KASVUA JA TYÖLLISYYTTÄ

02
15
VISIT FINLANDIN ASIAKASLEHTI
KASVUA JA
TYÖLLISYYTTÄ
Matkailusektorilla valoisat näkymät
POWERPARK – UNELMASTA
MENESTYKSEEN
KATSE KOHTI
SAKSAN MARKKINOITA
GALLUPISSA
MAAKUNTAJOHTAJIA
ILTA KEMIÖN SAARISTOSSA
Kuva Taipale Brothers
VISIT FINLAND MEDIAPANKKI KÄYTÖSSÄSI
LUE LISÄÄ: www.visitfinland.fi â Markkinointi ja myynti â Mediapankki
Rekisteröidy englanninkieliseen materiaalipankkiin osoitteessa imagebank.visitfinland.com.
Tervetuloa tutustumaan!
2 Matkailusilmä
Matkailusilmä 3
SISÄLTÖ
15
24
HUVIVALTIO POWERPARK syntyi yhden miehen unelmasta. Tänä vuonna se palkittiin Vuoden Kotimaan Matkailuyrityksenä.
20
BKT:sta 3,0* %
18
16
14
12
10
❞Meidän on
pystyttävä
kertomaan, että
Suomessa on niin puhdasta,
että lapset syövät lunta.❞
10
Mari-Kaisa Brander, Team Finlandin viestintäpäällikkö
2007
2013
2025
Ue
t
Nordkap
S. 20
s. 18
Norwegen
s. 24
Matkailu on yksi maailman
nopeimmin kasvavista elinkeinoista
S. 48
S. 66
Rovaniemi
Polarkreis
S. 26
Schweden
Finnland
S. 58
S. 90
S. 30
S. 72
S. 88
TIESITKÖ, ETTÄ…
S. 74
Oslo
S. 82
Stockholm
S. 36
Matkailuun kulutettiin Suomessa vuonna 2013 14,4 miljardia euroa?
S. 28
Kopenhagen
4
4 Matkailusilmä
S. 86
S. 50
Helsinki
18
Suomi kiertomatkojen
etapiksi
02
15
PÄÄKIRJOITUS
02
15
Jaakko Lehtonen
VISIT FINLANDIN ASIAKASLEHTI
KASVUA JA
TYÖLLISYYTTÄ
Matkailusektorilla valoisat näkymät
POWERPARK – UNELMASTA
MENESTYKSEEN
KATSE KOHTI
SAKSAN MARKKINOITA
GALLUPISSA
MAAKUNTAJOHTAJIA
02 Ilta Kemiön saaristossa
05 Pääkirjoitus | Häämatkoista uusi segmentti?
06 Silmäiltyä
10 Kansainvälisen matkailun kasvu jatkuu vahvana
13 Työllistääkö matkailu maakunnissa?
15 Työtä huvin vuoksi
18 Suomi kiertomatkojen etappina
20 Saksan markkinat kolmannessa murroksessa
22 Vuoropuhelu | Työelämä opettaa
24 Vieraskynä | Suomessa tehty, maailmalla myyty
25 VF:n kuulumisia
PÄÄTOIMITTAJA Jari Ahjoharju, jari.ahjoharju@visitfinland.com
TOIMITUS Visit Finland (Finpro ry), PL 358, 00181 Helsinki, p. 020 469 51
www.visitfinland.fi, matkailusilma@visitfinland.com
ULKOASU JA TAITTO OS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi
KANNEN KUVA Jussi Hellstén
PAINO Jaakkoo-Taara
PAINOSMÄÄRÄ 3 200
KUVAPANKIT imagebank.visitfinland.com, Dreamstime
OSOITEMUUTOKSET Anne Veini, anne.veini@visitfinland.com
OSOITEREKISTERI Visit Finlandin asiakasrekisteri. Matkailusilmä ei vastaa
tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta.
ISSN-L 0355-5194
ISSN 0355-5194 (Painettu)
ISSN 2242-9859 (Verkkojulkaisu)
Aikauslehtien Liiton jäsenlehti
HÄÄMATKOISTA
UUSI SEGMENTTI?
ON AIKA TAVANOMAISTA, että vastavihitty pariskunta tekee
häämatkan heti häiden jälkeen. Häämatkaa suunniteltaessa tulee
huomioida pariskunnan toiveet ja erityisvaatimukset.
Ajatellaanpa vaikka Romeota ja Juliaa, jotka tosin eivät tainneet
avioon saakka ehtiäkään. Mutta jos olisivat ehtineet, olisi Julian ikä,
12 v, rajoittanut ainakin häämatkabailauksen limpparilinjalle.
Toista äärireunaa edusti prinsessa Ruusunen, joka oli 115-vuotias vihille mennessään. Hänhän oli 15-vuotias, kun nukahti sadan
vuoden uneen. Ei 115 vuoden kypsässä iässä enää jaksa kovin
kummoisia maailmanympärimatkoja.
Häämatkan tulisi olla ilon ja onnen aikaa, myös virolaisille,
vaikka viroksi häämatka onkin pulmareis. Tosin kävihän tunnetulle
suomalaiselle melontavoittajallekin viikon häämatkalla niin, että kun
palattiin Helsinki-Vantaalle, kumpikin otti oman taksin eri osoitteisiin. Meloja kommentoi: “minulla ei ole siitä avioliitosta mitään
hyvää sanottavaa”.
Häämatkat ulkomailta Suomeen ovat pieni mutta kasvava
segmentti. Erityisesti japanilaiset harrastavat niitä. Japanilaisten
mystiikkaan taipuvaista mieltä kiehtovat revontulet, jotka varmistavat poikalapsen saamisen. Teho paranee, jos majoitutaan iglussa,
jonka katon läpi taivaan leiskunta näkyy.
Toisinaan parit jopa vihitään Suomessa, eksoottisissa puitteissa,
kuten vaikkapa jääkappelissa. Papereitten kerääminen laillisen avioliiton aikaansaamiseksi on työlästä, mutta vaivan arvoista.
Hääpari harvoin matkustaa yksin, vaan mukana on sukua tai
kavereita. Häämatkalla ei myöskään pihtailla rahaa, joten hääseurue
on Suomellekin tuottoisampi sakki kuin tavallinen matkailijaporukka.
Myös sammaleenkatsomisharrastajat saapuvat Suomeen harrastematkoilleen. Mutta heitä on vähemmän kuin vihille meneviä. Siksi
lienee fiksumpaa kehittää häämatkailua. ˜
Matkailusilmä 5
SILMÄILTYÄ
Koonneet Jari Ahjoharju ja Pirkko Soininen
3xKIRJA
❞Kaloista esitellään tuntomerkit,
elintavat, ravinto, kasvu ja
lisääntymis­käyttäytyminen.❞
Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg
SUOMEN KALAT
NÄYTTÄVÄ TIETOTEOS Suomen kalat opettaa tunnistamaan kaikki vesistöjemme 71
vakituista kalalajia sekä satunnaiset vierailijat. Kirjan on kuvittanut palkittu graafikko Sakke
Yrjölä, joka saalisti eri kalalajeja piirrostensa malliksi kolmen vuoden ajan ympäri Suomea.
Kirja kertoo, kuinka maamme kalalajisto on aikojen saatossa muotoutunut, millaisessa elinympäristössä lajit viihtyvät ja miten ne risteytyvät keskenään. Kaloista esitellään
tuntomerkit, elintavat, ravinto, kasvu ja lisääntymiskäyttäytyminen. Tietoa havainnollistavat
piirrosten lisäksi valokuvat, kartat ja taulukot.
Kaikki Suomen kalat ovat syötäviä. Moni herkullinen kala jää kuitenkin hyödyntämättä keittiössä. Kun mökkiverkosta löytyy ruutana, pasuri, toutain tai vimpa, kirja opastaa, kannattaako
siitä tehdä keittoa, pyöryköitä vai pitäisikö se ehkä graavata tai savustaa. (Nemo 2015) ˜
❞Kirjan kuvat liittyvät kauniisiin
maisemiin, satamiin, vauhdikkaaseen
purjehdukseen, säähän, ruokaan ja
muihin purjehduksen teemoihin.❞
Pirkka Aalto, Mika Asikainen ja
Jan Södersved
LAPIN-VAELTAJAN
LINTUOPAS
SUOMEN LATU ja BirdLife Suomi ovat
julkaisseet kevyen 34-sivuisen Lapin-vaeltajan lintuoppaan. Opas esittelee valokuvin
ja tekstein 60 tyypillistä Lapissa vastaan
tulevaa lintulajia. Joka lajista on esitetty
myös vuosijana, joka kuvaa, mihin aikaan
vuodesta lajin voi havaita Lapissa.
Oppaan tekstit on kirjoitettu vaeltajan
näkökulmasta. Opas ei edellytä, että vaeltajalla olisi kaukoputkea tai edes kiikariakaan
matkassa. Lajiteksteissä on esitelty myös
tunnistusta helpottavia lajien käyttäytymistapoja.
Opas on painettu kestävälle paperille,
jotta se kestäisi paremmin rinkassa kuljetusta. Lapin-vaeltajan lintuopasta myyvät
Sporttikauppa (www.suomenlatu.fi/kauppa)
ja Lintuvaruste (www.lintuvaruste.fi). ˜
6 Matkailusilmä
Antti Hannula
SAILING IN FINLAND
SAILING IN FINLAND pohjautuu Hannulan 15 vuoden aikana Suomen saaristossa ottamille tuhansille ja tuhansille valokuville.
– Valitsin kirjaan reilut 230 kuvaa, jotka liittyvät kauniisiin maisemiin, satamiin, vauhdikkaaseen purjehdukseen, säähän, ruokaan ja
muihin purjehduksen teemoihin. Vuosien aikana olen myös päässyt
keskustelemaan todella monen Suomeen saapuneen ulkolaisen
purjehtijan kanssa. Näiden keskustelujen ja omien havaintojen
perusteella syntyi ajatus tehdä kirja, joka yhdistäisi kauniit valokuvat
käytännön neuvoihin.
Kirjan sisältö on monipuolinen ja tarkoituksellisesti sisältää
tietoa myös ympäristönsuojelusta, laiturietiketistä ja jokamiehen
oikeuksista. Kirjan tarkoituksena on auttaa Suomeen purjehtimaan
tulevaa tai sellaista harkitsevaa suunnittelemaan matkansa siten,
että siitä saa mahdollisimman paljon irti.
Kirjasta on olemassa kovakantinen printtiversio sekä sähköiset
kirjat Amazonin ja Applen nettikaupoissa. ˜
MODERN SKY HELSINKI on uusi urbaani
festivaali, joka järjestetään ensimmäistä
kertaa Euroopassa 28.–29.8.2015 – pitopaikkana Helsinki. Tarjolla on aasialaista
ja pohjoismaista vaihtoehtomusiikkia
ja muita kulttuuri-ilmiöitä. Modern Sky on Kiinan suurin
festivaalijärjestäjä, joka järjestää tänä vuonna lähes 30 suurta
musiikkifestivaalia Kiinassa. Nyt yritys järjestää ensimmäisen
tapahtumansa Euroopassa ja pitopaikaksi valikoitui Helsinki.
˜ modernskyfestivalhki.com
ã Vuoden 2015 hiihtokeskus Messilä on eteläisen Suomen suurin laskettelukeskus, joka
kerää laskijoita laajalta alueelta.
MESSILÄ VALITTIIN VUODEN
HIIHTOKESKUKSEKSI
VUODEN 2015 HIIHTOKESKUS on Messilä, vuoden lähikeskus Solvalla-Swinghill ja vuoden hiihtokoulu Sotkan hiihtokoulu.
Messilässä yhdistyvät historiallinen miljöö, mainiot rinteet, laadukas palvelu ja modernit
toimintatavat. Messilä taitaa esimerkiksi sosiaalisen median hyödyntämisen, minkä merkitys
alalla kasvaa jatkuvasti. Solvalla-Swinghill on aktiivinen ja monipuolinen lähikeskus, joka
sijaitsee alle 40 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Sotkan hiihtokoulu Kauhajoella
näyttää, että pienikin hiihtokoulu voi saada suuria aikaan. Se on aktiivinen ympärivuotinen
toimija alueellaan.
– Tämä vuotuinen kilpailu on toimialalle merkittävä. Palkitut hiihtokeskukset saavat
ansaitun tunnustuksen hyvin tehdystä työstä. Tämä motivoi myös muita keskuksia kehittämään toimintaansa jatkuvasti ja pitkäjänteisesti, mikä on alan kehityksen kannalta erittäin
tärkeää, sanoo Finpro ry – Visit Finlandin matkailujohtaja Jaakko Lehtonen, joka toimi
valintaraadin puheenjohtajana.˜
MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MaRa, Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Suomen matkailuorganisaatioiden
yhdistys SUOMA toivat ”Olet jo perillä” -kampanjassa esiin
Suomea monipuolisena ja elämyksellisenä matkakohteena
sekä kertovat kotimaisen matkailun yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. ˜oletjoperilla.fi, #lomallasuomessa
S-RYHMÄÄN KUULUVAN Sokotel
Oy:n hotellit Radisson Blu ja Sokos Hotellit ovat ensimmäisinä hotellitoimijoina
Suomessa saaneet Green Key -sertifikaatit. Green Key on kansainvälinen
ympäristömerkki, joka edistää kestävää
matkailua. ˜ greenkey.fi
AIEMMIN TURKU TOURING -nimellä tunnettu alueorganisaatio käyttää nyt markkinointinimeä Visit Turku. Nimenmuutokseen on päädytty selkeyden vuoksi. ˜ visitturku.fi
KÄYTTÖÖN UUDET TURVALLISUUSTYÖKALUT
PIENILLE JA KESKISUURILLE matkailuyrityksille on suunnattu uudet käytännönläheiset sähköiset työkalut. Ne ovat vapaasti
yritysten käytettävissä sivustolla www.
matkailunturvallisuustyokalut.fi. Sivusto
on toteutettu yhteistyössä viranomaisten,
yritysten, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa.
Ne on kehitetty EAKR-rahoitteisessa Lapin
matkailun turvallisuusjärjestelmä – turvallisuusnormisto ja verkoston pysyvyys
2012–2015 hankkeessa.
Turvallisuustyökalut antavat konkreetti-
sen mallin ennakoivaan turvallisuustyöhön,
riskien hallintaan, turvallisuuden omavalvontaan ja laadun kehittämiseen. Työkalujen
avulla yritykset voivat todentaa niin lakisääteiset velvoitteet kuin omat hyvät käytänteet sekä dokumentoida ne kätevästi. Yritys
säästää aikaa, vaivaa ja rahaa osoittamalla
tehdyn turvallisuustyön sekä asiakkaille
että yhteistyökumppaneille. Työkaluja voi
hyödyntää päivittäisessä turvallisuuden
hallinnassa erityisesti majoitus-, ravintola- ja
ohjelmapalveluissa.˜
LISÄÄ TYÖKALUJA TURVALLISUUTEEN:
www.visitfinland.fi/news/tyokaluja-turvallisuuteen
SAVONLINNAN SEUDULLA on käynnistynyt liikuntamatkailun tuotteistamiseen ja tehostamiseen liittyvä verkostohanke. Verkostossa ovat alkuvaiheessa mukana Tanhuvaaran
Urheiluopisto, Kruunupuisto, matkailukeskus Harjun Portti,
Kerigolf, Rantasalmi Golf, SaimaaHoliday Oravi, Sulkavan
kunta, Sulkavan Suursoudut, Savonlinnan kaupungin vapaaaikatoimi ja Savonlinnan Seudun Liikunta. ˜
Matkailusilmä 7
SILMÄILTYÄ
NORDIC BLOGGERS’
EXPERIENCE
EVENTO AWARDSIN
VOITTOON
LAINATTUA
❞Etenkään ulkomaalaisille
sää ei ole tärkein, vaan
luonto ja fiilis.❞
Saimaan Vuokravenho -yhtiön toimitusjohtaja Harri Niskanen
Helsingin Sanomissa 17.5.
LAPIN
LENTOYHTEYDET
PARANEVAT
UUSIMAA TÄYNNÄ
KULTTUURIHISTORIALLISIA
TEITÄ JA REITTEJÄ
UUDELLAMAALLA KULKEE monta kulttuurihistoriallisesti arvokasta tietä. Uudenmaan liitto selvitti maakunnan kulttuuriteiden
historiaa ja nykytilaa. Lopputulos kokoaa yksiin kansiin yleistiedot ja
reittikuvaukset maakunnan kulttuuriteistä.
Historiallisten nähtävyyksien lisäksi erityyppiset tiet antavat
hyvän käsityksen Uudenmaan maaston ja maisemien vaihtelevuudesta. Reitteihin on helppo tutustua joko polkemalla, patikoimalla
tai autoilemalla.
Maakunnan tunnetuimmat kulttuuritiet ovat Kuninkaantie sekä
kolme Hämeestä rannikolle vievää keskiaikaista tietä. Näiden lisäksi
selvitys esittelee joukon vähemmän tunnettuja paikallisia helmiä,
jotka soveltuvat mainiosti lähimatkailuun.
Uudenmaan liiton selvitys Tien päällä – Uudenmaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat tiet ja reitit tarjoaa yleistiedot ja reittikuvaukset maakunnan kulttuuriteistä kenelle tahansa kiinnostuneelle.
Selvityksen on laatinut maisema-arkkitehti yo Oula Rahkonen
Aalto-yliopistosta. ˜
8 Matkailusilmä
LUFTHANSA AVAA talvikaudella
2015–2016 reitin Kittilän lentoasemalta
Müncheniin Saksaan. Lennot operoidaan
Airbusin A320/A319 -koneilla kerran viikossa lauantaisin joulukuusta maaliskuuhun.
Ensimmäinen lento Kittilän ja Münchenin
välillä lennetään 19. joulukuuta. Lentoaika
Münchenistä Kittilään on noin 3,5 tuntia.
Uuden viikoittaisen reittiyhteyden
saamisessa Lappiin ovat olleet yhteistyössä
Finavia, Visit Finland ja Levin alueen matkailutoimijat.
– Lufthansan uusi reitti ensi talvelle on
valtavan hieno uutinen paitsi meille Finaviassa, myös Lapin matkailuelinkeinolle. Tämä
reittiavaus on hyvä esimerkki siitä, miten iso
merkitys on alueellisten matkailutoimijoiden
sitoutumisessa lentoliikenteen kehittämiseen, sanoo johtaja Joni Sundelin Finavia
Oyj:stä.
Münchenin lentoasema on Keski-Euroopassa merkittävä lentoliikenteen solmukohta, josta on jatkolentoyhteyksiä kymmeniin
kohteisiin. Helsinki-Vantaan lentoyhteydet
mukaan luettuna Kittilän saavutettavuus
on talvikaudella 2015–2016 aivan omaa
luokkaansa. ˜
MATKAMESSUJEN JÄRJESTÄMÄ
kansainvälinen bloggaajaohjelma Nordic
Bloggers’ Experience on voittanut lanseeraus/promootio -sarjan Suomen merkittävimmässä tapahtumakilpailussa Evento
Awardseissa.
Nordic Bloggers’ Experiencen (NBE)
toteuttamisesta vastaa Kohtaamistoimisto
Innastus Oy. Ohjelma on toteutettu tiiviissä
yhteistyössä Visit Finlandin ja Visit Helsingin
kanssa.
Matkamessujen bloggaajaohjelman
tulokset kertovat Suomen mittakaavassa
huikeasta onnistumisesta. Nyt toista kertaa
järjestetty Nordic Bloggers’ Experience
moninkertaisti tehonsa tänä vuonna eri sosiaalisen median kanavissa. Aihetunnisteella
#nbefinland tavoitettiin Twitterissä jopa
25 miljoonaa seuraajaa yli 5 000 twiitillä.
Bloggaajien seuraajat olivat erittäin sitoutuneita ja kiinnostuneita kampanjan aikana
julkaistusta materiaalista. Instagramissa
jaettiin yli 1 600 kuvaa, jotka keräsivät lähes
260 000 tykkäystä ja yli 10 000 kommenttia.
Tällä kertaa mukana oli myös useita videobloggaajia, joiden toteuttamissa kymmenissä videotarinoissa Matkamessujen, Helsingin ja Suomen tunnelma välittyy kymmenille
tuhansille seuraajille. ˜ nbe.fi
UNIONPAY-KORTIT
SUOMEEN
UNIONPAY-KORTTEJA VOIDAAN
nyt vastaanottaa joissakin suomalaisissa
liikkeissä. Ratkaisu soveltuu erityisesti
pienehköille liikkeille, jotka käyttävän niin
sanottuja stand-alone-maksupäätteitä.
Hanke on edennyt jo tuotantopilottivaiheeseen, ja kortit käyvät Helsinki-Vantaan
lentoaseman duty free -myymälöissä. Pilotin
jälkeen UnionPay-kortteja vastaanottavien
kauppiaiden verkostoa tullaan aktiivisesti
laajentamaan. ˜ nets.eu
POHJOINEN
REITTI VETÄÄ
欢迎来到野生泰加林！
一个纯天然的世界。
SUOMALAISILLE
PALKINTOJA CHINESE
TOURIST WELCOME
AWARDS 2015
-TAPAHTUMASSA
COTTM 2015 -MESSUILLA Pekingissä
kaksi suomalaista ja yksi virolainen firma sijoittuivat Chinese Tourist Welcome Awards
-kilpailussa kolmen parhaan joukkoon eri
kategorioissa seuraavasti:
Markkinointi-kategoriassa Wild Taiga
Kainuusta sai hopeaa. Wild Taiga on
aloittanut Kiina-viennin koulutussarjalla
perehtyen muun muassa kiinalaiseen
ruoka-ja tapakulttuuriin sekä markkinointiin. Yhteismarkkinoinnissa on mukana 60
kainuulaista yritystä.
Levin Matkailu Oy voitti pronssia Media
ja Internet -kategoriassa. Levin Matkailu Oy on uudistanut internet-sivujaan
huomioiden kiinalaiset matkailijat. Levin
yleinen imagoesite painetaan kiinaksi.
Levin alueella on myös toteutettu ensimmäinen Cottrin Chinese Tourist Welcome
-koulutus.
Tallink-Silja voitti pronssia Yleisessä
kategoriassa, jossa kilpailuraati arvosti
yritysten ja matkailualueiden pidempää
panostusta Kiinan markkinoille. Tallink-Silja
on panostanut Kiinan markkinoihin muun
muassa palkkaamalla kiinankielentaitoista
henkilökuntaa hoitamaan kiinalaisten matkustamista aluksillaan
Chinese Tourist Award jaettiin nyt 11.
kerran ja koskaan aikaisemmin ei ole voittoa tullut Suomelle samassa mittakaavassa.
Palkinnon myöntää Chinese Outbound
Tourism Research Institute (COTRI). ˜
OULU-LUULAJA-TROMSSA -REITTI on
kasvattanut alkuvuoden aikana suosiotaan.
Matkustajia on nykyisin reilut 300 kuukaudessa ja vuoroja viikossa viisi. Reitti avautui
tammikuussa.
Oulun kaupunki, Luulajan maakäräjät
ja Tromssan aluehallinto ovat sitoutuneet
rahoittamaan reittiä viiden vuoden ajan.
Reittiä varten ne perustivat yhdessä Luulajan kauppakamarin kanssa Arctic Airlink
-lentoyhtiön.
Reitin toivotaan lisäävän muun muassa
pohjoisen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä ja vilkastuttavan
matkailua.
Lentoaika Oulusta Luulajaan on 40
minuuttia ja Luulajasta Tromssaan tunti 20
minuuttia. ˜
EUROOPAN MATKAILUVUODELLA HYVÄ STARTTI
METSÄHALLITUS SULKEE
RANTASALMELLA VUODESTA
1994 TOIMINEEN LINNANSAAREN
LUONTOKESKUS OSKARIN.
KONTTIHOTELLI
KIERTÄÄ SUOMEA
KONTTIIN RAKENNETTU Scandic To Go
-hotellihuone kiertää ympäri kesäistä Suomea ja vierailee viidellä eri paikkakunnalla.
Ainutlaatuinen hotellielämys on mahdollista
viettää niin keskellä vilkasta kaupunkia kuin
luonnon helmassa, veden äärellä. Scandic
To Go saapuu kesällä Tammisaareen, Jämsän Himokselle, Savonlinnaan, Tampereelle
ja Turkuun. ˜
KULUVAN VUODEN ensimmäiset kuukaudet näyttävät hyvää
starttia matkailuvuodelle 2015, kertoo Euroopan matkailukomission
ETC:n tuore kvartaaliraportti.
Alkuvuosi on sujunut positiivisesti useimpien Euroopan matkakohteiden raportoidessa kasvua edellisvuodesta. Näkymät koko
vuodellekin näyttävät hyviltä: Euroopan talousnäkymät ovat hieman
parantuneet, millä on vaikutuksensa myös matkailukysyntään.
ETC arvioi kuitenkin, että koko vuoden kasvu jää noin prosenttiin. Maailman matkailujärjestö UNWTO on kasvuarvioissaan
optimistisempi ja ennustaa 3–4 prosentin kasvua tälle vuodelle.
Euroopan kasvuodotukset perustuvat sisämarkkinoihin. Huomio
kiinnittyy erityisesti Euroopan suuriin maihin Saksaan, Iso-Britan­
niaan ja Ranskaan, joilta odotetaan merkittävää kasvua.
Erityisesti Saksan talous jatkaa vahvaa kasvuaan, sillä se hyötyy
eniten heikon euron vauhdittamasta viennistä, öljyn matalasta hinnasta sekä ostovoiman kasvusta. Myös Iso-Britannian keskeisimmät
makrotalouden indikaattorit viittaavat merkittävään kasvupyrähdykseen.
Useimmat Euroopan matkakohteet raportoivatkin hyviä saapumis- ja yöpymislukuja näistä kolmesta suuresta maasta.
Kaukomarkkinat ovat Euroopalle tärkeitä kasvun moottoreita
tänäkin vuonna. Erityisesti elpyvälle Yhdysvalloille Eurooppa on
houkutteleva kohde edullisen valuuttakurssin, turvallisuuden,
Schengen-alueen liikkumisvapauden sekä monipuolisen kulttuuritarjonnan ansiosta.
Venäjä säilyi merkittävänä lähtömaana Euroopan matkakohteille,
vaikka suurin osa raportoikin dramaattista laskua venäläismatkailijoiden määrissä. Heikkenevästä ruplasta aiheutuva inflaatio,
matala öljyn hinta ja poliittinen konflikti vaikuttavat bkt:hen ja myös
matkailuun.
Kiinan talouskasvun hidastumisella ei ole ollut havaittavaa vaikutusta ulkomaan matkailuun. Kiinalaisten matkailu Eurooppaan kasvoi viime vuonna yli 17 prosenttia. Vaikka kasvua on ollut jo viidettä
vuotta peräkkäin, oli kiinalaisten osuus saapumisista Eurooppaan
kuitenkin vielä vain 1,5 prosenttia. ˜
Matkailusilmä 9
KANSAIN­VÄLISEN
MATKAILUN KASVU
JATKUU VAHVANA
Teksti Timo Lappi Kuvat Timo Niemi ja Visit Finland
Kirjoittaja on Matkailija- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja
Matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista
elinkeinoista. Edes Lehman Brothersin
konkurssi syksyllä 2008 ei hiljentänyt matkailun
kasvuvauhtia. Kansainvälinen, vähintään yhden
yöpymisen sisältänyt matkailu on kasvanut viime
vuosina 3–5 prosentin vuosivauhtia.
10 Matkailusilmä
❞Suomella on erinomaiset
mahdollisuudet matkailun
kasvuun.❞
20
BKT:sta 3,0* %
18
vuoden aikana suotuisasti aina vuoden
2013 loppukuukausiin saakka. Kasvu on
perustunut etenkin venäläisten kiinnostukseen matkustaa Suomeen. Venäjän
talouden alamäki ja siitä aiheutuva ruplan
heikentyminen sekä Ukrainan kriisi ovat
vähentäneet merkittävästi venäläisten yöpymisen sisältävää matkailua. Venäläisten
jättämää aukkoa on onnistuttu jossakin
määrin paikkaamaan muista lähtömaista
saapuvien asiakkaiden määrän kasvulla.
SUOMELLA ON erinomaiset mahdollisuu-
Y
K:n matkailuorganisaatio
UNWTO ennustaa kansainvälisen matkailun kasvavan
1,1 miljardista (vuosi 2014)
matkasta 1,8 miljardiin (vuonna 2030)
matkaan. Suurimmat lähtömaat ovat
Aasian nousevat taloudet ja kehittyvät
maat. Eurooppa säilyy merkittävimpänä
matkakohteena, mutta sen suhteellinen
osuus matkailijavirroista pienenee.
Suomeen ulkomailta suuntautuva matkailu on kasvanut viimeisen kymmenen
det matkailun kasvuun. Suurin mahdollisuus matkailijoiden määrän kasvattamiseksi on pidemmällä aikavälillä edelleenkin Venäjältä ja Aasiasta. Myös muut
Pohjoismaat ovat kiinnostavia lähtömaita.
Kun vertaa Suomea ja Ruotsia
matkailumaana ja sitä, miksi Ruotsi on
meitä niin paljon edellä, tärkein syy on
Ruotsin suosio matkailukohteena muissa
Pohjoismaissa. Kun Suomessa oli vuonna
2014 yhteensä 19 miljoonaa yöpymistä,
Ruotsissa niitä oli 56 miljoonaa.
Ruotsi tarjoaa oivallisen vertailukohdan siitä, miten suuri vaikutus
poliittisilla päätöksillä on matkailu- ja
ravintola-alaan. Ruotsissa on vuodesta
2006 lähtien panostettu voimakkaasti
työvoimavaltaisten toimialojen työllisyyden tukemiseen. Ruotsissa toimineet
kaksi peräkkäistä porvarikoalitiota alensivat tuntuvasti työstä saatujen tulojen
verotusta, puolittivat alle 26-vuotiaiden
työntekijöiden työnantajamaksut ja
alensivat ravintolaruuan arvonlisäveroa
13 prosenttiyksiköllä 12 prosenttiin.
Tulokset ovat erinomaiset.
Matkailu- ja ravintola-alan palvelujen
kysyntä ja työllisyys ovat kasvaneet Ruotsissa kohisten. Matkailu- ja ravintolaalalle on syntynyt vuodesta 2006 lukien
52 000 uutta työpaikkaa. Toimialan tulos
oli viime vuonna kaikkien aikojen paras,
ja erinomainen kysyntä on jatkunut myös
tänä vuonna.
16
14
12
10
2007
2013
2025
MATKAILUN KOKONAISKYSYNTÄ 2013
14,4 mrd. €
Matkailutoimialat muodostavat 2,5 % Suomen BKT:sta, tämä on
˜ Kaksi kertaa enemmän kuin maa- ja metsätalous
˜ Puolitoista kertaa enemmän kuin elintarviketeollisuus
˜ Kasvua 31 % vuosina 2007–2013
* TEM-ennuste vuodelle 2015
MATKAILU TYÖLLISTI 2013
140 000 TYÖNTEKIJÄÄ
˜ Nuorten osuus työntekijöistä 30 %
˜ Alalle odotetaan 40 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä
˜ Työvoiman määrä kasvoi 7 % vuosina 2007–2013
˜ Ala työllistää myös henkilöstövuokrausyritysten kautta
27 000 YRITYSTÄ
˜ 1000 uutta yritystä vuosina 2007–2013
˜ Uusia yrityksiä syntyy eniten ohjelmapalveluihin
˜ Matkailualat työllistävät myös muiden alojen osaajia
˜ Matkailuelinkeinon merkitys korostuu syrjäisillä alueilla
INVESTOINNIT
˜ Pääomasijoitukset 1,1 miljardia euroa
˜ Satojen miljoonien eurojen investoinnit hotelleihin 2013–2015
˜ Lentoasemainvestoinnit 153 miljoonaa euroa vuonna 2014
Matkailusilmä 11
REKISTERÖIDYT YÖPYMISET SUOMESSA 2014
5,7 milj.
kansainvälistä
19,8 milj.
14,1 milj.
kotimaista
ULKOMAISTEN REKISTERÖIDYT YÖPYMISET SUOMESSA 2014
Muut maat
2 460 500
Venäjä
1 339 200
5,7 milj.
Ruotsi
534 200
Saksa
498 400
Yhdysvallat
203 300
Ranska
215 200
MATKAILUALAT TYÖLLISTÄVÄT 140 000
henkilöä. Toimiala tarjoaa myös juuri
aloittavalle hallitukselle keinon kääntää
nuorisotyöttömyyttä pienemmäksi ja verotuloja suuremmiksi. Toimiala on erittäin
työvoimavaltainen. Alle 26-vuotiaiden
osuus työvoimasta on noin kolmannes.
Esimerkiksi ravintolatoiminnassa työvoimakustannusten osuus liikevaihdosta
on yli 30 prosenttia. Työvoimavaltaisuuden ansiosta toimialan edistämiseen
suunnatut valtion panostukset tuottavat
työpaikkoja enemmän kuin millään
muulla suurella toimialalla. Toimiala on
esittänyt puolueille, että se pystyy kilpailukykyisissä olosuhteissa luomaan 30 000
uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.
Kasvun myötä valtio saisi satoja
miljoonia euroja lisää verotuloja vuosittain. Veroja kertyy monesta verolajista
ja eri lähteestä. Verotulot jäävät lisäksi
Suomeen. Matkailu- ja ravintola-ala
kerää valtiolle ja kunnille vuosittain yli 5
miljardin euron verotulot.
MATKAILU ON myös niitä harvoja
elinkeinoja, joka pystyy kasvamaan
käytännössä kaikkialla Suomessa. Visit
Finlandin markkinointia tukeva jako pääkaupunkiseutuun, merelliseen saaristoon,
Järvi-Suomeen ja Lappiin kuvaa hyvin
matkailualueidemme monipuolisuutta.
Matkailu on noussut usean kunnan
elinkeinostrategian kärkeen. Hyvänä
esimerkkinä tästä on Etelä-Karjala, joka
metsäteollisuuden vähentymisen myötä
on satsannut voimakkaasti matkailun
edistämiseen. Erityisen ilahduttavaa
siellä on ollut, että alueen kunnat ovat
puheiden lisäksi myös toiminnallaan
osoittaneet matkailun tärkeyden ja edistäneet matkailuyritysten toimintaa.
KUN ULKOMAAN matkailijat kuluttavat
rahaa Suomessa, se on vientituloa. Ulkomainen matkailutulo on nykyisin yli neljä
miljardia euroa vuodessa. Mahdollisuudet sen kasvattamiseen jopa seitsemään
miljardiin on realistista reilun kymmenen
vuoden aikavälillä. Kasvu ei kuitenkaan
tule itsestään, vaan se edellyttää kovia
panostuksia matkailualan yrityksiltä,
valtiolta ja kunnilta.
MATKAILUALA EI TARVITSE tukia, se
tarvitsee kansainvälisesti kilpailukykyiset
toimintaedellytykset. Hinnan merkitys
matkakohteen valinnassa on erittäin tärkeä. Suomi on kallistunut viime vuosina
kilpailijamaita enemmän muun muassa
verojen korotusten vuoksi. Hintakilpailukyvyn parantaminen onkin tärkein
yksittäinen toimenpide alan kasvun
aikaansaamiseksi.
Myös matkailumarkkinointiin ulkomailla tarvitaan lisää rahoitusta.
Tarvitsemme uusia kärkiä markkinointiin. Guggenheimin museo olisi vetovoimainen kohde ja parantaisi Suomen ja
Helsingin asemaa kilpailtaessa matkailijoista pohjoismaisten pääkaupunkien
kanssa. ˜
Iso-Britannia
446 400
YÖPYMISTEN SUHTEELLINEN MUUTOS
˜ Venäjä –17,4 % (1 339 200)
˜ Ruotsi +0,5 % (534 200)
˜ Saksa –0,6 % (498 400)
˜ Iso-Britannia –1,8 % (446 400)
˜ Ranska +0,4 % (215 200)
˜ Yhdysvallat +8,6 % (203 300)
˜ Muut maat +4,7 % (2 460 500)
VIENTIIN RINNASTETTAVA MATKAILUTULO 2013
4,4 MRD. €
˜ Kaksinkertaistunut 2000-luvulla
˜ Yli kaksi kertaa suurempi kuin terveysteknologian vienti
˜ Suurempi kuin Suomen kaikki korkean teknologian vienti yhteensä
KOKONAISKULUTUKSEN JAKAUTUMINEN
RAHANKÄYTTÖ VIERAILUA KOHDEN
1. Kiina 623 €
2. USA 500 €
3. Saksa 500 €
4. Ranska 452 €
5. Iso-Britannia 425 €
6. Italia 356 €
7. Japani 345 €
8. Venäjä 270 €
9. Ruotsi 207 €
Muut 41 %
Venäjä 33 %
KANSAINVÄLISET KONGRESSIT
JÄTTIVÄT SUOMEEN
130 MILJ. €
˜ Yhden kongressivieraan tulosvaikutus
on 1 635 €
12 Matkailusilmä
Iso-Britannia 4 %
Japani 4 %
Ruotsi 5 %
Kiina 7 %
Saksa 6 %
Teksti Matleena Merta Kuvat Maakuntaliitot
TYÖLLISTÄÄKÖ
MATKAILU
MAAKUNNISSA?
Haastattelimme kuutta maakuntajohtajaa ja kysyimme
heiltä, miten matkailu työllistää heidän kotimaakunnassaan?
Ja onko matkailulla kasvumahdollisuuksia?
MATTI VIIALAINEN,
maakuntajohtaja,
Etelä-Karjala
MATKAILULLA ON
suuri merkitys EteläKarjalan alueella.
Venäjän talouskasvu
on vaikuttanut alueemme matkailuun
erittäin suotuisasti ja
pienestä notkahduksesta huolimatta positiivinen vaikutus näyttää
jälleen jatkuvan. Venäjältä
tulee Etelä-Karjalaan paljon
ostos- ja vapaa-ajan matkailijoita.
Matkailun ansiosta alueemme pystyy työllistämään ihmisiä monipuolisesti esimerkiksi asiakaspalvelun, kaupan, majoituksen
ja ohjelmatarjonnan parissa.
Uskon vahvasti investointivetoiseen kasvuun, ja olemmekin
tehneet suuria investointeja esimerkiksi Rauha-Tiuruniemen
alueelle sekä Lappeenrannan keskustaan. Matkailun suhteen
hyödyntämättömiä mahdollisuuksia piilee ympärivuotisessa
matkailussa. Tässä saavutettavuudella on suuri rooli. Jotta alueemme vetovoimaisuus kasvaisi entisestään, tarvitaan alueellisia
lentokenttiä sekä lisää lentovuoroja ja rajanylityspaikkoja. ˜
❞Matkailun ansiosta
alueemme pystyy
työllistämään ihmisiä
monipuolisesti.❞
❞Tärkeimmät tavoitteemme
matkailun suhteen liittyvät
kansainvälisyyden kasvattamiseen.❞
PENTTI MALINEN,
maakuntajohtaja, Kainuu
MEILLÄ ON Kainuussa monia hienoja kohteita
ja aktiviteetteja. Esimerkiksi Vuokatti on
ympärivuotisena perhematkailukeskuksena
onnistunut kokonaisuus. Vuokatti sijaitsee
ihan Sotkamon kirkonkylän kupeessa ja
työllistää paljon ihmisiä. Meillä on Kiinassa matkailualan messuilla palkittu Wild
Taiga, joka tekee hyvää työtä luontomatkailun parissa. Matkailun tuottama liikevaihto
on kasvanut Kainuussa, mutta valitettavasti
alan työllistävyys ei ole kasvanut vuoden 2008
jälkeen.
Tärkeimmät tavoitteemme matkailun suhteen
liittyvät kansainvälisyyden kasvattamiseen. Tässä hyvillä
ja joustavilla liikenneyhteyksillä on suuri merkitys. Tulemme
hiomaan laajempaa lentoliikennestrategiaa yhdessä Finnairin,
Finavian ja Visit Finlandin kanssa. Haluaisimme päästä samaan
tilanteeseen kuin Ruotsissa ja Norjassa, joissa liikenne alueellisilla lentokentillä on kasvanut. Valitettavasti Suomessa kehitys
on viime aikoina näyttänyt menevän päinvastaiseen suuntaan.
Kiina on meille merkittävä markkinointialue, ja sujuvalla lentoliikenteellä pystymme lisäämään alueemme vetovoimaisuutta.
Kainuulla ei ole olemassa yhtä laajaa maakunnan kattavaa
markkinointistrategiaa kuten esimerkiksi Lapissa. Mieluiten
kehittäisimme markkinointiamme verkostoitumalla muiden
isompien toimijoiden kanssa. Nyt olemme esimerkiksi neuvottelemassa yhteistyöstä juuri Visit Finlandin kanssa. ˜
Matkailusilmä 13
MIKA RIIPI,
maakuntajohtaja,
Lappi
MATKAILU ON ollut
Lapissa kasvava liiketoiminnan ala jo
viimeiset 15 vuotta,
ja meillä on hyvät
edellytykset odottaa,
että kasvu jatkuu.
Vuositasolla kasvu on
ollut 4–10 prosentin
luokkaa, eivätkä siihen
ole vaikuttaneet vuonna
2008 liikkeelle lähtenyt taantuma tai Venäjän talouden nykyinen
notkahdus. Matkailu työllistää Lapissa tällä hetkellä 5 000
ihmistä, ja odotamme myös työpaikkojen määrän lisääntyvän
vuositasolla kymmenillä.
Vahvalla imago- ja brändityöllä on ollut suuri vaikutus
menestykseemme. Kasvun suhteen lentoyhteyksillä on suuri
merkitys. Lentoyhteyksien lisäämistä olemme pyrkineet edistämään kahdella eri tavalla. Olemme mukana miljoonan euron
arvoisessa Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisessä hankkeessa, jossa
pyrimme vaikuttamaan lentoliikennestrategiaan valtion tasolla.
Lisäksi kontaktoimme aktiivisesti lentoliikenneoperaattoreita,
ja pyrimme saamaan suoria lentoyhteyksiä Lappiin. Esimerkiksi
Lufthansan lennot Kittilään ovat meille suuri voitto. ˜
❞Vahvalla imago- ja brändi­
työllä on ollut suuri vaikutus
menestykseemme.❞
ESA HALME,
maakuntajohtaja, Pirkanmaa
TAMPEREEN SEUDUN matkailijoista noin 80
prosenttia on kotimaisia. Tampere onkin
yksi kotimaan matkailun keskeisiä kohteita
etenkin lapsiperheille, mutta toisaalta myös
kokous- ja kulttuurimatkailijoille. Ulkomailta Suomeen suuntautuvalla matkailulla
on paljon merkittävämpi kasvupotentiaali,
mutta suorien ulkomaanyhteyksien ailahtelevuus vaikeuttaa matkailumarkkinointia
täsmäkohteissa, kuten Ryanairin kohdekaupungeissa.
Matkailua ei omasta mielestäni ole hyödynnetty Pirkanmaalla sen potentiaalin mukaisesti, vaan se
on elinkeinokehittämisessä osin jäänyt ”kovien” teknologiaaiheiden jalkoihin. Tampereen kauppakamarin matkailu- ja
kongressivaliokunta on linjannut matkailun kehittämisen
tavoitteiksi esimerkiksi kärkituoteajattelun, lentoyhteyksien
lisäämisen sekä Nordic-brändin voimakkaamman hyödyntämisen. Kärkituoteajatteluun kuuluvat esimerkiksi uniikin
kaupunkiluonnon markkinointi sekä ympärivuotisen matkailun
lisääminen.
Työllistämismielessä matkailu on nimenomaan nuorille otollinen ala, kesäsesonki työllistää etenkin opiskelijoita ja muita
työuran alkuvaiheessa olevia. ˜
❞Pääkaupunkiseutu on
merkittävä kongressi­
matkailukohde.❞
OSSI SAVOLAINEN,
maakuntajohtaja,
Uusimaa
MATKAILUN KASVU
riippuu paljon suhdanteista. 2000-luvun alkupuolella
trendi oli hyvä, ja
toivoisimme samanlaista kasvua myös
2010-luvun jälkipuoliskolle. Noin puolet
Uudenmaan matkailijoista tulee Suomesta ja puolet
ulkomailta. Ulkomailta tulevista
matkailijoista noin 30 prosenttia on venäläisiä.
Helsinki-Vantaan lentokenttä on suuri työllistäjä pääkaupunkiseudun alueella. Lentokenttä houkuttelee sekä vapaaajan matkailijoita että kansainvälisiä kongressimatkailijoita.
Pääkaupunkiseutu onkin myös merkittävä kongressimatkailukohde. Lisäksi Helsingin edustalle pysähtyy vuosittain vajaa 300
risteilijää, jotka tuovat matkailijoita pääkaupunkiin.
Meillä ei tällä hetkellä ole käynnissä matkailuun liittyviä
hankkeita, mutta olemme aiemmin tehneet yhteistyötä esimerkiksi muiden Etelä-Suomen maakuntien kanssa. Useamman
maakunnan kesken pystymme tarjoamaan matkailijoille monipuolisen kattauksen erilaisia kohteita ja aktiviteetteja. ˜
KARI HÄKÄMIES,
maakuntajohtaja,
Varsinais-Suomi
VARSINAIS-SUOMESSA ON sijaintinsa ja
historiansa ansiosta
valtavasti matkailupotentiaalia. Meidän
kannattaisi hyödyntää enemmän erityisesti saaristoa. Täällä
on hyvät mahdollisuudet myös kulttuuri-,
luonto- ja hyvinvointimatkailuun. Matkailu työllistää
Varsinais-Suomessa välittömästi 6
000 ihmistä, ja lukua on mahdollista kasvattaa.
Venäläisillä matkailijoilla on todella suuri merkitys, ja heidän
palvelemisestaan meidän tulisi ottaa oppia Kaakkois-Suomesta.
Nyt monet venäläiset kulkevat Turun ohi laivalla Ruotsiin.
Heille tulisi kohdistaa markkinointia esimerkiksi hyvinvointimatkailun sekä erilaisten aktiviteettien kautta. Kalastus on yksi
venäläismiesten suosikkiharrastuksista, ja juuri siihen saaristo
tarjoaa hyvät mahdollisuudet.
Turulla on kokonsa puolesta hyvät edellytykset kokousmatkailuun, ja lisäksi kaupunki houkuttelee kesäisin ihmisiä erilaisilla tapahtumilla. Tapahtumien ja esimerkiksi musiikkifestivaalien merkitystä ei tulisi väheksyä. Helposti ajatellaan, että
kevyen musiikin festivaaleista on vain haittaa, mutta ne tuovat
paljon matkailijoita ja sitä kautta tuloja kaupungille. ˜
TYÖTÄ
HUVIN
VUOKSI
Teksti Pirkko Soininen Kuvat Huvivaltio PowerPark
Yhden miehen unelmasta syntynyt
Huvivaltio PowerPark valittiin
Vuoden Kotimaan Matkailuyritykseksi.
Pohjanmaalla uskotaan yhteistyöhön ja
ennakkoluulottomiin ideoihin.â
Matkailusilmä 15
❞Laakereille ei
ole varaa jäädä
lepäämään, vaan
elämystuotetta on
kehitettävä joka
vuosi.❞
lemme otettuja Vuoden
Kotimaan Matkailuyritys -tunnustuksesta. Tämä on osoitus
siitä, että suhtaudumme hauskanpitoon
tosissamme, sanoo
Huvivaltio PowerParkin
johtaja Mikko Kiviluoma.
PowerParkilla menee lujaa: viime vuonna avautui uusi ravintola- ja
ostoskeskus. Tänä kesänä elämyskokonaisuutta täydentää PowerParkin oma
fantasiamaailma Trulon, jonka on luonut
PowerParkin perustaja ja omistaja Johan
Lillbacka. Trulonin hahmot seikkailevat
kirjasarjassa, mobiilipelissä ja kesäteatteriesityksessä, johon huvipuistokävijät
pääsevät tutustumaan ulkoilmateatterissa.
– Tajusimme, että puisto-sana oli jäänyt liian pieneksi, joten syntyi Huvivaltio.
Suomen hauskin paikka, joka tuottaa huvinvointia kaikenikäisille lapsille, heidän
perheilleen ja ystävilleen. Huvinvointivaltion kehittäminen on päättymätön tarina
ja rajana pidämme vain mielikuvitusta,
visioi Kiviluoma.
– Mutta ihan vakavasti puhuen, laakereille ei ole varaa jäädä lepäämään, vaan
elämystuotetta on kehitettävä joka vuosi.
VUODEN KOTIMAAN Matkailuyritys
-tunnustuksen valintaraati korosti perusteluissaan yrittäjyyttä ja rikasta mielikuvitusta, monipuolisia huvinvointipalveluita sekä huvipuiston vetovoiman
laajoja vaikutuksia koko ympäröivän maakunnan matkailuyritysten menestykseen.
PowerPark on raadin mukaan yksi maaseutumatkailun
erikoisimmista menestystarinoista, jossa pohjalainen
yritteliäisyys on tehnyt
uskomattomista visioista totta. Huvivaltion
Mikko Kiviluoma teki pitkän uran elintarviketeollisuuden ja
vähittäiskaupan puolella, ennen kuin hän siirtyi vuonna 2006
PowerParkin johtajaksi. Hyppy oli suuri, mutta eräs tekijä yhdisti.
– Asiakaspalvelu on kummallakin alalla merkittävässä roolissa, siinä
ei ole varaa epäonnistua.
16 Matkailusilmä
syntymisen ja ideoinnin taustalla on yksi
henkilö, Jorma Lillbacka.
Lillbackan ja perheyhtiön aktiivisen
kehitystyön ja valtavien omalla rahalla
tehtyjen investointien tuloksena nykyisen
huvivaltion 160 hehtaarin alue tarjoaa
vuosittain noin 400 000–450 000
kävijälle ikärajatonta riemua, vauhtia,
elämyksiä ja aktiviteetteja.
Mikko Kiviluoma arvostaa Jorma
Lillbackan näkemyksiä ja ideoita:
– Vuonna 2006 eräs taloustoimittaja
kysyi Lillbackalta, miksei tämä perustanut PowerParkia Kehä Kolmosen liepeille, sinne missä olisi suurimmat asiakasvolyymit. Lillbackan vastaus oli ytimekäs:
"Koska minä asun täällä." Tämä on
osoitus Lillbackan kotiseuturakkaudesta.
Huvivaltio on yhden perheen toteutunut
unelma, jonka he ovat rohkeasti ja ennakkoluulottomasti rakentaneet keskelle
ei mitään. Käytännössä kaikki tiivistyy
kahteen sanaan: naurispellosta huvivaltioksi, Kiviluoma sanoo.
VUONNA 2002 perustettu huvipuisto on
nopeasti noussut haastamaan Linnan­
mäen ja Särkänniemen huvipuistot. Huvivaltio on Etelä-Pohjanmaalla merkittävä työnantaja, sillä se palkkaa joka vuosi
yli 400 kesätyöntekijää.
Esimerkillistä on myös seniorityöntekijöiden pestaaminen huvipuiston eri
tehtäviin. Tänä vuonna nuorin työntekijä
on 14-vuotias ja vanhin 73-vuotias. Joka
kesä noin puolet työntekijöistä on uusia.
– Kesätyöntekijät ovat huipputärkeässä roolissa tunnelman luojina. He
toimivat asiakasrajapinnassa ja voivat
tarjota asiakkaille unohtumattomia
elämyksiä, hyvän fiiliksen ja loistavaa
asiakaspalvelua.
– Meillä on myös tosi iso sosiaalinen
vastuu. Olemme monien nuorten ensimmäinen työpaikka.
Kiviluoma myöntää, että hänelläkin
kesti jonkin aikaa, ennen kuin hän tajusi,
miten merkittävässä roolissa ovat ne
sadat kesätyöntekijät, jotka tulevat "vain"
kesäksi töihin.
Vuonna 2009 PowerPark alkoi
tosissaan satsata kesätyöntekijöiden
koulutukseen. Nyt heidän kanssaan
käydään yhdessä tarkasti läpi tavoitteet
ja toimintatavat. Satsaus kannatti, sillä jo
vuotta myöhemmin huvipuisto sijoittui
Taloustutkimuksen Suomi tänään -tutkimuksessa Suomen arvostetuimmaksi
vapaa-ajankohteeksi. Saman tittelin
PowerPark on saanut jo kolmesti.
– Tunne on ihan ykkösjuttu. Se, millai­
sen tunteen tämä paikka ihmisissä herättää. Siihen voi vaikuttaa asiakaspalvelulla.
POWERPARKISSA KÄY paljon ulkomaalaisia, mutta huvipuiston puolella heitä ei
tilastoida. Majoitustilastojen perusteella
Kiviluoma voi kuitenkin kertoa, että
ruotsalaiset ja pohjoisnorjalaiset ovat
huvipuiston suurimmat ulkomaalaiset
vierailijaryhmät.
– On hienoa, että Uumajan ja Vaasan
välille on saatu nyt uusi parempi laivayhteys. Sen myötä kävijämäärät länsinaapurista ovat merkittävästi kasvaneet.
Matka Uumajasta Pohjoismaiden
pohjoisimpaan huvipuistoon vie vain viisi
tuntia.
– Uskon vahvasti ulkomaalaisten matkailijoiden määrän kasvuun, Kiviluoma
sanoo.
Yksi vetonaula on tämän kesän
uutuuslaite Junker. Hurja vuoristorata
on herättänyt kiinnostusta Eurooppaa
myöten.
PowerPark on mukana myös Visit
Finlandin Pietarin alueelle kohdistetussa perhematkailukampanjassa, jonka
kärkituotteiksi on nostettu suomalaiset
huvipuistot.
set Keskisestä ja Ähtärin eläinpuistosta
Duud­sonien Activity Parkiin ja pienempiin toimijoihin. Kaksi kuopiolaista
nuorta miestä on palkattu sivustolle reporttereiksi, jotka somettavat koko kesän
aktiivisesti elämyksistään lakeudella.
– Olisi tyhmää olla tekemättä yhteistyötä. Tämä on merkittävä hanke, sillä
matkailutoimialalla ei ole totuttu tekemään näin konkreettisesti yhteistyötä.
Jos jotain, niin Kiviluoma toivoisi,
että junaraiteet ulottuisivat PowerParkiin
saakka.
– Tai kyllähän ne ulottuvatkin, mutta
kun VR ei pysähdy tuossa meidän asemallamme, vaan porhaltaa Kauhavalle.
Sieltä on vartin automatka tänne. Kun
puolet helsinkiläisistä on autottomia, olisi
tosi hyvä, jos tänne pääsisi junalla.˜
POWERPARK ON tehnyt avoimesti ja
ennakkoluulottomasti markkinointiyhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa.
Yhteistyö Visit Vaasan kanssa on jatkunut
jo pitkään.
Kiviluoma nostaa tärkeäksi esimerkiksi onnistuneesta yhteistyötä uuden
Lakeudelle.fi-sivuston, jolla ovat mukana
Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n kautta
kaikki alueen matkailutoimijat VeljekMatkailusilmä 17
Teksti Katarina Wakonen
Kirjoittaja on Visit Finlandin tutkimusanalyytikko.
SUOMI
KIERTO­
MATKOJEN
ETAPPINA
SommER 2015
Skandinavien
Direktflug Lappland
Kiertomatkojen suosio pakottaa
miettimään Suomen asemaa reitillä.
S
01.00 Uhr
24.00 Uhr
23.00 Uhr
22.00 Uhr
21.00 Uhr
❞Katalogi myy unelma­
lomaa teemakohtaisella
tarjonnalla.❞
uoralennot Suomen Lappiin, kesäinen kiertomatka
Skandinavian maissa, JärviSuomen Sininen ihme.
Sveitsin rautateiden matkatoimiston SBB Reisebüron
kesäkatalogin Kontikin otsikot ilahduttavat suomalaista lukijaa.
Katalogi myy unelmalomaa teemakohtaisella tarjonnalla,
jossa kohtaavat niin
paikallista kulttuuria ja elämäntapaa
etsivien, aktiviteettihakuisten, perheiden
kuin pariskuntienkin
tarpeet.
Neliväripainatuksessa loistavat
houkuttelevat kartat.
Oppaiden antamat
henkilökohtaiset
ja matkailijoiden
suositukset antavat
viimeisen silauksen.
Suomi Skandinavian osana on päässyt
hyvään seuraan, sillä
esitteeseen törmää
D g e
Miʦe
Fliegen Sie mit unserem exklusiven Flug direkt an den
Polarkreis. Rovaniemi, die Heimatstadt des
Weihnachtsmannes, ist idealer Ausgangspunkt
für Reisen ans Nordkap und Erlebnisse
in Lappland.
• Sie fliegen jeweils freitags
in rund 3½ Stunden
von der Schweiz
direkt an den Polarkreis.
Nordkap
Norwegen
Rovaniemi
Polarkreis
• Beste Schweizer Qualität –
damit Ihre Ferien bereits
bei der Anreise beginnen.
Schweden
Finnland
Zürich–
Rovaniemi
direkt
Oslo
Flugdaten Zürich –Rovaniemi
Jeden Freitag vom 12. Juni
bis 14. August mit Helvetic
Airways. Hinflug 12. Juni
und Rückflug 14. August
mit Finnair Linienflug
via Helsinki.
Kopenhagen
Flugplan
09:10 Uhr
Zürich ab
Rovaniemi an 13:50 Uhr
2L 7610
Rovaniemi ab 14:30 Uhr
Zürich an
17:15 Uhr
2L 7611
Preis pro Person (W-Klasse)
• Erwachsene
• Kinder und Jugendliche
unter 16 Jahren
• Kleinkinder unter
2 Jahren, ohne Sitzplatz
• Sitzplatzreservation,
pro Weg
• Zuschlag B-Klasse,
pro Weg
• Zuschlag X-Klasse,
pro Weg
10
18 Matkailusilmä
Helsinki
Stockholm
Fr. 850.–
Fr. 600.–
Fr. 150.–
Fr. 25.–
Fr. 60.–
Fr. 120.–
Flughafen- und Sicherheitstaxen
Alle Flugpreise verstehen sich inklusive Flughafen- und Sicherheitstaxen
Fr. 140.–. In unseren Arrangementpreisen sind diese Taxen im Endpreis
eingeschlossen.
Ausserhalb unserer Direktflüge haben
wir Linienflüge mit folgenden Taxen
eingeschlossen:
Rovaniemi, Kuopio und Joensuu
Fr. 175.– (Finnair), Umeå Fr. 200.–
(L-Klasse, SAS), Stockholm Fr. 125.–
(L-Klasse, SAS)/Fr. 150.– (SWISS),
Kopenhagen Fr. 130.– (L-Klasse, SAS)/
Fr. 155.– (SWISS), Helsinki Fr. 170.–
(Finnair)/Fr. 220.– (L-Klasse, SAS),
Oslo Fr. 120.– (L-Klasse, SAS)/
Fr. 145.– (SWISS).
EXKLUSIV
Ihr Flug nach Rovaniemi
• Helvetic Airways
• Fokker 100, 100 Sitzplätze
• Sitzplatzkonfiguration 2–3
• Softgetränke und Snack
an Bord inklusive
• Wein und Spirituosen
gegen Bezahlung
• Freigepäck pro Fluggast
20 kg
11
kaikissa Sveitsin rautatieyhtiön lipunmyyntipisteissä. Esittelyhyllyille on varattu tilaa useita metrejä, ja erilaisia esitteitä
on jaossa muutamia kymmeniä.
SVEITSIN FRANGI on vuoden alun
kelluttamisensa ansiosta kallistunut
entisestään suhteessa euroon, joten ulkomaanmatkoista on tullut sveitsiläisille
entistäkin houkuttelevampia.
Tämä on herättänyt myös monet matkakohteet markkinoimaan itseään entistä
varakkaammille sveitsiläisille, jotka ovat
kyllästyneet kotimaan koviin hintoihin.
Heille kannattaa nyt muistuttaa, että kalliiksi mielletyssä Skandinaviassa on nyt
sveitsiläisen lomailijan markkinat.
Tuore Visit Finlandin matkailijatutkimus kertoo samasta kiertomatkatrendistä, jonka varassa matkailuelinkeinomme
lepää. Suomeen tulleista matkailijoista
59 prosenttia liitti viime vuonna reittiinsä
muitakin maita.
Kaukokohteista tulleiden tiedetään
lähes jokaisen käyvän jossain muussakin
maassa Suomen lisäksi. Hieman yllättävää on, että kiertomatkailijoiden osuus oli
suuri myös eurooppalaisten matkailijoiden kohdalla. Myös Baltian ja erityisesti
Viron vetovoima on kasvanut.
8-tägige mietwagenrundreise durch Finnland
• Besuch der grössten
Seenplatte Europas
Koli
• Schärengarten von Åland
Kiertomatkojen suosio kääntää
päälael­leen ajattelumme siitä, että kilpailisimme naapurimaitamme vastaan.
Voimmekin kysyä yli kansallisvaltiorajojen yhteistyöstä ja siitä, olemmeko hyödyntäneet asemaamme riittävän hyvin.
TUOREEN WORLD Travel Monitorin
mukaan kiertomatkat oli yksi nopeimmin
kasvavista matkailutuotteista. Se on 23
prosentin osuudella lomamatkoista suosituin segmentti aurinkolomien jälkeen.
Kiertomatkat ovat viiden viime vuoden
aikana kasvaneet 32 prosenttia. Yhä
suurempi osa kiertomatkailijoista tulee
Aasiasta.
Visit Finlandin Saksan-edustaja Jyrki
Oksanen uskoo, että voimme hyötyä tästä
matkatyypistä enemmän ymmärtämällä
tuotantorakenteita oikein. Suomeen kohdistuva kysyntä liittyy Skandinavian, Baltian ja jopa Venäjän matkailun kysyntään.
Monelle alan toimijalle kansainvälinen
yhteistyö on arkipäivää. Yksi esimerkki
pohjoismaisesta ja itämeriyhteistyöstä on
Rural Wellbeing Tourism Network. Kyseessä on EU-rahoitteinen projekti, jossa
luodaan yhteisiä tuotteita ja verkostoja
Pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken
yhteistyössä aktiivisen elinkeinon kanssa.
Visit Finlandin tuotekehitysryhmä on
mukana yhteistyöverkostossa.
KUN SUOMI on monille yksi matkaetappi
muiden joukossa, on meidän pidettävä
kiinni yli rajojen viriävästä yhteistyöstä ja
verkostoista. Yksi mahdollisuus vahvistaa
yhteistyötä ovat teemapohjaiset tuotteet.
Espoolaisen AuroraXplorerin Kirsi
Mantua-Kommonen kertoo vireillä olleista leirikouluyhteistyöhankkeista Pohjoismaiden kesken Kiinan markkinoille. Kysyntää on löytynyt lapsille tarkoitetuille
Skandinavian-kierroksille. Niissä nopea
reagointi kiinalaisten yhteistyökumppaneiden kyselyihin on ratkaiseva. Valmiit
verkostot ovat tärkeitä.
AuroraXplorer on aloittamassa ensimmäisiä teema-yhteistyöpaketteja myös
ranskalaisen DMC:n kanssa.
Teemapohjaisuus kiinnostaa myös
Rokua GeoParkin toiminnanjohtajaa Vesa
Krökkiä. Geopark-puistojen teemapohjaisille kierroksille niin Pohjoismaissa kuin
Euroopassa laajemminkin olisi hänen
mukaansa kysyntää. Pääteemana olisi
luontomatkailu mutta siihen sopii yhdistää
kunkin maan muita kiinnostavia kohteita.
VISIT FINLAND Matkailijatutkimuksen
mukaan Suomessa kiertomatkalla olleista
17 prosenttia oli käynyt myös Ruotsissa ja
18 prosenttia Virossa. Norjan tai Tanskan
oli yhdistänyt matkaansa
alle 10 prosenttia kiertomatkaajista. Muissa Euroopan
maissa oli käynyt hieman yli
viidesosa kiertomatkaajista.
Vain kolmasosa saksalaisista, briteistä, italialaisista,
hollantilaisista ja sveitsiläisistä ei ollut käynyt missään
muussa maassa Suomen
lisäksi. Heille Suomi oli
matkan pääkohde.
Naapurimaamme Ruotsin vetovoima realisoituu yöpymistilastoissa, joissa se on
Pohjoismaiden ylivoimainen
ykkönen. Nations Brands
Indeksissä puolestaan Ruotsi on sijalla 10 ja Suomi sijalla 17.
Finnland
• Spektakuläre Fährenüberfahrt mit
Kreuzfahrtcharakter
Jyväskylä
• Die finnische Hauptstadt
Helsinki
Geta
Imatra
Turku
Helsinki
Åland
• Nationalpark Koli
Estland
Russland
Exakt 187 888 sollen es sein:
Seen prägen das Gesicht Finnlands.
Lettland
Åland –
Die wunderschöne
Unbekannte
Das «blaue Wunder»
Unterwegs auf Wasserwegen: Erleben Sie das Bilderbuch-Finnland im «Land der tausend Seen»
und finnisch-schwedisches Flair auf den Åland-Inseln mit beinahe mediterranem Ambiente.
Tausende von Seen und Inseln,
unendliche Wälder und schmucke,
farbige Holzhäuser: Die Seenplatte
bestätigt jedes Klischee. Dazu
einen Abstecher auf die ÅlandInseln, wo finnische Bodenständigkeit und schwedisches Savoir-vivre
auf charmante Art aufeinandertreffen. Diese Rundreise begeistert
nicht nur Wasserliebhaber!
REISEpRogRAmm
1. Tag: Im Land der tausend Seen
(260 km)
Flug in die finnische Hauptstadt
und Übernahme Ihres Mietwagens.
Ihr erstes Etappenziel ist Imatra an
der russischen Grenze. Unterwegs
empfiehlt es sich unbedingt einen
Halt in Porvoo einzulegen. Die
bunten Holzhäuser und engen
Gassen der malerischen Altstadt
verleiten zum Verweilen. In Imatra
angekommen, lohnt sich eine
30
Besichtigung der bekannten Stromschnellen mit ihren Schleusen.
2. Tag: Traumhafte Aussicht im
Nationalpark (320 km)
Heute begeben Sie sich ins Herzen
der Finnischen Seenplatte. Auf dem
Weg passieren Sie Savonlinna. Die
Stadt ist insbesondere bekannt für
ihr internationales Opernfestival,
welches jeweils im Juli in der Burg
Olavinlinna aufgeführt wird. Nutzen Sie die Zeit in Savonlinna und
begeben Sie sich auf eine Schifffahrt. Mit ein bisschen Glück erspähen Sie die sehr seltene SaimaaRobbe, die in dieser Gegend heimisch ist. Übernachten werden Sie
im Sokos Hotel Koli an traumhafter,
erhöhter Lage auf dem 347 m
hohen Ukko-Koli – fantastische
Rundsicht ist garantiert.
3. Tag: Inspiration Alvar Aalto
(290 km)
Fahrt nach Jyväskylä. Das Bild der
Stadt wird durch die Bauten des
Stararchitekten Alvar Aaltos
geprägt, u.a. durch das Polizeipräsidium und die Universität.
Seinem Schaffen ist ein Museum
gewidmet. Bekannt ist die Ortschaft auch wegen der Rallye, die
Jyväskylä-Rallye gilt als die
spek takulärste und lockt jährlich
tausende von Zuschauern an.
4. Tag: Nostalgische Jugenderinnerung (310 km)
Ihr heutiges Ziel ist Turku, die Stadt
direkt am finnischen Schärengarten. Neben einem Abstecher
nach Tampere, der grössten
Binnenstadt der nordischen
Länder, lohnt sich ganz bestimmt
auch ein Besuch in Naantali.
Naantali ist eine der ältesten
Städte in Finnland, hat eine
malerische Altstadt mit Holzhäusern und vom Hafen haben Sie
einen traumhaften Blick auf die
imposante Schärenlandschaft.
Für alle Junggebliebenen empfiehlt
sich ein Besuch des Freizeitparks
Muminwelt.
5. Tag: Schärenkreuzfahrt nach
Åland (35 km)
Per grosser Fähre geht es in fünf
Stunden nach Mariehamn auf
Åland. Die gleichnamige Inselgruppe liegt zwischen Finnland
und Schweden und ist trotz weitgehender Autonomie eine Region
Finnlands. Sie erreichen Mariehamn gegen den frühen Nachmittag und fahren nach Geta. Im Hotel
Havsvidden erwartet Sie eine
eindrückliche Szenerie mit den
roten Granitklippen, die einfach
nur zum Geniessen einlädt. Sie
werden verstehen, warum Åland
als einer der absoluten Geheimtipps in Skandinavien gilt und Sie
so schnell nicht mehr loslassen
wird.
Kontiki – Im Norden zuhause
insgesamt leben 27 500 Menschen auf Åland, davon fast die
Hälfte in der einzigen Stadt
Mariehamn. das ganze Gebiet
umfasst insgesamt 6500 inseln
wovon 65 besiedelt sind. Åland
liegt in der nördlichen ostsee
zwischen Finnland und
Schweden. Es ist eine autonome schwedischsprachige
Provinz in Finnland mit
eigener Flagge. neben seinem
maritimen charme sind es
vor allem die einzigartigen
unberührten Schäreninseln
und die schönen, geschliffenen
Klippen in roter Farbe, die
6. Tag: maritimer Inselcharme
(35 km)
Besuchen Sie auf Ihrer Rückkehr
nach Mariehamn das Schloss
Kastelholm und rechnen Sie genügend Zeit in Mariehamn ein.
Nutzen Sie die Zeit unter anderem
auch um das Schifffahrtsmuseum
und das Museumsschiff Pommern
zu besuchen. Ihre Fähre startet
kurz vor Mitternacht und bringt
Sie über die Nacht zurück aufs Festland nach Helsinki.
7. Tag: Die Tochter der ostsee
Frühstück an Bord und Ankunft um
10 Uhr in Helsinki. Geniessen Sie
den Tag in der Hauptstadt und
lassen Sie sich die unzähligen
Sehenswürdigkeiten, wie unter
anderem die Festungsinsel
Suomenlinna oder die Domkirche,
nicht entgehen.
Reisedaten
8 Tage ab/bis Schweiz
01.06.–30.09. täglich
• 1 Nächte an Bord der Viking Line,
Mariehamn–Helsinki, Aussenkabine
mit dusche/Wc inkl. Frühstück und
Autoverlad
• Ausführliche Reisedokumentation
Preis pro Person in Fr.
1 dZ/1 Auto
2 dZ/1 Auto
3. Pers EZ
Zusatzbett Erwachsene
Zusatzbett Kind unter 12 J.
Nicht inbegriffen
• SOS-Schutzpaket
• Finnair Q-Klasse, pro Weg
• Finnair S-Klasse, pro Weg
• Finnair L-Klasse, pro Weg
• Finnair T-Klasse, pro Weg
Alleinreisende im Einzelzimmer
auf Anfrage.
Flug
• Finnair Direktflug Zürich–Helsinki–
Zürich (o-Klasse)
Inbegriffen
• Flug
• Flughafen-, Sicherheitstaxen Fr. 170.–
• 7 Tage Mietwagen Kat. A (ab 3 Pers.
Kat. l) inkl. unlimitierten km,
Versicherungen, Übernahmegebühr
und Taxen
• 6 Übernachtungen in guten
Mittelklassehotels inkl. Frühstück
• Fährenpassage in den Schären von
Turku–Mariehamn ohne Kabine
inkl. Autoverlad
8. Tag: Auf Wiedersehen Finnland
Fahrt zum Flughafen und Rückflug
in die Schweiz.
Fr. 20.–
Fr. 70.–
Fr. 125.–
Fr. 185.–
Åland so eindrücklich erscheinen lassen. Åland wird
von vielen linienschiffen
angelaufen, da es aufgrund
steuerlichen Sonderreglungen
die Möglichkeit gibt, auf den
Schiffen steuerfrei einzukaufen. Viele dieser Schiffspassagiere verlassen aber den
Hafen von Mariehamn nicht
und verpassen dadurch eine
zauberhafte inselwelt mit
verträumten orten und einer
imposanten Küste.
1590.–
1520.–
2140.–
1490.–
1070.–
Hoteländerungen bleiben aufgrund der
Verfügbarkeit vorbehalten.
Buchungscode: skautbla
die domkirche ist nur eine der vielen
Sehenswürdigkeiten in Helsinki.
Individuelle Abänderungen bei Pauschalangeboten sind möglich, Kontiki Ser vicehonorar Fr. 90.–/Dossier
kin tuotteiden yhdistäminen olisi tehtävä
lähtömaiden matkanjärjestäjien ehdoilla.
LÄHIALUEILLAMME ON useita veto-
voimatekijöitä. Suomen suurimmaksi
vetovoimatekijäksi on mainittu Norjan
vuonot ja Nordkapp. Erään nimettömänä
pysyttelevän matkailuvaikuttajan mielestä Suomi-kuvasta on vaarassa tulla lattea:
Kun ryhmäkiertomatkat johdattavat
suoraan ja yksitoikkoisesti E4:sta Nordkappiin jäävät järvet ja muut kohokohdat
näkemättä.
Santa’s Hotelsin Jussi Perkkiö kertoo,
että vierailu Joulupukin luona, revontu­
lien tai keskiyön auringon kokeminen
ovat jo nyt syitä liittää Suomi laajempaan
Euroopan kiertomatkaan. Erityisesti
aasialaisille ryhmäkiertomatkailijoille
pohjoismaisesta synergiasta olisi hyötyä.
Perkkiön mukaan Pohjois-Norjan ja
Suomen Lapin yhdistäminen on helpohkoa, koska kohteet eroavat toisistaan ja
tuotteet ovat varsin kehittyneitä. Kuiten-
ARKTINEN, POHJOISMAIDEN, Itämeren
ja Euroopan matkailuyhteistyö (kiertomatkat, markkinointi kaukomailla) on nostettu kärkihankeprosessissa yhdeksi tämän
hetken tärkeimmistä mahdollisuuksista
matkailun kehittämisessä.
Matkailun tiekartan johtolause ”Yhdessä enemmän – kasvua ja uudistumista
Suomen matkailuun” viittaakin myös yli
valtiorajojen menevään yhteistyöhön.
Tuleva kesäsesonki näyttää, millaisia
etappivalintoja matkailijat tekevät ja
miten yksi kiertomatkailun muoto, pitkät
stopoverit kasvattavat suosiotaan. Niistä
kuulemme syksyllä. ˜
❞Suomeen tulleista
matkailijoista 59 prosenttia
liitti viime vuonna reittiinsä
muitakin maita.❞
VISIT FINLAND
MATKAILIJATUTKIMUKSEN
2014 AVAINLUVUT:
˜ 8,6 miljoonaa matkaa yhteensä
˜ 3,3 miljoonaa päivämatkaa
˜ 4,1 yli yön matkaa
˜ 1,2 transitomatkaa
˜ 23,7 miljoonaa yöpymistä
˜ 2,45 miljardin euron kulutus Suomessa
˜ 59 % kävi Suomen lisäksi muissa maissa
˜ 38 % oli lomamatkalla
˜ 31 % oli ensimmäistä kertaa Suomessa
Be
Rn
Näher an Land und Leuten.
45
Matkailusilmä 19
31
Teksti Jyrki Oksanen Kuvat Dreamstime
Kirjoittaja on Visit Finlandin Saksan-edustaja.
SAKSAN
MARKKINAT
KOLMANNESSA
MURROKSESSA
Onko Saksa uusi Venäjä? Nyt on oikea aika satsata saksalaisiin, sillä
tutkimuksen mukaan saksalaiset haluaisivat lähes kaksinkertaistaa
lomamatkansa Suomeen.
T
örmään usein suomalaiseen
ajatukseen, että saksalaiset asiakkaat eivät käytä rahaa ja ovat
pihejä. Mielikuva lienee syntynyt
nelisenkymmentä vuotta sitten,
kun meille suuntautui ensimmäinen iso
kasvu Saksasta post-hippien (tai saksaksi
68gerien) löytäessä Pohjoismaat luontoparatiisina 70-luvun alussa.
Toinen kasvun aalto osui 90-luvun alkuun, josta muistona meillä on
vieläkin ennätyksemme, vajaa 700 000
rekisteröityä yöpymistä. Tämä tapahtui
pitkälle itäsaksalaisen vapauden huuman
seurauksena. Hallitseva tuotekonsepti oli
silloin ja edelleen halpasegmentillä ”kolme maata ja Nordkap 9 päivässä alkaen
499 euroa”.
Finnjetin tulo 1977 sopi hyvin
ensimmäisen kasvuvaiheen jatkoksi ja
sitä kautta saatiin lomalaisia mökkeilemään ja kiertomatkoille suoralla hyvällä
yhteydellä. Tämä olikin jo huomattavasti
parempaa kauppaa ja vieläkin saamme
asiakkaita siltä pohjalta.
NYT OLEMME kolmannen potentiaalisen
ison kasvun kynnyksellä. Saksalaisen
kattavan trendianalyysin (Reiseanalyse
2015) perusteella 2014–2016 saksalaiset
haluaisivat lähes kaksinkertaistaa lomamatkansa Suomeen.
20 Matkailusilmä
Edellä kuvatusta voisi vetää kolme
johtopäätöstä:
1. Meillä on tietty syklinen kysyntä,
joka rakentuu sukupolvien yli.
2. Jokaisesta aallosta jäävät kantaasiakkaat ja saksalaiset ovat uskollisia
löytäessään oman lomakohteensa.
3. Isommat markkinointipanostukset
kannattaa kohdistaa ajankohtiin, joissa
tällainen noste havaitaan.
Nyt on oikea hetki murtautua halpasegmentistä ja ruveta tekemään ”kunnon bisnestä” muutenkin kuin talvella
Lapissa. Miten löydämme kesän Porsche
Driving Experiencen asiakkaan, joka
kuluttaa enemmän neljässä päivässä kuin
bussillinen halpamatkustajia viikossa?
AIEMPIEN AALTOJEN seurauksena Suomen matkailutarjonnasta on muodostunut Saksassa melko yksipuolinen kuva,
jota jakelukanavien tarjonta vahvistaa.
Tämän vastapainona suomalainen
kulttuuri, urheilu ja tuotteemme ovat
tunnettuja ja pidettyjä Saksassa. Ne pönkittävät positiivisesti mielikuvaa Suomesta vähän villimpänä Pohjoismaana, jonka
kauneus pitää ainakin kerran kokea.
Miten voimme ohjata kysyntää omaan
korkeamman laadun tarjontaamme?
Suomessa majoituksen ja palveluidemme
laatu on kehittynyt, erityisesti Venäjän
markkinoille on rakennettu laadukasta
mökkikapasiteettia ja näin meillä ei juuri
ole mahdollisuutta pärjätä enää halpasegmentissä.
Onkin aika peräänkuuluttaa vanhoja
kunnon arvoja vastuullisesta yhteistyöstä
läpi matkailutoimijoiden kentän koko
Suomessa. Tarvitsemme riittävän isoja
panostuksia erityisesti näkyvyytemme
lisäämiseksi yhdessä liikenneyhtiöiden ja
jakelukanavien kanssa.
SAKSASSA TARVITAAN riittävän laajat
integroidut kampanjat herättämään
markkinat ja kun tämä onnistuu, alkaa
matkatuotannon ja myynnin lisäys kohteeseemme.
Hankkeiden pirstaleisuus, lyhytjänteisyys ja palveluidemme sovittaminen
markkinoihin sekä sen lomakausiin ovat
asioita, jotka meidän itse pitää ratkaista.
Pelkästään tämän positiivisen sisällön
kommunikointi markkinoille saa kaupalliset toimijat Saksassa taas kehittämään
Suomea matkakohteena.
KUUSI VINKKIÄ yrittäjälle myynnin
kasvattamiseksi Saksassa:
1. Matkanjärjestäjän standardiprovisio
on 20 %. Jos et voi tätä tarjota, on optimistista ajatella, että joku markkinoisi
sinun tuotteitasi vähemmällä. Kannattaako tässä tapauksessa keskittyä vaikka
Booking.comiin?
2. On hyvä muistaa, että käytännössä
puhumme saksankielisistä markkinoista,
johon kuuluu 120 miljoonaa kuluttajaa 1,5–3 tunnin lentomatkan päässä
Suomesta. Muille Pohjoismaille Saksa on
”Venäjä” matkailussa, me olemme jääneet
paitsi tästä kehityksestä.
3. Älä rajaa kesäsesonkiasi Suomen
kesälomiin. Saksalaiset matkustavat
toukokuun lopulta syyskuun puoliväliin
asti kesälomillaan.
4. Pyri korottamaan tuotteesi jalostusastetta ja viipymää paketoimalla.
5. Satsaa markkinointimateriaaliisi ja
mieti mitkä ovat myyntiargumentit tuotteillesi ja muista käyttää niitä myös. Usein
meillä on melko suppeat sisällöt saksaksi,
vaikka saksalaiset toivovat paljon tietoa.
Tuotteiden elämyksellisyyttä ja sisältöä
kannattaa nostaa rohkeammin esille.
6. Käytä hyväksesi Visit Finlandin
paikallista edustajaa, joka antaa parhaat
linkit ja vinkit kustannuksitta.
ON HYVÄ muistaa Saksan kokonaismark-
kinoita miettiessä, että meidän markkinaosuutemme jää alle puolen prosentin.
Kannattaa siis olla varovainen, kun peilaa
SAKSALAISTEN MATKAILU 2025
Saksalainen tutkimusinstituutti FUR on jo yli 40 vuotta tuottanut Reiseanalyse-nimistä
tutkimusta.
”5 ASIAA, JOTKA TULEE HUOMIOIDA 2025?”
1. Asiakasrakenne muuttuu. Matkailija on yhä useammin vähintään 65-vuotias.
2. Asiakkaiden vaatimustaso on noussut. Pelkkä laadukkuus ja tasokkuus ei riitä,
vaan palvelun ja tuotteen on vastattava entistä paremmin kohderyhmän tarpeita.
Hinta-laatusuhteen pitää olla kohdallaan.
3. Internetin ansiosta tieto on kaikkien saatavilla kaikkialla ja sitä on loputtoman
paljon. Tiedolla ei enää ole samanlaista vaikutusvaltaa kuin ennen. Muiden asiakkaiden tuote- ja palveluarvioilla on enemmän merkitystä kuin matkanjärjestäjien
ja matkailuorganisaatioiden virallisilla kriteereillä.
4. Asiakkaiden lomamotiivit ja -intressit ovat yhä monipuolisempia ja asenteet
avoimempia, he ovat kiinnostuneita useista eri asioista. Asiakas on lomakohteen
suhteen joustava ja aiempaa valmiimpi vaihtamaan sen johonkin toiseen.
5. Aktiviteettien ja matkatyyppien äärimuodot eivät kiinnosta. Pelkkä laiskottelu ei
riitä, sillä asiakas haluaa tehdä ja kokea lomallaan jotain. Toisaalta intensiiviset
aktiivi- ja kulttuurilomat eivät houkuttele, sillä levolle ja rentoutumiselle pitää
jäädä tilaa.
muutoksia kokonaismarkkinoissa omaan
tilanteeseemme. Alussa mainittu potentiaali on kuitenkin Suomen oma luku, joka
perustuu ajankohtaiseen tutkimukseen,
jossa Suomi on erikseen selvitetty.
Suomea on markkinoitu pitkään matkakohteena Saksassa. Ensimmäinen Suomen matkailutoimisto avattiin Berliinissä
1920-luvulla ja näin Suomea on markkinoitu käytännössä koko itsenäisyytemme
ajan saksalaisille matkailijoille.
Seuraava nousukautemme saksalaisten Suomen matkailussa ajoittunee
itsenäisyytemme satavuotispäivään. Satavuotias Suomi on valinnut juhlavuoden
teemaksi Suomi 2017 – yhdessä. Tämä
sopii hienosti vinkiksi Suomen matkailumarkkinoijillekin. ˜
Visit Finland on
siirtänyt jonkin
verran Venäjälle
aiottuja
markkinointi­
panostuksia
Saksan
markkinoille.
❞Suomalainen kulttuuri, urheilu
ja tuotteemme ovat tunnettuja ja
pidettyjä Saksassa.❞
SAKSALAISET MATKAILIJOINA
˜ Saksalaiset tekevät vuosittain noin 60 miljoonaa ulkomaan lomamatkaa.
˜ Pohjoismaiden osuus lomamatkoista on 2,7 %.
˜ Kaikista ulkomaanmatkoista 40 % on pakettimatkoja.
˜ Matkanjärjestäjiä on Saksassa yli 2 500 ja matkatoimistoja yli 9 800.
˜ Jopa 85 % pakettimatkoista varataan on- ja offline-matkatoimistoista.
˜ Vuonna 2014 matkatoimistot kasvattivat myyntiään 3 %.
Matkailusilmä 21
VUOROPUHELU
Teksti Pirkko Soininen Kuvat IHA Lines ja Elisa Koponen
TYÖELÄMÄ OPETTAA
Matkailualalla ei ponnistelematta kukaan menesty, sanovat yhdestä
suusta suuren risteily-yritys IHA-Linesin partner Niina Ihalainen ja
Haaga-Helian matkailun lehtori Kristian Sievers.
N
iina Ihalaisen edustama IHALines Oy Helsinki Cruises on
Suomen suurimpia yksityisessä
omistuksessa olevia risteily-yhtiöitä. IHA-Linesin risteilyillä käy
vuosittain 45 000 asiakasta.
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
taas tarjoaa matkailualan koulutusta.
Juttelimme Ihalaisen ja Sieversin
kanssa siitä, miten matkailualan koulutus
vastaa työelämän haasteisiin. Ja miksi niin
harva haluaa matkailualan yrittäjäksi?
TILANNETAJU RATKAISEE
Kristian: Matkailualaa tunnetaan ja ar-
NIINA IHALAINEN
IHA-Lines Oy Helsinki Cruisesin partner
Valmistunut BBA:ksi Heliasta. Työskennellyt Talentumilla ja
Satama Interactivessa. Työputken jälkeen MBA:ksi Helsingin
kauppakorkeakoulusta. Palkittu Oxfordin yliopistossa strategiakilpailussa. Kotimaanliikenteen laivuri ja koneenhoitaja
Kotkan merikoulusta. Risteily-yhtiön osakkaana 22 vuotta. ˜
22 Matkailusilmä
vostetaan edelleen melko vähän. Nuorten
mielikuvat alasta ovat usein romanttisia
ja epärealistisia.
Niina: Totta. Jopa alan ihmiset
ajattelevat kapea-alaisesti. Mitä ”matkailuyritys” itse asiassa tekee? Mekin
IHA-Linesilla olemme sekä viihdyttäjiä,
tapahtumajärjestäjiä, ravintoloisijoita
että merimiehiä – ja saariston, kulttuurin ja monien nyanssien asiantuntijoita.
Kerran eräs asiakas kysyi vedet silmissä
nauraessaan, olenko käynyt teatterikorkeakoulun. Tämähän on, tilanteen
mukaan, jopa viihdyttämistä.
Kristian: Kaikkein tärkein ominaisuus
tällä alalla on tilannetaju. On ymmärrettävä hetkessä, mistä nyt on kyse ja mitä
minulta odotetaan.
Niina: Meillä on työntekijöitä, jotka
ovat valmistuneet diplomaateiksi. He
ovat älykkäitä, skarppeja, kielitaitoisia
ja itsevarmoja. Harva 19-vuotias pärjää
näissä hommissa, tarvitaan kokemusta.
RAAKAA TYÖTÄ
Niina: Annoin kerran yhdelle merikaptee-
niksi valmistuvalle kapteenille tietämättäni mallia. Olin hänen kansimiehenään, ja
sillä aikaa kun asiakkaat olivat saaressa,
kuljin koko ajan pitkin laivaa puunaamassa, pesemässä vessaa ja korjailemassa
paikkoja. Mies sanoi myöhemmin, että
esimerkistäni hän tajusi, että pitää olla
valmis kaikkeen.
Kristian: Haluamme ottaa opiskelijoilta turhat luulot pois ja näyttää, että
matkailualalla on oltava joustava. Kun
ensimmäisen vuoden opiskelijat joutuvat
tapahtumajärjestelyissä tyhjentämään
bajamajoja ja pesemään paellapannuja,
he saavat tuntumaa siihen, mihin kaikkeen on oltava valmis.
Niina: Vastustan kaikenlaista löysäilyä!
Nuorten on tajuttava, että elämä ja työ on
kovaa. Ei kukaan vastavalmistunut pääse
kehittäjäksi, ensin on tehtävä pitkään monenlaista työtä. Pitää olla nöyrä ja realisti.
PARLEZ-VOUS FRANÇAIS?
Kristian: Meillä on sellainen hyvä systee-
mi, että ammattikorkeakoulututkinnon
jälkeen opiskelijan on tehtävä kolme
vuotta alan hommia, ennen kuin hän voi
suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.
Niina: Suomessa pääsee mielestäni
liian helposti maisteriopintoihin. Niistä
saisi paljon enemmän irti, jos pohjalla
olisi työ- ja elämänkokemusta ja kova viiteryhmä. Kauppakorkean Full-time MBA
oli mieletön prässi, josta sai voiman, että
selviää mistä vaan.
❞Olemme sekä viihdyttäjiä, tapahtuma­
järjestäjiä, ravintoloisijoita että
merimiehiä – ja saariston, kulttuurin
ja monien nyanssien asiantuntijoita.❞
❞Yrityksen kasvattaminen
vaatii sekä bisnesosaamista että
verkostoitumista.❞
Kristian: Kyllä minäkin paiskin kovasti
hommia Englannissa, kun tein maisterin
tutkintoni sinne. Antoisinta oli kulttuu­
rien välinen vuorovaikutus.
Niina: Totta, meilläkin oli opiskelijoita
24 eri maasta. Syntyi vahva verkosto, joka
toimii tänäkin päivänä.
Kristian: Me kannustamme kaikkia
opiskelijoitamme lähtemään vaihtoon.
Kansainvälisyys on tällä alalla ihan must.
Niina: Tämä on niin totta. Nykyisin jyvät erottuvat akanoista. Nuorten kielitaito
on romahtanut. Ennen oli normaalia, että
osattiin 5-6 kieltä, nyt ruotsin, saksan
ja ranskan osaajia on vähemmän. Tämä
on hälyttävää. Miten näin on päässyt
käymään?
Kristian: Olen itse miettinyt samaa.
Onhan se vähän nurinkurista, että minä
puhun parempaa ruotsia kuin poikani.
Mutta nuoret eivät enää halua panostaa
ruotsin opiskeluun. Englannilla on niin
vahva asema, että ajatellaan sen riittävän.
Niina: Espanja on nyt trendikästä.
Onhan se iso kieli, mutta Suomessa pitää
osata ruotsia ja saksaa. Mieti, millainen
potentiaali meillä on Pohjoismaissa.
Meidän pitäisi saada pohjoismaalaiset
matkustamaan edes kerran Suomeen.
Saksassa on 85 miljoonaa potentiaalista
matkailijaa, jotka olisivat houkuteltavissa
tänne varsinkin, jos palvelemme heitä
saksaksi.
Kristian: Olen samaa mieltä, isot
rahat tulevat läheltä. Siksi liitän tuohon
joukkoon myös Venäjän kielen. Sitä
kehottaisin matkailualalla toimivien
opiskelemaan.
KETKÄ RYHTYVÄT YRITTÄJIKSI?
Kristian: Meillä on selvästi ainakin kolme
erilaista ryhmää, jotka ryhtyvät yrittäjiksi. Ensin ovat ne, jotka jatkavat suvun
yritystä. Toisena ovat ne, jotka ovat oman
harrastuneisuutensa kautta innostuneet
yrittäjyyteen, esimerkiksi kalliokiipeilyä
harrastava voi perustaa kiipeilyaktiviteetteja tarjoavan yrityksen. Kolmas ryhmä
ovat nykyajan innovaattorit, joilla on
uniikki liikeidea.
Niina: Minun mielestäni koulu ei voi
tehdä kenestäkään yrittäjää.
Kristian: Meillä on Start up School,
jossa nuoret voivat opettajien ja yrittäjien
sparrauksessa hioa liiketoimintasuunnitelmaansa. Opettajat ovat kovan luokan
tyyppejä, ja pystymme tarjoamaan
opiskelijoille laaja-alaista koulutusta.
Yrittäjyysopetus integroituu tehokkaasti
opiskeluun. Opiskelijat voivat halutessaan tehdä esimerkiksi harjoitustöitä
oman liikeideansa työstämiseksi. Ne, jotka eivät lähde mukaan Start Up Schoolin
toimintaan, käyvät kuitenkin pakolliset
yrittäjyyskurssit, joilla opitaan perusasiat.
Niina: Yrittäjyydessä ihan yhtä tärkeää
kuin hyvä liikeidea on persoonalliset
vahvuudet, luonne ja ominaisuudet.
Kristian: Totta. Meillä on mielenkiintoinen opiskelijaryhmä, joka suuntautuu
nimenomaan yrittäjyyteen. He ovat
entisiä huippu-urheilijoita, jotka ovat
jättäneet kilpauransa ja haluavat yrittäjiksi. He ovat käyneet läpi jo vuosien ja vuosikymmenien prässin ja heillä on vahva
itseluottamus ja riskinottokyky.
Niina: Tuo kuulostaa hyvältä. Heillä on
myös pitkäjänteisyyttä ja kilpailuhalua.
Niitäkin tarvitaan.
Kristian: On mielenkiintoista, että kun
haastattelemme kaikki hakijat, todella monet kertovat haluavansa koulun
jälkeen yrittäjäksi. Silti valmistuvista vain
muutama prosentti ryhtyy yrittäjäksi.
Viiden vuoden päästä yrittäjiä on noin
viisi prosenttia valmistuneista.
LIIKKEENJOHDOLLISTA APUA
Niina: Kansantaloudelle olisi hyvä, jos
todella kovan luokan tyypit, jotka osaavat
miettiä analyyttisesti yrityksen kilpailutekijöitä, kohderyhmiä ja tuotteistamista,
menisivät pieniin yrityksiin. Veisivät
sinne tietotaitoaan ja auttaisivat pieniä
yrityksiä kasvamaan ja kehittymään.
Kristian: Niin. Yrityksen kasvattaminen vaatii sekä bisnesosaamista että
verkostoitumista. Minusta hiihtokeskukset ovat havainnollisia laboratorioita. 15
vuotta sitten Ruka, Levi ja Suomu olivat
samalla viivalla, nyt kaksi niistä on kasvanut jättiläisiksi. Miksi tämä onnistuu
toisilta ja toisilta ei? Toki on niinkin, että
kaikki eivät edes halua kasvaa.
Niina: Minusta tässä on suuri kohtaanto-ongelma. Miten koulutetut kansainväliset osaajat saataisiin kehittämään pieniä
ja keskisuuria yrityksiä?
KRISTIAN SIEVERS
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun matkailun lehtori
Valmistunut kokiksi Amiedusta. Matkailu- ja ravintola-alan
töitä. Valmistunut Haaga-Heliasta restonomiksi. Englantilaisesta yliopistosta maisterin tutkinto. Yli kymmenen vuotta
Haaga-Heliassa lehtorina ja ohjelmajohtajana. Sitä ennen
muun muassa matkailun ja elämystuotannon OSKE:n ohjelmajohtajana Uudellamaalla ja Etelä-Suomen Matkailukehitys
OY:ssa projektipäällikkönä. ˜
Kristian: Jossain vaiheessa ainakin
matkailuyritysten keskikoko oli 1,3 ihmistä, siinä olisi tietysti varaa kasvaa.
Niina: Ihan pienissä yrityksissä toiminta pohjautuu yrittäjän valovoimaan. No,
entä jos hän ei olekaan paistamassa niitä
lettuja asiakkaille joka ilta? Asiakkaille
elämyksen pitää olla yhtä upea joka ilta.
Kristian: Yritykset voisivat rohkeammin roolittua. Toiset voisivat olla isoja
brändejä, joiden alla toiset yritykset sitten
toimisivat ikään kuin nimettöminä. Ei
asiakkaan tarvitse tietää, miten omistussuhteet yrityksissä menevät, kunhan
homma toimii. Nykyisestä yhteistyöstä
suuri osa on lillukanvarsien karsimista ja
niistä yhdessä päättämistä.
Niina: Aina ei ole optimaalisinta tehdä
ihan kaikkea itse. Isommat eivät voi. Se
kerryttää kaikkiin suuntiin, kun erikoisosaajat yhdistävät voimansa. ˜
Matkailusilmä 23
VIERASKYNÄ
Teksti Mari-Kaisa Brander Kuva Team Finland
Kirjoittaja on Team Finlandin viestintäpäällikkö.
SUOMESSA TEHTY,
MAAILMALLA MYYTY
OLETKO NÄHNYT Volvon mainoksen, jonka pääroolissa on
jalkapalloilija Zlatan? Jollet, katso. Urheilijatähti metsästää Ruotsin
Lapissa Du Gamla Du Frian soidessa. Kuvissa vilahtava auto vihjaa,
mistä mainoksessa on kyse. Et kuitenkaan voi olla siitä varma ennen
lopputekstiä: Made by Sweden. Volvo.
Mitä Volvosta autona kertoo se, että se on kotoisin Ruotsista?
Yrityksen markkinointiviesteihin perehtymättä väittäisin, että kyse
on puhtaudesta, luotettavuudesta, toimivuudesta. Volvo toimii
karussa pohjoisessa, lumessa, selviytyy aina.
Ruotsin maakuva on niin vahva, että yritys voi mainostaa tuotettaan kotimaansa kautta. Vastaavia esimerkkejä putkahtaa miettimättä mieleen useita; Ikean tavaratalot muistuttavat jättimäisiä
Ruotsin lippuja, aikuisten vaatteita myy Tiger of Sweden, lasten
vaatteita Lundmyr of Sweden, koruja taas Snö of Sweden. Hienoa,
että ruotsalaiset yritykset hyötyvät maailmalla ruotsalaisuudestaan.
Mikseivät suomalaiset yritykset sitten tee samaa? Yksi syistä lienee se, että viennistämme suuri osa on teollisuustuotteita. Niiden
markkinoinnissa tunteeseen vetoaminen ei ole ollut aiemmin yhtä
tärkeää kuin kuluttajatuotteissa. Meille ei ole syntynyt kulttuuria
mainostaa Suomea tuotteen alkuperämaana. Tärkein tekijä on kuitenkin se, että meillä mikään taho ei ole ottanut kokonaisvastuuta
siitä, kuinka Suomesta tulisi viestiä.
Matkailumaakuvan eteen meillä on tehty hienoa työtä. Viestit
ovat selkeitä, visuaalinen ilme on raikas ja houkutteleva. Muuta Suomi-kuvaakin on mietitty. Vuonna 2010 laaditussa maabrändiraportissa Suomen pääteemoiksi määriteltiin puhtaus, koulutus, osaaminen
ja design. Vahvuuksien määrittelyä on jatkettu Team Finland -työssä.
Vientimme painopistealueiksi on linjattu cleantech, biotalous, life
sciences, arktinen osaaminen, koulutus, ICT, luovat alat ja design.
Miten pääteemat ja painopistealueet liittyvät viestintään
Suomesta? Ne antavat luurangon, jonka päälle pitää nyt kasvattaa
lihasta. Yksinkertaistettuna: meidän pitää pystyä kertomaan, että
Suomessa on niin puhdasta, että lapset syövät lunta. Jos onnistumme faktan kertomisessa, siitä on epäilemättä hyötyä bisnesmahdollisuuksia etsiville cleantech-alan yrityksille. Esimerkin logiikka pätee
muillakin aloilla.
Yksittäisten tuotteiden on vaikea erottautua ratkaisevalla
erinomaisuudellaan tämän päivän globaaleilla markkinoilla. Siksi
tuotteeseen liittyvä tunne on tärkeä. Jos onnistumme liittämään
yritystemme tuotteisiin positiivisen mielikuvan Suomesta puhtaana,
kekseliäänä ja osaavana maana, kaikki voittavat. Tällä hetkellä Suomi sijoittuu mielikuvia eri maista mittaavassa tutkimuksessa* sijalle
❞Matkailumaakuvan eteen
meillä on tehty hienoa työtä.
Viestit ovat selkeitä, visuaalinen
ilme on raikas ja houkutteleva.❞
24 Matkailusilmä
17. Käsitys Suomesta on neutraali, "ihan kiva". Vertailun vuoksi
tiedoksi, että Ruotsi on sijalla 10.
Suomen maakuvaviestintää koordinoiva Finland Promotion
Board on ottanut vastuun Suomen viestin kirkastamisesta. Toivottakaa meille onnea: tehtävä on huikea ja vaikea. Hyvä puoli on se,
että tämän päivän maailmassa viestintään ei tarvita suuria summia
rahaa vaan kekseliäisyyttä, notkeutta ja nopeutta. Etenemme
pienin askelin. Aluksi kirkastamme viestiä ja uusimme materiaaleja:
tuotamme muutaman videon, tietopaketteja ja esityksiä vahvuuksistamme. Materiaalit on tarkoitettu niin yritysten, virkamiesten
kuin koululaistenkin käyttöön. Tämän jälkeen tehdään pieniä, eri
teemoihin liittyviä kampanjoita.
Olen katsonut viime aikoina Volvon mainoksen useaan otteeseen ja miettinyt, mikä siinä minua kiehtoo. Mainoksen viestit ovat
itse asiassa täsmälleen samat kuin Suomen: puhtaus, luotettavuus
ja toimivuus. Videon kuvasto taas on minusta enemmän suomalainen kuin ruotsalainen. Toisin kuin jääkiekossa, tässä asiassa Ruotsin
etu on Suomenkin etu. Voimme hyvillä mielin lainata omaamme
hyvälle naapurille.
Tiedättekö mitä? Me emme ole "ihan kivoja". Me olemme loistavia. Jotta muutkin tuntisivat loistavuutemme, työ pitää tehdä yhdessä. Ei niin, että kaikkia puuhaavat omiaan. Kuka tulee mukaan? ˜
* Nation Brands Index 2013
VF:N KUULUMISIA
Koonneet Jari Ahjoharju, Jaakko Lehtonen, Anna Leikkari ja Pirkko Soininen
MATKAILUN KÄRKIHANKKEEN
OHJELMAT ALKOIVAT
VISIT FINLANDIN TOTEUTETTAVAKSI valitut matkailun strategiset projektit Finrelax® – Suomesta hyvinvointimatkailun kärkimaa,
Finland Stopover – Suomi johtavaksi stopover-maaksi ja Merellinen
saaristo kansainvälisesti tunnetuksi ovat alkaneet.
Vastavalmistuneen Suomen matkailun tiekartan 2015–2025
tavoitteita tukemaan luodut ohjelmat ovat saaneet yhteensä 6,5
miljoonan euron budjetin Team Finlandin pk-yrityksille suunnatusta
kasvuohjelmasta kolmelle toimintavuodelle. Tämä osoittaa työ- ja
elinkeinoministeriön panostavan nyt tuntuvasti matkailun kasvuun.
Ohjelmien toteuttamiseksi tarvitaan kaikkien teeman toimijoiden aktiivista mukaantuloa ja toimenpiteisiin tarttumista sekä uusia
toimintamalleja tuloksekkaaseen yhteistyöhön. Ohjelmien toimenpiteet tarkennetaan yhteistyössä matkailutoimijoiden kanssa, jotta
varmistetaan myös niiden vaikuttavuus. ˜
STOPOVER FINLAND
FINRELAX®
MERELLINEN SAARISTO
Stopover Finland käynnistyy ensimmäisenä. Heli Mende Visit Finlandin
tuotekehitys- ja tutkimustiimistä on
jo aloittanut Stopover-hankkeen
projektipäällikkönä ja ohjelman
ensimmäiset toimenpiteet ovat työn
alla. Ensimmäisen vuoden aikana keskitytään tuotemenun kokoamiseen,
Stopover Finland -toimintamallin
kehittämiseen ja markkinointiverkoston kokoamiseen. Toisen ja kolmannen ohjelmavuoden toimenpiteiden
pääpaino on Stopover Finland
-tuotemenun lanseeraamisessa ja
markkinoinnissa. ˜
Finrelax®-ohjelma pohjautuu hyvinvointimatkailun kansainväliseen kehittämisstrategiaan, jonka linjauksia
hankkeessa viedään käytäntöön.
Pk-yritysten ja veturiyritysten yhteistyöllä, valtakunnallisella koordinaatio­
verkostolla, tuotekehitystä tukevilla
toimenpiteillä sekä jakelutie- ja
näkyvyystoimenpiteillä rakennetaan
Suomesta luonnollisen hyvinvointimatkailun kärkikohde. ˜
Merellinen saaristo -ohjelmassa luodaan Suomen saaristosta ympäristöltään ja palveluiltaan kansainvälisesti
kilpailukykyinen, matkailijoita ympärivuotisesti houkutteleva matkailualue.
Tavoitteena on kehittää saaristomatkailun saavutettavuutta rakentamalla
toimivien verkostojen avulla riittävän
suuria palvelukeskittymiä ja kehittää
palveluinfrastruktuuria sekä tuotetarjontaa. Koko alueelle yhteisen
viestin tukemana luodaan maailman
kauneimmasta saaristosta kansainvälisiä vierailijoita houkutteleva ja
laadukkaasti palveleva elämys. ˜
Tervetuloa mukaan viemään Suomen matkailun tiekartan tavoitteita käytäntöön! Ilmoittaudu mukaan tarjontaasi vastaavan ohjelman toimijaverkostoon lähettämällä viestiä kristiina.hietasaari@visitfinland.com, Stopover Finland: heli.mende@visitfinland.com ja seuraa ohjelmien
etenemistä nettisivuiltamme.
LISÄTIETOJA:
Kristiina Hietasaari, tutkimus- ja kehitysjohtaja, puh. 029 469 5653, kristiina.hietasaari@visitfinland.com
Stopover Finland -hanke, Heli Mende, projektipäällikkö, puh. 029 469 5376, heli.mende@visitfinland.com
Matkailusilmä 25
VF:N KUULUMISIA
á Jo muutamassa
kuukaudessa Visit
Finlandin Aasiankampanjavideo
White Night Magic
on kerännyt yli
400 000 katsojaa
YouTubessa.
Suomalaisen
kesän mystistyyttä
ja ikiaikaisia
juhannustaikoja
ylistävä lyhyt
video on myös
ehtinyt voittaa
pääpalkinnon
parhaana
matkailuvideona
Bulgarian, Latvian ja
Saksan arvostetuilla
matkailualan
elokuvafestivaaleilla.
Syksyn Aasiankampanja lupaa
lisää suomalaista
mystiikkaa –
talviseen tarinaan
kiedottuna.
LAATU ON OIKEA TYÖVÄLINE
YKSI MERKILLINEN ELÄMÄNTOTUUS on, että ihmisillä voi olla
niin kiire, ettei jotain asiaa ehditä tehdä kunnolla, mutta silti on aina
aikaa tehdä se kokonaan uudelleen.
Palvelun laadulle voi rakentaa tukipuut, mutta viimeistely on
aina taidon ja pelisilmän varassa.
Matkailun edistämiskeskuksen ja alkuaan SMAK OY:n yhdessä
2001 keväällä lanseeraama Laatutonni-valmennusohjelma lähestyy
pitkän aikavälin kunnianhimoista tavoitettaan, tuhatta mukana
olijaa. Valmennuksen käyneitä on tällä hetkellä 950 ja lisää liittyy
mukaan tonnilaisten kerhoon riuskaa vauhtia.
Laatutonni on räätälöity matkailualalle ja sitä on vuosien mittaan
kehitetty alan toivomusten mukaisesti. Se on joustava ja halpa. ˜
Vielä ehtii mukaan kampanjahintaiseen Laatutonni-valmennukseen. Tiedustelut Tom Källroos, tom.kallroos@haagaperho.fi,
puh. 0400 184 165
HELI MENDE on nimitetty Stopover Finland -ohjelman projektipäälliköksi. Hän on
työskennellyt aiemmin Finprossa matkailun
asiantuntijana ja Senior Consultant sekä Senior Advisor -tehtävissä. Stopover Finland- ohjelma käynnistyi maaliskuussa 2015 ja jatkuu
vuoden 2017 loppuun. Ohjelman tavoitteena
on tehdä Suomesta vetovoimainen vierailukohde Helsinki-Vantaan kautta kulkeville kansainvälisille matkailijoille ja varmistaa tuotekehityksen, jakelun ja markkinoinnin jatkuvuus
myös ohjelman jälkeen. ˜
26 Matkailusilmä
@VISITFINLANDJP
SAI HUHTIKUUSSA
12000
UUTTA SEURAAJAA – NYT JO
LÄHES 40K JAPANILAISTA
SUOMI-FANIA TWITTERISSÄ!
HUHTIKUUSSA @OURFINLAND
PÄIHITTI INSTAGRAMMISSA KILPAKUMPPANINSA @VISITSWEDEN:IN
39K
36K
VS
á Facebookissa UGC (User Generated
Content) @ourfinland:in Instagramista kerää
huomiota ja tykkäyksiä.
TAPAHTUMAKALENTERI
FCB MICE CHINA ROADSHOW
24.–27.8.2015
Ensimmäinen FCB MICE China Roadshow,
jossa on on mahdollisuus tavata kiinalaisia
yritystapahtumaostajia. Workshop-tilaisuudet
järjestetään Pekingissä 25.8. ja Shanghaissa
27.8. Molemmissa paikoissa paikalle odotetaan 60 ostajaa, jotka edustavat yritysten
tapahtumaosastoja, tärkeimpien matkatoimistojen MICE-osastoja sekä kokous- ja
kannustematkajärjestäjiä. Myyntitilaisuuksia
edeltää perehdytys Kiina MICE-markkinaan.
Lisätietoja: Nina Hilden ˜
FOUR EUROPEAN COUNTRIES JOINT
PROMOTION IN SOUTH CHINA 28.8.2015
The 3rd Four European Countries (Finland,
Germany, France, Switzerland) joint promotion in South China. Each year the four
tourist offices join together to promote their
travel businesses and destinations. Around
45 key travel agents (max 2 persons from
each) from all over the Pearl delta including
Shenzhen, Guangzhou etc. will be invited to
a resort hotel for 3-hour training seminars
and stay overnight for networking activity.
During the seminar each tourist office will
have half an hour to present its destination.
Lisätietoja: Arto Asikainen ˜
SALES RUN SVEITSI 1.–3.9.2015
Visit Finland Sales Run -kiertueet tavoittavat uusia matkanjärjestäjiä ja kontakteja.
Networking-illat järjestetään pääosin ravintoloissa ja niihin sisältyy tarjoilua. Mukana
olevat yritykset esitellään tilaisuuksissa ja
kaikki halukkaat pääsevät esittelemään myös
itse tuotteensa ostajille. Sales Run -verkkosivut palvelevat sekä ostajia että myyjiä jo
ennen tapahtumia. Tavoitteena on saada
joka paikkakunnalle 20 matkanjärjestäjää tai
matkatoimistoa, joilla on omaa tuotantoa.
Lisätietoja: Jyrki Oksanen ˜
MOI MOI WORKSHOPS TOKYO,
SEOUL, TAIPEI 8.–10.9.2015
Moi Moi workshops are targeting tour
operators, travel agencies, wholesalers and
media in Tokio, Seoul and Taipei.
Lisätietoja: Shigeyoshi Noto ˜
TOURISM EXPO JAPAN 2015
24.–27.9.2015
Tourism Expo is one of the biggest travel
fairs in Asia organized by JATA (Japan Association of Travel Agents), which attracted
1,129 exhibitors and 157,600 visitors in
2014. It’s good place for partners experienced few years in Japanese market. Visit
Finland plans to have joint stand with Finnair.
Lisätietoja: Shigeyoshi Noto ˜
SALES RUN POHJOIS-SAKSA
6.–8.10.2015
Visit Finland Sales Run -kiertueet tavoittavat
uusia matkanjärjestäjiä ja kontakteja.
Lisätietoja: Jyrki Oksanen ˜
ITB ASIA 21.–23.10.2015
Visit Finland -osasto yhdessä Saksan Messujen kanssa Aasian ITB-messuilla Singaporessa. Viime vuosina 8500 ammattikävijää, joista
80 % Aasian ja Oceanin alueelta, mm. Kiinasta, Japanista, Intiasta. Noin 45 % kävijöistä
on matkanjärjestäjiä/matkatoimistoja, Meetings Industry -ostajia on noin 23 %. Hosted
Buyers -ohjelmaan osallistuu 800 ostajaa.
Lisätietoja: Arto Asikainen ˜
USA:N YHTEISPOHJOISMAINEN
WORKSHOP 22.10.2015
Lisätietoja: Helena Niskanen
SEMINAR AND WORKSHOP IN BEIJING
26.10.2015
Seminar and sales calls together with
wholesalers like Utour or Bamboo Garden
in Jinan or Dalian.
Lisätietoja: Danye Liu ˜
WTM – WORLD TRAVEL MARKET
LONTOOSSA 2.–5.11.2015
WTM (World Travel Market) on matkailualan kansainväliset ammattimessut. Vuoden
2014 tapahtumaan osallistui yli 50 000
ammattilaisostajaa.
Lisätietoja: Riitta Balza ˜
SALES RUN ITÄ-SAKSA 10.–12.11.2015
Visit Finland Sales Run -kiertueet tavoittavat
uusia matkanjärjestäjiä ja kontakteja.
Lisätietoja: Jyrki Oksanen ˜
IBTM WORLD – BARCELONA 2015
(ENT. EIBTM) 17.–19.11.2015
Kansainvälinen Meetings Industry -ammattilaistapahtuma. Tapahtuma on suunnattu
kokous- ja kongressialan sekä kannustematkailun ammattilaisille ja myös tapahtumien järjestäjille. Vuonna 2014 kävijöitä oli
yhteensä 9 750, joista Hosted Buyereita
oli yli 4 000 yli 70 eri maasta. Suomi
esittäytyy messuilla omalla osastolla, joka
sijaitsee Skandinavia-korttelissa.
Lisätietoja: Nina Hilden ˜
JÄRJESTÖTAPAHTUMA LONTOO
29.11.–4.12.2015
Tilaisuus järjestökontakteille Lontoossa. Tavoitteena 15 potentiaalista järjestökontaktia
ja max. viisi isäntäyritystä Suomesta.
Lisätietoja: Jaana Koivistoinen ˜
MARKKINOINTIEDUSTAJAT
MAAILMALLA
˜ GERMANY, BENELUX, SWITZERLAND, AUSTRIA
Nordica Travel Net
Mr. Jyrki Oksanen
Tel +49 1522 8677 233
Email: jyrki.oksanen@visitfinland.com
˜ JAPAN
Foresight Marketing
Mr. Shigeyoshi Noto
Tel:+81 90 2736 2095
Email: s-noto@ra2.so-net.ne.jp
˜ UNITED KINGDOM, IRELAND
Finpro – Visit Finland
Ms. Riitta Balza
Tel: +44 75 2519 6742
Email: riitta.balza@visitfinland.com
˜ FRANCE, ITALY
Ms. Sanna Tuononen
Tel: +33 6 48 20 17 19
Email: sanna.tuononen@visitfinland.com
˜ USA
Polar Star Marketing Solutions LLC
Ms. Helena Niskanen
Tel: +1 917 863 5484
Email: helena.niskanen@visitfinland.com
˜ BEIJING, CHONGQING (CHINA)
Ms. Danye Liu
Tel +86 10 5840 1927
Email: danye-ftbcn@vip.163.com
˜ SHANGHAI AND EAST CHINA
Mr. David Wu
Tel: +86 137 6163 8722
Email: vf.sha@visitfinland.com
˜ HONG KONG AND SOUTH CHINA
Mr. Andrew Leung
Tel: +852 5349 7778
Email: visitfinland.hk@gmail.com
˜ RUSSIA
Mr. Arto Asikainen
Tel : +358 29 4695 652
Email: arto.asikainen@visitfinland.com
Matkailusilmä 27
Get lost.
500,000 cottages in a land of only 5 million
people. there you can get real psychotherapy.