Immulan ja Paunin kylien kyläsuunnitelma

IMMULAN JA PAUNIN KYLIEN
KYLÄSUUNNITELMA
2014
www.immulanpauninkylayhdistys.weebly.com
SISÄLLYS
ESIPUHE 3
YLEISKUVA KYLÄSTÄ 3
Historiikki     
3
Kylän rajat kartalla     
4
Väestörakenne, elinkeinot ja Palvelut     
4
Kylällä toimivat yhdistykset     
5
YMPÄRISTÖ 5
Maisema ja luonto     
5
Rakennettu ympäristö     
6
Erityiset paikat ja nähtävyydet     
6
Tiet ja liikenne     
7
Kaavoitus     
7
IDEOINTI-ILLAN TULOKSIA 7
KYLÄKYSELY 7
Tiivistelmä vastauksista     
7
SUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN 9
LIITE 1 IMMULAN - PAUNIN KYLÄKYSELY 2014 11
LIITE 2 Palveluluettelo 17
Immulan ja Paunin kylien kyläsuunnitelma 2014
© ImmulanPaunin kyläyhdistys ry
Koonnut: Immulan - Paunin kyläsuunnittelutyöryhmä
Taitto: Lohjan kylät ry / Läntistä lähidemokratiaa hanke
Painopaikka: Lohjan painotuote Oy
2
ESIPUHE
Immulan-Paunin kyläsuunnitelma toteutettiin Lohjan Kylät ry:n Läntistä lähidemokratiaa -hankkeen
tuella alueen analysoimiseksi ja tulevaisuuden visioimiseksi. Taustalla oli kyläyhdistyksen piirissä jo
muutaman vuoden aikana kytenyt toive kyläsuunnitelmasta. Ensimmäisenä askeleena järjestettiin
kaikille avoin kyläsuunnitteluilta Immulan työväentalolla. Paikalle saapui noin kaksikymmentä asukasta ja heidän kanssaan kartoitettiin, mikä alueella on hyvin
ja mitä halutaan muuttaa. Kokouksessa valittiin myös työryhmä työstämään suunnitelmaa.
Puheenjohtajaksi valittiin Seppo
Hänninen, sihteeriksi Teuvo Järvenpää ja jäseniksi Kaisu Kunttu,
Hilkka-Mari Lehto, Ahti Nauska,
Matti Mäkinen, Satu Rautanen
sekä Maija Wikström.
Kyläsuunnitelman tueksi toteutettiin kyläkysely, jolla kartoitettiin asukkaiden perustietoja ja
mielipiteitä kylän nykytilasta ja
tulevaisuuden toiveista. Kyselylomakkeita jaettiin noin 250
kappaletta eli jokaiseen alueen
talouteen. Vastaaminen oli
mahdollista sekä paperilla että
netin kautta. Täytettyjä kyselylomakkeita tuli työryhmälle lopulta 41 kappaletta, jolloin vastausprosentiksi saatiin 19.
YLEISKUVA KYLÄSTÄ
Historiikki
Immulan ja Paunin alueita on asutettu ensimmäisen kerran pian sen jälkeen, kun alue paljastui
jääkauden jälkivaiheessa veden alta noin 10.000
vuotta sitten. Kylien alueilta on tehty lukuisia kivikautisia löytöjä, jotka ajoittuvat ajanjaksolle 6.500
– 1.500 eaa. Alueelta on tehty myös pronssikaudelle sijoittuvia löytöjä. Nykyinen asutus voidaan
jäljittää ainakin 1500-luvun alkupuolelle, jolloin
Immulassa oli 5 talonpoikaistaloa: Seppälä, Sauvo,
Pukali, Hakuli ja Perttilä. Paunilla oli kolme itsenäistä taloa Momma, Kana ja Pässi. Ruotsin kuningas
Kustaa Vaasa antoi ne vuonna 1541 rälssiksi Suitian
Flemingille. Myöhemmin Kana ja Pässi palautettiin
takaisin kruunulle. Momma säilytti rälssiluonteensa.
Talonpoikia oli vetänyt puoleensa varmasti alueen
viljavat hiesusavikot, vaikkakin kyliä hallitseva laaja,
kaiketi Lohjan laajin, peltoaukio raivattiin vasta paljon myöhemmin. Nykyisen laajuutensa se sai vasta
1960-luvulla, kun viimeisetkin Kivikosken varren
tulvaniityt kuivattiin.
Itse Kivikoskenpuro oli aikoinaan alueen tärkeä
kulku- ja kuljetusreitti, jonka koskien ohi veneet
ja ruuhet jouduttiin vetämään puutelojen päällä.
Puron koskissa oli myös myllyjä. Se kuului Suitian
kartanolle ja sijaitsi parisataa metriä nykyisen Uudenkyläntien sillan yläpuolella. Alavirrassa puro
väljeni varsin kulkukelpoiseksi Siuntionjoeksi, jota
pitkin päästiin rannikolle ja merelle.
Vaikka tiloja oli vähän, oli väkeä aika ajoin paljonkin. Tiloilla tarvittiin paljon työvoimaa, joka asutti
kantatilojen ympäristössä suurta määrää erilaisia
tupia. Torppia kylien taloilla ei ollut ennen kuin
1800-luvun lopulla, jolloin muutamalla Immulan
talolla oli myös torppari. Takakulman tilat sen
sijaan olivat alun perin Ventelän ja Laakspohjan
torppia. Kylät olivat suomenkielisiä, mutta sijaitsivat kielirajalla. Vilkkaimmillaan kylien elämä lienee
ollut 1950- ja 1960-luvuilla. Silloin Immulassa toimi
kylien yhteinen oma koulu (1908–1992) ja oma puhelinvaihde. Sekä Immulassa että Paunilla oli myös
omat pienet kauppaliikkeensä.
Paunin kylä tuli tunnetuksi yhtenä eteläisen Suo3
men viimeisistä raittikylistä. Tämä tarkoittaa sitä,
että kylän kolmen talon,
Momman, Kanan ja Pässin
talouskeskukset sijaitsivat
isoon jakoon asti vallinneen tavan mukaisesti
vieri vieressä tien varressa.
Koska näin isoilla tiloilla
oli kymmeniä rakennuksia
kullakin, tien molemmille
puolille oli rakentunut yhtämittaiset rakennusrivit,
joiden väliin jäi vain kapea
kylätie. Viimeiset jäänteet
raittikylästä hävisivät, kun
kylätie oiottiin, levennettiin ja päällystettiin vuosina 1994–96. Liian lähellä
tietä sijainneet rakennukset jouduttiin purkamaan.
Historiallisena kuriositeettina kerrottakoon,
että Momman tilalla oli
viinanpoltto-oikeus vuoteen 1866 asti. Ilmeisesti
paloturvallisuuden takia
viinatupaa ei rakennettu
raitin varrelle muiden rakennusten joukkoon, vaan
se sijaitsi omalla mäellä
lähellä vanhaa, nykyään
suojeltua Momman riihtä.
Tupa on edelleen olemassa tien toiselle puolelle
siirrettynä. Se toimii kesäasuntona.
Kylän rajat kartalla
Kylämme sijaitsee Lohjan kaupungin kaakkoiskulmassa sen aseman seudun ja Siuntion kunnan rajan
välissä. Alueemme asukkaat käyttävät kulkuväylänään Immulantietä ja sen sivuhaaroja. Tämän takia
kylämme alue ulottuu osaksi Siuntion puolelle.
Kyläalueeseemme kuuluu Immulantie sivuteineen
sekä Heinilän alue mukaan lukien Siuntion puolella
olevat osat Lindkullan-, Väinölän-, Uudenkylän- ja
Herrdahlintiestä. Lisäksi alueeseen kuuluvat myös
ns. Takakulma eli Haapasalontie ja Suitiantien
itäpuoli Haapasalontien liittymästä Munkkaan
mäkeen asti. Samoin vielä Siuntion puolelta Oravabäckenistä kuuluu 4 taloutta. (Kts kartta)
4
Väestörakenne, elinkeinot ja
Palvelut
Kylämme asukkaat jakautuvat ikäryhmittäin seuraavasti: 0-18 vuotiaita on 23 %, 19-39 vuotiaita
23 %, 40-64 vuotiaita 43 % ja yli 65 vuotiaita 11 %.
Yhteensä kylällämme asuu noin 500 asukasta.
Kylällämme sijaitsee vain yksi tehdaskokonaisuus
(Orthex Oy) sekä lukuisia pien- ja maatalousyrittäjiä. Muita alueella toimivia yrityksiä yhteystietoineen on listattu liitteeseen 1. Jos omaa yritystä
ei löydy listalta niin sen voi ilmoittaa yhdistyksen
sihteerille kotisivujemme kautta.
Julkisia palveluja ovat vain postinjakelu ja kaksi
kirjelaatikkoa tiemme varrella. Yksityisiä palveluja
tarjoavat alueellamme lukuisat yrittäjät (kts liite).
Liikuntapalveluja, kouluja, päiväkoteja, kauppoja
ym. julkisia palveluja ei kylällämme ole. Nämä
palvelut ovat lähimmillään Perttilässä, asemalla ja
Lempolan kauppakeskuksessa. Kyläyhdistyksen tiedotustoiminta toimii joka kotiin jaettavilla tiedotteilla sekä kotisivujemme välityksellä. Tietoliikenne
yhteydet ovat vielä puutteelliset liian suurien katvealueiden takia.
Kylällä toimivat yhdistykset
Immulan-Paunin kyläyhdistys ry toimii erittäin aktiivisesti ja järjestää erilaista ohjelmaa kyläläisille.
Esimerkiksi elotanssit, lasten olympialaiset, retkiä,
onkikilpailut, pikkujoulut sekä osallistuu Lohjan
omenakarnevaaleihin. Jotta jo olemassa olevat toiminnot ja uudet toiveet saadaan toteutettua tarvitaan mukaan lisää väkeä järjestelyihin. Osallistua
voi pienelläkin panoksella eikä tarvitse pelätä, että
joutuu sitoutumaan loppuelämäkseen. Tapahtumiin tarvitaan erilaista talkoo-osaamista tapahtumien suunnittelusta toteuttamiseen asti.
Uusia tapahtuma- ja toimintamuotoja kaivataan ja
niitä uskomme saavamme aivan uusilta aktiiveilta.
Kun tulet mukaan toimintaamme saat myös uusia
ystäviä ja kun annat apuasi yhteiseen hyvään saat
varmasti apu kun sitä pyydät. Uudet osallistujat
ovat siis tervetulleita ja nopein tapa ilmoittaa halustaan mukaan on ilmoitus sihteerille, esimerkiksi
kyläyhdistyksen kotisivujen kautta: http://www.immulanpauninkylayhdistys.weebly.com/
Kyläyhdistyksen lisäksi alueella toimii aktiivisesti
Lohjan itäinen Metsästysyhdistys, Lohjan Maamiesseura & maatalousnaiset ( http://www.lohjanmaamiesseura.fi/), Ilonraitti ry sekä Immulan työväenyhdistys.
YMPÄRISTÖ
Maisema ja luonto
Immulan rekisterikylän maat ylettyvät Lohjanharjulle, mutta suunnittelualue rajoittuu radan eteläpuolelle ja alkaa siis harjun juurelta. Kylämaisemaa
hallitsevat rikkaat pinnan muodot: on kumpuilevaa
peltomaisemaa ja sitä halkovia pikku puroja. On
myös korkeita metsäisiä kallioita, joista monet ovat
laeltaan paljaita, vain matalan kalliokasvillisuuden
peittämiä. Nämä ovat perua ajoilta, jolloin Itämeri
peitti aluetta. Vetäytyvä vesi huuhteli jään hiomien
kallioiden lailta sulamisvesien mukanaan tuomat irtaimet maalajit. Tuloksena oli maisema, joka muistutti suuresti nykyistä ulkosaaristoamme.
Kun maa edelleen nousi, myös laaksot paljastuivat.
Niitä peittivät sekä mannerjään sulamisen yhteydessä kerrostuneet ja lajittuneet maalajit että varhaisen Itämeren pohjaan sedimentoituneet maalajit. Kaikki nämä maalajit moreenista hiesusaveen
ja saveen ovat varsin hedelmällisiä ja muodostavat
hyvän kasvualustan niin metsille kuin viljelykasveillekin.
Kylätien lisäksi Immulan ja Paunin kyliä yhdistää
myös kylien väliin jäävä suuri peltoaukea, joka
itäpäässään jatkuu pitkälle Lieviölle. Myös vanhat
kärrytiet kulkivat peltoaukean yli. Nykyinen peltoaukeaa kiertävä tie on paljon myöhempää perua.
Peltoaukeata halkoo tänä päivänä vaatimaton Kivikosken puro sivuhaaroineen. Kylässä ei ole enää
yhtään luonnollista järveä. Yksi lienee ollut vielä
nykyisten tilojen perustamisen aikoihin juuri Immulan ja Paunin välissä. Laskujokea perkaamalla ja
Uudenkylän kohdalla ollutta kalliokynnystä madaltamalla se kuivattiin.
Viimeiset tulvaniityt ja -pajukot hävitettiin vasta
1960-luvulla. Laaja valuma-alue sekä laaja puroverkosto ovat houkutelleet maanomistajia patoamaan
erilaisia tekolampia. Niitä löytyy alueelta ehkä kymmeniä. Tunnetuin, vaikkakaan ei suurin, on Immulassa, Immulantien vieressä Tapiolan mailla sijaitseva ”Välimeri”, jonka joutsenet ovat kelpuuttaneet
parin viime vuoden aikana pesimälammekseen.
Joutsenia pesii ainakin yhdellä toisellakin tekolammella.
Peltoaukea on tehokkaasti viljelty, mutta silti monet niittyjen lintulajit viihtyvät siellä. Isokuovi pesii
vuodesta toiseen, samoin suuri joukko töyhtöhyyppiä kiuruista, niittykirvisistä, pensastaskuista ja
keltasirkuista puhumattakaan. Ruisrääkkä on viime
vuosina pesinyt aukealla säännöllisesti, samoin
tuulihaukka. Mutta onpa siellä pesinyt viiriäinenkin. Kattohaikara on tehnyt viime vuosina säännöllisiä tutustumiskäyntejään, vaikkei olekaan asettunut taloksi alueen tekopesiin.
Eri puolilla peltoaukeata ja sen reunapensaikossa
viihtyvät myös alkukesän yölaulajat satakielestä
kerttusiin. Syksyisin valtavat joutsenparvet lepäilevät ja ruokailevat peltoaukealla, jossa niillä on
esteetön näköala tarkkailla mahdollisia lähestyviä
vihollisia. Metsien linnuista mainittakoon vielä
harvalukuisena sinnittelevä teeri, joka aivan näihin
vuosiin asti on pitänyt keväistä soidintaan Kivikos5
ken puron varressa Paunin ja Takakulman välissä.
Muita merkittäviä harvinaistuvia metsien lajeja
ovat kehrääjä, kulorastas ja kangaskiuru.
Monimuotoinen maisema tarjoaa sopivan ympäristön suurille sorkkaeläimille. Hirviä nähdään usein.
Valkohäntä- ja metsäkauriita on paljon. Ne myös ylläpitävät alueella omaa ilveskantaa. Jäniseläimistä
ilmeisesti rusakon ja metsäjäniksen risteytymä on
vallitseva. Lisäksi alueelta löytyy pesivinä kettuja,
supikoiria ja mäyriä. Sudet ja karhut ovat olleet satunnaisia, mutta näätä on ilmeisesti asettunut vakituisesti Paunin kylään. Sen pääravinnosta, oravasta
ei ole pulaa. Oravakantaa ylläpitää käpyjen lisäksi
alueella yleisesti esiintyvä pähkinäpensas.
Pähkinäpensas on vaativa laji. Alueelta löytyykin
monia merkittäviä lehtoja. Niitä on säilynyt mm.
runsaan jyrkkäpartaisen puroverkoston varrella
sekä peltoaukeata reunustavien moreenimäkien
ja kalliojyrkänteiden juurella. Jaloista lehtipuista
pähkinäpensaan ohella alueelta löytyy useita metsälehmus- eli niinipuukasvustoja, vaikka nykyinen
metsätalous niitä tuhoaakin. Muutoin alueella on
reheviä mustikkatyypin kuusikoita, erityyppisiä reheviä sekametsiä sekä kalliomänniköitä.
Ruohovartisista kasveista alueelle ovat leimallisia
keväiset valkovuokkokasvustot. Myös sinivuokkoa, imikkää, näsiää ja harvinaista lehtosinijuurta
esiintyy. Kivikosken puron varressa on pari laajaa
mukulaleinikkiesiintymää. Näyttävä on myös myöhemmin kesällä kukkiva, harvinaistuva hirvenkello,
jota löytyy paristakin paikasta.
Rakennettu ympäristö
Immulan―Paunin pitkä historia näkyy rakennusten
sijoittelussa maisemaan. Aikoinaan talot rakennettiin rinteille ja tiet kulkemaan niiden kautta. Vielä
viime vuosisadalla suuren peltoaukean kaikilla reunoilla oli asumuksia. Nyt monista, kylistä katsoen
pellon takana sijainneista asumuksista, on jäljellä
vain raunioita. Kylissä on kuitenkin jäljellä paljon
vanhaa rakennuskantaa. Monet niistä ovat nykyisin
nk. inventointikohteita, joissa voidaan tehdä muutoksia, mutta joiden kohtaloa seurataan.
Erityisen näyttävä inventointikohde on Immulan
Sauvun päärakennus, joka on rakennettu vuonna
1907 puhtaaseen Jugend-tyyliin. Vanha Pässin
päärakennus Paunilla on rakennettu jo 1800 -luvun
puolivälissä ja kunnostettu 1990 -luvulla alkuperäisen tyylin hengessä. 1970 -luvulta lähtien alueella
on rakennettu paljon pientaloja. Koska ollaan hajaasutusalueella, rakennusluvat ovat luonteeltaan
poikkeuslupia ja tontin vähimmäiskoko yleensä
5000 m². Rakennetulle ympäristölle onkin tyypillistä väljyys ja suuret piha-alueet.
2010 -luvulla kaupunki kaavoitti Immulantien alkupäähän, Heinilään, taajamatyyppisen pientaloalueen, jota paraikaa rakennetaan. Alueelle tulee
nelisen kymmentä pientaloa, joiden tonttien koko
vaihtelee 1000 m²:n molemmin puolin. Alueella on
myös valmiiksi rakennettu infrastruktuuri, joten se
poikkeaa oleellisesti muusta kyläalueesta.
Erityiset paikat ja nähtävyydet
Alueelta on löytynyt kolme hiidenkirnua, kaksi
Paunilta ja yksi Immulasta. Takakulman ja Immulan
rajalla sijaitseva Antinkallio, jonka laki nousee yli
90 metriin merenpinnasta, on erinomainen näköalapaikka. Paunilta lähteväksi suunniteltu metsä-/
luontopolku on linjattu kulkemaan sekä hiidenkirnujen että Antinkallion kautta. Asiaan palataan
luvussa ”Tavoitteet ja toimenpiteet” sivulla 13.
Aleksis kiven polku Nurmijärveltä Siuntioon kulki
Vuohenkalman torpan ohi Toramäen yli. Näistä
Vuohenkalma (vuohenkaalimaa) on Lieviötä, mutta
Siuntion puolella Paunilta suoraan itään sijaitsevalle Toramäelle päästään teitse vain Lindkullantietä.
Hoitoluokka N3
N3 hoitoluokkaan sijoittuvat alempiluokkaiset väylät; yhdystiet sekä yleensä sora- tai kevytpäällysteiset ja kapeapoikkileikkauksiset tiet.
N3 luokassa ainoat viherhoitotoimenpiteet ovat niitto, vesakonraivaus ja metsänhoidolliset työt. Mikäli tiejaksolla
esiintyy hoidettavia puu- ja pensasryhmiä, alue luokitellaan erityisalueiden hoitoluokkaan E.
*KVL =Keskimääräiseen vuorokausiliikennemäärään perustuva luokitus
6
Tiet ja liikenne
IDEOINTI-ILLAN TULOKSIA
Immulantien toiminnallinen luokitus on yhdystie
ja tie kuuluu talvihoitoluokkaan II. Tien liikennemäärät on jaettu kahteen osaan (kvl619 ja 487)* ja
viherluokka on N3. Immulantien sivutiet ovat yksityisteitä ja nauttivat ylläpitotukea. Ainoastaan taloliittymät sekä Immulantiestä että sivuteistä ovat
täysin yksityisiä.
Kyläsuunnitelman avoimessa aloituspalaverissa
pohdittiin alueen tulevaisuutta ja tärkeimpiä kehittämiskohteita.
Hoitoluokka II (19 916 kilometriä, 14 prosenttia liikenteestä)
Tien pinta on pääosin polannepintainen ja polanne voi
olla osittain urautunut. Tiellä on normaalitilanteissa riittävä kitka ja tasaisuus maltilliseen liikennöintiin. Risteysalueet, mäet ja kaarteet hiekoitetaan niin, että normaali
liikkuminen on turvallista.
Tie hiekoitetaan kokonaan ongelmallisimmilla keleillä.
Vaikeissa säätilanteissa, esimerkiksi sään äkillisesti lauhtuessa tai heti lumisateiden jälkeen liikenteeltä edellytetään varovaisuutta.
Erityisesti seuraavat asiat nousivat esiin tilaisuudessa:
• Tie ja liikenne
Kevyen liikenteen tien rakentaminen koko Immulantien matkalle. Nopeusrajoituksen alentaminen.
Immulantiestä ”Kyläraitti” ja perinnetie, tien varsien siistiminen ja puhtaana pito omin voimin
• Kylätalo
Työväentalon saattaminen työväenyhdistyksen ja
kyläyhdistyksen voimin kylätaloksi harrastus, virkistys ja juhlakäyttöön
• Harrastustoimintojen aloittaminen
• Jätepisteiden monipuolistaminen ja toisen pisteen saanti Paunin päähän
• Immulan koulun kentän saaminen käyttökuntoon sekä suoran tien saanti kentälle
• Yhteishankinnat
• Väestön vanhetessa ”vanhustenhuollon” järjes täminen omin voimin
Kaavoitus
Tällä hetkellä Lohjan kaupungin taajamaosayleiskaava kattaa Immulan kylän oleellisin osin. Kaava
perustuu Uudenmaan maakuntaliiton tekemääImmulan kulttuurimaiseman inventointiin osana
maakuntakaavaa vuodelta 2006. Paunin osalta
maaseutualueiden osayleiskaava Lieviön ja Paunin
alueille on vireillä. Kaava valmistuu kuluvan vuoden
loppuun mennessä ja tavoitteena on, että se voitaisiin hyväksyä vuonna 2016. Lieviön ja Paunin kylien
alueelle osayleiskaavan laatimista varten asetettu
rakennuskielto on voimassa 25.6.2015 saakka.
Kaupungin nykytiedon mukaan vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen ei kuulu lähiajan suunnitelmaan. Kyläyhdistys on tehnyt selvityksen
viemäri- ja vesiverkoston rakentamisesta 2007
– 2012. Vuonna 2012 tehtiin kysely kyläläisten halukkuudesta liittyä vesiosuuskuntaan jos sellainen
perustettaisiin. Asia ei saanut riittävästi kannatusta
ja niin ko. projektista luovuttiin toistaiseksi.
• Luonto/metsäpolun valmiiksi saattaminen, laa vun ja nuotiopaikan rakentaminen
Illassa tehtiin myös SWOT-analyysi alueen vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista.
KYLÄKYSELY
Tiivistelmä vastauksista
Immulan-Paunin kyläyhdistyksen järjestämä kyläkysely toteutettiin huhtikuussa 2014 ja siihen
saatiin 41 vastausta eli 19 % jakelun piirissä olleista
vastasi. Miehiä oli vastaajista 26 % ja naisia 74 %.
Vastanneista 58 % oli iältään 40–64 vuotiaita eikä
alle 18 vuotiailta saatu yhtään vastausta. 75 % vastaajista ilmoitti talouteensa kuuluvan 1-2 henkilöä.
Työssäkäynnistä suuntautuu Lohjalle 56 % ja suurin osa eli 64 % ei Lohjalla työssäkäyvistä suuntaa
7
SWOT-analyysi
VAHVUUDET
HEIKKOUDET
Urheilukenttä
Nuorten harrastusmahdollisuuksien vähäisyys
Luonto ja maisema
Kentän kunto
Yhdistystoiminta ja tapahtumat
Luontopolku ei ole valmis
Ei omaa kylätaloa
MAHDOLLISUUDET
UHAT
Asukasmäärän lisäys
Ei uusia rakennuslupia
kulkunsa pääkaupunkiseudulle. 31 % vastanneista
ei ole työelämän piirissä.Kylän tapahtumista tiedotettaessa 49 % halusi sen tapahtuvan sähköpostilla,
37 % postilla, joksi luemme joka kotiin jakelun sekä
12 % yhdistyksen nettisivuilla. (kysymys 9 liitteessä)
61 % vastanneista antoi kylällemme yleisarvosanan
hyvä tai erinomainen. Kylämme kehittämiskohteista viisi eniten vastauksia saanutta oli: Turvallisuus,
maisema ja ympäristö, kylän ja kaupungin vuoropuhelu, asuminen, rakentaminen ja kaavoitus sekä
yhteisöllisyys. (kysymys 11 liitteessä)
Kylämaisemassa ensisijaisesti säilytettävistä elementeistä etusijalle tulivat avoimet peltomaisemat
ja ulkoilukäyttöön soveltuvat metsäalueet. Turvalisuuteen liittyvissä asioissa kolme tärkeintä olivat
omaisuusrikosten ehkäiseminen, yksinäisten ja
vanhusten auttaminen sekä liikenneturvallisuuden
parantaminen.
Uutta palveluiden tarjontaa saattaa syntyä kun tarkastellaan kysymystä ”käyttäisittekö tai olisitteko
kiinnostuneet tarjoamaan seuraavia palveluita”?
(Kuva 15 liitteessä) Osallistumishalukkuutta kyläyhdistyksen toimintaan kysyttäessä 38 % vastanneista
oli valmis panemaan itsensä likoon.
8
TAVOITTEET JA TOIMENPITEET
Asukkaiden toteutettavissa olevat
toimenpiteet:
•
Kylätalo
•
Harrastetoimintojen aloittaminen
•
Luontopolku
•
Perinneraitti
•
Yhteishankinnat
•
Kyläläisten avustaminen: ”kylätalkkari”
•
Kylän ilmoitustaulu Heinilän pientaloalueelle
Yhteistyössä kylän ulkopuolisten tahojen
kanssa toteutettavissa olevat toimenpiteet:
•
Kevyenliikenteen väylä (Lohjan kaupunki/
ELY-keskus)
•
Jätepisteiden uusiminen (kaupunki)
•
Koirapuisto Heinilän pientaloalueen tarpei
siin kaupungin maalle liikenteenjakajan tun
tumaan (kaupunki)
•
Kaavoitus/rakentaminen (kaupunki)
•
Kyläläisten avustaminen: koulukyydit myös muille kuin koululaisille (kaupunki)
Kylätalo ja harrastetoiminta
Kyläyhdistys on vuokrannut Immulan työväentaloa
kokouksiaan, virkistystoimintaa ym. varten. Oman
harrastetoiminnan aloittaminen on ollut kiinni
oman kylätalon puuttumisesta. Siksi uusi 2015
valittava hallitus saa tärkeimmäksi tehtäväksensä
kylätaloprojektin. Kylätaloprojektissa saattaisi olla
mahdollista saada Leader-hankerahoitusta. Yhtenä
vaihtoehtona on Prottila eli vanha puhelinvaihde,
joka on Immulan kylän yhteisomistuksessa.
Luontopolku
Kyläyhdistyksessä perustettiin useita vuosia sitten
metsäpolkuprojekti. Sen tarkoituksena oli selvittää
mahdollisuuksia ottaa alueelta vielä löytyviä vanhoja kärryteitä ja polkuja lenkkeilykäyttöön. Yhden
tällaisen reitin valmistelut ovat varsin pitkällä. Kun
vielä joiltakin maanomistajilta saadaan lupa, päästään polkua kunnostamaan talkoovoimin. Tämä
polku kulkee Paunilta Takakulmalle ja sieltä Kotitien
perukoille ja takaisin Paunille. Polku kulkee monipuolisessa maastossa ja tarjoaa paljon nähtävää
niin kasvitieteestä (erilaisia kasvillisuustyyppejä
harvinaisine lajeineen) kuin geologiastakin (mm.
hiidenkirnu) kiinnostuneille. Reitin varteen rakennetaan taukopaikka laavuineen ja tulisijoineen.
Perinneraitti
Immulantiestä on tarkoitus rakentaa vähitellen
perinteinen kylänraitti, jonka varsia ja pientareita
hoidetaan talkoovoimin yhdessä maanomistajien
kanssa. Samalla kylätien käyttäjiä pyritään ohjaaman huomaavaiseen ja kaikkia tienkäyttäjiä kunnioittavaan liikkumiseen. Kylätien molempiin päihin
suunnitellaan asiasta kertovat havainnolliset opastaulut, joissa mm. kehotetaan ajamaan maltillisesti,
välttämään tienvarsien roskaamista ja noudattamaan vanhoja kyläyhteisön tapoja kuten tervehtimään vastaantulijoita jne.
Yhteishankinnat
Yhteishankinnoista on puhuttu paljon mutta vasta
tänä vuonna on kylällä toteutettu ensimmäinen
kun kahdeksan kiinteistöä hankki yhtä aikaa porakaivot. Vastaavanlaisia hankintoja voisivat olla
esim. lämmitysöljyn hankinta, talohuoltoon liittyvät
asiat ym. Jos sinulla on hyvä ehdotus yhteishankinnasta niin ota yhteys yhdistyksen hallitukseen niin
viemme asiaa eteenpäin.
Kylätalkkari
Kylätalkkari auttaisi asukkaista arjen askareissa kuten esim. talon pienissä korjaus tarpeissa ja atk-ongelmissa. Ko. henkilön palkkaus yhdistyksen varoin
on mahdotonta mutta työ- ja elinkeinoministeriöstä voisi olla apua tässä asiassa.
SUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN
Kyläyhdistyksen vuosikokouksessa joka pidetään
kunkin vuoden toukokuun loppuun mennessä valitaan uusi hallitus, joka päivittää kyläsuunnitelman
hallituskaudellaan. Suunnitelman päivitystyöryhmään valitaan kaksi hallituksen edustajaa ja neljähallituksen ulkopuolista jäsentä.
Immulan-Paunin kyläyhdistys ry
www.immulanpauninkylayhdistys.weebly.com
9
Visiointia
Miltä kylämme näyttää 10 vuoden
kuluttua?
Asukasluku on kasvanut hiukan kaavoituksen ja rakennuslupamenettelyn
helpottumisen ansiosta. Ikäjakauma on pysynyt entisellään. Palvelut sijaitsevat edelleen Perttilässä, asemalla ja Lempolassa, mutta nyt pääsemme palvelupaikkoihin myös vaivattomasti polkupyörillä, sillä kevyenliikenteen väylä on rakennettu valmiiksi. Espoo―Salo -oikorataa rakennetaan.
Henkilöliikenne Lohjalta Nummelan kautta Helsinkiin on jo käynnistynyt.
Pääkaupunkiseudulle kohdistuvan muuttopaineen takia suunnitellaan
myös Vanhan rantaradan ja oikoradan välille yhdysrataa Lohjan ja Siuntion asemien välille. Kun rengasrata kokonaisuudessaan valmistuu, Kyläläisillä on käytössään kaksi lähiasemaa: Perttiä ja Veijola.
Kylätalo on aktiivisessa käytössä ja pihassa on nuorten iloksi skeittirata.
Prottila on kunnostettu, ja se toimii pääasiassa rockbändien harjoitustilana. Heinilän pientaloalue on rakennettu valmiiksi. Immulantien liikenteenjakajan tuntumaan on rakennettu lasten leikkipuisto ja koirapuisto.
Immulantien perinneraittisuunnitelma on toteutettu. Raitti on saanut
”Vuoden ympäristöteko” -palkinnon ja toteutusta käydään laajalti katsomassa. Raitti houkuttelee kevyenliikenteen liikkujia myös lähitaajamista.
Kunnostetut metsäpolut ovat ahkerassa käytössä. Kesäviikonloppuisin
paikallinen nuori kioskiyrittäjä myy nokipannukahvia ja pikku purtavaa
laavulla keskeisimmän polun varressa. Kylämme oma yrittäjä tarjoaa
ateria- ja hoivapalveluja kyläläisille. Koulutaksit kuljettavat myös muita
kuin koululaisia. Työ-ja elinkeinoministeriön avustusrahoin on palkattu
kyläavustaja auttamaan kyläläisiä arjen askareissa. Lisärakentaminen on
toteutettu hienovaraisesti. Maisemaa hallitsevat edelleen perinteiset
viljelymaisemat ja kallioiset metsät, joiden polkuverkosto on ahkerassa
ulkoilukäytössä.
10
LIITEImmula-Paunin
1 IMMULANkyläkysely
- PAUNIN2014
KYLÄKYSELY 2014
1. Missä asutte? Vastaajien määrä: 41
2. Vastaajan sukupuoli Vastaajien määrä: 39
3. Vastaajan ikä Vastaajien määrä: 40
4. Monta henkilöä talouteenne kuuluu? Vastaajien määrä: 40
5. Jos taloudessanne on lapsia, minkä ikäisiä he ovat? Vastaajien määrä: 12
6. Työmatkan pituus Vastaajien määrä: 35
11
7. Onko työpaikka omassa kunnassa? Vastaajien määrä: 25
8. Osallistutteko jonkin alueella toimivan yhdistyksen toimintaan? Vastaajien määrä: 41
9. Miten teidät tavoittaa parhaiten kun tiedotetaan kylän tapahtumista? Vastaajien määrä: 41
10. Antakaa kylällenne yleisarvosana. Halutessanne voitte perustella vastaustanne. Vastaajien määrä: 41
12
11. Miten tärkeiksi koette seuraavat kehittämiskohteet kylällänne? Vastaajien määrä: 41
Ei yhtään
Hieman
Erittäin
tärkeä
tärkeä
tärkeä
Yhteisöllisyys
1
16
24
Palvelut
8
21
12
Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet
9
22
10
Turvallisuus
2
2
37
Elinkeinotoiminta ja yrittäjyys
6
19
15
Maisema ja ympäristö
0
7
34
3
19
19
Kylän ja kaupungin vuoropuhelu
1
14
26
Matkailupalvelut
21
16
2
Asuminen, rakentaminen, kaavoitus
1
14
26
Muu, mikä?
0
0
2
Yhteensä
52
150
207
Yhdyskuntatekniikka (tiet, vesi- ja jätehuolto,
energia-asiat)
12. Toivotteko kylällenne lisää asukkaita? Halutessanne voitte perustella vastaustanne.
Vastaajien määrä: 40
13. Millä keinoin yhteisöllisyyttä voitaisiin parantaa kylällänne? Vastaajien määrä: 41
En osaa
Samaa
sanoa
mieltä
0
2
38
0
15
25
3
8
29
0
7
33
1
6
33
22
10
1
Muuten, miten?
3
0
5
Yhteensä
29
48
164
Eri mieltä
Järjestämällä kyläjuhlia tai -tapahtumia
Kehittämällä toimintaa olemassaolevassa
kokoontumispaikassa
Tallentamalla kylän perinne- ja/tai
historiatietoa
Kutsumalla uusia asukkaita mukaan kylän
toimintaan
Kehittämällä kylällä jo toimivien yhdistysten
toimintaa
En ole kiinnostunut yhteisöllisyyden
kehittämisestä
13
14. On olemassa paljon erityisryhmiä, joihin kuuluvat tarvitsevat ainakin tilapäisesti erilaisia
palveluita. Olisitteko valmis vastaanottamaan kylällenne esimerkiksi... Vastaajien määrä: 37
15. Käyttäisittekö tai olisitteko kiinnostuneet tarjoamaan seuraavia palveluja? Tämän kyselyn
perusteella saattaa syntyä uutta tarjontaa. Vastaajien määrä: 39
Olisin
En
Käyttäisin
kiinnostun
käyttäisi
varmasti
ut
tarjoamaan
Kylätalkkari / siivous-, pihanhoito- yms.
13
16
6
Kimppakyyti pääkaupunkiseudulle
26
7
2
Päivähoito- tai lastenhoitopalvelut
30
5
0
ATK-avustaja/asiantuntijapalvelut
15
18
1
Lähiruokapiiri
11
22
3
Pitopalvelu
23
8
4
Ostokset kotiin -palvelu
21
10
3
15
13
6
Tavaroiden vaihtopiste
9
28
1
Kirpputori, myyjäiset, huutokauppa
9
27
2
Kirjastoauton palvelut
17
16
3
Kimppakoneiden (esim. silppuri) hankinta
16
17
1
Kulttuuripalvelut
16
18
1
Muu, mikä?
1
6
0
222
211
33
palvelut
Vanhusten ja muiden apua tarvitsevien
kotipalvelut
Yhteensä
16. Jos kylällä järjestettäisiin vapaa-ajan toimintaa, osallistuisitteko? Vastaajien määrä: 35
14
17. Mitkä ovat mielestänne kylämaiseman kannalta tärkeitä elementtejä, jotka tulee ensisijaisesti
säilyttää? Valitkaa kolme tärkeintä. Vastaajien määrä: 39
18. Jos omistatte maata tai asuinrakennuksia, oletteko harkinneet seuraavan 5 vuoden aikana
myydä tai vuokrata niitä: Vastaajien määrä: 9
Vuokrata
Myydä
Omakotitalo
1
6
Vapaa-ajan asunto
0
0
Tonttimaata
0
5
Peltoa
2
1
Metsää
0
1
Muuta, mitä?
0
0
Yhteensä
3
13
19. Kuinka paljon mielestänne kylien maankäytön kehittämisessä tulisi panostaa seuraaviin
asioihin? Vastaajien määrä: 40
Ei lainkaan
Jonkin
verran
Paljon
Maatalouden turvaamiseen
0
15
22
Luonnon- ja maisemanhoitoon
0
6
33
Yritystoiminnan kehittämiseen
4
23
11
Alueen matkailupalveluihin /nähtävyyksiin
13
20
4
Vapaa-ajanvietto- ja virkistysmahdollisuuksiin
3
23
13
1
22
15
Tonttimaiden tarjonnan parantamiseen
11
16
11
Rakennuslupien saamisen helpottamiseen
5
14
20
Yhteensä
37
139
129
Yhdyskuntatekniikan parantamiseen (tiet,
vesihuolto, viemäri, tietoliikenneyhteydet
yms.)
15
20. Mitkä turvallisuuteen liittyvät asiat tarvitsisivat mielestänne kehittämistä kylässänne?
Vastaajien määrä: 40
Ei lainkaan
Jonkin
verran
Paljon
Liikenneturvallisuuden parantaminen
2
16
22
Häiriköinnin tai ilkivallan ehkäiseminen
10
19
11
10
24
5
8
23
9
Omaisuusrikosten ehkäiseminen
2
14
24
Yksinäisten tai vanhusten auttaminen
0
18
22
Muu, mikä:
0
1
2
Yhteensä
32
115
95
Suuronnettomuuksiin tai muihin
häiriötilanteisiin varautuminen
Ensiapu- ja/tai alkusammutuskoulutuksen
järjestäminen
22. Oletteko valmis osallistumaan kylän kehittämiseen? Vastaajien määrä: 39
16
LIITE 2 Palveluluettelo
Harrastuksiin, kädentaitoihin ja liikuntaan liittyvät yrittäjät
Liikuntamixeri Inzoi
Kuntoutus, hyvinvointi, liikunta
Minna Nieminen
Purolammentie 1
08500 Lohja
puh. 040 582 7488
liikuntamixeri.inzoi@dnainternet.net
www.inzoi.fi
Luomu Kaarina
Luomutuotteet, intiaanisokeri
Tuulenpolku 11
Puh 0400 9(09) 001
kaarina.hoysniemi@wippies.fi
Luontaistuote Virolainen
Myymälä Lohjan keskustassa
Immulantie 306
Puh. 040-522 6612
seija.virolainen@dnainternet.net
Kati Pinwa
Käsityöt, nahka ja turkis,
tanssiliikunta ja viestintä
Immulantie 571
Puh. 050-525 8830
kati.pinwa@elisanet.fi
www.katipinwa.eu
Ilonraitti ry
Hyvinvointipalvelut ja luova
toiminta
Immulanraitti 14
Puh. 050 567 8052
ilonraitti@gmail.com
www.ilonraitti.nettisivu.org
Jaana Hietanen
Kaneja
Immulantie
Puh. 0400 312 833
jaana.hietanen@dnainternet.fi
Siriuksen Kanila
Marina Järvinen
Korut, kudonta- ja neuletyöt
Tuulenpolku 16
Puh. 0400-909 001
marina.jarvinen@suomi24.fi
Tmi Gun Sydänmaa
Homecaretuotemyynti: siivous- ja
pyykinpesutarvikkeet,
kauneudenhoitotuotteet
Immulantie 116Puh.
0400 848 902
gun@ghspalvelut.fi
Salme Uronen
Kahvipussien uusiokäyttö,
käsityöt
Immulantie 580
Puh.019 361 130
040 7534371
salmeuronen@hotmail.fi
Wima Kiinteistöpalvelut Oy
(Mawi Kotipalvelu Oy)
Puhdistuspalvelut
Maija Wikström
Kurjenniityntie 28
08500 Lohja
puh. 040 525 6539
mawi@dnainternet.net
Tiffany ja lyijylasityöt
Ossi Palmu
Tiffany, lyijylasi ja
sulatuslasituotteet
Immulankulma 14
Puh. 050 512 4426
tiffany.lyijylasi@gmail.com
Tapiolan tila
Heikki ja Kalle Mäkinen
Lypsykarjatalous ja hevosheinän
tuotanto
Immulantie 341
0505528167
heikmak@dnainternet.net
www.laatuheina.com
Pekka Kilpiäinen
Kellojen ja ompelukoneiden korjaus
Kotitie
Uudenmaan Osk Aktiiviset
Moniala Osk
Immulanraitti 17
Puh. 046-899 3933
marj-jokinen@aktiiviset.fi
17
Rakennus-, maanrakennus-, kone- ja muovialan yrittäjät
Puuteos Nurmi Ky
Sisustuspuusepän työt ja
saunarakentaminen
Lindkullantie 8
puh. 0400 441 149
www.puuteosnurmi.fi
Koneurakointi
Juhani Suominen
Koneurakointi, traktori/kaivuri
Immulantie 691
Markku Suominen
puh. 050 547 5573
posti@koneurakointisuominen.fi
Paunin Rakennus Oy
Rakentaminen
Immulantie 786
puh. 0400 427 417
K.A. Suominen Ky
Teräsrakenteet
Immulantie 794
puh. 0400 210 613
Kylmäkonehuolto Juselius Ky
Kylmähuolto
Pauninpätkä
puh. 019 321 350
www.kylmahuoltojuselius.fi
Kuljetus Suutarinen Oy
Maa- ja kiviaineskuljetukset,
hinaus, pakettiautokuljetukset
Väinölänpolku 11 A,
puh. 0400 83 8534
puh. 0400 895 523
www.kuljetussuutarinen.fi
Maanrakennus
M. Wessman
Maanrakennus
Lindkullantie 186
puh. 0400 470 977
Mäkisen Pojat Oy
Maanrakennus
Matti Mäkinen
Immulanraitti 95 puh.0400203509
Paavo Mäkinen
Immulanraitti 87
puh. 040 725 2376
JV-Urakointi Veiksola Oy
Rakennusurakointi
Jan Veiksola
Immulantie 203
puh. 0400 957 769
Traktori- ja
Kaivinkoneurakointi Saarinen
Maanrakennus
puh. 040 826 7681
T:mi Koti- ja mökkihuolto
P. Suominen
Rakennus ja saneeraus
Immulantie 621
puh. 050 492 1929
Kuljetus Virtanen Mika Ky
Kuljetuspalvelut
Immulantie 714
Puh. 040 551 4009
Kuljetus Sydänmaa Risto
Kuljetuspalvelut
Immulantie 116
0400 470 260
Kuljetus Jorma Herranen
Kuljetuspalvelut
Immulantie 25
Kamitec
VW, Audi, Seat huoltopalvelut
Sami Lahdenpää
Tuulensuu 22
Puh. 040 740 2627
info@kamitec.net
www.kamitec.net
TL Konehuolto
Tomi Lehto
Moottorikonekorjaamo
Väinölänkuja 72
puh. 0400-489776
18
Oy Orthex Finland Ab
Lohjan tehdas
Muovituotteita ja
muovituotevalmistusta
Immulantie 166
08500 Lohja
Puh. (019) 329 61
www.orthexgroup.fi