docKuusitukki ei nyt liiku - Metsänhoitoyhdistykset
download 
Report Transcription
Kuusitukki ei nyt liiku - Metsänhoitoyhdistykset
Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon tiedotuslehti 1/2015 • 20.2.2015 KEITELE, KUOPIO, RAUTALAMPI, SIILINJÄRVI, SUONENJOKI,TERVO, TUUSNIEMI, VESANTO sivu 2 Suomen metsistä ei puu lopu sivu 5 Puukauppa notkahti sivu 17 Metsänomistajan maalislauantai 14.3. sivut 18–19 Eduskuntavaaliehdokkaat metsätentissä Kuusitukki ei nyt liiku PEFC/02–21–04 Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015 2 Toiminnanjohtajan palsta Suomen metsistä ei puu lopu Suomessa on saatu kuulla pitkästä aikaa positiivisia isoja puunkäyttöä lisääviä investointisuunnitelmia. Heti uutisten jälkeen on alkanut melkoinen juupas eipäs keskustelu puun riittävyydestä. Julkisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle on jäänyt konkreettisten keinojen miettiminen miten puu saataisiin liikkeelle ja riittämään. Nyt jo ilmoitettuihin investointeihin ja suunnitelmiin, sekä vielä mahdollisiin uusiin hankkeisiin. Kuopiosta katsottuna pisimmällä on metsäyhtiö Stora Enson hankkeet Varkaudessa. Yhtiön hienopaperikoneen muuttaminen aaltopahvin raakaainetta tuottavaksi linjaksi lisää havukuitupuun käyttöä arviolta 1,1 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Lisäksi rakennettava uusi rakennuselementtien tuotantolinja tarvitsee järeää tukkipuuta noin 250.000 m³ vuodessa. Suunnitelmissa on lisäksi kaksi isoa sellutehdasta. Metsä Groupin Äänekosken hanke lisäisi kuitupuun käyttöä Suomessa noin neljällä miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Finpulp-yhtiön Kuopioon suunniteltu sellutehdas käyttäisi puuta arviolta 5,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. joonaa ja poistuma alle 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Luonnonvarakeskus julkistaa maaliskuussa uudet valtakunnan metsien inventointitiedot (VMI11). Sieltä saadaan aivan uunituoreet tiedot Suomen metsävaroista, metsien tilasta ja hakkuumahdollisuuksista. Puun riittävyydestä tässä ei ehkä kuitenkaan ole kysymys. Kysymys on siitä, että käytön lisääntyessä kuitupuuleimikoista voisi tulla kilpailua. Lisääntyvä kysyntä voisi pysäyttää havukuitupuun halpenemisen. Metsäteollisuus pelkää sitä. Viimeisimpänä konkreettisena esimerkkinä puun käyttöä rajoittavasta politiikasta on metsäteollisuuden ajama mutta muuten laajasti vastustettu muutos uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotukeen. Muutos rajaisi käytännössä kaikista muista hakkuista paitsi ensiharvennuksilta tulevan puun pois tuen piiristä. Ministeri Vapaavuori perusteli lain tarpeellisuutta mm. sillä, että se omalta osaltaan turvaa uusien metsäteollisuusinvestointien toteutumista. Lakiesitys on eduskuntakäsittelyssä. Lue tästä lehdestä mitä oman alueemme kansanedustajaehdokkaat ovat mieltä tästä asiasta. Keinot puun riittävyyden turvaamiseksi ja liikkeelle saamiseksi ovat tiedossa ja varsin yksinkertaisia. Listan kärkipäässä ovat: Metsien uudistaminen, taimikonhoito ja harvennushakkuut tehdään tehokkaasti ja ajallaan. Ojitukset ja lannoitukset mahdollistavat lisäkasvun. Voimakas panostaminen tieverkoston kunnostamiseen on aivan välttämätöntä, samoin kuin metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen ja metsäyrittäjyyden edellytysten parantaminen. Listaa voisi vielä jatkaakin, mutta uutta uutista siinä ei ole. Luettelo löytyy monien työryhmien ja strategioiden raporteista. Pelkät suunnitelmat eivät kuitenkaan riitä. Tarvitaan poliittisia päätöksiä. Toivottavasti seuraava eduskunta ja hallitus alkavat niitä tekemään. Jos alkavat, olemassa olevan tiedon perusteella puuta riittää hyvin kahdelle uudelle sellutehtaalle. Kuopiossa 13.2.2015 Pekka Sahlman toiminnanjohtaja Vähemmälle huomiolle on jäänyt Kuopion Energian tekemät investoinnit Haapaniemen voimalaitoksiin, jotka ovat mahdollistaneet puun käyttämisen energiantuotannon polttoaineena. Vuonna 2014 Haapaniemellä käytettiin biopolttoaineita lähes 500.000 m³. Edellä mainittujen ja kaikkien muiden Suomessa ilmoitettujen investointien toteutuessa metsänomistajien huoli puun riittävästä kysynnästä poistuisi. Tällä hetkellä puukaupan tilanne on aivan katastrofaalinen. Puita ei saa kunnolla kaupaksi sen paremmin pysty- kuin hankintakaupallakaan. Pahin tilanne on havukuitupuulla ja energiapuilla. Myöskin kuusitukki ja jopa koivukuitukin on vaikeuksissa. Koivukuidun tilanne tuntuu kaikkein erikoisimmalta, kun Savon Sellun piipusta kuitenkin savu tupruttaa. Metsien inventointitietojen perusteella puut riittäisivät kaikkiin ilmoitettuihin ja suunniteltuihin investointeihin. Suomen metsätase oli kriittinen viimeksi 1970-luvun alussa. Silloin kasvu ja poistuma olivat yhtä suuria, vähän vajaa 60 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Nyt kasvu on yli 100 mil- Puheenjohtajan palsta Tervehdys metsänomistajat! Vuosi on vaihtunut ja ollaan taas uusien haasteiden edessä. Talvi on näyttänyt taas tapansa. Yksi kunnon pakkasviikko ja lunta on tullut ihan riittävästi. Me syrjäseudulla asuvat olemme saaneet kokea sähkökatkoista ihan harmiksi asti. Jälleen kerran on tullut esille, miten tärkeä asia sähkö on. Metsälain uudistumisen johdosta metsänhoito- maksu on vaihtunut jäsenmaksuksi. Meillä MHY Pohjois-Savossa päädyttiin malliin, jossa kaikilla jäsenmaksu on saman suuruinen. Keväällä nähdään, miten paljon on meillä jäseniä. Yhdistyksen ääni kuuluu edunvalvontatilanteessa sen paremmin, mitä suurempi osa alueen metsänomistajista on yhdistyksen jäseniä. Puukauppa on käynyt tä- nä vuonna vähän hitaasti. Johtuen siitä, että firmoilla on vielä edellisen vuoden talvileimikoita hakkaamatta. Toivottavasti talvea riittää, edes maaliskuun loppuun. Pari viikkoa sitten saatiin tosi jymy uutinen. Tietoon tuli, että Sorsasaloon on tulossa iso sellutehdas. Tämä aikaan saan sen, että kuitupuun kysyntä kasvaa rajusti. Mielenkiintoista seurata väittelyä riittävätkö puut. Itse ainakin uskon, että meidän puuvarat riittävät. Toivotan kaikille metsänomistajille oikein aurinkoista kevättä ja hyviä hiihtokeliä! Seppo Helminen Metsänomistajat Pohjois-Savo Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2015 Päätoimittaja Pekka Sahlman Toimitussihteeri Annikki Matilainen Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015 3 Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo 2014 Pinta-ala 378 000 ha Puusto Kokonaistilavuus Keskimäärin metsämaalla Hakkuusuunnite Myyntimäärä 47,4 milj. m³ 125 m³/vuosi 2 130 000 m³/vuosi 1 500 000 m³ Metsätulot Yksityismetsänomistajien kantorahatulot Metsänhoitomaksua maksavia Hallinto Valtuusto Hallitus Henkiöstö Toimihenkilöt Metsurit Urakointisuhteiset yrittäjät ja maksetut yrittäjätulot Puunmyyntisuunnitelmat 1,4 milj.m³ Metsänuudistaminen, istutusala Metsänterveyslannoitus 1600 ha 1053 ha Asiakaspalautteiden yhteenveto 2014 Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo Asiakaspalautteiden tulokset Palveluiden arvostelu Mitä siis voisi tapahtua metsänomistajille, jos metsänhoitoyhdistyksiä ja MTK:ta ei olisi? Metsäpalveluita olisi vaikeampi saada tai ainakin ne olisivat kalliimpia. Puukaupassa vallitsisivat villit lait ja puusta maksettava hinta olisi alhaisempi. Teollisuutta olisi vähemmän, kun metsien tuotto olisi heikompi. Puupohjaista bioenergiaa ei olisi nykyisessä mittakaavassa. Hirviongelma olisi Ruotsin tasoa, eli paljon vakavampi. Rajoittavia kaavoja olisi enemmän. Suojelu- ja ympäristönormit olisivat tiukemmat. Vapaehtoista metsien suojelumallia ei olisi, vaan vielä nykyistäkin enemmän pakkosuojeluohjelmia. Metsälaki ei olisi metsänomistajalähtöinen vaan rajoitta- Kaiken edellä kerrotun pitämisessä on paljon puolustettavaa jatkossakin. Tämän lisäksi ajamme uudistuksia, joilla tuetaan biotalouden nousua koko yhteiskunnan kasvun moottoriksi. Me ajamme sukupolvenvaihdoshuojennuksia ja kannustavampaa verotusta ja kehitämme puumarkkinoita. Meillä on hyvät yhteistyösuhteet teollisuuteen, virkamiehiin ja poliitikkoi- Metsänhoitoyhdistyksissä on lähes tuhat toimihenkilöä ja pari tuhatta metsuria. Metsänomistajien vaaleilla valitsemia valtuutettuja on vajaa 3000 ja hallituksissa istuu noin 500 jäsentä. Metsävaltuuskunnassa jokaisella mhy:llä on oma edustaja. Ensi vuonna se on noin 80 -jäseninen. MTK:lla on reilu parikymmentä metsäasioiden parissa työskentelevää toimihenkilöä Helsingissä, maakunnissa ja Brysselissä. Tämän lisäksi keskusliitossa työskentelee maankäyttö-, ympäristö-, vero-, yrittäjyys-, viestintä-, hallinto- ja juridiikka-ammattilaisia, joiden osaaminen on metsäedunvalvonnan käytössä. Tällaisella organisaatiolla Selitteet: 1 - Yhteyden saannin helppous 2 - Sovitun aikataulun pitävyys 3 - Yhteydenpito palvelun toteutuksessa 4 - Toimihenkilön palvelualttius 5 - Toimihenkilön asiantuntemus 6 - Asiapapereiden selkeys 7- A siakkaan toiveiden huomioon ottaminen 8 - Palvelu vastasi hintaansa 9 - Metsurin (manuaalisen) työn laatu 10 - Urakoitsijan (koneellisen) työn laatu 11 - Palveluiden arvostelun keskiarvo hin. Emme istu koskaan oppositiossa, vaan pyrimme olemaan kulloisenkin hallituksen iholla laadukasta tietoa ja vaihtoehtoja tarjoten. Toki joskus joudumme lyömään nyrkkiä pöytään tai tuomaan moottorisahat Säätytalon portaille. Vahva kentän tuki ja iso jäsenmäärä ovat monesti se peräseinä, jota tarvitaan. Tavallisista metsänomistajista koostuu myös hallinto, jota koulutetaan ja joka sitoutuu yhteen hiileen puhaltamaan. Teemmekö metsänomistajan eteen enemmän? va ja suojelupainotteinen. Puutavaranmittauksessa heikomman suoja olisi vajavaisempi. Metsänhoitoon kannustava tukijärjestelmä saattaisi puuttua kokonaan eikä metsävähennystä tai muita verokannusteita olisi nykyisessä laajuudessa. Kiinteistövero tai metsänomistusmaksu olisi säädetty aikoja sitten. Yksityisen omaisuuden suoja olisi heikompi ja maalla asuminen ja yrittäminen olisi tehty nykyistäkin hankalammaksi. Brysselistäkin olisi vyörynyt suojelupainotteinen metsäsuunnitelmapakko. Biopolttoaineilla olisivat kahlitsevat kestävyyskriteerit. Hakkuista vaadittaisiin erilliset laillisuustodistukset ja byrokratiaa olisi moninkertaisesti. 2014 - Asiakaspalautteet Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo Asiakaspalautteiden tulokset Asiakaspalautteiden tietojen jakaumat Mitä te olette saaneet aikaiseksi? Mitä te teette metsänomistajan eteen? Mihin teitä tarvitaan? Näihin kysymyksiin joutuu vastaamaan toisinaan. Yritetäänpä nyt vastata niin, että useampi kyselijä saisi vastauksen kysymyksiinsä kerralla. 34 vakituiset 30 määräaikaiset 33 130 4,4 milj. € 30 jäsentä 6 jäsentä 52,4 milj. € 9221 kpl 325 298 ha Ajankohtaista liikenneverkosta ja kuljetuksista tuotetaan palveluita ja ajetaan reilun 300 000 suomalaisen metsätilan ja niiden omistajien asiaa. Olemalla metsänhoitoyhdistyksen jäsen jatkossakin, olet painava osa tätä metsänomistajien edunvalvontaketjua puun juurelta Brysseliin. Tavallisten metsänomistajien joukoista nousemme monen portaan kautta myös me luottamusjohtajat. Olemme teidän luottamuksenne varassa. Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan Sivu 1 puheenjohtaja, MTK Petäjävesi Kunnossa oleva liikenneverkko turvaa arjen sujuvuuden lisäksi elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja maamme talouden suotuisan kehityksen. Investoimalla infraan saadaan kansantalouteen merkittäviä talous- ja työllisyysvaikutuksia. Biotalousyhteiskunnan rakentaminen vaatii toimivaa liikenneverkkoa kaikkialle Suomeen. MTK:n esityksiä hallitusohjelmaan, jotka liittyvät infraan: − luovutaan valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden asettamisesta − uudistetaan maaseutualueiden maankäytön suunnittelujärjestelmä, otetaan kyläkaavoitus käyttöön − uudistetaan lunastuslaki ja sen korvauskäytännöt ajan tasalle − toteutetaan kansallisen metsästrategian 2025 toimet − alemman asteen tieverkon kunnostamisrahoitus kolminkertaistetaan vuoteen 2020 mennessä − väyläinvestoinnit suunnataan nykyisen väyläverkoston kunnostamiseen ja turvallisuuden parantamiseen. Lue lisää www.mtk.fi/ajankohtaista/ • Kehittämispäällikkö Marko Mäki-Hakolan muistio: perusväylänpito, yksityistiet, metsätiet , rataverkko ja terminaalit, rahoitusmalleja ja maaseudun henkilökuljetukset Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015 4 Puumarkkinakatsaus helmikuu 2015 Vuoden 2015 puukauppa yskien käyntiin – kuitupuuta käyttävän teollisuuden kannattavuus erinomainen Iloiset uutiset puun käyttöä lisäävistä investoinneista saivat jatkoa helmikuun alussa. Finnpulp Oy suunnittelee havusellutehtaan rakentamista Kuopioon ja Stora Enso ilmoitti osavuosikatsauksen yhteydessä investoivansa Varkauteen puutuotetehtaaseen, joka lisää havutukin käyttöä noin neljännesmiljoona kuutiometriä vuodessa. Julkinen keskustelu investointien ympärillä on kääntynyt hämmästyttävästi puuvarojen riittävyyteen ja metsäluonnon monimuotoisuuteen sen sijaan, että rakentavasti mietittäisiin miten kaikki investoinnit saataisiin järkevästi toteutettua. Kokonaisuudessaan metsäteollisuus teki viime vuonna hyvän tuloksen, vaikka ottaisi huomioon myös heikosti kannattavat paino- ja kirjoituspaperit. Tulosten hyvyys korostuu entisestään, kun niitä peilaa äärimmäisen vaikeana jatkuvana taloustilanteeseen. Kuitupuuta käyttävässä teollisuudessa kannattavuus liiketulosprosentilla tai sijoitetun pääoman tuotolla mitattuna oli erinomainen. Tukkia käyttävässä teollisuudessa paras tulos tehtiin vanerilla. Sahatavaran markkinatilanne on heikentynyt ja hintakehitys kääntynyt laskuun hiipuvan kysynnän ja korkeana pysyvän tarjonnan tuloksena. Suomessakin sahatavaran tuotanto kasvoi viime vuonna viisi prosenttia, mutta sahatavaran varastot olivat joulukuussa 45 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Puukaupan alkuvuosi on ollut, ehkä hieman odotetustikin, hankala. Kuitupuuta on runsaasti sekä pysty- että kaadetun puun varastoissa. Tukkiakin on ostettu ja hakattu varastoihin lähikuukausien tarvetta vastaavasti. Talvileimikoiden menekki on erityisen vaikeaa. Niitä jäi jo edelliseltä talvelta korjaamatta, eikä tämän talven kelit kokonaisuudessaan ole tilannetta juurikaan helpottanut. Helmikuun puoliväliin mennessä puuta oli yksityismetsistä ostettu kolmannes viime vuotta vähemmän. Puun kysynnässä painopiste on jo siirtymässä kovan maan leimikoihin. Ratkaiseva tekijä puukaupan käynnistymiselle on myöskin sahatavaramarkkinoiden kehitys lähikuukausina. Heikentyvä euro jonkin verran parantaa hintakilpailukykyä vientimarkkinoilla, mutta kestää muutamia kuukausia ennen kuin valmiin sahatavaran varastot normalisoituvat heijastuen sitä kautta vilkastuttavasti myös puun kysyntään. Puun kysyntä on tällä hetkellä kokonaisuutena heikko, mutta tilanne vaihtelee alueellisesti kuitenkin jonkin verran. Parhaiten kysyntää näyttäisi olevan koivutukilla. Hintakehitys on ollut hienoisesti laskeva viime kuukausina, eikä suuria muutoksia ole kysyntänäkymien perusteella odotettavissa. Koko vuoden osalta kohtalaista puukauppanäky- mää tukee vilkkaasti käyvät hakkuut sekä myös puun tuonnin supistuminen. Erno Järvinen Tutkimuspäällikkö Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry erno.jarvinen@mtk.fi Tervetuloa metsänhoitoyhdistykset Metsänhoitoyhdistysten rooli on herättänyt uuden mhy-lain myötä paljon keskustelua. On mm. esitetty väitteitä, että Suomessa harjoitettu metsäpolitiikka olisi metsänhoitoyhdistysten, siis metsänomistajien omien yhdistysten syytä. ten välityksellä. Sen jälkeen metsänhoitoyhdistyksiä on määrätietoisesti kehitetty metsäomistajien omaksi palvelu- ja edunvalvontaorganisaatioksi. Nyt metsäomistajat itse hallinnoivat ja rahoittavat omien yhdistystensä toiminnan. Niiden palvelu- ja edunvalvontatoiminta on juuri sillä tasolla kuin metsäomistajat ovat itse linjanneet. Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien itsensä perustamia yhdistyksiä. Ne olivat 1990-luvun puoliväliin saakka selkeästi osa valtion virallista metsähallintoa, kun valtiovalta valvoi ja ohjasi metsänhoitoyhdistystoimintaa metsäkeskus- Fanaattisuus on pahasta niin metsänhoidossa kuin kaikessa muussakin. Viimeisen neljän vuoden aikana kaikki metsätaloutta koskeva lainsäädäntö on uudistettu. Johtavana ajatuksena tässä uudistamistyössä oli metsäomistajien suurempi valinnanvapaus: metsäomistajan tulee voida käsitellä omia metsiään haluamallaan tavalla. Metsäomistajaorganisaatiolla oli tässä uudistustyössä vahva rooli ja väitän, että lopputulos olisi ollut metsäomistajien kannalta huomattavasti huonompi ilman MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten vahvaa panosta. Myös metsänhoitoyhdistyslainsäädäntö uudistettiin. Suurin muutos on, että yhdistykset siirtyvät entisestään metsäomistajien omiksi yhdistyksiksi ja loppukin napanuora valtiovaltaan katkaistaan. Metsäomistajat ovat jäseninä yhdistyksissä, maksavat niille jäsenmaksua ja päättävät yh- Tervetuloa tutustumaan Private Banking -palveluumme. Soita 08001-98989 tai jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa nordeaprivatebanking.fi/tervetuloa. distysten toiminnasta. Niin metsänomistajien kuin kansatalouden kannalta yhdistyen toiminta puumarkkinoilla on ollut ja on edelleen korvaamatonta. Huolimatta haasteellisesta metsäomistusrakenteesta meillä on yksi maailman parhaiten toimivista puumarkkinoista. Esimerkiksi EU-alueen puumarkkinoiden kehittämistä koskevissa analyyseissä yksi merkittävä syy puumarkkinoiden toimimattomuuteen on metsäomistajien yhteistyön ja omien yhdistysten puute. Metsänomistajien näkökulmasta: tervemenoa neuvosto- liittolainen reaalisosialismi ja tervetuloa metsänhoitoyhdistystoiminta! Juha Hakkarainen metsäjohtaja MTK Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015 5 Pohjois-Savon puukauppa notkahti Ennakkotietojen mukaan Pohjois-Savon yksityismetsien puukauppamäärä vuonna 2014 oli noin 3,5 milj. m3. Määrä oli 17 prosenttia edellisvuotta alhaisempi. Vuoden 2014 puukupparytmi oli poikkeuksellinen. Puukaupan painopiste ajoittui vuoden alkupuoliskolle. Puun kysyntä heikkeni selvästi vuoden loppua kohden mentäessä. Tulevaisuus näyttää valoisammalta Kuitupuun kysyntä haasteena Olisikin ihme, jos tällainen raakaainereservi ei kiinnostaisi puunjalostajia. Metsät kasvavat yli 100 miljoonaa kuutiometriä ainespuuta joka vuosi ja markkinahakkuiden taso on vain 55 milj. m³. Kaikki kasvu ei ole hakattavissa, mutta lisäysmahdollisuudet, energiapuu mukaan lukien, on useita kymmeniä miljoonia kuutiometrejä. Hakkuut ja teollisuuden puunkäyttö jatkuvat kohtalaisen korkeilla volyymeillä. Tämän uskotaan heijastuvan myönteisesti puumarkkinoille kuluvan vuoden aikana. Vuosi 2015 käynnistynyt verkkaisesti Metsänhoitoyhdistyksillä on keskeinen rooli metsänomistajien asiantuntijoina. Vuonna 2014 Järvi-Suomen metsänhoitoyhdistysten laatimien puunmyyntisuunnitelmien määrä oli yhteensä yli 8,5 milj. m³. Määrä oli noin 70 %:n kaikesta yksityismetsistä markkinoille tulevasta puumäärästä. MHY:llä on kiistatta monipuolisin tieto paikallisesta puun kysynnästä, hintatasosta sekä tukinkatkonnasta. Tätä todella rahanarvoista tietoa kannattaa kaikkien jäsenten hyödyntää. Äänekosken biotuotetehtaan lopullista investointipäätöstä odotellessa toimintaympäristössä on muitakin puunkäyttöä lisääviä hankkeita. Stora Enso ilmoitti rakennuselementtien tuotantolinjan perustamisesta Varkauteen. Erittäin myönteinen signaali on myös suunnitteluvaiheessa oleva Finnpulp Oy:n sellutehdashanke Kuopiossa. Suomi nähdään jälleen sellaisena metsäsektorin toimialueena, johon kannattaa investoida. Viime vuosina metsäteollisuuden ei ole tarvinnut valittaa ainakaan puupulaa. Tarjontaa on ollut jopa siinä määrin, että osa leimikoista on jäänyt kokonaan myymättä. Tuntuukin täysin käsittämättömältä, että tässäkin tilanteessa metsäteollisuus edelleen verotuksellisia pakkokeinoja tarjonnan edelleen kasvattamiseksi. Vuoden 2014 erityinen haaste oli kuusitukin ja varsinkin havukuitupuun riittämätön kysyntä. Tilannetta pahensi poikkeuksellisen heikko energiapuun kysyntä. Jälleen joudumme toteamaan, että vuonna 2014 Pohjois-Savon metsien harvennushakkuurästit kasvoivat tuhansia hehtaareja. Tarvitsemme pikaisesti uutta teollista käyttöä pieniläpimittaiselle puutavaralle. Viime kuukausina sahatavaran kysyntä on ollut vaisua ja ylitarjonta haasteena. Tämä on painanut hinnat hienoiseen laskusuuntaan. Vuoden vaihteessa kotimaan sahatavaran varastot olivat 45 % korkeammat kuin viime vuonna. Myös vahvat puuraaka-aineen va- Kantohinnat Pohjois-Savossa 19.1. - 15.2.2015 Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Mäntytukki 55,5 46,0 Kuusitukki 53,1 39,5 Koivutukki 44,2 37,5 Mäntykuitu 16,7 13,1 10,8 Kuusikuitu 16,8 12,5 10,5 Koivukuitu 19,2 14,1 12,6 Lähiajan näkymistä on nostettavissa muutamia myönteisesti vaikuttavia asioita . Näitä ovat mm. kesän rakennuskauden lähestyminen, heikko euro sekä puuntuonnin laskusuunta. On ollut yllättävää, ettei ruplan romahtaminen ole lisännyt puun tuontimääriä. Metsänhoitoyhdistyksillä suuri merkitys metsänomistajille Timo Leskinen, kenttäjohtaja MTK metsälinja 1000 m3 Lähde: Metla 140 2015 2014 2013 120 100 80 Kantohinnat Savo-Karjalan alueella €/m3 1.1.2006 - 15.2.2015 80 60 40 75 20 70 60 Metsänhoitoyhdistyksillä on tärkeä tehtävä myös puumarkkinoiden kilpailun edistäjänä. Metsänhoitoyhdistykset tekevät metsätalouden kannattavuuden näkökulmasta keskeistä työtä kilpailuttaessaan yli 40 % kaikesta markkinoille tulevasta puusta. Tämä puumarkkinoiden tervehdyttäminen ja hintatasoon vaikuttaminen näkyy jokaisen metsänomistajan puukauppatilissä. Myyntimäärät Pohjois-Savossa Myyntimäärät viikoittain viikoittain Pohjois-Savossa Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta 65 rannot hidastavat teollisuuden ostoa. Viime viikkoina puukauppoja on tehty selvästi vähemmän kuin edellisvuonna. Haasteellisin kysyntätilanne on kuusitukilla ja havukuitupuulla. Mäntytukin ja koivutukin markkinatilanne on sentään tasapainoisempi. 0 Kuusitukki 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 55 50 45 Mäntytukki 40 35 Koivutukki 30 25 20 15 10 Kuusikuitu Hyvistä siemenistä kasvaa tuottava metsä Mäntykuitu Koivukuitu 5 0 1/2006 1/2007 1/2008 1/2009 1/2010 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 Lähde: Metinfo TAPIO SILVA Oy puh. 0294 32 6000 www.tapio.fi 49 52 Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015 6 Metsätilojen kauppa vaatii erikoisosaamista Antti Mähönen aloitti vuoden alussa Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV toimitusjohtajana. ”Metsätilojen kauppa vaatii oman ammattitaitonsa. JärviSuomen Metsätilat Oy:n vahvuus on se, että meillä ammattilaiset arvioivat tilojen metsävarat. Välittäjämme osaavat keskustella metsätilan asioista niiden oikeilla nimillä”, Antti Mähönen kertoo. Mähösen kanssa metsätilojen kauppaa hoitavat välittäjät, jotka ovat metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöitä. Lähes kaikilla heistä on LKV-tutkinto. Metsätilat Oy:n erikoisalaa on metsätilojen kauppa, mutta myös rantatontteja, kesämökkejä ja maatiloja välitetään. Metsänhoitoyhdistysten omistaman kiinteistövälityksen perusajatus on palvella metsänomistajia kaikissa maa- ja kiinteistökaupoissa. Järvi-Suomen Metsätilat Oy hoitaa välitystä Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä Keski-Suomessa. Vankka kokemus taustalla Uudessa tehtävässään Mähönen voi yhdistää kokemuksensa kiinteistövälityksestä ja metsäalalta. Mähönen on tehnyt 18 vuotta asuntojen välitystä LKV-yrittäjänä. Metsäasiat ovat myös tuttuja, sillä koulutusta on metsätyönjohtajaksi sekä metsätalousinsinööriksi. Työkokemusta on kertynyt metsäalan eri tehtävissä niin Keski- ja Pohjois-Suomessa kuin Venäjälläkin. Mähönen on syntyjään Siilinjärveltä ja palasi paikkakunnalle kahdeksan muualla vietetyn vuoden jälkeen vuonna 1997. Oma omakotitalo löytyi noin kymmenen kilometrin päästä syntymäpaikasta. Vapaa-aikana hän kalastaa, tekee halkoja ja leikkaa pihanurmikkoa. Sijoitus tai puuhapalsta Metsänomistaminen kiinnostaa ostajia eri syistä. Joku haluaa työllistää itseään metsätöillä ja joku haluaa omaa rauhaa. Toiset luottavat metsään sijoituskohteena. Vaikka pikavoittoja ei yleensä ole luvassa, niin metsän tuotto on tasaisen hyvä. ”Metsätilojen ostajista suurin osa on isäntiä, jotka haluavat kasvattaa metsätilaansa. Selvästi on myös puuhapalstan ostajia. He etsivät metsää, jossa tehdä polttopuita, marjastaa ja metsästää. Oma ryhmänsä on kauemmaksi muuttaneet, jotka haluavat kiinnekohdan kotiseu- dulleen. Kaiken kaikkiaan kauppojen myötä metsätilat siirtyvät aktiivisille metsänomistajille.” Metsätilat.fi Metsätilat.fi ketjuun kuuluu seitsemän metsä- ja maatilakiinteistöjen välittämiseen erikoistunutta kiinteistövälitysliikettä eri puolilla Suomea. Aiemmin Järvi-Suomen Metsätilat Oy oli Metsäomistajien liitto Järvi-Suomen omistuksessa, mutta viime vuonna osake- kanta myytiin alueen metsänhoitoyhdistyksille. Myynnissä olevat metsät ja kiinteistöt löytyvät helposti Metsätilat.fi verkkosivustolta, joka on koko Suomen kattava markkinapaikka. Tammikuun lopussa myynnissä oli 1,4 hehtaarin määräalasta yli 330 hehtaarin tilaan Sodankylässä. Netistä voi ladata kustakin tilasta kartat, tarkat kuviotiedot ja metsäarviot, joihin voi rauhassa tutustua omalla koti- sohvallaan. Myytävistä tiloista ilmoitellaan myös maakuntalehdissä, Maaseudun Tulevaisuudessa ja paikallislehdissä. ”Tilakauppojen määrissä on hyvää nousua. Oikein hinnoitellut palstat menevät kohtuullisen nopeasti kaupan. Luottavaisin mielin odottelemme kevättä ja sesongin alkua niin metsätila- kuin kesämökkikaupassa”, Mähönen sanoo. M e ts äv a r a l l i s u u d e na s i a n tu n ti j a Os u u s p a n k k io nm a a m m ep a r a sm a a ta l o u d e np a n k k i -jav a k u u tu s p a l v e l u i d e no s a a ja .M e i l tä s a a ta s i a n tu n ti ja a p u ak a i k i s s a m a a ta l o u d e nr a h o i tu s a s i o i s s a ,p a n k k i p a l v e l u i s s as e k äv a k u u tu k s i s s a .A s tus i i stu ttu u nl äh i k o n tto r i i s ijato te ai ts e :s a a tl a a ja n ta r jo n n a nk a i k i s tafin a n s s i p a l v e l u i s tas e k äp a r h a a na s i a n tu n te m u k s e n-a i n ap a i k a l l i s e s ti .T a r jo n ta a m m ek u u l u v a tm m . m a k s u l i i k e ,r a h o i tu s ,v a r a i n h o i to ,v a h i n k o v a k u u tu k s e t,l a i n o p i l l i s e tp a l v e l u ts e k äh e n k i l ö v a k u u tu k s e t. T u l ek äy m äänOs u u s p a n k i s s ata il u el i s ää o s o i tte e s tao p . fi/ m a a ta l o us . Y h d e s s äh y v ä tu l e e . Päivi Mäki Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015 7 194 Kaikki nämä edut saat Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon jäsenenä Maksutonta neuvontaa Laadukkaat metsäpalvelut jäsenhintaan • • • • • Asiantuntijammevastaavatjäsenille metsänhoitoonja-käyttöönliittyviin kysymyksiin Uudellemetsänomistajalletarjoamme maastokäynninmetsäneuvojankanssa Maksutonpuunmyyntisuunnitelma valtakirjakaupanyhteydessä Puukaupanteonyhteydessätietoa hinnoistajapaikkakunnanpuumarkkinatilanteesta Metsien sertifiointi • Jäsentenmetsätovatmukana PEFC-metsäsertifioinnissa • Tiedotus, koulutus,neuvonta • • • • • Metsänhoitoyhdistyksenjäsenlehti, MetsänomistajatPohjois-Savo Uutiskirjekerrankuukaudessa MaaseudunTulevaisuuden metsänomistajanumero4kertaavuodessa Kurssejajakoulutusta,maastoretkiä, metsämatkojajatapahtumia • • • Metsänuudistaminen,taimikonhoito,paikallisetluottometsuritjaurakoitsijat Puunmyyntisuunnitelma,puukaupan kilpailutus,puunhintatiedot,katkontavertailu, puunkorjuupalvelu Tila-jatuhoarviot,metsäsuunnitelma Mhy:npalveluistavuonna2015myönnettävät jäsenedutjaalennukset -Valtakirjakauppa-6snt/m3=n-8% -Tila-arviointi–0,50€/ha -Metsäsuunnittelu-1,00eur/ha -MTSverkkopalveluvainjäsenille -Tuottavataimikko–metsänuudistamis– palveluvainjäsenille(etusin70eur/ha) -Mhy:nmurskejäsenalennus-15% Paikallis- ja aluetason edunvalvontaa • Seuraammeympäristö-jakaava-asioita,joilla voiollasuoraataivälillistävaikutustametsäsi käyttöön Jäsenmaksu v. 2015 Varsinainenjäsen95,00eur/jäsen,yhteisomistusjäsen50,00eur/jäsen,kannatusjäsen taimetsääomistamatonperheenjäsen50,00eur/jäsen.Liittymismaksuaeiole. Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015 8 Boorin puutos on savolainen vitsaus ”Sen salot kuin siniset on, puut kuinka tuuheat” kehutaan Savolaisen laulussa metsämaitamme. Kelpo maat meillä onkin ja hyvässä hoidossa puut joutuin kasvavatkin, mutta yksi kiusa maaperässämme on, nimittäin boorin puutos. Latvasta puutoksen tunnistaa Metlan arvioiden mukaan Pohjois-Savon viljavien kangasmaiden kuusikoista jopa yli puolet kärsii jonkin asteisesta boorinpuutoksesta. Syyksi tähän on esitetty seutumme viljelyhistoriaa, kaskenpolttoa ja metsälaidunnusta, joiden harjoitus jatkui paikoin aina 1900-luvulle saakka. Boorin puutosta on syytä epäillä, kun kuusikossa ilmenee latvanvaihdoksia ja poikaoksaisuutta. Puutostila vaikuttaa puun silmuihin ja vioittaa niiden solurakennetta. Vioittuneesta silmusta ei kehity normaaliin tapaan uutta vuosikasvainta ja puu alkaa kasvattamaan uutta latvaa tai latvoja ylimmistä oksakiehkuroista. Pahimmissa tapauksissa puut alkavat muistuttamaan enemmän pensaita kuin puita ja kasvu tyrehtyy lähes täysin. Boorinpuutos heikentää lisäksi puiden kykyä käyttää kasvuunsa tärkeintä kasvuravinnetta, typpeä, tietää tuhkalannoitteita valmistavan FA Forestin myyntipäällikkö Heikki Suvanto. Puutosoireet esiintyvät usein pistemäisesti ja vain osassa puustoa. Se kuitenkin riittää jo kertomaan, että koko kuvion booritasot ovat alhaiset ja terveen näköisetkin puut kärsivät puutoksesta. Etenkin pituuskasvun hidastumista tapahtuu jo ennen ulkoisten oireitten ilmaantumista. - Kuusikoissa boori on puuston alkukehityksen ja taloudellisen tuotoksen kannalta on ratkaiseva ravinne, Suvanto jatkaa. Laatutappiot tuntuvat kukkarossa Suurimmat boorin puutoksen aiheuttamat riesat ovat hidastunut kasvu ja ennen kaikkea laatutappiot. Yksikin taimivaiheessa syntynyt poikaoksa riittää pilaamaan laadukkaan tyvitukin ja tukkieurot muuttuvat kuitu- ja energiaeuroiksi. Taloudellisilta tappioilta voi kuitenkin välttyä, kun lannoittaa kuusikot jo varhaisessa vaiheessa. - Boorilannoitus on äärimmäisen kannattava sijoitus ja nimenomaan sijoitus, ei kuluerä, toteaa Mhy Pohjois-Savon metsäneuvoja Jani Rissanen. Lannoittamattomilla kohteilla tappiot voivat nousta useisiin tuhansiin euroihin hehtaarilla, joten muutaman sadan euron satsaus boorilannoitukseen on järkevää. - Kotitilallanikin tulee nyt 16 hehtaaria kuusen taimikoita lannoitukseen. Mikäpä olisikaan sen parempi turvapaikka nuoren miehen rahoille, vinkkaa Rissanen. Helikopterilla lannoite levittyy tasaisesti koko kuviolle. Käsin tai kopterilla Metsänhoitoyhdistys PohjoisSavo lannoittaa boorilla satoja hehtaareita Savon kuusikoita tulevanakin kesänä, pääasiassa helikopterilla. Käytössä on rakeistettu boorituhkalannoite, joka sisältää boorin lisäksi muutkin metsämaalle tärkeät hivenaineet. Parhaiten lannoite soveltuu taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien booritasojen oikaisemiseen. Omatoimiselle metsänomista- jalle ja pienille lannoitusalueille levitys onnistuu mainiosti myös käsipelissä. Siihen tarkoitukseen on markkinoilla saatavilla boorituhkan lisäksi nestemäistä boorilannoitetta, jonka levittäminen onnistuu näppärästi reppuruiskulla. Tuli sitä taikka tätä, älä Kemeraa hakematta jätä! Boorilannoitukseen sijoittamisesta entistäkin kannattavampaa tekee se, että sitä ei tarvitse rahoittaa ihan koko- naan omasta pussista. Valtio osallistuu lannoitteen ja levityksen kustannuksiin myöntämällä metsänomistajalle Kemeratukea. Tukihakemus on hyvä tehdä vielä voimassa olevan Kemera-lain aikana, uuden lain sisältöä ei voi kuin arvailla. Joten katseet kuusikoihin, yhteys omaan metsäneuvojaan ja lannoitushanke käyntiin. Tällä reseptillä kukkaro kiittää ja kuusikko kiittää! Aurinkoista kevättä toivottelee Juha Huttunen Yhteismetsä Pohjois-Savo perustettu Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon alueelle on perustettu yhteismetsä,johon alueen metsänomistajat voivat liittää oman metsäomaisuutensa. Perustamisen kiinteistötoimitus on meneillään ja yhteismetsään voi liittyä uusia osakkaita yhteismetsän sääntöjen mukaisesti. Yhteismetsä on vaivaton vaihtoehto metsäomaisuuden hyödyntämisessä ja omistamisessa. Yhteismetsän osakkaita ovat osakiinteistöjen omistajat, jotka muodostavat yhteismetsän osakaskunnan. Osakkaat omistavat yhteismetsän omistamiensa osakaskiinteistöjen kuuluvien osuuslukujen suhteessa. Osakaskunta päättää vuosikokouksessaan toiminnan suuntaviivoista, ohjenuorana on metsäsuunnitelma. Tämä takaa metsien tehokkaan ja tasaisen hyödyntämisen ja toiminnan suunnittelun kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä. Käytännön toiminnasta vastaa osakaskunnan valitse- ma hoitokunta tai toimitsijamies. Yhteismetsä on erillinen toimintayksikkö ja tuottoa jaetaan vuosittain sekä jakoosuusennakkoina että lopullisena tuottona ylijäämästä osakaskunnan tekemien päätösten mukaisesti. Verokanta on yhteismetsällä edullisempi kuin yksityisillä verovelvollisilla. Vero on 28 prosenttia ja se maksetaan yhteismetsän lopullisesta vuotuistuotosta. Osakkaille jaettavasta ylijäämästä verot on jo maksettu. Tilan liittäminen yhteismetsään helppoa Yhteiskunnallinen tavoite on, että metsätaloudessa tilojen pirstoutumista pyritään estämään ja tilakokojen kasvattamisella parannetaan metsätalouden kannattavuutta ja kestävän metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä. Tilan liittäminen on tehty houkuttelevaksi. Mahdollinen tilan hyödyntämätön metsävähennys siirtyy yhteismetsän käyttöön. Tilan liittämisestä olemassa olevaan yhteismetsään ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa eikä luovutusvoittoveroa. Tilan liittyessä yhteismetsään pidetään maanmittaustoimitus, jonka toimituskustannukset maksetaan valtion varoista. Kiinteistöarvioinnin avulla määritetään liitettävän tilan käypä arvo. Tämän perusteella omistaja saa tilan arvon mukaisen osuuden koko yhteismetsän osuuksista. Arvioinnissa huomioidaan myöskin mahdolliset muut kuin metsätaloudelliset arvot. Yhteismetsät voivat nykyisin melko vapaasti hyödyntää myös muita tilojen arvostuksia mm. kiinteistöjä jalostamalla esimerkiksi myymällä tontteja tai maa-aineksia. Tähän isompi toimintayksikkö antaa paremmat mahdollisuudet. Lopullinen arvonmääritys on kiinteistökauppaan verrattava toimenpide, jossa yhteismetsä ja liittyjä neuvottelevat käyvän arvon uudelle osakastilalle. sätalouden harjoittaminen on helpompaa. Puukaupat tehdään yleensä vuosittain hakkuusuunnitteen mukaisesti huomioiden eri puutavaralajien suhdannevaihtelut. Leimikot ovat suuria ja niiden kilpailuttaminen on tehokkaampaa. Yhteismetsä rinnastetaan yksityisiin metsänomistajiin, joten se saa samat edut mm. Kestävän rahoituslain mukaisesti. Verohyödyt ovat sekä tuloverotuksessa että tilan luopumisen puolella selkeät. Omistustusmuotona yhteismetsäosuus on selkeä- metsäomaisuuden tuotto on melko tasaista vuodesta toiseen ja jaettava ylijäämä on puhdasta tuloa osakkaalle. Päätökset yhteismetsän toiminnasta tehdään enemmistöpäätöksinä yleisissä osakaskunnan kokouksissa, joissa kaikilla osakkailla on vaikutusmahdollisuus. Yhteismetsän säännöissä on yleensä määritetty ns. äänileikkuri suurimmille osakkuuksien omistajille. Yhteismetsän hyödyt Yhteismetsäosuudesta luopuminen Yhteismetsän metsiä hoidetaan tehokkaasti, koska isommilla pinta-aloilla kestävä met- Mikäli haluat luopua yhteismetsäosuudesta, sen voi myydä normaalisti. Yhteismetsän sään- Liitettävän tilan arvonmääritys nöissä määritetään, onko sillä etuosto-oikeus myynnissä oleviin osuuksiin. Yhteismetsään liitetyn erottaminen omaksi tilaksi ei ole mahdollinen, mikäli yhteismetsä ei halua myydä määräalaa. Myyntitilanteissa yhteismetsäosuuden arvo määritetään yleensä tuottoarvomenetelmällä, jossa sijoitetun pääoman tuotto on helppo määrittää. Paikallinen yhteismetsä Pohjois-Savon yhteismetsä toimii keskitetysti pienehköllä alueella ja metsien hoidossa saavutetaan paikallisuuden etu. Pystymme työllistämään alueen metsureita ja koneurakoitsijoita yhteismetsän tiloilla. Suurilla metsäpinta-aloilla metsien käytön ohjailu on suunnitelmallista ja tuottavan kehitysluokkarakenteen luominen tehostaa metsätalouden tuottoa ja antaa mahdollisuuden pitkäjänteisen metsätalouden harjoittamiselle. Lisätietoja; Arto Kosunen 0400-725293 arto.kosunen@mhy.fi Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015 9 Energiapuun korjuu Energiapuun korjuu voidaan jakaa kahteen pääluokkaan, eli nuoren metsän kunnostuksen ja harvennuksen yhteydessä korjattavaan puuhun, sekä avohakkuulta kerättävään hakkuutähteeseen ja vähäarvoiseen ainespuuhun. Energiapuuksi kerättävän puun käyttötarkoitus on lämmön ja sähkön tuotanto. Energiapuun tärkein tavoite metsäpäässä on mahdollisimman kuiva ja puhdas puuaines. Energiapuusta saatava lämpöarvo on suurin kuivalla puulla, ja koska puusta saatava tulo maksetaan lämpölaitokselta usein MWh perusteisesti, on tämä tavoite kaiken toiminnan ydin. Uuteen puutavaran mittauslakiin tuli mukaan myös energiapuu ja päivitetyt muuntoluvut. Muuntoluvuilla saadaan eri mittaustavat kuten esim irtokuutiot muunnettua kiintokuutioiksi erilaisilla puuraaka-aineilla. Hakkuutähteen poisto helpottaa muokkausta Kuusivaltaisilta avohakkuualueilta, jotka ovat riittävän lähellä tietä ja täyttävät varastoinnin vaatimukset, kerätään oksat ja latvat tien varteen. Nämä on jo hakkuuvaiheessa puitu kasoille kuormaamisen helpottamiseksi. Latvusmassan on annettava kuivua avohakkuualueella muutaman viikon ajan. Hakkuutähdekasa peitetään paperilla ja se pidetään kuivamassa kesän yli ennen haketusta. Latvusmassa haketetaan yleensä tienvarressa ja toimitetaan lämpölaitokselle hakkeena. Tämä energiapuulaji menettää lämpöarvonsa nopeasti jo kahden kesän yli varastoitaessa. Siksi se onkin herkkä suhdannevaihteluille. Kun tulee lämmin talvi, eikä energiaa kulu niin paljon kuin normaalitalvina jää havukasoja varastoihin. Näinpä niiden laatu huononee seuraavan talven haketukseen. Latvusmassan keräys avohakkuualueelta helpottaa muokkausta ja metsänvilje- lytyöt, varsinkin koneellinen istutus on helpompaa. Ensiharvennuspuut energiaksi Ensiharvennusten teko energiapuuksi on metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun päätuotteita. Energiapuuta toimitetaan niin isoille kuin pienillekin laitoksille. Sellaisissa kohteissa missä normaalit taimikonhoidot ja raivaukset on tehty, ei korjuu energiapuuksi ole teknisesti normaalia kuitupuuhakkuuta kummempaa. Puut hakataan normaalilla kouralla puu kerrallaan tai joukkokäsittelykouralla, jolloin pienien puiden korjuu on nopeampaa. Puuta tulee kuitenkin kuitupuuhakkuuta enemmän, koska energiapuu tehdään ohuempaan kuin kuitupuu. Eli vaikka energiapuun hinta olisi alempi kuin kuitupuun, saattaa lisääntynyt kuutiomäärä nostaa kantorahatulon suuremmaksi kuin kuitupuuksi tehtäessä. Samoin ”ei kuitupuuksi” kelpaavat esim. lepät käy energiapuuksi. Kun rungot karsitaan, tulee runkoon kuori rikkoutumia ja näin puu kuivuu paremmin. Samoin oksat ja latvat jäävät lannoittamaan kasvatettavaa metsää. Energiapuuharvennus kannattaa tehdä keväällä ja alkukesästä Optimaalisin aika tehdä energiapuuharvennus on kevät ja alkukesä. Silloin voidaan antaa puiden kuivua useampi viikko palstalla metsässä. Sitten puut ajetaan tien varteen mahdollisimman avoimelle, tuulen käyvälle paikalle. Laitetaan pinon alle kunnon aluspuut, välipuut ja lopuksi paperi päälle. Annetaan olla yhden tai korkeintaan kahden kesän yli kuivumassa lisää ja niin on hyvän lämpöarvon omaava puu valmis haketettavaksi. Valtaosa puista haketetaan tienvarressa, mutta myös kuljetus rankana tehdashaketukseen on käytössä. Puuston jatkokehityksen ja metsänomistajan talouden Energiapuut tehdään ohuempaan läpimittaan kuin kuitupuut. Avoin tuulinen paikka on hyvä energiapuukasalle. Tästä pinosta on jo haketus aloitettu. kannalta on tärkeintä, että harvennukset tehdään, tehtiinpä puut sitten energiaksi tai kuitupuuksi. Toivottomien kohteiden pelastaja – Fixeri-paalain Raivaamattomat, riukukokoiset ja tiheät metsät ovat olleet nykykalustolle ongelma. Normaalilla monitoimikoneella pusikossa pienten runkojen keruu on tehotonta. Ennakkoraivaus on näillä kohteilla kallista, eikä saatava energiapuu välttämättä tuo tuloa edes raivauksen vertaa. Samoin ns. giljotiinikouralla kokopuuna keruu on hidasta ja lämpöarvoltaan kehnoa, kun puuhun ei tule mitään kuoren rikkoutumisia eli ”aisauksen jälkiä”. Tällaisten ns. toivottomien kohteiden pelastajana voisi olla fixteri-paalain kone. Paalain sijoitetaan normaalin metsäkoneen päälle. Koneen kourassa on joukkokäsittelyominaisuudella varustettu hakkuupää. Katkaistut puut syötetään Fixteri-paalaimeen, joka niputtaa kokopuurungot 2,6 metriä pitkiksi, n. 0,5 m³ paaleiksi. Metsäkuljetus sekä kuorma-au- tokuljetus on edullisempaa ja helpompaa kuin yksittäisten rankojen. Tälle menetelmälle ei tarvitse tehdä ennakkoraivausta eli kaikki puu päätyy energiapuuksi. Raivauskustannus jää pois eikä tulos mene miinuksen puolelle. Energiapuun varastointi vaatii tarkkuutta Energiapuun varastoinnin ja haketuksen tuomat vaatimukset varastopaikalle ja tiestölle ovat vähintään yhtä tiukat kuin normaaleilla hakkuukohteilla. Tiestön täytyy kestää täysperävaunun painon, vaikkakin iso osa puista haketetaan talviaikaan, jolloin routa suojaa teitä. Kääntöpaikan pitää olla ympyrä tai riittävän laaja risteys. Energiapuukasojen alustan pitää olla tasainen, siinä ei saa olla kiviä eikä esim. tienvarsivesakkoa. Vesakko nousee haketettaessa juuripaakkuineen hakkeen sekaan. Hakkuriin joutunut kiven murikka tai esim. metsäkuljetuksessa puiden sekaan joutunut koneen jatkopankko rikkoo hakkurin. Risto Toivanen Lehtipuuvaltaiset ensiharvennukset ovat hyviä energiapuukohteita. Puuta ja uskoa Puu ei ole Suomesta loppumassa. Metsiemme kasvu on nykyisin 100 miljoonan kuution tasossa. Kestävä runkopuun hakkuusuunnite on 75-80 miljoonaa kuutiota ja hakkuut Suomessa ovat olleet alle 60 miljoonaa kuutiota. Kahdelle suurelle sellutehtaalle on puuta olemassa ja se puu on hakkuuikäisissä metsissä. Samalla olisi mahdollisuus käyttää kertyneitä tukkivaroja entistä tehokkaammin. Sellun ohella on siis mahdollisuuksia myös mekaanisella metsäteollisuudella eikä tarvitse jo suojeltuja alueita hätyytellä. Pohjois-Savon vuosittainen hakkuurästi on noin kaksi miljoonaa kuutiota. Siihen päälle vähintäänkin toinen mokoma Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta ja ollaan neljässä miljoonassa. Ja Etelä-Karjalaan kuljetuksia vähentämällä sekä mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteita hyödyntämällä löytyy se puuttuva kolmannes Kuopion sellutehtaallekin. Metsänomistajat odottavat puulle kysyntää. Kun sitä on, niin usko metsätalouden harjoittamiseen säilyy. Ja kun on uskoa, löytyy myös tahto pitää metsäteollisuuden pyörät pyörimässä. lakkauttamiset ovat romahduttaneet kysyntää. Itsestään puut eivät liiku metsäteollisuuden kitaan. Tarvitaan metsäalan ja tekniikan ammattilaisia moneen vaiheeseen taimen ja valmiin tuotteen välille. Ja yhdessä tekemisen meininkiä. Nyt näköpiirissä on uusi nousu, jota leimaa kaikkien palvoma markkinatalous. Pelkästään markkinavoimien nimiin ei tule vannoa. Uusien tehtaitten puuhuolto vaatii yhteistyötä ja yhteistä näkemystä niin yhteiskunnassa kuin metsäteollisuuden ja metsänomistajien välillä. Kun 1990-luvulla nostettiin Pohjois-Savon hakkuut kolmen miljoonan motin tasosta 5,5 miljoonaan oli apuna yhteiset hintanäkemykset ja samassa veneessä istuminen. Sittemmin tuotantolaitosten Jukka Hujala MTK, kenttäpäällikkö/ metsäasiantuntija Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015 10 MHY on jäsentensä edunvalvoja Metsänhoitoyhdistykset ovat olleet viime vuosina kovasti muutoksessa fuusioiden ja organisaatiomuutosten myötä. Viime vuoden lopussa lakkautettiin metsänomistajaliitot, jotka olivat väliportaana metsänhoitoyhdistysten ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n välillä. Nyt lähes kaikki metsänhoitoyhdistykset ovat suoraan MTK:n jäseniä. Tämä tarkoittaa sitä, että MHY:n jäsen ei ole suoraan MTK:n henkilöjäsen, mutta saa käyttöönsä MTK:n palvelut sekä yhteistyökumppanien tarjoamat jäsenedut. MHY ja MTK yhdessä muodostavat Metsänomistajat -ketjun. Myös laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui ja tästä vuodesta alkaen jäsenyys on vapaaehtoista. Veroluonteisen metsänhoitomaksun sijaan kerätään jäsenmaksua, joka on MHY Pohjois-Savossa 95 euroa. Jäsenedut ovat listattu tarkemmin tämän lehden sivuilla. Palveluitaan MHY tarjoaa ensisijaisesti jäsenilleen. Lain ensimmäisessä pykälässä on hyvin tiivistetty metsänhoitoyhdistyksen tarkoitus ja tehtävät: ”Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien yhteisö, jonka tarkoituksena on edistää jäsentensä harjoittaman metsätalouden kannattavuutta ja heidän metsätaloudelleen asettamiensa muiden tavoitteiden toteutumista, edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsien hoitoa ja käyttöä sekä valvoa jäsentensä etua.” Paljon selvemmin MHY ei siis voisi olla metsänomistajan puolella. On kuitenkin hyvä asia, että metsänomistaja saa itse päättää mistä hankkii tarvitsemansa palvelut ja edunvalvonnan. Metsänomistajan liikkumavara on lisääntynyt myös metsänhoidossa uudistuneen metsälain myötä. Samaan aikaan kuitenkin eri viranomaisten ja ympäristöjärjestöjen aiheuttama paine metsiä kohtaa tuntuu lisääntyvän. Jatkuvasti esitetään uusia alueita rajoitetun metsänkäytön piiriin tai suojelualueiksi. Näissä ei mennä metsänomistajan etu edellä, vaan pahimmallaan metsänhakkuita rajoitetaan ilman tietoa asianmukaisista korvauksista ja kerätään vielä lupamaksuja. Ilman asiantuntevaa edunvalvontaa metsänomistaja on auttamatta alakynnessä viranomaisten edessä. MTK:n metsävaltuuskunta kokoontui Tampereella Edellä mainitun organisaatiomuutok- sen myötä, jokainen MTK:n jäseneksi liittynyt metsänhoitoyhdistys sai nimetä edustajansa MTK:n metsävaltuuskuntaan, joka edustaa järjestössä yksityismetsänomistajia. MHY Pohjois-Savon valtuusto valitsi edustajakseen allekirjoittaneen. Tampereella 28. tammikuuta pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa kuultiin ajankohtaiskatsauksia kotimaasta ja Brysselistä, järjestöesittelyjä ja keskusteltiin laajasti metsänomistajia koskevista asioista. Eduskuntavaalien lähestyessä esillä oli paljon asioita, joista tuleva hallitus voi päättää. Seuraavassa muutamia aihepoimintoja yleiskeskustelusta: -L iikenneväylien kunnostukseen ja ylläpitoon tulee saada lisävaroja. - Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia täytyy edistää tulevalla hallituskaudella. - Energiapuun poukkoileva tukipolitiikka puhutti. - Uuden KEMERA-lain aiheuttama mahdollinen katkos kevään metsänhoitotöihin huolestutti, mutta toivoa on, että työt jatkuisivat taukoamatta. - Rahoituslaitokset ovat leikkaamassa metsän vakuusarvoa metsälain muutosten myötä ja tähän kielteiseen suuntaukseen pyritään vaikuttamaan. - Metsän kiinteistöveroa tai muita lisämaksuja ei tule asettaa metsänomistajille. - Kaavoituksella ei saa rajoittaa metsänkäyttöä ilman asianmukaista korvausta. - Suunnitelluilla uusilla tuulivoimapuistoilla tulee olla paikallisen väestön ja maanomistajien tuki. Metsävaltuuskunta kokoontuu kaksi (2) kertaa vuodessa. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet voivat laittaa kokouseväitä tuttujen yhdistyksen toimihenkilöiden ja valtuutettujen kautta taikka suoraan allekirjoittaneelle: antti. lukkarinen@mhy.fi. Yllättävää uutta tekniikkaa metsänomistajan avuksi Hankin ehkä hieman yllättävän apuvälineen metsänhoidon tueksi. Kevyet kaukoohjattavat multikopterit ovat kehittyneet nopeasti viime vuosina ja niiden hinnat ovat laskeneet. Metsätalouskäyttöön sopivan neliroottorisen multikopterin varusteineen saa jo reilulla tonnilla. No mitä semmoisella sitten käytännössä tekee? No ei yhden kilon painoisella lennokilla taimia vielä kuskata istutustyömaalle tai hoideta voimalinjojen reunametsiä. Ilmakuvaus Tykkylumen katkomia puita kuvatun videon pysäytyskuvassa. Katkeilleet puut on korostettu kuvassa punaisella. Liikkuvasta kuvasta tuhot erottuvat tällaista pysäytyskuvaa paremmin. Multikopterin voi rakentaa mieleisekseen. Erilaisilla kameravarusteilla voidaan mm. saada lähetettyä videokuvaa kopterin kamerasta reaaliajassa ohjaajan älypuhelimen näytölle tai videolaseihin. Kamera tallentaa laadukasta videokuvaa myös muistikortille, josta sen voi katsoa vaikka tietokoneella. Akussa riittää virtaa noin 15 minuutin lentoa varten ja vaihdettavia akkuja voi hankkia useamman. Tuhot havaitsee yläilmoista melko helposti ja tilannekuvan perusteella on sitten helppo tarvittaessa jalkautua tekemään tarkempaa analyysiä tuhon laadusta. Kopteri kameroineen on jo maksanut itsensä takaisin, sillä sen verran paljon sen avustuksella on jo tuulenkaatoja ja muita tuhoja löytynyt. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja yleistyvätkö kauko-ohjattavat multikopterit metsäalallakin. Sen verran suosittuja laitteet ovat jo olleet, että TRAFI on tehnyt ohjeistuksen tämän kaltaisten miehittämättömien ilma-alusten turvallisesta käytöstä. Kuvassa Antti Lukkarinen. sen sijaan hoituu hienosti ja se säästää aikaa ja vaivaa. Vuoden mittaan myrskytai puuskatuulia riittää useammallekin päivälle ja saattaapa tykkylumikin tehdä tuhojaan ja kirjanpainaja nakerrella nilaa. Jos palsta on yhtään isompi, tai niitä on useita, niin vuodessa tuhraantuu useampi päivä metsässä tarpomiseen tuhoja etsien. Kauko-ohjattavalla multikopterilla metsät on äkkiä tarkistettu yläilmoista käsin. Samalla hoituu vaikkapa teetätettyjen töiden, kuten taimikon perkauksen tai maanmuokkauksen tarkistaminen, että koko kuvio on tullut käsiteltyä. Antti Lukkarinen Mhy Pohjois-Savon valtuuston pj. Tuulenkaatoja taimikkoon rajautuvan uudistuskypsän metsän reunassa. Kuvan yläreunassa ympyröitynä kopterin kauko-ohjaaja noin 500 metrin päässä metsäautotiellä. Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015 11 Metsänomistajien toivomuksia hallitukselle Ennen vaaleja kaikki mahdolliset etujärjestöt ja ryhmät kertovat puolueille omia tavoitteitaan. Näin ovat toimineet myös metsänomistajien edustajat MTK:sta ja metsänhoitoyhdistyksistä. Metsänomistajat erottaa monista muista ryhmistä se, että heidän viestillään on tällä hetkellä todellista kysyntää. Suomesta halutaan rakentaa tulevien vuosien aikana biotalousyhteiskunta, jonka menestys perustuu uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön. Toimintaedellytykset turvaamaan puun käytön lisäystä Energiaomavarainen ja järkevän kaavoituksen Suomi Eduskunnan käsitellessä metsähakkeen tukea ja turpeen verotusta ovat puun riittävyys ja käyttökohteet nousseet jälleen julkisuuteen. Hallituksen esitys metsähakkeen tuen rajoittamisesta oli yliampuva, teollisuudelle puuta varaava. Metsissämme riittää puuta niin usealle uudelle sellutehtaalle kuin energiantuotantoonkin. Tämän hetken puuvarojen riittävyyden asemasta poliitikkojen kannattaisi kääntää katseensa metsien käytön kannalta keskeisimpiin kysymyksiin. Puuta riittää, mutta saadaanko sitä tehtaalle, on kiinni myös muustakin kuin metsänomistajista. Näitä toimintaedellytyksiä, joista päättäjät voivat huolehtia, löytyy metsänomistajien toivomuslistalta useita. Metsänomistajat esittävät, että Suomesta tehdään omavarainen ja kivihiilen tuonti lopetetaan. Hallituksen kannattaisi esimerkiksi kauppataseen kannalta suunnata energiainvestointeja uusiutuvaan raaka-aineeseen sekä hajautettuihin ratkaisuihin. Nykyinen eduskunta on oikealla tiellä edistäessään metsäenergian ja turpeen käyttöä. Biotalouden menestys vaatii maaseudun asumisen ja yrittämisen turvaamista. Tulevan hallituksen byrokratian purkamiseen kuuluu olennaisesti maankäytön ohjaamisen muuttaminen esimerkiksi luopumalla valtakunnallisista alueiden käyttötavoitteista ja vähentämällä muutoinkin maankäytön rajoituksia. Myös lunastuslain uudistamisella tur- Energiapuu ja -turve voivat tuoda Suomeen 15 000 uutta työpaikkaa on laskenut jyrkästi viime vuosina ja sen käyttö on palautettava 2000-luvun hyvien vuosien tasolle. Suomen on mahdollista tuottaa puolet tarvitsemastaan energiasta kotimaisista lähteistä. 50 %:n energiaomavaraisuus synnyttäisi bioenergia-alalle 15 000 uutta työpaikkaa. Samalla Suomeen syntyisi 4,5 miljardin investoinnit. Tuontienergian vuosittainen lasku pienenisi 3 miljardilla. Tämä ilmenee Bioenergia ry:n tiedotteesta. Vuonna 2014 Suomessa käytetystä energiasta 35 % oli kotimaista. 65 % energiasta tuotiin ulkomailta, mikä maksoi Suomelle lähes 7 miljardia. Puolet suomalaista -skenaarion mukaan vuonna 2030 lasku pienenisi lähes puoleen eli 4 miljardiin. Energiaomavaraisuuden nostaminen edellyttää, ettei puulla korvata toista kotimaista, turvetta. Turpeen käyttö Työtä, investointeja ja helpotusta kauppavajeeseen Kotimaiset polttoaineet työllistävät suoraan ja välillisesti tällä hetkellä 30 000 henkilöä. Määrä nousisi 50 %:n energiaomavaraisuuden myötä 45 000 henkilöön. Puuenergia ja turvetuotanto työllistävät erityisesti alueilla, joilla työpaikkoja on erittäin rajallisesti. vattaisiin biotalouden edistämistä. Puurakentamiselle asetettavat sitovat tavoitteet julkisessa rakentamisessa puolestaan asettaisivat puun aina etusijalle. Metsänomistajille mahdollisuus yrittäjyyteen Metsänomistajien on vaikea turvata puun saatavuutta, jos heitä ei kohdella yrittäjinä. Tulevan hallituksen tulisi nopeasti luoda metsätalouteen toimiva sukupolvenvaihdosjärjestelmä sekä alentaa puun myyntien verotusta kannustavalle tasolle. Uudet rasitteet, kuten metsä kiinteistövero olisivat täyttä myrkkyä koko Suomelle. Metsätila- ja puukauppaa voitaisiin kuitenkin aktivoida metsävähennyksen laajentamisella sekä luovutusvoittoverotusta huojentamalla. Rohkeaa tulevaisuuden tekemistä Hallituksella on paljon tekemistä puun saamiseksi tehtaalle saakka. EI riitä, että metsänomistajat myyvät puuta. Samaan aikaan kuin varmistamme, ettei Euroopan unionista aseteta lisää rajoitteita, pitäisi biotalousinvestointien lupakäytäntöjä ja investointirahoitusta helpottaa. Metsätalouden rahoituksen lisäksi myös alan tutkimuksen riittävyydestä ja laadusta pitäisi pystyä huolehtimaan. Puulla on pitkä matka tehtaalle myynnin jälkeen. Tieverkkomme kunto ei tällä hetkellä tue biotalousyhteiskuntamme rakentamista. Onneksi tieverkkoon laitettu euro tuottaa itsensä valtiolle takaisin, ja hallituksen toivottavasti tekemä 300 miljoonan budjettilisäys liikenneverkkoon turvaa koko maan tulevaisuuden menestyksen. Kotimaiset pesu- ja puhdistusaineet maatalouteen ja autoihin suoraan verkkokaupastamme: http://kauppa.jl-tuotteet.fi/ Agrimarket on metsämarket JONSERED TURVA-ASUT! TURVAKÄSINEET JONSERED CE 8-12 MUSTA Puolet suomalaista -skenaariossa vahvistetaan, että mahdollisuus on sekä puuenergian että metsäteollisuuden kasvuun. Vuonna 2013 puun käyttö, mukaan lukien hakkuutähteet, oli 69 milj. m³, joka voidaan nostaa kestävästi vuosina 2020−2030 101 miljoonaan kuutiometriin. 24,90/pari Norm. 29,90 /pari TURVAPUSERO JONSERED PRO-LIGHT S-XXL 99,- TURVASAAPAS JONSERED LIGHT 79,90/pari Norm. 84,-/pari Norm. 119,- Olisiko aika tavata? Tervetuloa asiakkaaksi pankkiin jossa Sinua kuunnellaan ja palvellaan. Palvelemme kaikissa pankkiasioissa aina pankin aukioloaikana. TURVA-AVOHAALARIT JONSERED BASIC 99,- Norm. 119,- TERÄLEVY .325” 13” 1,3 MM JONSERED TERÄKETJU .325” 1,3 MM 13” 56 OREGON Norm. 32,90 Norm. 13,90 / kpl 27,90 30,- /3 kpl Tarjoukset voimassa 15.3.2015 saakka. Lähellä ihmistä Siilinjärvi, Vuorela, Kuopio, Männistö, Nurmes, Lieksa / P. 017 264 4200 www.poppankki.fi/siilinjarvi www.facebook.com/POPSiilinjarvi Agrimarket Kuopio (Siilinjärvi) Takojantie 3, TOIVALA, p. 010 76 83860 Avoinna ma-pe 8-17, la 9-13 Agrimarket Suonenjoki Lentokentänkatu 2 p. 010 76 83910 Avoinna ma-pe 8-17, la 9-13 Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (alv 24%) kaikista liittymistä. Samaa vauhtia kuin eduskuntavaalit, lähestyvät myös hallitusneuvottelut ja hallitusohjelma. Seuraavan hallituksen ohjelmasta näyttäisi tulevan aiempaa strategisempi ja vähemmän yksityiskohtainen. Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015 12 Päätoimisto Metsänhoito Pohjois-S palvele Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo ry Minna Canthin katu 11B, 70100 Kuopio puh. 0400 330 674, pohjoissavo@mhy.fi etunimi.sukunimi@mhy.fi www.mhy.fi/pohjois-savo Hallintopalvelut Petäjäkylä Pekka Sahlman Toiminnanjohtaja 0400 378 286 Tarja Kurenkunnas Susanna Purhonen Toimistonhoitaja 0400 330 674 Toimistonhoitaja 040 503 8561 Metsäkiinteistöjen välitys ja metsätilojen sukupolvenvaihdos Annikki Matilainen Toimistopäällikkö Sulkavanjärvi 0400 732 290 jää eläkkeelle 1.7.2015 Onkivesi Tie- ja ojaasiantuntijapalvelut 20 Tuovilanlahti 6 Maaninka Keitele 7 Pulkonkoski S 5 Hamula 18 NILAKKA Talluskylä 17 Hirvilahti Niinivesi Arto Kosunen Kenttäpäällikkö 0400 725 293 Lamperila Pekka Moilanen Tie- ja oja-asiantuntija 0400 674 129 KEITELE 19 16 Vesanto 18 3 Tervo Niinivesi Karttula Haminala Syvänniemi Virmasvesi Närhilä Kuopion tiimi 19 Sonkeri 3 4 13 Virmaanpää Minna Canthin katu 11B, 70100 Kuopio Kurkimä Kerkonkoski 19 Iisvesi 15 Vehm Airakselan asema Rautalampi 15 Iisvesi 13 Lempyy © SUONENJOKI 14 Konnevesi Veli Pirskanen Metsäneuvoja 0400 881 902 2 3 4 Jari Heikkinen Metsäneuvoja Tiiminvetäjä 040 760 0279 2 Merja Hyttinen Metsäneuvoja 040 823 3619 12 14 Suontienselkä 12 Pörölänmäki 3 Suontee Myhinpää Siilinjärvi-Maaninka-tiimi Isoharjantie 4, 71800 Siilinjärvi Janne Jaakkonen Metsäsuunnittelija Tila-arviot 0400 674 127 Hemmo Niskanen Metsäneuvoja 040 506 0610 4 Voitto Vauhkonen Metsäneuvoja 0400 330 676 5 Janne Rajala Metsäneuvoja 0400 674 128 5 6 7 8 Tuomo Kärkkäinen Metsäneuvoja 0400 330 675 6 Mauri Säisä 7 Metsäneuvoja Tiiminvetäjä LKV ja SPV-palvelut 040 760 0278 Sampo Y Metsän 040 76 Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015 13 Tuusniemi-Riistavesi-Vehmersalmi-tiimi oyhdistys Savo ee Keskitie 22, 71200 Tuusniemi Risto Toivanen Metsäneuvoja Tiiminvetäjä 040 538 2555 9 Antti Kakkonen Metsäneuvoja LKV ja SPV -palvelut 040 580 2033 10 Hannu Havu Metsäneuvoja 040 500 8126 9 10 11 Arto Heikkinen Metsäneuvoja 040 573 7506 Jukka Väisänen Metsäsuunnittelija Tila-arviot 0400 171 628 11 Rautalampi-Suonenjoki-tiimi Asemakatu 12, 77600 Suonenjoki 8 Pöljä Juha Huttunen Metsäneuvoja 0400 725 273 Siilinjärvi Hannu Leinonen Metsäsuunnittelija Tila-arviot 0400 353 766 8 Pekka Paananen Metsäneuvoja 0400 353 767 Paananen Nuutinen 12 13 12 Ilkka Koppanen 13 Risto 15 Juha Metsäneuvoja Metsäneuvoja Metsäneuvoja 0400 725 290 0400 725 285 14 15 0400 353 768 Juurusvesi Tervo-tiimi Urheilutie 3, 72210 Tervo 11 Toivala Vartiala Riistavesi Savulahti KUOPIO 10 ahti 2 Tuusjärvi Hiidenlahti KALLAVESI Tuusniemi äki 9 Juurikkamäki Vehmersalmi Osmo Hyytiäinen Metsäneuvoja Tiiminvetäjä 0400 371 365 Juojärvi masmäki Räsälä SUVASVESI Mustinlahti Kosula © Maanmittauslaitos, lupa nro 5/MML/12 Ylivainio neuvoja 60 0281 Timo Kymäläinen Metsäsuunnittelija Tila-arviot 040 745 6419 Matti Tarvainen Metsäsuunittelija Tila-arviot 0400 372 946 17 Mika Lyytinen Korjuuesimies 0400 725 283 16 17 Vesanto-Keitele-tiimi Keskustie 7, 72300 Vesanto Ari Vesterinen Metsäneuvoja Tiiminvetäjä 0400 353 780 8 16 METSÄNOMISTAJIEN PALVELUTOIMISTO, HELSINKI 18 Kimmo Karhatsu Metsäneuvoja 040 500 4813 19 Metsälakimies Tuomo Pesälä p. 020 413 2920 tuomo.pesala@mhy.fi Lakipuhelin päivystää ma klo 9-16 Puh 0600-393 959 (4,01€ min + pvm/mpm) Sanelma Nousiainen Metsäsuunnittelija Tila-arviot 0400 169 174 Jani Rissanen Metsäneuvoja 0400 169 175 20 Metsäneuvoja Kati Häkkinen Simonkatu 6 (PL 510) 00101 Helsinki puh. 020 413 2495 p. 040 720 3160 kati.hakkinen@mhy.fi palvelutoimisto@mhy.fi Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015 14 Linjakorvausten verokohtelu Sähköyhtiöt ovat aktiivisti parantamassa sähkönsiirron varmuutta siirtämällä linjaverkostoja helposti huollettaviin kohtiin mm. teiden viereen. Linjakatujen muutostöiden yhteydessä maanomistajille maksetaan korvauksia sekä maapohjan käyttökorvauksista että puuston menetyksistä sekä myös muista haitoista. Kohteesta maksettava korvaus on kiinteän omaisuuden siirrosta tai sen pysyvästä käyttöoikeudesta määrättävä korvaus. Tällöin muodostuu myyntivoittoa, joka on verovelvollisen ilmoitettava myyntivoittoverotuksen lomakkeella (lomake 9). Hankintamenoolettama on 80 prosenttia, eli korvauksesta veronalaista tuloa on 20 prosenttia. Haitankorvaus on kiinteistön omistajan omistukseen jäävän omaisuuden käytölle aiheutuvan pysyvän haitan tai käytön vaikeutumisen korvaamista. Nämä haitat voivat olla esimerkiksi kulkuyhteyksien vaikeutumisen aiheuttamia haittoja, joista saadaan korvaus. tuvan haitan perusteella, ilmoitetaan haitan korvaus metsätalouden tulona 2 C-lomakkeella korvauksen saantivuonna. Jos haitankorvaus on maksettu metsätalouteen kohdis- Jos vahingonkorvaukset liittyvät verovelvollisen tulonhan- Linjasiirtojen suunnittelussa maanomistajien kannattaa sopia suunnittelijan kanssa varastopaikkojen sijoittamisesta siten, että puiden varastointi on mahdollista teiden varsille. kintaan ja tulevat veronalaisen tulon sijaan , vahingonkorvaukset katsotaan korvausten maksuvuoden veronalaiseksi tuloksi. Myös tulonhankintaan kohdistuvien kustannusten perusteella maksetut vahingon- korvaukset ovat veronalaista tuloa. Puuston vahingoittumisesta tai poistamisesta saatu vahingonkorvaus tilanteessa, jossa puustoa ei lunasteta maapoh- jineen, on vastaavasti metsatalouden pääomatuloa. Puustolle mahdolllisesti maksetut odousarvolisät ovat metsätalouden pääomatuloa ja ne ilmoitetaan 2 C-lomakkeella. Arto Kosunen Puulle lisäkäyttöä Mitkä ovat sijoitusmarkkinoiden näkymät? Savon vinkkelistä katsottuna ensimmäisenä käynnistyy Stora Enson hanke. Varkauden tehtaan hienopaperikone muutetaan aaltopahvin raaka-ainetta tuottavaksi linjaksi. Muunnostyö tehdään pääasiassa tulevana syksynä ja uusi kone alkaa syödä puuta jo tänä vuonna. Investointi tuo Savoon havupuun käyttöä yli miljoona kuutiota eli käyttö palautuu entiselle korkealle tasolle. Samalla tosin koivun käyttö siirtyy yhtiön muille tehtaille. LähiTapiolan Sijoitustalous-kiertue 2015 18.3. Mikkeli | 18.3. Lahti | 19.3. Jyväskylä | 24.3. Kuopio | 26.3. Seinäjoki | 30.3. Pietarsaari | 31.3. Vaasa | 31.3. Pori | 9.4. Forssa | 9.4. Rauma | 14.4. Oulu | 16.4. Iisalmi | 16.4. Espoo | 21.4. Espoo Varaa paikkasi nyt! Lisätietoja ja ennakkoilmoittautuminen: www.lahitapiola.fi/sijoituskiertue Metsäteollisuudessa puhaltavat lämpimät tuulahdukset. Auringonlaskun ala on muuntumassa trendikkääksi biotaloudeksi ja usko tulevaisuuteen on palannut. Stora Enso ilmoitti myös toisesta investoinnista Varkauteen. Se tekee rakennuselementtien tuotantolinjan entisiin paperitehtaan tiloihin. Laitos käyttää arviolta 250 000 kuutiota tukkia. Tukeista sorvataan viiluja, jotka liimataan asiakkaan tarvitsemiksi palkeiksi. Investoinnin yhteydessä selvitetään myös sahan tuotantoa, johon voi tulla muutoksia. Jari Järvinen pääekonomisti LähiTapiola Varainhoito Oy Selluun uskotaan Kevään odotetuin uutinen olisi lopullinen päätös Metsä Groupiin sellutehtaan rakentamisesta Äänekoskelle. Biotuotetahtaaksi kutsuttu hanke käyttäisi kuitupuuta 4 miljoonaa kuutiota lisää. Uuden tehtaan on tarkoitus käynnistyä jo vuonna 2017. Äänekosken hanke on edennyt toistaiseksi suunnitellusti. Tehdas on saanut ympäristöluvan, tyhjillään olevia tehdasrakennuksia on purettu uuden tieltä ja puuhuoltoa sekä tuotteiden vientiä on suunniteltu. Helmikuun alussa tuli tietoon toinen kovan luokan suunnitelma: Kuopioon on kaavailtu sellutehdasta jo kahden vuoden ajan. Ehkäpä maailman suurimman sellutehtaan sijoittuminen melkein ”mualiman napaan” kuulostaa erinomaiselta. Hankkeen taustalla on suomalaisten metsäteollisuusmiesten omistama Finpulp –yhtiö. Tavoitteena on löytää investoinnin rahoitus Suomesta ja maailmalta. Puuta sellujätti käyttäisi 5-6 miljoonaa kuutiota. Puusta energiaa Merkittävää puun käytön lisäystä on tapahtunut myös energialaitoksissa. Muutamassa vuodessa Kuopion Energia on korvannut turpeen käyttöä merkittävästi puulla. Vuonna 2014 energiantuotannon polttoaineista noin 57 % eli 500 000 kuutiometriä oli biopolttoaineita. Puujakeista avohakkuualueilta kerättävää latvusmassaa oli noin 130.000 m³ ja kantomursketta noin 65.000 m³ ja se hankitaan noin 80 km säteeltä Kuopiosta. Unohtaa ei vielä pidä myöskään kuopiolaisen Green Fuel Nordicin pyrkimyksiä bioöljymarkkinoilla. Toteutuessaan yhtiön tuotantolaitokset käyttäisivät satoja tuhansia kuutiometrejä puuta mm. Iisalmessa. Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015 15 Lunastuslain uudistustarpeet Vuonna 1978 voimaan tullut lunastuslaki (laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta, 603/1977) ei vastaa tämän päivän tarpeita. Laki on juridisesti ja kielellisesti vanhentunut ja kaipaa kipeästi kokonaisuudistusta. Yhteiskunta ja sen tarpeet sekä toimintaympäristö ovat yli kolmessakymmenessä vuodessa kehittyneet vaativampaan suuntaan. Esimerkiksi yhteiskuntamme perusinfrastruktuurin laajuus ja tilavaatimukset ovat viimeisten vuosikymmenten aikana muuttuneet merkittävästi lunastuslain säätämisen aikaisesta tilanteesta. Myös koko ympäristöoikeuden alan lainsäädäntö, jota lunastuslaki palvelee, on uudistunut lunastuslain voimaantulon jälkeen. Lunastuslaki tulisi uudistaa nykyajan tarpeet, kuten esimerkiksi sähkövarmuustekijät, maankäytön pirstaloituminen ja maanomistajalle aiheutuvat todelliset haitat huomioon ottaen. Uudistuksen peruspilareina tulee olla perustuslain turvaama omaisuudensuoja ja lunastettavan omaisuuden luovuttajan varallisuusaseman säilyttäminen. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry edellyttää, että lunastuslaki otetaan tarkasteluun vuoden 2015 keväällä aloittavan eduskunnan toimikaudella. Uudistuksen yhteydessä tulee myös tarkistaa eri lakien korvauskynnysten yhtenäisyys ja suhde lunastuslakiin. Alla on esitetty MTK:n yksityiskohtaiset esitykset uudistamisen lähtökohdiksi. soveltamiskäytännön mukaan korvaukset maksetaan pääsääntöisesti kertakaikkisena rahakorvauksena. Määrävälein tarkistettava ja maksettava korvaus olisi maanomistajan käyttöoikeutta rajoittavissa tilanteissa ehdottoman tärkeä, jotta tosiasiallisesta haitasta maksettava korvaus määräytyisi todellista tilannetta vastaavasti. 1. Korvaussäännöksen muuttaminen 3. Korvauskynnysten yhtenäistäminen ja kumulatiivinen haitta Jotta lunastuslain käyvän hinnan mukainen täysi korvaus riittäisi korvaamaan luovuttajan tosiasiallisia menetyksiä, luovuttajan tulisi voida hankkia saamallaan lunastuskorvauksella lunastetun omaisuuden sijaan vastaavanlainen omaisuus vapaaehtoisella kaupalla. Suomessa tulisi ottaa lunastuskorvauksien määrittämisessä käyttöön Ruotsin malli, jossa omaisuuden haltijalle maksetaan varsinaisen markkina-arvoon perustuvan lunastuskorvauksen lisäksi 25 prosentin suuruinen lisäkorvaus. Lisäksi tulisi tutkia lunastuslaista ilmenevän asunto- ja elinkeinotakuuperiaatteen eli jälleenhankintatakuun toteutuminen. 2. Määrävälein maksettavat korvaukset Voimassa olevan lunastuslain Uudistuksen yhteydessä on kiinnitettävä huomiota muiden lakien korvauskynnysten yhtenäistämiseen sekä kumulatiivisen haitan ja vahingon korvaamiseen tilanteissa, joissa samaan kiinteistöön tai alueeseen kohdistuu useita lunastustoimenpiteitä tai käytön rajoituksia. Vaikka yksittäiset toimenpiteet eivät aiheuttaisi korvauskynnyksen ylittymistä, on useiden samalle alueelle kohdistuvien rajoittavien toimenpiteiden vaikutus maanomistajan omistusoikeuteen merkittävä ja näin ollen korvattava. 4. Oikeus saada osuus liiketoiminnan tuotosta Nykyisin lunastustoimitukset palvelevat entistä useammin yksityistä liiketoimintaa. Lunastuslakiin tulisikin sisällyt- Se on geeneissä. Valitsimme vahvimmat yksilöt, jotka kasvoivat muita nopeammin ja tuottivat laadukkaampaa puuta. Tarkoin valituista puista keräsimme vartteita ja perustimme lähes sata siemenviljelystä eri puolille Ruotsia. Siemenviljelyksiltä keräämme nyt siemenet taimitarhoillemme. Jalostettujen taimiemme on osoitettu kasvavan 14-22 % samalle palstalle istutettuja metsikkötaimia nopeammin. Vaadi parempaa tuottoa metsästäsi. Valitse jalostettua! Taimiamme on nyt saatavissa koko Suomessa. Kysy lisää omalta met- Johan Grönros sänhoitoyhdistykseltäsi Puh. 0500 569566 tai ota yhteyttä: johan.gronros@skogsplantor.fi www.skogsplantor.fi tää säännös, jonka perusteella maanomistaja voisi saada pienen osuuden lunastuksen tuomasta hyödystä ja tuotosta. Lunastuksessa korvataan vain välittömät menetykset. 5. Korko Lunastuslain mukaan maksamatta olevalle lunastuskorvaukselle on määrättävä suoritettavaksi kuuden prosentin korko siitä päivästä, jolloin hakija on saanut oikeuden lunastettavan alueen haltuunottoon. Säännöstä tulee muuttaa siten, että korkoa aletaan las- kea siitä hetkestä lähtien, kun alue on lunastusasian vuoksi asetettu tosiasialliseen toimenpidekieltoon. 6. Uskottujen miesten pätevyys Uudistuksessa on huomioitava uskottujen miesten pätevyyden tarkistaminen. Lunastuslaki määrittelee lunastustoimikunnaksi toimitusinsinöörin ja kaksi uskottua miestä. Olisi perusteltua, että uskotuilta miehiltä edellytettäisiin jonkinlaista perehtyneisyyttä asiaan. www.mtk.fi Metsähehtaarin tuotto istutuksesta päätehakkuuseen *Esimerkki perustuu Skogsforskin 14%:n kasvuerolaskelmaan kuusitaimikossa, johon on istutettu Svenska Skogsplantor AB:n Salebyn ja Rörbyn siemenviljelmillä tuotetuista siemenistä jalostettuja taimia. Metsän nettotuoton ero rahallisessa arvossa mitattuna Metsikkötaimi Jalostettu taimi 100 % 189 % *Nettotuotto on diskontattu maanmuokkauspäivän nykyarvoon 3%:n korko-olettamalla. Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015 16 Maaningalla siirrettiin 50 km sähkölinjaa metsästä tienvarteen Puukauppa yhteismyyntinä Isompia ja pienempiä puueriä Metsäneuvoja Voitto Vauhkonen hoiti sähkölinjan puuston poiston ja kaupat mallikkaasti. Tien varteen tehtiin myös varastointipaikat tulevia puukauppoja varten. Varastointipaikat kuntoon Vauhkonen muistuttaa, että sähkölinjojen alle puuta ei saa varastoida. ”Ei olisi itselle tullut mieleen, mutta hyvä kun Voitto kertoi varastointipaikan tarpeellisuudesta”, kertoo metsänomistaja Matti Haikonen Maaningalta. Uutta sähkölinjaa varten Haikosen metsiä raivattiin noin kahden kilometrin matkalta. ”On tärkeää tehdä puutava- ran varastointipaikka tien varteen ja tarvittaessa kiertolenkki puutavara-autolle. Jollei tätä ota huomioon linjan rakennusvaiheessa ja vaadi sähköyhtiö sitä tekemään, niin metsänomistajalle saattaa koitua isot kustannukset seuraavan puukaupan aikana”, Vauhkonen huomauttaa. Linjat kuntoon Haikonen on tyytyväinen, että metsänhoitoyhdistyksen tuttu mies oli mukana linjahankkeessa. Hänellä on myös lisäehdotuksia sähkölinjojen hoidon varalle. ”Metsänhoitoyhdistys hoiti hakkuun ja puiden myynnin oikein hyvin. Toivoisin, että jatkossakin sähköyhtiöt tekisivät mhy:n kanssa yhteistyötä linjojen raivaamisessa. Mieluummin rahaa linjojen hoitoon ennalta kuin vikakohtien paikkailuun.” ”Samalla kun metsässä tehdään savottaa, niin moto voisi ajaa sähkölinjoja läpi ja harventaa linjojen reunat riskipuista. Metsänomistaja saa pelkkää hyötyä, kun reunametsää harvennetaan ja puut saadaan tien viereen ja myyntiin”, Haikonen ehdottaa. teksti ja kuva: Päivi Mäki Palvelemmema-toklo10–16.30,peklo10–15.30, tiajanvarauksellaklo18saakka Kauppakatu22,70100KUOPIO|Puh.0290412650 www.saastopankki.fi/kuopio Juha-Antti Puurunen Maa-jametsätalousliiketoimintaalueenvastaava 0443315002 Puh.hinta:lankapuh.8,35snt+6,91snt/min,matkapuh.8,35snt+16,69snt/min Kaija Puustinen Sijoituspäällikkö 0290412652 0445442652 sa Petri Korolainen Konttorinjohtaja 0290412651 0505905013 s ko Päivi Sydänsalo Sijoituspäällikkö 0290412657 0447052657 y tu n t ver nlannoit u Nopea apu metsän boorinpuutokseen OTA YHTEYTTÄ – KARTOITETAAN YHDESSÄ SINULLE SOPIVIMMAT RATKAISUT! Erja Savolainen Rahoituspäällikkö 0290412667 0447321089 sä t PAIKALLINEN JA ASIANTUNTEVA SÄÄSTÖPANKKI OPTIA METSÄNOMISTAJAN PALVELUKSESSA us me Käytä 15–20 litraa YaraVita Bortracia ja 30–60 litraa vettä hehtaarille. Levitä YaraVita Bortracin ja veden seos reppuruiskulla tai vastaavalla tasaisesti kuviolle. Tu t Toimi näin: fi ”Olihan siinä monta tilarajaa ja rajapyykkiä etsittävä, jotta puut menivät oikean omistajan nimiin”, naurahtaa metsäneuvoja Voitto Vauhkonen. Vauhkonen koordinoi viime vuoden lopulla sähkölinjan siirtoon liittyvän puuston poiston Maaningan Leinolanlahti-Kurolanlahti alueella. ”Aloitimme työt elokuussa. Alkuun metsuri aukaisi raivaussahalla 10 metriä leveän linjakadun auki. Parhaimmillaan lokakuussa oli kuusi motoa tekemässä puunkaatoa alueen eri kulmilla.” Savon Voima siirsi vanhan verkon metsistä tien varteen, jotta jatkossa puuston aiheuttamia ongelmia olisi vähemmän ja mahdolliset sähkönjakeluongelmat olisi helpompi paikallistaa ja korjata. 154 omistajalta, syksyn lämpimät kelit, hyytyneet puumarkkinat – siinä haastetta puukaupan tekoon. Vauhkonen hoiti kuitenkin puut eteenpäin yhteismyyntinä. ”Töitä se teetti, mutta kaupat saatiin tehtyä. Puutavaralajit myytiin erikseen kaikkiaan kuudelle eri ostajalle. Onneksi alueen toimijat ja metsänomistajat ovat tuttuja, joten asioiden sumpliminen hoitui helposti”, 34 vuotta metsäneuvojana toiminut Vauhkonen toteaa. ”Seuraavaan suurhankkeeseen vinkkinä, että helpompi tämä olisi toteuttaa talven aikana. Puut säilyvät paremmin tienvarsivarastossa eikä kaupoilla ole yhtä kiire. Jäisen maan aikana koneiden siirto on helpompaa ja painaumia tulee vähemmän.” s. Uusi sähkölinja kulkee maantien vartta 154 metsänomistajan mailla. Metsänhoitoyhdistys hoiti linjalta kaadetut puut kaupaksi yhteismyyntinä ja huolehti metsänomistajan eduista, kuten puutavaran varastopaikoista. Onko kuusipuiden pituuskasvu tyrehtynyt ja latvat haaroittuneet? Metsäsi saattaa kärsiä boorinpuu toksesta, joka paranee ainoastaan lannoittamalla. YaraVita™ Bortrac™ 150 on uusi nestemäinen boorilannoite, jonka avulla vältyt kasvu ja laatu tappioilta sekä tuhansien eurojen menetykseltä hehtaaria kohti. YaraVita Bortracilla korjaat boorinpuutoksen tarkasti, nopeasti ja edullisesti. YaraVita Bortrac on myynnissä kaikissa maatalouskaupoissa. Boorinpuutoksesta kärsivää puustoa Lue lisää: www.metsänlannoitus.fi Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet suomalaisiin oloihin. Metsälannoitteissamme on tasa painoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus, laatu ja hiilijalanjälkitakuu. Valitse Yara, maan parhaaksi. www.yara.fi • www.metsänlannoitus.fi Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015 17 Oma metsäneuvoja on tärkeä Merja ja Jarmo Korhonen ovat melko tuoreita metsänomistajia, jotka aikovat olla metsänhoitoyhdistyksen jäseniä jatkossakin. Metsänhoitoyhdistyksen palveluista he arvostavat erityisesti omaa metsäneuvojaa, joka auttaa kaikissa metsäasioissa. Korhosten omistama Kivilahden tila sijaitsee Hakulilan kylällä Naarajärven kauniissa maisemissa. Tila on Merjan kotipaikka, jonka he lunastivat itselleen vapaa-ajanpaikaksi viime vuonna. Tilan päärakennuksella on noin 100 -vuotinen historia. Muun muassa Suovu-Palosen metsäalueen savottajätkiä yöpyi aikoinaan tuvan lattialla ennen Palosen kämpän rakentamista. Hevosille järjestyi kortteeri tallin puolelta. Merjalla ja Jarmolla on molemmilla ”metsäinen” tausta. He ovat osallistuneet aikanaan kotitilojensa metsätöihin, Merja muisteli istuttaneensa taimia ja Jarmo oli ollut oman tilan töitten lisäksi työhön tutustumisjaksolla Karttulan metsänhoitoyhdistyksessä. Perheeseen kuuluvat myös kaksi poikaa ja neljä koiraa. Toinen pojista, Tuomas, opiskelee Toivalan metsäkoulussa metsäkoneenkuljettajaksi. Korhosille oli luontevaa lunastaa kotipaikka omakseen, koska heidän elämäänsä kuuluu luonnossa liikkuminen koirien kanssa harrastaen ja metsästäen. He ovat myös ahkeria sienestäjiä ja marjastajia. Tilan metsiä hoiti aiemmin Merjan isä Antero, joka teki nuoruudessaan metsätöitä hevosella muillekin. Hän käytti myös metsänhoitoyhdistyksen palveluja. Isän kuoltua tila oli kolmisen vuotta kuolinpesänä, jolloin Merja otti ensimmäisen kerran yhteyttä metsäneuvoja Merja Hyttiseen vuonna 2012. Ensimmäinen maastokäynti tehtiin metsän hoitotarpeita ja hak- Tuomas ja metsäneuvoja hoitotöitä suunnittelemassa. Kuvat: Merja Korhonen Kivilahden tilan talvimaisemaa. kuumahdollisuuksia kartoittaen. Yhteistyö metsänhoitoyhdistyksen kanssa on jatkunut leimikonteolla ja opastuksella taimikonhoitotöihin. Korhoset arvostavat metsänhoitoyhdistyksen palveluissa vaivattomuutta ja luotettavuutta. On helppoa, kun omalta metsäneuvojalta voi kysyä kaikista metsäasioita. Ja on turvallista tietää, että metsänhoitoyhdistys on maanomistajan puolella. Virkistysarvojen lisäksi metsällä on perheelle myös taloudellista merkitystä. Jarmo toteaakin, että toivoo puukaupan elpyvän erityisesti kuusitukin osalta. Metsät olivat hoitamatta vuosien ajan, mutta nyt Tuomas on aloittanut raivaustyöt taimikoissa ja nuorissa metsissä. Isä ja poika suunnittelevat seuraavaksi työmaakseen ylispuuhakkuuta kuusen taimikon päältä. Samalla kertaa tulee taimikko kuntoon ja polttopuuta talon lämmitykseen. Tuomas kiteytti osuvasti metsänhoitotyön merkityksen: ” kun hoitaa taimikot ja nuoret metsät kuntoon, niistä saa enemmän rahaa aikanaan”. Perheen tulevaisuuden visiona on pitää tilan metsät hyvässä ja tuottavassa kunnossa monikäyttömahdollisuudet huomioiden. Kivilahden tilalla riittää tekemistä koko perheelle vastapainona kaupungissa asumiselle. Merja sanoi vielä viimeiseksi, että tähdetkin näkyvät taivaalla aivan eri tavalla kuin kaupungissa. Perheen koirat viihtyvät metsässä. METSÄNOMISTAJAN METSÄNOMISTAJAN MAALISLAUANTAI MAALISLAUANTAI 14.3. klo 9–12 toimipisteissämme: 14.3.katu klo1110–15 Kansankatu Asemakatu 8, Hollola 12, Suonenjoki Minna Canthin B, Kuopio Isoharjantie 4, Siilijärvi Keskitie 22, Tuusniemi Avoimet ovet juuri sinulle! Tule poikkeamaan Keskustie 7, Vesanto Pikonmäentie 4A, Keitele Urheilutie 3, Tervo ja viihtymään muiden metsänomistajien kanssa. Hae ilmaku omasta tila va stasi! Avoimet ovet juuri sinulle! Tule poikkeamaan ja viihtymään muiden metsänomistajien kanssa. JÄSENETUIN Jäsenetuin FO fo H AE I L M A omasta tilaKUVA stasi! KAHVIA & PULL AA ARVONTA eitsi! PV Uo Uit Ka AU raPiv PAausv lla. ka onikpalai orkkuakkona pa pru u . tt la tu i es ks ty is d yh ttu po OmOan man yhdistyksesi tualaista, keus skustele! en se ky , KyKysysy, kyseenalaista, kesk tele! ETULO! A! RVetuloa TTeErv Kahvia & pullaa TEE TAIM Tee taimitilaus Me metsänomistajan eteen eteen enemmän. Meteemme teemme metsänomistajan enemmän. ! Yhteistyössä: LOGO1 Metsänomistajat ITIL AUS! LOGO2 LOGO3 Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Minna Canthin katu 11B 70100 KUOPIO/paijat-hame www.mhy.fi/pohjoissavo Kansankatu 8 • 15870 HOLLOLA • www.mhy.fi Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015 18 Eduskuntavaaliehdokkaat metsätentissä Biotalouteen kohdistuu suuret odotukset. Runsaiden luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen voisi parantaa huonoon kuntoon ajautunutta talous- ja työllisyystilannetta. Haluisimme omalta osaltamme selvittää omalta toimialueeltamme (Keitele, Kuopio (pl Nilsiä), Siilinjärvi, Tuusniemi Suonenjoki Rautalampi, Tervo ja Vesanto) eduskuntavaaleissa ehdokkaina olevien näkemyksiä metsänomistajia askarruttavista kysymyksistä, sekä biotalouden mahdollisuuksista. Lähetimme sähköpostikyselyn 5.2.2015 yhteensä 33 oman toiminta-alueemme ehdokkaalle. Siltä varalta, että tiedossamme eivät olleet kaikkien ehdokkaiden yhteystiedot, lähetimme kyselyn myös 7 puolueen aluetoimistoihin jakelupyynnöllä edelleen toimitettavaksi. Ehdokkailla oli vastausaikaa yhdeksään kysymykseen 7 päivää. Vastausten enimmäispituuden rajoitimme 700 merkkiin. Alueemme ehdokkaat ovat ilmeisen kiireisiä tai sitten eivät koe biotaloutta ja metsänomistajia kovin tärkeäksi kohderyhmäksi. Määräaikaan mennessä vastauksia tuli 7 ehdokkaalta. Vastauksia saimme myös oman toimialueemme ulkopuolisilta ehdokkailta, joita emme valitettavasti voi lehdessämme julkaista. Ylipitkiä vastauksia on lyhennetty. Poliittisesti sitoutumattomana toimijana ilmoitimme julkaisevamme vastausten lisäksi nimen yhteyteen laitettavan kuvan vain pientä nimellistä maksua vastaan. Näitä asioita ehdokkailta kysyttiin: 1. Oletko metsänomistaja ? 2. Oletko metsänhoitoyhdistyksen (mhy) jäsen ? vaa uusien metsäteollisuusinvestointien toteutumista. Uudet merkittävät investoinnit mm. Äänekoski ja Kuopio alkavat toteutuessaankin tarvitsemaan puuta vasta useiden vuosien päästä. Äänekoski aikaisintaan vuonna 2017 ja Kuopio arviolta aikaisintaan vuonna 2020. Jos lakiesitystä käsiteltäisiin edustajakaudellasi, kannattaisitko lain voimaan tuloa ? 5. P uun käytön monipuolistuessa on esitetty arvioita puolesta ja vastaan puun riittävyydestä. Onko puuta mielestäsi järkevä polttaa ? 6. P uumarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi on esitetty erilaisia pakkokeinoja, mm. verotuksen lisäämistä. Kannatatko kiinteistöveron tai muun mahdollisen maksun laajentamista metsämaalle ? 7. K aavoituksella siirretään metsiä pois aktiivisesta taloustoiminnasta käytännössä ilman korvauksia. Pitäisikö kaavoitusta ja lainsäädäntöä mielestäsi muuttaa tältä osin ? 8. S ukupolvenvaihdoksen verohuojennuksen laajentaminen metsätiloille toisi metsätilat tasavertaisiksi maatilojen kanssa ja nopeuttaisi metsätilojen siirtymistä nuorempien, aktiivisten käyttäjien haltuun. Kannatatko metsätilojen spv-verohuojennusta? 9. M oottorikelkkareittien perustamisen yhteydessä reittien perustajien ja maanomistajien välille on tullut kiistaa maa-alueiden käytöstä. Pitäisikö mielestäsi lunastuslainsäädäntö kokonaisuudessaan uudistaa omistusoikeuden suojan parantamiseksi? Tällaisia vastauksia saimme: 3. M etsäteollisuuden kotimaisten investointien ja tehtaiden sulkemisten nettovähennys puun käyttöön ajanjaksolla 2000-2013 oli yli kymmenen miljoonaa kuutiometriä. Miten mielestäsi parhaiten turvataan puun käyttöä lisäävien uusien investointien aikaan saaminen metsäalalle, esimerkiksi Finnpulp Kuopion hanke ? 4. H allitus on viemässä eduskuntakäsittelyyn uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotukeen muutosta, joka käytännössä rajaisi kaikista muista hakkuista paitsi ensiharvennuksilta tulevan puun pois tuen piiristä. Lakiesitystä on vastustettu laajasti. Ministeri Vapaavuori perusteli lain tarpeellisuutta mm sillä, että se omalta osaltaan tur- nistutus, taimikon hoito ja ensiharvennukset tehdään entistä paremmin. Kaupunkilaismetsänomistajia informoidaan puun myynnin kannattavuudesta ja metsänhoidosta. Kansallinen kilpailukyky varmistetaan. Soratiet ja alemman asteinen tieverkko kunnostetaan Itä-Suomessa. 100 ha tontti odottaa Sorsasalossa kunhan yhtiö saa jättiinvestoinnin rahoituksen valmiiksi. 4. En kannata. 5. P uusta riittää moneksi – myös energiatuotantoon. 6. En kannata. 7. Y ksityisen omaisuuden suojan tulee olla aina loukkaamaton – jos kaavoitusmonopolia käytetään, tulee metsäomistajille maksaa täydet korvaukset. 8. Kannatan. 9. K annatan kunnollista yhdessä maanomistajien kanssa tehtävää kelkkareittien suunnittelua – sopimalla löydetään aina parhaat ratkaisut. 2. Kyllä. 3. V ireällä teollisuuspolitiikalla sekä satsauksilla infrastruktuurin kehittämiseen. 4. E n kannattaisi lain voimaantuloa. Lakiesitys vaatii uudelleenvalmistelun. Jukka Savolainen, kok 1. Olen 2. Olen 3. P arantamalla hankintaketjun toimivuutta. Yhteismetsien lisääntyminen, jotta mm perikuntien tilat saadaan mukaan hankintaan. Tiestön ehdoton parantaminen, myös yksityistiet. 4. T uki uusituvalle energialle on ehdottomasti hyvä, mutta ei nykyisen kaltaisena esityksenä. 5. P uu on ollut meidän vihreää kultaa, joten olkoon se sitä vastaisuudessakin 6. J o nyt verotetaan metsäntuottoa. Pitkäjänteistä ja yhteiskunnalle tuottavaa toimintaa ei pidä yliverottaa. Kyllä verottaja saa omansa kun puuta myydään. KOKOOMUS Merja Oksman, kok 1. En 9. K un lunastetaan maata, niin silloin pitää olla yhteiskunnan etu etusijalla. Onko kelkkareitti yhteiskunnan etu? riittävä korvaus ja kelkkapohjan käyttöoikeus mm metsänhoitotöissä kuntoon. 5. K yllä kohtuudella. Kuivat koivuhalot palavat iloisesti takassa ja leivinuunissa tuoden lämpöä ja tunnelmaa 3. Kestävä metsätalous - puu- 9. Kyllä. 7. En osaa sanoa 8. K yllä, metsän hoitovelvoitteella 9. E i, nykyinen laki suojaa riittävästi yksityisen omistuksen ja mahdollistaa yleisen edun mm. infran rakentamisen ja kaavoituksen Minna Reijonen, ps 1. Kyllä 2. En 4. E n kannattaisi, koska puu on uusiutuvaa. Esim. tuulivoimaa en kannata, koska se on kannattavaa vain tukien turvin. 6. Kyllä. Puukin on omaisuutta 2. Olen MTK:n jäsen. 8. V erohuojennus on ulotettava metsätiloihin. Tämä on yhdenvertaisuuskysymys jolla voidaan estää metsälöjen pirstaloitumista. 3. H akemalla rahoituksia EU:sta ja kannustamalla yrityksiä. Verohuojennuksilla, informoinnilla ja kunnollisella korvauksella metsänomistajille on merkitystä. 4. Kyllä 1. Olin pienmetsänomistaja. 7. M etsämaata kaavoitettaessa maapohjan käyttötarkoitus muuttuu. Metsänomistajan on saatava jatkossakin käypä korvaus. Metsätalousalueiden rauhoittamisessa on pyrittävä vapaaehtoisuuteen. 8. J otta mm yhteismetsätiloja saataisiin kehitettyä ja sitä kautta pirstaloituminen estetään, yhdenvertainen kohtelu on suotavaa. 3. J oustavalla kaavoituksella ja elinkeinoelämän yhteistyöllä, luo työpaikkoja Markku Rossi, kesk 6. E n kannata pakkokeinoja. Verotuksen on oltava kannustavaa, ei kiristävää. Metsänomistajien on tunnistettava metsäomaisuuden arvo, metsänhoidon merkitys sekä hakkuumahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen. 7. K ukaan ei hyväksy jos omaa omistusta aloitetaan ”kansallistaa”. Oikea korvaus vallitsevan hintatason mukaan. 2. En KESKUSTA 5. M etsävaroissa on vuosien mittaiset hakkuureservit. Puuta riittää energiapuuksi. Puunpoltto on uusiutuvan energian hyödyntämistä ja ilmastoteko. PERUSSUOMALAISET Ari Kaunisaho, ps 1. Kyllä. 5. E rittäin järkevää. Suomessa tarvitaan omavaraista energiaa lämmitykseen. Puu on aito lähituote. 6. En kannata. 7. P itäisi. Metsänomistajalla tulee olla oikeus omaan Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015 omaisuuteensa. 8. Kannatan. 9. E hdottomasti muutettava niin, että harrastustoiminnan takia ei lunastuksia käytetä. En kannata pakkoreitityksiä. Jos väyliä tehdään, ne tulee tehdä ainoastaan maanomistajan suostumuksella. Jos reitti merkitään rasitteeksi tilalle, niin reittiä ei niin vain siirretä tai lopeteta. 5. P uuta ei ole syytä liiaksi polttaa muilta osin kuin mitkä eivät kelpaa teolliseen jalostavaan tuotantoon (kannot, risut). 6. M etsäverotusta on uskallettava ohjata metsänkäyttöä lisäävillä toimilla. Nykyinen metsäverotus on tässä suhteessa epäonnistunut (verotetaan vain puun myynnistä). 7. M inulla olevin tiedoin olisin varovainen suoraan puuttumaan asiaan lainsäädäntöä muuttamalla. 8. S ukupolven vaihdoksissa (jotka ovat talous käytössä) metsätilat pitää rinnastaa maatiloihin, joten kannatan metsätilojen spv- verohuojennusta. VASEMMISTOLIITTO Kaarlo Julkunen, vas 9. M oottorikelkkareittien perustamisissa syntyy varmasti ristiriitoja. Usein taustalla on myös matkailualan yritysten mahdollisuudesta harjoittaa yritystoimintaa. Itse lunastussäädäntöön puuttuminen tarkoittaisi sitä, ettei osata hyvää vuoropuhelua. 1. En ole 2. En ole 19 2. En ole mhy:n jäsen 3. E nergiaverotusta laskemalla, kaupungin-kunnan avustuksella järjestämällä toiminnan kannalta paras tontti, tieverkon kunnostuksellaylläpidolla, päästökaupoista tinkimällä, puuta pitää olla saatavilla, sen vuoksi metsiä tulee hoitaa nykyistä paremmin, kestävän kehityksen mallilla. 7. K yllä pitää, koska kaavat kangistavat ja omivat yksityisomistajan oikeudet. 8. S ukupolvenvaihdokset maametsätiloilla tulee sallia vastikkeetta, siis kokonaan verovapaasti. 9. P itää uudistaa ehdottomasti. Kelkkareitit tulee tehdä neuvottelemalla maanomistajan kanssa. Kelkkareiteillä ei ole yhteiskunnallisesti merkittävää vaikutusta. Tämän vuoksi tulee parantaa Maanviljelyn ohella metsä on myös Timolle jokavuotinen tulonlähde ja paikka myös harrastuksille, muun muassa linnunmetsästykselle. VIHREÄT Jouni Vauhkonen, vihr 1. O len tuleva metsänomistaja. 2. En ole. 3. M etsäteollisuus uudistuu ja tähtää uusien tuotteiden luomiseen. Puusta voidaan tehdä kaikkea sitä mitä öljystäkin. Tarvitsemme useita ”Äänekosken investointeja” tähän maahan. 4. E n tosiaankan kannata Vapaavuoren esitystä. 8. M yös metsänomistajien tulee maksaa veroja, sillä jollain rahalla täytyy myös hoitaa sukupolvenvaihdoksen toinen osapuoli, ne ikääntyvät vanhemmat. Mielelläni tukisin sukupolvenvaihdoksia, mutta tässä taloustilanteessa en sellaista lupaa. 9. T ätäkään asiaa on vaikea ratkaista kieltojen kautta. Moottorikelkkailua pitää verottaa enemmän, jotta reittien ylläpitoon saataisiin varoja ja korvauksia metsänomistajille. Eduskuntavaalit 19.4.2015 Ville Kuivalainen, vas 1. Olen metsänomistaja Uusi jäsen Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen hallitukseen. Timo Moisio 52 v, aloitti uutena jäsenenä Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon hallituksessa vuoden 2015 alussa. Timo on syntyperäinen vesantolainen ja asuu kotitilallaan Tykkylässä. Timo keskittyy tilallaan lihakarjatuotantoon, mutta myös metsä ”näyttelee” suurta osaa. 7. K aavoituksella myös jaetaan rahanarvoisia oikeuksia, esimerkiksi kesämökkipaikkoja. Jos kaavoituksesta alettaisiin maksaa, niin se johtaisi siihen, että myös kaupungeissa täytyisi maksaa esimerkiksi puistojen kaavoittamisesta. 5. P uuta tulee polttaa. Puu ei lopu polttamalla, päinvastoin. 6. E n kannata kiinteistöveroja metsämaalle, eikä sinne kaivata muitakaan lisämaksuja. 5. H akkuutähteistä kannattaa polttaa iso osa, samoin kaikki se mitä ei voida käyttää jalostukseen. Puutuotteiden jalostuksella voimme tuottaa hyvinvointia paremmin kuin pelkällä polttamisella. 6. M etsänomistajia ei todellakaan pidä pakottaa verotuksen avulla myymään puuta. En kannata. 4. En kannata 3. V armistamalla raaka- aineensaanti, tiestön ja rautateiden tilan kartoittaminen ja kunnostaminen hankkeiden vaatimalle tasolle. Työvoiman kohdennettu saanti ja koulutus ovat yhtä tärkeitä turvata tulevaisuudessa. 4. N yt minulla olevin tiedoin tukisin uudistetun lain voimaanastumista. omistusoikeudellista suojaa ja lunastuslainsäädäntö / lunastusoikeus on poistettava kokonaan laista. Syksyllä kulkiessaan pystyy suunnittelemaan seuraavan vuoden tulevat taimikonhoito kohteet, mahdollisia puukauppoja sekä samalla kartoittamaan myös kertyneitä tuulenkaatoja. Keskustellessamme isännän suunnitelluista talven harvennuksista Timo tuumasi, että maakunnalliset suuret investointihankkeet ovat tervetulleita kuitupuun käytön edistämiseksi Pohjois-Savossa. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyttä Timo pitää erittäin tärkeänä. Jäsenyyden myötä metsänomistajat saavat edunvalvonnan lisäksi luotettavaa, tasapuolista ja ammattitaitoista metsäalan palvelua kilpailukykyiseen hintaan. ”On tärkeää että paikalliset tutut metsäammattilaiset ovat nopeasti tavoitettavissa” Timo lisäsi lopuksi. Kimmo Karhatsu TURVALLINEN METSÄN AMMATTILAINEN VÄLITTÄÄ Paikallinen asiantuntemus, valtakunnalliset markkinat TURVALLINEN METSÄN AMMATTILAINEN VÄLITTÄÄ Paikallinen asiantuntemus, Mauri Säisä Pekka Sahlman valtakunnalliset LKV, metsät.ins. markkinatLKV, metsät.ins. Myytävät kohteet: p. 0400 378 286 alue: Kuopio, Tuusniemi, YläSavon alue Keitele, Kukertaja. Metsätila erillisenä määräalana 35,9 hehtaaria. Hyvin hoidettu metsätila rehevillä maapohjilla. Kokonaispuusto n. 2200 m³. Kattavat tieyhteydet. Hintapyyntö 82.000 euroa. Tarjoukset 6.3.2015 mennessä. Arto Kosunen 0400 725 293. Arto Kosunen LKV, metsät.ins. p. 0400 725 293 p. 040 7600 278 alue: Sisä-Savon alue: Siilinjärvi, kunnat, Kuopio Mauri Säisä Pekka Sahlman Maaninka LKV, metsät.ins. LKV, metsät.ins. p. 0400 378 286 alue: Kuopio, Tuusniemi, YläSavon alue Antti Kakkonen LKV metsät.ins. p. 040 580 2033 alue: Tuusniemi, Riistavesi, Vehmersalmi Vesanto, Vesamäki 4,5 ha:n erillinen määräala. Hintapyyntö 8.000 euroa. Tarjoukset 20.3 mennessä. Arto Kosunen 0400 725 293. Tervo, Juurikkaniemi, metsätila 7,0 ha. Tiehen rajoittuva määräala. Kokonaispuusto 750 m³. Hintapyyntö 25.000 euroa. Arto Kosunen 0400 725 293. Tontit: Kuopio, Rytky, omakotitalotontit. Tiet ja liittymävalmiudet tehty. Hintapyyntö 30.000/kpl. Arto Kosunen 0400 725 293. p. 040 7600 278 alue: Siilinjärvi, Maaninka Tuusniemi, Ukonlahti Metsätila 34,04 ha Hp 80000€. Tarjoukset 5.3.2015 klo 12 mennessä. Antti Kakkonen 040 580 2033. Kuopio, Lyytikkälä. Metsätila määräalana n. 117,2 ha. Kasvavat maapohjat ja hyvät tieyhteydet. Kokonaispuusto 7195 m³. Hintapyyntö 191.000 €. Tarjoukset 27.3. mennessä. Arto Kosunen 0400 725 293 etunimi.sukunimi@metsatilat.fi www.metsatilat.fi/jarvisuomi Savilahdenkatu 5-7, Mikkeli puh. 045 341 6990 Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015 20 Vilahdus tulevaisuudesta Yrityskylässä kuudesluokkalaiset oppivat, mistä tulee palkka ja mitä ovat verot. Kansainvälisesti tunnustetun koulutusinnovaation rahoittajiin kuuluu Suomen Metsäsäätiö. Itä-Suomen Yrityskylä on kevään ajan Joensuussa ja Mikkelissä ja palaa syksyllä Kuopioon. Metsäyhtiön toimitusjohtaja astuu metsänhoitoyhdistyksen toimistoon. Tukkipuuta pitäisi saada. ”Montako laitetaan?” kysyy mhy:n johtaja Thomas Barrera. ”Yksi riittää”, asiakas ilmoittaa. Puulajista ei puhuta mitään, mutta se ei nyt olekaan oleellista. Sekä myyjä että ostaja ovat helsinkiläisen Pihlajamäen ala-asteen kuudesluokkalaisia, jotka opettelevat ensimmäistä kertaa työelämän tapoja. Paikka on Helsingin Tekniikan museoon rakennettu Yrityskylä, jonka kulisseissa toimivat samat yritykset ja julkiset palvelut kuin millä tahansa kylänraitilla. Koululaiset viettävät yhden päivän Yrityskylän työntekijöinä. Sitä ennen oppitunneilla on käyty läpi muun muassa, mitä työ on ja mitä ovat palkka, Hanna Lehto-Isokoski Thomas Barrera ja Eemil Mehto Pihlajamäen ala-asteelta työskentelevät Yrityskylän metsänhoitoyhdistyksessä. Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. • hyvälaatuinen siemenaines • nykyaikainen kasvatustekniikka • huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. www.taimitapio.fi Krista Kimmo voitto ja verot. Jokainen oppilas on täyttänyt hakemuksen, johon on saanut luetella kolme mieluisinta tehtävää. Opettaja on järjestänyt työhaastattelun, jossa on muistettu kättelyt ja katsekontaktit. Nyt koululaiset soveltavat oppimaansa – näkevät vilahduksen aikuisten elämästä. Metsänhoitoyhdistyksessä työskentelee myös metsäneuvoja, joka selvittää metsänhoitopelin avulla, paljonko eri toimenpiteet maksavat ja mitä ne tuottavat. Toimiston vieressä metsäkoneen kuljettaja kaataa ja katkoo puita simulaattorin avulla. Suomeen sopiva Yrityskylä on toiminnanjohtajansa, luokanopettaja Tomi Alakosken kehittämä tuote. Koulutyössä Alakoski huomasi, miten vähän yläkouluun siirtyvät tiesivät elinkeinoelämästä. Hän oivalsi, että itse osallistumalla lapset oppisivat parhaiten. Yrityskylän esikuvia löytyi maailmalta ja Alakoski muokkasi konseptin Suomeen sopivaksi. Jotkut pitivät Alakosken ideaa aluksi hulluna, mutta niin vain ensimmäinen Yrityskylä aloitti 2010. Nyt kyliä toimii jo 13 paikkakunnalla, ja 40 000 kuudesluokkalaista eli 70 prosenttia ikäluokasta vierailee niissä. Opettajien ja oppilaiden antaman palautteen keskiarvo on kiitettävä. Yrityskylien toiminnan organisoi elinkeinoelämän ylläpitämä Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. Rahoitusta tulee muiden muassa kumppanuusyrityksiltä sekä Suomen Metsäsäätiöltä, joka on ollut mukana alusta asti. Se haluaa varmistaa, että metsäasiat käy- Yrityskylässä motokuskin ammatti on yksi suosituimmista. vät koululaisille tutuiksi osana tavallista yritystoimintaa. Syyskuussa 2014 Yrityskylä valittiin maailman kuuden parhaimman koulutusinnovaation joukkoon World Innovation Summit for Education -kilpailussa. Voittoa vai tappiota? Metsänhoitoyhdistyksen toimistossa Thomas Barrera on puoleen päivään mennessä maksanut kolmelle työntekijälle palkan ja hakenut yrityslainaa. Iltapäivällä hän tekee vielä tuloslaskelman, josta selviää, onko toiminta voitollista vai tappiollista. Työ tuntuu kivalta ja sopivan haastavalta. ”Olen oppinut ainakin laskujen maksua. Niitä on tullut paljon.” Hanna Lehto-Isokoski Suomen Metsäsäätiö rahoittaa metsänomistajien, metsäteollisuuden, Metsähallituksen ja muiden metsätaloudesta toimeentulonsa saavien ryhmien viestintää. Tavoitteena on edistää metsäelinkeinoa lisäämällä puun ja puupohjaisten tuotteiden käyttöä sekä Suomessa että maailmalla. Metsäsäätiön rahoitus kertyy vapaaehtoisesta menekinedistämismaksusta, joka peritään puukaupan yhteydessä. Maksu on 0,2 prosenttia pystykaupan arvosta, ja metsänomistaja saa vähentää sen verotuksesta. Jos metsänomistaja tulee mukaan, myös puut ostava yhtiö maksaa samansuuruisen summan Metsäsäätiölle. Säätiö saa siis alkuperäisen summan kaksinkertaisena. Mutta tiedätkö missä kunnossa metsäsi on? Suomessa on yhteensä lähes 1,6 miljoonaa hehtaaria metsiä, joissa taimikonhoito tai ensiharvennus on metsähoidollisessa mielessä myöhässä. Ja nuorten metsien hoidon laiminlyönnit eivät Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusten mukaan ole korjaantumassa. Eihän sinun metsäsi kuulu tähän joukkoon? Nuorten metsien ylitiheys hidastaa ainespuun järeytymistä ja aiheuttaa siten myyntitulojen pienenemistä sekä hoito- ja hakkuukustannusten kasvua tulevissa metsänkäsittelyissä. Myös monikäytön mahdollisuudet kuten vaellus, sienestys tai marjastus on ylitiheissä metsissä hankalaa. Pörssikursseja kyllä seuraamme Päivittäin saamme uutisissa tiedon pörssistä ihan yhtiötasolla. Korjaamme rikkinäisiä rännejä ja huolehdimme säännöllisesti huoltamalla automme jälleenmyyntiarvosta. Tutkimme palkkanauhoja tai tarkastamme onko eläke tullut tilille. Seuraamme tulojamme ja omaisuu- temme tilaa. Mikä on tilanne metsässäsi? Paras tapa tuhota metsän tulevaisuuden tuottomahdollisuudet on laiminlyödä aktiivinen uudistaminen ja hoitotyöt nuorella iällä. Uudistamisen ja varhaishoidon laiminlyönti johtaa usein hieskoivun ylivaltaan uudistusalalla. Taloudellisesti arvokkaan puuston syntyminen viivästyy vuosikymmeniksi ja hoitorästien aiheuttama metsänkunnostus tulee kalliiksi. Metsätieto on hoidon perusta Kaiken suunnittelun, metsänhoidollisen tai ihan minkä tahansa, lähtökohtana on tieto asioiden lähtötilanteesta. Metsäsi kunto ja hoitotarpeet kiireellisyysjärjestyksineen on selvitettävä. Metsänsuunnitelman tiedot antavat hyvänpohjan metsien hoidolle. Hyvin suunnitellut ja oikein ajoitetut metsänhoitotyöt ovatkin sitten mukavaa työtä ja hyvää kuntoilua. Töitä voi tehdä oman aikataulun mukaisesti ”sitkun” on aikaa. Tarkkaile kuitenkin vuosittaisia työmääriäsi – osalle meistä ”sitkun” ei näytä koskaan toteutuvan. Tällöin on parasta hankkia apua töihin ammattilaiselta. Hoitosuunnitelmat hoitosopimukseksi Joskus on paras antaa metsäomaisuuden hoito kokonaan ammattilaisen haltuun – sopia metsien hoitosopimuksesta. Tällöin metsässä tehdään metsänomistajan tavoitteiden ja metsäsuunnitelman ehdottamat työt varmistaen siten metsän kasvukunto. Metsänhoitoyhdistys NewGreenTeam hankkeessa kehitetään PohjoisSavon alueelle aktiivisempaa otetta metsänhoitoon. Metsänomistajana huomaat sen Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon toimihenkilöiden aktiivisempana otteena sekä palvelujen kehittymisenä. Pasi Pakkala Mikkelin ammattikorkeakoulu Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015 21 Metsänhoitoyhdistys hoitaa erikoispuiden poiston Siilinjärven keskustassa tonttipuita on kaadettu maisemallisista ja turvallisuussyistä. Asutusaslueilla puiden kaato on aina ammattilaisten työtä. ”Siilinjärven kirkon ympärys harvennettiin ja nyt kirkko näkyy kylille asti”, kertoo metsäneuvoja Mauri Säisä tyytyväisenä. Myös tonteilla on tehty puuston harvennuksia. Metsänhoitoyhdistys myy puut ja siistii risut ja hakkuutähteet. ettei hautakiville, lyhtypylväille tai pystyyn jääville puille tule vahinkoa. ”Erittäin kapeat käytävät ja jyrkät risteykset tekivät koneilla liikkumisen vaikeaksi. Osa puista voitiin kaataa pitkälleen, mutta moniin tarvittiin nosturia. Nostokoriautolla ei täällä pääse liikkumaan, vaan ainoa kulkukelpoinen oli itsekulkeva henkilönosturi”, Säisä kuvailee. Nosturin korissa työskentelykorkeus on jopa 25 metriä. Ylöspäin noustessa metsuri karsii oksat ja alaspäin tultaessa pätkii rungon noin metrin mittaisiin osiin. Korissa työtä tehdään pareittain, jolloin toinen ohjaa nosturia ja toinen karsii tai pätkii moottorisahalla puuta. Viimeinen tukki voidaan kaataa maankamaralla seisoen. teksti ja kuvat: Päivi Mäki Kuusi kaatuu juuri haluttuun paikkaan ammattimiesten toimesta. Siilinjärven hautausmaalla töissä ovat metsurit Ari Venäläinen ja Pekka Korhonen sekä metsäneuvoja Mauri Säisä. Henkilönosturilla metsuri pääsee työskentelemään jopa 25 metrin korkeuteen. Korkean paikan kammoa ei sallita moottorisahamiehelle. Metsänhoitoyhdistys kaatoi Maaningan terveysaseman vieressä olevan 30-metrisen lehtikuusen viime vuoden lopulla. Kanto jätettiin tarkoituksella korkeaksi ja se muutti muotoaan moottorisahataiteilija Seppo Ruotsalaisen käsissä. Tammi-helmikuun aikana tehdyssä taajamasavotassa haasteellisin kohde oli Siilinjärven vanha hautausmaa. Sieltä poistettiin viitisenkymmentä tukkipuuta, jotka olivat vioittuneita ja sairaita. Muun muassa tervasroson vaivaamia mäntyjä ja lahoja koivuja kaadettiin turvallisuussyistä. Kaadot on suunniteltava niin, Metsurit Olli Airaksinen ja Eero Utriainen avaamassa näkymää kerrostalotontilla. Hirvikannan rajoittamisella turvataan tulevaisuuden metsävarat Hirvikannan säätelyn tärkeys korostuu biotalouden nousun myötä. Merkkejä hirvikannan kääntymisestä kasvuun on monissa maakunnissa. Hirvilupia pitää anoa reilusti, etteivät hirvituhot lähde uudelleen hallitsemattomaan kasvuun. Metsästyksen suunnittelu käynnistyy maaliskuussa hirvitalousalueille asetettavien kantatavoitteiden määrittelyllä. Tähän osallistuvat maanomistajat, metsästäjät ja sidosryhmien edustajat. Tämän jälkeen on vuorossa tärkeä vaihe, jossa metsästysseurat hakevat kaatoluvat tulevalle syksylle. Kaatolupia kannattaa anoa niin reilusti, että lupia jää reserviin ns. lupapankkeihin. Vain tällä menettelyllä voidaan var- mistaa mahdollisuudet säätää hirvikannan määrää vielä syksyllä, kun metsästyksen aikana selviää todellinen hirvikannan taso. Osassa Suomea tämä lupapankkimenettely toimii jo nyt hyvin. Kaikkialla sitä ei ole rohjettu lähteä vielä edes kokeilemaan. Riittävän suurilla kaatomäärillä voidaan korjata hirvikannan rakennetta ja samalla pitää kanta tasaisena. On syytä olla tarkkana, ettei hirvikanta liian alhaisesta lupamäärästä johtuen lähde räjähdysmäiseen kasvuun kuten vuosituhannen vaihteessa. Uusia investointeja odottava biotalous ei kestäisi vahinkomäärän lisäystä. Voimakkaasti vaihteleva ja liian suuri hirvikanta on aiheuttanut merkittäviä metsätuhoja erityisesti 2000-luvulla. Valtakunnallisen metsien inventoinnin mukaan hirvien vioittamaa metsää on jo noin miljoona hehtaaria. Vakavia vaurioita on noin 100 000 hehtaarin alueella. Myös hirvieläinten aiheuttamien vakavien liikennevahinkojen määrä on edelleen merkittävä. Viime vuosien aikana hirvikantaa on pyritty johdonmukaisesti metsästäjien ja maanomistajien hyvällä yhteistyöllä pienentämään. Tavoitteena on ollut aikaisempaa pienempi, mutta vakaa ja elinvoimainen kanta. Tavoitteessa on onnistuttu monissa maakunnissa, mutta on myös alueita, joissa hirvikanta on edelleen sietämättömän korkealla. Varsinkin Pohjois-Suomessa tilanne on vaikea. Lisätietoja: Mikko Tiirola, MTK:n metsävaltuuskunnan pj. puh. 044 538 4280 Timo Leskinen, kenttäjohtaja puh. 0400 754 235 Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015 22 Uudistuva kemera-laki yksinkertaistaa metsätalouden tukijärjestelmää Kemera-lain uudistuksen tavoitteena oli luoda metsätalouden tukijärjestelmästä kannustavampi ja tehokkaampi sekä vähentää byrokratiaa ja ylipäänsä yksinkertaistaa järjestelmää. Uusi laki vastaa kohtuullisen hyvin näihin tavoitteisiin. Miinuspuolelle jää se, että uudet EU:n määrittelemät valtiontuen suuntaviivat tuovat hieman lisäbyrokratiaa, sillä rahoituksen hakeminen jälkikäteen ei ole enää tulevaisuudessa mahdollista. Mikä muuttuu? Taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoito muuttuvat kahdeksi erilliseksi työlajiksi joihin molempiin voi hakea tukea. Taimikon varhaishoidon tukea myönnetään 0,7 – 3 metrisen taimikon hoitoon. Uudesta laista on jätetty pois vähämerkityksellisiä työlajeja kuten pellonmetsitys, kantojen nosto ja pystykarsinta. Metsän uudistamiseen ei myöskään enää saa tukea. Esimerkiksi myrskytuhojen varalle onkin hyvä olla vakuutus. Myös energiapuun korjuun tuki poistuu, mutta rankojen keräilyä nuoren metsän hoitokohteilta tuetaan korotetulla hehtaarituella. Laille on saatava vielä EU:n hyväksyntä Uusi kemera-laki voidaan ottaa käyttöön kun sille on saatu Euroopan komission hyväksyntä. MMM:n ja komission alustavat neuvottelut järjestelmästä käynnistyivät lokakuussa ja ovat edenneet yllättävänkin sujuvasti. Parhaillaan odotetaan komission vihreää valoa virallisen hyväksymisprosessin eli notifioinnin käynnistämiselle. Tämän jälkeen komissiolla on aikaa kaksi kuukautta tehdä päätös tukijärjestelmän hyväksymisestä. Vaikuttaa siis mahdolliselta, että uusi laki saadaan voimaan ensi heinäkuun alusta. Kemera-rahoitushakemukset käsitellään kesäkuun loppuun asti nykyisen kemera-lain nojalla. Hakemukset tulee toimittaa Suomen metsäkeskukseen 17.4.2015 mennessä, ja niistä annetaan päätökset viimeistään 30.6.2015. EU-vaatimusten mukaisesti uusi kemera-laki edellyttää ennakkohakemusta kaikkien työlajien osalta eli ns. jälkirahoitteisuus ei enää uuden lain mukaan ole mahdollista. Töitä ei myöskään voi aloittaa ennen kuin tukihakemus on toimitettu metsäkeskukseen. MTK etsii yhdessä MMM:n kanssa ratkaisua siihen, miten metsänhoitotöitä ja erityisesti nuorten metsien hoitoa uhkaava katkos saataisiin estettyä ensi keväänä. musta myös omasta aloitteestaan. 30.6.2015 Metsäkeskuksen on tehtävä vanhaan Kemera-lakiin perustuvat rahoituspäätökset viimeistään 30.6.2015. Tehtyjen rahoituspäätösten perusteella voidaan maksaa rahoitusta käynnissä oleville hankkeille vuoden 2019 loppuun saakka. Lea Jylhä, metsäasiantuntija, MTK Kemera-tuettavat työlajit - Taimikon varhaishoito Nuoren metsän hoito Terveyslannoitus Juurikäävän torjunta Suometsän hoito Metsätien tekeminen Metsäluonnon hoito Ympäristötuki Kemeran tärkeät päivämäärät 2015 17.4.2015 Rahoitushakemukset, joilla haetaan vanhan Kemera-lain mukaista rahoitusta on toimitettava Metsäkeskukselle viimeistään 17.4.2015. Tämän jälkeen saapuvat hakemukset hylätään myöhästyneinä. a! t n li a v a rm a v n ä ij il Vene 5.6.2015 Hakijan on toimitettava puutteellisten hakemusten täydentämiseksi pyydetyt selvitykset ja täydennykset Metsäkeskukselle viimeistään 5.6.2015. Hakija voi täydentää puutteellista hake- OMA METSÄ KULLAN KALLIS Pidetään yhdessä siitä huolta! Hyvän kasvullisen ja laadullisen perimän omaavat tanakat taimet kasvatetaan korkealla ammattitaidolla Pohjan Taimella. Laadukas taimi vähentää jälkihoitotöitä ja uudistusalasi tuottaa nopeasti uutta laatupuuta! Metsänomistaja, kysy taimiamme metsäneuvojaltasi! www.pohjantaimi.fi (Lähde: Metsäkeskus) Volttikatu 5, Kuopio, puh. 017 368 6111 Avoinna: ma-pe 9-17, la 10-14, www.yamaha-center.fi/kuopio Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015 23 Tapahtumia metsänomistajille pääkaupunkiseudulla Vero2015-tapahtuma Tapahtumia Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon jäsenille Metsänomistajan Maalislauantai 14.3.2015 Avoimet ovet toimipisteissämme: Minna Canthin katu 11B, Kuopio. Asemakatu 12, Suonenjoki,Isoharjantie 4, Siilinjärvi, Keskitie 22, Tuusniemi, Urheilutie 3, Tervo, Keskustie 7, Vesanto, Pikonmäentie 4A, Keitele. Maankäyttö ja rakennusilta 23.3.2015 Mhy Pohjois-Savo ja MTK Siilinjärvi järjestävät jäsenilleen Maankäyttö ja rakennusillan maanantaina 23.3.2015 klo 18.30-21.00 Kylpylähotelli Kunnonpaikan Takkahuoneessa. Kahvitarjoilu klo 18.00 alkaen. Asiantuntijana Simo Takalammi MTK:sta. Ennakkoilmoittautumiset 15.3 mennessä puh 0400 330674 tai sähköpostilla pohjoissavo@mhy.fi Metsäretki Metsä Groupin Äänekosken tehtaille 10.4.2015 Mhy Pohjois-Savo ja Sp Optia järjestävät metsäretken Metsä Groupin Äänekosken tehtaille perjantaina 10.4.2015. Bussireitti ja aikataulut: Maaninka 8.00-Siilinjärvi 8.25-Kuopio 8.50-Suonenjoki 9.40-Rautalampi 10.00 –Äänekoski 11.00. Lähdöt paikkakuntien linja-autoasemilta. Paluumatkalle lähdemme Äänekoskelta noin klo 14.00. Vain mhy:n jäsenille. 45 ensimmäistä mahtuu mukaan. Ilmoittautumiset Mhy:n toimistoon 31.3.2015 mennessä puh. 0400 330674. Vaalipaneeli 31.3.2015 Pohjois-Savon alueella toimivat Metsänhoitoyhdistykset, MTK Pohjois-Savo ja Maaseutunuoret järjestävät eduskuntavaaleihin liittyen vaalipaneelin tiistaina 31.3.2015 alkaen klo 18.00 Hotelli IsoValkeisen auditoriossa. Vaalipaneeli on avoin yleisötilaisuus Metsänomistajat Metsänomistajat ETELÄ-KARJALA POHJOIS-SAVO Veronmaksajain Keskusliitto järjestää Vero2015-tapahtuman Marina Congress Centerissä Helsingissä, Katajanokanlaituri 6, keskiviikkona 11.3. klo 9–18 ja torstaina 12.3. klo 9–17. Tervetuloa käymään Metsänomistajat-osastolla. Avoimet ovet Palvelutoimistolla Helsingissä Simonkatu 6 14.03.2015 - 11:00 - 14:00 Tervetuloa tutustumaan Metsänomistajiien Palvelutoimistoon lauantaina 14.3. Paikalla metsäneuvojat Kati Häkkinen ja Annamari Rajoo. Tarjolla pullakahvit. Lannoituksen, metsäteiden ja ojitusinvestointien kannattavuus Aika: keskiviikko 18.3. klo 17.30–20.00 Paikka: Porthania, sali PII, Yliopistonkatu 3 Metsän lannoittaminen, metsäteiden tekeminen ja ojitus ovat hyviä investointeja. Millaisia kohteita kannattaa lannoittaa ja ojittaa ja mikä merkitys on hyvällä metsäautotiellä? Puhujina Pentti Väisänen, metsänhoidon asiantuntija Tapiosta ja oja- ja tieasiantuntijana Heikki Pykäri metsänhoitoyhdistys Keskipohjasta. Kahvitarjoilu klo 17–17.30. Ilmoittaudu viimeistään 9.3. Sahan valinta ja peruskäyttö Aika: lauantai 25.4. klo 10.00–14.00 Paikka: Agrimarket, Peltokuumolantie 4, 05800 Hyvinkää Tule tutustumaan erilaisiin moottori- ja raivaussahoihin ammattilaisten opastuksella. Voit opetella samalla myös perustyöotteet ja kuulet työturvallisuuteen liittyvistä asioista. Järjestämme tapahtuman yhteistyössä Agrimarketin kanssa. Lisätietoja tapahtumasta löydät Palvelutoimiston sivuilta maaliskuun lopussa. Ilmoittaudu viimeistään 17.4. Lisää tapahtumia >>> www.mhy.fi Työura alkaa olla lopuillaan – eläkkeelle lähtö lähenee. Ensin lomalle ja siitä sitten keveästi hyppy vapaalle. Metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa ehdin olla 34 vuotta. Kun aloitin toimistonhoitajana Rautalammilla, minulla oli neljä työkaveria ja nyt lähtiessä on kolmekymmentäneljä. Yhdistyksen nimikin on vaihtunut kolme kertaa ja toimialue kasvanut samalla. Metsäalan muutosta on ollut mielenkiintoista seurata aitiopaikalta. Nyt on kuitenkin tullut aika siirtyä uuteen vaiheeseen elämässä. ”Sitkun” jään eläkkeelle, heitän kellon nurkkaan enkä pahemmin suunnittele tulevaa. Lapsenlasten kanssa tietysti vietän entistä enemmän aikaa. Koiraa käytän lenkillä, kuuntelen linnunlaulua ja kuusten huminaa. Näkemisiin teille kaikille, joita olen matkan varrella ta- vannut. Työn iloa ja aurinkoista tulevaisuutta mukaville työkavereille ja metsänomistajille. Hymyillään kun tavataan. Annikki T A I M I A , J O T K A Meillä on ollut tapana selviytyä! Itä-Suomi Luostaritie 15 71210 Tuusjärvi Puh. 0205 64 4912 Fax. 0205 64 4916 K E S T Ä V Ä T Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015 24 Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo on täyden palvelun metsätalo Meiltä saat kaikki tarvitsemasi metsäpalvelut samasta osoitteesta Puunmyyntisuunnitelma Puukaupan toimeksianto Puukaupan korjuun valvonta Puunkorjuupalvelu Energiapuun korjuu ja välitys Taimikonhoito Kasvatus- ja terveyslannoitus Metsätien rakennusja perusparannus Metsätilojen sukupolvenvaihdokset ja kiinteistönvälitys Puunkaatoapu sähkölinjojen vierestä ja tonteilta Luonnonhoitopalvelut Metsäpäivät Metsätyönäytökset Metsänomistajien neuvonta ja edunvalvonta Maanmuokkaus Taimien ja siementen välitys, istutus ja siementen kylvö Taimikonperkaus Metsäsuunnitelmien laadinta Asiantuntijapalvelut *Metsäarviot *Metsäveroilmoitukset Metsänomistajien koulutus Kunnostusojitus Nuorten metsäosaamisen edistäminen Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo • Minna Canthin katu 11 B 70100 Kuopio • puh. 0400 330 674 • Y-tunnus 2486607-9 pohjoissavo@mhy.fi • etunimi.sukunimi@mhy.fi • www.mhy.fi/pohjois-savo
