Seminaariohjelma - A

www.paihdetiedotusseminaari.fi
#ptsemma
SISÄLLYSLUETTELO
SISÄLLYSLUETTELO
LENNOT ............................................................................................................................... 1
HOTELLI ............................................................................................................................... 1
OHJELMA ............................................................................................................................. 2
OSALLISTUJAT .................................................................................................................... 5
TIIVISTELMÄT ...................................................................................................................... 7
VIERAILUT...........................................................................................................................11
TAUSTATIETOA ..................................................................................................................11
Kannen kuva: Teuvo Peltoniemi
JÄRJESTÄJIEN YHTEYSTIEDOT
Tiina Laurila +358 40 6623 384 (Espanjassa)
Aino Majava +358 50 5824 357 (Espanjassa)
Kirsi Utoslahti +358 45 6579 019 (Suomessa)
Tiimi seuraa herkeämättä päihdetyötä. Lehti ilmestyy
5 kertaa vuodessa. Tiimiä voit lukea myös Issuu.com
-palvelussa.
Tilaa tiimi: tilaukset@a-klinikka.fi
Toimitussihteeri: Auli.Saukkonen@a-klinikka.fi
LENNOT JA HOTELLI
LENNOT
Lähtö torstaina 4.6. Helsinki-Vantaan lentokentältä Norwegianin lennolla DY5854 Helsinki–
Malaga klo 06.05–09.50.
Paluu sunnuntaina 7.6. lennolla DY5855 Malaga–Helsinki klo 10.35–16.10 tai lauantaina 6.6.
lennolla DY5588 Malaga–Helsinki klo 13.50–19.25.
HOTELLI
Seminaarihotelli Hotel Las Palmeras sijaitsee osoitteessa Calle Martínez Catena 6, 29640
Fuengirola, p. +34 952 472 700.
Lähde: Google Maps
1
OHJELMA
OHJELMA
TORSTAI 4.6.
4.30 Kokoontuminen lentokentällä
6.05 Lähtö Helsingistä (DY5854)
9.50 Saapuminen Malagaan ja bussi hotelliin
11.00 Check in
11.30 Lounas
12.30 Tervetuloa ja esittäytyminen
Viestintäpäällikkö Aino Majava, A-klinikkasäätiö
MITEN ULKOSUOMALAISILLA MENEE?
Puheenjohtaja: Johtaja Aarne Kiviniemi, Sininauhaliitto
12.50 Ikääntyneet ulkosuomalaiset
Professori Antti Karisto, Helsingin yliopisto
13.10 Auttaako aurinko aina? Aurinkorannikon suomalaisten terveys- ja hyvinvointiriskit
Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen
13.30 Addictions in Spain
Psychologist Claudio Vidal Giné
13.50 Aurinkorannikkopaneeli
Keskustelemassa johtaja Aarne Kiviniemi (pj.), diakoniapappi Kaisa Salo, kaupunginvaltuutettu Katia Westerdahl, päätoimittaja Antti Pekkarinen sekä lääkäri Sirpa Laukkonen
14.30 Keskustelua
14.40 Kahvitauko
15.00 Vierailukäynti ja cocktail-tilaisuus: Centro Finlandia, Fuengirola
Isäntänä päätoimittaja Antti Pekkarinen, Kaupunkilehti Fuengirola
17.00 Vapaa-aikaa
2
OHJELMA
PERJANTAI 5.6.
Vierailukäynneille päihdehoitopaikkoihin, bussit hotellilta:
8.15 Fadais-päihdehoitoyhteisö, Mijas
8.30 Avohoitoklinikka Asociacion Alternativa 2, Fuengirola
8.30 Andasol-avohoitoklinikka, Fuengirola, www.andasol.org
Kaikilla opintokäynneillä siirrytään lopuksi valkoiseen vuoristokylään Mijas Puebloon, missä
tavataan Mijaksen kaupungin ulkomaalaisvaltuutettu Mario Bravo.
Vierailukäynnit ovat rinnakkaisia.
12.00 Pikkubussilla takaisin hotelliin Fuengirolaan
13.00 Lounas hotellilla
INTERNATIONAL MEDIA SESSION
Chair: Communications Manager Aino Majava, A-Clinic Foundation
14.00 Fragile Childhood films – a global success story
Sustainability Specialist Leena Sokolowski, Alko
14.20 Spanish documentary on Finnish Drinking
Photo journalist Javier Corso
14.50 Discussion
15.00 Päihdetiedotuspalkinnon 2015 jako
Alcohol Journalism Media Award of the Year
15.20 Kahvitauko
15.40 Virittäytyminen iltapäivään
Kirjailija-terapeutti Anja Snellman
KORVAUSHOITO TUTKIMUS- JA KOKEMUSTIEDON VALOSSA
Puheenjohtaja palvelupäällikkö Hanna Ahokas, A-klinikkasäätiö
16.10 Korvaushoitolääkkeitä katukaupassa?
Johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki, A-klinikkasäätiö
16.30 Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena
Projektipäällikkö Helena Virokannas, Osis II -hanke
3
OHJELMA
16.50 ”Saranaterapia” korvaushoidossa
Kirjailija-terapeutti Anja Snellman
17.10 Keskustelua
17.30 Vapaa-aikaa
20.00 Illallinen
Ravintola Salamanca, Calle del Capitán, 1 y 3 Fuengirola, mesonsalamanca.es
LAUANTAI 6.6.
9.00 Huomenta
Puheenjohtaja johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki, A-klinikkasäätiö
VERKKOHOITO – KÄYTÄNNÖN TULOKSIA
9.10 Asiakkaan kohtaamisen haasteet ja myötäeläminen
Asiakastyöntekijä Charlotta Grönberg, Peluuri
9.30 Päihdekuntoutus verkossa – A-klinikkasäätiön pilotin ensitulokset
Sairaanhoitaja Sanna Ranta, A-klinikkasäätiö
9.50 Peli poikki -hoito-ohjelman tulosten arviointia
Kehittämispäällikkö Jenni Kämppi, Peluuri
10.10 Sosiaalityötä somessa
Projektikoordinaattori Koko Hubara, A-klinikkasäätiö
10.30 Keskustelua
10.50 Seminaarin yhteenvetoa: Miten päihdeasiat tulisi sanoittaa hoitotyössä ja mediassa?
11.45 Lähtö lentokentälle bussilla (lauantaipaluu DY5588 13.50–19.25)
Vapaa-aikaa
SUNNUNTAI 7.6.
8.30 Lähtö lentokentälle bussilla (sunnuntaipaluu DY5855 10.35–16.10)
4
OSALLISTUJAT
OSALLISTUJAT
Kirsi
Aarniva
Konsuli
Suomen suurlähetystö
Hanna
Ahokas
Palvelupäällikkö
A-klinikkasäätiö
Maarit
Avellan
Viestintäpäällikkö
Sininauhaliitto
Javier
Corso
Photo journalist
Charlotta
Grönberg
Asiakastyöntekijä
Peluuri, Sininauhaliitto
Anna-Maria
Halle
Viestintäpäällikkö
Raha-automaattiyhdistys
Pekka
Heinälä
Yksityislääkäri
Koko
Hubara
Projektikoordinaattori
A-klinikkasäätiö
Kimmo
Hätinen
Projektityöntekijä
Kalliolan setlementti
Jenni
Jeskanen
Toimittaja
Freelancer
Antti
Karisto
Tutkija, tietokirjailija
Helsingin yliopisto
Mirja
Karlsson
Toimitussihteeri
Syöpäjärjestöt, Syöpä-lehti
Jukka
Keski-Pukkila
Toimitusjohtaja
ContrAl Clinics
Tom
Kettunen
Taina
Kivijärvi
Toimittaja
Itä-Häme
Aarne
Kiviniemi
Johtaja
Sininauhaliitto/Sininauhasäätiö
Jenni
Kämppi
Kehittämispäällikkö
Markku
Lahtinen
Ohjaaja, päihdetyöntekijä
Peluuri
Kuninkaankallion
asumispalveluyksikkö, HDL
Sirpa
Laukkonen
Lääkäri
Tiina
Laurila
Viestintäsuunnittelija
A-klinikkasäätiö
Jorma
Lehtola
Toimittaja
A-lehdet
Marjut
Lindberg
Toimittaja
Nordic Studies on Alcohol and Drugs
5
OSALLISTUJAT
Aino
Viestintäpäällikkö
A-klinikkasäätiö
Merja
Majava
MäkisaloRopponen
Kansanedustaja
Eduskunta
Marko
Niemi
Toimittaja
Yleisradio
Liisa
Osolanus
Projektisuunnittelija
A-klinikkasäätiö, Osis II -hanke
Maarit
Paaso
Rehtori
Aurinkorannikon suomalainen koulu
Antti
Palmu
Projektityöntekijä
Kalliolan setlementti
Antti
Pekkarinen
Päätoimittaja
Fuengirola.fi
Jenni
Perovuo
Kokemusasiantuntija
Ossi
Rahkonen
Toimittaja
Vva ry
Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti
Helsingin yliopisto
Sanna
Ranta
Sairaanhoitaja
A-klinikkasäätiö
Ari
Saarto
Kehittämisjohtaja
A-klinikkasäätiö
Kaisa
Salo
Diakoniapappi
Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Tuija
Siera
Vertaistoimija
Suomen Lumme ry
Kaarlo
Simojoki
A-klinikkasäätiö
Anja
Snellman
Johtava ylilääkäri
Psykoterapeutti, kirjailija,
toimittaja
Leena
Sokolowski
Vastuullisuusasiantuntija
Alko Oy
Arto
Tiihonen
Erikoistutkija
Turun yliopisto
Juhani
Tiilikainen
Kokemusasiantuntija
Vva ry
Päivi
Tiittanen
Viestintäpäällikkö
EHYT ry
Jane
Toija
Vertaistoimija
Suomen Lumme ry
Helena
Virokannas
A-klinikkasäätiö, Osis II -hanke
Katia
Westerdahl
Heikki
Virtala
Projektipäällikkö
Päätoimittaja,
kaupunginvaltuutettu
Liikunnan ja terveystiedon
opettaja
Vastaamo
Óle-lehti
Keski-Uudenmaan
koulutuskuntayhtymä KEUDA
6
TIIVISTELMÄT
TIIVISTELMÄT
Tiivistelmät ovat esitysjärjestyksessä.
MAISTUUKO ELÄKELÄISELÄMÄ AURINGON ALLA? MAISTUUKO ALKOHOLI?
Antti Karisto, professori, Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos, antti.karisto@helsinki.fi
Puheenvuoro perustuu kirjaani Satumaa. Suomalaiseläkeläiset Espanjan Aurinkorannikolla (SKS, 2008),
jonka aineistoina olivat kyselyt, haastattelut, havainnointi, Espanjan kokemuksia koskevat elämäkerralliset
kirjoitukset, päiväkirjat, Aurinkorannikon suomalaislehdet, sinne sijoittuvat kaunokirjalliset kuvaukset ja
muutamat muut pienoisaineistot.
Siirtolaisten etninen identiteetti heikentyy ajan myötä, mutta Espanjassa asuvilla suomalaisilla suomalaisuus
pikemminkin tiivistyy. He eivät olekaan siirtolaisia sanan tavanomaisessa mielessä, vaan kausisiirtolaisia, jotka
asuvat osan vuodesta Suomessa. Espanjassa asuessaan he osallistuvat erilaisiin kulttuuriharrastuksiin,
harrastavat liikuntaa ja viettävät sosiaalista elämää aktiivisemmin kuin Suomessa oltaessa. Yleensä etelän
elämään ollaan hyvin tyytyväisiä, ja Espanjaan muutto osataan selittää hyväksi valinnaksi. Aina ei mielekästä
tekemistä kuitenkaan löydy, ja alkuajoille tyypillinen etelän euforia voi haihtua. Tyhjyyden tuntoja täytetään
myös alkoholilla.
Tehtyjen vertailujen valossa alkoholinkäyttö on Aurinkorannikolla selvästi yleisempää kuin Suomessa asuvien
samanikäisten keskuudessa, erityisesti naisilla. Alkoholinkäyttö on yleensä ongelmatonta ja liittyy esim.
ruokailutottumusten espanjalaistumiseen. Mutta ongelmakäyttöäkin esiintyy.
Suomalaisia ympäröi Espanjassa erilainen alkoholikulttuuri, ja juominen voi muuttua sosiaalisessa mielessä
ongelmattomammaksi. Toisaalta riskinsä on siinäkin, jos suomalaisten pohjien päälle omaksutaan vielä
espanjalaiset, alkoholin arkeen yhdistävät juomatavat.
AUTTAAKO AURINKO AINA? AURINKORANNIKON SUOMALAISTEN TERVEYS- JA HYVINVOINTIRISKIT
Merja Mäkisalo-Ropponen, Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja, TtT, kansanedustaja, Eduskunta,
www.merjamakisalo.fi
Auringolla on meille suomalaisille paljon suotuisia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Aurinko muun muassa lisää D-vitamiinin tuotantoa, tekee iholle hyvää, estää tulehdusten
syntymistä, tehostaa kudosten hapetusta ja lihasten voimantuottoa sekä vähentää monien syöpäsairauksien
riskiä. Suojaamaton auringossa oleminen voi toisaalta altistaa ihosyövälle.
Auringon valo herättää aivoissa serotoniinin tuotantoa, jonka ansiosta mieliala paranee ja ihminen piristyy.
Tämän vaikutuksesta sosiaalisuus lisääntyy - suomalainen on sosiaalisempi kesällä kuin talvella.
Aurinko ei kuitenkaan poista ihmisten elämänvaikeuksia, eikä omaa itseään pääse pakoon muuttamalla
Aurinkorannikolle. Valitettavasti moni kuitenkin luulee näin. Ongelmia voi tulla, jos ei ole tietoinen seuraavista
tosiasioista:
- Työtä ei ole saatavilla edes espanjalaisille, saati sitten ulkomaalaisille. Ilman kielitaitoa on hyvin vaikea saada
työtä.
- Jos ongelmia tulee, ilman suojaverkkoja apua ei ole aina helposti saatavilla.
- Vuorotteluvapaalla, erilaisissa olosuhteissa, on helppo unohtaa arki ja heittäytyä viihteelle. Lapset tarvitsevat
kuitenkin turvallisen arjen.
- Muistisairauksia sairastava unohtaa jo opitun vieraan kielen.
Pakeneminen alkoholiin ja huumeisiin pahentaa asioita. Aurinkorannikolla päihteitä on helposti ja halvalla
saatavilla. Esityksessäni pohdin, mitä voidaan tehdä ja kuka auttaa? Kenelle auttaminen kuuluu?
7
TIIVISTELMÄT
ALKO OY:N YKSINOIKEUSASEMA LYHYESTI JA HAITTOJEN HUOMIOON OTTAMINEN
Leena Sokolowski, vastuullisuusasiantuntija, Alko Oy, leena.sokolowski@alko.fi
Alko Oy on Suomen alkoholijuomien vähittäismyyntiyhtiö, jolla on yksinoikeus yli 4,7-tilavuusprosenttisten
alkoholijuomien myyntiin. Alle 4,7-tilavuusprosenttisia alkoholijuomia Suomessa myydään vähittäin mm.
päivittäistavarakaupoissa. Alkon osuus markkinoista on noin 30 prosenttia.
Suomen alkoholilaissa on säädetty, että monopolin on otettava tehtävää hoitaessaan huomioon alkoholin
aiheuttamat haitat.
Mitä Alko tekee ottaessaan haitat huomioon? Alko tukee mm. alkoholitutkimusta (terveyteen liittyvä ja haitat
muille) ja tekee sidosryhmien kanssa yhteistyötä. Järjestöyhteiskumppaneiden kanssa tehdään keskinäiset
sopimukset kaikista niistä toimista, joilla järjestöt asiaa voivat haittoja tavalla tai toisella ehkäistä.
Yksi keskeisin ja tällä hetkellä suurin ohjelmamme, jolla tähtäämme alkoholihaittojen ehkäisemiseen, on
Lasten seurassa -ohjelma, jossa yhteistyökumppaneina on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, A-klinikkasäätiö,
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Vanhempainliitto.
Viestiessään alkoholinhaitoista Alko joutuu monopoliasemansa vuoksi toimimaan varsin herkin tutkaimin: mikä
sopii Lasiselle lapsuudelle, ei sovi Alkolle. Alko haluaa kuitenkin tuoda esille myös alkoholin aiheuttamat,
rankemmatkin haitat, ja siihen viestinnässä on onneksi esim. Lasinen lapsuus. Saavuttaako viesti ihmiset
Lasisen lapsuuden vai Alkon kautta, sillä ei ole väliä. Tulokset, Lasinen lapsuus ja menestyksekkäät filmit
puhuvat puolestaan.
KORVAUSHOITOLÄÄKKEITÄ KATUKAUPASSA?
Kaarlo Simojoki, johtava ylilääkäri, A-klinikkasäätiö, kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi
Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen korvaushoito on tutkimuksellisesti ja kliinisesti tehokkaaksi osoitettu hoito,
jonka piirissä on Suomessa noin 2 500 potilasta.
Suomessa hoitoa on toteutettu lyhemmän aikaa kuin muissa pohjoismaissa. Korvaushoitoa raamittaa STM:n
33/2008 asetus, joka aiempaan asetukseen verrattuna laski hoitoon pääsyn kynnystä, painotti hoidon
toteuttamista perusterveydenhuollossa ja mahdollisti osittain lääkkeen toimittamisen apteekista. Käytännössä
asetuksen tavoitteita ei kuitenkaan ole saavutettu. Keskeinen ongelmatekijä on edelleenkin ristiriitainen
suhtautuminen korvaushoitoon niin kunnissa, mediassa kuin poliittisten päättäjien keskuudessa.
Kriittistä suhtautumista korvaushoitoon perustellaan usein huolella lääkityksen valumisesta katukauppaan.
Toisin kuin muissa pohjoismaissa, korvaushoitolääke monobuprenorfiini on Suomessa yleisin väärin käytetty
opioidi. Aihetta on tutkittu laajasti vasta viime vuosina, uutta tietoa on niin Ruotsista kuin nyt myös Suomesta.
Toukokuussa 2015 julkaistiin kotimainen tutkimusartikkeli kansainvälisessä lehdessä1. Tutkimukseen osallistui
yli 60% Suomen korvaushoidossa olevista potilaista ja kaikki Suomen korvaushoitoyksiköt.
Tulosten perusteella alle 10 % potilaista oli myynyt lääkkeitään ja hieman isompi osa oli antanut lääkkeitään
korvauksetta eteenpäin. Tämä on linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Korvaushoitolääkkeitään
vääriin käsiin antavien joukko on siis pieni, mutta silti hoitopaikkojen resursseja ohjataan edelleen paljon
valvontaan. Ne ovat poissa psykososiaalisesta kuntoutuksesta, joka on kuitenkin kaiken päihdehoidon
keskeinen elementti.
Kontrollinäkökulma vaikuttaa myös hoitoon pääsyyn: hoidon porrastus ei toteudu toivotulla tavalla ja
hoitojärjestelmä jumiutuu. Korvaushoitoon ei olla edelleenkään valmiita panostamaan Suomessa, jossa on
alhaisin hoidossa olevien kattavuus kaikista Pohjoismaista2. Kielteisellä suhtautumisella korvaushoitoon on
laajat negatiiviset vaikutukset niin yksilöön kuin yhteiskuntaan tilanteessa, jossa päihdehoidon tarve on
selkeästi kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana.3
1
Launonen, E., et al. Diversion of opioid maintenance treatment medications and predictors for diversion among Finnish
maintenance treatment patients. International Journal of Drug Policy (2015),
http://dx.doi.org/10.1016/j.drugpo.2015.03.007
2 Selin et al. Opioidikorvaushoito Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI 19/2015 VSK 70
3 Ollgren et al. Yhteiskuntapolitiikka 79 (2014):5
8
TIIVISTELMÄT
VERTAISTOIMINTA KORVAUSHOITOPOTILAAN ELÄMÄNHALLINNAN TUKENA
Helena Virokannas, projektipäällikkö, Osis II -hanke, helena.virokannas@a-klinikka.fi; Liisa Osolanus, projektisuunnittelija, Osis II -hanke, liisa.osolanus@a-klinikka.fi
Haittoja vähentävällä korvaushoidolla pyritään parantamaan asiakkaan elämänlaatua. Resurssisyistä
elämänlaadun parantaminen keskittyy usein lääkkeenjakoon ammatillisen psykososiaalisen tuen jäädessä
vähemmälle. A-klinikkasäätiön Helsingin Vinkissä tarjottavassa haittoja vähentävässä korvaushoidossa
asiakkaalla on mahdollisuus viettää aamuhetki kahvipöydän ääressä lääkkeenjaon yhteydessä.
Asiakkaiden toisilleen antama vertaistuki on tärkeä osa hoitoa. Ammattilaisten sanaton viestintä ihmisen
hyväksymisestä sellaisena kuin hän on, on merkityksellistä ihmisen itsetunnolle.
Vertaistoiminta voi tulla korvaushoidon rinnalle vahvistamaan elämänhallintaa. Asiakas voidaan ohjata
vertaistoimintaan, jossa hän saa päiviinsä sisältöä ja tekemistä juuri sen verran kuin jaksaa ja haluaa.
Ympäröivän yhteiskunnan asenteet korvaushoidossa olevia kohtaan ovat usein negatiivisia – korvaushoidossa
oleva on todistetusti narkomaani. Vertaistoiminnassa ihmiselle tarjotaan uudenlaista identiteettiä ja statusta
”huumeiden käyttäjän” rinnalle tai sijaan.
Vertaistoimija työskentelee ammattilaisen rinnalla merkityksellisessä toiminnassa. Hän on avuksi ja hyödyksi
muille apua tarvitseville. Voimaantumista tapahtuu, kun vertaistoimija saa onnistumisen kokemuksia, häntä
kannustetaan ja häneen uskotaan. Mukaan ottamisen voima, matalan kynnyksen vertaistoiminta ja
korvaushoito ovat haittoja vähentävässä työssä lyömätön yhdistelmä.
ASIAKKAAN KOHTAAMISEN HAASTEET JA MYÖTÄELÄMINEN
Charlotta Grönberg, asiakastyöntekijä, ongelmapelaajien erityisohjaaja, Peluuri, charlotta.gronberg@peluuri.fi
”Mies aloittaa puhelun kertomalla, että on ottanut suuren yliannostuksen lääkkeitä alkoholin kanssa ja tahtoo
kuolla tämän puhelun aikana […] Hän sanoo, että kun minua kuuntelee, ei haluakaan kuolla…”
”25v. miespelaaja soittaa ja kysyy "mitä mä teen?".”
Peluurin päivystäjän päiväkirjasta näkyy, miten monipuolista ja haastavaa työtä teemme. Miltä näyttää
Peluurin asiakastyöntekijän arki? Tutustumme pikakelauksella Peluuriin palvelukokonaisuutena ja työyhteisönä.
Miten työntekijä valmistautuu kohtaamaan asiakkaan ja asiakkaan tilanteen, josta ei tiedä ennalta mitään?
Minkälaista pohdintaa työ vaatii, mistä työpäivä koostuu ja miten kuljetaan asiakkaan rinnalla aidosti välittäen
viemättä hänen taakkojaan työpäivän päätteeksi kotiin. Mitä päiväkirja kertoo kohtaamisista, ja millainen on
”peruspuhelu”?
Millaiset tunteet liikkuvat asiakkaan ja päivystäjän välillä kriisipuhelun aikana. Ketä puhelussa rajataan ja
miksi? Miten huolehtia omista voimavaroistaan ja pitää itsensä kiinni työtodellisuudessa, kun jotakin särkyy?
Myös työntekijän turvallisuudentunne on oleellinen osa puhelun kulkua. Asiakastyöntekijä kertoo, mikä jää
asiakastapauksissa mieleen.
”EI SE, MITÄ SANOO, VAAN SE, MITEN SEN SANOO.”
VERA – VERKKOAVUSTEINEN PÄIHDEKUNTOUTUSOHJELMA
Sanna Ranta, sairaanhoitaja, Järvenpään sosiaalisairaala, sanna.ranta@a-klinikka.fi
A-klinikkasäätiön VERA -verkkoavusteinen kuntoutusohjelma perustuu kognitiivis-behavioraaliseen
menetelmään. Ohjelmassa opetellaan muun muassa tunnistamaan omia tunteita, ajatuksia ja
käyttäytymismalleja ja harjoitellaan uudenlaista käyttäytymistä. Ohjelman tavoitteena on motivoida ja ohjata
asiakasta muutoksessa. Ohjelma edellyttää asiakkaalta mahdollisuutta käyttää tietokonetta ja internetiä.
Ohjelmassa on viisi työskentelymoduulia, joihin sisältyy yhteensä 28 verkossa suoritettavaa päihdekuntoutustehtävää. Tarvittaessa käytössä on myös lisämoduuli retkahtamistilanteisiin. Jokaiseen ohjelman
moduuliin sisältyy myös yksi kasvokkainen tapaaminen oman työntekijän kanssa. Ohjelman kesto on noin
neljä kuukautta.
9
TIIVISTELMÄT
VERA-ohjelmaa pilotoitiin ajanjaksolla 1.11.2014–10.5.2015. Kokeiluvaiheessa oli mukana 14 kuntaa ja 12
A-klinikkasäätiön toimipistettä. Ohjelman käyttöön ja ohjaamiseen koulutettiin 20 A-klinikkasäätiön päihdetyön
ammattilaista. Pilottiin osallistui 39 asiakasta, joista 11 suoritti ohjelman suunnitellusti loppuun. Parin
asiakkaan hoitosuhde oli pilotin loppuessa vielä kesken. Seurantatietojen perusteella ohjelman suorittivat
loppuun asiakkaat, joiden pääpäihteenä on alkoholi, joiden ilmaisema päihteiden käyttöön liittyvä hoidon tarve
ja muutosmotivaatio ovat suuret, joiden elämäntilanteen muut psykososiaaliset vaikeudet eivät ole kovin
vakavia ja jotka ovat työssä, eläkkeellä tai opiskelevat. Ohjelman loppuun suorittaneiden SDS-mittarilla
laskettu päihderiippuvuuden vakavuusaste aleni merkittävästi ohjelman aikana.
PELI POIKKI -HOITO-OHJELMAN TULOSTEN ARVIOINTIA
Jenni Kämppi, kehittämispäällikkö, Peluuri, jenni.kamppi@peluuri.fi
Peli poikki on kahdeksan viikon pituinen verkon ja puhelimen välityksellä toimiva hoito-ohjelma, joka koostuu
viikoittaisista itsetyöskentelyosioista sekä puhelinkeskustelusta terapeutin kanssa. Olennainen osa hoitoa on
nettifoorumi, joka tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden muiden ohjelmaan osallistuvien vertaistukeen. Hoitoohjelman perustana on kognitiivis-behavioraalinen terapia ja motivoiva haastattelu.
Ohjelma on ollut Peluurin palveluvalikossa jo vuodesta 2007 alkaen ja se on ollut kaikki nämä vuodet erittäin
suosittu: sen on suorittanut jo lähes 1 300 asiakasta. Ohjelmassa työskentelee kaksi kokoaikaista ja kaksi osaaikaista terapeuttia. Asiakkaita on jatkuvasti enemmän kuin terapeutit pystyvät ottamaan vastaan.
Pisimmillään jonotusaika hoito-ohjelmaan on ollut noin kolme kuukautta.
Esityksessä kerrotaan hoito-ohjelman sisällöstä ja esitellään sen tuloksia mm. tukeutumalla ruotsalaisiin ja
suomalaisiin ohjelmasta tehtyihin tutkimuksiin (Carlbring P. & Smith F. 2008; Degerman N. 2010; Aspelin K. &
Olerud P. 2010; Castren S. et al. 2012 ja Castren S. et al. 2013), jotka vahvistavat ohjelman tehon. Lisäksi
esityksessä hyödynnetään ohjelmassa työskentelevien kokeneiden terapeuttien näkemyksiä ja ohjelman
läpikäyneiltä asiakkailta saatua palautetta.
VARJOMAAILMA.FI – SOSIAALITYÖTÄ SOMESSA
Koko Hubara, projektikoordinaattori, A-klinikkasäätiö, Lasinen lapsuus – Sirpaleinen mieli -hanke,
varjomaailma.fi, koko.hubara@a-klinikka.fi
A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan alainen varjomaailma.fi-verkkopalvelu on paikka 12–18vuotiaille nuorille, jotka ovat huolissaan läheisten aikuisten päihteidenkäytöstä. Tiedetään, että suurin osa
suomalaisnuorista käyttää internetiä useita kertoja päivässä, useimmiten tiedonhankintaan ja kommunikointiin.
Sekin tiedetään, että mainitusta ikäluokasta noin joka neljäs on kokenut vanhemman juomisesta johtuvia
haittoja, kaksi sadasta usein.
Varjomaailma.fi on siellä missä nuoret ovat, vuoden jokaisena arkipäivänä. Se toimii sekä omalla sivustolla
että yleisimmissä sosiaalisen median kanavissa. Omalla sivustolla on tarjolla ajankohtaisen tiedon lisäksi
täysin anonyymi neuvontapalvelu, ammattilaisten ohjaamia nettivertaistukiryhmiä, avoin keskustelufoorumi
sekä yksityisviestipalvelu.
Muualla somessa Varjomaailman aikuisen tai muita samassa elämäntilanteessa olevia nuoria voi tavoittaa
mm. salaisessa facebook-ryhmässä, facebook-sivulla, ask.fm:ssä, twitterissä ja instagramissa. Lasinen
lapsuus on myös ollut mukana Ylen järjestämässä Pullopostia lapsuudesta -facebook-ryhmässä, joka on
tarkoitettu alkoholistien aikuisille lapsille. Se on kerännyt ensimmäisen kuukauden aikana lähes 250 aktiivisesti
kirjoittavaa jäsentä.
Varjomaailma.fi on siitä poikkeuksellinen nuorille suunnattujen ammattilaislähtöisten verkkopalvelujen
kasvavassa joukossa, että sen viitekehys ei ole nuorisotyössä, vaan lastensuojelun sosiaalityössä.
Varjomaailman työote pohjautuu lastensuojelutarpeen arvioinnin ja tilannekartoituksen menetelmiin ja
käytäntöihin. Varjomaailmassa liikutaan joustavasti ennaltaehkäisevän ja korjaavan työn välillä, aina
yhteydessä kasvokkaiseen maailmaan ja palvelujärjestelmään, useimmiten sellaisten nuorten kanssa, jotka
eivät ole koskaan aiemmin uskaltaneet ottaa kodin asioita puheeksi.
10
TAUSTATIETOA
VIERAILUT
Vierailukäynneille päihdehoitopaikkoihin siirrytään ryhmissä busseilla. Vierailukäynnit ovat rinnakkaisia.
Kaikilla opintokäynneillä siirrytään lopuksi valkoiseen vuoristokylään Mijas Puebloon, missä tavataan Mijaksen
kaupungin ulkomaalaisvaltuutettu Mario Bravo. Lounas on hotellilla klo 13.00.
1 Fadais, lähtö 8.15
Andalusian maakuntahallituksen rahoittama hoitoyhteisö Mijaksen vuorilla. Yhteisössä on pitkät hoitoajat ja se
muistuttaa suomalaista päihdesairaalaa. Tutustuminen ja laitoksen johtajan Ana Marin Bedoyan tapaaminen.
Englanniksi, mukana tulkkina toimittaja Outi Hannuksela. Tavataan Malagan Control Clinican johtaja,
päihteisiin erikoistunut lääkäri D. Francisco José Caracuel González. Comunidad Terapéutica Mijas Público
Fundación Andaluza para la Atención e Incorporación Social Fadais, Casa de los Forestales. Cerro de
Pulpito. Entreríos • C.P. 29650 Mijas (+34) 952-113191.
2 Asociacion Alternativa 2, lähtö 8.30
Julkisesti rahoitettu avohoitoklinikka, joka muistuttaa suomalaista A-klinikkaa. Klinikalla hoidetaan kaikkia
riippuvuuksia. Tutustuminen ja laitoksen johtajan Elisa Sicilia Salcedon tapaaminen. Espanjaksi, mukana
tulkkina psykologi Camilla Lindström. Centro de Tratamiento Ambulatorio, Concertado C/ Palangre, 8, C.P.
29640 - Fuengirola (+34) 952-463717, 952-584640.
3 Andasol, lähtö 8.30
Yksityinen, Minnesota-ideologialla toimiva avohoitoklinikka. Klinikalla ei hoideta heroiiniriippuvuutta.
Tutustuminen ja laitoksen johtajan Olga Garcia Canon tapaaminen. Englanniksi. Centro terapeutico y de
crecimiento emocional, Paseo Marítimo Rey de España, Nº 6, local 9, (Entrada por C/ Heroes de Baler), CP
29640, Fuengirola www.andasol.org (+34) 952 665 123, 673 001 317.
TAUSTATIETOA
MILLAISTA TUKEA JA HOITOA AURINKORANNIKON MUUTTOLINNUILLE?
Teuvo Peltoniemi, tietokirjailija, Sosiomedia, teuvo.peltoniemi@kolumbus.fi
Pitäisikö oleskeluvaltion tarjota päihdepalvelut EU:n yleisajattelun mukaisesti? Tulisiko Aurinkorannikon
suomalaisten käyttää Espanjan päihdehuoltoa? Periaatteessa varmaan kyllä, mutta pulmana on se, että
päihde- ja mielenterveysongelmat tarvitsevat nimenomaan kielen välityksellä tapahtuvaa hoitosuhdetta.
Suomenkielistä päihdepalvelua Espanjan viranomaisilta on taas maan nykyisessä taloustilanteessa
mahdotonta odottaakaan. Järjestelmätkin ovat erilaisia.
Sitä paitsi useimmiten on kyse päihdeongelmaisen Espanjassa oleskelusta, ei asumisesta. Muuttolinnut ovat
välillä Suomessa, välillä Espanjassa. Siksi molempien maiden päihdetyö tulisi saada sovitettua paremmin
yhteen. Paras ratkaisu olisi pieni suomalainen sosiaalityöyksikkö, joka tekisi Aurinkorannikolla ruohonjuuritason työtä läheisessä yhteistyötä suomalaisen ja espanjalaisen päihdehuollon kanssa sekä kirkon ja
suomalaisjärjestöjen kanssa.
Jos ei Suomen valtiolla ole rahaa, niin edelläkävijöitä voisivat taas olla järjestöt, kuten A-klinikkasäätiö,
Sininauhaliitto ja monet pienemmät. Diakonialaitoksella on jopa taustahistoriaa Aurinkorannikon sosiaalityöstä.
Merimieskirkon asiakaskunta ja maantieteelliset toiminta-alueet ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet: täällä
oltaisiin suomalaisrannalla.
Asunnottomia varten tarvitaan katutyötä, mutta muissa ongelmissa olisi syytä ottaa käyttöön pääsääntöisesti
virtuaalinen auttaminen. Jos puhelinyritykset kykenevät tarjoamaan Suomeen palveluita Espanjasta käsin, niin
varmaan systeemi toimisi myös toisin päin. Suomalainen päihdehuolto voisi tarjota puhelin- ja verkkopalveluita
Espanjan suomalaisille. Päihdelinkissä on jo kehitetty tehokkaita ja kustannuksiltaan kohtuullisia oma-avun,
ryhmätyön ja ammattilaisterapian välineitä, joilla voisi auttaa suoraan myös Espanjan suomalaisia.
11
TAUSTATIETOA
Lääkehoidon voisi hoitaa espanjalaisten terveyskeskusten kautta. Pienin lisäyksin sama järjestelmä voisi
palvella myös vaikkapa Brysselin suomalaisia ja laajentua auttamaan muidenkin maiden muuttolintuja.
– Maanmiestä ei pidä jättää yksin, vaikka hän on väliaikaisesti kotimaansa ulkopuolella.
IKÄÄNTYVÄT PÄIHDEKUNTOUTUJAT
Tiina Peksiev, projektipäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tiina.peksiev@thl.fi
Tiina Peksievin Pro gradu -tutkimuksessa selvitetään, mitä on ikääntyvän päihdekuntoutujan toimijuus ja
millaisia kokemuksia heillä on erilaisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Tarve tutkimukselle on
ajankohtainen, sillä nyt eläkkeelle siirtyneet suuret ikäluokat ovat miltei ensimmäisiä, joiden nuoruudessa
oppima runsas alkoholinkäyttö jatkuu vanhuuteen. Meillä ei ole kokemusperäistä tietoa siitä, millainen
palvelujärjestelmä vaaditaan ikääntyvän tueksi.
Päihdepalveluissa ja päihdekuntoutuksessa ikääntyvä päihdekuntoutuja on relevantti tiedonantaja oman
päihdeongelmansa hoidossa ja palvelutarpeissa ja hänen äänensä tulisi saada kuuluviin palveluita
räätälöitäessä ja sisältöä suunniteltaessa.
Mikään palvelumuoto ei yksinään auta raskaassa päihdeongelmassa, vaan palvelujärjestelmän tulisi kyetä
yhteiseen vuoropuheluun ja katkeamattomaan palveluketjuun. Avohoitopalvelut voidaan kokea liian lyhyiksi ja
liian harvoiksi. Työntekijät ja haastatellut kokevat, että kiire ja henkilöstön vaihtuvuus eivät sovi ikääntyneiden
päihdetyöhön. Voisiko ikääntyvien päihdeongelmia lievittää riittävän tehokkaalla, ennaltaehkäisevällä etsivällä
työllä, joka löytää yksinäisyydestä kärsivät ja saattaa heidät sosiaalisen tuen piiriin?
YHDISTELMÄVALMISTE
VÄÄRINKÄYTÖSSÄ
JOPA
VAARALLISEMPAA
KUIN
PELKÄN
BUPRENORFIININ KÄYTTÖ
Margareeta Häkkinen, lääkäri, Uudenmaan palvelualue, A-klinikkasäätiö, margareeta.hakkinen@a-klinikka.fi
Opioidien aiheuttamat myrkytyskuolemat liittyvät yleensä lääkkeiden väärinkäyttöön huumaustarkoituksessa.
LL, FL Margareeta Häkkinen tutki väitöskirjassaan vainajista mitattuja opioidipitoisuuksia. Kuolemaan
johtaneet myrkytykset olivat usein tapaturmaisia, useiden aineiden aiheuttamia sekamyrkytyksiä, joissa oli
mukana keskushermostoon rauhoittavasti vaikuttavia lääkeaineita, kuten bentsodiatsepiineja ja
gabapentinoideja.
Buprenorfiini on Suomessa yleisin huumeena käytetty opioidi. Se on myös korvaushoitolääke. Väärinkäytön
ehkäisemiseksi hoidossa käytetään pääosin naloksonin ja buprenorfiinin yhdistelmävalmistetta. Myös sen
väärinkäyttöä todettiin useissa kuolemantapauksissa.
Yhdistelmävalmiste osoittautui väärinkäytössä jopa vaarallisemmaksi kuin pelkän buprenorfiinin käyttö.
Tutkimuksen tulokset auttavat edistämään huumeiden käyttäjien turvallista lääkehoitoa. Lääkkeiden
päihdekäyttöön liittyviä piirteitä tulisi tuntea väestön terveyden edistämiseksi. Margareeta Häkkinen väitteli
Helsingin yliopistossa oikeuslääketieteen osastolla aiheesta "Abuse and fatal poisonings involving prescription
opioids - Revelations from postmortem toxicology" huhtikuussa 2015.
NOPEASTI AURINKORANTAKUNTOON PIMEÄSSÄ POHJOLASSA?
Jukka Koskelo, projektikoordinaattori, Dopinglinkki, dopinglinkki@a-klinikka.fi, www.dopinglinkki.fi
Elimistön melanosyyttejä stimuloivaa hormonia jäljittelevillä aineilla pyritään saavuttamaan rusketus nopeasti
ilman UV-säteille altistumista. Näiden synteettisten ja internetissä laittomasti myynnissä olevien tuotteiden
vaara piilee harmaan kaupan valmisteiden koostumusten epäpuhtauksissa, joilla voi olla niin välittömiä kuin
pitkäaikaisia terveysriskejä.
Fitness-buumin myötä rantakunnon saavuttamista voidaan nopeuttaa myös erilaisilla rasvanpolttajilla tai
laihdutuslääkkeillä, joskin epäterveellisesti. Suomalaisten kuntoilijoiden eniten käyttämiä aineita ovat kuitenkin
anaboliset steroidit ja testosteroni, joilla pyritään kasvattamaan lihasmassaa. Dopingaineiden tai niihin
rinnastettavien valmisteiden käyttäminen on aina terveysriski.
12
TAUSTATIETOA
A-klinikkasäätiön ylläpitämä Dopinglinkki on ainoa Suomessa oleva terveysneuvontapalvelu, joka myös
kouluttaa eri alojen asiantuntijoita sekä tuottaa tieteellistä tutkimustietoa kuntoilijoiden dopingaineiden
käytöstä.
Miksi tavalliset kuntoilijat käyttävät dopingaineita? Millainen on dopingaineiden käyttäjän kehonkuva? Näihin
ja muihin kuntodopingin ajankohtaisiin kysymyksiin löydät vastauksen Dopinglinkin järjestämässä kansainvälisessä konferenssissa Helsingissä 24.–25.9.2015.
5th Nordic Conference on Appearance and Performance Enhancing Drugs and Anti-Doping Work kokoaa
yhteen koti- ja ulkomaiset asiantuntijat jakamaan tietoa kuntodopingista, keskustelemaan sen laajemmista
yhteiskunnallisista vaikutuksista ja verkostoitumaan.
Konferenssin kielenä on englanti. Järjestelyistä vastaa A-klinikkasäätiön ylläpitämä Dopinglinkki, joka tarjoaa
tietoa, terveysneuvontaa, tutkimusta ja koulutusta kuntodopingista. Ohjelma ja rekisteröityminen:
www.dopinglinkki.fi/en/aped2015, #APED2015
JUTUN JUONENA PÄIHTEET JA RIIPPUVUUDET
Tiia Ruokosalo, projektikoodinaattori, Päihdelinkki, tiia.ruokosalo@a-klinikka.fi
Päihdelinkkiä on leikkisästi kutsuttu päihde- ja riippuvuustiedon supermarketiksi. Sivusto on kasvanut 20
toimintavuotensa aikana keskeiseksi tietosivustoksi päihteistä. Päihdelinkin suurin aihealue on päihteet, mutta
riippuvuustietoa löytyy myös rahapeliriippuvuudesta, nettiriippuvuudesta ja muista toiminnallisista
riippuvuuksista.
Päihdelinkki palvelee toimittajia monin tavoin. Päihdelinkin Pikatiedosta voi tarkistaa faktat keskeisimmistä
päihteistä. Jos Pikatiedosta ei löydy tarvittavaa infoa, yli 180 tietoartikkelin joukosta se luultavasti löytyy.
Suosittelemme käyttämään Päihdelinkin hakutoimintoa.
Tietoartikkelit ovat alan asiantuntijoiden kirjoittamia. Niitä lisäillään jatkuvasti kiinnostavista ja ajankohtaisista
aiheista. Aihetta voi myös ehdottaa.
Ihmiset rakastavat itsearviointitestejä. Päihdelinkistä niitä löytyy peräti 18 kappaletta (ja lisää on tulossa).
Erilaisia laskureita löytyy viisi. Testien aiheina on alkoholi, huumeet, tupakka, rahapelaaminen, netinkäyttö,
mieliala ja seksiriippuvuus. Päihdelinkin suosituin testi on alkoholin käytön riskit -testi (AUDIT). Uusinta
tuotantoa on Facebook-riippuvuustesti. Promillelaskurilla voi selvittää alkoholin määrän veressä.
Annoslaskurilla, viikkolaskurilla, kalorilaskurilla ja kertakäytön raja -laskurilla saa kiinnostavaa tietoa
alkoholinkäytöstä ja sen vaikutuksista omaan terveyteen.
”Tietoa kootusti” -valikosta klikkaamalla Päihdelinkin keskeinen sisältö listautuu kohderyhmittäin. Sivuilta
löytyy tietoa kootusti omaan tilanteeseen, läheisille, vanhemmille, yli 65-vuotiaille, nuorille ja ammattilaisille.
Keskustelualue on Päihdelinkin suosituin ja vilkkain palvelu. Monet toimittajat tavoittelevat haastateltavia
Päihdelinkin keskustelualueen kautta. Haastattelupyyntöjen jättäminen keskustelualueelle edellyttää
yhteydenottoa Päihdelinkin toimituksen sähköpostiin: paihdelinkki@a-klinikka.fi. Lisätietoa toimittajille:
www.paihdelinkki.fi/fi/info/hyodyllista-tietoa/tutkijoille-ja-toimittajille
13