille tai Erjalle sähköpostilla erja.viherkoski@evl.fi tai p. 040 3417135. Tervetuloa kaikki 2015 työssä mukana olleet! MAARIAN KIRKKO, Maunu Tavastin katu 2 Su 24.5. klo 10 Aamurukoushetki ja pieni pyhiinvaellus, Palmunen, Laaksonen. Lyhyen rukoushetken jälkeen lähdemme pyhiinvaellukselle. Tauko klo 11 Koroisten ristillä, josta jatketaan seurakuntien yhteiseen Suvivirsikirkkoon Tuomiokirkkotorille. Su 24.5. klo 12 Suvivirsikirkko, bussikuljetus lähtee Paattisilta klo 11, ks. reitti sivulta 16. Ke 27.5. klo 18.30 Arki-illan ehtoollinen (kevään viimeinen keskiviikkoillan kirkkohetki) Su 31.5. klo 10 Messu, Kokkola, teol. yo. Saara Markkula, Niemi. Su 7.6. klo 10 Messu (konfirmaatio), Kokkola. Su 7.6. klo 13 Messu (konfirmaatio), Orenius. PALLIVAHAN KIRKKO, Paltankatu 2 Torstaisin klo 9.30–11 Perhekerho, viim. 28.5. Ei messua su 24.5. Suvivirsikirkon takia. Su 31.5. Johannesmessu palveluvuorossa partiolaiset, Laurén, Palmunen, av. Aulis Venäläinen, Arto Rinne, Marianne Pönkkä ja Julia Aalto. Satakielet-kuoro. MAARIAN PAPPILA, Sorolaisenkatu 4 Maanantaisin klo 9.30–11 Perhekerho, kevään viimeinen kerhokerta 27.5. KESÄKERHO Kesällä perhekerhot ovat lomalla, mutta kesäkuussa kesäkerho kiertää seurakuntataloilla. Kesäkerhoissa ulkoillaan ja leikitään sisäleikkejä, lorutellaan, lauletaan ja askarrellaan sään mukaan klo 9–14. Maanantaisin 1., 8. ja 15.6. pappilan tallin vintti (ovikello oven vieressä) Tiistaisin 2., 9. ja 16.6. Runosmäen seurakuntatalo Torstaisin 4., 11. ja 18.6. Pallivahan kirkko Perjantaisin 5. ja 12.6. Kotimäen seurakuntatalo Jäkärlässä. Lisätietoja Anne Saarnilta, p. 040 3417 156. Kesäkerhon keskiviikkoretket: 3.6. Tuorla, Piikkiö, 10.6. Kanniston tila, Alastaro, 17.6. Kasvitieteellinen puutarha, Ruissalo. Ilmoittaudu retkille ja kysy hinnat ja aikataulut Annelta. MARTINKIRKKO Huovinkatu 2 Ei messua Martinkirkossa 24.5., Suvivirsikirkko Tuomiokirkkotorilla klo 12. Ke 27.5. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Kuusela, Salakari. Su 31.5. klo 10 Messu, Norvasuo, Salakari. Ke 3.6. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Riihimäki, Tenkanen. Su 7.6. klo 10 Messu, Riihimäki, Hildén, Tenkanen. Su 7.6. klo 14 Konfirmaatiomessu 504, Jaatinen, Tenkanen. Ke 10.6. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Hildén, Salakari. HIRVENSALON SRK-KESKUS Honkaistentie 85 Ke 27.5. klo 18 Maurin raamattupiiri - Haluatko tutustua enemmän Raamattuun? Tule mukaan juuri käynnistyneeseen raamattupiiriin. Tied. Mauri Kantola, p. 040 7785 372. To 28.5. klo 18 Rukouspysäkki, Kuusela – Tule rukoilemaan yhdessä toisten kanssa omien ja yhteisten asioiden puolesta. KAKSKERRAN KIRKKO Kakskerran kirkkotie 110 Su 31.5. klo 10 Kesäkauden avajaismessu, Kuusela, Salakari, kirkkokahvit järjestää Kakskertaseura Su 7.6. klo 17 Kesäillan ehtoollinen, Arto Kaarma, Tenkanen, kirkkokahvit järjestää Kakskerran kotiseutuyhdistys HENNALA Hennalantie 10 3.6. kesäkahvila klo 15–19, hartaus ja kahvit klo 15. Sauna alk klo 15.30. Mirja Metso TAIDEKAPPELI Seiskarintie To 21.5. klo 18 Hartaus, Jaatinen, Salakari MIKAELINKIRKKO Puistokatu 16 Huom! Su 24.5. klo 12 Kaikkien seurakuntien yhteinen suvivirsikirkko tuomiokirkkotorilla. Ei jumalanpalvelusta Mikaelinkirkossa. Ti 26.5. klo 17 Kerhojen kevätkirkko (päivä-, perhe- ja iltapäiväkerhojen yhteinen kevätkirkko), K.Hakanpää, Pauliina Liukkonen, lastenohjaajat Ke 27.5. klo 18 Iltamessu, Westergård, Hakanpää. Su 31.5. klo 10 Messu, Lehikoinen, Friman, Hakanpää, Koski – klo 17 Mikaelmessu Ke 3.6. klo 18 Iltamessu, Paakkanen, Koski To 4.6. klo 19 Konsertti, Ystävän risti Su 7.6. klo 10 Konfirmaatiomessu (ryhmät 603 ja 604), Westergård, Jaakkola, Kuorikoski – klo 14 Konfirmaatiomessu (jääripari) Ke 10.6. klo 18 Iltamessu, Sankamo, Kuorikoski MIKAELIN SEURAKUNTATALO Puistokatu 13 Kesäkahvila ma klo 13–14 (1.6.– 27.7.). Hartaus, ohjelmaa ja kahvit Kesäpelit Mannerheiminpuistossa (Huom! paikka) ti klo 12–14 (2.6.– 25.8.), vetäjinä Erkki ja Anneli Ruotsalainen, p. 040 523 5296. Pe 5.6. klo 18 Nimikkolähettivierailu, Tenhot, Paakkanen, Sallinen Viikko-ohjelma: Maanantaina klo 12–14 Wanhan ajan ompelupiiri (klubi) Tiistaina klo 10–12 Hepreapiiri, Ritva Lunden (klubi, 26.5. asti), p. 044 257 2612 Keskiviikkona klo 8–8.45 Aamurukous (klubi) klo 12–12.45 Tuolijumppa (27.5. asti) klo 19 Pienpiiri (klubi) Torstaina klo 10–11.30 Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus (Puistokatu 13 B 2. krs) p. 040 3417 097 Perjantaina klo 10–11 Kesäpilates (12.6. asti), tied. 040 3417 398 MIKONMÖKKI Puutarhakatu 24 Körttiveisaajamiehet kk:n viim. su 18 (31.5., p. 044 3251 051) Syvällisemmin Raamattuun ti klo 16.45 (26.5. asti), p. 0400 681 302 Kohtaamispaikka ke klo 18 KOULULAISILLE JA NUORILLE Mikonmökissä, Puutarhakatu 24 Nuortenilta pe klo 18 (22.5. kevätjuhla) Muualla: Mopo- ja moottorikerho yläkouluikäisille to klo 15–17, Pansion moottorihalli. Nuorten ja nuorten aikuisten sähly Mikaelin/Snellmanin koulussa to klo 20–21 Lisätietoja: www.mikaelinnuoret.fi, Facebook-ryhmä ”Turun GG” Partiot: www.mikaelinseurakunta/partiot SUIKKILAN SRK-KOTI Konstanzankatu 1 Su 24.5. klo 14 messu ja kevätjuhla K.Hakanpää, M.Hakanpää Kesäpilates ma klo 9.30–10.30 (8.6. asti), tied. p. 040 3417 398 Pienpiirit ma klo 19 Erkki Aihela ja to klo 19 Eija Pursimaa Tuolijumppa to klo 12 (28.5. asti) Raamattupiiri joka toinen to klo 18 (paritt. vkot) PAAKARLAN SRK-KOTI Laivateollisuudenk. 28 Su 24.5. klo 14 Paakarlapäivä ja kevätjuhla Naisten piiri joka kk:n toinen ke klo 19 Tuolijumppa to klo 13 (28.5. asti) Kesäpilates pe klo 8.30–9.30 (12.6. asti), tied. p. 040 3417 397 PALVELUTALO ISO-HEIKKI Revontulenkatu 4 Eläkeläishartaus ma klo 13.30–14 (1.6.) TURUN MERIMIESKIRKKO Suikkilantie 2 Ti 9.6. klo 18 Yhteislauluilta www.mikaelinseurakunta.fi www.mikaelilainen.fi www.mikaelinnuoret.fi www.mikaelmessu.fi PAATTISTEN KIRKKO Paattistentie 847 Su 24.5. klo 12 Turun ja Kaarinan seurakuntien yhteinen Suvivirsikirkko Turun Tuomiokirkontorilla klo 12. Maksuton bussikuljetus. Bussi lähtee Tortinmäen bussien kääntöpaikalta klo 11.00, pysähtyy Paattisten kirkolla ja jatkaa Yli-Maariaa kohti. Matkan varrelta pääsee mukaan. Paluukuljetus Suvivirsikirkon päätyttyä samaa reittiä. Ei jumalanpalvelusta kirkossa. Ti 26.5. klo 19 Kesäillan musiikkihetki, Paattisten kirkkokuoro, joht. Mikko Laiho. Tapulikahvio avoinna kirkon kellotapulissa klo 18.30 ja puolen tunnin ajan musiikkihetken päättymisen jälkeen. Su 31.5. klo 18 Laavukirkko Paattisten luontopolun laavulla, Heikkinen ja Juha Huhtala, kitara. Mukana Vaakun Vartijat. Ei jumalanpalvelusta kirkossa. Ti 2.6. klo 19 Kesäillan musiikkihetki, viuluduo Duoctavia. Tapulikahvio avoinna klo 18.30 ja musiikkihetken jälkeen. Su 7.6. klo 10 messu ja kirkkokahvit, Järvensivu. Saarna Antti Tenho. Mukana Thaimaasta palannut Tenhojen perhe. Ti 9.6. klo 19 Kesäillan musiikkihetki, trubaduuri Kalle Kivelä. Tapulikahvio avoinna normaalisti. SEURAKUNTATALO Paattistentie 857 Tiistaisin klo 18 naisten jumppa Keskiviikkoisin porinalenkki, lähtö seurakuntatalon edestä klo 18 PAPPILA Paattistentie 859 To 21.5. klo 16.30 isoskoulutus ja klo 18 nuortenilta Maanantaisin ja keskiviikkoisin 1.– 24.6. klo 9–12 kesäkahvila MUUALLA ke 10.6. klo 14 kesähartaus vanhustentalojen pihalla PIIKKIÖN KIRKKO Hadvalantie 5 Su 24.5. klo 12 Suvivirsikirkko Tuomiokirkkotorilla. Ks. kyytitiedot sivulta 16. Pukeudu sään mukaan! Su 31.5. klo 10 Messu, Nieminen Su 7.6. klo 10 Messu Kesäillan hartauksien ajankohdat paikallislehdistä, netistä tai kirkon ilmoitustaululta. PIIKKIÖN SEURAKUNTAKESKUS Hepojoentie 4 Pe 22.5. klo 9.30 Perhekerho, kevään viimeinen. VANHA SEURAKUNTATALO Hepojoentie 4 Ti klo 9–11 Kaiken kansan kahvila, 9.6. viim. kerta ennen kesätaukoa, makkaranpaistoa Ti klo 17–19 Kokkikerho 4.–6.-luokkalaisille ja to klo 16–18 Kokkikerho 1.–3.-luokkalaisille, kevään viim. kerrat vko 22. To klo 10–12 Oivaltajat. Avoin vertaistukiryhmä. Pohdintaa ja oivalluksia elämästä! Kevätretki Pyölinrantaan to 28.5. Lähtö srk-talon pihalta klo 10. PYÖLINRANTA Pyölintie 77 Ke 27.5. ja 10.6. klo 18 Miestenpiiri, sauna klo 17, Kaumi Diakoniatoimiston asiointi- ja ajanvaraus ti 11–12 p. 040 341 772/ Elonheimo (ovi paloaseman puolella). Voit lahjoittaa villalankoja Äiti Teresa -peittoja varten (7-veljestä) tai kahvipaketteja. Kiitos! Esteetön retki Kakskerran Sinappiin ke 19.8. Hinta 15 € sis. lounaan, kahvin ja matkan. Invataksikyyti järj. tarvitseville. Ilm. ja tied. heti tai viim. pe 7.8. Tupasvillaan tai diakoniatstoon. Kesäloma Sinapissa 24.–27.8. Tied. ja hakem.: diakoniatsto. Haku keväällä (miel. ti klo 11–12) www.piikkionseurakunta.fi www.facebook.com/piikkionseurakunta www.piikkionurkuyhdistys.fi TUOMIOKIRKKO Pappi tavattavissa maanantaisin klo 16–18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Lähetyskahvila Domcafé palvelee 17.5.–14.8. ma– pe klo 11–16 ja la–su 11–15. Sunnuntaina 24.5. suljettu. Jumalanpalvelukset Su 24.5. klo 12 Messu Tuomiokirkon torilla: palvelemassa mm. ap. em. John Vikström, Kallio, Öhman, Forsman, Ilola. Ei messua klo 10. Su 31.5. klo 10 Messu, pappisvihkimys: piispa Kalliala, av. mm. Rinne, Åberg, Hietaharju, TCYC. Su 7.6. klo 10 Messu, diakonian virkaan vihkiminen: piispa Kalliala, av. mm. Honkasalo, Pietilä, Suokivi, Nova. Viikkomessut Aamuehtoollinen keskiviikkoisin klo 8. Keskipäivän ehtoollinen torstaisin klo 12. Iltaehtoollinen lauantaisin klo 18. Muita tapahtumia Arki-illan vesper ma–pe klo 18 (29.5. saakka). Ranskankielinen vesper to 21.5. ja 28.5. klo 17. Lauletaan virsiä vapaaehtoisvoimin su 24.5. ja 31.5. klo 18. Luento: Elina Räsänen, Keskiajan puuveistosten muuttuvat merkitykset ma 25.5. klo 17. TOIMITALO Eerikink 3 Kamarikuoro Novan kahvikonsertti ke 27.5. klo 19. Joht. Jukka Pietilä, Markku Hietaharju piano. Kesäraamis ke klo 18.15: 3.6. Lehti; 10.6. Rinne. KIRKKO JA ME ■ No 5 ■ 21.5.2015 LÄHETYSTYÖ Lähetyspysäkki kauden viimeinen to 21.5. klo 13 NNKY:n tila (Vähä Hämeenk. 12a): Sanaa, seuraa, päiväkahvi, lähetystietoutta, esirukousta. lia (3 vån.) terminsavslutning 27.5. kl. 18 Veckomässa i Aurelia (1 vån.) terminsavslutning 27.5. kl. 18.30 Unga vuxna café i Aurelia (2 vån.) terminsavslutning 27.5. RAAMATTU- JA KESKUSTELURYHMÄT Ilosanomapiiri, kauden viimeinen, ke 27.5. klo 18.30 Kupittaan srk-kodissa, Sakari ja Pirkko Ansaharju sekä Helmi Neuvonen. Timon Raamis parittomat to klo 18.30 Salongissa (Aninkaistenk. 1, II krs), T. Rantanen. TORSDAGAR kl. 09.30 Familjecafé i Aurelia (2 vån.) terminsavslutning 21.5. KIRJALLISUUTTA JA MATKAKUMPPANUUTTA Lukulamppu to 21.5. klo 18.30 Kupittaan srk-koti: Tuula-Liina Varis, Naisen paras ystävä. DIAKONIA Tuomiokirkkosrk:n diakoniatyön vastaanottoaika on kesäkaudella 1.6.– 31.8. torstaisin klo 10–11. Meidät saa kiinni numerosta 040 341 7335. MÅNDAGAR kl. 14 Missionskretsen i Aurelia (3 vån.) terminsavslutning 25.5. kl. 15 Ungdomscafé i Aurelia (2 vån.) terminsavslutning 25.5. TISDAGAR kl. 18 Tyst meditation i Aurelia (1 vån.) terminsavslutning 26.5. ONSDAGAR kl. 10–12 Familjecafé i Papinholma församlingshem (Käräjäkalliontie 4) kl. 13–15 Café Orchidé i Aurelia (1 vån) terminsavslutning 27.5. kl. 13–15 Sommarcafé i Aurelia (1 vån), öppet hus för alla åldrar, börjar 3.6. Gäst den 3.6 Bhibin Shakya från Nepal. kl. 15–18 Ungdomscafé i Aurelia (2 vån.) terminsavslutning 27.5. kl. 17 Gudstjänstgruppmöte i Aure- SÖNDAGAR kl. 12 Högmässa i Domkyrkan. Kyrkkaffe serveras efter högmässan. Barnhörna 7.6.–30.8 kl. 12 Högmässan hålls i Borgmästarkoret. För dig som har svårt att ta dig på egen hand till kyrkan ordnas kyrkskjuts varje söndag under tiden 1.2.–31.5. Kyrkskjutsen sköts av frivilliga församlingsmedlemmar och beställs per tel 040 3417 458 senast tisdagen innan kl. 15. Sö 24.5. kl. 12 Tvåspråkig Mäs�sa i Blomstertid på Domkyrkotorget. ÅSFs barnkör medverkar. Sö 31.5. kl. 12 Ensemble Vida, dir. Martin Segerstråle medverkar i Högmässan. Lö 6.6. kl. 18 Visgudstjänst i Kustö kyrka. Picknick i knytkalasform på kyrkbacken. Busstransport. SERVICES In Turku Cathedral Tarkk’ampuja chapel at 4pm if not stated otherwise. 24.5. Mass – Pentecost 31.5. Mass – Trinity Sunday 7.6. Service, details to be confirmed later. The priest of TCIC is rev. Miika Ahola. You can contact him with email (miika.ahola@evl.fi) or by phone 040 3417 591 More info: turunseurakunnat.fi/tcic or at our Facebook group “Turku Cathedral International Congregation TCIC”. Heilin kanssa häämusiikkia kuulemaan ● Kaikkien häitä suunnittele- vien kannattaa suunnata helluntaina eli tulevana sunnuntaina 24. toukokuuta kello 14 Mikaelinkirkkoon Puistokadulle. Siellä soivat klassiset ja vähän uudemmatkin häämusiikkisävelet. Noin 700 häätilaisuutta hoitanut Mikaelinseurakunnan kanttori Marko Hakanpää soittaa konsertissa uruilla parikymmentä vihkitilaisuuden alku- tai loppusoitoksi eli ”häämarssiksi” sopivaa sävellystä. Mukana on sekä kaikkein tu- tuimmat häätunnelman luojat että harvinaisempia kappaleita. Melartinin, Bachin, Mendelssohnin ja Kuulan rinnalle ovat nousseet suosioon myös Hakanpään omat sävellykset. – Vaikkei olisi menossa naimisiin, kuultavat kappaleet ovat helposti sulavaa musiikkia, ja herättävät varmasti muistoja niin entisissä vihkipareissa kuin häissä vieraana olleissakin, Hakanpää vinkkaa. Häämusiikista kannattaa sopia omiin häihin soittamaan tulevan Katri Saarela LEHMUSVALKAMA Ke 3.6. klo 13 Hartaus, Kallio, Paaso. lut ja -virret, Värttinä ti 26.5. klo 13 Hartaus, Onnikka ke 27.5. klo 13 Hartaus Lähitupa to 28.5. klo 13 Voivalan lähetyspiiri Peltosilla (Voudinkatu 6B6) 19 KIRKKO JA ME ■ No 5 ■ 21.5.2015 Kakskerran kirkko on kesäisin hyvin suosittu hääkirkko. kanttorin kanssa. Vaikkei se kaikkein mieluisin elokuvamusiikki onnistuisikaan kirkossa, vihkimisen jälkeisen häätilaisuuden musiikki voi olla paljon vapaampaa. Häiden musiikin suunnitteluun kannattaa uhrata aikaa, sillä valinnanvaraa löytyy paljon. Sunnuntain konserttiin on vapaa pääsy. Häämusiikkiin voi tutustua myös Marko Hakanpään omalla häämusiikkisivustolla www.haamusiikki.info PH Ile Vainio laulaa ystävyydestä ja elämästä ● ”Ystävän Risti” on nimeltään Ilkka ”Ile” Vainion konsertti, joka kuullaan Mikaelinkirkossa torstaina 4. kesäkuuta kello 19. Lippujen hinnasta osa menee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Ilkka Vainion isännöimä lämminhenkinen Ystävän risti -konserttikiertue alkoi helmikuussa Pieksämäeltä ja päättyy Rymättylän kirkkoon 3.7. ja Uudenkaupungin Uuteen kirkkoon 4.7. Mukana Mikaelinkirkon konsertissa on myös Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen. Konsertissa kuullaan pääosin Vainion lauluja, joita on levytetty jo yli tuhat kappaletta. Mukana on myös Kari Tapion ja Ilkan isän Junnu Vainion musiikkia. Ystävän risti -konsertit pohjautuvat Ilkka Vainion lauluihin ystävyydestä ja elämän menosta. Keskeisenä on tarina Vainion ja Kari Tapion yhteisestä taipaleesta. Tähän ystävyyteen pohjautuu myös konsertin tunnuslaulu Ystävän risti. Tunnetuimmista yhteisistä lauluista kuullaan Albatrossi, Myrs- kyn jälkeen ja Vanhoja poikia viiksekkäitä. Konsertin avulla tuetaan Yhteisvastuukeräystä ja sitä kautta vähävaraisia ja vaikeuksissa olevia Suurella sydämellä -vapaaehtoistoiminnan kautta. Toisena tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen kohteena on haitilaisten lasten koulunkäynti. 25 euron hintaisia lippuja on myytävänä Lippupalvelussa ja tuntia ennen konserttia Mikaelinkirkon ovella. Hanki lippusi ajoissa, konsertista tulee suosittu! Kesämusiikkia kirkoissa Mikaelinkirkko Su 24.5. klo 14 Häämarssikonsertti, Marko Hakanpää To 28.5. klo 19 Konsertti Yhteisvastuun hyväksi. Laulamassa mieskuoro Chorus Renatus ja lauluryhmä Vivace. Marko Hakanpää urut. Vapaa pääsy. Tuomiokirkon iltamusiikki Tiistaisin kello 20. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. 2.6. Turun tuomiokirkon vuoden nuori urkutaiteilija Elisa Murtoperä, Helsinki 9.6. Wolfgang Seifen, Saksa. Improvisaatiota uruilla. 16.6. Tomi Satomaa, Parainen 23.6. Ville Urponen, Turku 30.6. Birgitte Ebert, Tanska. Riben tuomiokirkon urkuri. 7.7. Henri Hersta, Helsinki, Temppeliaukion kirkon urkuri. 14.7. Tapio Tiitu, Helsinki, 21.7. Hanne Kuhlman, Tanska. Kööpenhaminan tuomiokirkon urkuri. 28.7. Keiko Inoue, Japani 4.8. John Scott, USA. 11.8. Simon Johnson, Englanti. Lontoon St Paulin katedraalin urkuri. 18.8. Hi Joo Moon, Norja 25.8. Markku Hietaharju, Turku. Turun tuomiokirkon urkuri. Paattisten kirkon kesäillan musiikkihetket Tiistaisin klo 19. Vapaa pääsy. Tapulikahvio avoinna klo 18.30 ja musiikkihetken päätyttyä. 26.5. Paattisten Kirkkokuoro, joht. Mikko Laiho 2.6. Viuluduo Duoctavia 9.6. Trubaduuri Kalle Kivelä 16.6. Kristian Saarinen, urut 23.6. Turun Vanha Musiikki ry 30.6. Hanna Ekola, laulu. Virpi Salo, piano. 7.7. Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni. Risto-Matti Marin, piano. 14.7. Stephen Evans, piano ja urut. 21.7. Arttu Selonen, urut. Tuomiokirkon kesämusiikki Keskiviikkoisin klo 14. Vapaa pääsy, tilaisuuden jälkeen maksuton kirkko-opastus. 3.6. Minna Juhela, huilu 10.6. Timo Vanhamäki, viulu, Katri Vesanen, urut 17.6. Johanna Koiranen, sopraano 24.6. Anna-Maria McElwain, klavikordi 1.7. Katja Kolehmainen, sello 8.7. Markku Kolehmainen, käyrätorvi 15.7. Kristian Saarinen, urut 22.7. Katariina Lehtinen, huilu, Miika Hartikainen, urut 29.7. Jari Parviainen, basso 5.8. Hilda Kunnola, harppu 12.8. Pauliina Hyry, urut 19.8. Kaisa Takkula, sopraano, Tomi Satomaa, urut 26.8. Paula Mämmelä, sopraano Kakskerran kirkon kesämusiikki Sunnuntaisin 21.6., 2.8., 23.8. ja 30.8. klo 17. Vapaa pääsy. 20 KIRKKO JA ME ■ No 5 ■ 21.5.2015 Jussi Vierimaa Kristiina Karstenin huhtikuussa B-Galleriassa esillä olleet installaatiot toivat mieleen tilanteita, joista joku oli lähtenyt pois ja vain tavaroiden kuoret muistuttivat menneestä. Menetyksistä inspiraatiota ja elämän kunnioittamista Läheisten ihmisten menettäminen käynnisti Kristiina Karstenissa prosessin, jonka myötä syntyi taidenäyttely. Samalla hän oppi arvostamaan elämän pieniä yksityiskohtia ja asioiden ihmisten kohtaamista hetkessä. B-Gallerian sisällä val- litsi rauhallinen ja seesteinen tunnelma, vaikka ulkopuolella vilisi Aninkaistenkadun vilkas liikenne. Karstenin työt vaativat – ja sallivat – niiden ääreen rauhoittumisen. Näyttelyn nimen mukaisesti tarvittiin Herkkyyttä asioiden edessä. Karstenin töissä esillä on elämä ja sen katoavaisuus. Installaatiot toivat mieleen tilanteita, joista joku on lähtenyt pois, ja jäljelle ovat jääneet vain tavarat ja kuivuneet kukat sekä muut kasvit. Memento mori -teema eli kuolevaisuuden muistaminen näkyi selvästi, mutta tunnelma ei ollut silti raskas. Tyhjät valokuvakehykset ja -albumit, nurin päin käännetyt valokuvat ja kirjat, joilla ei enää ollut sivuja toivat ajatuksen siitä, että jonkun ihmisen tarina oli niistä pyyhkiytynyt pois. Tuntui, kuin olisi voinut kurkistaa jonkun tyhjilleen jääneeseen mummolaan. – Teosten materiaaleilla viitataan kaiken hetkellisyyteen. Vain elämän ulkoiset puitteet jäävät jäljelle, kun ihminen kuolee. Hänen elämänsä ja tarinansa alkavat kadota, Karsten sanoo. Luopuminen toi uutta Näyttelyn teemat alkoivat pyöriä Karstenin mielessä, kun hän hänen lä- heisiään kuoli viime vuosien aikana. Ensin menehtyi isoäiti, sen jälkeen isäpuoli ja myöhemmin vielä setä. – Menetykset käynnistivät prosessiin. Kyse oli suurista luopumisista, ja surutyö toi paljon käsiteltävää. Aloin pohtia myös henkilökohtaista kasvua ja siihen liittyvää luopumista – sitä mitä valitsee ja mitä ei, ja miten elämänsä elää. Karsten kirjoitti ajatuksiaan päiväkirjaan, kulki luonnossa, ja havainnoi ympäristöään. Elämän luonnetta ja kiertokulkua oli helppo pohtia rannalla tai metsässä. Luonnossa vietetty aika kannusti pysähtymään, havaitsemaan, ja olemaan auki. – Luonto ja sen lainalaisuudet tuovat suhteellisuudentajua. Sen ymmärtäminen tekee surusta jotenkin pehmeämpää. Elämän jatkumisen näkeminen on myös lohdullista. Katoavaisuuden pohtiminen sai hänet arvostamaan entistäkin enemmän sitä, kuinka tärkeää on pysähtyä ja olla läsnä, huomata pienet yksityiskohdat – myös arjessa. – Olisi hyvä olla läsnä ja arvostaa ympärillä olevia asioita, sillä koskaan ei tiedä, milloin ne voi menettää. Kun surutyö alkoi väistyä, Karsten alkoi työstää aihetta taiteellisesti. Parin vuoden prosessin myötä suru ja menetykset toivat hänelle uu- denlaisen näkökulman, jossa luopuminen ja asioiden hetkellisyys nousivat pinnalle. – Menetykset olivat tuoneet pintaan tunteita ja ajatuksia, joita oli vaikeaa sanoin tavoittaa. Yritin löytää niille muodon, jotta voisin jakaa ne muiden kanssa. Vähitellen syntynyt kokonaisuus Huhtikuussa esillä olleen näyttelyn töissä Karsten käytti esineitä, joita hän oli kerännyt läheistensä jäämistöistä jo ennen kuin alkoi suunnitella näyttelyä tai sen töitä. Myös töihin sopivia kukkia ja muita kasveja ker- tyi varastoon pitkän ajan kuluessa. – Olen käyttänyt kuivuneita kasveja myös aiemmin töissäni. Koen niiden ilmaisevan sitä, mitä yritän sanoa. Näyttelyssä pyörineen videoinstallaation materiaalia Turun taideakatemian elokuvalinjalla sekä Turun konservatoriossa opiskellut Karsten kokosi kävelyiltään luonnosta. Musiikin videolle hän on säveltänyt ja soittanut itse. Töiden syntyminen vaati ajatusten hidastamista ja keskittymistä. – Parhaiten työskentely sujuu, kun mieli on tyhjä. Silloin on läsnä ja vastaanottavainen, ja työ tekee melkein itse itsensä. Välillä mielen- Vain elämän ulkoiset puitteet jäävät jäljelle. rauhaa joutuu etsimään, sillä liika yrittäminen tai kiirehtiminen näkyy teoksessa heti. Karsten kertoo, että luovalla prosessilla oli hänelle myös parantava vaikutus. Surutyö sai pehmeän lopun, ja asiat ovat selvinneet hiljalleen. – Menetetyt ihmiset olivat tietenkin läsnä taustalla, mutta luovassa prosessissa keskiössä oli tekeminen. Se oli meditatiivista ja toi myös iloa. Tämä on ollut verkkainen prosessi. Kiireessä se ei olisi ollut mahdollinen. Näyttelyn teokset syntyivät parin vuoden työn tuloksena, mutta näyttelykokonaisuus rakentui lopulliseen muotoonsa vasta ripustusvaiheessa. – Osittain olin suunnitellut sen jo etukäteen, mutta halusin mennä myös tilan ehdoilla. Vasta ripustusta tehdessä näki, miten näyttelyn osat keskustelevat keskenään. Lisää lempeyttä ja uskallusta Herkkyyttä asioiden edessä -näyttelyn työstäminen alleviivasi Karstenille hetkessä elämistä. Läsnäoloa voi harjoitella, ja kauneutta ja viisautta löytää arkisista seikoista. Kiitollisuus ja nöyryys on hyvä muistaa. – Kaikki päättyy, eikä mikään tule samanlaisena takaisin. Yritän olla valmis tarttumaan hetkeen. Tiedostan myös entistä paremmin elämän rajallisuuden. Pitää elää, niin kuin itse kokee oikeaksi. Olen saanut tämän prosessin myötä lisää uskallusta elämiseen ja tekemiseeni. Myös Karstenin asenne elämään ja työntekoon on muuttunut, ja hän pyrkii nyt löytämään molempiin entistä lempeämmän ja rauhallisemman rytmin. Rauhoittumisessa häntä auttavat luonnossa liikkuminen, päiväkirjan kirjoittaminen, jooga ja meditointi. Silloin ulkopuoliset ärsykkeet jäävät sivuun. – Tarvitsen myös yksinäisyyttä. Oman äänen kuuleminen vaatii hiljaisuutta ja uskallusta kuunnella. On hurjaa, että kiire ja suorittaminen tuntuu olevan niin normaalia, että hiljaisuus ja rauhoittuminen vaativat usein melkein erillisen perustelun, kuten sairaana olemisen. Minna Uusivirta
