Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017 – 2018

Transcription

Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017 - 2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet
Vuoden 2016 talousarvion ja
vuosien 2017 – 2018 taloussuunnitelman
laadintaohjeet
Kunnanhallitus 22.6.2015 § 216
YLEISTÄ TALOUSTILANTEESTA
Uusi hallitusohjelma ja kuntatalous
Uuden hallitusohjelman keskeinen sisältö on saada talous ja työllisyys kasvuun.
Työllisyysasteen nostaminen 4 prosenttiyksikköä hallituskauden aikana on haasteellinen.
Mikäli kasvu ja työllisyys paranevat, niiden vaikutus myös kuntatalouteen on merkittävä.
Pelkästään sopeuttamalla ja leikkaamalla kuntataloudenkaan tasapainoa ei saavuteta.
Rakenneuudistusten vaikutukset näkyvät puolestaan vasta pidemmällä aikavälillä.

Hallituksen strategisia tavoitteita ovat terveys ja hyvinvointi, työllisyys, kilpailukyky ja
kasvu, koulutus ja osaaminen, biotalous ja puhtaat teknologiat sekä toimintatapojen
muuttaminen edistämällä digitalisaatiota ja purkamalla sääntelyä ja byrokratiaa.
Kuntavaikutusten yksityiskohtaisen kokonaisarvion esittäminen tai laskeminen on tällä
hetkellä mahdotonta. Eri ministeriöiden toimintaan suunnitellut muutokset vaikuttavat
monella tapaan myös kuntiin ja kuntatalouteen. Esimerkiksi kuntien tehtävien
vähentäminen ja toiminnan joustavoittaminen on hyvä tavoite, mutta uskottavia
talousvaikutuksia on tässä vaiheessa mahdotonta esittää.
Hallitusohjelma on myös ehdollinen siten, että mikäli yhteiskuntasopimus syntyy
viimeistäin elokuussa, ehdollisia säästöjä ei toteuteta ja mikäli ei synny, lisäsäästöjä ja
verokorotuksia pannaan toimeen noin 1,5 miljardin euron edestä. Julkista taloutta
tasapainotetaan vuoden 2019 tasolla 4 miljardilla eurolla. Mikäli yhteiskuntasopimusta ei
synny elokuun 2015 loppuun mennessä, sopeutustoimien yhteismäärä nousee 6 miljardiin
euroon vuoteen 2021 mennessä.
Näiden lisäksi pidemmällä aikavälillä toteutetaan toimia, jotka vahvistavat julkista taloutta
4 miljardilla eurolla ja vastaavat näin kestävyysvajeen tuomaan haasteeseen. Hallitus on
ohjelmassaan sitoutunut siihen, että kehyksen piiriin kuuluvat valtion menot ovat v. 2019
1,2 miljardia pienemmät kuin mitä 2.4.2015 päätetyssä valtiontalouden kehyksessä.
Vuosittain varataan 300 miljoonaa euroa lisätalousarvioita varten.
Julkisen talouden sopeutustoimet jakaantuvat hallitusohjelman mukaan vuonna 2019
seuraavasti:
Valtio
Kunnat
Sotut/Tyel
Yhteensä
2 951 milj. €
708
328
4 030
Kuntiin kohdistuvat sopeutustoimet vuoden 2019 tasossa jakaantuvat ehdotuksen mukaan
hallinnonaloittain seuraavasti:
Opetus, tiede ja kulttuuri
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Asiakasmaksut
Sosiaalietuudet
Indeksijäädytykset (valtionosuudet)
Yhteensä
243 milj. €
294
224
135
-195
708
2
Verotuksen osalta merkittävin huomio on, että kuntien korotettua yhteisövero-osuutta ei
jatketa vuoden 2015 jälkeen. Tämä merkitsee kuntien tulopohjan heikentymistä n. 270
miljoonalla eurolla. Kun kiinteistöveroon tehdään tarkennuksia 100 miljoonan euron
edestä ja verovähennykset kompensoidaan, niin kuntien veropohjaan tapahtuvat
muutokset jäävät noin 170 miljoonaa miinukselle.
Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisellä ja toimintojen joustavoittamisella
tavoitellaan noin miljardin vahvistusta julkiseen talouteen. Miten tämä käytännössä
toteutuu, on vielä epäselvää. Kun valtion osuus peruspalvelujen rahoitukseen on vain
neljännes, tärkeätä on, että kuntien valtionosuuksia alennetaan vain neljänneksellä siitä
summasta jolla kuntien tehtäväkenttä vähenee.
Asiakasmaksutulojen osalta ehdottoman tärkeätä on, että ne vahvistavat kuntataloutta
täysimääräisesti.
Alustavan arvion mukaan kuntatalouden rahoitusasema paranisi vuoden 2019 tasossa
noin 0,5 miljardia euroa mikäli hallitusohjelmassa esitetyt toimenpiteet toteutetaan
hallitusohjelman mukaisesti. Tämän lisäksi tulevat mahdolliset tehtävien ja velvoitteiden
vähennykset sekä rakennemuutosten vaikutukset. Myös kansaneläkeindeksin jäädytys
tulee vaikuttamaan kuntien verotuloihin.
Sote-uudistuksesta hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus valmistelee
sote-järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Alueita on
yhteensä enintään 19. Alueet vastaavat sote-palveluiden järjestämisestä alueellaan.
Hallitus uudistaa sairaaloiden työnjakoa siten, että osa vaativasta erikoissairaanhoidosta
keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille.
Kansanvaltaisuuden turvaamiseksi sote-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot.
Ensivaiheen rahoitusvaihtoehtoinen selvitetään rahoituksen vaihtoehdot kuntien ja/tai
valtion rahoitusmallit ottaen huomioon perustuslain reunaehdot. Toisessa vaiheessa
siirrytään yksikanavaiseen rahoitusmalliin huomioiden työterveyshuollon asema.
Lähde: Kuntaliiton tiedote 29.5.2015 ja hallitusohjelma
Yleinen taloudellinen tilanne
Suomen kansantalouden lähtökohdat uudelle hallituskaudelle ovat erittäin haastavat.
Suomen bruttokansantuote on supistunut jo kolmatta vuotta peräkkäin, ja
kokonaisarvonlisäys on reilut 8 prosenttia pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuoden
2007 lopussa. Lähivuosien kasvunäkymät lupaavat parhaimmillaankin vain noin yhden
prosentin kasvua. Suomen vientisektori ei tunnu pääsevän kansainvälisen kasvun imuun,
ja kotimarkkinat taas kärsivät vaimeasta tulokehityksestä ja sopeutustoimista.
Viime vuonna bruttokansantuotteen määrä laski hieman, eli 0,1 prosenttia. Kahtena
aikaisempana vuonna kansantuotteen lasku on ollut noin prosenttiyksikön
voimakkaampaa. Kokonaiskysyntää ovat näinä vuosina leikanneet erityisesti yksityisten
investointien ja viennin supistuminen. Suomen vienti onkin kehittynyt jo pitkään hitaammin
kuin maailmankaupan kasvu. Myös yksityisen kulutuksen määrä on kehittynyt viime
vuosina heikosti. Sen sijaan julkinen kulutus on kasvanut, vaikka kasvuprosentit ovatkin
olleet hyvin vaimeita.
3
Tänä vuonna kansantalouden ei enää ennakoida supistuvan, mutta nopeaa käännettä
parempaan ei ole odotettavissa. Ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet
heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys oli
helmikuussa 0,5 prosenttia matalampi kuin edellisen vuoden helmikuussa. Loppuvuodelle
odotetaan kuitenkin maltillista suhdannekäännettä.
Ennustelaitokset ovat varsin yksimielisiä suhdannekäänteen ajoittumisesta loppuvuodelle
ja siitä, että tänä vuonna Suomen bruttokansantuote kasvaa hieman. Kasvun odotetaan
pohjautuvan lähinnä vientikysynnän ja yksityisen kulutuksen pienehköön lisääntymiseen.
Kasvu jää tänä vuonna ennustelaitosten mukaan kuitenkin vain noin 0,5 prosentin
tuntumaan, mikä on selvästi matalampi taso kuin mitä vuoden 2015 kasvuksi odotettiin
noin puoli vuotta sitten. Ennusteita on jouduttu vetämään alaspäin, koska toteutunut
talouskehitys on ollut jälleen kerran odotettua heikompaa.
Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan muuttuvan laajapohjaisemmaksi ja piristyvän, vaikka
ennusteiden kasvuprosentit jäävätkin tasoltaan yhä vaatimattomiksi. Lähes kaikki
suhdannelaitokset ennustavat ensi vuodelle noin 1,0–1,5 prosentin kasvua.
Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2016 kasvuksi muodostuu 1,4 prosenttia.
Vientikysynnän arvioidaan lisääntyvän noin kolmella prosentilla, ja samalla yksityiset
investoinnit kääntyvät vihdoinkin kasvuun. Myös kotimaisen kysynnän rooli talouskasvun
lähteenä voimistuu, kun työllisyyden heikkeneminen pysähtyy ja kuluttajien luottamus niin
oman talouden kuin kansantalouden näkymiin vahvistuu.
Suhdannekäänteestä huolimatta Suomen kasvuluvut ovat EU-maiden heikoimpia. Yksi
syy vaimeaan talouskasvuun on Venäjän taloustilanne ja sen vaikutukset Suomen vientiin.
Venäjän talous onkin lähivuodet vaikeassa suhdannekuopassa, minkä lisäksi pidemmän
aikavälin kasvunäkymät ovat erittäin epävarmat Venäjän talouden ja politiikan kääntyessä
entistä enemmän sisäänpäin.
Talouskehitys on ollut pitkään heikkoa myös euroalueella, joka on paininut
kaksoistaantumassa ja kärsinyt korkeasta työttömyydestä. Euroopan talousnäkymiä
vaimentavat lisäksi jäsenmaiden heikko kilpailukyky ja korkea julkisen velkaantumisen
taso. Nyt Euroopan talousnäkymät ovat aikaisempaa myönteisemmät, ja monien
Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden talouskehitys esimerkiksi Ruotsissa ja
Saksassa on ollut pirteää. Maailmantalouden kasvun veturina toimivat tällä hetkellä
Yhdysvallat ja sen rinnalla Iso-Britannia.
Euroopan piristynyt kasvu ei kuitenkaan välity juurikaan Suomen
bruttokansantuotteeseen, sillä esimerkiksi Euroopan komission mukaan Suomen
talouskasvu ensi vuonna on Euroopan heikoin. Surkeisiin kasvulukuihin vaikuttavat
Venäjän tilanteen ohella erityisesti Suomen viennin rakenteeseen ja kilpailukykyyn liittyvät
ongelmat.
Edellytykset talouskasvun piristymiselle ovat periaatteessa nyt erinomaiset, sillä energian,
erityisesti öljyn, hinta on matalalla, euron ulkoinen arvo on heikentynyt ja EKP:n
rahapolitiikka elvyttävää. Myös korkotason ennakoidaan pysyvän matalana varsin pitkään.
Vientisektorilla toimivien yritysten lisäksi näistä tekijöistä hyötyvät myös kotitaloudet, sillä
maltillinen hinta- ja korkokehitys tukee ostovoimaa ja yksityistä kulutusta. Kuluttajahintojen
4
arvioidaan nousevan tänä vuonna erittäin vaimeasti, vajaat puoli prosenttia. Ensi vuonna
kuluttajahintojen odotetaan nousevan noin prosentin.
Talouskasvun piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko.
Työttömyysjaksojen kestot ovat pidentyneet, minkä lisäksi alueelliset ja ammatilliset erot
työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa ovat suuret. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä
entisellä, varsin korkealla, tasollaan, vaikka talouskasvun piristymisen odotetaan
kääntävän työttömien määrän vähitellen loivaan laskuun. Työllisyysasteen odotetaan
pysyvän ennusteajanjakson ajan suurin piirtein ennallaan tai paranevan hieman.
Kuntatalouden tilanne
Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien talous pysyi edelleen tiukkana, vaikka
kuntatalouden kirjanpidollinen tulos nousi selvästi positiiviseksi. Tuloksen parantumiseen
vaikuttivat monet tekijät, joista merkittävin yksittäinen tekijä oli kuntien liikelaitosten
yhtiöittäminen ja sen myötä lisääntyneet kertaluonteiset satunnaiset tulot. Muita tulosta
parantavia tekijöitä olivat kuntien henkilöstömenosäästöt sekä kuntien tuloveroprosenttien
kiristykset. Heikosta taloustilanteesta huolimatta kuntatalouden nettoinvestoinnit pysyivät
edellisvuoden tasolla, eikä tulorahoitus riittänyt kattamaan nettoinvestointikuluja. Tämän
vuoksi kuntatalouden velkaantuminen jatkui yhä voimakkaana, ja lainakanta nousi vuoden
2014 lopussa 16,6 mrd. euroon. Kuntien velkaantuminen on siten noin 8 prosenttia
suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Kuntien menot 2015–2016
Heikon taloustilanteen varjossa kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin
vuosiin nähden varsin maltillisesti. Tänä vuonna sopimuskorotusten ja viime vuoden
palkkaperinnön kustannusvaikutus on kunnissa keskimäärin noin 0,6 prosenttia.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana
vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,1 prosenttiin.
Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa.
Koko valtakunnan tasolla kunta-alan palkkasumman ennakoidaan painuvan tänä vuonna
reippaasti miinukselle (-1,2 %), sillä kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen
yhtiöittämisten myötä näiden yhtiöiden henkilöstö- ja muut toiminnot siirtyvät
kuntatalouden tuloja menoennusteiden ulkopuolelle. Muutokset vähentävät
kuntatalouden henkilöstön määrää ja pienentävät kuntatalouden palkkasummaa arviolta
noin 300 miljoonalla eurolla. Yhtiöittämiset vaikuttavat myös muihin palkkaus- ja
vuosikustannuksiin, poistoihin sekä esimerkiksi investointimenoihin vuonna 2015.
Kuntien arvioidaan myös jatkavan omia säästötoimiaan ja sopeuttavan
henkilöstömenojaan kuluvana vuonna. Valtaosa sopeutuksesta tehdään hyödyntämällä
luonnollista poistumaa, vähentämällä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä sekä
järjestelemällä töitä uudelleen.
Väestön ikääntyminen lisää kuntatalouden sosiaali- ja erityisesti terveyspalvelujen
kysyntää. Kuntatalouden kehitysarviossa ikärakenteen muutoksen arvioidaan kasvattavan
palvelujen tarvetta 2016–2019 vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain. Palkkakustannusten
kehittyessä maltillisesti palvelujen kysynnän kasvu purkautuu väistämättä ostopalveluiden
kasvuksi. Ostopalvelut ovatkin lisääntyneet 2000-luvulla voimakkaasti. Tänä vuonna
ostojen kasvun arvioidaan notkahtavan liikelaitosten yhtiöittämisten vuoksi alle yhteen
5
prosenttiin, mutta sen jälkeen ostojen ennakoidaan lisääntyvän jälleen reippaasti, arviolta
4,6 prosenttia vuodessa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kuntien kustannuspaineet pysyvät hyvin maltillisina
vaimeiden talousnäkymien alla. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2014
peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna vain 0,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 1,8
prosenttia. Tätä ennen peruspalvelujen hintaindeksi liikkui useana vuonna 2-3 prosentin
tuntumassa. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason
arvioidaan pysyvän noin prosentin tuntumassa. Vuodelle 2016 ennakoidaan noin 1,2
prosentin kustannustason nousua.
Kuntien tulot vuosina 2015–2016
Kuntien verotulojen kehitys on kärsinyt voimakkaasti heikosta talouskasvusta ja
nousevasta työttömyydestä. Lisäksi kuntien verotuloihin vaikuttavat myös hallituksen
päätökset veroperusteista ja kuntien omat päätökset veroprosenteista. Viime vuonna
kuntien verot yhteensä kasvoivat 2,5 prosenttia. Kunnallisvero lisääntyi vain 1,3
prosenttia, kun taas yhteisövero ja kiinteistövero kasvoivat noin 11 prosentilla.
Kiinteistöveron voimakkaan kasvun taustalla vaikuttivat muun muassa päätökset
kiinteistöjen verotusarvojen korotuksista.
Tänä vuonna kansantalouden tilinpidon mukainen palkkasumma kasvaa hieman
edellisvuotta ripeämmin, mutta siitä huolimatta palkat lisääntyvät vain noin 1,5 prosenttia.
Eläketulot kasvavat noin 3,3 prosenttia väestön ikärakenteen muuttuessa ja eläkeikäisten
määrän kasvaessa nopeasti. Myös työttömyyskorvausten määrä kasvaa yhä ripeästi.
Yhteensä ansiotulojen arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna 2,0 prosenttia.
Kuntatalousohjelman tuloennusteen mukaan kuntien verotulot yhteensä kasvavat tänä
vuonna 1,9 prosenttia. Kunnallisveron samaa suuruusluokkaa oleva vaimea kasvu johtuu
muun muassa kunnallisverotuksen vähennyksiin, kuten kunnallisverotuksen
eläketulovähennykseen ja perusvähennykseen, tehdyistä korotuksista. Vuoden alussa
noin kolmannes kunnista nosti tuloveroprosenttiaan, minkä seurauksena kuntien verotulot
lisääntyivät noin 100 miljoonalla eurolla.
Kuntien kiinteistöveron ennakoidaan sen sijaan jatkavan tänä vuonna reipasta kasvua.
Lakisääteisistä kiinteistöveroprosenttien ylä- ja alarajojen korotuksista aiheutuvat lisätulot
eivät kuitenkaan vahvista kuntataloutta, sillä viime vuoden kehysriihessä tehtyjen
päätösten mukaisesti nämä tulot vähennetään kuntien valtionosuuksista.
Kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on tänä vuonna 36,87 %, sillä työmarkkinatuen
rahoitusvastuun siirtoa kompensoidaan kunnille kuntien yhteisöveron kautta.
Kuntatalousohjelman tuloennusteessa kuntien yhteisöveron ennakoidaan supistuvan
jonkin verran, mutta viimeisin kehitys näyttäisi kääntävän yhteisöveron tuoton tänä vuonna
plussan puolelle.
Vuonna 2016 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan, kasvun jäädessä kuitenkin
hieman kahden prosentin alle. Palkkasumma nousee edelleen vaimeasti, sillä
sopimuspalkkojen arvioidaan kehittyvän maltillisesti. Myös eläketulojen kasvu jatkaa ensi
vuonna tutulla reilun kolmen prosentin kehitysurallaan. Sen sijaan työttömyyskorvausten
arvioidaan supistuvan työttömyyden kääntyessä hienoiseen laskuun.
6
Ansiotulojen maltillinen kasvu pitää kunnallisveron tilitykset pienessä kasvussa vuonna
2016. Tässä vaiheessa tuloveroperusteisiin ei ole tehty inflaatiota tai ansiotason nousua
vastaavia tarkistuksia tai muita tuloverotuksen tasoa muuttavia veroperustemuutoksia.
Kunnallisvero kasvaa tällöin 2,8 prosenttia. Mitä todennäköisimmin ainakin pieni- ja
keskituloisten tuloverotukseen tullaan tekemään myös tällä hallituskaudella kevennyksiä.
Jos tällaisia muutoksia tehdään, ne vähentävät suoraan kuntien verotuottoja. Sen vuoksi
on tärkeää, että kaikki kuntatalouden epätasapainoa aiheuttavat veropäätökset tullaan
kompensoimaan kunnille.
Määräaikainen kuntien yhteisövero-osuuden viiden prosenttiyksikön korotus päättyy
vuonna 2016, jos sen jatkamisesta ei tehdä hallitusneuvotteluissa uutta päätöstä.
Kuntatalousohjelmassa oletetaan, että kuntien yhteisövero-osuus on ensi vuonna 30,92
prosenttia. Luku kuitenkin luonnollisesti tarkentuu uusien päätösten ja tarkentuneiden
tilitystietojen myötä. Kuntatalousohjelman ennusteessa on lähdetty siitä, että kunnille
tilitetään yhteisöveroa vuonna 2016 kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa.
Kiinteistöveron arvostuksiin tai veroperusteisiin ei oleteta erityisiä muutoksia vuodelle
2016. Tilitysten määrä pysyisi tällöin suurin piirtein tämän vuoden tasolla. Yhteensä
kuntien ensi vuoden verotulot lisääntyvät kuntatalousohjelman kehitysarvion mukaan 2
prosenttia.
Kuntatalousohjelmassa ennakoidaan, että kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvavat
tänä vuonna vain aavistuksen viime vuotta ripeämmin. Esimerkiksi peruspalvelujen
valtionosuutta pienentää jo aikaisemmin tehty päätös leikata kuntien valtionosuuksia 188
milj. eurolla. Ennustetulla tuloja menokehityksellä kuntatalous painuu kuluvana ja ensi
vuonna alijäämäiseksi. Investoinnit huomioiva toiminnan ja investointien rahavirta painuu
ennusteessa jo noin 1,8 mrd. euroa alijäämäiseksi. Kuntatalousohjelmassa
painotetaankin, että kuntatalouden tasapainottaminen ja vakauttaminen edellyttää mittavia
kuntataloutta vahvistavia toimenpiteitä.
Lähde: Kuntaliiton tiedote 18.5.2015 (Tiedote on tehty ennen hallitusohjelmaa valtiontalouden kehyksen
2.4.2015 pohjalta. Hallitusohjelman mukaan valtion menot vuonna 2019 on 1,2 mrd. euroa pienemmät kuin
em. kehyksessä.)
VUODEN 2016 TALOUSARVIO JA VUOSIEN 2017 - 2018 TALOUSSUUNNITELMA
Talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan siten, että kunnan asukkaiden tarvitsemat
lakisääteiset peruspalvelut voidaan järjestää. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä taseessa on
enää 2,9 milj. euroa ylijäämää. Vuoden 2015 talousarvio on noin 1,2 milj. euroa
alijäämäinen. Toteutuva alijäämä vähentää em. taseen ylijäämää. Talousarvion
tavoitteena on vakaan talouden turvaaminen ja vuosikatteen saaminen vähintään
poistojen tasolle, jotta alijäämän kertyminen saadaan katkaistua.
Investoinnit eivät saa aiheuttaa hallitsematonta käyttökustannusten ja lainamäärän
nousua.
Organisaatio
Vuoden 2015 talousarvion yhteydessä hyväksyttiin eräänä talouden
tasapainottamistoimenpiteenä vesilaitoksen yhtiöittäminen kunnan omaksi yhtiöksi.
Selvitystä asiasta tehdään parhaillaan ja päätös siitä, yhtiöitetäänkö vesilaitos, tehdään
syksyllä 2015. Vuonna 2016 ei ole tulossa muutoksia kunnan organisaatiorakenteeseen.
7
Vuoden 2016 talousarvio on vertailukelpoinen vuoden 2014 tilinpäätökseen ja vuoden
2015 talousarvioon.
Mynämäen kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöt ovat Mynämäen Teollisuuskiinteistö Oy
ja Kiinteistö Oy Mynäjoki. Konserniin kuuluvat kuntayhtymät ovat Perusturvakuntayhtymä
Akseli, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri,
Varsinais-Suomen Liitto, Raision seudun koulutuskuntayhtymä ja Vakka-Suomen Media
Osuuskunta.
Vuoden 2016 talousarviossa tulee asettaa tavoitteet ainakin Mynämäen
Teollisuuskiinteistö Oy:lle sekä Perusturvakuntayhtymä Akselille.
Talousarvion rakenne
Kunnanvaltuusto on 2006 hyväksynyt kunnan toiminta-ajatuksen, vision ja strategiset
päämäärät. Strategia päivitettiin vuoden 2014 talousarvion laadinnan yhteydessä. Vuoden
2016 talousarviosta alkaen talousarvion rakennetta muutetaan siten, että tavoitteet on
paremmin johdettu kunnan strategiasta. Kunnanhallituksen neuvottelukunta on 25.5.2015
käsitellyt talousarvion rakenteen muutoksen ja oikeuttanut viranhaltijat jatkamaan asian
valmistelua.
Hallintokunnat asettavat toiminnalliset tavoitteet niin, että ne on suoraan johdettu koko
kunnan strategisista tavoitteista. Taloutta ja henkilöstöä koskevat tavoitteet asettaa vain
yleishallinto. Pohjalomake on liitteenä 1 (mallina Yleishallinto-tulosalue)
Huomiota on edelleen kiinnitettävä tavoitteiden mitattavuuteen. Tavoitteet on asetettava
niin, että ne kuvaavat palvelutuotantoa ja ovat luotettavasti mitattavissa ja edelleen
osavuosiraportissa ja tilinpäätöksessä raportoitavissa. Talousarviossa ja -suunnitelmassa
on myös määriteltävä toimintaa kuvaavat oleelliset suoritteet ja tunnusluvut.
Talousarvion sitovuus
Vuodesta 2014 alkaen talousarvio on ollut bruttositova. Myös vuoden 2016 talousarvio ja
vuosien 2017 - 2018 taloussuunnitelma on tulosaluetasolla bruttositova.
Taloushallintoyksikkö ja vesihuoltolaitos ovat taseyksikköjä ja siten edelleen nettositovia.
Taloushallintoyksikön määrärahat sisältyvät Yleishallinto-tulosalueen määrärahoihin.
Vesihuoltolaitoksen määrärahat sisältyvät Kunnallistekniikka-tulosalueen määrärahoihin.
Sitovuustaso on liitteenä 2.
Verotulot
Alla oleva ennuste on viimeisin eli huhtikuussa Kuntaliitolta saatu veroennustekehikko.
Kehikossa ei siten ole huomioitu uuden hallitusohjelman vaikutusta. Hallitusohjelman
mukaan väliaikainen kuntien yhteisövero-osuuden 5 %-yksikön korotus ei jatku enää
vuonna 2016. Muutos vähentää Mynämäen yhteisöveron tuottoa arviolta usealla
kymmenellä tuhannella eurolla. Hallitusohjelman mukaan kiinteistöveron ala- ja ylärajoja
korotetaan maltillisesti. Korotusten vaikutusta Mynämäen kiinteistöveron tuottoon on
vaikea arvioida. Yleinen kiinteistöveroprosentti on alarajalla, joten alarajan nosto esim.
0,10 %-yksiköllä lisää verotuloja noin 68.000 euroa. Muut kiinteistöveroprosentit eivät ole
ala- eikä ylärajalla.
8
Hallitusohjelman mukaan veroperusteisiin tehtävien muutosten verotuottovaikutukset
kompensoidaan kunnille. Käytännössä muutokset ovat mm. verovähennysten lisäyksiä.
Kuntakohtaiset kehikot päivitetään seuraavan kerran todennäköisesti elokuussa ja
tarvittaessa vielä syys-lokakuun vaihteessa.
Sivulla 10 oleva vuoden 2016 tuloslaskelma on laadittu siten, että Mynämäen kunnan
tuloveroprosentti on 20,50 %. Alla oleva kehikko on laskettu veroprosentin 20,50 %:n
mukaan. Tuloslaskelmassa verotulot on arvioitu kehikon mukaisiksi.
Mynämäen kunnan efektiivinen veroaste vuonna 2015 on 14,38 %. Kuntien
keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2015 on 19,84 %.
Valtionosuudet
Hallitusohjelman kirjausten vaikutuksia valtionosuuksiin on tässä vaiheessa mahdotonta
arvioida. Kuntaliiton laskelman 23.4.2015 (ennen hallitusohjelmaa) mukaan Mynämäen
valtionosuudet vuonna 2016 ovat noin 16,2 milj. euroa, mikäli kuntien ja valtion välinen
kustannusten jaon tarkistus toteutuisi tuolloin tiedossa olleen mukaisesti. Jos
kustannusten jaon tarkistus ei toteudu, valtionosuudet ovat Kuntaliiton arvion mukaan noin
15,7 milj. euroa.
Viime vuosina tehtyjen peruspalvelujen valtionosuuden leikkausten vaikutus on seuraava
(Kuntaliiton arviolaskelma syksyllä 2014):
Leikkaukset
hallitusohjelma 2011, M€
kehysriihi 2012, M€
leikkaukset yhteensä, M€
leikkaukset, €/asukas
2012
2013
2014
2015
2016
2017
-631
-631
-125
-631
-250
-237
-631
118,00
-756
141,00
-1 118
206,00
-631
-500
-175
-104
-1 410
-631
-500
-215
-104
-1 450
-631
-500
-265
-104
-1 500
Uuden kuntalain säännökset alijäämän kattamisesta
9
Uuden kuntalain 110 § 3. momentin mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa
tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden
kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee
taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna
ajanjaksona katetaan.
Uuden kuntalain 148 §:n siirtymäsäännöksen mukaan edellä 110 §:n 3 momentissa
säädettyä velvollisuutta kattaa kunnan taseeseen kertynyt alijäämä sovelletaan
ensimmäisen kerran tilikauden 2015 tilinpäätöksessä taseeseen kertyneeseen
alijäämään. Sen estämättä, mitä 110 §:n 3 momentissa säädetään velvollisuudesta kattaa
kunnan taseeseen kertynyt alijäämä, alijäämän tulee olla katettu viimeistään tilikauden
2022 tilinpäätöksessä, jos kunnan taseeseen kertynyt alijäämä on tilikauden 2015
tilinpäätöksessä yli 500 euroa asukasta kohden. Tämän lain voimaan tullessa voimassa
olleen kuntalain 65 §:n 3 momentin säännöksiä taloussuunnitelman yhteydessä alijäämän
kattamiseksi päätetyistä yksilöidyistä toimenpiteistä sovelletaan vuoden 2016 loppuun.
VUODEN 2016 TALOUSARVION RAAMI
Mynämäen kunnan toimintakate on kasvanut vuoteen 2011 verrattuna seuraavasti:
Suunnitelmakaudella 2016 - 2018 menojen kasvuvauhti ei voi olla samalla tasolla.
Talouden tasapainottamiseksi palvelutuotannon rakenteita on tehostettava ja
otettava käyttöön uusia toimintamalleja. Valtuuston iltakoulussa 1.6.2015 esille tuodut
rakenteelliset muutokset valmistellaan siten, että päätökset tehdään alkusyksystä 2015 ja
niiden vaikutus huomioidaan vuoden 2016 talousarviossa ja vuosien 2017 - 2018
taloussuunnitelmassa.
Edellä kerrotuilla laskentaperusteilla koko kunnan vuoden 2016 tuloslaskelma on
seuraava:
10
Tilikauden tulos on 2.184.771 euroa alijäämäinen.
Talousarvioraamia ei anneta tulosaluekohtaisesti. Jokaisen lautakunnan
talousarvioesityksessä bruttomenojen tulee olla vähintään 2 % eli yhteensä
1.022.000 euroa pienemmät kuin vuoden 2015 talousarviossa. Lautakuntien tulee
esittää toimenpiteet, joilla talous saadaan tasapainoon. Toiminnalliset muutokset tulee
huomioida koko suunnitelmakaudella 2016 – 2018.
Edellä mainitulla 2 %:n säästölläkään vuosikate ei riitä kattamaan poistoja ja talousarvio
tulee olemaan alijäämäinen.
TALOUSARVION LAADINTAOHJEET
Lautakunnat laativat talousarvioehdotuksen valtuustoon nähden sitovista eristä eli
tulosalueittain
sekä
taseyksikköinä
olevista
taloushallintoyksiköstä
ja
vesihuoltolaitoksesta. Mikäli vesihuoltolaitos päätetään yhtiöittää, talousarvioesitys
muutetaan erikseen sen mukaisesti.
Muutokset tilikarttaan
Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeen mukaisesti tilikartta muuttuu joiltakin osin
vuoden 2016 alusta. Muutokset ovat laadintaohjeen liitteenä 3. Vanhoille tileille ei saa
enää budjetoida (pääsy niille on estetty). Budnettissä näkyvät myös vanhat tilit ja niille
aiemmin budjetoidut summat, joiden avulla voi hahmottaa uusille tileille budjetoitavia
summia.
Toimintatuotot
Kunnan päätettävissä olevia asiakasmaksuja korotetaan vähintään yleisen
kustannustason nousun mukaan. Lautakunnat päättävät itsenäisesti maksujen
korotuksista.
Hallitusohjelman mukaan päivähoitomaksuja korotetaan nostamalla nykyisiä maksuja tai
uudella ylimmällä maksuluokalla. Lain muutokset tulevat voimaan aikaisintaan elokuusta
2016. Koululaisten ap/ip-toiminnan maksujen enimmäismäärän mahdollinen korotus tuo
lisää tuloja. Kunnat päättävät itse maksun suuruuden enimmäisrajan puitteissa.
Lakimuutos tulee voimaan aikaisintaan 2016. Edellä mainittujen vaikutus tuottoihin
vuonna 2016 jäänee aika pieneksi.
Perusturvakuntayhtymä Akselin perustamisen myötä kunta ei enää päätä
perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalitoimen asiakasmaksuista.
Hallintokunnat syöttävät toimintatuotot vain vuoden 2016 osalta. Taloushallintoyksikkö
tallentaa kaikki suunnitelmavuosien 2017 - 2018 tiedot keskitetysti. Aikataulu on
jäljempänä Muut toimintakulut -kohdassa.
Toimintamenot
11
Palkat
Henkilöstön määrässä on hyödynnettävä luonnollinen poistuma. Sijaisten käyttö on
rajoitettava minimiin.
Nykyiset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2017 saakka. Kesäkuun
puolivälissä sovitun palkkaratkaisun mukaan palkkoja korotetaan 16 euroa/kk tai
vähintään 0,43 %. Kustannusvaikutus vuonna 2016 on 0,54 %. Suunnitelmavuosien 2017
- 2018 sopimuskorotuksista ei ole vielä tietoa.
Suunnitelmakaudella 2016 - 2018 budjetoidaan palkankorotukset seuraavasti:
2016:
2017:
2018:
+ 0,5 %
+ 0,5 % vuoteen 2016 verrattuna
+ 0,5 % vuoteen 2017 verrattuna
Nykyiset palkkatiedot saa Web-AGS-raportista, johon kaikilla esimiehillä on
käyttöoikeudet.
Hallintokunnat syöttävät PALKKASUUNNITTELU-osiota käyttäen palkkamenot Budnettiin
vain vuoden 2016 osalta. Palkkamenoja ei voi syöttää muuten kuin käyttämällä
palkkasuunnittelua. Suunnitelmavuosien 2017 - 2018 palkat tehdään keskitetysti
taloushallintoyksikössä.
Palkkasuunnittelussa on vuoden 2015 talousarvion laadinnassa syötetyt henkilöt ja
palkkatiedot. Hallintokuntien tulee korjata henkilöstömuutokset ja tallentaa palkat. Palkat
nousevat joiltakin osin 1.7.2015 alkaen. Uudet tiedot ovat Web-AGS:ssä 15.7.2015 alkaen
(jolloin maksetaan ensimmäiset korotetut palkat).
Ohje palkkasuunnittelun käyttöön on liitteenä 4.
Vuoden 2015 tietojen tulee olla Budnetissa 10.8.2015 mennessä. Sen jälkeen
suunnitelmavuosien 2017 - 2018 korotus tehdään keskitetysti taloushallintoyksikössä.
Suunnitelmavuosien tiedot ovat käytettävissä 24.8.2015 alkaen.
Budnettiin voi syöttää tietoja muillekin kuin palkkatileille em. aikana.
Sosiaaliturva- ja eläkevakuutusmaksut
Vuoden 2016 sosiaaliturva- ja eläkemaksuprosentit eivät ole vielä tiedossa (pl.
työttömyysvakuutusmaksu). Budnetissä on nyt oletuksena vuodelle 2016 samat prosentit
kuin vuonna 2015. Prosentit ovat alla olevassa taulukossa.
Palkkaratkaisun yhteydessä on sovittu, että työnantajien työttömyysvakuutusmaksua
korotetaan 0,5 %-yksiköllä. Muutos on huomioitu alla olevassa taulukossa.
Taloushallintoyksikkö syöttää Budnettiin kaikki eläkemenoperusteiset ja varhe-maksut
keskitetysti. Muut palkkojen sivukulut Budnetti laskee automaattisesti.
Kuntatyönantajan sotumaksut, %
Sairausvakuutusmaksu
Työttömyysvakuutusmaksu
2,08 %
3,19 %
12
ei luottamustoimista
KuEL-maksu
Tapaturmavakuutusmaksu
Ryhmähenkivakuutusmaksu
Kuntatyönantajamaksut yhteensä
17,20 %
0,540 %
0,058 %
23,068 %
Opettajien eläkemaksu (VaEL)
21,87 %
Kansaneläkemaksu poistui kunnilta 1.1.2010 alkaen kokonaan.
Muut toimintamenot
Kaikkien toimintamenojen budjetoinnissa noudatetaan 2 %:n säästövelvoitetta.
Hallintokunnat budjetoivat toimintamenot (samoin kuin palkat) vuoden 2016 osalta
10.8.2015 mennessä. Tämän jälkeen taloushallintoyksikkö tallentaa keskitetysti
suunnitelmavuosien 2017 - 2018 tulot ja menot 13.8.2015 mennessä.
Osastopäälliköt tarkistavat suunnitelmavuosien 2017 - 2018 tulot ja menot ja ilmoittavat
mahdolliset korjaukset 19.8.2015 mennessä taloushallintoyksikölle
(riitta.juhola@mynamaki.fi). Taloushallintoyksikkö korjaa tiedot keskitetysti ja tarkistetut
tiedot ovat käytettävissä 24.8.2015 alkaen.
Investoinnit
Tekninen osasto budjetoi investoinnit talousarvion käsittelyä varten excel-taulukolla.
Investoinnit syötetään Budnettiin vasta sen jälkeen, kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt
talousarvion.
Sisäiset erät
Sisäisen laskutuksen menot ja tulot sisällytetään ko. yksiköiden määrärahoihin ja
tuloarvioihin. Sisäiset erät on jo talousarviovaiheessa kyettävä erottamaan ulkoisista
tapahtumista, jotta ulkoinen tuloslaskelma pystytään esittämään. Sisäisten erien hinnoista
on osastojen sovittava etukäteen.
Kaikki sisäiset erät koko suunnitelmakaudelle tallennetaan taloushallintoyksikön toimesta
keskitetysti Budnettiin. Hallintokunnat eivät siis itse tallenna sisäisiä eriä. Budnetissä
koodin 2 (sisäiset erät) käyttö on sallittu ainoastaan taloushallintoyksikölle.
Taseyksikkönä toimivan taloushallintoyksikön Mynämäen kunnalle myymien palvelujen
määräraha budjetoidaan Yleishallinto-tulosalueelle.
Hallintokuntien talousarvioesitysten tulee sisältää
1. Käyttötalouden tuloarviot ja määrärahat sekä toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja
henkilöstömäärä talousarvion sitovuustason mukaisesti liitteen 1 lomakkeella.
Sitovuustaso on liitteenä 2.
2. Henkilöstösuunnitelma tulosalueittain vuosille 2016 - 2018
3. Esitykset toimenpiteistä, joilla talous saadaan tasapainoon
4. Investointiosan laatii tekninen osasto
 osastojen on laadittava investointiehdotukset ja esitettävä ne tekninen johtaja
Timo Ojalle niin pian kuin mahdollista ja viimeistään 10.8.2015 mennessä
 pienhankintarajan (10.000 €) ylittävät hankintamenot kirjataan investointiosaan.
13

jokaisesta pienhankintarajan ylittävästä investointikohteesta on laadittava
hankesuunnitelma (hankesuunnitelmalomake liitteenä 5).
Lautakuntien talousarvioesitykset ja kaikki talousarvioon ja -suunnitelmaan 2016 - 2018
liittyvät asiat (mm. käyttösuunnitelmat myöhemmin) kirjataan Dynastiaan asianumerolla
1002.
Tunnuslukuja laskettaessa käytetään asukaslukuna 7900 (asukasluku 4.6.2015 oli
7879).
14
AIKATAULU
TEHTÄVÄT
Pvm
VASTUUHENKILÖT
Osastojen ja Akselin on tehtävä
investointiehdotukset tekniselle lautakunnalle
heti kun mahdollista
ja viimeistään
10.8.2015 mennessä
osastopäälliköt, Akseli
Laadintaohje käsitellään johtoryhmässä
9.6.2015
16.6.2015
johtoryhmä
Sisäiset erät taloushallintoon (excel-pohjilla)
26.6.2015 mennessä
tilalaitos
Talousarvioraami käsitellään
kunnanhallituksessa
22.6.2015
Lomakepohjat valmiina K-asemalla
26.6.2015 alkaen
hallintojohtaja
Sisäiset erät v. 2016 - 2018 Budnetissa
6.7.2015
pääkirjanpitäjä
Budnetti avataan käyttäjille
6.7.2015
pääkirjanpitäjä ja hallintojohtaja
Vuoden 2016 kaikki tulot ja menot Budnetissä
10.8.2015
osastot
Vuosien 2017 - 2018 kaikki tulot ja menot
keskitetysti Budnetissä
13.8.2015
pääkirjanpitäjä ja hallintojohtaja
Vuosien 2016 - 2017 tietojen tarkistus
19.8.2015
osastopäälliköt
Tarkistetut tiedot käytettävissä
24.8.2015
Lautakuntien esitykset TA 2016 - 2018
11.9.2015 mennessä
osastopäälliköt
Kunnanvaltuuston iltakoulu
26.10.2015
kunnanjohtaja ja osastopäälliköt
Kunnanhallituksen iltakoulu ja käsittely
Kunnanhallituksen käsittely
2.11.2015
9.11.2015
Veroprosentit valtuustoon
16.11.2015
Kunnanvaltuusto käsittelee talousarvion
16.11.2015
Lisätietoja: hallintojohtaja Marja Kärkkäinen, puh: 437 6770
Liite 1 Talousarviorakenne
Liite 2 Talousarvion sitovuus
Liite 3 Tilikarttamuutokset
Liite 4 Palkkasuunnittelu -osion käyttöohje
Liite 5 Investointien hankesuunnitelma
15
kunnanjohtaja ja osastopäälliköt
Kunnanhallitus
Liite 1
Tulosalue
Yleishallinto
Tilivelvolliset
kunnanjohtaja Seija Österberg
hallintojohtaja Marja Kärkkäinen
Toiminta-ajatus
X
Toiminta suunnitelmakaudella 2016 - 2018
X
Sitovat taloudelliset tavoitteet
Excel-taulukko
Sitovat toiminnalliset tavoitteet
Strateginen tavoite
= pitkän aikavälin tavoite
Tavoitteet 2016
Kunnan kehitystä edistävä
yhdyskuntarakenne
Elinvoimainen kuntakeskus ja
kyläkeskukset
Asukasluvun kasvu
Kriittiset menestystekijät
 pitkäjänteinen ja strateginen
maankäytönsuunnittelu/maapoliittinen
ohjelma
 kehittämistä tukeva, joustava
kaavoitus
 olemassa olevan infrastruktuurin
tehokas hyödyntäminen
 monipuolinen tontti- ja asuntotarjonta
 kylien omaehtoinen kehittäminen/
kyläsuunnitelmat
 dynaaminen kuntamarkkinointi
Kunnan elinvoimaisuutta tukeva
elinkeinopolitiikka
Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen
 elinkeino-ohjelman toteuttaminen
 elinkeinoelämän tarpeita tukeva
maapolitiikka
 TSekin ja Potkurin yrityspalvelujen
tunnettavuuden lisääminen ja tehokas
hyödyntäminen
 Hinku-kunnan imagon hyödyntäminen
markkinoinnissa ja
elinkeinotoiminnassa (lähienergia,
16
Toteuma 31.12.2016
lähiruoka, hankinnat)
Tehokas ja toimiva palvelurakenne
 uudistuvat toimintatavat / toimintojen
kriittinen arviointi ja jäntevä
päätöksenteko
 eri toimijoiden selkeät roolit
 toimiva konserniohjaus /
kuntayhtymien toiminta ei ylitä kunnan
taloudellista kantokykyä
 kiinteistöjen/toimitilojen tehokas
käyttö
 toimiva yhteistyö kuntien ja 3. sektorin
kanssa
 omaa toimintaa tukevat ostopalvelut
 ennaltaehkäisevien palvelujen
merkityksen ymmärtäminen
 hankerahoituksen käyttäminen
kehittämistyössä
 kuntalaisten/yhdistysten omaehtoisen
työn tukeminen
Tasapainoinen talous
 vuosikate kattaa vähintään poistot
 veroprosentit eivät ylitä lähialueen
keskiarvoja
 investoinnit pääosin omarahoituksella
 lainamäärä pysyy alle valtakunnan
keskiarvon
Tavoitteisiin sitoutunut ja
ammattitaitoinen henkilökunta
 henkilöstöstrategian mukainen
toiminta:
 johtamiskulttuurin
kehittäminen
 henkilöstön osaaminen ja
ammattitaito
 positiivinen työnantajakuva
 henkilöstön jaksaminen ja
työhyvinvointi
 yhteistyön lisääminen ja
tehostaminen
17
Liite 2
TALOUSARVION SITOVUUSTASO
KÄYTTÖTALOUSOSA
Käyttötalousosa on valtuustoon nähden bruttositova tulosaluetasolla, paitsi Taloushallintoyksikkö ja
Vesihuoltolaitos, jotka ovat taseyksikköinä nettositovia valtuustoon nähden.
KUNNANHALLITUS
Keskusvaalilautakunta
Tarkastuslautakunta
Yleishallinto
- Taloushallintoyksikkö (taseyksikkö, nettositova)
Perusturvakuntayhtymä Akseli
Erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto
KASVATUS- JA SIVISTYSLAUTAKUNTA
Sivistystoimen hallinto
Varhaiskasvatus
Opetustoimi
Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Teknisen toimen hallinto
Tilalaitos
Kunnallistekniikka
 Vesihuoltolaitos (taseyksikkö, nettositova
Rakennusvalvonta ja ympäristötoimi
TULOSLASKELMAOSA
Tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat
 Verotulot
 Valtionosuudet
 Rahoitustuotot ja -kulut (netto)
INVESTOINTIOSA
Investointiosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat
 Kiinteä omaisuus nettomääräisenä
 Talonrakennus (kohteittain > 200.000 €)
 Infrastruktuuri
 Vesihuoltolaitos
 Irtain omaisuus nettomääräisenä
RAHOITUSOSA
Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitova erä on lainakannan muutokset
18
TILIKARTTAMUUTOKSET 1.1.2016 ALKAEN
Liite 3
31.12.2015 POISTUVAT TILIT




3224 TÄYSKUSTANNUSMAKSUT VAKUUTUSYHTIÖILTÄ
4340 TOIMISTO-, PANKKI- JA ASIANTUNTIJAPALVELUT
4345 ATK-PALVELUT
4360 POSTI- JA TELEPALVELUT
UUDET TILIT 1.1.2016 ALKAEN
TILI 3225 VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAHINKOVAKUUTUSKORVAUKSET
Tähän kuuluu vakuutusyhtiöltä vahinkovakuutussopimusten
perusteella saadut korvaukset henkilö- ja omaisuusvahingoista.
Haittakorvaukset, jolloin saadaan korvaus toiminnan keskeytymisestä,
eikä vakuutuskorvausta voida kohdistaa menoihin.
Yleensä vahingonkorvaukset ovat kuitenkin luonteeltaan menonoikaisua.
TILI 3228 TUET JA AVUSTUKSET KUNNILTA JA KUNTAYHTYMILTÄ
Toisilta kunnilta ja ky:iltä saadut tuet ja avustukset.
Esim. ky:n jäsenkunnalta erikseen perimät maksuosuudet lainan korkoon.
Esi sisällä: kunnan ja ky:n sisäisiä avustuksia (esim. omalle liikelaitokselle)
ei kirjata lainkaan käyttötalouteen.
TILI 3329 TUET JA AVUSTUKSET SOSIAALITURVARAHASTOILTA (mm. KELA)
Tähän kuuluvat kaikki Kelalta saadut tuet ja avustukset, mm. Kelan
korvaukset kunnalle/kuntayhtymälle oman henkilöstön työterveyshuollon
järjestämisestä ja sairaankuljetuksesta.
TILI 4341 TOIMISTO- JA ASIANTUNTIJAPALVELUT
TILI 4342 ICT-PALVELUT
ICT-palveluihin kirjataan tietotekniikka-, tietojärjestelmä, tietoliikenneja televiestintäpalvelut. Tähän kuuluvat mm.
 Kiinteän puhelinverkon palvelut
 Langattoman verkon telepalvelut
 Satelliittiviestintäpalvelut
 Tietokoneiden ohjelmointi- ja konsultointipalvelut
 Tietojenkäsittely- ja Internet-palvelinpalvelut
 Verkkoportaalit
 Palvelinympäristöjen ylläpitopalvelu
 Varmistus- ja tallennuspalvelut
 Tietohallintopalvelut
 Sovelluspalvelut
TILI 4346 RAHOITUS- JA PANKKIPALVELUT
Rahoitus- ja pankkipalveluihin kirjataan rahoituksen välittämiseen
ja sijoitustoimintaan liittyvät palvelut, peruspankkipalvelut,
talletus- sekä lainapalvelut.
TILI 4361 POSTI- JA KURIIRIPALVELUT
Ns. fyysiset logistiikkapalvelut. Postin yleispalvelut ja
muut posti-, jakelu- ja kuriiripalvelut.
TILI 4443 TYÖVOIMAN VUOKRAUS
Ky:n ulkopuolelta vuokrattua työvoimaa.
Työllistetyt henkilöt ovat työsuhteessa työvoimaa vuokralle antavaan
yritykseen. Työvoiman vastaanottavat yksiköt huolehtivat vuokratyöntekijöiden työnjohdosta ja valvonnasta.
19
Liite 4
Pikaohje Budnetin palkkasuunnitteluun





selaimena tulee käyttää Internet Exploreria
sivun 2 kuva on aloitussivu, joka aukeaa, kun Budnettiin kirjautuu
sivulla 3 on kuva, jossa tehtävät valinnat palkkasuunnittelu  kustannuspaikka päivittyy automaattisesti, jonka jälkeen valitaan haluttu kustannuspaikka laatikosta
ja valitaan Aja raportti
sivulla 4 on kuva valinnan (Aja raportti) jälkeen avautuvasta palkkasuunnitteluikkunasta, johon syötetään valitulle kustannuspaikalle kuuluvat työntekijät kukin omalle
rivilleen
 tili (vakinaiset kk-palkat 4000, tunti- ja urakkapalkat 4003 jne.)
 nimi
 vakanssi (tehtävänimike)
 kk-palkka eli työntekijän kokonaispalkka (= teht.koht. palkka, kokemuslisät ja henk.koht.lisät) + sovittu palkkojen korotus 0,5 %
 yks % eli kuinka suuri osuus työntekijän palkasta menee valitulle kustannuspaikalle (valitaan 100 %, jos koko palkka ko. kust.paikalle
 kk eli työskentelykuukausien lukumäärä (vakituisella 12)
 L% eli lomarahaprosentti  suositellaan käytettäväksi kaikilla 6 % ellei ole tiedossa, että ko. työntekijällä on tuota alempi lomarahan määräytymisprosentti
(KVTES luku IV Vuosiloma 5 § ja 18 §)
 valitaan talleta ja syötetään seuraavan työntekijän tiedot ko. kustannuspaikalle
lisäohjeita saa Budnetin käyttäjän ohjeesta sivulta 20 alkaen
16
21
22
23
19
Liite 5
INVESTOINTIEN HANKESUUNNITELMA TALOUSARVIOTA JA -SUUNNITELMAA VARTEN (Hankkeen
toteuttamista varten tehdään varsinainen hankesuunnitelma)
Hankkeen nimi
MITÄ TEHDÄÄN
* kehittämis-, suunnittelu-, tutkimus-, * tuotekehitys-, koulutushanke tai kartoitus-, * selvitys- ja kokeiluhanke
MIKSI TEHDÄÄN
Hankkeen tausta ja tarve
* tilannearvio ja ongelmat
MITEN TEHDÄÄN
Hankkeen tavoitteet
* mihin pyritään, asetetaan tavoitteet joihin voidaan tehdä
lisäyksiä projektin edetessä
KUKA TEKEE
Toteuttajat ja yhteistyötahot
* määritellään tehtävien suorittajat ja mahdolliset asiantuntijat ja
yhteistyötahot
* tehtäväluettelo
MILLOIN TEKEE
Hankkeen aikataulu
* tehtäväluettelo
Kustannusarvio
MITÄ MAKSAA
* palkat, ostopalvelut, asiantuntijoiden palkkiot, matkakulut,
kone- ja laitehankinnat, pienimuotoiset investoinnit, mahdollinen
alv % muut kustannukset
KUKA MAKSAA
Rahoitussuunnitelma
* kunta, valtio, muu mahdollinen taho
20
HANKESUUNNITELMA TALOUSARVIOTA JA -SUUNNITELMAA VARTEN
HANKKEEN NIMI
HANKKEEN TAUSTA JA TARVE
HANKKEEN TAVOITTEET
HANKKEEN TOTEUTTAJA(T)
HANKKEEN AIKATAULU/
ARVIOITU ALOITUSAIKA
KESTO, KK
KUSTANNUSARVIO:
KÄYTTÖKUSTANNUKSET:
YHTEYSHENKILÖ:
Nimi
Puhelin
Sähköposti
………………………………………………………………..
…………………………………………………………
..................................................................................
Hankelomakkeet palautetaan tekninen johtaja Timo Ojalle sähköpostitse (timo.oja@mynamaki.fi)
mahdollisimman pikaisesti ja viimeistään 10.8.2015 mennessä.
26