Vapaa-ajanalautakunnan Toimintakertomus 2014 hyv.

VAPAA-AIKATOIMEN
TOIMINTAKERTOMUS 2014
1. Vapaa-ajanlautakunta
1.1 Yleistä
Keuruun vapaa-ajanlautakunta ylläpitää, kehittää ja tukee kaupunkilaisten monipuolista harrastus- ja
viriketoimintaa tuottamalla ja välittämällä tapahtumia sekä tarjoamalla tiloja, alueita, ohjauspalveluita,
tietopalveluita ja asiantuntija-apua. Matkailupalveluilla on avainrooli vapaa-ajanpalveluiden markkinoinnissa
matkailijoille ja palvelujen tunnettuuden lisäämisessä. Vapaa-ajan palvelutuotanto edistää Keuruun kehittymistä viihtyisäksi ja virikkeelliseksi asuinpaikaksi huomioiden muuttuvan yhteiskunnan ja kuntalaisten tarpeet.
Vapaa-ajanlautakunnan vastuualueeseen kuuluvat
 Hallinto
 Liikuntapalvelut
 Nuorisopalvelut
 Kulttuuripalvelut
 Matkailupalvelut
1.2 Vapaa-ajanlautakunta
Vapaa-ajanlautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana neljä (4) kertaa ja käsitteli 51 pykälää.
Lisäksi kokoonnuttiin iltakouluun (3) kertaa. Aiheina iltakouluissa oli 1) Nuoriso ja liikunta 2) Kulttuuri ja
matkailu 2) budjetti. Lautakunta kuuli kokouksessaan vuoden aikana Jukojärven ja Etelä-Keuruun
asukkaiden edustajia.
Lautakuntaan kuuluivat seuraavat jäsenet:
Jäsen
Varajäsen
Mika Nissinen pj.
Helena Kukkamo
Olavi Pohjola vpj.
Jonna Salkinoja
Auli Rannikko
Tuomo Riikonen
Tiia Tartia
Aila Uusoksa
Anssi Nieminen
Ari Käkelä
Jouko Kekkonen
Tarmo Mäkiaho
Kaarina Nurminen
Pekka Pitkänen
Vapaa-ajanlautakunnan esittelijänä toimi vapaa-aikapäällikkö Heli Peltola ja sihteerinä vapaa-aikasihteeri
Virva Asp. Asiantuntijoina kokouksissa ovat olleet: Nuoriso-ohjaaja Niina Parkkonen, vs. nuoriso-ohjaaja
Annika Korpinen, matkailusihteeri Leena Jaatinen, liikuntapaikkamestari Erkki Virkalahti. Nuorisovaltuustoa
edustajaksi oli valittu Valtteri Tastula ja Kaupunginhallituksen edustajana oli Jussi Santaniemi.
Vapaa-ajanlautakunta järjestää vielä vuoden 2014 matkailu-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoiminnan tekijöille
ja menestyjille yhteisen palkitsemistilaisuuden Kimarassa 22.2.2015.
2. Hallinto
2.1 Yleistä
Hallinnon tehtävät hoidettiin siten, että jokainen tulosyksikkö hoitaa omiin toimintoihinsa liittyviä hallinnollisia
tehtäviä itsenäisesti. Tapahtumajärjestelyjä, palvelujen markkinointia ja nettisivuja hoidettiin yhteisesti.
Palkkahallinnon ohjelmaan pyrittiin yksiköittäin hoitamaan tiedot eteenpäin, mutta vielä on kehitettävää.
Laskutustetävät siirtyivät vapaa-aikatoimen osalta kokonaan omaksi työksi, joten sen opiskelu vei jonkin
verran aikaa. Nettisivuja pyrittiin saamaa ajantasaiseksi, mutta suunniteltu asiakaskysely nettisivuista jäi
toteutumatta.
2.2 Henkilöstö
Hallinnon henkilökuntaan kuuluu Vapaa-aikapäällikkö Heli Peltola. Vapaa-aikapäällikön toimenkuvassa 50%
kuuluu vapaa-aikatoimen hallinnon tehtäviin. Virva Asp toimi vapaa-aikasihteerinä. Vapaa-aikasihteerin
vapaa-aikatoimen hallinnon tehtäviä kuuluu 10%. Käytännössä vapaa-aikasihteerin hallinnon tehtäviin kuluu
lautakunnan sihteerin tehtävät.
2.3. Toiminta
Vapaa-aikatoimen hallinto vastaa vapaa-aikatoimen palvelutuotannosta, joka koostuu liikunta-, kulttuurinuoriso- ja matkailupalveluista. Hallinto suunnittelee henkilöstö- ja talousresurssien mitoituksen ja vastaa
niiden toteutumisesta ja seurannasta. Henkilöstö oli osin sijaisjärjestelyissä, joten se toi omia haasteitaan
tehtävien eteenpäin viemiseen.
Henkilöstön kouluttaminen, työhyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta huolehtiminen kuuluvat myös hallinnon
tehtäviin. Henkilöstöä koulutettiin lähinnä omissa töissä tarvittavissa osa-alueissa. Kouluttautuminen on
koettu henkilöstöä motivoivaksi ja tärkeäksi osaksi laadun ylläpitämiseksi. Aikuisopintoyksikkö on tukenut
hyvin koulutukseen liittyvissä asioissa mm. järjestämällä toiveiden mukaan koulutuksia. Työntekijä palaverit,
tiedottaminen ja yli yksikkörajojen tehty yhteistyö toteutuivat. Myös työntekijöiden virkistystoimintaa
yksikkökohtaisesti ja koko vapaa-aikatoimen osalta toteutettiin mm. liikuntatunnilla/vko ja keilavuoroilla, joita
yhtä työyksikkö kohti riitti muutama vuoden aikana. Työhyvinvoinnin edistämiseksi erilaisia tapoja
työyksiköiden välillä toteutettiin työntekijöiden palautteiden mukaisesti.
Vapaa-aikatoimi vastaa Keuruun museosäätiön ostopalvelusopimuksesta ja 4H -yhdistykselle jaettavan
avustuksen myöntämisestä.
Vapaa-aikatoimi järjesti yhteistyössä järjestöjen kanssa Loisto-lauantai tapahtuman. Ohjelma koostui
monipuolisista työpajoista musiikin, kuvataiteen, kädentaitojen, lukemisen ja liikunnan parissa.
3. LIIKUNTAPALVELUT
3.1. Yleistä
Liikuntapalvelut tulosyksikkö tuotti liikuntapalveluita, edisti ja ylläpiti liikuntaolosuhteita ja järjesti
liikuntatapahtumia ja ohjausta Tervan ja Keurusselän liikuntapuistossa, Haapamäellä, Pohjoislahdella,
Jukojärvellä, Pihlajavedellä ja erityisryhmien liikuntaryhmissä. Lisäksi liikuntapalvelut tulosyksikkö avusti
liikuntaseuroja sekä tuki paikallisen liikuntaperinteen vaalimista.
3.2. Henkilöstö
Vapaa-aikatoimen päällikkö Heli Peltola
-Tehtävät 50 % liikunnan viranhaltijan tehtäviä
Marjaana Pitkänen erityisliikunnanohjaaja
Uimahallin henkilöstö
 liikunnanohjaaja Heli Salenius, esimies
 uimaopettaja Eeva Heinonen
 laitoshuoltaja Tarja Nieminen
 laitoshuoltaja Tiina Jäntti-Roberts
 uinninvalvoja Saija Lintula
 uinninvalvoja, osa-aikainen Mervi Koto-Pummila
 laitoshuoltaja, osa-aikainen Pirjo Juupaluoma
Liikunta-alueet, kentät ja reitit
 liikuntapaikkamestari Erkki Virkalahti
 liikuntapaikkojen hoitaja Jouni Salonen
 liikuntapaikkojen hoitaja Mikael Kangasniemi
 liikuntapaikkojen hoitaja Reima Haustola
3.3. Työryhmät ja toimikunnat
Erityisliikunnan ohjausryhmä kokoontui 2 kertaa. Seuratapaaminen pidettiin 2 kertaa. Voimaa Vanhuuteen
ohjelman ohjausryhmän palaverit 6 kertaa. Varhaiskasvatuksen liikuntavastaavien ryhmä kokoontui 4 kertaa.
3.4. Toiminta
57. Keuruu-Multia laturetki jouduttiin perumaan lumenpuutteen vuoksi. Lasten laturetki kuitenkin toteutettiin
ilman suksia Kurkisaaressa. Osallistujia arviolta 150. Kunniakirjoja lapsille jaettiin 60.
Juhannuskisat pidettiin juhannuksena. Tapahtumajärjestelyistä vastasivat Keuruun Kisailijat/yu-jaosto ja
Keuruun kaupunki.
Keupa järjesti lasten Hyundai-Megacupin, johon osallistui lähes 1000 nuorta jalkapalloilijaa huoltajineen.
Keurusselän Maratoonareitten Yö maraton oli samalla Yrittäjien Sm-maraton, johon osallistui n. 400 henkilöä.
Myös monia muita isompia ja pienempiä tapahtumia oli Keuruulla runsaasti liikunnan merkeissä.
Liikuntapalvelut osallistuvat järjestelyihin.
Tervan liikuntapuiston käyttö oli kiitettävää. Vakiovuoroja kesän aikana oli 28.
Lasten- ja nuorten urheilukoulujen järjestämisestä kesällä vastasi harjoittelija Kaisu Mäenpää Haapamäellä,
Pohjoisjärvellä. Urheilukouluihin osallistui yhteensä 62 lasta. Lapsille järjestettiin myös leikkikenttätoimintaa
lähiliikuntapaikoilla 6 eri kohteessa. Ohjaajina toimivat Charlotta Alamäki ja Marjaana Ruokolainen.
Uimakoulua pidettiin Pihlajavedellä. Ohjaajina olivat Kaisu Mäenpää ja Tutta Vakkuri. Osallistujia oli 26.
Kesällä järjestettiin myös lasten liikuntaleiri, jossa päälajeina oli Jalkapallo, yleisurheilu ja tennis. Vaihtelevasti
päivinä oli suunnistusta, melontaa, uintia ja pesäpalloa sekä muita pelejä. Leirille osallistui 28 lasta.
Ohjaajina toimivat Maria Juponaho, Ismo Rukkila ja Kristian Juponaho. Leiri toteutettiin yhteistyössä seurojen
kanssa.
Keuruu osallistuu vuosina 2011-2014 ”Voimaa vanhuuteen” ohjelmaan. Ohjelmatyö oli täydessä käynnissä.
Voimaa vanhuuteen ohjausryhmään osallistui vapaa-aikapäällikkö. Ohjausryhmä kokoontui 6 kertaa.
Liikuntapalvelut kehittivät lähinnä tasapaino- ja voimaharjoittelun sisältäviä liikuntaryhmiä iäkkäille. Vapusta
aina Juhannukseen asti liikuntatoimi järjesti erilaisia liikuntaryhmiä ulkona, Tervan liikuntapuistossa ja
Kurkisaaressa. Ohjaajina erityisryhmien liikunnanohjaaja ja palkkatuella Pirjo Laitala. Liikuntakertojen sisältö
vaihteli tasapaino- ja voimaharjoittelusta erilaisiin peleihin, voimakävelyharjoitteisiin ja keppijumppaan.
Kävijöitä ryhmissä oli kevään ja alkukesän aikana 399.
Muita erityisryhmiä Keuruulla olivat
-kehitysvammaisten liikuntaryhmät
-mielenterveyskuntoutujien liikuntaryhmä sekä
- amputaatio- ja pyörätuoliryhmä.
-motoriikkaryhmiä lapsille Keuruulla 4 ryhmää ja ne toteutettiin yhdessä seututerveyskeskuksen
toimintaterapeutin kanssa.
Erityisliikuntaryhmissä Keuruulla liikkui maanantaisin ja tiistaisin n. 45 henkeä viikossa ja lapsia
motoriikkaryhmissä 42. Yhteistoimintasopimus Multian ja Petäjäveden kanssa jatkuu vanhaan malliin.
Erityisliikunnanohjaaja ohjasi aina keskiviikkoisin Multialla ja torstaisin Petäjävedellä.
Myös senioripäivä toteututettiin maaliskuussa uimahallilla ja väkeä oli 70 henkeä, joista suuri osa aivan uusia
liikkujia. Tarkoituksena oli markkinoida uimahallin palveluja, ja saada mukavaa yhdessä oloa ja tietoiskuja.
Elokuussa 2014 järjestettiin Isossa-Hiekassa Veteraanien liikuntapäivän ja tuo iloinen tapahtuma veti 50
liikkujaa. Päivän sisällöstä vastasi liikuntatoimi.
Yhteistyössä Keurusjumpan, kansalaisopiston ja vanhuspalvelujen kanssa on toteutettu liikuntaryhmiä.
Kotona asuvien liikunnanohjausta ryhmissä on pystytty parantamaan keskustan kerrostaloissa ja
Haapamäellä Pirjo Laitalan vetämänä. Ryhmissä liikkuu viikottain n. 50 iäkästä henkilöä. Erityisesti Pirjo
Laitalan työpanos kotona asuvien liikkeelle saamisesta toi kiitosta lähes päivittäin. Pirjo Laitala työskenteli
palkkatuella 85 % työajalla.
Myös iäkkäille tarkoitettuja reittejä merkittiin Lehtiniemen läheisyyteen ja kylälle. Iäkkäille järjestettiin omat
lihaskunto- ja motoriset testit sekä kävelytesti. Testeihin osallistui 25 henkilöä.
Seurafoorumeita pidettiin kaksi. Seurayhteistyötä tehtiin myös Kunnon Juttu kuntokampanjassa, jossa
kerättiin yhteen keuruulaisia tapahtumia. Kampanjan tarkoituksena oli saada jo olemassa oleville ja uusille
kuntoliikuntatapahtumille yhteinen markkinointi ja näin nostaa myös innostusta osallistua tapahtumiin ja
kuntoliikuntaan. Ensi kertaa kampanjassa oli sarja myös senioreille. Kampanjan tapahtumia jouduttiin
perumaan jonkun verran, kun talvi oli lumeton. Kampanjaan kuului myös Ukk kävelytesti, josta sai myös
halutessaan henkilökohtaista liikuntaneuvontaa. Kampanjan aikana suoritukset saivat kerättyä 13 aikuista ja
7 lasta. Heille pidettiin joulukahvitilaisuus,jossa jaettiin palkinnot.
Yhteistyötä ja kehittämistä aloitettiin myös koulun urheilulinjan kanssa. Varhaiskasvatuksen
liikuntavastaavien ryhmä kokoontui 4 kertaa. Liikuntatoimi järjesti päivähoitolapsille rusettiluistelua,
hiihtokoulun, suunnistusta ja lasten olympialaiset. Syksyllä liikuntatoimi järjesti päiväkotilasten
seikkailuliikuntapäivän yhteistyössä kanssa Seippolanmäen seikkailumetsässä.
Suomi Mies seikkailee rekkakiertue pysähtyi keuruulle 23.9.2014. Kävijöitä oli 300. Rekkakiertueen järjesti
Likes:in KKI –hanke, mutta Keski-Suomen liikunta ja kuntien liikuntatoimet olivat paikallisesti järjestelyissä
mukana.
Moottorikelkkareitistöjen maanomistajien sopimuksia viimeisteltiin vielä vuoden 2014 loppuun saakka.
Tärkeänä uudistuksena oli moottorikelkkareitin linjaus metsähallituksen mailla linjaa pitkin Rajamäellä.
Kaikille liikunta- ja virkistysalueiden sekä –reittien maanomistajille pidettiin uimahallissa virkistysilta 7.11.
2014. Virkistysiltaan osallistui 15 maanomistajaa.
Syksyllä perustettu jäähallin kehittämistyöryhmä suunnitteli jäähallin parannusta pukutilojen ja katsomon
osalta. Työryhmässä oli mukana Vapaa-ajanlautakunnan edustajat Heli Peltola, Henry Träff ja liikuntatoimen
edustajana Erkki Virkalahti.
Liikuntatoimi teetti kolme esittelyvideota liikuntapaikoista. Videot tehtiin Keurusselän liikuntapuistosta,
ulkoliikunnasta ja sisäliikunnasta. Videoihin sisällytettiin osin myös muita kuin kaupungin tarjoamat
liikuntapaikat, jotta saatiin monipuolinen kuva mahdollisuuksista. Samalla tehtiin myös uusi kartta keskustan
liikuntapaikoista, leikkipaikoista ja kevyenliikenteenväylistä. Syksyllä jaettiin esite erityisliikunnan ja uimahallin
palveluista. Painos oli 3000 kpl, jota jaettiin suoraan postilaatikkoihin.
3.5. Avustukset ja huomionosoitukset
Liikuntaseuroille jaettiin vuoden aikana koulutusavustuksia yhteensä 7173,63€ .
Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 8 kpl. Avustuksen osuus kattoi 100 % seuroille syntyneistä
koulutuskustannuksista. Kohde- ja erityisavustushakemuksia jätettiin toimintavuoden aikana 35 kappaletta,
joille myönnettiin avustuksia yhteensä 25581,51
3.6. Tilat- ja alueet
Liikuntatoimi on vastannut seuraavien liikunta- ja ulkoilualueiden kunnossapidosta Keuruun keskustassa ja
Haapamäellä
2 kpl urheilu/jalkapallokenttiä
3 kpl pallokenttiä
6 kpl pienpallokenttiä
2 kpl massatenniskenttiä
1 kpl kestopäällystepintainen tenniskenttä
5 kpl luistinratoja
5 kpl jääkiekkokaukaloita
1 kpl jäähalleja
150 km latuverkostoa
70 km vaellusreittejä
6 kpl valaistuja kuntoratoja
1 kpl Keurusselän liikuntapuisto
Haja-asutusalueella on seuraavat liikuntapaikat, joiden kunnossapitoon liikuntatoimi osallistuu määrärahojen
puitteissa ja ostopalveluita käyttäen:
6 kpl
pienpallokenttiä
3 kpl
5 kpl
3 kpl
13 kpl
jääkiekkokaukaloita
luistelualueita
valaistuja latuja
hiihtolatuja
Liikuntapaikkojen tulosyksikkö hoitaa koulujen ulkoliikunta alueet ja kentät koululiikunnan tarpeisiin. Lisäksi
keuruulaiset yhdistykset järjestävät kymmeniä tapahtumia vuosittain, joihin tulosyksikkö hoitaa olosuhteet
kuntoon ja tekee yhteistyötä järjestelyorganisaatioiden kanssa.
Haapamäen koulun remontin valmistuttua kuntosali siirtyi koulun tiloihin loppuvuodesta. Liikuntatoimi
yhteistyössä Haapamäen urheilijoiden kanssa hoiti kalusteiden siirron. Kuntosalille hankittiin uusia kalusteita
investointina: Ristitaloja ja käsipainoja. Vapaa-ajanlautakunta päätti, että kuntosalista peritään
tulevaisuudessa maksut, jotka päätettiin 30€/puolivuotta ja 50€/vuosi.
Liikuntapaikkojen ylläpidosta vastaa 4 päätoimista työntekijää, joiden lisäksi on palkattu 1 työllistämistuella
oleva liikuntapaikkojen hoitaja aika-ajoin.
3.7 Uimahalli
Vuosi 2014 oli peruskorjatun uimahallin viides toimintavuosi. Normaalien uinti- ja kuntosalikäyntien lisäksi
uimahallissa järjestettiin paljon erilaista ohjattua toimintaa ympäri vuoden sekä useita tapahtumia, kuten
lasten peuhapäivät sekä kynttiläuinti.
Viidennen toimintavuoden asiakasmäärä lisääntyi edelliseen toimintavuoteen verrattuna 5,4 %. Ennen
kaikkea kuntosalikävijät lisääntyivät edellisestä vuodesta selvästi.
Seniorikorttilaisten kävijämäärä lisääntyi niin ikään viime vuoden aikana.
Uimahallin peruskorjausta suunniteltaessa asiakastavoitteeksi asetettiin 70000 asiakasta vuodessa.
Uimahallin asiakasmäärän jakautuminen eri käyttäjäryhmiin
Vuosi
Aikuisten ja eläkeläisten uinti ja kuntosalikäynnit
Lapset
Koululaiset uimaopetuksessa
Veteraanit
Liikuntasalin käyttäjät
Erityisliikuntaryhmiin osallistujat
70+ seniorikortilla käyneet
2014
50853
15761
5104
367
2634
1393
9528
2013
50178
15419
4945
380
1922
1065
8320
Yhteensä
87911
83532
Erittely ohjattujen liikuntaryhmien osanottajamääristä
Vesijumppa
4250
Kuntosali- ja kahvakuularyhmät
5231
4724
5325
3.8 Muu toiminta
Kunnallisneuvos Viljo ja Paula-Kaija Peuran perustaman nuorisourheilun stipendirahaston pääoma oli
kertomusvuoden lopussa (31.12.2014) 20 527,44€
4. KULTTUURIPALVELUT
4.1. Yleistä
Kulttuuripalvelut tulosyksikkö edistää, tukee ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa ja tarjoaa taidepalveluita
yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa kulloinkin käytettävissä olevien henkilö- ja talousresurssiensa mukaan,
Kulttuuritalo Kimaran puitteet ja olemassa olevat tapahtumat tehokkaasti hyödyntäen. Kulttuuri on Keuruulla
merkittävä hyvinvoinnin edistäjä, imago- ja vetovoimatekijä sekä matkailuvaltti. Lisäksi kulttuuritoimi tukee
kotiseututyötä ja paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä Museosäätiön
ostopalvelusopimukseen varatun määrärahan 52.300 euron puitteissa.
4.2. Toiminta
4.2.1. Kulttuuritalo Kimara
Vuoden 2014 aikana kulttuuritalo Kimarassa ohjelmatuotanto on ollut runsas ja vaihteleva. Esittävän taiteen
talon tuki ry:n tuotti tilaan kahvio- ja isäntäpalvelut (tukiyhdistys tuottaa vapaaehtoistyönä mm. esiintyvien
ryhmien vastaanoton ja tilan teknisen laitteiden käytön), sekä puvustopalvelut. Lämpiöpalveluiden
tuottamisesta vastasi Hely Ikäheimonen oman kahviotyöryhmänsä kanssa. Tilan hallinnointi oli erittäin
haasteellista korkean käyttöasteen vuoksi ja tämä vaatii tiivistä yhteydenpitoa vapaa-aikasihteerin ja
talkoolaisten välillä. Kimaran kävijämäärä oli n. 6.000 ja kahvion asiakaskäynnit 2805. Työtunteja
kahviotoimintaan kertyi 834 ja kahvitettavia tilaisuuksia oli 80. Pekka Mäkinen on toiminut tilan
vapaaehtoisena isäntänä kymmenissä tilaisuuksissa. Auli Rannikko on toiminut Kimaran avustustehtävissä
eri tilaisuuksissa.
Tilan käyttövuorojen jaossa noudatettiin periaatetta, että viikonloppuihin ja keskiviikkoiltoihin ei annettu
vakiovuoroja, vaan ne jätettiin vierailunäytäntöjen ja esitysten järjestämiseen. Kimaran sisällöntuotannosta
toteutettiin paikallisin voimin n. 70 - 80 %. Vierailunäytäntöjä tilaan tuotti pääsääntöisesti kaupungin
kulttuuritoimi. Tilaa tarjottiin paikkakunnan ulkopuolelta tuleville ryhmille sillä periaatteella, että tilan saa
korvauksetta käyttöön, jos ryhmä esiintyy omalla pääsylippuriskillään. Tämä on kaupungille kokonaisedullisin
tapa tuottaa kulttuuritilaisuuksia. Kansalais- ja musiikkiopiston ryhmillä oli vakiovuoroja tilassa. Myös
yksityiset ja yrityksen vuokrasivat omiin taloa tilaisuuksiinsa.
4.2.2. Tapahtumat, tilaisuudet, yhteistyöhankkeet
Kulttuuritoimi tuotti lähinnä yhteistyöhankkeina noin 130 tilaisuutta ja tapahtumaa.
Kulttuuripalvelut tulosyksikkö tuotti yhteistyössä järjestöjen, seurakunnan, museosäätiön ja muiden
hallintokuntien kanssa yli sata tapahtumaa. Lähes kaikki tilaisuudet tuotettiin yhteistyöhankkeina, jolloin
saatiin järjestelyihin ulkopuolista apua ja rahoitusta. Laajaa tapahtumatuotantoa voitiin pitää yllä, kun
kulttuuripalvelut tulosyksikkö tarjosi Kimaran tilat toimijoille ja esiintyjille korvauksetta käyttöön ja vieraileva
ryhmä otti taloudellisen riskin. Paikallisten yhdistysten tapahtumatuotantoja tuettiin kohde- ja
erityisavustuksin. Näin melko vähäisillä talousresursseilla voitiin tehokkaasti tukea paikkakunnan runsasta
tapahtumatarjontaa.
Koulu- ja päivähoitotoimen kanssa tarjottiin lapsille ja nuorille suunnattuja konsertti-, teatteri- ja
tanssielämyksiä lastenkulttuurin opetussuunnitelman puitteissa. Näin kulttuuripalvelut voi tukea koulujen- ja
päiväkotien kulttuurikasvatusta, jotta mahdollisimman moni lapsi pääsee osalliseksi esityksistä.
Soiton paikka –festivaali ja musiikkileiri
44. Läntisen Keski-Suomen musiikkileirin ja Soiton paikka –festivaalin osalta noudatettiin työnjakoa, jossa
kulttuuritoimi vastasi festivaalikonserttien järjestämisestä ja yhdistys leirijärjestelyistä. Konsertteja järjestettiin
14 ( mm. Honey B & T-Bones, Shamanviolin, kansainvälinen kuorokonsertti Atlantin Aalloilla, Amay-trio,
Kardemimmit, Urpon ja Turpon lastenkonsertti) niissä kävi yleisöä n. 4000. Leirin johtajana toimi Eero
Tikkanen ja tapahtuman tuottajana Tuuli Lehtomäki. Tapahtuma ja leiri ovat valtakunnallisesti merkittäviä
kulttuuritapahtumia ja niiden järjestely vaatii keväällä ja alkukesästä paljon henkilöresursseja. Kaupungin
kulttuuripalveluiden tuki on välttämätön tapahtuman jatkuvuuden kannalta. Nuorten tonnikampanjan kautta
palkattiin tapahtumajärjestelyihin 6 avustajaa ja kulttuurituotantoa opiskeleva Tiitus Uusoksa hoiti
touko/kesäkuussa tuottajan tehtäviä. Tapahtumalle tehtiin uusi esite Roni Palva-ahon toimesta.
Einari Vuorela -runopalkinto
Einari Vuorela –runopalkinto tuotettiin yhteistyössä Einari Vuorela Seuran ja palkintolautakunnan kanssa.
Raadin puheenjohtajana toimi kriitikko, kirjailija Jukka Koskelainen, kirjailija Hannele Huovi ja kriitikko Juha
Kilpiö ja sihteerinä Virva Asp. Ehdolle asetettiin teokset Kristian Blomberg – Itsekseen muuttuva, Vesa
Haapala & Markus Pyörälä- Kuka Ampui Ötzin, Pauliina Haasjoki – Hiukset, Silja Järventausta – Hyvän yön
puisto, V.S. Luoma-aho – Kronologi. Finalistit julkistettiin 2.7.2014. 8500 euron palkinto jaettiin
Korpirastasjuhlassa 21.9.2014 kirjailija, tohtori Pauliina Haasjoelle. Palkinnon suojelijana toimi rouva Jenni
Haukio. Nimikkoseura sai tapahtuman järjestämiseen 4000 euron avustuksen Taiteen edistämiskeskukselta.
Palkintovuoden aikana järjestettiin lukuisa määrä kirjallisuustapahtumia.
Lastenkulttuuri
Lastenkulttuurin opetussuunnitelmaa toteutettiin ensimmäistä vuotta. Opetussuunnitelman kautta
lastenkulttuurityöpajoja ja tapahtumia järjestettiin koulun ja varhaiskasvatuksen kanssa. Toiminnassa
korotettiin lasten omaa osallisuutta. Toimintaan osallistui noin 3000 lasta.
Keuruu pääsi mukaan valtakunnalliseen lastenkulttuurin Taikalamppu-verkostoon, jota hallinnoi Jyväskylän
kulttuuriaitta. Vuositasolla Keuruun lastenkulttuuriin saadaan n. 3000 euron toimintamääräraha.
Vapaa-aikasihteeri on mukana maakunnallisessa ohjausryhmässä.
Kulttuuritoimi osallistui Keuruulaisen lapsen päivän tapahtuman tuottamiseen tammikuussa.
Lastenkulttuurisuunnitelman mukaisesti tuotettiin lokakuussa vapaa-aikatoimen ja kolmannen sektorin
yhteistyönä loistolauantai-tapahtuma teemalla, Asuvatko intiaanit Intiassa?
Itsenäisyyspäivä 6.12. ja Kansallinen veteraanipäivä 27.4.
Kulttuuripalvelut tulosyksikkö kantoi päävastuun Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksien järjestämisestä ja osallistui
Kansallisen veteraanipäivän järjestelyihin.
Kansainvälinen toiminta
Vapaa-aikasihteeri osallistui toukokuussa ystävyyskunta Jogevaan suuntautuneeseen matkaan kaupungin
edustajana. Matkan aikana sovittiin kulttuuriyhteistyön tiivistämisestä. Ystävyyskunta Uglitsista saapui
kulttuuritoimen vieraaksi 14 hengen musiikki-ensamble. Ryhmä osallistui Soiton paikan ja musiikkileirin
tapahtumiin. Vieraiden kanssa tehtiin esiintymis- ja päiväretkiä ja tutustuttiin paikkakunnan kulttuuritarjontaan.
Ryhmän palaute vierailusta oli erittäin positiivinen.
Yhteistuotannot
Järjestettiin yhteistyöhankkeina mm. seuraavat konsertit ja tapahtumat:
17.1. Pauli Hanhiniemen konsertti,19.1.Irma Vehmaskosken konsertti, 29.1.ja 12.2. Orvokki Vääriskosken
luenno, 5.2. Markku Lehdon kirjanjulkistamisilta, 25.4. Eurooppa 4 Elling, 18.2. Barokkiorkesterin konsertti,
16.3. Vox Aurea –konsertti ja työpajat, 20.3. Oliver-yhtyeen konsertti, 2.4. Matti Ekmanin konsertti,16.4. Kivet
teatteriesitys, 21.4. Tapper-monologi, 27.4. Kansanmusiikkiyhtye Katajan konsertti, 27.4. Lastenteatteriretki
Petäjävedelle, 4.5. Runon ja Ruusun matinea, 8.5. Trio Huolettomat –konsertti, 23.5. ja 19.7. Dixie Bear –
konsertti, 19.7. Soittajapoikien konsertti ja tapaaminen, 27.7. Liina Leijalan konsertti, 5.8. Johanna Rusasen
konsertti, Iltatoritapahtumat Vanhan Keuruun alueella, Vanhustenviikon tapahtumat (kuunnelma, pääjuhla),
26.9. Apa-Alilöytyn konsertti, 19.10. Satamassa yö –konsertti, Lea Turton valotaideteos, Romanikulttuurin ilta,
22.11 Monologinäytelmä Henry Räsänen, 4.12. Arttu Kotisaran elokuvailta.
Kuntayhteistyö
Kulttuurikopla-hankkeen päätyttyä jatkettiin tiivistä yhteistyötä Multian ja Petäjäveden kulttuuritoimien kanssa.
Läntisen Keski-Suomen kulttuurikesän avajaisia vietettiin Petäjävedellä 16.5. tilaisuudessa julkistettiin
kulttuurikesän ohjelmistot, pääesiintyjänä tilaisuudessa toimi Semmarit. Tapahtuma sai runsaasti
maakunnallista julkisuutta.
Kolmen
kunnan
kuntataiteilijahankehakemukseen
hankerahoituspäätös.
saatiin
Opetusministeriöstä
40.000
euron
Tammikuussa järjestettiin opetushenkilökunnalle kulttuuriteemalla seminaaripäivä ja teatteriesitys.
Santun talo
Keuruun kaupungin kulttuuritoimen hallinnoima Santun talo keräsi touko/syyskuulle residenssivieraita.
Keuruun museosäätiö valitsee taiteilijavieraat taloon ja vastaa kesäaikaisesta ylläpidosta. Ympärivuotinen
käyttö ei ole talon puutteellisen kunnon vuoksi mahdollista.
4.3. Henkilöstö
Vapaa-aikasihteerin työajasta 90 % on kohdennettu kulttuurityöhön ja 10 % hallintotöihin.
4.5. Työryhmät ja toimikunnat
Itsenäisyyspäivän juhlatoimikunta
Veteraanipäivän toimikunta
Lastenkulttuurin ohjausryhmä
Esittävän taiteen talon tukiyhdistys ry:n hallitus
Sivistystoimen johtoryhmä
Kuntayhteistyöryhmä
Kulttuurimajakka–ohjausryhmä
Kulttuuriaitta
Lapsen päivän toimikunta
4.6. Avustukset ja muut huomionosoitukset
Vapaa-ajanlautakunta myönsi Keuruun kaupungin kulttuuripalkinnon Irma Vehmaskoskelle ja
erityishuomionosoituksen The Nameless –yhtyeelle. Kulttuuripalveluiden osalta järjestötyötä tuettiin 18.030
euron avustusmäärärahalla.
4.7. Tilat ja alueet
Kulttuuritoimen hallinnoimia tiloja ovat Kulttuuritalo Kimara ja Santun talon taiteilijaresidenssi. Kaupunki on
vuokrannut Punnosen talon Keuruun taiteilijaseuralle ja kulttuuripalvelut tukee avustuksen muodossa
yhdistyksen kesänäyttelytoimintaa. Grafiikan paja toimii Taiteilijaseuran työskentelytilan Koulunmäen
rivitalohuoneistossa ja siirtyi marraskuussa Tehtaantien tiloihin.
Kulttuuritalon Kimaran lämpiössä on pienimuotoinen näyttelytila, jota Keuruun Taiteilijaseura hallinnoin
erillisen sopimuksen mukaan.
Henkilömäärältään isot tilaisuudet järjestettiin Keuruun yläasteen salissa ja äänentoisto- sekä valopalvelut on
tilattu paikalliselta yrittäjältä
5. MATKAILUPALVELUT
5.1. Yleistä
Keuruun kaupungin matkailutoimisto on toiminut matkailukeskus Kamanassa keväästä 2000 alkaen.
Matkailutoimisto käsittää matkailuneuvonnan eli Keuruun opastustoimiston sekä toimistotilat.
Opastustoimisto kuuluu Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys – SUOMA ry:n Palvelevat
matkailutoimistot –ketjuun, joka mahdollistaa kansainvälisen i-kilven käytön.
Keuruun matkailun markkinoinnista vastaa pääsääntöisesti Keurusselän yhteismarkkinointi, jota hallinnoi
Keuruun kaupunki. Keuruun kaupunginjohtajan budjetissa on varattu määräraha markkinointiin, jonka kautta
toteutettiin mm. messuosallistumiset ja Keurusselän Seutu -esite. Yhteismarkkinoinnin kustannuspaikka on
ollut lokakuun alusta vapaa-aikatoimen alaisuudessa.
Matkailusihteeri hoiti matkailutoimea n. 50 % työajastaan sekä käytti Keurusselän seudun
yhteismarkkinoinnin käytännön työskentelyyn 50 % työajastaan. Yhteismarkkinointi on ostanut
matkailusihteerin palvelut matkailutoimelta.
Matkailusihteeri hoiti myös tarvittaessa Keuruun kaupungin muuhun markkinointiin liittyviä työtehtäviä.
Matkailutoimella on neljä tiehallinnon hyväksymää opastuspistettä tuloteiden levikkeillä Kaleton, Riitalahti,
Könttäri ja Haapamäen Suojan piha. Lisäksi ylläpidettäviä tauluja on Vanhan kirkon edustalla ja
matkailukartat Keuruun ABC-huoltamon seinässä sekä Kamanan sisääntulokatoksessa.
5.2. Henkilöstö
Matkailutoimessa työskenteli ympärivuotisesti yksi vakituinen henkilö matkailusihteerinä sekä
oppisopimuksella palkattu matkailuneuvoja, jonka sopimus päättyi 31.3.2014. Kesäsesongin kolmen
kuukauden ajalle matkailutoimeen on varattu määräraha harjoittelijan palkkaamiseen. Kesäaikana
matkailutoimi työllisti nuorten työllistämiskampanjan kautta yhden henkilön. Kaupungin tukityöllistämisen
kautta toimistossa työskenteli yksi henkilö 1.5.-31.12.2014.
5.3. Toiminta
Vuosittainen matkailu- ja palveluesite Keurusselän Seutu toteutettiin alkuvuodesta 2014. Keurusselän seudun
yhteismarkkinoinnin esite 64 –sivuisena, painosmäärä 50.000 kpl. Matkailusihteeri Multian kunnan ja
Mänttä-Vilppulan kaupungin matkailuvastaavien kanssa suunnitteli esitteen yhteistyössä keuruulaisen
mainostoimisto Sunday Creative Oy:n kanssa. Esitteessä oli mukana ilmoituksillaan myös Virtain kaupunki ja
Petäjäveden kunta sekä näiden kuntien yrityksiä. Kaikkiaan esitteessä on runsaat 100 ilmoitusta.
Edellisvuoden marras-joulukuussa tapahtuvasta ilmoitusmyynnistä vastasi pääasiassa matkailusihteeri.
Esitteen paino toteutettiin keuruulaisessa Keuruun Laatupaino Oy:ssä.
Matkailuesitteen ilmoitushintaan sisältyy näkyvyys www.keurusselanseutu.fi sivustolla.
Keurusselän seutu esittäytyi huhtikuussa Kotimaan matkailumessuilla Tampereella. Yhteisosastolla oli
mukana Multia, Mänttä-Vilppula, Virrat ja Ruovesi. Keuruun yrittäjien kanssa osallistuttiin Jyväskylän
Paviljongissa Vapaalla –messuille. Matkailutoimi koordinoi yhteistyössä Keulink Oy:n kanssa Keuruun
osaston Varuskunnassa järjestetyille Hubimessuille ja osaston Ison Kirjan Juhannusjuhlille.
Yhteismarkkinointi antoi tukea SUOMA ja RYMY -ryhmämyyntipäiviin osallistumiseen syksyllä.
Keuruun matkailutoimi toteutti matkailupalveluista kertovan mainoslehtisen saksaksi marraskuussa sekä
venäjäksi joulukuussa. Lisäksi matkailutoimi toteutti yhteenvedon keuruulaisista matkailupalveluista vuoden
vaihteen ja Loppiaisen ajalta. Esitettä ja palvelujen yhteenvetoa jaettiin venäläismatkailijoille vuoden
vaihteessa seutukunnan mökkimatkailijoille.
Matkailutoimi toteutti yhteistyössä yrittäjien kanssa Keuruu Fan Clubin sivulle Keuruun Joulukalenterin.
Kalenteri saavutti pienellä markkinoinnilla vajaassa kuukaudessa sivuille n. 120 tykkääjän lisäyksen.
5.3.1. Markkinointi
Matkailutoimi ja Keurusselän seudun yhteismarkkinoinnin ilmoitukset:
Länsiväylä
Omalähiö (Etelä-Lahti) 2 kertaa (matkailu ja tonttitarjontaa)
Matkavekkari
Keskisuomalainen /Lomalla -liite
Suur-Keuruu kesälehti
Suur-Jyväskylä -lehti (jakelu 90.000kpl)
Suur-Jyväskylä -lehti (super+ jakelu 106.000kpl)
Seinäjokinen -lehti
Sampo/kesäliite
Himos ja Jämsänseutu 2014 (su, sa, ve)
Ähtäri -esite 2014
Hopealinja 2014 esite
KulttuuriVirrat
Matkailu -lehti 1/14
Suomiopas juhlakirja 2013-14
Opettaja -lehti/Retkiopas
Matkailun tärkeät nimet ja osoitteet
Ampumahiihtokisat
Keuruun palveluopas 2014-15
Matkalla sydän Suomessa (su/web; sa, ve printtinä
Suomi –opas
Matkailutoimittajien Kilta – Matkailun tärkeät nimet ja osoitteet –opas
Mainonta internetissä
 www.keurusselanseutu.fi
 www.vanhakeuruu.fi
 www.keuruu.fi
 Facebook sivustot: Keurusselän seutu , Keuruu Fan Club, Matka maalle
Messut
 Kotimaan matkailu –messut 11.-13.4.14 Tampere (Keurusselän seutu)
 Vapaalla –messut 26.-27.4.14 Jyväskylä (matkailuyrittäjät)
 Hubimessut, 9.5.2014, Keuruu (kaupungin osasto)

Reiselust –messut 13.-16.11.14, Bremen (Matkalla Suomen sydämessä-hanke/Ylä-Pirkanmaa)
Myyntipäivät
 SUOMA –ryhmämyyntipäivä syksy (Helsinki, Tampere, Lahti, Jyväskylä)
 RYMY –ryhmämyyntipäivä syksy
Hanke
 Ylä-Pirkanmaan, Keuruun ja Jämsän matkailuverkosto (Matkalla Suomen sydämessä) toteutti
vuoden aikana yhteisesitteen englanniksi, saksaksi ja venäjäksi sekä suomenkielisen nettiversion.
Esitteen myötä seutukunnat olivat mukana messuilla Hampurissa, Münchenissä, Bremenissä ja
Pietarissa.
Suorajakelut
Keurusselän Seutu –esite jaettiin Keuruulla ja Multialla joka talouteen toukokuun lopulla.
Touko-kesäkuussa toteutettiin kaupungin postitus keuruulaisille vapaa-ajan asukkaille, joiden vakituinen
asumus on muualla kuin Keuruulla. Matkailutoimi postitti seutuesitettä Petäjäveden vapaa-ajan asukkaille
sekä esitettä postitettiin vapaa-ajan asukkaille Multian kunnasta.
Esitettä jaettiin suorajakeluna 6000 talouteen Seinäjoen ja n. 8000 kpl Jyväskylän perhe-asutusalueilla
toukokuussa.
Keurusselän esitetelineet toimitettiin toukokuussa Keuruulla Megamarkettiin, K-Järvituuleen ja S-Market
Sokkariin.
Muut markkinointitoimet, yhteistyöt toimijoiden kanssa
Keurusselän Seutu 2014 -esitteessä oli kulttuuri- ja liikuntatoimen kohteet näkyvästi esillä.
Matkailutoimi teki yhteistyötä mm. Vanhan Keuruun ja matkailukeskus Kamanan yrittäjien yhteismainoksissa.
Matkailutoimi päivitti Keurusselän Seutu –kotisivustojen mainostekstit sivuille kevään aikana sekä käännätti
mm. venäjänkielistä tekstiä kotisivuille.
Matkailusihteeri teki yhteistyötä Syysmarkkinoilla ja Joulutori –tapahtumien markkinoinnissa. Keuruun
kaupungin osasto toteutettiin Iso Kirjan Juhannuskonferenssiin sekä Keuruun Markkinoille.
Matkailutoimi oli mukana Keuruu-Multia Laturetken markkinoinnissa.
Keuruun kaupungin matkailun verkkosivuilta on linkki Keurusselän Seutu –sivustolle, jossa esitellään
Keuruun matkailuyritysten sekä siihen liittyvien sidosryhmien palveluja. Yritysten vastuulla on omien
kotisivujen ylläpito ja tietojen paikkansa pitävyys. Verkkosivuilta on linkit yritysten kotisivuille.
5.3.2. Työryhmät ja toimikunnat
Matkailusihteeri on mukana seuraavissa työryhmissä:
Keski-Suomen matkailuvastaavien kehittämisryhmä (Keurusseudun, Keuruun ja Multian, edustaja)
Vanhan Keuruun työryhmät
Sivistystoimen johtoryhmä
Ylä-Pirkanmaan matkailutyöryhmä
5.3.3. Koulutus, seminaarit
SUOMA seminaari Mikkeli 10.9.14
Kuntaliiton ja Lahden kaupungin järjestämä Verkkotiedottaja tapaaminen 6.-7.11.14
Matkalla Suomen sydämessä –hankeen ekskursiomatka Bremen ReiseLust messut 13.-15.11.14
Keski-Suomen matkailuseminaari, Peurunka 20.11.14
5.3.4 Varaustoiminta, internet
Matkailutoimi hoiti Keurusselän Liikuntapuiston tilojen varaustoiminnan Julius varausjärjestelmällä.
Keuruun tapahtumakalenteri on kaupungin kotisivujen uudistuksen myötä siirtynyt www.menoinfo.fi sivustolle.
Keuruun kaupungin matkailutoimen kotisivujen osoite on www.keuruu.fi ja seutukunnan matkailupalveluja
esittelee www.keurusselanseutu.fi -sivusto. Lisäksi Keuruun matkailun palveluja esitellään
www.vanhakeuruu.fi -sivustolla. Matkailusihteeri ylläpitää ja päivittää edellä mainittuja tarvittaessa.
Matkailusihteerin tehtäviin kuuluu vapaa-aikatoimen sivujen päivitystehtäviä.
5.3.5. Matkailuneuvonta
Matkailutoimisto palveli asiakkaita matkailukeskus Kamanassa ympäri vuoden ma - pe klo 9 (10)-15.
Matkailutoimen ylläpitämä Keuruun informaatiopiste toimi ajalla kesä-elokuussa joka päivä klo 11-17.
Infoa ylläpidetään yhteistyössä Keuruun museon ja Annulin Putiikin kanssa, jolloin yrittäjältä, kaupungilta ja
museosäätiöltä on yksi henkilö työskentelee infossa kesäkaudella päivittäin. Henkilöt työskentelevät
kesäkauden matkailun ja museon työtehtävissä sekä yrittäjän myyntityössä. Työtehtäviä ovat
matkailuneuvonta, esitteiden jakelu, pääsylippujen ja asusteiden myynti.
Informaatiopisteen arvioitu kävijämäärä kesä-elokuun ajan oli noin 500 henkeä, joista kolmannes oli
ulkomaalaisia. Tämä määrä ei sisällä puhelinneuvontaa.
5.4 Avustukset ja muut huomionosoitukset
Keuruun matkailutoimi jakoi toisen kerran matkailun huomionosoituksen ”Matkailun teräsruusun”, joka jaettiin
Keuruun Rautatieaseman Keräilyn kätköistä -näyttelyn yrittäjille Tuula ja Veli Koskelle.
6. NUORISOPALVELUT
6.1.Yleistä
Nuorisopalveluilla työskentelee nuoriso-ohjaaja Annika Korpinen vakituisena nuoriso-ohjaajana sekä lisäksi
Niina Parkkonen (entinen vs.nuorisoasiainhoitaja) aloitti vakituisena viranhaltijana muuttuneella nimikkeellä
nuoriso-ohjaaja. Vastuut ja työnjaot pysyivät edelleen samoina, vaikka työnkuvia tarkistettiinkin vuoden 2013
aikana. Uutena painotuksena Niinan työnkuvaan lisättiin koulunuorisotyön organisointi ja kehittäminen.
Syksyllä Niina Parkkonen jäi äitiyslomalle ja hänen tehtäviään siirtyi hoitamaan Annika Korpinen. Korpisen
sijaisena aloitti nuoriso-ohjaaja Emilia Papinaho.
Nuorisopalvelut työllistivät vuonna 2014 lisäksi 12 tuntipalkkaista työntekijää. Opiskeluharjoittelijoita oli
keväällä kolme ja syksyllä yksi, tet-viikkolaisia peruskoulusta 9 sekä työtoiminnan kautta yksi työntekijä ja
startti-pajan kautta 1 nuori 3vk. Lisäksi kesätyökampanjan kautta Nuorisopalveluilla oli yksi kesätyöntekijä.
Eri toimintoihin palkatut tuntityöntekijät toimivat Nuorisopalveluiden voimavarana mahdollistaen monipuolisen
kattauksen nuorisotyöhön, bänditoiminnasta turvalliseen nuorisotilatoimintaan.
Tiivistä yhteistyötä tehtiin edelleen muiden nuorten parissa toimivien kanssa, joista tärkeimpinä Keuruun
4H-yhdistys ja seurakunnan nuorisotyö. Yhteistyöverkostona Keuruulla toimii laaja-alainen nuorten parissa
toimijoiden ryhmä Iso-N, joka kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Ryhmä nostaa ajankohtaisia aiheita
keskusteluun ja mahdollistaa monipuolisen ammattilaisten verkoston ajatustenvaihdon. Maakunnan tasolla
yhteistyötä tehtiin mm. nuorisotiedotuksen NuortenLaturin parissa, nuorten Keski-Suomen sekä nuorten
nettilehti Painovirheen kanssa. Mäntän ja Multian nuorisotoimien kanssa tehtiin myös yhteistyötä.
Nuorisotilojen käyttöpäiväkirjan mukaan nuorisokeskus Kipinällä oli vuoden 2014 aikana n.6 280 ja
Haapamäen nuorisotilassa n.4.070 kävijää.
Vuoden 2014 aikana Nuorisopalvelun toiminnassa keskeisinä toimintamuotoina olivat:
1) Nuorisotilatoiminta Kipinä ja Haapamäki
2) Nuorten projekti- ja sisäinen yrittäjyystoiminta
3) Nuorten sosiaalinen vahvistaminen, itsenäistymisen ja kasvun tukeminen
4) Nuorten osallisuus ja vaikuttaminen
5) Nuorten ryhmätoiminta
Nuorten vaikuttajaryhmänä Keuruulla toimii nuorisovaltuusto. Nuorisovaltuuston aikuisohjaajana toimi
viranhaltijana toimiva nuoriso-ohjaaja. Nuorisovaltuuston kokoonpano on ollut vuoden 2014 aikana
vaihteleva, keväällä nuorisovaltuustoon kuului kahdeksan nuorta ja syksyllä mukaan toimintaan liittyi kaksi
nuorta. Vuoden 2014 lopussa nuorisovaltuustoon kuului 10 nuorta, joista 9 on Keuruulta ja 1 Haapamäeltä.
Kevään 2014 aikana nuorisovaltuuston nuoret tukivat nuorten Lions Party 2014 tapahtumaa, osallistuivat
Keski-Suomen nuorten suureen demokratiakeskusteluun Jyväskylässä ja kävivät eduskunnan vierailuilla
yhdessä Mänttä-Vilppulan sekä Petäjäveden nuorisovaltuustolaisten kanssa. Lisäksi vuonna 2013 alkanaut
Nuorten Keski-Suomi ry:n järjestämä ”onnistutaan yhdessä” koulutuspäivä sai jatkoa keväällä Kipinällä uuden
koulutuksen merkeissä. Syksyllä nuorisovaltuusto osallistui Jyväskylässä järjestettyyn nuorten Keski-Suomen
järjestämään nuorten ja päättäjien kohtaamispäivään. Syyskausi alkoi Startti syksyyn - päivällä
Maastoliikuntakeskuksessa, johon osallistui nuoria Oppilakunnasta ja Nuorisovaltuustosta. Lisäksi syksyllä
valmisteltiin Haapamäen kuulemistilaisuutta yhdessä NuKSun ”onnistutaan yhdessä”- hankkeen myötä.
Keuruun nuorisovaltuustolla on edustajat perusturva-, rakennus-, teknisessä- ja vapaa-ajanlautakunnassa
sekä Nuorten Ääni Keski-Suomessa (näks) hallituksessa, nuorisovaltuustojen edustajistossa ja Ek5/nuorten
navikka-hankkeen ohjausryhmässä.
Toiminnallisista yhteistyömuodoista voidaan mainita yhdessä Keuruun 4H-yhdistyksen kanssa luotsaama
nuorten työnvälitystiimi, Duunirinki. Keväällä 2014 rinkiin kuului huikeat 22 nuorta ja syksyllä näistä 15 jatkoi.
Vuoden alusta uutena Haapamäelle käynnistettiin oma Duuniringin nuorten ryhmä, johon kuului neljä nuorta,
syyskaudella 3. Työtunteja rinkiläisille kertyi vuoden aikana n.938 työtuntia, lisäksi tunteja on karttunut myös
Duunirinki-ryhmälle tehdyn varainhankinnan myötä. Nuorisopalvelun ja Keuruun 4H-yhdistyksen yhteistyö
nuorten työkokemuksen kartuttamiseksi on toiminut loistavasti. 4H pyörittää nuorten palkanmaksun ja
Nuorisopalvelut on järjestänyt erilaisia koulutus- ja elämäntaitoon liittyviä tapahtumia sekä vastannut yhdessä
joka viikkoisesta ringin kokoontumisesta. Vuonna 2014 Keuruun duurinkiläiset pääsivät muun muassa
suunnittelemaan ja toteuttamaan oman talvileirin, keräämään yhteistä kesäreissu rahaa erilaisin tempauksin,
oppimaan markkinoinnista ja yrittäjyydestä sekä tapaamaan erilaisia yrittäjiä. Haapamäen Duuniringissä
kevät meni toiminnan käynnistämiseen sekä nuorten kouluttamiseen ”Ajokortti työelämään” kurssin
merkeissä.
6.2. Henkilöstö
Parkkonen Niina
Korpinen Annika
Emilia Papinaho
nuoriso-ohjaaja 1.1.-31.8.2014
nuoriso-ohjaaja 1.1.-31.12.2014
vs. nuoriso-ohjaaja 1.8-31.12.2014
Lampila Arto
Tietoa nuorille- hanke 1.8-31.12.2014
Mujo Perttu
iltaohjaaja/Haapamäki 27.1-17.3.2014 (3h/vko)
Ilmarinen Päiviiltaohjaaja/Haapamäki 24.3.-31.5.2014 (3h/vko)
Kajosmäki Satu
Lewis Laura
Nieminen Sami
Rantanen Eetu
iltaohjaaja/Kipinä 10.1.-31.5.2014 ja 5.9.-31.12.2014
iltaohjaaja/Kipinä 10.1.-31.5.2014 ja 5.9.-31.12.2014
iltaohjaaja/Kipinä 8.1.-31.5.2014 ja 5.9.-31.12.2014
iltaohjaaja/Kipinä 10.1.-31.5.2014
Korva Kari
Harrastusohjaaja/musiikki- ja bänditoiminta 7.1.-31.5.2014, 9.6-10.8.2014 ja
11.8.-31.12.2014
Minttu Koivuranta
Jonne Saarinen
Patrick Dowding
Spiraaliohjaaja/Kipinä 9.1.-31.5.2014
Spiraaliohjaaja/Kipinä/poikatyö 9.1.-31.5.2014 ja 5.9.-31.12.2014
Spiraaliohjaaja/poikaryhmä 13.11.-31.12.2014
Hyppönen Timi
Mäkelä Nadja
Harrastusohjaaja/poikaryhmä 7.2.-31.5.2014
Kesätyökampanja 2.6.-15.6.2014
6.3. Toiminta
Nuorisotoimen toimintoihin sisältyi aktiivista tilatoimintaa, matkoja, leirejä, projekti- ja tiimitoimintaa, koulutusja kurssitoimintaa sekä teema- ja bändi-iltoja.
6.3.1 Kipinä:
Nuorisopalveluiden tilatyön aukioloajat tarjosivat maanantaista perjantaihin avointeonovien vuoroja, (24h/vk)
alakoulun 4.-6. luokkalaisille sekä yläkoulun ja 2. asteen opiskelijoille. Tilatoiminnan osallisuudesta vastasi
suurimmaksi osaksi Kipinän nuorten talotoimikunta, joka edustaa kaikkia nuorisotilan kävijöitä.
Talotoimikunta pääsi vaikuttamaan tilan toimintaan ja järjestämään itse tapahtumia. Kipinällä vuoden 20140
aikana oli muun muassa kerran kuussa bändi-iltoja, blijarditurnaus yhteistyössä Kebicin kanssa,
Nahkanikkareiden järjestämä kädentaitoilta, Spr:n kondomiajokotti-ilta, Lions Party – etkot,Tukareiden
järjestämä disco, Halloween-bileet, kevätkauden päätteeksi ja syyskauden aluksi pihajuhlat yhteistyössä
Keuruun Partion kanssa. Lisäksi tilalla on yhdessä nuorten kanssa tehty erilaisia käsitöitä, askarreltu,
kokkailtu, katsottu elokuvia, pelailtu ja vietetty yhteistä aikaa.
Vuoden aikana perjantai-illat olivat poikkeuksellisen suuressa suosiossa. Iltoihin osallistui viikoittain 80-120
nuorta. Ilkivaltaa, päihtyneitä nuoria tai häiriöitä toiminnassa ei ilmaantunut. Myös yläkerran tilat pidettiin auki,
jotta Kipinän kokonaistila riitti kävijöihin nähden
Kipinän tilaa on vuoden aikana käyttänyt myös muun muassa JOPO-luokka, Keuruun 4H-yhdistys ja
yhteistyössä koulut.
6.3.2 Haapamäki:
Kevään 2014 Haapamäen nuorisotilat toimivat vielä vanhoissa tiloissa kunnes toiminta käynnistyi syksyllä
2014 uusissa tiloissa Haapamäen uuden yläkoulun yhteydessä. Tiloja käyttää päivisin iltapäivätoiminta.
Haapamäen nuorisotilavalvonnasta vastasi keväällä 2014 Annika Korpinen, Perttu Mujo ja Päivi Ilmarinen.
Syksyllä tilavalvonnasta vastasi vs. nuoriso-ohjaaja Emilia Papinaho. Tilalla leivottiin, pelailtiin, katsottiin
elokuvia, askarreltiin ja vietettiin yhteistä aikaa.
6.3.3 Toimintaryhmät (12 kpl):
Kipinällä kokoontui vuoden aikana 12 eri toimintaryhmää: Nuorisovaltuusto, Talotoimikunta, kaksi eri
Duunirinkiryhmää (Keuruu ja Haapamäki), Mangakerho/Kemake, nuorten oma roolipelikerho, Lions Party –
projektiryhmä, Kitarakerho, Kipinä House Band ryhmä, Painovirhe, 7. ja 8. luokan tyttöryhmät, 7. luokan
poikaryhmä ja nuorten bändiprojektiryhmä. Kaikissa ryhmissä näkyy nuorten osallisuus sekä kasvun ja
itsenäistymisen tukeminen.
6.3.4 Koulutus- ja kurssitoiminta (5 kpl):
Koulutus- ja kurssitoimintaa oli 5 kpl (”onnistutaan yhdessä” koulutuspäivä Kipinällä x 2, Ajokortti
työelämään-koulutus Haapamäellä, Bändiryhmän koulutuspäivä, Mahis- ohjaaja koulutus, 4H:n järjestämät
Dogsitter sekä Babysitter – kurssit, Nuorisopalvelut järjestivät myös kaksi kertaa Jämsän ammattiopiston
opiskelijoille katsauksen kunnallisen nuorisotyön kentästä ja menetelmistä. )
6.3.5 Retket (toteutuneet 11 kpl):
Nuorisotoimen järjestämiä retkiä järjestettiin 11 kpl (Hiihtolomareissu Tampereen Chillhouse-nuorten
tapahtumaan, Galaxin soundi-kisan yleisöön reissu Tampereelle, 7. luokan tyttöryhmän reissu Tyttöjentaloon
Tampereelle, 8. luokan tyttöryhmän kevätretki Tampereelle, 7.luokkalaisten poikaryhmän kevätretki
Jyväskylään, Särkänniemen retki, vaikuttajaryhmien Särkänniemiretki, nuorisovaltuuston kevätretki
eduskuntaan, Elämä lapselle –konserttimatka, Nuorisovaltuuston retki Tampereelle). Suurin osa retkistä on
toteutettu yhteistyössä Keuruun 4H:n ja seurakunnan kanssa.
6.3.6 Leirit (3kpl):
Leirejä oli vuonna 2014 3 kpl. Keväällä 2014 Duunirinkiläiset suunnittelivat oman talvileirin Ruoveden
Tuuhosten leirikeskukseen, leiri toteutettiin yhteistyössä Keuruun 4H:n kanssa. Kesällä järjestettiin yhdessä
Keuruun 4H:n kanssa nuorten Duunileiri, jossa nuoret (15 nuorta) pääsivät tekemään erilaisia työtehtäviä
Kipinältä käsin ja saivat leiriajalta palkkaa. Keuruun 4H-yhdistys toimi nuorten työnantajana. Lasten
intiaanileiriin ei saatu tarpeeksi osallistujia, joten se jäi toteutumatta kokonaan. Syksyllä uuden tyttöryhmälle
järjestettiin seurakunnan nuorisotyön kanssa leiri Santun talossa.
6.3.7 Muut tapahtumat:
Kevään Keuruun suurin nuorten tapahtuma Lions Party 2014 pidettiin 24.5.2014 Nyyssänniemen
leirintäalueella. Tapahtumaa olivat koko kevään ajan järjestämässä nuorten oma bändiprojektiryhmä, johon
kuului 22 nuorta.
Nuorisopalvelut olivat mukana koko vapaa-aikatoimen yhteisessä koko perheen Loistolauantai 11.10.2014
tapahtumassa. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä paikkakunnan seurojen ja yhdistysten kanssa.
6.3.8 Kouluyhteistyö:
Kouluyhteistyötä ohjaa koulun kanssa yhteistyössä joka lukuvuodelle päivitetty oma vuosikello, josta näkee
erilaiset yhteistyömuodot lukuvuoden aikana.
Keväällä 2014 Keuruun ja Haapamäen 7.luokkalaisille pidettiin omat mediakasvatuspajat, joka alkoi ensin
”Kuvaaminen kielletty” kulttuuriesityksellä Kimarassa. Tämän jälkeen siirryttiin luokkiin yhdeksi oppitunniksi
pitämään purkupajaa aiheesta. Mukana pajoissa ohjaajina oli Keuruun 4H:lta sekä seurakunnalta. Illalla
sama esitys tarjottiin vanhempainillassa yläkoululaisten vanhemmille, jonka jälkeen aiheesta oli keskustelua
asiantuntijan johdattelemana.
Keväällä pidettiin myös päihdekasvatus teeman mukaisesti Kipinällä kokonainen päihdeputkiviikko
pääsiäisen jälkeen. Päihdeputken toteuttii projektiopintoinaan Humakin opiskelija Nadja Mäkelä. Mukana
projektissa olivat lisäksi Keuruun 4H, seurakunta, sosiaalitoimi ja Jämsän ammattiopiston nuoriso- ja
vapaa-ajanohjaaja opiskelijat, jotka toimivat näyttelijöinä putkessa. Kipinälle rakennetun päihdeputken
kiersivät viikon aikana kaikki Keuruun ja Haapamäen yläkoululaiset. Lisäksi myös vanhemmille tarjottiin
mahdollisuus kiertää putki.
Koulun kanssa yhteistyötä tehtiin lisäksi koulun kulttuuripäivässä, jossa Nuorisopalvelut tarjosivat Kipinällä
biljardinpeluuta, leffan katsomista sekä koruaskartelua.
”Selvästi onnellinen” – kampanjan pohjalta Keuruun ja Haapamäen yläkoululaisille järjestettiin suksyllä
välituntitoimintaa teemalla ihmissuhteet. Yhteistyössä mukana 4H ja seurakunta.
Myös Jopo-luokan kanssa tehtävä yhteistyö tiivistyi kevään 2014 aikana, jolloin jopo-luokkalaiset osallistuivat
Kipinällä Nuorisopalveluiden tuntityöntekijä Kari Korvan vetämiin musiikkipajoihin. Nuorisopalvelut olivat
lisäksi mukana Isohiekassa pidetyssä seutujopoleirillä. JOPO-luokan kanssa syksyllä tehtiin tiivistä
yhteistyötä, josta vastasi Kari Korva. Sisältöinä oli bänditilan akustointi, alakerran uudelleen järjestely ja
sähkötyöt, salin rumpulavan rakentaminen ja kitaroiden rakentelu/kunnostus ja soiton opetusta. Yhteensä
työtunteja vuoden aikana 140h.
Vuosittain järjestettävä tulevien yläasteikäisten ryhmäyttäminen yhteistyössä Keuruun seurakunnan
nuorisotyön, 4H-yhdistyksen, yläkoulun tukioppilaiden ja opon sekä koulutoimiston kanssa pidettiin
toukokuussa Isohiekan leirikeskuksessa. Jatkoa ryhmäyttämiselle olivat syksyn Kipinän tutustumiskäynnit,
missä tilan toiminnan periaatteet ja sisällöt kerrottiin uusille yläasteen käyttäjille. Alkusyksystä kävimme myös
markkinoimassa Keuruun yläkoululla välituntien aikana alkavia toimintojamme sekä Haapamäen yläkoululla.
Nuorisotyö tuotti yhteistyössä kaikille yläasteen 7.-9.luokkalaisille Oma Aika –kalenterit. Lisäksi vuonna 2014
toteutettiin Keuruun kaupungin nuorten palveluiden (Nuorisopalvelut, Perusturva, Opinto- ja uraohjaus,
ek5-starttipaja) yhteinen esite nuorille.
6.3.9 Projektit ja hankkeet (3kpl):
Tyttö- ja poikaprojektit
Keväällä 2014 toimintaa jatkoivat 8.luokkalaisten ja 7. luokkalaisten omat tyttöryhmät sekä 7.luokkalaisten
poikien oma ryhmä. Kaikkiin ryhmiin kuuluu 25 nuorta ja jokaista ryhmää ohjasi kaksi ohjaajaa. Tyttöryhmät
on toteutettu yhteistyössä Keuruun 4H:n ja seurakunnan nuorisotyön kanssa. Kevään 2014 molemmat
tyttöryhmät suunnittelivat ja toteuttivat oman kevätretken Tampereelle, johon hakivat ja saivat myös
mahistukea. Toinen retki toteutettiin yhteistyössä Mänttä-Vilppulan kanssa, josta mukaan retkelle lähti oma
tyttöjen porukka. Tyttöryhmissä myös leivottiin, askarreltiin, liikuttiin ja pidettiin tyttöjeniltaa. Poikaryhmä
toteutti myös oman kevätretkensä Jyväskylään, jossa he kävivät ajamassa Cartingia sekä pelaamassa
Megazonea. Poikaryhmässä lisäksi muun muassa urheiltiin eri liikuntalajeja kokeillen, kokkailtiin ja keilattiin.
Syksyllä käynnistettiin uusi 7.-luokkalisten poikien pienryhmä, johon kuuluu 6 poikaa.
Bändiprojekti
LC-Lapinsalmi järjesti yhdessä muiden toimijoiden kanssa syksyllä 2013 hyväntekeväisyysillan Keuruun
lomahotellilla, jonka tuotto oli tarkoitus osoittaa nuorisotoimen kevään 2014 nuorten bänditapahtumaan.
Syksyn 2013 aikana nuorille tehtiin kysely tulevasta bändistä sekä samalla nuorten bändiprojektiryhmää
kerättiin kasaan. Keväällä 2014 alkaneeseen bändiprojektiryhmään kuului 22 nuorta, jotka oli jaettu neljään
alaryhmään: markkinointiin, budjettiin, konkretiaan ja ohjelmaan. Lisäksi projektilla oli kaksi
projektipäällikköä. Ohjaajina ryhmässä toimivat molemmat nuoriso-ohjaajat. Ryhmä kokoontui vähintään joka
toinen viikko ja sen lisäksi nuoret toteuttivat tapahtumaa vapaa-ajallaan. Tapahtumaa olivat tukemassa
monet keuruulaiset tahot, joista suurimpina LC Lapinsalmi ja LC Keuruu. Lions Party 2014 pidettiin 24.5.2014
Nyyssänniemen leirintäalueella. Esiintyjinä olivat Brädi, Immanuel ja keuruulainen oma The Nameless.
Lisäksi tapahtumassa oli tarjolla sumopainia, vaahtoallas ja zorb-pallorata. Kaikki kuuluivat lipun hintaan.
Kävijöitä oli yli 250 ja tapahtuma oli kaikin puolin onnistunut. Bändiprojekti ja nuorten osallisuus sai paljon
julkisuutta mm. Suur-Keuruussa pitkin kevättä Lipputuotto siirtyy taas ensi vuoden 2015 nuorten
bänditapahtuman hyväksi.
Tietoa nuorille !- Nuorten tieto- ja neuvontapalvelupisteet Keuruulle, Multialle ja Petäjävedelle
Keuruun kaupunki sai 21.000€ hankerahaa opetus- ja kultuuriministeriöltä, joka mahdollisti 1.8.2014 alkaen
hanketyöntenkijän palkkaamisen Tietoa nuorille! hankkeeseen. Hankkeen aikana jokaiseen kuntaan
rakennettiin nuorten tieto- ja neuvontapalvelupiste, josta nuoret voivat saada ajankohtaista ja luotettavaa
tietoa heitä koskevista asioista. Hankkeessa tärkeää oli nuorten osallisuus. Hanke jatkui vuoden 2014
loppuun asti. Hankkeen aikana toteutettiin neljä Tietoa nuorille pistettä – Keuruulle kaksi (Kirjasto ja Kipinä),
Multian kirjastoon sekä Petäjäveden nuorisotalo Fenixiin. Nuoret olivat mukana pisteiden suunnittelussa ja
toteutuksessa. Lukion opiskelijat vierailivat pisteillä yhteistyönä koulun kanssa. Hanke oli näkyvillä myös
Suur-Keuruussa.
6.4. Avustukset ja huomionosoitukset
Yhteensä avustuksia jaettiin n. 7 900 euroa.
Kohdeavustuksia jaettiin 9 hakijalle yhteensä n.2400€. Yleisavustusta 4H yhdistykselle 10 000 euroa.
Vuosiavustuksia jaettiin yhteensä 5.500€ neljälle (4) hakijajärjestölle:
1. Keuruun 4H-yhdistys ry, 2.500€
2. Keurusseudun partiolaiset 1.700€
3. Keuruun kaupungin VPK:n nuoriso-osasto 900€
4. Haapamäen Martat ry/Martta Nuoret 400€
Keuruun vuoden 2013 tsemppaaja nuorten ryhmä Kipinän talotoimikunta ja tsemppaajataho Keuruun
4H-yhdistys palkittiin Nuorten Keski-suomi ry:n palkitsemisjuhlassa 7.3.2014.
Nuorisotoimen 2013 huomionosoitus Tuomas Lähdeaho 300 euroa.
6.5 Koulutukset ja yhteistyöryhmät
Nuorisopalvelut ovat mukana laajennetussa oppilashuoltotyöryhmässä, johon kutsu kävi vuoden aikana
kerran. Lisäksi Nuorisopopalvelut olivat mukana Lasten ja nuorten johtoryhmässä, Iso N –työryhmässä ja
EK5-starttipajahankkeen ja Nuorten Navikka-hankkeen ohjausryhmässä.
Niina Parkkonen osallistui Jyväskylässä 20.-21.1.2014 Mielenterveysseuran järjestämään
Mielenterveystaidot- koulutukseen.
Kaikille Nuorisopalveluiden työntekijöille järjestettiin 28.3.2014 työturvallisuuskoulutusta Kipinällä.
Annika Korpinen ja Niina Parkkonen osallistuivat nuorisotyön Allianssi risteilyseminaariin 15.-16.4.2014.
10.-11.11.2014 Mahis – ohjaaja koulutus järjestettiin yhteistyössä Mänttä-Vilppulan nuorisotoimen kanssa
Kipinällä. Kaksi päiväiseen koulutukseen osallistui nuorisotyötätekeviä myös Multialta, Jämsästä ja Virroilta.
Yhteensä osallistujia oli 10 hlö. Koulutukseen osallistui Annika Korpinen.
2.10.2014 Nuorten Keski-Suomen järjestävä ”Mitä kuuluu”-kuulemiskiertue Keuruulla, osallistui Annika
Korpinen
27.10.2014 Nuorten Keski-Suomen Nuorisofoorumi Jyväskylässä, osallistui Annika Korpinen
15.12.2014 ”Puhutaan huumeista” tilaisuuteen osallistui Annika Korpinen.