9 - Surkkari.fi

viikon uutisia
Petteri Kivimäki
Jyväskylän kaupunki palkitsi
menestyneimmät urheilijansa
n Jyväskylän kaupunki palkitsi vuonna 2014 menestyneitä jyväskyläläisiä tai jyväskyläläisiin urheiluseuroihin kuuluvia urheilijoita tiistaina kaupungintalolla.
Viime vuonna Suomen
mestaruuden saavuttaneita
sekä PM-, EM- tai MM-mitalin saaneita urheilijoita kertyi palkittujen listalle kaikkiaan 267.
Palkittavat urheilijat menestyivät vuonna 2014 27
eri lajissa. Kaupungin palkitsemissäännön mukaisesti aikuisten sarjoissa vuonna
2014 kansainvälisesti menestyneelle 15 urheilijalle luovutettiin rahastipendit, joiden
summat vaihtelivat menestyksen mukaan 720 eurosta
4 000 euroon.
Stipendit jaettiin seuraaville urheilijoille: Minna Leinonen (ammunnan MM-kulta), Venla Luukkonen (brasilialaisen jiu-jitsun MM-kulta),
Jonna Suhonen (thainyrkkeilyn MM-pronssi), Asseri Kingelin (supermoton S2-luokan
EM-kulta), Toni Pääkkönen
(footbagin EM-kulta), Tanja
Salakka (footbagin EM-ho-
pea), Hanna Hirvonen (brasilialaisen jiu-jitsun EM-hopea), Leo Lähteenmäki (uinnin EM-hopea), Ari-Pekka Liukkonen (uinnin EMpronssi), Eero Kosonen (salibandyn MM-hopea/joukkue),
Jami Manninen (salibandyn
MM-hopea/joukkue), Pirjo Ahonen (jääpallon MMpronssi/joukkue), HennaRiikka Pitkänen (lippupallon EM-kulta/joukkue), Sari Kuosmanen (Lippupallon
EM-kulta/joukkue), Janne
Häkkinen (hiihtosuunnistuksen EM-pronssi/viesti).
Jyväskyläläinen Asseri Kingelin voitti viime vuonna supermoton S2-luokan EM-kultaa.
uutislista
Luteet lisääntyvät
myös Jyväskylässä
Karita Häkkinen
Saara Heiskanen
Seinäluteet ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosina radikaalisti, eikä Jyväskylä ole säästynyt ilmiöltä.
Asiakaspäällikkö Timo Kääriäinen Anticimex Oy:stä
laskeskelee lutikkakeikkojen määrän 50 kertaistuneen
kahdeksassa vuodessa.
– Vuonna 2007 koko Suomen lutikkakeikkojen määrä oli reilu 30 vuodessa. Nyt
Jyväskylässäkin joku meidän asiantuntijoistamme on
päivittäin luteiden kanssa
tekemisissä. Vuositasolla se
menee jo sadoiksi keikoiksi,
Kääriäinen arvioi.
Yhtä syytä luteiden lisääntymiseen ei pystytä nimeämään. Ihmisten ja tavaroiden lisääntynyt liikkuminen ympäriinsä, matkailu ja
kierrättäminen ovat kuitenkin omiaan myös lutikoiden
kulkemiselle paikasta toiseen.
n Jyväskylän sivistyslautakunta jakoi nuorisotoiminnan kohde- ja toiminta-avustukset vuodelle 2015. Kohdeavustuksia myönnettiin 7 600 euroa ja toiminta-avustuksia
103 400 euroa.
Toiminta-avustusta myönnetään Jyväskylään rekisteröidyn yhdistyksen ympärivuotiseen toimintaan ja kohdeavustusta yhdistykselle, yhteisölle tai ryhmälle hakemuksessa esitettyyn tarkoitukseen.
Toiminta-avustusta jaettiin 36 hakijalle. Suurimmat
avustukset saivat Jyväskylän katulähetys ry 20 000 euroa,
Jelmu ry 18 000 euroa, Jyvälän nuoret ry 15 000 euroa, Nuorten Keski-Suomi ry 15 000 euroa, Jyväskylän partiolaiset ry
9 000 euroa, JTY:n Nuoret Kotkat 6 700 euroa,Youth Against
Drugs ry Jyväskylän paikallisosasto 4 000 euroa, Jyväskylän seudun nuorisoseura ry 2 500 euroa, Kansallinen Lastenliitto Keski-Suomen piiri ry 2 500 euroa ja Jyväskylän Vesaiset ry 1 800 euroa.
Kohdeavustusta nuorisotoimintaan sai 13 hakijaa, joista
suurimmat avustuksen saajat ovat Hear ry 1 500 euroa ja Jyväskylän Seta ry 1 500 euroa.
Nuorisopalveluille tuli 57 avustushakemusta, joista 36
käsiteltiin toiminta-avustushakemuksina ja 21 kohdeavustushakemuksina.
JE löysi kumppaniyritykset
34 miljoonan euron urakoille
Ei syytä
paniikkiin
Parhaiten lutikoilta välttyy
jatkamalla normaalia elämää
ja järkevää tarkkaavaisuutta sekä kotona että matkoilla. Kääriäinen painottaa, että paniikkiin ei saa mennä.
Mies kertoo esimerkin paniikilla asiaan suhtautuneesta
ihmisestä:
– Hän vei valtavia määriä
pyykkiä saunaan, pyykkikori
suli kiukaalle ja koko asunto paloi. Jos rupeaa panikoimaan, niin silloin usein järkevä ajattelu loppuu.
Matkatavaroiden läpikäymisellä, talvella parvekkeella
tuulettamisella ja tekstiilien
pesemisellä heti matkan jälkeen pääsee jo pitkälle. Matkalla olleet vaatteet kannattaa siirtää laukusta suoraan
pesukoneeseen.
– Jos herkkä silkkipaita
ei kestä pesemistä, niin laittaa pakastimeen hirvenpaistin viereen pötköttämään viikoksi, Kääriäinen ohjeistaa.
Kaupunki jakoi 111 000 euroa
avustuksia nuorisotoimintaan
Lutikkakoira Ruu antaa merkin lutikkalöydöksestä nappaamalla kaulassaan roikkuvan rullan suuhun Päivän päätteeksi koira saa palkkioksi vaikkapa makkaran tai oman lelunsa.
Kaupan myrkyt
pahentavat tilannetta
Lude antaa läsnäolostaan
kolme merkkiä. Koska se
imee verta, iholle tulee jonkinlaisia oireita. Kääriäisen
mukaan yleisiä ovat kolmen
rykelmissä olevat paukamat. Toinen merkki ovat pienet mustat ulostepisteet, joita
löytyy tyypillisesti sängystä.
Kolmantena Kääriäinen mainitsee veritipat lakanoissa.
Hän kehottaa ilmoittamaan kaikesta poikkeavasta heti isännöitsijälle, huoltomiehelle tai taloyhtiön hallitukselle. Näin lutikat eivät ehdi levitä enempää. Ajatus siitä, että syy olisi omassa epäsiisteydessä on turha,
sillä usein kyse on huonosta
tuurista.
– Tärkeintä on luopua häpeästä, ilmoittaa ja noudattaa saatuja ohjeita, mies rohkaisee.
Omin keinoin luteista ei
pääse eroon. Kaupasta saatavat myrkyt vain pahentavat
tilannetta, sillä lutikat saattavat tulla niiden avulla immuuneiksi jopa ammattilaisen myrkyille. Lähteäkseen
asunnosta lude tarvitsee aina
seurakseen ammattilaisen.
Asiakkaan tehtäväksi tulee tekstiilien puhdistus. Naaraslude munii kahdesta viiteen munaa päivässä, ja munia saattaa olla missä tahansa. Siksi kaikki tekstiilit on
käytävä läpi huolellisesti.
– Jos yksikin muna on villapaidan kauluksen alla piilossa, niin peli on silloin kesken, Kääriäinen muistuttaa.
Lutikkakoira löytää
luteet varmimmin
Anticimex Oy:llä on käytössä puolen kymmentä lutikkakoiraa. Koirat asuvat Vantaalla kouluttajansa kanssa,
mutta lähtevät sieltä tarvittaessa muuallekin Suomeen
luteita metsästämään. Koira
haistaa luteen 98 prosentin
varmuudella jopa talon rakenteiden läpi, kun ihminen
löytää luteet hyvänä päivänä 30 prosentin varmuudella.
Tässäkin kuussa koiria
on tulossa Jyväskylään keikalle. Töihin tulee aina vähintään kaksi koiraa, sillä yksi koira voi tehdä töitä
45 minuuttia kerrallaan. Jos
koira väsyy, sen merkinanto
luteita löytyessä ei ole enää
varma.
n Jyväskylän Energia kilpailutti vuodenvaihteessa kaukolämmön, vesihuollon ja sähkön sopimusurakoitsijat. Urakkapotti tarjoaa paikallista asennus-, kunnossapito- ja huoltotyötä 70–00 henkilölle vuosittain.
Nyt kilpailutetut sopimukset jatkuvat optiovuosien toteutuessa viisi vuotta, jolloin paketin arvo nousee 34 miljoonaan euroon.
– Tämä oli tietojemme mukaan Suomen ensimmäinen
yksikköhinnoiteltu urakkapaketti vesihuollossa – energiapuolella yksikköperusteinen kilpailutus on vakiinnuttanut
paikkansa, toteaa rakennuttajapäällikkö Kimmo Järvinen
Jyväskylän Energia -yhtiöistä.
Vesihuollon ja sähkön urakkakilpailun voitti jyväskyläläinen JyNet Urakointi Oy. Kaukolämmön rakentamisesta,
kunnossapidosta ja viankorjauksesta vastaa jatkossa oriveteläinen KVL-Tekniikka Oy, joka on urakoinut JE:lle muun
muassa Korpilahden kaukolämpöverkon.
Jyväskylän Energia -yhtiöt panostaa verkostojen uusimiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla noin 120 miljoonaa euroa. Vuosittain uudis- ja korvausrakentamiseen kohdistuu kokonaismäärästä neljä viidesosaa ja kunnossapitoon viidennes. Nyt solmitut sopimukset varaavat vuosipotista 6–8 miljoonaa euroa.
Kaupungin katujen
hiekanpoisto jatkuu
n Ensi viikolla kaupungin keskustan hiekanpoisto etenee
sisääntuloväylille. Yhden kuorma-auton hiekoitin vaihdetaan lakaisulaitteeseen, jonka jälkeen imuautoja on liikenteessä kaksi.
Keskustan ulkopuolisilla alueilla hiekanpoistoon ei vielä ole päästy. Esimerkiksi liikenteenjakajien päälliset ja katujen reunat ovat edelleen jäisiä ja lumisia. Töitä käynnistellään pääteillä ensi viikolla, mikäli säätilassa ei ilmene suuria muutoksia.