hakukuulutus

ERIKOISHAKUKUULUTUS 2015:
Maj ja Tor Nesslingin säätiössä avautuu 26.1.2015 erikoishaku, jonka teemana on Vesi ja vesiekosysteemit
kiertotaloudessa
Tausta
Vesi ylläpitää elämää - kaikki biosfäärimme elävät organismit ja ekosysteemit ovat riippuvaisia vedestä. Vesi
on edellytys ihmisen terveydelle, ruoantuotannolle ja muille ihmiskunnan tarvitsemille
ekosysteemipalveluille. Vesiekosysteemit itsessään tarjoavat tärkeitä ekosysteemipalveluita, kuten toimivat
makean veden varantoina, ylläpitävät monimuotoisuutta ja puskuroivat mikroilmaston muutoksia. Sinisen
planeettamme vesivaroista on yli 97 % suolaista merivettä, mutta helposti käyttökelpoista makeaa vettä
vain 3 promillea.
Ihmiskunta vaikuttaa kasvavassa määrin veden kiertoon ja globaaleihin vesivarantoihin sekä niitä
ylläpitäviin systeemeihin. Syynä vesivarantoihin kohdistuviin kasvaviin paineisiin ovat väestönkasvun lisäksi
kulutus- ja ruokatottumusten muutokset, biopolttoaineiden käyttö, veden saastuminen sekä
ilmastonmuutos. Hupenevista vesivarannoista kilpailevat eri sektorit: maatalous, kotitaloudet,
energiantuotanto ja teollisuus. Veden kysynnän on arvioitu kasvavan seuraavan 20 vuoden aikana 139%.
Veden puute kosketti vuonna 2005 yli kolmasosaa maapallon väestöstä ja vesipulan arvioidaan koskettavan
vuoteen 2040 mennessä jo puolta maapallon väestöstä. Euroopassa veden niukkuus vaikuttaa jo
kolmasosaan Euroopan väestöstä.
Vaikka vesipula ja veden niukkuus ei sinänsä kosketa Suomea, vaikutamme globaaliin veden kiertoon ja
käyttöön vesijalanjäljessämme, josta puolet syntyy maamme rajojen ulkopuolella. Samaan aikaan kun
kulutuksemme kasvaa, myös jätteen määrä, erityisesti ruokahävikki kasvaa. Hävikin mukana tuhlataan
vettä, sillä ihmiskunnan käyttämästä vedestä suurin osa käytetään ruoan tuotantoon. On myös
huomioitava, että maamme pinta- ja pohjavesivarat eivät kaikilta osin ole hyvässä kunnossa, joten
hyvälaatuisesta vedestä saattaa tulevaisuudessa tulla niukkuustekijä.
Luonnonvarojen ja ekosysteeminpalvelujen kestävä ja kannattava käyttö vaati kiertotalouteen siirtymistä.
Kiertotalous tarkoittaa hyvin suunniteltua taloutta, jonka lähtökohtana on materiaalien ja raaka-aineiden
tehokas kierto ja jätteen synnyn ehkäisy. Kiertotaloudessa paine vesivarantoja kohtaan pienenee, koska
raaka-aineiden tarve ja hävikki pienenevät.
Haun teema 'Vesi ja vesiekosysteemit kiertotaloudessa' on tarkoituksella lavea, jotta eri tavoin kiertotaloutta
ratkaisuhakuisesti ja innovatiivisesti tarkastelevat hankkeet voisivat osallistua hakuun.
Avainsanoja: vesi, vesiekosysteemit, kiertotalous, kestävä hyvinvointi, ekosysteemipalvelut, vesijalanjälki,
virtuaalivesi, vesipula, vesistressi, suljettu kierto, resurssiviisaus, ekosysteeminpalvelujen kestävä käyttö,
luonnon kantokyky (resilience), planetary boundaries, vesiteknologia, vesiosaaminen, cleantech, biotalous,
teollinen symbioosi, nature based solutions (NBS), uusiutuva luonnonvara ja energia, vesiturva, ruokaturva
Tavoitteet
Haun tavoitteena on tuottaa ajankohtainen, ratkaisuhakuinen ja politiikkarelevantti yhteenveto vedestä ja
vesiekosysteemeistä kiertotaloudessa. Sen lisäksi, että tutkimus kerää parhaan saatavilla olevan tiedon
tutkittavasta teemasta, tarkoituksena on myös tunnistaa tietotarpeita ja avata uusia näkökulmia.
Tarkastelussa on oleellista huomioida teemaan liittyvät ekologiset ja sosioekonomiset ulottuvuudet.
Tavoitteiden saavuttamisessa on tarkoitus hyödyntää jo olemassa olevia julkisia ja yksityisiä tietovarantoja.
Haussa toivotaan myös kansainvälistä vertailuanalyysiä (benchmarking) parhaista sovelluksista ja
käytänteistä. Tutkimuksen tulokset tulee julkistaa yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa
palvelevalla tavalla. Tämä onnistuu parhaiten vuorovaikutuksessa tiedon käyttäjien kanssa hankkeen
suunnitteluvaiheesta (co-design) itse tiedon tuottoon (coproduction). Koska tutkimushankkeen
tarkoituksena on palvella suomalaista yhteiskuntaa, hankkeen tiedotteet ja loppuraportti tulee kirjoittaa
suomeksi.
Hakija ja tutkimusryhmä
Rahoituksen hakijan, eli hankkeen vastuullisen johtajan tulee olla varttunut, omalla alallaan meritoitunut
tohtorin tutkinnon suorittanut tutkija.
Vastuulliselle tutkijalle varataan hakijan työuran vaiheeseen sopiva palkka vuodeksi, jonka aikana hänen on
oltava vapaana päätoimisesta työstään. Lisäksi vastuullinen johtaja voi hakea määrärahaa yhden tai kahden
tohtoriopiskelija- tai post doc-tasoisen tutkijan palkkaamiseen vuodeksi. Hakemukseen on mahdollista
sisällyttää myös kohtuullisessa määrin matka- ja tutkimusmäärärahoja. Vuoden apurahan maksimimäärä on
250 000 euroa, joka myönnetään yhdelle hankkeelle. Kaikki palkattavat tutkijat tulevat työsuhteeseen
omaan taustaorganisaatioonsa, eivät Säätiöön.
Tutkimusryhmän tulee olla aidosti monitieteinen. Samoin on varmistettava, että ryhmä pystyy tuottamaan
suomalaisiin olosuhteisiin sovellettavissa olevia tuloksia. Kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen
katsotaan ryhmälle eduksi.
Haun aikataulu ja hakuohjeet
Haku toteutetaan kaksivaiheisena.
•
•
•
•
Aiehakemukset jätetään Säätiön sähköisen E-Nessi- järjestelmän (linkki) kautta perjantaihin
27.2.2015 klo 16.00 mennessä. Jatkoon valittavista hankkeista päätetään maaliskuun loppuun
mennessä ja jatkohankkeet esittäytyvät huhtikuussa järjestettävässä verkostoitumisseminaarissa.
Verkostoitumisseminaarissa jatkoon valituille hankkeille tarjotaan mahdollisuus saada
kehitysideoita sekä etsiä hankkeesta mahdollisesti puuttuvaa osaamista.
Jatkoon valittuja hankkeita pyydetään lähettämään varsinainen hakemus erillisen ohjeen mukaan
toukokuun loppuun mennessä. Päätös rahoitettavasta hankkeesta tehdään kesäkuun 2015 loppuun
mennessä.
Hanke voi alkaa aikaisintaan syyskuussa 2015.
E-Nessin sivuilta ”Tee hakemus” valitaan vaihtoehto ”Erikoishaku Vesi ja vesiekosysteemit
kiertotaloudessa”.
Aiehakemukseen tulee liittää ainakin seuraavat dokumentit: 1) enintään kahden sivun mittainen
tutkimussuunnitelma 2) tiedossa olevien, hankkeeseen palkattavien tutkijoiden ansio- ja julkaisuluettelot 3)
väitöskirjatyön suunnitelma, mikäli joku tutkijoista tekee hankkeessa väitöskirjaansa.
Tutkimussuunnitelmassa esitetään hankkeen tarkka otsikko, yksilöidyt tavoitteet, menetelmät ja toteutus,
yhteydet muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin, rahoitussuunnitelma perusteluineen
(sisältäen enintään 15% yleiskustannusosuuden) sekä suunnitelma hankkeen ja tulosten julkistamisesta ja
saattamisesta tiedon loppukäyttäjille (julkaisut, työpajat tms.).
Rahoitettavaksi valittavan hankkeen tueksi osoitetaan Säätiön edustajista ja muista ympäristöalan
keskeisistä vaikuttajista koostuva ohjausryhmä.
Lisätietoja antaa Säätiön tutkimuspäällikkö Minttu Jaakkola, puhelin 09 4342 5511, sähköposti
minttu.jaakkola@nessling.fi.