docMONIEN MUISTOJEN VERNISSA
download 
Report Transcription
MONIEN MUISTOJEN VERNISSA
4/2015 VANTAAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI | VANDA STADS INVÅNARTIDNING | JULKINEN TIEDOTE | OFFENTLIGT INFOBLAD | 8.8.2015 MONIEN MUISTOJEN VERNISSA Kulttuuri elää vanhassa tehtaassa Alue-esittelyssä Hakunila s. 12–13 Vantaan bussilinjasto uudistuu s. 22 KUVAT VANTAAN KAUPUNGINMUSEO SISÄLLYS 3 2 Kuva 1: Uusi ajanmukainen öljynpuristamo ja vernissatehdas kesällä 1913. Vanha vernissatehtaan rakennus oli palanut edelliskeväänä. 1 JOKI JOHTAA TEOLLISUUDEN ALKULÄHTEILLE Tikkurilan ylpeydet, vanhat teollisuuskiinteistöt Silkki ja Vernissa, ovat kestäneet hyvin aikaa. ANNI RISSANEN K eravanjoen kainalossa Heurekaa vastapäätä sijaitsee vanha punatiilinen tehdasrakennus. Tiedepuistossa kirmaavat tulevaisuuden teknikot tutustumassa fysiikan ilmiöihin, mutta joen toisella puolella vanha Silkkitehdas elää ihan omassa ajattomassa maailmassaan. – Rakennuksiin on tehty varsin vähän näkyviä muutoksia tehdastoiminnan lakkaamisen jälkeen ja tunnelma sisäpihalla on harvinaisen aito, rakennustutkija Anne Vuojolainen toteaa. Hyvin säilyneitä interiöörejä ovat miltei kaikki porrashuoneet. Myös rakennusten ovet, ikkunat, helat ja patterit ovat Vuojolaisen mukaan alkuperäisiä. – Jopa kellokorttiteline on säilynyt! 2 Suomen Silkkiteollisuus, joka myöhemmin käytti nimiä Tikkurilan Silkki Oy ja Tikkurila Oy, aloitti toimintansa Tikkurilassa vuonna 1934. Suomessa elettiin tuolloin nousukautta ja uusia teollisuusyrityksiä perustettiin paljon. Silkkitehtaan kellokortit olivat ahkerassa käytössä, sillä enimmillään yritys työllisti 700 henkeä. Tehtaassa valmistettiin tekosilkistä eli viskoosista sekä puuvillasekoitteesta tehtyjä muoti-, verhoja vuorikankaita. Myöhemmin tuotanto laajeni valmisvaatteiden ja lippujen ompeluun. Väriä viskoosiin ja vesistöön Harvinaisen ehyen tehdasmiljöön vanhimpia osia ovat vuonna 1934 rakennettu värjäämö ja seuraavana vuonna valmistunut kutomo. Sen jälkeen rakennusryhmää on laajennettu useaan otteeseen. – Eri vuosikymmenillä valmistuneet osat pystyy erottamaan toisistaan rakenteiden ja tyylipiirteiden perusteella, Vuojolainen kertoo. Tehdasrakennukset muodostavat kuitenkin yhtenäisen kokonaisuuden kolmiomaisen suljetun sisäpihan ympärille. Pihalta on kulku porttikäytävän läpi vehreään joenvarsimaisemaan. Nykyisin Keravanjoki näyttää savipohjansa vuoksi ruskealta. Silkkitehtaan aikoihin joen väri vaihteli sen mukaan, millaisia kankaita kulloinkin oli tuotannossa. Tehtaan jätevedet nimittäin laskettiin puhdistamattomina virran vietäväksi. Käytäntö ei 1900-luvun alkupuolella ollut poikkeuksellinen, sillä ainakin Viertolan saippuatehtaan lipeä päätyi samaan paikkaan. Koskivoimaa ja kulkuyhteyksiä Teollisuushistoria kulkee Vantaalla samoja uomia kuin monella muullakin paikkakunnalla: joen vartta pitkin. Vanhimpina teollisuuslaitoksina pidetään myllyjä. Niitä on Vantaallakin ollut koskien partailla keskiajalta lähtien. Tikkurilankoskessa on ollut mylly ainakin vuodesta 1757. Vantaan- ja Keravanjoen vesivoimasta alkoivat 1700-luvulla myllyjen kanssa kilpailla sahat, kun Suomenlinnan työmaille ja kasvavaan Helsinkiin tarvittiin rakennustarpeita. Varsinaisia teollisuuskeskittymiä Vantaan jokien varsille muodostui 1800-luvun loppupuolella. Uusia tehtaita rakennettiin vanhojen tehtaiden lähelle, sillä yhden tehtaan ylijäämä- ja hukkamateriaali Kuva 3: Loimien pujotusta Tikkurilan Silkki Oy:ssä vuonna 1937. Kuva 4: Tikkurilan Silkki Oy:n kutomo vuonna 1937. Kuva 2: Reunaaja Gunvor Forselius syöttää pellavansiemeniä kerrospuristimiin vuonna 1931. saattoi olla hyödyllistä toiselle tehtaalle. Tikkurilassa esimerkiksi saippuatehtaan viereen perustettiin luutehdas. Kyse ei silloisen ajattelutavan mukaan ollut niinkään kierrätyksestä vaan säästöstä. Vuonna 1862 Tikkurilan läpi vedetty rautatie takasi hyvät kuljetusyhteydet sekä rannikolle että sisämaahan. Tikkurilassa ristesivät myös vanhemmat kulkuväylät Keravanjoki ja Suuri Rantatie. Vernissasta valmisväreihin 4 4 Nuorille esitellään harrastusmahdollisuuksia 5 Nuoret taiteilijat maailmalle 7 Ammatillinen koulutus uudistuu 8 Koulussa opitaan mielenterveystaitoja 9 Lapsiperheille on tukea tarjoilla 10-11 Vantaalaista sosiaalityötä 12–13 Alue-esittelyssä Hakunila 14 Uudet apulaiskaupunginjohtajat esittäytyvät 15 Vantaalla kunnostetaan puroja 16 Yhteinen pöytä osallistaa 17 Vantaa-infossa tapahtuu 18 Kesän jälkeen kuntoon 20–21 22 vaiheita omistajanvaihdoksineen ja nimenmuutoksineen. Tikkurila Oy:ksi yrityksen nimi muutettiin vuonna 1986, kun vuodesta 1968 Tikkurila Oy:nä toiminut Silkkitehdas oli nimestä jo luopunut. Maalitehdas rakennutti uudet tuotantolaitokset kauemmas joesta 1970-luvulla, ja Vernissan rakennus jäi pois tehdaskäytöstä. Nykyään sekä Silkkitehdas että Vernissa ovat kulttuuritoimijoiden käytössä. Vernissan valtasivat nuoret omaksi kulttuuritilakseen toukokuussa 1985. Se on nykyäänkin Vantaan kaupungin lasten ja nuorten kulttuuri- ja monitoimitalo. Silkin tiloissa toimii teatteri sekä erilaisia yrityksiä, taiteilijoita ja yhdistyksiä. Korkeat tehdassalit sopivat esimerkiksi elokuvastudion toimintaan sekä Heurekan näyttelyrakenteiden valmistamiseen. Kulttuurikävelyllä teollisuushistoriassa Silkkitehdas on yksi kohteista, joita Vantaan kaupunginmuseon rakennustutkijat ovat valmistautuneet esittelemään syyskuun toisena viikonloppuna 11.–13.9. Tällöin Suomessa vietetään jokavuotisia Euroopan kulttuuriperintöpäiviä. Päivien tavoitteena on lisätä kulttuuriympäristöön liittyvää ymmärrystä ja arvostusta. Tänä vuonna teemana on Teollisuuden ja tekniikan perintö. Kaupunginmuseo järjestää 11.9. kulttuurikävelyn, jonka alku- ja loppupisteenä on kulttuuritalo Vernissa. Vuojolainen myöntää, että reittivalinnassa voi nähdä vantaalaisteollisuuden kehityshistoriaan liittyvää symboliikkaa. – Silkkitehtaan toiminta kesti vain viitisenkymmentä vuotta. Öljynpuristamoksi rakennetun Vernissan historia taas alkoi jo 1800-luvulla, ja sen perillinen Tikkurila Oyj on edelleen Vantaan tunnetuimpia teollisuusyrityksiä.l Vernissatehdas perustettiin keskellä kiivainta teollistumisen aikakautta vuonna 1862. Håkansbölen kartanonherra, everstiluutnantti Anders Lorenz Munsterhjelm oli saanut omistukseensa Tikkurilan kartanon. Tilaan kuuluvan Tikkurilankosken myllyn yhteyteen hän rakennutti öljynpuristamon, jossa puristettiin öljyä pellavan ja hampun siemenistä. Pellavaöljyä käytettiin pintakäsittelyaineena. Sivutuotteena syntynyt pellavarouhe sopi karjan rehuksi. Vastapuristettu pellavaöljy kelpasi myös ihmisravinnoksi. Suomalaiset eivät siitä perustaneet, mutta suuriruhtinaskunnan venäläissotilaille se perimätiedon mukaan maistui. Pellavaöljyn puristaminen laajeni vernissan keitoksi, ja myöhemmin alettiin valmistaa myös maaleja ja lakkoja. Myllyn toiminta jatkui vielä maa- Vantaan teollisuushistoriaan voi tutustua kulttuurikälitehtaankin yhteydessä. Lähistön maanviljelijät velyllä ja näyttelyssä. Kaupunginmuseo ja kulttuurijauhattivat siinä ruista ja kauraa. Vuonna 1972 päät- talo Vernissa esittelevät Keravanjoen historiallista tyivät vanhat koskisopimukset myllyvelvoitteineen, teollisuusympäristöä perjantaina 11.9. klo 16–18. Kaupunginmuseon uusi perusnäyttely Joki joten viljan jauhaminen voitiin lopettaa. Vernissatehtaan historiassa on ollut monenlaisia – kivikaudesta kaljakelluntaan avautuu 1.10. 23–24 På svenska Bussilinjasto uudistuu Tapahtumia LYHYESTI Asuinkerrostalorakentamista Kaivokselaan Kaavamuutos koskee Sarlinin teollisuusalueen muuttamista osittain asuinkerrostaloalueeksi Kaivokselassa korttelissa 16131 Hämeenlinnanväylän vieressä. Kaavamuutoksella mahdollistetaan noin 31 000 kem2 asuinrakentamista. Alueen eteläosassa säilyy nykyinen toimistorakennus sekä rakenteilla oleva tuotantorakennus. Asemakaavamuutoksesta järjestetään yleisötilaisuus Kaivokselan koulun ruokalassa keskiviikkona 23.9. klo 17−19.30. Mielipiteet 7.10. mennessä,. Lisätietoja: Johanna Rajala, 09 839 22238 Kaivokselan yleiskaavan muutos käynnistyy Yleiskaavaa suunnitellaan muutettavan Kaivokselan itäosassa siten, että nykyinen vajaakäyttöinen työpaikka-alue voisi muuntua osin asuinalueeksi. Aluetta on tarkoitus kehittää kaupunkimaisena alueena, joka tukeutuu Kaivokselan nykyiseen palveluverkkoon, Myyrmäen keskukseen sekä uuteen poikittaiseen joukkoliikenteen runkolinjaan. Suunnittelualue rajautuu etelässä Vantaan ja Helsingin rajaan, idässä Vantaanjokeen, pohjoisessa Viherkummun siirtolapuutarha-alueeseen ja lännessä Kaivokselan kerrostaloalueeseen. Lisätietoja: Mari Siivola, 09 839 22745, Sakari Jäppinen 09 839 22742 Aviapolis-aseman lähettyville asumista Veromiehen kaupunginosaan, Perintötien, Robert Huberin tien, Robert Huberin polun ja Äyritien rajaamalle alueelle on suunnitteilla asemakaavan muutos. Yksityisessä maanomistuksessa oleva alue on voimassa olevissa asemakaavoissa toimistorakennusten korttelialuetta ja autopaikkojen korttelialuetta. Nyt tehtävässä muutoksessa osaa alueesta suunnitellaan muutettavaksi asumiseen. Suunniteltavan asuinkerrostalorakentamisen tehokkuus ja tyyli tarkentuvat kaavatyön edetessä. Mielipiteet 14.9. mennessä, nro 002260. Lisätietoja: Minna Koskinen, puh. 09 8392 3440 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan asikaspalvelussa (Kielotie 28), Vantaa-infoissa ja osoitteessa www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto Mielipiteet kirjallisesti osoitteella: Vantaan kaupunki, Kirjaamo, Kaupunkisuunnittelu Postiosoite: Asematie 7, 01300 Vantaa Puhelinnro: 09 8392 2184, Faksinro: 09 8392 4163 Sähköpostilla: kirjaamo@vantaa.fi 3 PERTTI RAAMI Tutustu Vernissan tapahtumakalenteriin vernissa.net laisten kulttuuritoimijoiden suosima tila. Vernissan toimintaa halutaan edelleen kehittää vantaalaisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Asukkaat mukana kehitystyössä Sen lisäksi, että Vernissa on merkittävä kulttuuritila koko pääkaupunkiseudulla, kulttuurikeskus kestää myös kansainvälisen vertailun. Tilaa ja siinä syntynyttä toimintaa voidaan verrata vaikkapa Amsterdamin Melkwegiin, Barcelonan Ateneu Nou Barrikseen tai Zürichin Rote Fabrikiin. Vantaa kasvaa ja kehittyy, ja uudenlainen kaupunkikulttuuri näkyy monin tavoin eri kaupunginosissa. Asukkaat haluavat uudella tavalla osallistua oman asuinympäristönsä kulttuurin luomiseen ja Kulttuurikeskus Vernissa on luonut kulttuuritoiminnalle kiin- elää vahvasti mukana tässä kehityknostavat ja innostavat puitteet. sessä. Kaupunginmuseon Rock´n Vantaa Uutta kaupunkikulttuuria syntyy -näyttely toi esiin vantaalaisen nuori- yhteistyöllä asukkaiden kanssa. Versokulttuurin monipuolisuuden ja myös nissan 25-vuotista taivalta kulttuuVernissan roolin vantaalaisen nuori- ritilana juhlitaan syksyllä monessa sokulttuurin tilana ja mahdollistajana. tapahtumassa. l Kulttuurikeskus on lukuisten vantaa- VESA PEIPINEN Keravanjoen varrella sijaitsevan vanhan vernissatehtaan valtauksesta on kulunut 30 vuotta. Rakennus on toiminut kulttuuritilana 25 vuotta. A lun perin nuorten valtaaman Kulttuurikeskus Vernissan historia muistuttaa kansalaistoiminnan ja kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksien merkityksestä. Vernissalla on ollut vantaalaisessa kaupunkikulttuurissa erityinen rooli. Historiallisesti merkittävä rakennus Tempaus esittelee harrastusmahdollisuuksia I ltaa vietetään kello 16−21 samanaikaisesti neljässä eri kohteessa: Martinlaakson nuoriso- ja asukastilan ympäristössä, Lumon monitoimikeskuksessa, Vernissassa ja Hakunilan Vaunukallionpuiston puistobileissä. Nuori@Vantaa -tapahtuman tavoite on kertoa nuorille, heidän vanhemmilleen ja alueen asukkaille kaupungin nuorisotilojen kattavista harrastusmahdollisuuksista ja samalla nostaa nuorisotilojen näkyvyyttä. Paikalla on nuorisotilojen työntekijöitä ja muita alueen toimijoita. Jokaisessa tapahtumassa esiintyy bändejä ja tanssiryhmiä, jotka tuovat illanviettoon taiteellista ulottuvuutta. Esimerkiksi Hakunilassa esiintyvät Aito Mäkki ja Kube. Ohjelmaan kuuluu yökorista, jalkapallon haasteot- 4 telu poliisit vastaan maahanmuuttajanuoret, kynsistudio, valokuvausta, kuvakilpailu Instagramissa, graffitteja, paintballia ja tietysti hyvää ruokaa. Ohjelma päivittyy jatkuvasti nettisivuille, Facebookiin ja Instagramiin. Tänä vuonna jokaiselle lavalle nousee entistä nimekkäämpiä esiintyjiä, mutta esiintymistilaa on myös alueen nuorille. Kehäradan ansiosta ehtii tarvittaessa käymään useammassakin tapahtumassa illan aikana. – Tapahtumassa on erilaisia toiminnallisia pisteitä, joten istumaan ei ehdi, kertoo kaupungin nuorisopalveluiden aluenuorisopäällikkö Susanne Österlund-Toivonen. Tempauksen suunnittelussa ja toteutuksessa myös nuoret ovat mukana. Keskeisenä teemana on Nuori@Vantaa – Tuhat hyvää syytä olla nuori Vantaalla. l Lisätietoja päivän tapahtumista: Susanne Österlund-Toivonen 043 825 5304 susanne.osterlund-toivonen@vantaa.fi ja Katja Günther 040 779 5648 katja.gunther@vantaa.fi. SAKARI MANNINEN Nuorten harrastusmahdollisuuksiin ja hauskaan tekemiseen keskittyvä ilmainen Nuori@Vantaa-tapahtuma järjestetään lauantaina 5. syyskuuta. VILI VIRTANEN Kaupunkikulttuuria Vernissassa Nuoret taiteilijat apurahan siivittäminä maailmalle Jalkinesuunnittelija, pianotaiteilija ja tuleva elokuvatähti – mikä heitä yhdistää? He ovat nuoria, kansainvälistä uraa luovia taiteilijoita, jotka palaavat aina reissultansa kotiin Vantaalle. Haaveena Emmillä on tuottaa pieni musiikin maisteriksi Sibelius-Akate– Opiskelu on varmasti tosi erilaista sarja kenkiä, joissa hyödynnetään eko- miasta valmistunut Tuomas on kiitol- kuin lukiossa. Odotan innolla kaikkea logisia materiaaleja, kuten suomalai- linen opinahjolleen. uutta, ihmisiä ja kulttuuria. sen riistan nahkaa. Eevi toivoo jonakin päivänä pysty– Se, että olen päässyt Italiaan opiskelemaan, on tietysti myös Sibelius- vänsä elättämään itsensä näyttelijänä. Akatemian ja opettajani Erik Tawast- Opiskelu New Yorkissa antaakin tähän Pianotähtien opissa stjernan ansiota. hyvät mahdollisuudet ja kansainväliItalian Lake Como Piano Academyssä Tuomas haaveilee soittavansa ja nen ura on askeleen lähempänä. opiskeleva Tuomas Kyyhkynen on nuo- antavansa yleisölle musiikkielämyk– Olisihan se älyttömän siistiä työsresta iästään huolimatta esiintynyt siä maailman suurimmissa konsert- kennellä menestyneiden elokuvakonserttisaleissa ympäri maailman tisaleissa. Soittaminen New Yorkin ammattilaisten kanssa, mutta vielä Japanista Brasiliaan ja voittanut muun Carnagie Hallin suuressa salissa tai en ole uraani noin pitkälle miettinyt. mmi Malmström suunnittelee ja muassa Pohjoismaisen pianokilpailun Berliinin filharmonikkojen solistina Kunhan vain saan tehdä sitä, mistä valmistaa käsityönä kenkiä, joita vuonna 2013. Tuomas pääsi ensimmäi- olisi Tuomakselle unelmien täytty- tykkään. Lomillaan Eevi aikoo palata Vanon nähty kuuluisuuksien jaloissa senä suomalaisena Lake Comon Piano mys. Maailman suurilta näyttämöiltä punaisilla matoilla. Tuomas Kyyhky- Academyyn, jonne valitaan vuosittain ja ihmisvilskeestä on kuitenkin aina taan Hämevaaraan, kotiin. l nen on maailmalla mainetta niittänyt tuhannen hakijan joukosta viidestä hyvä palata juurilleen. JENNI MÄENPÄÄ Asun edelleen Vantaalla Pähkinäpianotaituri ja Eevi Rytkölän näemme seitsemään opiskelijaa. Viime vuonna tulevaisuudessa kansainvälisillä elorinteessä ja jatkuvien matkustelujeni kuva-areenoilla. vuoksi on mukava palata aina paikEmmi Malmström on syntyjään kaan, joka on rauhallinen ja jossa INFO Vantaalta ja palannut elämän mutkien luonto on lähellä. kautta asumaan Itä-Hakkilaan. Hän Vapaa-ajan lautakunta on opiskellut Hämeen Ammattikorkeamyönsi tänä vuonna 61 200 Elokuvauralle koulussa jalkinesuunnittelua. Pienestä euroa taiteilija-apurahoja New Yorkin kautta vantaalaisille ammattitaiteipitäen Emmin haaveena on ollut suunlijoille ja lahjakkaille nuorille Vaskivuoren lukion tuore ylioppilas nitella tuotteita, esineitä tai vaikkapa taideopiskelijoille. Apurahaharakennuksia. Kun Emmi kuuli mahEevi Rytkölä valittiin opiskelijaksi kemuksia saapui määräaikaan dollisuudesta opiskella jalkinesuunNew York Film Academyn elokuvamennessä 35, ja apurahaa nittelua, oli uravalinta lukkoon lyöty. näyttelijälinjalle. Syyskuussa alkavilta myönnettiin 24 henkilölle. Emmin ideologiana on ekologisuus ja opinnoilta Eevi odottaa ennen kaikTänä vuonna erityisesti nuoret kea oppitunteja, elokuvanäyttelemikäsityön arvostus. taitelijat olivat lautakunnan suosiossa. Periaatteena on, että jokainen tuosen saloihin perehtymistä sekä uuteen tettu kenkäpari menisi oikeasti käytkulttuuriin ja ihmisiin tutustumista. töön. E Vantaalla on paljon harrastusmahdollisuuksia nuorille. Näitä esitellään syyskuisessa tempauksessa. Katso video edellisestä Nuori@Vantaa -tapahtumasta vantaakanava.fi 5 Haluaisitko sairaana levätä kotona ja saada hoito-ohjeet työterveydenhuollon ammattilaiselta? Haluaisitko poissaoloilmoituksen työnantajaasi varten mieluiten turvallisen videoavusteisen yhteyden välityksellä? Jos työnantajasi on Vantaan työterveys -liikelaitoksen asiakas, kokeile uutta palvelukanavaa, joka helpottaa asiointia ja tukee hyvinvointia. Enää sinun ei tarvitse matkustaa paikan päälle työterveyshuoltoon, vaan sinut kutsutaan virtuaalisesta odotustilasta työterveyshoitajan vastaanotolle kotoa tai työpaikalta. Näin säästyy työaikaa ja vaivaa. Virtuaalisen palvelukokeilun aikana työterveys kerää käyttäjien ja henkilökunnan kokemuksia siitä, mitkä palvelut soveltuvat virtuaaliseen ympäristöön ja ketkä hyötyvät palvelusta eniten. – Tulemme tietysti jatkossakin tarjoamaan asiakkaillemme vastaanottopalveluita työterveysasemilla, mutta uskomme, että osa asiakaskunnasta haluaa saavuttaa palvelut virtuaalisesti, sanoo työterveysjohtaja Anne-Marie Hovi. l Variassa opiskeleville lisää valinnaisuutta Vantaan ammattiopisto Variassa eletään muutosten aikaa, kun ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne uudistuu. A mmatillisessa koulutuksessa otettiin käyttöön uudet opetussuunnitelmat elokuun alussa. Uudistus koskee kaikkia opiskelijoita riippumatta siitä, milloin opinnot ovat alkaneet. Muutos perustuu ammatillisen koulutuksen uuteen lainsäädäntöön, jonka pohjalta Opetushallitus on uudistanut opetussuunnitelmia koskevat määräykset. Näkyvin muutos on siirtyminen opintoviikoista (ov) osaamispisteisiin (osp). Arviointi tehdään jatkossakin asteikolla 1-3. Uudistuksella pyritään lisäämään valinnaisuutta ja tutkinnon suorittamisen joustavuutta, jotta koulutus vastaisi paremmin työelämän tarpeita ja tukisi opiskelijoiden yksilöllistä etenemistä opinnoissa. Uudet osaamispisteet perustuvat opiskelijan osoittamaan osaamiseen, joten opiskelijan tekemät valinnat, aiemmat opinnot Lue lisää osoitteesta www.vantaantyoterveys.fi. Tutustu tabletteihin kirjastoissa Kirjastoissa tabletit ovat ahkerassa käytössä. Laitteita käytetään muun muassa koululuokkien kanssa, tapahtumissa sekä aineiston suosittelussa. Avoin verkko mahdollistaa toiminnan toteuttamisen ympäri Vantaata. Kirjastot tarjoavat tablettien avulla mediakasvatusta ja mediaohjausta kaikille vantaalaisille. Tiedonhankintaan ja arviointiin sekä oppimiseen liittyviä kokonaisuuksia opetetaan aiempaa enemmän itse tekemällä ja kokeilemalla. Kirjasto toimii laajennettuna oppimisympäristönä ja mediakasvatuksellisten menetelmien kokeilupaikkana. Tableteilla voidaan pelata hyöty- ja oppimispelejä, tehdä animaatioita ja kirjatrailereita. Kirjastoissa tehtyihin kirjatrailereihin voi tutustua esimerkiksi Youtubessa (HelMetVantaa). Aikuisille kirjastot tarjoavat erilaisia avoimia mediaohjaustuokioita, joissa tarjotaan ohjausta ja tukea yleisimpiin laitteen käyttämiseen liittyviin tilanteisiin. Minecraft-pelaaja! Rakenna oma Vantaa. Lisätietoja vantaa.fi vantaakanava.fi 6 LEA KOSKINEN Uusi oppiminen − mitä se on? Syksyn yhteishaku peruskoulun suorittaneille 22.9.–1.10. Tulevaisuudessa tarvitaan valmiutta soveltaa tietoa ja etsiä ratkaisuja omatoimisesti kokeillen. ulkopuolelle ulottuvat oppimisym- KeväälläLumon lukiolaiset tutustuipäristöt. Pulmiin etsitään ratkaisuja vat Korson alueen kehittämiseen ilmihavainnoimalla ja kokeilemalla, ei öpohjaisen oppimisen viikolla. Viiniinkään opettelemalla ulkoa maan- kon aikana opiskelijat jalkautuivat tiedon kirja kannesta kanteen. ympäri Korsoa ja pääkaupunkiseu– Oppiminen ei ole soolojuttu vaan tua tutkimaan ympäristöä kaupunurkistaessasi kouluarkeen voit yhteisöllistä toimintaa. Opitaan vuoro- kisuunnittelun ja luonnon näkökulkynien ja vihkojen lisäksi nähdä vaikutuksessa muiden kanssa, kiteyt- mista. Havaintoihin nojaten opiskelijat vilahduksen robottipallosta, tää opetuspäällikkö Tapio Lahtero. hahmottelivat Korson alueen tulevaioppilaita koodaamassa uutta peliä tai Oppimisen vastuun siirtyminen suutta ja toteuttivat muun muassa etsimässä vastauksia koulun lähipu- enemmän oppilaalle ei aina kuiten- videoteoksia ja pelejä aiheesta. rolta. Muutaman oppilaan ryhmä tou- kaan ole helppoa. Oppilailta vaaditaan Veromäen koulun kuudesluokkalaihuaa lähimetsässä tabletit kädessään usein enemmän työtä, omaa ajattelua set mainitsivat uusien oppimismene– työn alla on esitys biologian tunnille. ja perehtymistä opiskeltaviin asioihin. telmien ja älylaitteiden hyödyntämisen Kuvaamataidon tunnilla puolestaan Vaaditaan sitkeyttä ja ryhmätyösken- eduiksi muun muassa omaan tahtiin editoidaan animaatiota, jossa fiktiivi- telytaitoja. opiskelemisen ja paikkariippumattoset hahmot seikkailevat betoniviidamuuden. Tehtäviä voi tehdä missä ja kossa. milloin vain. Myös yhdessä tekeminen Luokka ilman pulpetteja ja itse oivaltaminen ovat tärkeitä. Muutamana päivänä viikossa Vero– Se on helpompaa, kun voi yhdessä Yhdessä tekemistä ja mäen koulun viidesluokkalaiset eivät tehdä eikä tarvitse vain yksin pohtia. luovuutta noudatakaan perinteistä lukujärjesEnnen kaikkea uusi oppiminen on Uusi oppiminen -käsitettä ei ole aivan tystä vaan saavat aamulla opettajan iloa, jokasyntyy oivalluksista, itsensä yksinkertaista selittää. Kyseessä on suunnitteleman “päivän agendan”. haastamisesta ja uusien tietojen ja taioppimisen uusi asenne. Uusilla oppi- Agendaan on merkitty päivän opitta- tojen oppimisesta. l misen tavoilla pyritään antamaan lap- vat asiat, tehtävät ja opetustuokioiden NIINA LÅNG, JENNI MÄENPÄÄ sille ja nuorille eväät vahvan identi- ajankohdat. Oppilaat asettuvat valitteetin rakentamiseen ja tulevaisuuden semiinsa ryhmiin ja valitsevat, missä Lähde: Uusi oppiminen, Eduskunnan haasteisiin vastaamiseen. Niin elä- järjestyksessä haluavat tehtävät suo- tulevaisuusvaliokunnan julkaisu mässä kuin työssäkin tärkeitä taitoja rittaa. 8/2013 ovat muun muassa sosiaaliset taidot, Yhä useammassa koulussa oppilaat kriittinen ajattelu, tiedon etsiminen, eivät istu säntillisissä pulpettiriveissä ict-taidot ja oma-aloitteisuus. vaan liikkuvat ympäri luokkaa, seisoSeuraa Oppimisen taipaleella korostuvat vat, istuvat ringissä lattialla, kirjoituutta oppimista Vantaalla yksin pänttäämisen sijaan yhdessä tavat pöydän ääressä, keskustelevat ja oppiminen, luovuus, omien henkilö- puuhaavat päivän tehtävien parissa. vantaa-tvt.blogspot.fi kohtaisten taitojen ja kykyjen tunnis- Lukioissa ilmiöpohjainen oppiminen edu.vantaa.fi/OPS2016 taminen sekä monipuoliset, luokan on vakiintumassa osaksi koulutyötä. vantaakanava.fi K Yhteishaussa haetaan tammikuussa 2016 alkaviin koulutuksiin. Haussa olevat alat löytyvät syyskuussa osoitteesta www.varia.fi. Muutokset ammatillisen peruskoulutuksen muodostumisessa Varian opiskelijat toimintajärjestelmän itsearviointitilaisuudessa keväällä 2015 . sekä mahdollinen työkokemus vaikuttavat opiskeluajan pituuteen. Ammatillisen perustutkinnon voi jatkossakin suorittaa kolmessa vuodessa. Opintojen kestoa oleellisempaa on se, mitä opiskelija osaa koulutuksen jälkeen. Uudistuksen myötä Variassa lisätään verkko-opetusta ja opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaa ohjausta. Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa opiskelija valitsee opintopolun, joka vaikuttaa etenkin vapaasti valittavien tutkinnon osien kokonaisuuteen. Opiskelijoilla on mahdollisuus valita laajemmin alakohtaisia ja itselleen hyödyllisiä opintoja työelämään siirtymistä tai jatkoopintoja ajatellen. l MAARIT AHO Lisätietoa tutkintouudistuksen vaikutuksista Variassa löytyy osoitteesta varia.fi. 31.7. asti 1.8. alkaen Ammatillinen perustutkinto 120 ov Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Ammatillinen perustutkinto 180 osp Ammatilliset tutkinnon osat 135 osp Yhteiset tutkinnon osat 35 osp Vapaasti Vapaasti valittavat valittavat tutkinnon tutkinnon osat 10 ov osat 10 osp ov = opintoviikko, osp = osaamispiste Perhepäivähoitajat älypuhelinaikaan Kaupungin tavoitteena on siirtyä entistä enemmän sähköisiin palveluihin. P erhepäivähoidon mobiilipalvelu on varhaiskasvatuksen tärkeä sähköisen asioinnin hanke, kertoo varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen. Huhtikuun alussa 73 omassa kodissaan Vantaalla työtä tekevää perhepäivähoitajaa otti käyttöön älypuhelimet. He käyttävät älypuhelimissa olevaa sovellusta lasten hoitotietojen leimaamiseen. Lasten hoitoon tulo- ja lähtöajat sekä sairauspoissaolot kirjataan sovellukseen, josta tiedot tarvittaessa siirtyvät laskutukseen. Hoitajat näkevät sovelluksesta myös omat suunnitellut ja toteutuneet työaikansa. Perhepäivähoitaja Stina Sjömanin mielestä lasten hoitotietojen kirjaaminen sovellukseen on kätevää, kun jatkossa ei enää tarvitse täyttää kol- TUOMO SEPPÄNEN Virtuaalista työterveyspalvelua mea eri lomaketta. Puhelimen kautta voi myös jälkeenpäin tarkistaa tehdyt kirjaukset. Sekä Sjömanin että vantaalaisen perheenisän Jaakko Solaluodon mielestä hoitajien työkäytössä oleva puhelin helpottaa hoitoaikojen muutoksista ilmoittamista. Tiedot voi joko soittaa tai lähettää WhatsAppilla päivällä, eikä hoitajan tarvitse käyttää vapaaaikaa työpuheluihin. – Olemme harppaamassa perhepäivähoidossa kohti paperitonta tulevaisuutta. Hoitajan ei tarvitse enää täyttää lomakkeita hoitolapsista, heidän hoitoajoistaan ja hoitajalle maksettavista kustannuskorvauksista. Riittää, että seuraa lapsen päivän kirjautumista järjestelmään. Aikaa vapautuu lasten kanssa työskentelyyn. Kaikki tiedot ovat nyt sähköisesti seurattavissa ja se helpottaa kaikkien työtä, toteaa päiväkodin johtaja Tuomo Seppänen.l Perhepäivähoitaja Stina Sjöman kirjaa lasten hakuajat älypuhelimeen. MERJA ASIKAINEN 7 NOORA LINDHOLM V Xavi nauttii valmennustyöstä Sotungin lukiossa nuorten parissa. Myös valmennusyhteistyö muiden valmentajien kanssa on sujunut hyvin. Terveysneuvontaa yhdestä numerosta Vantaalla saa yleistä terveysneuvontaa nyt yhdestä numerosta arkipäivisin klo 8–16. Terveysneuvontanumerosta voit kysyä yleisistä terveyteen liittyvistä asioista, kuten allergioista, rokotuksista tai hengitystieinfektioista. Voit myös tiedustella, onko asiasi sellainen, jonka vuoksi olisi syytä lähteä lääkäriin. Terveysneuvonnasta ei anneta aikoja, mutta voit perua terveysasemien lääkärin tai hoitajan vastaanottoajan. Neuvonnasta saat lisäksi tietoa Vantaan terveyspalveluista, ja voit selvittää vaikkapa oman terveysasemasi. Yhden numeron mallilla helpotetaan kuntalaisen asiointia ja yhtenäistetään terveysasemien toimintatapoja. Terveysneuvontanumerossa vastaavat Vantaan terveydenhuollon ammattilaiset. Kiireellisissä terveysneuvontaasioissa virka-ajan ulkopuolella voit soittaa Peijaksen terveyskeskuspäivystykseen numeroon 09 471 67060. Hätätilanteessa soita 112. Tietoa oman terveyden ylläpitämisestä löytyy osoitteesta www.vantaa.fi. Vantaan terveysneuvonta 09 839 10023 ma–pe klo 8–16 8 almentaja Xavier Gurri López eli Xavi on entinen jalkapalloilija, joka on valmentanut huippupelaajia Espanjassa. Nyt hän toimii Tikkurilan Palloseuran päätoimisena juniorivalmentajana ja Sotungin lukion aamuvalmennusryhmän valmentajana. Xavi näkee suomalaisten pelaajien vahvuutena tekniset ja liikunnalliset taidot. Kehitettävää löytyy eniten henkiseltä puolelta. Pelaajat lannistuvat helposti, kun tulee haastavia tilanteita. Myös taktisessa osaamisessa on opittavaa: milloin pidän palloa, milloin pelaan nopeasti eteenpäin, miten teen oikean valinnan pelissä. Kuten kaikki huippuvalmentajat, Xavi haluaa kehittyä koko ajan. Suomessa hänellä on siihen päätoimisena valmentajana jopa paremmat mahdollisuudet kuin jalkapallon huippumaassa Espanjassa. Hän nauttii eriikäisten pelaajien valmentamisesta ja kunnioituksesta. Kunnioitus muita ihmisiä kohtaan on hänen mielestään suuri vahvuus suomalaisessa yhteiskunnassa. Hyvis kehittää lasten, nuorten ja perheiden palveluita Pelaamisen nautintoa ja taktisia peliliikkeitä Sotungin pelaajille Xavin viesti on, että voit yhtä aikaa nauttia jalkapallosta ja pyrkiä omalle huipullesi. Ilman nautintoa ja iloa ei jaksa sitä työmäärää ja kamppailua, jota jalkapalloilijalta vaaditaan. Kentällä on tärkeää oppia tekemään oikeita ratkaisuja ja ajattelemaan nopeasti erilaisissa tilanteissa. Xavi valmentaa Sotungissa yhdessä Mika Kottilan ja Axel Orrströmin kanssa. Tiimi toimii hyvin ja kaikki kehuvat toistensa panosta. Orrström näkee päivittäin, kuinka Xavi tuo intohimoa, positiivisuutta ja monipuolisuutta aamutreeneihin. Xavilta hän on oppinut, miten kaikki harjoitteet voi sitoa peliin ja kuinka niitä voi kehittää loogisesti haastavimmiksi. Toivottavasti saamme nauttia pitkään Xavin ja koko valmennustiimin positiivisesta osaamisesta Sotungissa! l ESA PARTANEN Koulussa opitaan mielenterveystaitoja Useassa koulussa on kevään aikana pidetty hymytunteja ja sanoitettu tunteita. Mielenterveystaitoja harjoitellaan myös alkavana lukuvuotena. T erveystietoa – siis myös mielenterveyttä – opetetaan muun muassa ympäristöopin oppiaineessa, ja mielenterveyteen liittyviä taitoja sisältyy esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden, uskonnon, elämänkatsomuksen sekä taito- ja taideaineiden opetukseen. Vuonna 2016 voimaan tuleva uusi opetussuunnitelma sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaki painottavat entisestään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tärkeyttä ja turvallisen kouluyhteisön rakentamista. Mielenterveystaitojen opettamisen tueksi kaikkiin ala- ja yhtenäiskouluihin on jaettu Hyvää mieltä yhdessä -opetuspaketit, jotka sisältävät harjoituksia lasten mielenterveyden edistämiseen. Haastattelimme projektisuunnittelija Riikka Nurmea ja Anniina Sillanpäätä Suomen Mielenterveysseurasta. Mistä tunnistaa hyvinvoivan koululaisen? Mielen hyvinvointi näkyy arkisissa asioissa, kuten koulussa viihtymisessä, keskittymisessä ja jaksamisessa. Hyvinvoiva lapsi innostuu uusista asioista ja kokee oppimisen iloa. Ruoka ja uni maistuvat. Lapsella on kaveri- muistaa, että lapsi vasta harjoittelee suhteita ja puhtia touhuta. Lapsi pys- tunteiden ja käyttäytymisen hallintaa. tyy käsittelemään arjen pettymyksiä Milloin minun tulee huoltaja suhtautuu tulevaisuuteen toiveik- jana olla huolissani lapseni mielen kaasti. hyvinvoinnista? Voiko mielenterveystaitoja opetOn hyvä olla valppaana, jos jaksataa? misessa on ongelmia, kouluun lähteMielenterveystaitoja voi vahvis- minen on ylivoimaista tai poissaoloja taa koko elämän ajan. Mielenterveys kertyy. Tilannetta täytyy tarkkailla koostuu monista asioista, ja hyvä arki myös silloin, jos lapsen käyttäytymion hyvinvoinnin perusta. Lapsikin voi nen muuttuu yllättäen tai kaverisuhoppia tekemään omaa hyvinvointiaan teissa tapahtuu isoja muutoksia. Myös tukevia valintoja. Tunne- ja kaveritai- itkuisuus tai pidempikestoinen alakutoja voi harjoitella päivittäin koulussa loisuus ja vetäytyvyys voivat viestiä ja kotona. Hyvät vuorovaikutustaidot tuen tarpeesta. Mikäli herää huoli lapsen mielen auttavat luomaan ystävyyssuhteita ja toimimaan ryhmässä. Tunteiden koh- hyvinvoinnista, kannattaa asia ottaa taaminen ja hyväksyminen ovat kes- esille esimerkiksi lapsen opettajan keinen osa mielen hyvinvointia, ja kanssa. Huolen voi kertoa myös kouitsetunto kohenee, kun oppii tunnista- lupsykologille, kouluterveydenhoitamaan omia vahvuuksiaan. Myönteinen jalle, koululääkärille ja koulukuraatpalaute ja vahvuuksiin keskittyminen torille. l tukevat lapsen tasapainoista kasvua RIITTA KEKÄLE, NIINA LÅNG, TUIJA HARAKKA ja itsetuntoa parhaiten. On hyvä löytää itselle sopivia keinoja purkaa arjen stressiä ja kuormitusta jo lapsesta saakka. Miten lapsen kykyä säädellä, ilmaista ja sanoittaa tunteita voiVantaan perusopetus on toiminut yhtenä pilottikaupunkina Opetusdaan vahvistaa kotona ja koulussa? ja kulttuuriministeriön 2012−2014 Turvallinen ja salliva ilmapiiri on rahoittamassa Suomen Mielentunnetaitojen oppimiselle paras ympäterveysseuran Mielenterveystairistö. Lasta voi auttaa tunnistamaan dot alakouluun -hankkeessa. Tätä ja nimeämään omia tunteitaan tarennen vastaavanlainen hanke joamalla tunteille sanoja ja näyttätoteutettiin Vantaan yläkouluille. mällä itse esimerkkiä. Kaikki tunteet Lisätietoja: www.mielenterveysovat sallittuja ja niitä on lupa kokea, seura.fi/fi/kehittämistoiminta/ lapset-ja-nuoret mutta tunteen vallassa ei voi käyttäytyä miten tahansa. Aikuisten on hyvä Vantaalla lasten ja nuorten parissa tehtävä työ perustuu pitkäjänteiseen suunnitteluun ja vahvaan yhteistyöhön. SAKARI MANNINEN Xavi tuo iloa ja osaamista Sotunkiin V antaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Hyvis on rakennettu kaupungin, seurakuntien ja järjestöjen yhteisellä työllä – ottamalla lapset, nuoret ja heidän vanhempansa mukaan. Hyviksessä linjattuja periaatteita ja toimenpiteitä on nyt toteutettu parin vuoden ajan. Kaikilla on yhteinen tavoite: vantaalaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvä arki. Hyviksen toimintakaudella on muun muassa kehitetty kouluruokailua oppilaiden kanssa, lisätty perhetapahtumia ja uusia, vaihtoehtoisia harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Useat yhteistyötahot ovat lähteneet kehittämään toimintamalleja, joissa tuetaan kaikkien perheenjäsenten kohtaamista erotilanteessa. Tämän vuoden teema on hyvän ja huolen ottaminen puheeksi. Vuoden aikana esimerkiksi terveyspalveluissa ja kouluissa mietitään, mitä asioita aikuisten tulee tehdä toisin, jotta lapsi kokee tulevansa kohdatuksi arvokkaana yksilönä ja saa aikuisilta apua ja tukea. l Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmalla on oma hahmo, joka liikkuu erilaisissa tapahtumissa. Hyvis on mukana myös Vantaan asuntomessuilla. Lisää tietoa Hyviksestä ja hyvistä teoista vantaanhyvis.fi VAPPU VIENAMO Lapsiperheille on tarjolla tukea Tällä hetkellä monissa vantaalaisissa perheissä on taloudellisesti tiukkaa, mikä heijastuu usein myös lasten hyvinvointiin. Mikäli lapsella, nuorella tai perheellä on vaikeuksia, kannattaa niihin lähteä etsimään ratkaisuja. Tähän on koottu paketti palveluista, joista voi lähteä liikkeelle. SOSIAALINEUVONTAA AIKUISILLE Aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajalta saa tietoa aikuisten sosiaalipalveluista. Ohjaajalta voi myös varata ajan tarkempaa selvittelyä varten. Yhteydenotot: kaupungin puhelinvaihde p. 09 83 911, ma klo 12–13 ja ti, to, pe klo 9–10. Talous- ja velkaneuvonta, neuvonta ja ajanvaraus, p. 09 8392 2120, ma, ti ja to klo 9-11. KOULUKURAATTORIT, -PSYKOKOGIT JA -TERVEYDENHOITAJAT Koulupsykologi auttaa lasta ja nuorta, jos hänellä on vaikeuksia esimerkiksi oppimisessa, sopeutumisessa, tunne-elämässä tai ryhmässä toimimisessa. Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka tukee kaikenikäisten lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja opiskelua. Kouluterveydenhoitaja auttaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Heidät tavoittaa omalta koululta. NUORTENKESKUS NUPPI − APUA JA TUKEA NUORILLE Vantaalla yhdistettiin nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut nuorten keskus Nupiksi, jonne alle 21-vuotiaat voivat tulla juttelemaan ja saamaan apua elämän kysymyksissä ja huolissa. Puhelinneuvontaan soittamalla tai tulemalla päivystys- ja neuvontavastaanotolle pääsee palvelun piiriin nopeastikin. Nuppi muuttaa syksyllä uusiin tiloihin Vernissakadulle Tikkurilaan. Puhelinneuvonta numerossa 09 8392 6063 ma−pe klo 9−11 ja ti 12−15. NEUVOLAT Neuvoloiden puhelinpalvelu, p. 09 839 25900, ma–to klo 8–15 ja pe klo 8–13. Voit kysyä terveydenhoitajalta terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. TARVITAANKO LASTENSUOJELUA? Jos epäilet lapsen tai nuoren tarvitsevan lastensuojelun tukea, ota yhteyttä sosiaalityöntekijään kaupungin puhelinvaihteen kautta, p. 09 83 911 ma–pe klo 8.15–16.00. Muina aikoina: sosiaali- ja kriisipäivystys, p. 09 8392 4005. ETSITKÖ SUUNTAA? ASTU OHJAAMOON! Ohjaamo tarjoaa vailla työ- ja opiskelupaikkaa oleville alle 30-vuotiaille henkilökohtaista tukea sekä kattavat neuvontapalvelut saman katon alla. Tilannekartoituksen jälkeen nuorelle voidaan tarjota muun muassa opinto-ohjausta, TE-toimiston palveluja tai terveydenhoitajan tapaamista. Ohjaamon löydät Tikkurilan entisestä matkakeskuksesta osoitteesta Ratatie 7. Lisätietoja: www.vantaa.fi/ohjaamo NUTAKAHVILOISTA TIETOA Pitkien välituntien aikana nuorisopalveluiden järjestämät kahvilat tarjoavat oppilaille kahvin lisäksi myös monipuolista tietoa. Halutessaan nuoret voivat sopia henkilökohtaisen tapaamisen nuorisotyöntekijän kanssa. LASTEN VANTAA FACEBOOKISSA PERHEKOUTSIT TOIMIVAT JOUSTAVASTI Vantaan perhekoutsit auttavat perheitä arjen haastavissa tilanteissa, joissa tarvitaan ulkopuolisen tukea ongelman ratkaisemiseksi. Tapaamiset voidaan sopia joustavasti niin, että asiakasperhe voi ehdottaa itselleen sopivan tapaamispaikan ja -muodon. Tukea tarjotaan niin varhain, että jo lyhytkestoinen tuki voi riittää. Perhevalmentajina toimivat perheneuvolan työntelijät. Perhekoutseista saat lisätietoa osoitteesta www.vantaa.fi PERHENEUVOLAT Perheneuvola auttaa, jos olet huolissasi lapsesi käyttäytymisestä tai kehityksestä. Tukea annetaan perheille, joissa on alle 13-vuotiaita lapsia. Palveluneuvonta, p. 09 839 23340, ma, ti ja to klo 8.30–11.30 ja ke klo 14.00–16.30. Lasten Vantaa on Vantaan kaupungin ylläpitämä sivusto, joka tarjoaa ajankohtaista tietoa lapsiperheille suunnatuista palveluista ja tapahtumista. facebook.com/lastenvantaa 9 Sosiaalialalla näkyy koko kansakunnan kirjo Poliisi ja sosiaalityö yhdessä Poliisin tehtävissä tulee usein eteen tilanteita, joissa tarvitaan sosiaalityön apua. On tärkeää, että osapuolten yhteistyö saadaan sujumaan mahdollisimman hyvin. SAMI LIEVONEN K Sosiaalityöntekijä Elina Kekkonen on Vantaalla sosiaali- ja terveystoimen lastensuojelussa töissä. Kuntasektorilla on huutava pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä. A HALUATKO TÖIHIN SOSIAALIJA TERVEYSPALVELUIHIN? Tarjoamme monipuolisia työtehtäviä kannustavassa työyhteisössä ja mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhön. Kollegat ja esimiehet huolehtivat hyvästä perehdytyksestä. Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen ovat Vantaalla jo pitkään olleet erityisenä painopisteenä. Tämä näkyy tutkitusti hyvänä esimiestyönä. Tule mukaan joukkoomme tekemään kuntalaisten arkeen vaikuttavaa työtä. Tarjoamme kehittymismahdollisuuksia ja kannustamme henkilöstöämme kohti selkeitä tavoitteita. Lue juuri nyt avoinna olevista paikoista www.vantaarekry.fi lalle tarvitaan tekijöitä, sellaisia kuin Elina Kekkonen. Kekkonen opiskelee Lapin yliopistossa sosiaalityötä ja on Vantaan kaupungilla töissä. Hän on alun perin ammattikorkeakoulun käynyt sosionomi, mutta halusi korkeamman pätevyyden, koska siten hän voisi tehdä laaja-alaisemmin sosiaalialan töitä. Töitä, joissa yhdistyy sosiaalialan käytäntö ja teoria. Kekkosen mielestä työntekijällä pitää olla tietty määrä tietotaitoa, jotta vaativia päätöksiä voi tehdä. Esimerkiksi korkeakouluopintoihin liittyviä hallinto-oikeuden ja julkisoikeuden opintoja tarvitaan tukemaan alan vaikeaa päätöksentekoa. – Pätevyys on tärkeää, sillä korkeakouluopinnot avaavat käsitteitä, avartavat kuvaa ja ilmiöitä ja opettavat analyyttista ajattelua. Yliopisto-opinnot olivat itselleni kuin herkkukaupassa olisin. Tutut ilmiöt, joita olin kohdannut kentällä, saivat opintojen myötä uuden merkityksen. Teoreettinen ja käsitteellinen ajattelu vahvistivat ammatillista puolta työssäni,Kekkonen kertoo. Sosiaalityö on ongelmanratkaisutyötä, jossa tarvitaan näkemystä, halua ja tahtoa mennä kohti tasa-arvoisempaa maailmaa. Työn rakenteen merkitys on tärkeää henkilökohtaisten kohtaamisten lisäksi. Työn rakenteita on muutettava jatkuvasti paremmiksi, jotta alalla pystytään tekemään oikeudenmukaista työtä jokaisen osapuolen kannalta. Sosiaalityöntekijä on näköalapaikalla Sosiaalityöntekijän työ on eräänlainen näköalapaikka, josta näkyy koko kansakunnan kirjo. – Työ on vaativaa, haastavaa ja samalla mielettömän opettavaista. On hienoa kohdata tavallisten ihmisten elämää. Elämästä ja ihmisistä oppii paljon ja saan olla aidosti vuorovaikutuksessa. Opin asiakkailta ja opin ymmärtämään heidän toimintatapojansa ja logiikkaansa. Samalla löydän ihmisistä yllättäviä voimavaroja, sanoo Kekkonen. Kekkonen halusi kunnalle töihin, sillä kunta tarkoittaa hänelle tasaarvoa, avoimuutta, selkeitä rakenteita ja marssijärjestystä. Muutokset ja rekrytointi tapahtuvat avoimesti ja valinnoissa ei ole käytössä suosikkijärjestelmiä. Hän sanoo, että kuntasektoria voidaan parjata monestakin, mutta tosiasiassa rakenteet tuovat hänelle turvaa ja suojaa. Töissä onnistumisesta tulee joka alalla hyvä olo. Kekkonen kertoo omasta työkokemuksestaan, jossa nuorella oli ollut päihdeongelma ja käytössä oli sijoitusta sekä muita vahvoja keinoja, mutta ratkaisu silti löytyi. Monien tapaamisten jälkeen yhteinen ymmärrys kasvoi ja ennen vastahankainen nuori ryhtyi aitoon yhteistyöhön ja sitoutui päätöksiin. – Hienoin oli se hetki, kun huomasi, että nuoren elämä kantaa ja hän löysi kuntoutuksen jälkeen uusia asioita elämäänsä, eikä hänestä tarvinnut enää huolehtia. Eli sosiaalityöntekijä oli tehnyt itsensä tarpeettomaksi. Se onkin sosiaalityöntekijän työn perimmäinen tarkoitus. l iireellisissä tilanteissa poliisi ottaa yhteyttä kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystykseen, mutta taustalla tehdään koko ajan pitkäjänteistä ja tiivistä yhteistyötä. Sosiaalityöntekijä Mona Hyvönen on toiminut yhteistyössä poliisin kanssa vuodesta 2013. Hänen työyksikkönsä on sosiaali- ja kriisipäivystyksessä, mutta valtaosa työstä tehdään muualla kuin omassa työyksikössä. – Aiemmin työskentelin Koivukylän lastensuojelun avopalveluissa, mutta halusin oppia lisää rikosasioista ja hakeuduin tähän tehtävään. Työni Vantaan pääpoliisiasemalla on mielenkiintoista ja kiireistä. Päivä alkaa aina rikostutkinnan kanssa aamupalaverilla. Voisi sanoa, että edellisen päivän ja yön tapahtumat määrittävät päivän työtehtävät. Apuna alaikäisten rikosasioissa Iso osa Hyvösen ja poliisin yhteistyöstä painottuu lasten ja nuorten kanssa tehtävään työhön, ennaltaehkäisevän lastensuojelun ohella myös varsinaiseen lastensuojelutyöhön. –Poliisilaitoksella sosiaalityöntekijä työskentelee lähisuhde- ja perheväkivaltatilanteissa sekä auttaa poliisissa asioivia vantaalaisia sekä poliisin henkilöstöä sosiaalityön kysymyksissä, kertoo Hyvönen. Sosiaalityöntekijä ohjaa ja neuvoo esimerkiksi lähestymiskielloissa, alaikäisten rikosprosessissa, sovitteluun ohjaamisessa ja virka-avun järjestämisessä. Lähtökohtana on, että puututaan lievempiin rikoksiin, kuten huumausaineiden käyttörikoksiin, lasten ja nuorten rikosasioihin ja ohjataan eteenpäin sovitteluun. Yleisötapahtumat ja pyhät työllistävät Osa Hyvösen työtä on myös erilaisiin yleisötapahtumiin osallistuminen ja poliisipartioiden mukana liikkuminen. – Olen kenttävuorossa noin kerran kuukaudessa, usein juhlapyhinä, kuten vappuna ja tietysti koulun päättäjäisten aikoihin. Juhlapyhät ovat kiireistä aikaa poliisin työssä ja se näkyy myös kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystyksessä. Myös perhe- ja lähisuhdeväkivalta työllistävät, sillä usein paikalle tarvitaan ulkopuolisia selvittäjiä sosiaalityön näkökulmasta. Akuuttia kriisiapua annetaan kentällä, poliisilaitoksella sekä poliisivankilassa. Viranomaisyhteistyön lisäksi myös järjestöillä on tärkeä rooli sosiaalisessa auttamisessa. – Teen aktiivista yhteistyötä kaupungin muiden yksiköiden, järjestöjen ja asiantuntijoiden kanssa, jotta asiakas saa kriisitilanteessaan tarvitsemansa palvelut. Lisäksi koulutan poliiseja ja konsultoin heitä sosiaalityöhön liittyvissä asioissa. l VAPPU VIENAMO Mona Hyvönen auttaa poliisia sosiaalityön kysymyksissä. Apua rikos- ja riita-asioiden sovittelusta Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on keskenään heitä tyydyttävät ratkaisut puolueeton, vapaaehtoinen ja mak- aiheutuneiden haittojen hyvittämisuton palvelu. Siinä rikoksen tai rii- seksi. Soviteltavat asiat ovat tavallidan osapuolet voivat käsitellä uhrille simmin väkivaltarikoksia, omaisuusaiheutuneita henkisiä ja aineellisia rikoksia tai erilaisia riita-asioita. haittoja sekä sopia niiden hyvittämisestä puolueettoman sovittelijan välityksellä. Vahingonkorvaus voidaan Rikos- ja riitasopia suoritettavaksi rahalla tai työllä. asiat Vantaalla Sovittelussa osapuolet kohtaavat ma–to klo 10–7, toisensa ja käsittelevät rikoksen tai p. 050 312 2072 riidan aiheuttamia haittoja. Tavoitwww.vantaa.fi/sovittelu teena on auttaa osapuolia löytämään KESÄN TÄHTIHETKIÄ KEHÄRADAN AVAJAISISTA ASUNTOMESSUIHIN. ASUKKAIDEN KUVAAMIA VÄLÄHDYKSIÄ VANTAATRIATHLONISTA KATUTAITEILUUN. TIKKURILAFESTIVAALIN ROCKHUMUA. RAKKAUSTARINOITA TANSSILAVALTA. KUSKITTOMIA BUSSEJA. MINECRAFTVANTAATA... JA PALJON MUUTA. KÄY ITSE KATSOMASSA JA TYKKÄÄMÄSSÄ: VANTAAKANAVA.FI EEVA VIERROS 10 11 VANTAAN KAUPUNGINOSAT – Juttusarjassa esitellään Vantaan alueita. Menoa ja meininkiä pienellä kirkonkylällä Hakunilassa on tekemistä kaikenikäisille. Viisi hakunilalaista kertoo lempipaikoistaan. SAMI LIEVONEN KYLÄMÄINEN KULTTUURIKOHDE LUONNON HELMASSA lupuistossa. Hän on asunut Nissaksessa yksitoista vuotta ja muuttanut nyt Länsimäkeen. – Hakunilassa kaikki on lähellä. Helsinkiin pääsee helposti ja Vantaan sisällä on hyvä liikkua, hän sanoo. Olga Kurvinenon asunut Hakunilassa Tekemistä on helppo keksiä myös seitsemäntoista vuotta ja Niklas koko Hakunilassa. – Hakunilan keskustassa on menoa ja ikänsä. – Nautin lenkkeilystä urheilupuis- meininkiä, mutta toisaalta täältä löyton viereisillä pururadoilla ja met- tyy myös rauhallisia paikkoja. sissä, Olga sanoo. Metsässä voi vaikka Junnikkala viihtyy erityisesti Käärpoimia marjoja ja sieniä, hän vinkkaa. mekallioilla. Niklas sen sijaan viihtyy paremmin – Siellä on kiva grillailla ja viettää itse urheilukentän puolella – hän käy iltaa. siellä pelaamassa jalkapalloa miltei joka päivä. Urheilukenttä on hyvä Jenni Laulukka on Poni-Haka Oy:n tallilla kengittämässä kymmenvuotista paikka tavata kavereita. Ipana-hevostaan. Laulukka on asunut Tuula Hatanpään mielipaikkoja Haku- Hakunilan suuralueella nyt yli kymnilassa ovat koti ja kirjasto, jossa tulee menen vuotta, mutta viettänyt alueella käytä ainakin pari kertaa kuukau- myös lapsuus- ja nuoruusvuotensa. dessa. Tällä kertaa Hatanpää on tullut – Hakunilassa viehättää ihana luonto ja mahdollisuus hevosharrastukseen, kirjastoon lukemaan lehtiä. Kaksikymmentä vuotta Hakunilassa Laulukka sanoo. Ratsastuksen lisäksi asunut Hatanpää pitää Hakunilaa hän lenkkeilee Hakunilan luonnossa kodikkaana paikkana. koirien kanssa. – Välillä kun kirkonkellot soivat, tun– Täällä on todella hyvät ulkoilumahnelma on hyvin kylämäinen. dollisuudet, mutta myös toimivat kulkuyhteydet ja palvelut. l Toni Junnikkalavalmentaa AC HAKI:n MIRVA UOTILA salibändikesäleiriä Hakunilan urhei- Hakunila on monipuolinen ja perinteinen kaupunginosa, jossa luonto, kulttuuri ja palvelut ovat kivenheiton päässä. Nyt pitkään muuttumattomana säilyneessä Hakunilassa puhuttavat vanhan ostoskeskuksen kohtalo ja kaavailtu keskustalaajennus. sitpa sitten vaeltaa korvessa tai mennä kentälle juoksemaan, se onnistuu kyllä, sanoo Hakunilan aluearkkitehti Vesa Karisalo. Hakunilassa on myös merkittäviä kulttuuri- ja historiakohteita. Laila Pullisen ja Risto Vilhusen taidetta pääsee ihastelemaan Nissbackan kartanon ja Leonardo da Vilhun veistospuistoissa, kun taas Håkansbölen kartano puistoalueineen on todellinen jugendajan helmi. Kartanon historia ulottuu aina 1500-luvulle, ja sen alueella järjestetään tapahtumia ympäri vuoden. antaalla on monta syytä olla – Urheilu- ja kulttuurikohteet ovat ylpeä Hakunilasta. Aivan asuin- Hakunilan ylpeydenaiheita, joita halukeskuksen vierestä aukeaa taan kehittää ja pitää yllä, Karisalo Ojangon ulkoilualueen lenkkeily-, sanoo. – Ne ovat sellaisia arvoja, joista haluratsastus-, ja hiihtomaastot, joissa on kilometritolkulla kauniita luon- amme pitää kiinni. toretkeilyreittejä. Lenkkipolut vievät aina Sipoonkorven kansallispuistoon Ostoskeskus puheissa, ja Kuusijärven savusaunaan saakka. Hakunilan urheilupuiston liikun- keskustalaajennus teoissa tamahdollisuudet tarjoavat hienot Hakunilan ostoskeskuksen tulevaisuuedellytykset harrastuksille ja hou- desta on puhuttu jo vuosikausia, mutta kuttelevat Vantaalle myös SM-tason rakennuksen lopullinen kohtalo on urheilutapahtumia. yhä auki. Nyt kaupunki on kuitenkin – Hakunilassa on todella mittava avannut keskustelun ostoskeskuksen ketju erilaisia virkistyskohteita. Halu- omistajien kanssa ja mahdollisia rat- V Hakunilassa järjestetään hienoja tapahtumia. Sukella menon ja meiningin keskelle videoiden kautta vantaakanava.fi 12 kaisuja kartoitetaan. Neuvottelut ovat vielä kesken. – Olisi hyvä, että ostoskeskukselle tapahtuisi jotain eikä rakennus vain näivettyisi. Olennaisinta kuitenkin on, että paikalla tulee jatkossakin olemaan ostoskeskus, jossa on kaupallisia ja julkisia palveluita, Karisalo sanoo. Ostoskeskuspäätöstä odotellessa Hakunilaan kaavailtua keskustalaajennusta ennakoidaan jo rakentamalla Lahdenväylän ja Lahdentien väliselle tielaitoksen varikkoalueelle uusia laadukkaita asuinkerrostaloja. Alue rakennetaan vaiheittain, ja rakennustyöt aloitetaan jo tämän vuoden puolella. Keskustalaajennusta jatketaan. Kaupungin tavoitteena on asemakaa- Vesa Karisalon mielestä Hakunilan helmiä ovat urheilu- ja kulttuurikohteet. voittaa Lahdentien länsipuolen linjaautovarikon tilalle kauppakeskus sekä teyksien lisäksi alueen yhteisöllistä, sien julkiset tilat, joissa järjestetään uusia kerrostaloja. kaikenlaista toimintaa. kylämäistä ilmapiiriä. –Hakunilalaiset kokevat yhteisöl– Kaikki eivät tapaa vain ostarilla, lisyyttä monella tavalla. Asukkaat vaan naapureiden kohtaaminen ja Yhteisöllisyys vallitsee kehittävät aluetta omatoimisesti yhdessä tekeminen omissa kortteHakunilassa leissa on arkea. Se on hyvä puoli Hakuja haluavat saada asiat toimimaan, Hakunilalaiset arvostavat kaupungin- Karisalo sanoo. nilassa, Karisalo sanoo. l osassaan hienojen luonto- ja kulttuuYksi yhteisöllisyyttä helpottava MIRVA UOTILA rikohteiden sekä hyvien liikenneyh- tekijä on kerrostalojen pohjakerrok- SAMI LIEVONEN PEKKA TURTIAINEN PEKKA J. HEISKANEN Tiesitkö tämän? • Hakunilan suuralueeseen kuuluu yhdeksän kaupunginosaa: Hakunila, Länsimäki, Itä-Hakkila, Rajakylä, Kuninkaanmäki, Vaarala, Sotunki, Länsisalmi ja Ojanko • Hakunilan kaupunkimaisemaa hallitsee 1970-luvulla syntynyt kerrostaloalue • Suuralueella monipuoliset liikuntamahdollisuudet muun muassa Hakunilan urheilupuistossa, Kuusijärvellä, Ojangon ulkoilualueella ja Sipoonkorvessa • Alueella on useita historiallisia kohteita, kuten Sotungin kylämiljöö, Håkansbölen, Nissbackan ja Westerkullan kartanoympäristöt sekä juoksuhauta-alue Länsimäessä • Vanhimmat kartanot ovat 1600-luvulta, nykyään Hakunilan maisemaa hallitsee 1970-luvun aluerakentamiskaudella syntynyt kerrostaloalue 13 Nimeni on Hannu Penttilä, olen Järvenpäässä ja Tuusulassa kasvanut tuore Vantaan kaupungin maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan apulaiskaupunginjohtaja. Yhteistyö Vantaan kanssa osaltani alkoi jo vuonna 1978, jolloin tuoreena Espoon ympäristölautakunnan puheenjohtajana otin oppia silloisesta vantaalaiskollegastani Martti Markkulasta. Viimeksi toimin apulaiskaupunginjohtajana Helsingissä. Liikun mielelläni polkupyörällä. Siirtolapuutarhamökiltäni Oulunkylästä onkin työpaikalleni Tikkurilaan mukava pyöräilymatka. Lähivuosilta toivon avointa vuoropuhelua kaupunkilaisten kanssa – kaupungin kehittyminen edellyttää monien tahojen tiivistä yhteistyötä. Vantaa on hyvässä nosteessa juuri nyt! l Kaupunginhallitus täytäntöönpanee 10.8. valtuuston päätöksen Hannu Penttilän valinnasta. 14 SKES juttu Euroopan mittakaavassa, että metropolialueella lentokentän välittömässä läheisyydessä jalokalat käyvät lisääntymässä. Taimenen kutu osuu loppusyksyyn, joten nyt puroissa ei suuria vonkaleita voi nähdä. Vantaan kaikki sivupurot ovat lisäksi kalastuskiellossa. Tikkurilan kirjastossa kokoontuu kirjallisuusterapeuttinen ryhmä, jossa omaa elämää tutkitaan kirjallisuuden avulla. Kirjallisuusterapiaohjaaja ja kirjastossa kokoontuvan ryhmän vetäjä Maija Karhi kertoo kirjallisuuden vaikutuksista. Monenlaista elämää Miten kirjallisuus vaikuttaa ihmisiin? Kirjan avulla voimme turvallisesti sukeltaa syvälle itseemme ja käsitellä tunteita, joista harvoin uskallamme puhua edes kaikkein läheisimmille ja rakkaimmille. Meillä ei aina ole edes sanoja näille tunteille, mutta kirja puhuu puolestamme ja antaa meille nämä puuttuvat sanat. Lukemalla voimme tehdä oivalluksia itsestämme, löytää uusia tapoja nähdä asioita. Mielikuvituksemme herää. Lukukokemus voikin olla muutoksen käynnistäjä ja avata ovia uuteen. Tee kesäretki kotipurolle Vantaalla on paljon hienoja puroja, joihin kannattaa käydä tutustumassa tarkemminkin. Parantaako kirjallisuus? Sanalla on aina uskottu olevan maagista, parantavaa voimaa. Esimerkiksi muinaisessa Intiassa sairaalle annettiin satu mietittäväksi. Nykyinen aivotutkimus tukee tätä ikivanhaa näkemystä sanan mahdista, sillä on huomattu, että runous, sadut ja tarinat puhuttelevat ihmisen syvintä aivokerrosta, ja siksi niiden vaikutus meihin on niin syvä. Kirjastoja on aina pidetty tärkeinä tiedon ja elämysten välittäjinä sekä ihmisten hyvinvoinnin lisääjinä. Ne on koettu parantavina, sielua kokonaisvaltaisesti hoitavina paikkoina. Keskiajalla kirjaston sisäänkäynnin yläpuolella saattoikin lukea sielun apteekki. – Kenellepä ikäiselleni ei olisi. Monen lapsuuden leikit ovat alkaneet puron varresta. Purot ovat kuitenkin jääneet vuosikymmenten saatossa maanlaajuisesti vähälle huomiolle. Niitä on antaalla virtaa peräti 55 puroa. pilattu joko kaivamalla ne suoriksi Näiden pienvesien kunto vaihte- ojiksi tai sitten ne on muutettu avovielee, mutta joukossa on 24 arvok- märeiksi johtamalla sinne kuulumatkaaksi luokiteltua luontokohdetta. tomia aineksia luvan kanssa tai ilman, Vantaa edistää purojensa tunnettuutta Halonen kertoo. meneillään olevalla Purojen kaupunki -teemavuodella. Ennallistaminen kannattaa Teemavuoden idean isä on Suomalaisen kalastusmatkailun edistämis- SKES on kunnostanut jo useamman seuran SKES:n puheenjohtaja Jukka vuoden ajan talkoovoimin Vantaan Halonen, jolle purot ovat sydämen- keskellä virtaavaa Pakkalanpuroa eli Krakanojaa takaisin luonnontilaan. asia. V Maija Karhi vetää Tikkurilan kirjastossa kirjallisuusterapiaryhmää. hyvinvointia ja antaa uusia voimavaroja arkeen. Varsinkin elämän murrosvaiheessa eläville se voi olla tärKuinka kirjallisuusterapia keä tuki ja suunnannäyttäjä uuteen. toimii? Ryhmässä ei tarvitse olla hyvä kirVaikutusta ei voi koskaan luvata ryh- joittaja, pääasia on, että haluaa mään tulevalle, sillä kaikki riippuu ilmaista omia tuntojaan rehellisesti siitä, miten valmis itse on heittäyty- ja avoimesti ja on valmis jakamaan mään. Myös muiden ryhmän jäsenten niitä toisten kanssa. Kirjoittamista ei tuki vaikuttaa paljon, koska ymmärtä- tarvitse jännittää. väisessä, samanhenkisessä seurassa on helpompi avautua ja voittaa liialMistä kirjallisuusterapiaa linen itsekritiikki. Yhdessä luettujen tekstien, pienten kirjoitustehtävien saa? avulla ihmiset vähitellen rentoutuvat. Suomen KirjallisuusterapiayhdisHe alkavat löytää itsestään puolia, joi- tyksen sivuilta näkee, missä ryhmiä den olemassaolosta he eivät ole olleet toimii. Tikkurilan kirjastossa tänä syksynä aloittavasta ryhmästä kiintietoisia. nostuneet voivat laittaa postia osoitteeseen maija.karhi@vantaa.fi tai jätKenelle kirjallisuusterapia tää yhteydenottopyynnön Tikkurilan sopii? kirjaston asiakaspalveluun. l Kirjallisuusterapia sopii kaikille, jotka MINNA SAASTAMOINEN haluavat tutkia omaa itseään ja löytää uutta suuntaa elämälleen. Se lisää Martinlaakson kirjasto remonttiin Martinlaakson kirjaston remontti alkaa lokakuussa. Remonttia ja kirjaston tulevaa toimintaa suunniteltiin työpajoissa kesällä yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Vielä ennätät osallistua keskiviikkona 16.9. klo 18 pidettävään työpajaan, jossa keskitytään kirjaston sisustukseen. Voit seurata uudistuksen toteuttamista Martinlaakson kirjaston sivuilta helmet.fi/martinlaaksonkirjasto. Kirjasto avataan uudistettuna helmikuussa 2016. – Purojen ennallistaminen on mielekästä ja hämmästyttävän tuloksellista puuhaa. Jo muutama elottomaan virtaan heitetty iso kivenlohkare synnyttää iloisen solinan. Oikeinkokoinen sora taas saa taimenen viihtymään lisääntymispuuhissa, Halonen sanoo. Krakanojalla on nähty kunnostusten myötä runsaasti taimenia kutemassa. Ongelmana on kuitenkin vielä veden laatu. Tähän on luvassa parannusta, sillä lentokentän liukkaudentorjunnasta vastaava Finavia on alkanut suunnitella, miten lentokentältä virtaavien purojen vedenlaatua voitaisiin parantaa. – Onhan se kaupungille iso imago- Halonen sanoo, että puroluonto on nähtävä kokonaisuutena. Se voi olla ilo silmälle ja korvalle, ja kun hieman ympärilleen tarkkailee, löytää monimuotoisen luonnon lintuineen, nisäkkäineen, perhosineen ja kasveineen. – Vantaalla on paljon arvokasta lähiluontoa. Se on vain löydettävä. Ja monin paikoin sitä voi ja tulee kunnostaa. Jokainen meistä voi olla siinä työssä mukana. SKES ja Virtavesien hoitoyhdistys järjestävät kaikille avoimia talkoita vielä tänä syksynä. Vantaan kaupunki ja Finavia kunnostavat tänä vuonna Kylmäojaa ja myös näihin kunnostustalkoisiin toivotaan asukkaita mukaan. Kesällä kannattaa tehdä retki kotipuron varteen. Halosen mielestä Vantaalla parhaita tutustumiskohteita Pakkalanpuron lisäksi ovat Rekolanoja ja Krapuoja. Liikkuessa on kuitenkin muistettava, että purojen varsilla on myös yksityisiä maita. Luontoa on kunnioitettava aina. Kuntalaiset toivovat usein puronvarsien kasvuston perkaamista. Vantaan kaupungin kalastusteknikko Markku Tiusasen mukaan ryteiköillä on oma arvonsa. – Tiheä ja monipuolinen kasvusto puronvarressa tarjoaa monille eläimille turvallisen elinympäristön. Varjostava kasvusto suojaa myös kalojen elinympäristöä. Ilman kasvustoa on vaarana, että veden lämpötila kohoaa taimenen poikasille kuolettavan korkeaksi. l SUOMALAISEN KALASTUSMATKAILUN EDISTÄMISSEURA EkoTeko-kilpailussa tutustutaan vesien maailmaan E koTeko-kilpailu järjestetään EkoTeko-kilpailu on ympäristövastänä lukuvuonna teemalla Mei- tuullisuuden kannustekampanja, joka dän vesi. Kilpailussa suunnitel- järjestetään joka toinen lukuvuosi aina laan ja toteutetaan vesiaiheisia eko- eri teemalla. Tänä lukuvuonna kilpailu tekoja lasten, nuorten ja aikuisten järjestetään neljättä kertaa. Kilpailun näköisillä tavoilla. Näiden ekoteko- avulla kehitetään vantaalaista ympäjen on tarkoitus tutustuttaa osallistu- ristötietoutta ja ympäristövastuullista jat veden monipuoliseen maailmaan, toimintakulttuuria. l veden kulutukseen ja lähivesiin. Kilpailuun osallistuu yhteensä 32 päiväkotia, koulua ja nuorisotaloa ympäri Kilpailua tukevat Vantaan luontokoulu, HSY ja Kierrätyskeskuksen Vantaata. Kilpailu on osa Purojen kauympäristökoulu Polku. Jos punki 2015 -teemavuotta. yrityksesi, yhdistyksesi tai yhteiMeidän Vesi -kilpailun parhaat sösi haluaa osallistua kilpailuun toteutukset arvioidaan ja palkitaan tiedolla, taidolla tai jollain arvoisessaan tilaisuudessa keväällä muulla parhaaksi katsomallasi 2016 ja onnistuneet ekoteot tuodaan tavalla vieraile: kaikkien vantaalaisten kasvatusyksivantaa.fi/ekoteko köiden käyttöön. SAKARI MANNINEN PERTTI NISONEN/HELSINGIN KAUPUNKI Olen Jaakko Niinistö, Seutulassa syntynyt, Variston, Hämevaaran ja Pähkinärinteen kautta Askistoon kotiutunut paljasjalkainen vantaalainen. Olen toiminut pitkään Vantaan kunnallispolitiikassa, ja nyt olen johtanut huhtikuun lopusta saakka Vantaan kaupungin asukaspalveluita. On todella innostavaa tehdä työtä tällä monipuolisella toimialalla, jossa tehdään töitä muun muassa työllisyyden, yhteisöllisyyden ja monikulttuurisuuden eteen. Töiden jälkeen minut voi bongata kentän laidalta Vantaan jalkapalloseuran peleissä ja harjoituksissa tai ruohonleikkuussa kotipihalla. Moikataan kun tavataan! Kirjallisuus on sielun apteekki DANI RÖNNQVIST VILLE HÖRKKÖ Uudet apulaiskaupunginjohtajat tässä hei! 15 Vapaaehtoisen kulttuuriluotsin kanssa voi käydä esimerkiksi museossa, taidenäyttelyssä, konsertissa tai teatterissa. K ulttuuriluotsin palvelut ovat käyttäjälle ilmaisia, mutta matkat ja liput kustannetaan itse. Vapaaehtoiset on perehdytetty kulttuurikohteiden tarjontaan. He saavat kutsut avajaisiin ja ensi-iltoihin, joten heillä on tuorein tieto tapahtumista. Vantaalainen Eija Heiskanen kouluttautui kulttuuriluotsiksi syksyllä 2013. – Eläkkeelle siirtyessä vapaaehtoistoiminta houkutteli ja tämä tuntui omalta, Eija muistelee. – Aluksi luotsauksia oli vähän ja asiakkaat lähinnä omia tuttuja. Koordinaattorin kautta sittemmin tullut yhteydenotto on johtanut säännöllisiin tapaamisiin. Useita hyviä kohteita Vantaalla on tällä hetkellä yhdeksän kohdetta, joista osa on tullut Eijalle hyvinkin tutuksi. Kaupunginmuseon Leonardo da Vilhun aarteet -näytte- SAMI LIEVONEN Kaupunkisuunnittelu kerää asukkaiden ajatuksia entisestä ja tulevasta Mikkolasta näyttelyssä ja työpajoissa. Tapahtumapaikkana on purettava kerrostalo osoitteessa Marsinkuja 1. Tapahtuma on osa Our House -lähiöfestivaalitapahtumaa 8.–15.8. Tsekkaa Our House Facebookissa. DigiVantaa Kaupunki kehittää parhaillaan sähköisiä asiointipalveluitaan. Tavoitteena on tarjota kuntalaisille digitalisoituja kokonaispalveluita, joita asiakas voi käyttää ajasta ja paikasta riippumatta. Seuraa kehittämistyötä DigiVantaa-blogista ja osallistu keskusteluun ja kehittämiseen. Sähköisten palveluiden kehittämisestä järjestetään kuntalaisille muun muassa työpajoja. www.digivantaa.wordpress. com Rohkeasti mukaan Luotsitoiminnassa parasta on Eija Heiskasen mukaan muiden innostaminen kulttuurin pariin. – Kulttuurilla on todellisia vaikutuksia hyvinvointiin. Luotsitoiminta edistää sekä muiden että omaa hyvinvointia. Terveisinä luotsin tilaamista harkitseville hän lähettää rohkeutta. − Luotsin voi tilata kuka tahansa aikuinen. Kannattaa siis vain rohkeasti ottaa yhteyttä ja selvittää toiminnan mahdollisuudet ja hyödyt! Luotsitoimintaa on järjestetty Vantaalla osana kulttuurista vanhustyötä vuodesta 2012 lähtien. Kaupungin taide- ja kulttuuritarjontaan hteinen pöytä -projekti kehit- toiminnassa. Kuka tahansa voi ilmoittää osallistavaa kansalaistoi- tautua mukaan vapaaehtoiseksi. mintaa ja kuljettaa kauppojen hävikkiruokaa yhdistyksille, asukasVapaaehtoisia kaivataan tiloihin ja seurakunnille. Kaupungin, Vantaan seurakuntien Vapaaehtoisille on tarjolla monenlaija Diakonia-ammattikorkeakoulu sia tehtäviä. Ruoka-avun logistiikDiakin yhteinen projekti on avan- kavarastolle Koivukylään kaivataan nut kesällä Halmekujalle ruoka-avun muun muassa vahvaselkäisiä järjeslogistiikkavaraston, joka hyödyttää tyksen ihmisiä purkamaan ja paklaajasti ruoka-apuverkostoa. kaamaan jakeluautoa ja hoitamaan Diak toteuttaa neljä yhteisöpajaa, varastoa sekä auttamaan jakeluauton joista kaksi on kaupungin asukasti- kuskia. loissa Tuulikontissa ja nettikahvila Yhteisruokailuihin puolestaan tarKafnetissa Koivukylässä ja kaksi seu- vitaan ruuanlaittotaitoisia ihmisiä, rakuntien tiloissa. Sekä logistiikka- joilla on hygieniapassi. Ilman hygievarastolle että yhteisöpajoihin kai- niapassia voi osallistua esimerkiksi vataan vapaaehtoisia. Vapaaehtoiset ruoanjakoon ja siivoukseen. Asukashaastatellaan ja heidän kanssaan tiloihin haetaan apuohjaajia järjestehdään sopimus, jolloin he kuuluvat tämään erilaista ryhmämuotoista kaupungin vapaaehtoisten ryhmä- toimintaa yhdessä henkilökunnan vakuutuksen piiriin. Vapaaehtoisille kanssa. suunnitellaan koulutuksia, tukea ja Voit osallistua juuri sen verran kuin virkistystä. haluat. Tule mukaan tekemään hyvää, Asukastiloissa hyödynnetään eri auttaminen yhdistää! l toimialojen ammattilaisten osaamista, kuullaan asukkaiden toiveita, Lisätietoja innostetaan asukkaita kiinnostumaan yhteinenpoyta.fi asuinympäristöstään ja vaikuttamaan projektipäällikkö Hanna Kuisma, hyvinvointia edistävästi. Luottamus hanna.kuisma@vantaa.fi. yksilön voimavaroihin on tärkeä arvo 16 Kerro mulle Mikkolasta lyssä hän on ehtinyt vierailla jo neljä kertaa. − Galleria K on myös hyvä. Se on erinomaisella paikalla ja näyttelyt vaihtuvat usein. Käynnille ei tarvitse varata paljoa aikaa. Kohteita ovat myös Teatteri Vantaa, Vantaan taidemuseo, Konserttitalo Martinus, Suomen Ilmailumuseo, Vantaan Viihdeorkesteri, Tikkurilan Teatteri ja Dagny Bäckströmin säätiön näyttelytila. Yhteinen pöytä kannustaa osallistumaan Y VIIVI PAJU Luotsin kanssa kulttuuritarjonta tutuksi Vantaan Vakoojat Kulttuuriluotsi Eija Heiskanen (vas.) opastaa Riitta Husaria kaupunginmuseon Hullun keräilijän aarteet -näyttelyssä. perehtyneitä koulutettuja vapaaehtoisia on koulutettu jo yhteensä 28. Jyväskylän taidemuseossa kehitetty toiminta on levinnyt ympäri Suomen.l MARIA LEHTINEN Kulttuuriluotsia kaipaavat aikuiset tai heidän omaisensa, päiväkeskukset, laitokset, järjestöt ja tukea tarvitsevat ryhmät voivat olla yhteydessä kulttuurituottaja Annikki Alkuun 040 548 3443 tai annikki.alku@vantaa.fi. Pilalla vai ei? Turha elintarvikkeiden hävittäminen Vanhentuvan tuotteen rasittaa ympäristöä ja kukkaroa. Tieostaminen on ekoteko! sitkö, mitä merkinnät parasta ennen Turha elintarvikkeiden ja viimeinen käyttöpäivä oikeasti tarhävittäminen aiheuttaa koittavat? tappioita kuluttajille ja kaupalle, rasittaa Viimeisen käyttöpäivän jälkeen elinympäristöä ja kuluttaa tarviketta ei saa myydä tai luovuttaa luonnonvaroja. elintarvikkeeksi. Parasta ennen -tuotteita saa myydä päiväyksen umpeuduttua, jos siitä ilmoitetaan selkeästi. Lähes kaikki elintarvikkeet, joissa tökelpoisia. Jos viimeisen käyttöpäivän tuoton parasta ennen -päiväys, ovat täysin käyttökelpoisia pitkäänkin päi- teita aikoo käyttää niiden vanhenväyksen mentyä. Näitä tuotteita voi tumisen jälkeen, on syytä kypsentää syödä turvallisesti, kun vain ensin tuote läpikotaisin. Tämä pätee myös tarkastaa maun ja tuoksun. graavikaloihin sekä kylmäsavustetHyviä esimerkkejä parasta ennen tuihin tuotteisiin, jotka normaalisti -päiväyksen sisältävistä tuotteista syötäisiin kypsentämättä. ovat pastöroitu maito ja kerma, juusTyypillisiä viimeinen käyttöpäivä tot, jauhot, puurot ja myslit. Maitoa -merkinnän tuotteita ovat jauheliha, voi käyttää turvallisesti pari päivää raaka liha ja kala, vakuumipakatut päiväyksen umpeutumisesta ja kui- kalatuotteet sekä pastöroimattomat vaelintarvikkeita, kuten jauhoja tai maitotuotteet. juustoja pidempäänkin. Ruoantuotannon osuus ihmisen aiheuttamista ympäristövaikutuksista on jopa 40 prosenttia. EsiKypsentäminen tärkeää merkiksi kasvihuonekaasuista noin Viimeisen käyttöpäivän jälkeen tuot- kolmannes tulee valtaosin liha- ja teita ei saa myydä. Tämän vuoksi maitotaloustuotteiden tuotannosta. tuotteet ilmestyvät usein ennen van- Noin kolmannes kaikesta tuotetusta hentumistaan kauppojen ale-hyllyi- ruoasta päätyy hävikiksi. l hin. Tuotteet ovat silloin vielä käyt- JAAKKO PELTOMAA Vantaa-infossa tapahtuu Uudistuneen Tikkurilan Vantaa-infon tiloissa Dixin kauppakeskuksessa järjestetään tapahtumia ja uudentyyppistä neuvontaa. ovat esimerkiksi seniorit ja maahanmuuttajat. – Tilaisuuksien teemat laajenevat koko ajan. Haluamme olla kuulolla, mitkä aihepiirit kiinnostavat. Vinkkejä tapahtumien aiheiksi voi lähettää ositteeseen vantaa-info@vantaa.fi, kertoo palvelukoordinaattori Henna Hurme. Tikkurilan Vantaa-infosta löytyy aupungin yksiköiden lisäksi nurkkaus, jonka äänieristetty sohneuvontaa tarjoaa säännöllisesti varyhmä on tarkoitettu rauhalliseen muun muassa Punaisen Ristin neuvontaan – täällä asioita ei tarvitse Nuorten turvatalo. hoitaa nopeasti eikä vuoronumerolla. Alkuvuodesta Vantaa-infon tapah- Loppuvuodesta Myyrmäen Vantaatumissa on keskitytty ryhmiin, joille infon tilat remontoidaan, ja uudet tilat on jo entuudestaan ollut tarjolla rää- mahdollistavat myös siellä tapahtutälöityä neuvontaa. Tällaisia ryhmiä mien järjestämisen ja henkilökohtai- K sen neuvonnan. Seniorit saavat henkilökohtaista neuvontaa esimerkiksi silloin, kun tarvitsevat tukea kotona pärjäämiseen tai kaipaavat tekemistä. Vanhuspalveluiden asiakasneuvoja antaa seniorineuvontaa Myyrmäen ja Tikkurilan Vantaa-infossa joka viikko. Samaan aikaan paikan päällä on myös nettikaveri, joka opastaa kädestä pitäen sähköisten palveluiden pariin. Tikkurilan ja Myyrmäen Vantaainfossa on asiakaspäätteitä ja sähköisen asiointiin saa tukea ja opastusta kuka vaan. Tikkurilan Vantaa-infosta löytyy myös skanneri.l Wanted – Vantaalainen asukas! Etsimme Vantaan Vakoojiin eri puolilla kaupunkia asuvia ihmisiä ideoimaan ja kehittämään Vantaan palveluita. Ryhmästä kutsumme tapauskohtaisesti henkilöitä osallistumaan ryhmäkeskusteluihin, ideointityöpajoihin, haastatteluihin ja kyselyihin. Kutsu lähetetään sähköpostilla ja kohdennetaan vastaanottajille heidän kiinnostuksenkohteidensa mukaan. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa www. digivantaa.wordpress.com/ vantaan-vakoojat Vantaa-info vastaa myös chatissa www.vantaa.fi/vantaa-info VANTAA-INFOSSA TÄNÄ SYKSYNÄ VAPAA-AJAN VINKIT IKÄIHMISILLE Tule kuulemaan liikkumisen vinkit, mielenkiintoiset luentotärpit ja tietoa kulttuuriluotsin palveluista Länsi- ja Itä-Vantaalla. Myös seniorineuvonta esittelee palveluvalikoimaansa. Tilaisuudessa on jaossa syksyn tuore Seniorimenotesite. Järjestäjä: Vantaa-info, vanhuspalvelut, liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut ja Vantaan aikuisopisto. Myyrmäkitalo, Paalutori 3, kerhohuone 3. krs. Ke 9.9. klo 13–14 Tikkurilan Vantaa-info, Ratatie 11, 2. krs. Ti 15.9. klo 13–14 SENIORINEUVONTAA TIKKURILASSA JA MYYRMÄESSÄ Ikääntyneiden palvelujen asiakasneuvoja tavattavissa Tikkurilan Vantaa-infossa tiistaisin klo 10–12 Myyrmäen Vantaa-infossa keskiviikkoisin klo 10–12. Nettikaveri auttaa verkkotiedonhaussa ja ohjaa sähköisten palveluiden pariin Tikkurilan Vantaa-infossa tiistaisin klo 10–12 Myyrmäen Vantaa-infossa keskiviikkoisin klo 10–12. Tervetuloa ilman ajanvarausta. HALUATKO OPPIA SUOMEA? Vantaan aikuisopiston opettajat kertovat maahanmuuttajille suunnatuista suomen kielen kursseista ja opastavat, miten monipuolisen suomen kielen itseopiskelumateriaalin voi ottaa käyttöön netissä. Samalla tutustutaan yhdessä kotisuomessa.fi-sivustoon. Mukaan voi ottaa oman verkkoyhteydellä varustetun tietokoneen. Palveluista kerrotaan suomeksi, tarpeen mukaan myös englanniksi ja venäjäksi. NEUVONTAA NUORILLE Vantaan kaupungin nuorten tieto- ja neuvontapalvelut tavattavissa Tikkurilan Vantaainfossa. Nuorisotyöntekijöiltä saat tietoa esimerkiksi Kelan tuista, asunnon ja töiden hakemisesta sekä talouden hoitamisesta. Vantaa-info, Dixi, klo 14–18. ma 24.8., ti 25.8., ke 26.8., ma 31.8., ti 1.9., ke 2.9. PUNAISEN RISTIN NUORTEN TURVATALO Helposti ja nopeasti saavutettavaa apua nuoruuden ja vanhemmuuden pulmatilanteisiin. Nuoret ja vanhemmat ovat tervetulleita juttelemaan turvatalon ihmisten kanssa Tikkurilan Vantaa-infoon torstaisin klo 16–19, 17.12. saakka. Turvatalon ihmiset tunnistaa punaisista liiveistä. To 17.9. klo 14–16 Vantaa-info, Tikkurila, Dixi, Ratatie 11, 2. kerros 17 Alkoholinkäyttö hallintaan K KESÄN JÄLKEEN KUNTOON Kesä on kivaa aikaa, mutta lomalla elämäntavat saattavat repsahtaa. Grilliherkut ja jäätelö houkuttavat. Saunaoluita saattaa kulua tavallista enemmän tai terasseilla istumisesta voi tulla tapa. Ja miten onkaan liikunnan laita? Olisiko nyt aika aloittaa ryhtiliike? SUVI NURMIVIITA, VAPPU VIENAMO äytänkö liikaa alkoholia? Ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Sanna Martikainen kertoo, mikä on kohtuullista alkoholinkäyttöä ja mistä pyytää apua, jos alkoholista on tullut ongelma. – Jos henkilö on terve, 18–65-vuotias ja keskikokoinen, kohtuullisena käyttönä pidetään miehillä kahta alkoholiannosta päivässä ja naisilla yhtä annosta päivässä. Viikkoon tulisi mahtua myös kaksi alkoholitonta päivää, Martikainen kertoo. Ikääntyvien yli 65-vuotiaiden vähäriskistä alkoholinkäyttöä on enintään yksi alkoholiannos päivässä, mutta ei milloinkaan kahta annosta enempää kerralla. Vaikka alkoholinkäyttö pysyisikin kohtuuden rajoissa, terveyshaitat ovat silti mahdollisia. – Alkoholi saattaa pahentaa sairauksia ja vaikuttaa mahdolliseen lääkitykseen. Raskaana olevan ei tule käyttää alkoholia lainkaan. aiheuttaa sosiaalisissa suhteissa vaikeuksia, esimerkiksi riitoja. – Kotona ja perhepiirissä käytetään yhä enemmän alkoholia. Liiallisen käytön seurauksena myös lasten turvattomuus ja huolenpidon laiminlyönnit lisääntyvät, Martikainen toteaa. Alkoholi lisää myös pahoinpitelyitä, liikenneonnettomuuksia, taloudellisia vaikeuksia ja terveysongelmia. Masennus, elinvauriot ja syövät voivat olla alkoholin aiheuttamia. Työikäisten eli 15–64-vuotiaiden yleisin kuolinsyy onkin alkoholiperäinen sairaus tai alkoholimyrkytys. Pyydä apua! Ongelmien kanssa ei kannata jäädä yksin, sillä apua on saatavilla. – Jos epäilet, että sinulla on alkoholiongelma, ota rohkeasti yhteyttä A-klinikoihin tai vertaistukiryhmiin. Myös osoitteesta vantaa.fi/itsehoito löytyy ammattiapua ja tukea ihmisiltä, jotka painivat samojen haasteiden kanssa. l Testaa oma alkoholinkäyttösi helposti www.paihdelinkki.fi/testaa/audit Runsaan käytön vaikutukset Runsas juominen heikentää elämänlaatua monella tavalla. Alkoholi voi Kesä meni, kiloja tuli H erkut ovat tehneet kauppansa lomalla, vyökin hieman kiristää. Laillistettu ravitsemusterapeutti Taina Luova Ravitsemusterapeuttien yhdistyksestä kertoo vinkkejä kesän jälkeiseen ruokailuun. – Jos olo tuntuu kesän jälkeen turvonneelta, suolan käytön vähentäminen auttaa. Suomalaiset saavat eniten suolaa kesäaikaan. Tämä ei ole ihme, sillä makkarat, marinoidut grillituotteet, sillit, savukalat, halloumi- ja fetajuusto ovat hyvin suolaisia, Luova kertoo. Syksyllä kannattaa nauttia tuoreita ja hyvin saatavilla olevia kotimaisia juureksia, marjoja ja vihanneksia. VATSAA HELLIVÄ MUSTIKKAMAITO • 2 dl kaurajuomaa (tai maito, manteli- tai soijajuoma) • 0,5 dl tuoreita tai pakastettuja mustikoita Mittaa mustikat lasin/kulhon pohjalle ja kaada maito päälle. Voit halutessasi sekoittaa ainekset tehosekoittimella. Perinteinen mustikkamaito saa kaurajuomasta uuden twistin. 18 – Terveys ja ympäristö hyötyvät, jos liha-annosta vähennetään ja lautaselle tulee enemmän värikkäitä kasviksia. Herneissä ja pavuissa on myös runsaasti proteiinia, Luova jatkaa. Kroppa rakastaa rutiinia Säännöllinen ruokailu ja elämänrytmi helpottavat arkeen palaamista ja painonhallintaa. Kroppa pitää säännöllisestä syömisestä, ja useimmille selkeä ateriarytmi tarkoittaa 3–5 ateriaa päivässä. Aterioilla pitää syödä niin, että olo tuntuu kylläiseltä. Kun vatsa on sopivasti täynnä, napostelun tarve ja makeanhimo vähenevät. – Jos saat annostella lounaasi seisovasta pöydästä, pidä lautasmalli mielessäsi. Puolet lautasesta on hyvä täyttää kasviksilla, Taina Luova muistuttaa. Välipala kunniaan Jos töiden jälkeen on tiedossa liikuntaharrastus, Luova suosittelee nauttimaan iltapäivän aikana proteiinipitoista välipalaa. – Nälkäisenä ei ole mukavaa treenata. Hyviä vaihtoehtoja välipalaksi ovat esimerkiksi juusto- tai kinkkuvoileipä, rahka tai pähkinät. Janojuomaksi • pullo keskiolutta 33 cl tai • lasi viiniä 12 cl • ravintola-annos väkeviä 4 cl sopii mainiosti vesi. Sekä pääruoalla että välipaloilla kannattaa suosia sesongin kasviksia, jotka ovat runsaan tarjonnan vuoksi edullisia. Kotimaisten kasvisten syöminen on myös ympäristöteko, sillä tuotteet tulevat läheltä. Kasvikset ovat maukkaimmillaan ja tuoreimmillaan satokautensa aikana. Tutustu sesongin kasviksiin osoitteessa www.satokalenteri.fi. Liikkeelle loman jälkeen Kaupunki tarjoaa monenlaisia liikuntamahdollisuuksia. Jokaiselle löytyy varmasti sopiva liikuntamuoto. Kaupungin liikuntapalvelut löydät osoitteesta vantaa.fi. Liikuntapalvelut tarjoaa ohjattua liikuntaa eläkeläisille, erityisryhmille, työikäisille ja lapsille lomien aikaan. Ohjatun liikunnan ohjelmasta löytyy esimerkiksi vesijumppaa, circuit- ja kiinteytysvoimisteluryhmiä, seniorijumppaa ja kuntosalikursseja. l Tutustu Aikuisopiston tarjontaan osoitteessa www.vantaa.fi. Liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin ryhmiin ilmoittautuminen: to 20.8. osoitteessa www.ilmonet.fi tai 09 8392 4342 (klo 13−15). A-KLINIKAT Tarjolla yksilöhoitoa, parija perhetapaamisia sekä ryhmätoimintaa. Lähetettä ei tarvita, palvelut ovat vantaalaisille maksuttomia. • Itä-Vantaan A-klinikka Tikkurilassa p. 09 8392 3415 Kielotie 20 C, 2.krs • Länsi-Vantaan A-klinikka Myyrmäessä p. 09 8393 5534 Korutie 3 A A-klinikoiden ajanvaraus ja neuvonta ma–pe klo 12–13 Neuvonta-ajan voi varata myös sähköisesti: vantaa.fi/esosiaalipalvelut -> A-klinikan neuvonta Tutustu myös: www.vantaan-a-kilta.fi www.aa.fi AMMATTIAPUA 24H VUOROKAUDESSA Päihdeneuvontapalvelu.fi p. 0800 90045 Soittaminen on maksutonta, voit soittaa nimettömänä. Palvelu on Helsingin Diakonissalaitoksen ja Ehyt Ry:n ylläpitämä. TERO NAKKILINNA SUVI NURMIVIITA Kuinka paljon on yksi alkoholiannos? ELÄMÄNTAPARYHMÄ YLI 60-VUOTIAILLE Oletko huolissasi omasta tai läheisesi alkoholinkäytöstä? Vaikuttaako alkoholinkäyttö terveyteesi tai ihmissuhteisiisi? Ryhmissä keskustellaan elämästä, ikääntymisestä ja alkoholista. Ryhmät kokoontuvat viikoittain Havukoskella ja Myyrmäessä. Lisätiedot: Mielenterveysyhteisöt Havurasti p. 050 340 7888 ja Myyrasti p. 050 543 8396 www.vanhustenkotiapu.fi/mielenterveysyhteisot/ VOIMANEIDOT-RYHMÄT YLI 55-VUOTIAILLE Mietityttääkö alkoholinkäyttö? Ryhmissä tutustutaan toiminnallisin harjoituksin myönteisiin tunteisiin, mielialan vahvistamiseen ja naiseuteen. Ryhmät käynnistyvät syyskuussa. Lisätiedot: Tikkurila, p. 040 593 9202 Koivukylä, p. 050 340 7888 Vantaalaisten liikuntajärjestöjen ja urheiluseurojen toiminnasta saat tietoa Vantaan järjestöringin sivuilta www.vantaalla.info 19 ANNA GROTH Blogg-pilot på Dickursby daghem F VILL DU BLI EN RESERVMORMOR ELLER FARFAR? KOM MED PÅ VÅR INSPIRATIONSDAG! Trivs du med barn och tycker du om att läsa sagor? Har du kanske en timme tid på dig en gång i månaden? Vill du ställa upp och läsa en saga eller två för barn som inte träffar sin mormor eller farfar regelbundet? Det handlar om frivilligverksamhet på Barnens kulturhus Totem i Myrbacka. Folkhälsan och Vanda stad startar med en helt ny verksamhet och berättar om den på inspirationsdagen 14.8. Barnens kulturhus Totem, Myrbackavägen 6, fredag 14.8 kl. 10.30–11.30 Vi bjuder på kaffe och bulla. Anmäl dig till inspirationsdagen per e-post till tuula.kinos@vantaa.fi eller sophie.romantschuk@folkhalsan.fi senast den 11.8 så vi vet hur många bullar vi ska baka till kaffet. 20 SAKARI MANNINEN Det är roligt för föräldrarna att se bilder från barnens vardag i dagis. Via en blogg går det lättare att dela foto. ör att berika informationsflödet mellan daghemmet och hemmen har två grupper på Dickursby daghem börjat jobba med ett bloggpilot. Syftet med att övergå till en elektronisk kommunikationsplattform var att främja föräldrarnas delaktighet i barnens vardag på daghemmet. Bloggen erbjuder mångsidigare möjligheter till informationsförmedling och ger således en bättre inblick i barnens vardag än man tidigare kunnat förmedla med de traditionella e-postmeddelandena. Bloggen ersätter månadsbreven och innehåller aktuell information om vardagen och verksamheten i gruppen, bland annat viktiga datum samt beskrivningar av kommande händelser och den gångna veckans verksamhet. Informationen kompletteras med bilder och videoklipp. De riktlinjer som vardagen och verksamheten på daghemmet följer (exempelvis daghemmets veckoschema, årsklocka och plan för småbarnsfostran) finns också tillgängliga för dem som är intresserade. Bloggen möjliggör ett aktivare informationsflöde i realtid som lätt kan uppdateras då ändringar sker. Den gör det också lättare för barnen att berätta om sin dag på daghemmet eftersom man hemma tillsammans med föräldrarna kan titta på det publicerade materialet. Barnen är också delaktiga i att skapa det material som publiceras. Det är möjligt för föräldrarna att kommentera det som publiceras i bloggen, och eftersom bloggen är sluten är det endast inbjudna medlemmar som kommer åt det som publiceras. För att föräldrarna skall veta när ett nytt inlägg G UTSTÄLLNINGEN SKOGSDÖRREN PÅ GLÄNT – EN VÄRLD AV UPPLEVELSER VÄNTAR 13.8–29.9 Barnens kulturhus Totem, Myrbackavägen 6 Vernissage torsdagen den 13 augusti 2015 kl. 13. Utställningen är öppen: tisdagar kl. 9–16 och under Konstens natt i Myrbacka i Totem 27.8 kl. 18–20. Skogsdörren på glänt -guidningar för barngrupper 5–10 år, längd 45 min, max 15 barn. ”Det är härligt med bilder och att de vuxna är med på bilderna med barnen. Med hjälp av dem berättar barnet hemma vad hon gjort på daghemmet. Vi kan även visa bilder från barnets vardag även till mor- och farföräldrar som bor längre bort.” Tis. 18.8, kl. 9.30–10.15, 12-12.45,13.15-14 Tis. 25.8, kl. 9.30–10.15, 12-12.45,13.15-14 Tis. 1.9, kl 9.30-10.15, 12-12.45 Tor. 3.9, kl. 12–12.45 ”Det är roligt att se bilder. Man ser mera av vardagen, vad som händer och vad ni gör. Det är också bra med påminnelsetavlan i tamburen.” Svenskspråkig guide: Tiina Åhlgren Obligatoriska bokningar för grupper: taidetalo.toteemi@vantaa.fi. Fritt inträde. ”Det är svårt att komma ihåg alla datum som står i bloggen. Gamla månadsbrevet var lättare då man kunde printa ut och ha lappen på kylskåpsdörren.” ”Jag uppskattar bloggen, det är bra med foton och texten till så man ser vad de gör på dagis under dagen. Den ger en bättre inblick i verksamheten. Infon i bloggen är lätt att läsa och sidan går att spara på tabletten. Jag hoppas att ni fortsätter med bloggen!” publicerats informerar vi om detta på anslagstavlan. En utvärdering av bloggen kommer att ske under våren. Vissa föräldrar har upplevt det jobbig att lära sig användningen av en ny miljö, men hittills har största delen av feedbacken varit positiv - föräldrarna har varit nöjda med att få se bilder från barnens vardag på daghemmet.l NINA SAARELA, CAMILLA FUNCK, MARIA QVICKSTRÖM, MATILDA LINDFORS Läroplansarbete på svenska i Vanda rundskolorna kommer att ta i bruk en ny läroplan från och med hösten 2016. Läroplanen finns att läsa på utbildningsstyrelsens hemsida (http://www.oph.fi/lp2016/ grunderna_for_laroplanen). Läroplanen är uppbyggd kring sju kompetenser som skall stärkas och framhävas i alla årskurser. En ny betoning i läroplanen är helhetsskapande undervisning och mångvetenskapliga lärområden som skall knyta ihop gemensamma teman i de olika läroämnena. En annan betoning är användningen av IT i undervisningen. Läroplanen genomsyras av en elevcentrerad syn där lärarrollen går mot handledare och eleven tar mer aktivt del i sitt lärande. PÅ GÅNG Lokala aspekter i läroplanens allmänna delar bearbetas av en arbetsgrupp bestående av lärare. För första gången får även vårdnadshavare och andra intresserade ta del i läroplansarbetet: varje avsnitt länkas på nätet för kommentering. Denna förfrågan hittas via Vanda stads hemsidor. Arbetet startades med en gemensam fortbildningsdag för huvudstadsregionens svenskspråkiga grundskolor hösten 2014. Under den kommande hösten kommer lärarna att ta itu med jobbet för de olika ämnena i arbetsgrupper med både klasslärare och ämneslärare från åk 7–9. Ämnesgruppernas ordförande samarbetar med finska perusopetus i Vanda. l Musik för alla på Musikinstitutet H östen är snart här! På musikinstitutet börjar ett nytt läsår med allt vad det innebär; möte med nya och gamla elever, nya projekt och idéer. Sommarlovet har gett oss vila och nya fräscha impulser för hösten. Grunduppgiften på musikinstitutet är att öppna världen till musik för barn och unga. Men givetvis är musikens värld öppen för alla åldrar. Redan det ofödda barnet hör ljud och musik långt före födseln. Musik för väntande mammor är en helt ny grej hos oss, de ofödda barnen upplever musik och mår bra av det. I babyrytmiken får hela familjen en chans att uppleva fina stunder tillsammans. Musiklek är riktat till alla barn som vill sjunga, dansa, rytma, lyssna och spela tillsammans. Sång och spel blir sen ofta en naturlig del av skolelevers vardag. Alla kan hitta sitt instrument eller sin röst att sjunga med. Det är en grundrättighet för alla människor, att få syssla med Vanda musikinstitut – svenska enheten för dig som vill sjunga eller spela på svenska. www.vmo.fi/vmise. Gilla oss också på Facebook VMISE. NYTT ! Band Intro i Helsinge skola Instrument: gitarr, bas, trummor, keyboards, sång. Gruppen på 3–5 elever/gång lär sig att spela olika bandinstrument (alla får testa alla instrument) och senare får man välja ett instrument som man bekantar sig mera med i Band Intro. Du som redan spelar något instrument, kom med och lär man dig att spela i band. På våren uppträder bandet på en Fernissa- klubbkväll tillsammans med institutets pop & rock elever. musik i någon form. Var och en kan hitta sin grej inom musiken och ofta finner man också vänner för livet. Gamla grottmålningar visar att musik alltid har varit en naturlig del av livet. Vad som händer i hjärnan när vi hör musik eller använder vår egen röst och sjunger eller spelar är en jättespännande sak. Att syssla med musik är en helomfattande kroppslig upplevelse som stöder alla utvecklingsområden. Den som har hittat körsången har säkert märkt hur upplyftande det kan kännas efter en gemensam session. Vi kan lätt se de sociala fördelarna av att musicera tillsammans men musiken är också en källa för hälsa och välbefinnande. En musikalisk kontakt mellan människor är helt unik och kräver närvaro och aktiva nervceller. Hjärnforskarna har hittat stora fördelar med musik, det sker förändringar i hjärnan hos musicerande barn som är direkt positiva och barnen får en bra start i livet. MUSIKLEK hösten 2015 Måndagar i Dickursby och onsdagar i Myrbacka. Musik för väntande mammor, babyoch knatterytmik, musiklek med instrument. Lärare: Birgitta Vanhala, birgitta.vanhala@vantaa.fi Anmäl ditt barn på nätet www.vmo.fi/vmise. Instrumentkarusell för barn i klass 1–2 i Mårtensdals skola och Dickursby skola. Eleverna bekantar sig med olika instrument i 4 veckors perioder. På våren väljer man sen sitt eget instrument. Inget inträdesprov. Och det är ju inga nya nyheter, fenomenet blev bekant redan på 90-talet. Musiken finns för alla och fungerar som stöd i livets motgångar och svåra situationer. Man använder musik i de flesta ceremonier, ritualer och festligheter. Det är inte en tillfällighet att Sibelius’ Finlandia förbjöds en gång i tiden, så starkt medel är musik i alla dess former. Musik och konst inverkar positivt på vår hälsa och ger välbefinnande. Musikstunder motverkar demens och kan användas i terapeutiskt syfte. När orden försvinner finns musiken ännu kvar som ett kommunikationsmedel. Vid livets slut finns musiken som tröst och för att hjälpa oss vidare. Vilket förhållande du än har till musik gissar jag att det på sitt sätt är värdefullt. Låt oss öppna musikens värld för alla - från vaggan till graven. l JOHANNA FERNHOLM Förberedande grupper i gitarr, violin och blockflöjt Förberedande undervisning i grupp med 2–3 barn. Vi spelar tillsammans och lär oss grunderna i ett instrument och musikens grundelement. Sjung på svenska Utställningen Skogsdörren på glänt har hämtat sin inspiration från 26 inhemska barnböcker med skogsmotiv. Nu tas besökaren med på ett ordkonstäventyr djupt in i skogens gömslen. I skogen kan du möta förtrollande älvor och retsamma väsen. Du kan stöta på fjärilar som lekfullt fladdrar bland färggranna löv, dansande feer, eller vättar och troll som stampar och väsnas inne bland träden. VANDA KONSTMUSEUM, ARVO SUMMANEN 2005, FOTOGRAFI JUSSI TIAINEN Vanda konstmuseum, Myrbackahuset, Påltorget 3, 01600 Vanda. 09 83935570, gsm 050 3042 731 Öppettider: tis.–ons. 11–18, tors. 13–20, fre. 11–18, lör. 10–16, sön.–mån. stängt. Fritt inträde! ARVO SUMMANEN – LEGENDEN FRÅN BRONDAS VIND 18.9.2015 – 30.1.2016 Vanda konstmuseum visar en ren och skär målandets glädje när färgmättade verk av bildkonstnären Arvo Summanen (1928–2006) fyller den stora utställningssalen. Summanen ingick i den legendariska gruppen av konstnärer från Brondas vind –legenderna om 1950-talets bohemiska konstnärsliv uppstod just där. ”Under sina sista levnadsår levde Arvo Summanen i en helt osannolik skapandets eufori som på bara något år frambringade över 350 tavlor.” Summanen hämmades inte längre av konstnärliga regelverk eller stilistiska strävanden. Han prövade fördomsfritt på allt och gjorde nya landvinningar som överraskade många, säkert honom själv också”, berättar utställningens kurator Otso Kantokorpi. vantaa.fi/taidemuseo facebook.com/vantaantaidemuseo twitter.com/vantaaartmuseum Klassisk solosång eller popsång, juniorsång i grupp. Körer för alla åldrar. Kolla hemsidan www.vmo.fi/vmise. Vanda konstmuseums guidningar, workshoppar och evenemang är kostnadsfria i samband med denna utställning. Mindre ändringar i museets publikarbete kan förekomma. Ny musikteaterutbildning Svenskspråkig visning för allmänheten torsdagen den 5 november kl. 18–19, Välkommen på en guidad rundtur under svenska veckan! Du som är 15–22 år och intresserad av musikteater. Anmäl dig till audition på Svenska teatern. Mera info www.musikteater.fi Förfrågningar: aulikki.ritari@vantaa.fi 040 524 1405. 21 Liikuntapalveluiden ohjatun liikunnan kausi Asemia uudistetaan VANTAAN BUSSILIIKENNE MULLISTUU ELOKUUSSA Vantaan bussien reitteihin ja linjanumeroihin tulee muutoksia 10. elokuuta. Kehäradan junat aloittivat liikennöinnin heinäkuun alussa. Toinen suuri mullistus tapahtuu 10. elokuuta, jolloin Vantaan bussit siirtyvät täysin uudistuneeseen linjastoon. Samalla uudistuu myös bussilinjojen numerointi. Taustalla on HSL:n periaate, jossa eri kuntien alueilla olevista päällekkäisistä linjanumeroista luovutaan. Niinpä Vantaan sisäistä liikennettä hoitaneet kaksinumeroiset linjat muuttuvat kaikki kolmenumeroisiksi, ja kaksinumeroiset linjatunnukset jäävät Helsingin sisäisen liikenteen käyttöön. Vantaalla uudet numerot tulevat injastouudistuksen taustalla on käyttöön linjastouudistuksen yhteyKehäradan junaliikenne. Uuden dessä. Espoossa uuden periaatteen raideyhteyden myötä juna on mukaiseen numerointiin siirrytään monista Vantaan osista ensisijainen kulkuväline Helsingin keskustaan, ja Länsimetron avaamisen yhteydessä ensi vuonna. myös Vantaan sisäinen poikittaislii- Tavoitteena selkeä linjasto Esimerkiksi suositut poikittaislinkenne esimerkiksi Tikkurilan ja Myyr- Vantaan uusi bussilinjasto on pyritty mäen välillä kulkee nyt pääasiallisesti pitämään selkeänä ja helposti hah- jat 61 (Tikkurila–Lentoasema) ja 62 motettavana. Tähän tavoitteeseen on (Tikkurila–Mellunmäki) yhdistyvät raiteilla. Junat muodostavat tiheävälisen pyritty pitämällä linjojen vuorovälit uudeksi linjaksi 562, joka kulkee väliä runkoyhteyden, ja bussien tehtävänä tasaisina ja karsimalla eri reittiversi- Mellunmäki–Tikkurila–Jumbo–Aviaon tarjota rautatieasemille sujuvia lii- oiden – eli linjanumeron perässä näky- polis. Vantaan bussilinjastoa täydentää myös uusi runkolinja 560, joka kultyntäyhteyksiä. 10. elokuuta reittien vien eri kirjainten – määrää. L Kutsubussi vie lähelle palveluita Tule kuulemaan HSL:n uudesta kutsuperustaisesta lähibussista ja muista uudistuksista. HSL:n asiantuntija kertoo alueen joukkoliikennepalveluista ja tulossa olevista uudistuksista Itä- ja Länsi-Vantaalla sekä Korson alueella. Kutsubussien esitteitä voi noutaa Vantaa-infoista! Tikkurila: Laurea, Ratatie 22 Ma 31.8. klo 16.30–18 Myyrmäki: Myyrinkoti, Ruokasali, Ruukkukuja 5 Ke 2.9. klo 16.30–18 Korso: Lumo, Ravintola Villiankka, Urpiaisentie 14 To 3.9. klo 14.30–15.30. 22 lisäksi muuttuvat myös melkein kaikkien Vantaan bussien linjanumerot. Vastaavaa ei ole Vantaalla koettu aikoihin. Yhtä suuri muutos linja-autoliikenteessä on tapahtunut 1990-luvun alussa, kun Vantaan sisäiset linjat menivät uusiksi. Tänä kesänä bussien linjastouudistusta on kuitenkin edeltänyt myös raideliikenteen uudistus. Ei ole liioittelua todeta, että Vantaan tämän kesän joukkoliikenteen muutokset ovat suurimpia muutoksia sitten liikennöinnin aloittamisen. Linjastouudistuksen yhteydessä ovat parantuneet myös matkustamisen olosuhteet. Tästä malliesimerkkinä on Tikkurilan matkakeskus, jossa sijaitsevat rautatieasema ja bussiterminaali ovat palvelleet matkustajia jo tammikuusta asti. Tikkurilan terminaalin lähistöllä bussit kulkevat vielä väliaikaisia reittejä. Asia muuttuu, kun Tikkurilan Dixi-keskuksen toinen vaihe on saatu päätökseen vuoteen 2017 mennessä. Myös esimerkiksi Kivistöön rakentuu uusi liityntäbussiterminaali, ja Myyrmäen asemaa on uudistettu. HSL on suunnitellut linjastouudistusta yhdessä Vantaan kaupungin kanssa neljässä alueellisessa suunnitteluprojektissa, jotka yhdistettiin yhdeksi Vantaan linjastosuunnitelmaksi kevättalvella 2013. Tämän kesän aikana suunnitelmat ovat viimein muuttuneet todeksi. l HSL P Tarkemman kurssitarjonnan sekä muuta lisätietoa kauden liikuntaryhmistä löytyy osoitteesta www.vantaa.fi. Ohjatun liikunnan esite on myös jaettu kaikkiin Vantaan kotitalouksiin. Esitteitä on saatavilla myös muun muassa uimahalleilla, kirjastoissa, Vantaainfoissa ja liikuntapalveluiden toimistolla. Seurafoorumi Vantaan uudesta linjastosta saa lisätietoa osoitteesta www.hsl.fi/vantaa. Pääkaupunkiseudun palvelukartta uudistui alvelukartta kertoo, mitä julki- on parannettu saatujen palautteiden sia palveluja pääkaupunkiseu- perusteella. Käyttöliittymä on avointa dulla on tarjolla ja miten niihin lähdekoodia ja hyödyntää kaupunkien pääsee. Kartan uusi versio on entistä avoimia tietolähteitä. Helsingin palvelukartta avattiin selkeämpi ja toimii myös matkapuhevuonna 2008, ja se laajeni koko päälimella. Kartalla on tieto yli 12 660 toimipis- kaupunkiseudun kattavaksi 2011. teestä pääkaupunkiseudulla. Toimi- Vuonna 2014 palvelukartalla oli 5,3 pisteistä kerrotaan yhteystiedot, lii- miljoonaa kävijää, ja karttaan tehtiin kenneyhteydet, esteettömyystietoja ja 6,9 miljoonaa hakua. tapahtumatietoja. Karttapohjan osoitetta napauttamalla saa tietää, mihin Personoi oma karttasi kaupunginosaan tai palvelualueeseen toimipiste kuuluu ja mitä muita palve- Käyttäjä voi valita, haluaako matkustaa jalan, pyörällä, joukkoliikenteellä luita ympärillä on tarjolla. Palvelukartan käyttöliittymää on vai yksityisautolla. Kartalla näkyy kehitetty avoimesti netissä ja sitä reitti ja meneillään olevat katutyöt. Ohjatun liikunnan syyskauden ensimmäiset liikuntaryhmät pyörähtävät käyntiin 31. elokuuta. Ilmoittautuminen aikuisten liikuntakursseille alkaa 12.8., senioreiden ja erityisryhmien kursseille 17.8. Valitusta reitistä saa myös sanalliset ohjeet ja kartan voi vaihtaa opaskartaksi tai ilmakuvaksi. Käyttäjä voi valita kartalta esteettömyysnäkökulman. Kun valitsee, onko mukana lastenrattaat, liikkuuko rollaattorilla vai pyörätuolilla, tai onko käyttäjällä näkö- tai kuuloesteitä, saa näkyviin mahdolliset puutteet reitin ja toimipisteen esteettömyydessä. Käyttäjä saa myös tietää, onko sisäänkäynti esteetön, millainen hissi tai wc on tarjolla ja ovatko valaistus ja opasteet kunnossa. l Tutustu palvelukarttaan osoitteessa palvelukartta.hel.fi Vapaa-ajan lautakunta tukee jatkossa vahvemmin lasten ja nuorten harrastetoimintaa. Uusina tukimuotoina myönnetään tilojen käytön tukea, kumppanuustukea sekä kilpa- ja huippu-urheilun tukea edustusjoukkueille. Lisäksi uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa toiminta-avustusten haku- ja arviointiprosessia. Syksystä lähtien kaikki kaupungin hallinnoimat liikuntatilat löytyvät Timmi-tilavarausjärjestelmästä. Samassa yhteydessä sähköisten palvelujen käyttö laajenee. TAPAHTUMIA Ei mitään rajoja! Legendaarisiin 1950-luvun Brondan vintin boheemitaiteilijoihin kuulunut taidemaalari Arvo Summanen (1928–2006) eli pitkään hiljaista ja vetäytynyttä elämää, kunnes sai pienen perinnön. Hän käytti miltei kaiken maalausmateriaaleihin, ja viimeiset vuotensa hän eli ennennäkemätöntä luomisen vimmaa, joka tuotti muutamassa vuodessa yli 350 maalausta. Summasta eivät enää pidätelleet taiteen sääntöjärjestelmät tai tyylilliset pyrkimykset. Hän kokeili ennakkoluulottomasti ja eteni monille varmaan itselleenkin tuntemattomille alueille. Maalaamisen riemusta puhutaan usein, mutta harvoin sitä on näin pidäkkeettömänä nähty. l Uudistuvia hakukäytäntöjä esitellään Seurafoorumissa torstaina 10.9. klo 17 alkaen Kartanonkosken koululla. Tilaisuus on avoin ja ilmainen kaikille liikunta-alan toimijoille. Vantaan Maraton Vantaan seurayhtymän järjestämä Vantaan Maraton juostaan jo 22. kerran. Reitti kulkee Tikkurilan ympäristössä ja se juostaan neljänä noin 10 kilometrin lenkkinä. Täyspitkän maratonin lisäksi tapahtumassa juostaan myös puolimaraton sekä neljäsosamaraton (FunRun). Tänä vuonna uutuutena on 4 juoksijan maratonviesti. Lisätietoja: www.vantaanmaraton.net Perhepeuhat Liikuntapalveluiden järjestämissä liikunnallisissa ja ilmaisissa Perhepeuhoissa alle kouluikäisillä lapsilla on mahdollisuus harrastaa liikuntaa yhdessä vanhempiensa kanssa ja kokeilla erilaisia liikuntamuotoja. La 12.9., 17.10.14.11. ja 12.12. klo 8.30−11.30 Korson monitoimikeskus Lumo, Urpiaisentie 14 La 3.10., 30.10. ja 21.11. klo 8.30−11.30 Myyrmäen urheilutalo, Myyrmäenraitti 4 Arvo Summanen – Brondan Vintin legenda Vantaan taidemuseo 18.9.2015–30.1.2016 MUSIIKKI PESSI-KUOROON LAULAMAAN Lauantaisin 12.9.−5.12.2015 Taidetalo Pessi, Kielotie 14 K ansallisoopperan ja Heurekan oopperaesityksessä tiedekeskuskävijät kuulevat ja näkevät, miten fysiikan ilmiöihin pohjautuva tarina esitetään tunnettujen oopperasävellysten rytmittämänä. Esitys kestää 20 minuuttia, jonka jälkeen Kuinka Kuu kuiskii -työpajassa syvennytään esityksessä esitettyihin luonnontieteellisiin ilmiöihin tekemällä, kokeilemalla ja oivaltamalla. Oopperaesitys ja sen teemaa syventävä Kuinka Kuu kuiskii -työpaja sisältyvät näyttelylipun hintaan. Viikonloppuisin kävijät voivat osallistua työpajaan ilmoittautumalla Heurekassa, mutta koululaisryhmiltä toivotaan ennakkovarausta. Tiedeoopperan työryhmä: Libretto ja musiikin sovitus Martina Roos ja Jukka Nykänen,visualisointi ja puvustus Tellervo Lappalainen, rooleissa baritoni Riku Pelo ja sopraano Margarita Nacer, ohjaus Martina Roos. Ma 28.9. ja 5.10., ti 29.9. ja 6.10., to 1.10., pe 2.10. sekä la 3.10. klo 11 ja 13 Heureka, Kuninkaalantie 7 sa osa Sibeliuksen Karelia–sarjasta sekä Impromptu op. 5/5. Kesto 35–45 min. Jussi Makkonen, sello Nazig Azezian, piano Yli 8-vuotiaat kuorolaiset kokoonKESKUSTELU tuvat 12.9. klo 10–12 (lukukausimaksu 80 €) ja 5–7-vuotiaat klo TAIDE, ELÄMÄ, FILOSOFIA 12–13 (lukukausimaksu 50 €). Tiedustelut 09 8392 2766 tai taideta- – RAKKAUS JA VIHA lo.pessi@vantaa.fi. Galleria K, Asematie 7 Esitelmä- ja keskustelusarja eri tieteiden ja taiteiden leikkauspinJEAN SIBELIUS 150 V. noista. Tilaisuuksien puheenjohJUHLAKONSERTTIKIERTUE tajana toimii dosentti psykoanaMaanantai 19.10. lyytikko Jussi Kotkavirta. Vapaa Pähkinärinteen kirjasto, pääsy. Mantelikuja 4, klo 9 Pointin kirjasto, Hagelstamintie 1, klo 11 ja 18 Tiistai 20.10. klo 9 Koivukylän kirjasto, Hakopolku 2, Heureka ja Kansallisooppera esittävät Tiedeoopperaa Arvo Summasen Tanssija vuodelta 2005. Lumon kirjasto, Urpiaisentie 14, klo 11 Tikkurilan kirjasto, Lummetie 4, klo 18 Keskiviikko 21.10. Länsimäen kirjasto, Suunnistajankuja 2, klo 9 TAIDE, JUMALAT JA PILKKA Ke 9.9. klo 18–20 Kuvataiteen ja uskonnon suhde on herättänyt tunteita, otsikoita ja tekoja. Aika ajoin esille nousee myös Suomessa teoksia, joiden sanotaan olevan sopimattomia johonkin tilaan, kuten kirkkoon. Illan vieraana Juha Luodeslampi, pastori, asiantuntija, taiteet, Kirkkohallitus. Hakunilan kirjasto, Kimokuja 5, klo 10.30 Myyrmäen kirjasto, Paalutori 3 klo 18 Sibelius-juhlavuoden ohjelmassa pohditaan säveltäjän elämänvaiheita ja sitä, minkälainen merkitys Suomen luonnolla ja kansanrunoudella on ollut säveltäjämestarin musiikissa. Konsertissa kuullaan muun muas- TERO LEPONIEMI SAMI LIEVONEN PERTTI RAAMI kee Myyrmäestä Vuosaareen tihein, arkisin ruuhka-aikaan jopa kahdeksan minuutin vuorovälein. Junien kanssa päällekkäistä bussiliikennettä on vähennetty. Esimerkiksi Helsingin Rautatientorilta lentoasemalle kulkeva 615 on olemassa myös linjastouudistuksen jälkeen, mutta linjan reitti kulkee Kartanonkosken kautta ja nykyistä harvemmin vuorovälein. 23 Lumoavia rikoksia Korsossa V äkivaltaisesti raadeltu ja huolimattomasti haudattu rakkaus, postimyyntimurhamysteeri pienessä yksiössä ja terapeutin potilaan epäonnistunut nenäleikkaus. Nämä kaikki löytyvät lokakuun alussa Korsosta Lumous-festivaalilta. Kolmipäiväisen tapahtuman aikana katsojilla on ainutlaatuinen tilaisuus nähdä aikuisille suunnatun suomalaisen nykynukketeatterin terävintä kärkeä. Kaikissa esityksissä käsitellään tavalla tai toisella rikosta. Teatteri SudenEnteen Emma Ecksteinin piina on paperiteatterina toteu- tettu karmivan hauska tositarina Sigmund Freudista ja hänen potilaastaan. TEHDAS Teatterin ja Kuuman Ankanpoikasen yhteistyö, Agatha Christietä kunnioittaen tehty Rakkaudella, Agatha vie katsojan vinksahtaneen suljetun tilan murhamysteerin äärelle. Teatteri Metamorfoosin klovnitutkijaryhmä puolestaan hälytetään paikalle selvittämään rakkauden raakaa kohtaloa esityksessä Femme Fatale & The General Theory of Love. l TUULA KINOS LUMOUS – NUKKETEATTERIA AIKUISILLE -FESTIVAALI 8.–10.10. Monitoimikeskus Lumo, Urpiaisentie 14 Teatteri SudenEnne: Emma Ecksteinin piina, To 8.10. klo 13.30 ja 18.30 TEHDAS Teatteri ja Kuuma Ankanpoikanen: Rakkaudella, Agatha, Teatteri Metamorfoosi: Femme Fatale & The Theory of Love Pe 9.10. klo 13.30 ja 18.30 La 10.10. klo 18.30 Lisätiedot: vantaa.fi. ennakkoon netticket.fi TAPAHTUMIA KESKIAJAN TEOLOGIEN AJATUKSIA JUMALAN VIHASTA JA RAKKAUDESTA Ke 14.10. Esimerkkeinä ovat Hildegard Bingeniläinen ja Juliana Norwichlainen. Näiden kahden teologin tekstit avaavat hyvin erilaisia horisontteja rakkauteen ja vihaan. Ohjelmassa on Jumalan vihan tai kiihkon sekä Jumalan rakkauden pohdintaa. Illan vieraana on Päivi Salmesvuori, TT, sukupuolen ja yleisen kirkkohistorian dosentti, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto. Hae oma lukukappaleesi Hakunilan kirjaston Murharyhmä-varaushyllystä ja liity dekkarikerhoon. www.helmet.fi/hakunilankirjasto HYVIS-SEMINAARI Pe 30.10. klo 8.30–12 Tiedekeskus Heureka, Kuninkaalantie 7 Lasten ja nuorten hyvinvointiseminaarin asiantuntijapuheenvuoro positiivisesta vuorovaikutuksesta, esimerkkejä Hyvis-työstä ympäri kaupunkia sekä Hyvispalkinnon jako. Teematorilla kaupungin, seurakuntien ja järjestöjen esittelyä Vantaalla. VIHAAVA RAKKAUS, NÄYTTELYT RAKASTAVA VIHA Ke 4.11. klo 18–20 Luennon aiheena on rakkauden HULLUN KERÄILIJÄN AARTEET ja vihan systemaattinen kritiikki − VIIMEINEN VIIKKO äärimmäisyyskäsitteinä, jotka Ti 11.8. ja ke 12.8. klo 10–17 ovat yliarvostettuja ja ylihoettuja. Illan vieraana on Juha Hurme, To 13.8. ja pe 14.8. klo 10–18 La 15.8. ja su 16.8. klo 11–16 kirjailija, teatteriohjaaja. Yleisöopastukset näyttelyyn: ti 11.8. ja ke 12.8. klo 12 sekä to 13.8. KAUPUNKILAISEN ja pe 14.8. klo 16. EKOTEKOJA -LUENTOSARJA Tikkurilan kirjasto, Lummetie 4 Kaupunkilaisen luonto - minne mennä ja mitä tehdä Ke 2.9. klo 17.30 Asiantuntijat kertovat Vantaan lähiluonnosta, virkistyskohteista, luonnossa liikkumisesta ja sienestyksestä. Kahvitarjoilu. Olet mitä syöt – eettiset ja ekologiset valinnat lautasellasi Ke 21.10. klo 17.30 Paneelikeskustelu ruoan ympäristöystävällisyydestä, vierasaineista ja eettisyydestä. Osallistujina edustajat muun muassa Tikkurilan ruokapiiristä, Vegaaniliitosta ja Reilun kaupan yhdistyksestä. Kahvitarjoilu ja maistatustuotemyyntiä. DEKKARILUKUPIIRI ke 9.9., ke 14.10., ke 11.11. ja ke 9.12. klo 17.30−19.00 Hakunilan kirjasto, Kimokuja 5 Dekkarilukupiiri eli Murharyhmä kokoontuu kerran kuussa Hakunilan kirjaston monitoimitilassa. Su 16.8. Risto Vilhunen opastaa näyttelyssä itse. Museo ilmoittaa tarkemman ajan lähemmin. Vantaan kaupunginmuseo, Tikkurilan vanha asema, Hertaksentie 1 Sotunkilaisen taiteilija Risto Vilhusen keräämisen vimmaa. Näyttelyssä kerrotaan Vilhusen elämästä, persoonasta ja keräilystä. Vapaa pääsy. METSÄN OVI RAOLLAAN – ELÄMYKSELLINEN NÄYTTELY 13.8.–30.9. Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6 Avajaiset to 13.8. klo 13–15 Tiistaisin klo 9–16 sekä Myyrmäen Taiteiden yönä 27.8. klo 18–20 ja perhelauantaina 26.9. klo 14–16. Vapaa pääsy. Metsän ovi raollaan -näyttely vie kävijänsä sanataiteelliselle seikkailulle metsän syvyyksiin, jossa voi kohdata metsän lumoavia haltijoita sekä ilkikurisia kummajaisia. Näyttely tutustuttaa vierailijat useampaan aiheeseen liittyvää lastenkirjaan. Ryhmien vierailuvaraukset: taidetalo.toteemi@vantaa.fi tai 09 839 35499 LAPSILLE PIENTEN TAIDEAAMUT Keskiviikkoisin 19.8.–16.12. (ei syyslomalla 14.10.) klo 9.30 ja 10.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6 Syksyn ohjelmassa tanssia, kuvataidetta ja leikkimuskaria. Taideaamut antavat virikkeitä ja ideoita taiteiluun, ja toimivat sosiaalisena kokoontumispaikkana lapsiperheille. Alle kouluikäiset aikuisen seurassa. Ei ennakkoilmoittautumista. Vapaa pääsy. VAUVOJEN TAIDETUOKIOT Pe 20.11. klo 10, 11.30 ja 13 Vernissa, Tikkurilantie 36 Suositut Kansallisoopperan Vauvojen taidetuokiot vierailevat Lapsen oikeuksien päivänä Vantaalla. Maksuttomat puolen tunnin tuokiot on suunnattu konttaaville vauvoille ja sylivauvoille (alle 18 kk). Yhteen tuokioon mahtuu 20 vauvaa, ja jokaisen mukana tulee olla yksi aikuinen. Ilmoittaudu ennakkoon: hanna.nyman@vantaa.fi PELIPAKKI. Tiistaisin ja perjantaisin klo 13–16. Pelaa pleikkaa pelikaverin kanssa! MUUTA HYVÄNTEKEVÄISYYSGOLFKILPAILU La 8.8. klo 8.30 alkaen Hiekkaharju Golf, Tennistie 9 Osallistu golfkilpailuun ja tue samalla lapsi- ja nuorisotoimintaa Vantaalla! Tasoituksellinen 18 reiän pistebogey-kilpailu pelataan Pitkällä ysillä. Osallistumismaksu 55 €/ pelaaja sisältää green feen ja golfkärryt. Ilmoittautuminen: sirkka@hieg.fi tai p. 0102 922 810. LEINELÄN PUISTOJUHLAT To 10.9. klo 15–18 Leinelän Metsänhengen puistossa, päiväkodissa ja Puunhaltijankujan taideportilla Bollywood- ja katutanssia, opastettuja taidekävelyjä, oopperalaulajien aarioita ja tanssityöpajoja lapsille. Lisää ohjelmasta aikatauluineen www.leinela.fi ja www.facebook/leinela. KANSAINVÄLINEN TYTTÖJEN PÄIVÄ Su 11.10. klo 16−20 Vernissa, Tikkurilantie 36 Talo täynnä taidetyöpajoja, tyttöjen omia esityksiä, sirkusta, elokuvia, karaokea, TIKKURILAN KIRJASTON LASTENOSASTOLLA TAPAHTUU Lummetie 4 LUE LUKUKOIRALLE! Keskiviikkoisin 2.9. alkaen klo 16–17.30. Lukuhetki kestää max 15 min. Varaa aika tiskiltä tai soittamalla (098392 3973) ja musiikkia. Vapaa pääsy. Tapahtuman järjestävät Vantaan kaupungin kulttuuri- ja nuorisopalvelut, Vantaan kirjasto- ja tietopalvelut, maahanmuuttajatyö, Vantaan Nicehearts ry sekä eri järjestöt. KÄDENTAITOJEN SYYSLOMAKURSSI – MUSIIKKIA METSÄSTÄ To−pe 15.−16.10. klo 10−14 Taidetalo Pessi, Kielotie 14 Syyslomakurssilla tutustutaan Sibeliuksen matkassa -kirjan kuvitusnäyttelyyn, jonka innoittamana yhdistetään säveliä ja värejä maalauksen, mosaiikin ja muovailun keinoin. Kurssimaksu 20 € (sis. materiaalit). Ilmoittautumiset 09 839 22766 tai taidetalo.pessi@vantaa.fi PEPPI PITKÄTOSSU KIRJASTOISSA 12.9. Kirjastoissa vietetään Peppi Pitkätossun 70v. juhlavuotta 12.9. Katso kirjastojen ohjelmat helmet. fi:stä. POIMINTOJA MATINEAELOKUVISTA Tutustu koko ohjelmistoon osoitteessa www.vantaa.fi. Esitteitä on noudettavissa Bio Grandista (Kielotie 7), Kino Myyristä (Myyrmäkitalo, Kilterinraitti 6), kaupungin kirjastoista ja Vantaa-infoista. Liput: Bio Grand 6 €, Kino Myyri 6,50 €. KAIKEN TEORIA La 5.9. Bio Grand ja Kino Myyri Ke 9.9. Bio Grand Astrofyysikko Stephen Hawkingista kertova elokuva on myös tarina kahdesta ihmisestä, joiden rakkaus oli kyllin väkevää uhmaamaan kovintakin kohtaloa. VIIKOSSA AIKUISEKSI La 3.10. Bio Grand ja Kino Myyri Henkisen kehittymisen leiri on hauska idea komedialle keskenkasvuisista aikuisista. PRIDE La 10.10. ja ke 14.10. Bio Grand Tositapahtumiin pohjaava brittielokuva kertoo kamppailusta ihmisoikeuksien puolesta kahden pinnalta erilaisen, mutta lopulta hyvin samanlaisen yhteisön kautta. Vantaan kaupungin asukaslehti | Vanda stads invånartidning | Julkaisija Vantaan kaupunki | Päätoimittaja Päivi Rainio Toimituspäällikkö Meri Hämäläinen | Taitto Alina Tirkkonen | kansikuva sami lievonen | Painos 100 400 | ISSN 2323-8712 Painopaikka Sanomapaino Oy | Jakelu Jakelujuniorit Oy | Näköislehti vantaa.fi/asukaslehti | Palaute asukaslehti@vantaa.fi 24
