Päätös Nro 209/2015/1 Dnro ESAVI/294/04.08/2012 Annettu

Transcription

Päätös
Nro 209/2015/1
Dnro ESAVI/294/04.08/2012
Etelä-Suomi
Annettu julkipanon jälkeen
9.9.2015
ASIA
Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 §:n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen
kalliolouhoksen ja kivenmurskaamon ympäristölupapäätöksen lupamääräysten
tarkistamista, toiminnan olennaista muutosta sekä hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta, Espoo ja Kirkkonummi.
LUVAN HAKIJA
HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100
00066 HSY
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Kallion louhinta ja kivenmurskaamo sijoittuvat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle osoitteeseen Ämmässuontie, 02820 Espoo. Louhintaja murskaustoiminnat sijoittuvat Espoon kaupungissa Ämmässuon
kaupunginosassa kiinteistöille 49-91-1-1, 49-91-1-2 ja 49-91-2-1, Espoonkartanon kylässä kiinteistölle 49-408-1-428, Koskenmäen kylässä kiinteistölle 49-411-1-13 sekä Peringin kylässä kiinteistölle 49-450-2-16. Toiminta
sijoittuu Kirkkonummen kunnassa Kauhalan kylässä kiinteistöille
257-445-2-58, 257-445-3-16, 257-445-3-41, 257-445-3-42 ja 257-445-8-8.
Y-tunnus: 2274241-9
Toimialatunnus: 08120 (TOL 2008).
HAKEMUKSEN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 18.12.2012.
ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE │ ymparistoluvat.etela@avi.fi
puh. 0295 016 000
Hämeenlinnan päätoimipaikka
Helsingin toimipaikka
fax 03 570 8002
Birger Jaarlin katu 15
Ratapihantie 9
kirjaamo.etela@avi.fi
PL 150, 13101 Hämeenlinna
PL 110, 00521 Helsinki
www.avi.fi/etela
2 (100)
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Toiminta on ympäristöluvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin, 2 momentin kohdan 4), 3 momentin, 35 §:n 4 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohtien 7 c) ja 7 e) perusteella.
Lupamääräykset on tarkistettava ympäristönsuojelulain 55 §:n perusteella.
Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksissä No YS 1115,
1.10.2003 ja No YS 688, 26.5.2008 on määrätty, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 30.6.2012 mennessä. Etelä-Suomen
aluehallintovirasto pidensi päätöksellään Nro 125/2012/1, 14.8.2012 lupamääräysten tarkistamiselle asetettua määräaikaa 31.12.2012 asti.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojelulain 31 §:n 3 momentin mukaan jos toimintoihin on haettava lupaa siten kuin 35 §:n 4 momentissa säädetään, eri toimintojen lupaasian ratkaisee aluehallintovirasto, jos yhdenkin toiminnan lupa-asian ratkaisu kuuluu sen toimivaltaan.
Ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentin mukaan jos samalla toimintaalueella sijaitsevalla usealla ympäristöluvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia on
tarpeen tarkastella yhdessä, toimintoihin on haettava lupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella. Lupaa
voidaan kuitenkin hakea erikseen, jos hakemuksen johdosta ei ole tarpeen
muuttaa muita toimintoja koskevaa voimassa olevaa lupaa.
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohtien 13 d), 13 f) ja 13 g)
nojalla Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen jätteenkäsittelytoimintojen
ympäristölupa-asiat ratkaisee aluehallintovirasto.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET
Jätteenkäsittelykeskuksen alueen toimintojen luvat
Jätteenkäsittelykeskuksen ja kaatopaikan laajennusalueen ympäristölupatilanne on seuraava:
Jätteenkäsittelykeskus
– Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No
YS 553, 26.5.2003).
3 (100)
– Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen
ympäristölupapäätöksestä No YS 553, 26.5.2003 tehdyistä valituksista
(Vaasan hallinto-oikeus n:o 04/0551/1, 22.12.2004).
– Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden
päätöksestä n:o 04/0551/1, 22.12.2004 tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 466, 8.3.2006).
– Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. lainvoiman saaneen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen taltionumero 466, 8.3.2006 purkamista koskevasta hakemuksesta (korkein hallinto-oikeus taltionumero
1454, 29.5.2007).
– Päätös em. ympäristöluvan No YS 553, 26.5.2003 lupamääräysten
A.20., B.10. ja B.18. muuttamisesta koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1162, 20.9.2007).
ympäristölupapäätöksestä No YS 1162, 20.9.2007 tehdystä valituksesta
– Päätös Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman
hyväksymisestä (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 14, 8.1.2004).
päätöksestä No YS 14, 8.1.2004 tehdyistä valituksista (Vaasan hallintooikeus n:o 04/0549/1, 22.12.2004).
– Päätös Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmapäätöksen muuttamisesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 357,
12.3.2007).
– Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 §:n mukaisesta lupahakemuksesta (dnro
ESAVI/705/04.08/2010), joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen No YS 553, 26.5.2003 ja
kaatopaikan laajennusalueen toimintaa koskevien ympäristölupapäätösten
No YS 659, 16.5.2005 ja No YS 1163, 20.9.2007 lupamääräysten tarkistamista ja muuttamista ja toimintojen olennaista muuttamista (EteläSuomen aluehallintovirasto Nro 212/2012/1, 14.12.2012) sekä päätös korkeimman hallinto-oikeuden uudelleen käsiteltäväksi palauttamasta
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan lupamääräysten
4 (100)
muuttamista koskeva asiasta (dnro ESAVI/510/04.08/2010) (Etelä-Suomen
aluehallintovirasto Nro 213/2012/1, 14.12.2012). Päätöksellä Nro
212/2012/1, 14.12.2012 ei muutettu ympäristöluvan No YS 553, 26.5.2003
kompostointilaitosta koskevia lupamääräyksiä A.23., C.1.–C.10., G.1. ja
G.2.
– Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Etelä-Suomen aluehallintoviraston
päätöksistä Nro 213/2012/1, 14.12.2012 ja Nro 213/2012/1, 14.12.2012
tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 14/0623/3, 17.11.2014).
Päätös on valituksenalainen.
– Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 §:n mukaisesta lupahakemuksesta (dnro
ESAVI/125/04.08/2011), joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kompostointilaitoksen toimintaa koskevan ympäristöluvan No YS 553,
26.5.2003 lupamääräysten tarkistamista, vanhojen toimintojen muutosta ja
biojätteen käsittelylaitoksen uusia toimintoja sekä hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta (Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Nro 192/2014/1, 8.10.2014). Päätös on valituksenalainen.
– Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ympäristönsuojelulain (86/2000) 55 §:n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalan toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen No YS 1470, 7.11.2007, muutettu päätöksellä No YS 1658, 28.11.2008, lupamääräysten tarkistamista. (EteläSuomen aluehallintovirasto Nro 42/2015/1, 19.2.2015).
Kaatopaikan laajennusalue
– Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 659, 16.5.2005).
päätöksestä No YS 659, 16.5.2005 tehdyistä valituksista (Vaasan hallintooikeus n:o 06/0139/1, 10.5.2006).
– Päätös em. ympäristöluvan No YS 659, 16.5.2005 YTV:n Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen toiminnan muuttamista koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS
1163, 20.9.2007).
päätöksestä No YS 1163/20.9.2007 tehdystä valituksesta (Vaasan hallintooikeus n:o 08/0371/1, 28.11.2008).
5 (100)
– Edellä kohdassa ”Jätteenkäsittelykeskus” esitetty Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 212/2012/1, 14.12.2012.
– Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Jätehuollon tuhkien ja kuonien esikäsittely- ja loppusijoitustoiminnalle Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueella (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1627, 18.12.2009).
päätöksestä No YS 1627, 18.12.2009 tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus nro 11/0155/1, 21.6.2011).
– Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon vaarallisen jätteen kaatopaikkaa koskevassa Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksessä No YS 1627, 18.12.2009 edellytetyn määräyksen 13. mukaisen suunnitelman tuhkien ja kuonien kaatopaikkakelpoisuuden selvittämisestä ja tulosten raportoinnista sekä Vaasan
hallinto-oikeuden päätöksessä Nro 11/0155/1, 21.6.2011 edellytetyn määräyksen 15. mukaisen suunnitelman tuhkien ja kuonien esikäsittelystä (Etelä-Suomen aluehallintovirasto Nro 68/2014/1, 1.4.2014).
– Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen kalliolouhoksen ja kivenmurskaamon olemassa olevalle toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1115, 1.10.2003).
päätöksestä No YS 1115, 1.10.2003 tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 04/0552/1, 22.12.2004).
muuttamista koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus
No YS 688, 26.5.2008).
Muut ympäristölupapäätökset
– Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Jätehuoltolaitoksen Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskukseen suunnitellun sekajätteen käsittelylaitoksen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 658,
16.5.2005).
ympäristölupapäätöksestä No YS 658, 16.5.2005 tehdyistä valituksista
6 (100)
– Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hakemuksesta, joka koskee em. sekajätteen käsittelylaitoksen ympäristöluvan
No YS 658, 16.5.2005 voimassaoloajan jatkamista (Etelä-Suomen aluehallintovirasto Nro 117/2014/1, 17.6.2014).
Ilmanlaadun ja melun tarkkailua koskevat päätökset/hyväksymiset
– Päätös em. YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan
laajennusalueen kalliolouhosta ja kivenmurskaamoa koskevassa ympäristöluvassa No YS 1115, 1.10.2003 määrätyn tarkkailun jatkamisesta ja
muuttamisesta hiukkaspitoisuuden ja melun osalta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1466, 8.12.2004).
– Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen hiukkasmittausten toteuttamisen hyväksyminen (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1618,
8.11.2006).
– Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmalaadun mittaussuunnitelman
hyväksyminen (Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus
19.2.2014, dnrot UUDELY/574/07.00/2010 ja UUDELY/819/07.00/2010).
– Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen melutarkkailuohjelman hyväksyminen (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1444, 9.10.2006).
– Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen melutarkkailuohjelman tarkistamisen hyväksyminen (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 582, 5.5.2008).
Vireillä olevat muut lupahakemukset, ilmoitukset ja suunnitelmat
– Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on tullut vireille 29.1.2014 jätelain
120 §:n mukainen suunnitelma (dnro ESAVI/19/04.08/2014), joka koskee
HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jätteiden käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämistä.
– Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on tullut vireille 5.6.2015 HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksen ja kaasunhyödyntämisyksikön
tarkkailusuunnitelma (dnro ESAVI/4959/2015).
Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA)
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoille on tehty seuraavat ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaiset
ympäristövaikutusten arvioinnit:
7 (100)
– Jätteen murskauksen, paalauksen ja välivarastoinnin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka
arviointiselostus on valmistunut joulukuussa 2010. Yhteysviranomainen on
antanut siitä lausunnon 4.4.2011.
– Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut lokakuussa 2007. Yhteysviranomainen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon 28.2.2008.
– Kaatopaikan laajennusalueen vaihtoehtoisen käytön ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut 9.11.2005.
Yhteysviranomainen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon
21.3.2006.
– Biojätteiden käsittelyn ja tuhkien sekä kuonan loppusijoituksen ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut
10.1.2005. Yhteysviranomainen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon 4.5.2005.
– Sekajätteen käsittelylaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettely,
jonka arviointiselostus on valmistunut 3.7.2002. Yhteysviranomaisen on
antanut arviointiselostuksesta lausunnon 7.11.2002.
– Ämmässuon kaatopaikan laajennuksen ja pilaantuneiden maiden käsittelyn ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut 21.5.2001. Yhteysviranomaisen on antanut arviointiselostuksesta
lausunnon 28.9.2001.
Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen päätös
21.12.2010 (dnro UUDELY/10/07.04/2010) ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen on suunnitteilla uusia toimintoja ja joidenkin olemassa olevien toimintojen muutoksia, joissa käsiteltävien jätteiden määriä aiotaan
muuttaa ympäristölupapäätöksissä sallituista määristä. Päätöksen mukaan
HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan muutokseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
Sopimukset ja muut päätökset
Espoon Vesi ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ovat tehneet 12.5.2008 sopimuksen osoitteessa Ämmässuontie 8 sijaitsevan kiinteistön jätevesien johtamisesta yleiseen viemäriin sopimuksessa olevin
ehdoin. Viemäriin johdettavat jätevedet ovat jätevesien tasausaltaan kautta
johdettavat vanhan jätetäytön suotovedet, vanhan jätetäytön kalvon alapuoliset vedet, uuden jätetäytön suotovedet, uuden kompostointilaitoksen
jätevedet, hyötykäyttöalueen kuormitteiset vedet ja saniteettijätevedet. Sopimus on voimassa neljä vuotta. Uutta sopimusta ei ole vielä tehty.
8 (100)
Lannoitevalmistelain (539/2006) ja sivutuoteasetuksen (EY) N:o 1069/2009
mukainen laitoshyväksyntäpäätös orgaanisten lannoitevalmisteiden valmistukselle HSY:n Ämmässuon kompostointilaitoksessa (Elintarviketurvallisuusvirasto Evira dnro 5608/0741/2009, 30.3.2011).
Lannoitevalmistelain (539/2006) ja sivutuoteasetuksen (EY) N:o 1069/2009
mukainen laitoshyväksyntäpäätös orgaanisten lannoitevalmisteiden valmistukselle HSY:n Ämmässuon aumakompostointilaitoksessa (Elintarviketurvallisuusvirasto Evira dnro Evira/1137/0741/2012, 22.5.2012).
ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Alueen kaavoitus
Ämmässuon-Kulmakorven alueen kaavoituksessa on tapahtunut muutoksia maakuntakaavoituksessa ja asemakaavoituksessa. Lisäksi on valmisteilla Kulmakorpi I asemakaava ja Hista-Siikajärvi-Nupuri osayleiskaava.
Maakuntakaava
Maakuntakaava kattaa koko Uudenmaan alueen ja se sisältää kaikkien
maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan
maakuntakaavan 8.11.2006. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 15.8.2007
kaikki Uudenmaan maakuntakaavan vahvistamisesta tehdyt valitukset.
Päätöksellä kumottiin Uudellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat
sekä Läntisen Uudenmaan maakuntakaava.
Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavalla kumottiin 8.11.2006 vahvistetun
Uudenmaan maakuntakaavan jätehuoltoa ja maakaasun siirtoputken yhteystarvetta koskevat merkinnät sekä energiahuollon aluetta ja seututietä
koskevia merkintöjä. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää
8.11.2006 vahvistettua maakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan 22.6.2010. Kaava sai lainvoiman, kun korkein hallintooikeus hylkäsi 8.10.2012 ministeriön vahvistamispäätöksestä tehdyt valitukset.
Vahvistetun maakuntakaavan jätehuollon alueet muodostavat keskeisen
osan myös vaihemaakuntakaavan jätehuoltoratkaisua.
Jätehuollon kaavaratkaisussa osoitetaan merkinnällä EJ1 yhdyskuntajätehuollon alueita, joita voidaan kehittää monipuolisiksi jätekeskuksiksi. Alueille voidaan sijoittaa eri jätejakeiden loppusijoitusalueiden lisäksi erilaisia
muita jätehuollon toimintoja sekä jätehuoltoon liittyvää ja muuta alueelle
soveltuvaa yritystoimintaa. Tällaisia alueita ovat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ohella Munkkaan jätekeskus Lohjalla, Kapulan jätehuoltoalue Hyvinkään ja Riihimäen rajalla sekä Nurmijärven kaatopaikka-alue.
Tällä merkinnällä on osoitettu myös Lohjan ja Karjaan rajalla sijaitseva
9 (100)
Ristenin alue. Lisäksi Etelä-Tuusulaan ylijäämämaiden loppusijoitukseen
varatulle alueelle on osoitettu EJ1-kohdemerkintä.
Vaihemaakuntakaavassa varaudutaan myös jätteen energiahyötykäyttöön.
Kaavassa osoitetaan EJ/EN-kohdemerkinnällä viisi vaihtoehtoista jätevoimalan sijoitusaluetta, neljä pääkaupunkiseudulle (Espoon Ämmässuo ja
Juvanmalmi, Helsingin Kivikko ja Vantaan Långmossebergen) ja yksi Lohjan Kirkniemeen.
EJ2-merkinnällä osoitetaan lisäksi sellaisia suljettuja kaatopaikka-alueita,
joiden ympäristöön voidaan sijoittaa erilaisia hyötykäyttötoimintoja sekä jätemateriaalia hyödyntävää yritystoimintaa.
Ylijäämämaiden loppusijoitukseen osoitetaan vaihemaakuntakaavassa
merkinnällä EJ3 nykyisen käytössä olevan Espoon Kulmakorven lisäksi
uusia ylijäämämaiden loppusijoitukseen soveltuvia alueita. EJ3-alueet on
osoitettu pääasiassa sellaisille alueille, joilla on maakunnan kiviainestuotannon kannalta merkittäviä kiviainesvaroja.
Yleiskaavoitus
Yhdistelmä Espoon pohjoisosien yleiskaavan osasta I ja Kirkkonummen
yleiskaavasta 2020.
Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, on vahvistettu 27.6.1997. Yleiskaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alue on varattu kaatopaikka-alueeksi (EK)
sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). ET- ja EK-alueet rajoittuvat pohjoisessa teollisuuden ja varastoinnin alueisiin (T). Kolmperän asutuksen ja EK-alueen välinen alue on varattu virkistys-, ulkoilu- ja urheilukäyttöön tarkoitetuksi virkistysalueeksi (V). EK-aluevaraus sisältää myös
suoja-alueen, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja
jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämiseksi.
Kirkkonummen yleiskaava 2020 on vahvistettu 19.5.1999. Kirkkonummen
puolelle sijoittuva kaatopaikan laajennusosa on yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi merkinnällä EK. Laitamaan ja jätteenkäsittelykeskuksen
välinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi sekä retkeily- ja virkistysalueeksi.
Ämmässuon-Kulmakorven alueen pohjoispuolelle on valmisteilla HistaSiikajärvi-Nupuri osayleiskaava. Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan 13.12.2010. Helsingin hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen 13.10.2011. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Espoon kaupungin valituksen ja piti voimassa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen
23.8.2012.
Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi keväällä 2008 Espoon eteläosien
yleiskaavan 2030.
10 (100)
Asemakaavat
Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Ämmässuon asemakaavan
13.11.2006 ja kaava on saanut lainvoiman 18.6.2008. Asemakaava käsittää 91. kaupunginosan korttelit 91001 ja 91002 sekä katu- ja erityisalueet
ja 75. kaupunginosan korttelit 75011 ja 75012 sekä katu-, virkistys- ja erityisalueet. Asemakaava-alue sijaitsee Espoon länsirajalla rajoittuen lännessä Kirkkonummen kunnan rajaan ja pohjoisessa Kolmperän asutusalueeseen ja Nupurintiehen sekä idässä Kulmakorven teollisuusalueeseen.
Asemakaavalla mahdollistetaan kaatopaikkatoiminnan jatkuminen ja jätteidenkäsittelyn kehittäminen Ämmässuon alueella. Asemakaava-alueen
pinta-ala on 280 ha.
Kirkkonummen puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle
laadittuun
asemakaavaan.
Kirkkonummen
Kauhala,
Ämmässuo
-asemakaava käsittää korttelin 501 sekä suojaviher- ja vesialueita. Asemakaava on hyväksytty Kirkkonummen kunnanhallituksessa 16.1.2006. Helsingin hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 24.11.2006 Kirkkonummen
kunnanhallituksen päätöksen 16.1.2006 § 26 kohdassa 2 mainitun asemakaavamääräyksen, jossa määrättiin, että alueelle ei hyväksytä voimalaitostuhka- ja asbestijätteen sijoittamista. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus ei
muuttanut Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä, päätös taltionumero 3354,
21.12.2007.
Kulmakorven alueelle on valmisteilla Kulmakorpi I -asemakaava. Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja
varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien
liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle.
Asemakaava mahdollistaa myös uuden tieyhteyden rakentamisen jätteenkäsittelykeskukseen Kulmakorven kautta. Asemakaava pyritään vahvistamaan muutamassa vuodessa, jolloin katuyhteys Kulmakorventieltä Ämmässuolle voidaan rakentaa.
Kulmakorpi I -asemakaava on edelleen valmisteluvaiheessa. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 11.8.–9.9.2014.
Ympäristöä kuormittavat muut toiminnot alueella
Espoon kaupungin Ämmässuontien maankaatopaikka ja Kulmakorven
maankaatopaikka on suljettu. Espoon kaupungin uusi Kalliosuon maankaatopaikka sijoittuu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen itäpuolelle ja
rajoittuu jätteenkäsittelykeskuksen itäosaan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Kalliosuon maankaatopaikan laajennusosalle ympäristöluvan Nro 137/2012/1, 14.9.2012.
11 (100)
Espoon kaupungin tekniselle keskukselle on myönnetty ympäristölupa Nro
53/2011/1 maankaatopaikkatoimintaan Jersinmäen-Takapellon alueella
14.7.2011. Kalliosuon ja Jersinmäen-Takapellon alueiden välillä olevan
alueen käyttö maankaatopaikkana edellyttää yleiskaavamuutosta. Alueelle
on tehty jo ympäristövaikutusten arviointi. Edellä mainituilla alueilla on
mahdollista turvata Espoon kaupungin maankaatopaikkatarve huomattavan pitkäksi aikaa.
Alueelle on suunnitteilla Kulmakorpeen uusi moottoriurheilukeskus. Toiminnanharjoittaja on Espoon Moottoriradat ry. Tarkoituksena on, että vanha motocross-rata ja karting-rata tulevat uudelle sijoituspaikalle. Espoon
kaupungin ympäristölautakunta on 22.5.2012 (10.5.2012 § 44) myöntänyt
ympäristöluvan Kulmakorven moottoriurheilukeskuksen toiminnalle. Luvasta valitettiin, mutta Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 13/0176/1,
24.6.2013 hylännyt tai jättänyt tutkimatta kaikki Kulmakorpeen suunnitellun
moottoriurheilukeskuksen ympäristöluvasta tehdyt valitukset.
Toinen uusi kohde on Teboil Oy:n raskaiden ajoneuvojen miehittämätön
jakeluasema Kulmakorventie 4:ssä, Shellin (Kulmakorventie 2) jakeluaseman vieressä. Ympäristölupa asemalle annettiin 19.11.2009, mutta asemaa ei ole vielä rakennettu.
Kulmakorpi I asemakaavaehdotuksen mukainen rakentaminen edellyttää
kallion louhintaa, louheen murskausta ja murskeen poistoa alueelta. Kulmakorpi I asemakaava-alueen kiviaineksen louhinnan, louheen murskauksen ja kuljetuksen YVA-menettely on käynnissä.
Espoon Högbergetin alueelle Kulmakorven ja Ämmässuon tuntumaan
suunnitellaan maa-ainestoimintaa, joka käsittää kalliokiviaineksen ottamisen ja murskaamisen myyntiä varten sekä alueen jatkokäytön puhtaiden
maa-ainesten vastaanotto- ja loppusijoitusalueena. Hankkeen YVAmenettely on käynnissä.
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Toiminnan sijainti ja lähimmät häiriintyvät kohteet
Louhinta ja kivenmurskaustoiminta liittyvät Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kehittämiseen. Jätteenkäsittelykeskuksen sijainti on esitetty
ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 23).
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa louhintaja murskaustarvetta aiheuttavat jätteenkäsittelykeskuksen kehittämistarpeet. Louhintaa ja murskausta on tarkoitus jatkaa mm. jätevoimalan tuhkien loppusijoituspaikkojen
lisärakentamisella ja jätteenkäsittelyalueen kaakkoisosaan sijoittuvalla
Högbergsberget-nimisellä alueella. Tarvetta pienimuotoiseen louhintaja
murskaustoimintaan voi olla myös jätteenkäsittelykeskuksen muissa osissa.
12 (100)
Merkittävimmät louhintakohteet on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 23).
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus rajautuu lännessä ja etelässä sekä
pohjoisessa suoja-alueeseen (EV/VR/ky). Idässä alue rajautuu yhdyskuntateknisen huollon alueisiin, kuten Espoon kaupungin Kalliosuon maankaatopaikkaan.
Lähin asuinalue sijaitsee noin 500 m:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksen rajasta. Jätteenkäsittelykeskuksen ja asuinalueiden välissä on em.
suoja-alue. Espoon puolella lähin asuinalue on Kolmperä, joka sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen alueesta pohjoiseen. Uutta pientalovaltaista Histan
asuntoaluetta suunnitellaan noin 2 km:n päähän Turuntien pohjoispuolelle.
Kirkkonummen puolella lähimmät asuinalueet ovat Laitamaa ja Råbacka.
Kauhalan asuinalue on noin 1,5 km:n etäisyydellä lounaassa. Yksittäisiä
asuin- ja lomarakennuksia on lisäksi alueen etelä- ja lounaispuolella lähimmillään noin 600 m:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta.
Louhintaa suoritetaan jätteenkäsittelykeskuksen eri puolilla. Lähinnä asutusta sijaitsevat louhinta-alueet ja niiden etäisyydet asutuksesta on esitetty
seuraavassa taulukossa ja ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 7.1).
Louhintaa lähinnä olevat asuinalueet
Kohde
Lähin louhittava alue
Laitamaa
Kolmperä
Råbacka
Tuhka-alue
Luoteiskulma
Tuhka-alue
Etäisyys louhittavan alueen rajasta, m
470
520
550
Melusta, tärinästä tai pölystä mahdollisesti häiriintyvistä kohteista lähin on
Kauhalan ulkoilu- ja virkistysalue, joka sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä länteen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen rajalta. Muut melusta,
pölystä tai tärinästä mahdollisesti häiriintyvät kohteet ovat kauempana toiminnan sijaintipaikasta.
Kirkkonummen ympäristönsuojeluyksikön tiedossa ei ollut 13.12.2012 muita häiriintyviä kohteita Kirkkonummen puolella kuin taulukossa 1 esitetyt
kohteet.
Ympäristön tila ja laatu
Alueen maa- ja kallioperä
Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on rakennustöiden yhteydessä otettu ja
tullaan ottamaan käyttöön uusia alueita, joilla maaperä on muuttunut massanvaihtojen, leikkausten ja pengerrysten seurauksena.
Jätteenkäsittelykeskuksessa on useita erilaisia toimintoja, jotka saattavat
vaikuttaa alueen maaperän laatuun, esimerkiksi kompostointikentät ja
vuoden 2010 loppupuolella aloitettu pilaantuneiden maiden käsittely.
13 (100)
Alueen maaperän haitta-ainepitoisuuksissa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia seurataan pohjaveden tarkkailun avulla.
Vanhalla kaatopaikalla on käynnissä alueen viimeistelyrakentaminen. Laajennusalueen kalliolouhinta loppui vuonna 2007. Muista uusista alueista
laajuudeltaan merkittävin on kompostointilaitosten eteläpuoleisten hyötykäyttökenttien laajennusalue. Muita rakennuskohteita ovat olleet mm. jätteenkäsittelyalueen kaakkoisosassa sijaitsevat vesiaseman alue ja kaasuvoimalan alue.
Vanha kaatopaikka-alue
Vanhan kaatopaikan sijoitusalue on pinnanmuodoiltaan loivapiirteistä, kallioista maastoa, jossa alimmat peitteiset maastopainanteet olivat ennen
alueen rakentamista laajalti soistuneet. Luonnontilainen maanpinnan korkeusasema on alueella noin +53–+70 m mpy.
Kallioisiin maastokohtiin rajautuvilla alimmilla painannealueilla, vanhan
kaatopaikan kohdalla, maaperä on ennen kaatopaikan rakentamista koostunut turpeesta. Turvekerroksen paksuus on alueella ollut suurimmillaan
noin 7 metriä. Turvekerros on paikoin ulottunut kallionpintaan saakka. Turvepeitteisen alueen osuus vanhan kaatopaikka-alueen pinta-alasta on ollut
noin 50 %. Kaatopaikan pohjarakennustöiden yhteydessä turvekerrokset
on poistettu kokonaisuudessaan alueen itäosasta sekä osittain myös länsiosasta.
Alimmissa kallioperän painanteissa kallion pintaa peittää keskimäärin metrin paksuinen kitkamaakerros, joka maanäytetutkimusten perusteella vaihtelee koostumukseltaan silttisestä hiekkamoreenista soraiseen hiekkamoreeniin. Suurimmillaan moreenikerroksen paksuudeksi on kairauksissa todettu noin 3 metriä. Moreenikerros on painannealueiden reunaosissa ulottunut maanpintaan saakka ja moreenipeitteisen maaston osuus vanhan
kaatopaikka-alueen kokonaispinta-alasta on ennen turvekerrosten poistamista ollut noin 20 %. Moreenikerroksen päällä on kaatopaikka-alueen koillisosassa todettu kairauksilla myös pienialainen, noin 2 metrin paksuinen
savikerrostuma.
Kallioperä koostuu vanhan kaatopaikan alueella ja koko jätteenkäsittelykeskuksen sijoitusalueella punertavasta, keski–karkearakeisesta mikrokliinigraniitista, joka paikoin sisältää pieniä liuskesulkeumia. Kallioperän päämineraaleina ovat maasälvät, kvartsi ja tumma kiille (biotiitti). Granaattia
tavataan paikoin hajarakeina. Kivilaatu on pääosin massamaista, suuntautumatonta.
Kallioperässä tavataan sekä pysty–jyrkkäasentoista rakoilua että vaakarakoilua. Kallioperän vallitseva rakoilutyyppi on kuutiorakoilu. Keskimääräiseltä rakotiheydeltään kallio on pääosin harvarakoista (keskimääräinen rakoväli > 1 metri). Kalliolaatu on pääosin kiinteää, harvarakoista, massarakenteista. Paikallisesti kalliopaljastumissa on havaittu myös kapeita rakotihentymiä.
14 (100)
Peitteisillä painannealueilla on kallioperässä maasto- ja karttatarkastelun
sekä geofysikaalisten mittausten perusteella tulkittu esiintyvän useita etelä
– kaakko … pohjois – luodesuuntaisia sekä pohjois – koillinen … etelä –
lounassuuntaisia rakoilu- ja rikkonaisuusvyöhykkeitä. Tulkinnan mukaan
vyöhykkeet ovat pysty- tai jyrkkäasentoisia.
Tulkittujen kallioperän heikkousvyöhykkeiden kohdalla suoritetuissa kallionäytekairauksissa on todettu kalliolaadun olevan pääosiltaan kiinteää,
harva–runsasrakoista. Kiinteän kalliolaadun lisäksi kallioperässä on todettu
kapeina vyöhykkeinä murros–ruhjerakenteista, rikkonaista kalliolaatua.
Vanhan kaatopaikka-alueen pohjoisreunalle kairatussa tutkimuspisteessä
on todettu myös vaaka-asentoisia kapeita rakotihentymiä. Vesimenekkikokeilla on todettu kallion pintaosissa tavattavien rakojen olevan vettäjohtavia. Syvemmällä kallion rakoilu on tutkimustulosten mukaan tiivistä.
Uusi kaatopaikka-alue (laajennusalue)
Uuden kaatopaikan alue on ennen louhintatöiden suorittamista ollut kallioista maastoa, jossa kallio on ylimmissä maastokohdissa ollut laajalti paljastuneena. Kalliomäkien väliset alimmat maastokohdat ovat olleet soistuneita ja kallionpintaa on peittänyt ohut turvekerros. Paksuimmat maakerrokset tavattiin laajennusalueen eteläosassa sijainneen maastopainanteen
kohdalla. Maaperä koostui painannetta reunustavilla ylimmillä rinnealueilla
moreenista. Laajennusalueen eteläreunalla sijainneessa alimmassa maastopainanteessa moreenin päällä tavattava pintamaakerros koostuu tiiviistä
savesta.
Laajennusalueen kalliolouhinta loppui vuonna 2007. Laajennusalueen
huoltokuilun rakentamisen yhteydessä on tiivistetty laajennusalueen vanhan kaatopaikan vastainen kallioseinämä siten, että vanhan kaatopaikan
alueelta aikaisemmin purkautuneet vedet voidaan johtaa hallitusti huoltokanaaliin ja edelleen puhdistamolle.
Kaatopaikan laajennusalue koostuu eteläisintä reunaa lukuun ottamatta
kalliopohjaisesta, tasatusta asfalttikentästä. Maanpinnan luonnontilainen
taso on ollut laajennusalueella noin +56,5–+71,5 m mpy. Kallion louhintataso on vastaavasti noin +48–+53 m mpy.
Laajennusalueen kallioperän laatua selvitettiin geofysikaalisten tutkimusten
avulla vuonna 1989 (Ämmässuon kaatopaikan läntisen laajennusalueen
kallioperän tiiveys, VTT, Geotekniikan laboratorio 8.9.1989). Tutkimukset
käsittivät maatutkaluotausta n. 1,7 km sekä sähkömagneettisia mittauksia
kuudella mittauslinjalla, joiden yhteispituus oli noin 4,2 km. Tutkimuksilla
todettiin laajennusalueen lounaisreunalla sekä välittömästi laajennusalueen luoteispuolella merkkejä kapeista, ympäristöään rikkonaisemmista
kalliovyöhykkeistä. Laajennusalueen kallioperässä todettiin lisäksi pintaosissa, noin 5–10 metrin syvyyteen ulottuvaa voimakasta vaakarakoilua.
Muilta osin alueen kallioperä todettiin tutkimuksilla homogeeniseksi ja ehjäksi. Kallioperässä ei todettu kallioperän vedenjohtavuuden kannalta merkittäviä, laajalle ulottuvia ruhjevyöhykkeitä.
15 (100)
Geofysikaalisten tutkimusten tuloksia tarkennettiin laajennusalueella
suoritetuilla kallionäytekairauksilla vuonna 1989 (kallionäytekairaus Espoon Ämmässuolla, Suomen Malmi Oy 1989). Tutkimukset käsittivät kallionäytekairauksia ja vesimenekkimittauksia neljässä tutkimuspisteessä.
Kallionäytekairausten perusteella alueen kallioperä on massarakenteista ja
kiinteää, keskimääräiseltä rakotiheydeltään harva–runsasrakoista. Rakoilu
on pääosin tiivistä. Täytteisiä ja avoimia rakoja todettiin ainoastaan kallion
pintaosissa. Vesimenekkikokeiden perusteella kallion pintaosissa tavattavat raot ovat vettäjohtavia, mutta pintaosan alapuolella kallion raot ovat
erittäin tiiviitä. Laajennusalueen luoteispuolisen, geofysikaalisten tutkimusten perusteella tulkitun rikkonaisen kalliovyöhykkeen kohdalla todettiin kairauksessa 0,85 m:n pituudelta rikkonaista, murrosrakenteista kalliolaatua.
Vesimenekkikokeiden perusteella kairauksella läpäisty kapea rikkonaisuusvyöhyke ei johda vettä. Laajennusalueen lounaisreunalle tulkitun
mahdollisen rikkonaisen kalliovyöhykkeen kohdalla ei kallionäytekairauksessa todettu rikkonaisuutta.
Ämmässuon laajennusosan etelälaidalla tehtiin vuonna 1993 Espoon kaupungin Geoteknisen osaston toimesta viisi kallionäytekairausta ja 15 porakonekairausta. Kairaukset tehtiin ensisijaisesti menetelmäkehitystä ajatellen, tavoitteena pystyä tulkitsemaan porakonekairausten yhteydessä rekisteröitävistä tiedoista kallion rakenne. Kairaukset sijoitettiin tunnetun ruhjekohdan yhteyteen. Kallioperä kyseisellä alueella kaatopaikan laajennusalueen etelälaidassa on voimakkaasti rapautunutta, ns. korppukiveä. Kyseessä on ruhjevyöhyke, jonka kaade on lounaaseen, ja joka syvenee
voimakkaasti kohti kaakkoa. Pienialaisen tutkimusalueen vuoksi ruhjeen
ulottuvuuksista ei ole muuta tietoa. Kairaukset sijoittuvat hyvin pienelle,
noin 30 m × 40 m alueelle, eivätkä siten kerro yleisesti alueen kallioperästä
tai sen rikkonaisuudesta.
Laajennusalueen eteläreunalla suoritettiin injektointityön suunnittelua varten porakonekairauksia ja vesimenekkimittauksia 40 tutkimuspisteessä
vuonna 1992 (Ämmässuon kaatopaikka, vedenjohtavuusmittaukset marraskuussa 1992, Suomen Malmi Oy 25.11.1992). Neljässä tutkimuspisteessä todettiin selvästi muita pisteitä suuremmat vesimenekit (vesimenekit
0,06–32,78 l/min ja vastaavat vedenjohtavuudet 1,68 × 10-5–8,5 × 10-8
m/s). Muissa tutkimuspisteissä vesimenekit olivat selvästi pienempiä vaihdellen välillä <0,01–4,24 l/min.
Tuhkan ja kuonan loppusijoitusalue on louhittu kallioon Ämmässuon laajennusalueen lounaisosassa. Alueen kallioperän laatua on selvitetty kaatopaikan laajennusaluetta koskevien tutkimusten yhteydessä ja maastokatselmuksella. Ennen louhintaa kallionpinta oli laajennusalueen kohdalla paljastuneena tai ohuen moreeni-/turvekerroksen peittämä. Loppusijoitusalueen kohdalla maanpinnan taso on ollut luonnontilassa noin +57–+63 m
mpy. Louhitun loppusijoitusalueen pohjan taso on noin +51–+53 m mpy.
Alueen kallioperä on tutkimustulosten perusteella massarakenteista ja kiinteää graniittia. Graniitille tyypillisen vaakarakoilun lisäksi tuhkan ja kuonan
loppusijoitusalueen kohdalla on kalliossa lisäksi havaittavissa pystyrakoilua, jossa vallitseva rakoilusuunta on likimain pohjoinen-etelä. Loppusijoi-
16 (100)
tusalueen pystyrakoilun kaateet ovat pääosin itään ja niissä näkyy viitteitä
veden virtauksesta. Loppusijoitusalueen keskiosissa on havaittavissa kaksi
toisistaan noin muutaman metrin etäisyydellä olevaa likimain pystysuuntaista (noin 90°/80°) rakoa, joiden välinen kallio on rikkonaisempaa. Havaitut raot ovat värjäytyneet ruskeiksi ja ovat todennäköisesti vettäjohtavia.
Loppusijoitusalueella ei sijaitse merkittäviä laaja-alaisia kallion rikkonaisuusvyöhykkeitä. Lähin todennäköisesti laajempi kallioperän rikkonaisuusvyöhyke sijaitsee noin 350 metriä loppusijoitusalueen lounaispuolella. Kyseinen rikkonaisuusvyöhyke on likimain pohjois-eteläsuuntainen.
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) toimesta on laadittu Ämmässuon aluetta ja sen ympäristöä koskeva, lentogeofysiikkaan perustuva kallioperän
rakoiluvyöhyketulkinta vuonna 2008. Ruhje- ja rikkonaisuustulkinnat perustuvat GTK:n lentogeofysikaalisiin kartoitusaineistoihin sekä Maanmittauslaitoksen topografiseen aineistoon. Lähempi rikkonaisuuden tarkastelu perustui vuonna 2003 GTK:n YTV:lle tilaustyönä tekemiin lentogeofysikaalisiin aineistoihin Ämmässuon alueella. Kallioperän ruhje- ja rikkonaisuusvyöhykkeet tulkittiin Ämmässuon lentomittausalueelta sekä laajemmin
kohdealueen ympäristöstä peruskarttalehtien 2032 09 ja 12 sekä 2041 07
ja 10 alueelta. GTK:n lentomittaukset karttalehdiltä 2032 06 ja 12 ovat
vuodelta 1996 ja karttalehdiltä 2041 07 ja 10 ne ovat vuodelta 1984. Lentosuunta oli kaikilla karttalehdillä pohjois-eteläinen ja lentolinjojen väli
200 m.
Työn yhteenvetona on todettu Ämmässuon alueen kallioperän olevan melko rikkoutumatonta ja erittäin heikosti magneettista. Aluetta luonnehtii kolme tärkeintä rikkonaisuussuuntausta, jotka tulevat esiin magneettisessa
aineistossa lineamenttisuuntina ja joita topografiset piirteet korostavat:
pohjois-etelä-, luode-kaakkois- ja koillis-lounassuuntaukset. Alueen jyrkänteet ja pehmeiköt ovat asettuneet pääasiassa pohjois-etelä-suuntaisesti.
Lineamenttien pääsuunnat toistuvat alueen rikkonaisuusrakenteissa. Luode-kaakkoissuuntainen rikkonaisuus voi olla tärkeää vedenkulkeutumisen
kannalta. Kallioperän rakenteet, niin jatkuvuus- kuin rikkonaisuusrakenteetkin noudattavat ko. suuntausta. Sitä leikkaavat rikkonaisuussuunnat
(koillis-lounais-) tarjoavat väyliä, jotka mahdollistavat veden kulkeutumisen.
Ympäristölupahakemuksessa esitetään louhintaa ja murskausta, joka on
seurausta kaatopaikan laajennusalueella sijaitsevien tuhka- ja kuonajakeille tarkoitettujen solujen pohjan tasauksesta. Suunnittelualue sijaitsee kaatopaikan laajennusalueen Kirkkonummen puoleisessa luoteisosassa, jonne
on varattu Vantaan Energia Oy:n jätevoimalasta vastaanotettavien vaarallisiksi jätteiksi luokiteltujen tuhkien ja pohjakuonan loppusijoitusta varten
noin 10 ha:n laajuinen alue. Ko. alueelle on tarkoitus rakentaa vaiheittain
omia erillisiä loppusijoitusalueita sekä tuhka- (T) että kuonajakeille (K).
Vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaville tuhkille varatun alueen pinta-ala on noin
2,5 ha, jolloin ko. alue koostuu noin 50 m leveistä ja 100 m pitkistä vaiheittain toteutettavista tuhkasoluista (lokeroista).
Tuhkasolujen rakentamisjärjestelyt ja läjitysratkaisut toteutetaan siten, että
solujen täyttötilavuus maksimoituu mm. ottaen huomioon, että rakennus-
17 (100)
alueen alimmat mahdolliset louhintatasot määräytyvät suunnittelualueen
pohjaveden luonnollisien korkeustasojen perusteella.
Kompostointi- ja hyötykäyttöalue
Kompostointilaitosten eteläpuoleisten hyötykäyttökenttien laajennusalueen
pinta-ala on noin 20,6 ha. Kenttien rakentaminen on aloitettu vuonna 2009.
Alue on kallioaluetta, jossa kallionpinta on tasattu louhimalla noin 20 ha:n
alueelta. Rakennettua kenttäaluetta on tällä hetkellä yli 7 hehtaaria.
Kompostointi- ja hyötykäyttöalue sijaitsee kallioisessa maastossa. Nykyisellä hyötykäyttökentällä kallionpinta on ennen alueen rakentamista ollut
paljastuneena tai ainoastaan ohuen moreenikerroksen peittämä. Nykyisin
alue koostuu louhimalla tasatusta ja asfaltoidusta kentästä.
Kentän tasauslouhinta on tehty tasoon noin 0,8–1,0 m kentän nykyisestä
pinnasta. Kentän pohjan tasaukseen on käytetty louhetta ja kantavaan kerrokseen mursketta. Kallio on louhittu länsi–itäsuunnassa metrin kallistuksella niin, että itäpuoli on tasolla noin +64 m mpy ja länsipuoli tasolla noin
+63 m mpy. Alueella ja sen lähiympäristössä, pohjaveden havaintoputkien
asennustyön yhteydessä tehdyissä kairauksissa, on kallionpinnan syvyydeksi todettu noin 1,6–2,3 m maanpinnasta. Pohjan tasaukseen käytetyn
louhekerroksen ja kallionpinnan välissä on kairauspisteissä todettu ohut
kerros hiekkaista moreenia.
Kentän alapuolisen kallioperän laatua on selvitetty pohjaveden havaintoputkien asennustyön yhteydessä syvimmillään noin 20 metriin ulotettujen
porakonekairausten avulla. Kairaustulosten mukaan kalliossa on vähäistä
rakoilua. Merkittäviä kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeitä ei tutkimuksissa
ole havaittu. Hyötykäyttökentän laajennusalue koostuu kallioisten mäkien
reunustamasta maastopainanteesta. Kallioisia maastokohtia reunustavilla
rinnealueilla maaperä koostuu moreenista. Keskiosan painannealueella
maaperä koostuu pintaosassa, noin 2,5 m syvyyteen turpeesta ja sen alapuolella hiekkaisesta moreenista. Maakerrosten kokonaispaksuus on painannealueella suurimmillaan noin 7,6 m ja kallionpinta sijaitsee alimmillaan
tasolla noin +54 m mpy.
Alueen kallioperä on keski–karkearakeista mikrokliinigraniittia. Kivilaatu on
massamaista ja suuntauksetonta. Alueen kautta johtavaan pohjois–luodeetelä–kaakko-suuntaiseen maastopainanteeseen liittyy kallioperän ruhjevyöhyke. Ruhjevyöhyke on paikannettu Ämmässuon kaatopaikka-alueen
kallioperän tiiveyttä koskevan tutkimuksen (VTT 1986) sekä itäpuolisen
maankaatopaikka-alueen tutkimusten (Suunnittelukeskus Oy 2001) yhteydessä.
Högbergsbergetin alue
Jätteenkäsittelykeskuksen kaakkoisosassa on Högbergsberget-niminen
kallioselänne. Alue rajoittuu pohjoisessa kompostointi- ja hyötykäyttöalueeseen ja lännessä vesiaseman alueeseen.
18 (100)
Louhimalla tasattava alue koostuu Högbergsberget-nimisestä, pohjoiseteläsuuntaisesta kallioselänteestä ja sen itäpuolisesta, osittain turvepeitteisestä Högbergsmossenin alueesta. Yli kymmenen metriä Högbergsmossenin alueen maanpinnan tasoa ylemmäksi kohoavan Högbergsbergetin (lakiosa tasolla noin +77 m mpy) alueella kallionpinta on lähes kauttaaltaan paljastuneena. Kallioselänteen länsipuolisen Högbergsmossenin alueen reunaosat ovat kallioista maastoa, mutta alueen keskiosissa kallionpintaa peittävät maakerrokset, joiden paksuus on kairaustulosten perusteella suurimmillaan noin 7,6 m. Kallionpinta on Högbergsmossenin alueella alimmillaan tasolla noin +54,5 m mpy, eli noin 6,9 m louhinnan suunniteltua pohjatasoa (+61,4 m mpy) alempana.
Alueen kallioperä koostuu keski–karkearakeisesta mikrokliinigraniitista. Kivilaatu on massamaista ja suuntauksetonta. Käytettävissä olevien kartoitushavaintojen perusteella kallion päärakoilusuunnat ovat pohjois-etelä tai
pohjois-luode – etelä-kaakko -suuntainen, pystyasentoinen rakoilu sekä sitä vastaan kohtisuora itä-länsi tai itä-koillinen - länsi-lounas -suuntainen,
pystyasentoinen tai jyrkästi eteläsuuntaan kaatuva rakoilu. Lisäksi kalliossa
tavataan myös vaaka-asentoista rakoilua. Kallion vallitsevana rakoilutyyppinä on kuutiorakoilu. Högbergsbergetin kallioselänteen länsipuoliseen,
pohjois–koillinen - etelä–kaakko -suuntaiseen maastopainanteeseen liittyy
pystyasentoinen, murrosrakenteinen kallioperän ruhjevyöhyke. Ruhjevyöhyke on paikannettu geofysikaalisilla mittauksilla ja kallionäytekairauksella
Ämmässuon kaatopaikka-alueen kallioperän tiiveyttä koskevan tutkimuksen (VTT 1986) yhteydessä. Louhittavan alueen itäreunaan sijoittuu lisäksi
em. tutkimuksen yhteydessä paikannettu, pohjois–luode - etelä–kaakko
-suuntainen, murrosrakenteinen kapea kallioperän ruhjevyöhyke.
Pohjavesi
Lähiympäristössä ei ole yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesiesiintymiä. Lähimmät pohjavesiesiintymät ovat itäpuolella
noin 2,2 km:n etäisyydellä sijaitseva Nupurin tärkeä (luokka I) pohjavesialue (nro 0104907), pohjoispuolella noin 2,2 km:n etäisyydellä sijaitseva
Kolmirannan tärkeä (luokka I) pohjavesialue (kalliopohjavesiesiintymä)
(nro 0104952), sekä kaakkoispuolella noin 2,3 km:n etäisyydellä sijaitseva
Järvikylän tärkeä (luokka I) pohjavesialue (nro 0104951).
Pohjavedellä ei ole jätteenkäsittelytoimintojen sijoitusalueilta maaperän
kautta virtausyhteyttä em. pohjavesiesiintymien suuntaan. Kolmirannan
kalliopohjavesiesiintymä sijaitsee maastollisesti jätteenkäsittelytoimintojen
sijoitusaluetta ylempänä, eikä maastomuotojen perusteella kalliopohjavedellä ole virtausyhteyttä jätteenkäsittelykeskuksen alueelta Kolmirannan
pohjavesialueelle.
Lähimpien asuinkäytössä olevien kiinteistöjen talousvesikaivot sijaitsevat
uuden kaatopaikka-alueen länsi–pohjoispuolella, Laitamaan ja Kolmperän
alueilla, noin 450–850 m:n etäisyydellä. Kaatopaikan laajennusalueen eteläpuolella, Kauhalan alueella, lähin talousvesikaivo sijaitsee noin 750 m:n
etäisyydellä. Kirkkonummen puolella Laitamaalla noin 50 % kotitalouksista
19 (100)
on liittynyt vesiosuuskuntaan ja ovat täten nykyään vesijohtoverkon piirissä.
Pohjaveden laatu
Jätteenkäsittelykeskuksen pinta- ja pohjavesiä on tarkkailtu jätteenkäsittelykeskuksen käyttöönotosta lähtien. Ämmässuon–Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu aloitettiin vuonna 2003.
Yhteenveto vuoden 2011 vesitarkkailun tuloksista on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 6.1).
Vanhan kompostointilaitoksen alapuoliseen louhostäyttöön todettiin 2000luvun alussa salpautuneen likaista pohjavettä. Likaantuneen veden kulkeutumisen estämiseksi tehtiin suojapumppausta vuosina 2001–2003. HSY
(silloinen YTV) seurasi kompostointilaitoksen pohjaveden tilaa omaehtoisella erillistarkkailulla vuosina 2001–2007. Tarkkailu lopetettiin, kun mitään
erityistä ei ollut enää todettavissa. Osa tarkkailupisteistä liitettiin osaksi
Ämmässuon–Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailua.
Vesistön tila
Nykytilanteessa kaikki jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen suoto- ja
valumavedet ja alueen muut likaantuneet vedet johdetaan HSY:n viemäriverkkoon. Käsittelyyn johdetaan myös vanhan kaatopaikan täyttövaiheiden
1 ja 2 pohjamuovikalvon alapuoliset vedet.
Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta tulevien pintavesien luontainen purkusuunta on ojissa eteläsuuntaan Loojärveen ja edelleen Mankinjoen kautta
Espoonlahteen. Espoonlahdessa sijaitsee kaksiosainen EspoonlahdenSaunalahden Natura-alue (FI0100027).
Kompostointilaitokset ja kompostin jälkikypsytyskentät sijaitsevat jätteenkäsittelykeskuksen itäosassa, josta pintavedet purkautuvat luontaisesti
Slätmossenin kautta Loojärveen. Jätteenkäsittelykeskuksen suunnasta
Ämmässuonpuroon laskevat vedet kulkevat Ämmässuonpurossa kompostointilaitosten eteläpuoleisten hyötykäyttökenttien laajennuksen alueella.
Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta tulevat puhtaat pintavedet johdetaan
edellä mainittuihin ojiin.
Loojärvi on tarkkailujen tulosten perusteella humuspitoinen ja ravinnetasoltaan erittäin rehevä ajoittain jopa ylirehevä järvi. Voimakkaat leväkukinnat
ovat loppukesäisin todennäköisiä. Loojärven tilaan vaikuttaa voimakkaimmin valuma-alueelta tuleva hajakuormitus, mm. pelloilta liukenevat ravinteet.
Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta tulevat vedet eivät purkaudu Dämmanin pintavesilaitoksen suuntaan.
20 (100)
Jätteenkäsittelykeskuksen pinta- ja pohjavesiä on tarkkailtu jätteenkäsittelykeskuksen käyttöönotosta lähtien. Vuodesta 2003 jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia vesiin on tarkkailtu Ämmässuon ja Kulmakorven alueen
vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.
Yhteenveto vuoden 2011 vesitarkkailun tuloksista on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 6.1). Yhteenvedossa on myös esitetty tarkkailupisteiden sijainti.
Ilman laatu
Jätteenkäsittelykeskuksen merkittävimmät ilmapäästöt ovat pölypäästöt
sekä kaatopaikkakaasun sisältämien rikkiyhdisteiden aiheuttama haju. Ilmanlaatua on näiden komponenttien osalta tarkkailtu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja koskevien ympäristölupamääräysten mukaisesti 2000-luvun alusta. Rikkiyhdisteiden ja pölyn lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta ilmaan aiheutuvia päästöjä ovat metaani, hiilidioksidi sekä pienet pitoisuudet erilaisia halogeeniyhdisteitä ja hiilivedyt.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on noudatettu hiukkasmittausohjelmaa, jonka Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi 8.11.2006 päätöksellään No YS 1618. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausohjelma on päivitetty vuonna 2014 (Uudenmaan elinkeino-, liikenneja
ympäristökeskus, 19.2.2014).
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella on kaksi ilmanlaadun mittausasemaa:
– Vanha mittausasema 1 sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen vaakaaseman läheisyydessä. Mittausaseman itäpuolella sijaitsee viherjätteen
käsittelykenttä sekä risujen, kantojen ja puhtaan puun murskaus. Biojätteen kompostointilaitokset sijaitsevat mittausasemasta kaakkoon ja biojätteen jälkikypsytyskenttä edelleen niiden eteläpuolella. Mittausasemalla 1
mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia.
– Mittausasema 2 sijaitsee uuden jätetäyttöalueen läheisyydessä Ämmäsvuoren eli vanhan kaatopaikan rinteellä nykyisin käytössä olevan jätetäyttöalueen ja tuhkankäsittelyalueen tuntumassa vallitsevien tuulten alapuolella toimintoihin nähden. Mittausasemalla tarkkaillaan uuden jätetäyttöalueen sekä muun muassa kuonien ja tuhkan käsittelyn vaikutuksia ilmanlaatuun. Mittausasemalla 2 mitataan pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia sekä pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia.
PM10-, PM2,5- ja TRS-pitoisuuksien mittaukset Ämmässuolla ovat jatkuvatoimisia ja mittausten tulokset ovat reaaliaikaisesti nähtävillä HSY:n nettisivuilla.
Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ilman laatuun on lisäksi valvottu
kaatopaikalta kerätyn kaasun määrän ja koostumuksen (CO2, CH4, O2) jatkuvatoimisilla mittauksilla sekä jätetäyttöjen pinnan säännöllisten metaa-
21 (100)
nipitoisuuskartoitusten avulla. Jätteenkäsittelystä aiheutuvia hajuhaittoja on
seurattu ilmanlaatuaseman TRS-mittauksen ohella kenttähavainnoinnin tai
asukaspaneelin avulla.
Jätteenkäsittelykeskuksen ilman laadussa on tapahtunut parantumista viime vuosina. Ilman laadun edelleen paranemiseen vaikuttavat lähivuosina
mm. vanhan kaatopaikan viimeistelyrakenteiden valmistuminen, sekajätteiden laajamittaisen käsittelyn loppuminen Ämmässuolla jätevoimalan
käynnistyttyä (käyttöön syksyllä 2014) ja mädätyksen käyttöönotto biojätteiden käsittelyssä. Yhteenveto vuoden 2011 seurantatuloksista on esitetty
ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 6.2).
Melu ja tärinä
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on käytössä melutarkkailuohjelma, jonka Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi 9.10.2006 HSY:n esityksestä kirjeellään No YS 1444. Melutarkkailuohjelmaa tarkistettiin 5.5.2008
HSY:n esityksestä Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjeellä No YS 582.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston jätteenkäsittelykeskukselle vuonna
2012 antamassa päätöksessä Nro 212/2012/1 edellytetään tarkkailun ja
seurannan tarkistamista 1.5.2013 mennessä. Päätös ei ole vielä lainvoimainen.
Tarkkailuohjelman mukaiset mittaukset tehdään osittain itse ja osittain ulkopuolisena mittauksena. Mittaukset ajoitetaan siten, että ainakin yksi mittaus suoritetaan kesällä, syksyllä, talvella ja keväällä.
Tiivistelmä vuoden 2011 seurantatuloksista on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 6.2).
HSY on suorittanut tärinämittauksia jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä. Mittauksissa ei ole todettu jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvia tärinän ylityksiä. Kalliolouhinnan loputtua kaatopaikan laajennusalueella toiminnasta aiheutuva tärinä loppui myös. Jätteenkäsittelykeskuksen
muista toiminnoista ei aiheudu merkittävää tärinää. Tämän vuoksi tärinämittaukset lopetettiin kesällä 2008 Uudenmaan ympäristökeskuksen
päätöksen No YS 688, 26.5.2008 mukaisesti. Yhteenveto tärinämittausten
tuloksista on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 16).
Maisema, suojelukohteet ja kulttuuriperintö
Jätteenkäsittelykeskuksen alue on rakennettua ympäristöä, jolla ei ole
luonnontilaisen ympäristön kannalta enää erityistä maisemallista arvoa.
Alueen ympäristö, etenkin länsipuolelle sijoittuva, on pääosin karua kallioista kuusimetsää, jossa esiintyy pieniä rämesoita.
Jätteenkäsittelyalueen ympäristöön sijoittuu muutama kiinteä muinaisjäännös. Alueen eteläpuolella, Kirkkonummen kunnan alueella, noin 300 metriä
jätteenkäsittelykeskuksen alueesta, sijaitsee kivikautinen asuinpaikka, joka
on molempien kuntien yleiskaavoissa merkitty suojelumerkinnällä. Kohdet-
22 (100)
ta ei ole kuitenkaan tarkemmin tutkittu. Myös Espoon puolella, laajennusalueen ja Bockträskin välisellä alueella on kivikautinen asuinpaikka.
Ämmässuon alueen asemakaavoissa jätteenkäsittelykeskuksen ympärille
on osoitettu suojavihervyöhyke (kaavamerkintä EV/VR). Kaavojen suojavihervyöhyke muodostaa yhtenäisen alueen jätteenkäsittelykeskuksen etelä-, länsi- ja pohjoispuolelle. Itäpuolelle ei ole osoitettu suojaviheraluetta,
koska jätteenkäsittelykeskus rajautuu Kulmakorven yhdyskuntateknisiin
alueisiin.
Suojavihervyöhykkeen alueet ovat Helsingin kaupungin, Espoon kaupungin, HSY:n ja kolmen yksityisen henkilön omistuksessa. Bockträskin vesialue vesijättömaineen on yhteistä vesialuetta. Suojavihervyöhykkeen kokonaispinta-ala on noin 153 hehtaaria.
Asemakaavojen mukaiselle suojavihervyöhykkeelle on laadittu hoitosuunnitelma (Suojavihervyöhykkeen hoitosuunnitelma, Sito Oy, 23.6.2009), jota
parhaillaan toteutetaan Espoon ja Kirkkonummen kuntien myöntämien
maisematyölupien ehtojen mukaisesti. Hoitosuunnitelman tarkoituksena on
säilyttää suojaviheralueen luontainen puu- ja pensaskasvillisuus luonnontilaisena ja elinvoimaisena.
Jätteenkäsittelykeskuksen länsipuolella, Kirkkonummella on KakarbergetRaakkalan arvokas kallioalue (KAO010052). Kyseinen kallioalue ja puroluonto kuuluvat seudullisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin.
Jätteenkäsittelykeskuksen alueen pohjoispuolella, noin 400 metrin etäisyydellä, Kirkkonummen kunnan puolella sijaitsee Suonsilmän metsälampi.
Lammen ympäristö on merkitty asemakaavassa ympäröivän luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäväksi alueeksi (luo).
Kakarlamminsuon luonnonsuojelualue (YSA012796) sijaitsee noin
0,9 km:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksen alueen itäpuolella. Alueen
suojeluperusteena on arvokas vesi- ja suoluonto. Alue kuuluu ns. yksityisiin luonnonsuojelualueisiin ja se on yleiskaavassa merkitty SLmerkinnällä. Kakarlamminsuo on pinta-alaltaan noin 18 hehtaaria. Suojelualueen keskiosassa sijaitsee noin hehtaarin kokoinen Kakarlampi. Lampi
on lähes luonnontilainen ja se on luontaisesti kasvamassa umpeen. Lampea ympäröi mäntypuustoinen isovarpuräme ja kivennäismaametsät. Alue
on säilynyt lähes luonnontilaisena ja erämaisena huolimatta runsaasta ihmistoiminnasta lammen lähiympäristössä. Lammen ympäristön maalaji on
turvetta.
Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähimpänä sijaitseva Natura 2000
-verkostoon esitetty alue on Nuuksion kansallispuisto (FI0100040) alueen
luoteispuolella noin 3,8 kilometrin etäisyydellä. Nuuksio on eteläisen Suomen suurin, tärkein ja yhtenäisin suojelualue. Jätteenkäsittelykeskus ei
vaikuta kyseiseen Natura 2000 -kohteeseen.
23 (100)
Jätteenkäsittelytoiminta ei myöskään vaikuta Espoonlahden-Saunalahden
Natura 2000 -kohteeseen, koska jätteenkäsittelykeskuksen jätevesiä ei
johdeta vesistöön, vaan HSY:n Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johtavaan viemäriin.
Kasvillisuus ja eläimistö
Jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on tehty syksyllä 2000 jätehuoltohankkeiden ympäristövaikutusten arviointien yhteydessä luontokartoitus. Tarkoituksena oli selvittää, onko alueella ja sen ympäristössä erityisiä huomioon
otettavia luontoarvoja. Selvitystä täydennettiin keväällä 2004 liitooravaselvityksellä (Pimenoff, 2004). Lokkien ja muun linnuston esiintymistä
alueella on seurattu vuodesta 2003 lähtien (Tringa ry).
Jätteenkäsittelykeskuksen alue on rakennettua ympäristöä eikä alueella
sen takia ole luonnonympäristöä. Jätteenkäsittelytoimintaa hyödyntäviä
eläimiä liikkuu satunnaisesti alueella. Alueen lounais- ja luoteispuolella on
vielä jäljellä luonnonympäristöä, joka on pääasiassa mäntykankaan, taimikkojen ja rämeikköjen mosaikkia. Alueelta ei ole löydetty suojelunarvoisia elinympäristöjä tai uhanalaisia kasvilajeja. Liito-oravia ei ole luontoselvitysten yhteydessä havaittu alueen lähiympäristössä. Muutamia lajille sopivia elinympäristöjä on lähialueilla. Jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolisilla
reuna-alueilla on joitakin paikallisesti arvokkaita alueita.
Liikenne
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen liikenteen nykyinen pääreitti kulkee
pääkaupunkiseudulta Turunväylän (valtatie 1) Histan eritasoliittymään ja
siitä Nupurintietä (seututie 110) noin 1,5 km HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen liittymään. Turunväylä on nelikaistainen moottoritie ja Nupurintien yksiajoratainen kaksikaistainen väylä.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuvan liikenteen määrä on
arvioitu ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 12). Liikennemäärä on
noin 1 100 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista raskaita ajoneuvoja on noin
600.
Ämmässuontien liikennemäärä on nykyisin noin 3 300 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on noin 1 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen osuus liikenteestä on siten noin kolmasosa ja raskaista ajoneuvoista noin puolet. Loput Ämmässuontien liikenteestä ohjautuu Ämmässuon alueen muihin toimintoihin.
Nupurintien (seututie 110) liikennemäärä on Ämmässuontien ja Histan liittymien välillä arviolta 5 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tästä liikenteestä
arviolta lähes puolet on Ämmässuon alueen aiheuttamaa liikennettä. Nupurintien liikennemäärä Ämmässuontien liittymästä länteen päin on nykyisin noin 2 800 ajoneuvoa vuorokaudessa (Tiehallinto 2010). Histan eritasoliittymän ja Ämmässuon välisen tieosuuden varrella ei ole asutusta, mut-
24 (100)
ta tiellä kulkee jonkin verran kevyttä liikennettä mm. Kolmperän alueelta.
Nupurintiellä ei ole tällä osuudella erillistä kevyen liikenteen väylää.
Jätteenkäsittelykeskuksen liikennemäärissä on tapahtunut viime vuosina
jonkin verran vähenemistä johtuen kiviaineksen louhinnan ja jalostuksen
loppumisesta sekä jätemäärien vähenemisestä. Myös työmaaliikenteen
määrissä on tapahtunut alenemista, sillä kaatopaikan laajennusalueen perusrakennustyöt on saatettu loppuun.
Vantaalle Långmossebergetiin rakennettu Vantaan Energia Oy:n jätteenpolttolaitos aloitti toimintansa 1.9.2014. Jätteenpolton alettua Ämmässuolle
tuotavan jätteen määrä putosi noin puoleen aikaisemmasta määrästä.
Myös Ämmässuolle ohjautuvan jäteliikenteen määrä lähes puolittuu, vaikka
kaikki jätevoimalan tuhka ja kuona päätyisikin Ämmässuolle käsiteltäväksi.
Alueen maankäytön suunnittelun tavoitteena on ollut mm. parantaa Ämmässuon tieyhteyksiä osoittamalla raskaalle liikenteelle Histan liittymästä
suora yhteys Ämmässuolle. Tieyhteyden rakentamista ei ole vielä aloitettu.
Suora yhteys vähentäisi liikenteen vaikutuksia Nupurintiellä sekä Kolmperän asuinalueella.
Liittymän sijaintia, muotoa ja poikittaisyhteyksiä on tarkasteltu vuonna 2007
tehdyssä Tiehallinnon selvityksessä ”Turunväylän (vt 1) ja Espoo–Lohjaradan liikennekäytäväselvitys”.
LAITOKSEN TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
Ympäristölupaa haetaan louhinnan ja murskauksen jatkamiselle edelleen
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Kiviaineksen tarve on jätteenkäsittelykeskuksen alueella myös tulevina vuosina suurta. Kalliolouhinnan tarkoituksena on myös saattaa jätteenkäsittelykeskuksen alue
käytön kannalta tarkoituksenmukaiseksi.
Louhintaa tehdään jätteenkäsittelykeskuksen eri puolilla. Louhittavien alueiden yhteispinta-ala on alle 25 hehtaaria. Vuosittain alueelta otettavan
materiaalin määrä on alle 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa.
Jätteenkäsittelykeskukseen on tarkoitus ottaa vastaan murskattavaksi aikaisemmin suunniteltua suurempia määriä kiviainesta (louhetta) alueen ulkopuolelta. Murskausmäärät ja louheen ja murskeen välivarastoitavat määrät kasvavat vastaavasti. Mursketta toimitetaan jätteenkäsittelyalueen ulkopuolelle vireillä olevassa hakemuksessa esitettyä suurempia määriä.
Muutoksen jälkeen murskattava määrä on keskimäärin 300 000–600 000
tonnia vuodessa. Esitetyt määrät ovat enimmäismääriä ja todelliset määrät
voivat jäädä selvästi pienemmiksi.
25 (100)
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella on tarkoitus tehdä louhintaa tarpeen mukaan, joten lupaa haetaan toistaiseksi.
Alueella louhittu ja murskattu kiviaines käytetään osin jätteenkäsittelykeskuksen omiin rakennustarpeisiin ja osin se toimitetaan jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolelle. Ympäristölupaa haetaan kuitenkin myös siihen, että
murskattua materiaalia voidaan tarvittaessa hyödyntää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolella. Lupaa haetaan siten myös louheen ja
murskeen välivarastointiin.
Lupaa haetaan toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa (YSL 101 §). Perusteluna esitetään, että toiminta tapahtuu
HSY:n omistamalla alueella, jolla on jo ollut ympäristölupa louhintaan ja
murskaukseen. Lisäksi alueita, joilla murskausta suoritetaan, on jatkossa
tarkoitus käyttää jätteenkäsittelytoiminnassa.
Kuvaus toiminnasta
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella louhitaan alueita ja suoritetaan murskaustoimintaa jätteenkäsittelykeskuksen rakennustarpeiden ja
HSY:n oman toiminnan tarpeiden mukaisesti.
Murskauslaitokset sijoitetaan louhintatyömaiden yhteyteen tai, mikäli murskauskapasiteettia ei ole kyseisellä hetkellä riittävästi käytettävissä, alueen
ulkopuolelta tuotavalle louheelle perustetaan oma murskausasema.
Louhinnan ja murskauksen suorittaa urakoitsija.
Melua aiheuttavien työvaiheiden osalta noudatetaan valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kiven kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010, Muraus-asetus) annettuja aikarajoja
siten, että ne täyttävät vähintään sellaiselle toiminnalle asetetut rajat, jossa
toiminnan etäisyys melulle alttiisiin kohteisiin on alle 500 metriä.
Päästöt ja toiminnan vaikutukset
Kiviainestuotannosta aiheutuvia ympäristövaikutuksia ovat melu, pöly ja tärinä sekä mahdolliset vaikutukset pinta- ja pohjavesiin. Toiminta vaikuttaa
myös maisemaan.
Melu- ja pölypäästölähteitä on toiminnalle tyypillisesti useita (varsinainen
louhinta ja murskaus sekä liikenne), joten päästöjen vähentämiseen pyritään myös usein eri keinoin. Louhinta ja murskaus tapahtuvat jätteenkäsittelykeskuksen eri osissa, joten torjuntatoimet suunnitellaan tapauskohtaisesti.
Murskauksen meluja pölyvaikutuksia vähennetään ensisijaisesti ottamalla
toimintojen sijoittelussa (esimerkiksi varastokasojen sijainti) huomioon paikalliset olosuhteet. Mikäli kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 metrin päähän häiriölle alttiista kohteesta, melua torjutaan koteloinnein, kumituksin tai
26 (100)
muilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Myös pölypäästöjä ehkäistään laitteistojen koteloinneilla. Tarvittaessa pölyämistä vähennetään
kastelemalla.
Louhinnassa ja murskauksessa maaperään ja pohjavesiin kohdistuva riski
on seurausta pilaantumista aiheutuvien aineiden käsittelystä ja varastoin
nista alueella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa maaperän ja pohjaveden suojelu perustuu ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten polttoainesäiliöiden rakenteeseen ja tukitoimintojen sijoittamiseen tiiviille alustalle. Pintavesiin kohdistuvan haitan merkittävin aiheuttaja louhinnassa ja
murskauksessa on käsiteltävästä materiaalista irtoava kiintoaines. Kiintoaineksen erottamiseksi ympäristöön päätyvät vedet johdetaan tarvittaessa
selkeytysaltaan kautta.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa tehtävä louhinta ja murskaus
palvelevat alueen kehittämistä jätteenkäsittelytarkoitukseen ja louhituille
alueille tulee jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja. Louhinta-alueita ei siten
ole tarpeen maisemoida louhinnan ja murskauksen jälkeen.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa louhinnassa ja murskauksessa
muodostuvat irtomaat voidaan hyödyntää jätteenkäsittelykeskuksen omassa toiminnassa. Toiminnassa syntyy myös jonkin verran yhdyskuntajätettä
ja vaarallisia jätteitä. Jätteet toimitetaan niiden laadun edellyttämään käsittelyyn.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksella on jo laaja pinta- ja pohjavesien
sekä ilman laadun ja melun tarkkailu. Tarkkailua täydennetään tarvittaessa
myös tärinän osalta.
Toiminnasta aiheutuu liikennettä, kun jätteenkäsittelykeskukseen tuodaan
louhetta ja sieltä viedään pois mursketta. Kuljetusten määrää pyritään pienentämään käyttämällä mahdollisuuksien mukaan Ämmässuolle louhekuorman tuoneita autoja murskeen poiskuljetukseen.
Ämmässuon liikenteen kokonaismäärän kehitykseen liittyy useita epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat liikennemääriin erisuuntaisesti. Merkittävin
muutos Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen liikennemäärissä tapahtui,
kun Vantaalle Långmossebergetiin rakennettu jätevoimala aloitti toimintansa syksyllä 2014. Jätteenpolton alettua Ämmässuolle tuotavan jätteen
määrä putoaa noin puoleen nykyisestä määrästä. Tällöin myös Ämmässuolle ohjautuvan jäteliikenteen määrä lähes puolittuu, vaikka oletettaisiin
kaiken jätevoimalan tuhkan ja kuonan päätyvän Ämmässuolle käsiteltäväksi.
Tuotteet ja tuotantomäärät
Toiminnan sijoittuminen
Louhintaa tehdään jätteenkäsittelykeskuksen eri puolilla. Merkittävimpiä
louhittavia alueita on 4 ja ne on esitetty asemapiirustuksessa ympäristölu-
27 (100)
pahakemuksen liitteessä (liite 23). Merkittävimpien kohteiden ohella jätteenkäsittelykeskuksessa tehdään lisäksi pienimuotoista louhintaa ja
murskausta mm. erilaisia kanaaleja tai kenttiä rakennettaessa.
Merkittävimpien louhittavien alueiden (alueet 1–4) yhteispinta-ala on noin
18 ha. Pienimuotoinen louhinta mukaan lukien louhittavien alueiden yhteispinta-ala on alle 25 ha.
Ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 23) alueen 2 tuhkasolujen T2–T6
leikkauspiirustuksiin PL 0–100 on merkitty ”nykyinen maanpinta”. Alueelle
on varastoitu HSY:n eri urakoissa syntyneitä murskattuja kiviaineksia, joiden yläpintaa kyseinen nykyinen maanpinta kuvaa. Kiviaineskasoja käytetään jatkossa alueen rakennusurakoissa ja niitä myös tarpeen mukaan siirrellään tulevien rakenteiden tieltä.
Murskauspaikkojen sijoittuminen riippuu mm. louhintatöiden etenemisestä
ja murskattavista kiviaineksen määristä. Ulkopuolelta tuotavan kiviaineksen
murskaus järjestetään seuraavasti:
– Mikäli Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on louhintatöiden vuoksi
murskausasema ja sen kapasiteetti riittää, ulkoa tuotava louhe murskataan
kyseisellä murskausasemalla.
– Mikäli Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen omien louhintojen vuoksi
käytössä olevan murskaamon kapasiteetti ei riitä tai murskausta ei ole
käynnissä, ulkoa tuotavalle louheelle perustetaan oma murskausasema.
Ulkoa tuotavalle louheelle tarvittaessa perustettava murskausasema sijoitetaan joko kaatopaikan laajennusalueelle tai biojätteen käsittelyalueen
eteläpuoliselle ET-2-alueelle.
Louheen ja murskeen varastot sijoitetaan välittömästi murskauslaitoksen
läheisyyteen tai kaatopaikan laajennusalueelle. Mikäli murskausta ei ole
käynnissä, louhe varastoidaan sellaisen alueen läheisyydessä, jolle on tarkoitus käynnistää murskauslaitos tai kaatopaikan laajennusalueelle.
Tuotantomäärät
Yhteenveto Ämmässuolla viime vuosina toteutuneen louhinnan ja murskauksen sekä tulevina vuosina louhittavan ja murskattavan kiviaineksen
määrästä on esitetty seuraavassa taulukossa.
Kivimurskeen tuotteet ja tuotantomäärät
Tuote
Nykyinen
tuotanto Arvioitu
vuosituotanto
(1 000 t/a)
(1 000 t/a)
keskiarvo
maksimi
keskiarvo
maksimi
Louhittua kiviainesta
ei arviota
ei arviota
200
Mursketta
300–600 (*
1 400 (*
(* Ämmässuon ulkopuolelta tuotavan kiviaineksen määrän epävarmuus on suuri
Nykyisen tuotannon määriä ei ole esitetty johtuen siitä, että viime vuosina
louhittu määrä on riippunut jätteenkäsittelykeskuksen kehittämistarpeista
28 (100)
eikä tuotanto ole siten ollut jatkuvaa eivätkä vuodet keskenään vertailukelpoisia. Voimassa olevan ympäristöluvan perusteella toteutettiin vuosina
2003–2007 laajennusalueen louhinta ja murskaus. Ulkopuolista materiaalia
ei ole murskattu. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa louhittu ja
murskattu kiviaines on käytetty pääasiassa alueen omiin rakennustarpeisiin. Mursketta on toimitettu myös ulkopuolisille toimijoille.
Myös tulevina vuosina louhintaa tehdään jätteenkäsittelykeskuksen kehittämistarpeista lähtien ja louhinta jakaantuu usealle vuodelle. Edellä olevassa taulukossa esitetyt louhitun kiviaineksen määrät ovat siten enimmäismääriä ja todelliset määrät voivat jäädä selvästi pienemmiksi.
Louhinnan määrät perustuvat seuraaviin arvioihin:
– Alue 1 (kompostointikenttien eteläpuolinen alue) louhitaan vesienhallinnan laitosalueelle saakka tasoon +61,40 m mpy, noin 240 000 m3ktr (allasalueen louhinta noin 70 000 m3ktr ja kenttien alapuolinen alue noin
170 000 m3ktr).
– Alueella 2 tuhkasolujen T2–T6 täyttötilavuuden maksimoimiseksi ja vesienhallintaratkaisujen toimivuuden varmistamiseksi suunnittelualueen nykyistä pohjaa (nyt noin tasovälillä +53,5–+50,5 m mpy) varaudutaan louhimaan enintään noin 5 m nykyistä alemmalle tasolle. Alueelta louhitaan kiviainesta arviolta 120 000–140 000 m3ktr.
– Alueiden 3 ja 4 osalta on arvioitu, että louhinnan pohjataso on +61 m
mpy. Alueelta 3 louhitaan yhteensä noin 224 000 m3ktr ja alueelta 4 noin
134 000 m3ktr.
Edellä esitetyn perusteella merkittävien kohteiden alueilta otettavan aineksen kokonaismäärä on noin 720 000–740 000 m3ktr.
Edellisten lisäksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on tarpeen tehdä mittakaavaltaan pienempää louhintaa ja murskausta. Laajennusalueella
voidaan joutua tekemään em. mahdollisen tuhka-alueen louhinnan lisäksi
vuoden 2013 jälkeen käynnistyvien hankkeiden toteutuksen yhteydessä
pienimuotoista louhintaa (määrät suuruusluokka-arviona enintään
2 000 m3ktr/a). Muun pienimuotoisen louhinnan ja murskauksen (esimerkiksi erilaisia kanaaleja tai kenttiä rakennettaessa) suuruusluokan arvioidaan olevan yhteensä noin 3 000 m3ktr/a.
Edellä esitetyn perusteella vuosittain otettavan aineksen määrän arvioidaan olevan keskimäärin suuruusluokkaa 75 000 m3ktr/a ja enintään
150 000 m3ktr/a eli keskimäärin 200 000 t/a ja enintään 400 000 t/a (kerroin 2,65 t/m3).
Alueella murskattavan aineksen määrään sisältyvät Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelta louhittavan kiviaineksen lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolelta tuotava kiviaines, joka koostuu louheesta (suuruusluokka 50 000–1 000 000 t/a) ja maa-aineskuormissa olevista kivistä
(suuruusluokkaa 5 000 t/a).
29 (100)
Alueella tuotettavan murskeen määrät ovat maksimimääriä ja todelliset
määrät voivat jäädä huomattavasti pienemmiksi. Murskattavat määrät riippuvat mm. Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamistöiden edistymisestä. Blominmäen jätevedenpuhdistamo on HSY:n tulevien vuosikymmenten suurin louhintatyömaa. Sen louhintojen tarkka aikataulu ja mahdollisuudet työmaalla tapahtuvan louheen varastointiin, murskaukseen ja
murskeen varastointiin ovat vielä avoimina.
Laitteistot ja rakenteet
HSY antaa louhintaja murskaustoiminnat alalla toimivien urakoitsijoiden
tehtäväksi. Laitteistot ja tekniikka vaihtelevat urakoitsijakohtaisesti.
Murskaus suoritetaan pääasiassa siirrettävällä murskaimella.
Murskausaseman tukitoiminnot sijoitetaan sellaiselle alueelle jätteenkäsittelykeskuksessa, joka täyttää tukitoiminnoille asetetut vaatimukset (maaperän tiiviys).
Kaivannaistoiminnan jätehuoltosuunnitelma
Louheen ja murskeen lisäksi toiminnassa saadaan mm. pintamaata, kantoja ja kiviä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä (liite 9.1).
Toiminnan ajankohta
Louhintaa ja murskausta tehdään riippuen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen rakentamisen tarpeista, joten lupaa haetaan toistaiseksi. Toiminta ei toistu säännöllisesti samanlaisena vuosittain. Keskimääräistä vuosittaista toiminta-aikaa ei ole siten mielekästä esittää. Murskauksen osalta
erityisesti Ämmässuon ulkopuolelta tuotavan kiviaineksen määrän epävarmuus on suuri. Ajallista vaihtelua murskaustoiminnassa ei ole siten mielekästä esittää. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa louhinnan ja
murskauksen työskentelyajat ovat seuraavat:
Toiminto
Murskaaminen
Keskimäärinen
toiminta-aika
(h/a)
Ei arvioitu
Päivittäinen
toiminta-aika
(kellonajat)
7.00–21.00
Poraaminen
Ei arvioitu
7.00–18.00
Rikotus
Ei arvioitu
8.00–18.00
Räjäyttäminen
Ei arvioitu
8.00–18.00
Kuormaaminen
ja kuljetus
Ei arvioitu
7.00–22.00
Viikoittainen toiminta-aika (päivät
ja kellonajat)
ma–pe (arkipyhät
pois lukien)
ma–pe (arkipyhät
pois lukien)
ma–pe (arkipyhät
pois lukien)
ma–pe (arkipyhät
pois lukien)
ma–pe (arkipyhät
pois lukien)
Ajallinen
vaihtelu toiminnassa
Enintään
50
päivää kerralla
Keskimäärin
2–4 kertaa viikossa
30 (100)
Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja muut tuotantoon käytettävät aineet, niiden varastointi ja säilytys sekä kulutus
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa louhinnan määrä vaihtelee vuosittaisesta rakennustarpeesta ja rakennettava alueen ominaisuuksista riippuen. Murskauksen määrä riippuu myös ulkopuolisten toimijoiden toiminnasta. Raaka-aineita, polttoaineita ja muita aineita arvioidaan käytettävän
seuraavassa taulukossa esitetysti.
Raaka-aineiden, polttoaineiden ja muiden tuotannossa käytettävien aineiden kulutus
Käytettävä aine
Keskimäärin
Maksimi
Varastointipaikka
Toiminta-alueella tuo- 200 000 (*
400 000
Toiminta-alue tai kaatettava kiviaines, t/a
topaikan laajennusalue
Muualta tuotava ki- 100 000–400 000 (*
1 000 000
Toiminta-alue tai kaaviaines, t/a
topaikan laajennusalue
Polttoaine, laatu: ke- 250
770
Tukialue
vyt polttoöljy, m3/a
Öljyt, m3/a
Ei arviota
Tukialue
Voiteluaineet, m3/a
Ei arviota
Tukialue
Vesi, m3/a
940
2 900
Altaat tai tuodaan tarvittaessa
Räjähdysaineet,
50
90
Tuodaan tarvittaessa
tyyppi: ei tiedossa, t/a
tai urakoitsijan varastossa
(* kiviaineksen keskimäärisen kokonaismäärän arviona käytetty 450 000 t/a
Toiminta-alueella tuotettavan ja muualta tuodun kiviaineksen määrät on
arvioitu ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 9).
Kiviaineksen ja murskeen varastokasat sijaitsevat pääasiassa kulloisellakin
tuotantoalueella. Lisäksi louheen ja murskeen varastoinnille on varattu tilaa
laajennusalueelta. Varastointiaika riippuu murskeen menekistä. Varastokasat sijoitetaan siten, että ne ehkäisevät melun leviämistä.
Urakoitsija päättää räjähdysaineiden tyypistä. Räjähdysaineen kulutus riippuu kerrallaan irrotettavan kallion märästä ja laadusta. Louhinnassa on arvioitu käytettävän räjähdysaineita keskimäärin noin 220 g mursketonnia
kohden.
Räjähdysaineita tuodaan työmaalle pääsääntöisesti päivittäin kyseisen
työpäivän tarpeen mukaan. Mikäli varastointi on tarpeen, varastoinnista
vastaa urakoitsija.
Muiden tuotannossa käytettävien aineiden määräarviot perustuvat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aikaisemmassa louhinnassa ja murskauksessa saatuun kokemukseen ja arvioon toiminta-alueella tuotettavan
kiviaineksen määrästä. Erityisesti muualta tuotavan kiviaineksen määrässä
on suurta epävarmuutta. Vuosittain murskattavan kiviaineksen keskimääräisenä määränä on arvioissa käytetty 450 000 t/a.
Polttoaineen kulutus on ollut siirrettävää laitteistoa käyttäen suuruusluokkaa 0,5–0,8 litraa murskattua kiviainestonnia kohden. Kun on käytetty
31 (100)
siirrettävää ja kiinteää laitosta, kulutus on ollut suuruusluokkaa 0,4–0,5 litraa murskattua kiviainestonnia kohden. Keskimääräisenä polttoaineen kulutuksena on käytetty 0,6 litraa murskattua kiviainestonnia kohden.
Alueella käytettävät polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä, jotka kestävät mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt varustetaan ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla
sulkuventtiileillä.
Voiteluaineen kulutuksesta ei ole ollut käytettävissä tilastoa. Koska kulutus
riippuu paljon toiminnassa käytettävien laitteiden ominaisuuksista, kulutusta ei ole arvioitu.
Poltto- ja voiteluaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineiden varastointi- ja käsittelyalueet ovat nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja.
Vedenkulutus riippuu suuresti sääolosuhteista. Vedenkulutuksen on arvioitu olevan suuruusluokaltaan muutamia tuhansia kuutiometrejä vuodessa.
Kulloisellakin työskentelyalueella tarvittava talousvesi otetaan alueen vesijohtoverkosta, tai mikäli etäisyydet vaativat, talousvettä tuodaan säiliöllä.
Murskausprosessissa ja varastokasojen pölyntorjunnassa tarvitaan vettä
mm. kasteluun. Vesi saadaan
– louhintaja murskausalueita palvelevista selkeytysaltaista tai
– jätteenkäsittelykeskuksen hulevesialtaista, joihin kootaan alueella muodostuvat puhtaat valumavedet.
Mikäli em. altaiden vesi ei riitä, vettä tuodaan alueelle säiliöillä.
Tukitoiminta-alueen toiminnot
Kiviaineksen ja murskeen tukitoimintoja ovat koneiden säilytys-, tankkausja huoltoalueet sekä jätehuoltoalueet. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn käytetään nesteitä läpäisemättömiä ja
reunoiltaan korotettuja alueita. Jätehuollon käytännöt on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 18).
Louhintaa ja murskausta tehdään Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen eri
osissa, joten myös tukitoiminta-alueita tarvitaan useissa eri paikoissa. Tukitoiminta-alueen perusvaatimuksena on, että maarakenteet ovat siten tiivistetyt, että pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja
pohjaveteen estyy.
Tukitoiminta-alueina pyritään ensisijaisesti käyttämään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jo olevia tarkoitukseen soveltuvia kenttäalueita.
Mikäli toiminta-alue sijaitsee sellaisessa paikassa, etteivät valmiit kentät
ole kuljetustaloudellisesti tai -teknisesti sopivia, järjestetään erillinen tukitoiminta-alue.
32 (100)
Liikenne ja liikennejärjestelyt
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen liikenteen pääreitti on kuvattu ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 6). Louhinta ja murskaus eivät aiheuta muutoksia
kuljetusreittiin.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuu liikennettä jätteiden kuljetuksista, käynneistä Sortti-asemalla sekä työntekijöistä, huoltoliikenteestä
ja vierailijoista. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen raskaan liikenteen
liikennemääriä kuvastaa alueelle vastaanotettujen kuormien määrä.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen liikennemäärien voidaan arvioida
pienevän selvästi Vantaalle Långmossebergetiin rakennetun jätteenpolttolaitoksen käyttöönotosta johtuen. Laitos aloitti toimintansa 1.9.2014. Vuonna 2010 kuormia otettiin vastaan noin 76 600 kappaletta ja vuonna 2011
noin 76 400 kappaletta. Vuonna 2013 vastaanotettu kuorma-automäärä
(vain sisään tulevat kuormat, ei sisäisiä punnituksia, ei ulosajettuja kuormia) 67 202 kappaletta. Ennuste vuodelle 2014 on 43 433 kuormaa.
Vuonna 2015 on jätteenpolttolaitoksen ensimmäinen täysi toimintavuosi,
joten kuormien määrän voidaan arvioida pienevän vielä vuoden 2014 ennusteesta.
Kiviaineksen louhinnasta ja murskauksesta aiheutuu sisäistä liikennettä
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen rakennustarpeisiin käytettävästä
noin 200 000–400 000 tonnista mursketta.
Sisäisten kuljetusten määrä vaihtelee kulloinkin käynnissä olevien työkohteiden mukaan. Alueen sisäisiä liikenneyhteyksiä on kehitetty ja kehitetään
uusien toimintojen ja ilmenevien tarpeiden mukaan. Alueen ulkopuolista liikennettä aiheutuu alueelle tuotavasta louheesta ja alueelta pois vietävästä
murskeesta. Jätteenkäsittelykeskukseen tuotavan ja sieltä pois kuljetettavan kiviaineksen määrän arvioidaan olevan keskimäärin noin 250 000 t/a
ja enimmillään noin 1 000 000 t/a.
Ulkopuolisten kuormien määrä on arvioitu olettaen, että kuljetukset tehdään kasettiautolla ja että kuorman koko on noin 40 tonnia. Kuormia on siten seuraavasti:
– vuodessa keskimäärin 12 500 ja enimmillään 50 000 kuormaa
– päivässä keskimäärin 50 ja enimmillään 200 kuormaa (työpäiviä 250).
Mikäli jätekuormien määrä olisi vuoden 2014 arvioitua tasoa, louheen ja
murskeen kuljetukset kasvattaisivat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen tuotavien kuormien määrän keskimäärin vuoden 2013 tasolle. Jätekuormien määrän voidaan kuitenkin olettaa pienenevän vuoden 2014 määristä.
33 (100)
Kuljetusten määrää pyritään pienentämään käyttämällä mahdollisuuksien
mukaan Ämmässuolle louhekuorman tuoneita autoja murskeen poiskuljetukseen.
Lisäksi liikennemääriin vaikuttavat louhinnan ja murskauksen työntekijöiden aiheuttama liikenne.
Ämmässuon liikennemäärien kehitykseen liittyy useita epävarmuustekijöitä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen on odotettavissa mm. biojätekuormien määrän kasvua. Työmaaliikenteen määrissä on tapahtunut alenemista, sillä kaatopaikan laajennusalueen perusrakennustyöt on saatettu
loppuun. Odotettavissa olevat rakennushankkeet lisäävät taas puolestaan
työmaaliikennettä.
Merkittävin muutos Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen liikennemäärissä tapahtui, kun Vantaalle Långmossebergetiin rakennettu jätevoimala
aloitti toimintansa vuoden 2014 aikana. Jätteenpolton alettua Ämmässuolle
tuotavan jätteen määrä putosi noin puoleen nykyisestä määrästä. Tällöin
myös Ämmässuolle ohjautuvan jäteliikenteen määrä lähes puolittuu, vaikka
oletettaisiin kaiken jätevoimalan tuhkan ja kuonan päätyvän Ämmässuolle
käsiteltäväksi.
Energian käyttö
Louhinnan ja murskauksen määrä ja siten myös energian käyttö vaihtelevat vuosittaisesta rakennustarpeesta ja rakennuskohteen ominaisuuksista
riippuen.
Louhinta ja murskaustoiminta annetaan alalla toimivan urakoitsijan tehtäväksi ja laitteistot ja tekniikat vaihtelevat urakoitsijakohtaisesti.
Laitteesta ja toiminta-alueen sijainnista riippuen niiden käyttöenergia voidaan tuottaa dieselmoottorilla, aggregaatilla tai se voidaan ottaa sähköverkosta.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa aikaisemmin tehdyssä louhinnassa ja murskauksessa energian käyttö oli seuraavassa taulukossa esitettyä.
Energian käyttö louhinnassa ja murskauksessa vuosina 2005–2007
2005
2006
Laitteisto
Kiinteä ja siirrettävä
Siirrettävä
Työpäivät, d/a
233
246
Mursketta, t/a
783 000
657 000
Sähkön
kulutus, 0,65
ei sähköä
GWh/a
2007
242
850 000
1,04
Murskattavan kiviaineksen määrä on keskimäärin noin 300 000–
600 000 tonnia vuodessa ja suurimmillaan noin 1 400 000 tonnia vuodessa. Toiminnan suuruusluokan voidaan todeta olevan samaa suuruusluok-
34 (100)
kaa kuin alueella jo harjoitettu toiminta. Siten myös energiatarpeen voidaan arvioida olevan samaa suuruusluokkaa.
Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä
HSY Jätehuollolla on ollut sertifioitu ISO 14001 -standardin mukainen
ympäristöasioiden hallintajärjestelmä vuodesta 1997 ja ISO 9001
-standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä vuodesta 1999
lähtien. Standardien mukaiset järjestelmät on auditoitu viimeksi
toukokuussa 2015.
HAKIJAN ARVIO PARHAASTA KÄYTTÖKELPOISESTA TEKNIIKASTA (BAT) JA YMPÄRISTÖN
KANNALTA PARHAASTA KÄYTÄNNÖSTÄ (BEP)
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa louhintaa ja murskausta tehdään
suunnitelmallisesti. Ympäristölupahakemuksen liitteissä 9–19 esitetyn
perusteella voidaan todeta, että toiminnan järjestämisessä otetaan
huomioon päästöjen vähentäminen. Toiminnassa varaudutaan ennakolta
riskeihin ja onnettomuustilanteisiin. Toiminnan vaikutuksia ympäristöön
tarkkaillaan, mikä mahdollistaa toiminnan kehittämisen siten, että kielteiset
ympäristövaikutukset minimoidaan.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa louhinnan ja murskauksen
merkittävimpien päästöjen, pölyn ja melun, torjunnassa käytetään hyödyksi
toiminnassa muodostuvia kiviaines ym. materiaaleja. Esimerkkejä ovat
pintamaa- ja murskevarastojen hyödyntäminen meluvalleina, maaston
muotojen hyödyntäminen melun ja pölyn leviämisen ehkäisyssä sekä
selkeytysaltaiden vesien hyödyntäminen pölyntorjunnassa.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa louhinta ja murskaus sijoittuvat
eri puolille jätteenkäsittelykeskuksen aluetta, mistä johtuen kunkin
työkohteen päästöjen leviämisen olosuhteet poikkeavat jossain määrin
toisistaan. Päästöjen ehkäisy suunnitellaan ottaen huomioon kunkin
työkohteen olosuhteet, mm. etäisyys asutukseen.
Edellä esitetyn perusteella louhinta ja murskaus toteutetaan parasta
käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen ja noudattaen ympäristön kannalta
parasta käytäntöä.
YMPÄRISTÖKUORMITUS
Päästöt ilmaan
Louhinnan ja murskauksen merkittävin päästö ilmaan on pöly. Muita
päästöjä ilmaan aiheutuu koneissa ja laitteissa sekä kuljetuskalustossa
käytettävistä polttoaineista.
35 (100)
Pölypäästöjä muodostuu louhinnan ja murskauksen kaikissa vaiheissa.
Lisäksi pölypäästöjä aiheutuu varsinaisen louhinnan ja murskauksen
lisäksi raskaasta liikenteestä.
Louhinnan ja murskauksen pölypäästöjä on selvitetty Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksessa kokonaisleijumamittauksella ympäristölupapäätöksessä (No YS 1115, 1.10.2003) edellytetysti vuonna 2004.
Yhteenveto tuloksista on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (Liite
15.1). Leijuvan pölyn pitoisuuksia mitattiin kahdessa pisteessä:
murskausaseman
välittömässä
läheisyydessä
ja
lähimmässä
häiriintyvässä kohteessa Laitamaan asuntoalueella.
Pölypitoisuudet Laitamaan asuinalueella olivat pääosan ajasta normaalilla
tasolla. Ajoittain mitattiin kuitenkin kohonneita yli 120 mg/m 3 pitoisuuksia.
Murskausalueen välittömässä läheisyydessä mitattiin keskimäärin
kymmenen kertaa korkeampia pitoisuuksia kuin Laitamaan asuinalueella.
Kiviaineen murskauksesta ja louhinnasta mekaanisesti syntyvät ja ilmaan
vapautuvat hiukkaset ovat kokoluokaltaan suuria.
Louhinnasta ja murskauksesta aiheutuvia pölyhaittoja vähennetään
sijoittamalla työkohteen toiminnot paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.
Koska
louhinta
ja
murskaus
voivat
tapahtua
Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksen eri osissa, myös pölyn torjuntatoimet
suunnitellaan tapauskohtaisesti.
Mikäli alueen ulkopuolelta tuotavalle murskattavalle materiaalille tarvitaan
erillinen murskauslaitos, se sijoitetaan paikkaan, jossa ympäristöhaittoja
pystytään ehkäisemään mahdollisimman tehokkaasti.
Murskauksen ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta suotuisia paikkoja ovat
ainakin laajennusalue ja biojätteen käsittelylaitosten ja kenttien
eteläpuolinen ET-2-alue.
Laajennusalueella kallioseinämät ja kaatopaikka estävät pölyn leviämistä
Laitamaan ja Kolmperän suuntaan. ET-2-alueelta on pitkät etäisyydet
asutukseen. Lisäksi etelän suuntaan pölyn leviämistä estää Ämmässuon
jätteenkäsittelylaitoksen louhintatilanteesta riippuen kallioseinämä tai
Högsbergsberget. Idässä esteen muodostaa Espoon kaupungin
maakaatopaikka.
Pölypäästöjä vähennetään laitteistojen rakenteellisilla toimenpiteillä
(porauksen
pölynkeräyslaitteet,
murskauksen
koteloinnit,
putoamiskorkeuden säätäminen mahdollisimman pieneksi, kasojen
kastelu). Lisäksi päästöihin vaikutetaan toimintatavoilla, kuten
ajonopeuksilla, laitteiden kunnossapidolla ja alueen yleisestä siisteydestä
huolehtimisella. Mikäli kastelua ei voida pitää päällä esimerkiksi pakkasen
tai laitehäiriön takia, toiminta keskeytetään välittömästi.
36 (100)
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen johtavat tiet on päällystetty, joten
niillä ei tarvita pölyntorjuntaa. Jätteenkäsittelykeskuksen sisäiset
kuljetusreitit ovat vähintään murskepintaisia ja tarvittaessa pölyntorjuntaan
käytetään kastelua.
Aggregaateissa ja työkoneissa käytetään matalarikkipitoista polttoöljyä.
Päästöt riippuvat vuosittain murskattavan materiaalin määrästä ja
käytettävästä laitteistosta. Päästöjen suuruusluokkaa voidaan arvioida
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vuosina 2005–2007 tehdyn
murskauksen tietojen perusteella. Kalliomursketta tuotettiin tuolloin sekä
pelkästään siirrettävää laitteistoa käyttäen että kiinteällä ja siirrettävällä
laitteistolla.
Murskauksen päästöt (arvioitu) vuosina 2005–2007
2005
2006
Laitteisto
Siirrettävä
Työpäivät
233
246
Mursketta, tonnia
783 000
657 000
Hiukkaset, kg
4 700
3 900
Rikkidioksidi, kg
290
260
Typpi, kg
340
2 400
Hiilidioksidi, tonnia
910
880
2007
242
850 000
5 100
340
410
1 100
Louhinnan ja murskauksen määrä ja siten myös ilmaan kohdistuvien
päästöjen määrä vaihtelee mm. vuosittaisesta rakennustarpeesta ja
rakennuskohteen ominaisuuksista riippuen. Pölypäästöihin vaikuttavat
erityisesti myös sääolosuhteet.
Murskattavan kiviaineksen määrä on keskimäärin noin 300 000–
600 000 tonnia vuodessa ja suurimmillaan noin 1 400 000 tonnia
vuodessa. Toiminnan voidaan todeta olevan samaa suuruusluokkaa kuin
alueella jo harjoitettu toiminta. Siten myös ilmaan kohdistuvien päästöjen
voidaan arvioida olevan samaa suuruusluokkaa.
Melu ja tärinä
Melua ja tärinää aiheutuu louhinnasta ja murskauksesta ja niihin liittyvistä
maansiirtotöistä.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa tehtiin vuosina 2003–2007 uuden
täyttöalueen louhinta ja murskaus. Tuolloin toiminta-aluetta lähimmät
asuinalueet olivat Kolmperän alue noin 800 m pohjoispuolella ja Laitamaan
alue noin 500 m:n etäisyydellä luoteispuolella. Jätekeskuksen
lounaispuolella Råbackan suunnassa oli lisäksi asuintaloja lähimmillään
noin 600 m:n etäisyydellä uudesta täyttöalueesta.
Louhinta saatiin päätökseen vuonna 2007, mutta alueella murskattiin
edelleen kiviaineksia. Vuoden 2007 mittauksissa mitattiin melua sekä
murskauslaitoksen
toimiessa
että
ns.
jätteenkäsittelykeskuksen
poikkeuksellisen
aukiolon
aikana
juhannuksena
2007.
Ns.
37 (100)
poikkeuksellisena aukioloaikana jätteenkäsittelykeskus oli
toiminnassa, mutta kiviaineksen murskaus ei ollut käynnissä.
muutoin
Yhteenveto
vuosien
2003–2007
melumittauksista
on
esitetty
ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 16.1). Vuosien 2003–2007
aikana murskausaseman ja porauksen etäisyys mittauspisteistä muuttui.
Tuuliolosuhteet vaihtelevat myös vuosittain, mikä vaikuttaa tuloksiin
voimakkaasti, kun mittausetäisyydet ovat pitkät, kuten Ämmässuolla.
Vuosien 2003–2007 mittaustulosten vertailussa todetaan, että Råbackan
suuntaa lukuun ottamatta melutasot lähimpien asuintalojen kohdalla olivat
olleet lupaehtojen rajoissa kaikilla mittauskerroilla. Melu oli ollut
impulssimaista eri mittauskerroilla Laitamaan ja Råbackan suunnalla,
joskaan ei kaikilla mittauskerroilla.
Jatkuvatoimista tärinämittausta on tehty louhintatöihin liittyen Kolmperän ja
Laitamaan asuinalueilla. Mittaus lopetettiin vuonna 2008. Mittaustulokset
on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 16.2).
Louhinnan ja murskauksen määrä ja siten myös melun ja tärinän määrä
vaihtelevat vuosittaisesta rakennustarpeesta ja rakennuskohteen
ominaisuuksista riippuen.
Louhinnasta ja murskauksesta aiheutuvia meluja tärinähaittoja
vähennetään sijoittamalla työkohteen toiminnot paikalliset olosuhteet
huomioon ottaen. Melun leviämistä ympäristöön vähennetään
varastokasojen sijoittelulla ja hyödyntämällä louhintarintausta. Koneiden ja
laitteiden kunnosta huolehditaan.
Koska
louhinta
ja
murskaus
voivat
tapahtua
Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksen eri osissa, myös melun ja tärinän torjuntatoimet
suunnitellaan tapauskohtaisesti.
Osassa kohteista melun ja tärinän leviämistä vähentää merkittävimpien
kohteiden sijoittuminen jätteenkäsittelykeskuksen alueella: tuhka-alueen
syventäminen sijoittuu kalliokaivantoon; itäiset alueet sijaitsevat etäällä
asutuksesta ja lisäksi niiden ja asutuksen välillä on kaatopaikka. Alueen
länsipuolella louhinnan ja murskauksen ja asutuksen välillä on
suojavyöhyke.
Alueen ulkopuolelta tuotavalle murskattavalle materiaalille mahdollisesti
tarvittava
erillinen
murskauslaitos
sijoitetaan
paikkaan,
jossa
ympäristöhaittoja pystytään ehkäisemään mahdollisimman tehokkaasti.
Murskauksen ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta suotuisia paikkoja ovat
ainakin laajennusalue ja biojätteen käsittelylaitosten ja kenttien
eteläpuolinen ET-2-alue.
38 (100)
Laajennusalueella kallioseinämät ja kaatopaikka estävät melun leviämistä
Laitamaan ja Kolmperän suuntaan. Varastokasojen sijoittelulla voidaan
edelleen tehostaa meluntorjuntaa, erityisesti etelään ja lounaaseen päin.
ET-2-alueelta on pitkät etäisyydet asutukseen. Lisäksi etelän suuntaan
melun
leviämistä
estää
Ämmässuon
jätteenkäsittelylaitoksen
louhintatilanteesta riippuen kallioseinämä tai Högsbergsberget. Idässä
esteen muodostaa Espoon kaupungin maakaatopaikka.
Mikäli kivenmurskaamo joudutaan sijoittamaan alle 500 metrin päähän
häiriöille alttiista kohteesta, käytetään mm. laitteistojen rakenteellisia
toimenpiteitä (koteloinnit ja kumitukset).
Tiedot maaperän, pohja- ja pintavesien suojelemiseksi tehtävistä toimista
Ennen louhinnan aloittamista selvitetään kalliopohjaveden taso, jos
tarkoituksena on louhia lähelle pohjaveden pintaa.
Tukitoimista aiheutuvaa maaperän, pohjavesien ja pintavesien
pilaantumisriskiä ehkäistään varmistamalla, että mahdollisesti pilaavat
toiminnot sijoitetaan alueille, joilla on ympäristölupahakemuksessa esitetyt
tiiviit pohjarakenteet.
Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn
käytettävien alueiden ja säiliöiden rakenteet estävät pilaavien aineiden
karkaamisen ympäristöön.
Työkoneita voidaan joutua huoltamaan työkohteessa. Huoltoon ja
mahdollisiin vuotoihin varaudutaan varaamalla koneiden ja laitteiden
läheisyyteen turvetta tai muuta öljynimeytysainetta.
Työkoneita ei pestä työkohteessa. Henkilökunta käyttää Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksen sosiaalitiloja.
Räjähdysaineita käytettäessä ympäristöön vapautuu aina epäpuhtauksia,
esimerkiksi louheeseen jäävät jäämät. Jäämät voivat liueta vesiin ja
aiheuttaa typpikuormitusta. Räjähdysaineissa voi myös olla polttoöljyä.
Räjäytystöistä aiheutuvia vesiin kohdistuvia päästöjä hallitaan työteknisin
keinoin.
Ympäristöön päätyvät vedet johdetaan tarvittaessa selkeytysaltaan kautta
maastoon.
Syntyvät jätteet, niiden ominaisuudet ja määrät ja käsittely
Louhinnassa ja murskauksessa syntyy seuraavia jätelajeja:
– sekalaiset yhdyskuntajätteet (20 03 01)
– metalliromua (16 01 17)
39 (100)
– vaarallisia jätteitä, kuten jäteöljy (13 01, 13 02) ja vaarallisilla aineilla
saastuneet absorboimismateriaalit yms. (15 02 02*) sekä räjähdysaineiden
pahviset pakkauslaatikot (16 04 03*).
Tavanomaiset jätteet kerätään jätesäiliöön.
jäteöljykontissa ja kontti tyhjennetään tarvittaessa.
Jäteöljyä
säilytetään
Räjähdysaineiden pahviset pakkauslaatikot hävitetään niiden laadun
edellyttämällä
tavalla.
Muut
jätteet
toimitetaan
Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksen ko. jätteille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin
tai, mikäli ko. jätettä ei voida käsitellä jätteenkäsittelykeskuksessa,
noudatetaan seuraavia periaatteita:
– jätteen kuljetukseen käytetään toiminnanharjoittajia, jotka on hyväksytty
elinkeino-,
liikenneja
ympäristökeskuksen
päätöksellä
jätehuoltorekisteriin.
– jätteet toimitetaan käsittelylaitokseen, jolla on kyseisen jätemateriaalin
käsittelyyn ympäristölupa.
Vaarallisista jätteistä pidetään kirjaa työmaapäiväkirjassa.
VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen
Louhinnasta ja murskauksesta aiheutuvat ympäristöhaitat ovat lähinnä
meluja pölyhaittoja. Alueella on harjoitettu kalliokiviaineksen otto- ja
jalostustoimintaa 1990-luvun alusta lähtien.
Jätteenkäsittelykeskuksen alueella ovat olleet käynnissä jatkuvatoimiset
ilmanlaadun mittaukset maaliskuusta 2002. Mitattavina komponentteina
olivat hengitettävät hiukkaset (PM10) ja pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS).
Nykyinen tarkkailuohjelma on hyväksytty vuonna 2006 (Uudenmaan
ympäristökeskuksen kirje No YS 1618, 8.11.2006). Se on hiukkasten
(PM2,5 ja PM10) osalta ympäristöluvassa No YS 1115, 1.10.2003 määrättyä
kattavampi. Mittaussuunnitelma on päivitetty ja päivitys on hyväksytty
19.2.2014 (ympäristölupahakemuksen liitteet 4.1 ja 22.3).
Jätteenkäsittelyalueella tehtiin vuosina 2003–2007 laajennusalueen
louhinta ja murskaus. Mittausasema sijaitsi vuosina 2005–2006 uuden
kaatopaikan louhintaja murskaustöiden ajan Laitamaalla. Mittausten
tarkoituksena oli selvittää louhinnasta ja kiviaineksen murskauksesta
aiheutuneiden päästöjen vaikutuksia ympäristön hiukkaspitoisuuksiin.
Vuoden 2007 alussa hengitettävien hiukkasten mittaus
Laitamaalta takaisin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen
Lisäksi vuonna 2007 aloitettiin pienhiukkasten mittaaminen.
siirrettiin
alueelle.
40 (100)
– Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen hiukkasmittausten toteuttamisen hyväksyminen (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1618,
8.11.2006).
Kiviaineksen käsittelyn lisäksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa
syntyy melua mm. jätteiden kuljetuksesta ja käsittelystä.
Äänenpainetasoja valvotaan jätteenkäsittelykeskuksen lähiympäristössä
Uudenmaan ympäristökeskuksen vuonna 2006 hyväksymän ja huhtikuussa 2008 tarkistaman meluntarkkailuohjelman mukaisesti. Käsittelykeskuksen toimintojen aiheuttama melutaso ympäristössä mitataan vuosittain
konsultilla teetettävin mittauksin sekä neljästi vuodessa itse tehtävin valvontamittauksin.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston jätteenkäsittelykeskukselle vuonna
2012 antamassa päätöksessä Nro 212/2012/1 edellytetään tarkkailun ja
seurannan tarkistamista 1.5.2013 mennessä. Päätös ei ole vielä lainvoimainen.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen louhintaja murskausalueen melua
mitattiin vuosina 2003–2007. Mittauspisteen 3 (Råbacka) sijaintia jouduttiin
muuttamaan vuonna 2004 noin 100 m.
Murskauksen aikaiset melutasot vuosina 2003–2007 ja jätteenkäsittelykeskuksen nykyinen melutaso on esitetty seuraavassa taulukossa.
Ympäristömelun mittaustulokset Ämmässuon ympäristössä aikana vuosina 2003–2012
Mittauspiste 2012
2011
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
1 Laitamaa
52
38
42
38
44
44
43
46
51
2 Kolmperä
45
40
55
50
49
46
50
48
46
3B Råbacka
37
35
34
37
45
59
58
45
44
Vuoden 2007 melumittausraportissa on vertailtu vuosien 2003–2007 melutasoja. Mittauspistettä 3B eli Råbackan suuntaa lukuun ottamatta melutasot lähimpien asuintalojen kohdalla ovat olleet lupaehtojen rajoissa kaikilla
mittauskerroilla. Melu on ollut impulssimaista eri mittauskerroilla Laitamaan
ja Råbackan suunnalla, joskaan ei kaikilla mittauskerroilla.
Vuoden 2008 mittausten aikana Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen
alueella ei murskattu kiviaineksia. Vuoden 2008 ympäristömelumittausten
raportissa on todettu, että vuoteen 2007 saakka jätteenkäsittelykeskusta
lähimpien asuintalojen kohdalla merkittävin melu Ämmässuon alueelta aiheutui laajennustyömaan louhinnasta ja murskauksesta. Jätteenkäsittelykeskuksen varsinaisesta toiminnasta aiheutuva melu oli huomattavasti alhaisempaa, mikä näkyi vuoden 2008 mittaustuloksissa.
Vuosien 2003–2012 melumittauksista on todettu yhteenvetona (Janne Ristolainen, 29.11.2012, Ramboll Finland Oy), että melutasoissa on ollut
huomattavaakin vaihtelua eri mittauskertojen välillä. Mitatut melutasot ovat
kuitenkin olleet pääosin lupaehtojen alapuolella. Mittaustuloksiin vaikutta-
41 (100)
via tekijöitä ovat mm. jätteenkäsittelykeskuksen toiminta, murskaimen sijainti ja sääolot (tuulen suunta).
Kolmperän ja Laitamaan asuinalueilla tehtiin jatkuvatoimista tärinämittausta louhintatöihin liittyen. Mittaus lopetettiin vuonna 2008. Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi lopettamisen ympäristölupapäätöksellään No YS
688, 26.5.2008.
Louhintaa ja murskausta tehdään eri puolilla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta, joten päästöjen lähimmät kohteet ja etäisyydet vaihtelevat. Toimintaa suunniteltaessa asutukseen mahdollisesti kohdistuvien haittojen
ehkäisy otetaan huomion kunkin toiminta-alueen tilanne huomioon ottaen.
Kiviaineksen murskauksesta ja louhinnasta mekaanisesti syntyvät ja ilmaan vapautuvat hiukkaset ovat kokoluokaltaan suuria. Terveysvaikutusten kannalta merkityksellisempiä ovat pienet hiukkaset, jotka tunkeutuvat
syvälle hengitysteihin. Karkeampi pöly voi kuitenkin aiheuttaa myös silmien
ja ylähengitysteiden ärsytysoireita. Louhinnasta ja murskauksesta jätteenkäsittelyalueen ulkopuolelle leviävän pölyn voidaan siten arvioida aiheuttavan todennäköisesti vain lähiympäristön likaantumista ja ajoittaisia viihtyisyyshaittoja.
Lähimmät asumukset ovat nykyisin jätteenkäsittelykeskuksen länsipuolella
noin 500 metrin etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta.
Merkittävimmissä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen louhintaja niihin
liittyvissä murskauskohteissa päästöjen vaikutusta asukkaiden viihtyvyyteen vähentää niiden sijoittuminen jätteenkäsittelykeskuksen alueella: tuhka-alueen syventäminen sijoittuu kalliokaivantoon; itäiset alueet sijaitsevat
etäällä asutuksesta ja lisäksi niiden ja asutuksen välillä on kaatopaikka.
Jätteenkäsittelykeskuksen länsireunalla tehtävä louhinta ja murskaus voivat sijoittua lähemmäksi asutusta kuin alueella aikaisemmin tehty louhinta
ja murskaus. Louhinnan ja murskauksen ja asutuksen välillä on suojavyöhyke.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolelta tuotu kiviaines murskataan joko Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen omien louhintojen käytössä olevalla murskausasemalla tai, mikäli murskauskapasiteettia ei ole
kyseisellä hetkellä riittävästi käytettävissä, ulkoa tuotavalle louheelle perustetaan oma murskausasema. Tällöin murskausasema sijoitetaan ympäristöhaittojen hallinnan kannalta edullisiin paikkoihin.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella on myös jatkuvaa suuren
mittakaavan kaatopaikkatoimintaa. Lisäksi alueella on jo tehty louhintaa ja
murskausta. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä on käynnissä ja
suunnitteilla mm. mittavaa louhintaa, murskausta ja maankaatopaikkatoimintaa. Voidaan perustellusti arvioida, etteivät kiviaineksen louhiminen ja
murskaustoiminta juurikaan vaikuta alueen toimintojen kokonaispäästöihin
42 (100)
eivätkä siten myöskään heikennä alueen viihtyisyyttä tai vaaranna ihmisten
terveyttä.
Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön
Louhittavalta alueelta häviää kasvillisuus. Toiminnan aiheuttama melu voi
karkottaa eläimistöä. Toiminta tapahtuu kuitenkin alueella, jossa luonto on
jo muuttunut jätteenkäsittelytoiminnan seurauksena, joten luontoon kohdistuvia vaikutuksia voidaan perustellusti pitää vähäisinä.
Jätteenkäsittelyalueella harjoitetaan suuren mittakaavan kaatopaikkatoimintaa. Koska louhinta ja murskaus tapahtuvat jätteenkäsittelykeskuksen
rajojen sisäpuolella, voidaan perustellusti arvioida, etteivät kiviaineksen
louhiminen ja murskaustoiminta juurikaan lisää jätteenkäsittelykeskuksen
vaikutuksia alueen luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön.
Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön
Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta tulevien pintavesien luontainen purkusuunta on ojissa eteläsuuntaan Loojärveen ja edelleen Mankinjoen kautta
Espoonlahteen.
Jätteenkäsittelyalueella tehtiin vuosina 2003–2007 laajennusalueen louhinta ja murskaus. Alueen pintavesien tarkkailutuloksissa on todettu ravinnekuormitusta, joka muodostuu pääosin nitraatti- ja nitriittitypestä. Kuormituksen on arvioitu olevan peräisin laajennusalueen louhinnoissa käytetyistä
räjähdysaineista.
Vuoden 2011 vuositarkkailuraportissa on todettu, että laajennusalueelta tulevan avo-ojan havaintopiste (P6) ilmensi voimakkainta kuormitusta Haapajärvenpuroon laskevien vesien havaintopisteistä sähkönjohtavuuden perusteella. Ravinnekuormitus pisteen P6 kohdalla näytteenottokertojen virtaamilla laskettuna oli typen osalta välillä 0,5–20,9 kg/d. Loojärveen valuma-alueelta kohdistuvan muun kuormituksen (maanviljely, metsätalous,
haja-asutus ja luonnonhuuhtouma) on arvioitu olevan typen suhteen suuruusluokkaa 100 kg/d.
Suunniteltu louhinta on mittakaavaltaan huomattavasti aikaisempaa pienempää, joten myös räjähdysaineiden käyttö on alueella vähäisempää.
Ravinnekuormituksen voidaan siten arvioida olevan vähäisempää.
Kiintoaineksen kulkeutumista ympäristöön ehkäistään johtamalla työmaalla
muodostuvat vedet tarvittaessa selkeytykseen ennen maastoon johtamista.
Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset
Alueella on harjoitettu kalliokiviaineksen otto- ja jalostustoimintaa 1990luvun alusta lähtien. Louhinnasta ja murskauksesta aiheutuvan pölyn leviämistä ympäristön asutukseen on tarkkailtu useita vuosia.
43 (100)
Koneissa ja laitteissa käytettävien polttoaineiden päästöjen osalta voidaan
todeta, että alueella on jo toteutettu louhintaa ja murskausta eikä koneista
ja laitteista aiheutuvien päästöjen ole todettu aiheuttaneen ympäristövaikutuksia. Suunniteltu louhinta on mittakaavaltaan huomattavasti alueella jo
toteutettua pienempää, joten myös päästöt ovat vastaavasti pienemmät.
Murskausmäärät ovat suuruusluokaltaan aikaisempaa toimintaa vastaavat,
joten päästöjen ja niiden vaikutusten voidaan arvioida myös olevan samaa
suuruusluokkaa kuin jo toteutuneessa toiminnassa, eli merkittäviä haittoja
ei pidetä todennäköisinä.
Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen
Vaikutuksia pohjaveteen ehkäistään selvittämällä ennen louhinnan aloittamista kalliopohjaveden taso, jos tarkoituksena on louhia lähelle pohjaveden pintaa.
Louhinta edellyttää pintamaiden poistoa, mikä muuttaa pohjaveden muodostumisolosuhteita. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus ei kuitenkaan sijaitse varsinaisella pohjavesialueella.
Toiminnan normaalitilanteessa maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ei
ole todennäköistä ottaen huomioon toiminnan luonne ja tukitoimintojen varotoimenpiteet. Pilaantumisriski on seurausta vahinkotilanteista, joita on
tarkasteltu ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 21).
YMPÄRISTÖRISKIT, ONNETTOMUUDET JA HÄIRIÖTILANTEET
Louhinnan ja murskauksen merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät polttonesteiden, kemikaalien ja jätteiden käsittelyyn ja varastointiin, joista voi
vuotojen tai vahinkojen seurauksena aiheutua maaperän ja pinta- ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa.
HSY:llä on vuosien kokemus em. riskien hallinnasta. Sillä on ympäristö- ja
laatujärjestelmä, jossa on työohjeet koskien kaikkia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja. Työohjeissa on kuvattu myös menettelyt häiriötilanteissa. Ohjeita päivitetään jatkuvasti. Jätteenkäsittelykeskuksessa
on myös käytössä laaja ympäristövaikutusten tarkkailujärjestelmä, jonka
avulla mahdolliset ympäristöriskit voidaan nopeasti havaita ja käynnistää
toimenpiteet niiden estämiseksi.
Onnettomuuden tai häiriötilanteen sattuessa toiminnanharjoittaja ryhtyy
viipymättä tarvittaviin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen
ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi. HSY
nimeää onnettomuus- ja häiriötilanteita varten vastuuhenkilön.
Antaessaan louhintaja murskaustoiminnat alalla toimivien urakoitsijoiden
tehtäväksi, HSY edellyttää, että urakoitsijoilla on tarvittava osaaminen kyseisten riskien hallintaan. Rakennus- ja käyttötehtävien urakointiin on laadittu työturvallisuusasiakirja sekä menettelyohjeet ja turvallisuussäännöt.
44 (100)
Rakennusurakoissa työturvallisuusasiakirja on ollut usean vuoden ajan
urakkasopimusten liitteenä. Urakoitsijoiden edellytetään tekevän omasta
toiminnastaan vaarojen arvioinnit ja riskikartoitukset.
Toiminta-alueilla noudatetaan seuraavia periaatteita:
– Jätteenkäsittelykeskuksen sisäisiä liikenneyhteyksiä kehitetään uusien
toimintojen ja ilmenevien tarpeiden mukaan. Kehittämisessä otetaan huomioon teiden soveltuvuus pelastusajoneuvoille.
– Kulloinkin käytössä oleva toiminta-alue varustetaan onnettomuustilanteita varten alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalustolla. Hätäkytkimet ja
menettelytapaohjeet vuoto- ja tulipalotapauksissa sijoitetaan laitteiden läheisyyteen.
Toiminta tapahtuu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella, jonne
ulkopuolisten pääsy on estetty. Muodostuvat jätevedet kuuluvat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen viemäröinnin piiriin.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Tarkkailuohjelmien tarkistaminen
Toimintojen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma on päivitetty
29.1.2014 (ympäristölupahakemuksen liite 22.6) ja 29.6.2015.
Louhinta ja murskaus otetaan huomioon jätteenkäsittelykeskuksen tarkkailun ja seurannan tarkistamisessa.
Vesien tarkkailu
HSY osallistuu Ämmässuon–Kulmakorven vesien yhteistarkkailuun. Tarkkailua on edellytetty jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvassa No YS
553, 26.5.2003.
Tarkkailun työohjelma on päivitetty 2.10.2014 (ympäristölupahakemuksen
liite 22.1). HSY esittää, ettei työohjelman 20.8.2012 mukaista yhteistarkkailuohjelmaa ole tarpeen muuttaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen
louhintaja murskaustoiminnan vuoksi.
Ilman laadun tarkkailu
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvassa No YS 553, 26.5.2003 on
edellytetty tarkkailtavaksi ilman laatua. Korkein hallinto-oikeus muutti ko.
lupapäätöstä 8.3.2006 antamallaan päätöksellä taltionumero 466. Myös
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen laajennusaluetta koskevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 659, 16.5.2005 on edellytetty noudatettavan ilman laadun tarkkailusta annettua ympäristölupapäätöksessä No YS
553, 26.5.2003 annettua määräystä.
45 (100)
Louhinnan ja murskauksen päästöjä ilmaan on tarkkailtu ympäristölupaan
No YS 1115, 1.10.2003 liittyen. Tarkkailuohjelma on hyväksytty Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä No YS 1466, 8.12.2004 (ympäristölupahakemuksen liite 22.2).
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on ollut käytössä hiukkasmittausohjelma, jonka Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi kirjeellään No
YS 1618, 8.11.2006. Mittaussuunnitelman päivitys on hyväksytty
19.2.2014 (päivitetty mittausohjelma ympäristölupahakemuksen liitteessä
22.3).
HSY esittää, ettei voimassa olevaan ohjelmaan ole tarpeen tehdä muutoksia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen louhintaja murskaustoiminnan
vuoksi.
Melun ja tärinän tarkkailu
Jätteenkäsittelykeskuksen melun tarkkailua on edellytetty jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvassa No YS 553, 26.5.2003.
Louhinnan ja murskauksen aiheuttamaa melua on tarkkailtu ympäristölupaan No YS 1115, 1.10.2003 liittyen. Tarkkailuohjelma on hyväksytty Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä No YS 1466, 8.12.2004 (ympäristölupahakemuksen liite 22.2).
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on käytössä melutarkkailuohjelma, jonka Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi 9.10.2006 kirjeellään No
YS 1444, 9.10.2006 (ympäristölupahakemuksen liite 22.4). Melutarkkailuohjelmaa tarkistettiin 5.5.2008 Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjeellä
No YS 582 (ympäristölupahakemuksen liite 22.5).
Koko jätteenkäsittelykeskuksen melutarkkailuohjelman uusiminen on parhaillaan vireillä Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksessa.
Esityksessä on huomioitu myös louhinnan ja murskauksen aiheuttama melu. Käsittelykeskuksessa tullaan jatkossa hyödyntämään melumallinnusta.
Mallinnuksesta saadaan muun muassa seuraavia etuja:
– Mallinnus antaa tulokseksi melun leviämisen ”myötätuuleen” joka suunnassa, joten sen perusteella nähdään mikä on melun ”enimmäistaso” eri
puolilla jätteenkäsittelyaluetta
– Mallinnus antaa mahdollisuuden tarkastella eri toimintojen ja toimijoiden
aiheuttamia melutasoja erikseen
– Mallinnuksella on mahdollista tarkastella toiminnassa tapahtuvien muutosten vaikutuksia jo etukäteen
– Mallinnuksen avulla voidaan kohdentaa mahdollisesti tarvittavia meluntorjuntatoimenpiteitä oikein.
Kolmperän ja Laitamaan asuinalueilla on tehty jatkuvatoimista tärinämittausta louhintatöihin liittyen. Mittaus lopetettiin vuonna 2008. Uudenmaan
ympäristökeskus hyväksyi lopettamisen ympäristölupapäätöksellään
46 (100)
No YS 688, 26.5.2008. Kopio päätöksestä on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä 4.
Tärinämittaukset aloitetaan uudelleen, mikäli Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa tehdään mittakaavaltaan suurta louhintaa.
KIRJANPITO JA RAPORTOINTI
HSY pitää louhintaja murskaustoiminnasta kirjaa seuraavasti:
– alueella louhitun kiviaineksen määrä (k-m3 ja t)
– louhimon ja murskauslaitoksen tuotantopäivät ja toiminta-ajat (poraaminen, rikotus ja murskaus) (päivinä ja tunteina)
– suoritetut räjäytykset (ajankohdat ja käytetyt räjähdysaineet)
– murskauslaitoksen tuotanto- ja raaka-ainetiedot
– alueelta pois toimitetun murskeen määrä
– alueella varastoituna olevan murskaamattoman ja murskatun kiviaineksen määrä
– varastossa olevien jätteiden määrät
– edelleen toimitetut jätejakeet, niiden määrä, laatu ja toimituspaikka
– laitoksen toiminnassa syntyneiden jätteiden lajit, määrät ja toimituspaikat
– polttoaineiden käyttö- ja laatutiedot sekä niiden perusteella lasketut
päästötiedot rikkidioksidin-, typenoksidin-, hiilidioksidin ja hiukkasten vuosipäästöt (SO2, NO2, CO2 ja hiukkaset)
– toiminnassa käytetyt voitelu- ja hydrauliöljyt
– tiedot laitoksen toiminnassa havaituista ympäristönsuojelun kannalta
merkittävistä häiriötilanteista ja poikkeuksellisista tilanteista
– vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa.
Lähimmissä häiriintyvissä kohteissa/asuinalueilla aloitetaan jatkuvatoiminen tärinämittaus, mikäli Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa tehdään
mittakaavaltaan suurta louhintaa.
Toiminnan ilmanlaadun, vesistövaikutusten, pohjavesien ja melutilanteen
tarkkailu sisältyvät ”Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen” seurannan ja tarkkailun suunnitelmaan.
Yhteenveto kirjanpidosta, tarkkailu- ja tutkimustuloksista sekä lyhyt selonteko jätteenkäsittelykeskuksen edellisen vuoden toiminnasta toimitetaan
vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan
ympäristönsuojeluviranomaisille.
HSY raportoi kaikki Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot samassa vuosiraportissa.
47 (100)
VAKUUS
Ympäristönsuojelulain 43 a §:n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien järjestämiseksi.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle on määrätty vakuus 14.12.2012
annetussa ympäristölupapäätöksessä ”päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 §:n mukaisesta lupahakemuksesta (dnro ESAVI/705/04.08/2010), joka koskee
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevan ympäristöluvan
No YS 553/26.5.2003 lupamääräysten tarkistamista ja muuttamista sekä
toiminnan olennaista muuttamista sekä hakemus päätöksen noudattamiseksi muutoksenhausta huolimatta, Espoo ja Kirkkonummi (1) Nro
212/2012/1, 2) Nro 213/2012/1, 1) Dnro ESAVI/705/04.08/2010, 2) Dnro
ESAVI/510/04.08/2010.
Louhinta- ja murskaustoiminnasta ei aiheudu merkittävää muutosta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun
ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien järjestämiseksi tehtäviin toimenpiteisiin. Alueella olevilla louhe- ja murskevarastoilla on positiivinen arvo. HSY esittää, että vakuutta ei siten määrätä.
TOIMINNAN ALOITUS MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA JA SIIHEN LIITTYVÄ VAKUUS
HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä hakee ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaista lupaa toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa.
Perusteluna esitetään, että toiminta tapahtuu HSY:n omistamalla alueella,
jolla on jo ollut ympäristölupa louhintaan ja murskaukseen. Lisäksi aluetta
on jatkossa tarkoitus käyttää jätteenkäsittelytoiminnassa.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksen täydennykset
Lupahakemusta on täydennetty 31.1.2013, 25.11.2013, 22.10.2014,
13.8.2015 ja 18.8.2015.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston, Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ilmoitustauluilla 9.12.2013–8.1.2014 ja 26.11.–
29.12.2014. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti
annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksen
48 (100)
vireilläolosta on ilmoitettu Hufvudstadsbladet ja Länsiväylä -nimisissä lehdissä.
Tarkastukset
Ympäristölupahakemuksen johdosta ei ole suoritettu erikseen tarkastusta.
Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 §:n mukaisesti lausunnot Espoon kaupunginhallitukselta ja Kirkkonummen kunnanhallitukselta, Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan terveyden- ja ympäristön
suojeluviranomaisilta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta. Lisäksi em. tahoilta on
pyydetty lausunto ympäristölupahakemuksen 22.10.2014 päivätystä täydennyksestä.
Espoon kaupungin ympäristölautakunta on antanut 20.1.2014 päivätyn
lausunnon, jossa esitetään muun muassa seuraava:
Pölyäminen ei muodostune ongelmaksi lähialueilla. Sen sijaan meluntorjuntaan tulee kiinnittää huomiota louhittaessa ja murskattaessa alueilla 2 ja
3. Murskain on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava paikkaan, jossa on
kallioseinämät suojaamassa asutuksen suuntaan. Alue 3 on lähellä Kolmperän asuinaluetta eikä melua vaimentavia maastomuotoja asutuksen
suuntaan ole. Louhinnan ja murskauksen alkaessa näillä alueilla toiminnan
harjoittajan on syytä erikseen tiedottaa lähimpänä sijaitseville asuinalueilla
työn luonteesta ja kestosta epätietoisuuden hälventämiseksi.
Espoon kaupungin ympäristölautakunta on antanut ympäristölupahakemuksen täydennyksestä 14.1.2015 päivätyn lausunnon, jossa esitetään
seuraava:
Ympäristölautakunta toteaa, että kasvanut louheen murskausmäärä ei aiheuta merkittäviä muutoksia laitoksella. Alun perin suunniteltua toimintaaikaa enintään 50 vuorokauden jaksoissa voidaan joutua pidentämään,
mikäli haettu maksimimäärä 1,4 milj. tonnia vuodessa toteutuu eikä louhetta jätetä välivarastoon. Murskaamon sijoituspaikka kaatopaikan laajennusalueen louhoksessa estää melun leviämistä ympäristöön. Mahdollinen sijoituspaikka kompostointilaitoksen eteläpuolisella kenttäalueella on Kalliosuon maantäyttöalueen ja Ämmässuon kaatopaikan muodostamassa melusuojassa.
Voimassa olevassa ympäristöluvassa (Uudenmaan ympäristökeskus
26.5.2008) ympäristölupaa laajennettiin koskemaan myös muualta tuotavaa kiviainesta. Siinä ei annettu erityisiä määräyksiä kuljetuksesta lukuun
ottamatta melua, jonka on jäätävä alle 55 dB(LAeq) lähimmällä asuinalueella. Lähin asutus sijaitsee noin 600 m etelään ja lounaaseen, noin 500 m
pohjoiseen ja noin 1 km koilliseen.
49 (100)
Espoon seudun ympäristöterveys toteaa 22.1.2014 päivätyssä lausunnossaan, että ympäristölupapäätöstä valmisteltaessa tulee varmistua siitä,
ettei louhintaja murskaustoiminnasta aiheudu melu-, pöly- tai tärinähaittoja eikä talousveden laadun tai saatavuuden heikkenemistä lähimmillä
asuinalueilla.
Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on antanut
28.1.2014 päivätyn lausunnon.
Ottaen huomioon louhinnan määrän ja louhittavan alueen pienentyminen
alkuperäisten lupien (2003 ja 2008) myöntämisajankohtaan verrattuna,
louhinnan päättyminen uudella täyttöalueella vuonna 2007 sekä luvissa
edellytettyjen melun, pölyn ja vesien seurantojen tulokset, voidaan rakennus- ja ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan toiminnalle aiemmin
myönnetyissä ympäristönsuojelulain mukaisissa luvissa annettuja määräyksiä pitää nyt haettuun toimintaan pääosin riittävinä. Pölyn leviämisen ja
toiminnassa muodostuvien vesien osalta tulee rakennus- ja ympäristölautakunnan mielestä hakemusta tarkentaa tai mahdollisesti myönnettävässä
luvassa määrätä aiemmin myönnetyissä luvissa annettujen määräysten lisäksi seuraavaa:
Melu ja pöly
Ottaen huomioon louhinnan pitkäaikaisuus ja louhittavan alueen laajuus
(25 ha) on perusteltua edellyttää melun- ja pölyntorjunnassa vähintään nk.
muraus-asetuksessa alle 500 metrin etäisyydellä häiriintyvästä kohteesta
sijaitsevalta murskauslaitokselta edellytettäviä torjuntatoimia eli pölyn torjunnan osalta:
Murskausyksikkö on pölyn ympäristöön leviämisen estämiseksi varustettava tiiviillä kuljettimien ja seulojen päälle asetettavilla pölykatteilla sekä kastelujärjestelmällä, jossa veden sumutuspisteitä on ainakin murskaimen yläja alapuolella ja jokaisessa kuljettimen purkukohdassa. Mikäli veden käyttö
pölyntorjunnassa ei ole mahdollista esimerkiksi pakkasen vuoksi, tulee
murskausyksiköihin asentaa riittävän tehokkaat pölynerottimet pölypitoisen
ilman suodattamiseksi. Pölynerottimia ei saa tyhjentää murskeen joukkoon.
Pölyntorjuntajärjestelmän on oltava kokonaisuudessaan käytössä aina kun
murskaustyötä tehdään.
Hakemuksessa esitettyjen toiminta-aikojen perusteella on tulkittavissa, että
luvanhakija esittää meluntorjunnan osalta kyseisiä (etäisyys häiriintyvään
kohteeseen < 500 m) vaatimuksia sovellettavaksi haettuun toimintaan.
Valvonnan tulkinnanvaraisuuden välttämiseksi myös meluntorjunnan osalta vaatimukset tulisi avata asetuksesta lupapäätökseen.
Vesi
Hakemuksessa ei ole esitetty eikä aiempien lupien myöntämisen yhteydessä hyväksytty suunnitelmaa toiminnassa muodostuvien vesien käsittelylle lukuun ottamatta mainintaa selkeytysaltaista. Alueen vesien yhteis-
50 (100)
tarkkailutuloksista voidaan kuitenkin havaita louhintaja murskaustoiminnan lisänneen ennestäänkin rehevän purkuvesistön (Loojärvi) ja siihen johtavien ojien ravinnekuormitusta erityisesti typen osalta. Näin ollen rakennus- ja ympäristölautakunta edellyttää, että toiminnassa muodostuvien,
alueelta poistettavien vesien käsittelyyn tulee laatia ja hyväksyttää valvonta- tai lupaviranomaisella vähintään seuraavat tiedot sisältävä vesien käsittelysuunnitelma:
– arvio poistettavien vesien määrästä ja laadusta
– poistettavien vesien johtamistapa ja kohde
– tarvittavat vesien käsittelymenetelmät ja laitteistot
– vesien käsittelylaitteistojen mitoitus
– käsittelylaitteistojen sijoittaminen työmaalle
– poistettavan veden analysointi, tutkittavat yhdisteet, näytteenottopaikka
ja -tiheys
– vesien käsittelylaitteistojen käyttö- ja huoltotoimenpiteet (esim. lietteiden
ja sakkojen tyhjennystiheys ja vastaanottopaikat), aikataulu ja em. toimenpiteistä huolehtivat vastuuhenkilöt
– työmaan aikainen kirjanpito vesien käsittelylaitteistojen käyttö- ja huoltotoimenpiteistä (lietteiden ja sakkojen tyhjennykset, määrät ja vastaanottopaikat, poistoveden määrän ja laadun seurantatiedot, käsittelylaitteiden
häiriötiedot ja toimenpiteet niiden korjaamiseksi jne.)
– vesien johtamiseen ja käsittelyyn liittyvät toimenpiteet poikkeus- ja onnettomuustilanteissa.
Hakemuksessa esitetystä poiketen seurantatietoa louhinnassa muodostuvien poistovesien laadusta ja eri käsittelyillä saavutettavista puhdistustuloksia on saatavilla, joten em. vaatimusta ei voida pitää kohtuuttomana.
Poistettavan veden käsittely tulisi suunnitella ja toteuttaa siten, että poistettavan veden laatu saataisiin vastaamaan purkuvesistön laatua. Tämä tarkoittaisi vähintäänkin veden oikein mitoitettua selkeytystä laskeuttamalla tai
suodattamalla, onnettomuuksien ja laiterikkojen varalta öljynerotusta ja tarvittaessa pH:n säätöä. Typen määrää poistovedessä tulee vähentää oikein
valitulla räjäytysten toteutuksella ja käytettävien räjähteiden valinnalla.
Louhinnan tason lähestyminen pohjaveden pinnan tasoa lisää merkittävästi pohjaveden pilaantumisriskiä erityisesti häiriötilanteissa. Hakemusaisakirjoista ei yksiselitteisesti käy ilmi jatkossa louhittavien alueiden alimman
louhintatason etäisyys pohjavedenpintaan. Asiakirjosta on kuitenkin tulkittavissa, että esimerkiksi tuhka- ja kuonasolujen kohdilla louhinnan taso on
lähes pohjaveden pinnan tasossa. Hakemusta tulee tältä osin tarkentaa ja
hakemuksessa esitetyt toimenpiteet pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi kohdentaa erityisesti em. kohteisiin.
Seuranta
Rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailu voidaan toteuttaa hakemuksessa esitetyllä tavalla kuitenkin
niin, että poikkeuksellisten seurantatulosten ja poikkeus- ja häiriötilantei-
51 (100)
den raportoinnin yhteydessä luvanhaltijan tulee esittää arvio em. tulosten
ja tapahtumien syistä ja esittää korjaavat toimenpiteet haitallisten seurausten vähentämiseksi ja kyseisten tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi jatkossa.
Lautakunta korostaa, että toiminnasta ja siten myös raportoinnista ja muusta yhteydenpidosta viranomaisille sekä korjaavista toimenpiteistä vastaa
luvanhaltija eikä esimerkiksi urakoitsija.
Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta
Rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että olemassa olevaa toimintaa
voidaan jatkaa muutoksenhausta huolimatta.
Luvan myöntämisen edellytykset
Rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että edellä mainituilla ehdoilla
luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.
Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö- ja
luonnonvarat -vastuualue on antanut seuraavan 20.1.2014 päivätyn lausunnon.
Pöly ja melu
Louhinta ja murskaustoiminta ei saa aiheuttaa pöly- ja meluhaittoja jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä. Murskaustoiminta olisi sijoitettava
mahdollisimman kauas asutuksesta. Kivenmurskaamoa ei saa sijoittaa alle
500 metrin etäisyydelle häiriölle alttiista kohteesta, mikäli pöly- ja meluhaittoja ei pystytä estämään. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella
on tilaa ja mahdollisuuksia sijoittaa murskaamo siten, ettei haittoja ympäristöön aiheudu.
Tärinä
Ympäristölupahakemuksessa esitetään, että tärinämittaukset tärinöille alttiissa kohteissa aloitetaan uudelleen, mikäli jätteenkäsittelykeskuksessa
tehdään mittakaavaltaan suurta louhintaa. Uudenmaan ELY-keskus kysyy,
mikä on mittakaavaltaan suurta? Miten arvioidaan tärinämittausten tarpeellisuus?
Pohjavedet
Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että louhinta ja murskaustoiminta ei saa
aiheuttaa haitallisia muutoksia pohjavesiin. Kalliopohjavedenpinnan korkeustaso on syytä selvittää aina ennen louhintaa, jotta voidaan varmistua
siitä, että louhinta ei aiheuta merkittäviä muutoksia ympäristön pohjavedenpinnan tasoihin. Louhinnan aikana havaittavat selvät pohjavesi- ja kaatopaikkavesivuodot sekä toimenpiteet näiden vesien hallitsemiseksi on raportoitava viipymättä ympäristönsuojeluviranomaisille.
52 (100)
Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö- ja
luonnonvarat -vastuualue on antanut ympäristölupahakemuksen täydennyksestä seuraavan 14.1.2015 päivätyn lausunnon, jossa se viittaa
20.1.2014 antamaansa lausuntoon HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa tapahtuvaa louhintaa ja murskausta koskevasta ympäristölupahakemuksesta ja esittää ympäristölupahakemuksen täydennyksestä
seuraavaa.
Murskaustoiminta
Alkuperäisen ympäristölupahakemuksen mukaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella murskataan keskimäärin 205 000 t ja enintään
405 000 t kiveä vuodessa. Tästä määrästä 5 000 t on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolelta tuotuja kiviaineksia.
Ympäristölupahakemuksen täydennyksen mukaan alueella murskataan
keskimäärin 300 000 t–600 000 t ja enimmillään 1 400 000 t kiveä vuodessa. Tästä määrästä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolelta
tuotuja louheita on 50 000 t/a–1 000 000 t/a ja maa-aineskuormissa olevia
kiviä 5 000 t/a.
Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että murskattavan materiaalin enimmäismäärän kasvattaminen 1 000 000 t:lla vuodessa on merkittävä muutos
aikaisempaan verrattuna. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella
on kuitenkin mahdollista järjestää pääkaupunkiseudun työmailta louhittavien kiviainesten varastointi ja murskaus siten, että lupahakemuksen täydennyksen mukainen toiminta ei lisää jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvaa haittaa nykyisestään jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä. Tämä edellyttää kuitenkin huolellista suunnittelua murskauspaikkojen ja
materiaalien sijoittamisessa.
Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että ympäristölupapäätöksessä on toiminnanharjoittaja määrättävä toimittamaan suunnitelma murskauspaikkojen ja materiaalien sijoittamisesta (sijainnit alueella sekä korkeusasemat)
Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen
kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille vähintään kaksi kuukautta ennen
murskaustoiminnan aloittamista tilanteissa, joissa melu- tai pölyhaittojen on
mahdollista ulottua jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön asuinalueille.
Suunnitelmaan on lisäksi liitettävä arviot melun ja pölyn leviämisestä ympäristöön sekä toimenpiteet, joilla meluja pölyhaitat estetään.
Melutarkkailu
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on käytössä melutarkkailuohjelma, jonka Uudenmaan ympäristökeskus on 9.10.2006 hyväksynyt ja jota
on 5.5.2008 päivitetty. HSY esittää, ettei melutarkkailuohjelmaan ole tarpeen tehdä muutoksia louhintaja murskaustoiminnan vuoksi.
53 (100)
HSY on 22.12.2014 toimittanut Uudenmaan ELY-keskukselle esityksen
melutarkkailuohjelman tarkistamiseksi. Melutarkkailuohjelman tarkistamisesitystä on täydennetty 29.12.2014 ja ohjelman käsittely Uudenmaan
ELY-keskuksessa on kesken.
Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että louhintaja murskaustoiminnan aiheuttaman melun tarkkailu on tarkoituksenmukaista liittää osaksi koko jätteenkäsittelykeskuksen alueen melutarkkailuohjelmaa ja tästä on määrättävä louhinnan ja kiviaineksen murskausta koskevassa ympäristöluvassa.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksen johdosta on jätetty 23 muistutusta tai mielipidettä.
AA on toimittanut 8.1.2014 päivätyn muistutuksen.
Lupahakemus on päällekkäinen HSY:n edellisen ympäristölupahakemuksen kanssa, josta on jo valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Tilanne aiheuttaa sekavuutta, päällekkäisyyttä, vaikeasti hahmotettavuutta ja turhaa pilkkomista, jolla vaikeutetaan niin asukkaiden kuin lupa- ja valvovien viranomaisten asian kokonaishallintaa. Muistutan myös, että kuulutusajankohta
on jälleen perin kiusallinen sen sattuessa joulun ja uuden vuoden aikaan.
Ämmässuon kaatopaikka-alueella on pohjavesiä pilattu. Pohjavesien pilaaminen on vakava ympäristörikos ja pohjavesien pilaamiskielto on ehdoton. Jo tämänkin vuoksi Ämmässuon alueelle ei enää tule keskittää eikä
sallia mitään uutta kaatopaikkatoimintaa, puhumattakaan sallia alueen laajentumisen entisestään.
Ämmässuon alueen ympäristöpäästöt tulee korjata kaikin mahdollisin keinoin.
Louhinnoille, räjäytyksille, murskaukselle ja rikotuksille ei tule antaa enää
lupia Ämmässuon alueelle. Niitä toimintoja varten on löydyttävä muita alueita, jotka soveltuvat ko. toimintoihin.
Alueen lähiasutusta ja ympäristöä on kiusattu jo riittämiin aina kaatopaikan
perustamisesta alkaen ja sille täytyy tulla loppu. Ei ole kohtuullista vaatia,
että asukkaat hammasta purren joutuvat sietämään yhä uusia kaatopaikan
aiheuttamia haittoja vuodesta toiseen. Haitat ilmenevät asumisviihtyvyyden
alentumisena, terveydellisinä haittoina ja asuntojen arvon alennuksina,
joista meille ei ole esitetty minkäänlaisia korvauksia.
Ulkopuolisten urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden käytössä on valvontavaikeuksia. Laitteistot ja tekniikka vaihtelevat urakoitsijakohtaisesti. Päästöjä
aiheutetaan laadultaan hyvinkin kirjavalla kalustolla.
Nykyisissä tarkkailuissa on merkittäviä puutteita, jotka tulisi korjata. Uudet
toiminnot vaativat aina tiukempaa seurantaa ja tarkkailua.
54 (100)
Tavalla tai toisella louhintaan, räjäytyksiin ja murskauksiin, sekä kuormauksiin ja kuljetuksiin suunniteltu käytettävä toiminta on 07.00–22.00.
Koneitten korjaus ja huoltotyöt tultaneen tekemään, kuten ennenkin, vielä
varsinaisen toiminta-ajan ulkopuolella. Käytännössä kaikenlaista pauketta
ja meluamista on saatu kuunnella vielä klo 01.00 aikaan keskiyön jälkeen.
HSY toteaa hakemuksensa liitteissä melun vaikutuksesta luontoympäristöön, että luontoeläimet hakeutuvat pois melualueilta. Totean asian pitävän
paikkansa. Mm. kapiset ketut ja supikoirat hakeutuvat läheisen asutuksen
pihapiireihin ja levittävät tauteja kotieläimiin.
Pölypäästöt ovat oleellisia vaikutuksia luvassa haettaville toiminnoille.
Päästöjen ehkäisyssä ja alueen suunnittelussa ei ole toimittu niin, että lähialueen asutuksen ja ympäristön tarpeet olisi riittävästi huomioitu. Tämä
on otettava huomioon luparatkaisussa.
Ämmässuolle tuleva ja sieltä poistuva liikenne sekä kaatopaikan sisäinen
liikenne on mittavaa ja meluja sekä liikennepäästöjä aiheuttavaa. Ämmässuon liikenteen ja sen päästöjen terveydellisten vaikutusten tutkimukset
ovat edelleen tekemättä. Nyt liikenne suurelta osin ohjautuu kaatopaikan
pohjoispuoleista tietä pitkin edelleen itä-länsi suunnassa ns. pohjoiselle
vastaanotto-/käsittelykentälle, jonka pohjoispuolelle on vielä suunniteltu
louhinta-aluetta no 3. Kyseinen kenttä on lähimpänä asutusta aiheuttaen
haittaa Kolmperän ja Laitamaan asutukselle. Koko käsittely-/vastaanottokenttä pitäisi siirtää kaatopaikka-alueen keskiosiin, jossa se sijoittuisi
kauemmaksi asutusta. Lisäksi kentälle ohjautuva liikenne pitäisi ohjata
kaatopaikan keskiosan kautta, sillä nykyinen tieyhteys on häiriöitä tuottavaa eikä sen sijoituksessa ole otettu huomioon maastollisia tekijöitä mm.
ns. tuulikanjonia ja asutuksen ja maankaatopaikan väliin, maankaatopaikan kylkeen jäävää suoaluekaistaletta. Lisäksi koko Ämmässuolle suuntautuvan liikenteen ohjaamista Kulmakorven kautta tuli kiirehtiä.
Olen jo kirjoittanut tuulikanjonista moninaisia kertoja ja pyytänyt huomioimaan sen vaikutukset mm. valituksessani VHO:lle HSY:n viimeisestä ympäristöluvasta. Tuulikanjoni muodostuu kaatopaikan länsiosassa, kun valtatuulet puhaltavat lounaasta kaakkoon ja törmäävät avoimella kaatopaikka-alueella vanhan kaatopaikan ja Ämmässuon maankaatopaikan länsiseinämiin. Ämmässuon maankaatopaikan länsipuolelle jäävän avoimen
suokaistaleen kautta tuuli ohjautuu suoraan Kolmperän asutusalueelle.
Tuuli tuo mukanaan esteettömästi kaikki melut ja pöly- ja hajupäästöt suoraan Kolmperän asutuksen keskuuteen. Vaikka tuuli ei olisikaan ryydittämässä päästöjen kantautumista asutuksen keskuuteen, jo yksin luonnollinen ja tehty maastomuodostus ohjaa päästöjen virtausta asutuksen keskuuteen. Valitettavasti vielä tälle päästöjen virtausvälille on sijoitettu kaatopaikan ns. pohjoinen vastaanotto-/käsittelykenttä, joka sijoittuu Espoon ja
Kirkkonummen rajalle jakautuen puoliksi molempien kuntien puolelle. Kentältä kantautuu niin liikenteen kuin lastien purun aiheuttamaa melua. Jopa
kuorma-autojen ja maansiirtokoneiden vaihteiden vaihtaminen peruutukselle kantautuu esteettömästi asutuksen keskuuteen. Peruutuspiipityksen
55 (100)
jatkuva kuunteleminen käy hermoille. Ilmeisesti Kolmperän järven vesi vielä lisää häiriömelun kantautumista. Kentän sijainti on väärä ja se sekä sille
ohjautuva liikenne pitäisi sijoittaa kauemmaksi asutuksesta kaatopaikan
keskiosiin.
Lisäksi ko. kentän kautta virtaavat pölypäästöt ja laskeumat uhkaavat luontoarvoiltaan arvokkaaksi kirjattua Suonsilmän suolampea ja suoaluetta.
Edelleen kaikki mitä laskeutuu Suonsilmän alueelle virtaa sade- ja valumavesien myötä suoraan Kolmperän asutusalueen läpi Kolmperän järveen.
Pohjoisen hyötykäyttö-/vastaanotto-/käsittelykentän toiminnalla on siis vaikutuksensa myös Kolmperän järveen. On vielä muistettava, että järven vesivarantona toiminut Iso-Ämmässuon suoalue on pilattu Espoon kaupungin
maankaatopaikan ja sinne läjitettyjen tuhkien toimesta. Ainut vesiympäristö, josta Kolmperän järvi sadevesien lisäksi saa vetensä on siis Suonsilmän alue. Tätä taustaa vasten Suonsilmän aluetta tulee suojella ja lupaehdoissa tehdä kaikkensa, jotta sen puhtaus ei vaarantuisi.
Ämmässuon kaatopaikan ympärille tulee rakentaa korkea suojavalli, joka
suojaisi ympäröivää luontoa ja asutusta kaatopaikan haju-, pöly- ja melupäästöiltä. Suojavalli tulee toteuttaa niin, että kaatopaikka-alueen ympärille
kaavoitettu suoja-alue säilyy VHO:n edellytysten mukaisesti luonnontilassa
ja sen puustoa ja muuta kasvillisuutta vaalitaan. Suojavalli tulee siis sijoittaa itse kaatopaikka-alueelle. Suojavallin toteuttamista tulee kiirehtiä erityisesti kaatopaikan pohjoisella vastaanotto-/käsittelykentällä lähimmän asutuksen asuinviihtyvyyden suojaamiseksi ja päästöjen & pölylaskeutumien
ehkäisemiseksi Suonsilmän alueelle.
Edellä perustelluista syistä suunniteltu louhinta-alue 3 tulee jättää luonnolliseen tilaansa. Suojavallialue on sijoitettava jo pohjoiselle hyötykäyttö/vastaanottokentälle. Suunniteltu louhinta-alue uhkaa meluja pölypäästöin
Suonsilmän aluetta ja siten edelleen Kolmperän asutusaluetta ja Suonsilmän kautta virtaavien laskeutumin Kolmperän järveä. Louhinnan toteuttaminen niin, ettei aiheutuvista melupäästöistä aiheutuisi riesaa tai ettei aiheutuvista pölypäästöistä ja niiden laskeumista aiheutuisi vahinkoa ympäristölle, ei ole mahdollista. HSY ei lupahakemuksessaan edes ilmoita mihin
se tulisi aluetta käyttämään. Ensin haetaan vain lupaa louhintaan ja kun
alue on louhittu, perustellaan uusien ympäristötoimintojen sijoittamista sillä,
että alueella ei ole enää ympäristöllisiä arvoja tai että ympäristön luontoarvot ovat jo pilaantuneet, vaikka ne itse asiassa on tietoisesti pilattu. Jos
HSY (YTV) on ostanut maa-alueita, jotka eivät sovellu kaatopaikkatoiminnoille ympäristöllisistä, maastollisista tai asutuksellisista syistä johtuen, ei
niillä virheellisillä maaostoilla tule enää rankaista muuta ympäristöä luparatkaisuilla, jotka palvelisivat ainoastaan HSY:n tavoitteita. HSY:n laajenemistavoitteissa on huomioitava myös niiden vaikutukset lähiympäristöön
ja sen lähiasutukseen.
Louhinta-aluetta 2 suunnitellaan louhittavan tuhkien ja ongelmajätteiden sijoittamisen maksimoimiseksi. Ns. tuhkalokerot oli suunniteltu vuorattavan
moninkertaisesti pohjavesin suojaamiseksi. Alueen maaperässä todetaan
olevan halkeamia. Nyt louhintaa suunnitellaan syvennettävän. Vastaavasti
56 (100)
monin paikoin todetaan, että louhinnan jälkeen alueita ei ole tarkoitus maisemoida tai muutoin käsitellä, koska louhitut alueet jäävät jätetäytön alle.
Toivottavasti tässä ei taas ahneus käy luonnon edelle. Pohjavedet ovat
alueelle ennestäänkin vaarassa ja laajoilta alueilta jo pilatut.
Suunnitellulla louhinta-alueella 4 on pilattu pohjavesiä. Kuinka on louhinnan vapauttamat myrkkykaasupäästöt? Kuinka tässä jälleen on huomioitu
asutuksen läheisyys ja asutuksen terveyden suojaus?
Suunnitellulla louhinta-alueella 1 on kalliohalkeamia. Louhinnan pilaavat
vaikutukset pohjavesiin? Koska kaatopaikan laajenemiselle tulee loppu?
Muistutan vielä suunniteltujen laajojen louhinta-alueiden mahdollisesti aiheuttamista rikkivetypäästöistä. Kaatopaikka-alueen kalliopohjassa on halkeamia. Lisäksi alueen pohjavedet on pilattu. Pilatut pohjavedet ovat valuneet myös kalliohalkeamiin ja aiheuttavat siellä kaasun kertymistä, joka
louhinnan tuloksena pääsee vapaaseen ilmatilaan. Rikkivety on hajuaistin
ja hengityksen lamauttava tappava myrkkykaasu, jota vapautuu louhinnan
ja räjäytystyön yhteydessä. Lisäksi räjäytykset ja murskaukset nostattavat
ilmaan radioaktiivisia hiukkasia sisältävää pölyä, joka tuulten mukana leviää lähiympäristöön, asutuksen keskuuteen ja laskeumien kautta sade- ja
pintavesien mukana lähijärviin. Suunnitelluilla toiminnoilla on sekä ympäristöllisiä että terveydellisiä vaikutuksia.
Yhteenveto
Louhinnoille, räjäytyksille, murskaukselle ja rikotuksille ei tule antaa enää
lupia Ämmässuon alueelle. Niitä toimintoja varten on löydyttävä muita alueita, jotka soveltuvat ko. toimintoihin. Ämmässuon kaatopaikan jo aiheuttamat haitat ja ympäristöpäästöt on korjattava kaikin mahdollisin keinoin.
Kaatopaikan päästöjä rajaavat suojavallit tulee toteuttaa niin, että niiden
rakentamisesta aiheutuu asutukselle ja ympäröivälle luonnolle mahdollisimman vähän häiriötä tai haittaa.
AA on toimittanut 29.12.2014 saapuneen muistutuksen ympäristölupahakemuksen täydennyksestä ja muistutukseen yhtyy BB ym. yhdessä, ovat
toimittaneet 29.12.2014 muistutukset ja yhtyvät niissä AA:n muistutukseen. CC ym. ovat toimittaneet 30.12.2014 muistutukset ja yhtyvät niissä
AA:n muistutukseen. DD on toimittanut 30.12.2014 mielipiteen ja yhtyy siinä AA:n muistutukseen uudelleen kuuluttamisen johdosta.
Uusin muistutuksessani alkuperäistä kuulutusta varten 8.1.2014 kirjoittamani muistutuksen näkökohdat ja sen liitteet. Edelleen muistutan, että kuulutusajankohta on jälleen perin kiusallinen.
57 (100)
Tulevaisuuden näkymänä on, että Ämmässuon jätteenkäsittelyalueesta ollaan nyt siis tekemässä kivimurskaamoa. Tämä on kohtuutonta ympäröivää asutusta ja luontoa kohtaan. Asukkaat on vuosi toisensa perää alistettu sietämään Ämmässuon moninaisia louhintoja lupauksella, että tämä
kestää vain muutaman vuoden tai että häiriöt ovat tilapäisiä. Ja sen jälkeen
aloitetaan taas uusi louhinta ja murskaus, josta edelleen todetaan sen kestävän vain hetken. Näin on jatkunut alueella yli 30 vuotta eikä loppua kuulu. Alueella on nytkin ajankohtaisia HSY:n lisäksi Lohja-Ruduksen, Kulmakorpi I:n ja Espoonkartanon maiden louhinnat ja kivenmurskaukset. Kulmakorvessa on myös useita pieniä kivimurskaamoja. Toimintojen on arvioitu jatkuvan alueella 30–100 vuotta, pahimmillaan aika, joka yhden ihmisiän
kiusaamiseksi ei edes riitä. Kiusaamista jatketaan siis vielä seuraavan ja
sitä seuraavankin sukupolven ajan.
HSY ilmoittaa lupahakemuksessaan, että Blominmäen jätepuhdistamon
louhinta on HSY:n tulevien vuosikymmenten suurin työmaa ja että Ämmässuo on yksi lähimmistä mahdollisista vaihtoehdoista louheen varastointi- ja murskausalueeksi. Ämmässuon lähiympäristön asutusta on kiusattu jo
riittämiin jatkuvilla luontoa rasittavilla ja kuormittavilla hankkeilla alueella,
jossa on pohjavesiä vesilain vastaisesti pilattu ja joka vesistöllisesti on
muutenkin hankalasti kaatopaikkatoiminnoille hallittavissa. Myönnetään, että muitakin vaihtoehtoja on, mutta niitä ei haluta vakavasti edes harkita.
Ympäristöä rasittavien toimintojen keskittäminen Ämmässuolle on lopetettava ja Ämmässuon lähiympäristön asukkaiden oikeus terveyteen ja asuinviihtyvyyteen on tunnustettava.
Hakemuksessa ilmoitetut louhe- ja/tai murskemäärät ovat milloin kuutioina,
milloin tonneina, joiltakin osin milloin kokonaismäärinä, milloin määrinä
vuodessa. Kokonaismäärät ovat epäselviä eikä niitä edes tiedetä. Lisäksi
arvioita toimintojen kestosta ei ilmoiteta, puhutaan vaan Blominmäenkin
kohdalta vuosikymmenten suurimmasta louhintatyömaasta. Taustatutkimuksia/tuloksia tuhkien solujen syventämiselle ei ole esitetty, hankkeen
kokonaisvaikutuksia ei ole selvitetty melujen, pölyjen, raskaan liikenteen,
pohja- ja pintavesien, sosiaalisten ja terveysvaikutusten - kaikkien edellisten osalta - ei ole selvitetty sosiaali- ja terveysministeriön vaatimusten mukaisesti. Vedotaan vuosia vanhoihin tutkimuksiin. Kaiken kukkuraksi halutaan välttää YVA-menettely ja anotaan, ettei toimintojen tarkkailuun haluta
muutoksia edellisiin toimintoihin, joiden määriä ei ilmoiteta. Vastuunsa tuntevan lupaviranomaisen ei missään nimessä pidä mennä antamaan lupia
tällaisen epämääräisyyden pohjalta.
Kiviaineskuljetus lisää raskaan liikenteen määrää. Lupahakemuksen liitteessä 12, liikenne ja liikennejärjestelyt s. 1/2 ilmoitetaan kuormien määräksi enimmillään 50 000 kuormaa vuodessa ja 200 kuormaa päivässä.
Edelleen sivulla 2/2 todetaan, että ”Ämmässuon liikennemäärien kehitykseen liittyy useita epävarmuustekijöitä. … on odotettavissa mm. biojätteen
määrän kasvua…”.
58 (100)
Raskasliikenne, sen tuomat melut ja pölyt aiheuttaisivat lähiasutukselle
haittaa. Liikenteen vaikutuksia ihmisten terveyteen ja asumisviihtyvyyteen
ei edelleenkään, useista vaatimuksista ja valituksista huolimatta, ole tutkittu.
Raskasliikenne on lisääntynyt huomattavasti Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen pohjoispuolisella ympärystiellä. Se aiheuttaa lisää meluja ja
päästöjä, jotka kantautuvat varsinkin Kolmperän ja Laitamaan asutuksen
keskuuteen. Asutuksen ja ympärystien välinen maasto on suota tai kalliota,
jolla puusto on harvaa eikä anna suojaa kantautuvia meluja vastaan. Päästöjen pienentämiseksi raskasliikenne on ohjattava jätteenkäsittelyalueen
keskeltä kulkevalle tieyhteydelle.
Päästöt ilmaan: Ämmässuon olosuhteet ovat muuttuneet ja tulevat muuttumaan lähivuosina massiivisesti. Lupahakemuksessaan HSY viittaa kymmenen vuotta vanhaan v. 2004 tehtyyn kokonaisleijumamittaukseen (liite
15, päästöt ilmaan s.1/2). Lisäksi sivulla 2 esitetään murskauksen arvioituja päästöjä vuosilta 2005–2007. Arviot ovat 10–7 vuotta vanhoja eivätkä
enää vastaa Ämmässuon–Kulmakorven–Kauhalan muuttunutta nykytilannetta. Hakemuksen liitteessä 20, vaikutukset ympäristöön esitetään vuosien 2004–2001 mitatut hiukkaspitoisuudet.
On muistettava, että pelkkä hiukkasten määrä ei kerro niiden koostumusta.
Ämmässuon–Kulmakorven–Kauhalan alueella käsitellään mm. rakennusjätteitä, joista leviää mm. syöpää aiheuttavia PAH-yhdisteitä. Alueella varastoidaan pilaantuneita maita ja niitä jälkikompostoidaan ulkoilmassa. Pilaantuneista maista leviää ilmaan mm. bentseeniyhdisteitä. Alueella kompostoidaan biojätteitä, joista leviää ilmaan haisevia rikkiyhdisteitä ja mikrobeja, jotka nekin aiheuttavat mm. allergiaoireita ja syöpää.
Kuitenkin liitteessä 20, vaikutuksen ympäristöön s. 4/6 todetaan, että ”Louhinnasta ja murskauksesta jätteenkäsittelyalueen ulkopuolelle leviävän pölyn voidaan siten arvioida aiheuttavan todennäköisesti vain lähiympäristön
likaantumista ja ajoittaisia viihtyvyyshaittoja.” Toisin sanoen esitetään pelkkiä arviointeja ja olettamuksia, joissa vähätellään aiheutuvien haittoja.
Samassa liitteessä sivulla 5/6 selitetään, että ”Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella on myös jatkuvaa suuren mittakaavan kaatopaikkatoimintaa. Lisäksi alueella on jo tehty louhintaa ja murskausta. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä on käynnissä ja suunnitteilla mm. mittavaa
louhintaa, murskausta ja maankaatopaikkatoimintaa. Voidaan perustellusti
arvioida, etteivät kiviaineksen louhiminen ja murskaustoiminta juurikaan
vaikuta alueen toimintojen kokonaispäästöihin eivätkä siten myöskään heikennä alueen viihtyisyyttä tai vaaranna ihmisten terveyttä." Toisin sanoen
jälleen esitellään pelkkiä arviointeja ja olettamuksia ja haittoja vähätellään.
Lisäksi uusia toimintoja puolustellaan jo olevilla toiminnoilla. FCG:n laatiman tekstin takana ovat samat kirjoittajat kuin aikanaan Suunnittelukeskuksen nimissä laaditut YVA-selvitykset. Voi todeta, että kirjoittajan/kirjoittajien tuotteet ovat verbaalista taidetta, vääntämään asiat päin-
59 (100)
vastaiseksi kuin ne ovat. Haittojen sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia
ei ole tutkittu eikä niitä tunnusteta. SVA ja TVA -selvityksiä ei ole tehty sosiaali- ja terveysministeriön vaatimusten mukaisesti.
Ajankohtaiset kokonaisselvitykset, joissa ilmenevät koko alueen yhteisvaikutukset rakennusjätteiden käsittelyineen, biojätteiden kompostointeineen
ja pilaantuneiden maiden käsittelyineen, on syytä tehdä SVA ja TVA
-selvityksineen sosiaali- ja terveysministeriön edellytysten mukaisesti.
Edelleen saman liitteen sivulla 5/6 väitetään, että ”Toiminta tapahtuu kuitenkin alueella, jossa luonto on jo muuttunut jätteenkäsittelytoiminnan seurauksena, joten luontoon kohdistuvia vaikutuksia voidaan perustellusti pitää vähäisinä.” Edelleen todetaan, että ”… voidaan perustellusti arvioida,
etteivät kiviaineksen louhiminen ja murskaustoiminta juurikaan lisää jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia alueen luontoarvoihin tai rakennettuun
ympäristöön.”
Jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen vaikutukset eivät ole tähänkään
mennessä rajautuneet kaatopaikkatoiminnoille kaavoitetun alueen sisälle.
Alueelta on mm. pilattu pohjavesiä, joka on vesilain vastaista ja törkeä ympäristörikos. Liitteessä olevan tekstin tuottaminen vaatii aikalailla ”pokkaa”
ja häikäilemättömyyttä.
Samassa liitteessä, kohdassa Ilmaan johtuvien päästöjen vaikutukset, sivulla 6/6 todetaan, että ”Suunniteltu louhinta on mittakaavaltaan huomattavasti alueella jo toteutettua pienempää, joten myös päästöt ovat vastaavasti pienemmät. Murskausmäärät ovat suuruusluokaltaan aikaisempaa
toimintaa vastaavat, joten päästöjen ja niiden vaikutusten voidaan arvioida
myös olevan samaa suuruusluokkaa kuin jo toteutuneessa toiminnassa, eli
merkittäviä haittoja ei pidetä todennäköisinä.”
Jälleen vähätellään jo syntyneitä haittoja eikä niiden seurauksia tunnusteta. Tekstissä esitetään pelkkiä olettamuksia ja arvailuja. Ei myöskään tunnusteta, että päästöt eivät rajaudu pelkästään kaatopaikaksi kaavoitetulle
alueelle. Sen ainoan asukashaastattelun mukaan, jonka silloinen YTV teetti vuonna 2000 maantieteen ylioppilaan oppilastyönä, kaatopaikan vaikutuksia asukkaat kertoivat kokeneensa peräti 5 km:n päässä kaatopaikalta.
Asukkaiden ja HSY:n käsitykset toimintojen vaikutuksista ja niiden vaikutusalueista ovat hyvin erilaiset.
Mitä louhintojen mittakaavaan ja murskausmääriin tulee viittaan kohtaan
muistutukseni kohtaan ”Määrät”.
Melu ja tärinä: HSY vetoaa vanhaan vuosien 2003–2007 aikana tehtyyn
melumittausten yhteen vetoon (liite 16, melu ja tärinä s. 1/2). Yli 10–7 vuotta vanhat arviot ja mittaukset eivät enää vastaa Ämmässuon–
Kulmakorven–Kauhalan muuttunutta nykytilannetta. Lisäksi sivulla 3/6 esitetään vuosien 2003–2012 ympäristömelun mittaustulokset Ämmässuon
ympäristössä vuosina 2003–2012. On unohdettu, että melujen olisi pitänyt
rajautua Kolmperän asutusalueen etelä- ja itäpuolella jo virkistysalueella
60 (100)
etelärajalla valtioneuvoston päätöksen mukaisesti päivisin 45 dB ja öisin
40 dB. Lupaehdoksi on ilmoitettu vain 55 dB.
Ajankohtaiset kokonaisselvitykset, joissa ilmenevät koko alueen melujen ja
tärinöiden yhteisvaikutukset, on syytä tehdä.
Päästöt ilmaan: Kaikkien vaikutusten kohdalta HSY toteaa, kuten liitteessä
20, vaikutukset ympäristöön s.6/6 , että ”…vaikutusten voidaan arvioida
myös olevan samaa luokkaa kuin jo toteutuneessa toiminnassa, eli merkittäviä haittoja ei pidetä todennäköisenä.”
Alue 3 tulee jättää luonnonvaraiseksi, sillä louhittuna sen päästöistä ilmaan
aihetuvat laskeumat tulevat rasittamaan Suonsilmän vesialuetta, joka on
todettu luontoarvoiltaan tärkeäksi. Edelleen 3. alueen louhinta rasittaisi
Kolmperän järveä, sillä Suonsilmään laskeutuneet pölypäästöt virtaisivat
Kolmperän järveen Kolmperän asutuksen läpi. Alueen louhinta lisäisi myös
muiden Ämmässuolta kantautuvien päästöjen ilmaan, hajujen ja pölyjen
sekä melujen leviämistä Kolmperän ja Laitamaan asutuksen keskuuteen.
Pohjoisen käsittelykentän pohjois- ja länsipuolelle on rakennettava korkea
suojavalli estämään edellä kuvattujen päästöjen leviämistä luontoon ja
asutuksen keskuuteen. Syntyvää maa- ja kiviainesta on käytettävä vallin
rakentamiseen ja valli on tehtävä nykyisen kalliotason päälle eikä sitä tule
suinkaan louhia pois.
Maaperä ja pohjavesi: HSY toteaa liitteessä 20, vaikutukset ympäristöön
s.6/6 mm., että ”Louhinta edellyttää pintamaiden poistoa, mikä muuttaa
pohjaveden muodostumisolosuhteita. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus
ei kuitenkaan sijaitse varsinaisella pohjavesialueella.”
Kaikkialla on pohjavettä ja jätteenkäsittelykeskuksen alueen pohjavesiä on
pilattu vesilain vastaisesti. Pohjavesien pilaaminen on törkeä ympäristörikos.
Muistutan vielä edellisen muistutukseni pohjalta rikkivedyn ja radioaktiivisen pölyn vapautumisesta louhinnan yhteydessä.
Alue 2 ja tuhka- & kuonasolujen syventäminen:
Ämmässuota laajennettaessa Kirkkonummen puolelle tiedostettiin, että
kaatopaikan itäisimmässä kulmassa oleva kalliossa on halkeamia ja että
kallio rajautuu Laitamaan puroon, jota kautta Kolmperän järven vesi laskee
Kauhalanjoen kautta Loojärveen. Tähän itäiseen osaa sijoitettiin ongelmajätteiksi luokiteltavien tuhkien loppusijoituspaikka. Nyt ollaan louhimassa
kyseistä tuhkien läjityspaikan ja Laitamaanpuron väliin jäävää osaa. Lisäksi lupahakemuksen liitteeksi lähetetyssä kirjeessä 22.10.2014 todetaan, että ”…. ympäristölupahakemuksessa esitetään kaatopaikan laajennusalueen lisärakentamista louhimalla tuhka- ja kuonajakeille tarkoitettujen solujen pohjaa enintään noin 5 m nykyistä alemmalle tasolle. Alueen tutkimuksista ei ole edelleenkään esitettävissä tuloksia. Alustavien tulosten perus-
61 (100)
teella lisärakentamisesta on kuitenkin luovuttu. Lupamenettelyn jouduttamiseksi emme kuitenkaan poista lisärakentamisen mahdollisuutta hakemuksesta. …”
Toisin sanoen lupaviranomaisen pitäisi antaa HSY:lle lupa tuhka- ja kuonasolujen syventämiseen, vaikka tutkimustuloksia ei ole esitettävissä? Ongelmajätteiksi luokiteltavien tuhkien ja kuonien soluja alennettaisiin hyvin
tietäen, että louhinnalla ja jo entuudestaan kalliossa olevilla halkeamilla
olisi vaaralliset vaikutukset pohjavesien likaantumiseen. Alueen pohjavesien virtaussuunta on eteläinen, jossa Kauhalassa ja Råbackassa on mm.
marjatiloja. Marjatilojen ammatinharjoittamista/toimintaa siis riskeerattaisiin. Lisäksi hankkeella voi olla vaikutusta Laitamaan asutusalueen pohjavesiin. Muistutan, että Ämmässuon ympäristön asukkaille ei ole kunnallistekniikkaa, vaan asukkaat ovat riippuvaisia yksityisten kaivojensa vesivaroista ja puhtaasta pohjavedestä. Laitamaan asukkailla vain puolella on
kunnallistekniikka.
Tältä pohjalta lupaa ei pidä mennä myöntämään.
Alue 2:n, joka jää tuhkasolujen ja Laitamaan puron väliin, louhinnan riskit
myös pohjavesiin on tiedostettava ja alue on jätettävä luonnontilaan.
Luonnontilaisen kallion päälle on päinvastoin läjitettävä maa- ja kivimassoja niin, että ne muodostavat suojavallin kaatopaikan melu-, pöly-, haju- ym.
päästöjen leviämisen estämiseksi Laitamaan, Kolmperän ja Kauhalan asutuksen sekä Kauhala-Råbackan marjatilojen keskuuteen.
Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja tarkkailu
HSY ilmoittaa, että YVA-rajat eivät ylity.
Liitteessä 22, tarkkailu, HSY esittää, että vesien, ilman laadun, melun ja tärinän tarkkailuohjelmiin ei ole tarpeen tehdä muutoksia jätteenkäsittelykeskuksen louhintaja murskaustoiminnan vuoksi.
Jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja muutetaan louhintaja kivenmurskaamotoiminnoiksi, jotka palvelisivat myös varsinaisen jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolisia tarpeita.
Murskattavan kiviaineksen määrä esim. Blominmäeltä tuotuna olisi n.
9 milj. tonnia. Toimita-aikaa ei tiedetä ja ilmoitetaan, että ”Ämmässuon ulkopuolelta tuotavan kiviaineksen määrän epävarmuus on suuri.”
Jos Kulmakorpi I:n 6 milj. tonnin louhinta ja murskaus 3–6 vuoden aikana
edellyttää YVA-arviointia, on uskomatonta, jos tämä HSY:n lupa-anomus
9 milj. tonnin murskauksineen ei sitä edellyttäisi.
Louhinta muotoilee Ämmässuon maastoa uudelleen ja tasaiseksi louhittuna, puusto ja kasvillisuus poistettuna. Ämmässuon alueen melut, pölyt,
kaikkine hajuineen ja ilmanpäästöineen leviävät yhä helpommin läheisen
asutuksen ja luonnon riesaksi.
62 (100)
Alueelle ja sen lähiympäristöön keskitetään yhä enemmän kivilouhintaa ja
murskausta sekä maamassojen kuljetusta. Tehdyt YVA:t eivät tähänkään
mennessä ole täyttäneet sosiaali- ja terveysministeriön määräyksiä. Jos
hanke aiotaan toteuttaa, siitä on tehtävä ehdottomasti ajan tasalla oleva
YVA, jossa on huomioitu tämän hetkiset kokonaisvaikutukset ÄmmässuonKulmakorven–Espoon Kartanon maiden alueelta. SVA ja TVA-selvitykset
on tehtävä sosiaali- ja terveysministeriön vaatimusten mukaisesti.
Louhinnan ja murskauksen terveydellisinä vaikutuksista HSY ei puhu, mutta tiedämme niiden aiheuttavan mm. astmaa, allergiareaktioita, hengitysvaikeuksia ja tulehduksia hengityselimissä. Toimintojen yhteydessä leviävät pienhiukkaset painuvat syvälle keuhkoihin ja niitä on mitattu jopa ihmisten verenkierrosta ja aivoista. Lisäksi louhinnat ja murskauksen tasainen
hakkaava ääni vaikuttaa mm. sydämen toimintoihin aiheuttaen mm. rytmihäiriöitä. Nämä oireet aiheuttavat esim. verenkiertohäiriöitä. Pitkään jatkuneet vaikutukset näkyvät myös unihäiriöinä. Kaikesta tästä Ämmässuolla
vaietaan eikä niitä tutkita sosiaali- ja terveysministeriön vaatimusten mukaisesti.
Raportoinnista HSY mainitsee lupahakemuksen 4.10.2013 päivätyssä
suunnitelmaosassa, että ”Yhteenveto tarkkailutuloksista sekä lyhyt selonteko mahdollisista häiriöistä toimitetaan vuosittain helmikuun loppuun
mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristösuojeluviranomaisille
(ympäristölupa 14.12.2012).”
Edelleen HSY ilmoittaa, että ”Edellisen vuoden toimintaa koskevan ympäristöselonteon sisällöstä tiedotetaan vuosittain alueelle toimiville asukasyhdistyksille (ympäristölupa 14.12.2012). Tämä tapahtuu muun muassa
HSY:n järjestämissä sidosryhmätapaamisissa ja viemällä raportit internetsivuille.”
Muistutan, että vuosittain annetut selonteot häiriöistä ovat jo vanhaa tietoa.
Vaasan hallinto-oikeuden viimeisessä päätöksessään koskien HSY:n ympäristölupia VHO päätti, että poikkeuksellisista tilanteista ja häiriöistä on
ilmoitettava heti asukkaille esim. tekstiviestein.
Melu- ja ilmanpäästöjen kokonaisvaikutusten selvittämiseksi ja ehkäisemiseksi on muodostettava vesien yhteistarkkailuohjelman mukainen Ämmässuon–Kulmakorven–Kauhalan melujen ja ilmanpäästöjen yhteistarkkailuohjelma.
Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto Kulmakorpi I:n YVA-ohjelmasta malliksi
Uudenmaan ELY-keskus antoi hyvän lausunnon viimeisestä YVAohjelmasta, joka koski Kulmakorpi I louhintoja ja murskaustoimintoja. Muistutukseen on kerätty kohtia, jotka ovat sovellettavissa tähän HSY:n hankkeeseen.
63 (100)
Muut vaihtoehdot ja vaatimukset
On selvitettävä myös muut murskaus- ja murskeen varastointialueet.
Tällä erää Ämmässuon kaatopaikka on todellakin kaatopaikka, johon sumeilematta kaadetaan kaikki sellaiset toiminnot, joita muut eivät kulmilleen
halua. Tyystin unohdetaan, että Ämmässuon kaatopaikka on jo vuosia sitten kasvanut yhdeksi Euroopan suurimmaksi kaatopaikaksi ja senkin lähiympäristössä on asutusta. Lähiympäristön asukkailla on yhtäläinen oikeus terveelliseen, turvalliseen ja viihtyisään asuinympäristöön kuin muillakin asukkailla. Ämmässuon lähiympäristön asukkaiden oikeudet on tunnustettava.
Etelä-Suomen aluehallintovirastolle osoittamassaan kirjeessä 22.10.2014
HSY/Petri Kouvo esittää, että ”Kiviaineshuollon tehtävä on varmistaa, että
rakentamisessa välttämätöntä kiviainesta on saatavilla rakentamispaikan
lähellä.” Toimittakoon siis näin!
– jos kiviaines murskataan paikanpäällä Blominmäen jätevesipuhdistamoksi louhittavassa tunnelissa, sen meluja pölyvaikutukset saadaan lähes minimoitua. Pölyvaikutukset pystytään estämään tunnelissa tehokkaiden huippuimureiden avulla.
– Blominmäessä paikan päällä louhittavaa mursketta tarvitaan tunnelionkaloiden täytössä ja tunnelirakentamisen muotoilussa. Miksi sitä pitäisi siis
kuljetella edestakaisin?
– Blominmäessä paikan päällä murskattu kiviaines menee karkeasti arvioiden puolta- tai kolmannesta pienempään kuormaan. Paikan päällä murskattu kiviaines pienentää siis paljon kuljetuskustannuksia ja raskaan liikenteen päästöjä.
– suojavallit on rakennettava kaatopaikan ympärille melu-, pöly-, haju- ym.
päästöjen ehkäisemiseksi. Suojavallit on rakennettava kaavoitetun kaatopaikka-alueen rajalle niin, että kaavoitettuja suoja-alueita ei vahingoiteta.
Vaasan hallinto-oikeuden vaatimusten mukaisesti kaavoitettujen suojaalueiden puustoa ja luonnonvaraisuutta on hoidettava.
– suojavallien rakentamista erityisesti pohjoisen käsittelykentän ympärille
ja kaatopaikan läntiselle ja lounaiselle rajalle lähimmän asutuksen suojaksi
on kiirehdittävä
– kaatopaikan laajennusalueelle tuleva liikenne on ohjattava kaatopaikan
keskellä kulkevalle tielle, jotta lähiasutukselle aiheutuvat liikennepäästöjä
saadaan pienennettyä
– melu-, tärinä- ja pölypäästöjen tarkkailemiseksi tarkkailupisteitä on sijoitettava ympäri kaavoitettua kaatopaikka-aluetta sen rajoille, jotta päästöt
saadaan rajattua kaatopaikka-alueelle. Mikäli mittaukset kertovat päästöjen ylittämisestä tarvittaviin toimenpiteisiin on heti ryhdyttävä.
– kaavoitettujen virkistysalueiden melurajat on tunnustettava valtioneuvoston päätösten mukaisesti niin, että melut rajautuvat jo Ämmässuon virkistysalueen etelärajalle päivisin 45 dB ja öisin 40 dB. Jos valtioneuvoston
säätämiä melurajoja ei pystytä noudattamaan, on meluavat toiminnot sijoitettava halleihin. Toimintojen sijoittamisella halleihin ehkäistään myös pölyjen leviämiset.
64 (100)
– louhintojen vaihtoehtoalue 3 on jätettävä rauhaan, jotta Suonsilmän luontoarvoiltaan tärkeää aluetta ja siten myös Kolmperän järveä ei liata eikä
riskiä siihen oteta ja jotta päästöjä Kolmperän ja Laitamaan asutusten keskuuteen ei aiheuteta
– louhintojen vaihtoehtoalue 2 on jätettävä rauhaan, jotta pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei pääse syntymään eikä sitä riskiä oteta. Lisäksi
louhinta aiheuttaisi meluja pölyhaittoja Laitamaan Kolmperän ja Råbackan asutusalueille ja haittaisi mm. ammatinharjoittamista kaatopaikan
eteläpuolella sijaitsevilla marjatiloilla.
– melupäästöjen ja päästöjen ilmaan kokonaisvaikutusten selvittämiseksi
ja ehkäisemiseksi on muodostettava vesien yhteistarkkailuohjelman mukainen Ämmässuon–Kulmakorven–Kauhalan melujen ja päästöjen ilmaan
yhteistarkkailuohjelma.
– pienhiukkasten mittauksesta ei pidä missään nimessä luopua. Alueelle
keskitetään yhä suurempia määriä erilaisia toimintoja, joista leviää pienhiukkasia laajoille alueille. Pienhiukkaset painuvat syvimmälle keuhkoihin
ja niitä on mitattu jopa ihmisten verenkierrosta ja aivoista. Pienhiukkasten
leviämisellä on ratkaisevat terveydelliset vaikutukset.
– hankkeen YVA-selvitykset on tehtävä ehdottomasti ennen lupien myöntämistä, jotta epäselvyydet selvitetään ja todelliset, tämän lupahakemuksen mukaisten toimintojen vaikutukset luontoon saadaan kartoitetuksi. Ihmisten sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset on selvittävä sosiaali- ja terveysministeriön vaatimusten mukaisesti. Toimintojen kokonaisvaikutukset
on kartoitettava.
– Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon vaatimuksia koskien Kulmakorpi
I:n louhintoja ja murskausta on noudatettava myös tämän hankkeen selvitysten yhteydessä.
Lopuksi
Lopuksi muistutan jälleen, että hyvä jätehuolto on toimivan yhteiskunnan
perusedellytys. Mutta jätehuolto, joka vaarantaa ja riskeeraa ympärillä
asuvien ihmisten terveyden ja ympäröivän luonnon ei ole hyvää jätehuoltoa eikä hyvää yhdyskuntasuunnittelua. Liian lähelle asutusta paisunut jätehuolto syrjii ympäröivää asutusta. Tähän syrjintään syyllistyvät niin kaupunkisuunnittelu, lupia puoltaneet viranomaiset, poliittiset päättäjät kuin lupaviranomaisetkin. Toivottavasti tähän syrjintään eivät syyllisty enää tämän
lupakäsittelyn yhteydessä lupaviranomaiset.
”Suomen perustuslakiin on kirjattu yhdenvertaisuuden periaate, jolla tarkoitetaan syrjinnän kieltoa ja ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän, häirinnän sekä käskyn syrjiä. Ihmisten lähtökohdat ovat erilaiset, joten samanlainen kohtelu ei vielä takaa yhdenvertaisuuden toteutumista ja yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille. Tämän vuoksi
yhdenvertaisuuslaki myös velvoittaa viranomaiset aktiivisesti edistämään
yhdenvertaisuutta ja muuttamaan olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista.”
Yhdyn DD:n uusintakuulutuksen pohjalta asiasta joulukuussa 2014 jättämään muistutukseen.
65 (100)
EE on toimittanut 8.1.2014 mielipiteen.
Louhintoja ja murskausta 25 ha alueella Ämmässuolla.
Ympäristövaikutuksina lähialueille lisääntyvää melua, pölyä ja tärinää. Valumat pinta- ja pohjavesiin aiheuttavat pohjavesien pilaantumista vakuutteluista huolimatta.
Häiritsevää toimintaa iltaisin alueella mm. kuormauksia ja kuljetuksia klo
7.00–22.00. Murskausta klo 7.00–21.00. Ilta-aikoja pitäisi lyhentää ja lopettaa meluava toiminta jo klo 20.00.
Edellisen ympäristölupahakemuksen käsittely, jossa haettu lupia mm. louhintaan ja kiviaineskäsittelyihin, on Vaasan hallinto-oikeudessa kesken.
Ei ole selvitetty perusteellisesti melun, pölyn, tärinän vaikutusta ympäristöön. Eikä tutkittu toiminnan vaikutusta pinta- ja pohjavesiin.
Melun-, pölyn-, tärinän- ja ilmanlaatumittausten puutteellisuuksiin ja terveydellisiin vaikutuksiin ei ole puututtu eikä tehty niistä virallisia tutkimuksia
asukkaiden monista pyynnöistä huolimatta.
FF on toimittanut 22.12.2014 lupahakemuksen täydennyksestä muistutuksen/mielipiteen. Muistutuksenaan hän yhtyy DD:n esittämään mielipiteeseen (20.12.2014) ja lisäksi hän yhtyy AA:n 8.1.2014 jättämään muistutukseen lupahakemuksesta. Lisäksi hän on toimittanut 29.12.2014 lupahakemuksen täydennyksestä muistutuksen, jossa hän yhtyy AA:n kirjoittamaan muistutukseen (28.12.2014).
DD on toimittanut 22.12.2014 lupahakemuksen täydennyksestä mielipiteen. GG, HH ja II ovat toimittaneet 22.12.2014 lupahakemuksen täydennyksestä muistutukset ja yhtyvät DD:n mielipiteeseen. JJ ja Kolmperän
asukasyhdistys ry ovat toimittaneet 29.12.2014 lupahakemuksen täydennyksestä muistutukset ja muistutuksinaan yhtyvät DD:n mielipiteeseen.
– muualta tuotavaksi suunnitellulle kiviainekselle etsittävä vaihtoehtoinen
sijoitus- ja murskauspaikka muualta pääkaupunkiseudulta, jossa ei ole
asutusta lähellä. Ämmässuon lähiasuinalueita ei tule enää rasittaa vuosikymmeniksi eteenpäin, kuten kävisi, jos muutos HSY:n ympäristölupahakemukseen hyväksyttäisiin.
– HSY:n ympäristölupahakemukseen on sisällytettävä perusteellinen TVA
ja SVA
– kunnallistekniikan toteutus pikaisesti vaikutusalueen asuinalueille
– kevyenliikenteenväylä Ämmäsuon ohi Nupurintiellä (Brobackantien risteyksestä Kolmirantaan Espoon ja Kirkkonummen rajalle)
– pölyävät toiminnat katettava, kastelu
– pölymittaukset on suoritettava säännöllisesti ympäri kaatopaikkaa niin,
että mittauspisteet on sijoitettava kaatopaikan rajoille, jotta voidaan kontrolloida kaatopaikan toimintojen päästöjen rajautuminen kaavoitettuun kaatopaikka-alueeseen
66 (100)
– melunmittaukset, meluesteet työmaalle ja suojaamaan asukkaiden virkistys- ja asuinalueita
– tärinänmittaukset asuintaloihin, räjäytykset ja murskaus suoritettava asiallisesti, vahingot korvattava
– vaikutusalueiden asukkaille säännöllinen ja ilmainen terveystarkastus.
Yhdyn myös tässä HSY:n ympäristölupahakemuksen uudelleen kuuluttamiseen liittyvässä mielipiteessäni AA:n 8.1.2014 jättämään muistutukseen.
KK on toimittanut 30.12.2014 muistutuksen, jossa hän yhtyy DD:n mielipiteeseen ja AA:n muistutukseen uudeleen kuuluttamisen johdosta.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n mukaisesti mahdollisuus vastineen
jättämiseen annettujen lausuntojen ja muistutusten johdosta.
Luvan hakija on toimittanut 6.3.2014 ja 2.3.2015 päivätyt vastineet.
Vastine (6.3.2014) Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen lausuntoon
Pöly ja meluhaittojen ehkäisy
Louhinta ja murskaus tapahtuvat eri puolilla jätteenkäsittelykeskusta, joten
myös etäisyydet asutukseen ja työmaan ja asutuksen välisen maaston
ominaisuudet vaihtelevat kohteesta toiseen. Melusta ja pölystä aiheutuvien
haittojen torjuntatoimet ratkaistaan siten tapauskohtaisesti. Kohteissa joissa pöly- ja meluhaittoja ei pystytä ehkäisemään, HSY on valmis sijoittamaan kivenmurskaamon siten, että etäisyys asutukseen on vähintään
500 metriä.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on jatkuvatoiminen hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2,5) seuranta (ilmanlaadun
mittausohjelman hyväksyminen, Uudenmaan ELY-keskus 19.2.2014) sekä
mittava meluntarkkailuohjelma.
Tärinämittausten tarpeellisuuden arviointi
Ennen työn aloittamista HSY arvioi tärinävaikutusten riskiä. HSY on pitänyt
tärinämittausten järjestämistä aiheellisena aina, kun kyseessä on ollut vähänkin isompi louhinta.
Pohjavedet
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella.
Alueen pohjavesiä on tutkittu paljon. Jätteenkäsittelykeskuksen pohjavesien tarkkailuun on kattava tarkkailupisteverkosto ja jätteenkäsittelykes-
67 (100)
kuksen vaikutuksia pohjavesiin seurataan systemaattisesti. Kalliopohjaveden tason selvittäminen on tarpeen vain, jos on tarkoitus louhia lähelle
pohjavedenpintaa.
Pohjavesi- ja kaatopaikkavesivuodoista sekä toimenpiteistä näiden vesien
hallitsemiseksi ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaisille.
Vastine (2.3.2015, täsmennetty 25.6.2015)
Uudenmaan ELY-keskuksen 20.1.2014 antaman lausunnon osalta HSY
katsoo, etteivät ympäristöhakemukseen esitetyt muutokset aiheuta tarvetta
muuttaa sen 6.3.2014 antamassa vastineessa todettua.
HSY on valmis toimittamaan suunnitelman murskauspaikkojen ja materiaalien sijoittamisesta Uudenmaan ELY-keskuksen edellyttämällä tavalla.
Suunnitelmiin liitettävien melun ja pölyn leviämisarvioiden toteuttamistapa
(asiantuntija-arvio tai mallinnus) tulisi kuitenkin olla tapauskohtaisesti harkittavissa.
HSY pitää hyvänä louhintaja murskaustoiminnan aiheuttaman melun
tarkkailun liittämistä osaksi koko jätteenkäsittelyalueen melutarkkailuohjelmaa. HSY on toimittanut esityksen käsittelykeskuksen meluntarkkailuohjelmaksi 22.12.2014 Uudenmaan ELY-keskukselle. ELY:n pyynnöstä HSY
täydentää esitystä siten, että alueelle laaditaan melumallinnus, joka päivitetään toimintojen merkittävästi muuttuessa. Mallinnuksen lähtötiedoiksi
mitataan merkittävimpien melulähteiden melupäästöt. Mallinnus päivitetään
tarvittaessa, jos toiminnoissa tulee merkittäviä muutoksia. Melupäästömittauksia tehdään uusille ympäristömelua aiheuttaville melulähteille, joiden
äänentuotto ei ole muutoin selvitettävissä.
Vastine (6.3.2014) Espoon kaupungin ympäristökeskuksen lausuntoon
ja vastine (2.3.2015) Espoon kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon
HSY:llä ei ole huomautettavaa Espoon kaupungin ympäristökeskuksen ja
Espoon kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoihin.
Vastine Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan
lausuntoon
Melu ja pöly
haittojen torjuntatoimet tulisi siten voidaan ratkaista tapauskohtaisesti.
Lausunnossa on myös edellytetty, että lupapäätöksessä tulisi avata Muraus-asetuksen meluntorjunnan vaatimuksia valvonnan tulkinnanvaraisuuksien välttämiseksi. HSY:llä ei ole huomautettavaa kyseisen Kirkko-
68 (100)
nummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen esittämään vaatimukseen.
Vesi
Muraus-asetuksessa edellytetysti kiintoaineen erottamiseksi ympäristöön
päätyvät vedet johdetaan tarvittaessa selkeytysaltaan kautta. Hakemuksen
mukaisessa toiminnassa kerrallaan tehtävä louhinta on huomattavasti alueella aikaisemmin harjoitettuun louhintaan verrattuna pienempää, joten
myös kustakin työmaasta pintavesiin kohdistuvien vaikutusten voidaan arvioida olevan pienemmät kuin aikaisemman ympäristöluvan mukaisessa
louhinnassa.
HSY:n näkemyksen mukaan tarveharkinnan mahdollisuus on siten tarpeen
säilyttää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen louhinnan ja murskauksen
vesien käsittelyssä sekä vesien käsittelyn suunnittelussa ja vesien laadun
seuraamisessa. HSY katsoo, että Ämmässuon ja Kulmakorven vesien yhteistarkkailuohjelma on nykyisellään riittävän kattava myös louhinnan ja
murskauksen vaikutusten seurantaan. Mikäli seurantatuloksista tai muuten
ilmenee selkeä tarve tarkkailun laajentamiseen, tästä tulee päättää tapauskohtaisesti.
Kerrallaan louhittavien alueiden rajaukset eivät ole vielä tarkentuneet. Kun
louhintatyömaa suunnitellaan, pohjaveden pinnankorkeudet otetaan huomioon.
Seuranta
Poikkeuksellisten tilanteiden ilmetessä niiden syiden arvioiminen, korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen ja johtopäätösten tekeminen kuuluvat
HSY:n toimintatapoihin. HSY on siten valmis toimittamaan , tiedot korjaavista ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä pyydettäessä. HSY kuitenkin
korostaa, että poikkeamien tulee olla merkittäviä ja/tai ajallisesti pidempiaikaisia, jotta selvitystyö on mielekäs. Yksittäisissä tarkkailutuloksissa on
normaalitilanteessakin kohtuullista vaihtelua.
Vastine (6.3.2014) FF:n mielipiteeseen
Melu-, pöly-, tärinä- ja ilmanlaatumittausten osalta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on toimittu viranomaisten edellyttämällä tavalla. Ympäristönsuojelun osalta louhinnan ja murskauksen toteuttamistapa noudattaa
vähintään kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen
ympäristönsuojelusta annetussa asetuksessa (800/2010) (Muraus-asetus)
edellytettyä tasoa. Lisäksi HSY viittaa antamaansa vastineeseen
(6.3.2014) Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen lausunnosta.
Työskentelyajat noudattavat Muraus-asetuksessa sellaiselle toiminnalle
asetettuja aikarajoja, jossa etäisyys melulle alttiisiin kohteisiin on alle
69 (100)
500 metriä. Osassa toimintoja työskentelyajat ovat Muraus-asetuksessa
asetettuja tiukemmat.
Vaasan hallinto-oikeudessa on käsittelyssä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan tarkistamista koskeva ympäristölupa (annettu
14.12.2012). Hakemuksessa esitettyihin toimintoihin sisältyy jätemateriaalien murskausta. Uusien alueiden louhintaa hakemukseen ei sisälly.
Ympäristöluvan (14.12.2012) ehtojen mukaan murskaus-, haketus-, seulonta- ja paalaustoimintaa saa suorittaa vastaavina aikoina kuin ympäristölupahakemuksessa on esitetty louhinnan yhteydessä tapahtuvalle murskaukselle, eli arkisin maanantaista perjantaihin klo 7:00–21.00.
HSY:n näkemyksen mukaan ympäristölupahakemuksessa esitetty louhinta
ja murskaustoiminta noudattavat Muraus-asetuksessa asetettuja vaatimuksia. Lisäksi toiminta on sovitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen muihin toimintoihin ja siinä noudatetaan vastaavia päästöjen ja
haittojen ehkäisyperiaatteita.
Vastine (6.3.2014) AA:n muistutukseen
Lupahakemukset on pyritty laatimaan toimintojen ja niiden valvonnan kannalta johdonmukaisina kokonaisuuksina. Lisäksi on huomattava, että olemassa olevien lupien voimassaoloaika vaikuttaa merkittävästi siihen, milloin hakemuksia laitetaan vireille.
Nyt puheena oleva hakemus koskee Ämmässuon toimintojen jatkamista.
Hakemuksen mukaisesti toteutettuna toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja että luvan myöntämisen edellytykset siten täyttyvät.
Ulkopuolisten urakoitsijoiden valvonta
Urakoitsijoiden tulee täyttää kaikki ympäristöluvan velvoitteet. HSY edellyttää tätä jo louhinnan ja murskauksen tarjouspyynnössä. Tarjouspyynnössä
asetetaan myös vaatimukset laitteistoille. Lisäksi HSY valvoo urakoitsijoiden toimintaa. Urakoitsijoiden työskentelyajat määräytyvät ympäristöluvassa esitetysti.
Tarkkailu
Louhinnan ja murskauksen päästöt ja päästölähteet eivät muuta olennaisesti päästöjen laatua, joten ne ovat tarkkailtavissa ympäristölupahakemuksessa esitetyllä tavalla.
Toiminta-aika
Toiminta-ajat määritellään ympäristöluvassa. Välttämättömiä korjaus- ja
huoltotöitä voidaan tehdä myös normaalien toiminta-aikojen ulkopuolella.
70 (100)
Melun vaikutus luontoympäristöön
HSY:n tiedossa ei ole näyttöä siitä, että melun vaikutuksesta eläimet hakeutuisivat pihapiiriin. HSY pitää tätä epätodennäköisenä.
Ympäristöön kohdistuva melun osalta HSY toteaa, että ympäristölupahakemuksessa esitetyt työskentelyajat noudattavat Muraus-asetuksessa sellaiselle toiminnalle asetettuja aikarajoja, jossa etäisyys melulle alttiisiin
kohteisiin on alle 500 metriä. Osassa toimintoja työskentelyajat ovat Muraus-asetuksessa asetettuja tiukemmat. Lisäksi HSY viittaa aiemmin vastineessaan (6.3.2014) melusta lausumaansa.
Pölypäästöt
Vaatimustasosta ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisen osalta on määrätty Muraus-asetuksessa. Lisäksi HSY viittaa aiemmin vastineessaan (6.3.2014) pölystä lausumaansa.
Päästöjen ehkäisy
HSY viittaa vastineessaan (6.3.2014) lausumaansa Espoon seudun ympäristöterveyden ja Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnoista.
Liikenne
Louhinta-alueet määräytyvät kallioaineksen saatavuuden perusteella.
Alueelle 3 sijoitettavaa toimintaa ei ole vielä päätetty. Ympäristölupahakemuksessa esitetysti louhinta ja murskaus vaikuttaa vain vähän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolisen liikenteen määrään, eikä sillä
HSY:n arvion mukaan ole terveydellistä vaikutusta. Liikenteen ohjaaminen
Kulmakorven kautta edellyttää yleisen tien rakentamista ja sen edistyminen
riippuu Espoon kaavoituksesta. HSY on jo rakentanut uuden tieyhteyden
edellyttämät liittymät omalla alueellaan.
Tuulikanjoni, maastolliset tekijät, pohjoinen vastaanotto-/käsittelykenttä
Vastaanotto-/käsittelykentän sijaintia ei ole käsitelty lupahakemuksessa, joten HSY ei anna muistutukseen vastinetta.
Suonsilmä, valumat Kolmperänjärveen
HSY viittaa vastineessaan (6.3.2014) aiemmin lausumaansa koskien mm.
melua, pölyä ja vesiä.
Suojavalli
HSY katsoo, että nyt puheena olevan lupahakemuksen yhteydessä ei ratkaista meluvallin rakentamista eikä HSY:llä ole asiaan lausuttavaa.
71 (100)
Suunniteltu louhinta-alue 3
Louhinta-alueet ovat määräytyneet kaavoituksen (toimintojen sijoittuminen)
ja kallioaineksen saatavuuden perusteella. Alueelle 3 sijoitettavaa toimintaa ei ole vielä päätetty, mutta jätteenkäsittelykeskuksen voidaan perustellusti arvioida tarvitsevan käyttöönsä lisää alueita johtuen mm. jätteenkäsittelykeskuksen pitkän aikavälin kehittämishankkeista, joilla siirrytään kaatopaikkatoiminnasta yhä enemmän jätteiden hyödyntämiseen. Alueiden rakentamiseen tarvitaan mursketta. Vaatimustasosta päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisen osalta on määrätty Muraus-asetuksessa.
Louhinta-alueen 2 rakentamisessa esitettyyn tarkoitukseen noudatetaan
pohjavedensuojelussa samoja periaatteita kuin jo voimassa olevassa ympäristöluvassa on hyväksytty (Ongelmajätteen kaatopaikka. Uudenmaan
ympäristökeskuksen päätös 18.12.2009. Lainvoimaiseksi Vaasan hallintooikeuden päätöksellä 21.6.2011).
Lisäksi HSY toteaa, että ympäristölupahakemuksessa esitetyn mukaisesti
louhinnan tarkoituksena on saada jätteenkäsittelykeskuksen alue tehokkaammin jätteenkäsittelykeskuksen käyttöön. Käyttö voi olla muutakin kuin
läjitystä.
Vaatimustasosta päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisen osalta on
määrätty Muraus-asetuksessa. Hakemuksessa on otettu huomioon etäisyys asutukseen Muraus-asetuksen mukaisesti.
Aikaisemmissa louhinnoissa ei todettu ongelmia, joiden olisi voinut epäillä
johtuneen haitallisista aineista louhinnan seurauksena vapautuvissa kaasuissa. Kyseisen ongelman esiintymistä ei siten pidetä todennäköisenä.
määrätty Muraus-asetuksessa. Kaatopaikan laajenemisen osalta todetaan,
että louhinnan tarkoituksena on mahdollistaa jätteenkäsittelykeskuksen
pitkän aikavälin kehittämishankkeet, joilla siirrytään kaatopaikkatoiminnasta yhä enemmän jätteiden hyödyntämiseen.
Rikkivety ja radioaktiiviset pölyt
määrätty Muraus-asetuksessa.
72 (100)
Muuta
Nyt puheena olevan lupahakemuksen yhteydessä ei ratkaista meluvallin
rakentamista eikä meluvallin toteuttamistapaa, joten HSY:llä ei ole asiaan
lausuttavaa.
Vastine (2.3.2015) AA:n 29.12.2014 päivättyyn muistutukseen
Yleistä
Yksityishenkilö AA uusii muistutuksessaan alkuperäistä kuulutusta varten
8.1.2014 kirjoittamansa muistutuksen näkökohdat ja sen liitteet.
HSY toteaa, että keskeinen muutos vireillä olevaan hakemukseen on jätteenkäsittelyalueen ulkopuolelta tuotavan murskattavan kiviaineksen aikaisempaa suurempi määrä ja siitä johtuva liikenteen määrän kasvu. AA:n
muistutukseen 8.1.2014 liittyen HSY katsoo aiheelliseksi antaa uuden vastineen vain näihin muutoksiin liittyviin kysymyksiin.
Muistutuksessa 8.1.2014 AA toteaa, ettei louhinnoille, räjäytyksille, murskaukselle ja rikotukselle tule enää antaa lupaa Ämmässuon alueella, vaan
niille tulee löytää muita alueita.
HSY toteaa vastineenaan, että myös Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolelta tuotavan kiviaineksen murskauksessa noudatetaan periaatteita, joiden mukaan toteutettuna toiminta täyttää ympäristönsuojelulain,
jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan
myöntämisen edellytykset täyttyvät siten myös muutetun ympäristölupahakemuksen mukaisessa toiminnassa. Vaihtoehtoisten alueiden osalta HSY
viittaa vastineessaan (2.3.2015) DD:n mielipiteestä lausumaansa koskien
vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja.
Liikenteen osalta AA toteaa 8.1.2014 antamassaan muistutuksessa, että
Ämmässuolle tuleva liikenne sekä kaatopaikan sisäinen liikenne on mittavaa, mutta niistä ei ole tehty terveydellisten vaikutusten tutkimuksia. Liikenteen ohjautumista Kulmakorven kautta tulisi kiirehtiä.
HSY viittaa liikenteen ja sen terveydellisten vaikutusten osalta vastineessaan (2.3.2015) DD:n mielipiteestä lausumaansa koskien ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia ja liikennettä. Liikenteen ohjaaminen Kulmakorven kautta
edellyttää yleisen tien rakentamista ja sen edistyminen riippuu Espoon
kaavoituksesta. HSY on pyrkinyt edistämään hanketta kaikilla käytettävissään olevilla keinoilla.
Tulevaisuuden näkymät
HSY viittaa vastineenaan (2.3.2015) DD:n mielipiteestä lausumaansa koskien kokonaisarviointia.
73 (100)
Määrät
HSY toteaa lausuntonaan, että ympäristölupahakemuksessa on esitetty
selkeät määräarviot toiminnalle. Esitetyt määrät ovat enimmäismääriä ja
todelliset määrät voivat jäädä selvästi pienemmiksi.
Vaikutukset
Ympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointityön laadun osalta HSY toteaa, että hakemuksessa on hyödynnetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosikymmenten aikana toteutetun tarkkailun ja seurannan tuloksia
ja kokemusperäistä tietoa mm. louhinnasta ja murskauksesta.
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten osalta HSY viittaa vastineessaan
(2.3.2015) DD:n mielipiteestä lausumaansa koskien ihmisiin kohdistuvia
vaikutuksia.
Ei ole aivan selvää, tarkoittaako muistuttaja ajankohtaisten kokonaisselvitysten kohdealueena Ämmässuon–Kulmakorven–Kauhalan aluetta vai
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta. Edellisen osalta HSY viittaa
vastineenaan (2.3.2015) DD:n mielipiteestä lausumaansa koskien kokonaisarviointia. Jälkimmäisessä tapauksessa HSY toteaa, että Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ympäristöön seurataan jo kokonaisvaltaisesti mm. vesien, melun ja ilmaan kohdistuvien päästöjen osalta. Tulokset julkistetaan vuosittaisessa ympäristöraportissa. Jätteenkäsittelykeskuksen uusien toimintojen vaikutusta ympäristöön tarkastellaan aina suhteessa koko jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksiin.
Alue 3
HSY toteaa lausuntonaan, että kukin louhintaja murskauspaikka suunnitellaan erikseen ja haittoja ehkäistään kunkin paikan erityispiirteet huomioon ottaen.
Maaperä ja pohjavesi
Maaperän ja pohjaveden osalta HSY viittaa edelliseen vastineeseensa
(6.3.2014).
Alue 2 ja tuhka- ja kuonasolujen syventäminen
Alueen 2 ja tuhka- ja kuonasolujen syventämisen osalta HSY viittaa edelliseen vastineeseensa (6.3.2014).
Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja tarkkailu
HSY toteaa vastineenaan, etteivät YVA-rajat täyty nyt tarkasteltavan hankkeen kohdalla. Valtioneuvoston asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 6 §:n mukaan arviointimenettelyä sovelletaan kiven, soran tai hiekan ottoon, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli
74 (100)
25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä
vuodessa. Päätökset YVA-menettelyn soveltamisesta yksittäistapauksissa
tekee ELY-keskus.
Lisäksi HSY toteaa vastineenaan, että se on tehnyt tarvittavat YVA:t voimassa olevan lainsäädännön vaatimukset täyttävinä. HSY on lausunut terveydellisten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnista vastineessaan
(2.3.2015) DD:n mielipiteeseen koskien ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia.
HSY ilmoittaa poikkeuksellisista tilanteista ympäristöluvissa edellytetyllä
tavalla. Lisäksi HSY harjoittaa ympäristöasioiden osalta luvissa edellytettyä
laajempaa viestintää pitämällä muun muassa asukkaiden kanssa säännöllisiä sidosryhmätapaamisia.
Muut vaihtoehdot ja vaatimukset
AA esittää, että on selvitettävä muut murskaus- ja murskeen varastointialueet, ja esittää vaihtoehtoja murskauksen toteuttamiseksi Blominmäessä.
HSY viittaa vastineessaan (2.3.2015) DD:n mielipiteestä lausumaansa
koskien vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja.
AA esittää suojavalleja kaatopaikan ympärille ja kaatopaikan laajennusalueelle tulevan liikenteen ohjaamista kaatopaikan keskelle kulkevalle tielle. HSY toteaa, että kyseiset muutokset koskevat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta kokonaisuutena, eikä niitä voida ratkaista tämän louhinnan ja
murskauksen ympäristölupahakemuksen yhteydessä.
AA edellyttää melu-, tärinä- ja pölypäästöjen tarkkailupisteiden lisäämistä
ja kaavoitettujen virkistysalueiden melurajojen tunnustamista, Ämmässuon–Kulmakorven–Kauhalan melun ja ilmapäästöjen yhteistarkkailuohjelmaa ja pienhiukkasten mittauksen jatkamista.
Em. kohtien osalta päätösvalta on ympäristöviranomaisilla, eikä HSY anna
asiasta vastinetta.
AA:n näkemyksen mukaan hankkeelle on tehtävä YVA-selvitykset ennen
lupien myöntämistä. HSY viittaa ympäristöselvitysten osalta vastineessaan
(2.3.2015) DD:n mielipiteestä lausumaansa koskien kokonaisarviointia ja
ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia.
AA edellyttää myös louhintojen vaihtoehtoalueiden 2 ja 3 rauhaan jättämistä. HSY viittaa näiden osalta 6.3.2014 antamaansa vastineeseen.
75 (100)
Vastine (2.3.2015) DD:n 22.12.2014 saapuneeseen mielipiteeseen
Vaihtoehtoiset sijoituspaikat
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus tarjoaa yhden vaihtoehdon pääkaupunkiseudun vastaanottopaikkoihin. Louheen tuottaja arvioi omalta kohdaltaan, mikä louheen vastaanottopaikka on kokonaistaloudellisesti edullisin.
HSY huomauttaa edelleen, että esim. Blominmäen uuden jätevedenpuhdistamon louhinnoissa syntyvälle louheelle on vaikea löytää pääkaupunkiseudulta ympäristöhaittojen torjunnan kannalta Ämmässuota parempaa
välivarasto- ja murskauspaikkaa, mikäli kaikkea louhetta ei voida murskata
ja varastoida paikan päällä.
Tärinämittaukset
Ennen työn aloittamista HSY arvioi tärinävaikutusten riskiä. HSY on pitänyt
tärinämittauksen järjestämistä aiheellisena aina, kun kyseessä on ollut vähänkin isompi louhinta.
Kunnallistekniikan toteutus vaikutusalueen asuinalueille
Vesihuollon järjestämistä ja nyt po. ympäristölupaa ei voida kytkeä toisiinsa
muistuttajan esittämällä tavalla. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen
pohjavesiä on tutkittu paljon. Jätteenkäsittelykeskuksen pohjavesien tarkkailuun on kattava tarkkailupisteverkosto ja jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia pohjavesiin seurataan systemaattisesti.
Melu- ja pölyhaitat
haittojen torjuntatoimet ratkaistaan siten tapauskohtaisesti.
HSY muistuttaa, että Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on jatkuvatoiminen hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2,5)
seuranta (Ilmanlaadun mittausohjelman hyväksyminen, Uudenmaan ELYkeskus 19.2.2014) sekä mittava meluntarkkailuohjelma.
HSY:n näkemyksen mukaan ympäristölupahakemuksessa esitetty louhinta
ja murskaustoiminta noudattavat Muraus-asetuksessa asetettuja vaatimuksia. Lisäksi toiminta on sovitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen muihin toimintoihin ja siinä noudatetaan vastaavia päästöjen ja
haittojen ehkäisyperiaatteita.
Kokonaisarviointi
Ämmässuon, Kulmakorven ja Kauhalan alueen toiminnoista vastaavat
useat eri tahot ja kokonaisvaltaisen arvion tekemiseen tarvitaan kaikkien
alueella toimivien tahojen yhteistyötä. Jo nyt ympäristön vesien laadun
76 (100)
seuraamisessa tehdään yhteistyötä. Kokonaisvaikutus- ja yhteisvaikutusarviot soveltuisivat paremmin esimerkiksi kaavoituksen yhteydessä tehtäviksi kuin yksittäisen toimijan tehtäväksi.
HSY kehittää omia toimintojaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa
pääkaupunkiseudun tarpeiden edellyttämällä ja kaavoituksen sallimalla tavalla. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen louhinta-alueet ovat määräytyneet kaavoituksen (toimintojen sijoittuminen) ja kallioaineksen saatavuuden perusteella. Eri toiminnoille tarvittavien alueiden rakentamiseen tarvitaan mursketta. Louheen syntypaikasta HSY on vastannut edellä kohdassa ”Vaihtoehtoiset sijoituspaikat”.
Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset
HSY toteaa, että jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista on toteutettu tarvittaessa ympäristövaikutusten arviointimenettely, joissa ihmisiin kohdistuvia
vaikutuksia on arvioitu lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Ympäristölupahakemuksessa kyseisiä vaikutuksia on arvioitu vastaavasti ympäristölupahakemukselle edellytetyllä tasolla.
Yhteisesti toteutettavista arvioinneista HSY on vastannut edellä kohdassa
”Kokonaisarviointi”.
Vaikutusalueiden asukkaille tarjottavan terveystarkastuksen osalta HSY toteaa, ettei kyseinen toiminta kuulu sen päätäntävaltaan.
Vaarallisten jätteiden osalta HSY toteaa, että ne toimitetaan aina sellaiseen käsittelypaikkaan, jolla on kyseiseen toimintaan ympäristölupa.
Liikenne
Kevyen liikenteen väylän rakentaminen ei kuulu HSY:n päätäntävaltaan.
Lisäksi HSY toteaa, että Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle
tuotavan ja sieltä pois vietävän kiviaineksen kuljettamisesta aiheutuvan
raskaan liikenteen määrää pyritään pienentämään käyttämällä mahdollisuuksien mukaan Ämmässuolle louhekuorman tuoneita autoja murskeen
poiskuljetukseen.
Kuten ympäristölupahakemuksessa on todettu, Ämmässuon liikenteen kokonaismäärän kehitykseen liittyy useita epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat liikennemääriin erisuuntaisesti. Merkittävimmän vaikutuksen liikennemääriin arvioidaan olevan Vantaalle Långmossebergeniin rakennetulla
jätevoimalalla, joka aloitti toimintansa vuonna 2014. Toiminnan aloittamisesta on ollut seurauksena Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen tuotavien kuormien väheneminen.
77 (100)
ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU
Ratkaisu
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut HSY Helsingin seudun
ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen
kaatopaikan laajennusalueen kalliolouhoksen ja kivenmurskaamon ympäristölupapäätöksen No YS 1115, 1.10.2003 lupamääräysten tarkistamista
ja toiminnan olennaista muutosta koskevan lupahakemuksen, myöntää
kallion louhinnalle ja kivenmurskaamon muutetulle toiminnalle ympäristöluvan ja antaa seuraavat kallion louhintaa ja kivenmurskaamoa koskevat lupamääräykset.
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Louhinta sekä louheen ja kiven murskaus
1.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella saa louhia kiviaineksia hakemukseen liitettyjen 31.1.2013 päivättyjen seuraavien piirustusten nro
YMP-P18957-100 ”Kiviaineksen louhinta ja murskaus, louhinta-alueet 1–4”
ja nro YMP-P18957-101 ”Kiviaineksen louhinta ja murskaus, louhintaalue 1” osoittamilta alueilta leikkauspiirustusten nrot YMP-P18957-102–
YMP-P18957-113 periaatteiden mukaisesti. Vuotuinen ottomäärä saa olla
enintään 400 000 tonnia.
Eri osa-alueiden louhinnoista on laadittava yksityiskohtaiset louhintasuunnitelmat. Suunnitelma on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenneja
ympäristökeskukselle sekä toimitettava tiedoksi Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kaksi kuukautta ennen osa-alueen louhinnan aloittamista. Suunnitelmiin on liitettävä selvitys/arvio kalliopohjaveden pinnankorkeuksista eri osa-alueilla.
Mikäli tuhka- ja kuonajakeille tarkoitettujen solujen pohjaa syvennetään
nykyistä alemmalle tasolle, on sitä koskeva suunnitelma toimitettava hyväksyttäväksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle vähintään kuusi kuukautta ennen tuhka- ja kuonajakeille tarkoitettujen solujen pohjan syventämisen
aloittamista.
2.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella saa murskata alueelta louhittua louhetta yhteensä enintään 400 000 tonnia vuodessa. Lisäksi alueella saa vastaanottaa, välivarastoida ja murskata muualta tuotua puhdasta
louhetta ja maa-aineskuormissa ollutta puhdasta kiveä yhteensä enintään
1 005 000 tonnia vuodessa.
3.
Kivenmurskaamoa ei saa sijoittaa alle 500 metrin päähän asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta
oleskeluun tarkoitetusta piha-alueesta, jos meluhaittoja ei pystytä ehkäisemään jäljempänä määräyksessä 5. edellytetyllä tavalla.
78 (100)
Jos muualta tuotavalle louheelle tarvitaan erillinen murskauslaitos, on se
sijoitettava biojätteen käsittelyalueen eteläpuoliselle ET-2-alueelle tai kaatopaikan laajennusalueelle paikkaan, jossa meluja pölyhaittoja pystytään
ehkäisemään mahdollisimman tehokkaasti.
Luvan saajan on toimitettava suunnitelma murskauspaikkojen ja materiaalien sijoittamisesta tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille vähintään kaksi kuukautta ennen murskaustoiminnan
aloittamista tilanteissa, joissa meluja pölyhaittojen on mahdollista ulottua
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön asuinalueille. Suunnitelmaan on lisäksi liitettävä arviot melun ja pölyn leviämisestä ympäristöön
sekä toimenpiteet, joilla meluja pölyhaitat estetään.
Toiminta-aika
4.
Louhinnan ja louheen ja muualta tuodun louheen käsittelyn tulee tapahtua
arkipäivisin maanantaista perjantaihin, pois lukien yleiset juhlapäivät, seuraavia toiminta-aikoja noudattaen:
– murskaaminen klo 7.00–21.00
– poraaminen klo 7.00–18.00
– räjäytykset ja suurten kappaleiden rikotus klo 8.00–18.00
– kuormaaminen ja kuljetus klo 7.00–22.00.
Melu ja tärinä
5.
Poraus, räjäytykset, rikotus, murskaukset ja muu melua aiheuttava toiminta
toiminta-alueen liikenne mukaan lukien on suunniteltava ja toteutettava siten, että niistä aiheutuva melutaso yhdessä alueella olevien muiden laitosten aiheuttaman melun kanssa ei ylitä asumiseen käytettävillä alueilla päivällä klo 7.00–22.00 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 55 dB.
6.
Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toimintaalueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on
pidettävä riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy.
Jos kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 metrin päähän asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta
oleskeluun tarkoitetusta piha-alueesta, melua on torjuttava koteloinnein,
kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen.
Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella
siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi.
7.
Räjäytystyöt on mitoitettava ja räjäytysaineet valittava siten, että räjäytyksistä ja niistä aiheutuvasta tärinästä ei aiheudu vahinkoa tai haittaa alueen
79 (100)
ulkopuolisille kiinteistöille, muulle ympäristölle tai asuin- ja muille rakennuksille ja että räjäytyksistä aiheutuva meluhaitta minimoidaan.
8.
Alueella suoritettavien räjäytysten ja murskausten suunnitelluista ajankohdista on tiedotettava hyvissä ajoin etukäteen melun ja tärinän vaikutusalueen asuinkiinteistöjen omistajille.
Päästöt ilmaan
9.
Toiminta-alueen työkoneissa polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn
rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia.
10.
Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toimintaalueen alimmalle kohdalle.
Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla poravaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käytettävä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan
kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän
pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuten pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Pölyn joutumista kivenmurskaamolta ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista
toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä.
11.
Poravaunujen ja murskaamojen pölynpoistojärjestelmät on pidettävä hyvässä kunnossa. Niiden kunto ja toiminta on tarkistettava toiminta-aikana
päivittäin. Pölynpoistojärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä
olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on laitoksen päästöjä aiheuttava
toiminta keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu.
Samoin toiminta on keskeytettävä tilanteissa, joissa pölynpoistojärjestelmää ei voida käyttää normaalilla teholla esimerkiksi pakkasen vuoksi.
12.
Varastokasat sekä alue, jolla työkoneet ja kuljetuskalusto liikkuvat, ja toiminta-alueella oleva tiestö on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Varastokasojen, alueen ja teiden pölyntorjunnassa
on tarvittaessa käytettävä vettä. Lisäksi on huolehdittava, että pölyä ei leviä toiminta-alueen ulkopuolelle.
Vesien hallinta
13.
Mikäli toiminta-alueella muodostuu valumavesiä, on niitä varten rakennettava laskeutusallas. Laskeutusallas on mitoitettava siten, että valumavesien viipymä altaassa on riittävä hienoaineksen erottamiseksi ja alueelta
80 (100)
lähtevän hulevesivirtaaman tasaamiseksi. Laskeutusaltaaseen muodostuva liete on poistettava säännöllisesti. Altaan tyhjennyksistä on pidettävä
kirjaa.
14.
Tiedot laskeutusaltaan tarkasta sijainnista korkeusasemineen, pinta-alasta,
syvyydestä ja tilavuudesta sekä suunnitelma vesien johtamiseksi altaasta
on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille vähintään kuukausi ennen laskeutusaltaan rakentaminen
aloittamista.
15.
Ajoneuvojen ja työkoneiden sellaista huoltoa, josta voi aiheutua päästöjä
ympäristöön, ja ajoneuvojen pesua ei saa suorittaa toiminta-alueella.
Varastointi ja polttoaineiden jakelu
16.
Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai varustettuja nestetiiviillä
suoja-altaalla sekä hyväksyttyjä kyseisen kaltaisten aineiden varastointiin.
Suoja-altaan on oltava tilavuudeltaan vähintään 100 % sille sijoitettavien
säiliöiden yhteenlasketusta tilavuudesta. Työkoneissa käytettävät polttoaineet, öljyt ja kemikaalit on varastoitava ja työkoneiden tankkaukset suoritettava siten, että vuodot maa- ja kallioperään estetään. Polttoainesäiliöt
on varustettava ylitäytönestimillä. Polttoainesäiliöt on suojattava siten, että
alueella liikkuvat työkoneet eivät aiheuta niille vaaraa.
Kemikaalien ja polttoaineiden varastoalueiden ja työkoneiden tankkauspaikan on oltava nesteitä läpäisemätön ja reunoiltaan korotettu. Polttonestesäiliöiden täytöistä on pidettävä kirjaa.
Polttoaineen jakelulaite on varustettava lukittavalla sulkuventtiilillä. Jakelulaitteen käyttö on oltava estetty, kun alueella ei työskennellä.
Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen
17.
Luvan hakijan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen
jätehuoltosuunnitelmaa, päivätty 30.1.2013.
18.
Poistettavat pintamaat on ensisijaisesti hyödynnettävä esimerkiksi maarakentamisessa Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella tai ne saa
toimittaa hyödynnettäväksi muualle luvanvaraiseen paikkaan tai muuhun
paikkaan, jossa ne hyödynnetään suunnitelmallisesti.
Pintamaiden sijoittaminen on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne eivät aiheuta haittaa tai vaaraa tuleville Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen toiminnoille.
Suunnitelma pintamaiden sijoittamisesta sisältäen tiedot pintamaiden sijoituspaikoista, niiden tilavuudesta, rakenteista, rakentamisaikatauluista ja
maisemoinnista on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympä-
81 (100)
ristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille vähintään kuukausi ennen toiminnan aloittamista.
Kantoja ja hakkuutähteitä saa välivarastoida toiminta-alueella enintään
kolme vuotta, minä aikana ne on hyödynnettävä alueella tai toimitettava
hyödynnettäväksi muualle luvanvaraiseen paikkaan.
19.
Toiminnasta muodostuvat jätteet, mukaan lukien poistettavat pintamaat, on
lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja niitä on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä,
hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä
muutakaan haittaa ympäristölle.
20.
Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, on jätteet toimitettava sellaiselle vastaanottopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisenlaista jätettä. Vain hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia aineita.
Hyödyntämiskelpoiset jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine, ja toissijaisesti laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia.
21.
Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet ja muut ympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa
muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa
keskenään. Nestemäisessä muodossa olevat vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Vaarallisten jätteiden pääsy maa- ja
kallioperään on estettävä.
22.
Vaaralliset jätteet, kuten öljyjäte, öljynsuodattimet, trasselit, akut ja paristot,
on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisten jätteiden vastaanotto. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa on
jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät jätelain
(646/2011) 121 §:n mukaiset tiedot vaarallisista jätteistä. Siirtoasiakirja tai
sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan.
23.
Muualta tuotavaa louhetta ja toiminnassa muodostuvia hyödyntämiskelpoisia jätteitä saa varastoida alueella enintään kolme vuotta kerrallaan. Hyödyntämiseen kelpaamatonta jätettä ja vaarallisia jätteitä ei saa varastoida
alueella vuotta pidempää.
82 (100)
Onnettomuus ja häiriötilanteet
24.
Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa öljyä tai polttoainetta pääsee vuotamaan maaperään, pinta- tai pohjavesiin, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Merkittävistä polttoaine- ja kemikaalivuodosta on
välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle.
25.
Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla.
Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen
estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja
muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista.
Luvan saajan on varauduttava mahdollisiin poikkeuksellisiin ja häiriötilanteisiin ajantasaisella poikkeuksellisten tilanteiden ja häiriötilannesuunnitelmalla sekä kouluttamalla henkilökunta tällaisten tilanteiden varalle. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Suunnitelman mukaisten ohjeiden on oltava kaikkien toimipaikalla työskentelevien tiedossa. Poikkeuksellisten tilanteiden suunnitelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille.
Alueen hoito
26.
Louhinta sekä murskaamojen toiminnot on toteutettava siten, ettei niistä
aiheudu kohtuutonta melua, pölyhaittoja, epäsiisteyttä, ympäristön roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesien pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle, alueella työskenteleville
taikka lähialueen muille toiminnoille. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava.
27.
Kenttäalueiden ja laskeutusaltaan rikkoontuneet rakenteet ja muut havaitut
viat on korjattava viipymättä.
28.
Louhinta-alue on tarvittavilta osin aidattava ulkopuolisille aiheutuvan vaaran estämiseksi.
29.
Luvan saajan on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta sekä laitosten hoidosta ja valvonnasta että onnettomuus- ja häiriötilanteista. Henkilön nimi ja yhteystiedot on toimitettava
Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja Espoon
83 (100)
kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Mikäli vastuuhenkilön yhteystiedot muuttuvat, on muutos välittömästi saatettava tiedoksi edellä mainitulle tahoille.
30.
Murskaustoimintojen ja louhinnan aloittamisista, muutoksista ja lopettamisista on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille vähintään kuukausi ennen toiminnan aloittamista ja päättymistä ja töiden valmistumista. Mikäli toimintaa harjoitetaan jaksottaisesti,
on jokaisen jakson aloittamisesta ja lopettamisesta ilmoitettava em viranomaisille.
Tarkkailussa havaituista poikkeuksellisista muutoksista on ilmoitettava em.
viranomaisilleranomaisille välittömästi.
Toiminnan lopettaminen
31.
Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen
toiminnan lopettamista, esitettävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma rakenteiden ja laitteiden poistamisesta,
vesiensuojelua, ilmasuojelua ja maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamista koskevista toimista ja lopettamisen jälkeisestä
ympäristön tilan tarkkailusta.
Tarkkailu ja raportointimääräykset
Tarkkailu
32.
Kallion louhinnan ja kivenmurskaamon toiminnan vaikutuksia alueen ilmanlaatuun on seurattava Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen koko jätteenkäsittelyalueen ilmanlaadun mittaussuunnitelman
hyväksymistä koskevassa kirjeessä dnro UUDELY/574/07.00/2010 /
UUDELY/819/07.00/2010, 19.2.2014 hyväksytyn mukaisesti.
Lisäksi luvan saajan on mitattava Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen
louhinnan ja kivenmurskaamon vaikutuksia ilman hiukkaspitoisuuteen
(PM10) jatkuvatoimisella mittarilla, kun louhitaan ja/tai murskataan louhintaalueella 2 tai louhinta-alueella 3. Mittausjakson pituuden on oltava vähintään 60 vuorokautta. Mittausasema on sijoitettava yhteen kyseisen louhinta-alueen lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Mittausaseman sijoitus on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille
vähintään kaksi viikkoa ennen mittausten aloittamista.
33.
Kallion louhinnasta ja kivenmurskaamon toiminnasta aiheutuvaa melua on
seurattava Uudenmaan ympäristökeskuksen koko jätteenkäsittelyalueen
meluseurantaa koskevien päätösten No YS 1444, 9.10.2006 ja No YS 582,
5.5.2008 mukaisesti.
84 (100)
34.
Jatkuvatoimisia tärinämittauksia on suoritettava vähintään Kolmperän, Laitamaan ja Råbackan asuntoalueilla, kun Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksessa louhitaan louhinta-alueita 1–4 tai suoritetaan muutoin mittakaavaltaan suurta louhintaa.
35.
Louhinnan ja murskauksen mahdollisia vaikutuksia jätteenkäsittelykeskuksen ja se lähiympäristön pinta- ja pohjavesiin ja talousvesikaivoihin on
tarkkailtava osallistumalla Ämmässuon–Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun.
36.
Edellä määräyksissä 32.–35. tarkoitettuja tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa tarkentaa ja muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta
eivätkä tarkkailun kattavuutta.
37.
Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen
kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt
mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten
edustavuudesta. Mittausraportit on liitettävä kyseisen vuoden vuosiyhteenvetoraporttiin.
Kirjanpito ja raportointi
38.
Kalliokiviaineksen louhinnasta, louheen ja muualta tuotavan kiviaineksen
murskauksesta sekä varastoinnista ja toimintoihin liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapahtumista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa.
Kirjanpitoon on merkittävä jäljempänä annetun lupamääräyksen 39. mukaiset raportointia varten tarvittavat tiedot, kuten toiminta-ajat, suoritetut
huollot ja häiriötilanteet. Jätteitä koskeva kirjanpito on säilytettävä vähintään kuusi vuotta ja se on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille.
39.
Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille edellistä
vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot:
–
–
–
–
–
–
tiedot louhinnan, louheen murskauksen ja pintamaiden varastoinnin
aloittamisesta ja lopettamisesta
tiedot louhinnan ja räjäytysten ajankohdista ja käytetyistä räjähdysaineista
alueella louhitun kiviaineksen määrä (m3 ja t)
vastaanotetun louheen ja muun kiviaineksen määrä (m3 ja t)
louhimon ja murskauslaitoksen tuotantopäivien lukumäärät ja toimintaajat
murskauslaitoksen tuotanto- ja raaka-ainetiedot
85 (100)
–
–
–
–
–
–
–
–
–
tiedot alueella hyödynnetyn murskeen määrästä
tiedot alueelta pois toimitetun murskeen määrästä
tiedot varastossa olevasta murskatun ja murskaamattoman kiviaineksen määrästä vuoden lopussa
polttoaineiden käyttö- ja laatutiedot ja niiden perusteella lasketut päästötiedot (NO2, SO2, CO2 ja hiukkaset)
tiedot toiminnassa muodostuneista jätteistä (mukaan lukien kannot ja
poistetut pintamaat) ja vaarallisista jätteistä, niiden laadusta, jätenimikkeistä, määristä, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta sekä vuoden lopussa varastossa olleista määristä
pinta-, pohja- ja kaivovesien tarkkailutulokset, melun tarkkailutulokset,
alueen ilman hengitettävien hiukkasten mittausten tulokset sekä yhteenveto tärinämittaustuloksista
tiedot suoritetuista huoltotoimenpiteistä
tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai
maaperään sekä niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet)
tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista
toiminnassa.
RATKAISUN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet
Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella suoritettava kallion louhinta ja kivenmurskaustoiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
Luvan myöntämisen edellytykset
Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella suoritettavasta kallion louhinnasta ja kivenmurskaamon toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää
muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden
pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä
annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.
Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 3 §:n mukaan
kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten,
86 (100)
että melua ja pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai lomaasumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä
sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle
alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.
Lähin asuinalue sijaitsee noin 500 m:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksen rajasta. Jätteenkäsittelykeskuksen ja asuinalueiden välissä on em.
suoja-alue. Espoon puolella lähin asuinalue on Kolmperä, joka sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen alueesta pohjoiseen. Uutta pientalovaltaista Histan
asuntoaluetta suunnitellaan noin 2 km:n päähän Turuntien pohjoispuolelle.
Kirkkonummen puolella lähimmät asuinalueet ovat Laitamaa ja Råbacka.
Kauhalan asuinalue on noin 1,5 km:n etäisyydellä lounaassa. Yksittäisiä
asuin- ja lomarakennuksia on lisäksi alueen etelä- ja lounaispuolella lähimmillään noin 600 m etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta.
Lupamääräysten perustelut
Yleiset perustelut
Ämmässuon asemakaava mahdollistaa kaatopaikkatoiminnan jatkumisen
ja jätteidenkäsittelyn kehittämisen Ämmässuon alueella. Kirkkonummen
puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittuun asemakaavaan. Asemakaavoissa jätteenkäsittelykeskuksen ympärille on osoitettu
suojavihervyöhyke.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa louhintaja murskaustarvetta aiheuttavat jätteenkäsittelykeskuksen kehittämistarpeet. Louhintaa ja murskausta on tarkoitus jatkaa mm. jätevoimalan tuhkien loppusijoituspaikkojen
lisärakentamisella ja jätteenkäsittelyalueen kaakkoisosaan sijoittuvalla
Högbergsberget-nimisellä alueella. Tarvetta pienimuotoiseen louhintaja
murskaustoimintaan voi olla myös jätteenkäsittelykeskuksen muissa osissa.
Murskauksen meluja pölyvaikutuksia vähennetään ensisijaisesti ottamalla
toimintojen sijoittelussa (esimerkiksi varastokasojen sijainti) huomioon paikalliset olosuhteet. Mikäli kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 metrin päähän häiriölle alttiista kohteesta, melua torjutaan koteloinnein, kumituksin tai
muilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Myös pölypäästöjä ehkäistään laitteistojen koteloinneilla. Tarvittaessa pölyämistä vähennetään
kastelemalla.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella
eikä sillä ole vaikutuksia ympäristössä sijaitseviin pohjavesialueisiin.
Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan lupamääräyksiä annettaessa on
otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena,
pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön
kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja ra-
87 (100)
joittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa
käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan
otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.
Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan kivenlouhinnan ja
kivenmurskaamon toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista
tekniikkaa.
Hulevedet johdetaan tarvittaessa laskeutusaltaan kautta maastoon. Häiriöja poikkeuksellisista tilanteista on määrätty lupamääräyksissä. Toiminnassa syntyvien päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailu on järjestetty. Täten
toiminta on Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 tavoitteiden mukaista.
Ympäristönsuojelulain 43 a–c §:ssä on määrätty jätteenkäsittelytoiminnalle
asetettavasta vakuudesta. Kaivannaisjätteen jätealueen vakuuden on katettava myös kustannukset, jotka aiheutuvat jätealueen vaikutusalueella
olevan, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa tarkemmin määritetyn
maa-alueen kunnostamisesta tyydyttävään tilaan. Kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (190/2013) 2 §:n kohdan 7) mukaan kaivannaisjätteen jätealueella tarkoitetaan tuotantopaikan yhteydessä olevaa
aluetta, johon sijoitetaan siinä syntyvää kiinteää, lietemäistä tai nestemäistä kaivannaisjätettä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteaa, että kyseessä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella suoritettava kallion
louhinta ja kivenmurskaustoiminta eikä jätteenkäsittelytoiminta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella irtomaat hyödynnetään jätteenkäsittelykeskuksen omassa toiminnassa. Hyödyntämistä suoritetaan jatkuvasti, joten välivarastoitavien irtomaiden määrä voidaan olettaa olevan hyvin pieni. Irtomaiden poiskuljetustarvetta ei ole eikä myöskään kaivannaisjätteen jätealuetta. Edellä esitetyn perusteella vakuutta ei ole vaadittu.
Tämän ympäristölupahakemuksen käsittelyssä on sovellettu ympäristönsuojelulakia (86/2000) ja -asetusta (169/2000), koska 1.9.2014 voimaan
tulleen uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) 229 §:n mukaan hallintoviranomaisessa uuden ympäristönsuojelulain voimaan tullessa vireillä olevat
asiat käsitellään ja ratkaistaan lain voimaan tullessa voimassa olleiden
säännösten mukaisesti. Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) on otettu
huomioon päätöksen muutoksenhakua koskevassa kohdassa.
Ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetulla lailla (423/2015) kumottiin
ympäristönsuojelulain (527/2014) lupamääräysten tarkistamista koskeva
säännös, § 71. Laki tuli voimaan 1.5.2015. Lain siirtymäsäännösten mukaan ennen lain voimaantuloa vireille tullut lupa-asia käsitellään noudattaen ennen lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä, ei kuitenkaan
kumottavaa 71 §:ää. Koska ympäristönsuojelulain (527/2014) 71 § on kumottu lailla 423/2015, sovelletaan tämän päätöksen voimassaoloon ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain (423/2015) 87 §:ää. Muutetun
88 (100)
87 §:n mukaan ympäristöluvan myöntämistä koskeva päätös määrätään
olemaan voimassa pääsääntöisesti toistaiseksi.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Määräykset 1. ja 2. Alueella saa louhia kalliota ja murskata alueelta louhittua ja muualta tuotua kiviainesta lupahakemuksen mukaiset määrät.
Ympäristölupahakemuksen liitteenä olevat louhintasuunnitelmat ovat yleissunnitelmatasoisia ja alustavia. Tämän vuoksi on laadittava yksityiskohtaiset louhintasuunnitelmat. Suunnitelmia varten on selvitettävä/arvioitava
kalliopohjaveden pinnankorkeudet eri osa-alueilla. Selvitys on tehtävä tilanteissa, joissa suunniteltu louhinta ulottuu lähelle kalliopohjaveden pintaa. Muutoin riittää arvio kalliopohjaveden pinnankorkeudesta.
Ympäristölupahakemuksessa esitetään kaatopaikan laajennusalueen lisärakentamista louhimalla tuhka- ja kuonajakeille tarkoitettujen solujen pohjaa enintään noin 5 metriä nykyistä alemmalle tasolle. Alueen tutkimuksista
ei ole edelleenkään esitettävissä tuloksia. Alustavien tulosten perusteella
lisärakentamisesta on kuitenkin luovuttu. Luvan hakija ei kuitenkaan poista
lisärakentamisen mahdollisuutta hakemuksesta. Tämän vuoksi aluehallintovirasto on lupamääräyksessä edellyttänyt toimittamaan ko. syventämistä
koskevan suunnitelman Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, NaapL 17 §)
Määräys 3. Louhinta ja murskaus tapahtuvat eri puolilla jätteenkäsittelykeskusta, joten myös etäisyydet asutukseen ja työmaan ja asutuksen välisen maaston ominaisuudet vaihtelevat kohteesta toiseen. Murskauspaikkojen sijoittuminen riippuu mm. louhintatöiden etenemisestä ja murskattavan
kiviaineksen määrästä. Täten melusta ja pölystä aiheutuvien haittojen torjuntatoimet on suunniteltava tapauskohtaisesti. Suunnitelmassa on esitettävä murskauspaikat ja materiaalien sijainnit alueella sekä korkeusasemat.
Sijoittamalla murskauslaitos mahdollisimman matalalle muuhun maanpintaan nähden tai louhintarintauksen tai meluvallin lähelle voidaan vähentää
meluhaittoja.
Lupamääräyksessä ET-2-alueella tarkoitetaan Ämmäsuon asemakaavaan
merkittyä ET-2-aluetta. (YSL 43 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010 5 §, 6 §)
Määräys 4. Toiminta-ajat on hyväksytty luvan hakijan esityksen mukaisina.
Ne täyttävät kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen
ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 8 §:n
vaatimukset ja ovat osin tiukemmat kuin asetuksessa on edellytetty.
Lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toiminnoista aiheutuvaa melua ajallisesti. Lisäksi määräyksessä 5.
on annettu määräys melutasosta.
89 (100)
Yleisillä juhlapäivillä tarkoitetaan uudenvuodenpäivää, loppiaista, pitkäperjantaita, 1. ja 2. pääsiäispäivää, vappua, helatorstaita, helluntaipäivää, juhannusaattoa, juhannuspäivää, pyhäinpäivää, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, 1. ja 2. joulupäivää sekä uudenvuodenaattoa. (YSL 43 §, NaapL 17 §,
VNA 800/2010 8 §)
Määräykset 5. ja 6. Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen
(800/2010) 6 §:ssä on määrätty meluntorjunnasta ja 7 §:ssä melutasoista.
Melutason
ohjearvoista
annetussa
valtioneuvoston
päätöksessä
(993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla ja taajamien
välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla
ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväajan (klo 7–22) ohjearvoa 55 dB.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa suoritettiin vuosina 2003–2007
kaatopaikan laajennusalueen louhintaa ja louheen murskausta. Tuolloin
toiminta-aluetta lähimmät asuinalueet olivat Kolmperän alue noin 800 m:n
etäisyydellä pohjoispuolella ja Laitamaan alue noin 500 m:n etäisyydellä
luoteispuolella. Jätteenkäsittelykeskuksen lounaispuolella Råbackan
suunnassa oli lisäksi asuintaloja lähimmillään noin 600 m:n etäisyydellä
uudesta täyttöalueesta.
Vuosien 2003–2007 mittaustulosten vertailussa todetaan, että Råbackan
suuntaa lukuun ottamatta melutasot lähimpien asuintalojen kohdalla olivat
olleet ympäristöluvan No YS 1115, 1.10.2003 melua koskevan lupamääräyksen rajoissa kaikilla mittauskerroilla. Melu oli ollut impulssimaista eri
mittauskerroilla Laitamaan ja Råbackan suunnalla, joskaan ei kaikilla mittauskerroilla.
Laitosten toiminnoista aiheutuvien melutasojen mittaamisesta toimintaalueen lähiympäristössä on määrätty lupamääräyksessä 33. (YSL 43 §,
YSA 37 §, NaapL 17 §, VNp 993/1992, VNA 800/2010 7 §)
Määräykset 7. ja 8. Määräykset on annettu räjäytyksistä aiheutuvan melun
ja tärinän haittavaikutusten ehkäisemiseksi.
Louhintaräjäytyksistä aiheutuvaa ilmanpaineiskua ja tärinää on mahdollista
ehkäistä kiinnittämällä huomiota räjäytyspanosten suuruuteen, räjäytyksen
sytytykseen, räjäytyskenttien suuruuteen ja muihin työ- ja toimintatapoihin.
Mitoittamalla ja valitsemalla räjäytysaineet oikein estetään tärinähaittojen
sekä suurten, rikotusta vaativien kivenlohkareiden syntymistä.
Melun ja tärinän vaikutusalueen asuinkiinteistöjen omistajille on toimitettava tieto alueella suoritettaviksi suunnitelluista räjäytyksistä ja murskauksista, jotta niihin voidaan ennakolta varautua. Vaikutusalueen asuinkiinteistöillä tarkoitetaan ympäristölupahakemuksen 22.10.2014 toimitetun lupahakemuksen täydennyksen liitteessä 7.3 esitettyjä niitä asuinkiinteistöjä, jotka
sijaitsevat 700 metrin säteellä kulloinkin louhittavasta alueesta tai murskauspaikasta. Kun otetaan huomioon toiminnan luonne ja lähimpien asuin-
90 (100)
kiinteistöjen sijainti, on ilmoittaminen asuinkiinteistölle tarpeen. (YSL 43 §,
YSA 37 §, NaapL 17 §)
Määräys 9. Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuusraja on annettu raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen
(413/2014) 4 §:ssä säädetyn mukaisena. (YSL 43 §, VNA 413/2014)
Määräykset 10.–12. Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen
(800/2010) 4 §:ssä on määrätty ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisesta ja 5 §:ssä ilmalaadusta. Lupamääräykset pölyhaittojen ehkäisystä on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja
rajoittamiseksi. Samoin määräyksillä pölynpoistojärjestelmien kunnossapidosta ja tarkkailusta sekä toimintojen keskeyttämisestä mahdollisen häiriön
sattuessa vähennetään ilmaan syntyviä päästöjä ja ehkäistään ympäristöhaittoja. Murskattavan materiaalin ja varastokasojen kasteleminen sekä
murskainten ja kuljettimien kotelointi vähentävät pölyn leviämistä ympäristöön. Alueen toiminnoista aiheutuvien päästöjen vaikutuksien selvittämistä
lähialueen ilmanlaatuun on määrätty lupamääräyksessä 32. (YSL 43 §,
46 §, YSA 37 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010 4 §, 5 §)
Määräykset 13. ja 14. Valumavesien johtaminen laskeutusaltaan kautta on
tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Laskeutusaltaan rakentamista ja hoitoa koskevilla määräyksillä varmistetaan, että alueelta ei haitallisessa määrin kulkeudu kiintoainetta lähiympäristön pintavesiin.
(YSL 7 §, 8 §, 43 §, VNA 800/2010 10 §)
Määräys 15. Toiminta-alueella ei ole varattu tiiviiksi päällystettyä ja öljynerottimeen viemäröityä ajoneuvojen ja laitteiden pesu- tai huoltopaikkaa. Siksi ajoneuvojen pesua ja suurempia huoltotoimenpiteitä ei saa suorittaa alueella, vaan muualla asianmukaisesti varustetussa tilassa.
(YSL 7 §, 8 §, 43 §, VNA 800/2010 10 §)
Määräys 16. Ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maaperään ei saa päästää jätettä eikä muutakaan ainetta, joka voi pilata maaperän tai aiheuttaa
haittaa terveydelle tai ympäristölle. Polttoaineita on varastoitava siten, että
päästöt maaperään ja pohjaveteen voidaan estää. Määräys on tarpeen
polttoaineen varastoinnista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja kyseisestä toiminnasta ympäristölle aiheutuvien riskien minimoimiseksi. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, YSA 37 §, VNA 800/2010 9 §)
Määräys 17. Ympäristönsuojelulain 45 a §:n mukaan kivenlouhintaa ja kivenmurskausta koskevassa ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset
määräykset kaivannaisjätteestä sekä toimintaa koskevasta kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. Kaivannaisjätteen
jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi, jätteen haitallisuuden vähentämiseksi sekä jätteen hyödyntämisen ja
turvallisen käsittelyn edistämiseksi. Ympäristölupahakemukseen on liitetty
30.1.2013 päivätty kaivannasjätteen jätehuoltosuunnitelma. (YSL 43 §,
45 a §, VNA 800/2010 11 §)
91 (100)
Määräys 18. Kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muutoksen (190/2013) 3 §:n mukaan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman
laatimisessa on otettava huomioon muun muassa, että pintamaa palautetaan ottamisalueelle tai se hyödynnetään muualla toiminnan päätyttyä.
Pintamaiden sijoituspaikat on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei niistä
aiheudu haittaa tai vaaraa tuleville Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen
alueen toiminnoille.
Kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
(190/2013) 2 §:n mukaan kaivannaisjätteen jätealueena ei pidetä aluetta,
johon sijoitetaan sellaista pilaantumatonta maa-ainesta, pysyvää jätettä
taikka etsinnässä tai turvetuotannon yhteydessä syntyvää kaivannaisjätettä, joka ei ole vaarallista jätettä, alle kolmeksi vuodeksi, jollei kysymys ole
suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavasta alueesta. (YSL 43 §, 45 §,
45 a §, JL 13 §, 29 §, VNA 190/2013 2 §, 3 §, VNA 800/2010 11 §)
Määräykset 19.–23. Jätteitä ja vaarallisia jätteitä koskevat määräykset on
annettu jätteiden määrän vähentämiseksi, asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun
ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle
tai ympäristölle. Jätelain 28 §:n mukaan vaarallisen jätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että vaaralliset jätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjasta säädetään jätelain 121 §:ssä ja siirtoasiakirjaan merkittävistä tiedoista tarkemmin jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 24 §:ssä. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata muun muassa vaarallisen jätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen
hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Siirtoasiakirjamenettely helpottaa valvontaa. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan.
(YSL 43 §, 45 §, JL 8 §, 28 §, 121 §, VNAJ 24 § ja liite 4,
VNA 800/2010 11 §)
Määräys 24. Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja häiriötilanteista mahdollisesti aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 §:n mukaan, jos esimerkiksi jätettä syntyy onnettomuuden tai muun siihen rinnastettavan tilanteen johdosta siten,
että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa
tai se edellyttää erityisiä toimia jätehuollossa, on jätteen haltijan viivytyksettä ilmoitettava siitä valvontaviranomaisille. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, 46 §, 62 §,
YSA 30 §, JL 13 §, VNA 800/2010 12 §)
Määräys 25. Alueella on oltava saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia. Vahinko- tai onnettomuustilanteessa voidaan polttonesteen leviäminen ympäristöön estää tehokkaasti imeyttämällä sitä siihen tarkoitukseen suunniteltuun materiaaliin. Määräys varautumisesta poikkeuksellisiin tilanteisiin ja
poikkeustilannesuunnitelman ajantasaisuus on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain 5 §:n 2 momentin mukaan,
jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimen-
92 (100)
piteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo tapahtunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäisiksi. Henkilökunnan kouluttaminen, häiriö- ja poikkeustilanteiden varautumissuunnitelma, mahdollisten palon sammutusvesien kokoaminen ja imeytysaineiden helppo saatavuus vähentävät maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskiä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa ohjeita ympäristöhaitan torjumiseksi.
Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 43 §, 46 §, 62 §, 76 §, YSA 30 §, JL 13 §,
VNA 800/2010 12 §)
Määräys 26. Jätelain 72 §:ssä kielletään roskaaminen siten, että siitä voi
aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Jätelain 13 §:n mukaan jätteestä ja jätehuollosta
ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, 45 §,
JL 8 §, 13 §, 72 §, 73 §, VNAJ 11 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010 10 §)
Määräys 27. Tarkkailtaessa säännöllisesti toiminta-alueiden kuntoa viat
havaitaan ja voidaan korjata. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, JL 13 §, 72 §)
Määräys 28. Valvonnalla ja rakenteellisin keinoin estetään ulkopuolisille
aiheutuvat vaarat sekä luvaton pääsy alueelle. (YSL 43 §, NaapL 17 §,
VNA 800/2010 12 §)
Määräys 29. Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010)
12 §:n mukaan onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö. (YSL 42 §, 43 §, JL 12 §, 13 §, 122 §,
VNA 800/2010 12 §)
Määräys 30. Murskaustyön ja louhinnan aloittamisista, muutoksista ja lopettamisista on velvoitettu tekemään ilmoitus valvovalle viranomaiselle
toiminnan valvonnan järjestämiseksi. (YSL 43 §)
Määräys 31. Ympäristöluvassa on annettava ympäristönsuojelulain 43 §:n
mukaan tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. Ympäristönsuojelulain 90 §:n mukaan lopettamista koskeva suunnitelma esitetään
toimivaltaiselle lupaviranomaiselle. (YSL 43 §, 90 §, VNA 800/2010 11 §)
Määräykset 32.–36. Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Ympäristöluvassa on ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaan annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta.
(YSL 5 §, 43 §, 46 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010 13 §)
93 (100)
Määräykset 32.–35. Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen louhinnan ja kiven murskaustoiminnan tarkkailu on tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten ja mahdollisen pilaantumisen havaitsemiseksi ajoissa siten, että toiminnoista ei aiheudu poikkeavia päästöjä maaperään eikä pinta- ja
pohjavesiin. (YSL 43 §, 46 §, JL 12 §, 13 §, 122 §)
Määräys 32. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on ollut käytössä
hiukkasmittausohjelma, jonka Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi kirjeellään No YS 1618, 8.11.2006. Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus hyväksyi mittaussuunnitelman päivityksen 19.2.2014.
Vuoden 2011 alusta lähtien Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella
on ollut kaksi ilmanlaadun mittausasemaa. Vanha mittausasema 1 sijaitsee
jätteenkäsittelykeskuksen vaaka-aseman läheisyydessä. Mittausasema 2
sijaitsee uuden jätetäyttöalueen läheisyydessä Ämmäsvuoren eli vanhan
kaatopaikan rinteellä nykyisin käytössä olevan jätetäyttöalueen ja tuhkankäsittelyalueen tuntumassa.
Lupamääräyksessä on lisäksi edellytetty, että hengitettävien hiukkasten
(PM10) pitoisuusmittauksia on suoritettava lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, kun louhitaan ja/tai murskataan louhinta-alueella 2 tai louhintaalueella 3. Mittauksilla selvitetään louhinnan ja kiviaineksen murskauksen
aiheuttamien päästöjen vaikutuksia ympäristön hiukkaspitoisuuksiin lähimmillä asuinalueilla. (YSL 43 §, 46 §, NaapL 17 §)
Määräykset 33. ja 34. Määräykset meluja tärinämittausten suorittamisesta
on annettu siksi, että pystytään arvioimaan toiminnan aiheuttamaa haittaa
lähimmille asuinkiinteistöille. Lähimmät häiriintyvät kohteet vaihtelevat,
koska louhintaa ja murskausta voidaan suorittaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen eri osissa. Tämä on otettava huomioon mittauspisteiden sijoittelussa. (YSL 43 §, 46 §, NaapL 17 §)
Määräys 33. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on käytössä melutarkkailuohjelma, jonka Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi 9.10.2006
kirjeellään No YS 1444. Melutarkkailuohjelmaa tarkistettiin 5.5.2008 Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjeellä No YS 582. HSY on toimittanut esityksen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen meluntarkkailuohjelmaksi
22.12.2014 Uudenmaan ELY-keskukselle. ELY:n pyynnöstä HSY täydentää esitystä siten, että alueelle laaditaan melumallinnus, joka päivitetään
toimintojen merkittävästi muuttuessa.
Määräys 35. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin valvotaan Ämmässuon–Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmalla
yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteistarkkailu käynnistettiin syksyllä 2003 3.4.2003 päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa muutettiin 31.5.2004 Uudenmaan ympäristökeskuksen
8.1.2004 antaman päätöksen No YS 14 mukaisesti. Yhteistarkkailuohjelma
sai lainvoiman 8.3.2006 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä taltionumero 467. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut yhteistarkkailuohjelman muuttamisesta päätöksen No YS 357, 12.3.2007. Tällä hetkellä
94 (100)
voimassa oleva tarkkailuohjelma on päivätty 20.4.2007. Em. tarkkailuohjelmaan perustuen on laadittu yhteistarkkailuohjelman toteuttamista varten
työohjelma (1. päiväys 6.6.2008), jota on tarpeen mukaan tarkkailujakson
2009–2012 aikana päivitetty 22.4.2009, 16.12.2010, 22.5.2012, 6.8.2012,
20.8.2012 ja 19.9.2012. Tarkkailujaksoa 2013–2016 koskeva työohjelman
viimeisin päivitys on 2.10.2014.
Valumavesien laadun tarkkailu on tarpeen, ettei ojaan ja edelleen vesistöön johdeta öljyä tai muita veden laadulle haittaa aiheuttavia aineita. Valumavesissä on havaittu aikaisemmista räjäytystöistä johtuvia kohonneita
kokonais- ja nitraattityppipitoisuuksia, joten toiminnan aiheuttamaa typpikuormitusta on syytä seurata. Koska alueella on laaja yhteistarkkailu, tässä
ympäristöluvassa ei ole tarpeellista määrätä erillistä tarkkailua. (YSL 5 §,
43 §, 46 §)
Määräys 36. Määräyksen perusteella voidaan tarkkailuohjelmiin tehdä tarkennuksia tai muutoksia perustellusta syystä, esim. saatujen tarkkailutulosten perusteella. (YSL 43 §, 46 §)
Määräys 37. Ympäristönsuojelulain 108 §:n mukaan muun muassa mittaukset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin (YSL 43 §, 108 §)
Määräykset 38. ja 39. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat
tarpeen valvonnan järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Jätelain 12 §:n nojalla jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen alkuperästä, määrästä, lajista,
laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen
ominaisuuksista sekä jätteen ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja tarvittaessa annettava näitä koskevat tiedot muille jätehuollon toimijoille. Jätelain
122 §:n nojalla valvontaviranomaisella on oikeus saada toiminnan valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen toimintaan liittyvien ympäristönsuojelun kannalta olennaisten tietojen saamiseksi ja toiminnan valvonnan järjestämiseksi ja suorittamiseksi. Jätekirjanpitoa ja tietojen säilyttämistä koskeva määräys perustuu
myös jätelain 118 ja 119 §:ään. (YSL 43 §, 45 §, 46 §, JL 12 §, 118 §,
119 §, 122 §)
VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN
Toiminnanharjoittaja on omalta osaltaan vastannut vastineissaan lausuntoihin ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin.
Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt seikat on otettu huomioon tämän
päätöksen määräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevällä tavalla. Lisäksi
Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteaa seuraavan:
Muistutuksissa vaaditaan, että louhinnalle ja murskaukselle on tehtävä
ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Lisäksi vaaditaan, että
95 (100)
louhinnoille, räjäytyksille, murskaukselle ja rikotuksille ei tule antaa enää
lupia Ämmässuon alueelle.
Voimassa olevan ympäristöluvan No YS 1115, 1.10.2003 mukaan Ämmässuon kaatopaikan laajennusalueen louhittavan alueen pinta-ala on
noin 33 ha ja että louhittavalla alueella tuotetaan kalliolouhetta tai mursketta vuosittain keskimäärin 2,0 miljoonaa tonnia ja enintään 4,0 miljoonaa
tonnia. Ympäristöluvan perusteella toteutettiin laajennusalueen louhinta ja
murskaus vuosina 2003–2007.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2006) 6 §:n 1 momentin mukaan hankkeita, joihin on sovellettava arviointimenettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 1 momentin nojalla, on muun muassa kohdassa 2 b) tarkoitettu kiven, soran tai hiekan otto, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on
yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa.
Ympäristölupahakemuksen mukaan merkittävimpien louhittavien alueiden
(alueet 1–4) yhteispinta-ala on noin 18 ha. Pienimuotoinen louhinta mukaan lukien louhittavien alueiden yhteispinta-ala on alle 25 ha. Vuosittain
otettavan aineksen määrä arvioidaan olevan keskimäärin suuruusluokkaa
75 000 m3ktr/a ja enintään 150 000 m3ktr/a eli keskimäärin 200 000 t/a ja
enintään 400 000 t/a.
Edellä esitetyn perusteella suunniteltu louhinta ei ole ympäristövaikutusten
arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2006) 6 §:n
hankeluettelon 1 momentin kohdan 2 b) mukainen hanke.
Alueella on tehty useita ympäristövaikutusten arviointimenettelyjä, jotka
koskevat HSY:n (entinen YTV) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ja alueen muiden toiminnanharjoittajien toimintoja, joiden ympäristövaikutukset ovat vastaavanlaisia.
Ympäristölupahakemuksessa on esitetty vaikutukset ympäristöön, kuten
vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja terveyteen, vaikutukset luontoon ja
luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön, vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön, ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset että vaikutukset maaperään ja pohjaveteen.
Louhinta ja murskaus täyttävät kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja
kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (800/2010) säädetyt vaatimukset.
Kaikilla kaavatasoilla alue on varattu jätehuollollisille toiminnoille. Alueella
on tehty Ämmässuon–Kulmakorven toimintojen kokonaisarviointi, joka on
huomioitu kaavan laadinnassa.
96 (100)
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa suoritettava louhinta ja murskaus
palvelevat alueen kehittämistä jätteenkäsittelytarkoitukseen ja louhituille
alueille on tarkoitus sijoittaa jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja.
LUVAN VOIMASSAOLO
Luvan voimassaolo
Päätös on voimassa toistaiseksi.
Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa.
(YSL 28 §)
Korvattavat päätökset
Tämä päätös korvaa seuraavat päätökset:
– Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen kalliolouhoksen ja kivenmurskaamon olemassa olevalle toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1115, 1.10.2003).
päätöksestä No YS 1115, 1.10.2003 tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 04/0552/1, 22.12.2004).
– Päätös em. YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan
laajennusalueen kalliolouhosta ja kivenmurskaamoa koskevassa ympäristöluvassa No YS 1115, 1.10.2003 määrätyn tarkkailun jatkamisesta ja
muuttamisesta hiukkaspitoisuuden ja melun osalta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1466, 8.12.2004).
muuttamista koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus
No YS 688, 26.5.2008).
Asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän
lupapäätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia
säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §, YSA 19 §)
97 (100)
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus
Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, jos päätökseen ei
haeta muutosta valittamalla. (YSL 100 §)
Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta
HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä saa aloittaa esittämänsä louhinnan ja louheen murskauksen lupapäätöksen mukaisesti muutoksenhausta huolimatta.
Perustelut
Ämmässuon asemakaava mahdollistaa kaatopaikkatoiminnan jatkumisen
ja jätteidenkäsittelyn kehittämisen Ämmässuon alueella. Kirkkonummen
puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittuun asemakaavaan. Asemakaavoissa jätteenkäsittelykeskuksen ympärille on osoitettu
suojavihervyöhyke. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa louhintaja
murskaustarvetta aiheuttavat jätteenkäsittelykeskuksen kehittämistarpeet.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen louhintaa on suoritettu vuodesta 1992 lähtien. Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että kyseessä on aiemmankaltaisen toiminnan jatkaminen
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Lisäksi lainvoimaisen
Ämmässuon asemakaavan mukainen alueen käyttäminen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoihin edellyttää hakemuksen mukaista kallion louhintaa.
Alueella on jo ollut ympäristölupa louhintaan ja murskaukseen. Koska louhintatyön loppuunsaattaminen ei enää olennaisesti muuta ympäristön tilaa
eikä aiheuta kohtuuttomia ympäristöhaittoja, on aloittamisluvan myöntäminen perusteltua.
Päätöksen täytäntöönpanolupa ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi,
koska kallion louhinnan ja louheen murskauksen muutettu toiminta voidaan
lopettaa.
Aloittamisvakuutta ei tarvitse asettaa, koska toiminnanharjoittajana on kuntayhtymä. (YSL 101 §)
Muutoksenhakutuomioistuin
(YSL 101 a §)
voi
kieltää
päätöksen
toimeenpanon.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 190, 226, 229 §
Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (423/2015) 87 §:n 1 momentti ja
lain siirtymäsäännös
98 (100)
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 6, 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42,
43, 45, 45 a, 46, 47, 50, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 90, 97, 100, 101, 101 a,
105, 108 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16, 18, 19, 30, 37 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 28, 72, 73, 118, 119, 120, 121, 122 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 7, 8, 9, 17, 24 § ja liite 4
Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
Valtioneuvoston asetus raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta
(413/2014)
Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)
Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja
2015 (1092/2013)
Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja
2013 (1572/2011)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 4 400 euroa.
Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta.
Ympäristönsuojelulain 105 §:n mukaan luvan käsittelystä voidaan periä
maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja 2015
annetun valtioneuvoston asetuksen (1092/2013) 8 §:n 2 momentin mukaan
suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2014, peritään
maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan.
Lupahakemuksen vireille tullessa voimassa olevan aluehallintovirastojen
maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen
(1572/2011) liitteen kohdan 2.1 mukaan muutoin kunnan toimivaltaan kuuluvan lupa-asian käsittelystä peritään maksu, joka vastaa kunnan kyseisen
toiminnan lupahakemuksesta perimää maksua.
Tämän lupa-asian vireille tullessa voimassa olleen 1.10.2010 voimaan tulleen Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan maksutaulukon (Espoon kaupunginhallitus 6.9.2010 § 13) mukaan kivenlouhimon
sekä muun kuin maarakennustoimintaan liittyvän kivenlouhinnan ympäristöluvan käsittelymaksu on 2 000 euroa ja murskaamon ympäristöluvan käsittelymaksu on 3 400 euroa. Ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 5 §:n
mukaan ympäristönsuojelulain 34 §:n 4 momentissa tarkoitetun lupa-asian
käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että perusmaksultaan kalliim-
99 (100)
man toiminnan lupamaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 %
näiden toimintojen maksusta. Lupamaksu on täten edellä esitetyn mukaisesti 3 400 € + 0,5 x 2 000 € = 4 400 €.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös
HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100
00066 HELSINKI
Tiedoksi
Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen
Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomainen
Espoon kaupunginhallitus
Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
Kirkkonummen kunnan terveydensuojeluviranomainen
Kirkkonummen kunnanhallitus
Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti)
Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Tieto päätöksestä
Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoESAVI-294-04-082012 mukaisesti.
Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä
Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla sekä päätöksestä kuulutetaan Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa
www.avi.fi/lupatietopalvelu.
Kuulutuksesta ilmoitetaan Hufvudstadsbladet ja Länsiväylä -nimisissä
lehdissä.
100 (100)
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai
etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on
valvoa asiassa yleistä etua.
Liitteet
Liite 1. Louhinta-alueiden 1–4 sijainti
Liite 2. Valitusosoitus
Pekka Häkkinen
Arja Johansson
Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Arja Johansson.
Liite 1
Liite 2
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen
Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta
Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy
9.10.2015.
Valitusoikeus
Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt,
asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa
koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa,
sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta
- mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää
toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa
tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot
käyntiosoite:
postiosoite:
puhelin:
faksi:
sähköposti:
aukioloaika:
Oikeudenkäyntimaksu
Korsholmanpuistikko 43, 4. krs
PL 204, 65101 Vaasa
029 56 42780
029 56 42760
vaasa.hao@oikeus.fi
klo 8–16.15
Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten
suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä
tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Päätös Nro 209/2015/1 Dnro ESAVI/294/04.08/2012 Annettu

Transcription

Similar documents

JÄTTEIDEN LAJITTELUOHJE

HSY_KA_liiketoiminta_ja_tietohallinto_Harri_Heinonen_KAOS

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2014

Keskustelumuistio Blominmäen jätevedenpuhdistamon

ANSIOLUETTELO OLLI SAHIMAA Runeberginkatu

Kysymykset ja vastaukset 20.4.2015