Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven ja Pihtiputaan kuntien sekä

KANNONKOSKEN, KINNULAN, KIVIJÄRVEN JA
PIHTIPUTAAN KUNTIEN SEKÄ VIITASAAREN
KAUPUNGIN KUNTARAKENNESELVITYS
Raporttiluonnos v 2
2.6.2015
Jarmo Asikainen
Anni Antila
Sisällys
1
Johdanto ................................................................................................................................................................................ 3
2
Selvityksen tausta ja toteuttaminen ...................................................................................................................................... 4
3
Kuntauudistus ........................................................................................................................................................................ 5
4
Pohjoisen Keski-Suomen alue ................................................................................................................................................ 6
4.1
5
Kuntien yhteistoiminta selvitysalueella ....................................................................................................................... 8
Elinvoima, kilpailukyky ja elinkeinot ...................................................................................................................................... 9
5.1
Elinkeinot ja työllisyys ................................................................................................................................................ 10
5.2
Yhteenveto ................................................................................................................................................................. 15
6
Aluerakenne ja liikkuminen ................................................................................................................................................. 16
6.1
7
Asiointi, työssäkäynti ja sisäinen muuttoliike ............................................................................................................ 18
Palvelut ja hyvinvointi .......................................................................................................................................................... 20
7.1
Palvelutarpeen muutos .............................................................................................................................................. 20
7.2
Sosiaali- ja terveyspalvelut ......................................................................................................................................... 21
7.3
Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut ........................................................................................................................ 23
7.4
Hallinto ja tekniset palvelut ja hallinto ....................................................................................................................... 27
7.5
Yhteenveto ................................................................................................................................................................. 27
8
Talous ................................................................................................................................................................................... 28
8.1
Talouden nykytilanne ................................................................................................................................................. 28
8.2
Odotekustannukset ja säästöpotentiaali ................................................................................................................... 35
8.3
Tulevat talousnäkymät ............................................................................................................................................... 38
8.4
Yhteenveto ................................................................................................................................................................. 40
9
Henkilöstö ............................................................................................................................................................................ 41
9.1
10
10.1
11
Henkilöstön eläköityminen ja rekrytointitarpeen muutos ......................................................................................... 41
Demokratia ja johtaminen .............................................................................................................................................. 43
Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen ........................................................................................................... 43
Kuntien yhteistyön kehittäminen ................................................................................................................................... 45
11.1
Yksittäisen yhteistyön malli ........................................................................................................................................ 45
11.2
Uusi Wiitaunioni ......................................................................................................................................................... 46
12
Kuntarakennemuutos ..................................................................................................................................................... 48
13
Jatkotyön organisointi .................................................................................................................................................... 51
LIITTEET ........................................................................................................................................................................................ 52
LIITE 1. Yhteistoiminta selvitysalueella .................................................................................................................................... 52
Liite 2 Kuntien henkilöstö (tilinpäätökset 2014) ...................................................................................................................... 53
2
1
Johdanto
Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven ja Pihtiputaan kunnat sekä Viitasaaren kaupunki käynnistivät kuntarakenneselvityksen
marraskuussa 2014. Kuntarakennelain mukaisesti kunnat ovat selvittäneet kuntarakennettaan, mutta myös yhteistyön
syventämisen mahdollisuuksia. Selvityksen aikana tuotettiin laaja materiaali toimintaympäristö- ja tilastoaineistoa sekä
arvioitu nykytilaa sekä kuntarakennemuutoksen ja yhteistyön kehittämisen mahdollisuuksia muuttuvassa
toimintaympäristössä. Tämä raportti sisältää koosteen selvitystuloksista. Selvittäjinä ovat toimineet FCG Konsultointi Oy:n
kehitysjohtaja Jarmo Asikainen ja johtava konsultti Anni Antila.
Pohjoisen Keski-Suomen elinvoimaisuuden kannalta olennaisia kysymyksiä on, miten turvata alueen vetovoimaisuus
asetelmassa, jossa väestö ja työpaikat keskittyvät yhä enemmissä määrin suuriin valtakunnallisiin ja maakuntien keskuksiin.
Väestörakenteen muutos sekä vanhuspalveluiden kasvavat palvelutarpeet asettavat haasteen palveluiden järjestämiselle,
kun samalla työikäisen väestön osuus asukkaista laskee.
Tämä negatiivinen muutossuunta vaikeuttaa yhdessä
valtionosuuksien leikkauksien kanssa kuntapalvelujen rahoittamista.
Yhteistyön syventämisen osalta muodostui kaksi erilaista yhteistyön vaihtoehtoa; yksittäisen yhteistyön malli, joka perustuu
pitkälti nykyisen toimintatavan jatkamiseen sekä Wiitaunionin laajentaminen, jossa Pihtiputaan ja Viitasaaren yhteistyömalli
laajenisi koko selvitysalueelle. Jälkimmäinen vaihtoehto olisi vaikutuksiltaan mittavampi, mutta edellyttäisi sekä
toimintamallin arvioinnin että tarkoituksenmukaisen ja kaikkia kuntia hyödyttävän tehtävänjaon. Kolmantena vaihtoehtona
oli uusi kunta ja sen rinnalla kehitettävä viiden kuntakeskuksen aluemalli.
Aluemallissa on tärkeää määritellä rakenne, jolla uudesta kunnassa muodostettaisiin nykyistä enemmän alueen
elinvoimaisuutta ja kuntalaisten hyvinvointia edistävä pohjoisen Keski-Suomen kaupunki. Uusi kunta muodostaisi
luonnonmaisemiltaan rikkaan, aktiivisuuden ja yrittäjyyden aluelähtöisen maaseutukaupungin. Uuden kunnan luominen voi
tarjota alustan toimintamallien uudistamiselle ja alueen houkuttavuuden lisäämiseksi asukkaille ja yrityksille.
Mahdollisuuksien hyödyntäminen riippuu uuden kunnan johtamisen onnistumisesta ja siitä, miten onnistuneesti yhteiset
resurssit pystytään valjastamaan uusien yritysten ja työpaikkojen luontiin sekä olemassa olevien yritysten kehittämiseen.
Nykyisten kuntakeskusten pohjalta muodostettaisiin elinvoiman, lähipalvelujen ja vaikuttamisen kokonaisuus. Talous- ja
tuottavuushyötyjä voidaan saavuttaa uudessa kunnassa skaalaetuja hyödyntämällä ja palvelujen uusia toimintatapoja
kehittämällä. Kuntien voimavaroja kokoamalla on mahdollista turvata hyvinvointipalvelut ja elinvoiman kehittäminen.
Tässä selvityksessä on ennakoitu kuntarakenne- ja yhteistyömuutoksen toimintamalleja ja rakenteita sekä niiden vaikutuksia.
Tarkemmin vaikutuksia voidaan arvioida, jos kunnat näkevät tarkoituksenmukaiseksi siirtyä selvityksen seuraavaan
vaiheeseen, jossa kunnat neuvottelisivat tarkemmin yhdistymissopimuksen ja/tai yhteistyön sisällöstä. Kuntien edelleen
kaventuvasta itsehallinnosta ja tulevaisuuden ennustamisen epävarmuuksista huolimatta kunnilla on nyt mahdollisuus
arvioida vaihtoehtoja ja tehdä itse ratkaisut alueen kuntalaisten yhteiseksi eduksi. Valtakunnallisista uudistuksista
huolimatta, kuntien elinvoimaisuuden ja palvelujen turvaamisen ratkaisut on kunkin kunnan tehtävä itse. Itsehallinnollinen
toiminta edellyttää omien asioiden hallintaa ja päätösten tekemistä.
3
2
Selvityksen tausta ja toteuttaminen
Helmikuussa 2013 tuli voimaan uusi kuntarakennelaki (478/2013), joka velvoittaa kunnat selvittämään
kuntarakennemuutoksen edellytyksiä. Laissa säädetään mm. kuntarakenneselvityksen sisällöstä ja toteuttamistavasta sekä
selvitysvelvollisuuden laukaisevista kriteereistä. Vuonna 2013 selvitysalueen kunnat täyttivät kriteereistä väestöä koskevan
kriteerin sekä Kivijärvi työpaikkaomavaraisuuden kriteerin.
Viitasaaren kaupunginvaltuusto päätti 11.11.2013 (§ 117) ilmoittaa Valtiovarainministeriölle Viitasaaren, Kinnulan ja
Pihtiputaan selvitysalueeksi kuntien yhteisen päätöksen mukaisesti. Lisäksi todettiin, että Kannonkosken ja Kivijärven kunnat
ollaan valmiita ottamaan selvitysalueeseen mukaan, mikäli kunnat päättävät liittyä yhteiseen selvitysalueeseen
toiminnallisen kokonaisuuden muodostamiseksi ja alueen elinvoiman turvaamiseksi. Samalla päätettiin hakea
poikkeamislupaa palvelujen edellyttämää väestöpohjaa koskevan selvitysperusteen osoittamasta alueesta, sillä
toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei erityisen harvan asutuksen vuoksi muutoin ole mahdollista.
Valtiovarainministeriö päätti huhtikuussa 2014 myöntää Kinnulan, Pihtiputaan, Viitasaaren, Kannonkosken ja Kivijärven
muodostamalle selvitysalueelle poikkeuksen kuntarakennelain osoittamasta selvitysalueesta. Ministeriö totesi
päätöksessään, että selvitysalue muodostaisi toiminnallisen kokonaisuuden ja sillä on riittävät edellytykset vastata
lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Poikkeamista koskevan päätöksen myötä selvitysperusteista
poikkeava alue voi saada kuntarakennelain mukaista selvitys- ja yhdistymisavustusta.
Kunnat päättivät käynnistää kuntarakenneselvityksen ja selvityksen ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 6.11.2014
Viitasaarella.
Selvitystyön tavoitteena on antaa tarvittavaa tietoa kuntarakennemuutoksen tai muun rakennemuutoksen päätöksenteon
tueksi. Selvityksessä on korostettu erityisesti alueen elinvoimaisuuden säilyttämisen ja lisäämisen näkökulmaa. Lisäksi
selvitystyön tavoitteena on tuottaa kunnille tietoa, jota voidaan hyödyntää kuntien toiminnan kehittämisessä
kuntarakenneratkaisuista riippumatta. Kuntarakennemuutoksen rinnalla tarkastellaan myös yhteistyön syventämisen
mahdollisuuksia.
Selvityksen tässä vaiheessa kartoitetaan kuntien nykytilanne sekä hahmotetaan uuden kunnan mahdollisia rakenteita.
Kunnat päättävät kuitenkin erikseen siirtymisestä toiseen vaiheeseen eli kuntien yhdistymissopimuksen laadintaan ja sen
sisällöstä neuvotteluun. Yhdistymissopimuksessa kunnat määrittelevät reunaehdot uuden kunnan perustamiselle ja
toiminnalle yhdistymisen valmisteluvaiheen sekä uuden kunnan kolmen ensimmäisen vuoden ajaksi. Lopulliset arviot
yhdistymisen vaikutuksista riippuvat näistä kuntien yhdessä määrittelemistä yhdistymissopimuksen linjauksista.
Kuntarakennelaissa säädetyn selvitysvelvollisuuden täyttämiseksi edellytetään vähintään sellaista selvitystä, jossa on arvioitu
hallinnon ja palvelujen järjestämistä sekä palvelujen tuottamista selvitysalueella, yhdistymisen vaikutuksia kuntien
yhteistoimintaan, alueen taloudellista tilannetta, asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian
toteutumista sekä yhtenä kuntana saavutettavissa olevia hyötyjä ja yhdistymisen mahdollisia haittoja.
Selvitystyötä varten organisoitiin ohjausryhmä ja työvaliokunta. Ohjausryhmä toimii selvitystyön ohjaavana elimenä. Se
johtaa selvitystyötä ja tekee tarvittavat linjaukset ja esitykset. Ohjausryhmä ei tee kuntia sitovia päätöksiä. Ohjausryhmä
koostuu kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistosta täydennettynä puolueiden edustajilla, jotka eivät ole
edustettuna puheenjohtajistoissa. Lisäksi ohjausryhmässä on mukana kuntien henkilöstöjärjestöjen edustus. Työvaliokunta
osallistuu ohjausryhmän työskentelyyn. Ohjausryhmässä oli kiertävä puheenjohtajuus kokouspaikkakunnan mukaan.
Työvaliokunta koostuu kuntajohtajista. Lisäksi työvaliokunta sai tarvittaessa kutsua kokoukseen muita asiantuntijoita.
Työvaliokunta valmisteli sekä ohjeisti ja ohjasi toimialoittaisten alatyöryhmien ja konsulttien työtä. Työvaliokunta vastasi
myös vetovoimaan, kilpailukykyyn ja johtamiseen liittyvistä asioista. Työvaliokunnan puheenjohtajana toimi Viitasaaren
kaupunginjohtaja Janne Kinnunen. Kuntien toimialajohtajat osallistuivat ns. laajennettuun työvaliokuntaan ja ovat antaneet
tiedoksiantoja selvitystyön aikana.
Selvitystyön aikana on järjestetty yhteinen elinvoimaseminaari alueen yrittäjäyhdistysten sekä muiden elinkeinoelämän
edustajien kanssa. Osana seminaaria toteutettiin elinvoimakysely.
4
3
Kuntauudistus
Kuntarakenneuudistus käynnistettiin osana Jyrki Kataisen hallituksen toteuttamaa koko maan laajuista kuntauudistusta.
Kuntauudistuksen tavoitteena oli vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu
luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista vaativaa
erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Laajassa kuntauudistuksessa käynnistettiin lisäksi
valtionosuusuudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus sekä
toimialakohtaisia lainsäädännön uudistuksia (II asteen opetus, rakennusvalvonta jne.).
Perustuslakivaliokunnan mukaan esityksen ei ollut mahdollista
edetä. Sote-järjestämislakiesityksen käsittely eduskunnassa
raukesi. Täten sote-uudistuksen jatkovalmistelu sekä
toimeenpano siirtyivät seuraavalle hallituskaudelle. Soteuudistuksella on perustuslain näkökulmasta kolme mahdollista
etenemistietä. Näitä pitäisi perustuslakivaliokunnan mukaan
arvioida kokonaisuutena. Vaihtoehtoina on maakunnallinen
kuntayhtymä; maakuntahallinto, jolla on verotusoikeus ja
vaaleilla valittu päätöksenteko. Kolmantena vaihtoehtona on
toimintojen siirtäminen valtiolle. Lisäksi on mahdollisuutena,
että terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut eriytetään esimerkiksi
Ruotsin mallin mukaisesti. Tässä mallissa terveyspalvelut ovat
maakunnilla ja sosiaalipalvelut kunnilla.
Keski-Suomen maakunnassa on käynnistetty Keski-Suomen
SOTE 2020 – hanke, jonka tavoitteena on rakentaa KeskiSuomeen asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja
toimintamalli, jolla turvataan Keski-Suomen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut.
Hallituskaudella 2012–2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuutta on leikattu 1,4 miljardilla eurolla eli noin 15 prosenttia.
Vuosille 2012 - 2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,8 miljardia
euroa. Yhdessä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalan leikkausten kanssa kuntien valtionosuuksia on vähennetty yli 1,5
1
miljardilla eurolla vuoden 2015 tasossa.
Eduskunta hyväksyi lain 676/2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta 22.8.2014 ja se tuli
voimaan 1.1.2015. Valtionosuusuudistuksessa on viiden vuoden siirtymäkausi, vuonna 2015 muutos voi olla enintään 50
euroa. Mahdollisen Sipilän hallituksen linjauksena on valtiovarainministeriön laskelmien mukaan valtion menojen
vähentäminen 4 miljardilla eurolla ja kuntien 2 miljardilla eurolla. Tämä vaikuttaa voimakkaasti myös Keski-Suomen kuntien
valtionosuuksiin.
Uusi kuntalaki tuli voimaan toukokuussa 2015. Kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on uudistaa kuntalaki siten, että
siinä otetaan huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat
muutostarpeet. Kuntalaissa säädetään kunnille entistä tiukempaa velvoitetta kattaa budjettialijäämä ja säännös koskevat
myös kuntayhtymiä. Kuntakonsernin ja tätä laajemman kunnan toiminnan näkökulmaa vahvistettiin mm.
kriisikuntakriteereiden uudistamisella. Vuoden 2016 kunnallisvaalit siirrettäisiin vuoden 2017 huhtikuulle kolmanteen
sunnuntaihin. Tämä muutos vaikuttaisi myös kuntarakennemuutoksiin, jotka toteutettaisiin vuoden 2017 alusta. Lisäksi
kunnat voisivat käyttää omaa harkintaa valtuustokoon määrittämisessä, kun laissa säädetään ainoastaan jäsenten
vähimmäismäärä.
1
Suomen kuntaliitto: Kuntatalouden sopeutusohjelma 2015
5
4
Pohjoisen Keski-Suomen alue
Kaikki selvitysalueen kunnat kuuluvat Viitasaari-Saarijärven seutukuntaan. Selvitysalueella ei ole viime vuosina tapahtunut
muutoksia kuntarakenteissa. Vuonna 2010 Kannonkosken, Kivijärven, Kyyjärven kunnat sekä Saarijärven ja Viitasaaren
kaupungit käynnistivät kuntajakoselvityksen, joka ei kuitenkaan johtanut muutoksiin kuntarakenteessa. Selvitysalueen pinta2
ala on yhteensä 3 712 km ja taajama-asteeltaan harvaan asuttua (36 – 56 %). Alueella on runsaasti kesämökkejä, suhteessa
väestöön etenkin Kannonkosken ja Kivijärven alueella.
Avainlukuja selvitysalueelta
Kannonkoski
Kinnula
Kivijärvi
Pihtipudas
Viitasaari
Yht.
Maapinta-ala, km2 2013
445
460
484
1075
1248
3 712
Taajama-aste, % 1.1.2012
36,8
50,1
51,6
45,7
56
Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2013
-17
-3
-15
-39
-55
-129
Perheiden lukumäärä 2013
399
456
331
1139
1890
4215
Asuntokunnat 2013
705
726
570
2 040
3 375
7 416
Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, %
2013
18,2
16,5
17,5
21,9
22,5
Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus
asuntokunnista, % 2013
92,1
96,4
88,4
93
76,3
Kesämökkien lukumäärä 2013
802
450
751
1 030
2 243
5 276
Selvitysalueella asui vuoden 2014 lopulla 15 526 henkilöä. Alueen kuntien väestömäärät vaihtelevat Kivijärven 1 244
asukkaasta Viitasaaren 6 780 asukkaaseen. Alueella ei ole kuitenkaan yhtä selkeästi väestöllisesti voimakkaampaa kuntaa,
Viitasaaren väestömäärä on koko selvitysalueen väestömäärästä alle puolet.
Kuva 1. Selvitysalueen väestöpohja 31.12.2014
Selvitysalueen väestörakenne on maan keskiarvoja iäkkäämpää. Etenkin Kannonkoskella, Kivijärvellä ja Viitasaarella iäkkäiden
ikäryhmien osuus on korkea. Pihtiputaalla ja Kinnulassa alle 18-vuotiaiden osuus on koko maan tasolla.
6
Kuva 2. Selvitysalueen väestörakenne 31.12.2013
Alla olevassa kuvassa on esitetty selvitysalueen kuntien sekä seutukunnan ja koko maan suhteellinen väestökehitys vuodesta
1980 alkaen sekä vuosien 2016 – 2040 väestöennuste. Vuosina 1980 - 2014 selvitysalueen väestömäärä on laskenut 6000
asukkaalla, joka on tarkoittanut miltei kolmannesta kuntien väestöstä. Kaikki Keski-Suomen pohjoisosan kunnat ovat
menettäneet asukkaita, väestökasvun keskittyessä Jyväskylän kaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Ennusteen
mukaan aleneva väestökehitys jatkuisi tulevina vuosina, jonkin verran lievempänä.
Kuva 3. Kuntien väestön kehitys vuosina 1980 – 2013 ja väestöennuste vuoteen 2040.
Työikäisten eli 17–64 –vuotiaiden määrä laskee väestöennusteen mukaan selvitysalueella 28 prosentilla vuoteen 2029
mennessä. Jo vuoteen 2017 mennessä alueella olisi jäljellä enää yhdeksän kymmenestä työikäisestä verrattuna vuoden 2013
tilanteeseen. Väestöllisellä huoltosuhteella voidaan kuvata lasten ja nuorten (alle 17-vuotiaat) sekä vanhusväestön (yli 64vuotiaat) suhdetta työikäisiin. Selvitysalueella tunnusluku on 0,81 eli huomattavasti korkeampi kuin maakunnassa (0,64) ja
koko maassa (0,61).
Kuvassa 4 voidaan nähdä väestörakenteessa tapahtuva muutos vuosina 2013 - 2029. Samaan aikaan kun yli 75-vuotiaiden
ikäryhmän määrä kasvaa yli 40 prosenttia, vähenisi työikäisen väestön osuus 28 prosenttia.
7
Kuva 4. Ennustettu väestökehitys vuosina 2013 – 2029 ikäluokittain (Tilastokeskus)
4.1 Kuntien yhteistoiminta selvitysalueella
Kuntien yhteistoimintaa on kuvattu liitteessä 1.
Koko seutukunnan tasolla kunnat osallistuvat Saarijärven-Viitasaaren kerran vuodessa kokoontuvaan seutuedustajistoon,
jossa linjataan seutuyhteistyötä. Saman yhteistyön puitteissa toimiva seudun johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa.
Selvitysalueen kunnat Kannonkoskea lukuun ottamatta omistavat yhdessä kehittämisyhtiö Witas Oy:n. Sosiaali- ja
terveyspalvelut järjestetään alueella kahdessa eri yhteistyöryhmittymässä; Kinnulan kunta on mukana Wiitaunionin
yhteistoiminta-alueessa sillä erotuksella, että kunnalla on oma sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö. Kivijärvi ja
Kannonkoski ovat sen sijaan Saarikan kuntayhtymän jäseniä. Kunnat järjestävät myös palkkahallinnon toiminnot saarikkayhteistyön kautta.
Pihtiputaan kunta ja Viitasaaren kaupunki ovat sopineet vuodesta 2005 alkaen yhteisestä palvelutuotannosta eli
Wiitaunionista. Yhteistyön tavoitteena on edistää koko alueen elinvoimaa ja aluetaloutta sekä kehittää ja tehostaa kuntien
palvelutuotantoa uudistamalla toimintatapoja ja –prosesseja sekä kehittämällä henkilöstön osaamista. Yhteistyö koskee
perusturvaa, sivistys- ja teknistä tointa sekä hallinnon tukipalveluja. Kunnat ovat jakaneet palvelujen tuottamisvastuuta ja
henkilöstöä siten, että Pihtipudas vastaa sivistystoimesta ja tukipalveluista, kun Viitasaari vastaa perusturvasta ja teknisestä
toimesta. Kumpikin kunta vastaa oman alueensa elinvoiman kehittämisestä.
Yhteistyötä ohjataan hallitusten yhteiskokouksella, jota järjestetään vähintään 4 kertaa vuosittain. Yhteistyötä koordinoi ja
valmistelee hallituksen kokouksiin työvaliokunta, johon kuuluvat kummankin kunnan valtuuston puheenjohtaja, hallituksen
puheenjohtaja ja kunnanjohtaja. Kuntajohtajista, kuntasihteereistä ja toimialajohtajista koottu johtoryhmä organisoi ja
koordinoi kansalaiskunta ja palvelukuntatoimintoja sekä koordinoi kansalaiskuntien ja palvelukunnan yhteistoimintaa.
Kunnat ovat asettaneet omaan organisaationsa yhteislautakunnat. Lautakunnat vastaavat tuotannon lisäksi
palvelusopimuksen toteuttamisesta sekä jatkuvasta talouden ja toiminnan kehittämisestä. Kunnat jakavat pääsääntöisesti
palvelutuotannon kustannukset käytön mukaan aiheuttamisperiaatteella. Jakoperusteet päätetään vuosittain talousarvion
yhteydessä. Osin yhteislautakunnat toimivat Wiitaunionia laajemmalla alueella (perusturvalautakunta, ympäristölautakunta).
8
Alueen yhteistyö on laaja-alaista, mutta Wiitaunionia lukuun ottamatta hajanaista ja yhteistyömuodostumat vaihtelevat
runsaasti.
5
Elinvoima, kilpailukyky ja elinkeinot
Kuntarakenneselvityksen yksi merkittävin painopiste on ollut elinvoimaisuuden kehittäminen selvitysalueella. Selvityksen
aikana alueen nykytilaa ja kehittämistarpeita on käsitelty selvitysalueen eri organisaatioiden, mutta myös elinkeinoelämän
edustajien kesken. Selvityksen aikana toteutettiin elinvoimakysely.
Kuva 5. Elinvoimaisen kunnan osat.
2
Kunnan elinvoimaa voidaan tarkastella vetovoimaisen ympäristön, kilpailukykyisen yrityskannan, osaamisen ja työvoiman
saatavuuden, palvelujen, sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden sekä vahvan kuntatalouden näkökulmista. Vetovoimaisella
alueella voidaan houkutella ja sitouttaa kuntalaisia, yrityksiä ja matkailijoita. Elinvoimaisessa kunnassa on myös aktiivisia
kuntalaisia, järjestöjä, vapaaehtoistoimintaa ja yrityksiä. Vahva kuntatalous mahdollistaa kunnan uusiutumisen, palvelujen
järjestämisen sekä varmistaa kuntaimagoa. Tässä luvussa sekä raportin muissa luvuissa on tarkasteltu näitä elinvoimaisen
kunnan tekijöitä.
Avainlukuja selvitysalueelta
Kannonkoski
Kinnula
Kivijärvi
Pihtipudas
Viitasaari
Yht.
Yritystoimipaikkojen lukumäärä 2012
124
172
97
405
534
1 332
Työpaikkojen lukumäärä 31.12.2012
438
517
353
1488
2296
5092
Työllisten osuus 18-74-vuotiaista, % 31.12.2012
49,7
48,2
44,2
52
50,2
Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä
31.12.2012
510
573
390
1552
2437
Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella
tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti 31.12.2012
2,05
2,08
2,34
1,86
1,85
Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden
osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2013
56,5
53,7
52,5
58
61,6
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15
vuotta täyttäneistä, % 31.12.2013
14,9
14,2
10,2
13,9
17,5
2
Sini Sallinen (toim.) Elinvoimainen kunta. Suomen Kuntaliitto.
9
5462
Taulukossa 1 on esitetty yksi tapa tarkastella kuntien panostuksia elinvoimaan. Selvitysalueella panostettiin vuonna 2013
hieman yli maan keskiarvon vetovoimapalveluihin. Kuntien panostukset elinkeinojen edistämiseen (Witas Oy, osassa kunnista
markkinat) suhteessa koko maan keskiarvoon olivat huomattavasti suuremmat.
Taulukko 1 Panostukset vetovoimaan tehtävittäin 2013, euroa/asukas
5.1 Elinkeinot ja työllisyys
Selvitysalueen kunnat ovat perustaneet yhteisen kehittämisyhtiö Witas Oy:n, joka tarjoaa kunnille elinkeinojen ja maaseudun
kehittämispalveluja sekä matkailupalveluja. Kehittämisyhtiön toiminta-alue laajeni vuodesta 2012 myös Kivijärvelle.
Kannonkoskella on oma elinkeinotoimi ja tehtäviä hoitaa elinkeinoasiamies.
Kannonkosken teollisuus perustuu mekaaniseen puunjalostukseen, teräsrakennetuotantoon ja koneenrakennukseen.
Alan yritykset toimivat valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti ja niillä on usean vuosikymmenen historia takanaan. Maaja metsätalous on edelleen merkittävä osa elinkeinorakennetta. Puunkorjuu sektorilla toimii useita koneyrittäjiä.
Kannonkoski tunnetaan erityisesti Nuorisokeskus Piispalasta, joka on rakentunut Suomen suurimmaksi
nuorisokeskukseksi. Piispala tarjoaa monipuolisia palveluita myös aikuisväestölle niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.
Kannonkosken ja Piispalan sijainti Sinisen tien ja useiden järvien risteyksessä tarjoaa luontomatkailulle erinomaiset
mahdollisuudet.
Kinnulasta löytyy useita rakennus- ja maanrakennusalan yrityksiä, jotka toimivat maantieteellisesti hyvinkin laajalla,
useamman maakunnan kattavalla alueella. Kinnulassa maa- ja metsätalous vahva ja Saarensalmen alueella on
valtakunnan tasollakin merkittävä korkeatasoisen loma-asutuksen keskittymä.
Kivijärven ehdottomana vahvuutena ja mahdollisuutena voidaan pitää matkailua ja siihen liittyviä vapaa-ajan ja
hyvinvointipalveluita. Maa- ja metsätaloudella on edelleen vahva asema elinkeinoina.
Pihtiputaalla toimii vahva puualan yritysten verkosto, jossa on laajasti edustettuna alan koko tuotantoketju
metsäenergiasta puu- ja rakennustuoteteollisuuteen. Pihtiputaalla on myös vahva osaamisintensiivisten (KIBS) liikeelämän palveluiden ja asiantuntija-palveluiden keskittymä (mm. tilitoimisto-, mainostoimisto- ja ohjelmapalveluita).
Nelostien varrella tarjottavien matkailu-, ravitsemis-, kauppa- ja erikoispalveluiden kehittämisessä on potentiaalia.
Pihtiputaalla on myös poikkeuksellisen vahvaa maidontuotantoa ja useita maatilayrityksiä, jotka investoivat voimakkaasti
ja kehittävät aktiivisesti mm. jatkojalostustoimintaa.
Viitasaarella toimii useampia erikoistuneita metalliteollisuuden sekä puu- ja rakennustuote-teollisuuden pk-yrityksiä.
Lisäksi Viitasaari on tunnettu seutukunnan kaupallisena keskuksena, jonka asemaa voidaan edelleen vahvistaa
monipuolistamalla vähittäis- ja erikoiskaupan palvelutarjontaa sekä liikunta- ja vapaa-ajan palveluita. Myös luonto-,
vesistö, ostos- ja kulttuurimatkailun kehittämisessä Viitasaarella on monipuolisia mahdollisuuksia, joita vahvistavat
Nelostien, Sinisentien ja hyvien vesistöjen läheisyys.
10
Vuonna 2012 selvitysalueella oli 5 579 työpaikkaa, joista 45 prosenttia sijaitsi Viitasaarella. Selvitysalueella on menetetty
vuosina 2000 - 2012 yhteensä 837 työpaikkaa ja näistä yli puolet vuoden 2008 jälkeen. Alla olevassa kuvassa on esitetty
työpaikkojen suhteellinen kehitys vuodesta 2002 vuoteen 2012. Selvitysalueella työpaikkojen määrä on pienentynyt 86
prosenttiin vuodesta 2000. Pienintä työpaikkojen menetys on ollut Viitasaarella (87 %) ja Kinnulassa (87 %).
Kuva 6. Työpaikkojen prosentuaalinen muutos seutukunnan kunnissa vuosina 2000 – 2012, 2000=100
Vuonna 2012 selvitysalueen työpaikoista 45 prosenttia sijaitsi yksityisellä sektorilla (koko maassa 58 %), jopa 23 prosenttia
yrittäjäsektorilla (koko maassa 11 %) ja 30 prosenttia kuntasektorilla (koko maassa 23 %). Alla olevasta taulukosta voidaan
huomata, että työpaikkojen määrä on prosentuaalisesti vähentynyt merkittävästi valtion ja valtioenemmistöisten yhtiöiden
työpaikoissa.
Taulukko 2. Työpaikat 2012 ja niiden muutos vuosina 2000 – 2012.
Työpaikat 2012 (muutos 2000-2012)
Valtio
Kunta
Valtioenemmistöinen oy
Yksityinen
sektori
Yrittäjät
Tuntematon
Yhteensä
166 (-102)
0 (-1)
0 (-6)
0 (-4)
3102 (-228)
164 (-2)
173 (-6)
133 (-7)
116 (-80)
4 (-6)
3 (-3)
4 (-6)
4803 (-644)
149 (-52)
180 (-21)
125 (-46)
2290 (-732)
121 (-19)
161 (-38)
91 (-32)
2 (-3)
0 (0)
0 (0)
0 (0)
10479 (-1789)
438 (-80)
517 (-74)
353 (-95)
Pihtipudas
Viitasaari
12 (-24)
426 (-41)
14 (-10)
666 (-49)
370 (-130)
0 (0)
1488 (-254)
48 (1)
629 (-76)
25 (-26)
1178 (-40)
415 (-192)
1 (-1)
2296 (-334)
Selvitysalue
60 (-34)
1525 (-132)
50 (-51)
2298 (-208)
1158 (-411)
1 (-1)
5 092 (-837)
Koko maa
134981
(-9420)
530429
(44335)
65607
(-27459)
1358624
(98669)
248874
(4324)
1389
(898)
2 339 904
(111347)
SaarijärvenViitasaaren sk.
Kannonkoski
Kinnula
Kivijärvi
Selvitysalueen kuntien työpaikoista 17 prosenttia oli vuonna 2012 maataloudessa, metsätaloudessa ja kalataloudessa. Yhtä
suuri osuus työpaikoista oli myös terveys- ja sosiaalipalveluissa. Teollisuuden osuus työpaikoista oli vuonna 2012 13
prosenttia, kun se vuonna 2007 oli 16 prosenttia. Teollisuuden työpaikkoja aikajaksolla menetettiin alueella yli 200 paikkaa.
11
Selvitysalueen kaikissa kunnissa työpaikkaomavaraisuus on ollut suhteellisen korkea. Työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnan
alueella olevien työpaikkojen suhdetta alueella asuvaan työlliseen työvoimaan. Mikäli tunnusluku on yli 100 prosenttia, on
kunnassa enemmän työpaikkoja kuin työllisiä. Selvitysalueen kunnissa ja työpaikkaomavaraisuus on yli 90 prosenttia. Vaikka
Kannonkoskella väestömäärä ja työpaikkojen määrä on laskenut yli 15 prosenttia, on kunnassa asuvien työllisten määrä
säilynyt miltei samana. Muilla kunnilla työllisten määrä on laskenut 10 – 13 prosenttia. Kannonkosken työllisten määrän
hitaampi laskeminen selittää myös sitä, miksi kunnan työpaikkaomavaraisuus on laskenut.
Taulukko 3. Työpaikkaomavaraisuus vuosina 2001 – 2012, %
Työpaikkaomavaraisuus, %
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
SaarijärvenViitasaaren sk.
95 %
94 %
94 %
95 %
96 %
94 %
95 %
94 %
94 %
95 %
93 %
94 %
Kannonkoski
92 %
94 %
94 %
98 %
98 %
96 %
96 %
92 %
85 %
96 %
92 %
86 %
Kinnula
90 %
91 %
92 %
92 %
91 %
85 %
88 %
90 %
91 %
90 %
89 %
90 %
Kivijärvi
95 %
93 %
87 %
87 %
88 %
87 %
88 %
90 %
73 %
81 %
84 %
91 %
Pihtipudas
94 %
92 %
93 %
91 %
93 %
92 %
92 %
93 %
95 %
98 %
94 %
96 %
Viitasaari
96 %
96 %
95 %
95 %
98 %
97 %
96 %
96 %
97 %
95 %
95 %
94 %
Erityisenä haasteena Keski-Suomessa on korkea työttömyys. Koko maan 70 seutukunnan kolmanneksi korkein
työttömyysaste helmikuun 2015 lopussa oli Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan 21,2 prosenttia. Selvitysalueelta yli 20
prosentin työttömyysaste oli Kinnulassa (22,8), Kivijärvellä (20,4), Viitasaarella (20,3) ja Kannonkoskella (20,0 %).3 Alla
olevassa taulukossa on tarkasteltu vuodesta 2006 työttömyysasteen kehitystä.
Taulukko 4. Kuntien työttömyysasteet elokuussa 2006 – 2014, %
Työttömyysaste, elokuu
Kannonkoski
Kinnula
Kivijärvi
Pihtipudas
Viitasaari
Saarijärven-Viitasaaren sk.
Selvitysalue
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
13,3 %
10,2 %
10,2 %
12,7 %
13,0 %
9,5 %
11,3 %
14,8 %
19,1 %
13,5 %
8,6 %
11,6 %
11,3 %
9,0 %
11,6 %
11,7 %
15,6 %
15,0 %
12,5 %
10,5 %
9,1 %
11,8 %
8,9 %
11,2 %
14,2 %
13,3 %
17,0 %
12,1 %
10,0 %
9,1 %
11,0 %
9,9 %
10,5 %
11,6 %
12,8 %
15,4 %
11,1 %
10,1 %
9,0 %
11,3 %
10,1 %
10,8 %
10,6 %
11,3 %
15,7 %
11,7 %
10,2 %
9,7 %
12,6 %
10,9 %
11,3 %
12,0 %
13,6 %
15,9 %
12,0 %
9,9 %
9,5 %
11,4 %
10,1 %
10,7 %
11,3 %
12,7 %
15,9 %
Pitkäaikaistyöttömien osuus oli vuoden 2014 elokuussa selvitysalueella 4,5 prosenttia eli yli 1 % -yksikköä korkeampi, kuin
maassa keskimärin. Korkein pitkäaikatyöttömyysprosentti oli Kinnulassa (6,4 %) ja alhaisin Viitasaarella (4,0 %).
Taulukko 5. Pitkäaikaistyöttömien osuus väestöstä vuosina 2006 – 2014 elokuu, %
Pitkäaikaistyöttömyys, elokuu
Kannonkoski
Kinnula
Kivijärvi
Pihtipudas
Viitasaari
Selvitysalue
Saarijärven-Viitasaaren sk.
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
4,0 %
2,6 %
2,2 %
2,1 %
2,5 %
2,8 %
2,3 %
3,3 %
5,6 %
4,1 %
1,2 %
0,7 %
2,5 %
1,1 %
1,8 %
2,2 %
4,5 %
6,4 %
3,0 %
1,6 %
0,8 %
0,9 %
0,9 %
0,9 %
3,4 %
3,1 %
5,0 %
3,1 %
2,0 %
1,4 %
1,8 %
1,1 %
2,0 %
3,0 %
3,2 %
4,2 %
2,8 %
1,8 %
1,9 %
1,8 %
2,0 %
2,2 %
2,5 %
3,5 %
4,0 %
3,2 %
1,9 %
1,6 %
1,8 %
1,6 %
2,1 %
2,6 %
3,5 %
4,5 %
2,9 %
2,0 %
1,5 %
1,6 %
2,0 %
2,2 %
2,8 %
3,5 %
4,7 %
3
Keski-Suomen ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus 27.2.2015.
https://www.elykeskus.fi/documents/10191/57310/Keski-Suomen_ty%C3%B6llisyyskatsaus_helmikuu_2015.pdf/254fd58d-8787-4df3-94dbdfd31653f0ee
12
Koko maa
2,5 %
2,0 %
1,6 %
1,6 %
13
2,2 %
2,2 %
2,4 %
2,9 %
3,5 %
Alla olevassa kuvassa on esitetty ylioppilastutkinnon, kansainvälisen ylioppilastutkinnon, ammatillisen tutkinnon,
ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus yli 15vuotiaista.
Kuva 7. Tutkinnon suorittaneita yhteensä, % yli 15 vuotiaista
14
5.2 Yhteenveto
Alla on joitakin keskeisiä alueen vahvuuksia ja heikkouksia sekä mahdollisuuksia ja uhkia. Selvitysalueella on menetetty
2000-luvun ajan merkittävästi työpaikkoja ja alueen työttömyysaste on kasvanut huolestuttavasti. Merkittävyydeltään
suurimpana alueen riskinä on, että nykyinen väestö- ja työpaikkakehitys jatkuu ja tätä kautta alueen vetovoimaisuus ja
elinvoimaisuus laskisi. Alueelta Mahdollisuutena on, että nykyisiä alueen vahvuuksia voitaisiin hyödyntää enemmän ja
Äänekosken biotuotantotehdas. Voidaankin kysyä, varmistaako nykyinen kuntarakenne ja päätöksenteko mahdollisuuksien
hyödyntämisen sekä yritystoiminnan kehittymisen ja syntymisen erittäin haasteellisessa toimintaympäristössä. Alueella on
vahvaa yrittäjyyshenkeä ja kuntien ja yrittäjien välinen yhteistyö on pääasiassa koettu hyväksi. Mahdollisuutena onkin aidon,
ja yhteisen elinvoimaisuuden kehittäminen koko alueella kuntien, mutta myös muiden toimijoiden kanssa. Uhkana on, että
koko alueen etua ei voida ajaa, vaan elinvoimaisuutta tavoitellaan erillisten kuntien näkökulmasta.
Vahvuudet
Heikkoudet
•
Luonto, vesistöt ja ympäristö sekä vapaa-ajan
palvelut
•
Työikäisen väestön muuttoliike ja työpaikkojen
väheneminen
•
Vahva yrittäjyyshenki sekä kuntien ja yrittäjien
välinen hyvä yhteistyö
•
Työttömyys ja matala tulotaso sekä toisaalta tarpeita
vastaava työvoiman saatavuuden haasteet
•
Edullinen kustannustaso (asuminen, ruoka,
toimitilat)
•
Vahvan alueellisen kasvukeskuksen puuttuminen
Mahdollisuudet
•
Äänekosken biotuotantotehdas ja sen ympärille
rakentuva puunhankinta sekä kehiteltävät
uudet innovaatiot
•
Aito yhteinen elinvoimaisuuden kehittäminen
koko alueella kuntien ja muiden toimijoiden
kanssa
•
Uhat
Luonto ja ympäristö sekä siihen liittyvän
matkailun kehittäminen
15
•
Työpaikkojen ja työikäisen väestön väheneminen
jatkuu edelleen
•
Elinvoimaa tavoitellaan erillisten kuntien
näkökulmasta ja koko alueen etu ei toteudu
•
Väestörakenne muuttuu ja kunnat eivät sopeudu
muutokseen tai muuta kehitystä.
6
Aluerakenne ja liikkuminen
Maakunnan pohjoisimman kärjen muodostava selvitysalue koostuu maaseutumaisesta alueesta, jossa väestö keskittyy
kuntakeskuksiin. Aluetta halkoo pitkittäissuunnassa läpi Viitasaaren ja Pihtiputaan valtatie 4, joka muodostaa maakunnan
liikenteen rungon. Lukuisten järvien ja muun luonnon ansiosta alueella on paljon kesä- ja loma-asutusta. Toisaalta järvet ja
väestön sijoittuminen niiden rannoille tekee alueesta haasteellisen sisäisen asioinnin ja liikkumisen kannalta.
Kuva 8. Selvitysalueen karttakuva
16
Osana Keski-Suomen strategiaa on hahmoteltu maakunnan aluerakennetta vuodelle 2040. Tässä hahmotelmassa valtatie 4
muodostaa maakunnan toiminnallisesti merkittävän liikenneväylän, jonka mukaisesti muodostuisi myös Pihtiputaan ja
Viitasaaren tiiviimmän asutuksen taajamat sekä Viitasaaren työpaikkakeskittymä.
Kuva 9. Keski-Suomen aluerakenne 2040. Lähde: Keski-Suomen strategia.
17
6.1 Asiointi, työssäkäynti ja sisäinen muuttoliike
Kuntien väliset etäisyyksiä teitse lisäävät useat alueen järvet. Pihtiputaan ja Kannonkosken etäisyys Viitasaaren on alle 40
kilometriä. Kivijärveltä ja Kinnulasta etäisyys kasvaa 63 kilometriin. Kannonkosken, Kinnulan ja Kivijärven väliset etäisyydet
ovat alle 35 kilometriä.
Asiointialueiden ja suuntautumisen määrittelyssä on käytetty Suomen ympäristökeskuksen tarkasteluja, jotka edelleen
pohjautuvat TNS Gallupin Oy:n Suureen Vaikutusaluetutkimuksen (SVT) aineistoihin vuodelta 2011. Tutkimus pohjautuu
Internet-paneeliin osallistuneiden vastauksiin ja aiempi tutkimus postikyselyyn ja Internet-paneeliin (vastauksia on ollut noin
30 000). Markkina-aluetutkimuksen päämarkkina-alue muodostuu Keski-Suomessa koko maakunnasta, eli kaikki maakunnan
kunnat kuuluvat Jyväskylän päämarkkina-alueeseen. Selvitysalueen kunnista Pihtipudas (vastaajista 39 %), Viitasaari (yli 50 %)
määriteltiin kunniksi, joissa oma kunta on yleisin erikoiskaupan asiointi. Kannonkoski (25 %) ja Kinnula (43 %) näyttäisi
suuntautuvan Saarijärvelle (43 prosenttia). Kivijärvi suuntautuu suoraan Jyväskylään (32 %)
Pendelöinti ilmaisee, kuinka suuri osa alueen työllisestä työvoimasta käy töissä oman kunnan ulkopuolella.
Kuntarakenneuudistuksen mukainen vahva peruskunta muodostuisi työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta
kokonaisuudesta. Kannonkoski, Kinnula, Kivijärvi, Pihtipudas ja Viitasaari eivät kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen.
Kuntien pendelöintiasteet on esitetty kuvassa 12. Kuvassa esitetystä osuudesta jäljelle jäävä osa on se työllinen työvoima,
joka käy työssä omassa kunnassaan. Pendelöinti on selvitysalueella yleisintä Kannonkoskella ja Kivijärvellä, joista
kummastakin yli 30 % käy työssä kotikunnan ulkopuolella. Muissa kunnissa pendelöivien osuus on noin 20 prosentin tienoilla.
Kannonkoski
Kinnula
Kivijärvi
21,6
%
31,0
%
33,1 %
Pihtipudas
Viitasaari
21,0
%
20,6
%
Kuva 10. Selvitysalueen kuntien pendelöintiasteet 2012
Kannonkoskelta pendelöidään pääasiassa Saarijärvelle (9 %), Jyväskylään (5 %) ja Viitasaarelle (5 %). Kivijärveltä pendelöidään
Karstulaan (5 %), Kannonkoskelle (4 %) sekä jossain määrin Saarijärvelle (3 %) ja Jyväskylään (3 %). Kinnulasta pendelöidään
Pihtiputaalle (4 %) ja Viitasaarelle (3 %). Pihtiputaalta Viitasaarelle (7 %) ja Viitasaarelta Pihtiputaalle (5 %) ja jossain määrin
Jyväskylään (3 %).
Taulukko 6. Selvitysalueen sisäinen pendelöinti 2012, henkilöä työllisestä työvoimasta
Työssäkäyntikunta
Asuinkunta
Kannonkoski Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Jyväskylä
Saarijärvi Karstula
Äänekoski
Työlliset
Kannonkoski
Kinnula
Kivijärvi
Pihtipudas
Viitasaari
341
0
17
0
12
0
449
9
6
6
10
7
269
4
19
2
21
1
1 226
130
24
16
6
101
1 935
25
8
12
15
61
44
3
13
2
9
7
7
18
0
3
11
0
4
14
38
510
573
390
1 552
2 437
Jyväskylä
Saarijärvi
Karstula
Äänekoski
3
30
18
1
7
1
1
2
12
2
4
7
13
4
0
7
41
12
5
54
48 182
314
29
932
165
2 697
121
109
30
136
1 187
15
854
191
15
5 713
56 923
3 679
1 519
7 390
18
Alueen kunnat ovat menettäneet yhteensä yli 2 005 asukasta kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2000–2013. Alla
oleva kuva esittää kunnittaisen nettomuuton kumulatiivisena eli nettomuuttolisäys näkyy nousevana käyränä. Määränä tämä
vastaisi 13 prosenttia koko alueen nykyisestä väestöstä. Kuntien välillä muuttoliikkeessä on kuitenkin eroja.
Kuva 11. Maan sisäinen kumulatiivinen nettomuutto seutukunnassa vuosina 2000 - 2013
Selvitysalueella vähäisintä nettomuutto on ollut Kannonkoskella (-76), kun muissa kunnissa kumulatiivinen nettomuutto on
ollut yli 200. Voimakkainta poismuutto on ollut väestömäärältä suuremmissa kunnissa eli Viitasaarella (-590) ja Pihtiputaalla
(-741). Asukaslukuun suhteutettuna eniten muuttotappiota maan sisäisessä muuttoliikkeessä ovat kärsineet kuitenkin eniten
Kivijärvi, Kinnula sekä Pihtipudas.
ASIOINTI, TYÖSSÄKÄYNTI JA MUUTTOLIIKE
Selvitysalueen kaikki kunnat ovat saaneet muuttotappiota kuntien välisestä nettomuutosta ja voittoa
nettosiirtolaisuudesta. Lukuisten järvien ja muun luonnon ansiosta alueella on paljon kesä- ja loma-asutusta. Toisaalta
järvet ja väestön sijoittuminen niiden rannoille tekee alueesta haasteellisen sisäisen asioinnin ja liikkumisen kannalta.
Alueen sisällä pendelöinti on suhteellisen vähäistä ja suuntautuu myös selvitysalueen ulkopuolelle (Saarijärvi, Karstula,
Äänekoski, Jyväskylä).
19
7
Palvelut ja hyvinvointi
7.1 Palvelutarpeen muutos
Kuvassa 12 on arvioitu selvitysalueen palvelutarpeiden kehitystä vuosina 2013 – 2029. Palvelutarpeet on laskettu
väestötekijöiden muutosten perusteella. Laskelman pohjana on käytetty ikäluokittaisia palvelujen käyttötietoja ja
Tilastokeskuksen väestöennustetta (2012). ”Tehtävät yhteensä” on laskettu painottamalla tehtäväkohtaisia
volyymiennusteita tehtävien asukaskohtaisilla kustannuksilla vuonna 2012. ”Muut tehtävät” kattavat kaikki muut kuin
nimetyt tehtävät ja niiden palvelutarpeet muuttuvat kuten väestön kokonaismäärä. Vanhusten hoidon palvelutarpeessa on
myös arvioitu vanhusten tulon palveluiden piiriin myöhentyvän asteittain (vuonna 2012 yli 75-vuotiaat, vuonna 2029 77vuotiaat). Vanhusten Mukana on myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito.
Selvitysalueella palvelutarve säilyy koko tarkastelujakson samalla tasolla, mutta tehtävien välillä painopisteet
muuttuisivat ennakoidun kehityksen jatkuessa radikaalisti. Palvelutarpeisiin vastaaminen edellyttää rakenteellisia
muutoksia kuntien palveluissa. Palvelutarpeisiin vastaaminen hankaloituu myös sillä, että työikäisten määrä vähenee
mikä vaikuttaa kuntien tulopohjaan.
Lukion (ja ammatillisen koulutuksen) palvelutarpeet laskisivat koko tarkastelujakson aikana 30 prosenttia. Myös
perusopetuksessa palvelutarpeet laskisivat merkittävästi ja jo vuoteen 2017 palvelutarpeissa ennustettaisiin miltei 10
prosentin laskua. Samaan aikaan erikoissairaanhoidon ja etenkin vanhusten hoidon palvelutarpeet kasvavat.
Vanhustenhoidossa voimakkain palvelutarpeiden kasvu tapahtuisi vuoden 2021 jälkeen.
Kuva 12. Palvelutarpeiden kehitys selvitysalueella vuosina 2013 - 2029, 2013=100
20
7.2 Sosiaali- ja terveyspalvelut
Selvitysalueen kunnat kuuluvat Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin.
Kannonkoskelle ja Kivijärvelle sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa pääosin Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja
Saarijärven yhteinen perusturvaliikelaitos Saarikka. Palveluiden järjestämisestä vastaa SoTe-kuntayhtymä. Saarikan
perusturvaliikelaitos tuottaa kuntien sosiaalihuoltolain mukaiset sosiaalipalvelut sekä perusterveydenhuollon palvelut.
Pihtipudas ja Viitasaari muodostavat yhdessä Kinnulan kunnan kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen.
Vuoden 2012 alusta Pihtiputaan perusturvan henkilöstö siirtyi Viitasaaren kaupungin palvelukseen ja kunnat siirtyivät ns.
asiakaslähtöiseen aluemalliin, jolloin palveluja saadaan lähellä, ei välttämättä joka päivä, mutta viikoittain. Kinnulan kunnassa
on kuitenkin oma henkilöstö ja erillinen talous.
Maakunnassa on käynnistetty Keski-Suomen Sote 2020 –hanke. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Keski-Suomeen asukas- ja
asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan maakunnan asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut.
4
Hankkeen yhteydessä on myös kartoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.
Ikävakioitu sairastavuusindeksi kuvaa alueen asukkaiden sairastavuutta. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää
sairastavuus alueella on. Koko maassa indeksin arvo aikasarjan viimeisenä ajanjaksona on 100. Kaikilla selvitysalueen kunnilla
sairastavuusindeksi on ollut yli 100:n. Indeksi on korkein Kivijärvellä, Pihtiputaalla ja Kannonkoskella (yli 135), alhaisin
sairastavuusindeksi on Viitasaarella (alle 125). Selvitysalueen kunnista Kinnulan sairastavuusindeksi on laskenut yli 145:stä
130:n tuntumaan. Kivijärvellä sairastavuusindeksi on ollut jopa 150 vuonna 2000.
Kuva 13. Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu vuosina 2000 - 2012
Selvitysalueella, ja suurimassa osassa ikäryhmiä myös Keski-Suomessa, perusterveydenhuollon avohoitokäyntejä oli
enemmän kuin maassa keskimäärin. (käynnit/asukas suhteessa koko maahan +0,45/asukas). Kuvassa on laskettu
perusterveydenhuollon avohoidon tarpeen muutosta vuosina 2013 – 2029. Siinä missä koko maassa ja Keski-Suomessa
perusterveydenhuollon avohoitoon on ennakoitu kasvavan, selvitysalueella palvelutarpeet laskisivat. Väestön voimakas
ikääntyminen ei johda perusterveydenhuollon avohoidon käyntien määrän kasvuun, koska myös muut ikäluokat käyttävät
palveluja.
4
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukartta.
http://jkl.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=ad95a8ddb8b4472797a59cc1ebf90b8a
21
Perusterveydenhuollon avohoidon tarve
Tarve on vakioitu vuoden 2012 käyntien perusteella
Avohoidon tarve laskee ennusteessa 6%
Selvitysalue
Keski-Suomi
Koko maa
120
115
110
2013=100
.
105
100
95
90
85
80
2 013
2013=100
Selvitysalue
Keski-Suomi
Koko maa
2 017
2 021
2 025
2 029
2 013
2 017
2 021
2 025
100
98
96
95
2 029
94
100
103
106
109
111
100
108
108
114
117
Kuva 14. Perusterveydenhuollon avohoidon tarve, 2013 =100
Selvitystä toteutettiin tilanteessa, jossa maakuntatasolla on käynnissä erillinen sosiaali- ja terveydenhuollon selvitystyö.
Lisäksi valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus siirtyy alkaneelle hallituskaudelle. Uusi hallitus tekee
linjaukset sote-uudistuksesta, mutta todennäköisesti sote-uudistusta jatketaan jossain muodossa.
22
7.3 Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut
Kannonkoskella ja Kivijärvellä on yhteinen sivistysjohtaja sekä yhteisiä perusopetuksen opettajia, koulukuraattori ja
koulupsykologi. Wiitaunionin yhteinen sivistyslautakunta tuottaa sivistystoimen palvelut Pihtiputaalle
Varhaiskasvatus ja perusopetus
Selvitysalueella ennakoidaan 1 – 6 –vuotiaiden määrän laskevan vuosien 2013 – 2029 aikana kokonaisuudessaan 9
prosenttia. Voimakkainta muutos olisi ennen vuotta 2017 ja vuoden 2021 jälkeen. Kehitys poikkeaa maakunnallisesta ja
valtakunnallisesta kehityksestä. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna voimakkain muutos olisi Pihtiputaalla, jossa päivähoito- ja
esikouluikäisten määrä vähenisi noin viidenneksen. Kinnulassa ja Viitasaarella muutos olisi -1 prosentin tasolla, vaikkakin
heilahteluja tapahtuu tarkastelujakson ajan.
1–6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat
Muutos 2013-2029:
1-6 -vuotiaat
-9%
Selvitysalue
Keski-Suomi
Koko maa
110
2013=100 .
105
100
95
90
85
80
2013
2017
2021
2025
2029
Lähde:Tilastokeskus, kuntajako 2015
Selvitysalue
Keski-Suomi
Koko maa
Selvitysalue
1-6 -vuotiaat
2013=100
1-6 -vuotiaat
2013=100
2 013
2 017
2 021
2 025
2 029
835
100
18 809
812
97
19 091
806
97
19 271
786
94
19 171
762
91
18 843
100
101
102
102
100
352 501
369 459
371 626
371 614
367 198
2013=100
100
105
105
105
104
Päivähoidossa*
385
374
372
362
351
1-6 -vuotiaat
*Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2012 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen.
Kuva 16. 1 – 6 –vuotiaiden ja päivähoidossa olevien ennakoitu muutos vuosina 2013 – 2029, 2013=100
Pihtipudas vastaa Pihtiputaan ja Viitasaaren varhaiskasvatuksesta. Molemmissa on oma erillinen johtajansa. Kannonkoskella
ja Kivijärvellä on omat ryhmissä toimivat varhaiskasvatuksesta vastaavat.
Alla on lueteltu joitakin varhaiskasvatuksen palvelurakenteita kuvaavia lukuja. Pihtiputaalla ja Viitasaarella esiopetus on
perusopetuksen alaista toimintaa ja esikoululaiset ovat kouluilla. Selvitysalueella on yhteensä 4 päiväkotia, joista 2 sijaitsee
Viitasaaren alueella sekä yksi Kannonkoskella ja Pihtiputaalla . Kinnula järjestää päivähoidon palvelut
ryhmäperhepäivähoidolla ja Kivijärvi perhepäivähoidolla ja ryhmäperhepäivähoidolla. Kannonkoskella ja Kivijärvellä ei
makseta kotihoidon kuntalisää, Kivijärvellä maksetaan ns. vauvarahaa 50 euroa/syntynyt vauva.
23
Viitasaari
Yhteensä
Esiopetus (ryhmät/opp)
Pihtipudas
Kotihoidon tuki (lapset)
Kivijärvi
Perhepäivähoito (hoitajat/lapset)
Ryhmäperhepäiväh. (lkm/lapset)
Kinnula
Päiväkodit (lukumäärä/lapset)
Kannonkoski
Taulukko 7. Varhaiskasvatuksen tunnuslukuja
1/31
0
1/8*
0
0
4/36
0
2/9
1/9
1/37
9/32
3/43
2/45
12/51
3/42
4/113
23/92
12/138
22
56
20
84
79
261
1/15
1/18
1/12
4/48
4/53
11/146
* Kannonkosken ryhmis päiväkodin yhteydessä.
Perusopetus
Palvelutarve-ennusteen mukaan oppilasmäärän ennustetaan laskevan vuosina 2013 – 2029 noin 15 prosenttia. Jo vuoteen
2017 mennessä selvitysalueella tulisi olemaan yli 120 oppilasta vähemmän.
Voimakas muutos tulisi ennusteen mukaan olemaan etenkin Kannonkoskella sekä Pihtiputaalla ja Kivijärvellä. Kinnulassa
peruskouluikäisten määrän ennakoidaan kasvavan n. 5 prosenttia vuoden 2025 jälkeen.
7–15-vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat
Muutos 2011-2029:
-15%
7-15 -vuotiaat
115
Selvitysalue
Keski-Suomi
Koko maa
2013=100 .
105
95
85
75
2 013
Selvitysalue
Keski-Suomi
7-15 -vuotiaat
2013=100
7-15 -vuotiaat
2013=100
Koko maa
7-15 -vuotiaat
2013=100
Selvitysalue
Oppilaat*
2 017
2 021
2 025
2 029
Lähde:Tilastokeskus, kuntajako 2015
2 013
2 017
2 021
2 025
2 029
1 479
100
26 575
1 367
92
27 946
1 317
89
28 931
1 280
87
29 176
1 257
85
29 303
100
105
109
110
110
509 152
100
546 078
107
558 053
110
565 361
111
569 358
112
1 521
1 406
1 354
1 316
1 293
*Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2012, muutos suhteutettu 7-15 -vuotiaiden määrän kehitykseen
Kuva 17. 7 – 15 –vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat vuosina 2013 – 2029, 2013=100
Selvitysalueella järjestetään perusopetusta 7 1.-6. luokkien peruskoulussa, kolmessa 7.-9. luokkien peruskouluissa sekä
kahdessa 1 – 9. lk. peruskoulussa. Pihtiputaalla ja Viitasaarella aloittaa yhtenäinen perusopetus 1.8.2015 keskustoissa.
Pihtipudas vastaa Pihtiputaan ja Viitasaaren esi- ja perusopetuksesta. Kullakin koululla on oma koulunjohtaja tai rehtori.
24
Yhteensä
Viitasaari
Pihtipudas
Kivijärvi
Kinnula
Kannonkoski
Taulukko 8. Perusopetuksen tunnuslukuja
Peruskoulut 1-6 (määrä/oppilaat)
Peruskoulut 7-9 (määrä/oppilaat)
Peruskoulut 1-9 (määrä/oppilaat)
Oppilaita yhteensä
2/125
2/294
3/341
7/760
1/67
1/161
1/213
3/441
1/153
153
192
1/97
97
455
572
1/7
1/10
1/7
2/42
1/30
ap-ip-toiminta (ryhmämäärä/opp)
2/250
5/96
Toisen asteen opetus
Palvelutarve-ennusteen mukaan selvitysalueen lukioikäisten määrä vähenisi vuoteen 2029 mennessä miltei kolmanneksella.
Muutos olisi voimakkaimmillaan vuoteen 2021 saakka.
16–18-vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat
Muutos 2013-2029:
-30%
Selvitysalue
130
Keski-Suomi
Koko maa
16-18 -vuotiaat
120
2013=100 .
110
100
90
80
70
60
2 013
2 017
2 021
2 025
2 029
Lähde:Tilastokeskus, kuntajako 2015
Selvitysalue
Keski-Suomi
16-18 -vuotiaat
2013=100
16-18 -vuotiaat
2013=100
2 013
2 017
2 021
2 025
2 029
573
100
9 574
467
82
8 798
426
74
9 116
421
73
9 710
399
70
9 761
100
92
95
101
102
Koko maa
16-18 -vuotiaat
2013=100
180 518
100
177 343
98
179 864
100
187 850
104
189 750
105
Selvitysalue
Lukion oppilaat*
236
192
175
173
164
*Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen (sis. aikuislukio) oppilaat 2011, muutos suhteutettu 16-18 -vuotiaiden määrän kehitykseen
Kuva 18. 16 – 18 –vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat vuosina 2013 – 2029, 2013=100
Selvitysalueen kunnissa on Kannonkoskea ja Kivijärveä lukuun ottamatta lukiot. Vuonna 2014 Kivijärveltä ja Kannonkoskelta
kummastakin kävi opiskelemassa noin 18 oppilasta muilla paikkakunnilla. Kivijärveltä lukiolaiset suuntautuivat pääasiassa
Karstulaan (9/18,5 opiskelijasta) ja Perhoon (4/18,5), kun taas Kannonkoskelta lukiolaiset suuntautuvat Saarijärvelle (7,5/17).
Selvitysalueen lukioihin hakeutuminen on ollut erittäin vähäistä.
25
Lukiot, ns. päivälukiot (määrä/opisk)
0
1/35
0
1/92
Ammatillinen koulutus
Taiteen perusopetus (yks/opp)
Vapaa sivistystyö (järj. tuntimäärä)
1/100
Yhteensä
Viitasaari
Pihtipudas
Kivijärvi
Lukiokoulutus
Kinnula
Kannonkoski
Taulukko 9. Lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön tunnuslukuja
3/227
0/200
0/13
0/1188
0/20
1/1883
0/11
0/797
0/31
1/3442
1/95
0/4076
1/170
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoa (Poke) ylläpitää ja oppisopimuskoulutusta järjestää 13 kunnan omistama
Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. Poke:lla on toimipaikat Äänekoskella, Saarijärvellä ja Viitasaarella.
Kansalaisopisto Wiitaseudun opisto tarjoaa opetusta Viitasaarelle ja Pihtiputaalle. Kinnula toimii isäntäkuntana Suomenselän
kansalaisopistossa, joka toimii Kinnulan, Lestijärven, ja Toholammin alueella. Kannonkoskella toimii Saarijärven
kansalaisopiston sivutoimipiste. Kivijärvi on mukana Karstulan kansalaisopiston toiminta-alueessa.
Viitasaaren alueen musiikkiopisto on Viitasaaren kaupungin opisto, johon kuuluvat Viitasaari, Pihtipudas, Kinnula, Lestijärvi ja
Keitele. Kannonkoski ja Kivijärvi kuuluvat Viitasalo-opistoon Saarijärvelle, johon kuuluu Saarijärvi, Kannonkoski, Kivijärvi,
Karstula ja Kyyjärvi.
Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut
Selvitysalueen kunnat kuuluvat Keski-kirjastoihin, jonka puitteissa ylläpidetään mm. yhteistä aineistorekisteriä. Jokaisessa
kunnassa on yksi pääkirjasto. Wiitaunioni-kunnilla on aluekirjasto ja molemmissa kunnissa omat toimipaikat. Lisäksi
Wiitaunioni alueella kiertää yhteinen kirjastoauto.
Kuntien itse hallinnoimana alueella toimii Viitasaarella metsätyömuseo sekä Kannonkoskella kotiseutukokoelma. Lisäksi
kunnat tukevat paikallista museotoimintaa; Kivijärvellä Valoharjua ja Viljamakasiinia. Kinnulassa kotiseutumuseota sekä
Viitasaarella Huopanenkosken kalastushistoriallista näyttelyä ja Kärnän sähkölaitosmuseota.
Jokaisessa kunnassa on yksi nuorisotoimipaikka ja Pihtipudas tukee lisäksi Muurasjärven nuorisotilan toimintaa. Pihtiputaalla
ja Viitasaarella järjestetään etsivä nuorisotyö yhdessä kuten myös Kannonkoskella ja Kivijärvellä. Kinnula järjestää yksin
etsivän nuorisotyön.
Elinvoimaa käsittelevässä luvussa esitettiin kuntien vuoden 2013 panostuksia vetovoima-palveluihin, joista suuren osan
muodostaa kulttuuripalvelut. Koko maahan verrattuna kulttuuripalveluiden panostukset asukasta kohden olivat koko maan
tasolla kuitenkin siten, että selvitysalueella ei kohdistettu panoksia musiikkiin, teatteriin tai museoihin. Panostukset olivat sen
sijaan korkeammat kansalaisopistoissa ja vapaassa sivistystoimessa.
Ministeriö ohjaa alueita palveluverkon muodostamisessa siten, että palveluverkko tiivistyy. Selvitysalueen kuntien lukiot
ovat alle 200 oppilaan pieniä lukioita, joista suurin on Viitasaaren 100 oppilaan lukio. 15 000 asukkaan alueeksi
lukioverkko on varsin tiheä. Samaan aikaan palvelutarpeiden ja oppilasmäärien on ennustettu laskevan. Tämä lisää myös
riskiä siihen, että kuntien lukioiden välinen kilpailu lisääntyy.
26
7.4 Hallinto ja tekniset palvelut ja hallinto
Selvitysalueella kaavoitusta hoidetaan sekä omana toimintana, että ostopalveluna. Kannonkoskella, Kinnulalla ja Kivijärvellä
on Karstulan ja Kyyjärven kuntien kanssa yhteinen aluearkkitehti. Wiitaunionissa teknisen toimen isäntäkuntana toimii
viitasaari. Lisäksi kunnilla on yhteinen aluearkkitehti, jonka isäntäkuntana on Pihtipudas.
Selvitysaluetta laajemmalla alueella toimii Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen yhteistoiminta-alue, jonka
isäntäkuntana toimii Viitasaari. Rakennusvalvonnan ja ympäristösuojelun yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat kuitenkin
ainoastaan Kannonkoski, Kivijärvi, Pihtipudas ja Viitasaari.
Selvitysalueen kunnat yhdessä Karstulan ja Saarijärven kanssa osakkaina Sammakkokangas Oy:ssa. Yhtiö hoitaa
osakaskunnissa syntyvien yhdyskuntajätteiden vastaanotto-, käsittely- ja hyödyntämistehtävät sekä jätehuollon kehittämis- ja
neuvontatehtäviä. Saarijärven seudun jätelautakunta toimii Sammakkokangas Oy:n osakaskuntien yhteisenä
jäteviranomaisena.
Pihtiputaan ja Viitasaaren palveluntuotantoalueella lämpö- ja vesihuollosta vastaavat Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy sekä
Viitasaarella Wiitaseudun Energia Oy. Ruokahuolto toteutetaan kuntien omana toimintana.
Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa vuonna 2013 päätettiin vahvistaa kuntien rakennusvalvontatoimen
asiantuntemusta sekä yhtenäistää toimintatapaa kokoamalla rakennusvalvontoja nykyistä isommiksi ylikunnallisiksi
yksiköiksi. Yksiköt kattaisivat toiminnastaan aiheutuvia kuluja maksuilla ja uudistus toteutettaisiin vuoden 2016 aikana.
Suurimmassa osassa kuntia kaikkein keskeisimpien hallinto- ja tukipalvelujen tuottajana toimii peruskunta itse.
Wiitaunionissa Pihtipudas tuottaa taloushallinnon palvelut keskitetysti, muut hallinnon tukipalvelut (henkilöstöhallinto,
arkistotoimi, tietohallintopalvelut sekä neuvonta) tuotetaan hajautetusti. Kivijärvi ja Kannonkoski, mutta myös Saarikka,
ostavat palkkahallinnon palveluita Karstulan henkilöstöyksiköltä. Kinnulan kunta on ulkoistanut ict-hallinnon palvelut ja on
mukana Kaustisen seudulla toimivassa Kasenetissä, kun taas muut kunnat hankkivat ja tuottavat ict-palveluja.
Alueella toimii maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana toimii Pihtipudas. Alueeseen kuuluvat Karstulan,
Kinnulan, Kivijärven ja Kyyjärven kunnat sekä Viitasaaren kaupunki. Kannonkoski kuuluu Saarijärven yhteistoimintaalueeseen. Maaseutuhallinnon palvelut Viitasaaren kaupunki ostaa Pihtiputaan kunnalta.
7.5 Yhteenveto
PALVELUT
Tulevaisuudessa palvelutarpeet tulevat kasvamaan ikäihmisten palveluissa. Kunnittain palvelutarpeet voivat vaihdella
suuresti eri palveluluokissa. Palvelutarpeisiin vastaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia kuntien palveluissa.
Palvelutarpeisiin vastaaminen hankaloituu myös sillä, että työikäisten määrä vähenee mikä vaikuttaa kuntien
tulopohjaan.
Toimialoilla haasteena on pienet yksiköt ja kapeasta henkilöstöresurssista johtuva haavoittuvuus, mikä lisää riskejä
palveluiden järjestämisessä. Palvelutasoa on voitu ylläpitää kaventuneista resursseista huolimatta. Wiitaunionissa on
uudella tavalla rakennettu palvelujen yhteistä järjestämistä.
27
8
Talous
Julkisen talouden sopeuttamispaineet tulevat lisäämään kuntien talouden sopeutuspaineita tulevaisuudessakin mm.
valtionosuusratkaisujen muodossa. Selvitysalueella kuntien tulorahoituspohjaan tulee pitkällä aikavälillä vaikuttamaan
merkittävästi alueen työpaikkojen ja työllisyyden kehitys. Samaan aikaan edellä todettu palvelutarpeiden muutos lisää
toiminnan sopeuttamispaineita.
8.1 Talouden nykytilanne
Valtioneuvoston asetuksessa (205/2011) on määritelty kunnan talouden tunnuslukujen raja-arvot eli ns. kriisikuntakriteerit.
Kriteerien täyttyessä kunnassa käynnistetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a §:n mukainen
arviointimenettely. Tällainen kunta voidaan myös kuntarakennelain 18 §:n mukaan liittää toiseen kuntaan sen vastustuksesta
huolimatta. Vuoden 2014 osalta lainakannan osalta on käytetty ennakkoarviota keskimääräisestä lainakannasta.
Selvitysalueella kriteereiden näkökulmasta riskinä on lainakannan, suhteellisen velkaantuneisuuden sekä tulorahoituksen
tunnusarvot.
Kannonkoski
Kinnula
Kivijärvi
Pihtipudas
<0
631
1 423
884
585
537
459
Tulovero-%
> 20,25*
20,58
21,0
20,5
20,0
21,0
21,0
Lainamäärä, €/as
> 4 100 *
3 985
6 177
3 683
766
4 219
4 021
6 523
2 469
3 156
2 133
1 670
Vuosikate, €/as
Kertynyt ali/ylijäämä, €/as
<0
2 472
Viitasaari
Raja-arvo
2013
/2014*
Selvitysalue
Taulukko 10. Kriisikuntakriteereiden täyttyminen vuonna 2014 (Lähde: kuntien tilinpäätökset 2014)
Omavaraisuusaste, %
< 50 %
55,19
61,24
77,21
51,64
48,40
Suhteellinen velkaantuminen, %
> 50 %
66,28
54,29
19,21
50,3
45,9
Kriteerien täyttyminen 2014
3 (3/2)
2 (2/3)
0 (2/1)
3 (2/1)
2 (2/3)
(2013/2012)
* Raja-arvon laskennassa on käytetty Kuntaliiton ennakkoarviota 2 733 euroa/asukas (02/2015); raja-arvo on 50 % korkeampi
lainakanta asukasta kohden, kuin maassa keskimäärin. Tuloveroprosentti on laskettu kuntien painotetusta keskiarvosta
vuonna 2014. Raja-arvona on 0,5 –prosenttiyksikköä korkeampi tuloveroprosentti kuin maassa keskimäärin.
Uudessa kuntalaissa taloussäännöksissä merkittävimmät muutokset koskevat alijäämän kattamista koskevien säännöksien
tiukentamista ja ulottamista kuntayhtymiin sekä konserninäkökulman vahvistamista kunnan talousarvion ja -suunnitelman
laadinnassa. Kunnan lisäksi kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa
tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Jos kunta tai kuntayhtymä ei saisi alijäämäänsä katetuksi säädettynä
aikana, kunta tai kuntayhtymä saattaisi joutua erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan
arviointimenettelyyn. Muutettua säännöstä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuoden 2015 taseeseen kertyneisiin
alijäämiin. Myös kriisikuntakriteereitä tarkastellaan jatkossa konsernin näkökulmasta.
28
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Kannonkoski
8 716 €
9 622 €
10 381 €
10 559 €
10 652 €
10 395 €
10 315 €
10 361 €
Kinnula
8 551 €
8 934 €
9 825 €
9 866 €
10 176 €
9 889 €
10 256 €
10 273 €
Kivijärvi
8 265 €
8 534 €
9 222 €
8 982 €
9 265 €
9 414 €
9 486 €
9 565 €
Pihtipudas
9 462 €
9 866 €
10 318 €
10 510 €
10 444 €
10 205 €
10 387 €
10 452 €
Viitasaari
10 579 €
10 910 €
11 346 €
11 781 €
11 913 €
11 871 €
11 847 €
11 740 €
Kuva 19. Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot, euroa/asukas
Selvitysalueen haasteena talouden näkökulmasta on kuntien huomattavasti maan keskiarvoa alhaisemmat laskennalliset
verotettavat tulot. Tämän johdosta kuntien tulorahoituspohja on lähtökohtaisesti heikompi ja enemmän muiden maksujen,
valtionosuuksien sekä lainanoton varassa.
Taulukko 11. Kuntien tuloveroprosentit vuosina 2001 – 2015
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Selvitysalue
18,32
18,53
18,62
18,62
18,97
18,97
19,00
19,00
19,00
19,50
19,50
19,95
20,43
20,58
20,9
Kannonkoski
19,00
19,00
19,00
19,00
19,00
19,00
19,00
19,00
19,00
19,50
19,50
19,50
20,00
21,00
21,00
Kinnula
18,00
18,00
18,75
18,75
18,75
18,75
19,00
19,00
19,00
19,50
19,50
20,00
20,00
20,50
20,50
Kivijärvi
19,00
19,00
19,00
19,00
19,00
19,00
19,00
19,00
19,00
19,50
19,50
20,00
20,00
20,00
21,00
Pihtipudas
Viitasaari
18,50
18,50
18,50
18,50
19,00
19,00
19,00
19,00
19,00
19,50
19,50
20,00
21,00
21,00
21,00
18,00
18,50
18,50
18,50
19,00
19,00
19,00
19,00
19,00
19,50
19,50
20,00
21,00
21,00
21,00
Koko maa
17,67
17,78
18,04
18,12
18,29
18,39
18,45
18,54
18,59
18,97
19,16
19,26
19,39
19,75
19,84
Koko maa +0,5
18,17
18,28
18,54
18,62
18,79
18,89
18,95
19,04
19,09
19,47
19,66
19,76
19,89
20,25
20,34
29
2015
Toimintakulut
€/asukas
12000
12000
Muut tulot yht.*
Valtionosuudet
Pihtipudas Viitasaari
Viitasaari
Pihtipudas
Yhteensä
Yhteensä
Toimintakulut
6658
3784
2778
3542
8912
1734
2934
4636
3029
3261
10701
3639
2715
3989
8391
7757
Kivijärvi
Kivijärvi
9812
1331
2556
1725
2355
0
Kannonkoski Kinnula
Kinnula
Kannonkoski
Verotulot
1519
0
4500
20002000
4132
40004000
4292
2608
60006000
9543
80008000
3614
10000
10000
Koko
Koko
maamaa
Kuva 20. Kuntien tulorakenne suhteessa toimintakuluihin vuonna 2013, euroa/asukas
Kuvassa 20 on esitetty kuntien tulot sekä toimintakulut vuonna 2013 asukasta kohden. Selvitysalueen käytettävissä olevat
tulot ja toimintakulut olivat suuremmat asukasta kohden kuin maassa keskimäärin. Verotuloja kunnilla on käytettävissä
vähemmän, mutta muita tuloja ja valtionosuuksia enemmän. Viitasaarella ja Pihtiputaalla muiden tulojen suurta määrää
selittää Wiitaunionin puitteissa tapahtuva kuntien välinen laskutus. Korkeasta verotusasteesta huolimatta valtionosuudet
muodostavat merkittävän osuuden kuntien tulopohjasta. Mitä valtionosuusriippuvaisempi kunta on, sitä enemmän kunnan
tulopohja riippuu valtion säästötoimenpiteistä, joita toteutetaan kuntien valtionosuusleikkausten kautta.
Taulukko 12. Kuntien toimintamenojen jakauma vuonna 2013, euroa/asukas. Lähde: Tilastokeskus, Kuntien talous ja
toimintatilasto
Kuntien toimintamenojen jakaumat vaihtelevat jossain määrin keskenään, mikä kertoo palveluiden järjestämisen erilaisista
tavoista. Kivijärvellä ja Kannonkoskella ostopalveluiden osuus muilta julkisyhteisöiltä on erittäin suuri. Sen sijaan Kinnulassa
henkilöstömenot muodostivat 43 prosenttia kunnan toimintamenoista ja julkisyhteisöiltä ostopalvelut olivat ainoastaan 15
prosenttia. Pihtiputaalla ja Viitasaarella kustannusrakenteessa voivat näkyä etenkin Wiitaunionin sisäiset laskutuserät.
Vuosikate on kunnan tuloslaskelman välitulos, joka osoittaa sen tulorahoituksen, mikä juoksevien menojen maksamisen
jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin. Selvitysalueen kunnista vuosien 2002 – 2014
aikana Kannonkoskella, Kivijärvellä ja Pihtiputaalla on ollut negatiivinen vuosikate.
Taulukko 13. Vuosikatteen osuus poistoista vuosina 2007 - 2014, %
30
250%
200%
150%
100%
50%
0%
-50%
Kannonkoski
Kinnula
Kivijärvi
Pihtipudas
Viitasaari
Selvitysalue
233%
97%
21%
151%
116%
131%
2008
58%
166%
-25%
-6%
15%
35%
2009
259%
102%
220%
102%
84%
123%
2010
319%
100%
400%
118%
154%
175%
2011
233%
99%
-15%
-43%
28%
43%
2012
144%
13%
48%
126%
36%
70%
2013
151%
146%
-1%
191%
67%
113%
2014
155%
207%
187%
149%
132%
153%
2007
Vuosikatteen riittävyys poistoihin kertoo sen, kuinka hyvin tulorahoituksella kyetään kattamaan poistot. Selvitysalueen
kuntien vuosikatteet ovat riittäneet kattamaan vuotuiset poistot kahtena viimeisimpänä vuotena. Etenkin Kannonkosken,
mutta myös Pihtiputaan ja Kinnulan vuosikatteet ovat olleet viimeisimpinä vuosina riittävät suhteessa poistoihin.
Taulukko 14. Nettoinvestoinnit vuosina 2011 – 2013
Nettoinvestoinnit 2011 – 2013
2011
Kannonkoski
15 536
Kinnula
3 147
Kivijärvi
1 704
Pihtipudas
1 111
Viitasaari
1 137
Yht.
8 437
2012
12 134
3 487
1 057
637
3 586
3 367
2013
11 921
1 573
964
450
6 138
2 796
Nettoinvestoinnit (3 v. ka.)
13 197
2 736
1 242
733
3 620
4 867
Nettoinvestoinnit/asukas
835
1 800
702
582
831
706
Selvitysalueen keskimääräiset nettoinvestoinnit vuosien 2011 – 2013 aikana ovat olleet yli 13 miljoonaa euroa vuodessa. Alla
olevasta taulukosta voidaan huomata, että investointien määrä on vähentynyt muissa kunnissa, paitsi Pihtiputaalla.
Investointien määrä on tarkastelujakson ajan laskenut miltei 4 miljoonalla eurolla vuodessa. Nettoinvestoinnit ovat olleet
korkeimmat suhteessa asukaslukuun Kannonkoskella ja alhaisimmat Kivijärvellä.
Taulukko 15. Investointien tulorahoitus vuosina 2012 – 2014, %
31
200%
150%
100%
50%
0%
-50%
-100%
Kannonkoski
Kinnula
Kivijärvi
Pihtipudas
Viitasaari
Selvitysalue
2007
180%
69%
76%
48%
65%
70%
2008
16%
58%
-29%
-3%
16%
19%
2009
252%
30%
132%
137%
132%
106%
2010
183%
46%
-3663%
71%
28%
55%
2011
50%
38%
-4%
-52%
7%
14%
2012
31%
8%
26%
42%
24%
30%
2013
80%
106%
0%
-1%
38%
50%
2014
205%
475%
0%
75%
126%
282%
Yllä esitetty investointien tulorahoitusprosentti kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta (investointimenot
vähennettynä kuntien rahoitusosuuksilla) on rahoitettu tulorahoituksella. Jäljelle jäävä prosenttiosuus jää rahoitettavaksi
pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Vuonna
2014 Kivijärvi on joutunut rahoittamaan investointejaan pääomarahoituksella.
Taulukko 16. Kuntien kertynyt alijäämä vuosina 2002 – 2013, euroa/asukas
32
Nykyisen arviointimenettelyn kriteeristö täyttyy, jos kunnalla on kertynyttä alijäämää viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä
vähintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä 1 000 euroa. Tulevaisuudessa kertynyttä alijäämää tarkastellaan
konsernitasolla ja arviointimenettely ulotetaan myös kuntayhtymiin. Vuoden 2014 lopulla Keski-Suomen sairaanhoitopiirillä
oli kertynyttä alijäämää 18,3 miljoonaa euroa.
Selvitysalueen oli vuoden 2013 lopussa taseeseen kertynyttä ylijäämää vajaa 1 500 euroa asukasta kohden eli yhtä paljon
kuin maassa keskimäärin. Kannonkoskella ylijäämä on kasvanut asukasta kohden 3 000 euroa vuodesta 2008 alkaen. Ilman
Piispalan liikelaitosta kunnan kertynyt ylijäämä on ollut 2 350 – 2 400 euron tuntumassa. Kuntakonserneja tarkasteltaessa
Viitasaaren konsernitaseessa oli kertynyttä alijäämää vuonna 2013. Myös Kivijärvellä ja Pihtiputaalla on ollut
konsernitaseessa kertynyttä alijäämää vuoden 2007 jälkeen. Vuonna 2014 Pihtiputaan ja Viitasaaren kertynyt ylijäämä kasvoi
merkittävästi ja Viitasaaren konsernitaseeseen syntyi kertynyttä ylijäämää. Tätä selittää Keski-Suomen valon myymisestä
aikanaan taseeseen jääneiden rahastojen siirrot edellisten tilikausien ylijäämätilille.
Taulukko 17. Kuntien konsernilainakanta vuosina 2002 - 2013, euroa/asukas
Vuosien 2002 – 2013 aikana kuntien lainakanta on kolminkertaistunut ollen vuoden 2013 lopussa 3 759 euroa asukasta
kohden. Lainan kasvuvauhti on ollut nopeampi kuin maassa keskimäärin. Kuntien lainakanta on Kivijärven kuntaa lukuun
ottamatta selkeästi yli koko maan keskiarvon. Kivijärven lainakanta on jopa laskenut vuoden 2005 tasosta. Kannonkoskella
lainakanta asukasta kohden on yli 6 000 euroa asukasta kohden.
Selvitysalueen kuntakonserneilla oli vuoden 2013 lopussa lainaa asukasta kohden 5 797 euroa. Tämä on lievästi yli maan
keskitason. Lainakannan kasvu on ollut nopeampaa kuin maassa keskimäärin. Selvitysalueen kuntakonserneista eniten lainaa
on Viitasaarella ja Kannonkoskella. Kivijärvi on onnistunut säilyttämään lainakantansa alhaisella tasolla.
33
Taulukko 18. Kuntien ja kuntakonsernien taseen vastaavaa sekä pysyvät vastaava 2014
Kannonkoski
Kinnula
Kivijärvi
Pihtipudas
Viitasaari
Selvitysalue
Kunta vastaavaa
23 886
21 049
10 374
47 061
67 549
150 672
euroa/asukas
16 172
11 912
8 359
11 037
9 954
9 538
Konserni vastaavaa
26 799
23 378
13 257
55 581
92 377
211 392
euroa/asukas
18 144
13 230
10 683
13 035
13 613
13 382
Pysyvät vastaavat 2014, 1 000 eur
Kannonkoski
Kinnula
Kivijärvi
Pihtipudas
Viitasaari
Selvitysalue
125
23
20
535
161
864
Aineelliset hyödykkeet
16 874
13 683
6 666
27 856
48 372
113 451
Sijoitukset
2 369
2 393
2 927
7 275
11 412
26 376
Pysyvät vastaavat yhteensä
19 368
16 104
9 613
35 666
59 945
140 696
Pysyvät
eur/as
13 113
9 114
7 746
8 364
8 834
9 057
Aineettomat hyödykkeet
vastaavat
yhteensä,
Kuntien, kuntakonsernien ja kuntayhtymien varallisuutta kuvataan käyttäen mittarina taseen vastaavaa. Vuonna 2014
kunnilla oli taseessa vastaavaa eli varallisuutta yhteensä 151 miljoonaa euroa, joista pysyviä vastaavia oli 141 miljoonaa
euroa. Taulukossa 18 taseen varallisuutta (vastaavaa) on tarkasteltu suhteessa asukaslukuun kunnan ja konsernin tasoilla.
Konsernilainaa eniten omaavalla Kannonkoskella on konsernin varallisuus asukasta kohden korkeampi. Samoin Viitasaaren
konsernin vastaavat kasvavat suhteessa kunnan vastaaviin.
34
8.2 Odotekustannukset ja säästöpotentiaali
Selvitystyön aikana tarkasteltiin kuntien palveluiden säästöpotentiaalilaskelmia, jotka kuvaavat kuntien kustannuskehitystä ja
mahdollista säästöä kuntien nettokustannuksissa. Odotekustannustarkastelu sisältää palveluluokkakohtaisen asukas-,
ikäryhmäkohtaisen tai palvelun käyttäjäkohtaisen nettokustannusten tarkastelun vuosien 2008 – 2013 aikana.
Alueen/kunnan kustannustasoa on verrattu koko maahan sekä väestörakenteelta ja –kooltaan samankaltaisiin kuntiin.
Selvitysalueella vertailukunnat on valittu 8 000 – 20 000 asukkaan kunnista, jotka ikärakenteeltaan vastaavat parhaiten
selvitysaluetta. Kustannuksia on verrattu 3. edullisimpaan kuntaan, joka muodostaa odotekustannusten tason. Edullisin kunta
vaihtelee palveluittain. Säästöpotentiaali on laskettu alueen kustannusten ja odotekustannusten erotuksesta.
Vertailu on puhtaasti laskennallinen. Odotekustannusvertailu antaa nopean yleiskuvan kuntien kustannuseroista, mutta
edellyttävät osana talouden tasapainottamistyötä tarkempaa tarkastelua ja erojen selvittämistä. Kustannuseroja voi selittää
erot palvelun sisällössä, laatuerot, asiakasrakenne, maksutulojen erot sekä toimintojen erilaiset organisointitavat. Esimerkiksi
asiakasrakenteeseen ja aluerakenteeseen kuntien vaikutusmahdollisuudet ovat vähäisemmät. Kustannukset
Tilastokeskukselle annettuihin talous- ja toimintatilastoihin, jotka voivat sisältää kuntien kesken erilaisia käytänteitä.
Alla olevissa kuvissa on yläosassa esitetty kustannustason muutos sekä kustannustasoltaan 3. edullisin vertailukunta ja siihen
verrattavissa oleva säästöpotentiaali.
Kuva 21. Sosiaali- ja terveystoimen odotekustannukset selvitysalueella
Vuosien 2008 – 2013 aikana selvitysalueella sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet enemmän, kuin
maassa keskimäärin. Vuositasolla kustannusten kasvu on ollut 4 prosenttia, kun koko maassa vastaava luku oli 3,3 prosenttia
vuodessa. Kaikilla selvitysalueen kunnilla on maan keskitasoa korkeammat kustannukset. Kannonkoski ja Kivijärvi ovat
vertailujoukosta korkeimmalla tasolla. Mikäli selvitysalueella tuotettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut samalla
nettokustannustasolla, kuin 3. edullisimmassa kunnassa (Asikkala), laskisi kustannustaso 9,2 miljoonaa euroa.
Kun selvitysaluetta verrataan väestöltään ja väestörakenteeltaan samankaltaisimpiin kuntiin ja valitaan näistä kunnista 3.
alhaisimman kunnan tasolle (Asikkala), olisi selvitysalueen säästöpotentiaali 9,2 miljoonaa euroa. Vanhuspalveluissa
selvitysalueella on säästöpotentiaalia 8,4 miljoonaa euroa ja kustannukset ovat kasvaneet 4,3 prosenttia vuodessa, kun koko
maassa kasvu on ollut 3,6 % vuodessa.
35
Terveyden- ja sosiaalihuollon tarvevakioidut menot 2012/CHESS
Tarvevakioitujen menojen indeksi 108,1
Odotemenot = menot, jos ne olisivat 3. alhaisimman
kunnan tasolla (Kiuruvesi, indeksi 99,1)
Selvitysalue, nettomenot 56,7 M€, odotemenot 52 M€
'Potentiaali'
4,7 M€
5000
4500
4000
3500
101
102
3584
111
3312
3450
99
4368
3318
96
3381
3342
109
3121
3356
101
3051
91
3097
109
3768
114
3144
104
3220
102
3059
3569
1000
3263
1500
2949
2000
3589
€/asukas
2500
3991
3000
100
109
500
0
108
Nettomenot €/asukas
112
100
116
107
122
108 =tarve- ja olosuhdevakioitujen menojen indeksi
Vuoden 2012 kuntajako
Lähde: CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Kuva 22. Terveyden- ja sosiaalihuollon tarvevakioidut menot 202/CHESS selvitysalueella
Säästöpotentiaali kuitenkin vähenee, kun tarkastellaan tarve- ja olosuhdevakioituja menot terveys- ja sosiaalihuollossa.
Tarvetekijöillä tarkoitetaan väestön ikä- ja sukupuolirakennetta, sairastavuutta ja sosioekonomista asemaa.
Olosuhdetekijöillä viitataan asutusrakenteeseen ja kaksikielisyyteen. Vakioitujen menojen tarkastelu on tehty vuoden 2012
nettomenoilla. Tarvevakioidut menot ylittävät 8,1 prosentilla koko Suomen tason ja 3. edullisimpaan verrattuna potentiaalia
olisi 4,7 miljoonaa euroa. Asukaskohtaiset kustannukset ovat selvitysalueella korkeat todellisten tarpeiden ja olosuhteiden
vuoksi. Siten säästöjä on mahdollista saavuttaa vaikuttamalla näihin tarpeisiin (esim. työikäisen väestön ja lapsiperheiden
houkuttelu alueelle, ennaltaehkäisevän työn lisääminen).
Talouden kestävyyden kannalta sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitys aiheuttaa kriittisen riskitekijän.
Väestörakenteen tulevan muutoksen kannalta riskit kustannuskehitykseen kasvavat.
36
Kuva 23. Kulttuuritoiminnan odotekustannukset selvitysalueella
Kulttuuritoiminnan (sisältää opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon, kirjaston, liikunnan ja ulkoilun, nuorisotoimen, museonäyttely-, teatteri-, tanssi-, sirkus- ja musiikkitoiminnan sekä muun kulttuuritoiminnan (kulttuuriharrastusten ja -palvelujen
tarjonta ja tukeminen, kulttuurikeskusten toiminta)) osalta alueella olisi vertailukuntaan nähden 0,5 miljoonan euron
säästöpotentiaali. Kulttuuritoiminnan kustannukset ovat kuitenkin kasvaneet vuositasolla ainoastaan 2,7 prosenttia, kun koko
maassa kustannuskasvu on ollut 1,3 prosenttia vuodessa. Kaikilla selvitysalueen kunnilla nettokustannukset asukasta kohden
ovat alle maan keskiarvon.
Selvitysalueella on kuitenkin 2,4 miljoonan euron säästöpotentiaali perusopetuksessa. Perusopetuksen kustannukset ovat
alueella kasvaneet jopa 3 prosenttia vuositasolla, kun koko maan tasolla vastaava luku on 0,3 prosenttia.
Kuva 24. Yhdyskuntapalveluiden odotekustannukset selvitysalueella
Yhdyskuntapalvelut (sis. yhdyskuntasuunnittelu, rakennusvalvonta, ympäristön huolto, liikenneväylät, puistot ja yleiset
alueet, palo- ja pelastustoimi) on järjestetty laskennallisen vertailun perusteella alueella edullisesti. Nettokustannusten taso
37
on alueella kasvanut 1,8 prosenttia vuositasolla eli lievästi yli maan keskiarvon (1,3 %). Alueella on säästöpotentiaalia 0,2
miljoonaa euroa. Koko maan tasoon verrattuna kaikkien kuntien kustannustaso on alhaisempi.
8.3 Tulevat talousnäkymät
Palvelutarpeen kehityksen pohjalta on laadittu painelaskelma, joka kuvaa veroprosenttiin kohdistuvaa painetta oletuksella,
että palveluiden järjestämistapa säilyy nykyisellään. Talouden ennakointi perustuu kuntien vuoden 2013 tilinpäätöksiin sekä
kuntien verotuspäätöksiin vuodelle 2015. Selvitysalueella etenkin osassa kuntia ja tietyillä toimialoilla palvelutarpeet laskivat.
Palvelutarpeen lasku näkyisi kustannusten kasvun alenemisena tai jopa osassa kustannusten pienenemisenä. Tämä
edellyttäisi kuitenkin sopeutuksia palvelujen tuotantorakenteissa. Palvelujen järjestämisen kiinteitä kustannuksia ei voida
välttämättä vähentää palvelujen käyttäjävolyymien suhteessa. Samoin palvelutarpeiden kasvu voi lisätä investointitarpeita ja
toimenpiteitä tietyillä toimialoilla. Ennusteessa ei ole huomioitu esimerkiksi sairaanhoitopiirin kantasairaalan
uudisrakennuksen ja saneerausta, joiden on arvioitu ajoittuvan vuosille 2015 - 2018. Selvitysalueen näkökulmasta
ennustetta voidaan pitää optimistisena.
Ennustevuodet on esitetty ilman satunnaisia eriä, poistoeroja, varauksia ja rahastoja. Yhteisöveroarvion lähtötasona
käytetään vuosien 2011, 2012 ja 2013 keskiarvoa. Oletuksena on, että kuntavero-, kiinteistövero- ja yhteisöverotuotot,
toimintamenot, toimintatulot ja poistot vuosina 2014 – 2017 sekä valtionosuudet vuosina 2015 - 2017 kehittyvät samalla
tavalla kuin koko maassa.
Ennusteessa on huomioitu Kuntaliiton arvio peruspalvelujen valtionosuuksista vuodelle 2015 ja muiden opetus- ja
kulttuuritoimen valtionosuuksien maksatus 2014. Valtionosuuslaskenta vuosille 2017 - 2029 vastaa uuden
valtionosuusjärjestelmän periaatteita, jossa huomioidaan mm. ikäryhmien laskennalliset kustannukset ja ikäryhmien
muutokset kunnittain väestöennusteessa, sairastavuus ja muut laskennalliset kustannukset sekä lisäosat ja verotulojen uusi
tasaus. Laskelmissa on myös huomioitu valtionosuuksien tehtävien siirron osuus (n. 60 euroa/asukas)
On syytä myös muistaa, että kuntien taloudellisen aseman ennakoinnissa on useita epävarmuuksia mm. toimintaympäristön
ja yleisen taloustilanteen kehittymisen kannalta, kuntien tulevien tehtävien ja niiden rahoittamisen sekä valtion
toimenpiteiden suhteen. Selvitysalueen laskennallinen taloustrendi ei ota huomioon mahdollisia sopeutustoimia, mikäli uusi
kunta perustettaisiin, eikä myöskään yksittäisten kuntien osalta tehtäviä muutoksia rakenteissa ja toiminnassa. Trendi antaa
kuitenkin viitteitä talouden kehityksestä olettamuksella, että muutoksia ei tehdä ja väestökehitys jatkuisi pitkän ajan trendin
mukaisesti.
Kuvassa 25 on esitetty laskennallisen taloustrendi tilanteessa, jossa väestöennusteisiin perustuvat palvelutarpeet
toteutuisivat. Vanhusten huollossa, jossa palvelutarpeet kasvavat voimakkaasti, on ennakoitu kustannusten nousevan 46,1
miljoonaan euroon. Muun muassa tästä johtuen, kun vuonna 2013 kunnallisvero kattoi 37 prosenttia kuntien
toimintamenoista, kattaisi veroprosentti vuonna 2025 vain 34 prosenttia. Vuoteen 2029 mennessä selvitysalueen vuosikate
olisi negatiivinen. Tässäkin tilanteessa on huomioitava, että perusopetuksessa odotetaan kustannusten laskevan
palvelutarpeiden muutoksen mukaisesti. Tämä edellyttäisi välittömiä päätöksiä ja toimenpiteitä toteutuakseen.
38
Kuntatalous 2013-2029
.
Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet
Pohjoisen Keski- 140
120
Suomen
selvitysalue
100
M€
80
60
40
Kunnallisvero
20
0
2013
2017
2021
2025
2029
Vanhusten hoito
27,6
29,3
30,9
34,7
38,8
Erikoissairaanhoito
18,4
19,6
20,8
22,4
23,9
Perusterveydenhuolto, avo
11,0
11,2
11,5
11,8
12,2
Oma perusopetus ja lukiokoulutus
17,3
16,2
16,1
16,2
16,4
Päivähoito ja esiopetus
5,4
5,4
5,6
5,7
5,7
Muut tehtävät
18,1
18,1
18,3
18,6
19,0
Kunnallisvero
36,3
36,8
37,0
37,3
37,9
Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun.
Ennusteiden luvut ovat vuoden 2013 rahassa (inflaation vaikutus poistettu)
Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito
Veroprosentti
Kunn.vero kattaa
Toimintakate M€
Vuosikate M€
Vuosikate €/asukas
2013
20,71
37 %
-97,7
6,2
392
2017
20,94
37 %
-99,9
6,2
407
2021
20,94
36 %
-103,1
0,4
26
2025
20,94
34 %
-109,4
-0,7
-50
2029
20,94
33 %
-116,0
-1,9
-137
Vuos i ka te-ennus tei den l a s kenna s s a on huomi oi tu vuoden 2015 va l ti onos uuks i en ma ks a tuks en perus teet (VM ja OKM 31.12.2014).
Vuos i ka te-ennus tees s a ei ol e huomi oi tu ma hdol l i s ta s ote-ra hoi tus os uuden muutos ta .
Kuva 25. Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet vuosina 2013 - 2029.
Veronkorotuspaine ilmaisee talouden sopeutuspaineen, mikäli kunnat sopeuttaisivat ainoastaan tuloverotuksella eivätkä
ottaisi lainaa, korottaisi maksuja tai toteuttaisi muita kustannuksia vähentäviä toimenpiteitä. Vasemmassa kuvassa on
kuvattu paine veroprosenttiin eli kuinka monta veroprosenttia kunnallisveroa tulisi nostaa, jotta vuosikate kattaisi
suunnitelman mukaiset poistot. Painelaskelmassa 1 tavoitteena on, että vuosikate kattaisi suunnitelman mukaiset poistot.
Tässä tilanteessa selvitysalueella olisi veronkorotuspainetta vuodesta 2021 alkaen yhteensä 2,9 prosenttiyksikköä.
Painelaskelmassa 2 oletetaan, että vuosikate kattaisi 100 prosenttia nettoinvestoinneista. Nettoinvestointien taso on laskettu
3 vuoden keskimääräisistä nettoinvestoinneista. Tässä tilanteessa selvitysalueella olisi olut veronkorotuspainetta jo vuonna
2013.
Painelaskelma 1 - Poistojen kattaminen
Vuosikatetavoite, 100 % poistoista
Ero tavoitteeseen
2013
5 440
746
2017e
5 453
745
2021e
5 504
-5 124
2025e
5 592
-6 310
2029e
5 704
-7 637
Paine veroprosenttiin
Veroprosentti tasapainossa
0,0
20,71
0,0
20,94
+2,9
23,84
+3,5
24,44
+4,2
25,14
Painelaskelma 2 - Nettoinvestointien kattaminen
Vuosikatetavoite, 100 % nettoinvestoinneista
Ero tavoitteeseen
Paine veroprosenttiin
2013
13 197
-7 011
+4
2017e
13 229
-7 031
+4
2021e
13 352
-12 972
+7,3
2025e
13 566
-14 284
+8
2029e
13 838
-15 771
+8,7
8
39
Veroprosentti tasapainossa
24,71
24,94
28,24
28,94
29,64
8.4 Yhteenveto
TALOUS
Selvitysalueella on kuntatalouden tunnuslukujen näkökulmasta hyvät lähtökohdat. Kertyneistä ylijäämistä huolimatta
mahdollisuudet esimerkiksi investointien ja peruskorjausten rahoittamiseen ovat rajalliset.
Toisaalta kunnat ovat velkaantuneet merkittävästi. Tämä vaikuttaa kuntien rahoituksen liikkumavaraan tulevaisuudessa
ja korkokustannuksiin sekä kuntien imagoon.
Kuntien verotettavat tulot ovat maan keskiarvoa alhaisemmat ja kunnallisveroprosentit ovat korkeat.
Valtion säästötoimenpiteet näkyvät kuntien tulevissa valtionosuuksissa. Tulevaisuudessa kuntien omien verotulojen
merkitys korostuu julkisen talouden sopeuttamisen oloissa.
Viimeisinä vuosina kuntien nettokustannusten kasvua on voitu hillitä. Vanhustenhuollon palvelutarpeiden kasvusta
kustannusten hallinta vaikeutuu. Toisaalta onnistunut resurssien sopeutus väheneviin lasten ja nuortenpalvelutarpeisiin
on vaikeaa.
40
9
Henkilöstö
5
Selvitysalueen kunnissa oli vuoden 2014 lopussa yli 1 270 työntekijää. Lukumäärään sisältyy Wiitaunionin ja Kinnulan
sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö, joka on noin 45 prosenttia koko selvitysalueen henkilöstöstä. Kivijärven ja
Kannonkosken sosiaali- ja terveystoimi on Saarikassa. Kuntien lakisääteisten ja vapaaehtoisten palvelujen työntekijämäärän
tarkka selvittäminen on haasteellista johtuen palvelujen järjestämisen erilaisesta ja muuttuvasta organisoinnista. Lisäksi on
huomioitava, että ostopalvelujen kautta kuntien työllistävä vaikutus on vieläkin em. henkilöstölukuja suurempi.
Edellisessä luvussa käsitelty kuntien toimintamenorakenteen tarkastelu kertoo myös siitä, että kuntien oman henkilöstön
osalta ostopalvelut ja muu yhteistyössä tuottaminen on lisääntynyt. Kuitenkin esimerkiksi Kinnulassa ostopalvelut eivät
muodosta suurta osuutta käyttötaloudesta.
Wiitaunionissa henkilöstö on jaettu siten, että Viitasaarella on perusturvan henkilöstö, lukion ja musiikkiopiston opettajat
sekä teknisen toimen henkilöstö (pl. aluearkkitehti). Pihtiputaalla on tukipalveluiden henkilöstö, sivistystoimen henkilöstö
sekä aluearkkitehti.
9.1 Henkilöstön eläköityminen ja rekrytointitarpeen muutos
Osana selvitystä laadittiin laskennallinen rekrytointitarve-ennuste, joka pohjautuu palvelutarpeiden arvioituihin muutoksiin
sekä Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) eläkepoistumaennusteelle, joka kuvaa vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille siirtyviä
vuosina 2013 - 2030. Tiedoissa on mukana virka- ja työsuhteiset, vakinaiset ja määräaikaiset, Kuel- ja VEL-vakuutetut sekä
edellä mainituista myös vapailla tai työlomilla olevat. Mukana eivät ole maatalouslomittajat eikä palo- ja pelastustoimen
henkilöstö. Kevan ennuste perustuu 31.12.2010 henkilöstömäärään (1 430). Saarikan henkilöstöstä 31.12.2010, yhteensä 750
henkilöä, on otettu mukaan selvitysalueen laskennallisiksi henkilöiksi kuntien väestöosuuksien suhteen mukaisesti 28
prosenttia eli 210 henkilöä. Tulevat eri sektoreiden (vanhusten hoito, perusopetus, erikoissairaanhoito jne.) palvelutarpeiden
kehityssuunnat perustuvat väestön ikärakenteen ennustettuihin muutoksiin sekä oletettuun vanhusten toimintakyvyn
asteittaiseen paranemiseen tulevaisuudessa. Laskelmia tarkasteltaessa on huomioitava, että henkilöstön vaihtuvuus ja
ostopalvelujen käyttö vaikuttaa henkilöstöresurssitarpeisiin. Ennuste ei myöskään huomioi ali- ja ylimitoituksia.
Kuvassa 26 on esitetty selvitysalueen henkilöstön eläköityvät (sininen) ja palvelutarpeen vaikutukset henkilöstötarpeisiin
(oranssi) vuosina 2014 - 2029. Ennusteen mukaan selvitysalueen nykyisestä henkilöstöstä eläköityy jopa 47 prosenttia
vuoteen 2025 mennessä. Palvelutarpeista johtuvaa henkilöstön rekrytointitarve on pääasiassa negatiivinen vuoteen 2021
saakka, jonka jälkeen palvelutarpeet ovat lievästi henkilöstötarvetta lisäävät. Selvitysalueen osin laskevista palvelutarpeista
johtuen henkilöstömäärän muutostarve olisi kuitenkin -23 henkilöä. Ammattiryhmistä perus- ja lähihoitajat ovat kuitenkin
poikkeus; ammattiryhmän henkilömuutostarve olisi +26 henkilöä. Eläkkeelle jäävien määrä pysyttelee korkeana vuoteen
2023 saakka. Voimakkainta eläköityminen on päivähoidon ja esiopetuksen, siivous ja kiinteistöhuollon sekä opettajien
ammattiryhmissä.
Kuva 26. Selvitysalueen koko henkilöstö, kun tuottavuus ei muutu
5
Kuntien tilinpäätökset 2014.
41
Edellä olevissa laskelmissa oletetaan, että henkilötyön tuottavuus ei muutu. Rakennepoliittisessa ohjelmassa todettiin, että
kuntien palvelutuotannon tuottavuuden ja vaikuttavuuden kohentaminen on välttämätöntä. Jos julkisen palvelutuotannon
tuottavuuden kasvu nopeutuisi esimerkiksi 0,5 prosenttiyksikköä, julkisen talouden kestävyysvaje pienenisi 1,4
prosenttiyksikköä. Mikäli selvitysalueella nostettaisiin tuottavuutta 0,5 % vuodessa, vähentäisi tämä henkilöstömäärän
tarvetta siten, että se olisi -106 henkilöä verrattuna vuoteen 2013. On kuitenkin huomioitava, että henkilöstömäärän
sopeuttaminen palvelutarpeiden laskettua trendiä vastaavaksi, on jo merkittävä ja haastava toimenpide.
Tulevina vuosina tapahtuva kuntahenkilöstön eläköityminen tarjoaa mahdollisuuden sopeuttaa henkilöstömääriä
palvelutarvetta ja kuntatalouden tasapainoa ajatellen. Oikealla henkilöstösuunnittelulla pystytään sopeuttamiset
Henkilöstötarpeen muutos ja eläköityminen 2014-2025
tekemään ilman irtisanomisia.
Selvitysalue
Tulo vanhusten hoidon palvelujen piiriin myöhentyy 75 vuodesta vuonna 2012 76,5 vuoteen vuonna 2025
Tuottavuus ei muutu
20%
Voimakas rekrytointitarve
haasteena
15%
10%
Perus - ja l ähihoitajat
Kodi nhoitajat ja a vustajat
Tarpeen muuots
5%
Lä ä kärit
Th. muu henkilöstö
Sa i raanhoitajat
0%
Ruokapalvelu
Pä i vä hoito- ja esiop.
Tekninen- ja ymp.
-5%
Toi mistotyö
Sos iaaliala
Si i vous ja kiint.h.
Kul ttuuri ja va paa-aika
Ha l linto- ja tukip.
-10%
Opetta jat
-15%
Nopea eläköityminen
mahdollistaa sopeuttamisen
-20%
25%
35%
45%
55%
Eläköityminen
Kuva 27. Henkilöstötarpeen muutos ja eläköityminen 2014 – 2025 selvitysalueella.
HENKILÖSTÖ
Vähenevät palvelutarpeet mahdollistavat eläköitymisen hyödyntämisen. Kuntaorganisaatioiden pienuus kuitenkin
hankaloittaa tehokasta eläköitymisen hyödyntämistä. Ohuet henkilöstöresurssit lisäävät myös riskejä palvelujen
toimivuudessa esimerkiksi sairaustilanteissa.
42
10 Demokratia ja johtaminen
10.1 Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen
Uudessa kuntalaissa otettiin kantaa kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin nostamalla esiin esimerkkejä
kunnissa käytettävistä vaikuttamisen keinoista. Kuntien lausunnoissa vaikuttamismahdollisuuksia edistäviksi keinoiksi
katsottiin erityisesti keskustelu- ja kuulemistilaisuuksien järjestäminen, palvelujen kehittäminen yhdessä käyttäjien kanssa
sekä palvelun käyttäjien edustajien valitseminen kunnan toimielimiin. Uuden kuntalain mukaan kunnalla olisi uusi velvollisuus
asettaa nuorisovaltuusto sekä nykyistä sääntelyä vastaavasti vanhusneuvosto.
Kuntalaisten aktiivisuus kunnallisvaaleissa on laskenut viimeisten vuosikymmenten aikana. Selvitysalueella
äänestysaktiivisuus on korkeampi kuin maassa keskimäärin. Kinnulassa äänestysprosentti oli vuoden 2012 kunnallisvaaleissa
jopa 84,9 prosenttia. Muilla kunnilla äänestysprosentit ovat 60 – 70 prosentin tuntumassa.
Taulukko 19. Kunnallisvaalien äänestysprosentit selvitysalueella
95
90
Kinnula
85
80
75
70
Kivijärvi
Selvitysalue
Pihtipudas
Kannonkoski
Viitasaari
65
60
55
1976
1980
1984
1988
1992
1996
2000
2004
2008
2012
Manner-Suomi
78,5
78,1
74
70,5
70,9
61,3
55,9
58,6
61,2
58,3
Kannonkoski
82,5
83,5
79,7
77,5
69,2
62,1
60
56
60
61,7
Kinnula
87,2
89,2
89,2
86,8
85,8
83,3
79,7
79,7
84,2
84,9
Kivijärvi
84,7
82,2
81,9
83,6
79,4
78,5
72,3
70,1
73,2
69,9
Pihtipudas
81,1
79,6
77,4
76,4
68,9
62,9
62,8
59,9
62,3
63,2
Viitasaari
81,3
79,9
76,4
73,6
72,8
63,6
60
59,7
62
61,4
Selvitysalue
82,3
81,3
78,8
77,1
73,4
66,7
63,9
62,4
65,2
65,1
Elinvoimakyselyyn vastanneista ainoastaan neljännes arvioi tämän osallistavien demokratiamenettelyjen käytön olevan
kunnassaan erittäin tai jokseenkin hyvä. Yleisesti pienemmissä kunnissa kuntalaisten ja asukkaiden vuorovaikutus tapahtuu
suorilla yhteydenotoilla. Esimerkiksi Viitasaarella on otettu käyttöön valtuustojen kokousten nettilähetykset. Kivijärvellä,
Pihtiputaalla ja Viitasaarella on käytössä kuntalaisaloitepalvelu. Tiedottamisen kanavina jokaisessa kunnassa on kotisivut.
Alla olevassa taulukossa on kuvattu lautakuntarakenteet (pl. lakisääteiset keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta).
Pihtiputaalla ja Viitasaarella on yhteislautakunnat. Muilla kunnilla on lakisääteisten lautakuntien lisäksi sivistyslautakunnat
sekä tekniset lautakunnat. Kinnulan organisaatiossa on myös elinkeinolautakunta. Yhteiset lautakunnat on sijoitettu sen
mukaan, minkä kunnan organisaatiossa ne toimivat.
Taulukko 20. Kuntien lautakuntarakenteet
KV
Lautakuntarakenteet
Lautakunnat
KH
17
7
Sivistysltk
Tekninen ltk
7
Kivijärvi
17
7
Sivistysltk
Elinkeinoltk
Sivistysltk
Tekninen ltk
17
Pihtipudas
Viitasaari
27
27
9
9
Kannonkoski
Kinnula
Yhteislautakunnat
(pl. tarkastus- ja keskusvaalilautakunnat)
Tekninen ltk
Sivistyslautakunta *
Tekninen lautakunta *
43
Perusturvalautakunta **
Ympäristölautakunta ***
*
**
***
Pihtiputaan kuntien sekä Viitasaaren kaupungin yhteinen lautakunt(4 jäsentä a /kunta + Kinnula 2 jäsentä)
Kinnulan ja Pihtiputaan kuntien sekä Viitasaaren kaupungin yhteinen lautakunta
Kannonkosken, Karstulan Kivijärven, Kyyjärven ja Pihtiputaan kuntien sekä Saarijärven ja Viitasaaren kaupunkien yhteinen lautakunta
Uusi kuntalaki korostaa valtuuston roolia aktiivisena kunnan toiminnan strategisena ohjaajana. Kunnan toiminta ei käsitä
ainoastaan kuntakonsernia vaan kunnan muun ostamisen ja yhteistyön. Yksittäisen kunnan näkökulmasta on tiedostettu
haasteet mm. kuntayhtymien ja osakkuusyhteisöjen ohjauksessa ja samaan aikaan kuntien on tarvinnut yhä enemmissä
määrin turvautua eri yhteistyörganisaatioihin. Viitasaaren ja Pihtiputaan yhteistyömalli perustuu kuntien väliselle vuotuiselle
sopimiselle
Erityisen haastavaksi kunnat ovat kokeneet ohjauksen kuntayhtymissä. Selvitysalueen kunnat ovat jäseninä Keski-Suomen
liitossa ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. SoTe-kuntayhtymässä päätösvaltaa käyttää 43-jäseninen yhtymävaltuusto ja 9jäseninen yhtymähallitus. Yhtymävaltuustossa Kannonkoskella ja Kivijärvellä on 4 jäsentä ja yhtymähallituksessa 1 jäsen.
Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän yhtymävaltuustossa Pihtiputaalla ja Viitasaarella on 2 jäsentä sekä
Kannonkoskella, Kinnulalla ja Kivijärvellä 1 jäsen. Lisäksi kaikki kunnat kuuluvat Keski-Suomen liittoon ja Keski-Suomen
sairaanhoitopiiriin.
Alla on kuvattu kuntien konsernirakenne. Kunnilla on yhteisenä osakkuusyhteisönä Witas Oy.
Taulukko 21. Kuntien tytär- ja osakkuusyhtiöt (kuntien tilinpäätökset 2014)
Kuntien henkilöstö, 2014
Tytäryhtiöt
Osakkuusyhteisöt
Kannonkoski
5
3
Kinnula
3
8
Kivijärvi
5
1
Pihtipudas
4
3
Viitasaari
5
5
DEMOKRATIA JA JOHTAMINEN
Alueella on maan keskitasoa korkeampi äänestysaktiivisuus, mutta useimmissa kunnissa äänestysaktiivisuus on laskenut.
Yleisesti asukkaiden vaikuttamisen tarpeet ja odotukset ovat muuttuneet.
Yhteistoiminta-alueisiin siirtyminen on kaventanut kuntien valtuustojen päätösvaltaa ja vaikeuttanut kunnan toiminnan
ohjausta.
44
11 Kuntien yhteistyön kehittäminen
Selvitystyön aikana on kartoitettu erilaisia yhteistyön mahdollisuuksia. Selvitysalueen kunnilla on jo monimuotoista
yhteistyötä yhteisestä palvelujen järjestämisessä ja tuottamisesta epävirallisempaan viranhaltijoiden keskeiseen
yhteistyöhön.
Yhteistyön kehittämisessä nousi esiin kolme erilaista yhteistyön kehittämisvaihtoehtoa; yksittäisen, palvelukohtaisen,
yhteistyön lisääminen tai uudenlaisen pohjoisen Keski-Suomen Wiitaunionin muodostaminen.
11.1 Yksittäisen yhteistyön malli
Kannonkoskea lukuun ottamatta kunnat ovat Witas Oy:n omistajakuntia. Yhtenä toimenpiteenä voisi olla Kannonkosken tulo
Witas-alueeseen. Yhtenä yksittäisen yhteistyön osiona voidaan pitää yhden lukio-opetuksen järjestäjän muodostamista koko
selvitysalueelle. Tässä Kinnulan lukio sekä Wiitaunionin aluelukio muodostavat yhden aluelukion. Rakennusvalvonnan
yhteistoiminta-alueessa ovat muut kunnat paitsi Kinnulan kunta. Valtakunnallisesti on selvitetty alueellisen
rakennusvalvonnan järjestämistä. Selvitysalueen kunnat ovat mukana useissa musiikkiopistoissa ja kansalaisopistoissa. Näissä
tehtävät ratkaisut nähtiin yhdeksi vaihtoehdoksi. Yhtenä mahdollisuutena nähtiin yli kuntarajojen tapahtuvan palveluiden
käytön edistäminen. Pendelöinti- ja asiointiyhteyksien takia tarpeet palvelujen käytölle yli kuntarajojen ovat kuitenkin
vähäiset.
Vaikutukset voivat osassa yhteistyötä olla merkittävää, mutta koko alueen näkökulmasta vaikutukset ovat erittäin vähäisiä.
Kokonaisuudessaan pienen yhteistyön malli kuvastaa nykytilanteen säilyttämisen vaihtoehtoa. Kunnat ovat jo käyttäneet
pitkälti yhteistyön potentiaalia.
Edut/vahvuudet/mahdollisuudet
Haitat/heikkoudet/uhkat
Matkailun edistämisessä ja markkinoinnissa joitakin
alueen yhteisiä mahdollisuuksia. Kannonkosken ja
Piispalan mukaan tulo Witas Oy:n lisää mahdollisuuksia.
Elinvoiman haasteiden näkökulmasta yhteistyön vaihtoehdot
eivät tuo merkittävää lisäpontta.
Yhteistyö ja yhteinen näkemys alueen elinvoiman
kehittämisestä vähentää onnistuessaan kuntien välistä
kilpailua
Yhteistyö ei ole riittävää paikkaamaan pienten yksiköiden
haavoittuvuutta.
Nykyinen, tuttu ja turvallinen, vaikuttamisen käytäntö
jatkuu.
Haasteena kuntien erilaisten tarpeiden ja intressien
huomioiminen. Uhkana, että kuntien välinen kilpailu jatkuu
syöden kuntien resursseja ja johtaen epätarkoituksenmukaisiin
ratkaisuihin
45
11.2 Uusi Wiitaunioni
Yhtenä vaihtoehtona on koko selvitysalueen kattavan Wiitaunionin laajentaminen siten, että kaikki viisi kuntaa kuuluisivat
yhteistyön piiriin. Tässä vaihtoehdossa kunnat tuottaisivat yhdessä palvelut koko selvitysalueelle. Uudessa Wiitaunionissa
alueelle muodostettaisiin yhteislautakunnat ja näitä toimialoja koskevat nykyiset lautakunnat lakkautettaisiin lakisääteisiä
lautakuntia lukuun ottamatta. Kuvassa on esitetty esimerkkikuva uudesta Wiitaunionista. Esimerkiksi ympäristöpalveluissa
suurin osa kunnista on jo mukana yhteislautakunnassa. Perusturvapalveluissa Kinnula on mukana yhteislautakunnassa, mutta
kunnalla on oma henkilöstö.
Kriittiset ratkaistavat asiat, mikäli uutta Wiitaunionia halutaan selvittää:

Wiitaunionissa tulisi uudelleen määriteltäväksi kuntien välinen työnjako. Haasteena olisi löytää jokaiselle kunnalle
tarkoituksenmukainen tehtäväkokonaisuus. Mikäli kaikille kunnille osoitettaisiin palveluiden järjestämisvastuuta,
riskinä olisi vastuualueiden pilkkoutuminen pieniin ja epätarkoituksenmukaisiin osioihin. Mikäli palvelut järjestetään
Wiitaunionin nykyisellä vastuujaolla, Kannonkosken, Kinnulan ja Kivijärven toiminnassa keskityttäisiin oman kunnan
elinvoiman edistämiseen ja yhteistyön hallinnointiin. Tämä muuttaisi nykyisen Wiitaunionin ideaa palveluiden
järjestämisvastuun jakamisesta.

Hyötyjen saavuttamiseksi ja haavoittuvuuden vähentämiseksi kuntien tulisi löytää sopiva ratkaisu resurssien aitoon
yhteiskäyttöön. Nykyisen Wiitaunionin kuntien välisen kustannustenjaon toteuttamisessa haasteena on ollut
kustannusten kohdistaminen ja sen vaatima hallintotyö. Lisääntynyt hallinto on hankaloittanut jo nykyiseltään aitoa
henkilöstöresurssien yhteiskäyttöä ja johtamista.

Kannonkosken ja Kivijärven kunnat ovat sote-palveluiden osalta Saarikassa ja lukio-opetuksessa opiskelijat
suuntautuvat muualle. Kinnula on sote-yhteistyössä Wiitaunionin kanssa, mutta kunnalla on omat resurssit ja talous.
46
Taulukko 22. Uuden Wiitaunionin edut, vahvuudet ja mahdollisuudet sekä haitat, heikkoudet ja uhat
Edut/vahvuudet/mahdollisuudet
Haitat/heikkoudet/uhkat
Kuntakohtaisessa päätöksenteossa voidaan keskittyä
entistä enemmän elinvoimaisuuden edistämiseen.
Alueen elinvoimaisuuden edistäminen jatkuu nykyisellä
hajautetulla mallilla ja kunnilla eri strategiat. Kuntakohtaiset
intressit voivat haitata yritysten sijoittumisen ja hankinnan
prosessia.
Pihtiputaan ja Viitasaaren osalta potentiaali on jo hyödynnetty.
Riskinä on, että aitoa yhteistä palvelutuotantoa ja sitoutumista
Wiitaunioniin ei synny ja sitä kautta etuja jää saavuttamatta.
Antaa mahdollisuuden yhteiseen resurssien
tehokkaampaan ja vaikuttavampaan käyttöön.
Selkeyttää yhteistyön rakenteita ja toimintatapoja
kuntien kesken.
Palveluita koskeva päätöksenteko tapahtuu koko alueella ja
valtuustojen valta rajoittuu budjettiin ja palvelusopimukseen.
Riskinä yhteislautakuntien koon kasvaminen ja toimivuus.
47
12 Kuntarakennemuutos
Kuntarakennelaissa on todettu kuntajaon muuttamisen edellytykset, joista vähintään yhden tulee toteutua. Alla on arvioitu
kuntarakennemuutoksen edellytyksiä.
Edellytys 1: Muutos parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja
tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä
Tämä edellytys toteutuu parhaiten neljästä edellytyksestä. Uudella kunnalla olisi riittävät edellytykset vastata lakisääteisten
palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Selvitysalue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jossa on mahdollista
hyödyntää ja johtaa resursseja entistä tehokkaammin. Organisaatioiden yksiköiden haavoittuvuutta voidaan vähentää
merkittävästi, joka turvaa kunnan perustoiminnan. Kunnilla on hyvät lähtökohdat talouden näkökulmasta uuteen kuntaan,
koska talouden resurssien koonnalla vahvistetaan kykyä selviytyä tulevaisuuden muutoksista ja lisätään uuden kunnan
elinvoimaisuuden ja palveluiden järjestämisen suunnitteluvaraa muuttuvassa toimintaympäristössä.
Edellytys 2: Muutos parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita
Uudessa kunnassa voidaan vastata nykyisiä erillisiä kuntia paremmin kasvaviin ja toisaalta väheneviin palvelutarpeisiin
yhteisillä resursseilla. Uudessa kunnassa voidaan arvioida ja kehittää nykyisiä palveluverkkoja ja -rakenteita ilman kuntarajoja
ja tätä kautta turvata kuntalaisten palveluita. Muutoksen toteuttaminen edellyttää päätöksentekoa hankalistakin asioista
erityisesti kunnan monikeskuksisuuden vuoksi. Erityispalveluiden (mm. erityisopetus, vuorohoito varhaiskasvatuksessa) ja
tukipalveluiden (hallinto, talous, tekniset palvelut) järjestäminen alueella voi tehostua.
Edellytys 3: Muutos parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia
Uuden kunnan luominen mahdollistaa sen, että koottuja kehittämisresursseja voidaan ohjata yhden strategian mukaisesti.
Suurempi kunta olisi vahvempi kumppani elinkeinotoimijoille ja muille maakunnan kunnille. Witas Oy muuttuisi
osakkuusyhtiöstä uuden kunnan kokonaan omistamaksi yhtiöksi, jonka resursseja ja osaamista voitaisiin hyödyntää entistä
tehokkaammin. Myös maakunnassa avautuvia mahdollisuuksia ja edunvalvontaa voitaisiin hyödyntää entistä tehokkaammin.
Edellytys 4: Muutos parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta
Alueen etäisyydet huomioiden yhdyskuntarakenteen kehittämiselle alueen sisällä ei ole merkittävää painetta. Jatkossa
alueen yhdyskuntarakenteen suunnittelussa olisi viiden sijasta yksi vastuutaho. Yhdyskuntarakennetta voitaisiin suunnitella
suuremmassa kokonaisuutena yhteisiä resursseja hyödyntäen ja aluelähtöisesti. Alueen sisäistä liikennettä voitaisiin kehittää
yhdessä organisaatiossa.
48
Kuntien välisten etäisyyksien kannalta tarkoituksenmukaista olisi muodostaa uusi kunta elinvoimaisiin aluekeskuksiin
perustuen.
Uuden kunnan elinvoiman kehittämisen, lähipalveluiden ja osallistumisen varmistamiseksi rakennettaisiin uuden kunnan
aluemalli. Tämän avulla kuntalaisten varmistetaan kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia, kuntakeskusten elinvoimaisuutta
ja vetovoimaisuutta sekä tarjottaisiin palvelut edelleen lähellä kuntalaista.
Uudella kunnalla olisi yksi strategia, jonka mukaisesti voitaisiin kehittää entistä vaikuttavammin aluekeskuksissa tarjottavia
palveluja. Yhdistymisestä tavoiteltaisiin hyötyjä yhteisten talouden, henkilöstön ja osaamisen resurssien ja päätöksenteon
kautta.
Yhteinen strategia ja päätöksenteko – elinvoimaisuus ratkaisee tulevaisuuden
Uuden kunnan muodostaminen yksinään ei muuta uhkaavaa väestö- ja työpaikkakatoa, mutta yhteisellä päätöksenteolla ja
strategialla voidaan hyödyntää kaikki alueen yhteiset mahdollisuudet.
Uudessa kunnassa voitaisiin yhteisin resurssein ja edunvalvonnalla mahdollistaa vetovoimaisten työpaikka-alueiden kasvu.
Tämä tukisi koko alueen elinvoimaisuutta, mutta rinnalle tarvittaisiin paikallista elinvoimaa tukeva malli. Monipuolisella
kaavoituksella voidaan myös tukea pinta-alaltaan laajan kunnan eri alueiden elinvoimaisuutta.
Elinkeinoyhtiölle olisi yksi omistaja, joka mahdollistaisi yhtenäiset tavoitteet ja resurssit. Uusi kunta muodostuisi viidestä
kuntakeskuksesta. Lisäksi alueella olisi useita uusia yhteisiä vetovoimatekijöitä kuten nuorisokeskus Piispala ja Kivijärven
kansallispuisto.
Yhteiset palvelut - Resurssien yhteisellä ja fiksummalla käytöllä hyvinvointia ja tuottavuutta
Palveluita uudessa kunnassa turvataan jatkossakin mahdollisimman lähellä asukasta. Skaalaetuja tavoiteltaisiin etenkin
kuntalaisille näkymättömien hallinto- ja tukipalveluiden (esim. taloushallinto, hallinnon tukipalvelut, muut tukipalvelut, osa
teknisistä palveluista) ja kehittämisvoimavarojen kokoamisesta. Uuden kunnan palveluja suunniteltaessa on myös
mahdollisuus uudistaa kunnan palvelurakenteita ja -toimintoja entistä vaikuttavampaan suuntaan.
Henkilöstön osaamista voidaan hyötyä laajemmin ja siten myös parantaa palveluiden tuottavuutta ja laatua. Eläköitymistä
voidaan hyödyntää huomattavasti paremmin, kuin nykyisellä kuntarakenteella.
49
Valtiovarainministeriön poikkeamispäätöksen mukaisesti selvitysalue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden ja on siten
oikeutettu yhdistymisavustukseen uuden kunnan ensimmäisenä kolmena vuotena. Viisi kuntaa kattava uusi kunta saisi 4
miljoonaa euroa yhdistymisavustusta.
Alueiden kuntalaisten äänet ja yhteinen strategia – Aluevaikuttamismallilla parempaa osallisuutta ja vaikuttamista
Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia voidaan turvata suuremmalla valtuustolla sekä alueellisella
vaikuttamisen mallilla. Väestöllä mitattuna alueella ei olisi yhtä selkeästi määräävässä asemassa olevaa kuntakeskusta, mikä
turvaa alueellista edustusta.
Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia tulisi tukea omalla uudenlaisella aluevaikuttamisen mallilla. Tässä
vaihtoehtona on aluelautakunnat, joilla olisi taloudellisia resursseja alueen kehittämiseen. Alueellisen vaikuttamisen rinnalla
on hyvä harkita myös muita uudenlaisia osallistumisen käytänteitä kuten palvelujen käyttäjien foorumit, joissa palvelujen
käyttäjät osallistuvat palvelun kehittämiseen. Aluevaikuttamisen mallissa mukana olisivat kiinteästi paikalliset yhdistykset ja
kansalaisjärjestöt.
Taulukko 23. Uuden kunnan edut, vahvuudet ja mahdollisuudet sekä haitat, heikkoudet ja uhat
Edut/vahvuudet/mahdollisuudet
Haitat/heikkoudet/uhkat
Elinvoimaa edistetään yhdessä organisaatiossa
yhteisellä intressillä. Uuden kunnan profiili elinkeinojen
ja elinvoiman kehittäjänä vahvistuu. Resursseja voidaan
kohdistaa uudella tavalla paikallisten vahvuuksien (esim.
Piispala, matkailualueet, loma-asukkaat) edistämiseen
Kaikki kuntakeskukset eivät kehittyisi tasapuolisesti. Yhteys
yrittäjiin voi heikentyä, jos byrokraattisuus lisääntyy (esim.
rakennusvalvonta).
Uusi kunta on suurempi palveluiden järjestäjä ja
päällekkäisiä toimintoja voidaan purkaa.
Riskinä on palvelujen karsiminen kuntakeskuskista talouden
heikentyessä
Yhteistyörakenteet selkeytyvät ja uuden kunnan
valtuuston ohjausvalta kasvaa. Aluehallinnon avulla
varmistetaan kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia
alueellaan ja koko kunnassa.
Valtuutettujen määrä suhteessa väestöön laskee. Riskinä on
aluevaikuttamismallin vaikutusmahdollisuuksien heikkous
verrattuna nykyisiin valtuustoihin.
50
13 Jatkotyön organisointi
Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven ja Pihtiputaan kunnat sekä Viitasaaren kaupunki ovat toteuttaneet kuntarakennelain
mukaisen selvityksen. Kuntarakenneselvityksessä on tarkasteltu alueen nykytilaa, tulevaisuuden muutospaineita sekä
määritelty erilaisia etenemisen vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Jatkon kannalta on olennaista, että
yhdistymissopimusneuvotteluihin jatkavat ne kunnat, joilla on aito tahto uudesta kunnasta tai uudesta Wiitaunionista
neuvottelemiseen. Tämän selvityksen pohjalta kunnat tekevät päätökset siitä, miten selvitystyössä edetään ja mihin
rakenteiden muutoksista neuvotteluun kunta osallistuu:
1.
2.
3.
Ei rakennemuutoksia ja mahdollisesti yksittäinen yhteistyö
Uusi Kunta (yhdistymissopimuksen valmistelu ja neuvottelu)
Uusi Wiitaunioni (yhteistoimintasopimuksen valmistelu ja neuvottelu)
Selvityksessä on realistiset ja mahdolliset rakenneratkaisut linjattu kahteen vaihtoehtoon; Uusi Wiitaunioni tai Uusi Kunta.
Molemmat vaihtoehdot edellyttävät vahvaa poliittisen johdon sitoutumista kaikilta osallistuvilta kunnilta. Jatkotyön
organisoinnin ja jäsentämisen näkökulmasta olisi ensimmäiseksi tarpeen tarkastella Uuden kunnan ja Uuden Wiitaunionin
mahdollisuuksia. Tämä edellyttäisi kuntien päätöksiä suhtautumisesta vaihtoehdon selvittämiseen. Siten olisi
tarkoituksenmukaista, että kunnat päättäisivät uuden kunnan tai/ja Wiitaunionin valmistelun mahdollisuudesta. Tällöin
voitaisiin uuden kunnan ja/tai Wiitaunionin potentiaalisten kuntien kanssa sopia valmistelun jatkosta.
51
LIITTEET
Muut (esim.
yritykset)
Muut kunnat
Viitasaari
Pihtipudas
Kivijärvi
Kinnula
Kannonkoski
LIITE 1. Yhteistoiminta selvitysalueella
Muut huomiot (mukana olevat
muut kunnat, yhteisöt)
Elinkeinot ja kilpailukyky (ml. Yhteiset strategiat pl. toimialastrategiat)
Witas Oy
Seutuyhteistyö
Seutuedustajisto ja –johtoryhmä
Keski-Suomen liitto
Hallinto-, maaseutu- ja muu yhteistoiminta
Keski-Suomen pelastuslaitos
Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue
Isäntäkuntana Saarijärvi
Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue
Isäntäkuntana Pihtipudas
Lomituspalvelut
Palkkahallinto
Talous- ja velkaneuvonta
Isäntäkuntana Karstula
Isäntäkunta Karstula, mukana Saarikka.
Isäntäkunta Jyväskylä
talous-, henkilöstö- ja tietohallintopalvelut.
isäntäkunta Pihtipudas
Tukipalvelut: Wiitaunioni
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
SoTe-kuntayhtymä/ pplaitos Saarikka
Kinnulan, Pihtiputaan ja Viitasaaren sosiaali- ja
terveystoimen yhteistoimintaalue/perusturvalautakunta
Mukana myös Saarijärvi,Karstula,Kyyjärvi
isäntäkunta Viitasaari. Kinnulan henkilöstö
omassa organisaatiossa ja erillinen talous.
SIVISTYSPALVELUT
isäntäkunta Pihtipudas; opistot,
kulttuuritoimi, liikuntatoimi jne.
Sivistystoimi ja sivityslautakunta/ Wiitaunioni
Sivistysjohtaja
Perusopetus, yhteiset opettajat
yhteisiä opettajia Kivijärven kanssa 5 kpl
Erityislastentarhaopettaja
Keski-Suomen osaamisalan keskus
Koulukuraattori
Koulupsykologi
Ammatillinen koulutus
Saarijärven kansalaisopisto
Karstulan kansalaisopisto
Viitaseudun opisto
Suomenselän kansalaisopisto
Isäntäkuntana Karstula
Saarikasta
POKE
Isäntäkuntana Saarijärvi.
Isäntäkunta Karstula. Mukana Kyyjärvi
kansalaisopisto.
Isäntäkunta Kinnula (Toholampi, Lestijärvi)
Isäntäkuntana Saarijärvi. Mukana:
Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi
muita sopimuskuntia, Keitele, Lestijärvi
Keski-kirjastot, logistiikka, yht.rekisterit
Piispalasta
Viitasalo-opisto (musiikkiopisto)
Viitasaaren alueen musiikkiopisto
Kirjastojen aineistorekisterit ja logistiikka
Etsivä nuorisotyö
TEKNINEN TOIMIALA
Kaavoitus: Aluearkkitehti
Jätehuolto/Jätelautakunta
Kaukolämpö
Mukana myös Karstula,Kyyjärvi
Sammakkokangas Oy. Isäntäkunta Saarijärvi
Helppo Lämpö Oy
isäntäkunta Viitasaari. Alueella on yhteinen
aluearkkitehti (isäntäkunta Pihtipudas)
Tekninen toimi ja lautakunta/ Wiitaunioni
Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimen yhteistoiminta-alue (isäntäkuntana Viitasaari)
Ympäristöterveysvalvonta
Rakennusvalvonta
Ympäristönsuojelu
Eläinlääkintä
Eläinsuojelun viranomaispalvelut
Mukana myös Karstula, Kyyjärvi ja Saarijärvi.
Pohjoisen Keski-Suomen yt-alue
Pohjoisen Keski-Suomen yt-alue
Mukana myös Karstula, Kyyjärvi ja Saarijärvi.
52
Liite 2 Kuntien henkilöstö (tilinpäätökset 2014)
Kuntien henkilöstö, 2014
Yleishallinto
Kannonkoski
4,35
Kinnula
6
Kivijärvi
4,5
57
0
Sosiaali- ja terveystoimi
Pihtipudas
25
Viitasaari
7
Yht.
46,85
494
551
Opetus- ja kulttuuritoimi
34,5
95
30,5
225
18
403
Tekninen toimi (sis. ruokahuolto)
15,3
16
17,5
66
111
225,8
Yhteensä
54,15
174
52,5
316
630
1226,65
53