Viljelystarkastajan käsikirja 2015

Transcription

VILJELYSTARKASTAJAN KÄSIKIRJA 2015
Eviran ohje 13036/2
Eviran ohje 13036/2
Käyttöönotto 1.7.2015
Siementarkastusyksikkö
Hyväksyjä
Yksikönjohtaja Hanna Kortemaa
Esittelijä
Ylitarkastaja Leena Pietilä
LUKIJALLE
Elintarviketurvallisuusviraston (Eviran) siementarkastusyksikkö (SITY)
Viljelystarkastuksia hoidetaan viljelystarkastus- ja näytteenottojaostossa.
sijaitsee
Loimaalla.
Eviran siementarkastusyksikössä tavoitteemme on suomalaisen kylvösiemenen säilyttäminen
korkealaatuisena. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi olemme sitoutuneet omassa toiminnassamme
jatkuvaan laadun parantamiseen ja kehittämiseen. Yksi keskeinen edellytys toimintamme
onnistumiselle on saumaton yhteistyö asiansa hallitsevien ja ammattitaitoisten viljelystarkastajien
kanssa.
Viljelystarkastuksella on ratkaiseva merkitys koko siementuotannon ketjussa, koska
siemenviljelyksen kunto hyvin pitkälti ratkaisee myös muodostuvan siemensadon laadun. Siksi on
ensiarvoisen tärkeää, että viljelystarkastustehtäviä hoitavat osaavat tarkastajat, jotka omalla
panoksellaan kehittävät suomalaista maataloustuotantoa.
Ohessa lähetämme uuden päivitetyn ohjeen viljelystarkastuksen suorittamisesta. Tähän
viljelystarkastajan käsikirjaan on koottu alan uusimmat tiedot ja ohjeet, ja se on tarkoitettu
tarkastajan apuvälineeksi käytännön tarkastustyössä. Otamme mielellämme vastaan käsikirjaan
liittyviä kehittämisideoita, jotta saisimme siitä entistä hyödyllisemmän.
Tarkastusterveisin,
Hanna Kortemaa
Yksikönjohtaja
Leena Pietilä
Ylitarkastaja
Evira
Siementarkastusyksikkö
OHJE
Pvm
18.5.2015
Voimaantulo- ja voimassaoloaika:
01.07.2015 lukien toistaiseksi
Viljelystarkastajille
SIEMENTUOTANNON TARKASTUKSEN TOIMINTAOHJEET
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran siementarkastusyksikkö antaa siementuotannon
viljelystarkastustyötä varten nämä toimintaohjeet (viljelystarkastajan käsikirja), jotka
koskevat viljelystarkastuksen käytäntöä ja menetelmiä. Ohjeet perustuvat siementen
markkinointia koskevien EU-säädösten mukaiseen 1.11.2001 voimaan tulleeseen
siemenkauppalakiin (L 728/2000) ja lakiin hukkakauran torjunnasta (L185/2002) sekä
maa- ja metsätalousministeriön lakien nojalla tekemiin asetuksiin (nrot 109/2000,
110/2000, 111/2000, 113/2000, 118/2000, 43/02, 326/2002, 23/2003) myöhemmin
tehtyine muutoksineen.
Suomessa saa markkinoida kylvösiementarkoituksiin vain sellaisia siemeneriä, joiden
polveutuminen ja tekninen laatu on Suomen tai muun Euroopan yhteisön
jäsenvaltioiden viranomaisen sertifioimaa eli varmentamaa. Siemenperunan
tuotannon
tarkastaminen
poikkeaa
muiden
siementen
tarkastamisesta.
Siementarkastusyksikkö on koonnut erillisen perunaa koskevan käsikirjan.
Nämä ohjeet tulevat voimaan 1.7.2015, ja niitä sovelletaan jo vuoden 2015
siementuotannossa ja viljelystarkastuksissa.
yksikönjohtaja Hanna Kortemaa
ylitarkastaja Leena Pietilä
LIITTEENÄ
Viljelystarkastajan käsikirja
VILJELYSTARKASTAJAN KÄSIKIRJA
Sisällysluettelo
1 Siementarkastuksessa kiinnitettävä huomiota ............................................................................... 9
2 Siementuotanto ............................................................................................................................ 10
3 Siemenluokkajärjestelmä ............................................................................................................. 11
3.1 Siemenluokat .................................................................................................................................................................................... 12
4
Vakuuslipukkeiden värit ja mallit............................................................................................... 14
4.1
Kansalliset vakuuslipukkeet ......................................................................................................................................................... 14
4.2
Ulkomaisten vakuustodistusten malleja ....................................................................................................................................... 16
5 Viljelystarkastus ........................................................................................................................... 20
5.1
Viljelystarkastuksiin liittyvät ilmoitukset ........................................................................................................................................ 20
5.1.1
Viljelystarkastusilmoitus ................................................................................................................................................. 20
5.1.2 Viljelystarkastuksen peruminen ............................................................................................................................................ 20
5.1.3
5.2
Uusintatarkastus .............................................................................................................................................................. 21
Viljelystarkastaja .......................................................................................................................................................................... 21
5.2.1
Valtuutettu viljelystarkastaja........................................................................................................................................... 21
5.2.2
Valtuutettu liikkeen viljelystarkastaja ............................................................................................................................ 21
5.2.3
Siemenvastuuhenkilö ...................................................................................................................................................... 22
5.2.4
Uusi tarkastaja.................................................................................................................................................................. 22
5.2.5
Salassapitovelvollisuus ja esteellisyys ......................................................................................................................... 22
5.3
Valvontatarkastukset .................................................................................................................................................................... 23
6 Viljelystarkastuksen pääperiaatteet ............................................................................................. 24
6.1
Viljelystarkastuksen kulku ............................................................................................................................................................ 24
6.2
Viljelyedellytykset ......................................................................................................................................................................... 26
6.2.1
Siemenviljeltävän lajin muut lajikkeet viljelmällä ja lajikeryhmittely .......................................................................... 26
6.2.2
Siemenviljeltävän lajikkeen mahdollinen muu tuotanto tilalla .................................................................................... 29
6.2.3
Esikasvirajoitukset........................................................................................................................................................... 29
6.2.4
Kantasiementiedot ........................................................................................................................................................... 30
6.2.5
Viljelyksen pinta-ala, lohkojen koko ja lohkotunnukset ............................................................................................... 30
6.2.6
Luonnonmukaisesti tuotettava siemen.......................................................................................................................... 31
6.2.7
Lajikkeeton kaupallinen siemen ja standardisiemen ................................................................................................... 32
6.2.8
Aluskasvit, kerääjäkasvit ja tukikasvit, nurmen perustaminen suojaviljaan ............................................................. 32
6.2.9
Koneiden, laitteiden ja varastotilojen yhteiskäyttö ...................................................................................................... 32
6.2.10
Viljelykäytännöistä ........................................................................................................................................................... 33
6.3
Yleistarkastus ............................................................................................................................................................................... 33
6.3.1
Eristysetäisyydet.............................................................................................................................................................. 34
6.3.2
Rikkakasvit ....................................................................................................................................................................... 34
6.3.3
Hukkakaura ....................................................................................................................................................................... 35
6.3.3.1
Siementuotannon aloittaminen ja hukkakaura ................................................................... 35
6.3.3.2
Hukkakauran etsiminen kasvustosta ................................................................................... 36
6.3.3.3
Jos hukkakauraa löytyy ........................................................................................................ 36
6.3.3.4
Hukkakauraa todetaan siemenviljelyksellä ......................................................................... 36
6.3.3.5
Naapuritilalla havaitaan hukkakauraa ............................................................................... 37
6.3.3.6
Siemenviljelytilan torjuntasuunnitelma/torjuntaohje ........................................................ 37
6.3.3.7
Siemenviljelyn jatkaminen tilalla, jolla todetaan hukkakauraa ........................................... 38
6.3.3.8
Hukkakaurarekisteristä ja SITYn tarkkailusta poistuminen: ................................................ 39
6.3.3.9
Lisämaan ja vuokramaan hankinta siementuotantotilalle .................................................. 40
6.3.3.10
6.4
Kahden lohkon yhdistäminen, kun toinen lohko on kunnan hukkakaurarekisterissä..... 41
Koealatarkastus ........................................................................................................................................................................... 41
6.4.1
Koealojen valinta ja havainnointi koealoilla .................................................................................................................. 41
6.4.2
Koealojen määrä .............................................................................................................................................................. 42
6.4.3
Koealan koko .................................................................................................................................................................... 42
6.4.4
Lajikeaitous ...................................................................................................................................................................... 42
6.4.4.1
Viljelyksen hyväksyntä tai hylkäys lajikeaitouden perusteella ............................................ 43
6.4.5
Vieraat lajit ........................................................................................................................................................................ 43
6.4.6
Viljakasvustojen siemenlevintäiset kasvitaudit ............................................................................................................ 44
6.5
Viljelystarkastuksen yhteydessä sovitut toimenpiteet .................................................................................................................. 44
6.6
Hybridien tuottamiseen tarkoitetut siemenviljelykset ja niiden tarkastaminen ............................................................................. 44
6.7
Viljelyksen tai lohkon hylkäämisperusteita (muu kuin hukkakaura) ............................................................................................. 45
7 Lajit ja niiden tarkastaminen ........................................................................................................ 46
7.1 Vehnä ............................................................................................................................................................................................... 46
7.2 Ohra ................................................................................................................................................................................................. 51
7.3 Kaura ................................................................................................................................................................................................ 55
7.4 Ruis .................................................................................................................................................................................................. 59
7.5 Ruisvehnä ........................................................................................................................................................................................ 61
7.6 Herne ................................................................................................................................................................................................ 62
7.7 Härkäpapu, lupiinit ............................................................................................................................................................................ 64
7.8 Kitupellava eli ruistankio (Camelina) ................................................................................................................................................ 65
7.9 Pellava .............................................................................................................................................................................................. 66
7.10 Auringonkukka ................................................................................................................................................................................ 67
7.11 Hamppu .......................................................................................................................................................................................... 68
7.12 Rypsi ja rapsi .................................................................................................................................................................................. 70
7.13 Rypsi .............................................................................................................................................................................................. 71
7.14 Rapsi .............................................................................................................................................................................................. 72
7.15 Kumina ........................................................................................................................................................................................... 74
7.16 Timotei, nurminata, punanata, ruokonata, koiranheinä .................................................................................................................. 75
7.17 Raiheinät ........................................................................................................................................................................................ 78
7.18 Puna-apila, alsikeapila, valkoapila ................................................................................................................................................. 79
7.19 Lajikkeeton kaupallinen siemen ..................................................................................................................................................... 81
8 Hukkakauran tunnistaminen ........................................................................................................ 82
8.1 Hukkakauran yleistuntomerkit .......................................................................................................................................................... 82
8.2 Hukkakauran tarkemmat tuntomerkit ............................................................................................................................................... 82
8.2.1Jyvien ulkonäkö ....................................................................................................................................................................... 83
8.2.2 Korsi ja lehdet ......................................................................................................................................................................... 83
8.3 Hukkakaura, fatuoidit ja risteytymät ................................................................................................................................................. 83
8.4 Hukkakauran tunnistustaulukko ....................................................................................................................................................... 84
8.5 Hukkakaura, kuvia ............................................................................................................................................................................ 86
9 Siemenlevintäiset taudit ............................................................................................................... 87
10 Viljelystarkastusten laskutus ...................................................................................................... 89
11
Viljelystarkastuspöytäkirjan täyttöohje ................................................................................. 90
12 Kuvia lajikeominaisuuksista ...................................................................................................... 96
13 Sanasto ja määritelmiä ............................................................................................................ 100
14 Yhteystiedot ............................................................................................................................. 101
LIITE 1 .......................................................................................................................................... 102
1 Siementarkastuksessa kiinnitettävä huomiota
Seuraavassa on lueteltu siementuotannon tärkeimpiä muutoksia viljelystarkastusten kannalta:
Seuraaviin asioihin kiinnitettävä huomiota:










Viljelijän on esitettävä jokaisesta käytetystä kantasiemenestä vakuustodistus ja kuormakirja.
Ne kantasiemenet, joita ei ole käytetty viljelyksen perustamiseen, on vedettävä yli
esitäytetyssä pöytäkirjassa. Puuttuvat kantasiemenet on lisättävä pöytäkirjaan.
Koealojen koko ja määrä on tarkistettava niin, että ne ovat viljelyksen lajin ja pinta-alan
mukaiset. Koealojen määrää voi lisätä luvun 6.4.4.1 mukaisesti, mutta koealan kokoa ei saa
muuttaa.
Esikasvit on aina kirjoitettava pöytäkirjaan. Esikasvikohtaan voi kirjoittaa ’ok’ vain silloin, kun
kyseessä on monivuotinen kasvilaji, jonka esikasvitiedot on tarkistettu edellisenä vuonna.
Tiettyjen nurmi- ja nurmipalkokasviensiemeniä on vaikea lajitella erilleen, koska siemenet
muistuttavat toisiaan muodoltaan ja kooltaan. Tällaisia lajipareja ovat esimerkiksi puna-apila
ja alsikeapila, raiheinät keskenään sekä raiheinät ja nurminata. Jos toista vaikeasti
erotettavaa lajia on epäpuhtautena viljelyksellä, tarkastuksessa käytetään lajikeaitouden
koealoja ja hylkäystaulukoita. Esimerkiksi jos nurminadan joukossa on raiheinää,
perussiementarkastuksessa käytetään 30 m2 koealaa ja lajikeaitouden hylkäystaulukoita.
Vaikeasti erotettavat lajiparit kerrotaan lajikohtaisilla sivuilla.
Syysviljojen ja nurminadan tarkastuspöytäkirjat on palautettava SITYyn ja tarkastuttajalle
viimeistään heinäkuun viimeinen päivä.
Pöytäkirjat tehdyistä tarkastuksista on palautettava kerran viikossa Eviraan ja
tarkastuttajalle, koska
- pöytäkirjoista ei voi tehdä päätöstä ennen kuin ne on palautettu
- ostolaskun liitettä ei voi tehdä ennen kuin pöytäkirja on palautettu
- mahdolliset hylkäykset voivat vaatia nopeita päätöksiä, jotta viljelijälle ja pakkaajalle
jää reagointiaikaa.
Kaikki siemenviljelylohkot on merkittävä pöytäkirjaan ja lohkojen pinta-alat ilmoitettava aarin
tarkkuudella. Koskee myös siemenviljeltävän lajikkeen muuta tuotantoa.
Viljelijät toivovat, että mahdollisuuksien mukaan koko tila tarkastetaan kerralla kuntoon. Tätä
ei voi toteuttaa silloin, kun tilalla tuotetaan siementä hyvin eri aikaan kehittyvistä lajeista
(esim. syys- ja kevätvehnä, nata ja kaura), mutta mahdollisuuksien mukaan tällaiset toiveet
tulee ottaa huomioon
Tarkastuttajat toivovat, että mahdolliset ongelmat kerrotaan heti pakkaamolle, ikävillä asioilla
on usein kiire
Tarkastajan on ilmoitettava aina etukäteen, kuka viljelystarkastuksen tekee tilalla ja
yhteystietonsa. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki viljelykset tarkastetaan ajallaan ja
viljelijä tavoittaa halutessaan tarkastajan.
9
2 Siementuotanto
Nämä toimintaohjeet koskevat viljojen, nurmi- ja rehukasvien, öljy- ja kuitukasvien sekä
vihanneskasvien kylvösiemenen tuottamiseen liittyvää viljelystarkastuksen käytäntöä ja menetelmiä.
Suomessa saa markkinoida kylvösiemeneksi vain sertifioitua kylvösiementä. Sertifioinnilla
tarkoitetaan siemenviljelykselle ja sen sadolle tehtyjä virallisia tarkastuksia ja sitä, että viljelys ja sen
sato täyttävät siemensäädöksissä asetetut edellytykset ja laatuvaatimukset. Viralliset tarkastukset
tekee tehtävään valtuutettu tai Eviran oma virkamies tässä käsikirjassa kerrottuja menetelmiä ja
hallintolakia noudattaen.
Virallinen siementuotanto tapahtuu kansalliseen tai EY:n viralliseen lajikeluetteloon hyväksytyistä
lajikkeista valvotussa järjestelmässä. Järjestelmän tarkoituksena on tuottaa sellaista siementä,
jonka polveutuminen, lajikeaitous ja muut laatuominaisuudet kuten puhtaus, itävyys ja terveys
tunnetaan. Uusien lajikkeiden erottuvuus, pysyvyys ja yhtenäisyys tutkitaan ennen lajikkeen pääsyä
lajikeluetteloon. Lajikkeen ylläpitäjä puolestaan huolehtii siitä, että lajike pysyy lajikeaitona ja että
perussiementä on saatavilla niin kauan kuin lajike on lajikeluettelossa. Voimassa oleva Suomen
kansallinen lajikeluettelo on luettavissa Eviran kotisivuilla (www.evira.fi) ja EY:n virallinen
lajikeluettelo osoitteessa http://www.cpvo.fr/main/.
Siementuotannon laatuvaatimukset siemenviljelykselle ja sadolle ovat samat Euroopan yhteisön
jäsenvaltioissa. Jokaisella jäsenvaltioilla on kuitenkin oikeus pitää omalle kotimaiselle
siementuotannolleen korkeampia vaatimuksia, jotka siemenviljelyksen tai siemenerän on täytettävä.
Siemenviljelykselle kasvukauden aikana tehty viljelystarkastus on pakollinen. Tarkastuksia tekevät
Eviran valtuuttamat viljelystarkastajat. Hyväksytyn viljelystarkastuksen jälkeen viljelijä toimittaa
siemensadon siemenpakkaamoon. Pakkaamolla, joka kunnostaa ja pakkaa kylvösiemenen, on
oltava voimassa oleva Eviran lupa ko. lajiryhmän pakkaamiseen. Siemenerän kunnostuksen jälkeen
pakkaaja muodostaa siemensadosta kauppaerän, ja tämän jälkeen tehtävään valtuutettu
näytteenottaja ottaa kauppaerästä virallisen näytteen. Näyte lähetetään Eviraan, jonka
siemenlaboratoriossa näytteestä tutkitaan itävyys, puhtaus ja kosteus. Tuotettavasta lajista,
lajikkeesta ja siemenluokasta riippuen tutkitaan myös 1 000 siemenen paino, lajikeaitous ja terveys.
Jos kauppaerä täyttää siemenkauppalain ja sen perusteella annettujen asetusten laatuvaatimukset,
erä sertifioidaan. Sertifioidun kauppaerän pakkaukset varustetaan Eviran antamalla
vakuuslipukkeella. Kauppaerän jokaisessa pakkauksessa on oltava vakuuslipuke osoittamassa sitä,
että kauppaerä on sertifioitu.
10
3 Siemenluokkajärjestelmä
Siemenluokkajärjestelmällä tarkoitetaan siemenerän polveutumista. Jokainen erä voidaan jäljittää
siemenluokan perusteella jalostajan aineistoon saakka.
Siemenluokkajärjestelmä on olennainen osa siementuotantoa. Siemenluokkajärjestelmässä
kantasiemen on aina siemenluokaltaan korkeampaa kuin sato. Asia on selitetty jäljempänä
seuraavissa taulukoissa. Sivuilla on myös laji- ja lajiryhmäkohtaiset siemenluokat.
Siemenluokkajärjestelmä lähtee siitä, että korkein ja lajikeaitoudeltaan paras siemen on jalostajan
tai lajikkeen ylläpitäjän hallussa olevaa ylläpitoerää. Ylläpitoerä on siemenerä, jota käytetään
lajikkeen lisäykseen, ja josta kaikki lajikkeen siemen on peräisin yhden tai useamman sukupolven
kautta. Ylläpitoerästä voidaan käyttää myös nimitystä jalostajan materiaali (JM).
Jalostajan materiaalista (JM) tuotetun siementavaran siemenluokan laskemista rajoitetaan silloin,
kun jalostajan materiaalille ei ole tehty kaikkia sertifioinnin edellyttämiä tarkastuksia.
Jalostaja tai lajikkeen ylläpitäjä tuottaa suoraan ylläpitoerästä polveutuvaa esiperussiementä
(lyhennetään PB). Esiperussiemenestä voidaan tuottaa esiperussiementä.
Esiperussiemenestä voidaan tuottaa perussiementä (B). Perussiemensukupolvien määrä riippuu
lajista ja lajiryhmästä. Esimerkiksi viljakasveilla on kolme perussiemensukupolvea, mutta nurmi- ja
nurmipalkokasveilla on vain yksi perussiemensukupolvi.
Perussiemenestä tuotetaan lopulta sertifioitua siementä (C). Myös sertifioitujen siementen
sukupolvien määrä riippuu lajista ja lajiryhmästä. Esimerkiksi viljoilla on kaksi sukupolvea sertifioitua
siementä, mutta nurmi- ja nurmipalkokasveilla on vain yksi sertifioidun siemenen sukupolvi.
Jos niin halutaan, sukupolvien yli voidaan hypätä ja tuottaa esimerkiksi vehnällä B1  C1  C2.
Ilman erityistä perusteltua poikkeuslupaa ei kuitenkaan koskaan voi tuottaa esimerkiksi C1  C1 tai
C2  C1.
Tietyistä lajeista (mm. kitupellava l. ruistankio l. Camelina, viljatatar, ruokohelpi, vuohenherne,
valkomesikkä) voi tuottaa lajikkeetonta kaupallista siementä (lyhenne K). Kantasiemenen, jolla
siemenviljelys perustetaan, täytyy olla sertifioitua tai hyväksyttyä. Sukupolviketjun pituudelle ei
kuitenkaan ole rajoituksia, vaan K-siemenluokasta voi tuottaa uuden K-sukupolven.
Standardisiementä (ST) saa tuottaa tietyistä vihanneskasvilajikkeista, joista saa lisätietoa
Evirasta. Standardisiementä voi tuottaa standardisiemenestä.
11
3.1 Siemenluokat
Ohra, kaura, syys- ja kevätvehnä
ruisvehnä:
Ruis:
Esiperussiemen
(PB)
Esiperussiemen
(PB)
Perussiemen 1. sukupolvi
(B1)
(B1)
(B2)
(B2)
(B3)
(B3)
Sertifioitu siemen 1. sukupolvi
(C1)
Sertifioitu siemen (C)
(C2)
Nurmi- ja nurmipalkokasvit:
Esiperussiemen
(PB)
Rypsi, rapsi, sinapit:
Esiperussiemen
(PB)
Perussiemen (B)
Perussiemen (B)
Lajikkeeton kaupallinen
siemen*) (K)
siemen*) (K)
*) koskee vain kylänurmikkaa, puistonurmikkaa, pohjannurmikkaa, tunturinurmikkaa, unkarinvirnaa,
ruokohelpiä, rehukattaraa, vuohenhernettä, valkomesikkää, viljatatarta, nätkintä ja mustasinappia.
12
Herne, härkäpapu, lupiini:
Pellava:
Esiperussiemen
(PB)
Esiperussiemen
(PB)
Perussiemen (B)
(B1)
Sertifioitu siemen 1.
sukupolvi (C1)
(B2)
sukupolvi (C2)
(B3)
Vihanneskasvit:
sukupolvi (C1)
Esiperussiemen
(PB)
sukupolvi (C2)
Perussiemen (B)
sukupolvi (C3)
Sertifioitu siemen
(C)
Standardisiemen
(S)
13
4 Vakuuslipukkeiden värit ja mallit
Vakuuslipukkeen väri kertoo, mistä siemenluokasta on kysymys.
4.1 Kansalliset vakuuslipukkeet
Esiperussiemen
valkoinen, jossa violetti lävistäjä (kuva 1)
Perussiemen
valkoinen (kuva 2)
Sertifioitu siemen
1. Sukupolvi
Sertifioitu siemen
sininen (kuva 3)
Sertifioitu siemen
2., 3. ja 4. sukupolvi
punainen (kuva 4)
siemen
ruskea (kuva 5)
Siemenseokset
vihreä (kuva 6)
Standardisiemen
tummankeltainen (kuva 7)
Ennakkovakuus
siemenluokan mukainen (kuva 8)
Kuva 1
Esiperussiemen
Kuva 2
Perussiemen
14
Kuva 3
Kuva 4
Kuva 5
Lajikkeeton kaupallinen siemen
Kuva 6
Siemenseos
15
Kuva 7
Standardisiemen
Kuva 8
Ennakkovakuus
U
4.2 Ulkomaisten vakuustodistusten malleja
Ulkomaisten erien vakuudet ovat siemenluokiltaan ja väreiltään samanlaisia, kuin Suomessa
tuotetutut ja sertifioidut erät. Siemensukupolvien määrä eri siemenluokissa vaihtelee eri maissa.
Esimerkiksi perussiemensukupolvia on viljoilla yleisesti ainoastaan yksi ja tarkoitettu C1-sukupolven
tuottamiseen. Suomessa perussiemensukupolvia on kolme, siksi ilman jalostajan lupaa tuontierän
siemenluokaksi kantasiemenkäytössä tulee B3 (=tarkoitettu C1:n tuottamiseen).
Kuva 9
Saksalainen vakuus
Kuva 10
Tanskalainen vakuus
Laji: Ruisvirna
Lajike: Latigo
Sertifioitusiemen (C)
K-erä: D/BN 4127/1602 W
Näytteenottopv: 05/2008
Tuotantomaa: Ranska (F)
Pakkauksen paino: 25 kg
Sertifioitusiemen (C)
Laji: englanninraiheinä
Lajike: Mathilde
K-erä: DK-08DV512
Sinetöintipv: 1/2008
Tuotantomaa: Tanska
Bruttopaino: 795 kg
16
Kuva 11
Saksalainen vakuus
Kuva 12
Saksalainen pakkauksen luomulipuke
Laji: valkolupiini
Lajike: Bardo
Siemenluokka: C1 (C)
K-erä: D/BN 228-0-9072 W
Näytteenotto 8/2000
Tuotantomaa: Saksa (BRD)
Kuva 13
Saksalainen spelttivehnä
Kuva 14
Uusiseelantilainen OECD-vakuus
Spelttivehnä (syysmuoto)
Lajike: Oberkulmer Rotkorn
Siemenluokka: C1
K-erä: D/HRO 2218/11177
Syysrypsi
Lajike: Valo
K-erä: NZ199956449
Tuotantoalue
Uudessa Seelannissa:
BD
Näytteenotto: 9/2008
Tuotantomaa Saksa
Paino: 600 kg
Itävyys 98 %, TSP 131,1 g
Uudelleenmääritetty 6/2009
17
Kuva 15
Belgialainen vakuus
Sertifioitu
Tuotantomaa: Belgia
Kuitupellava
Lajike: Ilona
R3 = C3
Pakkauksen bruttopaino 50 kg
Ei kemiallista käsittelyä
Pakkaus suljettu 2/1999
Eränumero 11083/980033-5
Kuva 16
Ruotsalainen vakuus
Kuva 17
Tsekkiläinen luomuvakuus
Jalostajan materiaali
(JM)
Laji: kevätrypsi
Lajike: Agat
Tark. nro: SWE2000-07979
Sinetöity: 1/2000
Tuotantomaa: Ruotsi
Kauppaerä: 193121
Lisämerkintä peitattu
karbosulfaani (tehoaine)
18
Laji: rehuvirna
Lajike: Ebena
Siemenluokka: C1
K-erä: 7-2166-70219/01
Paino: 50 kg
Näytteenotto: 2/2008
Tuotantomaa: Tsekki
Lipukenumero: 71454721
PRO-BIO = luomu
Kuva 18
Ranskalainen vakuus
Kuva 19
Virolainen vakuus
Siemenluokka: C1 (C)
Laji: rehuvirna
Lajike: Aneto
Erä: F0511H211219 AJ
Tuotantomaa: Ranska
Pakkaus: 25 kg brutto
Näytt.otto: 19.08.2000
19
Eränro:
EE06-50474
Laji: Ohra
Lajike: Mercada
Siemenluokka: C2
Tuotantomaa: Viro
Nettopaino: 800 kg
Näyte otettu:
4/2007
5 Viljelystarkastus
Siementuotantoon aiotuille viljelyksille on tehtävä kasvukauden aikana viljelystarkastus.
Viljelystarkastusvelvoite perustuu Siemenkauppalakiin (728/2000) ja sen alaisiin asetuksiin, joiden
mukaan viljelykset on tarkastettava kansainvälisten hyväksyttyjen menetelmien mukaan.
Kansainväliset menetelmät tarkoittavat tässä yhteydessä OECD:n ohjeita, joissa määritellään se,
miten siemenviljelys käytännössä tarkastetaan. Viljelystarkastukset tehdäänkin Suomen säädösten
ja OECD:n siementuotantosääntöjen mukaan, joita Suomi on sitoutunut noudattamaan OECD:n
Siemenohjelman jäsenmaana. Lisätietoa saa vuosittain päivitettävistä ohjeista OECD Seed
Schemes ja OECD schemes for varietal certification of seed moving in international trade. Control
plot and field inspection manual, jotka löytyvät OECD:n kotisivuilta (www.oecd.org/agr/seed).
Viljelystarkastus on osa kylvösiemenen sertifiointiprosessia. Viljelystarkastuksessa varmistetaan
viljelyksen lajikeaitous ja viljelyksen yleiskunto sekä todetaan mahdolliset vieraat lajit, rikkakasvit,
hukkakauratilanne ja siemenlevintäiset taudit. Siemenviljelyksille on asetettu esikasveihin ja lähellä
kasvaviin muihin saman lajin kasvustoihin liittyviä erityisvaatimuksia, joiden tarkoituksena on estää
lajikesekaannukset ja haitallisten tautien leviäminen. Suomalaisessa siementuotannossa
siemenviljelyksellä ei saa esiintyä hukkakauraa.
5.1 Viljelystarkastuksiin liittyvät ilmoitukset
5.1.1
Viljelystarkastusilmoitus
Siemenliike, pakkaamo tai viljelijä pyytää kaikkien lajien viljelytarkastukset Siementarkastusyksiköltä
(SITY) toukokuun 22. päivään mennessä. Evira lähettää esitäytetyt pyynnöt tarkastuttajille, jotka
tarkastuttivat
siemenviljelyksiä
edellisvuonna.
Ilmoitus
palautetaan
osoitteeseen
viljelystarkastus@evira.fi. SITY ottaa vastaan mahdollisuuksien mukaan viljelystarkastusilmoituksia
22. toukokuuta jälkeenkin, mutta 15.6. jälkeen peritään korotettu maksu ja 31.7. jälkeen edellistä
korkeampi maksu.
Jos viljelystarkastukseen ilmoitetaan lajike, joka ei ole lajikeluettelossa, tarkastuttajan on
toimitettava SITYyn lajikekuvaus. Viljelystarkastusta ei saa tehdä ilman lajikekuvausta.
Viljelystarkastusilmoituksessa on kirjallisesti ilmoitettava viljelyksen kylvöön käytetyn siementavaran
eli kantasiemenen tunnistetiedot (kauppaerän numero). Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen,
että kauppaerän merkki ja siitä tuotettava siemenluokka on selvästi ja oikein merkitty. Viljelijän
tunnistaminen perustuu tilatunnukseen, joten sen pitää olla ehdottoman oikein. Tilan osoite ja sijainti
on ilmoitettava niin selvästi, että tilalle voidaan helposti löytää. Myös viljelyksen sijaintikunta on
ilmoitettava. Lisäksi tarkastuksen ilmoittajan on kerrottava siemenviljelijän puhelinnumero.
Tarkastuttajan on ilmoitettava asiakas- tai pakkaamonumeronsa, jos hänelle on sellainen annettu.
Viljelystarkastaja ei saa tarkastaa viljelystä, josta ei ole esitäytettyä pöytäkirjaa. Jos
viljelystarkastusta pyydetään tekemään viljelykselle, josta ei ole esitäytettyä pöytäkirjaa,
viljelystarkastajan on otettava välittömästi yhteyttä SITYyn.
5.1.2 Viljelystarkastuksen peruminen
Jos ilmoitettua viljelystä ei myöhemmin halutakaan tarkastettavan, siitä on viipymättä ilmoitettava
SITYyn. Tarkastuksen ilmoittajan on tällöin korvattava mahdolliset SITYlle ja tarkastajalle
aiheutuneet kustannukset.
20
Viljelystarkastajan on palautettava kopiot esitäytetystä pöytäkirjasta SITYyn ja tarkastuttajalle
silloinkin, kun viljelystarkastus on peruttu. Pöytäkirjassa on ilmoitettava, kuka tarkastuksen perui,
koska tarkastus on peruttu ja mikä on tarkastuksen perumisen syy.
5.1.3
Uusintatarkastus
Jos viljelijä on tyytymätön viljelystarkastajan tekemään tarkastukseen, viljelijällä on oikeus saada
toisen tarkastajan tekemä uusintatarkastus. Viljelijän on erikseen välittömästi pyydettävä
uusintatarkastusta SITYstä. Kaikkien edun mukaista on, että uusintatarkastus tehdään
mahdollisimman pian ensimmäisen tarkastuksen jälkeen. Uusintatarkastuksen pyytäjän on
maksettava aiheutuvat kustannukset. Myös viljelystarkastajan on ilmoitettava erimielisyys ja uuden
tarkastuksen tarve välittömästi SITYyn.
5.2 Viljelystarkastaja
Viljelystarkastajat ovat Eviran kolmeksi vuodeksi kerrallaan valtuuttamia tarkastajia, liikkeen
tarkastajia tai Eviran omia virkamiehiä. Vain he voivat tehdä Suomessa viljelystarkastuksia.
Viljelystarkastusoikeudet myönnetään yhteen uuteen lajiryhmään vuodessa. Lajiryhmät ovat:



Kaura, ohra, nurmi- ja nurmipalkokasvit
Vehnä, ruis, öljy- ja kuitukasvit, herne, härkäpapu, muut lajit
Peruna
Viljelystarkastajien edellytetään osallistuvan Eviran järjestämään koulutukseen ja muutenkin
ylläpitämään viljelystarkastukseen liittyviä tietojaan ja taitojaan. Evira seuraa työn laatua mm.
pöytäkirjojen perusteella ja valvontatarkastuksilla sekä auditoimalla viljelystarkastajia.
5.2.1
Valtuutettu viljelystarkastaja
Valtuutettu viljelystarkastaja on pääsääntöisesti valvontaviranomainen, neuvontajärjestön
palveluksessa oleva tai muu tehtävään sopiva henkilö, jonka Evira on kouluttanut ja valtuuttanut
tehtävään. Valtuutus on sidottu valtuutetun henkilön työpaikkaan ja päättyy henkilön vaihtaessa
työpaikkaa. Valtuutettu tarkastaja ei saa olla siemenliikkeen omistaja, osakas, omistajan tai
osakkaan perheenjäsen, hallituksen jäsen, neuvonantaja tai siemenalalla toimivan yrityksen
palveluksessa.
Valtuutetut viljelystarkastajat saavat tarkastaa kaikkia niiden kasviryhmien lajeja, joihin
tarkastusoikeudet on myönnetty. Vain kokeneet tarkastajat voivat tarkastaa viljelyksiä, joilla
tuotetaan
perussiementä
tai
perussiemenluokkaa
edeltäviä
sukupolvia
tai
tehdä
valvontatarkastuksia (duplikaattitarkastuksia).
5.2.2
Valtuutettu liikkeen viljelystarkastaja
Valtuutettu liikkeen viljelystarkastaja on pääsääntöisesti siemenliikkeen palveluksessa oleva
tehtävään sopiva henkilö, jonka Evira on kouluttanut ja valtuuttanut tehtävään. Valtuutettu liikkeen
tarkastaja ei saa olla siemenliikkeen omistaja, osakas, omistajan tai osakkaan perheenjäsen tai
hallituksen jäsen. Valtuutus on sidottu työpaikkaan ja päättyy henkilön vaihtaessa työpaikkaa.
Valtuutetut liikkeen viljelystarkastajat saavat tarkastaa vain työnantajansa tarkastuttamia viljelyksiä.
Tarkastusoikeudet koskevat perussiemenluokkien jälkeisiä sukupolvia niissä kasviryhmissä, joihin
tarkastusoikeudet on myönnetty.
21
5.2.3
Siemenvastuuhenkilö
ProAgrioissa ja siemenliikkeissä on erikseen nimettyjä siemenvastuuhenkilöitä, jotka huolehtivat
oman alueensa tai liikkeensä tekemien tarkastusten jakamisesta omille tarkastajilleen. Lista alueen
tai liikkeen tulevista tarkastuksista lähetetään siemenvastuuhenkilöille.
Siemenvastuuhenkilöiden on palautettava tarkastuslista SITYyn täydennettynä tarkastajilla niin, että
SITY tietää, kuka tarkastaja tarkastaa tietyn viljelyksen. Tämä helpottaa myöhemmin tarkastajan
selvittämistä, jos viljelijä kyselee tarkastajaa tilalleen. Jos lista palautetaan SITYyn takaisin nopeasti,
SITY voi järjestää tulostetut pöytäkirjat tarkastajien mukaiseen järjestykseen ja lähettää ne suoraan
tarkastajille.
Siemenvastuuhenkilöt voivat lähettää siemenliikkeille listan siitä, kuka tarkastaja tarkastuksen
tekee. Tämä vähentää osaltaan soittokierrosta viljelijä–tarkastuttaja–SITY–siemenvastuuhenkilö–
tarkastaja.
5.2.4
Uusi tarkastaja
Uuden tarkastajan on osallistuttava SITYssä järjestettävään lajikeaitouskoulutukseen ja
teoriapäivään. Lajikeaitouskoulutuspäivinä järjestetään koe, joka uuden tarkastajan on suoritettava
hyväksytysti ennen kuin hän voi tehdä itsenäisesti ko. lajiryhmän viljelystarkastuksia. Myös
teoriakoulutukseen liittyy koe, joka tarkastajan on suoritettava ennen kuin hän voi tehdä itsenäisesti
viljelystarkastuksia. Teoriapäivän aikana järjestetään myös hukkakauran tunnistamiskoe.
Kun uusi tarkastaja on osallistunut järjestettyyn koulutukseen, hänen on tehtävä vähintään viisi
tarkastusta kokeneen tarkastajan mukana ennen kuin hän voi alkaa tehdä itsenäisesti tarkastuksia.
Uuden tarkastajan on itse sovittava kokeneen tarkastajan ohjauksesta. Kokenut tarkastaja voi olla
valtuutettu tarkastaja tai valtuutettu liikkeen tarkastaja, ja myös SITYn viljelystarkastuksia tekevät
henkilöt ohjaavat tarkastajia. Kokeneen tarkastajan edellytetään tehneen aktiivisesti tarkastuksia
vähintään kaksi vuotta ennen kuin hän voi alkaa opastaa uutta tarkastajaa työhönsä. Kokeneen
tarkastajan on myös täytynyt käydä koulutuksessa SITYssä sinä vuonna, kun hän opastaa uutta
tarkastajaa työhön. Kokeneen tarkastajan on opastettava uudelle tarkastajalle vähintään seuraavat
asiat:







5.2.5
esitietojen tarkistus
lajikeaitouden tarkastaminen, tautisten yksilöiden etsiminen ja tunnistaminen
miten tarkastaja kulkee lohkon läpi: tässä on monia eri vaihtoehtoja
koealojen teko: koealojen sijoittaminen lohkolle ja koealan tarkastus
miten ja mistä hukkakauraa kannattaa etsiä
pöytäkirjan täyttö
loppukeskustelu viljelijän kanssa.
Salassapitovelvollisuus ja esteellisyys
Viljelystarkastaja ei saa ilmaista kenellekään tai käyttää omaksi hyödykseen sellaista
liikesalaisuutena pidettävää tietoa, jonka hän on viljelystarkastajana saanut tietoonsa.
Viljelystarkastaja ei voi toimia neuvojana samassa asiassa tilalla, jota hän myöhemmin tarkastaa.
Tarkastaja ei voi tehdä esimerkiksi siemenviljelytilan viljelysuunnitelmaa.
Tarkastaja ei saa tarkastaa viljelystä, jos hän on esteellinen. Tarkastajan on itse ilmoitettava
esteellisyytensä välittömästi, kun esimerkiksi maaseutukeskuksen tai liikkeen vastuuhenkilö on
jakanut tarkastettavat viljelykset.
22
Virkamies on esteellinen:






jos hän tai hänen sukulaisensa on asianosainen.
jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen
lähisukulaiselleen.
jos hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian
ratkaisusta on odotettavissa erityistä vahinkoa tai hyötyä.
jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa
asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.
jos hän on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka
toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä tai
julkisoikeudellisessa laitoksessa tai liikelaitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian
ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.
jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Lähisukulaisella tarkoitetaan virkamiehen lapsia, vanhempia, isovanhempia ja sisaruksia sekä
näiden puolisoa ja lapsia. Lähisukulaiseen rinnastetaan virkamiehen puoliso ja virkamiehen kanssa
avioliitonomaisissa oloissa elävä henkilö, heidän lapsensa, vanhempansa, isovanhempansa ja
sisaruksensa, näiden puoliso ja lapset sekä virkamiehen kihlattu. Lähisukulaisena pidetään myös
vastaavaa puolisukulaista.
5.3 Valvontatarkastukset
Valvontatarkastukset tehdään samojen periaatteiden mukaan kuin varsinaisetkin tarkastukset. Evira
osoittaa ne viljelykset, joille valvontatarkastus tehdään. Viljelys voidaan hylätä valvontatarkastuksen
perusteella, jos viljelys ei täytä siemenviljelykselle asetettuja vaatimuksia. Vastaavasti hylättäväksi
ehdotettu siemenviljelys voidaan ehdottaa hyväksyttäväksi valvontatarkastuksessa.
Evira valvoo MMM:n asetuksen 118/2000 mukaisesti valtuutettujen liikkeen viljelystarkastajien
tekemiä viljelystarkastuksia. Valvontoja tekevät kokeneet valtuutetut tarkastajat. He tarkastavat 10
% liikkeen tarkastajien tekemistä itsepölytteisten lajien viljelystarkastuksista ja 20 % ristipölytteisten
lajien viljelystarkastuksista. SITY voi valvoa myös valtuutettujen tarkastajien työtä
valvontatarkastuksilla.
Valvontatarkastuksessa tarkastaja antaa yhden valvontapöytäkirjan kappaleen viljelijälle, yhden
jättää itselleen, yhden toimittaa tarkastuttajalle ja yhden SITYyn.
23
6 Viljelystarkastuksen pääperiaatteet
Viljelystarkastajan tärkein tehtävä on tarkastaa, että siementuotanto täyttää siementuotannon
edellytykset. Siemenviljelys on tarkastettava vähintään kerran kasvukauden aikana kukinnan
jälkeen. Hybridituotanto on kuitenkin tarkastettava useamman kerran (ks. luku 6.6. Hybridien
tuottamiseen tarkoitetut siemenviljelykset ja niiden tarkastaminen). Viljelystarkastus suoritetaan
sellaisessa kasvuston kehitysvaiheessa, että lajiketuntomerkit ovat nähtävissä, mahdollinen
hukkakaura on tullut täydelle röyhylle ja mahdolliset kasvitaudit ovat vielä helposti havaittavissa.
Oikea aika tehdä viljelystarkastus riippuu siis lajista.
Liikkeillä on oikeus asettaa sopimustuotannossa tiukempia viljelystä koskevia vaatimuksia kuin mitä
tässä on mainittu. Tiukennukset eivät vaikuta siemenviljelyksen hyväksymiseen tai hylkäämiseen,
mutta tiukennukset voivat vaikuttaa sadon vastaanottoon.
Jos viljelijä ei pysty osoittamaan, että kantasiemen on virallisesti tarkastettua ja sertifioitua
siementuotantoa varten, viljelystarkastusta ei suoriteta loppuun, eikä tarkastuspöytäkirjan kopiota
anneta viljelyksen haltijalle, koska tällaiset hylätyt erät saattavat ajautua ns. harmaille markkinoille.
Tällaisissa tapauksissa tarkastajan on otettava erikseen asiasta yhteys viljelystarkastus- ja
näytteenottojaostoon. SITY
tekee
lopullisen
päätöksen
tarkastuksen mahdollisesta
keskeyttämisestä. Jos tarkastusta ei suoriteta loppuun asti, pöytäkirja on palautettava välittömästi
SITYyn.
Jos viljelijä ei pysty rahtikirjan tai muun paperin avulla osoittamaan, että tilalle on hankittu riittävästi
kelvollista siemenviljelyksen kantasiementä, asia on kirjattava pöytäkirjaan. Tarkastus tehdään
kuitenkin loppuun asti.
6.1 Viljelystarkastuksen kulku
Tarkastajan tulee ottaa yhteyttä viljelijään hyvissä ajoin ennen viljelystarkastusta ja ilmoittaa, kuka
viljelyksen tarkastaa, jotta viljelijä tietää keneen hän voi ottaa yhteyttä tarkastusasioissa. Ilmoitus on
tehtävä kirjallisesti esimerkiksi kirjan lopussa olevalla lomakkeella (LIITE 1). Viljelijälle ilmoittaminen
vähentää tarpeettomia puhelinsoittokierroksia ja auttaa tarkastajaakin suunnittelemaan työtään.
Tarkastajan ei ole kuitenkaan syytä ilmoittaa tarkastuspäivää paljon etukäteen, sillä aikataulu
muuttuu helposti esimerkiksi sadepäivien takia. Tarkkaa päivää ei kannata ilmoittaa paljoa
etukäteen siksi, että hukkakauraa ei kitkettäisi juuri ennen tarkastusta.
Viljelijältä hankittavat tiedot:
- yhteystiedot
- kantasiementiedot (tarkastettava vakuuksista), rahtikirjasta tai muusta tositteesta
tilalle toimitettu siemenmäärä. Arvio eri lajien kylvettävästä siemenmäärästä/ha on
Taulukossa 1. Monivuotisista kasveista riittää, että tiedot (kantasiemen, rahtikirja,
esikasvit) tarkastetaan 1. satovuonna.
- viljelyksen pinta-ala
- lohkotunnukset, lohkojen pinta-alat ja sijainti
- esikasvit lohkoittain ja vuosittain
- siemenviljeltävän lajin muut lajikkeet viljelmällä
- siemenviljeltävän lajikkeen muu tuotanto
- muiden tilalla viljeltävien lajien lajikkeet
- koneiden, laitteiden ja varastojen yhteiskäyttö muiden viljelijöiden kanssa.
Yleistarkastuksessa tarkastettavat tiedot
- pinta-ala
- viljelys on ilmoitettua lajiketta
- esikasvit
24
- eristysetäisyys
- hukkakauratilanne
- rikkakasvien esiintyminen
Koealatarkastuksella tarkastettavat tiedot
- lajikeaitous
- rikkakasvit
- vieraat viljelykasvilajit
- siemenlevintäiset taudit
Loppukeskustelu viljelijän kanssa
- kerrotaan siemenviljelykseltä tehdyt havainnot ja toimenpide-ehdotukset
- allekirjoitukset, ei saa pyytää ennen kuin viljelys on tarkastettu.
Pöytäkirjan lähettäminen
Tarkastaja
- antaa yhden pöytäkirjan kappaleen viljelijälle,
- jättää yhden kappaleen itselleen,
- lähettää yhden kappaleen tarkastuttajalle,
- lähettää päällimmäisen kappaleen SITYlle.
Pöytäkirjat on palautettava SITYyn ja tarkastuttajalle tarkastusta seuraavan viikon ensimmäisenä
arkipäivänä. Syysviljojen ja nurminadan tarkastuspöytäkirjat on palautettava SITYyn
viimeistään heinäkuun viimeisenä päivänä. Tarkastuttajalle pöytäkirjat tulee lähettää joka kuun
lopussa paitsi syysviljat ja nurminata välittömästi.
Viljelystarkastaja esittää näkemyksensä viljelyksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä
viljelystarkastuspöytäkirjassa, johon tiedot merkitään niille varattuihin kohtiin. Viljelystarkastajan on
otettava huomioon erityisesti siementuotannon kokonaisuus. Jos yllä olevien tietojen perusteella
voidaan selvästi todeta, että tuotanto-olosuhteet eivät täytä vaatimuksia, SITY voi hylätä tai
tarkastaja voi ehdottaa viljelystä hylättäväksi jo ennen varsinaista tarkastusta. SITY tekee lopullisen
päätöksen viljelyksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Viljelijä
vahvistaa
allekirjoituksellaan,
että
hänen
antamansa
tiedot
ovat
viljelystarkastuspöytäkirjassa oikein ja tarkastus on tehty. Jos viljelijä on tarkastajan kanssa eri
mieltä esimerkiksi hukkakauran esiintymisestä, hukkakauranäyte on lähetettävä SITYyn
tunnistettavaksi. Jos viljelijä tarkastuksen lopuksi kieltäytyy allekirjoittamasta pöytäkirjaa, tarkastaja
lähettää pöytäkirjan siitä huolimatta SITYlle. Tarkastajan on kuitenkin hyvä liittää pöytäkirjaan
selostus tapahtuneesta ja siitä, miksi viljelijä kieltäytyy allekirjoituksesta. Jos viljelijä on tyytymätön
viljelystarkastukseen, hän voi pyytää uutta viljelystarkastusta SITYstä välittömästi.
25
Taulukko 1. Siemenviljelyksen perustamiseen käytettävät
kylvömäärät
Viljakasvit
Syysvehnä
Kevätvehnä
Syysruis
Ohra
Kaura
Palkokasvit
Herne
Härkäpapu
Kuitukasvit
Pellava
Öljykasvit
Nurmikasvit
Muut kasvit
1 000 siem., Kylvömäärä kg/ha
paino g
*)
37–42
210–250
32–39
215–300
24–32
130–180
36–48
200–270
32–39
180–240
185–230
300–600
255–450
200–400
4–5
60–100
Kevätrypsi
Kevätrapsi
Öljypellava
Keltasinappi
2,5–3
3–5
6–8
5–6
8–12
12–16
40–55
12
Timotei
Nurminata
Eng.raiheinä
Punanata
Puna-apila
(dipl.)
Puna-apila
(tetrapl.)
Alsikeapila
0,4–0,5
2
2
1
8–10
10–15
10–15
10–12
1,8
5–7
2,5
0,7
10–12
8–10
Viljatatar
Kumina
Ruokohelpi
Camelina
20–25
2–3
0,9–1,1
1
40–55
10–15
11–16
7–10
*) Kylvömäärä on laskettu 90 % itävyyden mukaan.
Tarkempi kylvömäärän laskentakaava:
Kylvötiheys kpl/m² x 1 000 siem. paino g/itävyys-%
Kylvötiheys: ruis 450–500 kpl/m², ohra 500 kpl/m²,
kaura ja syysvehnä 500–550 kpl/m²
6.2 Viljelyedellytykset
6.2.1
Siemenviljeltävän lajin muut lajikkeet viljelmällä ja lajikeryhmittely
Rukiista, rypsistä, rapsista ja auringonkukasta saa olla tilalla tuotantoa vain yhdestä lajikkeesta
kerrallaan. Nurmi- ja nurmipalkokasveilla sekä pellavalla suositellaan vain yhden lajikkeen
viljelemistä. Ristipölytteisten lajien ja pellavan lajikkeita ei voi tunnistaa siemennäytteistä, joten
26
mahdolliset
lajikesekaannukset
kenttäkoetarkastuksissa.
ilmenevät
vasta
seuraavan
kesän
viljelys-
ja
Kevät- ja syysruista saa tuottaa samalla tilalla siemeneksi tai toista siemeneksi ja toista esimerkiksi
rehuksi. Muuten rukiin osalta lajikerajoitukset ovat voimassa. Tilalla saa siis tuottaa vain yhtä
syysruislajiketta ja vain yhtä kevätruislajiketta, jos tuotetaan siementä.
Ohraa, vehnää, kauraa ja hernettä koskevat lajikerajoitukset siemenviljelyssä ovat poistuneet.
Lajikerajoitusten poistaminen tarkoittaa, että muut tilalla viljeltävät saman lajin lajikkeet eivät vaikuta
siemenviljelyksen hyväksymiseen.
Muutos koskee jo kesää 2015.
Esimerkiksi viljelijä saa tuottaa samaan lajikerajoitusryhmään kuuluvia Einar- ja Elmeri-ohria tilallaan
siemeneksi tai toista lajiketta siemeneksi ja toista lajiketta esimerkiksi rehuksi.
Evira jatkaa lajikeryhmien julkaisemista sivuillaan
http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/lomakkeet+ja+ohjeet/kasvit/siemenet+/
Siemenliikkeet voivat edelleen pitää tiukempia vaatimuksia siemenviljelylle kuin asetuksissa
julkaistut vähimmäisvaatimukset. Liike voi esimerkiksi vaatia sopimuksissaan, että sen
tarkastuttamilla viljelyksillä noudatetaan edelleen Eviran julkaisemaa lajikeryhmälistaa. Evira tekee
viljelystarkastukset ja hyväksyy viljelykset sen mukaan, että lajikeryhmittelyvaatimus ei ole
voimassa.
Samalla tilalla saa tuottaa vain yhtä siemenluokkaa yhdestä lajikkeesta. Tämä asia ei siis muutu.
Lajikeryhmittely 2015
Kahteen ryhmään kuuluvat lajikkeet on merkitty kursiivilla.
Kaura/Havre
I
II
III
IV
V
VII
VIII
IX
XI
XIII
XIV
XV
XVII
Aslak, Avetron, Baub 2009.1968 (Harald), Bor 08055, Charly, Fiia, Flocke, Ivory,
Matty, Meeri, Moby, Niklas, Obelix, Riina, Rocky, Sofiina, Suomi, SW Vaasa, Venla
Aarre, Akseli, Aslak, Niklas, Bor 08055, Eemeli, Haga, Julius, Marika, Meeri,
Mirella, Peppi, Riina, Ringsaker, Svala
Salo
Belinda, Bettina, Bor 07036, Doreen, Freja, Iiris, SW Ingeborg
Effektiv, Roope
Lisbeth
Avenuda
Kalott
Kolbu, Skarnes
Avenuda
Effektiv
Avanti, Bor 07036, Steinar, Wilhelmiina, Vinger, Viviana
Avenuda
27
Ohra/Korn
I
III
IV
V
VI
VII
VIII
IX
XV
Altti, Bor 10572 (Vertti), Edel, Einar, Elmeri, Erkki, Hankkijan Pokko, Hankkijan
Potra, Justus, Pohto, Polartop, Pomo, Ragna, Severi
Arra, Artturi, Arve, Aukusti, Bor 08533, Bor 10686 (Alvari), Brage, Edvin, Eerik,
Gaute, GN06003 (Trym), Jalmari, Kaarle, Kunnari, Olavi, Rolfi, Thule, Tiril, Toria,
Vilde, Voitto,
Wolmari
Botnia
Jyvä, Pilvi, Ruter
Amber, Annabell, Anni, Astoria, Beatrix, Bor 03160, Bor 03175, Bor 05164,
Bor 06169, Bor 10035 (Fennica), Braemar, Cellar, Cerbinetta,Cha Cha, Charmay,
Chill, Class, Columbus, Conchita, Eifel, Eliseta, Fabiola, Fairytale, Filippa, Fortuna,
Gesine, Grace, Harbinger, Inari, Ingmar, Iron, Justina, Kustaa, KWS Irina,
Luberon, Luhkas, Maaren, Margret, Marthe, Maud, Melius, Meltan, Mentor, Mie,
Milford, Oracle, Posada, Prestige, Publican, Rambler, Ronny, Rusalka, Salome,
Scarlett, Scrabble, Sebastian, Soulmate, Sparkle, Streif, Sunshine, SW Alina, SW
Mitja, Thuringia, Tocada, Tofta, Tolar, Tolkien, Trekker, Video, Wikingett,
Viskosa, Xanadu, Zhana
Kinnan, Minttu, Prisma, Saana, Vilgott
Auriga, Barke, Cecilia, Cruiser, Havanna, JB Maltasia, Optima
Afrodite, Carafe, Extract, NFC Tipple, Overture, Pompe, Propino, Quench, Shandy
Jorma
Vehnä/Vete
I
II
III
V
VI
VII
IX
XI
XIII
Acadian, Alatus, Amaretto, Bjarne, Bor 05052, Calixo, Dafne, Draco, Epos, Granary,
Granus, KWS Chamsin, Lennox, Lumikki, Picolo, Quarna, SW Kadrilj, Puntari,
Seance, Septima, Tjalve, Trappe, Triso, Wappu, Wellamo, Vinjett
Aallotar, Aino, Alatus, Anniina, Berserk, Bor 07569 (Herttua), Bor 09026 (Kreivi),
Demonstrant, Krabat,
KWS Scirocco, Marble, Meri, Specifik, Wanamo, Zebra
Bastian, Kruunu, Mahti, Manu
Ada, Alatus, Altos, Aura, Ceylon, Ellvis, Frontal, Glockner, Gunbo, Janne, Julius,
Lars, Mariboss, Nelson, NIC05-4588A, Olivin, Skagen, Stava, SW Harnesk, Tarso,
Urho, Veeti, Winner
Alatus, Arktika, Folke, Rehti, SW Magnifik, Tryggve
Winner
Cornetto, Prosa
Sertori
Wicki
Herne/Ärt
I
II
III
IV
V
Antti, Brutus, Carneval, Hulda, Jymy, Karita, Nitouche, Rokka, Saara, Stok, Tiina,
Zekon
Sohvi
Alfetta, Ingrid, Jermu, Julia, Onyx, Rocket, Sunna, Tonga
Scorpio
Arvika
Viljelystarkastajan tulee selvittää ja merkitä viljelystarkastuspöytäkirjaan siementuotannossa olevan
lajin kaikki tilalla viljelyssä olevat lajikkeet. Monet tarkastuttajat toivovat lisäksi, että
viljelystarkastuspöytäkirjaan merkittäisiin kaikki tilalla viljelyssä olevat lajikkeet niistäkin lajeista,
joista viljelmällä ei ole siementuotantoa.
28
6.2.2
Siemenviljeltävän lajikkeen mahdollinen muu tuotanto tilalla
Tilalla ei saa olla siemenviljeltävästä lajikkeesta muita viljelyksiä, joista korjataan tuleentunut
siemensato. Esimerkiksi niitettävä rehutuotanto on kuitenkin mahdollista. Rehu- tai kesantolohko on
niitettävä ennen tuleentumista ja niitto on todettava ennen viljelystarkastuspöytäkirjan allekirjoitusta.
Jos viljelijä aikoo tuottaa esimerkiksi samasta ohralajikkeesta mallasta ja siementä, mallasviljelys on
perustettava vähintään yhtä korkealla siemenluokalla kuin varsinainen siemenviljelyskin. Myös
maltaaksi aiotut lohkot viljelystarkastetaan. Jos mallaslohkot täyttävät siemenviljelykselle asetetut
vaatimukset, tarkastaja ehdottaa mallaslohkot hyväksyttäväksi. Jos maltaaksi tarkoitetut lohkot eivät
täytä siemenviljelyksen vaatimuksia esimerkiksi esikasvien osalta, tarkastaja ehdottaa mallaslohkot
hylättäviksi. Viljelystarkastaja käsittelee siis mallaslohkoja niin kuin ne olisivat siemenviljelystä ja
esimerkiksi lisää mallaslohkot pöytäkirjan lohkotietoihin.
Yhdestä lajikkeesta voi viljelmällä tuottaa vain yhtä siemenluokkaa olevaa siementavaraa kerrallaan.
Jos lajikkeesta on perustettu siemenviljelyksiä eri siemenluokkaa olevilla kantasiemenerillä, voidaan
viljelykset hyväksyä korkeintaan siihen luokkaan, johon alimman luokan kantasiemen antaa
edellytykset.
Esimerkki. Samalla viljelmällä on perustettu ohraviljelys PB- ja C1-kantasiemenillä. Kaikki lohkot
hyväksytään C2:en. Tällaisissa tapauksissa kannattaa kuitenkin olla erikseen yhteydessä
tarkastuttajaan ja Eviraan.
6.2.3
Esikasvirajoitukset
Esikasvirajoituksella pyritään estämään se, että lohkolla viljellään sellaisia lajeja tai lajikkeita, jotka
saattavat sekaantua pellossa säilyneiden edellisvuotisten viljelykasvien kanssa ja aiheuttaa
lajikeaitousongelmia. Viljelysuunnitelmia tehtäessä on huolehdittava siitä, ettei esikasvina ole
kasvilajia, joka voi hylätä viljelyksen.
Kullekin lajille ja siemenluokalle on määrätty vähimmäisaika, joka pitää olla kulunut siitä, kun lohkolla
on viimeksi viljelty saman lajin eri lajiketta tai saman lajikkeen aitoudeltaan tuntematonta erää. Jotta
saman lajikkeen erä voitaisiin katsoa aitoudeltaan tunnetuksi, erästä on voitava esittää
viljelystarkastajalle nähtäväksi virallinen vakuustodistus tai esim. kuormakirja, jossa näkyy erän
erämerkki. Erämerkki on kirjoitettava viljelystarkastuspöytäkirjaan. Avenan tarkastajan tekemä
viljelystarkastus hyväksytään tarkastukseksi, joka osoittaa esikasvin aitouden. Avenan tarkastajan
tekemästä tarkastuksesta lisätään tieto viljelystarkastuspöytäkirjaan.
SITY voi lisäksi määrittää ohran, kauran, vehnän ja herneen lajikeaitouden esikasvina
siemennäytteestä. Jos viljelijä on lisännyt lajiketta tilalla eikä virallista viljelystarkastusta ole tehty,
viljelijä voi lähettää SITYyn virallisesti otetun näytteen laboratoriossa suoritettavaa
lajikeaitoustarkastusta varten. Näytteen on oltava SITYssä viimeistään 31.5. Näyte otetaan
viimeisimmästä sadosta, joka on ko. lohkolta korjattu. Satoa on hyvä olla yli 300 kg jäljellä, jotta
näyte olisi edustava. Mikäli näyte vastaa ilmoitetun lajikkeen tuntomerkkejä ja on riittävän
yhtenäinen, erän voidaan katsoa olevan lajikeaitoudeltaan tunnettua. Viljelijän on esitettävä
tarkastuksesta annettava todistus viljelystarkastajalle viljelystarkastuksen yhteydessä.
SITY ei tee ristipölytteisille kasveille laboratorioaitoustarkastusta kuten vehnälle, ohralle, kauralle ja
herneelle, vaan esikasvina käytetyn kantasiemenen on oltava virallisesti sertifioitua.
Nurmi- ja nurmipalkokasveilla perustamisvuosi ei ole esikasvivuosi. Esikasvivuodeksi
lasketaan vuosi, jona peltolohkolla ei ole ollut kyseistä kasvilajia lainkaan. Poikkeuksena tähän on
tilanne, jossa nurmikasvusto on tuhottu kemiallisesti 30.6. mennessä. Perustettaessa nurmikasvien
siemenviljelystä rehunurmikasvuston jälkeen on syytä erityisen huolellisesti selvittää esikasvina
olleen kasvuston koostumus. Monet rehutuotantoon tarkoitetut siemenseokset sisältävät useiden
29
saman lajin lajikkeiden siementä.
Esimerkki
Puna-apilasiemenviljelys on perustettu vuonna 2015 suojaviljaan. Viljelystarkastajan on siis
selvitettävä esikasvit vuosilta 2014, 20013 ja 2012. Vuosina 2012–2014 lohkoilla ei ole saanut
kasvaa puna-apilaa.
Lajit, joista on syys- ja kevätmuotoja
Syys- ja kevätvehnä, syys- ja kevätruis sekä syys- ja kevätrypsi ovat samaa lajia. Syysviljoilla ja
syysrypsillä ja -rapsilla perustamisvuosi katsotaan esikasvivuodeksi.
Esimerkki
Lohkolla on ollut vuonna 2014 kevätvehnäviljelys ja kesällä 2015 lohkolla on ohraviljelys. Syksyllä
2015 viljelijä voi perustaa lohkolle syysvehnäsiemenviljelyksen ja tuottaa C1- tai C2-siemenluokan
siementä. Näin voi toimia, koska kesä 2015 täyttää esikasvivaatimuksen yhdeltä vuodelta.
Ei ole kuitenkaan hyväksyttyä, että lohkolla on kesällä 2015 kevätvehnää ja syksyllä 2015
lohkolle perustetaan syysvehnäsiemenviljelys.
Jos siemenviljelyksen yhdellä lohkolla on kasvanut väärää esikasvia, vain se lohko hylätään, jolla
on väärä esikasvi. Muut lohkot voidaan hyväksyä sillä edellytyksellä, että eri erät voidaan puida,
kuivata ja varastoida niin, ettei sekaannuksia pääse syntymään.
Jos viljelys tai sen osa hylätään esikasvien takia, vilja tai öljykasvi on puitava erikseen ja toimitettava
muuhun käyttöön ja nurmi on niitettävä ennen siemensadon korjaamista. Viljan tai öljykasvin
toimittaminen muuhun käyttöön on osoitettava kuitilla tai muulla selvityksellä. Tarkastajan on
todettava nurmen niitto ennen nurmisiemenviljelyksen hyväksymistä.
6.2.4
Kantasiementiedot
Kantasiementiedot
merkitään
normaalisti
esitäytössä
viljelystarkastuspöytäkirjaan.
Viljelystarkastajan on tarkastettava, että viljelijä on käyttänyt ko. siemenerää viljelyksen
perustamiseen. Tarkastus tehdään pyytämällä nähtäväksi erän vakuustodistus ja lasku tai
kuormakirja. Viljelijän on esitettävä jokaisesta käytetystä kantasiemenestä vakuustodistus. Ne
kantasiemenet, joista vakuustodistusta ei ole ja joita ei ole käytetty viljelyksellä, on vedettävä yli
esitäytetyssä pöytäkirjassa.
Jos kantasiementietoa ei ole pöytäkirjassa, viljelystarkastajan on lisättävä kantasiemenen
kauppaerä pöytäkirjaan vakuustodistuksen mukaan. Myös kantasiemenen sukupolvi on merkittävä
pöytäkirjaan.
Jos tilalla on aikaisempana vuonna hankittua siementä, joka on jostain syystä jäänyt käyttämättä,
siementä voi käyttää siemenviljelyksen perustamiseen. Muualta hankittu siementavara (esim.
naapurilta hankittu tai sopimuskumppanilta ylijäänyt tavara tai oma edellisen vuoden
siemenviljelyksen sato) ei kelpaa siemenluokkajärjestelmän mukaiseen siementuotantoon, vaikka
se olisi viljelystarkastuksessa hyväksytyn viljelyksen satoa, jos sillä ei ole voimassa olevaa
vakuustodistusta.
6.2.5
Viljelyksen pinta-ala, lohkojen koko ja lohkotunnukset
Viljelyksen ja lohkojen pinta-ala on tarkistettava tukihakemuksen kasvulohkolomakkeesta tai muusta
luotettavasta lähteestä. Oikea pinta-ala on tärkeä tarkkailtaessa viljelykseltä saatavan sadon
määrää.
30
Lohkojen IACS-tietojärjestelmän mukaiset täydelliset tunnukset (yhdeksän numeroa ja yksi kirjain)
merkitään viljelystarkastuspöytäkirjaan. Jos viljelyksen lohkoja tai lohkojen osia ehdotetaan
hylättäväksi, viljelystarkastuspöytäkirjassa on eriteltävä, mihin lohkoon hylkäysehdotus kohdistuu.
6.2.6
Luonnonmukaisesti tuotettava siemen
Luonnonmukaisen siemenen tuottaminen edellyttää kuulumista luonnonmukaisen tuotannon
valvontajärjestelmään. Luomusiementä voi tuottaa siirtymävaihe- ja luomulohkoilla alla olevassa
Taulukossa 2 esitetyin rajauksin. Yksivuotisilla kasveilla sato voidaan käyttää ja markkinoida
luomusiemenenä yhden sukupolven jälkeen ja monivuotisilla kahden kasvukauden jälkeen.
Taulukko 2. Lisäysaineiston käyttö tai markkinointi luonnonmukaisesti tuotettuna lisäysaineistona.
Kasviryhmä
Käyttö (ja
Esimerkki
markkinointi)
luomulisäysaineistona
Yksivuotiset kasvit
mukaan lukien
yksivuotiset
syysmuodot
(kuten vehnä,
ohra, ruis, herne)
Kun emokasvia on
kasvatettu
luonnonmukaisesti yksi
sukupolvi.
Kauran siemenviljelys perustetaan
tavanomaisesti tuotetulla siemenellä
luomutuotannossa tai siirtymävaiheessa (myös
SV1) olevalle lohkolle. Saatava sato on
luomutuotettua siementä.
Monivuotiset
siemenkasvit
(nurmikasvit kuten
timotei, apila,
vuohenherne)
Kun emokasvia on
kasvatettu
luonnonmukaisesti
kaksi kasvukautta.
Timotein siemenviljelys perustetaan
tavanomaisesti tuotetulla siemenellä
luomutuotannossa tai siirtymävaihe 1:ssä
olevalle lohkolle. Ensimmäisenä satovuonna
saatava siemensato on luonnonmukaista (oletus:
1. sato korjataan kylvövuotta seuraavana
vuonna).
Luonnonmukaisesti tuotetun siemenen tuottamiseen liittyy ongelmallinen tapaus:
Esimerkki
Luonnonmukaisen tuotannon valvontaan siirtyvä tila aikoo tuottaa luomusiementä rukiista
ensimmäisenä siirtymävaihevuonna. Onko se mahdollista?
Tämä edellyttää liittymistä valvontajärjestelmään ennen kylvöä, syksyllä. Normaalisti tukijärjestelmä
ohjaa liittymään valvontajärjestelmään keväisin.
Luomusiementuotannossa kantasiemenenä saa käyttää tavanomaisesti tuotettua siementä ilman
erillistä lupaa. Jos kantasiemen on peitattu sellaisilla peittausaineilla, joiden käyttö ei luomussa ole
sallittua, on tällaisen siemenen käyttöön haettava lupa ELY-keskuksesta.
Luonnonmukaisen tuotannon tarkastus ja päätös tuotantotarkastuksesta
Luomuvalvontaan kuuluva tila/toimija tarkastetaan vähintään kerran kalenterivuodessa.
Tarkastuksen tekee joko ELY-keskuksen tai Eviran virkamies tai Eviran valtuuttama tarkastaja.
ELY-keskus päättää alkutuotannon osalta tuotantotarkastuksen hyväksymisestä. Vuosittaisesta
tuotantotarkastuksesta tehdään päätös, joka postitetaan tilalle. Viljeltävät kasvilajit eivät enää
välttämättä näy päätöksessä.
31
6.2.7
Lajikkeeton kaupallinen siemen ja standardisiemen
Kun viljelijä tuottaa lajikkeetonta kaupallista siementä tai vihanneskasvien standardisiementä,
siemenviljelyksiä koskevat hukkakaurasäädökset ovat voimassa.
Kaikki tilan viljelykset, joilla tuotetaan siemenviljeltävästä lajista tuleentunutta siemensatoa, on
viljelystarkastettava. Siemenviljelyksen on oltava lajiltaan tunnistettavaa ja lajipuhdasta.
Siemenviljelyksellä ei saa olla runsaasti haitallisia viljely- tai rikkakasveja tai haitallisia siemenen
käyttöarvoa alentavia tauteja.
Lajikkeetonta kaupallista siementä tuotettaessa eristysetäisyydelle tai esikasveille ei ole asetettu
vaatimuksia säädöksissä. Katso kuitenkin mahdolliset lajikohtaiset sivut, erityisesti Camelina.
Poikkeuksena on mustasinappi, jolla on 200 m eristysetäisyysvaatimus.
Ne vihanneskasvien siemenviljelykset, joilla tuotetaan standardisiementä, viljelys tarkastetaan.
Standardisiemenen tulee olla lajikkeeltaan riittävän tunnistettavaa ja puhdasta. Standardisiementä
saa tuottaa tietyistä lajikkeista.
6.2.8
Aluskasvit, kerääjäkasvit ja tukikasvit, nurmen perustaminen suojaviljaan
Alus- ja tukikasvien käyttö siemenviljelyksellä on sallittua. Viljelijän kannattaa kuitenkin aina sopia
erikseen pakkaajan kanssa esimerkiksi aluskasvista, jotta sadon kunnostuksen yhteydessä ei tule
odottamattomia ongelmia.
Nurmisiemenviljelykset perustetaan useimmiten suojaviljaan. Suojaviljan kantasiemen voi olla
sertifioimatonta siementä. Jos viljelijä puhuu suojaviljan käytöstä etukäteen tarkastajan kanssa,
kannattaa kuitenkin aina muistuttaa hukkakauravaarasta.
Kerääjä/aluskasvit vaikuttavat nurmien esikasveihin samalla tavalla kuin mikä tahansa muukin
lohkolle kylvetty siemen.
Jos esimerkiksi puna-apila kylvetään peltoon 2015 keväällä aluskasviksi ja kasvusto käännetään
maahan lokakuussa 2015, lohkolle ei voi perustaa puna-apilan siementuotantoa ennen kuin vuonna
2019. Ainoa poikkeus tähän on se, että alus/kerääjäkasviksi valittu puna-apila perustetaan
sertifioidulla siemenellä (esimerkiksi lajike Bjursele) ja myös siementuotanto on samasta lajikkeesta
(tässä tapauksessa Bjurselesta). Tällöin ei aluskasvi vaikuta siementuotantoon.
Kerääjäkasvina käytetään todennäköisesti paljon raiheinää. Raiheinien siemen on samanmuotoista
ja -painoista kuin nadan siemen, minkä takia raiheinän siemenen lajittelu pois nurminadan tai
ruokonadan siemenestä on erittäin vaikeaa.
Tämän takia erittäin vahvasti suositellaan, että jos perustetaan nata- tai raiheinäsiemenviljelyksiä,
lohkoilla noudatetaan 2 vuoden esikasvivaatimusta myös parien
- nurmi/ruokonata - raiheinät
- raiheinälaji - raiheinälaji välillä.
Viljelystarkastuksessa alaa voidaan hylätä, jos vaikeasti lajiteltavia muita lajeja esiintyy runsaasti.
6.2.9
Koneiden, laitteiden ja varastotilojen yhteiskäyttö
Koneiden, laitteiden ja varastotilojen yhteiskäyttö muiden viljelmien kanssa voi aiheuttaa lajikkeiden
sekaantumisvaaran. Koneiden, kuivureiden ja muiden tuotantovälineiden yhteiskäyttöä ei suositella
32
muiden kuin siementuotantoviljelmien kanssa, sillä yhteiskäyttö muiden kanssa lisää
hukkakaurasaastunnan vaaraa. Viljelystarkastajan on suositeltavaa keskustella asiasta viljelijän
kanssa.
6.2.10 Viljelykäytännöistä
Siemenviljelyksillä tulee noudattaa hyvää viljelykäytäntöä. Hyvä viljelykäytäntö tarkoittaa, että pelto
muokataan ja lannoitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja kylvö tehdään tasaisen itämisen
mahdollistavalla tavalla. Viljelyssä käytetään alueelle soveltuvia lajikkeita ja määrältään riittävää
siemenmäärää. Kasvinsuojelusta huolehditaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Lohkon
kasvukunnon tulee mahdollistaa normaalin korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen.
Siemenviljelyksillä tulee huolehtia asianmukaisesta kasvinvuorottelusta. Sadonkorjuu tapahtuu
kyseisen kasvin tavanomaisena korjuuaikana. Siemenviljelyksiä ei tule perustaa riviviljelykasvien
päisteisiin.
6.3 Yleistarkastus
Viljelyksen tarkastuksessa on ensimmäiseksi todettava, onko viljelys oikea: onko viljelys
yhtenäisesti samaa ilmoitettua lajiketta ja viljelläänkö lajiketta ilmoitetulla pinta-alalla. Kasvuston
lajike tunnistetaan lajiketuntomerkkien perusteella. Lajikkeen määrittämiseen on sisällyttävä
kasvustosta otettujen yksilöiden yksityiskohtaista tarkastusta, jolloin satunnaisesti valituista
yksilöistä tutkitaan kaikki oleelliset tuntomerkit.
Jos kasvuston tuntomerkit täsmäävät ilmoitetun lajikkeen tuntomerkkien kanssa, aloitetaan
viljelyksen yleistarkastus. Lajikeaitous, vieraat lajit ja taudit on aina tutkittava koealatarkastuksella.
Lajike tunnistetaan irrottamalla yhdestä kylvörivistä järjestään n. 20 yksilöä, joista tarkastetaan, että
tuntomerkit täsmäävät lajiketaulukoissa esitettyjen tuntomerkkien kanssa. Kun yksilöt irrotetaan
järjestyksessä kokonaan, esimerkiksi sivuversojen poikkeava kasvutapa voidaan havaita.
Lajikeominaisuudet tarkastetaan pääversosta. Jos viljelys on useammassa kasvulohkossa,
lajikeaitous tarkastetaan joka lohkolta erikseen. Lajikeaitoutta on tarkkailtava koko
viljelystarkastuksen ajan.
Ristipölytteisissä kasveissa on tarkasteltava viljelystä lajikeaitouden kannalta kokonaisuudessaan.
Poikkeavat yksilöt voi havaita joukosta erottuvina esimerkiksi korkeudeltaan, kasvutavaltaan,
kehitysrytmiltään tai muun vastaavan ominaisuuden perusteella.
Yleistarkastuksessa viljelyksellä kuljetaan niin, että koko viljelys tarkastetaan kattavasti myös
kylvörivien poikkisuuntaan nähden. Varsinkin pellonreunat ja sähkölinjojen alustat tarkastetaan
huolella. Jos lohkolla on ruiskutusuria, niitä pitkin on hyvä kävellä. Ruiskutusurien hyödyntäminen
varmistaa, että koko lohko tulee käytyä tasaisin välimatkoin läpi. Urien käyttö myös säästää voimia
kasvuston havainnointiin. Lakoontuneissa kasvustoissa on pääsääntöisesti kuljettava kylvörivien
poikkisuuntaan.
Tarkastuksessa tehdään jatkuvasti havaintoja kasvuston yhtenäisyydestä, vieraiden lajien ja
lajikkeiden, tautisten yksilöiden, rikkakasvien ja hukkakauran esiintymisestä. Hyvä tapa on kirjata
koealat ja tehdyt havainnot esim. vihkoon, josta ne tarvittaessa löytyvät myöhemminkin.
Yleistarkastuksessa
tutkitaan
myös
aluskasvillisuutta.
Kylvörivien
välissä
olevista
viljelyskasviyksilöistä voidaan saada vihjettä esikasveista ja siten varmistaa viljelijältä saatua tietoa.
Yleistarkastuksessa on hyvä tehdä havaintoja myös kylvämisen aloituspaikasta, koska sieltä
selviää, kuinka tarkasti kylvökone on puhdistettu edellisen kylvön siemenistä.
33
6.3.1
Eristysetäisyydet
Eristysetäisyyden tarkoituksena on vähentää vieraan siitepölyn aiheuttamaa aitouden
huononemista. Siemenviljelyksen tulee olla myös riittävästi eristetty muista viljelyksistä, jotta
vältetään siemenlevintäisten tautien leviäminen ja siemensadon sekaantuminen sadon
korjuuvaiheessa. Eristysetäisyydet on määritelty lajeittain, siemenluokittain ja nurmi- ja
nurmipalkokasveilla myös viljelyksen koon mukaan.
Viljelyksen tarkastuksen yhteydessä tutkitaan, onko säädettyjä eristysetäisyyksiä lähempänä
kasvustoa, josta on risteytymisvaara. Sellaisia viljelyksiä, joita ei luotettavasti voida todistaa samaksi
lajikkeeksi kuin tarkastettava viljelys, pidetään eri lajikkeena. Jos vaaditut eristysetäisyydet eivät
täyty, viljelystarkastaja ehdottaa sen viljelyksen osan hylkäämistä, joka on vaadittua eristysetäisyyttä
lähempänä. Jos viljelystarkastaja ehdottaa esimerkiksi nurmisiemenviljelyksen lohkon tai lohkon
osan hylkäämistä risteytymisvaaran perusteella, hylättävä ala on niitettävä ennen puintia.
Viljelystarkastajan on kirjattava toimenpide-ehdotus pöytäkirjaan ja käytävä jälkeenpäin
tarkastamassa, onko ehdotusta noudatettu.
Jos esimerkiksi timotein eri lajikkeiden siemenviljelysten välissä on metsä, voidaan eristysetäisyys
katsoa täyttyneeksi. Metsänä ei kuitenkaan voi pitää esimerkiksi koivukujaa tai pajukkoa.
Eri siemenluokilla on eri eristysetäisyysvaatimukset. Jos viljelys on pyydetty korkeampaan luokkaan
kuin eristysetäisyys sallii, tarkastajan on selvitettävä, voidaanko viljelys hyväksyä alempaan
siemenluokkaan. Joskus voi olla parempi vaihtoehto hylätä osa viljelyksestä ja hyväksyä loppuosa
perussiemenluokkaan. Tämä on kuitenkin poikkeuksellista, ja ennen kuin tarkastaja toimii näin,
tarkastajan on oltava yhteydessä tarkastuttajaan. Pöytäkirjan huomautuskenttään on lisättävä
selitys.
Viljelijän vastuulla on selvittää naapurin viljelyksellä käytetyn kantasiemenen kauppaerämerkki.
Tämä koskee niitä lajeja, joilla on vaatimuksia eristysetäisyyden suhteen: mm. ruis, rypsi, rapsi,
heinät, apilat ja hamppu.
Esimerkki
Siemenviljelyksellä halutaan tuottaa rukiin perussiementä. Rukiin perussiementä tuotettaessa
eristysetäisyysvaatimus on 300 m ja sertifioitua siementä tuotettaessa 250 m. Jos
ruissiemenviljelyksestä on 270 m:n päässä toinen ruiskasvusto, joka on eri lajiketta,
siemenviljelyksen siemenluokka voidaan ehdottaa hyväksyttäväksi sertifioiduksi siemeneksi (C).
Siinä tapauksessa siemenviljelys voidaan kokonaisuudessaan hyväksyä.
Nurmikasveilla risteytymistä voivat aiheuttaa liian lähellä sijaitsevan saman lajin siemenviljelysten
lisäksi niittonurmet, suojavyöhykkeet ja -kaistat, joutomaat ja muut vastaavat alueet. Jos vaadittavaa
eristysetäisyyttä lähempänä oleva niittonurmi on niitetty ennen tarkastusta, on tärkeää selvittää,
onko se tapahtunut ennen kasvuston kukkimista. Jos asia jää epäselväksi, viljelys tai sen osa
hylätään. Kun arvioidaan pientareiden tai joutomaiden kasvuston aiheuttamaa risteytymisvaaraa,
tarkastellaan kasvuston runsautta ja etäisyyttä tarkastettavasta viljelyksestä. Yleensä huomioidaan
vain kasvustot, jotka tiheydeltään vastaavat siemenviljelystä. Usein joutomailla tai pientareilla
esimerkiksi timotein, nurminadan tai puna-apilan osuus on hyvin vähäinen, joten ne eivät yleensä
aiheuta risteytymisvaaraa.
6.3.2
Rikkakasvit
Haitallisina rikkakasveina pidetään sellaisia lajeja, joita on vaikea poistaa lajittelussa. Haitallisten
rikkakasvien poistaminen helpottaa sadon kunnostusta ja pienentää lajittelutappioita merkittävästi.
Nurmi- ja nurmipalkokasvien siementuotannossa tulee kiinnittää erityistä huomioita
34
kestorikkakasvien määrään viljelyksellä, koska kaikkia siemeniä ei voida erottaa lajittelemalla.
Lajikohtaisissa luvuissa 7.1–7.19 on lueteltu lajeittain tai lajiryhmittäin haitallisia rikkakasveja.
Viljelystarkastaja voi ehdottaa nurmi- tai nurmipalkokasviviljelyksen osan hylkäämistä, jos
esimerkiksi vierasta lajia tai rikkakasveja on runsaasti. Jos rikkakasvit ovat vallanneet
nurmikasviviljelyksen tietyn osan kokonaan (pääkasvi on muuta kuin siemenviljeltävää lajia),
tällainen ala on hylättävä viljelystarkastuksessa. Joskus esimerkiksi peltosaunion eli saunakukan
valtaaman ensimmäisen vuoden puna-apilalohkon niitto voi parantaa lohkon kuntoa huomattavasti
seuraavana satovuonna.
Rikkakasvilajit luetellaan viljelystarkastuspöytäkirjassa sille varattuun paikkaan. Myös rikkakasvien
runsaus arvioidaan.
6.3.3
Hukkakaura
Määritelmät:
Siementuotantotilalla tarkoitetaan kylvösiementuotantoa harjoittavaa yhden tai useamman tilan tai
tilanosan muodostamaa maataloudellista kokonaisuutta, jota hoidetaan samasta talouskeskuksesta.
Hukkakaurarekisterillä tarkoitetaan maaseutuelinkeinoviranomaisen pitämää rekisteriä alueista,
joilla esiintyy hukkakauraa.
Siemenviljelyksellä tarkoitetaan viljelystä, jolla kylvösiemeneksi tarkoitettu siemenerä tuotetaan.
Siemenviljelys voi olla yhdessä tai useammassa kasvulohkossa.
Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatetaan
yhtä kasvilajia yhtä käyttötarkoitusta varten.
Peruslohkolla tarkoitetaan maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta, jota rajoittaa esimerkiksi
kunnan raja, tukivyöhykkeen raja, vesistö, reunaoja, tie tai metsä.
Tarkkailulohkolla tarkoitetaan sitä kasvulohkoa, jolta on löydetty hukkakauraa ja joka on merkitty
kunnan hukkakaurarekisteriin.
HUOM ! Peruslohko voi olla kunnan hukkakaurarekisterissä, mutta ei SITYn rekisterissä, koska
SITYssa katsotaan hukkauralohkoja kasvulohkotasolla ja kunnissa peruslohkotasolla.
6.3.3.1 Siementuotannon aloittaminen ja hukkakaura
SITY tarkastaa viljelystarkastusilmoituksen tallentamisen yhteydessä, onko tila kunnan
hukkakaurarekisterissä, kun tila on aloittamassa siementuotantoa. Aloittavaa tilaa koskevat samat
hukkakaurasäädökset ja rajoitukset kuin tilaa, jolla siementä on tuotettu aikaisemminkin.
Esimerkki 1.
Tilalla on yksi lohko kunnan hukkakaurarekisterissä. Tilalla ei ole aikaisemmin tuotettu siementä.
Viljelijä kysyy, voiko tila alkaa tuottaa siementä ohrasta ja nurminadasta.
Vastaus: Yksi lohko ei rajoita tilan siementuotantomahdollisuuksia. On kuitenkin muistettava, että
hukkakaurarekisterissä olevalla lohkolla ei voi viljellä kauraa eikä siementuotettavaa lajiketta.
Esimerkki 2.
Tilalla on kaksi lohkoa kunnan hukkaurarekisterissä. Tilalla ei ole aikaisemmin tuotettu siementä.
Viljelijä kysyy, voiko tila alkaa tuottaa siementä rypsistä ja kaurasta.
Ohran siementuotantoa ei sen sijaan voi aloittaa ennen kuin vähintään toinen lohko on poistettu
hukkakaurarekisteristä. Kaksi lohkoa ei rajoita tilan siementuotantomahdollisuuksia, jos tila aikoo
tuottaa rypsin siementä. On kuitenkin muistettava, että hukkakaurarekisterissä olevalla lohkolla ei
voi viljellä kauraa eikä siementuotettavaa lajiketta
35
6.3.3.2 Hukkakauran etsiminen kasvustosta
Hukkakauran havaitsee parhaiten aurinkoa vasten. Jos tarkastaja löytää yhden hukkakauran,
tarkastajan kannattaa tarkkailla aluetta löytyneen hukkakauran lähistöltä, sillä hukkakaura kasvaa
usein pesäkkeinä. Kannattaa myös huomata, että osa hukkakaurayksilöistä voi olla kasvuston
tasalla tai alapuolella. Hukkakauran kannalta tärkeitä tarkastettavia paikkoja ovat sähkölinjojen
alustat, eläinten kulkureitit ja ojien ja jokien varret. Usein ensimmäiset hukkakaurat löytyvät lohkojen
reunoilta. Jos tarkastaja havaitsee naapurin puolella hukkakauraa, kannattaa tarkastaa
siemenviljelyslohko ja sen reunat erityisen tarkasti. Tarkastajan on tehtävä naapurin puolelta
mahdollisesti löytyneestä hukkakaurasta ilmoitus kuntaan.
6.3.3.3 Jos hukkakauraa löytyy
Jos viljelijä ei ole mukana viljelystarkastusta tehtäessä ja viljelystarkastaja löytää hukkakauran,
hukkakauraa ei irroteta, vaan hukkakaura jätetään paikalleen ja merkitään esimerkiksi kepillä tai
värinauhalla ja ilmoitetaan asiasta viljelijälle. Jos tunnistuksesta syntyy kiistaa, yksilö on kitkettävä
kokonaan juurineen ja lähetettävä SITYyn määritettäväksi. Jos viljelijä tai tarkastaja epäilee
hukkakaurasaastunnan olevan peräisin kantasiemenestä, hukkakaurayksilöt on jätettävä paikoilleen
ja merkittävä esimerkiksi kepillä ja otettava yhteys kantasiemenen pakkaajaan ja SITYyn
välittömästi.
Jos yksi hukkakaurayksilö löytyy, kannattaa aina tarkastaa hukkakauran löytymispaikan lähialue erittäin
huolellisesti, sillä hukkakauroja voi olla useampiakin.
Jos hukkakauraa löytyy, tarkastajan on piirrettävä kartta, jonka perusteella hukkakauran
esiintymispaikka voidaan helposti paikallistaa seuraavana vuonna. Karttaan on piirrettävä koko
peruslohko ja mahdolliset kasvulohkot. Mahdolliset sähkölinjat, ladot tms. kannattaa merkitä.
Hukkakaurapaikan voi merkitä esimerkiksi metrimääränä selkeästi paikallistettavista kohdista.
Lisäksi karttaan merkitään viljelijän nimi, päivämäärä ja viljelystarkastusnumero. Helpoin ja paras
tilanne on kuitenkin se, että käytettävissä on ilmakuvakartta, johon hukkakaurapaikka ja
kasvulohkon rajat voidaan merkitä.
Jos hukkakauran tunnistuksesta syntyy erimielisyyttä, hukkakauranäyte lähetetään osoitteella Evira,
PL 111, 32201 Loimaa ja kuoreen lisätään merkintä ’Hukkakauranäyte’. Hukkakauran tunnistus on
maksutonta.
6.3.3.4 Hukkakauraa todetaan siemenviljelyksellä
Pääsääntö on, että siemenviljelys hylätään, jos viljelyksellä todetaan hukkakauraa. Jos
siemenviljelys on kahdessa tai useammassa kasvulohkossa ja yhdellä kasvulohkolla todetaan
hukkakauraa enintään neljä hukkakaurayksilöä, voidaan hukkakaurasta vapaiden lohkojen sato
hyväksyä kylvösiementuotantoon. Hyväksynnän ehtona on hukkakaurojen kitkentä. Hukkakauraisen
lohkon siemensato on voitava korjata ja jatkokäsitellä ilman, että hukkakauraisen lohkon satoa
joutuu sertifioitavaksi tarkoitettuun erään. Siemenviljelys tulee hylätä, jos on olemassa hukkakauran
leviämisvaara siemenviljeltävään satoon.
Löytynyt hukkakaura on aina välittömästi torjuttava kitkemällä tai muulla tavalla, jos sitä löytyy tilalta.
Tarkastaja voi ehdottaa viljelystä tai sen osaa hyväksyttäväksi vasta sitten, kun hän on todennut,
että hukkakaura on poistettu. Tämä koskee tilan kaikkia peltoja ja alueita riippumatta siitä, mikä on
hukkakauraesiintymän laajuus tai etäisyys siemenviljelykseen.
Jos tilalta löytyy hukkakauraa, tarkastajan on ennen siemenviljelyksen hyväksymisen ehdottamista
oltava vakuuttunut siitä, että ei ole riskiä siitä, että hukkakauraa joutuu kylvösiemeneksi tarkoitettuun
36
erään. Tarkastaja voi lisäksi aina ottaa yhteyttä SITYyn ja ehdottaa, että tilan siementuotantoon
tarkoitetuilla lohkoilla tehdään uusintatarkastukset. Uusintatarkastuksen tarve on ilmoitettava
välittömästi SITYlle. Jos viljelijä tai tarkastuttaja pyytää uusintatarkastusta, tarkastuksen maksaa
tarkastuksen pyytäjä.
6.3.3.5 Naapuritilalla havaitaan hukkakauraa
Jos siemenviljelyslohkon naapuritilan lohkolla on hukkauraa, on varmistuttava, että hukkakaura
kitketään välittömästi. Tarkastajan on otettava heti yhteys kuntaan. Jos maaseutusihteeri on lomalla
tms., tarkastajan on otettava yhteys ELY-keskukseen. Naapurissa havaittu hukkakaura ei vaikuta
siemenviljelyksen hyväksymiseen tai hylkäämiseen.
6.3.3.6 Siemenviljelytilan torjuntasuunnitelma/torjuntaohje
Viljelijän on saatava torjuntaohje tai torjuntasuunnitelma lohkolle, josta hukkakaura havaitaan.
Torjuntaohje tai -suunnitelma ovat erittäin tärkeitä, koska ilman niitä kunta ei hukkakauralain mukaan
saa tehdä puhtaaksitarkastusta. Viljelystarkastajat tekevät siemenviljelytilalle siemenviljelytilan
torjuntasuunnitelman, josta kunnan maataloussihteeri tekee päätöksen. Samalla maataloussihteeri
ratkaisee, onko saastunta niin laaja, että tilalla tarvitaan torjuntasuunnitelmaa. Siemenviljelytilan
torjuntasuunnitelma liitetään viljelystarkastuspöytäkirjaan. Siemenviljelytilan torjuntasuunnitelma –
lomakkeita saa SITYstä ja Eviranetistä.
Tarkastajan on ilmoitettava hukkakaurahavainnot heti kuntaan. Tarkastajan on toimitettava
torjuntaohjeet kuntaan mahdollisimman pian, jotta maaseutuviranomainen ehtii tehdä vaadittavat
toimenpiteet ajoissa. SITY ilmoittaa kaikki hukkakaurahavainnot kunnan maataloussihteerille
seuraavana talvena. Samassa ilmoituksessa SITY toimitetaan valmistellut torjuntaohjeet
maataloussihteerille, jos ohje on viljelystarkastuspöytäkirjan liitteenä.
Tarkastajat voivat tehdä tarkkailulohkoille myös puhtaaksitarkastuksia.
puhtaaksitarkastukset ilmoitetaan SITYstä kuntiin seuraavan talven aikana.
Myös
nämä
Esimerkkejä hukkakaurasta siemenviljelyksellä ja siementuotantotilalla.
X
= hukkakaura
SV
= siemenviljelys (kaikki SV:t saman siemenviljelyksen lohkoja ja lisäksi
siemenviljeltävän lajikkeen muu tuotanto)
Muu
= viljelys, joka eri lajiketta kuin siementuotettava lajike
= lohko
SV 1
SV 2
Muu xxxxx →
Siemenviljelys voidaan hyväksyä, kun hukkakaurat
on kitketty.
SV 1
SV 2
SV 3 xxxx →
Hylkää hukkakauran saastuttama lohko SV 3.
SV 1- ja SV 2-lohkot voidaan hyväksyä, kun
hukkakaurat on kitketty.
SV x
SV x
SV
→
Hylkää koko siemenviljelys.
SV
SV
SV xxxxx
→
Hylkää koko siemenviljelys.
Hukkakauralöydös hylkää vain kyseisen siemenviljelyksen eli tilan muut siemenviljelykset voidaan
hyväksyä.
37
Esimerkki
Tilalla on siementuotantoa kahdesta vehnälajikkeesta. Toisen lajikkeen lohkosta löytyy viisi
hukkakaurayksilöä. Vain se siemenviljelys hylätään, jolta hukkakauraa löytyi.
Jos monivuotiselta siemenviljelykseltä löytyy hukkakauraa, seuraavana vuonna ko.
siemenviljelyksen muilla lohkoilla kuin sillä lohkolla mistä hukkakaura löytyi voi tuottaa siementä.
Tarkkailulohkolla ei voi tuottaa siementä ja tarkkailulohkon monivuotisen lajin niitosta tai
hävittämisestä tulee huolehtia ennen kuin tarkastaja tulee tilalle. Tarkastaja ei voi hyväksyä ko.
lajikkeen siemenviljelystä ennen kuin tarkkailulohkon kasvusto on hävitetty.
Esimerkki
Tilalla tuotetaan Iki-timoteistä siementä kolmella lohkolla. Yhdellä Iki-lohkolla havaittiin vuonna 2014
yksi hukkakaurayksilö. Viljelijän on vuonna 2014 hävitettävä kasvusto esimerkiksi niittämällä,
myrkyttämällä ja/tai kyntämällä.
Jos viljelijä ei ole hävittänyt timoteikasvustoa vuonna 2014, viljelijä voi vuonna 2015 ottaa
tarkkailulohkolta tuore- tai kuivaheinäsadon. Kun tarkastaja tulee tilalle, kasvuston on oltava
niitetty. Jos sitä ei ole niitetty, tarkastajan on palattava toteamaan niitto hyvissä ajoin ennen kuin
siemensato on puitavissa.
6.3.3.7 Siemenviljelyn jatkaminen tilalla, jolla todetaan hukkakauraa
Kasvulohkosta, jolla hukkakauraa havaitaan, muodostetaan hukkakauran tarkkailulohko.
Tarkkailulohkoa koskevat seuraavat määräykset:
- kasvulohko säilyy SITYn tarkkailussa, kunnes se todetaan hukkakaurattomaksi kahtena
peräkkäisenä vuonna. Jäljempänä on lueteltu, milloin tarkkailulohkon tarkastus
hyväksytään hukkakaurattomuustarkastukseksi.
- lohko tarkastetaan vuosittain viljelystarkastuksen yhteydessä.
- tarkkailulohkolla ei saa tuottaa siemenviljeltävää lajiketta tai viljellä kauraa.
- tarkkailulohkolle ei saa perustaa monivuotista siemennurmea kylvösiementuotantoa varten.
- tarkkailulohkolle ei saa perustaa siemenviljelystä sinä vuonna, kun lohkolle tehdään toisen
vuoden hukkakaurattomuustarkastus.
- tarkkailulohkon kokoa tai muotoa ei saa muuttaa.
- tarkkailulohkolla on noudatettava torjuntaohjetta tai suunnitelmaa (maataloussihteeriltä).
- lohkolla ei saa käyttää kemiallista torjuntaa, jollei suunnitelma tai ohje sitä edellytä.
- jos lohkolta löytyy hukkakauraa, se on kitkettävä tai muuten torjuttava välittömästi.
Tarkkailulohkojen määrä
Jos siementuotantotilalla esiintyy hukkakauraa yhdellä kasvulohkolla (yksi tarkkailulohko):
siementuotanto on sallittu kaikilla lajeilla.
siementuotantoa voidaan harjoittaa muilla lohkoilla kuin tarkkailulohkolla.
Jos hukkakauraa esiintyy kahdella kasvulohkolla (kaksi tarkkailulohkoa):
siementuotanto on sallittu timoteilla, puna-apilalla, rypsillä ja rapsilla.
siementuotantoa voidaan harjoittaa muilla lohkoilla kuin tarkkailulohkoilla.
Jos hukkakauraa esiintyy kolmella kasvulohkolla (kolme tarkkailulohkoa):
siementuotantoa ei hyväksytä niin kauan kuin tilalla on enemmän kuin kaksi tarkkailulohkoa.
Tarkastaja tekee tarkastuksen tilalla, jolla on hukkakauran tarkkailulohko
Viljelystarkastaja tarkastaa aina siemenviljelytilan hukkakauran tarkkailulohkon. Jos
tarkkailulohkolla on kuitenkin sellaista kasvilajia, josta puhtaaksitarkastusta ei tehdä, tarkastajan on
vain todettava kasvilaji. Esimerkiksi rypsi- tai ruispellolla tarkastusta ei tehdä. Jos lohkolta on torjuttu
hukkakauraa kemiallisesti, hukkakauraa on kitketty tai muuten torjuttu, lohkoa ei pidä tarkastaa.
38
Jos tarkkailulohkolla on kauraa, koko tilan kaikki siemenviljelykset hylätään, eikä siemenviljelyksiä
tarkasteta. Jos viljelijä kuitenkin niittää kauralohkon ja tekee sadosta esimerkiksi tuorerehua,
siemenviljelykset voidaan hyväksyä. Kaura on niitettävä niin aikaisin, että sadosta ei voi saada
itämiskelpoista siementä. Tarkastajan on todettava niitto ennen kuin viljelystä voi hyväksyä.
SITY lähettää viljelystarkastajalle viljelystarkastuspöytäkirjan mukana edellisenä vuonna piirretyn
kartan hukkakauraesiintymän sijainnista. Tällöin on ehdottomasti tarkastettava ne paikat, joilta
hukkakauraa on aikaisemmin löytynyt. Tarkastajan on myös tarkastettava, että torjuntaohjetta tai
suunnitelmaa on noudatettu.
Jos tarkkailulohkolla todetaan hukkakauraa, löytyneet hukkakaurat kitketään pois ennen
siemenviljelyksen hyväksymistä. Puhtaaksitarkastusvuosien laskeminen aloitetaan jälleen alusta.
Jos kunnan maataloussihteeri on tehnyt tarkastuksen ennen viljelystarkastajaa, viljelystarkastajan ei
tarvitse tarkastaa lohkoa uudelleen. Tarkastuksen tulos on kuitenkin merkittävä pöytäkirjaan sekä
huomautus, että tarkastuksen on tehnyt maataloussihteeri.
Viljelystarkastajan on ilmoitettava tekemästään tarkastuksesta kuntaan. Tämä on oleellista
sen takia, että maaseutusihteeri tietää lohkon tarkastetuksi. SITY toivoo kuitenkin, että jos on
esimerkiksi tilanne, jossa
- peruslohko on 10 ha,
- siitä tarkkailulohkon osuus on 8 ha,
- tarkkailulohkolla voidaan tehdä hukkakaurattomuustarkastus (laji oikea ja lohkolla ei ole
torjuttu hukkakauraa),
- 2 ha muulla kasvulohkolla voidaan myös tehdä hukkakaurattomuustarkastus lajin ja
torjuntatilanteen kannalta,
niin viljelystarkastaja tarkastaisi koko 10 ha peruslohkon ja ilmoittaisi tehdyn tarkastuksen kuntaan.
Syynä tähän pyyntöön on se, että näin viljelijä pääsee eroon myös kunnan hukkakauramerkinnästä.
Toisaalta kunnan työtä helpotetaan, kun kunnan maataloussihteerin ei tarvitse tarkastaa koko
peruslohkoa uudelleen tai vain 2 ha ensimmäistä kertaa. SITY maksaa tällaisissa tapauksissa
ylimääräisen 2 ha:n tarkastuksen.
6.3.3.8 Hukkakaurarekisteristä ja SITYn tarkkailusta poistuminen:
Tila vapautuu kunnan hukkakaurarekisteristä, kun hukkakauraa ei havaita kahtena peräkkäisenä
kesänä virallisessa hukkakaurattomuustarkastuksessa. Kunta tarkastaa aina koko peruslohkon,
SITYn tarkkailusta voi poistaa kasvulohkon, jolla hukkakauraa havaittiin. Tarkastus on tehtävä
siihen aikaan, kun hukkakaura on röyhyllä.
Tarkastusta ei hyväksytä hukkakaurattomuustarkastukseksi, jos
- lohkolla viljellään kauraa, rypsiä, rapsia, sinappia, ruista, kuminaa tai perunaa.
- lohko on kesantona, nurmella tai kasvusto on pahoin lakoutunut.
- lohkolla on torjuttu hukkakauraa esimerkiksi kitkemällä, torjunta-aineilla tai niittämällä.
- muut viljelytekniset toimenpiteet estävät hukkauran havaitsemisen.
Esimerkki
Tarkkailulohkolle on perustettu riistapelto, joihin on kylvetty eri lajeja. Voiko puhtaaksitarkastuksen
tehdä?
Riistapellon hyväksyminen puhtaaksitarkastukseen riippuu kylvetyistä lajeista ja hoitokäytännöistä.
Pääsääntöisesti riistapellot eivät kelpaa puhtaaksitarkastukseen, koska niihin kylvetään usein
rypsiä, rapsia tai kauraa ja osa kasvustoista on monivuotisia. Käytännössä hukkakauran
havaitseminen on hyvin vaikeaa, jos kasvustossa on eri lajeja, jotka ovat erikorkuisia.
39
Sama koskee myös lohkoja, joilla on runsaasti (korkeita) rikkakasveja kuten valvattia. Jos tarkastaja
ei pysty havainnoimaan hukkakauraa kunnolla, tarkastusta ei tule tehdä.
Hukkakauralohkojen tarkastus
Miten tarkastetaan
Nurmi
Ruis
Rypsi, rapsi
Kaura
Peruna
Riviviljelykasvit
Pellava
Herne
Vehnä, ohra
Pellava
Herne
Vehnä, ohra
Riistapelto
Avo/sänki/
kesanto/tms.
Viljelijä sanoo
kitkeneensä
hukkakauraa tai
käyttänyt
kemiallista
torjuntaa
Miten merkitään
pöytäkirjaan
Merkitse: Ei tarkastettu
Korvaus tarkastuksesta
Tarkasta lohko, jos
viljelijä sanoo, että ei
ole torjunut
hukkakauraa.
Jos viljelijä sanoo,
että on torjunut
hukkakauraa,
tarkista vain
kirjanpidosta.
Ei tarkasteta
tarkkailulohkoa,
tarkista kirjanpidosta
Merkitse: On tarkastettu, ei
torjuttu
Maksetaan tarkastetun alan
mukaan
Ei tarkasteta
tarkkailulohkoa,
laji ja lajike.
Merkitse: Ei tarkastettu ja on Ei korvata erikseen, sisältyy
torjuttu
perusmaksuun
Ei tarkasteta
tarkkailulohkoa,
Ei korvata erikseen, sisältyy
perusmaksuun
Merkitse: Ei tarkastettu ja on Ei korvata erikseen, sisältyy
torjuttu
perusmaksuun
Merkitse: Ei tarkastettu
Ei korvata erikseen, sisältyy
perusmaksuun
Tarkastuksen maksaja, kun viljeltävä laji ja lohkon käsittely sallivat tarkastuksen tekemisen
Tapauksen kuvaus
Hukkakaura löytynyt
tarkkailulohkolta viime
vuonna
viljelystarkastuksessa
Hukkakaura löytynyt
peruslohkolta, joka oli
löytövuonna jaettuna
kahteen kasvulohkoon.
Löytyi
viljelystarkastuksessa.
Tilalla lohko, jolle
poikkeuslupa
Kuka tarkastaa
Viljelystarkastaja
Kuka maksaa
Tarkastuttaja
Viljelystarkastaja
Tarkastuttaja maksaa
tarkkailulohkon
tarkastuksen, Evira maksaa
ylimääräisen pinta-alan
tarkastuksen
Kunta/viljelystarkastaja
Jos viljelystarkastaja
tarkastaa, Evira maksaa
6.3.3.9 Lisämaan ja vuokramaan hankinta siementuotantotilalle
Hankittaessa lisä- tai vuokramaata on varmistettava, ettei alue ole kunnan hukkakaurarekisterissä.
40
Jos alueen lohkoja on kuitenkin kunnan hukkakaurarekisterissä, pääperiaatteena on se, että
lohkoista tulee tarkkailulohkoja (ks. edellä). Erityistapauksissa voidaan myöntää poikkeuslupa.
Poikkeuslupa on haettava etukäteen kirjallisesti SITYltä. Ohje ja lomake poikkeusluvan hakemiseen
löytyvät osoitteesta www.evira.fi ja SITYstä.
6.3.3.10
Kahden lohkon yhdistäminen, kun toinen lohko on kunnan
hukkakaurarekisterissä
Jos viljelijä yhdistää hukkakaurarekisterissä olevan lohkon ja puhtaan lohkon, uuden syntyvän
lohkon rekisterissä olevaa osaa käsitellään kuten tarkkailulohkoa. Puhtaalla osalla siementuotanto
voi siis olla mahdollista, mutta hukkakaurarekisterissä olevaa osaa koskevat samat rajoitukset kuin
tarkkailulohkoa muutenkin. Asia vaatii kuitenkin aina poikkeusluvan hakemista Evirasta ja kaikkia
tilanteita käsitellään tapauskohtaisesti. Ohje koskee vain siementuotantoa, eikä vaikuta esimerkiksi
kunnan ylläpitämään hukkakaurarekisteriin. Yhdistetty lohko liitetään kokonaisuudessaan
hukkakaurarekisteriin.
Hukkakauraan liittyvää kirjallisuutta:
Jalli, H. ja Paju, R. Hukkakaura. Kirjallisuuskatsaus. 2002. MTT:n selvityksiä 8. Verkkojulkaisu
osoitteesta www.mtt.fi/mtts.
Kasvinsuojeluseura ry.
Laki ja asetuksia
Laki hukkakauran torjunnasta (185/2002)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus hukkakauran torjunnasta (326/2002)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus hukkakaurasta kylvösiementuotannossa 2/2015.
6.4 Koealatarkastus
Koealatarkastuksen tavoitteena on selvittää kasvuston lajikeaitous sekä vieraiden viljelykasvilajien
ja tautisten yksilöiden määrä siemenviljelyksellä. Lisäksi koealoilla tehdään havaintoja rikkakasvien
esiintymisestä. Tavoitteena on antaa selvä ja vertailukelpoinen kuva siitä, millaista viljelyksen sato
tulee olemaan. Tarkastajakohtaiset erot mikä on paljon ja mikä vähän pienenevät, kun tarkastaja
ilmoittaa havaintonsa koealoilla havaittuina vieraan lajin, lajikkeen tai tautisten yksilöiden
kappalemäärinä.
6.4.1
Koealojen valinta ja havainnointi koealoilla
Tarkastaja valitsee koealat kaikilta siementuotannossa olevilta lohkoilta lohkojen pinta-alojen
suhteessa. Kullekin lohkolle tuleva koealamäärä on hyvä laskea etukäteen ennen tarkastuksen
aloittamista. Tarkastaja sijoittaa koealat etukäteen tasaisesti lohkon eri osiin niin, että koealojen
täsmälliset paikat valitaan satunnaisesti.
Tarkastaja voi valita koealan tarkan paikan esimerkiksi niin, että päättää etukäteen ottavansa 40
askelta eteenpäin ja sen jälkeen viisi askelta oikealle. Koealan paikkaa ei saa tämän jälkeen muuttaa
niin, että etukäteen päätetyn koealan vieressä havaittu poikkeava yksilö tulee mukaan tai koealalle
sattuva tautinen yksilö jää pois. Koealan muuttaminen on kuitenkin tarkoituksenmukaista, jos koeala
osuu poikkeuksellisen huonoon kasvuston osaan, jossa kasvusto on niin harvaa tai kasvuoloista
kärsinyttä, että luotettavien havaintojen tekeminen lajikeaitoudesta ei ole mahdollista.
Koealat havainnoidaan erittäin huolellisesti ja jokainen epäilyttävä yksilö tutkitaan. Koealoilta
havaittujen poikkeavien yksilöiden, eri lajia olevien viljelykasvien ja tautisten yksilöiden määrät
41
merkitään erilliselle muistipaperille tai -vihkoon, josta vain yhteenlasketut kokonaismäärät merkitään
pöytäkirjaan. Tarkempi erottelu on tarpeen vain silloin, jos lohkojen välillä on merkittäviä eroja
tuloksissa, ja esimerkiksi yhden lohkon tai sen osan hylkääminen saattaisi oleellisesti parantaa
sadon laatua. Tällöin tulokset voidaan tarvittaessa antaa erillisellä kartalla tai muuten erotella
tulokset pöytäkirjaan lohkokohtaisesti.
6.4.2
Koealojen määrä
Koealatarkastusta varten viljelystarkastajan on suhteutettava koealojen lukumäärä viljelyksen
pinta-alan mukaan. Koealoja tehdään sitä enemmän, mitä suurempi viljelys on tarkastettavana. Jos
viljelys on suurempi kuin 10 ha, jaetaan viljelys kahteen tai useampaan sopivan kokoiseen
korkeintaan 10 ha suuruiseen alueeseen. Tarkastaja tekee jokaiselle 10 ha alueelle vähintään alla
olevan taulukon osoittaman määrän koealoja.
Viljelyksen pinta-ala (ha)
Koealojen lukumäärä vähintään (kpl)
1–2
4
3–4
8
5–7
12
8–10
16
Esimerkiksi 22 ha:n viljelykselle tehdään vähintään 16 + 16 + 4 = 36 koealaa, joilta tutkitaan
lajipuhtaus, siemenlevintäiset taudit ja lajikeaitous.
6.4.3
Koealan koko
Koealan koko vaihtelee kasvilajin, tuotettavan siemenluokan ja havainnoitavan ominaisuuden
mukaan. Kullekin lajille ja lajin siemenluokalle on ilmoitettu koealan koko erikseen jäljempänä
lajikohtaisissa ohjeissa (luku 7). Esimerkiksi vehnän sertifioidun siemenen 1. sukupolven (C1)
viljelyksellä lajikeaitous ja siemenlevintäiset taudit todetaan 1 m²:n koealalta ja lajipuhtaus 10 m²:n
koealalta. Tarkastusta tehdessä ei kannata valita kahta erillistä koealaa eri tarkoituksiin, vaan
havainnoida ensin aitous, taudit ja vieraat lajikkeet 1 m²:n koealalta ja sitten laajentaa koeala 9 m²:llä
vieraiden lajien tutkimiseksi.
6.4.4
Lajikeaitous
Tarkastaja tutkii lajikeaitouden koealoilta lajiketuntomerkkien perusteella (ks. luku 7). Koealalla
kasvavia kasveja tarkastellaan yksilöinä. Tarkastaja havainnoi kasveista pääsääntöisesti ensisijaiset
lajiketuntomerkit. Jos ensisijaiset tuntomerkit eivät sovi tarkasteltavaan yksilöön, havainnoidaan
toissijaiset tuntomerkit. Mikäli yksilö poikkeaa merkittävästi lajikekuvauksesta ja muista kasvuston
yksilöistä, tarkastaja toteaa sen poikkeavaksi yksilöksi. Poikkeavien yksilöiden määrä merkitään
viljelystarkastuspöytäkirjaan muodossa poikkeavia yksilöitä (kpl) / tutkittujen koealojen määrä (kpl) x
koealojen koko (m2). Pöytäkirjaan merkitään aina poikkeavien yksilöiden yhteenlaskettu määrä
koealoilla. Pöytäkirjaan kirjoitetaan myös lyhyt yhteenveto ominaisuuksista, joiden perusteella
poikkeavat yksilöt tunnistettiin. Esimerkiksi Belinda-kauran viljelyksellä: ei lehden reunakarvoja.
SITY tekee päätöksen siitä, onko viljelys katsottava lajikeaidoksi ottamalla huomioon myös SITYn
koekentältä saadut aitoustulokset.
42
6.4.4.1 Viljelyksen hyväksyntä tai hylkäys lajikeaitouden perusteella
Kun tarkastaja on valinnut koealojen lukumäärän viljelyksen pinta-alan perusteella, saa viljelyksen
koealoilta löytyä yhteismäärältään enintään alla esitetyssä taulukossa mainittua hyväksymisrajaa
osoittava määrä poikkeavia yksilöitä. Jos esimerkiksi viljelyksen pinta-ala on 6 ha ja koealoja on
tehty 12 kpl, siemenviljelys hyväksytään, jos poikkeavia yksilöitä löytyy enintään 12 kpl.
Jos koealoilta laskettu poikkeavien yksilöiden yhteismäärä tulee "hyväksytty" ja "hylkää" lukujen
väliin, on koealojen määrää lisättävä neljä kerrallaan niin, että päätös lopulta syntyy. Koealojen
määrää lisätään 36 koealaan asti. Jos poikkeavia yksilöitä on tällöin enintään 43, viljelys
hyväksytään. Jos poikkeavia yksilöitä on 44 tai enemmän, viljelys hylätään.
Lajikeaitouden osalta viljelystarkastuksen hyväksynnän ja hylkäyksen raja-arvot suhteutettuna
tehtyjen koealojen määrään ovat:
Koealojen määrä
4
8
12
16
20
24
28
32
36
6.4.5
Vieraiden lajikkeiden yksilöiden määrä
Jos yhtä paljon tai vähemmän:
Jos enemmän:
HYVÄKSY
HYLKÄÄ
1
10
6
15
12
19
18
24
22
30
27
35
31
39
36
44
43
44
Vieraat lajit
Kasvukauden aikana tulee siemenviljelykseltä poistaa mahdollisuuksien mukaan haitalliset vieraat
lajit. Viljelystarkastaja voi antaa kitkemiskehotuksia, jotka on merkittävä myös pöytäkirjaan.
Esimerkiksi syysvehnästä kannattaa poistaa ruis, vaikka rukiin todellinen määrä olisi pieni.
Tarkastaja voi suositella viljelystä tai sen osaa hylättäväksi, kun vierasta vaikeasti pois lajiteltavaa
lajia on kasvustossa niin paljon, että lajittelu ei onnistu. Tarkastaja voi myös suositella viljelyksen
huonon ja hyvän osan puimista erikseen. Esimerkiksi esikasvi on voinut kasvaa läpi vain yhdellä
lohkolla.
Nurmi-, nurmipalko- ja öljykasveilla siementen perusteella vaikeasti erotettavissa lajipareissa
käytetään lajikeaitouden hylkäystaulukoita. Luvun 7. Lajit ja niiden tarkastaminen lajikohtaisilla
sivuilla on esimerkkejä tällaisista lajipareista.
Tarkastaja laskee vieraiden lajien yksilömäärän koealoilta yhteen ja merkitsee yhteenlasketun
määrän viljelystarkastuspöytäkirjaan. Tarkastaja kannattaa tehdä erittely lohkoittain tarkastuttajaa
varten, jos lohkot ovat hyvin erilaisia.
43
6.4.6
Viljakasvustojen siemenlevintäiset kasvitaudit
Viljelystarkastuksessa todettu vehnän- ja ohranlentonoki, ohranviirutauti ja vehnänhaisunoki sekä
kaurannoki ovat seurausta kantasiemenen saastumisesta. Viljelyksen tarkastuttajan kannalta on
kuitenkin erittäin tärkeää, että tarkastaja merkitsee pöytäkirjaan kaikki havaitut tautiset yksilöt
koealoilta. Näin tarkastuttaja voi etukäteen ennakoida esimerkiksi peittaustarvetta.
Vehnän- ja ohranlentonoen, ohranviirutaudin, vehnänhaisunoen, kaurannoen ja torajyvän
saastuttamien yksilöiden esiintyminen merkitään viljelystarkastuspöytäkirjaan. Tautisten yksilöiden
määrät ilmoitetaan kpl / 1 m2. Vaikka koealoilla ei esiintyisikään lainkaan kasvitauteja, mutta
tarkastaja löytää tautisia yksilöitä muualta kasvustosta, tarkastajan on hyvä merkitä havaintonsa
pöytäkirjaan esimerkiksi huomautuskenttään.
Haisunokea ei siemenviljelyksellä saa esiintyä lainkaan.
Tarkastajan on merkittävä pöytäkirjaan myös pahka- ja kalkkihome.
Tarkempaa tietoa siemenlevintäisten tautien tunnistamisesta on kappaleessa 9.
6.5 Viljelystarkastuksen yhteydessä sovitut toimenpiteet
Viljelystarkastaja ja viljelijä voivat sopia erilaisista sadon laatua parantavista toimenpiteistä. Tällaisia
ovat esimerkiksi
- vieraiden lajien kitkentä
- lohkon tai lohkon osan puinti erikseen esimerkiksi vieraiden lajien tai rikkakasvien takia
- pahasti lakoontuneiden alueiden puinti omaksi eräksi
- poikkeavien yksilöiden kitkentä (poikkeustapauksissa, otettava erikseen yhteyttä SITYyn)
- rikkakasvien kitkentä, pahasti rikkaruohottuneiden alueiden niitto tai puimatta jättäminen.
Omaksi eräksi puintia on syytä suositella silloin, kun osa viljelyksestä sisältää selvästi enemmän
vieraita lajeja tai rikkakasveja, joita ei ennätetä kitkeä. Jos huonon osan pui yhteen paremman osan
kanssa, huono osa voi lisätä lajittelutappiota merkittävästi tai aiheuttaa koko erän hylkäyksen.
Viljelijän edun mukaista voi olla pitää esimerkiksi hyvän ja huonon lohkon sadot erillään toisistaan ja
tällä tavoin pienentää hyvän osan lajittelutappiota.
Jos viljelyksestä sovitaan jätettäväksi pois osia, on siitä mainittava viljelystarkastuspöytäkirjassa ja
poisjätettävä ala ehdotetaan hylättäväksi. Nurmi- ja nurmipalkokasveilla hylättävä ala on
hoitoniitettävä. Jos tarkastaja määrää hoitoniiton, tarkastajan on sovitun ajan jälkeen käytävä
tarkistamassa, että hylätty ala on todella niitetty.
6.6 Hybridien tuottamiseen tarkoitetut siemenviljelykset ja niiden tarkastaminen
Hybridituotantoa voi olla mm. auringonkukalla, rapsilla, rypsillä ja rukiilla. Siemenviljelykset, jotka on
tarkoitettu hybridilajikkeen tuottamiseen, tarkastetaan useamman kerran kasvukauden aikana,
poikkeuksena kuitenkin hybridiruis, joka tarkastetaan yhden kerran kasvukauden aikana.
Tarkastajan on erikseen kiinnitettävä huomiota emilinjan hedesteriiliyteen, jos pellolla tuotetaan
hybridilajiketta hedesteriilin emilinjan avulla.
Tarkastajan on aina otettava yhteyttä SITYyn, kun tarkastaja tarkastaa siemenviljelyksen,
josta on tarkoitus tuottaa hybridilajiketta. Eri hybridityypeillä on erilaisia vaatimuksia, jotka
on otettava huomioon viljelystarkastuksia tehtäessä.
44
6.7 Viljelyksen tai lohkon hylkäämisperusteita (muu kuin hukkakaura)
Mikäli viljelyksellä on puutteita esimerkiksi esikasveissa tai eristysetäisyyksissä, viljelystarkastajan
on kehotettava viljelijää esimerkiksi puimaan lohkot eri eriksi. Viljelijänkin kannalta on parempi hylätä
selvästi puutteellinen lohko tai kehottaa häntä puimaan lohko omaksi eräksi kuin olla
huomauttamatta asiasta ja mahdollisesti aiheuttaa koko sadon hylkääminen.
Hylkäyksen perusteita ovat muun muassa:
1. Siemenviljeltävän lajikkeen mahdollinen muu tuotanto, josta korjataan tuleentunut
siemensato. Jos muu tuotanto on perustettu alhaisemmalla sertifioidulla
siemenluokalla
kuin
siementuotantoon
tarkoitettu
ala,
se
aiheuttaa
siemenviljelykseltä tuotettavan sadon luokan alentamisen. Tällöin muu tuotanto on
viljelystarkastettava. Mikäli muu tuotanto on perustettu lajin alimmalla sertifioitavalla
siemenluokalla tai muuta tuotantoa ei ole lainkaan perustettu sertifioidulla siemenellä,
siementuotantoon tarkoitettu viljelys hylätään.
2. Viljelyksen esikasvivaatimukset eivät täyty.
3. Eristysetäisyysvaatimukset eivät täyty.
4. Lajiketuntomerkit eivät vastaa ilmoitettua lajiketta.
5. Vehnänhaisunoki.
Tiedot merkitään pöytäkirjaan tiedoille tarkoitettuihin kohtiin.
45
7 Lajit ja niiden tarkastaminen
Esiperussiemen ja jalostajan materiaali tarkastetaan kaikilla lajeilla perussiemenen säännöillä.
7.1 Vehnä
Lisääntymistapa
Itsepölytteinen
Siemenluokat
Perussiemen 1. sp. (B1)
Esikasvirajoitukset
Perussiemen: vähintään 2 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri
vehnälajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.
sertifioitu siemen 1. sp. (C1)
Sertifioitu siemen: vähintään 1 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi
viljelty eri vehnälajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen
erää. Syysvehnällä perustamisvuosi on esikasvivuosi.
Eristysetäisyys
Viljelysten on sijaittava niin, ettei ole sekoittumisvaaraa puitaessa
Lajikerajoitukset
Lajikeryhmittely suositteleva
Haitalliset viljelykasvit
Ruis (erityisesti syysvehnässä), ohra, kaura, ruisvehnä
Vehnä ja 2-tahoinen ohra vaikea erottaa lajittelussa joissakin tapauksissa
=> kerro pöytäkirjassa ohran tahoisuus
Lajikeaitous, koeala
Perussiemen
2 m2
Sertifioitu siemen 1. sp
1 m2
0,3 m2 (esimerkki 30 cm x 1 m)
Lajipuhtaus, koeala
Kaikilla siemenluokilla
10 m2
Taudit
Vehnänlentonoki
Vehnänhaisunoki
1 m2
1 m2
Ensisijaiset tuntomerkit
Toissijaiset tuntomerkit
- tähkälle tulo
- korvakkeiden antosyaaniväri
- härmeisyys: tähkä,
lehtituppi, lippulehden
alapinta ja korrenniska
- kale: karvaisuus, olkapään leveys,
olkapään muoto, piikin pituus ja muoto
- kasvin korkeus
- heteen antosyaaniväri
- tähkän muoto ja tiheys
- vihneiden pituus
- tähkän väri
46
KEVÄTVEHNÄLAJIKKEIDEN TUNTOMERKKEJÄ / SORTKÄNNETECKEN HOS VÅRVETE
OLKAPÄÄ /
SKULDRA
MUOTO / FORM
LEVEYS / BREDD
MUOTO / FORM
TIHEYS / TÄTHET
TÄHKÄ / AX
VÄRI / FÄRG
KORRENNISKA /
STRÅ NEDANFÖR
AXET
TÄHKÄ /AX
HÄRMEISYYS /
VAXÖVERDRAG
VIHNEEN PITUUS /
BORST: LÄNGD
2015
Aallotar
4
5
vaalea/vit
/\-II
5
4
4
5
Aino
4
6
vaalea/vit
II-/\
6
2-3
6
5
Amaretto
6
6
vaalea/vit
/\
4
3-4
4
5
Anabel
6
8
vaalea/vit
/\
5
5
6
7
Anniina
7
7
vaalea/vit
II-\/
7
3-4
5
3
Bjarne
3
4
vaalea/vit
II-/\
4
5
3
3
Dafne
7
7
vaalea/vit
II
4
4
6
4
Demonstrant
6
7
vaalea/vit
II
3
5
5
5
Draco
7
8
vaalea/vit
/\
6
3
4
5
Epos
5
5
vaalea/vit
/\
5
5
3
4
Herttua
5
5
vaalea/vit
II
5
4
6
5
Krabat
6
8
vaalea/vit
II
6
3
6
3
Kreivi
6
7
vaalea/vit
/\
5
4
4
4
Kruunu
4
5
ruskea/färgad
/\
5
4
4
5
Lennox
7
7
vaalea/vit
/\
4
3
3
7
Lumikki
6
6
vaalea/vit
/\
6
3
7
6
Manu
4
6
ruskea/färgad
/\-II
4
3
4
6
47
MUITA TUNTOMERKKEJÄ /
ÖVRIGA KÄNNETECKEN
Tsekkiläinen lajikekuvaus
OLKAPÄÄ /
SKULDRA
MUOTO / FORM
LEVEYS / BREDD
VIHNEEN PITUUS / BORST:
LÄNGD
MUOTO / FORM
TIHEYS / TÄTHET
TÄHKÄ / AX
VÄRI / FÄRG
KORRENNISKA /
STRÅ NEDANFÖR
AXET
TÄHKÄ /AX
HÄRMEISYYS /
VAXÖVERDRAG
Marble
9
7
vaalea/vit
/\-II
4
4
4
5
Puntari
3
5
vaalea/vit
II
6
5
5
6
Quarna
5
5
vaalea/vit
II
6
1
5
3
Seance
6
7
vaalea/vit
/\
5
5
6
6
Sertori
6
6
ruskea/färgad
II
7
9
2
3
Specifik
6
6
vaalea/vit
II
5
2-3
5
4
Trappe
8
6
vaalea/vit
/\-II
5
3-4
2-3
6
Wanamo
4
6
vaalea/vit
/\
6
2
4
6
Wappu
7
6
vaalea/vit
II
5
5
3
5
Wellamo
4
6
vaalea/vit
()
5
4
3
3
Wicki
7
6
vaalea/vit
/\
5
8
3
5
Zebra
5
6
vaalea/vit
II
5
4
4
3
Katso selitykset syysvehnän alla / Se kommentar under höstvetet
48
pitkävihneinen!
kale kapea / skärmfjäll smal
kärki usein taipunut / axet
often böjs
SYYSVEHNÄLAJIKKEIDEN TUNTOMERKKEJÄ / SORTKÄNNETECKEN HOS HÖSTVETE
OLKAPÄÄ /
SKULDRA
MUOTO / FORM
LEVEYS / BREDD
MUOTO / FORM
TIHEYS / TÄTHET
TÄHKÄ / AX
VÄRI / FÄRG
KORRENNISKA /
STRÅ NEDANFÖR
AXET
TÄHKÄ /AX
HÄRMEISYYS /
VAXÖVERDRAG
LÄNGD
2015
Ada
8
5-6
vaalea/vit
II
3
2
3?
4
Arktika
4
4
vaalea/vit
/\
5
2
3
5
Ceylon
6
7
vaalea/vit
/\
4
4
5
7
Ellvis
6
8
vaalea/vit
/\
6
3
4
6
Event
6
8
vaalea/vit
/\
4
3
7
5
Frontal
8
8
vaalea/vit
/\
6
5
5
7
Gunbo
5
6
vaalea/vit
/\
5
2
2
5
Janne
7
6
vaalea/vit
/\
4
3
3
7
JB Asano
8
8
vaalea/vit
/\
3
3
5
5
Julius
6
7
vaalea/vit
/\
3
3
2
4
Lars
7
7
vaalea/vit
/\-II
5
4
4
5
Mariboss
7
5
vaalea/vit
/\
5
4
5
6
Nelson
6
8
vaalea/vit
II
5
3
4
5
Olivin
6
5
vaalea/vit
/\-II
4
2
5
3-5
Skagen
6
5
vaalea/vit
/\
4
3
5
5
49
olka pyöristynyt / skuldra
rundad
OLKAPÄÄ /
SKULDRA
MUOTO / FORM
LEVEYS / BREDD
LÄNGD
MUOTO / FORM
TIHEYS / TÄTHET
TÄHKÄ / AX
VÄRI / FÄRG
KORRENNISKA / STRÅ
NEDANFÖR AXET
TÄHKÄ /AX
HÄRMEISYYS /
VAXÖVERDRAG
SW Magnifik
5
5
vaalea/vit
/\-II
6
1-2
3
4
Tryggve
4
5
vaalea/vit
/\
6
2
3
5
Urho
4
6
vaalea/vit
II-\/
7
3
2
1
Kaikki numeroilla ilmoitetut ominaisuudet on arvosteltu asteikolla 1-9. / Gradering har gjorts på skalan
1-9.
Mitä pienempi arvo on, sitä aikaisempi-lyhyempi-harvempi-kapeampi lajike on. / Ju mindre numret är, desto tidigare-kortare-glesare-smalare är sorten.
Tähkän muoto / Axets form: I I=tasapaksu/parallel, / \=kärkeen kapeneva/avsmalnande, \ /=kärkeen levenevä/klubbformig, ( ) = sukkulamainen/spolformig
Olkapään muoto / Skuldras form: 1 = luisu/sluttande, 3 = hieman luisu/lätt sluttande, 5 = suora/plan, 7 = kohonnut/stigande
50
7.2 Ohra
Lisääntymistapa
Itsepölytteinen
Siemenluokat
Perussiemen 1. sp. (B1) sertifioitu siemen 1. sp. (C1)
Perussiemen 2. sp. (B2) sertifioitu siemen 2. sp. (C2)
Esikasvirajoitukset
ohralajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.
viljelty eri ohralajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen
erää.
Eristysetäisyys
Viljelysten on sijaittava niin, ettei ole sekoittumisvaaraa puitaessa.
Lajikerajoitukset
Ruis, vehnä, kaura, ruisvehnä
2-tahoinen ohra ja vehnä vaikea erottaa joissakin tapauksissa, kerro
pöytäkirjassa ohran tahoisuus
Lajikeaitous,
koealan koko
Perussiemen
2 m2
Sertifioitu siemen 1. sp 1 m2
Sertifioitu siemen 2. sp 0,3 m2 (esimerkki 30 cm x 1 m)
Lajipuhtaus,
koealan koko
10 m2
Taudit
Ohranlentonoki
Ohranviirutauti
1 m2
1 m2
- tähkän tahoisuus
- tähkän muoto
- lippulehden korvakkeen
antosyaaniväri
- kaleiden pituus suhteessa jyvään
- tähkälletuloaika
- tyvisukasen karvojen pituus
- tähkän asento
- jyvän helpeen sivusuonien väkäsellisyys
- kasvin korkeus
- jyvän vatsavaon karvaisuus
- tähkän tiheys
- jyvän kannan muoto
- vihneiden pituus
suhteessa tähkään,
antosyaaniväri
- tähkän alimman jaokkeen pituus,
taipuneisuus
51
2t
2t
P
P
ei
ei
Anni
Barke
VI
VIII
P
P
2t
2t
P
P
ei
on
harva-keskinkertainen, II
keskinkert.-tiheä,
II tai vähän A,lyhyehkö
pp-k
mp
Cerbinetta
Charmay
Columbus
Fairytale
Fennica
VI
VI
VI
VI
VI
P
P
P
P
P
2t
2t
2t
2t
2t
P
P
P
P
P
ei
ei
ei
ei
ei
keskinkertainen, II
melko tiheä, II
tiheys keskinkertainen, II
mp-k
pn
p-pp
pp-k
p-pp
Grace
Harbinger
VI
VI
P
P
2t
2t
P
P
ei
ei
harva, II
pp
mp
Ingmar
Iron
Luhkas
VI
VI
VI
P
P
P
2t
2t
2t
p
p
p
ei
ei
ei
hiukan A, hyvin harva
harva-keskinkertainen II
harvahko, II
n
pp
mp
Maaren
VI
P
2t
p
ei
harva II
mp
Marthe
VI
P
2t
p
ei
harva - keskinkertainen, II
mp
Melius
VI
P
2t
p
ei
harva II
Milford
VI
P
2t
p
ei
Minttu
VII
V
2t
p
ei
Muoto form
Yläosa
Alin
P
P
Alaosa
Sivuselkäsuonten väkäset
VI
VI
Lapakon jaokkeet
Nuokkuvuus
Tahoisuus rads
Tyvisukasen karvat
Lajike
Amber
Annabell
Ryhmä Grup
Kanta fäste
OHRALAJIKKEIDEN TUNTOMERKKEJÄ KESÄ 2015
Muita tuntomerkkejä
pp
mp
Suora
Suora
heikko
kohouma
keskipitkä, taipuu kk
keskilyhyt,
lähes suora
sivutähkylät
piikkimäiset
melko suora
lyhyehkö
sivutähkylät piikkimäiset
lyhyt, taipuu kk
lyhyt, taipuu kk
keskinkertainen,
taipuuh-kk
Suora
pitkä,
taipuu melko paljon
sivtähkylät piikkimäiset
olemattomat' sivutähkylät
sivutähkylät melko pystyt
Suora
pitkä, taipuu kk
taipuu hiukan
keskinkertainen, taipuu
kk
lyhyt
lähes suora
taipuu hiukan
pp
taipuu jonkin verran
keskinkertainen II
p
tiheys
keskinkertainen-tiheä
mp
Suora
52
keskilyhyt, taipuu hiukan
jokunen väkänen
voi löytyä
Lajike
NFC Tipple
Overture
IX
IX
P 2t
P 2t
L
L
ei
ei
Muoto form
harva- keskinkertainen, II
keskinkertainen
Posada
VI
P 2t
P
ei
keskinkertainen II
Propino
Rambler
Rusalka
Saana
IX
VI
VI
VII
P
P
P
V
2t
2t
2t
2t
L
P
P
P
ei
ei
ei
ei
keskinkertainen, II
Salome
Solist
VI
VI
P 2t
P 2t
P
P
ei
ei
Soulmate
Streif
VI
VI
P 2t
P 2t
P
P
ei
ei
Sunshine
SW Mitja
Tocada
VI
VI
VI
P 2t
P 2t
P 2t
P
p
p
Trekker
Vilgott
VI
VI
P 2t
P 2t
Zhana
Jorma
Jyvä
Altti
VI
XV
V
I
P
P
P
V
Alvari
Artturi
III
III
Aukusti
III
Alin
Alaosa
Yläosa
Nuokkuvuus
Sivuselkäsuonten väkäset
Tyvisukasen karvat
Tahoisuus
Kanta fäste
Ryhmä
Lapakon jaokkeet
mp
p-p
p
p-p
p
pp-k
pp-k
keskinkert.-tiheä,II tai
vähän A,lyhyehkö
mp
keskinkertainen, II
harva-keskinkertainen ,
vähän A
p
kk-n
keskinkertainen,
tasaleveä-sukkulamainen
mp
ei
ei
ei
harva, II
keskinkertainen, II
harva II
p
p
ei
ei
harva- keskinkertainen, II
harva II
p
p
l
p
ei
on
on
on
keskinkertainen, II
melko harva, II
melko harva, II
keskinkertainen, hieman A
mp
pp
p-p
p
pp
p-p
p
pp
n
n
mp
jyrkkä
jyrkkä
jyrkkä
kuoreton
V 6t
V 6t
l
l
on
on
tiheys keskinkertainen II,
keskipitkä
pp
n
jyrkkä
keskijyrkkä
härmeetön tähkä
sivuselkäsuonissa
heikosti väkäsiä
V 6t
l
on
mp
jyrkkä
aleuronkerros
heikosti värillinen
2t
4t
4t
6t
keskinkertainen, taipuu kk
lyhyt, taipuu hiukan
Kohouma
lähes suora
pitkä, taipuu kk
vatsavaon reunakarvat
Suora
keskilyhyt
sivutähkylät pystyt II
lyhyehkö, taipuu hiukan
53
kaleet jyvää pidemmät
sivutähkylät melko pystyt
Brage
Edel
Edvin
Eerik
Einar
Elmeri
Erkki
III
I
III
III
I
I
I
V
V
V
V
V
V
V
6t
6t
6t
6t
6t
6t
6t
l
p
l
l
p
p
p
on
on
on
on
on
on
on
keskinkertainen, II
harva - keskinkertainen, II
keskinkertainen, II
tiheä hieman A,
lyhyt-keskinkertainen
mp
n
k
mp
k-n
k
mp
jyrkkä
jyrkkä
jyrkkä
jyrkkä
jyrkkä
jyrkkä
jyrkkä
Gaute
Jalmari
Justus
Kaarle
Kunnari(pil.)
Olavi
Polartop
Ragna
Severi
Tiril
Toria
III
III
I
III
III
III
I
I
I
III
III
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
V
6t
6t
6t
6t
6t
6t
6t
6t
6t
6t
6t
l
l
p
l
l
l
p
p
p
l
l
on
on
on
on
on
on
on
on
on
on
on
keskiharva, II
harva,, II
harva- keskinkertainen II
tiheys keskinkertainen II
tiheys keskinkertainen II
tiheä, A,lyhyehkö
harvahko, II
keskinkertainen, II
harva, II
jyrkkä
jyrkkä
jyrkkä
jyrkkä
jyrkkä
jyrkkä
hyvin loiva
jyrkkä
jyrkkä
jyrkkä
jyrkkä
Vertti
Vilde
Voitto
Wolmari
I
III
III
III
V
V
V
V
6t
6t
6t
6t
p
l
l
l
on
on
on
on
keskinkertainen, II
tiheys melko harva, II
mp
n
pp
pp
mp
mp
k
n
pp
k
mpk
pp
mp
mp
mp
Merkkien selitykset:
loivahko
jyrkkä
jyrkkä
jyrkkä
hyvin vähän väkäsiä
aleuronkerros värillinen
vatsavaon reunakarvat
aleuronkerros värillinen
heikot väkäset
Tähkän nuokkuvuus: vn= voim.nuokkuva, n= nuokkuva, k= keskinkertainen, mp= melko pysty, p= pysty, hp= hyvin pysty
Tähkän muoto: II= tasaleveä, A= kärkeen kapeneva
Tyvisukasen karvat: l= lyhyet, p= pitkät
pil. = pilosum, vatsavako karvainen
54
7.3 Kaura
Lisääntymistapa
Itsepölytteinen
Siemenluokat
Esikasvirajoitukset
Perussiemen ja esiperussiemen: vähintään 2 v. siitä, kun viljelyksellä on
viimeksi viljelty eri kauralajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman
lajikkeen erää.
Sertifioitu siemen: vähintään 1 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri
kauralajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.
Eristysetäisyys
Viljelysten on sijaittava niin, ettei ole sekoittumisvaaraa puitaessa
Lajikerajoitukset
Haitalliset
viljelykasvit
Ohra, vehnä, ruis, ruisvehnä
Monitahoinen ohra ja kaura on vaikea lajitella joissakin tapauksissa
=> kerro pöytäkirjassa, onko vieras laji moni- vai 2-tahoista ohraa
Lajikeaitous,
koealan koko
Perussiemen
2 m2
1 m2
Lajipuhtaus,
koealan koko
10 m2
Taudit
Kaurannoki
1 m2
Ensisijaiset
tuntomerkit
- röyhylletuloaika
- lehtilavan reunan karvaisuus
- röyhyn muoto
- ylimmän solmun karvaisuus
- röyhyn haarojen
asento
- jyvän helpeen härmeisyys, väri
- kaleen härmeisyys
- jyvän kantakarvojen pituus ja määrä
- kasvin korkeus
- jyvän liisteen pituus ja leveys
- jyvän helpeellisyys
- vihneellisyys
55
KAURALAJIKKEIDEN TUNTOMERKIT 2015 (Havressorternas kännecken 2015)
Lajike
Ryhmä
Kuoren väri
Solmu
Lehden
reunakarvat
Kantakarvat
Röyhyn muoto
Vippans form
Helpeen
härmeisyys
Kaleiden
härmeisyys
asento
ställning
Blomfjällets
vaxöverdrag
Skärmfjällets
vaxöverdrag
3
5
5
6
3
5
6
6
3
5
4
7
3
vaihtelee
omväxlande
3
2
3
ei helpeitä,
inga blomfjäll
5
Basalhår
Röyhylletulo
Vippgång
Kasvin
pituus
Växten
s längd
Vihneitä
Borst
sijoittuminen
orientering
2
Grupp
Skalets färg
Nod
Bladskivans
kanthår
II
valkoinen, vit
kalju, kal
ei,nej
keskipitkät,
medellånga
4
4
Alku
IV, XV
valkoinen,vit
kalju, kal
on, ja
keskipitkät,
medellånga
4
3
Aslak
I ja II
valkoinen, vit
kalju, kal
ei,nej
5
4
3
Avanti
XV
valkoinen,vit
kalju, kal
on, ja
6
3
3
Avenuda
XVII, XIII
kuoreton,
saknas
karvainen,
hårig
On, Ja
5
5
Avetron
Baub
2009.1968
(Harald)
I
valkoinen, vit
kalju, kal
ei,nej
lyhyet, korta
4
7
2
3
5
4
5
I
valkoinen, vit
kalju, kal
ei,nej
lyhyet, korta
4
5
1
3
5
5
5
Bor 09091
IV
valkoinen,vit
kalju, kal
on, ja
lyhyet, korta
6
5
1
3
4
6
6
Belinda
IV
valkoinen,vit
kalju, kal
on, ja
lyhyet, korta
6
4
1
3
5
7
6-7
Bettina
IV
valkoinen,vit
kalju, kal
on, ja
5
5
2
3
4
7
6
Eemeli
II
valkoinen, vit
kalju, kal
ei,nej
lyhyet, korta
keskip.-pitkät
medellånga långa
5
5
1
3
6
4
7
Fiia
I
valkoinen, vit
kalju, kal
ei,nej
lyhyet, korta
5
4
4
3
5
3
6
Flocke
I
valkoinen, vit
kalju, kal
ei,nej
lyhyet, korta
4
5
4
4
4
7
IV
valkoinen,vit
kalju, kal
on, ja
lyhyet, korta
4
4
2
5
5
7
Sort
Akseli
Iiris
vaihtelee
omväxlande
keskip.-pitkät
medellånga långa
56
3
Ivory
I
valkoinen, vit
kalju, kal
ei,nej
Julius
II
valkoinen, vit
kalju, kal
ei,nej
VII
kuoreton,
saknas
kalju, kal
ei, nej
Lisbeth
lyhyet-keskip
korta medellånga
keskip.-pitkät
medellånga långa
4
6
1
3
6
3
4
5
2
-
3
4
7
6
3
7
3
3
6
ei helpeitä,
inga blomfjäll
4
5
5
1
2-3
3
6
4
4
5
1
4
3
5
Marika
II
valkoinen, vit
kalju, kal
ei,nej
Matty
II
valkoinen, vit
kalju, kal
ei,nej
keskip.-pitkät
medellånga långa
keskip.-pitkät
medellånga långa
Meeri
I ja II
valkoinen, vit
kalju, kal
ei,nej
keskipitkät,
medellånga
4
4
2
3
4
3
5
Mirella
II
valkoinen, vit
kalju, kal
ei,nej
keskipitkät,
medellånga
7
6
3
3
4
5
5
Niklas
I JA II
valkoinen, vit
kalju, kal
ei,nej
keskipitkät,
medellånga
4
7
2
3
5
6
6
Obelix
I
valkoinen, vit
kalju, kal
ei,nej
lyhyet, korta
3
4
1
3
5
4
4
Peppi
II
valkoinen, vit
kalju, kal
ei,nej
5
4
2
3
6
4
6
Riina
I, II
valkoinen, vit
kalju, kal
ei,nej
5
5
2
3
4
5
6
Ringsaker
II
valkoinen, vit
kalju, kal
ei,nej
pitkät, långa
ei
sovellettavis
sa
pitkät,
jos löytyy,
långa om
finns
3
5
2
3
4
3
5
Rocky
I
valkoinen, vit
kalju, kal
ei,nej
lyhyet, korta
3
3
3
3
3
Roope
V
valkoinen, vit
kalju, kal
ei,nej
5
6
2
3
5
4
4
Sofiina
I
valkoinen, vit
kalju, kal
ei,nej
pitkät, långa
lyhyet-keskip
korta medellånga
3
6
4
3
5
5
7
Steinar
XV
valkoinen,vit
kalju, kal
on, ja
pitkät, långa
3
5
2
3
5
5
8
Suomi
I
valkoinen, vit
kalju, kal
ei,nej
lyhyet, korta
7
5
1
2
3
5
5
57
on, ja
lyhyet-keskip
kortamedellånga
4
4
2
2-3
3
5
4
kalju, kal
ei,nej
lyhyet, korta
4
4
3
2
5
6
5
valkoinen, vit
kalju, kal
ei,nej
pitkät, långa
3-5
3
6
3-2
3
5
4
I
valkoinen, vit
kalju, kal
ei,nej
5
5
3
3
5
3
5
XV
valkoinen,vit
kalju, kal
on, ja
lyhyet, korta
keskip.-pitkät
medellånga långa
5
3
1
2
4
4
7
SW
Ingeborg
IV
valkoinen,vit
kalju, kal
SW Vaasa
I
valkoinen, vit
Svala
II
Venla
Wilhelmiina
Viviana
XV
valkoinen,vit
kalju, kal
on, ja
Röyhylle tulo: 3 aikaisin, 5 keskinkertaisesti,
7 myöhään
Pituus: 1 hyvinlyhyt, 3 lyhyt, 5
keskinkertainen, 7 pitkä, 9 hyvin pitkä
Vihneitä: 1 puuttuu/hyvinheikko, 3 heikko, 5
keskinkertainen, 7 voimakas
Röyhynmuoto haarojen sijoittuminen: 1 toispuoleinen, 2
välimuoto, 3 tasapuolinen
Röyhynmuoto haarojen asento: 1 pysty, 3 puolipysty, 5 vaakasuora, 7
riippuva, 9 voimakkaasti riippuva
Helpeen ja kaleiden härmeisyys:1 puuttuu/hyvinheikko, 5
keskinkertainen, 9 hyvin voimakas
pitkät, långa
5
3
5
3
4
6
Vippgång : 3 tidig, 5 medelmåttig, 7
sen
Längd: 1 mycket kort, 3 kort, 5 medelmåttig, 7 lång, 9
mycket lång
Borstighet: 1 saknas/mycket svag, 3 svag, 5
medelmåttig, 7 kraftig
Vippans form, vippgrenarnas orientering: 1 ensidig, 2
mellanform, 3 jämlik
Vippans form, vippgrenamas ställning: 1 upprätt, 3 halvt uppträtt 5 vågrätt, 7
hängande, 9 kraftigt hängande
Blomfjäll och skärmfjäll vaxöverdrag: 1 saknas/mycket svag, 5
medelmåttig, 9 mycket kraftig
58
7
7.4 Ruis
Lisääntymistapa
Ristipölytteinen
Siemenluokat, muut Perussiemen 1. sp. (B1)
kuin hybridit
sertifioitu siemen (C)
Siemenluokat,
hybridit
Perussiemen (B)
(vanhemmaislinjat)
(hybridisiemen)
Esikasvirajoitukset
ruislajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.
viljelty eri ruislajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.
Syysrukiilla perustamisvuosi on esikasvivuosi.
Eristysetäisyys
Muut kuin hybridit
Perussiemen
Sertifioitu siemen
300 m
250 m
Hybridien vanhemmaislinjaa (esiperus- ja perussiementä) tuotettaessa
Lajikerajoitukset
Haitalliset
viljelykasvit
kun siementuotanto
perustuu hedesteriiliyteen
kun siementuotanto ei
perustu hedesteriiliyteen
1 000 m
Hybridisiementuotannos
sa
500 m
600 m
Yhdellä tilalla saa tuottaa vain yhtä syysmuotoista lajiketta ja vain yhtä
kevätmuotoista lajiketta kerrallaan.
Ohra, kaura, vehnä, ruisvehnä
Syysvehnä ehdottomasti merkittävä pöytäkirjaan.
Lajikeaitous
koealan koko
Perussiemen
30 m2
Sertifioitu siemen
10 m2
Hybridituotannossa hedesteriilin linjan steriiliyden oltava vähintään 98 %.
Lajipuhtaus
koealan koko
10 m2
Taudit
Torajyvä
10 m2
- kasvuston väri
- härmeisyys: lehtituppi, tähkä
- tähkälletuloaika
- korkeus
- tähkän asento, pituus
- tähkän tiheys, muoto
- lippulehden alapuolisen lehden pituus
- korren nukkaisuus tähkän alapuolella
- aleuronikerroksen väri
59
RUISLAJIKKEIDEN TUNTOMERKKEJÄ
2015
Tähkän
muoto
Lajike
Aikaisuus
Arantes
kevät-ruis
3
/ \
Brasetto
4
harmaa
5
II - / \
hybridi
Caspian
5
harmaa
3
/ \
hybridi
Dankowskie Agat
4
Evolo (*
5
harmahtavan vihreä
4
/ \
Iivo
5
keskivihreä
5
II - / \
kevätruis
vaalean vihreä
4
II
Kapitän
Picasso (käyttösiemen)
(*
5
harmaa
4
II - / \
5
harmaa
5
II
Hyvin lyhytkortinen, tähkä nuokkuva, keskinkertainen - tiheä
Reetta
5
harmaa
5
II
Tähkän asento puolipysty
Rogo
kevätruis
4
/ \
tähkän alapuolella hyvin vähän karvoja
Juuso
Kasvuston väri
Tähkän
pituus
3
Tähkän nuokkumisasento vaakasuora
tähkä härmeinen
Lyhytkortinen, tähkän nuokkumisasento vaakasuora-alaspäin
Tähkä harva - keskinkertainen, tuleentuneena puolipysty - vaakasuorassa
Tähkän nuokkumisasento vaakasuora, karvoja tähkän alapuolella keskimääräistä
runsaammin
synteettinen lajike
Kaikki numeroilla ilmoitetut ominaisuudet on arvosteltu asteikolla 1-9.
Mitä pienempi lajikkeen saama arvo on, sitä aikaisempi tai lyhyempi lajike on kyseisen ominaisuuden suhteen.
Tähkän muoto: I I=tasapaksu, / \=kärkeen kapeneva, \ /=kärkeen levenevä, ( ) = sukkulamainen
(* Hybridivanhempien kuvaukset saatavissa pyydettäessä
60
7.5 Ruisvehnä
Lisääntymistapa
Itsepölytteisiä ja ristipölytteisiä lajikkeita
Siemenluokat, muut Perussiemen 1. sp. (B1)
kuin hybridit
Siemenluokat,
hybridit
Perussiemen (B)
Esikasvirajoitukset
ruisvehnälajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.
Sertifioitu siemen: vähintään 1 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty
eri ruisvehnälajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.
Eristysetäisyys
Lajikerajoitukset
Haitalliset
viljelykasvit
Lajikeaitous,
koealan koko
Itsepölytteiset lajikkeet
Perussiemen
Sertifioitu siemen
50 m
20 m
Ristipölytteiset lajikkeet
Perussiemen
Sertifioitu siemen
300 m
250 m
Yhdellä viljelmällä saa tuottaa vain yhtä lajiketta kerrallaan ristipölytteisistä
lajikkeista.
Ohra, kaura, ruis, vehnä
Itsepölytteiset lajikkeet
Perussiemen
Sertifioitu siemen 1.sp
2 m2
1 m2
Ristipölytteiset lajikkeet
Lajipuhtaus,
koealan koko
Perussiemen
Sertifioitu siemen
30 m2
10 m2
Kaikki lajikkeet ja
siemenluokat
10
61
2
7.6 Herne
Lisääntymistapa
Itsepölytteinen
Siemenluokat
Perussiemen sp. (B)
Esikasvirajoitukset
Vähintään 2 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri hernelajiketta tai
aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.
Eristysetäisyys
Lajikerajoitukset
Ei lajikerajoituksia
Haitalliset
viljelykasvit
Tukikasvina käytettävä vilja voi olla sertifioimatonta (sovittava pakkaamon
kanssa
Lajikeaitous,
koealan koko
Perussiemen
30 m2
Sertifioitu siemen 1.sp
10 m2
10 m2
Kaikki siemenluokat
10 m2
Lajipuhtaus,
koealan koko
Taudit
- lehdykällisyys
- nivelten lukumäärä
- korvakkeiden marmorointi, antosyaanirengas
- korkeus kukinnan jälkeen
- kukan väri
- lehdykän koko
- kukkimisaika
- korvakkeen koko, muoto
- palon kärjen muoto
- kukkien lukumäärä
- purjeen koko, kärkikolon syvyys, alareunan
muoto ja piikin esiintyminen
- verholehtien koko ja asento
- palon pituus ja leveys
- kaartuminen, väri
62
LEHDYKÄT/
SMÅBLAD
KORVAKKEET/ STIPLERNA
lajike/
sort
pituus/
längd
leveys/
bredd
laikkuisuus/
fläckighet
Antti
4
4
4
Brutus
6
6
4
ei/ nej
ei/ nej
YLÄVERHOLEHDET/
FODRETS ÖVRE
FLIKAR
leveys/
bredd
muoto/form
4
2
TERIÖ/ KRONA
Purjeen
alareunan
Purjeen
muoto/
leveys/
seglets
seglets
nederkant,
bredd
form
SIEMENEN
VÄRI/
FRÖS
FÄRG
PALKO/
BALJ
pituus/ längd
leveys/ bredd
Kärjen muoto/ spets
form
5
9
vihreä/ grön
3
3
2
5
8
vihreä/ grön
4
6
2
ei/ nej
Hulda
5
5
1
6
6
vihreä/ grön
5
5
2
5
2
6
7
keltainen/
gul
4
3
2
4
2
5
7
keltainen/
gul
1
1
2
6
7
keltainen/
gul
4
2
ei/ nej
Ingrid
5
5
5
ei/ nej
Jermu
5
5
7
ei/ nej
Julia
5
5
2
ei/ nej
Jymy
6
5
5
6
2
7
9
vihreä/ grön
4
4
2
4
2
4
7
vihreä/ grön
4
5
2
5
9
vihreä/ grön
4
4
2
ei/ nej
Karita
4
ei/ nej
Nitouche
5
4
3
ei/ nej
Rocket
5
5
7
5
2
5
5
keltainen/
gul
5
4
2
5
2
5
8
vihreä/ grön
5
4
2
2
5
6
vihreä/ grön
5
2
6
7
keltainen/
gul
4
5
2
5
7
keltainen/
gul
3
5
2
ei/ nej
Rokka
5
4
6
Sohvi
5
5
4
Sunna
kyllä/ja
ei/ nej
3
4
ei/ nej
Tonga
5
3
5
5
2
63
7.7 Härkäpapu, lupiinit
Lisääntymistapa
Ristipölytteinen
Siemenluokat
Perussiemen sp. (B)
Esikasvirajoitukset
Vähintään 2 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri
härkäpapulajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.
Vähintään 3 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty saman lajin eri
lupiinilajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.
Eristysetäisyys
Siemenlisäykseen tarkoitetut
viljelys enintään 2 ha
viljelys yli 2 ha
Rehukasvituotantoon
tarkoitetut
viljelys enintään 2 ha
viljelys yli 2 ha
200 m
100 m
100 m
50 m
Lajikerajoitukset
Ei lajikerajoitusryhmittelyä
Muut lupiinilajit
Lajikeaitous,
koealan koko
Perussiemen
30 m2
Sertifioitu siemen
10 m2
Lajipuhtaus,
koealan koko
Perussiemen
Sertifioitu siemen
30 m2
10 m2
Taudit
Ensisijaiset
tuntomerkit, härkäpapu
- kukan tumma laikku
- nivelvälien määrä ennen
1. kukkaterttua
- lehtien väri
- palon pituus, leveys,
kaareutuvuus
- palkojen asento
Ensisijaiset tuntomerkit, lupiini
- kukan väri
- päätylehdykän pituus ylimmän kukkivan
nivelen alapuolella
- kasvin korkeus
- palon pituus, katsotaan pääkukinnon
puolivälistä
64
7.8 Kitupellava eli ruistankio (Camelina)
Lisääntymistapa
Ristipölytteinen
Siemenluokat
Lajikkeeton kaupallinen (K)
Esikasvirajoitukset
Suositus: vähintään 5 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty
ristikukkaislajia (suositus tautivaaran takia)
Eristysetäisyys
Ei vaatimuksia
Lajikerajoitukset
Ei rajoituksia
Rypsi, rapsi
Haitalliset rikkakasvit
Peltomatara
Lajipuhtaus,
koealan koko
10 m2
Taudit
Kalkkihomeesta huomautus pöytäkirjaan
Huomautus
Camelinan tuotannossa on otettava huomioon se, että rypsin ja rapsin siemen saattavat olla vaikeita
lajitella Camelinan sadosta. Siementuotannossa kannattaa noudattaa viiden vuoden lajikiertoa
myös tautivaaran takia niin, ettei Camelinan esikasveina ole ollut viiteen vuoteen muita
ristikukkaislajeja kuten rypsiä, rapsia tai kaalikasveja.
65
7.9 Pellava
Koskee öljy- ja kuitupellavaa.
Lisääntymistapa
Itsepölytteinen
Siemenluokat
Esikasvirajoitukset
Eristysetäisyys
Vähintään 1 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri pellavalajiketta
tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.
Lajikerajoitukset
Yhdellä tilalla suositellaan viljeltävän vain yhtä lajiketta.
Lajikeaitous,
koealan koko
Perussiemen
30 m2
Sertifioitu siemen
10 m2
Lajipuhtaus,
koealan koko
Kaikki siemenluokat
1 m2
Taudit
Kukan väri
Kasvin korkeus
Suomessa siementuotantoa kahdesta lajikkeesta (tilanne 2014)
Ominaisuus
Laser
Heljä
kukan väri ja koko
valkoinen, pieni
violetti, kooltaan
keskinkertainen
terälehdet
laskostuneet
eivät laskostuneet
heteen palhon yläosa
heteen ponsi
valkoinen
kellertävä
sininen
sinertävä
emin vartalon tyvi
valkoinen
sininen
siemenkota
pieni
pieni - keskikokoinen
66
7.10 Auringonkukka
Lisääntymistapa
Itsepölytteinen
Siemenluokat
Perussiemen (B)
Esikasvirajoitukset
Vähintään 1 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi
viljelty eri auringonkukkalajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman
lajikkeen erää.
Eristysetäisyys
Perussiemen, hybridit
1 500 m
Perussiemen, muut kuin
hybridit
Sertifioitu siemen
700 m
500 m
Lajikerajoitukset
Ei rajoituksia.
Haitalliset
viljelykasvit
Lajikeaitous ja
lajipuhtaus
koealan koko
Perussiemen
30 m2
Sertifioitu siemen
10 m2
Hybridituotanto
Vähintään kaksi viljelystarkastusta kasvukauden aikana.
Hedesteriliteetin havaitsemiseksi ainakin toinen tarkastuskerta on tehtävä
kukinnan aikana.
Hybridilajikkeita ensimmäisen kerran tarkastavan on ehdottomasti otettava
yhteyttä SITYyn ennen ensimmäistä tarkastusta.
Lajipuhtaus,
koealan koko
10 m2
Kaikilla siemen luokilla
Taudit
1 m2
Otettava yhteys SITYyn
67
7.11 Hamppu
Lisääntymistapa
Siemenluokat
Ristipölytteinen
Lajikkeet voivat olla yksikotisia (hede- ja emikukat samassa kasviyksilössä)
tai kaksikotisia (hede- ja emikukat eri kasviyksilöissä, esim. Finola)
Siemenluokat riippuvat siitä, onko lajike yksi- vai kaksikotinen
Yksikotiset lajikkeet
Kaksikotiset lajikkeet
Perussiemen sp. (B)
Perussiemen sp , (B)
Sertifioitu siemen 1. sp. (C1) sertifioitu siemen sp. (C)
Sertifioitu siemen 2. sp. (C2)
Esikasvirajoitukset
Vähintään 1 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri hamppulajiketta
tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.
Eristysetäisyys
Yksikotiset lajikkeet
Perussiemen
Sertifioitu siemen
Lajikerajoitukset
Kaksikotiset lajikkeet
5 000 m Perussiemen
1 000 m Sertifioitu siemen
Viljelmällä saa olla siemen- tai muussa tuotannossa kerrallaan vain yhtä
lajiketta.
Haitalliset
viljelykasvit
Lajikeaitous,
koealan koko
Lajipuhtaus,
koealan koko
400 m
200 m
Perussiemen
30 m2
Sertifioitu siemen
10 m2
Kaikki siemenluokat
10 m2
Taudit
Lajikkeet
Suomessa siementuotantoa Finola-öljyhampusta. Lajikeominaisuuksia
- Kaksikotinen (ks. Kuva)
- Hampuksi matala
68
Kaksikotinen hamppu, lajike Finola
Emikasvi, matalampia
kuin hedekasvit
Kuva Kaarina Paavilainen
Hedekasvi, korkeampia kuin emikasvit,
kukkivana kukat suurempia ja erottuvia
69
7.12 Rypsi ja rapsi
Tarkastettaessa todetaan, onko rypsiä rapsin joukossa tai rapsia rypsin joukossa.
Rypsiä ja rapsia erottavia tuntomerkkejä
Ominaisuus
Rypsi
Rapsi
Lehtien väri
Puhtaanvihreät
Sinertävänvihreät
Koko
Hennompi ja lyhempi
(lidut, varsi, kukat jne.)
Kaikin puolin kookkaampi,
varsi tanakampi
Lehtilavan karvat
Alimmat lehdet usein
karvaiset
Lehdet kaljut (karvattomat)
Alimpien lehtien
lapojen vahapinta
Ei ole
On
Juuri auenneet kukat Ylettyvät nuppuja
korkeammalle
Ovat nuppujen tasolla
Varsilehdet
Tyvi ympäröi varren vain osaksi
Tyvi ympäröi varren
kokonaan
Rypsi on samaa lajia kuin nauris, ja ne muistuttavat toisiaan. Rypsi ja kiinankaali ovat samaa lajia
Rapsi on samaa lajia kuin lanttu ja ne muistuttavat toisiaan.
Vahingoittuminen voi vaikuttaa rypsin ja rapsin ulkonäköön ja kasvuun hyvin voimakkaasti.
Esimerkiksi nuoren kasvin vahingoittuminen voi saada aikaan voimakkaan kasvun, minkä
seurauksena nuorena vahingoittunut kasviyksilö nousee selvästi muuta kasvustoa
korkeammalle, ja varsi saattaa olla suhteellisen vankka.
Poikkeavia kasveja etsittäessä kannattaa siis aina tutkia poikkeuksellisen
suurten rypsi- ja rapsiyksilöiden tyvi sen varalta, että ne ovat vahingoittuneita.
Vahingoittuneita kasveja ei lasketa poikkeaviksi.
Lehdissä toisinaan havaittavat lehtivihreättömät alueet eivät ole poikkeavuuden merkki.
Valtaväristä eroava kukan väri on osoitus poikkeavuudesta.
Rypsi- ja rapsihybridit
Rypsi- ja rapsihybridien tuotantoon aiotut viljelykset on tarkastettava kolme kertaa
kasvukauden aikana. Ensimmäinen tarkastuskerta on ennen kukintaa, toinen kukinnan
keskivaiheessa ja kolmas kerta kukinnan lopussa. Hybridituotannossa hedesteriilin linjan steriiliyden
oltava vähintään 98 %.
70
7.13 Rypsi
Lisääntymistapa
Ristipölytteinen
Siemenluokat
Perussiemen (B)
Esikasvirajoitukset
Vähintään 5 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri rypsilajiketta tai
aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.
Muut kuin hybridit
Perussiemen
400 m
Sertifioitu siemen
200 m
Hybridisiementuotannossa
Perussiemen
500 m
(vanhemmaislinjat)
Sertifioitu siemen
300 m
(hybridituotanto)
Eristysetäisyys
Lajikerajoitukset
Yhdellä tilalla sallitaan viljeltävän vain yhtä lajiketta kerrallaan. Syys- ja
kevätrypsi ovat samaa lajia. Rypsi ja kiinankaali ovat samaa lajia.
Haitalliset
viljelykasvit
Rapsi, sinappi
Haitalliset rikkakasvit Peltomatara
Lajikeaitous
koealan koko
Muut kuin hybridit
Perussiemen
30 m2
Sertifioitu siemen
10 m2
Hybridituotanto: ota yhteys SITYyn.
Hybridituotanto
Ks. myös luku 7.11. Hybridilajikkeita tarkastavan on ehdottomasti otettava
yhteyttä SITYyn ennen ensimmäistä tarkastusta.
Lajipuhtaus,
koealan koko
Perussiemen
Sertifioitu siemen
Taudit
Käytetään lajikeaitouden hylkäystaulukoita, kun kyseessä on vaikeasti
siementen perusteella erotettavat lajit. Esimerkiksi rypsi – rapsi.
Pahkahome
1 m2
Ilmoitetaan pöytäkirjassa kpl/
1 m2, jos runsaasti, niin
%-arvio.
30 m2
10 m2
- kasvuston väri, aikaisuus
- alimpien lehtien liuskoittuneisuus ja
hammaslaitaisuus
- lituominaisuudet: palon piikin ja kannan
pituudet, lidun väri
- kukan väri
- varren pituus, paksuus, lakoontumistaipumus
71
7.14 Rapsi
Lisääntymistapa
Siemenluokat
Esikasvirajoitukset
Ristipölytteinen
Perussiemen (B)
Vähintään 5 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri rapsilajiketta tai
aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Rapsihybridi on tuotettava
peltolohkolla, jolla ei ole viljelty ristikukkaisia kasveja viiteen vuoteen.
Eristysetäisyys
Muut kuin hybridit
Perussiemen
200 m
Sertifioitu siemen
100 m
Hybridisiementuotannossa
Perussiemen
500 m
Lajikerajoitukset
Haitalliset
viljelykasvit
Sertifioitu siemen
300 m
Yhdellä tilalla sallitaan viljeltävän vain yhtä lajiketta kerrallaan. Syys- ja
kevätrapsi ovat samaa lajia, joten lajikerajoitus koskee myös niitä.
Rypsi, sinappi
Haitalliset rikkakasvit Peltomatara
Lajikeaitous,
koealan koko
Hybridituotanto
Muut kuin hybridit
Perussiemen
30 m2
Sertifioitu siemen
10 m2
Hybridituotanto: ota yhteyttä SITYyn.
Ks. myös luku 7.11.. Hybridilajikkeita ensimmäisen kerran tarkastavan on
ehdottomasti otettava yhteyttä SITYyn ennen ensimmäistä tarkastusta.
Lajipuhtaus,
koealan koko
Perussiemen
30 m2
Sertifioitu siemen
10 m2
Käytetään lajikeaitouden hylkäystaulukoita, kun kyseessä on vaikeasti
siementen perusteella erotettavat lajit. Esimerkiksi rypsi–rapsi.
Taudit
Pahkahome
Ilmoitetaan pöytäkirjassa kpl/1 m2, jos runsaasti,
niin %-arvio.
- kasvuston väri, aikaisuus
1 m2
- lituominaisuudet: palon piikin ja kannan
pituudet, lidun väri
- alimpien lehtien liuskoittuneisuus ja
hammaslaitaisuus
- kukan väri
- varren pituus, paksuus, lakoontumistaipumus
72
Kevätrypsi
Lajike
Apollo
Aurea CL
Cordelia
Eos
Henrika
Hohto
Juliet
SW Petita
SW Rebus
Tuli
Valo
2015
Varren
pituus
lidun
palko-osan
pituus
lidun nokan
pituus
lituperän
pituus
6
6
6
6
6
4
4
4
2
3
7
5
5
5
5
6
6
5
5
5
7
9
8
9
6
5
5
5
5
6
6
6
5
5
5
5
5
5
6
4
5
5
5
5
5
5
4
5
5
5
6
6
6
4
5
Kevätrapsi
Lajike
lidun
palko-osan
leveys
Huomautuksia
imidazolinoni-herbisidejä
kestävä lajike, aikainen
2015
Varren
pituus
lidun
palko-osan
pituus
lidun
palko-osan
leveys
lidun nokan
pituus
lituperän
pituus
Huomautuksia
Belinda
5
4
5
4
3
Brando
6
6
4
6
6
Campino
5
5
5
5
5
DK 7150 CL
5
3
4
3
4
DK 7160 CL
3
4
5
4
5
Highlight
5
7
3
3
4
Ilves
5
3
7
2
8
Majong
6
5
6
5
6
hybridi, varren pituudessa
vaihtelua
Marie
Merryl
5
7
4
6
4
aikainen lajike
3
5
5
4
5
aikainen lajike
Proximo
5
3
5
3
5
Sheik
5
5
5
4
7
Smilla
4
6
4
5
6
Tamarin
4
4
5
6
7
Trapper
Wildcat
4
5
6
5
4
5
5
5
5
5
Mitä pienempi lajikkeen saama arvo on, sitä aikaisempi/lyhyempi/kapeampi lajike on.
73
hybridi,
kestävä lajike
hybridi
hybridi,
kestävä lajike
hybridi,
kestävä lajike
hybridi
aikaisin lajike, hybridi
7.15 Kumina
Lisääntymistapa
Ristipölytteinen
Satovuosien määrä
Ei rajoitusta
Siemenluokat
Perussiemen (B)
Esikasvirajoitukset
Vähintään 2 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri kuminalajiketta
tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Ei koske lajikkeetonta
kaupallista.
Eristysetäisyys
Perussiemen
Sertifioitu siemen
Lajikerajoitukset
Yhdellä tilalla sallitaan viljeltävän vain yhtä lajiketta kerrallaan. Ei koske
lajikkeetonta kaupallista.
Haitalliset
viljelykasvit
Pellava
Haitalliset
rikkakasvit
Saunakukka, ohdake, pujo, linnunkaali
Lajikeaitous
Perussiemen
Sertifioitu siemen
Perussiemen
Sertifioitu siemen
Lajipuhtaus,
koealan koko
Lajikkeeton kaupallinen (K)
400 m
200 m
Ei vaatimusta
30 m2
10 m2
30 m2
10 m2
Jos kuminan tuotanto on tarkoitettu maustekasvituotantoon, kuminasta voi
tuottaa lajikkeetonta kaupallista siementä. Tässä tapauksessa kuminalle ei
ole esikasvi- tai eristysetäisyysvaatimuksia, ja muu kuminantuotanto ei
rajoita siementuotantoa. Tuotettava siemenluokka on lajikkeetonta
kaupallista siementä.
74
7.16 Timotei, nurminata, punanata, ruokonata, koiranheinä
Lisääntymistapa
Ristipölytteinen
Satovuosien määrä
3 peräkkäistä vuotta
muut kuin ruokohelpi, ruokonata, timotei
timotei, nurminata
ruokohelpi, ruokonata
Satovuosien laskenta alkaa siitä vuodesta, jolloin korjataan 1. siemensato.
Välivuosi ei jatka tai siirrä satovuosien määrää.
Siemenluokat
Perussiemen
Sertifioitu siemen
Esikasvirajoitukset
lajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.
Perustamisvuosi ei ole esikasvivuosi.
Eristysetäisyys
Alle 2 ha viljelyksillä
Perussiemen
Sertifioitu siemen
200 m
100 m
Yli 2 ha viljelyksillä
Perussiemen
Sertifioitu siemen
100 m
50 m
Lajikerajoitukset
Yhdellä tilalla suositellaan viljeltäväksi samasta lajista vain yhtä lajiketta
kerrallaan.
Haitalliset
viljelykasvit
Nurminadalla: raiheinät, timotei
Haitalliset rikkakasvit Nadat, raiheinät: juolavehnä, linnunkaali, peltosaunio, kumina
Timotei: hierakat, juolavehnä, peltosaunio, nurmilauha, jauhosavikka,
peltoukonnauris, suolaheinät
Perussiemen
30 m2
Lajikeaitous,
koealan koko
Sertifioitu siemen
10 m2
Lajipuhtaus,
koealan koko
10 m2
Tulos kirjataan, ei aiheuta hylkäystä.
Jos vieras laji on hankala erottaa siementen perusteella, käytetään
lajikeaitouden koealoja ja hylkäystaulukkoa. Esimerkiksi raiheinätnurminata.
- yksilön pituus
- kasvutapa, kasvuston väri
- lippulehden pituus ja leveys
- tähkän pituus, kun tähkä on täysin kehittynyt
- tähkälletuloaika, kehitysaste
- lehtien leveys
Timotei ja nurminata
Joissakin mitatuissa ominaisuuksissa esiintyy vaihtelua enemmän kuin toisissa. Lajikekohtainen vaihtelukerroin kertoo, montako
prosenttia yksilöt keskimäärin poikkeavat ominaisuuden keskiarvosta. Varren pituudessa esiintyy vähemmän vaihtelua yksilöiden
välillä kuin lippulehden ja kukinnon pituudessa. Yksittäisten yksilöiden varren pituus poikkeaa keskimäärin 9–14 %
keskiarvopituudesta. Timotein kukinnon pituus poikkeaa 20–25 % ja lippulehden pituus 25–34 % mitatusta keskiarvosta. Nurminadan
lippulehden leveys poikkeaa 21–26 % ja pituus 25–32 % mitatusta keskiarvosta. Mitä pienempi vaihtelukerroin on, sitä luotettavampi
ominaisuus on poikkeavia yksilöitä määritettäessä.
75
Timotei
Lajike
Korren
pituus
2015
Kukinnan Lippuleh Lippulehden
aikaisuus den
leveys
pituus
2
4
5
Tähkän
pituus
Grindstad
5
Haukila
Iki
6
6
4
4
5
5
5
5
6
6
Jonatan
Lidar
6
4
4
3
6
5
5
5
7
2
Niilo
5
7
6
6
6
Nokka
7
4
6
6
5
Nuutti
3
8
4
5
3
Rakel
Rhonia
Rigel
4
5
4
3
4
2
4
5
4
5
5
5
3
4
5
Rubinia
6
4
5
5
4
Saga
6
4
6
6
7
Switch
6
4
5
6
5
Tammisto II
5
4
5
5
5
Tenho
Tryggve
5
4
2
5
7
4
6
5
6
Tuukka
5
4
5
5
6
Tuure
Uula
Vega
5
6
4
4
6
3
4
5
4
5
5
4
5
6
5
Vähäsöyrinki
4
4
5
5
6
6
76
3
Huomautuksia
Aikaisin timotei, kasvusto
vaaleaa, korren pituuteen
verrattuna lyhyt tähkä
Korret alkavat nuokkua
tuleentumisen edetessä
lyhytkortinen ja
kukintoinen
Tähkä pitkä ja leveä,
korsi nuokkuva
Pitkä (joinakin vuosina).
Pysty ja pituuteen
verrattuna lyhyehkö
lippulehti.
Kasvutavaltaan pysty.
Lyhytkortinen, hento
lajike
Korren pituuteen
verrattuna pitkähkö
lippulehti, ohuttähkäinen,
siro lajike
Leveälehtinen ja vankka
lajike
Melko korkea,
suhteellisen
kapealehtinen
Aikainen, suhteellisen
lyhyt lajike; Hento, kapea
tähkä, kasvusto
tummempaa kuin
Grindstadilla
Kasvusto tummaa
Nurminata
Lajike
2015
Korren Kukinnan Lippulehden Lippulehden
pituus aikaisuus pituus
leveys
Huomautuksia
Antti
6
6
5
6
Korsi hennohko, lehdet kapeita,
lakoontuu ensimmäisenä
Boris
6
6
5
6
Punaisempaa kuin Salten, korsi
hennohko, lakoontuva
Eevert
5
4
2
2
Fure
Ilmari
Inkeri
Kalevi
7
6
5
6
6
6
5
5
6
7
6
5
5
6
5
5
Kasper
6
7
5
5
Klaara
5
7
4
5
SW Minto
5
7
4
3
Salten
7
7
5
6
SW Revansch
6
6
5
5
Valtteri
5
7
5
5
Ruokonata
Lajike
Korren
pituus
Kukinnan
aikaisuus
Lippulehden Lippulehden
pituus
leveys
Karolina
8
8
6
6
Kora
Retu
Swaj
9
9
8
3
5
3
7
8
7
6
7
5
77
Korsi vankahko
Lakoontuu helposti, aikaisemmin
kuin Antti, lippulehti hieman
pidempi ja kapeampi kuin muilla
Korsi hennohko, lakoontuu,
runsaskortisempi kuin Salten
Vankka- ja vähäkortinen, lehdet
leveähköt ja kiiltävät, pystyssä
viimeisenä
Huomautuksia
kukinnot nuokkuvat
7.17 Raiheinät
Englanninraiheinä, westerwoldinraiheinä, italianraiheinä
Lisääntymistapa
Ristipölytteinen
Satovuosienmäärä
Monivuotiset lajit 3 peräkkäistä vuotta. Satovuosien laskenta alkaa siitä
vuodesta, jolloin korjataan 1. siemensato. Välivuosi ei siirrä tai jatka
satovuosien määrää.
Siemenluokat
Perussiemen
Esikasvirajoitukset
Eristysetäisyys
Perussiemen
Sertifioitu siemen
200 m
100 m
Perussiemen
Sertifioitu siemen
100 m
50 m
sertifioitu siemen
Lajikerajoitukset
kerrallaan.
Haitalliset
viljelykasvit
Muut raiheinälajit, nurminata, kumina
Haitalliset
rikkakasvit
Juolavehnä, linnunkaali
Lajikeaitous
koealan koko
Perussiemen
Sertifioitu siemen.sp
50 m2
10 m2
Lajipuhtaus
koealan koko
Perussiemen
Sertifioitu siemen
(muut lajit kuin raiheinät)
30 m2
10 m2
Jos vieras laji on muuta raiheinälajia, käytetään lajikeaitouden koealakokoa
ja hylkäystaulukoita. Esimerkiksi englanninraiheinä-italianraiheinä. Jos
vieras laji on muuta vaikeasti erotettavaa lajia, käytetään lajipuhtauden
koealoja ja lajikeaitouden hylkäystaulukoita. Esimerkiksi englanninraiheinä
-nurminata.
- yksilön pituus
- kasvutapa
- lippulehden pituus ja leveys
- tähkän pituus, kun tähkä on täysin kehittynyt
- tähkälletuloaika, kehitysaste
- kasvuston väri
- lehtien leveys
78
7.18 Puna-apila, alsikeapila, valkoapila
Lisääntymistapa
Ristipölytteinen
Satovuosienmäärä
Siemenluokat
valkomesikkä, vuohenherne
Satovuosien laskenta alkaa siitä vuodesta, jolloin korjataan 1. siemensato.
Välivuosi ei siirrä tai jatka satovuosien määrää.
Perussiemen
sertifioitu siemen
muut kuin valkomesikkä, vuohenherne
Esikasvirajoitukset
Eristysetäisyys
Perussiemen
200 m
Sertifioitu siemen
100 m
Lajikerajoitukset
Perussiemen
100 m
Sertifioitu siemen
50 m
kerrallaan.
Alsikeapila: puna-apila, rypsi
Puna-apila: alsikeapila, rypsi
Haitalliset rikkakasvit
Puna-apila, alsikeapila: jauhosavikka, juolavehnä, hierakat, matarat,
peltosaunio (saunakukka), peltotaskuruoho, pillike, tähtimöt (puinnissa),
tatar
Lajikeaitous
koealan koko
Perussiemen
Sertifioitu siemen
30 m2
10 m2
Lajipuhtaus
koealan koko
Perussiemen
Sertifioitu siemen
30 m2
10 m2
Jos vieras laji on alsikeapilaa puna-apilassa tai päinvastoin, käytetään
lajikeaitouden koealakokoa ja hylkäystaulukoita.
Huomautus
Puna-apilalla on diploideja ja tetraploideja lajikkeita. Diploidit lajikkeet ovat
pienikokoisempia (pituus, lehden koko, kukinto) kuin tetraploidit lajikkeet.
- yksilön pituus
- kasvutapa
- kukkimisaika, kehitysaste
- kasvuston väri
- kukinnon väri
- lehtien koko
- valkolaikkuisten kasvien osuus
79
Puna-apila
Lajike
Kukinnan
aikaisuus
2015
Varren
Lehden
pituus
pituus
Lehden
leveys
Huomautuksia
Betty
3
4
5
6
Matala, pienilehtinen, vielä
aikaisempi kuin Bjursele,
tetraploidi
Bjursele
3
4
4
4
Erittäin aikainen, joukossa
valkolaikkuisia yksilöitä,
muuten kukat tummia, diploidi
Isomäki
Jesper
Jokioinen
8
6
5
4
Diploidi
7
5
4
4
Diploidi
9
5
5
5
Valkokukkaisia yksilöitä n. 5%,
jotka kukkivat myöhemmin,
myöhäinen, diploidi
Lone
8
7
6
6
Tetraploidi
Perttuli
Saija
2
5
4
4
Alkuperäiskasvilajike, diploidi
5
5
5
5
Diploidi
SW Torun
6
6
6
8
Isolehtinen, tetraploidi
SW Yngve
6
5
5
5
Isolehtinen, tetraploidi
Varte
3
3
6
7
Tetraploidi
Puna-apilan alkuperäiskasvilajikkeet
Lajike
Lahtua
Lyydia
Perttuli
Sirppilahden
Johanna
Kukinnan
aikaisuus
9
6
7
9
Varren
pituus
8 (*
5
9 (*
4
2015
Lehden
pituus
Lehden
leveys
5
6
5
4
5
5
5
3
Huomautuksia
9
6
5
5
Tarimaalainen
7
5 (*
5
5
Turunen
8
8 (*
5
5
Vesilahtelainen
(* ei lajikekuvauksessa
80
7.19 Lajikkeeton kaupallinen siemen
Ruokohelpi, tunturinurmikka, vuohenherne, valkomesikkä, viljatatar
(ei Camelina ja mustasinappi)
Lisääntymistapa
Ristipölytteinen
Monivuotisten lajien
satovuosien määrä
Tunturinurmikka
Ruokohelpi, valkomesikkä, vuohenherne
Siemenluokat
siemen (K)
Kantasiemenen tulee olla sertifioitua tai
hyväksyttyä K
Esikasvirajoitukset
Ei rajoituksia
Eristysetäisyys
Ei vaatimuksia
Lajikerajoitukset
kerrallaan.
Haitalliset
viljelykasvit
Tunturinurmikka: muut
nurmikkalajit
Lajipuhtaus
koealan koko
Perussiemen
Sertifioitu siemen
30 m2
10 m2
Jos vieras laji on viljelykasvista vaikeasti erotettavaa lajia, käytetään
yllämainittuja koealakokoa.
81
8 Hukkakauran tunnistaminen
Hukkakauran esiintyminen todetaan viljelmäkohtaisesti. Viljelystarkastajan tulee sen vuoksi
tarkkailla hukkakauran mahdollista esiintymistä koko viljelmän alueella, myös liikuttaessa
siemenviljelyksen ulkopuolella. Erityisesti on tarkkailtava latojen, kotieläinsuojien ja
viljankäsittelylaitosten ympäristöjä sekä vesistöjen rantoja. Hukkakauran leviämisriskiä
lisäävät myös naapuritilojen hukkakauraesiintymät, eläinten kulkureitit ja peltojen poikki kulkevat
sähkölangat.
8.1 Hukkakauran yleistuntomerkit
Hukkakauran havaitsee kasvustosta seuraavien ominaisuuksien perusteella:
- pituus,
- röyhyn ulkonäkö,
- väri
Pituus
Hukkakauran alkukehitys on hidas. Tultuaan täydelle röyhylle se kohoaa useampien kasvustojen
yläpuolelle. Kiikari on hyvä apuväline muuta kasvustoa korkeampien hukkakaurayksilöiden
havaitsemiseksi viljelystarkastuksessa. Tähystys on suoritettava kasvuston keskikorkeuden tasolta
ja sitä selvästi korkeammat epäilyttävät yksilöt on tutkittava tarkemmin. Tosin eräät hukkakauratyypit
saattavat olla normaalia matalakortisempia. Täyden pituutensa hukkakaura saavuttaa vasta
heinäkuun puolivälissä. Tämän vuoksi hukkakauran löytämiselle suotuisin ajanjakso sijoittuu
yleensä heinäkuun loppupuolelle. Heikkokortisuutensa vuoksi hukkakaura lakoutuu kuitenkin
helposti. Lakokasvustossa sen löytämismahdollisuudet huonontuvat suuresti. Hukkakauran
kemiallisen torjunnan seurauksena saattaa osa hukkakauroista kehittyä heikoiksi yksilöiksi, joita on
vaikea havaita kasvustosta.
Röyhyn ulkonäkö
Hukkakauran röyhy on hyvin laaja, pitkä ja hentohaarainen poiketen siten selvästi viljellyn kauran
röyhystä. Joka tähkylästä esiin työntyvät voimakkaat vihneet antavat röyhylle "piikkisen" ulkonäön.
Koska röyhyn haarat ovat pitkä, röyhy alkaa nopeasti tuleentumisen edistyessä roikkua. Röyhyn
ulkonäkö on tärkein tuntomerkki etsittäessä hukkakauraa rukiista ja myöhäisemmässä
kehitysvaiheessa myös kaurasta.
Väri
Väri antaa vihjeitä hukkakaurasta lähinnä ennen kasvuston röyhylle tuloa. Hukkakauran lehdet ovat
kellertävämmän vihreät kuin useimmilla viljalajeilla. Lehdistö on myös voimakkaasti nuokkuvaa.
Tuleentumisvaiheessa voi hukkakauran löytämistä helpottaa meillä yleisempien harmaa- ja
ruskeajyväisten hukkakaurojen jyvien tumma väri.
8.2 Hukkakauran tarkemmat tuntomerkit
Hukkakauraksi epäilty yksilö varmistetaan seuraavien tuntomerkkien avulla:
- jyvien ulkonäkö
- korren solmu
- lehtilapojen reunakarvat
- alempien lehtituppien nukkaisuus
Seuraavassa esitetyt tuntomerkit koskevat Suomessa yleisimpiä hukkakaurarotuja. Tosin on myös
olemassa hukkakauratyyppejä, joihin mainitut tuntomerkit eivät päde.
82
Jos tarkastuksessa ei päästä täyteen varmuuteen, voidaan yksilö lähettää määritettäväksi
Evira/SITY (osoite: PL 111, 32201 LOIMAA). Tällöin määritystä varten on lähetettävä koko kasvi,
juuria myöten, koska osa tuntomerkeistä on aivan kasvin tyvellä. Kasvia ei kannata sulkea
muovipussiin, koska kasvi voi alkaa mädäntyä. Määritys on maksuton.
8.2.1Jyvien ulkonäkö
Jyvän kannan kiinnittymiskohta on hukkakauralla levinnyt vinoksi, soikion muotoiseksi,
maljamaiseksi muodostumaksi. Tavallisella kauralla ei maljamuodostumaa ole, vaan kanta on kapea
ja jyrkästi päättyvä. Hukkakauralla on jyvän kannan molemmin puolin runsaasti voimakkaita
kantakarvoja. Tavalliselta kauralta karvoja on vain muutama, joiden pituus vaihtelee lajikkeen
mukaan.
Liisteessä on runsaasti karvoja ja se on kärjestään levinnyt vinoksi soikion muotoiseksi
muodostumaksi. Tavallisen kauran liiste on kalju, tasaleveä, kärjestään jyrkästi katkaistu.
Jyvän kuoressa on monilla hukkakauratyypeillä pitkiä karvoja, mutta karvattomiakin tyyppejä esiintyy
yleisesti. Tavallisen kauran kuori on aina kalju, mutta joillakin maatiaiskauratyypeillä voi olla
karvainen kuori ainakin tähkylän ulkojyvässä. Hukkakauralla on jokaisessa jyvässä voimakas,
kierteinen ja polveikas vihne, joka tuleentuneena on tumma. Tavallisella kauralla vihneitä esiintyy
yleensä suhteellisen vähän, ja ne ovat esiintyessään vain tähkylän suurimmassa ns. ulkojyvässä.
Tavallisen kauran vihne ei yleensä ole polveikas vaan ± suora.
Jyvän väri tuleentuneena on Suomessa esiintyvillä hukkakauratyypeillä yleensä harmaa tai ruskea.
Muodoltaan hukkakauran jyvä on pitkä, kapea ja litteä, kaurajalosteiden jyvää selvästi ohuempi.
8.2.2 Korsi ja lehdet
Korren solmu
Eräillä kaurajalosteilla (esim. Avenuda, Salo) korren solmun ylä- ja alapuoli ovat karvaiset. Toisilta
kaurajalosteilta karvat puuttuvat. Hukkakauralla solmun tienoo on kalju. Joskus voi kuitenkin tavata
hukkakaurayksilön, jonka korren solmun ylä- ja alapuolella on karvoja. Tällöin kuitenkin karvojen
määrä ja pituus on huomattavasti suurempi kuin karvasolmuisilla kaurajalosteilla.
Lehtilapojen reunakarvat
Hukkakauran alimpien lehtien lapojen reunassa ja lavan tyviosassa on pitkiä, tankeita karvoja. Näitä
karvoja on aina alimmissa lehdissä ja ne näkyvät hyvin myös kuivuneissa, käpristyneissä lehdissä.
Tavalliselta kauralta usein puuttuvat lehtien reunakarvat, vaikka useimmilla lajikkeilla lehtilavan
tyvellä jokin karva onkin. Alku, Avanti, Avenuda, Belinda, Bettina, Doreen, Freja, Iiris, Kolbu,
Skarnes, Steinar, SW Ingeborg, Wilhelmiina, Vinger ja Viviana ovat tällä hetkellä viljelyssä olevia
lajikkeita, joiden lehtilavan reunassa on hukkakauran tapaan karvoja.
Alimpien lehtituppien nukkaisuus
Monilla hukkakauratyypeillä alimpien lehtien tupissa on runsaasti nukkamaista karvaa. On kuitenkin
myös hukkakauratyyppejä, joilta nämä karvat puuttuvat. Tavallisen kauran lehtitupet ovat
käytännöllisesti katsoen aina kaljut.
8.3 Hukkakaura, fatuoidit ja risteytymät
Viljellystä kaurasta voi perinnöllisten häiriöiden seurauksena syntyä silloin tällöin hukkakauraa
83
muistuttavia yksilöitä, joita kutsutaan fatuoideiksi. Tämän vuoksi on tärkeää kyetä erottamaan
hukkakaura ja fatuoidi toisistaan.
Fatuoidi ei yleensä ole normaalia kasvustoa korkeampaa ja se tulee havaituksi yleensä lähinnä
röyhyn voimakkaan, hukkakauramaisen vihneellisyytensä vuoksi. Fatuoidin röyhy muistuttaa jossain
määrin sen lajikkeen röyhyä, josta se on muodostunut, mutta fatuoidin röyhy on joka tapauksessa
hukkakauran röyhyä selvästi pienempi, lyhythaaraisempi ja tiheämpi. Fatuoidin jyvän kannan, jyvän
kantakarvojen sekä liisteen ja vihneen ominaisuudet ovat samanlaiset kuin hukkakauralla. Jyvän
kuoressa ei kuitenkaan koskaan ole karvoja. Jyvä on väriltään sen lajikkeen mukainen, josta fatuoidi
on syntynyt ja jyvä on hukkakauran jyvää suurempi ja täyteläisempi. Korren solmun ja lehtilapojen
reunakarvaisuuden puolesta fatuoidi muistuttaa sitä lajiketta, josta se on muodostunut. Esimerkiksi
Belinda-kauran fatuoidin lehtilapojen reunassa on karvoja, ja Salo-kauran fatuoidin solmun ylä- ja
alapuolella on karvaa. Lehtitupet ovat fatuoideilla viljellyn kauran tapaan aina kaljut.
Hukkakaura-alueelta voi tavata yksilöitä, jotka ovat viljellyn kauran ja hukkakauran risteytymiä. Näillä
ominaisuudet ovat usein näiden lajien väliltä. Esimerkiksi maljamainen kanta esiintyy vain
ulkojyvässä, jne. Tällaisten yksilöiden arvostelussa on varminta turvautua Evira/SITYyn.
8.4 Hukkakauran tunnistustaulukko
OMINAISUUS
Korren pituus
Röyhy
Väri
tuleentumattomana
 Koko kasvi
HUKKAKAURA FATUOIDI *) TAVALLINEN
KAURA
hyvin pitkä
hukkakauraa hukkakauraa
lyhyempi
lyhyempi
hyvin laaja;
hukkakauraa hukkakauraa
pitkä ja
pienempi ja pienempi ja
hentohaarainen tiheämpi
tiheämpi
HUOM!
kellertävän
vihreä
ei
tummempi
tummempi
lajikkeen
mukainen
on tai ei,
vaihtelee
lajikkeiden välillä
kanta
maljamainen

kantakarvat
on

liiste

helpeen
(kuoren)
karvaisuus
karvainen,
kärjestä
maljamainen
karvainen tai
kalju
maljamainen kapea, jyrkästi
päättyvä
on
yleensä
muutamia, pituus
vaihtelee
karvainen,
kalju, kärjestä
kärjestä
jyrkästi katkaistu
maljamainen
kalju
kalju
vain hukkakauralla
voi olla karvainen
(maatiaisilla?)

vihneen
esiintyminen

Jyvä

Helpeiden ja
kaleiden
härmeisyys
jokaisessa
jyvässä
jokaisessa
jyvässä
84
vain ulkojyvissä
ja siinäkin
monilla lajikkeilla
harvinainen

vihneen
ulkonäkö

väri

muoto
voimakas,
kierteinen,
polveikas
yleensä harmaa
tai ruskea
pieni, pitkä,
kapea, litteä
voimakas,
kierteinen,
polveikas
viljeltävien
lajikkeiden
mukainen
hukkakauraa
isompi ja
pulleampi
kalju tai
karvainen
usein heikko ja
suora
viljeltävien
lajikkeiden
mukainen
hukkakauraa
isompi ja
pulleampi
kalju tai
karvainen
Korren solmun yläja alapuolinen
karvaisuus
kalju
Lehtilapojen
reunakarvoja
on (lähes aina)
on tai ei
on tai ei
Alimpien
lehtituppien
nukkaisuus
on tai ei
ei
ei
Vain Salolla ja
Avenudalla.
Jos hk:lla karvoja,
niitä on runsaasti –
harvinaista.
Löytyy: Alku, Avanti,
Avenuda, Belinda,
Bettina, Doreen,
Freja, Iiris, Kolbu,
Skarnes, Steinar,
SW Ingeborg, Vinger,
Viviana, Wilhelmiina
vain hukkakauralla
*) Viljellystä kaurasta voi perinnöllisten häiriöiden seurauksena syntyä hukkakauraa muistuttavia
yksilöitä, joita kutsutaan fatuoideiksi.
85
8.5 Hukkakaura, kuvia
Hukkakauran kalju solmu ja
lehtilavan tyvi ja reunakarvoja
Hukkakauran alimmat
lehtitupet voivat olla
nukkaiset
Hukkakauran röyhy
Puhdin fatuoidin röyhy: fatuoidien
ominaisuudet muistuttavat emolajiketta
86
Puhdin fatuoidin jyviä
Hukkakauran jyviä
Kuvat: Osmo Ulvinen
9 Siemenlevintäiset taudit
Viirutauti
Viirutaudin tunnistaa ohran lehdillä olevista lehtisuonten suuntaisista viiruista. Viirut ovat aluksi
keltaisia, mutta muuttuvat myöhemmin ruskeiksi. Loppukesästä lehdet repeytyvät viirujen kohdalta
liuskoiksi. Viirutautiseen kasviin ei kehity kunnollista tähkää, vaan tähkä jää joko osittain tai
kokonaan tuppeen.
Verkkolaikku
Verkkolaikku aiheuttaa ohran lehdille pitkänomaisia, lehtisuonten suuntaisia laikkuja, jotka
muodostavat verkkomaisen kuvion. Laikut ovat ruskeita, ja niitä ympäröi keltainen solukko.
Verkkolaikusta voi esiintyä myös vaikeammin tunnistettavaa ’’pistetyypin’’ muotoa, jolloin se
muistuttaa erehdyttävästi ohran tyvi- ja lehtilaikkua. Verkkolaikku ei vaikuta suoranaisesti tähkän
kehitykseen.
Ohran- ja vehnänlentonoki
Lentonokisen ohran tai vehnän huomaa parhaiten viljan tähkälle tulovaiheessa. Lentonokiset tähkät
tulevat esiin muutama päivä aiemmin kuin terveet ja ne erottuvat terveestä kasvustosta mustien,
noki-itiömassan täyttämien jyvien ansiosta. Kukintavaiheessa noki-itiöt vapautuvat ja lentävät tuulen
mukana pois. Jäljelle jäävät vain tyhjät tähkälapakot.
Kaurannoki
Kaurannoen tunnistaa parhaiten röyhylle tulovaiheessa. Mustat nokiröyhyt tulevat esiin pari päivää
myöhemmin kuin terveet, ja sairaat kasvit jäävät terveitä hieman lyhyemmiksi.
Vehnänhaisunoki
Vehnänhaisunokiset kasviyksilöt ovat tervettä kasvustoa matalampia. Musta noki-itiömassa on jyvän
kuoren sisällä, joten sitä on vaikea havaita. Tähkälle tulovaiheessa haisunokinen tähkä on hieman
tummemman vihreä kuin terve tähkä. Viljan kellastuessa sairas tähkä on tervettä vaaleampi ja
harmaampi. Haisunokisessa tähkässä jyvät ovat harittavammassa asennossa kuin terveissä
tähkissä. Pahanhajuinen itiömassa vapautuu vasta puinnin yhteydessä.
Pahkahome
Pahkahome on moni-isäntäinen kasvitauti, joka aiheuttaa satotappioita sadekesinä rypsille, rapsille
ja sinapille. Lehtihankoihin ja sivuversoihin, joihin on kertynyt mm. kukista kasvijätettä, syntyy aluksi
vetisiä laikkuja. Varsi muuttuu vaaleaksi, ja verson yläosa voi kuolla. Taudinaiheuttaja on helppo
tunnistaa varren sisälle muodostuvista mustista, pitkulaisista rihmastopahkoista. Märissä oloissa
pahkoja muodostuu joskus myös varsien pinnoille.
Torajyvä
Torajyvän isäntäkasveja ovat kaikki vilja- ja nurmikasvilajit, mutta yleisin se on rukiilla. Kasvitaudin
seurauksena tähkään syntyy mustan sinipunaisia rihmastopahkoja eli torajyviä.
Kalkkihome
Kalkkihome tartuttaa mm. rypsiä, sinappia ja ruistankiota (Camelina). Kukinnan aikana versojen
kärjet muuttuvat epämuotoisiksi, ja niitä peittää puhtaanvalkoinen puuterimainen homekerros. Kukat
voivat olla ruusukemaisia ja vihreitä. Lopuksi kalkkihomeen saastuttamat latvat muuttuvat likaisen
ruskeiksi. Kalkkihome talvehtii siemenessä ja maassa, mutta tärkein tartuntalähde lienee lutukka.
Kasvinsuojeluseura julkaisee viljojen ja muiden peltokasvien taudeista oppaita: Ajankohtaisia
kasvinsuojeluohjeita. Kasvinsuojeluseuran julkaisuja n:o 100.
87
Siemenlevintäisiä kasvitauteja
Kaurannoki
Ohranverkkolaikku
Ohranlentonoki
Ohranlentonoki
88
Ohranviirutauti
10 Viljelystarkastusten laskutus
Tarkastaja tekee laskun SITYlle ostopalvelusopimuksessa sovittujen korvausten mukaan. Laskun
liitteenä käytetään SITYn valmistelemaa laskuliitettä.
Laskuliitteen muodostus
Viljelystarkastaja lähettää viljelystarkastuspöytäkirjat SITYlle vähintään viikon välein. Laskuliite
tehdään sen mukaan, minä päivänä pöytäkirja on saapunut SITYlle.
Laskuliitteeseen tulevat tiedot
Tiedot saadaan suoraan SITYn sovelluksesta tietyn aikavälin mukaan, esimerkiksi 15.07.–
31.07.2015 saapuneista viljelystarkastuspöytäkirjoista. Liitteeseen SITYn sovelluksesta tulevat
tiedot perustuvat tarkastajan ilmoituksiin:
- Viljelystarkastusnumero (viljelystarkastaja antama)
- Viljelijä
- Tarkastuttaja (tarkastuksen maksaja)
- Laji
- Lajike
- Hukkakauran tarkkailulohkon tarkastettu pinta-ala
- Siemenviljeltävän lajikkeen tarkastetut hehtaarit
Lisäksi SITYssä lisätään seuraavat tiedot:
- Tarkastettujen pinta-alojen mukaan maksettava korvaus
- Perusmaksu
- Hukkakauran tarkkailulohkon lisäkorvaus
- Torjuntaohjeen tuntihinta (perusmaksu sisältyy viljelystarkastuksen perusmaksuun)
- Kunnan hukkakaurarekisterissä olevan hukkakauralohkon tarkastus (viljelystarkastaja
täyttää erillisen liitteen)
- Yhteensä euroa
Viljelystarkastajan täytettäväksi: Korjaus-, kilometri (km) ja aikasarake
Viljelystarkastaja
Tarkastaa liitteen oikeellisuuden ja tekee tarvittavat korjaukset liitteeseen sekä
korjaa liitteen summan oikeaksi.
Lisää ajetut kilometrit ja käytetyn ajan (ei tarvitse eritellä viljelyksittäin, voi olla
esim. yhden päivän aikana ajetut km ja aika). Lisää ajettujen kilometrien
perusteella veloittamansa matkakorvauksen.
Allekirjoittaa ja päivää liitteen jokaisen sivun.
Toimittaa liitteen maaseutukeskukseensa tai yhdyshenkilölle edelleen
laskutettavaksi.
Jos tarkastaja on arvonlisäverollinen, hän lisää laskuun arvonlisäveron ja ilmoittaa
laskussa y-tunnuksensa.
Valvontatarkastukset (Duplicate)
SITY tekee tarkastuksista erillisen liitteen. Viljelystarkastaja asiatarkastaa ja tarkistaa laskun kuten
edellä on esitetty.
Tietojen oikeellisuus
Tarkastajan on tarkistettava, että kaikki tarvittavat tiedot ovat täytettyinä pöytäkirjassa ja täsmäävät.
- Tarkastettu ala on yhtä suuri kuin hyväksytty ja hylätty ala yhteensä.
- Lohkojen pinta-alat täsmäävät tarkastetun siemenviljelyksen pinta-alan kanssa.
- Hukkakauran tarkkailulohkon tarkastettu pinta-ala on merkitty.
Laskujen uudelleenkyselyt vähenevät, kun laskuliite on kunnossa eikä tarkastajan tekemää työtä jää
laskuttamatta.
89
11 Viljelystarkastuspöytäkirjan täyttöohje
90
Yleisiä ohjeita viljelystarkastuspöytäkirjan täyttämisestä
- Käytä sinistä kuulakärkikynää.
- Kirjoita selvällä käsialalla.
- Kirjoita mieluummin liikaa kuin liian vähän selitystä.
- Käytä lisälomaketta, jos tila ei riitä, esim. piirrä hukkauralohkon ja -esiintymän paikka.
- Kaikki kohdat on täytettävä. Merkitse viiva, jos kohtaan ei tule mitään tietoja.
1. Esitäyttönumero
Järjestelmän antama juokseva numero.
2. Viljelystarkastusnumero
Tarkastaja antaa numeron, joka on muotoa E0000 0000 (viljelystarkastajan numero + juokseva
numero, josta ensimmäinen numero osoittaa tarkastusvuoden, ja kolme viimeistä numeroa on
tarkastajan päätettävissä). Esimerkiksi E0216-5001, joka on tarkastajan E0216 kesän 2015
ensimmäinen tarkastus.
3. Tarkastuttaja
Tarkastuksen pyytäjän nimi ja osoite.
4. Nro
SITYn tarkastuttajalle antama asiakasnumero.
5. Viljelmän haltija (viljelijä)
Viljelijän nimi ja osoite.
6. Nro
SITYn viljelijälle antama asiakasnumero.
7. Viljelyksen sijaintikunta
Kunta, jossa VILJELYS sijaitsee (jos eri kuin tilatunnuksen mukainen kunta).
8. Nro
Viljelyksen sijaintikunnan numero.
9. Puh.
Viljelijän puhelinnumerot (tarkastaja korjaa pöytäkirjaan oikeiksi, jos tieto on muuttunut).
10. Kantasiemenen kauppaerät
Tähän kohtaan tulostuu kantasiemenen kauppaeränumero, jonka tarkastuttaja on ilmoittanut
viljelystarkastuspyynnön yhteydessä. Yliviivaa kauppaerät, joita ei ole käytetty siemenviljelyksen
perustamiseen ja lisää kauppaerät, joita ei ole esitäytetty.
11. Vakuuden siemenluokka
Viljelystarkastajan on nähtävä käytettyjen kantasiementen vakuustodistukset. Lisäksi tarkastajan
tulee pyytää nähtäväkseen lasku tai rahtikirja, josta selviää tilalle toimitetut siemenkilot. Tilalle
toimitettujen siemenkilojen perusteella tarkistetaan, onko kylvösiementä tilalla riittävä määrä
siemenviljelyksen perustamiseen. Monivuotisista lajeista riittää, että kilot tarkastetaan
ensimmäisenä tarkastusvuonna.
12. Kenttänumero ja kenttäkokeen perusteella korkein siemenluokka, jota ko. kauppaerästä voi
tuottaa. Tätä tietoa käytetään päätöksentekovaiheessa.
13. Tiltu
91
Tilatunnus, välttämätön tieto.
14. Laji
Laji, jota tarkastetaan.
15. Lajike
Lajike, jota tarkastetaan
16. Viljelymenetelmä luomu
Tähän merkitään rasti, jos viljelymenetelmä on viljelijän mukaan luomu.
17. Tuottava siemenluokka
Viljelyksen ehdotettu siemenluokka, johon viljelys halutaan tarkastaa kantasiemenestä lukien
alenevasti vähintään yhdellä alaspäin. Suositeltavaa on, että viljelys tarkastetaan korkeimpaan
mahdolliseen luokkaan. Jos viljakasvin siemenluokka on vakuustodistuksen mukaan ’B’, se tulkitaan
B3:ksi.
18. Pyydetyt ha
Tarkastuttajan pyytämä pinta-ala. Tarkastaja ei muuta tätä kohtaa.
19. Tarkastetut ha
Tähän tarkastaja merkitsee siemenviljelyksen tarkastetut hehtaarit mukaan lukien esim. samalla
kantasiemenellä perustettujen muuhun käyttöön tarkoitetut hehtaarit. Hukkakauran
tarkkailulohkojen hehtaareja ei merkitä tähän kohtaan.
20.–21. Lohkonumerot
Tarkastaja tarkistaa lohkonumerot lohkokirjanpidosta.
Lohkoihin kirjataan myös lajikkeen muun tuotannon lohkot, joilta korjataan tuleentunut sato. Muun
tuotannon lohkot viljelystarkastetaan, vaikka niiltä ei korjattaisikaan siemensatoa.
22. Kylvövuosi
Monivuotisten kasvien kylvövuosi kirjataan satovuosien määrän seuraamiseksi ja sen toteamiseksi,
että esikasvit on tarkastettu.
23.–26. Hyväksytty ha, hylätty ha, hylkäyksen syy ja esikasvit sekä vuosi
Hyväksytyt ja hylätyt hehtaarit sekä hylkäyksen syy merkitään lohkoittain. Esikasvit kirjoitetaan niille
varattuun kohtaan. Monivuotisten kasvien osalta voi merkitä ’ok’ lohkon ensimmäisen satovuoden
jälkeen.
27. Huomautuksia
Tähän kohtaan merkitään erityiset huomiot viljelykseltä, esim. satoarvio tai selitys lohkon
juolavehnäpesäkkeiden sijainnista. Pöytäkirjaan voi lisätä myös erillisiä liitteitä.
28. Muut lajikkeet viljelmällä
Tähän kohtaan kirjataan siemenviljeltävän lajin muut lajikkeet. Tähän kohtaan voi kirjata myös
viljelmällä viljeltävät muut lajit.
29. Lähin saman lajin viljelys
Kahden saman lajin eri lajikkeen viljelystä erottava matka metreinä. Tähän merkitään myös etäisyys
tuntemattomiin lajikkeisiin, kesantoihin yms., joista voi aiheutua risteytymisvaara.
30. Risteytymis- / tautien tartuntavaara
Viljelystarkastajan arvio vaarasta ja selvitys sen laadusta.
31. Hukkakauraa ei todettu
92
Rasti ruutuun, jos hukkakauraa ei ole löytynyt viljelmältä eikä tarkkailulohkolta.
32. Hukkakauraa todettu viljelyksellä (tarkastettavalla viljelyksellä)
Esiintymän paikan selvittävä kartta piirretään peruslohkokartalle tai erilliselle jäljentävälle
lomakkeelle. Karttaan on merkittävä vähintään viljelijän nimi ja viljelystarkastusnumero tai -numerot,
peruslohkon numero, tarkastuspäivämäärä sekä hukkakauran löytymispaikka. Mikäli hukkakaura
löytyy kasvulohkolta, piirrä karttaan koko peruslohko ja kasvulohkojen rajat.
33. Hukkakauraa todettu viljelmällä (viljelijän hallitsemilla alueilla).
Esiintymästä on piirrettävä kartta, ks. edellinen kohta.
34. Havaittu HK kitketty
35. Lohkolla (numero)
Hukkakauraisen lohkon kasvulohkonumero.
36. Kasveja (kpl)
Hukkakaurayksilöiden määrä.
37. SITYn hukkakaurakoodi
Tarkkailusta kertova koodi tulostuu muodossa vuosi/koodi. Koodi kertoo aina edellisen vuoden
tilanteen. Esimerkiksi vuoden 2006 pöytäkirjaan tulostuva koodi 05/361 tarkoittaa, että vuonna 2005
tilalla on tehty 1. vuoden puhtaaksitarkastus.
Hukkakaurakoodit
359 Hukkakauraa torjuttu kemiallisesti siemenviljelyksellä
361 Viljelmä hukkakauratarkkailussa, 1. vuosi
362 Viljelmä hukkakauratarkkailussa, 2. vuosi
364 Ruista hukkakauran tarkkailulohkolla, lisää tarkkailuvuosia
365 Kauraa hukkakauran tarkkailulohkolla, lisää tarkkailuvuosia
366 Siemenviljelys hukkakauran tarkkailulohkolla
369 Hukkakauravaara viljelmän ulkopuolelta
372 Hukkakauraa tarkkailulohkolla
374 Hukkakauraa viljelmällä useammalla kuin kahdella lohkolla
375 Hukkakauraa viljelyksellä useammalla kuin kahdella lohkolla
379 Hukkakauraa viljelyksellä kahdella lohkolla
380 Hukkakauraa viljelmällä kahdella lohkolla
381 Hukkakauraa torjuttu tarkkailulohkolla, lisää tarkkailuvuosia
382 Hukkakauran tarkkailulohkolla kesanto, lisää tarkkailuvuosia
383 Hukkakauran tarkkailulohkolla rypsiä, rapsia, lisää tarkkailuvuosia
384 Viljelmä kunnan hukkakaurarekisterissä, 1. puhtaaksitarkastusvuosi
385 Viljelmä kunnan hukkakaurarekisterissä, 2. puhtaaksitarkastusvuosi
386 Hukkakauran tarkkailulohkolla peruna tai kumina, lisää tarkkailuvuosia
387 Hukkakauraa viljelyksellä yhdellä lohkolla enintään 4 yksilöä
388 Hukkakauraa viljelyksellä yhdellä lohkolla enemmän kuin 4 yksilöä
389 Hukkakauraa viljelmällä yhdellä lohkolla enintään 4 yksilöä
393 Hukkakauraa viljelmällä yhdellä lohkolla enemmän kuin 4 yksilöä
496 Viljelmä kunnan hukkakauraluettelossa. Tarkoittaa yleensä sitä, että tilalla on
hukkakauralohkojen määrään liittyvä poikkeuslupa.
93
38. Lohko
Hukkakaurarekisterissä olevan lohkon numero. Pöytäkirjaan tulostuu vain kolme lohkoa. Tilalla voi
olla useampikin hukkakaurarekisterissä oleva lohko, jos tilalla on hukkakauraan liittyvä
poikkeuslupa. Lohkot pitää aina tarkistaa liitteestä, jos pöytäkirjaan on tulostunut kolme lohkoa.
39. Laji/lajike
Kirjoita tähän lohkolla kasvava kasvilaji ja -lajike viljelystarkastusvuonna.
40. Ha
Tarkkailulohkon tarkastettu ha-määrä.
41. Tarkastettu
Kyllä tai ei
42. Torjuttu
Kyllä tai ei
Torjuntaa on kasvinsuojeluaineidenkäyttö, kitkeminen tai esim. niitto.
Koealatarkastus:
43. Vieraita lajikkeita
Havaittujen selvästi poikkeavien yksilöiden määrä. Kohtaan merkitään poikkeavien yksilöiden
kokonaismäärä (kpl), koealojen lukumäärä ja yhden koealan koko (m2). Lisäksi kirjataan
ominaisuudet, joiden perusteella vieras lajike on määritetty.
44. Haitallisia viljelykasveja
Muut viljeltävät lajit, joita viljelykseltä on löytynyt. Haitallisten viljelyskasvien määrä ilmoitetaan
seuraavasti: yksilöiden kokonaismäärä (kpl), koealojen lukumäärä ja yhden koealan koko (m2). Jos
haitallisten viljelyskasvien esiintyminen on epätasaista, on tästä erikseen mainittava. Ks. tarkemmin
lajikohtaiset sivut.
45. Tautisia, tauti
Havaittu tauti ja havaittujen tautisten yksilöiden määrä. Kohtaan merkitään tautisten yksilöiden
kokonaismäärä (kpl), koealojen lukumäärä ja yhden koealan koko (m2).
46. Rikkakasvit
Rikkakasveista ilmoitetaan runsaimmin esiintyvät lajit. Ks. lajikohtaiset sivut.
Rikkakasvien runsautta arvostellaan käyttäen asteikkoa 1  5. Arvo 1 on erittäin vähän ja arvo 5
erittäin paljon.
47. Yleisarvostelu
Viljelyksen yleisarvostelu. Huonokuntoiset viljelykset ovat 1, erittäin hyväkuntoiset ovat asteikolla 5
ja keskiverrot 3.
48. Kasvitiheys
Arvio.
49. Viljelys jatkamiskelpoinen
Monivuotisilla lajeilla.
50.–53. Ehdotetaan hyväksyttäväksi
Viljelystarkastuspöytäkirjassa tulee aina olla tarkastajan ehdotus viljelyksen hyväksymiseksi tai
hylkäämiseksi. Sen pitää perustua pöytäkirjasta selviäviin tosiseikkoihin. Jos tarkastaja ehdottaa
viljelystä hyväksyttäväksi, myös siemenluokka ja sukupolvi on mainittava ja niiden pitää olla
sopusoinnussa kantasiemenen luokan ja viljelyksen ominaisuuksien kanssa. Jos tarkastaja
94
ehdottaa viljelystä alempaa siemenluokkaa kuin mihin viljelystä on pyydetty, luokan alennuksen syy
on mainittava kohdassa 53. Kohdan 19 pinta-ala pitää olla yhtä suuri kuin kohdat 50 ja 52 yhteensä.
Hylkäyksen / luokan pudotuksen syy
Jos tarkastaja ehdottaa viljelystä hylättäväksi, syy on aina ilmoitettava. Viljelyksen osan hylkäämistä
on ehdotettava vain siinä tapauksessa, että tarkastaja on täysin vakuuttunut siitä, että hylätty osa
jätetään pois sadosta siementavaraa korjattaessa ja kunnostettaessa. Osittainen hylkääminen voi
tulla kyseeseen esimerkiksi siinä tapauksessa, että yhden lohkon esikasvi on virheellinen tai on
olemassa risteytymisvaara. Osittaista hylkäämistä onkin ehdotettava vain, jos hylättävä osa
viljelyksestä on selvästi muusta viljelyksestä erotettavissa, esim. omana lohkona tai hylätty ala
niitetään.
54.–56. Päivämäärä / Tarkastajan allekirjoitus
viljelijän allekirjoitus
viljelijä pyytää uusintatarkastusta
Allekirjoitukset ovat ehdottoman tärkeitä. Viljelijä voi olla eri mieltä tarkastuksen lopputuloksesta
(hyväksytään/hylätään), mutta hänen on vahvistettava, että hänen antamansa tiedot ovat oikein
(esimerkiksi kantasiemen on oikein merkitty) ja että tarkastus on tehty. Uusintatarkastuksen pyytäjä
maksaa
uusintatarkastuksen
kulut.
Tarkastajan
tulee
erikseen
ilmoittaa
SITYlle
uusintatarkastuspyynnöstä.
95
A
B
E
C
kaksitahoiset
monitahoiset
12 Kuvia lajikeominaisuuksista
D
F
Ohran tähkän muoto
Ohran lapakon jaokkeen alaosa:
Loiva
keskinkert.
jyrkkä
Tyvisukasen karvan pituus
painanne
vako
B
A
Ohran jyvän kannan muoto
A: Vako
96
B: Painanne
Kuvat: Osmo Ulvinen
on
ei
Vehnän vihneet
Ohra: lapakon jaokkeen
kohouma
ei
on
Ohran jyvän sivuselkäsuonten
väkäset
Vehnän tähkien tiheys
ja muoto F
E
A
B
C
D
E
F
Vehnän kaleen olan muoto: D lievästi luisu, C ja F: suora, E:kohonnut
Kaleen olan leveys: B hyvin kapea, 97
C kapea,
D keskinkertainen, F leveä
Kuvat: Osmo Ulvinen
Kauran helpeen väri
Viljellyn kauran vihne
Kauran helpeen härmeisyys
Kauran lehden reunakarvat
Jyvän kantakarvojen pituus
98
Kuvat: Osmo Ulvinen
Yllä lehdykällinen, alla lehdykätön herne
V-muoto
Suora
Alassuuntautuva
Herneen kukan purjeen alareunan muoto:
V-muotoinen, suora, alassuuntautuva
99
13 Sanasto ja määritelmiä
Esiperussiemenellä (prebasic, PB) siementä, jonka jalostaja tuottaa vastuullaan jalostajan
aineistosta ja joka täyttää perussiemenelle asetetut laatuvaatimukset. Esiperussiementä käytetään
esiperussiemenen ja perussiemenen tuotantoon.
Hybridillä lajiketta, jota tuotetaan risteyttämällä ahtaaseen sukusiitokseen pakotettuja
vanhemmaislinjoja. Kun kaksi tällaista vanhemmaislinjaa risteytetään keskenään, nousee
perinnöllisen erilaisuuden aste yhtäkkiä voimakkaasti ja sen seurauksena sadontuottokyky
lisääntyy.
Itseinkompatibiliteetilla sitä, ettei kasviyksilö pysty pölyttämään omalla siitepölyllään tai saman
perimän omaavan toisen kasviyksilön siitepölyllä. Kasvi tarvitsee siis siementä tuottaakseen
siitepölyä toisesta yksilöstä, joka on perimältään erilainen.
Jalostajalla lajikkeen kehittänyttä kasvinjalostajaa.
Jalostajan aineistolla (F-materiaali) jalostetun lajikkeen siementä, jota jalostaja tai hänen
edustajansa käyttää lajikkeen ylläpitoon tai esiperussiemenen tuottamiseen.
Kasvilajikkeella joko valinnan tai kasvinjalostustyön tuloksena syntynyttä, määrätyt ominaisuudet
täyttävää (erottuva, pysyvä ja riittävän yhtenäinen) ja rekisteröityä kasvilajin viljelymuotoa.
Kenttäkoetarkastuksella SITYn koekentällä suoritettavaa kantasiemenen lajikeaitouden tarkastusta.
Lajikeaitoudella sitä, että näyte edustaa tiettyä lajiketta, vastaa siitä tehtyä kuvausta ja on riittävän
yhtenäinen l. lajikepuhdas.
Lajikkeen edustajalla lajikkeen kehittänyttä kasvinjalostajaa tai muuta lajikkeen käyttöoikeuden
omistajaa, jolle jalostaja on siirtänyt kehittämänsä lajikkeen omistusoikeuden.
Lajikkeettomalla kaupallisella siemenellä virallisesti viljelystarkastettua ja laboratoriotarkastettua
lajipuhdasta siementavaraa, jota saa tuottaa vain erikseen määrätyistä lajeista.
Markkinoinnilla kaikkea elinkeinonharjoittajan, myös viljelijän, harjoittamaa siementavaran myyntiä
tai myyntiin tarjoamista myyntipisteissä, lehti-ilmoituksissa tai kiertävänä kauppana tai muita
sellaisia menekkiä edistäviä menetelmiä käyttäen, joilla tavoitetaan useita mahdollisia ostajia.
Kantasiemenen luovuttaminen sopimustuotantoon on myös markkinointia.
Perussiemenellä (basic, B) kylvösiementä, joka on tuotettu jalostajan vastuulla yleisesti
hyväksyttyjen lajikkeen ylläpitomenetelmien mukaisesti, ja jonka SITY on sertifioinut.
Sertifioidulla siemenellä (certified, C) kylvösiementä, joka polveutuu suoraan perussiemenestä tai
edellisen sukupolven sertifioidusta siemenestä, ja jonka SITY on sertifioinut.
Sertifioimisella siementavaran kauppaerän myyntipäällysten virallista sulkemista ja varustamista
vakuustodistuksella sen jälkeen, kun siemenviljelyksen tarkastuksessa ja kunnostetusta
siemenerästä virallisesti otetun näytteen laboratorio- ja kenttäkoetarkastuksessa on todettu, että
siemenerä on lajikkeeltaan oikein nimettyä ja lajikepuhdasta sekä että se täyttää kysymyksessä
olevalle siemenluokalle asetetut laatuvaatimukset.
Siemenluokkajärjestelmällä tarkoitetaan siemenerän polveutumista. Jokainen erä voidaan jäljittää
siemenluokan perusteella jalostajan aineistoon saakka, jos se on siemenluokkajärjestelmän
perustella tuotettua.
100
Standardisiemenellä vihanneskasvien siemeniä, jotka on virallisesti viljelystarkastettu ja
laboratoriotarkastettu ja täyttävät ko. siemenluokalle asetetut vaatimukset. Standardisiemenen tulee
olla lajikkeeltaan riittävän tunnistettavaa ja puhdasta.
Tarkastustodistuksella virallisen tarkastuslaitoksen (Evira/SITYn
tarkastuslaitoksen) antamaa analyysitodistusta tutkitusta näytteestä.
tai
ulkomaisen
virallisen
Vakuustodistuksella lipuketta, jolla jokainen kyseisen kauppaerän pakkaus on varustettu ja josta
selviää erän kauppaerämerkki, siemenluokka sekä tuotanto- ja laatutiedot.
Valvontaviranomaisilla maa- ja metsätalousministeriötä, Eviran (SITY), maaseutuelinkeinopiiriä ja
kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisia. Valvontaviranomaisten apuna saadaan käyttää
maaseudun neuvontajärjestöjen palveluksessa olevia tai muita sopivia henkilöitä.
Valvontatarkastuksella valvontaviranomaisen suorittamaa virallista tarkastusta, joka voidaan tehdä
liikkeeseen, pakkaamoon tai maatilalle.
Viljelmällä tuotantoyksikköä, joka on viljelijän tai viljelijöiden hallitsema taloudellinen tai tekninen
kokonaisuus, jota käytetään maa- ja puutarhatalouden harjoittamiseen (=maatila).
Viljelyksellä samaa kasvilajiketta kasvavaa yhden tai useamman kasvulohkon muodostamaa
aluetta, jota viljelystarkastus koskee.
Virallisilla toimenpiteillä
Evira / SITYn toimihenkilön tai SITYn valtuuttaman henkilön
tarkastuskeskuksen toimeksiannosta suorittamia maa- ja metsätalousministeriön siementuotantoa
koskevien päätösten edellyttämiä tehtäviä ja toimenpiteitä.
14 Yhteystiedot
Viljelystarkastuksiin liittyviin kyselyihin vastaavat SITYssä erityisesti
Leena Pietilä (yleisasiat, hukkakaura), puh. 040 833 2481
Maarit Markkula (yleisasiat, hukkakaura), puh. 040 846 9148
Tuula Leino (laskuliitteet, viljelystarkastusilmoitukset), puh. 040 489 3304
Päivi Paju (viljelystarkastusilmoitukset, no-laskuliitteet), puh. 040 489 3307
Antti Pasto (hukkakauran tunnistus), puh. 040 833 2483
Ritva Vallivaara-Pasto (hukkakaura, yleisasiat), puh. 040 833 2482
Kaarina Paavilainen (itsepölytteiset lajit, lajikeaitous, yleisasiat), puh. 040 833 2480
Soile Alander (herneen lajikeaitous), puh. 040 575 5192
Leena Kankaanpää (ohran lajikeaitous), puh. 040 829 4173
Sami Markkanen (ristipölytteisten lajien lajikeaitous), puh. 040 829 4543
Taija Rantanen (kauran lajikeaitous), puh. 040 829 4539
Osoite:
Puhelin
Email
Evira / Siementarkastusyksikkö
Tampereentie 51
PL 111
32201 Loimaa
029 530 0400 (vaihde)
etunimi.sukunimi@evira.fi
101
LIITE 1
ILMOITUS TARKASTAJASTA VILJELIJÄLLE __________/________20___
Arvoisa siementuottaja!
Asia: Viljelystarkastukset
Viljelystarkastusten aika alkaa olla käsillä. Ilmoitan, että olen saanut tarkastettavakseni seuraavat
viljelyksenne:
Tarkat pinta-alat
Laji / lajike
(täydellisinä)
_____________________,______ha
_______________________ _____________ha
_____________________,______ha
_______________________ _____________ha
_____________________,______ha
_______________________ _____________ha
_____________________,______ha
_______________________ _____________ha
_____________________,______ha
_______________________ _____________ha
_____________________,______ha
_______________________ _____________ha
Kannattaa tarkistaa, että kaikki tarkastukset ovat mukana. Tässä listassa eivät ole mukana ne
tarkastukset, joita liikkeiden omat henkilöt tekevät (alimmat siemenluokat).
Viljelystarkastuspöytäkirjassa kysytään EU-lohkonumeroita sekä tarkkoja pinta-aloja. Kannattaa siis
varata kasvulohkolomake lähietäisyydelle. Myös kylvösiemenen vakuustodistus, rahtikirja tms. ja
esikasvitiedot kuuluvat kysyttäviin asioihin, joten nekin tiedot kannattaa varata valmiiksi. Silloin
säästämme enemmän aikaa varsinaiseen ammattiasiaan.
Mikäli tarkastukseen liittyvissä asioissa on kysyttävää, kannattaa soittaa suoraan minulle.
HUOM! Älä aloita siemenviljelyksen puintia ennen kuin se on tarkastettu! Viljelystarkastus
on tehty vasta silloin, kun tarkastaja on antanut siitä viljelystarkastuspöytäkirjan!
Terveisin
_______________________________ puh.
(nimenselvennös)
102

Viljelystarkastajan käsikirja 2015

Transcription

Similar documents

Keittiökasvien siemenviljelyksestä kotikasvitarhoissa

TOS-maksu - Siemenkauppiaiden yhdistys ry

Esite: Puhdasta siementä peltoon, älä kylvä hukkakauraa

Lataa tästä

Avaa tiedosto

NURMIREHUN KAUPPASOPIMUS Pystymyynti

Ajankohtaiset

VIHERRYTTÄMISTUEN VILJELYKASVIEN LUETTELO Viljelyn

Tulikiven tulisijamallisto.pdf

Siemenviljelyn opas - 1948.pdf