8 / 2014 – Tampereen Rakennusmestari

Tampereen
Rakennusmestari
TRY 118 vuotta www.try.fi
Nro 8/2014 Marraskuu 60 vsk.
Meiltä saat
yksilöllisiä
vastauksia
visaisiin pulmiisi.
VAR A A AN
M
AIK A O ÖÖRISI
IN
A-INS SSA!
K AN
”Teemme sen,
minkä lupaamme”
2 ncc.fi
Toimintamme perustana ovat asiakkaiden
tarpeet ja tavoitteena asiakkaan tyytyväisyys. Haluamme olla taitava sekä turvallinen
kumppani, toimintatavoiltamme inhimillisiä ja
sitoutuneita.
Yli 400 A-Insinöörin ratkaiseva asiantuntemus
odottaa haasteitasi rakennesuunnittelussa,
rakennuttamisessa ja infrasuunnittelussa.
Espoo, Tampere, Turku, Pori
3
p. 0207 911 888
Pyynikin kesäteatteri 2015
Puheenjohtajan palsta
P
Pyynikin kesäteatteri 2015
SAAKO MAAJUSSI PITÄÄ MORSIAMENSA?
Pyynikin kesäteatterin valloittaa kesällä 2015 Veera
Niemisen esikoisromaaniin pohjautuva AVIOLIITTOSIMULAATTORI. Näytelmän ohjaa Tommi Auvinen, dramatisoi
Tommi Auvinen ja Seija Holma. Teos on hurjaa komediaa
aiheesta saako maa-Jussi pitää morsiamensa. Tarjolla
draamaa, kauhunkierrettä, huumoria ja - rakkautta!
Avioliittosimulaattori oli Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkintoehdokas vuonna 2013. Kirja sai loistavat
arvioinnit ja se on pysynyt kirjastojen varatuimpien
kirjojen listalla jo vuoden. Kirjailija Veera Nieminen
on karjalaissyntyinen monitoiminainen, joka emännöi
hevostilaa Ylöjärvellä ja mikrosiruttaa seudun varsoja.
Puhelias Aino saapuu koeajalle ei niin puheliaan Jussin
kotitilalle, jossa asustaa lisäksi kolme muuta miestä.
Taloon, jossa Jussin äidin kuoleman jälkeen ei ole kahvikuppikaan vaihtanut paikkaansa eikä monista asioista
parane puhua ääneen. Päätä pahkaa rakastuneen Ainon
täytyy yrittää, sillä jos tämä suhde ei toimi, hän uskoo
heittävänsä kaivoon haaveet omasta perheestä, lapsista,
omasta hevosesta, lauantaidekkarin katselemisesta
omalla kotisohvalla, oman miehen kainalossa…
Tommi Auvinen on ohjannut viimeksi Pyynikin kesäteatterille menestysmusikaalin Hopeinen kuu. Seija Holma on
Tampereen Työväen Teatterin dramaturgi, joka tunnetaan
lukuisten menestysteosten tekijänä.
Avioliittosimulaattori jatkaa Pyynikin kesäteatterin uusien
kotimaisten teosten sarjaa.
Lippujen hinta jouluun asti 38 euroa. Sisältää väliaikakahvituksen! Lipputilaukset: aarni.saviaho@try.fi
4
Esitys 17.6.2015 kello 18.
Lipunmyynti alkaa 1.10.2014
HANKI LIPUT JOULULAHJAKSI!
imein vuodenaika alkaa olla käsillä
aloitellessamme tätä marraskuuta.
Syksyhän on ollut lämmin sekä
melkoisen kuiva mistä johtuu monissa
järvissä pintojen matala taso. Todennäköisesti kosteutta onkin melkoisella
todennäköisyydellä lisää luvassa. Marraskuun nimi johtunee luonnonsuhteista,
joita kuvaa vanhat sanonnat ”maa on
martaana” tai ”maa martona makaa” ts.
maa on kuollut. Kuukausi on aloitettu
Pyhäinmiesten päivällä, jota kristillinen
kirkko on pitänyt juhlapäivänä jo yli
tuhannen vuoden ajan. Nykyäänhän
päivän merkitys juhlapäivänä on unohtunut, eikä se eroa juurikaan tavallisista
arjen kiireistä. Pimeydestä huolimatta
mennään mukavampaan suuntaan kun
odotellaan Martin päivää. Entisajan herkkuja olivat ”Martin makkarat”, jotka ovat
vaihtuneet manner Euroopasta tulleeseen
tapaan nauttia ”Martin hanhea”. Hanhihan onkin oikein hyvä lintu, kun siinä ei
taida olla muuta vikaa kuin, että yhdelle
iso mutta kahdelle pieni. Loppukuussa
odotellaankin sitten lunta edes jonkun
verran kun pitäisi päästä sovittelemaan
aisoja reen eteen.
Yhdistyksen syyskokous pidettiin perinteisesti Kehräsaaressa. Valinnat tehtiin
sopuisasti ja kokous eteni muutenkin
jouhevasti Simon ollessa jälleen nuijan
varressa. Liittokokousedustajat joutuvatkin pitkälle matkalle kokouksen ollessa
tänä vuonna Torniossa. Tämän palstan
pitäjä vaihtuu, kun yhdistyksen uudeksi
puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti
Risto Sirkkola. Olihan jo aikakin vaihtaa
sillä viisivuotta on ihan tarpeeksi yhdelle
miehelle. Aika on kulunut kuitenkin
melkein yhtä nopeasti kuin entisellä
miehellä vekselissä sillä kokoajan on
ollut jotain hommaa ja paljon on jäänyt
vielä tekemättäkin. Haluankin nyt kiittää
hallitusta sekä jäsenistöä kaikesta tuesta
jota olen saanut tehtävää hoitaessani.
Toivon tietysti, että Ristokin saa meidän
kaikkien avunja tuen sillä muuten emme
saa mitään aikaan eivätkä hommat tunnu
mielekkäiltä.
Marraskuun jäsentapahtumaa vietämme tutustumalla rakenteilla olevaan
Korkeakoulun Kanpusareenaan Hervannassa. Vastaavamestari Pasi Viljanen ja
työmaainsinööri Mika Kilpeläinen SRV
Rakennus Oy ja valvoja Pauli Lahtinen
A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy hoitanevat esittelyt työmaalla.
Toivotan kaikille lukijoille mukavaa
joulunodottelua pimeydestä huolimatta.
Antti Lehtinen
5
Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry
Marraskuun Rakentajain ilta
Tutustumiskäynti Tampereen teknillisen korkeakoulun Kampusareenan työmaalle.
Äärimmäinen osaamistihentymä nousee keskelle Tampereen teknillisen yliopiston kampusta
Hervannassa. Hermian ja VTT:n yritysalueet sekä muita huipputekniikan yrityksiä on aivan
naapurissa. Alueella opiskelee ja työskentelee pikkukaupungillinen teekkareita, diplomiinsinöörejä, tutkijoita ja muita huippuammattialaisia.
Kokoontuminen SRV:n työmaatoimistolla maanantaina 24.11. kello 17.00
Korkeakoulunkatu 10, Tampereen teknillinen yliopisto
Tutustumiskäynnin isännöi vastaavamestari Pasi Viljanen ja työmaainsinööri Mika Kilpeläinen
SRV Rakennus Oy ja valvoja Pauli Lahtinen A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy.
Mukaan mahtuu vain 25 henkilöä.
Ilmoittautumiset keskiviikkoon 20. marraskuuta mennessä
Aarnille 040 500 7122 tai aarni.saviaho@try.fi
Kampusareena on yliopistojen ja yritysten työympäristö, joka tukee yhteisöllisyyttä, oppimista
ja liiketoimintaa. Liiketoiminnan tukipalvelut ovat heti käsillä, samoin huippulaboratoriot ja
kansainväliset tutkimusryhmät. Opiskelijoissa on motivoitunutta työvoimaa, uutta näkemystä
ja vahvaa innostusta. Tilat ja palvelut on viritetty tukemaan sujuvaa ja tuloksellista yhteistyötä.
Tuomalla tutkimuksen, opiskelun, palvelut ja aktiivisen yritystoiminnan toistensa välittömään
vaikutuspiiriin Kampusareena saa poikkitieteelliseen yhteistyöhön aivan uutta kuhinaa. Täällä
yritykset ovat kirjaimellisesti kampuksen sydämessä ja osana toimivaa kansainvälistä tiedeyhteisöä. Läheisyys kiihdyttää yhteistyötä.
Tampereen Rakennusmestari
- www.try.fi
Toimituksesta vastaava: Antti Lehtinen
Toimituksen osoite: Tuomiokirkonkatu 17 A 4,
33100 Tampere, Puhelin 040–500 7122
e-mail: aarni.saviaho@kolumbus.fi
Julkaisija: Tampereen Rakennusmestarit ja
-insinöörit AMK ry
Ilmestyy 8 numeroa vuodessa
ISSN 0787-8389
Ilmoitukset ja artikkelit: Aarni Saviaho
Taitto: Toni Weckroth
Painopaikka: Kopio Niini Finland Oy, Tampere 2014
6
SISÄLLYSLUETTELO
Puheenjohtajan palsta...................................5
Tulevia tapahtumia........................................7
Hyvän rakentamisen palkinto 2014................8
Asumisen laatua
korostetaan seutusuunnittelussa.................10
Rakennusvalvontatoimille
uutta tuottavuutta.........................................14
Rakentaminen lievästi
plussalla Pirkanmaalla.................................16
Rakentaminen jatkaa vähenemistään..........18
Rakentamien Tampereella...........................19
Koulutusta....................................................20
Pientalon korjausrakentamiseen
uusi opas ThermiSolilta...............................21
Kesän golfit..................................................24
Keilat kaatuvat…..........................................26
Martti Kenkkilän muotokuva paljastettiin......27
Tulevia tapahtumia...
SENIORIMESTARIT
MERKKIPÄIVÄT
• Marraskuun kuukausikokous Monitoimitalo 13:ssa Kokoustila Strömmer, Satakunnankatu 13. Keskiviikkona 19.11.
klo 11.30 alkaen. Huomioi poikkeava
kellonaika!
Marraskuu
6.11. Silvola Lauri
65
21.11. Jokinen Olavi
80
Joulukuu
5.12. Lehtonen Ann-Nina 60
7.12. Mainela Juhani
70
10.12. Järvinen Pekka
65
25.12. Mikkonen Arvo
80
26.12. Penttilä Antti
75
Tammikuu
2.1
Mäki Veijo
70
10.1. Viljamaa Paula
60
13.1. Limo Jaakko
75
25.1. Jaakkola Paavo
90
31.1. Ahtiala Heikki
90
Kokouksen alussa vieraanamme Tampereen infra liikelaitos/ Rakentamispalvelut,
Yksikön päällikkö Wille Siuko, kertoo
yksikön tuottamista kaupunkiympäristön
yhdyskuntarakentamisesta.
• Seniorimestarit seuralaisineen kutsutaan Joululounaalle perjantaina 12.12.
klo 13.00 alkaen Ravintola Mylläreihin,
Åkerlundinkatu 4, TAMPERE.
Myllärien joululounas 28¬/ henkilö maksetaan 5.12. mennessä seniorimestareiden
tilille FI65 8000 16 709584 54
Sitovat ilmoittautumiset:
Olli Kivimäelle marraskuun kokouksessa
tai 5.12. mennessä. 0400 910244
tai olli.kivimaki@pp1.inet.fi
Tervetuloa toimikunta.
• Tammikuun lehden postitus on perjantaina 7.1. klo 10.00 Henryn kellarissa.
• Tammikuun kuukausikokous keskiviikko 14.1. klo 12.00 alkaen.
KITTIKOLO
Kysy edullisia jäsenviikkoja!
aarni.saviaho@try.fi
50
1
9
10
11
7.joulu
2015
29.joulu
22.helmi
1.maalis
8.maalis
14.joulu
kysy
4.tammi
1.maalis
8.maalis
15.maalis
VARATTU
VARATTU
kysy
VARATTU
7
Hyvän rakentamisen palkinto 2014
Y
mpäristölautakunta perusti Hyvän
rakentamisen palkinnon 30.8.1994.
Palkinto on tarkoitettu kannustamaan suunnittelijoita ja toteuttajia hyvään rakentamiseen. Ehdokkaat valitaan
vuoden aikana valmistuneista kohteista.
Palkinto jaetaan Pirkanmaan rakennuspäivänä 4.11.2014.
Tänä vuonna ehdokkaitten kärki oli
poikkeuksellisen hyvätasoinen. Yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto päätyi myöntämään Hyvän rakentamisen palkinnon Tampereen Tornihotellille.
Lisäksi jaosto jakoi kunniamaininnat Lielahtikeskukselle ja Asunto Oy Tampereen
Pohjolankatu 18-20:lle.
Tornihotellin voi sanoa olevan
kaupunkikuvan kannalta yksi Tampereen
merkittävimmistä rakennuksista kautta
koko sen historian. Rakennuksen syntyprosessi oli pitkä ja mutkikas. Ensimmäiset
keskustelut tornin rakentamisesta käytiin
kaavoitusyksikössä jo vuoden 2000 lopulla. Asemakaava vahvistui v. 2002, johon
perustuville suunnitelmille myönnettiin
rakennuslupa v. 2009. Rakentaminen
ei kuitenkaan lähtenyt käyntiin, koska
kustannukset osoittautuivat liian suuriksi.
Rakentaja haki asemakaavasta poikkeuslupaa taloudellisemman ratkaisumallin mahdollistamiseksi. Julkisivua suunniteltiin
kaupunkikuvatoimikunnan valvonnassa.
Tornin julkisivusta tehtiin useita ehdotuksia. Valituksi tuli musta betonijulkisivu,
jota keventävät valoa heijastelevat lasi ja
teräspinnat. Kaupunkikuvatoimikunta
ehdotti tornin korottamista niin että ylimmälle tasolle saataisiin näköalaterassitilaa.
Uusi rakennuslupa myönnettiin v. 2011.
Koko suunnittelu- ja rakentamisprosessi
kesti siis 14 vuotta.
8
Tornihotelliin liittyy kunnostettu veturitalli, joka toimii hotellin ravintola- ja
kokoustiloina. Veturitallin kunnostuksen
ansiosta ratapihankadun kaupunkikuva
paranee huomattavasti, mikä on tärkeää
erityisesti siksi, että ratapihankatu on lyhin
väylä rautatieasemalta Tampere-taloon
sekä tärkeä väylä P-Hämppiin.
Tornihotellissa on 25 kerrosta ja sen
korkeus on n. 90 m. Huipun korkeusasema
+186 m, on vähän enemmän kuin Pyynikin näkötornissa (+180 m) mutta selvästi
vähemmän kuin Näsinneulassa (+135 m).
Tornihotelli muodostaa kaupungin
silhuettiin uuden maamerkin. Vanhat
maamerkit, savupiiput, ovat suurelta
osin kadonneet. Keskustan savupiipuista
Tornihotellia korkeampia ovat Tampellan
savupiippu (+197m) sekä Naistenlahden
voimalan piiput (+188 m).
Tornihotelli sijoittuu kaupungin kaukomaisemassa keskeisesti useiden kaupungin
sisääntuloteiden päätteeksi. Toisaalta se
näkyy Hämeenkadulle vain paikoittain.
Hyvä sijoitus on osittain onnekas sattuma.
Tornihotellin rakennuttaja oli Kiinteistö Oy Tampereen Tornihotelli, pääsuunnittelija arkkitehti, professori Sampo
Valjus Oulusta, pääurakoitsija SRV Rakennus Oy.
Lielahtikeskus sai kunniamaininnan erityisesti onnistuneesta julkisten
palvelujen ja liiketilojen yhdistämisestä.
Asunto Oy Tampereen Pohjolankatu 18-20 sai kunniamaininnan
kiinteistön energiatekniikan parantamisesta. Kiinteistössä on suoritettu normaalien
kunnostustoimien lisäksi lämmöntalteenoton lisäys ja aurinkopaneelijärjestelmän
rakentaminen. Järjestelmät on liitetty maa-
lämpöpumpun välityksellä kaukolämmön
lämmönvaihdinkeskukseen. Toimintaa
ohjataan nykyaikaisella taloautomaatiojärjestelmällä ja seurataan mm. VTT:n
toimesta. Energiakorjaus on osa Tammelan
kaupunginosan EU-GUGLE projektia.
Kyseiseen kiinteistöön tehdyt korjaukset on malliesimerkki siitä, miten vanhojen
kiinteistöjen energiatehokkuutta voidaan
tehostaa ja parantaa ilman, että korjauksista syntyisi asukkaille mainittavaa haittaa
tai huomattavaa yhtiövastikkeiden nousua.
Kyseisen investoinnin takaisinmaksuajaksi
on laskettu n. 4 vuotta.
Hankkeen pääsuunnittelijana on toiminut Janne Heinonen Enermix Oy:stä
Palkinnon on aikaisempina vuosina saanut
mm. Tipotien sosiaali- ja terveysasema
2013, Cargotecin osaamis- ja tuotekehityskeskus (2012), asuinrakennus Vuoreksen
puistokatu 76 (2011) ja Laukonsilta (2010).
HRP palkitut 2014
Tornihotelli
R: Kiinteistö Oy Tampereen Tornihotelli
S: Arkkitehtuuritoimisto Sampo Valjus Oy, arkkitehti Sampo Valjus
U: SRV Rakennus Oy, Miika Oksanen
Lielahtikeskus
R: Kiinteistö oy Lielahtikeskus
S: A3 Arkkitehdit Oy, arkkitehti Esa Niva
U: NCC Rakennus Oy
Pohjolankatu 18-20
energiatehokkuustoimenpiteet
R: Asunto Oy Tampereen Pohjolankatu 18-20,
pj. Pertti Vesterinen
vpj. Erkki Palonen
S: Enermix Oy, Janne Heinonen
U: Enermix Oy
9
Asumisen laatua korostetaan
seutusuunnittelussa
T
ampereen kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa päivittävät parhaillaan alueen yhdyskuntarakenteen
linjauksia. Kuntayhteistyö syvenee, ja
valtuustot saavat vuoden vaiheen jälkeen
käsiinsä seutuhallituksen ohjauksessa valmistellun Rakennesuunnitelman 2040.
Vuosittainen väestönkasvu seudun
alueella on noin 4000 asukasta. Rakennesuunnitelmalla kunnat varautuvat
kasvun jatkumiseen kestävällä ja kiinnostavalla tavalla. Kestävyyttä suunnitelmassa edustavat tuhdit joukkoliikenteen
ratkaisut, taajama-alueen eheytyminen
ja keskustojen vahvistuminen. Nämä
valinnat itsessään ovat jo kiinnostavia
ja fiksuja.
Myös erilaiset asuinympäristöt ovat
osa kaupunkiseudun vetovoimaa. Niiden
kehittäminen on rakennesuunnitelman
tärkeä viesti. Tiivistyvässäkään rakenteessa asumisen laadun ei pidä riippua
kotien sijainnista keskustoissa tai alueen
reunamilla. Eri tavalla sijaitsevat asuinympäristöt on saatavissa kiinnostaviksi ja
houkutteleviksi alueiden erilaisia laatutekijöitä korostamalla.
Keskitehokkaat asuinympäristöt
Asuinalueemme ovat nyt pelkistäen joko
tiiviitä ja tehokasti rakennettuja tai väljä
ja matalaprofiilisia. Nämä tyypit ovatkin hallinneet asuntotuotantoamme.
Ne ovat samalla luoneet yksipuolista
kuntaimagoa ja epätasapainoa kuntien
välillä. Ratkaisuksi parempiin asuinympäristöihin esitämme ns. keskitehokasta
asuntotuotantoa. Se sopii hyvin kuntien
tavoittelemiin tiivistyviin asuinympä10
ristöihin keskuskaupungissa ja kehyskunnissa laatua ja houkuttelevuutta
sivuuttamatta.
Keskitehokkaat asuinympäristöt ovat
hybridiratkaisu tehokkaan ja väljän rakentamisen välimaastossa. Ne vastaavat
ihmisten erilaistuviin asumistoiveisiin ja
pitävät palveluista paremmin kiinni. Sekä
joukkoliikenteen että julkisten palvelujen
samoin kuin kaupallisten palvelujen
ylläpito edellyttää tiettyä väestöä. Vain
harvoin väljästi rakennetut asuinalueet
pystyvät tarjoamaan nykyajan kuntalaisen toivoman palvelutason. Keskitehokkaat asuinympäristöt ovat toiminnoiltaan
monipuolisia, minkä luo viihtyisyyttä ja
elinvoimaa alueille.
Keskitehokasta asuntotuotantoa on
rakentunut kuitenkin hyvin vähän tavoitteisiin nähden. Tavoitteen konkretisoimiseksi kaupunkiseudun kuntayhtymä
ja teknillinen yliopisto tekivät keskustehokasta asuntotuotantoa määrittelevän
ja kuvaavan julkaisun viime vuonna.
Innostavia esimerkkejä kuvaava raportti
on luettavissa osoitteessa: http://www.
tampereenseutu.fi/seutuhankkeet/raportit_ja_muut_julkaisut ”Keskitehokkaan
asumisen mallintaminen 2/2012.
Asuinympäristöjen
vetovoimatekijät
Koska uskomme ihmisten asumistarpeiden erilaistumisen jatkuvan ja asumisen laatutekijöiden kasvavan, olemme
jatkaneet asuinympäristöjen laadun
konkretisoimista kuluvana vuonna yhdessä arkkitehti Kaisa Härkösen kanssa.
Lähtökohdaksi on valittu uuden raken-
nesuunnitelman joukkoliikenneratkaisu Lopuksi
ja sen toteutumisen edellyttämän tiiviin Tarkastelun johtopäätöksenä on, että
asuinympäristön rakentaminen.
tiiviissäkään yhdyskuntarakenteessa
Asuinympäristöjen laatutekijöitä kuvaamalla haluamme osoittaa, että viihtyisä ja laadukas Asuinympäristöjen laatutekijöitä ku- meidän ei tarvitse tinkiä asumisen laaasuminen on mahdollista tiivistyvässä rakenteessa raitiotien, lähijunan ja seutubussin tuntumassa. Asuinympäristöjen laatutekijöitä kuvaamalla haluamme osoittaa, että viihtyisä ja laadukas vaamalla
haluamme osoittaa, että viihtyi- dusta. Miellyttäviä asuinympäristöjä on
asuminen on mahdollista tiivistyvässä rakenteessa raitiotien, lähijunan ja seutubussin tuntumassa. sä
ja laadukas asuminen on mahdollista
mahdollista toteuttaa myös joukkoliiken Asuinympäristöjen laatutekijöitä kuvaamalla haluamme osoittaa, että viihtyisä ja laadukas tiivistyvässä
rakenteessa
raitiotien,
lähiRaitiotien varren nekaupungissa. Miltä kuulostaa? Otan
asuminen on mahdollista tiivistyvässä rakenteessa raitiotien, lähijunan ja seutubussin tuntumassa. junan
ja
seutubussin
tuntumassa.
mielelläni palautetta vastaan
asuinympäristöt tarjoavat Raitiotien varren muun muassa sosiaalisen asuinympäristöt tarjoavat kohtaamisen paikkoja, toreja ja Raitiotien varren muun muassa sosiaalisen kaupunkipuistoja, laadukkaat asuinympäristöt tarjoavat kohtaamisen paikkoja, toreja ja kävelyalueet sekä monipuoliset muun muassa sosiaalisen kaupunkipuistoja, laadukkaat palvelut ja kohtuuhintaisen kohtaamisen paikkoja, toreja ja kävelyalueet sekä monipuoliset asumisen mahdollisuuksia. palvelut ja kohtuuhintaisen kaupunkipuistoja, laadukkaat kävelyalueet sekä monipuoliset asumisen mahdollisuuksia. palvelut ja kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuuksia. Kuvat:
Kaisa Härkönen 2014
Lähijunan varren asuinympäristöt tarjoavat Lähijunan varren laatutekijöinä muun muassa asuinympäristöt tarjoavat kotitoimistoja, asuntoja myös Lähijunan varren laatutekijöinä muun muassa isommille perheille, asuinympäristöt tarjoavat kotitoimistoja, asuntoja myös pientalomaista asumista laatutekijöinä muun muassa isommille perheille, kerrostalossa, terasseja, hyvät kotitoimistoja, asuntoja myös pientalomaista asumista palvelut sekä virkistysalueita ja isommille perheille, kerrostalossa, terasseja, hyvät rantarakentamista.
pientalomaista asumista palvelut sekä virkistysalueita ja kerrostalossa, terasseja, hyvät rantarakentamista. palvelut sekä virkistysalueita ja rantarakentamista.
Seutubussiin tukeutuvat asuinympäristöt voivat tarjota Seutubussiin tukeutuvat muun muassa asuntojen suoran asuinympäristöt voivat tarjota luontoyhteyden, yksityisiä Seutubussiin tukeutuvat muun muassa asuntojen suoran pihoja, yhteisöllisyyttä, asuinympäristöt voivat tarjota luontoyhteyden, yksityisiä lähipalveluja ja hyvät muun muassa asuntojen suoran pihoja, yhteisöllisyyttä, pyöräilyolosuhteet.
luontoyhteyden, yksityisiä lähipalveluja ja hyvät pihoja, yhteisöllisyyttä, pyöräilyolosuhteet. lähipalveluja ja hyvät pyöräilyolosuhteet. Kuvat: Kaisa Härkönen 2014 Päivi
Nurminen
Lopuksi Seutujohtaja
Kuvat: Kaisa Härkönen 2014 Lopuksi paivi.nurminen@tampereenseutu.fi
Tarkastelun johtopäätöksenä on, että tiiviissäkään yhdyskuntarakenteessa meidän ei tarvitse tinkiä p.
040 754 3692
asumisen laadusta. Miellyttäviä asuinympäristöjä on mahdollista toteuttaa myös Lopuksi Tarkastelun johtopäätöksenä on, että tiiviissäkään yhdyskuntarakenteessa meidän ei tarvitse tinkiä joukkoliikennekaupungissa. Miltä kuulostaa? Otan mielelläni palautetta vastaan asumisen laadusta. Miellyttäviä asuinympäristöjä on mahdollista toteuttaa myös Tarkastelun johtopäätöksenä on, että tiiviissäkään yhdyskuntarakenteessa meidän ei tarvitse tinkiä 11
joukkoliikennekaupungissa. Miltä kuulostaa? Otan mielelläni palautetta vastaan Päivi Nurminen asumisen laadusta. Miellyttäviä asuinympäristöjä on mahdollista toteuttaa myös Seutujohtaja joukkoliikennekaupungissa. Miltä kuulostaa? Otan mielelläni palautetta vastaan Päivi Nurminen Kuvat: Kaisa Härkönen 2014 Insinöörioppilastalo Oy
Matti
J. Mäkelä
ins. toimitusjohtaja
Murtokatu 1, 33100 Tampere
Puh. (03) 225 9911, fax (03) 225 9920
GSM 0400 637 402
AW-Rakennus
Oy
AW-Rakennus Oy
Rautatienkatu
33100
Hatanpään
valtatie 3620
A, C,
33100
TAMPERE
TAMPERE
Puh. (03) 2300 300
Puh.
02072300
969 333
850
Fax (03)
aw-rakennus@aw-rakennus.fi
aw-rakennus@aw-rakennus.fi
www.aw-rakennus.fi
www.aw-rakennus.fi
Leikkaamme raudoitetun betonin, tiilen, graniitin,
kevytbetonin, asfaltin ym. 30 vuoden kokemuksella.
- Timanttiporaukset Ø10-1030 mm
- Timanttisahaukset lattiaan, seinään ja kattoon
- Paksun teräsbetonin ja kallion vaijerisahaus
- Harppisahalla Ø3000mm pyöreät aukot ja kaaret
- Betonin murtaminen tunkkaamalla
14
- Kiven ja kallion leikkaus
- Kiven ja kallion louhinta hydraulisella kiilauskoneella
Esim. sisätiloissa ja perustusten läheisyydessä
Puh. 03 - 2365 200
www.mansentimanttisaha.fi
12
Toni Marttila, RI
040-51 96 785
toni.marttila@mansentimanttisaha.fi
13
Rakennusvalvontatoimille
uutta tuottavuutta
Tervehdys Oulun rakennusvalvonnasta!
Oulussa yksikkökoko kasvanut,
synergiaetuja näköpiirissä
Oulun seudulla viisi kuntaa muodostivat
”uuden Oulun” vuoden 2013 alusta.
Kunnat olivat Haukipu-das 19 000 as, Kiiminki 13 000, Oulu 144 000, Oulunsalo
10 000 ja Yli-Ii 2 000, asukkaita niissä nyt
yhteensä noin 196 000. Käytännössä kuntien rakennusvalvonnat alkoivat harmonisoida toimintaan-sa yhteisessä toimitilassa
jo vuoden 2012 alusta.
Nyt rakennusvalvontojen yhdistymisen
synergiaedut ovat tulossa esille. Yhteisen
toiminnan kulut ovat alhaisemmat kuin
kuntien yhteenlasketut kulut. Monta
muutakin etua on saavutettavissa. Merkittävin on ehkä toiminnan lisäarvon
tuottamismahdollisuuksien laajeneminen.
Asiantuntijapalvelun monipuolistuminen
ja ohjauksen kohdentuminen ”kalleimpien” laatupuutteiden ehkäisyyn koko
alu-eella ”sataa kuntalaisten laariin”.
Yhdistymiskivut on pääosin voitettu ja
ansainta alkanut.
Selvitysmies kokosi raportin
edellytyksistä
Jo kuntien yhdistymistä aikaisemmin Oulun seudun kymmenen kuntaa, yhteensä
noin 230 000 asukasta, hakivat rakennustarkastajien säännöllisessä yhteydenpidossa
yhteisiä toimintamalleja. Kuntien rakennusvalvonnat tuottivat ympäristöministeriön tuella v. 2009 raportoidun selvityksen
toiminnan yhdistämisen edellytyksistä.
Yhdistämishanke joutui Paras-hankkeen
”silmään” ja muuttui tavoitteiltaan kuntien yhdistymiseen liittyväksi. Se kutistui
14
lopulta vain edellä mainittuja viittä kuntaa
koskevaksi.
Tehty laajahko selvitys antaa realistisen
kuvan rakennusvalvontojen yhteistyön
edellytyksistä. Ra-kennusvalvontojen
yhdistymisen osalta oli selvä yhteinen
tahtotila. Kun mukaan tuli maankäytön
suunnittelusta ja poikkeusluvista päättäminen, löytyi kipukynnys, ja kuntien
tavoitteet hajaantuivat.
Taksa ja työn tuottavuus tärkeitä
Rakentamisen lupamaksut, taksat, poikkeavat selvästi kuntien kesken. Yleensä
alimmat taksat ja vähäisin kustannusvastaavuus ovat pienissä kunnissa. Yhteisessä
toiminnassa on oltava yhteinen taksa.
Rakennusvalvontataksassa ei voi olla muuta kestävää tavoitetta kuin toiminnan
omavarai-suus. Lupatulojen pitää kattaa
kaikki yksikön menot. Kun palveluja
laajennetaan järkevällä tavalla lisäarvon
tuottamiseen kohdentuen, aiheuttaa se
yleensä taksan nousun lähelle koko- ja
toiminta-verrokkikuntien keskiarvoa.
Tavoitteena on kuitenkin tuottaa palvelun
lisäarvolla lupamaksu monin-kertaisesti
takaisin rakennuttajille. Seuranta on osoittanut Oulussa näin tapahtuneen jo vuosia.
Yhdistymisestä hyötyä
myös Tampereelle
Tampereen kaupunkiseudun kuntarakenne muistuttaa Oulun seutua ollen jopa sitä
soveltuvampi alueeltaan ja kuntakooltaan
yhteisen rakennusvalvontatoimen toteuttamiselle. Seitsemän kuntaa, asukkaita
noin 5 000 – 35 000, sijoittuvat tasaisesti
selvästi isomman Tampereen, noin 220
000 as, ympärille. Nykytilanteessa vain
Tampereella olisi kokonsa puolesta mahdollista tarjota kuntalaisille rakentamisen
ohjauksessa ja neuvonnassa asiantuntijatasolla laaja ”palvelumenu”. On kuitenkin oletettavaa, että myös Tampereen
kokoinen yksikkö saisi naapurikuntien
lisähenkilöistä vielä selvää lisäpotkua laajan
palveluntarjonnan toteuttamiseen. Hyötyä
tulisi kaikille osapuolille.
Laaja palvelutarjonta ja lisäarvo
vaativat erikoisosaamista
Rakennusvalvonnan laaja palvelutarjonta
voisi tarkoittaa ohjausta esimerkiksi kaupunkikuvassa (perustellut ympäristöön
soveltuvat ratkaisut), rakenteiden kestävyydessä (isojen kattojen kestä-vyys),
rakennusfysiikassa (kosteuden ja homeen
hallinta, haittojen vähentäminen), energiaasioissa (energiansäästön turvalliset valinnat), talotekniikassa (energialähteiden
järkevä yhdistäminen, si-säilmaongelmien
vähentäminen), asuttavuudessa ja esteettömyydessä (vanhusväestön kotona asumisen
tukeminen, tilatehokkuus) ja juridiikassa
(riitojen sovittelu, vähemmän valituksia).
Edellä mainittuja tavoitteita tai ainakin
joitakin niistä voidaan rakennusvalvonnan
ohjauksella tukea, jos yksikössä on riittävä
asiantuntemus kyseisiin tehtäviin. Tarvitaan vain yksi asiantuntijatiimi ku-hunkin
erityistehtävään, ei kahdeksaa tiimiä. Se
tekee isosta yksiköstä ylivoimaisen haluttaessa tarjota kuntalaisille palvelua, joka
tuottaa selvää euroissa mitattavaa lisäarvoa.
Henkilöitä riittävästi,
uutta osaamista tarvitaan
Kun kunnat, myös Tampereen kaupunkiseudulla, yhdistävät rakennusvalvontojaan,
ei syntyvästä suurestakaan henkilöstöstä
sellaisenaan voi muodostaa edellä kuvattua
täyden palvelun asiantunti-jajoukkoa. Pie-
nissä yksiköissä tarvitaan yleensä rakennusvalvonnan moniosaajia, ”yleislääkäreitä”, ja
rakentamisen osin ongelmaisen nykytilan
edellyttämässä täyspalvelussa puute voi
olla ”erikois-lääkäreistä”. Henkilökunnan
määrä on yleensä riittävä, mutta henkilöiden osaamista pitää kohden-taa asetettujen
tavoitteiden mukaisesti lisäkoulutuksella
ja uuden osaamisalueen asiantuntijoilla
pois-tuvien ja eläkkeelle siirtyvien tilalle.
Korjausrakentamisesta
kuntatalouden uusi mahdollisuus
Erityisen merkittäväksi myös kuntatalouden kannalta voi tunnistaa perustellun
korjausrakentamisen lisääntymisen. Tampereen seudulla, noin 370 000 as, rakennetaan vuosittain arviolta noin 2 mrd eurolla.
Siitä korjausrakentamisen osuus voisi olla
1 mrd euroa. Jos voitaisiin ”ohjata, rohkaista, tu-kea ja motivoida” rakennuttajia
ja hankkeita niin, että korjaamisen määrä
nousisi vuositasolla nykyi-sestään 10 %,
tarkoittaisi se alueen talouselämään vuosittain noin 100 milj. euron työpainotteista
lisäaktiviteettia, seurannaisvaikutuksineen
vieläkin enempää.
Uusi yhdistetty rakennusvalvontayksikkö voisi asettaa erityisosaamista ja lisäresursseja korjausra-kentamisen ohjaukseen
sekä tavoitteeksi hyvin suunniteltujen
korjaushankkeiden selvän lisäänty-misen.
Tulosten saavuttaminen vaatii toimintamallia ja riittäviä ohjausresursseja. Vaikuttaminen ta-pahtuu asiakkaiden ja
ammattilaisten kohtaamisissa. Ohjauksen
lisäkustannus voisi olla marginaali-nen
saavutettuun lisäarvoon nähden. Tosiasia
on, että valtakunnan tasolla korvausvelka
on kasva-nut viime vuosinakin. Kosteusvauriot, homehaitat ja huono sisäilma ovat
kallis terveyden ja tehok-kuuden haitta.
Suunnan muuttumista tarvitaan, ja rahaa
kuntien kestävyysvajeeseen.
15
Yhteistoiminta tukee
seututavoitteita, edut haittoja
suuremmat
Tampereen kaupunkiseudun seutustrategiassa asetetut tavoitteet kuntalaisten
elämänsujuvuuden sekä seudun kilpailukyvyn kehittämiseksi tarvitsevat tuekseen
myös seudullista rakennusvalvontaa. Sen
koko alueelle laajennetuilla ohjaus- ja
neuvontatoimilla ja kohdennetulla tavoitteenasettelulla tuetaan kaupunkiseudun
rakennesuunnitelmaa 2030, jossa keskeistä
ovat mm. palveluiden saata-vuuden parantaminen yli kuntarajojen, elinkeinoelämän
kasvun tukeminen ja ilmastomuutoksen
hillintä. Samoin laajennetulla ohjaustoiminnalla on selvät vaikutuksensa asuntopoliittisen ohjelman 2030 moniin tavoitteisiin, keskeisiä mm. energiatehokkuus,
esteettömyys ja erityisryhmien asumi-nen.
Tampereen kaupunkiseudulla voidaan
löytää toimivat mallit, joilla päästään ainakin rakennusval-vonnan näkökulmasta
kaikille edulliseen yhteistoimintaan.
Vahva käsitys on, että yhteisen rakennusvalvontatoimen edut ovat selvästi
haittoja suuremmat.
Huomaa:
(Tässä kirjoituksessa ei lähdetä pohtimaan
yhteistoiminnan rajausta ja ehtoja maankäytön suunnit-telun suuntaan, siis suunnittelutarveratkaisujen, poikkeuslupien tai
kaavoituksen osalta. Ei myös-kään esitä
kustannusten jakautumisen malleja. Ne
ovat laajoja kysymyksiä, mutta niihin kaikkiin on toimivat ratkaisut löydettävissä.)
Tapani Mäkikyrö, dipl.ins.
Oulun rakennusvalvonnan johtaja
Rakentaminen lievästi
plussalla Pirkanmaalla
- henkilöstömäärä on säilynyt ja ensi vuonna kasvua
F
oreconin tuoreen Pirkanmaan rakennusbarometrin mukaan rakennusalan yritysten suhdannetilanne
on heikentynyt vuoden takaisesta, ja sitä
voidaan kuvata heikohkoksi. Myös suhdanneodotukset ovat varsin varovaiset,
suhdanteiden odotetaan pysyvän ensi
vuonna ennallaan. Rantatunnelihankkeen aiheuttama infrarakentamisen
kasvu ja korjausrakentamisen kasvu
kannattelevat nyt rakentamista. Forecon
ennakoi rakentamisen arvon Pirkanmaalla kasvavan tänä vuonna 1 ja ensi vuonna
3 prosenttia.
Asuinrakentaminen on jatkanut Pirkanmaalla laskua. Alkuvuonna aloitettiin
asuntoja huonosti, mutta tilanne on
16
vähän parantunut syksyä kohti. Tänä
vuonna Pirkanmaalla käynnistetään noin
2 500 uuden asunnon rakentaminen, kun
viime vuonna määrä oli 2 800 asuntoa.
Tampereen rooli Pirkanmaan asuntorakentamisessa on korostunut. Talousnäkymien epävarmuus ja kuluttajien luottamuksen lasku painavat asuntorakentamista. Myös pientalojen rakentamisen
suosion lasku lähikunnissa ja sijoittajien
kiinnostus Tampereen asuntoihin nostavat Tampereen osuutta. Uusien asuntojen
aloitusmäärän odotetaan ensi vuonna
kääntyvän pieneen kasvuun. Asuntokauppa on tänä vuonna vähentynyt viime
vuodesta yli 10 prosenttia Pirkanmaalla.
Asunnonostoaikeet ovat kohentuneet
Suomessa kevään jälkeen, mutta Pir- jista samoin heikkeneviin. Silti yritykset
kanmaalaisten asunnonostoaikomukset uskovat liikevaihdon ja henkilöstömäärän
laskivat hieman heinä-syyskuussa vuo- kasvavan ensi vuonna 1–2 prosenttia.
dentakaisesta. Perheasuntojen kauppa on Suhdanneodotuksia laskee talouden alavireisyys ja Suomen talouskäänteen jatkuva
hiljentynyt muita enemmän.
Toimitilarakentamisessa tilanne on siirtyminen eteenpäin. Heikoimmaksi
parempi. Tampereella on käynnissä useita suhdannetilanteen näkee rakennustuotehankkeita ja käynnistymässä on muun teollisuus ja kauppa. Positiivisimmat näkymät ovat kiinteistöalalla. Suurimmiksi
muassa paljon
hoitoalanPirkanmaan
rakentamista.
Suhdannetilanne
rakennus- ja kiinteistöalan yrityksissä lokakuussa
ongelma-alueikseen
kyselyyn
vastanneet
Toimitilarakentaminen
onkin
kasvussa
2014 on vaisu. Suhdannetilanne on heikentynyt
viime vuodesta ja on pitkän
ajan
keskiarvon Pitkään
alapuolella.suunnitteilla
yritykset kokivat hintakilpailun ja kysyntänä ja ensi vuonna.
olleet suuret rakennushankkeet antavat nän puutteen.
Yritysten odotukset suhdanteiden paranemisesta ovat varovaiset. Suhdanteiden
Positiivinen
odotus
liikevaihdon ja
vielä odottaaodotetaan
käynnistymistä.
pysyvän ensi vuonna ennallaan. Suhdanteiden
paranemiseen
vuonna
pieneen
kasvuun ensi vuonna
Korjausrakentamisen
kasvu
on jatku2015 uskoo viidesosa
barometrin
vastaajista,henkilöstön
sama määrä uskoo
heikkeneviin
suhdanteisiin.
Silti yritykset
uskovat liikevaihdon
ja henkilöstömäärän
kasvavan ensirakennusbaolivatkin
tämän Pirkanmaan
nut ja jatkumassa
myös
Pirkanmaalla.
vuonna 1–2 prosenttia. Suhdanneodotuksia rometrin
laskee talouden
alavireisyys ja Suomen
positiivisimmat
tulokset.
Tällä hetkellä
erityisesti valtion tukitalouskäänteen jatkuva siirtyminen eteenpäin. Heikoimmaksi suhdannetilanteen
Pirkanmaan
rakennusbarometrikysely
toimet ja yleinen
korjaustarpeen
kasvu
näkee rakennustuoteteollisuus ja kauppa. Positiivisimmat näkymät ovat
toteutettiin
lokakuussa
tuovat korjaamista.
Infrarakentamisen
kiinteistöalalla.
Suurimmiksi ongelma-alueikseen
kyselyyn vastanneet
yritykset2014 tja siihen
kokivat hintakilpailun
ja kysynnäntänä
puutteen. vastasi 48 kiinteistö- ja rakennusalan
määrä on kääntynyt
Pirkanmaalla
vuonna selvään
kasvuun, kun Rantatun- yritystä Pirkanmaan alueelta.
Pirkanmaan rakennusbarometrikysely toteutettiin lokakuussa 2014 ja siihen vastasi
Forecon
Oy on VTT-taustainen
neli-hanke on
päässyt
vauhtiin.
48 kiinteistö- jatäyteen
rakennusalan
yritystä Pirkanmaan
alueelta. Rakennusbarometri
on
Pirkanmaan
rakennusja Oy:n
kiinteistöalan
ladattavissa
Forecon
internetsivuilta. yritys, joka jatkaa VTT:ssä tehtyä raForecon Oy on uusi VTT-taustainen
tamperelainen
yritys, joka jatkaa VTT:ssä tehtyä
kennusmarkkinoiden
analysointi- ja
yritysten suhdannetilanne
loka-kuussa
rakennusmarkkinoiden analysointi- ja ennakointitoimintaa ja on mm.
ennakointitoimintaa
ja
on
mm. EURO2014 on vaisu.
Suhdannetilanne
on
heiEUROCONSTRUCT-asiantuntijaverkoston Suomen jäsen.
kentynyt viime vuodesta ja on pitkän ajan CONSTRUCT-asiantuntijaverkoston
Lisätietoja:
Suomen jäsen.
keskiarvon alapuolella.
Markku
Riihimäki
Odotukset
suhdanteiden
paranemi- Pekka Pajakkala
johtava asiantuntija, toimitusjohtaja
johtava neuvonantaja
sesta ovat varovaiset.
Suhdanteiden odo- Lisätietoja:
040 704 1187
0400 476249
tetaan pysyvän
ensi vuonna ennallaan. Markku
Riihimäki
markku.riihimaki@forecon.fi
pekka.pajakkala@forecon.fi
Suhdanteiden paranemiseen vuonna Johtava asiantuntija, toimitusjohtaja
2015 uskoo viidesosa barometrin vastaa- markku.riihimaki@forecon.fi
Rakennus- ja kiinteistöalan työvoima
Pirkanmaalla
Pirkanmaan rakennusbarometri
17
18
1.1-30.9.12
1.1.-30.9.13
1.1.14-30.9.14
muutos %
728 699
172 814
1 310
767 226
156 744
799
962 859
215 751
1 709
25 %
38 %
114 %
Aloitetut
koko rakennustilavuus (m3)
koko kerrosala (m2)
asuntoja (kpl)
922 181
192 838
1 283
1 006 403
215 079
1 045
1 184 956
217 992
1 098
18 %
1%
5%
Valmistuneet
koko rakennustilavuus (m3)
koko kerrosala (m2)
asuntoja (kpl)
1 105 848
231 009
1 618
1 156 920
252 967
1 359
789 637
163 659
1 053
-32 %
-35 %
-23 %
Myönnetyt
koko rakennustilavuus (m3)
koko kerrosala (m2)
asuntoja (kpl)
Luvut sisältävät uudet rakennukset ja vanhojen rakennusten laajennukset, mutta eivät
vanhan rakennuskannan korjauksia ja muutoksia, joita tehdään Tampereella runsaasti.
RAKENTAMISEN JATKUVAT VUOSIARVOT
2,5
2,0
1,5
1,0
myönnetyt
Lisätietoja:
RT:n pääekonomisti
Sami Pakarinen, puh. 050 343 4337
RT:n toimitusjohtaja
Tarmo Pipatti, puh. 040 506 5021
aloitetut
2014
2013
2012
2011
2010
2009
2008
0,0
2007
0,5
2006
Uudisrakentamisen aloituskuutiot ovat
1990-luvun laman tasolla eikä helpotusta
ole näkyvissä. Talonrakennustöitä arvioidaan aloitettavan tänä vuonna 29 miljoonaa kuutiometriä, joka on 6 prosenttia
vähemmän kuin viime vuonna. Vuonna
2015 aloituskuutioiden ennakoidaan
pysyvän samalla tasolla.
”Erityisen syvässä kuopassa tällä
hetkellä on teollisuusrakennusten ja
omakotitalojen rakentaminen. Talouden
epävarmuus on jäädyttänyt teollisuuden
investoinnit sekä kuluttajien rohkeuden
ryhtyä oman talon pystyttämiseen”,
Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti
Sami Pakarinen sanoo.
Tänä ja ensi vuonna omakotitalojen
aloituksia ennakoidaan kertyvän vain
6 000, mikä olisi tilastointihistorian
matalin taso. 2000-luvun puolivälissä
aloituksia oli parhaimmillaan yli 16 000
vuodessa.
Kerrostaloasuntojen osalta asuntomarkkinoiden kohmeus on kasvattanut
valmiiden myynnissä olevien asuntojen
määrää selvästi. Kuluttajakysyntä on
edelleen heikkoa, mutta asuntorahastot ja
muut sijoittavat ovat olleet yhä aktiivisia,
mikä on pitänyt asuntotuotantoa yllä.
Valtion tukema asuntotuotanto pysyy
viimevuotisella tasolla. Se kuitenkin painottuu tänä vuonna asumisoikeusasuntoihin. Normaalien vuokra-asuntojen
rakentaminen on edelleen vähäistä tarpeeseen nähden.
Tänä vuonna arvioidaan aloitettavan
25 000 asunnon rakentaminen. Määrä
on 10 prosenttia viime vuotta vähemmän. Ensi vuonna asuntoaloitusten ennakoidaan laskevan entisestään 24 500
asuntoon.
Maa- ja vesirakentaminen vähenee
tänä ja ensi vuonna. Koko infrarakentamisen näkymiä heikentävät väylien
kunnossapidon määrärahaleikkausten
lisäksi talonrakentamisen pohjatöiden
vähentyminen. Myös kunnat ovat merkittävästi supistaneet infrarahoitustaan
tiukentuvassa taloustilanteessa.
Rakennustoiminnan työllisyys on
kääntynyt kuluvan vuoden aikana laskuun. Työttömyysaste oli vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla keskimäärin
viime vuotta korkeammalla tasolla. Tänä
vuonna työllisten määrän arvioidaan laskevan 170 000 henkilöön ja ensi vuonna
sen alle.
TAMMI-SYYSKUUN VERTAILU 2012-2014 JA MUUTOSPROSENTTI 2013/2014
2005
T
änä vuonna rakentaminen supistuu 2 prosenttia, ja menossa
on jo kolmas peräkkäinen vuosi kun rakentamisen määrä vähenee.
Ensi vuodeksi Rakennusteollisuus RT
ennakoi 0–1 prosentin laskua. Rakentamista kannattelee yhä korjausrakentamisen tasainen kasvu.
RAKENTAMINEN TAMPEREELLA
milj. m3
Rakentaminen jatkaa vähenemistään
valmistuneet
www.rakennustieto.fi
Tampereen kaupunki
rakennusvalvonta
www.tampere.fi/rakentaminen
Esa Perttunen
lupa-arkkitehti
040 8007997
19
Pientalon korjausrakentamiseen
uusi opas ThermiSolilta
Tervetuloa koulutukseen!
alapohjan eristystä, jotta lattialämpö saadaan tehokkaasti huonetilojen hyödyksi.
Alapohjaan suositellaan vähintään 200
mm:n kerrosta Platina Lattia-eristettä.
Tällä voidaan saavuttaa varsin hyvä Uarvon taso 0,12 W/m2K, ja se vastaa
uusien talojen alapohjarakenteen tasoa.
Kun alapohjan eristystä parannetaan,
niin samalla on syytä parantaa perustusten
ulkopuolista routasuojausta. On tärkeää
muistaa, että rakennuksen ulkonurkissa
tarvitaan nykyään 100 % tehokkaampi
routasuojaus kuin seinälinjoilla.
RAKENNUSTYÖMAAN KOSTEUDENHALLINTA SEKÄ
PELASTUS- JA PALOSUUNNITELMA
18.11.2014 klo 17.00 – 20.30,
Tampereen AMK, Kuntokatu 3 (auditorio D1-02)
Koulutusillan ensimmäisessä osassa käydään läpi
työmaan kosteudenhallintaa joka koostuu seuraavista osista:
•
•
•
•
•
•
Kosteusriskien kartoitus
Kuivumisaika-arviot
Olosuhdehallinta
Kosteusmittaussuunnitelma
Organisointi, seuranta ja valvonta
Valokuvia epäonnistuneesta kosteudenhallinnasta
2
Tuulettuvan alapohjan
korjaaminen
Koulutuksessa perehdytään mm. kosteudenhallintosuunnitelmaan ja
riskien kartoitukseen.
Illan toinen aihe on rakennustyömaan pelastus- ja palosuunnitelma.
Kuvien ja piirustuksien avulla perehdytään pelastus- ja palosuunnitelmien laatimiseen.
Luennoitsija: Kalervo Hatakka, Rakennusvalvoja FISE (pätevyys)
Osallistumismaksu: RKL:n vuosimaksun maksaneille 50 €, muille 150 €
Lisätiedot: Joakim Högström, 045-633 2346 tai joakim.hogstrom@rkl.fi
Ilmoittautumiset 12.11.2014 mennessä
Ilmoittaudu täältä: www.lyyti.in/kosteudenhallinta_tampere
Yhteyshenkilö: Aarni Saviaho, 040 500 7122 tai aarni.saviaho@try.fi
20
T
hermiSolin tuotteilla korjaat
talosi lämmöneristyksen uuden
veroiseksi. Samalla säästät ja saat
uutta mukavuutta asumiseen.
ThermiSolin EPS- ja Platina-tuotteilla
pääset eroon mahdollisista kosteus- ja
homeongelmista, ja saat taloosi energiatehokkaat sekä turvalliset rakenneratkaisut.
1
Maanvastaisen alapohjan
korjaaminen
Rakennuksen maanvastaisen alapohjan ja
perustusten eristäminen ja routasuojaus
kannattaa tehdä aina mahdollisimman
huolellisesti. Erityisesti lattialämmityksen
lisäämisen yhteydessä on aina syytä lisätä
Vanha ryömintätilainen, tuulettuva alapohja on usein kylmä, kostea ja vetoinen.
Sen korjaaminen ja eristäminen vaatii
uudet, tehokkaat ja tarkoitukseen sopivat
lämmöneristeet. Asenna alapohjaan ThermiSol Platina-eristettä 200 mm silloin,
kun ryömintätilan tuuletus on rajoitettu.
Kun alapohja on ulkoilmaan rajoittuva,
Platinaa pitää olla 350 mm, sillä U-arvon
tulisi olla 0,09 -tasoa.
Asenna aina lisäksi ryömintätilaan
maapohjan päälle 50 – 100 mm ThermiSol EPS 120 Routa –eristettä lämpö- ja
kosteuseristeeksi.
Ohje eristämiseen:
1.Asenna uudet paksut Platina-eristeet
tiiviisti toisiaan vasten. Varmista erityisesti lattian, seinän ja sokkeliliitosten hyvä tiiviys. Puukoolausten
liitoskohtiin hyvä käyttää elastista
saumavaahtoa.
2.Asenna myös perusmuurin pystyosalle
uudet Platina- tai EPS-lisäeristeet.
21
ri. Se on yhteensopiva vanhan seinän
ja ohutrappausjärjestelmiin kuuluvien
tuotteiden kanssa. Rappauksen myötä
talo saa upean julkisivun, ja tehokkaan
eristeen ansiosta seinärakenne saadaan
täyttämään uusien talojen energiatehokkuusvaatimukset. Platina Rappari
–eristeet voidaan asentaa harkko, tiili
tai betonipintaan liimalaastein. Lisäeristämisen tehokkuuden voi määrittää
helposti, koska eristepaksuus on vapaasti
valittavissa.
Ratkaisu on lyönyt itsensä läpi erityisesti vanhojen kerrostalojen lisäeristeenä,
joissa se on todettu erittäin kilpailukykyiseksi, kestäväksi ja varmaksi ratkaisuksi.
Kuva 2. Tuulettuvan alapohjan eristäminen.
3.Asenna koko tuulettuvan alapohjan
alueelle ThermiSol-routaeristeet maapohjan lämpö- ja kosteuseristeeksi.
4.Kun lisäeristät tuulettuvaa alapohjaa,
on samalla yleensä parannettava perustusten ulkopuolista routasuojausta.
5.Perusmuurin routasuojaus on suunniteltava uusien ohjeiden mukaisesti.
Se edellyttää ulkonurkkiin 100 %
tehokkaamman routasuojauksen kuin
seinien viereen.
3
Kellarin ulkoseinän
korjaaminen
Oikein toteutettu lämmöneristys antaa
kellarille miellyttävän sisäilman ja tekee
siitä asuttavan. Ulkopuolelta eristetty seinä pysyy kuivempana ja lämpimämpänä.
Kosteus pitää saada pysymään seinän ulkopuolella, joten kellarin maanvastainen
ulkoseinä vaatii aina erillisen vesieristyksen. Lisäksi tarvitaan riittävät salaojitukset
ja maanpinnan kallistukset. Näin vesi
pysyy poissa perustusten ympäriltä.
Tee näin:
1.Tasoite ja korjaa ulkopuolinen seinäpinta, ja muotoile anturan alaosa vinoksi, jotta vesi valuu poispäin seinästä.
22
2.Asenna seinän ulkopintaan vesieristeet.
Varmista, että salaojitus tulee oikeisiin
paikkoihin.
3.Asenna ThermiSol EPS 120 Routa
–eristelevyt tiiviisti toisiaan ja seinää
vasten. Tee nurkkien eristys huolellisesti.
4.Kiinnitä eristelevyt seinäpintaan mekaanisesti tai liimalla (sementti- tai
bitumipohjainen massa). Huom. EPS
ei kestä kuumaa bitumimassaa tai liuotinpohjaisia aineita.
5.Suojaa eristelevyjen ulkopinta suodatinkankaalla ennen kuin teet salaojasorituksen ja muut maatäytöt.
6.Laita seinän viereen noin 200 mm vettä
hyvin läpäisevää soraa.
7.Suojaa ja tiivistä eristelevyjen yläreuna,
jotta pintavedet eivät pääse EPS-levyjen
ja kellarin seinän väliin. Käytä tarvittaessa erillistä vesipeltiä.
8.Viimeistele sokkelin näkyvä osa ohutrappauksella tai levytyksellä.
4
Kivitalon seinän
korjaaminen
Vanhan kivitalon seinään sopii parhaiten
lisäeristeeksi ThermiSol Platina Rappa-
5
Puutalon seinän
korjaaminen
ThermiSol Platina –eriste soveltuu myös
puurunkoiseen seinärakenteeseen. Se on
kätevä lisäeriste ja tuulensuoja vanhaan
ulkoseinään silloin, kun pitää uusia vanha
huonokuntoinen ulkoverhous. Vanha
seinä saadaan ilmanpitävyydeltään mer-
kittävästi paremmaksi ja energiatalous
paranee. Uudeksi julkisivumateriaaliksi
voi valita laudan, tiilimuurauksen tai
rapattavan levyverhouksen. Uuden julkisivun ja Platina-eristeen väliin jätetään
tuuletusväli.
Ohjeet eristämiseen:
1.Pura vanha ulkoverhous.
2.Poista vanha tuulensuoja esim. kipsilevy, ja asenna tilalle esim. sementtikuitulevyt. Korjaa samalla vanhan
lämmöneristeen puutteet.
3.Asenna ThermiSol Platina Rappari-eristeet kiinni levytykseen esim. liimalaastilla ja/tai mekaanisilla kiinnikkeillä.
4.Asenna eristeiden päälle puurimoitus,
kiinnitä runkoon nauloin tai ruuvein.
5.Asenna uusi ulkoverhous ko. tuotteen
ohjeiden mukaisesti. Rapattavalla
levyverhouksella teet puutalostasi modernin kivitalon.
Lisätietoja: www.thermisol.fi
a 4.
Kuv
-vanha puurunko
-uusi levytys, esim.
sementtikuitulevy
- Platina –eriste
- tuuletusväli
- uusi julkisivuverhous
23
Kesän golfit
T
ämän kaudet pelit on pelattu ja
mailat on laitettu puhdistettuina
varastoon odottamaan ensi kauden koitoksia. Kuukausittaiset sarjakilpailut keräsivät mukavasti osallistujia TRY:n
golfkerhon jäsenistöstä. Muutamia uusia
pelureita saatiin mukaan ja kisojen taso
tietysti parani. Sarjakilpailujen voitosta
kamppailtiin aivan viimeiseen osakilpailuun asti.
Kauden mestariksi leivottiin Aarni Saviaho tuloksella 318 lyöntiä. Samaan
tulokseen päätyi myös Mika Rajamäki,
mutta hänen seuraavaksi paras tulos oli
huonompi kuin Aarnilla. Hieno kisa! Tuloksiin laskettiin kauden paras scr-tulos ja
tämän lisäksi kolme parasta hcp-tulosta.
Viime vuoden mestari, Raimo Tuominen,
tuli nyt kolmanneksi. Reikäpelin mestaruuden voitti tiukassa kisassa Kalevi Setälä. Tamperelaisista golffareista parhaiten
RKL:n kisoissa pelasi Petri Tuominen ja
hän sai Tatsan-vaasin vuodeksi itselleen.
Kauden haasteotteluissa voitimme helsinkiläiset aivan ylivoimaisesti, mutta
TaLVI vei Pirkkalan kentällä niukan
voiton meistä.
24
25
Keilat kaatuvat…
Martti Kenkkilän
muotokuva paljastettiin
Tampereen Rakennusmestarikeilaajat
Tapahtumakalenteri, syksy 2014 vk.45
vk.45
vk.45
vk.45
vk.46
vk.46
vk.46
vk.47
vk.47
vk.47
vk.48
vk.48
vk.49
vk.49
vk.49
vk.50
vk.51
ti
ti
la
su
ke
ti
pe
ti
la.
su.
ti
4.marras
4.marras
8.marras
9.marras
10-16.marras
10-16.marras
12.marras
17-23.marras
18.marras
21.marras
24-30.marras
24-30.marras
2.joulu
1-7.joulu
6.joulu
14.joulu
16.joulu
klo 18.00
klo 18.30
klo 12.00
klo 11.00
klo 9.45
klo 18.00
klo 17.00
klo 18.00
klo 11.45
klo 11.00
klo 18.00
Seuran syyskokous
Kuukausikokous
Paikallissarja BI (Kasikaks)
Paikallissarja AI (Kela)
I-osa, seuran mestaruuskilpailu 2015
I karsinta yhd.väl. Tku-Tre-Hki
Veteraanien paikallissarja
II karsinta yhd.väl. Tku-Tre-Hki
Hallituksen kokous
Seuraottelu Veijarit - Rkm, 24x6s.
II-osa, seuran mestaruuskilpailu 2015
TaKl.n mestaruuskilpailun 8 sarjaa
Kuukausikokous
TaKl:n mestaruuskilpailun 6 sarjaa
Yhd.väl. Turku-Tre-Hki, Kupittaalla
TaKl:n mestaruuskilpailun finaalit
Hallituksen kokous
R
31.10.2014
Lisäksi merkittävä toiminta-aktiviteetti on joka tiistaiset harjoitukset klo 16.30-17.30.
Kaikki edellä olevat tapahtumat ovat Kaupin keilahallissa Tampereella, Keilakuja 1.
Yhdistysten välinen, kauden ensimmäinen kolmiottelu Turku-Tampere-Helsinki
käydään poikkeuksellisesti Turussa (la 6.12.).
Tervetuloa keilahallille! PH
KL:n edellisen (2012–2103)
puheenjohtaja Martti Kenkkilän
muotokuva paljastettiin Helsingissä RKL:n tiloissa perjantaina 3.10.
Muotokuvan on maalannut turkulainen
kuvataiteilija Tiina Vainio.
”Martin kanssa keskustelimme paljon
elämästä ja ennen kaikkea paljon juttua
riitti rakentamisesta. Rakentamisesta olen
myös itse erittäin kiinnostunut, siksi työ
oli varsin mieluinen”, Tiina Vainio kertaa
tunnelmia muotokuvaurakastaan.
Puheenjohtajien ja pääsihteerien
sekä toimitusjohtajien muotokuvat ovat
kuuluneet aina RKL:n perinteeseen.
Kuudestatoista aiemmasta RKL:n puheenjohtajasta on maalautettu neljätoista
ja kahdesta on tehty muotovalokuva.
RKL:n kunniapuheenjohtaja Raimo
Joronen piti kauniin puheen ennen maalauksen virallista julkistamista. Paikalle
oli saapunut kolmatta kymmentä vierasta
juhlistamaan tilaisuutta.
Puheen jälkeen Raimo Joronen kohotti
maljan saatesanoin: ”Mielestäni kuvataiteilija Tiina Vainio on onnistunut tavoittamaan Martin olemuksesta oleellisen,
kirkaskatseisen, hymyilevän persoonan.”
Jari Kostiainen
Puutarhakatu 16 B
33210 Tampere
Puh. (03) 214 3470
26
27
Vuoden 2015 Teatteritarjontaa
Tampereen KomediaTeaTTerissa!
Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry
90-luvulta TV:stä tuttu klassikkoperhe
alkuperäismiehityksineen teatterin lavalla
TRY:N HALLITUS JA
YHTEYSHENKILÖT:
Antti Lehtinen
Juhana Ermes
Pekka Hulkkonen
Jari Jouppila
Olli Kivimäki
Antti Nieminen
Sanna-Kaisa Pylvänäinen
Risto Sirkkola
Kalevi Setälä
Varajäsenet:
Lasse Lähteenmäki
Timo Mäkinen
Petteri Paavonen
Kirsi Visakoivu
040-849 3173
040-716 7770
040-867 5732
0400-583 955
0400-910 244
040-531 1430
044-318 7555
0400-607 504
0400-607 880
0400-500 507
040-1804 868
040-829 6799
040-512 9290
antti.lehtinen3@saunalahti.fi
juhana.ermes@gmail.com
phulkkonen@kolumbus.fi
jari.jouppila@jatke.fi
olli.kivimaki@pp1.inet.fi
antti.nieminen@sikla.fi
sanna-kaisa.pylvanainen@capolino.fi
risto.sirkkola@ains.fi
kalevi.setala@kolumbus.fi
lasse.lahteenmaki@luukku.com
timo.makinen@ains.fi
petteri.paavonen@gmail.com
kirsi.visakoivu@capolino.fi
Toiminnanjohtaja Aarni Saviaho
040-500 7122 aarni.saviaho@try.fi
Alajaostojen yhteyshenkilöt:
Taidekerho, Paavo Heliö
040-741 7788
Kuntojaos, Eino Hildén
050-4305012 eino.hilden@elisanet.fi
Opiskelijat, Sanna-Kaisa Pylvänäinen 044-318 7555
Bygarit, Eero Virtanen
040-867 4993 eakv.lintuv@gmail.com
Rakentajain kerho, Aarni Saviaho
040-500 7122
Rkm-keilaajat,Pekka Hulkkonen 040-867 5732
Golfkerho, Martti Kenkkilä
0500-423 779 martti.kenkkila@gmail.com
Seniorimestarit, Olli Kivimäki
0400-910 244 olli.kivimaki@pp1.inet.fi
Yhdistyksen toimisto
Tuomiokirkonkatu 17 A 4, 33100 Tampere
v
Perhe on koossa taas! Mutta mitä heille kuluu tänä
päivänä, kun lapsista on tullut aikuisia ja vanhemmat
ovat liki eläkeiässä. Isä haluaisi opastaa yhä jälkikasvuaan, mutta uskooko kukaan vieläkään.
Lauantaina 7.2.2015 klo 19.00,
Liput 32 €/kpl (normaalihinta 34 €/kpl)
Sitovat lippuvaraukset 31.12.2014 mennessä.
"
Ja tottakai me muutetaankin.
Ilman muuta. Sehän on ihan selvä.
Isähän on jotain kämppää jo käyny
kattomassakin. Eks ookin?
Ai mitä kämppää?
Oothan sä käyny.
No kai mä sitten oon käyny.
No niin, onhan se käyny.
Kesäteatteriesityksenä on myös TV:stä tuttu, suosittu
Kesällä 2015 katetulla ulkoilmanäyttämöllä!
Suomalaisen tv-viihteen kiistaton ykkössarja
Tankki Täyteen siirtyy kesäksi 2015 Komediateatteriin. Sulo ja Emmi Vilénin huoltamo herää
jälleen henkiin, kun Ulla tarjoilee vissyt konstaapeli Reinikaiselle ja Juhana Vilén riemastuttaa vieressä.
"
Tiistaina 16.6.2015 klo 19.00,
Liput 30 €/kpl (normaalihinta 32 €/kpl)
Sitovat lippuvaraukset 15.4.2015 mennessä.
"
Jos haluatte vielä nähdä meidät näissä rooleissa,
yhdestä suusta.
niin se on nyt vihoviimeinen kerta!", huutavat Tuire ja Ilmari
28
sitovat lippuvaraukset näihin esityksiin:
29
marja-Liisa Virtanen (Bygarit), puh. 040 8674991 tai mlv.lintuv@gmail.com
maa Puupalkintosuosikkiasi!
http://us6.campaign-archive2.com/?u=e4c756a3d0ab17a2a21098c70&...
Jos tämä viesti ei näy oikein,
voit katsoa sen myös selaimessasi.
Uutiskirje
28.10.2014
Vuoden 2014 Puupalkintoehdokkaat on julkistettu ja
yleisöäänestys on avattu!
Tutustu loppusuoran ehdokkaisiin ja äänestä suosikkiasi.
Etsitkö
kotia?
sato.fi
Äänestys osoitteessa:http://www.woodarchitecture.fi/puupalkinto
Puupalkinnon saaja ja yleisöäänestyksen tulos
julkistetaan Puupäivässä Helsingin Wanhassa
Satamassa 27.11.2014.
Vapaita vuokra-asuntoja
eri puolilla kaupunkia
Katso Puupäivän ohjelma osoitteessa
www.puupaiva.com ja ilmoittaudu mukaan!
Puupäivään on jo ilmoittautunut yli 600
osallistujaa, ilmoittautumiset 13.11.mennessä!
PS. mikäli haluat puurakentamisen ajankohtaiset uutiset suoraan sähköpostiisi, tilaa Puuinfon Uutiskirje
sivun alalaidassa olevasta linkistä.
30
Forward to Friend
Share
Tweet
Share
www.olkkari.fi
sato.fi
31
Kun ammattilaisen apuna on
ammattilainen, homma onnistuu kerralla
Kauppiasyrittäjämme ja rautaisen ammattitaidon omaavat myyjämme tietävät mitä
rakennusalan ammattilaiset rautakaupalta
odottavat.
Erinomaista hinta/laatu-suhdetta, helppoa
asiointia, luotettavaa tavarantoimitusta,
tiliasiakkaan etuja, ammatti-ihmisten tarpeisiin.
RAUTIA KANGASALA
Puusepäntie 44, 36200 Kangasala
Kauppias Marko Oksanen • puh: 020 7630 800
Suunniteltua tavaravalikoimaa sekä
paikallismarkkinoiden tuntemusta.
Meiltä Rautiasta löytyvät ne kaikki.
Ja loistava palvelu rakennusprojektin
jokaisessa vaiheessa tulee kaupan päälle.
Tervetuloa juttelemaan.
RAUTIA TAMPERE
Juvankatu 4, 33710 Tampere
Kauppias Keijo Numminen • puh: 020 7630 880
RAUTIA NOKIA
RAUTIA TOIKKONEN, YLÖJÄRVI
Rounionkatu 1, 37100 Nokia
Vaihtotie 6-8, 33470 Ylöjärvi
32 MarkoHautamäki
Oksanen • puh: (03) 3143 2500 Kauppias Timo Toikkonen • puh: (03) 345 8900
Kauppias Vesa