MELUNTORJUNTAOHJELMA - Pop & Jazz Konservatorio

MELUNTORJUNTAOHJELMA
2010
KONSERVATORIO
S is ä lly s lu e t t e lo
1.
TI I VI S TELMÄ .......................................................................................... 2
Tavoitteet .................................................................................................. 2
Riskiryhmät ................................................................................................ 2
2.
MELU N TORJU N TAOHJELMAN P ERU S TEET JA TAU S TA............................ 3
3 . MELU ALTI STU S JA S EN S EU RAN TA ............................................................... 3
3.1. Aiemmat mittaukset ja toimenpiteet.................................................................
3.2. Opettajien ja opiskelijoiden altistuminen ...........................................................
3.2.1. Systemaattiset altistusmittaukset 2007-2008 ...........................................
3.2.2. Arvio muiden soittimien/soitinryhmien opettajien altistumisesta ...................
3.2.3. Arvio opiskelijoiden altistumisesta ..........................................................
3.3 Riskin arviointi..............................................................................................
3.4. Melualtistuksen seuranta ...............................................................................
3
4
4
6
6
6
7
4 . TAVOI TTEET .................................................................................................. 8
5 . TEKN I S ET MELU N TORJU N TAKEI N OT............................................................. 8
5.1.
5.2.
5.3.
5.4.
Tilat ja niiden akustiikka ................................................................................ 8
Muut keinot: soittimet, opetus/toimintatavat, altistusaika ..................................... 9
Edellä mainittujen toimenpiteiden vaikutus altistumiseen..................................... 12
Konserttitilanteet ........................................................................................ 13
6 . KU U LON S U OJAI MET .................................................................................... 1 4
6.1. Hankinta, käyttöönotto ja käyttö .................................................................... 14
7 . MELU S TA JA MELU N TORJU N TAOHJELMAS TA TI EDOTTAMI N EN ................. 1 6
8 . LI I TTEET...................................................................................................... 1 6
Liite 1. Tapahtumalomake meluannosmittarien käytön seurantaan............................... 17
Liite 2. OHJE MELUANNOSMITTARIN KÄYTTÖÖN (PJK JA METROPOLIA) ......................... 18
Kannen piirros: Nono Söderberg
s. 2/18
1.
Tiiv is t e lm ä
Tämä meluntorjuntaohjelma on tehty meluasetuksen VNA 85/2006 ja musiikki- ja
viihdealan käytännesääntöjen mukaan.
Ta v o it t e e t
Tavoitteena on lisätä henkilökunnan ja opiskelijoiden tietoisuutta melualtistuksen
vähentämisen keinoista sekä pitää heidän päivittäinen melualtistuksensa alle 80
dB. Tavoitteena on myös, että opettajat ja opiskelijat tunnistavat kuulovaurioriskin
kannalta merkittävimmät tekijät ja osaavat suojautua tarvittavin toimenpitein.
Ris k iry h m ä t
Eri soitinryhmien opettajien melualtistumista on mitattu henkilökohtaisilla
annosmittareilla. Tuotetun äänen voimakkuuden perusteella eri soittimet ja
soitinryhmät luokiteltiin neljään luokkaan keskiäänitason perusteella.
Päivittäisen
Päivittäisen
Päivittäisen
Päivittäisen
altistumisen raja-arvo 87 dB ylittyy
altistuksen ylempi toiminta-arvo 85 dB ylittyy
altistuksen alempi toiminta-arvo 80 dB ylittyy
altistuksen alempi toiminta-arvo 80 dB ei ylity
Riski on merkittävä, kun päivittäinen altistus ylittää 85 dB. Päivittäinen
melualtistus on se määrä melua, jolle henkilö altistuu päivän aikana. Päivän
meluannos jaetaan tai tiivistetään aina 8 tunnin ajalle.
Merkittävän riskin Pop & Jazz Konservatoriossa kuulon kannalta aiheuttavat
lyömäsoittimet, yhtyeopetus, pasuuna ja muut vaskisoittimet sekä saksofoni.
Kaikki muut soittimet aiheuttavat kuulon kannalta vähintäänkin kohtalaisen riskin.
Työnantajalla on velvoite hankkia kuulonsuojaimet ylemmän raja-arvon ylittäville
riskiryhmille.
S u o s it u k s ia t o im in t a t a v o ik s i m e lu n v ä h e n t ä m is e k s i
- Rytmitä opetusta siten, että voit vähentää yhtäjaksoista voimakasta
melualtistusta.
- Soittotapahtuma pitää aina akustisesti sovittaa tilaan, jossa ollaan.
- Jo pienikin etäisyyden kasvattaminen soittimeen vähentää altistumista. Mieti
voitko opettajana sijoittua sopivalle etäisyydelle esim. opiskelijan sivulle.
- Koko henkilökunnan vastuulla on ennakolta huolehtia siitä, että volyymitaso
pysyy sallituissa rajoissa (myös esitys- ja konserttitilanteissa). Mikäli
melutasoa ei pystytä alentamaan, on esitys keskeytettävä.
- Kuulosuojaimia tulee käyttää aina kun melutaso ylittää raja-arvot.
Me lu a n n o k s e n m it t a a m in e n
Oppilaitoksella on kaksi meluannosmittaria, joita työntekijä tai ammattilinjan
opiskelija voi halutessaan lainata seuratakseen yksittäisten oppituntien tai koko
työpäivän keskiäänitasoja. Mittarit lainaa valo- ja laiteteknikko Sami Sirniö
(sami.sirnio@popjazz.fi, puh 0400 135406), joka opastaa myös laitteiden
käytössä.
Meluntorjuntaohjelman vastuuhenkilöinä toimivat rehtori ja työsuojelupäällikkö.
s. 3/18
2.
Me lu n t o rju n t a o h je lm a n p e ru s t e e t ja
ta u s ta
Tämä meluntorjuntaohjelma on tehty meluasetuksen VNA 85/2006 perusteella ja
siitä laadittujen musiikki- ja viihdealan käytännesääntöjen (STM:n Musiikki- ja
viihdealan meluntorjuntaohje) mukaan.
Melntorjuntaohjelma on hyväksytty Pop & Jazz Konservatorion johtokunnan
kokouksessa 9.11.2009 käyttöön toistaiseksi.
Espoon Musiikkiopisto ja Pop & Jazz Konservatorio käynnistivät syksyllä 2007
Työsuojelurahaston tukeman ja Työterveyslaitoksen toteuttaman hankkeen
käytännesääntöjen soveltamisesta ja meluntorjuntaohjelman laatimisesta. Koska
meluun liittyvät ongelmat ovat samankaltaisia muissakin musiikkioppilaitoksissa,
tarkoituksena on jatkossa hyödyntää hankkeen tuloksia muissakin Suomen
musiikkioppilaitoksissa. Tämän pilottihankkeen yhteistyötahoina ovat olleet myös
Suomen Musiikkioppilaitosten Liitto ry (SML) ja Suomen Musiikinopettajien Liitto
ry (SMOL).
Hankkeessa kehitettiin ja kokeiltiin erilaisia altistuksen seurantajärjestelmiä, joilla
koottiin ja täydennettiin tietoa opettajiston altistumisesta. Melun teknisten
vähentämiskeinojen todelliset vaikutukset altistukseen ja työskentelyyn selvitettiin
käytännön kokeilujen avulla. Hankkeessa on dokumentoitu kuulonsuojainten
valinta- ja käyttöönottoprosessi ja laadittu tiedotus- ja koulutuspaketti
henkilöstölle (Powerpoint-esitys). Opettajien työympäristön lisäksi meluntorjuntaohjelmalla ja laaditulla materiaalilla pyritään vaikuttamaan myös opiskelijoiden
asenteisiin ja toimintatapoihin.
Tällä meluntorjuntaohjelmalla Pop & Jazz Konservatorion Säätiö työnantajana
(myöhemmin PJK) antaa henkilökunnalleen tietoa meluntorjunnasta sekä ohjeita
ja keinoja melun vähentämiseen. Suunnitelmasta tullaan tiedottamaan
henkilökunnan vuotuisilla koulutusviikoilla ja se pidetään nähtävänä
opettajainhuoneessa sekä vahtimestarilla ja tekniikan tiloissa.
Tätä meluntorjuntaohjelmaa sovelletaan sellaisenaan myös Metropolia
Ammattikorkeakoulun pop/jazzmusiikin koulutusohjelmassa (myöhemmin
Metropolia), jonka kanssa Pop & Jazz Konservatorio jakaa mm. tilat, laitteet ja
teknisen henkilökunnan.
3 . Me lu a lt is t u s ja s e n s e u ra n t a
3 . 1 . Aie m m a t m it t a u k s e t ja t o im e n p it e e t
Pop & Jazz Konservatorion nykyiset tilat hankittiin vuonna 1995, jolloin vanhaan
teollisuuskiinteistöön suunniteltiin nimenomaan pop/jazz musiikin käyttöön
tarkoitetut soittotilat. Akustisesta suunnittelusta vastasi Akukon Oy, joka käytti
uudenlaista menetelmää, ns. akustiikkapeltejä, parhaan akustisen tuloksen
aikaansaamiseksi. Seinille rakennettiin perinteisen äänenvaimennuksen lisäksi
aaltoilevasta reikäpellistä äänenvaimennus. Tämä on joissain tiloissa toiminut
s. 4/18
hyvin, mutta esim. yhtye- ja puhallinluokissa taas huonommin. Näistä tiloista on
aaltopellit pääsääntöisesti poistettu. Jälkeenpäin remontoiduissa ja käyttöön
otetuissa tiloissa ei äänenvaimennukseen ole akustiikkapeltejä enää käytetty.
PJK:ssa tehtiin 2000-luvun alussa melumittauksia opetusluokissa ja
konserttisalissa. Samaan aikaan Kauko Saari aloitti säännöllisen kuulonsuojeluun
liittyvän valistustyön sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. Vuonna 2000
samoissa tiloissa aiemmin kokeiluna alkanut ammattikorkeakouluopetus
vakinaistui Helsingin ammattikorkeakouluun (sittemmin Stadia, nykyisin
Metropolia).
Melumittausten perusteella päätettiin PJK:ssa vuonna 2001 hankkia kaikille
päätoimisesti musiikin kanssa työskenteleville työntekijöille henkilökohtaiset
muotoonvaletut kuulosuojaimet (Elacin) työnantajan kustannuksella. Myös
opiskelijat alkoivat tehdä henkilökohtaisten kuulosuojaimien yhteistilauksia.
Nykyisin lähes kaikki opettajat ja ammattiopiskelijat käyttävät henkilökohtaisia
kuulosuojaimia. Lisäksi PJK:ssa on käytettävissä kaikille asiakkaille ja muille
halukkaille kertakäyttöisiä suojaimia.
PJK:n työterveys on tehnyt koko henkilökunnalle sääntömääräisten
terveystarkastusten yhteydessä myös kuulotestit ja tarvittaessa ohjeistanut
kuulon suojeluun ja mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin.
PJK:n tiloihin hankittiin 2000-luvun alussa kuulontutkimukseen tarvittava äänieriö
Kauko Saaren avustuksella. Kauko Saari on vuosien ajan tehnyt kaikille uusille
ammattiopiskelijoille kuulotestit ja tarvittaessa myös henkilökunnalle sekä antanut
tarvittavan ohjeistuksen kuulon suojelemiseksi.
Vuonna 2006 PJK:n konserttisalin akustiikkaa parannettiin lisäämäällä Akukon
Oy:n ohjeiden mukaisesti lisävaimennuksia konserttisalin seiniin. Lukuvuonna
2008-2009 konserttisalin kaiuttimet sijoiteltiin uudestaan, tarkoituksena
selkeyttää salin kuulokuvaa ja vähentää äänenpainetta.
3 . 2 . Op e t t a jie n ja o p is ke lijo id e n a lt is t u m in e n
3 . 2 . 1 . S y s t e m a a t t is e t a lt is t u s m it t a u k s e t 2 0 0 7 - 2 0 0 8
Eri soitinryhmien opettajien altistumista mitattiin henkilökohtaisilla annosmittareilla (LarsonDavis 705 Spark) useamman työpäivän tai yhden työviikon ajalta.
Mittausten organisoinnista, mittareiden ohjelmoinnista ja tulosten purkamisesta
vastasivat Jorma Ketola ja Antti Saukko ja ne tehtiin Työterveyslaitoksen
mittareilla erikoistyöhygienikko Pekka Olkinuoran valvonnassa. Mittauksiin
osallistui yhteensä 17 opettajaa ja mitattuja opetustunteja kertyi yhteensä noin
150 ja työpäiviä 51. Kullekin tutkimukseen osallistuvalle opettajalle oli ohjelmoitu
mittari viikon lukujärjestyksen mukaan. Opettajille annettiin ohjeet mittarin
käytöstä ja he huolehtivat siitä itse annettujen ohjeiden mukaisesti. Mittausten
lisäksi kukin opettaja täytti tarpeelliset tiedot jokaisesta opetustunnista
hankkeessa kehitettyyn tapahtumalomakkeeseen (liite 1).
s. 5/18
Tuotetun äänen voimakkuuden perusteella eri soittimet ja soitinryhmät luokiteltiin
neljään luokkaan (punainen, oranssi, keltainen ja vihreä) keskiäänitason
perusteella.
Päivittäisen
Päivittäisen
Päivittäisen
Päivittäisen
altistumisen raja-arvo 87 dB ylittyy
altistuksen ylempi toiminta-arvo 85 dB ylittyy
altistuksen alempi toiminta-arvo 80 dB ylittyy
altistuksen alempi toiminta-arvo 80 dB ei ylity
Yhteenveto mittaustuloksista on esitetty taulukossa 1. Kaikki mittaustulokset on
talletettu excel-muodossa ja ne saa tarvittaessa rehtorilta nähtäväksi.
Taulukko 1. Yhteenveto eri soittimien äänitasojen mittaustuloksista
S o it in ta i s o it in ry h m ä
Op e tu s tu n n in
k e s kiä ä n ita s o
LAe q ( d B)
Mitt a u s p ä iv ie n
p ä iv ä a lt is t u s t e n
Ke s kiä ä n it a s o n
k e s kia rv o ja
Mitt a u s te n
v a ih te lu
v a ih te lu LEx
( d B)
m in -m a x ( d B) lu k u m ä ä rä
lyömäsoittimet
96
82-99
15
93 (90-94)
pasuuna
92
-
1
88*
yhtye, bändi, musapaja
91
81-102
30
83 (74-95)
piano
87
67-93
11
80 (71-95)
piano + laulu tai muu
84
73-94
19
76 (74-79)
puupuhaltimet
84
82-86
7
78 (73-83)
varhaiskasvatusryhmät
84
76-86
9
80*
viulu
81
79-83
6
73 (73-73)
kitara, basso
80
70-85
7
77 (71-80)
*Näiden soittimien tai soitinryhmien opettajille kertyi vain yksi päiväannos
pelkästään ko. soittimella.
Riski on merkittävä, kun päivittäinen melualtistus ylittää 85 dB.
Päivittäinen melualtistus on se määrä melua, jolle henkilö altistuu päivän aikana.
Meluasetuksen mukaan melu jaetaan kahdeksan tunnin työpäivän ajalle vaikka
työpäivän pituus siitä poikkeaisikin. Esimerkiksi 8 tuntia 96 dB melussa vastaa 96
dB:n päivittäistä melualtistusta, 4 tuntia samassa 96 dB melussa vastaa 93 dB:n
altistusta ja vastaavasti 16 tuntia 96 dB melussa vastaa 99 dB:n päiväaltistusta.
Päivän meluannos siis jaetaan tai tiivistetään aina 8 tunnin ajalle.
Suurimmat opetustuntien aikaiset keskiäänitasot olivat lyömäsoittimien, pasuunan ja pianon opetuksessa sekä yhtyeiden harjoituksissa ja musapajoissa.
Yksittäisten opetustuntien keskiäänitasot ylittivät lähes kaikilla soittimilla 85 dB,
mutta päivittäiset altistumistasot olivat huomattavasti pienempiä, koska työpäivät
eivät tavallisesti kestä kahdeksaa tuntia ja usein päivään sisältyy sekä hiljaisempia
että meluisampia tunteja. Voidaan arvioida, että saksofonin (puupuhallin) ja
tuuban (vaskisoitin) äänitasot vastaavat hankkeessa mitattuja vaskisoittimia
(keltaiset).
P ä iv it t ä is e n a lt is t u m is e n ra ja - a rv o 8 7 d B (olettaen, että opettaja ei käytä
kuulonsuojaimia) ylittyi yhteensä 12 työpäivänä (lyömäsoittimilla 6,
(sähkö)pianolla 2, pasuunalla 1 ja yhtyeharjoituksissa 3 työpäivänä), mutta
s. 6/18
viikkokeskiarvona nämäkin jäivät lyömäsoittimia lukuun ottamatta alle raja-arvon
87 dB.
P ä iv it t ä is e n a lt is t u k s e n y le m p i t o im in t a - a rv o 8 5 d B ylittyi 13 työpäivänä
samoilla soittimilla kuin yllä.
P ä iv it t ä is e n a lt is t u k s e n a le m p i t o im in t a - a rv o 8 0 d B ylittyi tai voi arviomme
mukaan ylittyä kaikilla muilla soittimilla.
Akustisen kitaran ja kontrabasson opetuksessa sekä viulun perus- ja varhaisopetuksessa jäätiin kaikissa mittauksissa päiväaltistuksena alle 80 dB.
3 . 2 . 2 . Arv io m u id e n s o it t im ie n / s o it in ry h m ie n o p e t t a jie n a lt is t u m is e s t a
Hankkeen mittausten suunnitteluvaiheessa työryhmä valitsi mittausten kohteet
kattamaan voimakasäänisimmät soittimet ja oppiaineet. Valinta perustui osittain
entisiin mittauksiin ja myös kokemusperäisiin soittimien äänitasojen havaintoihin.
Hankkeesta jäivät pois joko edellä esitetyn arvion tai opetuksen vähäisyyden
vuoksi alttoviulu, sello, harppu, vibrafoni ja sävellys.
Sähköisistä soittimista selvityksessä mukana olivat sähkökitara, sähköbasso ja
sähköpiano.
Akustisten soitinten arvioinnissa tulee ottaa huomioon, että mittaustulokset eivät
päde ääneltään vahvistettuihin soittimiin. Kaikkia mittaustuloksia tulee käyttää
suuntaa antavina, sillä melutaso vaihtelee tilanteen ja käytetyn kaluston mukaan.
3 . 2 . 3 . Arv io o p is k e lijo id e n a lt is t u m is e s t a
Edellä kuvattu pätee soveltuvin osin myös PJK:n ja Metropolian ammattilinjojen
opiskelijoihin. Opiskelijat saattavat viettää yhtyeharjoituksissa päivittäin
huomattavasti pidempiä aikoja kuin opettajat keskimäärin, mikä lisää altistusta.
PJK:n harrastetavoitteisen perusopetuksen oppilaat käyvät oppitunneilla
pääsääntöisesti 1-2 kertaa viikossa, jolloin voidaan olettaa, että opiskelusta
johtuva altistus on heillä vähäisempää kuin henkilökunnalla tai ammatillisen
koulutuksen opiskelijoilla.
Opiskelijoiden altistuksesta tullaan keräämään tietoa, jonka avulla meluntorjuntaa
siltä osin kehitetään.
3 . 3 Ris kin a rv io in t i
Me rk it t ä v ä n ris k in Pop & Jazz Konservatoriossa ja Metropolian pop/jazzmusiikin
koulutusohjelmassa kuulon kannalta aiheuttavat ly ö m ä s o it t im e t , y h t y e o p e t u s
s e k ä p a s u u n a ja m a h d o llis e s t i m u u t v a s k is o it t im e t s e k ä s a k s o f o n i . Kaikki
muut soittimet, mahdollisesti nailonkielistä akustista kitaraa lukuun ottamatta,
aiheuttavat kuulon kannalta vähintäänkin k o h t a la is e n ris k in .
s. 7/18
VIHREÄT (vähäinen riski, päivittäinen altistus alle 80 dB)
Harppu
Kantele
Kontrabasso
Musiikin hahmoaineet / AMP
Nailonkielinen kitara
Sello
KELTAISET (kohtalainen riski, päivittäinen altistus 80- 84 dB)
Harmonikka
Huilu
Klarinetti
Laulu
Musiikkiteknologia (studio/saliääni)*
Piano
Varhaisiän musiikkikasvatusryhmät
Viulu
* varsinkin saliäänen osalta tehdään jatkossa lisää mittauksia ja seurantaa
PUNAISET (merkittävä riski, päivittäinen altistus yli 85 dB)
Pasuuna
Rummut / lyömäsoittimet
Saksofoni
Trumpetti
Yhtyeet
Osa ammatillisen koulutuksen opetuksesta tapahtuu työpaikalla käytännön
työtehtävien yhteydessä (työssäoppiminen tai työharjoittelu) esimerkiksi
ravintoloissa tai oppilaitoksen ulkopuolisissa konserteissa. Tällöin työympäristön
melualtistukseen vaikuttavat myös oppilaitoksen ulkopuoliset tekijät.
Opetustyössä ei sinänsä ole muita työympäristön altisteisiin liittyviä, melun kuulovaurioriskiä lisääviä tekijöitä, mutta useimmat opettajat soittavat, kuuntelevat tai
harrastavat muutoin musiikkia myös vapaa-ajallaan. Opettajat voivat myös
työskennellä useamman työnantajan palveluksessa. Kokonaisaltistus saattaa siis
yksilötasolla olla merkittävästi suurempi kuin opetustyössä, mikä on otettava
työterveyshuollossa huomioon yksittäisten opettajien kuulovaurioriskiä
arvioitaessa. Lisäriskin muusikon ja musiikinopettajan työssä aiheuttavat myös
kuulonsuojainten käyttöön liittyvät vaikeudet, jotka alentavat todellista
suojausastetta.
3 . 4 . Me lu a lt is t u k s e n s e u ra n t a
Oppilaitoksella on kaksi meluannosmittaria, joita PJK:n ta Metropolian työntekijä
tai ammattilinjan opiskelija voi halutessaan lainata seuratakseen yksittäisten
oppituntien tai koko työpäivän keskiäänitasoja. Mittarit lainaa valo- ja
laiteteknikko Sami Sirniö (sami.sirnio@popjazz.fi, puh 0400 135406), joka
opastaa myös laitteiden käytössä.
Seurannan tehtävä on ensisijaisesti täydentää jo kerättyä mittausten tietokantaa
seuraavasti:
- mitataan niiden oppiaineiden opettajien altistusta, jota ei ole mitattu
s. 8/18
- selvitetään mittauksilla meluntorjuntakeinojen vaikutusta yksilötasolla
- mitataan, kun ilmenee suurehkoja muutoksia meluympäristöön (esim. uusi
oppiaine tai merkittävästi erilainen opetustila)
- mitataan ja seurataan ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden altistusta
PJK:n työsuojelutoimikunta laatii vuotuisen työsuojelun toimintasuunnitelman
yhteyteen suunnitelman toimintavuonna toteutettavista altistusmittauksista.
Tämän lisäksi jokainen opettaja tai muu melussa työskentelemään joutuva
työntekijä saa kuitenkin halutessaan mittarin käyttöönsä sikäli kun se ei ole
ylläkuvatun mittausohjelman mukaisessa käytössä. Myös ammattiin opiskelevat
voivat halutessaan seurata omaa melualtistustaan edellä kuvatulla tavalla.
PJK:n ja Metropolian teknisen henkilöstön tulee erityisesti seurata
melualtistustaan säännöllisesti.
Opettajat tekevät mittaukset omatoimisesti, mutta mittarien vastuuhenkilö
perehdyttää heidät laitteen toimintaan ja opastaa sen käytössä (liite 2). Tiedot
mittauksesta kerätään tapahtumalomakkeelle (liite 1), jonka tiedot vastuuhenkilö
tallentaa oppilaitoksen omaan excel-pohjaiseen tietokantaan. Tietokannan
laajentuessa oppilaitos tai yksittäinen opettaja voi arvioida altistumista ennakkoon
esimerkiksi lukukauden alussa opetustuntien äänitasojen ja lukujärjestyksen
avulla käyttämällä altistumislaskuria
( fi. o s ha .e u ro p a . e u/ g o o d _ p ra c t ice / o h je e t / n o is e v ib/ p e ru s m e lu las k in . h t m ) .
4 . Ta v o it t e e t
Henkilökunnan ja opiskelijoiden melualtistusta torjutaan ensisijaisesti pyrkimällä
pitämään p ä iv it t ä in e n m e lu a lt is t u s a lle 8 0 d B . Meluntorjuntaohjelman
toissijaisina tavoitteina ovat:
• opettajat ja opiskelijat tuntevat musiikissa esiintyvien voimakkaiden
äänitasojen mahdolliset vaikutukset kuuloon, tunnistavat kuulovaurioriskin
kannalta merkittävimmät tekijät ja osaavat suojautua tarvittavin
toimenpitein (esim. soittamalla hiljempaa, säätämällä vahvistinta tai
käyttämällä henkilökohtaisia suojaimia)
• kaikki teknisesti ja taloudellisesti mahdolliset meluntorjuntakeinot otetaan
tarvittaessa käyttöön
Kertyvän tiedon avulla pyritään lisäämään henkilökunnan ja opiskelijoiden
tietoisuutta melualtistuksen vähentämisen keinoista.
5 . Te k n is e t m e lu n t o rju n t a k e in o t
5 . 1 . Tila t ja n iid e n a k u s t iik k a
Kaikki PJK:n käytössä olevat tilat on rakennettu Insinööritoimisto Akukon Oy:n
tekemien akustisten suunnitelmien perusteella. Tarkemmat selvitykset tilojen
nykykäytöstä ja arvio niiden soveltuvuudesta musiikin opetuskäyttöön nykyisten
s. 9/18
normien valossa tehdään lukuvuoden 2009-2010 aikana ja sen perusteella
määritellään kehittämiskohteet.
Remonttien yhteydessä on tehty vuosien aikana saatujen kokemusten perustella
korjauksia ja parannuksia. Mm. yhtyeluokkien akustointia on muutettu, kun koko
bändiosasto remontoitiin vuoden 2003 aikana. Samoin puhallin- ja yhtyeluokista on
poistettu vanhat akustointipellit, jotka eivät saatujen kokemusten perusteella
soveltuneet tarkoitukseensa.
Vuoden 2010 alussa saadaan laulun opetuksen käyttöön viereisessä rakennuksessa
sijaitsevat uudet tilat, joiden akustiikan Akukon Oy on myös suunnitellut.
Espoon musiikkiopistossa tehdyissä kokeissa todettiin, että huoneakustiikan
parannusten vaikutus melualtistuksessa oli mittaustarkkuus huomioituna olematon
(1-2 dB). Jälkikaiunta-ajan lyhentäminen ei vähennä juuri lainkaan suoraan
soittimesta tulevan äänen voimakkuutta soittimen lähellä työkenneltäessä. Sen sijaan
työskenneltäessä vaimennetussa tilassa kauempana äänilähteestä äänitaso voi pudota
esimerkiksi 3-5 dB, mikä tarkoittaa jo merkittävää riskin pienentymistä. Akustiset
muutokset voivat myös selvästi parantaa ja helpottaa työskentelyä ko. tiloissa.
Hu o n e a ku s t iika n p a ra n t a m in e n o n s iis ku s t a n n u s t e h o kku u d e lt a a n p e ru s t e lt u
m e lu n t o rju n t a ra t ka is u n a , jo s s illä m y ö s s a m a n a ika is e s t i v o id a a n ko rja t a
ä ä n iy m p ä ris t ö lt ä ä n h u o n o ja t ilo ja .
Osa PJK:n opetuksesta tapahtuu työssäoppimisena työpaikoilla (Metropolialla
työharjoitteluna), joiden akustiikkaan ei käytännössä voida vaikuttaa muutoin kuin
harjoittelupaikan valinnalla.
P J K:n t ilo je n a k u s t iik a n k e h it t ä m is k o h t e e t
Erityisen selvityksen kohteena tulevat olemaan vuoden 2010 aikana lyömäsoitin- ja
yhtyeluokat sekä konserttisali. Tarkoitus on selvittää, miten akustiikkaa on mahdollista
parantaa, jotta työskentelyolosuhteet paranevat ja äänen voimakkuudet voidaan ja
halutaan pitää sallituissa rajoissa.
5 . 2 . Mu u t k e in o t : s o it t im e t , o p e t u s / t o im in t a t a v a t , a lt is t u s a ik a
Hankkeen aikana selvitettiin mahdollisuudet toteuttaa käytännössä
käytännesääntöjen mukaisia melun lähteeseen kohdistuvia ratkaisuja.
Mahdollisina ja tällä hetkellä edes jossain määrin hyväksyttävinä ratkaisuina Pop &
Jazz Konservatoriossa kokeiltiin pianoon, flyygeliin sekä musapajojen
toimintatapoihin liittyviä ratkaisuja. Altistumisajan ja työskentelyetäisyyden
vaikutusta voidaan arvioida teoreettisesti.
S o it in k o k e ilu t
Nykyiset akustiset soittimet ovat kehittyneet vuosisatojen kuluessa ja niitä on
määrätietoisesti kehitetty ääneltään entistä paremmiksi ja voimakkaammiksi,
mikä on tehnyt niistä myös entistä helpommin soitettavia. Kehityksen
kääntäminen siten, että soittimien äänenvoimakkuus pienenee, ei liene realistista.
Sen sijaan on realistista oppia ja opettaa soittamaan myös hiljaa. Samoin
sähköisen musiikin volyymi on vuosikymmenien aikana kasvanut huomattavasti,
mitä kuvastaa nykyinen tilanne, jossa monet soittajat sekä lähes kaikki kuuntelijat
s. 10/18
käyttävät kuulonsuojaimia. Erityisesti sähköisten soittimien äänitasoja voidaan
helposti pudottaa musiikin laadun kärsimättä siitä lainkaan.
Soitinkokeiluja tehtiin sekä Pop & Jazz Konservatoriossa että Espoon
musiikkiopistossa. EMOssa oli joissakin pienissä pianoluokissa flyygelin pohjaan
lisätty vaimennusmatto. Sen vaikutukseksi todettiin noin 2-3 dB. Flyygelin kannen
sulkeminen pudotti äänitasoa saman verran (toisaalta yhteinen vaikutus lienee
vain hieman suurempi). Pianon käyttö opetuksessa flyygelin sijasta vaikutti hyvin
vähän, luultavasti soittaja mukauttaa soiton voimakkuutta myös soittimen
mukaan. Opettajan altistuksen kannalta tulos isossa huoneessa ja pienessä
huoneessa soitettaessa oli jokseenkin sama. Isossa huoneessa etäisyyttä
soittajaan voi kuitenkin kasvattaa, jolloin myös äänitaso laskee (mikäli ei itse soita
paljon tunnin aikana).
Vaskisoittimissa käytettäviä sordiinoja kokeiltiin EMOssa trumpetilla. Niiden
vaikutus äänitasoon on merkittävä, 5-7 dB ja sähköisellä ns. "hotellisordiinolla"
jopa yli 30 dB. Ongelma on, että ne muuttavat soittotuntuman täysin erilaiseksi,
joten normaali opetus ei sordiinoilla ole mahdollista.
O p e t u s m e n e t e lm ä t / t o im in t a t a v a t
Pääosa opetuksesta on yksilöllistä, työskentelyä yhdessä opiskelijan kanssa. Eri
instrumenteilla, opettajan toimintatavoilla ja käytettävissä olevilla tiloilla on
merkitystä altistumisen kannalta. Seuraavassa on esitetty yksilöopetukseen
muutamia keinoja, joilla opettaja (soveltuvin osin myös opiskelija) voi vähentää
omaa altistumistaan:
• jo pienikin etäisyyden kasvattaminen soittimeen vähentää altistumista
(esim. flyygelillä etäisyyden kasvattaminen metristä kahteen vähentää 2-3
dB).
• kasvata etäisyyksiä isossa tilassa, äänitaso putoaa noin 3 dB aina
etäisyyden kaksinkertaistuessa
• vaskien opetuksessa kannattaa sijoittua sopivalle etäisyydelle opiskelijan
sivulle
• rytmitä opetusta siten, että voit vähentää yhtäjaksoista voimakasta
melualtistusta
• suojaimia tulee käyttää aina kun melutaso ylittää raja-arvot
Bändiharjoitukset/musapajat
Yhtyeopetuksessa instrumenttien sijoittelu tulee ratkaista siten, että kaikki
soittajat kuulevat toisensa mahdollisimman hyvin, mutta siten, että äänilähteet
(kovaääniset soittimet) eivät ole suoraan muusikoita kohti. (Esim. puoliympyrä, Vmuodostelma yms). S o it t o t a p a h t u m a p it ä ä a in a a ku s t is e s t i s o v it t a a t ila a n ,
jo s s a o lla a n .
Alt is t u m is a ik a
Meluasetuksen ja käytännesääntöjen edellyttämien toimenpiteiden kannalta on
edullista tasata altistuminen mahdollisimman monelle viikonpäivälle. On parempi
opettaa 4 tuntia viitenä päivänä kuin 5 tuntia neljänä päivänä tai 10 tuntia
kahtena päivänä. Toisaalta kuulovauriovaaran (siis yksittäisen opettajan) kannalta
kokonaisaltistus on merkitsevä. Jos altistumista ei kokonaisuudessaan pysty
s. 11/18
vähentämään, ei myöskään riski pienene. Alt is t u m is a ja n p u o lit t a m in e n
p u d o t t a a a lt is t u m is t a 3 d B e li k u u lo v a u rio ris k i p ie n e n e e 5 0 % . Oheisen
taulukon avulla voi arvioida melutason ja työskentelyajan vaikutusta
altistumiseen.
Taulukko 2. Kuulolle haitalliseksi tunnetut päivittäiset altistusajat (ylempi toimenpideraja 85 dB ylittyy).
A-äänitaso (dB)
altistusaika
85
88
8h
4h
91
94
97
100
103
106
2h
1h
30 min
15 min
8 min
4 min
109
112
115
2 min
1 min
alle 1 min
Mitattujen soitin- tai soitinryhmäkohtaisten opetustuntien keskiäänitasojen mukaan
voidaan myös laskea päivittäinen altistumisaika, jonka kuluessa ylempi toiminta-arvo
ylittyy. Kohdassa 2.2 esitettyjen mittaustulosten perusteella lasketut altistumisajat on
esitetty taulukossa
Taulukko 3. Mitattujen opetustuntien keskiäänitasot ja vastaavat altistumisajat, jonka
kuluessa alempi toiminta-arvo (80 dB) ylittyy.
Op e tu s tu n n in
k e s kiä ä n ita s o
LAe q ( d B)
P ä ivitt ä in e n a le m p i
t o im in t a -a rv o ( 8 0 d B)
y litt y y a ja s s a
rummut, lyömäsoittimet
96
12 min
pasuuna
92
30 min
yhtye, bändi, musapaja
91
38 min
piano
87
1,5 h
piano + laulu tai muu
84
2h
puupuhaltimet
84
3h
varhaiskasvatusryhmät
84
3h
viulu
81
6, 5 h
S o it in ta i s o it in ry h m ä
8h
kitara, basso
80
Nämä ovat ohjeellisia arvoja, kovan äänenvahvistuksen kanssa voi vaikutus olla
paljon suurempikin.
s. 12/18
5 . 3 . Ed e llä m a in it t u je n t o im e n p it e id e n v a ik u t u s a lt is t u m is e e n
Kohdissa 4.1. ja 4.2 kuvatuilla toimenpiteillä voidaan altistumista pienentää
ainakin joissakin soitinryhmissä. Vaikutuksia voidaan arvioida soitinryhmittäin:
Ru m m u t , ly ö m ä s o it t im e t
• altistumisaikaa, soittimia tai opetusmenetelmiä ei useimmiten voida siinä
määrin muuttaa, että altistuminen jää alle 80 dB
• opettajan ja opiskelijoiden on käytettävä aina suojaimia, jos raja-arvot
ylittyvät
P a s u u n a , t ru m p e t t i, s a k s o f o n i
• altistumisaikaa, soittimia tai opetusmenetelmiä ei useimmiten voida siinä
määrin muuttaa, että altistuminen jää alle 80 dB
• altistumista voi hieman vähentää jakamalla tunnit mahdollisimman
tasaisesti eri viikonpäiville, sijoittumalla opetustilanteessa oikein,
kasvattamalla etäisyyttä opiskelijaan opetuksen aikana ja käyttämällä
opetuksessa mahdollisuuksien mukaan sordiinoja.
• opetusta rytmitetään siten, että voimakasäänisimpiä jaksoja jaetaan
tasaisesti eri päiville
• opettajan ja opiskelijoiden on käytettävä aina suojaimia, jos raja-arvot
ylittyvät
P ia n o + la u lu
• soittimia tai opetusmenetelmiä ei useimmiten voida siinä määrin muuttaa,
että altistuminen jää alle 80 dB
• opetusta rytmitetään siten, että voimakasäänisimpiä jaksoja jaetaan
tasaisesti eri päiville
•
•
•
opettajan ja opiskelijoiden on käytettävä aina suojaimia, jos raja-arvot
ylittyvät
Jos luokassa on riittävästi tilaa, opettaja ja/tai laulaja voi seistä
kauempana pianosta tai flyygelistä. Laulajalle altistumismielessä pahin
paikka seistä on flyygelin mutkassa avatun kannen vieressä.
mieti missä kohtaa kohtaa seisot kun laulat tai opetat!
Yh t y e e t
• soittimia tai opetusmenetelmiä ei useimmiten voida siinä määrin muuttaa,
että altistuminen jää alle 80 d
• Yhtyeopetuksessa instrumenttien sijoittelu tulee ratkaista siten, että kaikki
soittajat kuulevat toisensa mahdollisimman hyvin, mutta että äänilähteet
•
•
(kovaääniset soittimet) eivät ole suoraan muusikoita kohti. (Esim.
puoliympyrä, V-muodostelma yms).
altistumisaikaa vähentämällä ja opetusta rytmittämällä päästään lähelle 80
dB päiväaltistusta
opettajan ja opiskelijoiden on käytettävä aina suojaimia, jos raja-arvot
ylittyvät
H u ilu , k la rin e t t i, v iu lu , h a rm o n ik k a
• käyttämällä edellisissä kohdissa kuvattuja keinoja voidaan päivittäinen
altistus pudottaa alle 80 dB
• opettajan ja opiskelijoiden on käytettävä aina suojaimia, jos raja-arvot
ylittyvät
s. 13/18
Va rh a is iä n m u s iik k ik a s v a t u s ry h m ä t ja p ia n o
• soittamisen dynamiikka ja mahdollisten vahvistimien äänentaso on
mukautettava soittotilan mukaisiksi
• opettajan ja opiskelijoiden on käytettävä aina suojaimia, jos raja-arvot
ylittyvät
S ä h k ö k it a ra , s ä h k ö b a s s o ja m u u t ä ä n e lt ä ä n v a h v is t e t u t s o it t im e t
• soittamisen dynamiikka ja vahvistimen äänentaso on mukautettava
soittotilan mukaisiksi
• opettajan ja opiskelijoiden on käytettävä aina suojaimia, jos raja-arvot
ylittyvät
HUOM! ARVIOIDESSAAN HENKILÖKOHTAISTA ALTISTUMISTAAN OPETTAJIEN JA
OPISKELIJOIDEN TULEE OTTAA HUOMIOON MYÖS KOKONAISMELUALTISTUS,
JOKA TAPAHTUU OPPILAITOKSEN ULKOPUOLELLA: MUUSIKON TYÖSSÄ,
HARJOITTELUSSA JA VAPAA-AJALLA.
OPETTAJA TOIMII OMIEN OPPILAIDENSA OPINTO-OHJAAJANA MYÖS
MELUNTORJUNNASSA OPASTAEN TURVALLISIIN SOITTOKÄYTÄNTÖIHIN JA
TARVITTAESSA SUOJAINTEN KÄYTTÖÖN. OHJEISTUS KOSKEE OPISKELIJOITA
SOVELTUVIN OSIN. ERITYISESTI OTETAAN HUOMIOON NE OPISKELIJAT, JOTKA
SOITTAVAT PALJON JA OSALLISTUVAT AKTIIVISESTI YHTYETOIMINTAAN.
5 . 4 . Ko n s e rt t it ila n t e e t
Toimintaohjeet Pop & Jazz Konservatorion ja Metropolian ääniteknikoille ja
konserttitilanteista vastaaville opettajille.
• PJK:n konserttisalissa on melutason mittari aina käytössä, kun
harjoitellaan tai esiinnytään konsertissa.
• Koko henkilökunnan vastuulla on koulutuksella ja valistuksella ennakolta
huolehtia siitä, että volyymitaso pysyy sallituissa rajoissa.
• Ääniteknikko / konserttitilanteesta vastaava opettaja arvioi onko konsertin
tai esityksen melutaso tarpeeksi alhainen (meluntorjuntaohjelman
edellyttämällä tasolla). Ellei ole, hänen vastuullaan on tarvittaessa alentaa
melutasoa.
• Mikäli melutaso on korkea eikä melutasoa pystytä alentamaan, on
•
ääniteknikon tai konserttitilanteesta vastaavan opettajan keskeytettävä
konsertti.
Näitä ohjeita sovelletaan soveltuvin osin myös äänitystilanteisiin
s. 14/18
6 . Ku u lo n s u o ja im e t
6 . 1 . Ha n k in t a , k ä y t t ö ö n o t t o ja k ä y t t ö
Työnantajalla on velvoite hankkia kuulonsuojaimet ylemmän raja-arvon ylittäville
riskiryhmille ja muille halukkaille työntekijöille.
PJK:n henkilökunnalle hankittiin ensimmäisen kerran yhteishankintana Elacin -tulpat
vuonna 2001. Lisäksi yhteishankinnan päivityksiä on tehty sen jälkeen sitä mukaa
kuin opettajat ovat todenneet tarpeelliseksi.
Kaikille päätoimisesti PJK:ssa työskenteleville ja melun kanssa kosketuksiin joutuville
työentekijöille hankitaan työnantajan kustantamat henkilökohtaiset kuulosuojaimet.
Jos ja kun raja-arvot ylittyvät, kaikkien on käytettävä suojaimia jos äänentasoa ei
muuten pystytä alentamaan.
S u o ja in t e n k ä y t ö n h y ö d y t ja h a it a t
Musiikin opettajan ja muusikon kannattaa käyttää suojaimia seuraavista syistä:
• Suojatakseen kuuloaan
• Suojautuakseen äänekkään musiikin aiheuttamalta kivulta
• Suojautuakseen melun aiheuttamalta väsymykseltä
• Suojautuakseen tinnitukselta tai estääkseen sen pahenemista
• Vähentääkseen stressiä, väsymystä ja ärtymistä
• Välttääkseen päänsärkyä
Suojainten käyttöön musiikin opettajan ja muusikon työssä liittyy lieviä ongelmia,
jotka voi kokea niin hankalina, että suojainten käyttö loppuu.
• Soittajilla suurin ongelma on oman soittimen äänen kuuleminen ja sen
kvaliteetinkontrollointi.
• Soittimen ääni kuuluu joko liian kovaa tai liian hiljaa. Myöskin soiton
suhteuttaminen toisiin soittajiin koetaan vaikeana.
• Laulajilla on saman tyyppisiä ongelmia: oma ääni tuntuu liian kovalta
suhteessa totuttuun ja äänen puhtautta ja intensiteettiä on vaikea
kontrolloida. Osa laulajista kokee laulavansa väärällä tekniikalla
kuulonsuojaimia käyttäessään.
•
•
Vaikka soittajat ja laulajat käyttävät muotoon valettuja muusikon
kuulonsuojaimia, jotka vaimentavat tasaisesti eri taajuuksilla,
muusikontarkka korva erottaa kuulokuvan muuttumisen.
Suojaimet päässä tulee helposti soitettua kovempaa, tämä ei kuitenkaan
ole tarkoituksenmukaista
Käytännön ongelmina on ilmoitettu seuraavia haittoja:
• Kuulonsuojaimet aiheuttavat paineen tunnun korviin
• Korvatulehdukset
• Korvatulppia on vaikea asettaa korviin
• Korvatulpat aiheuttavat huimausta ja ahdistavaa tunnetta
s. 15/18
•
Kuulovammaisessa korvassa suojainten käyttö on vaikeaa, koska suojaus
vähentää entisestäänkin huonoa kuuloa. Tämä vaikeuttaa hiljaisten
kohtien soittamista ja ohjeiden seuraamista harjoituksissa.
S u o ja in t e n k ä y t t ö ö n o t t o
Va lin t a
Muusikon ja musiikin opettajan kannattaa käyttää ensisijaisesti musiikkikäyttöön
tarkoitettuja kuulosuojaimia. Laulajilla kuulonsuojainten materiaalin tulisi olla
mahdollisimman pehmeää ja joustavaa, jotta se mukautuisi leuanliikkeistä
aiheutuviin korvakäytävän muodonmuutoksiin. Kuulonsuojaimina kannattaisi
käyttää muotoonvalettuja kuulonsuojaimia, joissa on paine-eroa tasaava venttiili.
Sopiva vaimennus on 15 dB. Rumpujen, lyömäsoittimien, vaskien ja muiden
voimakasäänisten soittimien soittajat voivat käyttää enemmän vaimentavia
suojaimia, mikäli se ei nosta heidän omaa äänenvoimakkuuttaan. Mikäli on jo
todettu kuulonalenema, kannattaa kiinnittää erityistä huomiota suojautumiseen.
Kä y t t ö ö n o t t o
Uusia suojaimia käyttöönotettaessa kannattaa harjoitella niiden oikea asettaminen
suojainvalmistajan edustajan opastuksella. Suojainten käyttö kannattaa aloittaa
asteittain ja aloittaa se henkilökohtaisissa harjoituksissa. Ensin harjoitellaan ilman
suojaimia ja sitten suojainten kanssa. Suojainten käyttöä lisätään vähitellen sitä
mukaa, kun opitaan miltä äänen tulee kuulonsuojainten kanssa. Alussa
asettaminen voi olla hankalaa. Suojaimien käyttöön täytyy totutella. Mikäli
asettaminen ei tahdo onnistua helposti vielä muutaman viikon kuluttua, tulppien
putken lyhentäminen voi auttaa. Lyhentämisen saa tehdä vain valmistajan
edustaja. Kun suojaimien käyttöön on totuttu henkilökohtaisissa harjoituksissa,
voi niitä ryhtyä käyttämään yhteisharjoituksissa. Suojaimet muuttavat oman ja
muiden soiton/laulunvälistä balanssia. Tähän tottumiseksi käytetään suojainta
vain osan aikaa, jotta opitaan miltä balanssin tulee kuulostaa suojaimia
käytettäessä. Vähitellen suojainten käyttöä lisätään, kunnes totutaan niiden
jatkuvaan käyttöön. Vasta kun käyttö on jatkuvaa harjoituksissa voi niitä ryhtyä
käyttämään myös esityksissä.
Suojaimia ei saa tottumisjakson jälkeen ottaa kesken harjoituksen tai konsertin
pois, vaan ne tulee pitää päässä koko ajan.
S u o ja in t e n ja t k u v a k ä y t t ö
Suojaimia tulee käyttää aina kun raja-arvot ylittyvät (altistus ylittää keskimäärin
85db/8h) ja niiden tulee olla aina mukana.
Suojaimia tulee käyttää koko melualtistuksen ajan, niitä ei saa ottaa pois kesken
esitystä tai harjoitusta, vaikka äänitaso välillä laskisikin.
Suojaimista tulee myös huolehtia pitämällä ne aina puhtaina valmistajan ohjeiden
mukaan, näin vältetään korvatulehdusten vaara. Suojaimet eivät ole ikuisia, ne on
vaihdettava valmistajan suosittelemin aikavälein.
s. 16/18
7 . Me lu s t a ja m e lu n t o rju n t a o h je lm a s t a
t ie d o t t a m in e n
Meluntorjuntaohjelmasta tiedotetaan PJK:n koko henkilökunnalle henkilökunnan
vuotuisilla koulutusviikoilla ja tarvittaessa muulloinkin. Lisäohjeita ja sovelluksia
pyritään julkaisemaan myöhemmin osana PJK:n meluntorjunnan kehittämistä.
Tämä meluntorjuntaohjelma pidetään nähtävänä sähköisessä muodossa sekä
fyysisenä kappaleena opettajainhuoneessa sekä vahtimestarilla ja tekniikan
tiloissa. Lisäksi se jaetaan jokaiselle kokoaikaiselle työntekijälle.
Meluntorjuntaohjelma on osa työsuojelutoimintaa. Suunnitelman päivitys tehdään
työsuojelun toimintatoimintasuunnitelman yhteydessä. Meluntorjuntaohjelmaa
arvioidaan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain osana PJK:n itsearviointia.
Ohjelma päivitetään myös aina säännösten tai meluolosuhteiden muuttuessa.
Päivityksestä vastaa PJK:n rehtori.
Meluntorjuntaohjelman vastuuhenkilöinä toimivat rehtori ja työsuojelupäällikkö.
8 . Liit t e e t
1. Tapahtumalomake meluannosmittarien käytön seurantaan
2. Ohje meluannosmittarien käyttöön (PJK ja Metropolia)
Liite 1. Tapahtumalomake meluannosmittarien käytön seurantaan
Opettajan nimi:
Mittari
Pvm/kello
soitin
soitinmäärä
Opetustilanne
taitotaso
sisältö/ teos
Tila, luokka tai huone
(nimi tai nro)
Apuna lomakkeen täyttämiseen
soitin: vahvistettu musiikki = v (esim. kitara/v)
vahvistamaton = a (esim. piano/a)
taitotaso: varhaisiän mus.kasvatus sisältö: etydi / harjoitus
perustaso
kokonainen teos
opistotaso/ammattitaso
soitinmäärä: vain oppilas soittaa = 1
oppilas + opettaja = 2
soittajien lukumäärän mukaan 3?
s. 18/18
OHJE MELUAN N O S MI TTARI N KÄYTTÖÖ N ( P JK JA METROP OLI A)
(Liite 2.)
• mittaria ei tarvitse käynnistää tai sammuttaa, se on ohjelmoitu mittaamaan sovittuna
aikana
• aseta mittari taskuun tai vyölle
• aseta mikrofoni sopivaan paikkaan olkapäälle, siten ettei se jää vaatteiden alle tai
hankaa mihinkään
• johdon voi pujottaa paidan tai takin sisältä tai kiinnittää vaatteisiin hakaneulalla
(kiinnitarttumisen estämiseksi)
• muista merkitä työvaiheet tapahtumapöytäkirjaan
• jätä mittari sovittuun paikkaan työpäivän päättyessä
Mittarin lainaa ja sen käyttöön opastaa valo- ja laiteteknikko Sami Sirniö (sami.sirnio@popjazz.fi, puh 0400 135406)
KONSERVATORIO
Pop & Jazz Konservatorio
Arabiankatu 2, 00560 Helsinki
Puhelin 0400-135400, faksi (09) 728 7877
Sähköposti etunimi.sukunimi@popjazz.fi
www.popjazz.fi