Järjestämisohje - Ylioppilastutkintolautakunta

Sähköisen ylioppilaskokeen
järjestämisohje
27.11.2015
Sähköisen ylioppilaskokeen järjestämisohje
Tämä teknisluonteinen dokumentti kuvaa sähköisen ylioppilaskokeen järjestämisen
erityispiirteet. Ohjetta päivitetään sitä mukaa kuin tiedot parhaista käytänteistä tarkentuvat.
Ylioppilastutkintolautakunta toivoo lukioilta kysymyksiä ja kommentteja.
Uusin versio hyväksytystä järjestämisohjeesta on ylioppilastutkintolautakunnan www-sivuilla.
Sisällys
Sähköisen ylioppilaskokeen järjestämisohje ............................................................................................... 1
Sisällys ............................................................................................................................................................. 1
1
Johdanto .................................................................................................................................................... 3
1.1
1.2
2
Valmisteluvaihe ......................................................................................................................................... 7
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
2.6
2.7
2.8
2.9
2.10
2.11
3
Rehtorin ja opettajien käyttöoikeudet ................................................................................... 21
Koetehtävien ja muistitikkujen toimittaminen ja säilyttäminen ........................................ 21
Koetilan tietotekniikan rakentaminen ja testaus .................................................................. 21
Kokelaan välineiden tarkistus ................................................................................................... 22
Muut sähköisen kokeen edellyttämät välineet koetilassa ................................................... 22
Koepäivän tapahtumat ......................................................................................................................... 23
4.1
4.2
4.3
4.4
4.5
5
Koetilan järjestelyt tiivistetysti .................................................................................................... 7
Keskeiset tekniset uhkat ja niihin varautuminen tiivistetysti ................................................ 8
Tietoliikenne.................................................................................................................................... 8
Sähkönsyöttö ............................................................................................................................... 13
Päätelaitteet kuulokkeineen ...................................................................................................... 13
Päätelaitteiden lisälaitteet .......................................................................................................... 15
Koetilan palvelin........................................................................................................................... 15
Valvojan näyttö ja valvojan kone .............................................................................................. 16
Koetilojen kalustus...................................................................................................................... 16
Erityisjärjestelyt ........................................................................................................................... 19
Kokeen suorittaminen erillisessä tilassa ................................................................................. 20
Ennen koetta ......................................................................................................................................... 21
3.1
3.2
3.3
3.4
3.5
4
Uudet yhteistyökumppanit........................................................................................................... 4
Yhteenveto koejärjestelyistä........................................................................................................ 4
Toimenpiteet koetilassa ennen koetta .................................................................................... 23
Toimenpiteet kokeen alussa ...................................................................................................... 23
Valvojien toiminta kokeen aikana ............................................................................................ 24
Poikkeustilanteisiin reagointi .................................................................................................... 25
Kokelaan poistuessa.................................................................................................................... 25
Kokeen jälkeen ...................................................................................................................................... 27
5.1
5.2
Toimenpiteet kokeen jälkeen koetilassa ................................................................................. 27
Toimenpiteet kokeen jälkeen .................................................................................................... 27
1
5.3
Kokeen aikana syntyneiden paperiasiakirjojen käsittely ..................................................... 27
6
Sanasto ja lyhenteet ............................................................................................................................. 28
7
Lähteet .................................................................................................................................................... 30
Liite 1:Valvojan ohje ...................................................................................................................................... 31
2
1
Johdanto
Ylioppilaskokeen sähköistäminen tapahtuu vaiheittain vuosina 2016–2019. Uudistuksen
tavoitteena on vastata entistä paremmin nuorten tuleviin osaamistarpeisiin jatko-opinnoissa ja
työelämässä. Sähköistäminen antaa tehtävänlaatijoille mahdollisuudet tehdä entistä
monipuolisempia tehtäviä ja myös kokelailla on mahdollisuus näyttää laaja-alaisesti osaamistaan.
Tärkeimmät asiat eivät kuitenkaan muutu: koe on edelleen luotettava osaamisen mittari, jossa
menestymiseen jokaisella kokelaalla on tasa-arvoiset mahdollisuudet. Jatkossakin kokeen
järjestäminen on ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) ja lukioiden suuri yhteinen ponnistus.
Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä (26.8.2005/672) toteaa 3 §:ssä yksiselitteisesti tutkinnon
ja kokeen järjestämisvastuun oppilaitoksissa kuuluvan rehtorille. Kuten ennenkin, myös
sähköisen ylioppilaskokeen onnistuneet järjestelyt vaativat laajan ryhmän yhteistyötä.
Tämä dokumentti kuvailee sähköiseen ylioppilastutkinnon kokeisiin liittyvät käytännön
järjestelyt. Ohje on tarkoitettu koetapahtuman toteuttamiseen osallistuville henkilöille, joita
voivat olla ainakin seuraavat:
•
•
•
•
•
rehtorit ja koulusihteerit
tilahallinnon edustajat (esim. sähköasennukset)
tietohallinnon ja/tai tietotekniikkapalvelujen toimittajat (esim. päätelaitteet, palvelimet,
verkot)
koetilan kalustamisesta vastaavat (esim. vahtimestarit, opettajat, koulun ulkopuoliset
avustajat)
kokeen valvojat (esim. rehtorit, opettajat).
Koska ohjeessa kuvataan koetilojen sähkö- ja tietoteknistä toteutusta, on tekstissä runsaasti
ammattisanastoa ja lyhenteitä (esim. varakäyntiaika, DHCP-palvelin). Näitä ammattisanoja ja
lyhenteitä on linkitetty sanastoon (ks. kohta 6).
Tämän dokumentin tavoitteena on helpottaa sähköisen ylioppilaskokeen valmisteluja lukioissa.
Osa kokeen järjestämiseen liittyvistä yksityiskohdista on varsin hyvin tiedossa, ja ne on osin jo
toteutettukin lukioissa. Niiden kuvaaminen auttaa koejärjestelyjen suunnittelua ja toteutusta.
Erityisen selkeitä ovat kokeen teknisiin järjestelyihin (sähköasennukset, tietoliikenne) liittyvät
asiat.
Osa yksityiskohdista ei ole vielä tiedossa. Nämä voivat liittyä toimintaprosesseihin, joita on
helpompi muuttaa myöhemmin kuin rakenteellisia seikkoja. Parhaat ratkaisut löytyvät käytännön
kokemuksen kautta, ja näitä kokemuksia lukiot tulevat saamaan sähköisistä kurssikokeista ja
ylioppilaskokeen kenttätestauksista. Siksi järjestämisohjetta täydennetään kokemuksen
karttuessa.
•
•
•
Osa dokumentista tulee myöhemmin osaksi ylioppilaskokeen yleisiä määräyksiä ja
ohjeita.
Osa dokumentista on tarkoitettu antamaan ideoita käytännön järjestelyiden
toteuttamiseksi. Tällaiset osat on kirjoitettu kursiivilla ja sisennetty.
Dokumentissa voidaan myös mainita kirjoitushetkellä puuttuvasta ohjeistuksesta. On
3
siis tiedossa, että asiaan on tulossa lisätietoa myöhemmin. Tällaiset osat on kirjoitettu
kursiivilla ilman sisennystä.
Toivomme lukioiden kommentoivan järjestämisohjetta jatkuvasti sisältöehdotuksin ja
kysymyksin sähköpostitse: digabi@ylioppilastutkinto.fi. Uusin versio tästä ohjeesta on aina
ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilla.
1.1
Uudet yhteistyökumppanit
Sähköisen kokeen valmistelut vaativat yhteistyötä lukion, tilahallinnon ja tietohallinnon tai
tietotekniikkapalvelujen toimittajien kanssa.
Tilahallinnon tehtävänä on järjestää kokeen suoritukseen tarvittavat kiinteät tekniset järjestelyt
koetiloissa. Nämä tarkoittavat yleensä sähköasennusten suunnittelua ja asennusta. Tilahallinnon
osalta työ on valmis, kun koetilat on varustettu ohjeiden mukaisesti.
Tietohallinnon tehtävänä on järjestää kokeen suoritukseen tarvittavat päätelaitteet,
palvelinlaitteet ja tietoliikenneyhteydet. Tietohallinnon rooli on vahva erityisesti tehtäessä
päätelaitteisiin liittyviä linjauksia ja suunniteltaessa koejärjestelyjä. Tilanteesta riippuen oman
koulun tietotekniikkatuki voi kouluttaa koulun opettajan (tai osan opettajista) tekemään
koejärjestelyt. YTL:n tavoitteena on aikaansaada sähköinen ylioppilaskoe, joka ei vaadi
tietotekniikkatoimialan jatkuvaa tukea. Myös tilahallinnolta vaadittava työpanos vähenee
oleellisesti koetilojen valmisteluvaiheen (ks. kohta 2) jälkeen.
1.2
Yhteenveto koejärjestelyistä
Sähköisen kokeen koejärjestelyt voi jakaa valmisteluvaiheeseen sekä jokaisella tutkintokerralla ja
koepäivänä toistuviin vaiheisiin.
Valmisteluvaiheessa:
•
•
•
Lukio valitsee sähköisessä ylioppilaskokeessa käytettävät tilat (ml. erityisjärjestelyissä
tarvittavat tilat).
Lukio huolehtii siitä, että näissä tiloissa toteutetaan kokeessa tarvittavat sähkötekniset
ratkaisut (sähkönsyöttö, akkuvarmistettu sähkönsyöttö eli UPS-varmistus, tietoliikenne)
ja kalustus (kokelaiden ja valvojien sijoittelu).
Lukio linjaa kokelaan kokeessa käyttämien päätelaitteiden hankkijan (lukio vai kokelaat)
ja varmistaa, että lukiolla on kokeessa tarvittavat varalaitteet. Päätelaitteissa on oltava
myös kuulokkeet.
Noin kahta viikkoa ennen koetta:
•
•
•
•
Rehtori testaa kirjautumisen YTL:n verkkopalveluun Vetuma-tunnistautumisella.
Lukio vastaanottaa YTL:n postitse lähettämät USB-muistitikut (kokelaan tikut ja
palvelintikut).
Varmistetaan, että kokelaat osaavat käynnistää omat päätelaitteensa USB-muistilta
(kokelaan tikuilta).
Varmistetaan, että kokelaiden käyttämät päätelaitteet voivat liittyä langalliseen tai
langattomaan tutkintoverkkoon ja että päätelaitteissa on toimivat kuulokkeet.
4
Noin viikkoa ennen koetta:
•
•
Rehtori vastaanottaa YTL:n postitse lähettämät koetehtävien avaamisessa käytettävän
purkukoodin ja kokelaiden tunnistamisessa käytettävät avainlukulistat.
Rehtori lataa salakirjoitetun koetehtävät sisältävän tiedoston USB-muistille.
Ennen koetta koetilassa:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Lukio kalustaa koetilat ja rakentaa tutkintoverkon.
Lukio rakentaa ja testaa kokeissa käytettävän tutkintoverkon, jota käytetään koetilassa
ja erityisjärjestelyissä käytettävissä tiloissa.
Lukio varmistaa, että koetilassa on YTL:n ohjeiden mukainen määrä varakoneita, joiden
tiedetään käynnistyvän kokelaan tikulta. Koneisiin on tehty äänitesti, niissä on
kuulokkeet ja kokelaan USB-tikku. Varakoneissa on ohjeet, jonka avulla kokeen valvoja
voi tarvittaessa käynnistää ne kokelaan tikulta.
Lukio varmistaa, että koetilassa on YTL:n ohjeiden mukainen määrä USB-muistitikkuja.
Lukio jakaa opiskelijoiden istumapaikoille muistiinpanopaperia.
Lukio jakaa opiskelijoiden tikut valmiiksi opiskelijoiden istumapaikoille.
Jos opiskelijat tekevät kokeen lukion päätelaitteilla, lukio asentaa päätelaitteet valmiiksi
opiskelijoiden istumapaikoille.
Lukio käynnistää tutkintoverkkoon koetilan palvelimen ja mahdolliset valvojien koneet.
Lukio tulostaa vähintään yhden pöytäkirjalomakkeen valvojalle.
Kokeen alussa koetilassa (30-60 minuuttia ennen varsinaisen kokeen alkamisajankohtaa):
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kokelaat tulevat koetilaan ja tuovat mahdolliset omat päätelaitteensa.
Kokelaat liittävät päätelaitteensa sähkö- ja tutkintoverkkoon.
Kokelaat liittävät kuulokkeensa päätelaitteeseensa.
Kokelaat käynnistävät päätelaitteensa opiskelijan tikulta.
Kokelaat tekevät päätelaitteessaan äänitestin.
Rehtori ja valvoja lataavat koetehtävät koetilan palvelimelta.
Rehtori, valvoja ja kokelas avaavat kirjekuoren, joka sisältää purkukoodin ja
avainlukulistat
Kokelaat syöttävät koejärjestelmään etu- ja sukunimensä sekä henkilötunnuksensa ja
jäävät odottamaan tunnistamista.
Valvoja syöttää koetilan palvelimelle purkukoodin.
Valvojat tunnistavat kokelaat avainlukulistojen avulla.
Kokeen aikana:
•
•
•
Valvojat seuraavat kokeen suoritusta koetilassa ja valvojan näytöltä.
Valvojat ylläpitävät sähköistä tai paperista valvontapöytäkirjaa.
Valvojat reagoivat poikkeustilanteisiin.
Kokeen jälkeen koetilassa:
•
Valvojat keräävät kokelailta päätelaitteen USB-muistit (kokelaan tikut).
5
•
•
•
•
Kokeen valvoja tallettaa koesuoritukset koetilan palvelimelta USB-muistille.
Koesuoritukset ovat tallessa palvelintikulla, mutta halutessaan valvoja voi tallettaa
koesuoritukset useammallekin USB-muistille.
Valvoja luovuttaa USB-muistin mahdollisimman nopeasti rehtorille.
Kokeen valvoja sammuttaa koetilan palvelimen. Palvelintikku talletetaan kassakaappiin.
Kokelaan tikkuja voi käyttää uudelleen heti kokeen jälkeen.
Arvostelu alkaa YTL:n arvostelupalvelussa.
Kokeen jälkeen:
•
•
•
•
Lukion rehtori kirjautuu YTL:n verkkopalveluun ja siirtää kokelaiden koesuoritukset
sisältävän tiedoston YTL:n palveluun.
Lukion rehtori tarkistaa YTL:n järjestelmään arvosteluun osallistuvien henkilötunnukset.
Lukion opettajat kirjautuvat YTL:n verkkopalveluun Vetuma-tunnistautumisen avulla ja
arvostelevat koesuoritukset YTL:n ohjeiden mukaisesti.
Lukion rehtori voi seurata arvostelun etenemistä. Kun arvostelu on valmis, rehtori
ilmoittaa asiasta YTL:n verkkopalvelussa.
6
2
Valmisteluvaihe
2.1
Koetilan järjestelyt tiivistetysti
Sähköisessä ylioppilaskokeessa jokaisella kokelaalla on käytössään päätelaite, joka käynnistetään
YTL:n toimittamalta kokelaan muistitikulta. Jokainen päätelaite voidaan liittää sähköverkkoon ja
koetilan verkon kautta koetilassa oleviin palvelimiin. Koetilan palvelimet käynnistetään YTL:n
toimittamalta palvelintikulta. Kaikki kokelaan kokeen aikana tarvitsema aineisto on koetehtävät
sisältävässä tiedostossa, jonka rehtori on ladannut YTL:n verkkopalvelusta. Kokelaan
päätelaitteelta ei pääse muualla sijaitseviin sähköisiin resursseihin (esim. internetissä tai
päätelaitteen kovalevyllä sijaitseviin aineistoihin).
Koetilan palvelin on kahden erillisen tietokoneen (noodin) muodostama kokonaisuus. Tällä
kahdentamisella varaudutaan mahdollisiin laitteistovikoihin kokeen aikana. Noodeissa on
identtinen ohjelmisto. Tietokoneet kopioivat toisilleen niille tulleen aineiston, jolloin toisen
koneen rikkoutuessa koetta voidaan jatkaa häiriöttä toisen varassa. Koetilan palvelimet ovat
yhteydessä koetilan verkkoon. Voi myös olla, että noodit ovat tietoliikenneyhteydessä suoraan
keskenään.
YTL:n
palvelin
ulkoverkkoyhteys
noodi 2
noodi 1
koetilan
palvelin
kytkin
kokelas
kokelas
tutkintoverkko
kokelas
kokelas
Kuvio 1.Yksinkertaistettu kaavakuva tutkintoverkon tietoliikennejärjestelyistä. Ensimmäisissä kokeissa
koetilan palvelimet eivät ole yhteydessä internetiin, mutta yhteyksiin on hyvä varautua koetilojen
kaapeloinneissa.
Koetilan sähkötekninen rakenne on kuvattu tilaohjeessa. Koetilan sähkönsyöttö on jaettu
kahteen alueeseen:
•
•
Akkuvarmennettuun sähkönsyöttöön on liitetty koetilan palvelimet ja
tietoliikennelaitteet. Jos koetilan sähkönsyöttö katkeaa, nämä laitteet toimivat UPSlaitteiden virran avulla. Varakäyntiajan on oltava vähintään 15 minuuttia.
Varmistamattomaan sähkönsyöttöön on liitetty kokelaiden päätelaitteet. Jos koetilan
7
sähkönsyöttö katkeaa, nämä laitteet toimivat päätelaitteiden oman akun avulla.
Sekä akkuvarmennettu että varmistamaton sähkönsyöttö on mitoitettava tilaohjeen mukaisesti.
Rehtori lataa koetehtävät sisältävän salatun tiedoston YTL:n verkkopalvelusta. YTL lähettää
salauksen purkamisessa tarvittavan purkukoodin rehtorille kirjatussa kirjeessä.
Kokelaiden vastaukset ja muu kokeen aikana syntyvä aineisto siirtyvät koetilan palvelimilta
YTL:ään USB-muistille tallennetun salatun koesuoritustiedoston välityksellä. Kokeen jälkeen
rehtori voi siirtää tiedoston YTL:n verkkopalveluun vaikka omalla kannettavallaan.
Tulevaisuudessa kokeen aikana syntyvä aineisto voi siirtyä jo kokeen aikana YTL:ään. Siksi
koetilojen kaapeloinneissa on hyvä varautua koetilan palvelimen internetyhteyksiin.
2.2
Keskeiset tekniset uhkat ja niihin varautuminen tiivistetysti
Sähköisiä ylioppilaskokeita suoritetaan yli 400 suorituspaikassa noin 40 000 päätelaitteella.
Teknisiä ongelmia tulee väistämättä, ja niihin on kyettävä reagoimaan mahdollisimman nopeasti.
Lukioiden käytettävissä ei ole eri alojen asiantuntijoita, joten kokeen valvojien tulee pystyä
tekemään ohjeistetut toimenpiteet.
Keskeiset tekniset uhkat on tunnistettu ja niihin varautuminen on suunniteltu seuraavasti:
•
•
•
•
Sähkönsyötön katkeamiseen varaudutaan usealla tasolla. Keskeiset järjestelmät on
akkuvarmistettu, ja myös päätelaitteisiin suositellaan akkua. Järjestelmä tallentaa
kokelaan vastaukset automaattisesti, jolloin päätelaitteen yllätyksellinen sammuttaminen
ei kadota kokelaan vastauksia.
Yksittäisiin päätelaiteongelmiin varaudutaan varapäätelaitteilla, joiden
järjestäminen on lukion vastuulla.
Yksittäisiin tietoliikenneongelmiin varaudutaan järjestämällä koetilaan varapaikkoja.
Koetilan palvelimien vikaantumiseen varaudutaan toteuttamalla palvelin kahdesta
noodista koostuvalla vikasietoisella kokonaisuudella.
Kokeen aikana tehtävät toimenpiteet on dokumentoitu kohdassa 4.4.
Nykyisistä järjestelyistä poiketen sähköisen ylioppilaskokeen koetilalle ei tarvita varatilaa. Jos
koetila tuhoutuu tutkintokerran aikana käyttökelvottomaksi eikä keskeytynyttä tai
peruuntunutta koetta voida suorittaa varakoepäivänä kyseisessä suorituspaikassa, kokelaat
pyritään sijoittamaan muihin suorituspaikkoihin.
2.3
Tietoliikenne
Sähköisen ylioppilaskokeen järjestämisessä tarvitaan kaksi verkkoyhteyttä:
•
•
Tutkintoverkko on suljettu paikallisverkko (LAN), jonka verkkoasetukset jakaa koetilan
palvelin. Tutkintoverkko rakennetaan Ethernet-kaapeleilla. YTL:n erityisluvalla verkon
voi rakentaa myös WLAN-tukiasemilla. Tutkintoverkon laitteiden on oltava UPSvarmistettuja.
Ulkoyhteyttä käyttää koetilan palvelin. Yhteyttä käytetään tulevaisuudessa kokeessa syntyvien aineistojen siirtämiseen koetilan palvelimelta YTL:n verkkopalveluun. Ulkoyhtey8
teen käytettävien laitteiden (esim. kytkimet, reitittimet) ei tarvitse olla akkuvarmistettuja eikä verkkoyhteyden tarvitse olla kahdennettu.
2.3.1
Ulkoyhteys
Ensimmäisissä sähköisissä kokeissa kokeessa syntyvä aineisto talletetaan koetilan palvelimelta
USB-muistille. Rehtori siirtää tiedoston YTL:n verkkopalveluun vaikka omalla kannettavallaan.
Vaikka koetilan palvelimen internetyhteyttä (ulkoyhteyttä) ei aluksi tarvita, on siihen
varauduttava koetilojen kaapeloinneissa.
Ulkoyhteyden on oltava pääsyltään rajoittamaton internetyhteys. Yhteyden nopeuden on oltava
vähintään 1 Mbit/s, koska hitaammilla yhteyksillä kokeessa syntyvien aineistojen välitys vie liiaksi
aikaa. Yhteys on tuotava Ethernet-kaapelein koetilan palvelimelle.
Koska koetilan palvelin koostuu kahdesta noodista, on palvelimen sijaintipaikassa oltava kaksi
ulkoverkon Ethernet-pistorasiaa tai ulkoverkkoon liitetty kytkin palvelimen noodien käyttöön.
Yhteyden tärkein käyttötarkoitus on kokeessa syntyvien aineistojen siirtäminen koetilan
palvelimelta YTL:ään Aineisto koostuu ainakin koesuorituksista, valvontapöytäkirjoista sekä
erilaisesta teknisestä valvontatiedosta. On myös mahdollista, että ulkoyhteyttä käytettäisiin
koetilan palvelimien etähallintaan kokeen aikana. Toteutuessaan tämä tulisi perustumaan koetilan
palvelimien YTL:ään avaamaan yhteyteen. Koetilan palvelin ei tarvitse julkisesti internetissä
olevaa IP-osoitetta tai internetin suunnasta avoimia portteja.
Tyypillisesti lukioissa on käytössä kahdentasoisia verkkoja:
•
•
Hallintoon käytettäviin verkkoihin saa yleensä liittää vain verkon haltijan (esim. kunnan
tietohallinnon) ylläpitämiä työasemia.
Vierailijaverkot ovat käytössä koulun opiskelijoille ja vieraille. Niihin kytkeytyminen
saattaa edellyttää tunnistautumista esim. selaimen avulla.
YTL:n näkökulmasta koetilan palvelimen sijoittamien hallintoverkkoon on paras ratkaisu, koska
silloin palvelin on vierailijaverkkoa paremmin suojassa sivullisten yhteydenotoilta. Tietohallinnon
linjaukset voivat estää sijoittamisen hallintoverkkoon, koska periaatteessa koetilan palvelimen
ohjelmisto on YTL:n eikä tietohallinnon hallinnassa. YTL selostaa mielellään koetilan palvelimien
rakennetta ja tietoturvaominaisuuksia tietohallinnoille, jotta palvelimet voitaisiin sijoittaa
mahdollisimman turvalliseen verkkosegmenttiin.
Vierailijaverkko on myös mahdollinen koetilan palvelimen sijoituspaikka, kunhan verkko ei
edellytä selaimen kautta tapahtuvaa tunnistautumista. Avatulla yhteydellä ei myöskään saa olla
vanhenemisaikaa (esim. enintään kahden tunnin yhteys). Koetilan palvelin on suojattu
ulkoverkon puolelta palomuurilla, ja yhteydet koetilan palvelimen ja YTL:n välillä on salattu.
Tiedonsiirto sietää tilapäisiä katkoja (esim. suuret vaihtelut kaistanleveydessä).
Jos kumpikaan edellä kuvatuista ratkaisuista ei ole mahdollinen, on koetilan palvelimelle
järjestettävä tilapäinen verkkoyhteys esim. erillisen ADSL:n tai erittäin poikkeuksellisissa
tilanteissa jopa mobiilidatan avulla.
9
2.3.2
Tutkintoverkko Ethernetillä
Tutkintoverkko rakennetaan Ethernetillä eli verkkojohtoihin perustuvalla tekniikalla, ellei lukio
ole hakenut YTL:ltä lupaa käyttää langatonta verkkoa (WLAN). Tutkintoverkon suunnittelu on
tärkeää, koska hyvä suunnittelu säästää rakentamiseen käytettävää aikaa. Suunnittelussa on
huomioitava myös kokelaat, jotka suorittavat kokeensa erityisjärjestelypäätöksellä erillisissä
koetiloissa.
Tutkintoverkkoja on yksi tai useampia lukiota kohden, ja jokaisessa tutkintoverkossa on oltava
yksi kahdesta noodista koostuva koetilan palvelin. Jos kaikki kokelaat suorittavat kokeen yhdessä
koetilassa, on verkon suunnittelu helppoa. Tilaan varataan paikka koetilan palvelimelle ja
rakennetaan verkko kytkimien kautta niin että se ulottuu jokaisen kokelaan työpisteeseen.
Lähes aina kokelaiden joukossa on kuitenkin myös erityisjärjestelypäätöksen saaneita, erillistä
koetilaa vaativia kokelaita. Erillisten koetilojen tietoliikenteen järjestämiseen on kaksi
vaihtoehtoa:
•
•
Erillisiin tiloihin perustetaan omat tutkintoverkkonsa, joissa jokaisessa on oma kahdesta
noodista koostuva koetilan palvelimensa (ks. kuvio 2).
Erillisissä tiloissa työskentelevien kokelaiden päätelaitteet liitetään Ethernetkaapelein ”pääsalin” tutkintoverkkoon (ks. kuvio 3).
YTL:n
palvelin
pienempi koetila
isompi koetila
erillinen
koetila
koetilan
palvelin
koetilan
palvelin
koetilan
palvelin
kytkin
kytkin
kytkin
kytkin
kokelas
kokelas
kokelas
kokelas
kokelas
kokelas
kokelas
kokelas
kokelas
Kuvio 2. Tässä esimerkissä jokaisessa koetilassa on oma tutkintoverkkonsa ja koetilan palvelimensa.
Koetilojen välisiä verkkoyhteyksiä ei tarvita.
10
YTL:n
palvelin
pienempi koetila
isompi koetila
erillinen
koetila
koetilan
palvelin
kytkin
kytkin
kytkin
kytkin
kytkin
kokelas
kokelas
kokelas
kokelas
kokelas
kokelas
kokelas
kokelas
kokelas
Kuvio 3. Tässä esimerkissä kiinteistön kaikki koetilat ovat samassa tutkintoverkossa. Lukiossa on vain
yksi koetilan palvelin.
Jos tutkintoverkkoa reititetään rakennuksen kiinteän kaapeloinnin ja kytkinten välityksellä, on
varmistettava, että tutkintoverkko ei yhdisty rakennuksen muihin verkkoihin. Tämä voidaan
tehdä käyttämällä olemassa olevissa kytkimissä tutkintoverkolle omaa VLANiaan tai reitittämällä
tutkintoverkko ristiinkytkentätilojen lävitse omalla kytkimellään.
Verkkotopologiaa suunniteltaessa on muistettava, että kaikissa tutkintoverkon verkkolaitteissa
on oltava akkuvarmistus varakäyntiajan mukaisesti. Vaatimus akkuvarmistuksesta koskee siis
myös niitä mahdollisia ristiinkytkentätilojen olemassa olevia kytkimiä, joiden lävitse
tutkintoverkko kulkee. Erillisten tilojen akkuvarmistuksesta on omat määräykset (ks. 2.11).
YTL:n
palvelin
pienempi koetila
kytkin
isompi koetila
erillinen
koetila
koetilan
palvelin
kytkin
RKT-tilassa
kytkin
RKT-tilassa
kytkin
kokelas
kokelas
kokelas
kokelas
kokelas
kokelas
kokelas
kokelas
kokelas
Kuvio 4. Esimerkki tietoliikennejärjestelyistä. Punaisella pohjalla olevissa laitteissa on oltava
akkuvarmistus. Jos verkkoliikenne kulkee RKT-kaapeissa olevien kytkinten läpi, on nämäkin kytkimet
akkuvarmistettava. Sinisellä pohjalla olevissa päätelaitteissa on oma akku. Näihin ei tarvita erillistä
akkuvarmistusta. Ulkoverkkoyhteyttä ei tarvitse akkuvarmistaa.
11
Jos RKT-tilassa olevien kytkimien akkuvarmistus tuntuu raskaalta toimenpiteeltä, saattaa
pienten PoE-kytkinten käyttö olla hyvä vaihtoehto. Jos varsinaisen koetilan ja erillisen tilan
välillä on yksi kytkin, voi UPS sijaita isommassa koetilassa. UPS syöttää virtaa PoE-injektorille
tai PoE-kytkimelle, joka syöttää Ethernetin yli virtaa ristiinkytkentätilassa olevalle PoEpikkukytkimelle. Erillisissä tiloissa ei tarvita lainkaan UPS-laitteita.
isompi koetila
UPS
koetilan
palvelin
PoE
erillinen
koetila
PoE-kytkin
RKT-tilassa
kytkin
kokelas
kokelas
kokelas
kokelas
kokelas
Kuvio 5. RKT-tilassa oleva UPS on korvattu Ethernet-kaapeliin sijoitetulla PoE-injektorilla, joka
syöttää akkuvarmistettua virtaa (punainen katkoviiva) koetilasta RKT-tilassa olevalle kytkimelle
Ethernet-kaapelin (musta viiva) kautta.Vaihtoehtoisesti koetilan kytkin voisi olla PoE-osaava,
jolloin erillistä PoE-injektoria ei tarvittaisi.
Tutkintoverkon ei tarvitse olla kahdennettu. Lukion käytössä on oltava varalaitteita siten, että
kokeen aikana mikä tahansa verkon rakentamiseen käytetty rikkoutunut yksi komponentti
voidaan vaihtaa toimivaan.Vaihdon on tapahduttava alle 60 minuutissa vian havaitsemisesta.
Tutkintoverkon kytkinten ei tarvitse olla hallittuja.Verkon tiedonsiirtonopeuden tulee olla 1 000
Mbit/s (1 Gbit/s) koko verkon alueella. Ensimmäisillä koekerroilla tätä kapasiteettia ei käytetä,
mutta koska kyse on pitkäaikaisesta investoinnista, on laajenevaan tiedonsiirtomäärään hyvä
varautua hankinnassa. Verkkokaapeleina on hyvä käyttää suojattua kaapelia (STP), jos kaapelit
yhdistetään esim. kaapelikouruilla tai nippusiteillä tiukoiksi johtonipuiksi. Muussa tapauksessa
suojaamaton kaapeli (UTP) riittää. Gigabitin verkossa on käytettävä vähintään CAT-5E-tason
kaapelia.
Tutkintoverkon laitteet on säilytettävä valvonnan alaisuudessa tai lukituissa tiloissa. Käytännössä
tämä tarkoittaa sitä, että kytkimet ovat joko lukituissa ristiinkytkentä- tai muissa tiloissa tai
kaapeissa tai kokeen aikana kokeen valvojien valvonnassa. Jos koetilassa on lukitsemattomia
laitteita, koko koetilan on oltava lukittuna tutkintoverkon rakentamisen jälkeen kokeen alkuun
saakka.
2.3.3
Tutkintoverkko WLANilla
Langattoman WLAN-verkon käyttäminen osana tutkintoverkkoa on mahdollista vain, jos lukio
on saanut siihen luvan YTL:ltä. Tällöin lukio voi rakentaa tutkintoverkon WLANia käyttäen niihin
tiloihin, joihin se on hakenut luvan. Samoissa tiloissa voi olla myös Ethernetillä rakennettu
tutkintoverkko, jota osa kokelaista käyttää.
12
Ennen luvan hakemista lukion on arvioitava itse ne koetilat, joissa langatonta tutkintoverkkoa
aiotaan käyttää. Arviointia varten YTL on laatinut erillisen arviointiohjeen (ks. WLAN-ohje).
WLAN-verkon rakentamiseen pätevät samat linjaukset kuin Ethernet-verkon rakentamiseen.
Kaikki verkkolaitteet, myös WLAN-tukiasemat ja mahdolliset niitä ohjaavat kontrollerit, on
sijoitettava akkuvarmistettuun virransyöttöön. Langattoman verkon laitteita koskevat fyysistä
tietoturvaa koskevat määräykset. Laitteiden on oltava joko lukituissa tai valvotuissa tiloissa.
WLAN-verkon laitteet voidaan sijoittaa sivullisten saavuttamattomiin myös kiinnittämällä ne
riittävän ylös, jolloin ei vaadita laitteiden sijoittamista lukittuun tilaan. Ethernet-verkon
varalaitteita koskeva vaatimus koskee myös WLAN-verkkoa lukuun ottamatta mahdollista
kontrolleria.
WLAN-tekniikkaan perustuvan tutkintoverkon rakentamisluvan hakemiseen on oma erillinen
ohjeensa (ks. WLAN-ohje).
2.4
Sähkönsyöttö
YTL on antanut koetilojen sähkösuunnittelusta kattavat ohjeet 10.6.2013 dokumentissa ”Ohje
sähköisen ylioppilaskokeen koetilojen sähkösuunnitteluun” (ks. tilaohje). Dokumentissa ja sen
liitteissä kuvataan sähkönsyötön periaatteet. Ohjeen noudattaminen on erittäin tärkeää paitsi
kokelaiden turvallisuuden myös sähkön riittävyyden näkökulmasta.
Akkuvarmennuksen tulee kattaa koetilan palvelimen molemmat noodit ja tutkintoverkon
verkkolaitteet (sekä Ethernet että mahdollinen WLAN). Varakäyntiaika on vähintään 15
minuuttia. Kokelaiden päätelaitteita ei tarvitse akkuvarmistaa, koska niissä on omat akut.
Akkuvarmennuksen turvin voidaan ylittää lyhyet sähkönsyötön häiriöt ilman eri toimenpiteitä.
Häiriön pitkittyessä koetilan palvelimet ja päätelaitteet voidaan sammuttaa hallitusti, jotta
palvelimille tallennettuja tietoja ei katoa. Lukio voi halutessaan varautua myös pidempiin
varakäyntiaikoihin. Varakäyntiaikoja suunniteltaessa on hyvä muistaa, että kokeen suoritus vaatii
yleensä myös valaistuksen (koetilat, käytävät, vessat). Erillisten tilojen akkuvarmistuksesta on
omat määräykset (ks. 2.11).
Kaupunkialueella ja muilla maakaapeloiduilla alueilla tyypilliset sähkönsyötön häiriöt kestävät
joitakin sekunteja. Jos sähkökatkot alueella ovat tyypillisesti hyvin pitkiä, voi lukio halutessaan
varautua sähkönsyöttöön myös varavoimanlähteen (generaattorin) avulla. Muutamassa
lukiossa on suunniteltu mahdollisuus syöttää virtaa koulun pihalle tuotavasta generaattorista.
Koepäivinä generaattori on esim. 30 tai 60 minuutin lähtövalmiudessa. Jos virta katkeaa,
kokeen suoritus voi jatkua varavoimanlähteen turvin. Menetetty suoritusaika hyvitetään
kokelaille.
Jokaisen kokelaan käyttöön on varattava yksi 230 V:n suojamaadoitettu pistorasia.
2.5
Päätelaitteet kuulokkeineen
Jokaisella kokelaalla on oltava oma päätelaitteensa. Kokelas vastaa siitä, että hänellä on kokeessa
YTL:n vaatimusten mukainen päätelaite, joka on yhteensopiva YTL:n ohjelmiston kanssa ja
pystyy liittymään lukion tutkintoverkkoon (Ethernet tai WLAN). Kokelas vastaa myös siitä, että
hän osaa ilman muistiinpanoja käynnistää päätelaitteensa siten, että käyttöjärjestelmä ladataan
kovalevyn sijaan USB-muistilta. Päätelaitteen vaatimukset kuvataan erillisessä päätelaiteohjeessa.
13
Vaatimuksia päivitetään tekniikan kehittyessä. YTL pyrkii siihen, että määritysten muuttuessa
vanhan määrityksen mukaiset päätelaitteet toimivat kolme peräkkäistä tutkintokertaa uuden
määrityksen voimaantulon jälkeen.
Päätelaite ei saa aiheuttaa häiriötä muille kokelaille. Mahdollisia häiriöitä ovat äänet
(epätavallisen voimakas käyntiääni tai näppäimistön ääni), sähköhäiriöt (viallinen virtalähde) tai
tietoliikennehäiriöt. Kokeen valvojilla on oikeus estää häiritsevien päätelaitteiden käyttö. Lukion
rehtori voi tarvittaessa vaatia, että päätelaitteet tarkistetaan etukäteen.
Kokelas vastaa myös siitä, että hänellä on kokeessa päätelaitteen kanssa yhteensopivat, riittävän
laadukkaat kuulokkeet. Kuulokkeet on valittava siten, että niistä kuunneltavat äänet kuuluvat
mahdollisimman vaimeasti ympäristöön. Kokeen valvojilla on oikeus estää häiritsevien
kuulokkeiden käyttö. Lukion rehtori voi tarvittaessa vaatia, että kuulokkeet tarkistetaan
etukäteen.
Päätelaitteen ja kuulokkeiden omistaja voi olla kuka tahansa, mutta kokelaalla on oltava
omistajan lupa käyttää päätelaitetta ja kuulokkeita ylioppilaskokeessa.
Lukiolla on oltava yksi YTL:n vaatimukset täyttävä päätelaite kuulokkeineen jokaista kymmentä
suorituspaikan kokelasta kohden, mutta kuitenkin niin että jokaisessa suorituspaikassa on
vähintään yksi varalaite. Esimerkiksi 100 kokelaan suorituspaikassa tarvitaan 10 varalaitetta, kun
taas 5 kokelaan suorituspaikassa on oltava 1 varalaite. Nämä päätelaitteet on tarkoitettu kokeen
aikana vikaantuneiden päätelaitteiden korvaamiseksi, eivätkä ne poista kokelaiden velvollisuutta
huolehtia omasta päätelaitteestaan. Lukion on varmistettava, että varapäätelaitteet käynnistyvät
USB-muistilta joko automaattisesti tai päätelaitteeseen kiinnitetyn ohjeen mukaisesti. Kokeen
valvojien tulee osata käynnistää varapäätelaitteet USB-muistilta. Lukion on myös varmistettava,
että päätelaitteet voidaan liittää suorituspaikan tutkintoverkkoon.
Varapäätelaitteiden määrää saatetaan tarkentaa myöhemmin. Lukioiden kokemukset laitteiden
tarpeesta vaikuttavat lopulliseen vaatimukseen.
Päätelaite käynnistetään USB-muistilta, joka sisältää käyttöjärjestelmän ja kaikki tarvittavat
ohjelmistot. Mitään lukiokohtaisia konfigurointeja ei tarvita, koska päätelaite saa tarvitsemansa
asetukset koetilan palvelimelta tutkintoverkon välityksellä.
Koetilassa on oltava kokelaan päätelaitteisiin tarkoitettuja USB-muistitikkuja jokaiselle kokelaalle,
jokaiselle varakoneelle ja varatikkuja vioittuvien tikkujen tilalle. Varatikkujen määrä lasketaan
kuten varakoneiden määrä (noin 10% kokelaiden määrästä).
Lukion on järjestettävä kokelaille riittävästi harjoittelumahdollisuuksia päätelaitteen
käynnistämiseen.
Päätelaitteen lisälaitteineen on saatava kaikki tarvitsemansa virta yhdestä 230 V:n
vaihtovirtapistorasiasta. Päätelaitteiden sähkönsyötön ei tarvitse olla akkuvarmistettu.YTL
suosittelee päätelaitteelle omaa akkua vähintään niin, että akku riittää normaalikäytössä
tutkintoverkolle määritellyn varakäyntiajan ajaksi. Lukio voi halutessaan varmistaa myös
päätelaitteiden sähkönsyötön.
Erityisjärjestelypäätöksiä saaneet kokelaat voivat käyttää samoja päätelaitteita kuin muutkin
14
kokelaat. Päätösten edellyttämät asetukset siirtyvät koetilan palvelimelle kokelaiden
henkilötietojen mukana ja vaikuttavat kokelaiden koenäkymään. Esimerkiksi kuulovammaiset
saavat automaattisesti heille räätälöidyt koetehtävät. Ensimmäisissä sähköisissä
ylioppilaskokeissa kokelaat tai valvojat valitsevat erityisjärjestelypäätöksen mukaiset koetehtävät.
Poikkeuksena edelliseen ovat näkövammaiset kokelaat. Heidän käyttämänsä lisälaitteet,
erityisohjelmistot ja näiden asetukset eivät toimi YTL:n koeympäristössä. Nämä kokelaat
suorittavat kokeen omalla päätelaitteellaan, jotta lisälaitteet ja ohjelmistot varmasti toimivat
ongelmitta.Vastaukset tallennetaan USB-muistille ja siirretään YTL:n verkkopalveluun.
2.6
Päätelaitteiden lisälaitteet
Kokelas voi kokeen aikana käyttää päätelaitteessaan lisälaitteita: näppäimistöä, hiirtä tai muuta
osoitintyökalua. Päätelaitteiden verkkoliikenne saattaa vaatia USB-liitäntäisiä lisälaitteita, kuten
Ethernet- tai WLAN-adaptereita. Tarvittavien laitteiden liittäminen saattaa vaatia USB-toistimen
(USB-hubin) käyttöä. Lisälaitteet eivät saa sisältää kokelaan koesuoritusta edistäviä aineistoja tai
toimintoja (esim. oikoluku). Radioliikennettä käyttävien langattomien lisälaitteiden käyttö on
kokonaan kielletty.
Lisälaitteet eivät saa häiritä muita kokelaita. Kokeen valvojilla on oikeus estää häiritsevien
lisälaitteiden käyttö. Lukion rehtori voi tarvittaessa vaatia, että lisälaitteet tarkistetaan etukäteen.
2.7
Koetilan palvelin
Koetilan palvelin on kahdesta noodista koostuva vikasietoinen kokonaisuus, joka on
koetilanteen sydän. Tämä kokonaisuus
•
•
•
•
•
•
•
toimii palomuurina ulkoyhteyden ja tutkintoverkon välillä ja estää verkkojen väliset yhteydet. Ensimmäisillä koekerroilla ulkoyhteyttä ei tarvita (ks. 2.3.1).
toimii tutkintoverkossa DHCP-, DNS- ja NTP-palvelimina.
vastaanottaa rehtorin aiemmin lataaman salatun aineiston, joka sisältää kokelaiden henkilötiedot, koekysymykset ja muuta suojattavaa aineistoa.
sisältää ohjelmiston, joka välittää kokelaiden päätelaitteille kokeen suorittamiseen tarvittavat tiedot (mm. koetehtävät) ja tallentaa päätelaitteilta tulleet aineistot (mm. koevastaukset).
tarjoaa kokeen valvojille valvojan näytön, jonka avulla ykkösvalvoja voi seurata kokeen
edistymistä. Tutkintoverkkoon voidaan tarvittaessa käynnistää muille valvojille valvojan
tietokoneita, joissa on valvojan näyttö.
lähettää kokeessa syntyvät aineistot YTL:n palvelimelle salattuna ulkoyhteyden kautta.
tarjoaa aineistot salattuna tiedostona ykkösvalvojalle, jos ulkoyhteys ei ole käytettävissä.
– Näin aineistot voi välittää YTL:ään myöhemmin.
Koetilan palvelimen noodit käynnistetään päätelaitteen tavoin USB-muistilta (palvelintikulta).
YTL toimittaa palvelintikut lukioille. Palvelintikku sisältää käyttöjärjestelmän ja kaikki tarvittavat
ohjelmistot. Kaikki asetukset tehdään valintaikkunoiden avulla, joten varsinaisia palvelimen
ylläpitämiseen liittyviä taitoja ei tarvita. Palvelinohjelmistoa ei tarvitse päivittää, vaan ohjelmisto
ajetaan sellaisena kuin se on YTL:n toimittamalla palvelintikulla.
15
Kaikki palvelimen tallettamat tiedot talletetaan palvelintikulle. Koetilan palvelimen mahdollisia
sisäisiä kovalevyjä ei käytetä.
Koetilan palvelimien noodien tarkkoja suorituskykytietoja ei vielä tiedetä.Tämä asia täsmentyy
keväällä 2016.Todennäköisesti riittävä laite on ajanmukainen, tehokas pöytäkone.
Erityisjärjestelyissä (esim. sairaalassa) koetilan palvelimeksi riittää kannettava tietokone.
Alkuvaiheessa koetilan palvelimille riittää yksi Ethernet-verkkosovitin. Jos ulkoyhteys (ks. 2.3.1)
otetaan myöhemmin käyttöön, on koetilan palvelimilla oltava toinenkin Ethernet-verkkosovitin.
Koetilan palvelimen sähkönsyötön on oltava akkuvarmistettu. Erillisten tilojen palvelimista on
omat määräykset (ks. 2.11).
Koetilan palvelimen toinen noodi voi vikaantua kesken kokeen ilman että kokeen suoritus
häiriintyy. Kokelaat eivät huomaa toisen noodin alasajoa tai vikaantumista.Vikaantunutta noodia
ei korvata kokeen aikana. Jos molemmat noodit rikkoutuvat saman kokeen aikana, koe
keskeytyy ja järjestetään varakoe.
2.8
Valvojan näyttö ja valvojan kone
Valvojan näyttö kertoo tietoja kokeen suorituksesta sekä mahdollisista ongelmatilanteista ja
niiden ratkaisuista. Koetilan palvelimessa on aina valvojan näyttö. Jos tutkintoverkon muille
valvojille halutaan valvojan näyttö, heille voidaan käynnistää valvojan koneet. Koetilan palvelin ja
valvojan kone käynnistetään palvelintikulta.Valinta tehdään heti käynnistyksen jälkeen näytössä
näkyvällä valikolla.
Koetehtävien ja koesuoritusten siirto voidaan tehdä ainoastaan koetilan palvelimelta.
2.9
Koetilojen kalustus
Koetilojen kalustaminen ei muutu kovin radikaalisti nykyisestä. Kalustamisessa on otettava
huomioon sähkö- ja tietoliikennelaitteiden ja -kaapelien sijoittelu. Lisäksi vikatilanteita varten on
varattava koetilaan varapaikkoja. Tärkeintä on kuitenkin se, että kalustus tukee kokeen
valvontaa (ks. 4.3).Valvojien on pystyttävä valvomaan kokeen suorittamista siten, että he näkevät
kokelaiden päätelaitteiden näytölle. Kokelaiden istumapaikat on sijoitettava siten, että valvojat
pystyvät liikkumaan koetilassa esteettä ja kokelaita häiritsemättä. Tilassa mahdollisesti olevat
seinäkkeet eivät saa estää valvojien valvontaa.
Sähkö- ja tietoliikennelaitteiden ja -kaapelien sijoittelulla on minimoitava tilanteet, joissa
kokelaat tai valvojat joutuvat kävelemään johdinten ylitse.
•
•
Kompastuminen voi johtaa tilassa liikkuvien loukkaantumiseen. Lisäksi johdinten kiristyminen ja siirtyminen voivat heikentää liitoksia ja aiheuttaa järjestelmään toimintahäiriöitä.
Tietoliikennekaapelien päälle astuminen voi vähitellen heikentää niiden toimintaa ja aiheuttaa häiriöitä. Kaapelit sisältävät toistensa ympärille kierrettyjä johdinpareja. Johdinten taittuminen tai kierteiden aukeaminen haittaa johtimen toimintaa.
16
•
Langattoman verkon tukiasemat on sijoitettava ohjeiden mukaisesti. Jos tukiasemat sijoitetaan kokelaiden keskelle, on huomioitava erityisesti se, etteivät tukiasemien ja/tai
niiden antennien nostamiseen käytetyt tuet ole kulkureiteillä tai muuten kaadu helposti.
Seuraavissa kuvioissa on kaksi esimerkkiä kaapeleiden sijoittelusta. Kaapelit voidaan kiinnittää
toisiinsa esim. nippusiteillä. Kaapelinippujen suojaamiseen voi käyttää mattoja tai tähän
tarkoitukseen tarkoitettuja suojalistoja.
230 V
Koetilan
palvelin
Valvojan
kone
Kuvio 6. Kaapelit on sijoitettu vuorovälein kokelaiden välissä oleville käytäville. Jokaisella
kokelaalla on vieressään esteetön kulku. On huomattava, että Ethernet-verkko (siniset viivat)
vaatii oman johtonsa jokaisen työpisteen ja kytkimen välille. Verkkokaapeleita on käytävillä siis
paksu nippu. Sähkökaapeleita (punaiset viivat) voidaan haaroittaa. Koetilan takaosaan on
lisätty yksi valvojan kone.
17
230 V
Koetilan
palvelin
Valvojan
kone
230 V
Kuvio 7. Kaapelit on sijoitettu kokelaiden pulpettien eteen. Kokelaat voivat poistua pulpettien
molemmille puolille. Ongelmaksi tulevat kulkureittejä katkovat kaapeliniput. On huomattava,
että Ethernet-verkko (siniset viivat) vaatii oman johtonsa jokaisen työpisteen ja kytkimen välille.
Verkkokaapeleita on käytävillä siis paksu nippu. Sähkökaapeleita (punaiset viivat) voidaan
haaroittaa.
Koetilan
palvelin
Kuvio 8. Kaapelit on sijoitettu tilaa kiertävään kaapelikouruun. Kokelaat voivat poistua
istumapaikaltaan taaksepäin.Valvojat ovat keskellä ja tarkkailevat kokelaita takaapäin.Tämä
sijoitteluvaihtoehto vaatii erittäin paljon tilaa. Etuna on se, että kaapelikourut voidaan asentaa
kiinteästi seinään.
18
Vikatilanteita varten koetilaan on varattava tyhjiä istumapaikkoja 5 % koetilassa olevien
kokelaiden määrästä, kuitenkin vähintään 2 paikkaa ja enintään 10 paikkaa. Jos tutkintoverkko
toteutetaan langattomasti, on varapaikkoja varattava 10 % tilassa olevien kokelaiden määrästä,
kuitenkin vähintään 5 paikkaa ja enintään 30 paikkaa.Vikatilanteita varten varattavat
istumapaikat on valittava tilasta satunnaisesti, ei esim. samalta riviltä.
Koetilan varapaikkoja tarvitaan, jos kokelaan päätelaitteella ilmenee tietoliikennehäiriöitä
kesken koetilanteen. Ethernet-verkossa häiriöt liittyvät useimmiten viallisiin kaapeleihin tai
liittimiin.WLAN-verkossa häiriöitä voivat aiheuttaa häiritsevät radiosignaalit tai katvealueet.
Koska ongelmatilanteessa virheiden varsinaista syytä ei useinkaan voida selvittää, on kokelaan
siirto varapaikalle nopea ja toimiva ratkaisu.
Jos varapaikat sijoitetaan vierekkäin esim. saman kytkimen taakse, ei niiden toimimattomuutta
välttämättä havaita ennen käyttötarvetta. Langattomassa verkossa radiohäiriöt voivat olla
hyvinkin paikallisia. Näistä syistä varapaikat on järjestettävä eri puolille tilaa.
Edellä ilmoitettujen varapaikkojen vähimmäislukumääriä voidaan alittaa siinä tapauksessa, että
lukion käytössä on jatkuvassa päivystysvalmiudessa asiantuntija, joka on erikoistunut
ratkaisemaan tietoliikenneongelmia. Vähimmäislukumäärät eivät koske erillisiin koetiloihin
sijoitettuja kokelaspaikkoja. Näiden osalta lukiolla on oltava varasuunnitelma
tietoliikenneongelmien varalta. Varasuunnitelma voi olla esim. useampi Ethernet-kaapeli tai
vaihtoehtoinen varapaikka varsinaisen istumapaikan läheisyydessä.
YTL ei rajoita nauhoittavan kameravalvonnan käyttöä kokeiden valvonnassa. Päätöksen
kameravalvonnasta tekee lukion rehtori.
2.10
Erityisjärjestelyt
Erityisjärjestelyihin tulee sähköisen kokeen yhteydessä vain vähän muutoksia. Koska kaikkien
kokelaiden käytössä on päätelaite, ei tietokoneen käyttöön enää tarvitse hakea lupaa
lautakunnalta. Näppäimistön tai hiiren kaltaisten laitteiden käyttö on sallittu kaikille kokelaille.
Sen sijaan luku- ja kirjoitushäiriön, kuulovamman tai muun sairauden tai vamman perusteella
myönnettävät erityisjärjestelyt pysyvät pitkälti ennallaan. Erityisesti siirtymävaiheessa
erityisjärjestelyistä kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä YTL:ään.
Sähköisissä kokeissa erityisjärjestelyitä toteutetaan seuraavasti:
•
•
•
•
•
Näkövammaiset suorittavat kokeen nykyiseen tapaan näkövammaiselle räätälöidyllä
kannettavalla tietokoneella.YTL ohjeistaa tapauskohtaisesti lukioita koetehtävien ja
koesuoritusten siirrossa.
Muut erityisjärjestelyt toteutetaan DigabiOS-käyttöjärjestelmällä. Näillä kokelailla
erityisjärjestely perustuu räätälöityyn versioon koetehtävistä.
Erityisjärjestelypäätöksillä isokirjaimista koeympäristöä käyttävät kokelaat on
sijoitettava siten, ettei toisten kokelaiden ole mahdollista lukea näyttöä.
Koska koeohjelmisto ei vielä seuraa kokelaan ajankäyttöä, on lisäajan toteutuminen
kokeen valvojien vastuulla.
Sähköisen kokeen suorittaminen erillisessä tilassa on mahdollista (ks. 2.11).
19
2.11
Kokeen suorittaminen erillisessä tilassa
Sähköisen kokeen järjestäminen yksittäiselle kokelaalle täysin erillisessä tilassa on myös
mahdollista. Erillisen suoritustilan voi liittää lukion tutkintoverkkoon (ks. 2.3.2). Jos tämä ei ole
mahdollista, voidaan erilliseen tilaan rakentaa tutkintoverkko, jonka minimikokoonpano on
seuraava:
•
•
•
koetilan palvelimen molemmat noodit
kokelaan päätelaite
kokelaan päätelaitteelle yksi varalaite viimeistään 30 minuutissa päätelaitteen
vioittumisesta, esim. samassa kiinteistössä.
Jos koetilan palvelimien molemmat noodit ovat kannettavassa tietokoneessa, ei erillisessä
suoritustilassa tarvita akkuvarmistusta. Kannettavien tietokoneiden on kyettävä toimimaan akun
varassa vähintään säädetyn varakäyntiajan verran. Mahdollisia verkkolaitteita (esim. kytkin) ei
tarvitse akkuvarmistaa.
Näin rakennetun erillisen tilan tutkintoverkkoon saa liittää enintään 10 työasemaa.
Etenkin akuuteissa sairaalatapauksissa ensisijainen toimintatapa on ilmoittautumisen mitätöinti.
20
3
Ennen koetta
3.1
Rehtorin ja opettajien käyttöoikeudet
Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että lukion koejärjestelyistä vastaavalla henkilöllä
on tarvittava roolitieto Opetushallituksen Opintopolku-järjestelmässä. Kirjautuminen YTL:n
tutkintojärjestelmään tapahtuu Vetuma-tunnistautumisen avulla. Jäljempänä lukion rehtorilla
tarkoitetaan koejärjestelyistä vastaavaa henkilöä.
Lukion rehtori hallinnoi oman koulunsa valmistavaan arvosteluun osallistuvia opettajia YTL:n
tutkintojärjestelmässä. Opettajat kirjautuvat tutkintojärjestelmään Vetuma-tunnistautumisen
avulla arvostellakseen kokeita.
Rehtorin on varmistuttava ennen koepäivää, että vain sähköisen ylioppilaskokeen arvosteluun
osallistuvilla on käyttöoikeus YTL:n arvostelupalveluun.
3.2
Koetehtävien ja muistitikkujen toimittaminen ja säilyttäminen
YTL toimittaa lukioille koetehtävät kahdessa osassa:
•
•
Lukion rehtori lataa salatut tehtävätiedostot YTL:n sähköisestä asiointipalvelusta esim.
USB-muistille tai ulkoiselle USB-kovalevylle
Lukiolle toimitetaan salatun tehtävätiedoston avaamiseksi tarvittava purkukoodi ja
kokelaiden tunnistamisessa käytetyt avainlukulistat kirjattuna kirjeenä. Koekohtaiset
koodit on suljettu erillisiin kirjekuoriin. Ne saa avata vasta koetilaisuuden alussa.
Salatut tehtävät sisältävä USB-muistitikku ja purkukoodit ja avainlukulistat sisältävät kirjekuoret
on säilytettävä kassakaapissa, jonne vain lukion rehtorilla on pääsy.
YTL toimittaa lukioille kokelaiden ja koetilan palvelimien ohjelmistot sisältävät USB-muistitikut
postitse ennen koetta. USB-muistitikut eivät sisällä koetehtäviä tai kokelaiden henkilötietoja.
USB-muistitikut on säilytettävä turvallisessa ja lukitussa säilytyspaikassa.
3.3
Koetilan tietotekniikan rakentaminen ja testaus
Kun tilan rakentaminen on suunniteltu, dokumentoitu (eli ohjeistettu kirjallisesti) ja harjoiteltu,
ei etenkään Ethernet-verkon rakentaminen ole vaikeaa. Verkon voivat rakentaa ketkä tahansa
rehtorin luotettaviksi katsomat henkilöt tai toimittajat. Rakentajien on noudatettava
rakennusdokumentteja ja varmistettava, ettei verkkoon kytketä muuta kuin ylioppilaskokeen
suorittamiseen tarkoitettua tietotekniikkaa. Jos verkossa on pysyviä osia, on ennen kokeen alkua
varmistettava, ettei verkkoon ole liitetty kokeeseen kuulumattomia laitteita.
Rakentamisen yhteydessä on varmistettava, että verkon laitteisiin (kytkimiin ja tukiasemiin) on
asennettu viimeisimmät ohjelmistopäivitykset eikä laitteiden konfigurointi ole muuttunut
varastoinnin ja mahdollisen muun käytön aikana. Siksi laitteisiin tehtävät konfiguroinnit on
dokumentoitava, jotta ne voidaan toistaa jokaisella koekerralla.
Kun koetilat on varustettu kokeita varten, on tiloihin pääsy estettävä sivullisilta. Tilojen käytön
rajoitusta on jatkettava kokeen päättymiseen saakka. Jos tiloja joudutaan koepäivien välillä
21
käyttämään muuhun tarkoitukseen, on rakentamiseen liittyvät tarkistus- ja testausmenettelyt
toistettava.
Jos tutkintoverkko on toteutettu WLANilla, on koetilat ja muut WLAN-verkon rakentamisesta
annetussa ohjeessa mainitut tilat tarkistettava ja suljettava lukion YTL:lle tekemän
lupahakemuksen mukaisesti.
3.4
Kokelaan välineiden tarkistus
Sähköisen ylioppilaskokeen valvonta tulee perustumaan valvojien suorittamaan fyysiseen
valvontaan sekä tekniseen valvontaan, jonka YTL:n ohjelmisto tekee kokelaiden päätelaitteissa,
tutkintoverkossa ja koetilan palvelimilla. Kokelaan päätelaitetta ei tarkisteta etukäteen.
Lukion rehtorilla on tarvittaessa oikeus vaatia kokelaan käyttämiä laitteita tarkistettavaksi
ennakkoon (ks. kohta 2.5).
3.5
Muut sähköisen kokeen edellyttämät välineet koetilassa
Jokaisen kokelaan istumapaikalle jaetaan kokelaan USB-muistitikku. USB-muisteja ei jaeta
koetilassa oleville varapaikoille. Koetilassa on oltava ohjeistettu määrä varapäätelaitteita
ja -kuulokkeita sekä USB-muistitikkuja (ks. 2.5).
Kokelaat voivat käyttää kynää ja paperia luonnosteluun. Luonnospapereissa on oltava koulun
leima ja koulunumero.
Koetilassa voi tulla tarvetta myös seuraaville tarvikkeille:
•
•
•
•
USB-liitäntäisiä verkkolaitteita (Ethernet ja/tai WLAN) opiskelijoiden omia päätelaitteita
varten (varalle).
Kuulokkeita opiskelijoiden toimimattomien kuulokkeiden korvaamiseksi.
Jatkojohtoja rikkoutuvien liittimien varalta.
Varalle ylimääräisiä verkkokaapeleita, jos tutkintoverkko on toteutettu Ethernetillä.
Henkilöllisyyden tarkistamisessa nojataan ensisijaisesti kokelaiden henkilötodistuksiin. Jos
valvojat voivat tunnistaa kokelaat ilman henkilötodistusta, on valvojilla oltava koetilanteessa
käytössään lista kokelaiden nimistä ja henkilötunnuksista. Lukio laatii listan itse esim.
oppilashallintojärjestelmän tietojen perusteella. Listaa käytetään kokelaiden ja henkilötunnusten
tarkastamisessa (ks. 4.2).
22
4
Koepäivän tapahtumat
4.1
Toimenpiteet koetilassa ennen koetta
Juuri ennen kokeen alkua koetilassa tehdään seuraavat toimenpiteet:
•
•
•
•
•
•
Käynnistetään tutkintoverkkoon koetilan palvelin ja mahdolliset valvojien koneet.
Valvojien koneiden vaatima salasana löytyy koetilan palvelimen näytöltä. Valvojien
valvontapisteissä on oltava tulostettuna YTL:n valvojille tarkoitettu ohjeistus.
Varmistetaan, että koetilassa on YTL:n ohjeiden mukainen määrä varakoneita, joiden
tiedetään käynnistyvän kokelaan tikulta. Koneisiin on tehty äänitesti, niissä on
kuulokkeet ja kokelaan USB-tikku. Varakoneissa on ohjeet, jonka avulla kokeen valvoja
voi tarvittaessa käynnistää ne kokelaan tikulta.
Varmistetaan, että koetilassa on YTL:n ohjeiden mukainen määrä USB-tikkuja.
Varmistetaan, että kokelaiden istumapaikoilla on muistiinpanopaperia ja opiskelijoiden
tikut.
Jos kokelaat tekevät kokeen lukion päätelaitteilla, käynnistetään päätelaitteet valmiiksi
opiskelijoiden istumapaikoille.
Lukio tulostaa vähintään yhden pöytäkirjalomakkeen valvojalle.
Rehtorilla on oltava YTL:n lähettämä purkukoodin ja avainlukulistat sisältävä avaamaton
kirjekuori sekä USB-muisti, jossa on YTL:n verkkopalvelusta ladatut koetehtävät.
4.2
Toimenpiteet kokeen alussa
Toimenpiteet kokeen alussa eivät poikkea ratkaisevasti nykyisistä koejärjestelyistä. Tärkeintä on
tunnistaa kokelaat luotettavasti ja varmistaa, että kaikki kokelaat voivat aloittaa työskentelyn.
Saavuttuaan koetilaan kokelaat liittävät koneensa sähkönsyöttöön. Kaikki päätelaitteet on
liitettävä sähkönsyöttöön. Kokeen aloittaminen päätelaitteen akkuvirran avulla ei ole sallittua,
koska liitosten tekeminen myöhemmin kokeen aikana tuo koesaliin tarpeetonta häiriötä.
Kuulokkeet liitetään päätelaitteeseen.
Jos tutkintoverkko on toteutettu langallisena Ethernet-verkkona, kokelaat liittävät
päätelaitteensa myös verkkoon. Tämän jälkeen kokelaat käynnistävät päätelaitteensa USBmuisteilta. Kokelaan on osattava käynnistää oma laitteensa. Valvojat tai muut rehtorin
hyväksymät henkilöt voivat avustaa kokelasta päätelaitteen käynnistämisessä.
Seuraavaksi kokelaat ajavat päätelaitteissaan koeympäristön äänitestin. Valvojat tai muut rehtorin
hyväksymät henkilöt voivat avustaa kokelasta äänilaitteiden säädössä.
Äänitestin jälkeen kokelaat syöttävät koejärjestelmään etu- ja sukunimensä sekä
henkilötunnuksensa ja jäävät odottamaan tunnistamista.
Tässä vaiheessa koetilassa voivat olla vain kokelaat, valvojat ja rehtori. Valvojina voivat toimia
myös rehtorin nimeämät tekniset asiantuntijat, jotka on perehdytetty koetilanteeseen liittyviin
ohjeisiin ja määräyksiin samoin kuin lukion opettajat. Kaikkien koetilassa olevien henkilöiden on
täytettävä YTL:n jääviydestä antamat ohjeet ja määräykset.
23
Rehtori, valvoja ja rehtorin valitsema kokelas toteavat rehtorin esittämän salausavaimen
sisältävän kirjekuoren liittyvän alkavaan kokeeseen ja olevan avaamaton. Salausavainta ei saa
näyttää kokelaalle. Rehtori avaa kirjekuoren. Kokeen valvoja tai rehtori lataa koetehtävät
sisältävän tiedoston rehtorin USB-muistilta koetilan palvelimelle ja syöttää purkukoodin koetilan
palvelimelle.
Esimerkiksi tässä vaiheessa rehtori voi antaa lisäohjeita ylioppilaskokeen suorittamisesta.
Salausavaimen syöttämisen jälkeen valvojat aloittavat kokelaiden tunnistamisen ja
henkilötunnusten tarkastamisen. Tunnistaminen vie yhdeltä valvojalta noin 10 min / 25 kokelasta.
Tunnistamisella varmistetaan, että kokelas ja hänen syöttämänsä henkilötunnus täsmäävät.
Tämä tapahtuu seuraavasti:
1) Valvoja siirtyy kokelaan kohdalle ja tunnistaa hänet joko henkilötodistuksesta tai
kasvoista.
2) Valvoja tarkastaa kokelaan henkilötunnuksen jommallakummalla tavalla:
• Henkilötodistus: Valvoja tarkistaa, että henkilötodistuksen henkilötunnus
täsmää kokelaan koejärjestelmään kirjoittaman henkilötunnuksen kanssa.
• Kasvot: Valvoja tarkastaa, että lukion laatima nimi-henkilötunnuslistaan (ks. 3.5)
merkitty henkilötunnus täsmää kokelaan koejärjestelmään kirjoittaman
henkilötunnuksen kanssa.
• Jos kokelasta ei voida tunnistaa jommallakummalla tavalla, hän ei voi osallistua
kokeeseen.
3) Jos valvoja on todennut kokelaan koejärjestelmään kirjoittaman nimen ja
henkilötunnuksen oikeaksi, hän pyytää kokelasta syöttämään koejärjestelmään
avainlukulistasta näytöllä näkyvää koodia vastaavan numerosarjan sekä kokelaan
syntymäpäivää vastaavan kirjainparin.
4.3
Valvojien toiminta kokeen aikana
Valvojien tehtävänä on varmistaa, että koe suoritetaan YTL:n ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Valvojat vastaavat pääasiassa koetilan fyysisestä valvonnasta kuten nykyisessäkin kokeessa.
Fyysinen valvonta täydentää YTL:n teknistä valvontaa. Erityisesti valvonnassa tulisi keskittyä
havaitsemaan:
•
•
•
kokelaiden välinen vuorovaikutus
luvattomien apuvälineiden käyttö
päätelaitteiden kokeeseen kuulumaton käyttö
Päätelaitteiden kokeeseen kuulumattomalla käytöllä tarkoitetaan esim. outojen näkymien (esim.
Windows-käyttöjärjestelmä), ohjelmistojen tai aineiston (esim. Wikipedia) käyttöä.
Valvonnan tavoitteen toteutumiseksi jokaisen kokelaan näytön on oltava jatkuvasti yhden tai
useamman valvojan nähtävillä. Tarvittaessa valvonta voi perustua valvojan liikkumiseen kuitenkin
siten, ettei kokelas voi tietää milloin häntä tarkkaillaan.Valvojan liikkuminen ei saa
tarpeettomasti häiritä kokelaan koesuoritusta.
24
Kuva 1.Valvontatilanne kurssikokeessa (huomaa lyhyet etäisyydet).Takana liikkuvalla valvojalla on
esteetön näkymä kaikkien kokelaiden näytöille. Toinen valvoja seuraa kokelaiden toimintaa tilan edestä.
Valvojat voivat seurata kokeen etenemistä valvojan näytöstä, joka löytyy koetilan palvelimelta tai
tutkintoverkkoon liitetyltä valvojan koneelta.Valvojan näytöstä nähdään mahdolliset verkkoongelmat tai muut valvojan reagointia vaativat tehtävät.
Ensimmäisissä sähköisissä kokeissa valvojat vastaavat suoritusaikojen seuraamisesta (esim.
erityisjärjestelynä tai teknisten ongelmien seurauksena myönnetyt lisäajat) ja oikeiden
koetehtävien päätymisestä oikeille kokelaille (erityisjärjestelyt).
Valvojat tai muut koetilassa olevat henkilöt eivät saa kokeen aikana neuvoa kokelasta
päätelaitteen, varapäätelaitteen tai koejärjestelmän käytössä.
4.4
Poikkeustilanteisiin reagointi
Valvojien tehtävänä on reagoida poikkeustilanteisiin valvojan ohjeen (liite 1) mukaisesti. Kaikissa
muissa poikkeustilanteissa lukiosta otetaan välittömästä yhteyttä YTL:ään tarkempien
toimintaohjeiden saamiseksi.
4.5
Kokelaan poistuessa
Päätettyään kokeen suorittamisen kokelas poistuu koejärjestelmästä ja sammuttaa
päätelaitteensa. Kokelas irrottaa USB-muistin päätelaitteestaan ja toimittaa sen valvojalle.
Valvojan on varmistuttava siitä, että kaikki USB-muistit jäävät koetilaan. Kokelas luovuttaa
valvojalle mahdolliset paperille tekemänsä luonnokset.Valvoja varmistaa, että jokaisessa
luonnoksessa on kokelaan nimi.
Lukio ohjeistaa kokelaita tarkemmin tilasta poistumisesta ja mm. siitä, ottaako kokelas
25
päätelaitteen mukaansa poistuessaan vai jättääkö hän sen koetilaan.
Kokelaan poistuessa valvojan ei tarvitse tehdä muita toimenpiteitä. Koejärjestelmä on
tallentanut kokelaan vastaukset ja kellonajat.
26
5
Kokeen jälkeen
5.1
Toimenpiteet kokeen jälkeen koetilassa
Kaikkien kokelaiden poistuttua valvoja tallettaa koesuoritukset koetilan palvelimelta samalle
USB-muistille, jolta koetehtävät ladattiin palvelimelle. Valvoja luovuttaa USB-muistin rehtorille.
Myöhemmin koesuoritukset voidaan mahdollisesti siirtää YTL:ään suoraan koetilan palvelimelta (ks.
2.3.1).
Kun koesuoritukset on tallennettu, koetilan palvelin sammutetaan palvelimen näytöllä olevalla
sammutustoiminnolla.Valvojien koneet voi sammuttaa ennen koetilan palvelimen sammutusta tai
sen jälkeen.
Sivullisten pääsy koetilaan on estettävä niin pitkään kuin kokeessa käytettyä laitteistoa (esim.
koetilan palvelin, tietoliikennelaitteet) on tilassa.
Sekä kokelaiden USB-muistit että koetilan palvelimen USB-muistit sisältävät kokelaan vastauksia,
lisenssin suojaamia ohjelmia ja muita luottamuksellisia aineistoja. Siksi USB-muistit on
säilytettävä turvallisessa paikassa.
Koetilan palvelimessa käytettyjä muistitikkuja ei saa käyttää uudelleen saman tutkintokerran
kokeissa. Koetilan palvelimessa käytettyihin muistitikkuihin merkitään tutkinnon päivämäärä,
kokeen nimi ja koulun nimi. Palvelintikut palautetaan YTL:ään postitse tutkintokerran jälkeen.
Kokelaan tikkuja saa käyttää uudelleen saman tutkintokerran kokeissa. Kokelaan tikut
palautetaan YTL:ään postitse tutkintokerran jälkeen.
5.2
Toimenpiteet kokeen jälkeen
Rehtori vastaanottaa koesuoritukset sisältävän USB-muistin valvojalta. Rehtori kirjautuu YTL:n
verkkopalveluun ja siirtää opiskelijoiden koesuoritukset sisältävän tiedoston YTL:n
verkkopalveluun. Samalla rehtori varmistaa, että vain ylioppilaskokeen arvosteluun osallistuvilla
opettajilla on käyttöoikeus YTL:n verkkopalveluun.
Kokeen arvostelu tapahtuu YTL:n verkkopalvelussa. Arvostelu perustuu YTL:n julkaisemiin
hyvän vastauksen piirteisiin. Kokelaiden suoritusten siirtäminen verkkopalvelun ulkopuolelle
kopioimalla tai tulostamalla on kielletty.
5.3
Kokeen aikana syntyneiden paperiasiakirjojen käsittely
Kokelaiden luonnoksia säilytetään lukiossa. Luonnoksia on säilytettävä vähintään siihen saakka,
kunnes kyseisen kokelaan koetulokset ovat lopullisia. YTL suosittelee, että luonnoksia
säilytetään lukiossa kalenterivuosi koepäivästä laskettuna.
Mahdollista paperista valvontapöytäkirjaa on säilytettävä lukiossa myös kalenterivuosi
koepäivästä laskettuna.
Kokelaiden tunnistamisessa käytettyjä avainlukulistoja ja mahdollista nimi-henkilötunnuslistaa ei
tarvitse säilyttää.
27
6
Sanasto ja lyhenteet
akkuvarmistus
Virransyötön katkeamiselta suojaava järjestely. Sähkökatkon sattuessa
laitteet saavat rajoitetun ajan UPS-laitteen (Uninterruptible Power Supply)
akusta. https://fi.wikipedia.org/wiki/UPS
arvostelupalvelu
Kokelaiden vastaukset arvostellaan selainkäyttöisessä arvostelupalvelussa.
Arvostelua voidaan tehdä miltä tahansa tietokoneelta, jossa on wwwselain. Arvostelupalveluun kirjaudutaan Vetuma-palvelun kautta. Lukion
opettajien käyttöoikeuksia hallinnoi rehtori.
DHCP
Päätelaitteiden tietoliikenneasetusten automaattiseen jakamiseen käytetty
protokolla (Dynamic Host Configuration Protocol). Asetuksia ovat
esimerkiksi päätelaitteen IP-osoite sekä oletusyhdyskäytävän ja
nimipalvelimen IP-osoitteet.
Ethernet
Tässä dokumentissa Ethernetillä tarkoitetaan nimenomaan kaapeleihin
perustuvaa Ethernet-tietoliikenneverkkoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ethernet
fyysinen valvonta
Fyysisellä valvonnalla tarkoitetaan valvojien koetilassa suorittamaa
valvontaa. Fyysinen valvonta pysyy pitkälti samana kuin kynällä ja paperilla
tehtävässä ylioppilaskokeessa. Katso myös tekninen valvonta.
koetilan palvelin
Koetilan palvelin, joka sijoitetaan tutkintoverkkoon. Palvelin on kokeen
sydän. Palvelin koostuvat kahdesta noodista. Kokelaiden päätelaitteet
saavat kysymykset koetilan palvelimelta ja tallentavat kokelaiden
koesuoritukset palvelimelle.
konfigurointi
Konfiguroinnilla (engl. configuration) tarkoitetaan laitteen tai ohjelmiston
toimintaan vaikuttavien asetusten asettamista. Sähköisessä
ylioppilaskokeessa konfiguroidaan mm. koetilan palvelimen
verkkoasetuksia ja tutkintoverkon kytkimiä.
LAN
Lähiverkko (Local Area Network), jolla tarkoitetaan sähköisen
ylioppilaskokeen yhteydessä koetilan palvelimen ja kokelaiden
päätelaitteet yhdistävää tutkintoverkkoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4hiverkko
noodi
Palvelin voi koostua useista noodeista (node), joista kukin vastaa
palvelimen tehtävän hoitamisesta. Vikasietoiseksi rakennetussa
palvelimessa yhden noodin rikkoutuessa muut noodit jatkavat palvelimen
tehtävien hoitoa. Koetilan palvelimissa käytetään kahta noodia.
PoE
Virransyöttöä Ethernet-kaapelin kautta (Power over Ethernet) käytetään
kytkinten tai esim. valvontakameroiden sähkönsyöttöön. Näin laite ei
tarvitse sijoituspaikassaan sähköpistorasiaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Power_over_Ethernet
28
päätelaite
Laite, jota järjestelmän käyttäjä käyttää. Sähköisessä ylioppilaskokeessa
päätelaitteet ovat kokelaiden kokeen suorittamiseen käyttämiä laitteita.
https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4telaite
RKT-kaappi
Ristiinkytkentäkaappi, johon huoneissa olevat Ethernet-kytkentärasiat on
kaapeloitu. RKT-kaapeissa on yleensä Ethernet-kytkimiä, joista liikenne
reititetään eteenpäin.
tekninen valvonta
Teknisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkea sitä valvontaa, jota kokelaan
päätelaitteella ja koetilan palvelimilla toimivat ohjelmat välittävät
koetilanteesta kokeen valvojille ja YTL:lle. Katso myös fyysinen valvonta.
tutkintoverkko
Tietoliikenneverkko, joka yhdistää koetilan palvelimen ja kokelaiden
päätelaitteet.Voidaan toteuttaa Ethernetillä tai YTL:n erityisluvalla
WLANilla.
UPS
Akkuvarmistukseen käytetty laite (Uninterruptible Power Supply), joka
sisältää akkuja ja ohjaustekniikan. Katso akkuvarmistus.
https://fi.wikipedia.org/wiki/UPS
varakäyntiaika
Varakäyntiajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka akkuvarmistus voi ylläpitää
varmistettuun sähkönsyöttöön liitettyjen laitteiden sähköntarvetta.
Sähköisessä ylioppilaskokeessa vaaditaan vähintään 15 minuutin
varakäyntiaika.
valvojan kone
Tutkintoverkossa oleva valvojan käyttöön tarkoitettu tietokone, joka
tarjoaa valvojalle valvojan näytön. Valvojan koneita tarvitaan siinä
tapauksessa, että koetilan palvelimella oleva valvojan näyttö ei riitä
valvojille.
valvojan näyttö
Kokeen valvojan käytössä oleva näkymä, josta hän voi seurata kokelaiden
edistymistä ja havaita virhetilanteet. Valvojan näyttö löytyy koetilan
palvelimelta tai valvojan koneelta.
Vetuma
Viranomaispalveluissa käytettävä vahvaan tunnistautumiseen perustuva
kirjautumispalvelu. Vetuma-kirjautuminen tapahtuu joko 1)
henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla, 2) puhelinliittymän SIM-kortissa
olevalla mobiilivarmenteella tai 3) sähköisellä henkilökortilla.
VLAN
Virtuaalilähiverkko (Virtual Local Area Network) on tekniikka, jolla
samassa verkkojohdossa voi kulkea usean eri lähiverkon liikennettä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Virtuaalil%C3%A4hiverkko
WiFi
Tietyn sertifiointiprosessin tuloksena WLAN-laitteita valmistava yritys voi
käyttää markkinoinnissa rekisteröityä WiFi-logoa. Katso WLAN.
WLAN
Langaton lähiverkko (Wireless Local Area Network) on radiotaajuuksia
hyödyntävä teknologia, jolla voidaan korvata esim. Ethernetillä välitettävää
liikennettä.
29
YTL
7
Ylioppilastutkintolautakunta vastaa lain (672/2005) ja asetuksen
(915/2005) perusteella ylioppilastutkinnon järjestämisestä.
Lähteet
Päätelaiteohje
Päätelaiteohje määrittelee kokeen sopivan päätelaitteen tekniset
vaatimukset.
http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/digabi
Tilaohje
YTL:n 10.6.2013 antama tilaohje kuvaa koetilojen sähköteknisen
rakenteen. Se on suunnattu koulutusten järjestäjien tilahallinnoille. Ohje
koostuu johdannosta ja kolmesta liitedokumentista.
http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/digabi
WLAN-ohje
YTL:n ”Ohje langattoman tutkintoverkon käyttöluvan hakemiseen” kuvaa
WLAN-verkon käytön vaatimukset ja samalla sen hakemisessa
dokumentoitavat järjestelyt. Ohjeen uusin versio on YTL:n verkkosivuilla.
30
Liite 1:Valvojan ohje
31
Valvojan ohje
Nämä ohjeet koskevat koetilanteen valvontaa. Ennen koetilaisuuden alkua koetila ja opiskelijoiden suorituspaikat on valmisteltu lukioihin rehtoreille lähetettyjen ohjeiden mukaisesti. Koetilaan saapuessaan
opiskelijat voivat liittää koneensa verkkoon ja kiinnittää virtalähteensä.
Kunkin opiskelijan paikalle on jaettu muistiinpanopaperia ja opiskelijan tikku, jolta kone voidaan käynnistää. Salissa on varapaikkoja, -kuulokkeita ja -koneita, jotka on käynnistetty USB-muistilta ja joihin on
tehty äänitestit. (Katso tarkemmat yksityiskohdat sähköisen ylioppilaskokeen järjestämisohjeesta.)
Kokeessa tarvittavat asiat
1. Verkko- ja sähkökaapelointi
2. Koetilan palvelin
3. Palvelintikku ja ainakin yksi varatikku
4. Varatietokoneet ja -kuulokkeet
5. YTL:n lähettämä harjoituskokeen pöytäkirjalomake
7. Opiskelijoiden muistiinpanopaperit
9. Rehtorilla: suljettu kirjekuori, joka sisältää
purkukoodin ja avainlukulistat (5 kpl)
6. Opiskelijan tikkuja osallistujille, varapäätelaitteille
ja varalle
8. Rehtorilla: koetehtävät sisältävä USB-muisti
10. Jos opiskelijoita halutaan tunnistaa ilman
henkilötodistusta, tarvitaan valvojille opiskelijoiden
nimet ja henkilötunnukset sisältävä paperi
puh. 0295 338 280
I Ennen kokeen alkua
1. Koetilan palvelimen käynnistäminen
• Koetilan palvelin ja mahdolliset valvojan koneet käynnistetään palvelintikuilta.
• Valvojan näyttöjen salasanat löytyvät koetilan palvelimelta.
2. Opiskelijoiden koneiden käynnistäminen
•
•
•
•
Valvoja kehottaa opiskelijoita käynnistämään tietokoneensa USB-muistilta.
Opiskelijoiden on osattava käynnistää itse omat laitteensa USB-muistilta.
Tarvittaessa valvoja käynnistää koulun varakoneen opiskelijalle.
Valvoja ja rehtori voivat avustaa opiskelijaa koneiden käynnistämisessä.
3. Äänitestin tekeminen
• Opiskelijat tekevät äänitestin, joka käynnistyy automaattisesti, kun kone on
käynnistetty USB-tikulta.
• Jos koneeseen liitetyt kuulokkeet eivät löydy äänitestissä, anna opiskelijalle
toiset, mieluiten USB-liittimeen kytkettävät kuulokkeet.
• Valvojat ja rehtori voivat avustaa opiskelijaa äänilaitteiden säädössä.
4. Koetehtävien siirtäminen koetilan palvelimelle
• Rehtori tuo koetehtävät sisältävän USB-muistin koetilan palvelimelle.
• Salatut koetehtävät ladataan USB-muistilta koetilan palvelimelle.
5. Kuoren avaaminen
• Rehtori, valvoja ja opiskelija toteavat purkukoodin ja avainlukulistan sisältävän
kuoren olevan avaamaton.
• Rehtori avaa kuoren ja luovuttaa koetehtävien purkukoodin sekä
avainlukulistat valvojalle.
6. Purkukoodin syöttäminen
• Valvoja syöttää rehtorilta saamansa koetehtävien purkukoodin koetilan
palvelimelle.
puh. 0295 338 280
I Ennen kokeen alkua
7. Opiskelijoiden tunnistaminen
Opiskelijoiden henkilöllisyys tarkistetaan, jotta voidaan
varmistua siitä, että kukin opiskelija tekee omaa koettaan.
Valvojat saavat paperisen avainlukulistan rehtorilta.
• Avainlukulista sisältää avainlukuja ja vahvistuskoodeja, jotka vastaavat
opiskelijan näytöllä olevia tunnuksia. Koulun kaikki avainlukulistat ovat
keskenään identtisiä ja salaisia. Valvoja ei saa näyttää vahvistuskoodeja
opiskelijoille.
• Opiskelijoiden henkilöllisyystodistukset odottavat opiskelijoiden pöydillä.
Vaihtoehtoisesti rehtori voi toimittaa valvojille luettelon kokeeseen
osallistuvien opiskelijoiden nimistä ja henkilötunnuksista.
• Yksi valvoja ehtii vahvistaa noin 25 opiskelijan henkilöllisyyden
15 minuutissa. Sopikaa valvojien kanssa, kuka lähtee mistäkin suunnasta
liikkeelle koetilassa.
• Opiskelijat syöttävät nimensä ja henkilötunnuksensa koejärjestelmään.
Valvoja tarkistaa, että opiskelija, syötetty nimi sekä henkilötunnus
täsmäävät henkilöllisyystodistukseen tai rehtorilta saatuun osallistujalistaan.
• Tämän jälkeen koejärjestelmä pyytää opiskelijan kirjautumista vastaavaa
avainlukua ja vahvistuskoodia, jotka valvoja löytää avainlukulistasta.
• Valvoja syöttää opiskelijan koneelle tarvittavan avainluvun ja vahvistuskoodin. Opiskelija saa nähdä omalle koneelleen syötettävän avainluvun ja
vahvistuskoodin.
• Henkilöllisyyden tarkistamisen ja opiskelijoiden tunnistamisen jälkeen
opiskelijat jäävät odottamaan kokeen aloituslupaa.
8. Opiskelijoille lupa aloittaa koe
• Valvoja antaa opiskelijoille luvan aloittaa koe.
puh. 0295 338 280
II Kokeen aikana
Valvojan tehtävänä on varmistaa, että koe
suoritetaan YTL:n ohjeiden mukaisesti.
Koejärjestelmä ei mittaa koeaikaa, se on edelleen
valvojien tehtävä.
Jokaisen opiskelijan näytön on oltava yhden tai
useamman valvojan nähtävillä jatkuvasti. Valvoja
valvoo, ettei opiskelijan näytöllä näy kiellettyjä
apuvälineitä, aineistoja tai ohjelmia
(esim. Windows-käyttöjärjestelmä, Wikipedia).
Valvoja valvoo, etteivät opiskelijat tee yhteistyötä
tai häiritse koetilannetta.
Valvojat eivät saa kokeen aikana neuvoa opiskelijaa tietokoneen tai koejärjestelmän käytössä.
Valvoja voi liikkua koetilassa, kunhan liikkuminen
ei häiritse koetilannetta.
Kokelaiden näyttöjen seuraamisen lisäksi voit seurata
kokeen etenemistä koetilan palvelimelta tai valvojan
näytöltä. Valvojan näytöltä näet mahdolliset
ongelmatilanteet.
Valvoja kirjaa harjoituskokeen havaintopöytäkirjaan
mahdolliset ongelmatilanteet ja miten ne ratkaistiin, jotta
harjoituskokeen järjestämisestä opitaan oikeita ylioppilaskokeita varten!
Päätettyään kokeensa opiskelijat sammuttavat koneensa, irrottavat USB-muistin sekä palauttavat muistitikun ja muistiinpanovälineet valvojalle. Valvoja tarkistaa,
että luonnospapereissa on opiskelijan nimi.
Opiskelijat joko jättävät tietokoneen paikalleen tai
ottavat sen mukaansa. Tässä noudatetaan lukion
antamaa ohjetta.
puh. 0295 338 280
Ohjeita ongelmatilanteisiin
Ongelmatilanteissa opiskelija viittaa valvojan paikalle. Valvojan kannattaa ottaa muistiinpanovälineet sekä
avainlukulista mukaansa, jotta ongelmatilanteiden ratkaiseminen sujuu jouhevasti. Opiskelija tunnistetaan
aina uudelleenkirjautuessa ja opiskelijalle saatetaan hyvittää ongelman selvittelyyn kulunut aika.
Harjoituskokeen tavoitteena on kerätä kaikki havaitut ongelmat ja niiden mahdolliset ratkaisut järjestelmän kehittämiseksi. Valvojien tulisi siksi kirjata kaikki tavallisuudesta poikkeavat asiat harjoituskokeen
havaintopöytäkirjaan.
Äänitesti ei kuulu
Mikäli äänet eivät kuulu, voi äänitestin sulkea ja avata uudestaan. Tarvittaessa
koneen voi joutua käynnistämään uudelleen. Myös kuulokkeet voi vaihtaa ja
tarvittaessa käytetään koulun varakonetta ja -kuulokkeita.
Opiskelija poistuu hetkeksi paikaltaan
Jos opiskelija poistuu paikaltaan esimerkiksi vessaan, hän kytkee näytönsäästäjän päälle klikkaamalla lukon kuvaa koejärjestelmän ylereunassa. Näytönsäästäjää käytettäessä ei opiskelijaa tarvitse tunnistaa uudelleen. Valvojien
tehtävänä on valvoa, etteivät muut opiskelijat koske poistuneen opiskelijan
koneeseen tällä välin.
Äänten säätäminen kokeen aikana
Äänenvoimakkuutta voi säätää koejärjestelmän yläreunasta kokeen aikana.
Tarvittaessa voi kokeilla vaihtaa kuulokkeita ja/tai käynnistää tietokone
uudestaan. Tarvittaessa opiskelija siirretään varapaikalle.
Opiskelija jatkaa jo aloitettua suoritusta
Mikäli opiskelijan kone on jouduttu käynnistämään uudelleen ja/tai opiskelija
jatkaa suoritustaan varakoneella, täytyy hänen kirjautua uudestaan koejärjestelmään. Uudelleenkirjautuessa valvoja tunnistaa opiskelijan avainlukulistaa käyttäen. Koejärjestelmä tunnistaa opiskelijan henkilötunnuksen
perusteella ja opiskelija voi jatkaa työskentelyään siitä, mihin vastaaminen jäi.
Opiskelijalle hyvitetään ongelman selvittelyyn kulunut aika.
Opiskelija siirtyy varakoneelle
Mikäli opiskelija ei voi jatkaa koesuoritustaan omalla koneellaan, annetaan
hänen käyttöönsä koulun varakone lisälaitteineen. Valvoja käynnistää varakoneen opiskelijan tikulta. Opiskelija voidaan myös siirtää varapaikalle. Mikäli
kyse ei ole tietoliikennehäiriöstä ja koneen vaihtamisesta ei aiheudu häiriötä,
voi opiskelija jatkaa varakoneella työskentelyä omalta paikaltaan. Opiskelijalle
hyvitetään koneen vaihtamiseen kulunut aika.
puh. 0295 338 280
Ohjeita ongelmatilanteisiin
Opiskelijan yhteys koetilan palvelimelle pätkii
Koejärjestelmä ilmoittaa opiskelijalle ja valvojalle, mikäli yhteys koetilan palvelimelle katkeaa. Kaikki opiskelijan siihen mennessä laaditut vastaukset ovat
tallentuneet, eikä työskentely voi jatkua ennen yhteyden palaamista. Tarkista
ensin, että verkkopiuha on huolellisesti kiinnitetty opiskelijan koneeseen ja
kytkimeen. Mikäli yhteys ei verkkopiuhaa korjaamalla palaa tai katkeilee, siirretään opiskelija päätelaitteineen ja USB-muisteineen varapaikalle koetilassa.
Sähköt katkeavat joiltakin opiskelijoilta
Mikäli kyseessä on yksittäinen opiskelija, tarkista ensin, että tietokoneen
virtalähde on kunnolla kiinnitetty. Mikäli ryhmällä opiskelijoita sähköt
katkeavat, voi kyseessä olla vikavirtasuojan tai sulakkeen laukeaminen.
Tällöin irroita kaikki kyseisen ryhmän laitteet sähköverkosta. Palauta
sähkönsyöttö sulakkeesta tai vikavirtasuojasta. Opiskelijoiden koneet
liitetään yksitellen takaisin sähköverkkoon. Opiskelijalle hyvitetään
sähkökatkon selvittämiseen kulunut aika.
Sähköt katkeavat koko rakennuksesta
Mikäli sähköt katkeavat koko rakennuksesta, voidaan koetta jatkaa akkuvarmistuksen avulla. Viiden minuutin sähkökatkon jälkeen valvoja pyytää opiskelijoita sammuttamaan koneensa. Kun kaikki opiskelijat ovat sulkeneet koneensa,
sammutetaan palvelimet. Opiskelijoille hyvitetään sähkökatkoksen selvittämiseen kulunut aika.
Opiskelijat eivät voi jatkaa koesuoritusta
Mikäli opiskelijat eivät voi jatkaa koesuoritustaan, kysyy lukio välittömästi
toimintaohjeita YTL:stä p.0295 338280 (ark. 9-15).
Opiskelijan kone käynnistyy kokeen aikana uudestaan
Mikäli opiskelijan kone käynnistyy uudelleen, saattaa kyseessä olla vilppiyritys
tai tekninen vika. Valvojan harkinnan mukaan opiskelija jatkaa koesuoritustaan
joko omalla koneellaan tai varakoneella.
puh. 0295 338 280
III Kokeen jälkeen
Valvoja ilmoittaa koeajan päättyneen. Opiskelijat päättävät kokeensa em.
ohjeiden mukaisesti.
Valvoja lataa koesuoritukset koetilan palvelimelta samalle USB-muistille,
jolla koetehtävät tuotiin palvelimelle. Valvoja luovuttaa koesuoritukset
sisältävän USB-muistin rehtorille.
Tämän jälkeen koetilan palvelimet sammutetaan (oikeasta yläreunasta
löytyvän valikon kautta).
Valvojan on varmistuttava siitä, että kaikki USB-muistit kerätään talteen.
Opiskelijan tikkuja voi välittömästi käyttää uudelleen. Palvelintikku ja
koesuoritusten siirtämiseen käytetty USB-muisti luovutetaan rehtorille.
Ulkopuolisilta estetään pääsy koetilaan, kunnes tekniikka on purettu.
Rehtori siirtää koesuoritukset siirtotikulta YTL:n verkkopalveluun ja antaa arviointiin osallistuville opettajille palvelun käyttöoikeudet. Tämän jälkeen opettajat voivat arvioida suorituksia osoitteessa https://digabi.fi/kirjaudu.
puh. 0295 338 280