Pdf-tiedosto - Etelä

Transcription

Pdf-tiedosto - Etelä
Kansainvälinen
Etelä-Pohjanmaa
Rajat ylittävä
verkkokauppa kaipaa
helpotusta s. 4
Verkoston voimalla
maailmalle s. 6
Kuituyhteyksistä
apua kotihoitoon
s. 8
Järvi-Pohjanmaa
kansainvälistyy
s. 11
Kotona Suomessa
s. 3
PÄÄKIRJOITUS
Kansainvälinen
Etelä-Pohjanmaa
KANSAINVÄLINEN ETELÄ-POHJANMAA
Vuosittain ilmestyvä Etelä-Pohjanmaan
liiton EU-tietokeskuksen julkaisu
TOIMITUSRYHMÄ:
Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen
tehtäväalueen työntekijät
Marjatta Eväsoja, Jaakko Hallila,
Elina Koivisto, Elina Manninen sekä
Etelä-Pohjanmaan liiton
va. tiedottaja Annika Pollari.
Yhteystiedot
eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi
KANNEN KUVA: Elina Manninen
TAITTO: I-print | plus
PAINO: I-Print
ISSN 2341-5789 (Painettu)
ISSN 2341-5797 (Verkkojulkaisu)
Etelä-Pohjanmaan liitto 2015
SISÄLTÖ
2 Pääkirjoitus
3 Kotona Suomessa -hanke
4 Verkkokauppa EU-alueella
5 EEN-toiminta ja sääntelyn keventäminen
6 Verkoston voimalla maailmalle
8 Connected for Health -terveyspilottihanke
9 REN-projekti Jalasjärvellä
10 Ystävyyskuntaselvitys
11 Kansainvälistymisseminaari Alajärvellä
12 Yhteystiedot
2
Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa
Kansainvälinen
Etelä-Pohjanmaa
E
telä-Pohjanmaa kansainvälistyy väistämättä. Maakunta on samalla tavalla globaalien haasteiden edessä kuin muukin Eurooppa.
Turvapaikanhakijoiden valtava määrä ja muuttoliike
konfliktialueilta on Euroopan tämän ajan suurin kysymys.
Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus näkee tärkeäksi, että eteläpohjalaiset muiden suomalaisten tavoin ovat valmiita ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita humanitaarisuuden ja
ihmisarvoisen elämän nimissä.
Jos Eurooppa on muihin maanosiin verrattuna vakaa ja vauras, myös Etelä-Pohjanmaa on
sitä Suomen mittakaavassa. Se ei poista maakunnan sisäisiä haasteita, mutta se tuo samalla myös vastuuta. Vastuuta siitä, miten pidämme huolen täällä asuvista ja tänne tulevista ja
millaisen maakunnan jätämme tuleville sukupolville. Pystymmekö hyötymään globaaleista
muutoksista vai jäämmekö jälkeen?
Kasvua ja työllisyyttä täytyy uskaltaa hakea uusista suunnista. Kasvulle on mahdollisuuksia lisäämällä vientiä, kannustamalla entistä enemmän yrittäjyyteen ja tarttumalla kaikkeen
mahdolliseen tukeen, niin rahalliseen kuin asiantuntija-apuun. Kannattaa muistaa, että myös
yrityksille on jatkuvasti enemmän mahdollisuuksia osallistua EU-hankkeisiin.
Maakuntahallitus on kirjannut tavoitteekseen kolminkertaistaa kansainvälinen rahoitus maakunnassa. Tämä pohjautuu siihen, että maakunnalle jyvitettyä rakennerahastojen
osuutta on pudotettu kolmanneksella siitä, mitä edellisellä ohjelmakaudella oli käytettävissä. Seitsemän vuoden aikana (2014–2020) rahoituksen kolminkertaistaminen on erittäin
kova tavoite. Kilpailu rahoituksesta on kovaa, ja jo yksistään hakemusten täyttäminen vaatii paitsi kielitaitoa, myös projektiosaamista.
Eteläpohjalaisittain haasteiden edessä ei kuitenkaan aiota luovuttaa.
Olemme valmentaneet tänä vuonna joukon hankeosaajia Etelä-Pohjanmaan liiton ja
Seinäjoen Ammattikorkeakoulun yhteisessä koulutuksessa.
Maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyviä voimia on maakunnassa yhdistetty aloittamalla maahanmuuttoasioiden uutiskirjeen koordinointi tänä vuonna. Uutiskirjettä kokoaa EU-tietokeskus.
Maakunta on päässyt entistä näkyvämmin mukaan Botnia-Atlantica-ohjelmaan. EP:n
liitossa on ohjelman yhteyspiste, ja liitto osallistuu ohjelman suunnitteluun sekä neuvoo
hankkeiden valmistelussa.
Näkyvä uusi askel liiton kansainvälisessä hanketoiminnassa on myös pääpartnerin
rooli Connected for Health -terveysteknologiahankkeessa.
Tässä julkaisussa hanketoimijat, kehittäjät ja yritysten edustajat kertovat kansainvälisestä yhteistyöstä ja yritystoiminnasta sekä kotouttamisesta Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta. Laajempia teemoja juttujen taustalla ovat Euroopan kilpailukyky ja työllisyys sekä globaali rooli. Näihin teemoihin myös Euroopan komissio
paneutuu työssään.
Takana on 20 vuotta Euroopan unionissa. Useissa eurooppalaisissa verkostoissa meidät jo tunnetaan, ja meille on tarjolla lukuisia mahdollisuuksia, jos
vain uskallamme tarttua niihin.
Haluamme näyttää esimerkkiä ja rohkaista kaikkia alueen toimijoita kansainvälistymään.
Marjatta Eväsoja
Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja
Kotona Suomessa (ESR)
Agnes Szeman
ja Beata Szimilko
leipoivat unkarilaisia herkkuja
Kauhajoen
ruokamessuilla
Kansainvälisyyskeskus INKAn
pisteellä. Kuva:
Elina Manninen
Kotoutuminen
on monialaisen yhteistyön summa
 Kotona Suomessa -hankkeessa kehitetään
maahanmuuttajien kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja niin, että maahan muuttavat
ihmiset kotoutuvat niiden avulla nopeammin ja
tehokkaammin itsenäisiksi, yhdenvertaisiksi ja
tuottaviksi yhteiskunnan jäseniksi.

 Hyvä polku -hankeosiossa vahvistetaan
paikallisen, kotouttamista tukevan toiminnan
vaikuttavuutta aluekoordinaattorien työn avulla.
Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama valtakunnallinen hanke toteutetaan vuosina 2015–2017
ja sitä koordinoi Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus.
TEKSTI EMINE EHRSTRÖM
K
otona Suomessa -hankkeen
Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan aluekoordinaattorin toimialueeseen sisältyy 41 kuntaa.
Hankkeen alussa aluekoordinaattorin toimeen kuuluu laatia kokonaisvaltainen katsaus maakunnan kotouttamispalveluihin. Katsauksessa
hyödynnetään sekä erilaisia maahanmuuttotilastoja että alueen maahanmuuttoasiantuntijoiden haastatteluja.
Suurin osa Etelä-Pohjanmaan
maahanmuuttajataustaisista henkilöistä on saapunut alueelle työnteon,
opiskelun tai perhesiteiden johdosta.
Maakunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna on kotouttamispalveluissa panostettu erityisesti työperäisten
maahanmuuttajien tieto- ja neuvontapalvelujen kehittämiseen.
Alueella jo päättynyt ERKKI-hanke
(2008—2012) on edistänyt merkittävästi Etelä-Pohjanmaan kotouttamispalveluita, ja lisäksi useimmissa
kunnissa on voimassaoleva kotouttamisohje lma lain kotouttamisen edistämisestä mukaisesti.
Etelä-Pohjanmaalla maahanmuuton asiantuntijoilla on suuri osaaminen työperäisistä maahanmuuttajista, Pohjanmaalla puolestaan hallitaan
humanitäärinen
maahanmuutto.
Aluekoordinaattorin yksi keskeinen
tavoite on tunnistaa eri alueiden osaaminen ja onnistumiset sekä välittää
toimivia ja tehokkaita kotoutumisen
malleja yli kunta- ja maakuntarajojen.
Kotoutuminen on parhaimmillaan
monialaisen yhteistyön summa ja
näin kotouttamistoimien valtavirtaistaminen on tiiviin ja ylisektorirajaisen pitkäjänteisen yhteistyön tulos.
Turvapaikanhakijat, kotoutumispalvelujen tulevat asiakkaat
Turvapaikanhakijoiden nopea määrän kasvu Suomessa tulee näkymään
Etelä-Pohjanmaan maahanmuuttoväestöä koskevissa tilastoissa.
Näillä tiedoin turvapaikanhakijoiden keskeisimpiä lähtömaita ovat
Irak, Somalia ja Syyria. Pakolaisaseman saavat ne, joille annetaan turvapaikka tai jotka otetaan Suomeen
pakolaiskiintiössä. Turvapaikanhakija
voi saada oleskeluluvan myös toissijaisen suojelun tai humanitaarisen
suojelun perusteella.
Kotoutumislaissa (1386/2010) kunnan tehtäviin kuuluu yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien
kotouttamisen kehittämisestä sekä
sen suunnittelusta ja seurannasta
paikallistasolla. ELY-keskuksen kanssa sopimuksen tehneet kunnat saavat
valtiolta kotoutumislain mukaiset korvaukset.
Maahanmuuton ennakointi ja varautuminen kunnissa edistää hallittua
muuttoa kuntiin. Lisäksi sekä kunnallisten kotouttamisohjelmien että
palveluiden kysynnän ja tarjonnan
päivittäminen ja uudelleen arviointi
edistävät kotouttamistoimien ja kotoutumisen suunnitelmallisuutta ja
laadullisuutta.
Hyvä alku -hankeosiossa mallinnetaan pilottiprojektien tulosten pohjalta valtakunnallinen
kotoutumisen alkuvaiheen palvelumalli.
Aluekoordinaattorit
 Kotona Suomessa -hankkeen aluekoordinaattoreiden tehtävänä on juurruttaa työ- ja elinkeinoministeriön Kotouttamisen osaamiskeskuksen
toimintaa alueellisesti tekemällä sen toimintaa
tunnetuksi ja näkyväksi, vahvistamalla paikallista kotouttamistyötä sekä selkeyttämällä alueellisten toimijoiden rooleja ja työprosesseja.

Lisäksi aluekoordinaattorit verkottavat paikallisia ja alueellisia toimijoita, tunnistavat hyviä
käytäntöjä ja välittävät tietoa paikallisista
tarpeista sekä vahvuuksista.

Hankkeessa työskentelee seitsemän aluekoordinaattoria, jotka sijoittuvat eri ELY-keskuksiin
laajennetuille maahanmuuttoalueille.
 www.kotouttaminen.fi
Emine Ehrström toimii Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan aluekoordinaattorina Kotona Suomessa
-hankkeessa. Kuva: Foto Airaksinen
Lisätietoa:  www.migri.fi.
Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa
3
”Postitus Suomesta Eurooppaan
on paljon kalliimpaa kuin päinvastoin”
TEKSTI ELINA MANNINEN
Verkkokaupan helpottaminen
EU-alueella voisi hyödyttää
myös eteläpohjalaisia
yrityksiä. Kahden yrityksen
edustajat kertovat
Kansainvälinen EteläPohjanmaa -lehdelle
näkemyksiään aiheesta.
Yrittäjä Valtteri Uotilan mielestä verkkokauppaa tulisi helpottaa EU-alueella niin,
että lähettäminen ulkomaille olisi helpompaa
ja halvempaa. Kuva: Sanni Riihimäki
Kysymykset verkkokauppaa
harjoittaville yrittäjille:
1. Oletko toteuttanut jo rajat ylittävää
verkkokauppaa, tai haluaisitko
jatkossa tehdä? Miksi, miksi et?
2. Mikä on yleisin ennakkoluulo, jonka
kohtaat digitaalisten palvelujen tuottajana?
3. Miten helpottaisit verkkokauppaa
EU-alueella?
Maiju Alatalo, Jokipiin Pellava:
1. Jokipiin Pellavalla on kuluttajille suunnattu verkkokauppa suomeksi ja englanniksi. Mahdollisesti tulevaisuudessa
myös venäjäksi. Vaikka päätoimisen tulon
yritys saa B2B-kaupasta (yritysten välisestä kaupasta), on tärkeää olla näkyvä myös
kuluttajien suuntaan.
2. Ovatko tuotteet tosiaan tehty Suomessa? – Kyllä vain. Toimitusajat ovat verkkokaupassa varmaan pitkät? – Eivät ole.
3. Kuljetus tai postitus Suomesta Eurooppaan on paljon kalliimpaa kuin päinvastoin. Suomesta lähetettäessä kustannukset ovat vähintään kaksinkertaiset,
jopa enemmänkin verrattuna vastaaviin
lähetyksiin Euroopasta Suomeen. Tähän
täytyisi löytää ratkaisu. Muuten EU:n alueella kaikki toimii hyvin.
4
Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa
Valtteri Uotila, UotteriDesign:
1. Toistaiseksi olen pysytellyt Suomen rajojen sisäpuolella. Ei ole ollut tarvetta lähteä laajentamaan muualle, kun toiminta
on niin pientä. Ajatus kansainvälisestä
verkkokaupasta kyllä houkuttaisi, mutta
näillä tuotteilla sellaista ei varmaankaan
ole tiedossa, koska myymäni puhelinkuoret hankin ulkomailta, ja muissa maissa
niitä kyllä jo myydään. Olisi vaikeaa erottua joukosta. Lisäksi ulkomaille lähettäminen on myös joissain tapauksissa aika
kallista, joten asiakas mieluummin valitsisi luultavasti paikallisen verkkokaupan.
Jos olisi jokin uniikki, itsekehitelty tuote,
niin kansainvälinen verkkokauppa olisi
ehdoton.
2. Yleisin ennakkoluulo mitä tulee vastaan, on ehkä se, että osaatko nyt varmasti
tehdä tarpeeksi hyvin, kun olet vasta noin
nuori. Ei tuota kuitenkaan kovin usein
kuule, että yleensä suhteellisen ennakkoluulottomasti suhtaudutaan.
3. Verkkokauppaa EU-alueella tulisi helpottaa niin, että lähettäminen ulkomaille
olisi helpompaa ja halvempaa, ja se olisi
samanhintaista jokaisesta maasta. Näin
olisi reilumpaa. Lisäksi asiakaspalautuksia pitäisi pystyä hoitamaan helpommin
EU:n sisällä. 
Jokipiin Pellava avaa mahdollisesti tulevaisuudessa verkkokaupan kuluttajille myös venäjäksi.
Kuva: Katri Korpela
Digitaalisuudesta kasvun veturi
 Keväällä 2015 julkaistussa EU:n
digitaalisten sisämarkkinoiden
strategiassa unioni hakee parempaa
saatavuutta digitaalisille tuotteille ja
palveluille. Tavoitteena on ympäristö,
jossa palvelut voivat menestyä.
 Strategiassa nimetään useita
esteitä, jotka haittaavat rajat
ylittävää verkkokauppaa. Komissio
tarttuu muun muassa EU-sääntöjen
yhtenäistämiseen verkko-ostoksissa,
pakettipalvelujen hinnoittelun
avoimuuteen sekä perusteettomiin
maarajoituksiin.
Lähde: Komission tiedonanto KOM(2015) 192.
Enterprise Europe
Network -toiminta
hyvin käyntiin
Etelä-Pohjanmaalla
satu.alapiha@intoseinajoki.fi
puh. 050 383 0355
www.enterpriseeurope.fi
TEKSTI SATU ALAPIHA, TOIM. ELINA MANNINEN
E
nterprise Europe Network -toimintaa Seinäjoella Into Seinäjoki Oy:n
tiloissa vetävä Satu Alapiha toteaa, että toiminta on päässyt
hyvin käyntiin.
Yritystoimeksiannot vaihtelevat
paljon, mutta Alapihan työ on alkuvuoden aikana keskittynyt kolmeen
eri toimintamalliin.
– Kaikkien kolmen toimintamallin tarkoitus on, että yritykset
pääsevät tapaamaan toisiaan, katsomaan löytyisikö yhteistä säveltä
ja toivottavasti lopulta solmimaan
yhteistyösopimuksia, Satu Alapiha
kertoo.
Ensimmäinen toimintamalleista
on se, että asiantuntijat hyödyntävät
laajaa EEN-verkostoa ja voivat kysyä
yrityksen tarvitsemia tietoja suoraan verkoston jäseniltä eri maissa.
Yrityksille on selvitetty muun
muassa elintarvikeviennin aloittamista Tanskaan ja moottorikelkkojen myyntiin liittyviä tietoja
Euroopan niin kutsutuista vuoristomaista.
Toinen keskeinen osio ovat Alapihan mukaan erilaisissa kansainvälisissä tilaisuuksissa järjestettävät
yritystapaamiset. Ne vaihtelevat
messujen yhteydessä järjestettävistä tiiviisti aikataulutetuista match-
making-tilaisuuksista yhdelle yksittäiselle yritykselle järjestettäviin
tapaamisiin.
Tällä hetkellä Alapiha järjestää
esimerkiksi
matchmaking-tilaisuutta Anuga 2015 -ruokamessuille
yhdessä Food from Finland -toimijoiden kanssa sekä potentiaalisia
tapaamisia Puolaan jälleenmyyjää
etsivälle yritykselle.
– Erilaisia työtehtäviä siis löytyy,
mutta yritysten kansainvälistymistarpeet vaihtelevat paljon, ja onkin
valtava rikkaus päästä tekemään
töitä erilaisten yritysten kanssa,
Alapiha toteaa.
Kolmas tehokas tapa yritysten
aktivointiin on Yrityskontaktipörssi. Enterprise Europe Networkin
järjestelmästä löytyy noin 10 000
yritysprofiilia. Yritykset voivat joko
etsiä tietynlaista yhteistyökumppania, alihankkijaa, teknistä yhteistyötä tai vastaavaa tai tarjota omaa
osaamistaan muille.
Alapiha tekee jatkuvasti sekä
yritysten kanssa uusia profiileita
järjestelmään että seuraa muualta
tulevia profiileita ja välittää niitä
yrityksille.
– Yrityskontaktipörssissä on paljon erilaisia bisnesmahdollisuuksia, joten sitä kannattaa kyllä hyödyntää, Alapiha kehottaa. 
”Ylimääräinen
sääntely hidastaa
investointeja”
TEKSTI ELINA MANNINEN
Sääntelyä on kevennettävä, toteaa
lakimies Mika Lahtinen Helsingin seudun
kauppakamarilta (HSKK). Hän on myös
Enterprise Europe -verkoston asiantuntija.
Sääntelyteesejä
 Säännöksiä on liikaa,







hallitsemattomuus
Ongelmana se, mitkä säännökset
ovat liikaa
Suuri osa sääntelystä tulee EU:n kautta, pitäisikö vaikuttaa sitä kautta
Säännökset luovat ennustettavuutta
ottaen huomioon laillisuusperiaatteen
noudattamisen ja sen, että viranomaiset voivat ratkoa asioita lakiin
perustuen
Ilman säännöksiä tilanne voi olla
epävarma ja joudutaan esimerkiksi
laatimaan pitkiä ja kalliita sopimuksia
Säännösten määrä lisää kustannuksia
Ylimääräinen sääntely hidastaa muun
muassa investointeja
Yritysten vastuuhenkilöt eivät ota
asioista riittävästi selvää eivätkä
perehdy asioihin riittävästi.
Lähde: Mika Lahtinen, HSKK
Lisätietoja:
http://kauppakamari.fi/2015/01/05/
kauppakamarien-ylisaantelyteesit/
http://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/
2014/06/ylisaantelyn-seuraukset.pdf
Enterprise Europe Network (EEN)
 Kansainvälistymispalveluita pk-yrityksille
 Toimii yli 50 maassa
 Suomessa verkoston partnereina ovat Turku Science Park,
Finpro ja Helsingin seudun kauppakamari
 Palvelut ovat tarjolla kaikille suomalaisille yrityksille
maksutta
 Etelä-Pohjanmaalla toimipiste on ollut vuoden 2015 alusta
 Euroopan komission ylläpitämä
Kuva keväällä 2015 järjestetyltä matchmaking-matkalta Puolasta. Kuvassa keskellä
Helatukun Juha Marjanen keskustelemassa potentiaalisen puolalaisen yhteistyökumppanin kanssa. Kuva: Satu Alapiha
Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa
5
Verkoston voimalla
TEKSTI ANNIKA POLLARI
ruokaa ja mobiilisovelluksia
maailmalle
6
Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa
F
ood from Finland on elintarvikealan Team Finland -vientiohjelma. Tänä vuonna käynnistyneen ohjelman tavoitteena on
muun muassa elintarvikealan yritysten
kansainvälistyminen sekä yhteistyön lisääminen. Ohjelma auttaa myös alan yritysten viennin käynnistämisessä ja kansainvälisessä markkinoinnissa.
Etelä-Pohjanmaan elintarvikealaa läheltä seuranneen Jukka Lähteenkorvan
mukaan eteläpohjalaisilla alan yrityksillä
olisi nyt mahdollisuus hyötyä Food from
Finlandin kaltaisesta yhteistyöstä.
– Suomi on pieni maa, jolla on rajalliset resurssit. Etenkin pk-yritysten pitäisi
jo unohtaa keskinäinen kilpailunsa ja
keskittyä sen sijaan avoimen ja rakentavan yhteistyön luomiseen. Vaikka kotimarkkinoilla kilpailtaisiinkin samantyyppisillä tuotteilla, ei se ole este yhteistyölle
kansainvälisillä areenoilla. Pidän sitä järkevänä ja jopa suositeltavana, hän toteaa.
Hyvänä esimerkkinä Lähteenkorva
mainitsee muutama vuosi sitten toteutetun puolukkaprojektin, jossa oli mukana
valtaosa maan keskeisistä puolukan jalostajista.
– Loimme puolukalle vientistrategian
ja aloimme sitä yhdessä toteuttaa. Opetteluahan se pitkälti oli, mutta saimme pään
avatuksi ja yhteistyö yritysten kesken jatkuu edelleen.
Lähteenkorva näkee uutta vientipotentiaalia etenkin terveysvaikutteisissa ja erikoisruokavaliotuotteissa.
– Puhdaskaura, joka sopii monelle keliaakikolle, on maailmalla nyt kova sana. Ja
sitähän me osaamme täällä viljellä, Lähteenkorva toteaa.
Yritysten tärkeimpinä eväinä maailmanvalloituksessa ovat Lähteenkorvan
mukaan oikeat tuotteet ja osaaminen.
– Myös suhdeverkostot sekä oikea
asenne kantavat pitkälle. Yhteisiin vientiponnistuksiin kannattaa lähteä aina
mukaan, vaikka senhetkinen hyöty olisi
vähäistä, hän sanoo.
Kaura on Suomen vientivaltti. Suomi on kauratutkimuksen ja -innovaatioiden johtava maa sekä
maailman toiseksi suurin kauran viejä: suomalaista
kauraa ja muita viljatuotteita viedään 20 maahan.
Kuva: Laura Syväoja
Anna käyttäjien markkinoida
Alajärveläinen Haituva Innovations kehitti intensiivisesti vuoden ajan mobiilisovellusta liikunnallisille ihmisille. Lanseeraustakin jo suunniteltiin, mutta toisin
kuitenkin kävi. Mobiilisovellus ei nähnyt
koskaan päivänvaloa.
– Vaikka sovelluksemme herätti testeissä selkeää kiinnostusta, huomasimme, ettei meillä ole tarvittavia resursseja
kyseisen sovelluksen rakentamiseen.
Meidän olisi pitänyt perustaa täysiverinen
pelifirma, mutta emme saaneet siihen
tarvittavaa ulkopuolista rahoitusta, toimitusjohtaja Mikko Joensuu kertoo.
Yrityksessä ei suinkaan lyöty hanskoja
tiskiin, vaan alettiin kehittää uudenlaista
sovellusta, jota Joensuu kuvailee "älykkäiden ihmisten ajanviettotavaksi". Hyvän
vastaanoton testijoukon keskuudessa
saanut Bridea-työnimellä kulkeva mobiilisovellus on ideoiden ja tekijöiden kohtaamispaikka.
– Idea on yksinkertainen. Kuka tahansa voi julkaista sovelluksessa idean
liittyen esimerkiksi jonkin tuotteen kehittämiseen tai huomattuun epäkohtaan yhteiskunnassa, ja muut voivat arvioida ja kommentoida ideaa, Joensuu
kuvailee.
Myös Haituva Innovations luottaa verkostojen voimaan. Alusta saakka he ovat
valjastaneet kohderyhmänsä edustajia
markkinoimaan sovelluksiaan. Testijou-
Mikko Joensuun luotsaama Haituva Innovations hyödyntää uuden mobiilisovelluksensa
testaamisessa ja markkinoinnissa kansainvälisiä verkostojaan. Kuva: Annika Pollari
kolta saa myös paljon palautetta ja ideoita
itse sovellusten kehittämiseen.
Sovellusbisneksessä on myös tärkeää
testata tuotteet kohderyhmällä jo varhaisessa vaiheessa.
– Testaaminen on äärimmäisen tärkeää. Meilläkin vaihtui yhden sovelluksen
kohderyhmä keski-ikäisistä naisista teinipoikiin testauksesta saadun palautteen
ansiosta. Jos mokaa, on parempi mokata
halvalla, Joensuu täsmentää.
Peli- ja sovelluskehitysmaailmassa ei
tunneta rajoja, joten Joensuun mukaan
yhteistyö muiden yritysten kanssa on
usein tiivistä ja hedelmällistä.
– Ideoita ei yleensä varasteta, sillä meidän bisneksessä ihmiset ja heidän osaaminen ovat tärkein valtti. Tiimi on myös se,
mihin sijoittajat kiinnittävät huomionsa. 
"Ideoita ei yleensä
varasteta, sillä meidän
bisneksessä ihmiset
ja heidän osaaminen
ovat tärkein valtti. "
Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa
7
Kuituverkkojen avulla
terveyttä koteihin
TEKSTI ELINA KOIVISTO KUVA ANNIKA POLLARI
Etelä-Pohjanmaalla on
ryhdytty kehittämään
avointen, huippunopeiden
kuituverkkojen hyödyntämistä
sosiaali- ja terveysalan
palveluiden tarjoamisessa
sekä tukemaan alan etäpalveluiden käyttöön-ottoa
maaseutumaisilla alueilla.
E
telä-Pohjanmaan liiton vetämässä kansainvälisessä Connected
for Health -hankkeessa pyritään
muun muassa parantamaan
ikäihmisten mahdollisuuksia asua kotonaan ja tarjoamaan valokuituverkon kautta palveluita suoraan kotiin. Tavoitteena
on myös kartoittaa malleja, joiden avulla
voidaan luoda säästöjä kotihoidon järjestämisessä.
Hankkeen keskiössä ovat neljä eri pilottia Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.
Etelä-Pohjanmaalla pilotoidaan muun
muassa omatoimista terveydentilan seurantaa ja tiedonvälitystä portaalin kautta
sekä etäkonsultointia, jota voivat hyödyntää kotihoidon työntekijät ja asiakkaat.
– Pohjoismaissa on jo pitkään rakennettu kuituverkkoja, mikä luo hyvät puitteet paikallisten pilottien toiminnoille.
Hankkeen avulla pystymme tuomaan sosiaali- ja terveyspalveluita erityisesti maaseutumaisille alueille, joissa palveluiden
saatavuus ei muuten ole kovin hyvä, kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja sanoo.
Muiden pilottimaiden lisäksi mukana
on Tšekki, joka keskittyy Euroopan unio-
8
Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa
Sairaanhoitaja Sari Salama Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä 6tk:sta saa yhteyden kotihoitoon
ja esimerkiksi haavapotilaaseen Akkuna-ohjelman kautta. Tabletin kuvassa näkyvät (vasemmalta)
terveydenhoitaja Elina Leikkari, terveydenhoitaja Kaisa Kuusisto ja sairaanhoitaja Saara Vigren
Alavuden kotihoidosta.
nille tehtävien suositusten laadintaan
muun muassa eTerveyden palveluiden
käytöstä kotihoidossa.
Piloteissa hankittujen kokemusten perusteella Euroopan unionille tullaan laatimaan suosituksia eTerveyden palveluiden
tarjoamisesta erityisesti kotihoidossa,
kuituverkkoja tehokkaasti hyödyntäen.
Uusien palveluiden ja toimintamallien
on tarkoitus jäädä pysyvään käyttöön
terveydenhoidossa niin Suomessa kuin
muuallakin Euroopassa.
Idea
terveysteknologiahankkeesta
kypsyi alun perin Etelä-Pohjanmaalla, ja
europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki ja Riikka Pakarinen veivät aloitteen
eteenpäin. Projekti rahoitetaan suoraan
komission budjetista. Hankkeessa EteläPohjanmaalta ovat mukana Etelä-Pohjanmaan liitto, Alavuden kaupunki, Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä, EPTEK,
Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri sekä
SeAMK.
Projektin taustatoimijat koostuvat
julkisista sosiaali- ja terveydenalan organisaatioista, korkeakouluista, kuituverkkojen asiantuntijoista sekä yksityisistä
yrityksistä.
Projektin ensimmäinen tapaaminen
järjestettiin Tukholmassa 10.6.2015. Projektin etenemistä voi seurata hankkeen
verkkosivuilta. Vuoden kestävän projektin tuloksia esitellään loppukonferenssissa Brysselissä huhtikuussa 2016. 
Yhteistoiminta syntyy
Tapaamisen osallistujia Jalasjärven kunnanviraston edessä.
kohtaamisista
TEKSTI JA KUVAT TARU PATTERI
J
Nuorten työpaja on yksi hyvistä käytännöistä.
alasjärvellä kokoonnuttiin REN-projektin tapaamiseen elokuun puolivälissä. Maaseutu, sen mahdollisuudet ja haasteet sekä erot ja yhtäläisyydet puhuttivat eri maista tulleita
osallistujia. Yhteistä kaikille on luja usko siihen, että
yhteistoiminnalla löydetään uusia ratkaisuja.
Siinä missä Suomessa ja Ruotsissa kasvatetaan tilakokoa, italialaiset ja kroatialaiset partnerit pohtivat panostamista pieniin,
useisiin eri tuotantosuuntiin. Jalasjärveläiset yli 200 lypsävän
lehmän tilat herättivät hämmästystä.
Espanjassa ja Kroatiassa turismissa hyödynnetään perinteitä ja lähiruokaa, esimerkkinä Kroatiassa järjestettävät Tryffelin
metsästysretket ja festivaalit. Meillä olisi ehkä opittavaa heiltä
matkailun edistämisessä.
Ruotsissa ja Suomessa on eniten samankaltaista toimintaa,
mutta muunlaisia toimintatapoja kannattaa pohtia myös täällä
Pohjolassa.
Hyvät käytännöt jakoon
MTK Jalasjärven johtokunnan puheenjohtaja Paula Kurikkaoja esitteli vierailijoille tilaa, jota italialaiset olivat pyytäneet
tutustumiskohteeksi. Kurikka-oja on ollut myös tutustumassa
Kroatiassa sikäläiseen toimintaan sekä kertonut Jalasjärven
maataloudesta paikallisessa tapahtumassa.
Hankkeessa jokainen partnerikaupunki on koonnut jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä, joiden avulla kukin paikkakunta on
kehittänyt maaseutua sekä etenkin nuorten mahdollisuuksia
rakentaa tulevaisuuttaan maaseudulla.
Parhaiden käytäntöjen kautta tulevat esille myös paikkakuntien ominaispiirteet sekä vahvuudet ja kehittämisalueet. Samalla
tarjoutuu mahdollisuus tarkastella omia toimintatapoja: ovatko
nämä todellakin niin hyviä kuin ajattelemme.
Erilaisesta ympäristöstä tulevat partnerit ovat myös ihastelleet
asioita, joita me pidämme itsestään selvinä, emmekä enää saavutuksina, joista meidän on syytä olla ylpeitä.
Kun kaksi kohtaa, syntyy idea
Rural Europe Network (REN) -projekti
Partnerit:
 Borgo Val di Taro, Italia (hankkeen koordinoija)
 Pellegrino Parmense, Italia
 Camariñas, Espanja
 Vila de Cruces, Espanja
 Oprtalj, Kroatia
 Buzet, Kroatia
 Jalasjärvi, Suomi
 Falköping, Ruotsi
Projektiaika: Syyskuu 2014 - kesäkuu 2016
Projektiin on myönnetty EU-rahoitusta
150 000 euroa Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta.
Vuoden tai kahden verkostoitumishanke voi kuulostaa vain
reissaamiselta kohteesta toiseen, mutta hankkeiden tärkeimpiä
tehtäviä on ihmisten kohtaaminen. Kun kaksi saman alan tai
samoista aiheista kiinnostunutta ihmistä saa mahdollisuuden
keskusteluun, syntyy uusia ideoita ja ratkaisumalleja eri maita
yhdistäviin haasteisiin.
Parhaimmillaan asiat etenevät jo olemassa olevien verkostojen kautta ilman turhia välikäsiä. Samalla saadaan käyttöön alueen eri toimijoiden hiljainen tietous ja sitoutetaan heidät kehittämistoimiin, joihin alueella on kysyntää.
REN-hankkeen kautta on jo syntynyt kontakteja esimerkiksi
Liiverin ja ruotsalaisen Östra Skaraborgin Leader-toimijoiden
kesken. Pohditaan kroatialaisten ja suomalaisten kanssa nuorten kansainvälistä työvaihtoa. Keskusteluja on ollut myös siitä,
miten kv-toimintaa saataisiin vaikkapa koulumaailmaan.
Kaikki nämä ovat yhteistyökuvioita, jotka syntyivät ihmisten
kohdatessa. Partnerikaupunkeja yhdistää yksi asia: vahva usko
maaseudun mahdollisuuksiin nyt ja tulevaisuudessa. 
Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa
9
Sopronin kaupunki Unkarissa on Seinäjoen
ystävyyskaupunki. Kuva: Shutterstock
Uudet
hankeosaajat
saivat
todistuksensa
TEKSTI ELINA MANNINEN
Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen
Ammattikorkeakoulu polkaisivat pystyyn
Kansainvälinen hankeosaaja 2015 -koulutuksen nopealla aikataululla keväällä
2015.
Koulutuksen avulla pyrittiin tukemaan
maakuntahallituksen tavoitetta kolminkertaistaa kansainvälisen hankerahan
määrä maakunnassa.
Hankeosaajakoulutus päättyi Brysselin-opintomatkaan, ja todistukset jaettiin
elokuussa. Koulutukseen osallistui 45
kuntien, kehittäjä- ja koulutusorganisaatioiden, elinkeinoyhtiöiden ja yritysten
edustajaa eri puolelta Etelä-Pohjanmaata. Suuri osallistujamäärä osoittaa, että
koulutukselle oli tarvetta, ja myös jatkoa
kaavaillaan.
Koulutuksessa tutustuttiin Interreg-ohjelmiin (kuten Itämeriohjelmaan, Interreg
Europe -ohjelmaan ja Botnia-Atlanticaan)
sekä Erasmus+, Kansalaisten Eurooppa
ja Luova Eurooppa -ohjelmiin. Esittelijöinä olivat paikalliset ja valtakunnalliset
asiantuntijat. 
Hankeosaajat saivat todistuksensa
syksyllä 2015. Kuva: Elina Manninen
10
Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa
Tuore selvitys valaisee
ystävyyskuntatoimintaa
E
TEKSTI ELINA KOIVISTO
telä-Pohjanmaan
liiton
KATE – "Kansainvälisyyden avulla tuloja Etelä-Pohjanmaalle" -hanke on selvittänyt Etelä-Pohjanmaan kuntien
kansainvälisyyden nykytilaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Erityisenä
tavoitteena kerättiin tietoa kuntien
ystävyyskunnista ja -toiminnasta.
Etelä-Pohjanmaan kunnilla on
yhteensä 13 eri maassa ystävyyskuntia. Kyselyn mukaan kuntien
ystävyyskuntasuhteiden aktiivisuus
vaihtelee suuresti. Joissakin kunnissa ystävyyskuntasuhteet ovat
lähes kokonaan hiipuneet, osa on
jo unohdettu, osa aktiivisia ja pieni
osa todella aktiivisia.
Erityisesti pienemmissä kunnissa ystävyyskuntatoiminta on usein
nojautunut muutaman aktiivisen
henkilön varaan, ja suhteet ovat
hiipuneet henkilöiden vaihtuessa.
Myös osaavan ja ehtivän henkilöstön puute todettiin monien ystävyyskuntasuhteiden
hiipumisen
taustalla.
Ystävyyskuntatoiminta on ollut
monen kunnan kansainvälistymisen väline. Ystävyyskuntatoimin-
nan kautta kunnat ovat luoneet
kontakteja muualle Eurooppaan
ja täten tuoneet kansainvälisyyttä
lähemmäksi koululaisten, kulttuurin, päättäjien tai elinkeinoelämän
toimijoiden arkea.
– Laajasta Etelä-Pohjanmaan
kuntien ystävyyskuntaverkostosta
löytyy monia kohdemaita ja monipuolista osaamista ja tarjontaa
potentiaalisille uusille yhteistyöteemojen avaukselle. Kuntien tulisi
nähdä ystävyyskunnat uudenlaista
tietoa ja taitoa tuovana lisäarvona
kunnan omaan kehittämiseen. Ystävyyskuntien välisiin tapaamisiin
on saatavilla jopa 100-prosenttista
rahoitusta Euroopan unionilta, toteaa KATE-hankkeen projektipäällikkö Elina Koivisto.
KATE-hankkeessa
kehitetään
ystävyyskuntatoiminnan toteuttamistapoja yhdessä kuntien kanssa
sekä pohditaan, miten lisätä strategisuutta ystävyyskuntatoiminnan
kehittämiseen. Marraskuussa 2015
järjestetään kunnille suunnattu seminaari ystävyyskuntatoiminnan
kehittämiseen ja rahoittamiseen liittyen Seinäjoella. 
Järvi-Pohjanmaa
ottaa askeleen kohti
kansainvälistymistä
Alajärveläiselle Punaisen tuvan viinitilalle kokoontui syksyllä nelisenkymmentä
kansainvälistymisestä kiinnostunutta kuulijaa. Seminaarin järjestivät
Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu (JPYP) ja Etelä-Pohjanmaan liitto.
TEKSTI ELINA MANNINEN
J
PYP:n toimitusjohtaja Vesa Alanko-Luopa totesi, että tarkoituksena
oli pohtia, mikä voisi olla JärviPohjanmaan seuraava askel kansainvälistymisessä. JPYP hakee tässä
vaiheessa kumppanuutta kansainvälisessä hankkeessa.
EP:n liiton kansainvälisten asioiden
päällikkö Jaakko Hallila esitteli kansainvälistymisen toimintaohjelmaa.
Hallila kannusti aktivoitumaan.
– Eteläpohjalaisten täytyisi päästä
eri kokoonpanoilla mukaan tutkimus-,
kehitys- ja innovaatiohankkeisiin.
Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja nosti rahoitusmahdollisuuksista esille lähialueiden
yhteistyötä painottavat Itämeren alueen ohjelman ja Botnia-Atlantica-ohjelman.
Eväsoja kertoi, että nyt myös yksityiset yritykset voivat lähteä Itämeren
ohjelman hankkeisiin partneriksi.
– Enää näissä hankkeissa ei riitä
se, että käydään vierailuilla ja tutustutaan, vaan täytyy olla yhdessä teke-
Kuva: Jaakko Hallila
mistä, Eväsoja huomautti.
Matkailun kehitystyössä ylitetään
luontevasti toimialarajoja, muistutti
Ulla Jussila EP:n matkailusta:
– Mitä enemmän täällä on kansainvälisiä yrityksiä, sitä enemmän ulkomaisia yöpyjiä saadaan.
Enterprise
Europe
Networkia
edustava Satu Alapiha etsii yrityksille
kumppaneita ja verkostoitumistilaisuuksia. Hän kehotti kuulijoita tutustumaan yksittäisiä yrityksiä tukevaan
pk-yritysinstrumenttiin.
Alajärvellä kuultiin myös yrityspuheenvuoroja Saltexin Meri Herralalta
ja Kohiwoodin Jan Österlundilta.
Tekonurmivalmistaja Saltex Alajärveltä on ponnistanut kansainväliseen
nousuun mattokutomon menetelmillä, kun taas liimalevyjä tekevän Kohiwoodin vieraat kutsutaan aina ihailemaan Soinin luontoa.
– Meillä ei ole mitään hävettävää.
Voimme olla ylpeitä tästä alueesta,
luonnosta ja niistä tuotteista, joita täällä tehdään, summasi Alanko-Luopa. 
Vinkkejä
kansainvälistyvälle
yrittäjälle








Jatkuva tuotekehitys
Vahva pohja kotimaan markkinoilla
Löydä vahvuutesi
Laadi suunnitelma
Verkostoidu
Sitoutuneet yhteistyökumppanit
Hyödynnä asiantuntijoita
Suomi vahvuutena
Lähde: Meri Herrala, markkinointipäällikkö,
Saltex Group Oy
Kuva: Elina Manninen
Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa
11
Yhteystiedot:
Etelä-Pohjanmaan
liitto auttaa ja neuvoo
kansainvälistymisessä.
Ota rohkeasti
yhteyttä!
Marjatta Eväsoja
Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja
puh. 040 5296 046
Jaakko Hallila
Kansainvälisten asioiden päällikkö
puh. 040 3565 630
Elina Koivisto
Projektipäällikkö
puh. 040 7362 043
Elina Manninen
Kansainvälisten hankkeiden va. assistentti
puh. 0400 241 813
Sanna Inkeri
Kansainvälisten hankkeiden assistentti
Löydät meidät myös
Facebookista!
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa
etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi
www.epliitto.fi