Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2012

Kalliolta
Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2012
Kalliolta
6
Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2012
Kehärata etenee Kivistössä 4
Graniittirakennus voitti uuden kehärataurakan 5
Mikko Kangas raudoittaa ja urheilee 5
Graniittirakennus on myös viherrakentaja
6
Työturvallisuus on Jukka Hietavirran sydämenasia 7
Allianssi vaatii luottamusta ja kommunikointikykyä 8
’Graniittilaiset’ pärjäsivät koulun penkillä 10
Toppilan satamatyömaa ratkaisi luovasti 12
Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen teki betonikeksinnön 15
Harmaata taloutta voi torjua monin keinoin 16
Risto Harling hallitsee Skandinavian infran 17
VR Track ja GRK tekivät työyhteenliittymän 19
Henkilöstön esittely
20
Julkaisija: Graniittirakennus Kallio Oy
Toimitus: AViador Oy
Ulkoasu ja valokuvat: Matti Vuohelainen
Paino: T-Print Ky
8
12
PÄÄKIRJOITUS
Arvoisat yhteistyökumppanit ja yrityksen henkilöstö,
Ensiksi: kiitos kaikille yhteistyökumppaneille menneestä vuodesta! Samoin kiitoksen
ansaitsee yhtiömme koko henkilökunta erinomaisesta tuloksesta.
Graniittirakennus Kallio Oy onnistui päätavoitteessaan yli kaikkien ennakkoarvailujen. Vuonna 2011 liikevaihtomme kasvoi yli 47 miljoonaan euroon toimintamme ollessa kaikin puolin tuloksellista. Myös verkostoituminen, toinen tärkeä tavoitteemme,
onnistui erinomaisesti. Uusia urakoita valmisteltiin, ja nyt niitä toteutetaan työyhteenliittyminä.
Näkymä myös tälle vuodelle on hyvä; yhtiön kehittyminen jatkuu jo tiedossa olevan
vahvan kasvun myötä. Tilauskantamme tälle ja ensi vuodelle on ennätyksellisen korkealla tasolla. Voimmekin todeta, että Graniittirakennus Kallio on hakenut paikkansa
merkittävien valtakunnallisten infrarakentajien joukosta.
Kuluvan vuoden suurimmat haasteet liittyvät hallitun kasvun jatkamiseen ja asemamme vakiinnuttamiseen taidokkaana valtakunnallisen infrastruktuurin rakentajana. Tämän vuoden erityinen painopistealue on uuden, nuoren työnjohdon ja ammattimiesten
rekrytoiminen ja kasvattaminen alamme ammattilaisiksi. Pula sekä työnjohdosta että
ammattimiehistä on jatkuva, vaikka alan kokonaismarkkinat ovat varsin maltillisella
tasolla. Infra-alasta ei ole onnistuttu luomaan tarpeeksi kiinnostavaa, jotta se vetäisi
puoleensa riittävästi uusia osaajia. Omalta osaltamme olemme pyrkineet ratkaisemaan
tätä kysymystä palkkaamalla tulevaksi kesäksi mahdollisimman paljon alan harjoittelijoita.
Motivoitunut, sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilöstö on toimintamme perusedellytys myös tulevaisuudessa. Koulutuksen ja muun itsensä kehittämisen avulla varmistamme henkilöstömme riittävän ammattitaidon. Kun valmistamme korkealaatuista
tuotetta, todellisia voimavarojamme ovat omat ammattimiehemme ja pitkäaikaiset rakentajakumppanimme, jotka ovat kasvaneet sisään toimintakulttuuriimme.
Kilpailukyvyn ylläpito ja kasvattaminen edellyttävät jatkuvaa kehittämistä. Panostamme asioihin, jotka tukevat tuota tavoitetta. Toimintaympäristömme muuttuessa koko
ajan vaativammaksi haluamme säilyttää mielestämme parhaat kotimaiset toimintatavat ja arvot kaiken kansainvälistymisen keskelläkin. Toimintamme perustuu jatkossakin luottamukseen, mitä periaatetta noudatamme kaikessa toiminnassamme kaikkien
yhteistyökumppaniemme kanssa.
Tuusulassa 8.5. 2012
Graniittirakennus Oy:n hallitus
Harri Kallio Keijo Haavikko
Kimmo Vuori Pertti Heininen
2012 Kalliolta
3
Kehärata
etenee Kivistössä
Kehärata-hanke etenee Vantaalla
monella rintamalla. Poikittaisliikennettä parantavista uusista asemista
merkittävimpiä on Graniittirakennus
Kallion parhaillaan urakoima Kivistön asema.
V
uonna 2015 käyttöönotettava Kehärata parantaa oleellisesti pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivuutta.
Länsimetron tavoin yli 600 miljoonaa
euroa maksava Kehärata etenee hyvin
aikataulussaan, huolimatta lentokentän
ympäristössä aiheutuneista viivytyksistä.
Graniittirakennus Kallion urakka
Vantaan Kivistössä on alusta asti edennyt
täsmälleen sovitussa aikataulussa. Viime vuonna käynnistynyt työmaa sisältää
runsaasti vaativia betonirakenteita, joiden
tiukaksi mitoitettu valmistumistahti on
innostanut työmaan uusiin, työtä tehostaviin ideoihin.
”Järjestelmämuottien käyttöönotto oli
ratkaiseva päätös. Näin työsaumat saatiin sijoitetuksi kaluston kannalta sopiviin paikkoihin. Seinä- ja holvimuottien
kiertovauhti on nyt pari viikkoa”, kertoo
4 Kalliolta 2012
betonitöiden vastaava työnjohtaja Jouni
Karvonen Graniittirakennus Kalliolta.
Valut työmaalla alkoivat viime marraskuussa ja jatkuvat pitkälle syksyyn 2012.
Keskeisenä laatu- ja aikataulutakeena on
luonnollisesti osaavien ammattimiesten
käyttö. Tällä työmaalla erityinen keskeinen rooli on ollut Graniittirakennus Kallion omilla betoniraudoittajilla, ’kalustoon’ kuuluvilla viidellä pitkään yhdessä
työskennelleellä ja heidän panostaan täydentävillä kolmella kollegalla.
”150-200 kiloa per tunti on ollut normisuoritus joka ukolla tällä työmaalla”,
kiteyttää raudoittajaryhmän nokkamies
Veikko Maunu, joka aikanaan aloitti
uransa raudoitetehtaalla Salossa.
Kivistön asematyömaa käyttää tavallista enemmän valmiita raudoitteita kuin
taitorakennetyömaat yleensä. Tällä on
tärkeä merkitys sekä työn etenemisen että
ergonomian kannalta. Raudoitustyöstä
entistä suurempi osa on betoniterästen
asentamista, ja sitomistyö jää totuttua
vähemmälle. Myös raskaat nostot jäävät
minimiin, ja niihin on poikkeuksetta käytettävissä koneellista nostoapua.
Korkeita valuja, syvää louhintaa
Edellä mainitun muottijärjestelmän hyödyt syntyvät Kivistön työmaalla myös
siitä, että rakennettavat sillat ovat erittäin
korkeita. Kahdeksan-yhdeksän metriä
korkeiden muottien rakentaminen käsityönä olisi sekä hidasta että työturvallisuusriskejä sisältävää.
”Toki resursseja olisi tähänkin tarvittaessa löytynyt, mutta se olisi edellyttänyt
toisen työvuoron lisäämistä. Sekin puolsi
järjestelmämuottien käyttöä, että pinnan
laatuvaatimus on luokka A. Siihen ei pääse lautamuotteja käyttäen”, vastaava mestari Eero Salokangas perustelee.
Salokangas ja Karvonen ovat luotsanneet työmaata yhdessä sen alusta asti.
Visuaalinen kontrasti työmaa-aluetta
katsoessa on viimesyksyiseen verrattuna
melkoinen. Syksystä lähtien montussa
on louhittu ja sieltä siirretty noin 40 000
kiintokuutiometriä sekä louhetta että moreenia. Pääosalle massoista on löytynyt
hyötykäyttöä lentokentän läheisen moottoriradan meluvalleissa.
”Pidän sekä louhintoja että massiivisia
siltavaluja erittäin vaativina töinä. Ne, kuten Graniittirakennuksen urakka kaiken
kaikkiaan, ovat sujuneet oikein hyvin”,
kiittelee valvoja Seppo Kaunisto rakennuttajakonsulttina toimivasta Ahmainsinöörit Oy:stä. ƒ
Graniittirakennus
voitti uuden
kehärataurakan
G
Graniittirakennus Kallion omat raudoittajat ovat päässeet työmaalla näyttämään
ammattitaitonsa ja tehokkuutensa.
raniittirakennus Kallio voitti Vantaan Lapinkylän kohdalle rakennettavaa Kehäradan osuutta koskevan urakkakilpailun. Runsaan
20 miljoonan euron urakka käynnistyi toukokuussa 2012 ja jatkuu
vuoden 2014 syksyyn.
”Urakkakilpailun tuloksessa ratkaisivat sekä hinta että aika. Aikatekijän painoarvo oli 30 prosenttia”, kertoo rakennuttajakonsultti Lauri
Salmi Ahmainsinöörit Oy:stä.
Noin kilometrin mittainen rataosuus koostuu noin 700 metrin mittaisesta betonikaukalo- ja 300 metriä pitkästä avokaivanto-osuudesta.
Kaukalorakenteen toteutus on erittäin vaativa, koska pohjalaattaa
kuormittaa noin viiden metrin vesipatsasta vastaava vedenpaine.
”Tästä syystä painolaatan ja kaukalon pohjalaatan yhteenlaskettu
paksuus on peräti 1,80 metriä. Näin suuri omapaino ylittää pohjamaan
kantavuuden, joten perustus on myös paalutettava”, kertoo Graniittirakennus Kallion työpäällikkö Jorma Härkönen.
Betonitöiden osuus on muutoinkin mittava, sillä avokaivanto-osuudelle rakennetaan enimmillään seitsemän metriä korkea tukimuuri. ƒ
Mikko Kangas raudoittaa ja urheilee
V
asta 26-vuotias betoniraudoittaja Mikko Kangas
on nuoresta iästään huolimatta jo kokenut ammattilainen. Ammattitaidon perusta tuli luoduksi jo kotona,
koska hiljattain eläkkeelle siirtynyt isä on toiminut raudoittajana koko työikänsä.
Nykyinen sukupolvi selviää työstään keskimääräisesti pienemmin terveyshaitoin, eritoten yrityksessä, joka
huolehtii työntekijöidensä terveydestä ja jaksamisesta
kaikin käytettävissä olevin keinoin. Graniittirakennus
Kallion Kivistön työmaalla yksi esimerkki ergonomian
huomioonottamisesta on rullaraudoitteiden käyttö.
”Rullien pyörittely on huomattavasti kevyempää kuin
raudoitteiden nosto, jota ei tosin kokonaan voi tietenkään välttää. Rullaraudoitteilla pääsee myös tehokkaampaan työsuoritukseen”, Kangas pohtii.
Erityisesti korkeissa valuissa rullaraudoitteiden käyttö myös pienentää työturvallisuusriskejä ja keventää
työasentoja. Kivistössä perinteinen raudoittaminen olisi
merkinnyt tällaisia hankaluuksia, koska raudoitettavat
seinät ovat peräti 8-9 metriä korkeita.
Lohjalla asuva Mikko Kangas kertoo myös suojavarusteiden kehityksestä sinä aikana, jona hän on alalla
työskennellyt. Myös koneiden hyödyntäminen raudoittajan työtä keventävänä apuneuvona on lisääntynyt.
”Silti työ on yhä raskasta, ja työkunnossa pysyäkseen
on syytä pitää kropastaan huolta. Itse teen niin pelaamalla säännöllisesti jalkapalloa ja salibandya.” ƒ
2012 Kalliolta
5
Graniittirakennus
on myös viherrakentaja
Huhtikuusta juhannukseen on viherrakentajalle niin tiivis
sesonki, että sen päälle sietää ottaa vähän lomaakin – jos
sattuu sopiva sauma. Sari Rinne tekee vihertöitä kutsumuksesta ja huilaa tarvittaessa vasta talvella.
M
aanrakennusala on totunnaisesti etupäässä maansiirtoa,
louhintaa ja pohjavahvistusta. Graniittirakennus Kallio
on soveltaa asiassa normaalia laajempaa näkökulmaa ja on siksi
rekrytoinut myös viherrakennusalan huippuammattilaisia.
Viherrakentamisen ammattilaisen ominaisuuksiin kuuluvat
itsestään selvästi töiden oikea ajoitus ja tarkka viimeistely.
”Yksinkertainen periaate tässä hommassa on, että mikä näyttää hyvältä, myös on hyvää. Työn tekeminen sinne päin ei riitä,
vaan istutusrivien on oltava suorat ja symmetriset alusta loppuun”, Rinne sanoo.
Luonnon kierto asettaa viherrakentajalle selkeät reunaehtonsa: harkitseva ammatti-ihminen ei lähde yrittämään mahdotonta
ennen kuin routa sulaa - eikä kuvittele kasvuunlähtöä otolliseksi
enää juhannuksen jälkeen.
”Sekin on otettava huomioon, mistä päin puut tulevat. Jos
ne ovat kasvaneet Itä-Suomessa, toimitus saattaa olla realistinen
vasta toukokuun puolivälissä.”
6 Kalliolta 2012
Turveradantie Espoon Mankkaan uuden golfkentän
yhteydessä on yksi Sari Rinteen kahdeksasta työmaasta
touko-kesäkuussa. ”Teen parhaani, jotta tästä saadaan
tuleville käyttäjille viihtyisä paikka.”
Tuhansia puita istutettu omin käsin
Työstään terveen ammattiylpeä Sari Rinne ei kainostele kertoa tähänastisista töistään. Mikä on kertoessa, kun niiden viimeistelyä ovat ohjanneet omat laadusta tinkimättömät periaatteet.
”Itselle ei tietenkään voi liikaa kunniaa työn jäljestä ottaa.
Joka kohteessa on asiantunteva suunnittelija, jonka kuvia noudatamme tarkasti. Työmaa puolestaan koostuu aina paljon muustakin, ja tämä edeltävä työpanos on ratkaiseva myös vihertöiden
oikealle ajoitukselle ja onnistumiselle.”
Sari Rinne korostaa myös hyvän terveyden merkitystä viherrakentajatyön yhtenä perusedellytyksenä. Tanssia lapsesta asti
harrastaneena hän on kokenut oman kehon herkkyyden kaikenlaisille krempoille, jollei kehon haltija muista pitää siitä huolta.
”Toinen perusedellytys on kehittää tilanhahmotuskykyään.
Tärkeää on myös jatkuva oppiminen ja itsensä kehittäminen.” ƒ
Työturvallisuus on
Jukka Hietavirran
sydämenasia
Työsuojeluinsinööri Jukka Hietavirta Uudenmaan aluehallintovirastosta määrittelee
oman työnsä päätavoitteen lyhyesti: auttaa
pitämään työmaiden työntekijät hengissä ja
terveinä – muu on toissijaista.
Jukka Hietavirralle
laatu on turvallisuutta
ja turvallisuus laatua.
A
luehallintovirastojen tehtävät ovat laajentuneet 2000-luvulla. Siinä missä entiset työsuojelupiirit keskittyivät työturvallisuuteen ja muiden työelämälakien noudattamisen valvontaan,
Avit osallistuvat harmaan talouden torjuntaan, joka toteutetaan
tilaajavastuulain nojalla.
”Työntekijän terveys ja henki on edelleen ehdoton ykkösasia,
niin sanotusti Avin kovaa ydintä”, Hietavirta sanoo.
Hän on uransa aikana perehtynyt sekä talonrakennus- että
infratyömaihin työsuojelun näkökulmasta. Kummankin työsuojelun tasossa hän näkee selkeää edistymistä erityisesti sen
jälkeen, kun työmaiden turvallisuuden tasoa kuvaavat TR- ja
inframittarit tulivat noin 15 vuotta sitten käyttöön.
”Olen huomannut, että vuosittain järjestettävät TR- ja inframittarikisat ovat vaikuttaneet myönteisesti myös kilpailujen ulkopuoliseen rakentamiseen. Kehitettävää silti on aina”, hän toteaa.
Yhdeksi tavallisimmista puutteista talonrakennus- ja infrapuolelta sillanrakennustyömailla hän nostaa putoamissuojien
puuttumisen.
”Siltatyömailla tämä on alaa yleisesti tarkastellen nykyäänkin
suurin riski. Kalliorakennuksessa ja kaivantotöissä on myös riskinsä, täysin toisenlaiset kuin siltoja rakennettaessa.”
Komuja ja koneiden töytäisyjä varottava
Suomalaisten kalliorakennustyömaiden turvallisuutta Hietavirta
pitää varsin hyvänä. Tunneleissa työskentely on lähtökohtaisesti
suhteellisen vaarallista, ja siksi riskit yleensä tiedostetaan hyvin.
”Sellaisissa töissä, missä riskit ovat ilmeisimmät, ne myös hallitaan yleensä hyvin. Kalliokatosta putoavat komut ovat silti ol-
leet säännöllisesti toistuva tapaturmien syy. Työurani varrella on
sattunut tapauksia, joissa rusnari on suojannut konetta, mutta
jättänyt itsensä suojaamatta”, Hietavirta kertoo.
Maansiirtotyömailla hän puolestaan pitää koneiden töytäisyjä
pahimpana riskinä. Tähän auttaa hallittu liikenteen ohjaus, josta
osaavilla urakoitsijoilla on yleensä riittävästi kokemusta.
Silloin tällöin uutisoidut kaivantojen sortumiset eivät sen
sijaan ole Hietavirran mukaan niin yleinen ongelma kuin uutisoinnin perusteella on toisinaan ollut pääteltävissä.
”Isot kaivannot täytyy joka tapauksessa tukea, ja siinä tarvitaan sekä asiantuntevaa geoteknistä suunnittelijaa että kokenutta
urakoitsijaa. Riskejä saattaa sen sijaan syntyä, kun ammattitaidoton rakennuttaja teettää osaamiseltaan puutteellisella urakoitsijalla kiireellisiä yhdyskuntateknisiä töitä, esimerkiksi putkirikon
takia.”
Samalla hän antaa tunnustusta osaaville rakennuttajille,
muun muassa HSY:lle, joka nykyisin Hietavirran mukaan varautuu tällaisiin kiireellisiin töihin myös työturvallisuuden näkökulmasta kiitettävästi.
”Jos putkilinjakaivantoa ei tueta, pitäisi aina pystyä perustelemaan, miksei tueta. Ammattitaitoiset urakoitsijat ymmärtävät
toki aina tällaisten seikkojen merkityksen.”
Jukka Hietavirta on pohtinut havaintojensa perusteella paljon
myös työturvallisuuden ja muiden urakointiyrityksen perusasioiden liittymistä toisiinsa. Esimerkiksi hyvää jälkeä eli laatua tekevän yrityksen työmaat ovat samalla turvallisempia.
”Hyvään laatuun kuuluu myös työturvallisuuden kaikkien
riskien eliminoiminen.Esimerkiksi silmäsuojien käyttö myös
infratyömailla on tärkeä asia.” ƒ
2012 Kalliolta
7
Allianssi
Allianssimallilla toteutettavat
infrahankkeet ovat herättäneet
suomalaissa rakennuttajissa, suunnittelijoissa ja rakentajissa parin viime
vuoden aikana suurta innostusta.
Alun perin Pohjanmeren öljykentille
kehitetty ja Australiassa suosiota
saanut malli haastaa hankkeiden
osapuolet totutusta poikkeavaan tapaan tehdä yhteistyötä. Tavoitteena
on saavuttaa mahdollisimman hyvä
lopputulos nimenomaan yhdessä.
V
Neil Gibb muistuttaa, että allianssi on julkisille rakennuttajille
sekä haaste että mahdollisuus.
”Hankkeen tilaajan mukanaolo tiimissä on kokemukseni
mukaan suhteellisen helposti
hyväksyttävä asia. Asennetasolla vaativinta on yleensä luopua
ajatuksesta, jonka mukaan tarjoushinta on valintakriteerinä
selvästi tärkein. Allianssissa on
tärkeintä saada aikaan toimiva
tiimi ja sen työn tuloksena
syntyvä, kaikkia hyödyttävä
ratkaisu.”
anhempi konsultti Neil Gibb vieraili maaliskuussa Suomessa opastamassa suuren infraprojektin tarjousta
valmistelevaa allianssitiimiä. Opastamista
ei tarvittu teknisessä osaamisessa, kustannusten hallinnassa eikä missään muussakaan rakentamisen kokeneiden ammattilaisten perustaidossa.
”Kolmipäiväinen seminaari osoitti,
että tiimi oli myös onnistunut valitsemaan itselleen pätevän kapteenin. Tärkeää ja mieluisaa oli myös havaita, että
tiimiin osallistuvilla oli uudelle työskentelytavalle kunkin työnantajayrityksen
vankkumaton tuki”, Gibb kertoo.
Suomessa aiemminkin vastaavissa
merkeissä jo käyneenä hän kertoo havainneensa, että allianssimalli sopii täkäläiseen kulttuuriin hyvin.
”Kommunikoinnissa saattaa olla jonkin verran toivomisen varaa, mutta esimerkiksi tämän viimeisimmän seminaarin aikana ryhmä osoitti kykynsä kehittyä.
Toinen ilmeisesti suomalaisessa rakennusmaailmassa tyypillinen kehittämiskohde on kyky hallita omaa ajankäyttöä,
joka sekin on nopeasti parannettavissa,
kun perusasiat, kuten tekninen osaaminen, ovat jo valmiiksi kohdallaan.”
Öljyalalla ensi kokemukset
Britanniassa syntynyt, pitkään Australiassa asunut ja työskennellyt Gibb on
8 Kalliolta 2012
vaatii luottamusta
ja kommunikointikykyä
Jari Niskanen (kuvassa oikealla) ja
Ulf Bäckström olivat tyytyväisiä
seminaarissa käsiteltyihin ja harjoiteltuihin uusiin allianssivalmiuksiin.
kiertänyt useimmilla mantereilla Allianssi-konsulttina. Hänen edustamallaan yhtiöllä JMW Consultants Australia Ltd:llä
on sisaryhtiö sekä Lontoossa että New
Yorkissa.
”Yleisenä havaintona voin todeta, että
aiemmin erityisesti Australiassa sovellettu allianssimalli on lyömässä hyvin läpi
monissa Euroopan maissa. USA on ollut
vaativa markkina sisäänajettavaksi, koska
sikäläinen kulttuuri on niin voimakkaasti
yksilökeskeistä – ja myös sopimusjuridiikkaa suosiva. Juristit eivät välttämättä
ole innoissaan allianssimallista, koska siihen jo lähtökohtaisesti sisältyy ristiriitojen ehkäisyn tavoite”, Gibb pohtii.
Allianssi silti tuskin kiinnostaisi rakennuttajia, ellei sen avulla voisi päästä
laadullisesti, aikataulullisesti ja kustannuksiltaan perinteisiä toteutusmalleja
parempaan lopputulokseen. Tämän osoittivat jo ensimmäiset, 1990-luvun alussa
BP-öljykonsernin Pohjanmerellä toteuttamat allianssihankkeet.
”Päätavoitteena oli tehostaa yhä kalliimmaksi käyvän öljyn tuotantoa. Tavoitteessa onnistuttiin, ja pian malli alkoi
kiinnostaa myös infrarakennuttajia. Myös
laivanrakennuksessa, kaivosteollisuudessa ja jopa sotilaallisissa hankkeissa on sovellettu allianssimallia.”
Kokemus on Neil Gibbin mukaan vah-
vistanut sen, että allianssimalli soveltuu
sitä paremmin, mitä mutkikkaampi, kalliimpi ja riskipitoisempi hanke on kyseessä. Todennäköisimmin malli soveltuu,
jos hankkeen kustannusarvio ylittää sata
miljoonaa euroa, mutta myös muutaman
miljoonan projekteissa Allianssia on sovellettu.
”Yksi erikoisimpia esimerkkejä on
Australian aboriginaaleille rakennettu
asuintalo. Siinä hankkeessa Allianssi oli
tarpeen, koska eri osapuolten olisi muutoin ollut mahdotonta tietää ja ymmärtää
alkuperäiskulttuuriin liittyviä, rakentamiseenkin vaikuttavia sääntöjä. Aboriginaalien uskonnolliset käsitykset esimerkiksi
vaikuttavat siihen, mihin kohtaan tonttia
saa rakentaa ja mihin ei”, Gibb kertoo.
Enemmän kuin projektiryhmä
Neil Gibbin vetämään seminaariin osallistui Graniittirakennus Kallion projektiin
ehdokkaina olevia henkilöitä. Mukana
oli aiemminkin yhtiön kanssa yhteistyötä tehneitä ammattilaisia, muun muassa suunnitteluyritys WSP Finland Oy:n
liikenne- ja infrasuunnittelusta vastaava
johtaja Jari Niskanen ja STRABAG Sverige Ab:n aluejohtaja Ulf Bäckström.
”Allianssitiimi muistuttaa toimintatavassaan ja avoimuudessaan pitkälti yritystä. Se on toisin sanoen paljon enemmän
kuin tavanomaisessa projektissa vallitseva
yhteystyösuhde”, Niskanen määrittelee.
Hän lisää, että aiemmasta yhteistyöstä yritysten välillä on hyötyä, mutta se ei
kuitenkaan ole toimivan allianssitiimin
välttämätön edellytys. Ulf Bäckström
puolestaan korostaa sitä, että kukin yritys
valitsee omat yhteistyökumppaninsa.
”Allianssia ei voi muodostaa väkisin.
Vertaisin allianssiamme hyvään urheilujoukkueeseen, jota tässä tapauksessa vetää Heikki Haavikko. Hän on mielestäni
oivallinen kapteeni, kuten vastaavasti on
Pertti Heininen tiimin valmentajana.” ƒ
2012 Kalliolta
9
’Graniittilaiset’
pärjäsivät koulun penkillä
Tulityölupa on välttämätön myös
infratyömaan ammattilaiselle.
Graniittirakennus Kallion lähtökohtana on kouluttaa jokainen
työntekijänsä ei pelkästään
lakia noudattavaksi, vaan asiansa
mahdollisimman hyvin osaavaksi
ammattilaiseksi.
Graniittilaiset kouluttautuivat tulityökurssilla
Vantaalla helmikuussa.
10 Kalliolta 2012
J
alasjärven
aikuiskoulutuskeskuksen
opettaja Raimo Karjalainen ottaa kaikki
seitsemäntoista tammikuisena paukkupakkaspäivänä koulutettavaa ’graniittilaista’
kokeneeseen kouluttajanotteeseensa.
”Tavoitteena on, että oppilas osaa soveltaa
tulitöihin liittyvää teoriaa”, hän kiteyttää päivän tarkoituksen.
Graniittirakennus Kallion toteutuvana tavoitteena puolestaan on, että yhtiön jokainen
työnjohdossa työskentelevä ja kaikki työntekijät, jotka kerrankin saattavat joutua tulityöosaamista vaativaan tilanteeseen, tulevat koulutetuiksi asianmukaisesti. Moni on kurssilla
uusiakseen pian vanhenevan, viisi vuotta voimassa olleen tulityökorttinsa, mutta uusiakin
tulitöiden ’inssiajoon’ ilmoitettuja on.
”Tärkeintä on, että käytettävissä on asianmukaiset välineet ja työkalut”, toteaa työmaapäällikkö Teemu Kallio, kun kysyn opetustauolla koulutuspäivän keskeisintä antia ja
hänen käsitystään asioiden tärkeysjärjestyksestä.
Kokenut ylipanostaja Matti Ketola puolestaan korostaa maalaisjärjen käyttöä infratyöksi vaarallisessa ammatissaan. Niin Ketola ja
Kallio kuin kaikki muutkin päivän kurssitettavista läpäisivät opin perillemenoa mittaavan
kokeen, vaikka korkealle asetetun läpäisyriman ylitys oli kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu. Tämä kertonee sekä opetuksen pätevyydestä että oppilaiden omaksumiskyvystä.
”Olen huomannut kouluttajaurani varrella,
että kokeneet työmaa-ammattilaiset yleensä
omaksuvat asiat tehokkaasti käytännön taustaa vasten. Aivan keltanokkaiset kurssitettavat
saattavat sen sijaan reputtaa”, Karjalainen toteaa.
Sammutusharjoitus ’kruunasi’ päivän
Kun tiiviissä paketissa tarjoiltu teoriaoppi oli
opetettu ja tentillä todistetusti omaksuttu, oli
jäljellä vielä käytännön sammutuskoe, jonka
valmisti ja valvoi paloturvallisuuden kouluttaja Marko Tohni Oy Interenergy Ltd:sta.
Saliluennoinnin osuus oli nyt luonnollisesti lyhyt, ja pääpaino oli pihalla viidentoista
asteen pakkasessa toteutetussa sammutusharjoituksessa.
”Palotilanteisiin varautuminen on meillä
todella tärkeä asia. Esimerkiksi siltatyömaalla
hitsattaessa tai teräksiä laikalla katkottaessa
on alituinen vaara, että muottilautoja syttyy
tuleen. Tulityökurssi on olennainen osa tähän
liittyvää koulutusta, muttei suinkaan ainoa
kurssi, mihin henkilökuntamme osallistuu”,
kertoo Graniittirakennus Kallion ympäristöja työsuojelupäällikkö Katri Bäckman, itsekin tulityökurssin tammikuun kurssipäivänä
lähes maksimipistein suorittaneena.
Raimo Karjalaisen ja Marko Tohnin tammikuun 30. päivänä vetämä koulutuspäivä
tuotti kaikkiaan 17 tulityökurssin menestyksellisesti suorittanutta infra-ammattilaista.
Oppi omaksuttiin tarkkaavaisessa, mutta aiheesta huolimatta sopivan tilannehuumorin
sävyttämässä hengessä. Tiimit toimivat niin
työmaalla kuin koulun penkilläkin. ƒ
Raimo Karjalainen opettaa tuli- ja muissa
rakennustöissä tarvittavia turvallisuusnäkökohtia 30 vuoden työmaakokemuksella.
Tulityötentti vaatii
keskittymistä.
2012 Kalliolta
11
Toppilansalmen uusi kaupunkisilta on ammattitaitoisimmallekin kirvesmiehelle näytön paikka. Jouko
Kynkäänniemi rakentaa kaarevaa muottia.
Toppilan satamatyöm
Oulun Toppilan sataman tulevalle
asuinalueelle valmistuu ensi vuoteen
mennessä uusi kaupunkisilta ja lähes
400 metriä korjattua rantalaituria.
Hanke valmistuu alkuperäistä aikataulua nopeammin ja kohtuullisin kustannuksin, missä suuri merkitys on työmaan esittämillä ideoilla.
12 Kalliolta 2012
O
ulun kahdesta rahtisatamasta
vanhempi, Toppilassa sijaitseva
on ollut käytössä 1930-luvulta lähtien.
Samalla kun alue päätettiin kaavoittaa
asuin- ja teollisuusalueeksi, päätettiin
korjata käyttöikänsä päähän tulleet laiturirakenteet ja rakentaa runsaan sadan
metrin levyisen Toppilansalmen yli uusi
kaupunkisilta.
Rantarakenteiden korjaus palvelee
sekä tulevien asukkaiden viihtyvyyttä
että myöhemmin rakennettavaa huvivenesatamaa. Uusi autoliikennesilta
puolestaan sitoo tulevan asunto- ja teollisuusalueen osat toisiinsa.
”Silta on suunnittelukilpailun tulos vuodelta 2003. Rakenneratkaisu
on viisteellinen jännepalkkisilta, jonka vaativuus syntyy muodosta. Sillan
valaistuksessa tullaan hyödyntämään
LED-tekniikkaa; sillan kaiteet, palkkien
ulkosivut ja viisteellinen tuki valaistaan
LEDillä. Tekniikka on kehittynyt kymmenessä vuodessa ja myös hintataso on
kohtuullistunut”, kertoo siltasuunnittelija Risto Pietilä Ramboll Finland Oy:stä.
Sillan välituet perustetaan halkaisijaltaan 900 millimetrin putkipaalujen
varaan, ja anturat ja pilarit valetaan kuivatyönä teräskasuunin suojassa.
maa ratkaisi luovasti
Arvi Vuoppola puhdistaa
kahmarikauhalla teräsputkipaalua maa-aineksesta.
Mittamies Ville Silvennoinen
on tarkkana mitatessaan
kaarevan kaupunkisillan
koordinaatteja.
Luovia rakenneideoita rantalaitureissa
Teräsputkipaalutusta tarvitaan myös toisessa kahdesta samanaikaisesta Graniittirakennus Kallion voittamasta urakasta.
Työmäärältään jokseenkin siltaurakan
kokoisessa rantarakenteiden korjausurakassa oli valmiit suunnitelmat, mutta
korjausurakoille varsin tavalliseen tapaan
niitä oli osin uusittava töiden jo alettua.
”Kun kaivoimme vanhimpia laiturirakenteita esiin, kävi ilmi, että suuri osa
niistä oli rapautunut korjaamattomaan
kuntoon. Tämä heijastui uusiinkin rakenteisiin, koska pakon edessä tehdyn purun
myötä meiltä meni muotti niin sanotusti
u
2012 Kalliolta
13
Työmaapäällikkö Jarkko Heiskanen
toi työmaalle haimatulehduksesta
toipuvan varamestarin, berninpaimenkoira Onnin.
alta”, toteaa Graniittirakennus Kallion työmaapäällikkö Jarkko Heiskanen.
Alkuperäinen idea oli siis ollut se, että uudet
laiturireunapalkit valetaan vanhan rakenteen
muodostamaa muottia vasten. Kun tätä ideaa ei
voinut käyttää, tarvittiin kokonaan uusi ratkaisu,
jotta aikataulu ja kustannukset saatiin pysymään
hallinnassa. Sellaiseksi valikoitui urakoitsijan
ehdotuksesta rakenne, jossa uusi kuorilaattaelementti toimi muottina työmaa-alueella kuivatyönä valettaville laiturielementtipalkeille.
”Palkkien suuret mitat olivat yksi syy sille,
että ’elementtitehdas’ päätettiin perustaa työmaalle. Toinen yhtä tärkeä peruste oli se, että
palkkien mitat oli valittava yksitellen, vanhojen
puupaalujen sekaan lyötävien teräsputkipaalujen lopullisen sijainnin ehdoilla”, Heiskanen perustelee.
Haasteet rantalaiturien korjaamisessa eivät
rajoittuneet tähän. Toinenkin oleellinen muutos
oli tarpeen, kun selvisi, ettei ollutkaan mahdollista varustaa veteen lyötäviä paaluja kalliokärjillä. Tähänkin vaikuttivat vanhat puupaalut sekä
lisäksi se, että Toppilansalmen ranta ja rantavesien pohja on vaikeasti läpäistävää täyttömaata.
Seurauksena oli yksi työvaihe lisää: kunkin putkipaalun puhdistaminen kahmarikauhalla maaaineksesta ennen kuin paalu valetaan täyteen
betonia.
Työturvallisuus kunniassa, aikataulu hallinnassa
Mika Sunnari hitsaa
teräsponttiseinää.
14 Kalliolta 2012
Molempien urakoiden rakennuttajakonsulttina
toimiva Seppo Saarinen Ramboll Finlandista
on tyytyväinen työmaan tapaan hoitaa työturvallisuusasiat. Huhtikuuhun loppuun mennessä
viime vuodesta jatkuneella työmaalla ei ollut sattunut yhtään työtapaturmaa.
”Tällaisella työmaalla on konkreettisia riskejä veteen putoamisesta koneiden alle jäämiseen.
Laaja alue on myös erittäin vaikea aidata niin,
ettei sinne erityisesti viikonloppuna pääse ulkopuolisia”, hän sanoo.
Aikataulu työmaalla on suhteellisen tiukka, ja
kaikkien töiden on oltava valmiina vuoden 2013
syyskuuhun mennessä. Tämänhetkisen arvion
mukaan tavoite toteutuu kirkkaasti – huolimatta
vanhoihin rakenteisiin liittyneistä yllätyksistä.
Aikataulu on lisäksi onnistuttava pitämään
tekemättä normaalia pidempää päivää. Satamaalueen lähellä on jo nyt asutusta. Tämän takia
putkipaalujen junttausta ei voi aloittaa minuuttiakaan ennen aamuseitsemää, ja se on lopetettava viimeistään iltakuudelta.
”Näiden periaatteiden noudattaminen ja eri
vaiheissa osoitettu teknisen osaaminen viestivät
siitä, että ammattimiehet ovat täällä asialla – työpäälliköstä aliurakoitsijoiden työmiehiin”, Saarinen kiteyttää. ƒ
Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen
teki betonikeksinnön
K
ymmeniä vuosia betonia ja kuparia kuvanveistomateriaaleina suosinut Pertti Kukkonen on
taiteilija, mutta samalla erittäin kiinnostunut näiden
materiaalien teknisten ominaisuuksien kehittämisestä.
Kiinnostus kasvoi entisestään, kun hän onnistui värjäämään betonin siniseksi. Monien vaiheiden kautta
Kukkonen sai ateljeessaan Helsingin Käpylässä aikaan
klorideja sitovan kupariseoksen. Tämän rakennustekninen merkitys on huomattava, sillä raudoituksia ennenaikaisesti syövyttävien kloridien sidontamenetelmiä ei ole aiemmin tunnettu.
Tutkimukset uuden menetelmän kehittämiseksi
käynnistyivät VTT:llä jo vuonna 1998. Tutkimukset
olivat laajoja ja perusteellisia, koska myös betoniala
näki tässä uuden merkittävän mahdollisuuden.
”Varmistui, että menetelmä todella toimii, kunhan
kuparin pintarakenne on sopiva ja lisättävien kemikaalien vaikutus on hallinnassa. Paraikaa tutkitaan sitä,
pätevätkö tulokset myös pitkäaikaisesti”, Kukkonen
kertoo.
Vuosi sitten Kukkonen oli mukana ideoimassa suuren moottoritiehankkeen ympäristötaideteoksia. Tässä
yhteydessä hän tapasi ensimmäistä kertaa Graniittirakennus Kallion väkeä.
”Kun kerroin keksinnöstäni, yhteinen kiinnostus
löytyi heti. Yhteistyö syveni hiljattain, kun Graniittirakennus tuli mukaan tämän keksinnön kaupallistamista
varten perustettuun yritykseen.”
Kukkosen keksinnön mukaisesti betoni käsitellään
kuparilla ja taiten valituilla kemikaaleilla. Niiden yksityiskohdista keksijä mieluiten vaikenee. Jäljittelijöistä
hän ei kuitenkaan ole huolissaan, sillä menetelmälle
myönnettiin kansainvälinen patentti tämän vuoden
alussa. ƒ
Pertti Kukkonen on sekä kuvanveistäjä ja ympäristötaiteiija että
keksijä. ”Merkittävä osa tässä
kehitystyössä on ollut tekniikan
tohtori Risto Mannosella. Nyt
odotan innolla lisää käytännön
sovelluksia, joiden hankkimisessa Graniittirakennus Kallio on jo
nyt osoittanut aktiivisuutensa.”
2012 Kalliolta
15
Harmaata taloutta voi
torjua monin keinoin
M
yös maanrakennusalalla ongelmaksi muodostunut harmaa talous
on kitkettävissä, mutta se vaatii monia
toisiaan täydentäviä keinoja. Vuonna
2007 voimaan tullut tilaajavastuulaki antaa tälle niin infra-alan kuin koko yhteiskunnan kokonaisetua palvelevalle työlle
hyvän perustan.
”Töiden ketjuttamisen suosiminen on
siinä mielessä epätoivottava ilmiö, ettei
pitkissä ketjuissa toinen pää välttämättä
tiedä, mitä ketjun toisessa päässä tapahtuu”, toteaa tarkastaja Mikko Vanninen
Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Vanninen on yksi Suomen yhdestätoista tarkastajasta, joiden pääasiallinen
tehtävänkuva on valvoa tilaajavastuulain
noudattamista.
”Kokemukseni mukaan noin 60 prosentissa tarkastuksista löytyy huomautettavaa eriasteisista laiminlyönneistä. Lä-
Tarkastaja Mikko Vanninen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta pitää
ketjuttamista erityisesti
talonrakennustyömaiden
ongelmana, mutta myös
infratyömailla tilaajavastuulain noudattamisessa
riittää tarkastettavaa.
16 Kalliolta 2012
heskään kaikki huomautukset eivät ole
vakavia, mutta jos vero- tai eläketodistuksissa on puutteita, seurauksena voi olla
laiminlyöntimaksu, joka on sopimuskohtainen ja suuruudeltaan 1600-16 000 euroa”, Vanninen sanoo.
Hän on myös havainnut, että työsuojelun puutteet antavat todennäköistä osviittaa muistakin laiminlyönneistä. Vuoden
2011 alusta lähtien maakunnalliset työsuojelupiirit ovat kuuluneet samaan AVIorganisaatioon, joka siis valvoo tilaajavastuulakia.
Tilaaja vastaa vain
omasta sopimuksestaan
Ketjuttamisen lieveilmiöt eivät aina tule
tilaajien tai pääurakoitsijoiden tietoon,
koska kukin vastaa vain omasta sopimuksestaan. Myös infratyömaalla saattaa esiintyä tilanteita, joissa ketjussa on
useampia kuin kaksi lenkkiä. Tilannetta
auttaa se, jos yritys suosii omien työntekijöiden mahdollisimman runsasta osuutta
myös työmaalla.
Alihankintaakin luonnollisesti tarvitaan, ja silloin on oleellista olla selvillä
koko ketjun koostumuksesta, vaikkei se
olisikaan sopimustekninen pakko. Se on
tärkeää edelleen, vaikka viime vuodesta asti käytössä on ollut uusi tehokas ase
harmaan talouden torjuntaan: käännetty
arvonlisävero.
”Pidämme sitä tervetulleena uudistuksena, sehän on omiaan kitkemään
harmaata taloutta. Tämä perustuu siihen,
että nyt arvonlisäveron laskuttajan on
väistämättä tilitettävä omat alvinsa. Käytäntö on alkuvaiheen joidenkin tulkintakysymysten jälkeen selkeä ja tehokas”,
toteaa Graniittirakennus Kallion talouspäällikkö Kimmo Vuori.
Olennainen seikka on Vuoren mukaan
sen tiedostaminen, mitkä alihankintatyöt
kuuluvat käännetyn arvonlisäveron piiriin ja mitkä eivät.
”Kaikki rakentamispalvelut kuuluvat,
kuljetuspalvelut taas eivät”, Vuori kiteyttää. ƒ
Harva maanrakentaja on kolunnut yhtä
monipuolisesti ja laajalla säteellä Pohjoismaiden infratyömaita kuin Pohjois-Ruotsissa asuva Risto Harling. Hän vetää tämän
vuoden alusta lähtien Ab Infra Polaria,
Graniittirakennus Kallion ja Ab Tallqvist
Infran uutta yhteisyritystä.
Risto Harling
hallitsee Skandinavian infran
L
ahdesta seitsenvuotiaana Tukholmaan muuttanut Risto Harling tuntee
niin Ruotsin kuin Norjankin infratyömaat
kolmenkymmenen vuoden kokemuksella. Nuorena työuraan mahtuu niinkin
eksoottinen kokemus kuin sukellusveneiden huolto, mutta sen jälkeen Harling on
keskittynyt rakentamiseen, aluksi myös
talonrakennukseen.
”Infra-ala kiinnosti alusta alkaen
enemmän, koska jokainen työmaa on erilainen. Olosuhteet vaihtelevat, mikä lisää
epävarmuutta, mutta tekee samalla homman kiinnostavaksi”, hän pohtii norjalaisessa villapaidassaan Graniittirakennus
Kallion Vantaan toimiston sohvalla.
Risto Harling valikoitui uuden yhteisyrityksen johtoon, koska yhteistyöstä
henkilötasolla oli aiempaa, molemmin
puolin myönteistä kokemusta.
”Haavikon Keijo tiimeineen on auttanut minua massastabilointityömaillani
Norjassa, ja vastaavasti minä toin pilaristabilointikalustoa ja –kuljettajia Suomeen. Tuolta ajalta jäi mieleen rehellisyys
ja työn tekemisen korkea etiikka, joka mi-
nusta on ykkösluokan asia myös urakoinnissa”, Harling toteaa.
Pohjois-Ruotsissa suhdanne nousussa
Ruotsin julkiset rakennuttajat ovat Risto
Harlingin mukaan säilyttäneet kohtuullisen hyvin sen kunniakkaan perinteen,
että rakennusinvestointeja ei vedetä alas
suhdanteiden kääntyessä laskuun. Tämä
on pitänyt infra-alan pirteänä silloinkin,
kun teollisuudella on mennyt tavallista
kehnommin. Juuri nyt tällaista pulmaa
ei tosin tarvitse kovin paljon miettiä, sillä
erityisesti Pohjois-Ruotsissa on meneillään ja odotettavissa runsaasti rakennettavaa.
”Erityisesti kaivosteollisuudella menee lujaa. Avoin kysymys tosin on, missä
määrin valtio tulee osallistumaan uuden,
kaivosalalle välttämättömän infran rakentamiseen. Yksi jättihanke on joka tapauksessa jo käynnissä: Kiirunan vanhan kaivoskaupungin siirtäminen pois kaivoksen
lähituntumasta”, Harling kertoo.
Uusi yhteisyritys Ab Infra Polar aikoo
Harlingin mukaan keskittyä kaivosteolli-
suuteen, unohtamatta erikokoisia kuntien
ja valtion ’tavanomaisia’ infrahankkeita,
kuten teitä, katuja, alueinfraa, rautateitä ja
vesihuoltoon liittyviä töitä.
Aktiivisen projektihankinnan lisäksi
Harlingilla riittää työtä uuden yhtiön liiketoimintasuunnitelman hiomisessa.
”Organisaatio tulee olemaan matala.
Tämä on mahdollista laajan kontaktiverkkoni ansiosta. Aiemmalla urallani, johon
mahtuu muun muassa pitkä työrupeama
Skanskan palveluksessa, opin myös liiketoimintasuunnitelman laadinnan suuren
merkityksen. Tämä pätee riippumatta siitä, minkä kokoisesta yrityksestä on kyse.”
Myös ruotsalaisen työturvallisuuden
korkeaa tasoa Harling aikoo vaalia jatkossakin.
”Lisäksi laatujärjestelmän sertifiointi
hoidetaan Ab Infra Polarissa pikaisesti.
On ensiarvoisen tärkeää antaa tilaajille
viesti siitä, että yrityksen joka hankkeessa
toistuvat perustyöt tehdään systemaattisesti.” ƒ
2012 Kalliolta
17
VR Track
ja GRK
tekivät
työyhteenliittymän
Suikkilantien parantaminen Turussa
on vaativa työ sekä pohjavahvistusten että työmaa- ja liikenneturvallisuuden kannalta. VR Track ja
Graniittirakennus Kallio päättivät
yhdistää osaamisensa, mikä johti
urakkasopimukseen Liikenneviraston ja Turun kaupungin kanssa.
’K
uokka’ upposi ensi kertaa maahan
huhtikuussa kolme kilometriä pitkällä Suikkilantiellä, Pansiontien ja Valtatie 8:n välisellä osuudella Turun keskustan luoteispuolella. Tieosuus oli aiemmin
osa Turun kaupungin katuverkkoa, mutta
muuttuu urakan myötä maantieksi.
Tärkein syy muutokseen on se, että
kaupungilla ja sen asukkailla on halu siirtää raskas liikenne pois kaduilta. Raskaan
liikenteen osuus enimmillään 15 000 ajoneuvosta vuorokaudessa on epätavallisen
suuri, 7-16 prosenttia.
”Myös henkilöautojen määrä kasvaa
ajoittain suureksi, koska samaa reittiä
käyttävät jäähallin ja messukeskuksen
asiakkaat. Tästä syystä työnaikaiset liikennejärjestelyt ja niihin liittyvät turval-
18 Kalliolta 2012
lisuuskysymykset on otettava työmaalla
huomioon poikkeuksellisella tavalla”,
Työyhteenliittymä Sataman projektijohtaja Juha Junttila Graniittirakennus Kalliosta sanoo.
Projektijohtaja Junttilan lisäksi työmaalla on kuusi toimihenkilöä, joista sekä
VR Trackin henkilöstöön ja vastaavasti
Graniittirakennus Kallion henkilöstöön
kuuluu kolme. Työyhteenliittymän juuret ovat yhtiöiden välisessä yhteistyössä,
esimerkiksi yhteisesti tarjotussa Allianssihankkeessa.
”Yhdessä tekeminen on sujunut kaikin
puolin hyvin. Omalla kohdallani siihen
Pilaristabilointia tehdään kesään mennessä yhteensä noin sata kilometriä.
Suurin pilaripituus ylittää 15 metriä.
Tärinäeristysseinään tarvittavien stabilointipilarien pituus on 21 metriä.
on auttanut myös aiempi kokemus yhteistyöstä”, sanoo VR Trackin pohjarakentamisen rakennuspäällikkö Ilkka Leino.
Tällä työmaalla hän arvioi yhteistyön
etujen korostuvan katujen ja rautatien
kahdessa risteyskohdassa, missä uusitaan
muun muassa puomistot. Turvallisuusnäkökohdat ovat tärkeitä muun muassa
siksi, että näiden risteyskohtien läheisyydessä on työskenneltävä stabilointi- ja
ponttikoneilla.
Pehmeikköjä alku- ja loppupäässä
Varsinais-Suomen työmailla on totuttu pohjavahvistusten tarpeeseen lähes
Työmaapäällikkö Janne Ilmonen
(kuvassa oikealla) ja aluevastaava
Kari-Pekka Lumme tulivat eri organisaatioista huhtikuussa työt aloittaneeseen työyhteenliittymään.
työmaalla kuin työmaalla. Suikkilantien
parantaminen ei ole tässä suhteessa poikkeus. Pehmeä pohja vaatii toimenpiteitä
erityisesti urakoitavan tieosuuden alku- ja
loppupäässä.
”Pohjavahvistukset ovat tässä kohteessa erityisen vaativia, koska nykyisten kahden kaistan painuminen ei ole vielä täysin
pysähtynyt, ja kaksi uutta kaistaa pitää
saada painumaan olemassa olevien rakenteiden suhteen sopivalla nopeudella”,
sanoo tilaajan geotekninen asiantuntija,
toimialapäällikkö Jaakko Heikkilä Arcus
Oy:stä.
Toinen Heikkilän vaativaksi arvioima yksityiskohta on paalulaattojen teko
jyrkkiin alikulkuihin. Kohteen yhteyteen
rakennetaan myös uusia siltoja ja korjataan vanhoja, yhteensä seitsemän siltaa.
Ne ovat rakennetyypiltään joko kehä- tai
ulokelaattasiltoja,
käyttötarkoituksesta
riippuen.
”Kaikkiaan taitorakenteiden osuus
noin 14 miljoonan urakasta on puolet”,
arvioi työmaapäällikkö Janne Ilmonen.
Graniittirakennus Kallion riveissä tänä
vuonna aloittanut Ilmonen on todellinen
työyhteenliittymäurakoiden konkari. Yli
kymmenen vuoden ajan hän on työskennellyt pelkästään työyhteenliittymien urakoimissa kohteissa.
”Näihin oppii asennoitumaan niin,
että kyseessä on itsenäinen, omat pelisääntönsä muodostava työyhteisö, jolla
toki on yhteenliittymän muodostaneiden
yritysten johdon vankkumaton tuki. Vapautta on runsaasti, mutta niin on myös
vastuuta”, Ilmonen toteaa.
Johto- ja kaapelisiirtoja
alusta loppuun
Osaaville infra-ammattilaisille vaativatkin pohjavahvistukset ja massiiviset taitorakenteet ovat lähes normaalia rutiinia.
Joka työmaalla on sen sijaan omanlaisensa toiminnalliset haasteet, jotka taajamien
lähellä liittyvät usein liikennejärjestelyihin ja työmaan turvallisuuteen.
Suikkilantien parantamisessa työnaikaiset liikennejärjestelyt ja turvallisuuden
varmistaminen ovat työmaan onnistumisen ehdottomia edellytyksiä.
”Epäonnistumiseen näissä asioissa ei
ole kerta kaikkiaan varaa. Turvallisuuden ja laadun kärsimättä aiomme viedä
työmaan läpi meille varattua urakkaaikaa nopeammassa ajassa. Tänä vuonna
teemme suurimman osan rakenteista val-
miiksi. Ensi vuoden töiksi olemme suunnitelleet pelkästään kulutuskerroksen
päällystämisen, lopulliset tiemerkinnät ja
vihertyöt, vaikka aikaa on loppusyksyyn
2013 asti”, Janne Ilmonen toteaa.
Runsaan liikenteen aiheuttamien rajoitusten lisäksi urakan etenemistä hidastavat jonkin verran alueella tehtävä
johto- ja kaapelisiirrot. Tämä edellyttää,
että työmaa tekee tiivistä yhteistyötä niin
kaupungin energia- sekä vesi- ja viemärilaitoksen kuin myös teleoperaattoriyritysten kanssa.
”Meillä on onneksi käytettävissä kaapelitutka, joka helpottaa kaivutöitä huomattavasti kaapelien läheisyydessä”, toteaa TYL Sataman aluevastaava Teemu
Kallio. ƒ
2012 Kalliolta
19
Tässä me olemme
- kokeneet ja luotettavat infra-ammattilaiset.
sähköpostit: etunimi.sukunimi@grk.fi
= uusi graniittilainen
Tekninen
ryhmä
Keijo Haavikko
Toimitusjohtaja
050-448 5447
Harri Kallio
Hallituksen pj., kalustoja hankintapäällikkö
0400-453 539
Katri Bäckman
Ympäristö- ja
työsuojelupäällikkö
050-412 8313
Petteri Hakkarainen
Laskentapäällikkö
050-521 3208
Pertti Heininen
Tekninen johtaja
050-559 6319
Jaana Hjelm
Urakkalaskenta
050-597 6494
Lauri Laitinen
Laatupäällikkö
0500-964 287
Kimmo Vuori
Talouspäällikkö
050-466 1189
Raija Kekki
Reskontra
050-632 3299
Talousryhmä
Jarkko Loikkanen
Urakkalaskenta
050-384 4214
20 Kalliolta 2012
Työpäälliköt
Raili Laavola
Palkanlaskenta
050-342 8557
Anu Laine
Reskontra
040-589 3372
Markku Hokkanen
Työpäällikkö
0500-561 906
Jorma Härkönen
Työpäällikkö
050-311 2385
Heikki Haavikko
Työpäällikkö
050-364 0316
Juha Junttila
Työpäällikkö
050-558 5689
Arto Korhonen
Työpäällikkö
050-430 2352
Juha Gröhn
Työmaan työnjohto
045-279 6038
Mikko Heikura
Työmaan työnjohto
044-577 0907
Janne Ilmonen
Työmaan työnjohto
0500-956 278
Toni Jauho
Työmaan työnjohto
050-575 3459
Työnjohto
Antti Partanen
Työpäällikkö
050-530 6702
Jarkko Heiskanen
Työmaan työnjohto
050-436 0944
Janne Ikäläinen
Työmaan työnjohto
050-570 8551
2012 Kalliolta
u
21
Tässä me olemme...
Mats Johansson
Työmaan työnjohto
050-406 1332
Heikki Kairikko
Työmaan työnjohto
040-058 3195
Teemu Kallio
Työmaan työnjohto
050-552 3990
Jouni Karvonen
Työmaan työnjohto
040-557 4123
Kari Kivelä
Työmaan työnjohto
040-587 7267
Seppo Komscha
Työmaan työnjohto
040-355 7967
Risto Laakkonen
Työmaan työnjohto
050-341 7549
Unto Lahtinen
Työmaan työnjohto
0400-470 644
Antero Lehtinen
Työmaan työnjohto
040-539 8055
Tero Liitsola
Mittaus
050-448 5488
Jussi Loikkanen
Työmaan työnjohto
040-186 4666
Ville Lonka
Työmaan työnjohto
040-829 0089
Turkka Luotonen
Työmaan työnjohto
050-522 8232
Ville Manninen
Työmaan työnjohto
050- 570 7690
Dimitri Markelov
Työmaan työnjohto
050-414 7232
Ari Niskanen
Työmaan työnjohto
050-360 4406
22 Kalliolta 2012
Mika Nissi
Työmaan työnjohto
040-054 8927
Jyrki Paavilainen
Työmaan työnjohto
045-260 2979
Teemu Palosaari
Työmaan työnjohto
050-088 8297
Mikko Parkkinen
Työmaan työnjohto
050-462 5709
Niko Pesonen
Mittaus
040-772 4637
Ville Piironen
Työmaan työnjohto
050-5722 143
Sari Rinne
Työmaan työnjohto
050-372 8011
Antti Saikkonen
Työmaan työnjohto
050-527 4899
Teuvo Salminen
Työmaan työnjohto
050-592 9920
Wiljam Salminen
Työmaan työnjohto
040-096 9137
Eero Salokangas
Työmaan työnjohto
050-353 0742
Jarno Saurento
Työmaan työnjohto
050-577 2322
Rainer Siren
Työmaan työnjohto
050-501 2355
Vesa Turakainen
Työmaan työnjohto
050-597 5870
2012 Kalliolta
23
Nuolitie 10 B, 01740 Vantaa
puh. 010 321 4110
faksi 09-878 5728
www.graniittirakennuskallio.fi
sähköpostit: etunimi.sukunimi@grk.fi
Jyväskylän aluetoimisto
Polttolinja 1
40520 Jyväskylä
Oulun aluetoimisto
Meiramitie 16
90460 Oulunsalo