docPelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelma vuosille 2015
download 
Report Transcription
Pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelma vuosille 2015
KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS ÖLJYNTORJUNTASUUNNITELMA Versio 2015.1 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...................................................................................................................................................... 5 1.1. Öljyntorjuntasuunnitelman tavoite ................................................................................................... 5 1.2. Yhteenveto suunnitelmasta............................................................................................................... 5 1.3. Suunnitelman perusteet .................................................................................................................... 5 2. ALUEEN KUVAUS ....................................................................................................................................... 7 3. RISKINARVIO JA PALVELUTASO ................................................................................................................. 8 4. 3.1. Palvelutaso ........................................................................................................................................ 8 3.2. Riskienarviointi .................................................................................................................................. 8 3.2.1. Pelastustoimen riskialuejako ......................................................................................... 8 3.2.2. Riskikohteet.................................................................................................................... 9 3.2.3. Laivaväylät ja satamat .................................................................................................... 9 3.2.4. Teollisuuslaitokset ja öljyvarastot .................................................................................. 9 3.2.5. Palavien nesteiden kuljetukset .................................................................................... 10 3.2.6. Alusliikenne .................................................................................................................. 10 3.2.7. Luonnonsuojelualueet ................................................................................................. 11 3.2.8. Öljyntorjuntatehtävät vuosina 2010 – 2014 ................................................................ 11 3.2.9. Yhteenveto riskinarviosta ............................................................................................ 12 ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTAORGANISAATIO ........................................................................................ 13 4.1. Öljyvahingon torjunnan eri viranomaiset ja tehtävät ..................................................................... 13 4.2. Öljyvahinkojen torjuntatöiden johtaminen ..................................................................................... 14 4.2.1. Pelastuslaitoksen öljyntorjuntaorganisaatio ............................................................... 14 4.2.2. Isot vahingot (lähinnä merialueella) ............................................................................ 16 4.3. 5. Kuntien tiedot ja selvitys jälkitorjunnasta ....................................................................................... 17 4.3.1. Johtovastuun siirto ja torjuntatöiden lopettaminen ................................................... 17 4.3.2. Selvitys jälkitorjunnan järjestämisestä alueen kunnissa.............................................. 17 4.3.3. Yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa .............................................................. 17 PELASTUSLAITOKSEN KALUSTO JA TORJUNTAVALMIUS ........................................................................ 18 5.1. Tarvittava öljyntorjuntakalusto ....................................................................................................... 18 5.1.1. Maaöljyvahinkojen torjunta......................................................................................... 18 5.1.2. Meri- ja vesialuevarautuminen .................................................................................... 19 5.1.3. Muu kalusto ................................................................................................................. 20 5.1.4. Suunnitelma kalustotasoista ........................................................................................ 21 5.2. Suunnitelma hankinnoista ............................................................................................................... 21 5.3. Torjuntahenkilöstön koulutus ......................................................................................................... 22 5.4. Öljyntorjuntavarastot ...................................................................................................................... 22 5.5. Öljyisen jätteen käsittely sekä öljyvahinkojen jälkitorjunta ja maaston puhdistus......................... 23 LIITTEET............................................................................................................................................................ 25 Suunnitelman ylläpito Suunnitelman hyväksynnät Päiväys Nimi Virka-asema 30.4.2015 Jaakko Pukkinen Pelastusjohtaja, Keski-Pohjanmaan – ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos 25.5.2015 Liisa - Maria Rautio Vesistöyksikön päällikkö, Etelä – Pohjanmaan ELY-keskus Tommi Mäki Säännöstely - ja patoturvallisuusryhmän päällikkö. Etelä – Pohjanmaan ELYkeskus Suunnitelman päivitykset Päiväys Asia Nimi ja virka-asema 1. YLEISTÄ 1.1. Öljyntorjuntasuunnitelman tavoite Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen (myöhemmin Pelastuslaitos) öljyntorjuntasuunnitelman tavoitteena ja tarkoituksena on maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen ja aluksista aiheutuvien öljyvahinkojen torjuntatoimiin varautuminen. Tavoitteena on kehittää öljyntorjunnan operatiivista valmiutta siten, että kalusto on ajanmukaista, monipuolista ja nopeasti käyttöönotettavaa. Henkilöstö on koulutettu käyttämään öljyntorjuntakalustoa kaikissa olosuhteissa viivytyksettä ja tehokkaasti. Pelastuslaitoksen öljynvahinkojen torjunnan toiminta-ajatuksena on, että nopea ja tehokas öljyntorjunta voidaan aloittaa itsenäisesti maalla ja merellä. Pelastuslaitoksen on myös pystyttävä antamaan kalusto- ja henkilöstöapua tarvittaessa pelastustoimialueen ulkopuolelle. 1.2. Yhteenveto suunnitelmasta Öljyntorjuntasuunnitelmassa kuvataan kuinka öljyntorjuntaa suoritetaan ja tullaan suorittamaan Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella. Suunnitelma on päivitetty vastaamaan 27.3.2014 voimaan tullutta asetusta öljyvahinkojen torjunnasta. Suunnitelman pohjana on käytetty voimassa vuosille 2012 – 2016 hyväksyttyä öljyntorjuntasuunnitelmaa. Samassa suunnitelman päivityksen yhteydessä suunnitelman rakennetta on muutettu. Päivitetyn suunnitelma tekstiosa on pysyväluonteinen, mutta sitä päivitetään tarvittaessa virkatyönä. Suunnitelmaan lisätään versionumero. Ensimmäinen hyväksytty versio on 2015.1. Öljyntorjunnan talousarvio on suunnitelman liitteenä ja se on laadittu viisivuotiskaudeksi vuosille 2015 – 2019. Vuosi 2015 on talousarviossa pääosin edellisen vahvistetun suunnitelman mukainen. Lisätiedot suunnitelmasta: Jussi Noponen, jussi.noponen@kokkola.fi tai puh. 040 489 2268. 1.3. Suunnitelman perusteet Alueen pelastustoimella on oltava maaöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma sekä alusöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Suunnitelmat voidaan laatia yhtenäiseksi öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaksi (Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009, 12 §). Pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma vuosille 2015–2019 sisältää sekä maaöljyvahinkojen torjuntasuunnitelman että alusöljyvahinkojen torjuntasuunnitelman. Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman yleiset perusteet määräytyvät seuraavien lakien, asetusten ja viranomaisten ohjeiden mukaan: • Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009) ja asetus öljyvahinkojen torjunnasta (249/2014) • Ympäristönsuojelulaki (86/2000) • Merenkulun ympäristönsuojelulaki (1672/2009) • Pelastuslaki (379/2011) ja Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) • Jätelaki (1073/1993) ja jäteasetus (1390/1993) • Kemikaaliturvallisuuslaki (390/2005) • Merensuojelulaki (1415/1994) • Laki öljysuojarahastosta (1406/2004) • Vesilaki (264/1962) • Luonnonsuojelulaki (1069/1996) • Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia (YETTS), valtioneuvoston periaatepäätös • Turvallinen elämä jokaiselle, Sisäisen turvallisuuden ohjelma, sisäasianministeriö • Pelastuslaitos palvelutasopäätös 2015 - 2018 • Pohjanlahden alueen yhteistoimintasuunnitelma alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan Öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen ovat ympäristöministeriön vastuualuetta ja Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ohjaa ja valvoo öljyvahinkojen torjunnan järjestämistä alueellaan ja vahvistaa pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman (Öljyvahinkojen torjuntalaki, 1673/2009, 4 § ja 6 §). Pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman vahvistaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. 2. ALUEEN KUVAUS Pelastustoimialue muodostuu 11 kunnasta. Keski-Pohjanmaan pelastustoimialueeseen kuuluu seuraavat kaupungit ja kunnat: Kannuksen, Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungit sekä Halsuan, Kaustisen, Kruunupyyn, Lestijärven, Luodon, Perhon, Toholammin, ja Vetelin kunnat. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen toimialueella asuu noin 100 000 asukasta. Alueen maapinta-ala on noin 6000 km2, josta asukastiheydeksi muodostuu keskimäärin 16 henkilöä neliökilometriä kohden. Asukastiheys vaihtelee kunnittain 2:sta (Lestijärvi) 220:een (Pietarsaari) henkilöön neliökilometrillä. Alueen asukkaista vajaa neljännes on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Pelastusalueen pinta-alasta on noin 83 % metsiä, joista soiden osuus on 52 %. Sisävesiä alueesta on runsas 4 %. Suurimmat järvet ovat Luodonjärvi ja Lestijärvi. Merkittävimmät joet ovat Perhojoki ja Lestijoki. Merialueen rantaviivan pituudeksi tulee noin 70 km linnuntietä mitaten. Taulukko 1. Pelastusalueen pinta-alojen jakautuminen Kunta / kaupunki Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Lestijärvi Luoto Perho Pietarsaari Toholampi Veteli Yhteensä Asukasluku 31.12.2010 1 213 5 611 4 267 47 377 6 645 815 5 104 2 902 19 577 3 333 3 345 100 189 Maapinta-ala % km2 413 96 % 468 99 % 354 98 % 1444 53 % 712 95 % 481 86 % 142 17 % 748 96 % 88 22 % 608 99 % 502 96 % 5 962 70 % Sisävesiä km2 % 16 4% 2 1% 7 2% 42 2% 39 5% 78 14 % 34 4% 27 4% 3 1% 8 1% 19 4% 276 3% Merialueet km2 % 1245 1 46 % 677 79 % 305 77 % 2227 26 % Vesistöjä yht. Kok. pinta-ala km2 % km2 16 4% 428 2 1% 471 7 2% 361 1287 47 % 2731 40 5% 753 78 14 % 559 711 83 % 854 27 4% 775 308 78 % 396 8 1% 617 19 4% 521 2504 30 % 8 466 3. RISKINARVIO JA PALVELUTASO 3.1. Palvelutaso Alueen pelastustoimella on oltava maaöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Sillä on oltava myös alusöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma, jos se paikalliset olosuhteet huomioon ottaen on tarpeellinen. Suunnitelmat on laadittava yhdeksi yhtenäiseksi torjuntasuunnitelmaksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vahvistaa alueen pelastustoimen hyväksymän öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen mukaisesti: Päätös: Pelastuslaitos ylläpitää öljyvahinkojen torjuntalain mukaista öljyntorjuntasuunnitelmaa. Suunnitelma laaditaan sekä maa- ja merialueelle yhdeksi yhtenäiseksi alueen torjuntasuunnitelmaksi. Suunnitelma päivitetään neljän vuoden välein tai jos toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia. Suunnitelmien sisältöä ja toimivuutta arvioidaan koulutuksen, hälytystehtävien yhteydessä yhdessä ympäristöviranomaisen kanssa. harjoitusten ja 3.2. Riskienarviointi Alueen öljyvahinkoriskejä on tarkasteltu monista eri näkökulmista. Riskikartoituksen tekemisessä on hyödynnetty: • pelastustoimen riskialuejakoa • tarkastelemalla sattuneita vahinkoja Pronto – tietokannasta useamman vuoden ajalta • arvioimalla laivaväylien liikennemääriä • tarkastelemalla alueen riskikohteita • arvioimalla suojeltavia kohteita 3.2.1. Pelastustoimen riskialuejako Pelastuslaitoksen alue on jaettu riskiruutuihin: 1 riskialue punaiset, 2 riskialue keltaiset, 3 riskialue vihreät, 4 riskialue muu alue. Riskiruudut kuvaavat onnettomuus todennäköisyyksiä ja ovat osin verrannollisia myös öljyvahinkojen esiintymisiin. Riskialueet määräävät toimintavalmiusajan. LIITE 2 pelastustoimen riskialuejako ja pohjavesialueet 3.2.2. Riskikohteet Riskikartoitusta tehdessä on kartoitettu tai arvioitu erityistä öljyvahingon vaaraa aiheuttavat kohteet, kuten väylät, öljysatamat, öljyvarastot, teollisuuslaitokset, voimalaitokset ja vastaavat muut laitokset, joissa käsitellään ja varastoidaan runsaasti öljyä. 3.2.3. Laivaväylät ja satamat Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella on kaksi merkittävää satama-aluetta. Samoin merkittäviä alueelle tulevia väyliä on näihin satamiin tulevat väylät. Väylien varrelle on riskipaikkoja ja väylien riskit on arvioitava. Satamia ja väyliä koskevat riskit on kuvattu yksityiskohtaisesti PÖK-hankkeen riskinarviotyöryhmän loppuraportissa. Kokkola satamassa erityisesti esille nousee enenevässä määrin satamaan tulevat suuret, lähes 300 metriä pitkät ja 45 metriä leveät alukset. Suurten alusten liikkuessa väylällä mahdolliset riskit liittyvät alusten pohjakosketuksiin. Pietarsaaren sataman väylä on yleispiirteiltään suora ja helppo navigoida. Riskeistä esille nousee mahdollisuus törmätä satamaan tullessa laiturissa olevaan alukseen. 3.2.4. Teollisuuslaitokset ja öljyvarastot Merkittävät palavan nesteen varasto-alueet ja runsaasti öljy-yhdisteitä käyttävät teollisuus- ja voimalaitokset, joilla on öljyä vähintään 100m3, sekä öljysatamat ja korjaustelakat Teollisuuslaitos tai varasto Varastotilavuus Lisätieto Kokkolan lämpökeskus 950 m3 K-PKS:n lämpökeskus 110 m3 UPM / Pietarsaaren tehtaat 2060 t KWH Plast 100 m3 OSTP Pietarsaari 31 t Kevyt polttoöljy Kaukolämpöosasto/, Pietarsaari 25 m3 Kevyt polttoöljy Neste Oil Oyj, Kokkola 274 100 m3 Kokkola, suurteollisuusalue Boliden Oy, Kokkola 25 t Kokkola, suurteollisuusalue Yara Suomi Oy 200 m3 Kokkola, suurteollisuusalue Oy Teboil Ab 20 000 m3 Pietarsaaren terminaali Raskas polttoöljy Raskas ja Kevyt polttoöljy Pietarsaaren sairaala 3.2.5. Palavien nesteiden kuljetukset Vakavan palavien nesteiden (lähinnä öljy) kuljetuksissa tapahtuvien onnettomuuksien taajuudeksi on arvioitu koko maan tasolla 1 / 5 v. Tämä taajuusarvio on jaettu eri rataosuuksille palavien nesteiden määrän ja kyseisen rataosan pituuden suhteessa (VAK luokka 3). Tarkastelussa ei ole huomioitu muita rataosuuksia. Kokkola – Ylivieska Harvemmin kuin kerran 100 000 vuodessa Pännäinen – Kokkola Useammin kuin kerran 100 000 vuodessa Vakavan palavien nesteiden (lähinnä öljy) kuljetuksessa tapahtuvien onnettomuuksien taajuudeksi maantiellä on arvioitu koko maan tasolla 1 / 1 v (VAK luokka 3). Tämä taajuusarvio on jaettu eri tieosuuksille niillä kuljetettavan palavien nesteiden määrän ja kyseisen tien pituuden suhteessa . Tarkastelussa ei ole huomioitu muita tieosuuksia. Pietarsaari - Kokkola (8) Useammin kuin kerran 200 Erittäin todennäköinen vuodessa Kokkola - Kalajoki (8) Useammin kuin 1000 vuodessa kerran Mahdollinen Kokkola - Veteli (13) Useammin kuin 1000 vuodessa kerran Mahdollinen Kokkola - Kannus (28) Useammin kuin kerran 200 Erittäin todennäköinen vuodessa Kauhava - Ylivieska (63) Useammin kuin 1000 vuodessa Keski-Pohjanmaa tieosuudet yhteensä Useammin kuin kerran 50 Toistuva vuodessa kerran Mahdollinen 3.2.6. Alusliikenne Karilleajon taajuuden lähtöarvona on käytetty arvoa 0,58 karilleajoa / 1000 alusta. Tieto on muutettu satamakohtaiseksi huomioimalla satamassa käyvien alusten määrä. Kaikkien karilleajojen on oletettu näin tapahtuvan satamassa tai satamaväylällä. Kokkola Useammin kuin kerran 500 Todennäköinen vuodessa Pietarsaari Useammin kuin 1000 vuodessa kerran Mahdollinen Laivojen törmäyksen taajuuden lähtöarvona on käytetty arvoa 0,11 yhteentörmäystä / 1000 alusta. Tieto on muutettu satamakohtaiseksi huomioimalla satamassa käyvien alusten määrä. Kaikkien yhteentörmäysten on oletettu näin tapahtuvan satamassa tai satamaväylällä. Kokkola Useammin kuin kerran 500 Todennäköinen vuodessa Pietarsaari Useammin kuin 1000 vuodessa Todennäköisyys kemikaalivuodolle Kerran 3000 vuodessa kerran Mahdollinen Epätodennäköinen 3.2.7. Luonnonsuojelualueet Suojelualueet jaotellaan yleensä niiden merkittävyyden mukaisesti kolmeen ryhmään: valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Valtakunnallisesti arvokkaita kohteita edustavat valtioneuvoston hyväksymiin suojeluohjelmiin kuuluvat, Natura 2000 –verkostoon kuuluvat ja luonnonsuojeluselvityksissä valtakunnallisesti arvokkaiksi todetut kohteet. Myös luonnonsuojelulaissa luetellut suojellut luontotyypit (Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Lohtajalla erityisesti rantojen luontotyypit: hiekkarannat, dyynimuodostumat ja matalat rantaniityt), vesilailla suojellut fladat ja kluuvijärvet sekä eräät metsälain suojelemat elinympäristöt voidaan katsoa valtakunnan tasoisiksi suojelukohteiksi. Pelastustoimialueella öljyntorjunnan kannalta katsottuna arvokkaita laajempia kohteita ovat seuraavat suojeluohjelmiin ja Natura 2000 –verkostoon sisältyvät alueet: Saaristo- ja rantaluontoa sekä laajoja vedenalaisen luonnon kohteita edustavat Kokkolan, Luodon ja Rahjan saaristot sekä Vattajanniemi. Lintuvesiä Hällörsfjärden (Kruunupyy), Sandsundsfjärden (Pietarsaari), Rummelö Harrinniemen (Kokkola) ja Laajalahden lintuvesialue (Kokkola, Kruunupyy). Maakannuskarinlahti ja Viirretjoen suisto (Lohtaja) sekä maankohoamisrannikon merestä kuroutuvia fladoja ja kluuvijärviä sekä suoluontoa Kåtölandetin (Kokkola) soiden- ja rantojensuojelualue. Merialueella on lisäksi merkittäviä lintujen pesimäluotoja ja lintujen kerääntymisalueita. Virtavesistä kalantuotannon ja luonnonsuojelun kannalta tärkeimmät ovat Lestinjoki ja Ähtäväjoki. Luonnonsuojelualueet ja muut herkät kohteet löytyvät BORIS-ohjelman tietokannasta. 3.2.8. Öljyntorjuntatehtävät vuosina 2010 – 2014 Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen alueella on sattunut vuositasolla noin 30 öljyvahinkoa. Alla taulukko ja kartta öljyvahingoista vuosilta 2010 – 2014. Tiedot on poimittu PRONTO – rekisteristä Taulukko 1 Öljyntorjuntatehtävät vuosina 2010 - 2014 0 3 0 0 0 3 0 0 1 1 1 3 5 5 3 4 5 22 1 1 2 0 2 6 Yhteensä Veteli Toholampi 1 3 1 4 2 11 Pietarsaari 27 23 13 14 17 94 Perho Kruunupyy 2 2 4 0 2 10 Lestijärvi Kokkola 0 3 2 1 3 9 Kaustinen 0 0 0 0 1 1 Kannus Halsua Vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 Yhteensä 0 36 3 43 0 26 1 25 0 33 4 163 LIITE 3 Öljyntorjuntatehtävät kartalla 2010 - 2014 3.2.9. Yhteenveto riskinarviosta Riskinarvioinnissa tukeudutaan laajempien hankkeiden ja suunnitelmien yhteydessä tehtyihin riskinarviointeihin. Näitä ovat muun muassa PÖK-hanke ja Pohjanlahden alusöljyvahinkojen yhteistoimintasuunnitelma. Riskialueet ja tietoja riskikohteista löytyvät BORIS-tietokannasta. Riskinarvion ja toteutuneiden onnettomuuksien perusteella öljyvahinko on mahdollinen koko pelastustoimialueella ja öljyvahinkojen torjuntaan on varauduttava koko alueella. Suurimmat öljyvahinkoriskit keskittyvät Kokkolan ja Pietarsaaren alueelle. Koko maakunnan alueella on mahdollista sattua öljyvahinko, jolla on ympäristön kannalta vaikutusta. Öljyntorjunnan varautumistasojen suunnittelussa on huomioitu riskinarvio. Öljyntorjuntaan varautuminen perustuu koko aluetta koskevaan öljyntorjuntatasoon. 4. ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTAORGANISAATIO 4.1. Öljyvahingon torjunnan eri viranomaiset ja tehtävät Öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009) 10 §:n mukaisia torjuntaviranomaisia ovat Suomen ympäristökeskus, Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi), rajavartiolaitos, puolustusvoimat, ELYkeskus, alueen pelastustoimi ja kunnat. Taulukko eri viranomaisten ja tahojen tehtävistä Organisaatio Tehtävät lain ja asetusten mukaan Ympäristöministeriö Ohjaus, valvonta, 1673/2009 4 § Syke ÖT torjunta ja johto aavalla selällä Isot tilanteet: Asiantuntija-apu, lisäkalusto merialueella, asiantuntija; L 1673/2009 5§ ja henkilöstö, johtoryhmä, johto ELY-keskus Asiantuntija, valvonta, 1673/2009 6 § Vaasan hätäkeskus Hälyttäminen Keski-Pohjanmaan Pietarsaaren pelastuslaitos kehittäminen; torjunta; Toimet ÖT -tilanteessa L Isossa tilanteessa tausta-apu L Asiantuntija-apu, johtoryhmä, kalusto, henkilöstö Viestikeskus, johtoryhmä, hälytykset ja ÖT -johto; torjunta; L 1673/2009 7 § alueen torjunta; Johto, torjunta, johtoryhmä L Jälkitorjunta, kalusto torjunta, Kunta Vahingon jälkitorjunta, 1673/2009 9 § Meripelastuskeskus Hälyttäminen, meripelastuksen johto; L Hälytykset, meripelastustoiminnan johto, 1673/2009 8 § johtoryhmä Rajavartiolaitos Meripelastustoiminta, 1673/2009 8 § Liikenteen turvallisuusvirasto Torjunta; L 1673/2009 8 § Merenkulun asiat, Tieliikenteen asiat Poliisi Virka-apu, L 1673/2009 11 § Tutkinta, alueen eristys, onnettomuuden selvitys Aluehallintovirasto Virka-apu, L 1673/2009 11 § Tukitoiminnot Luotsausliikelaitos Virka-apu, L 1673/2009 11 § Kuljetus, tiedustelu Puolustusvoimat Torjunta; L 1673/2009 8 § Torjunta, isot tilanteet, henkilöstö, kalusto Metsähallitus Virka-apu; L 1673/2009 11 § Asiantuntija luontoasiat, kalustoapu Satamalaitokset (alueellaan) ÖT -kalusto, henkilöstö, 1673/2009 16 § torjunta; L Välittömät torjuntatoimet, osallistuminen alueellaan Öljyn varastoijat (alueellaan) ÖT -kalusto, henkilöstö, 1673/2009 14 § 15 § torjunta; L Välittömät torjuntatoimet, torjuntaan osallistuminen alueellaan, alueen asiantuntija torjunta; johtoryhmä, L Meripelastustoiminta, torjunta merellä, kuljetus ja alusapu torjuntaan Yksityiset yritykset ym. Kalusto, henkilöstö ÖT päätöksellä; L 1673/2009 20 § -johtajan Kalusto tarpeen mukaan (korvattavaa) Jätelaitokset ja yritykset Jätteenkäsittely, imuautokalusto ÖT johtajan päätöksellä; L 1673/2009 20 § Valtion viranomaiset Virka-apu, L 1673/2009 11 § - Jätteen vastaanotto, imuautot (korvattavaa) jätteenkuljetus, Kunkin viranomaisen toimialaan kuuluva virka-apu 4.2. Öljyvahinkojen torjuntatöiden johtaminen Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009) 5 §, 21 § ja 22 § ja pelastuslaki (379/2011) määrittävät viranomaisten johtovastuut öljyvahingon torjuntatoimissa. • Suomen ympäristökeskus (SYKE) vastaa alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta ja asettaa torjuntatöiden johtajan, jos alusöljy- tai aluskemikaalivahinko on tapahtunut tai alusöljy- tai aluskemikaalivahinko uhkaa tapahtua Suomen vesialueella aavalla selällä tai talousvyöhykkeellä. • Suomen ympäristökeskus voi ottaa torjuntatöiden vastuun itselleen ja asettaa torjuntatöiden johtajan, jos alusöljy- tai aluskemikaalivahinko on aiheutunut useamman pelastustoimen alueella tai vahinko on laajuudeltaan niin suuri, että pelastustoimen resurssit eivät kohtuudella riitä torjuntatöiden suorittamiseen. SYKE voi myös pitkäkestoisissa alusöljy- tai aluskemikaalivahinkotehtävissä ottaa johtovastuun itselleen ja määrätä torjuntatoimien johtajan. • Maa- ja alusöljyöljyvahingon torjuntatöitä johtaa sen pelastustoimen alueen pelastusviranomainen, jossa vahinko tai vaaratilanne on saanut alkunsa. Alueen pelastusviranomainen johtaa alusöljyntorjuntaa, kunnes SYKE:en nimeämä torjuntatoimien johtaja (TNJ) ottaa johtovastuun. • Öljyntorjunnan johtaja päättää kuultuaan tarvittaessa ELY-keskusta, milloin vastuu öljyvahingon jälkitorjunnasta siirtyy kunnan asianomaiselle viranomaiselle (Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009, 24 §). Öljyntorjunnasta vastuussa oleva päällystöviranhaltija täyttää vastuunsiirtolomakkeen, jolla vastuu öljyvahingon jälkitorjunnasta siirtyy kunnalle. • ELY-keskus ohjaa ja sovittaa yhteen jälkitorjuntatöitä, jos torjunta ulottuu useamman kunnan alueelle. • Jos alusöljy- tai aluskemikaalivahingon torjuntatoimiin osallistuu useamman toimialan viranomaisia, torjuntatöiden johtaja toimii yleisjohtajana ja eri alojen yksiköt toimivat oman johtonsa alaisuudessa. (Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009, 22 §.) 4.2.1. Pelastuslaitoksen öljyntorjuntaorganisaatio Pelastuslaitoksen alueella öljyvahinkojen torjunta hoidetaan samalla organisaatiolla ja samoin organisoituna, kuin muukin pelastustoiminta. Operatiivisen organisaation pelastustoiminnan johtajat ovat myös öljyntorjunnan johtajia. Öljyntorjuntatehtävissä johtovastuu on aina viranomaisella. Johtamisorganisaatio on kolmetasoinen. Pienissä tehtävissä johtovastuu on paloesimiehellä tai päivystävällä palomestarilla(P30) riippuen siitä missä tehtävä on. Keski-suurissa ja suurissa tehtävissä johtovastuu on päivystävällä palomestarilla ja tarvittaessa päivystävällä päälliköllä(P20). Kuva X Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitoksen operatiivinen johtamisorganisaatio. Pienet ja keskisuuret vahingot Tavanomaisissa pienissä ja keskisuurissa tilanteissa pelastuslaitoksen yksiköt toimivat öljyntorjuntayksiköinä ja niitä ei tarvitse erikseen perustaa. Hätäkeskus hälyttää tehtävälle ennalta suunnitellun vasteen mukaiset yksiköt. Kaikissa tehtävin hälytetään aina pelastuslaitoksen alueen päivystävä palomestari P30. Päivystävällä palomestarilla on johtovastuu. Tehtävät vaativat yleensä myös jonkin muun toimijan (viranomainen tai yritys) toimia. Muut toimijat hälytetään pelastustoiminnan johtajan käskyllä. Kunta huolehtii tarvittaessa öljyvahingon jälkitorjunnasta. Öljyntorjuntaorganisaatio tavanomaisissa tilanteissa ja tilanteet maa-alueilla Öljyntorjunnan johtaja =Pelastustoiminnan johtaja Vahingon aiheuttaja Ympäristöviranomaiset Vakuutusyhtiö Pelastuslaitos Muut tahot (tarvittaessa) Kunta Muut viranomaiset Yritykset ym. 4.2.2. Isot vahingot (lähinnä merialueella) Isojen vahinkojen hoito aloitetaan pelastuslaitoksen normaaleilla vasteilla. Isossa tilanteessa hälytetään yleensä myös muut öljyntorjuntaan liittyvät viranomaiset samaan aikaan. Maa-alueen tehtävissä johtovastuu on pelastusviranomaisella. Alusöljyvahingon torjuntatöitä johtaa Suomen ympäristökeskuksen asettama torjuntatöiden johtaja. Öljyntorjunnan johtajan päätöksellä aloitetaan erillisten öljyntorjuntajoukkojen perustaminen. Joukot perustetaan erillisten suunnitelmien mukaisesti. Öljyntorjuntajoukot jaetaan tehtävien mukaisiin komppanioihin ja joukkueisiin. Joukkojen muodostamiseen tarvitaan viranomaisia, yrityksiä ja vapaaehtoisista. Viranomaiset käyttävät omia varusteitaan ja yritykset pääsääntöisesti omaa kalustoaan. Tehtäviin määrätyille ja vapaaehtoisille varusteet on (tai täydennetään) kärkijoukoille, mutta isommalle massalle varusteet hankitaan tilanteen aikana. Joukkojen huoltamisessa tukeudutaan valmiussuunnitelmiin. Öljyntorjuntajoukot hälytetään johtokeskuksen käskyllä, osin hätäkeskusten kautta ja osin suorilla yhteydenotoilla tarvittaviin tahoihin. Viestivälineinä toimivat VIRVE- radiot viranomaisten kesken sekä osalla muodostettavassa organisaatiossa. Lisäksi käytetään GSM puhelimia ja VHF radiopuhelimia. Kuva X Esimerkki suuren alusöljyvahingon torjuntaorganisaatiosta. Kaaviossa on käytetty seuraavia lyhenteitä: YM (ympäristöministeriö), RVL (Rajavartiolaitos), MERIV (merivoimat), Livi (Liikennevirasto), TraFi (Liikenteen turvallisuusvirasto), PTA (Pelastustoimen alue), ELY (Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus), SYKE (Suomen ympäristökeskus). Ympäristöministeriön raportteja 26 | 2011, Toiminta isoissa alusöljyvahingoissa Lähde: 4.3. Kuntien tiedot ja selvitys jälkitorjunnasta 4.3.1. Johtovastuun siirto ja torjuntatöiden lopettaminen Öljyvahinkojen torjuntalain mukaisesti kunta vastaa tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee tarvittaessa osallistua jälkivahinkojen torjuntaan. Tavanomainen öljyvahinko hoidetaan pelastuslaitoksen torjuntatoimilla ja jälkitorjuntaa ei tarvitse suorittaa. Torjuntatöiden johtaja päättää, milloin johtovastuu siirretään jälkitorjunnasta vastaavalle kunnan asianomaiselle viranomaiselle. Torjuntatöiden johtajan tulee varmistua ennen torjuntavastuun siirtoa, että kunta kykenee hoitamaan jälkitorjuntatyöt. Torjuntatöiden johtaja päättää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta tarvittaessa kuultuaan, milloin öljyvahingon tai aluskemikaalivahingon torjunta ei enää vaadi torjuntaviranomaisen toimenpiteitä. 4.3.2. Selvitys jälkitorjunnan järjestämisestä alueen kunnissa Tiedot alueen kuntien viranomaisista tai laitoksista ja öljyvahinkojen jälkitorjunnasta vastaavista viranomaisista on kerätty yhteen taulukkoon suunnitelman liitteeksi. LIITE 1 Kuntien viranomaisten ja jälkitorjuntaviranomaisten yhteystiedot Alueen kunnat ovat pääosin pieniä kuntia ja yleisesti kunnan tekninen toimi on nimetty öljyntorjunnasta ja jälkitorjunnasta vastaavaksi viranomaiseksi. Erityistä suunnitelmaa ja kalustoa öljyntorjuntaan ei ole erikseen kunnissa varattu. Tilanteen mukaisesti kunnan kalusto on käytettävissä öljyntorjuntaan. Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungeilla on merkittävää kalusto- ja henkilöstöresurssia jota on mahdollista hyödyntää öljyntorjuntatehtävässä. Torjunnan resurssoinnista vastaa tekninen palvelukeskus. Jälkitorjuntavastuun siirto on sovittava kunnan jälkitorjunnasta vastaavan viranomaisen kanssa. 4.3.3. Yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa Pelastuslaitos tekee öljyvahinkojen torjunnassa yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: Rajavartiolaitos, meripelastusseura, alueen satamat ja öljyvarastot. Yhteistyö tarkoittaa mm. kouluttamista ja yhteistoiminta harjoituksia. Satamien ja öljyvarastojen osalta yhteistyö tarkoittaa lisäksi varautumisen ohjaamista ja kalustollisen valmiuden yhteensovittamista. Torjuntatoissä voidaan käyttää lisäksi vapaaehtoisjärjestöjäSuunn torjuntatöiden johtajan päätöksellä. 5. PELASTUSLAITOKSEN KALUSTO JA TORJUNTAVALMIUS Pelastuslaitoksen kaluston ja toimintavalmiuden ylläpidon ja kehittämisen kustannusselvitys vuosille 2015 – 2019 on kuvattu liitteenä. LIITE 4/1 Kustannusselvitys vuosille 2015 - 2019 5.1. Tarvittava öljyntorjuntakalusto Pelastuslaitos tarvitsee kalustoa öljyvahinkojen torjuntatehtävien hoitamiseen. Kalustokokoonpanojen tarvetta pelastuslaitoksen alueella on tarkasteltu valtakunnallisten selvitysten ja Öljyvahinkojen torjunnan kalusto-ohjeen luonnoksen mukaisesti. Tarkastelussa on huomioitu öljyvahinkojen riskinarvio Selvitys tarvittavasta öljyntorjuntakalustosta ja –tarvikkeista 5.1.1. Maaöljyvahinkojen torjunta Maa-alueilla varaudutaan sattuneiden onnettomuuksien hoitamiseen kolmella kalustotasolla. Kalustotasot on suunniteltu Suomen Ympäristökeskuksen Kalusto-ohjeen luonnoksen periaatteita soveltaen. Suunnitellut kalustotasot ovat • MÖ1, maaöljyvahinkojen kalustotaso 1, ensilähdön kalusto Maaöljyvahinkojen kalustotaso 1:n mukainen kalusto on jokaisella paloasemalla ja sillä pystytään hoitamaan pienet öljyvahingot. Kalusto on sijoitettuna pelastusyksikköön ja öt-peräkärryyn. Lisäksi asemalla on varastoituna yhden tehtävän vaatima täydennysvara. • MÖ2, maaöljyvahinkojen kalustotaso 2, peruskalusto maaöljyvahinkojen torjuntaan Maaöljyvahinkojen kalustotaso 2:n mukainen kalusto sijoitetaan alueella oleviin paikallisvarastoihin ja ÖT- kärryyn. Kalustotaso 2 sijoittelussa huomioidaan alueen riskit, olemassa olevat valmiit soveltuvat varastotilat ja maantieteellisesti tehokas sijainti. Kalustotaso 2:n mukainen paikallisvaraston ja ÖT- kärryn kalusto täydentää paloasemien 1 kalustotasoa. yhden paloaseman kalustotaso 1:n ja paikallisvaraston kalustotaso 2:n mukainen kalusto riittää keskisuuriin tehtäviin. Kalustotaso 2 sijoitetaan, Pietarsaareen, Kokkolaan ja kaksi varastoa Perhon – ja Lestijokilaaksojen alueen paloasemien yhteyteen. • MÖ3, maaöljyvahinkojen kalustotaso 3, keskusvarastotasoinen kalusto Maaöljyvahinkojen kalustotaso 3 on keskusvarastotasoinen, jolla varaudutaan suuriin öljyvahinkoihin. Suurissa öljyvahingoissa Kalustotaso 3:lla täydennetään asemien ja paikallisvarastojen kalustoa. Kalusto sijoitetaan Kokkolassa olevaan keskusvarastoon ja tulevaisuudessa osin kontteihin. Kalusto sijoitetaan huomioiden öljyntorjunnan riskialueet ja öljyvahinkojen hoitamiskyky maantieteellisesti tehokkaasti. Kalustoa sijoitetaan mahdollisimman paljon pyörien päälle. 5.1.2. Meri- ja vesialuevarautuminen Meri – ja vesialueelle(sisämaan vesistöt) varautuminen noudattaa samaa linjaa maaaluevarautumisen kanssa. Tason lyhenne tulee sanoista alusöljyvahinko(AÖ), mutta varautuminen kattaa myös muuta mahdolliset öljyvahingot erityyppisissä vesistöissä. Suunnitellut kalustotasot ovat 1- 3 • AÖ1, vesialueen varautuminen taso 1 AÖ1 muodostuu MÖ 1 kalustosta jota täydennetään AÖ1e kalustolla. Kalusto käsittää asemavarastot, peräkärryt, traileriveneet A-B luokat, imeytyspuomit ja kevyet mekaaniset puomit. AÖ1 tason mukaisella kalustolla on tavoitteen kyetä hoitamaan pienet vesistöissä tapahtuneet öljyvahingot. Pienet vahingot hoidetaan pääasiassa lähimmällä tai lähimmillä tarkoituksenmukaisilla yksiköillä. Lähtöä täydennetään tarvittaessa lisähälytyksillä. Kalustollinen valmius pieniin vahinkoihin on jokaisella vesialuetta lähellä olevalla asemalla. Torjuntakalusto sijoitetaan autoihin, asemavarastoihin ja peräkärryihin. Veneet trailereilla. • AÖ2, vesialueen varautuminen taso 2 AÖ2 muodostuu MÖ2 tason mukaisesta kalusto täydennettynä AÖ2e kalustolla. AÖ2e kalustotaso tarkoittaa AÖ1e kaluston täydennettynä mekaanisella aitapuomilla tai paremmalla venekalustolla AÖ2 tason kalustolla on tavoitteena kyetä hoitamaan sisämaan vesistöissä tapahtuneet keski-suuret öljyvahingot. AÖ3, vesialueen varautuminen taso 3 AÖ 3 kalustotasolla varaudutaan merialueen suuriin alusöljyvahinkoihin. Kalustotaso muodostuu MÖ 2/MÖ3 maaöljyvahinkokalustosta ja AÖ3e kalustosta. AÖ3e kalusto muodostuu aluksista mm. D, F, G, keräyskalustosta ja eri tyyppisistä puomikalustosta. AÖ3 mukaisella kalustolla tavoitteena on kyetä aloittamaan tehokas torjunta kaikissa merialueen vahingoissa. Suurissa vahingoissa tarvitaan poikkeuksetta naapuripelastuslaitosten apua ja valtion kalustoa. Kalustoa ja sen käyttämiseen tarvittavaa henkilöstöä tarvitaan vesi- ja merialueella enemmän kuin maa-alueella. Tämä vaikuttaa hälytettävien asemien ja yksiköiden määrään. Pieniinkin lähtöihin voidaan tarvita useamman aseman voimavarat. 5.1.3. Muu kalusto Tarvittava kuljetuskalusto Kuljetuskalustoa tarvitaan kaikkeen öljyntorjuntaan sekä kaluston että henkilöstön kuljettamiseen jälkitoimiin. Tarvittavan henkilöstön kuljetukseen käytetään olemassa olevia pelastusajoneuvoja ja miehistöajoneuvoja. Tarvittava kalusto kuljetetaan pääosin pelastusajoneuvoilla, miehistöautoilla ja öljyntorjuntaperäkärryillä. Venekaluston kuljetukseen tarvitaan trailereita. Suurissa vahinkotilanteissa tarvitaan raskasta kuljetuskalustoa siirtämään ja kuljettamaan torjuntakalustoa varastoista vahinkopaikalle. Merialueen tehtävissä torjuntakalusto, kuljetaan alusten kannella ja tarvittaessa lisäkalusto kuljetetaan maitse mahdollisimman lähelle onnettomuuskohdetta. Kuljetuskalustoa on hyvin pienien ja keskisuurien tilanteiden hoitamista varten. Suurten öljyvahinkojen varalle, Pelastuslaitoksen on kehitettävä omaa kalustonkuljetuskykyä, jotta tehokas öljyntorjuntatoiminta kyetään aloittamaan mahdollisimman nopeasti vuorokauden- ja vuodenajasta riippumatta. Suunnitelman mukaan pelastuslaitos on hankkimassa vaihtolavasiirtoauton, jonka yhtenä merkittävänä käyttötarkoituksena on öljyntorjuntakaluston kuljettaminen. Samassa yhteydessä suunnitellaan hankittavaksi öljyntorjuntakontteja. Tarvittavat viestilaitteet Viestijärjestelmät koostuvat lähinnä VIRVE, GSM ja VHF verkoista. Öljyntorjuntaan hälytettävillä pelastuslaitoksen yksiköillä on kaikilla mahdollisuus käyttää kyseisiä verkkoja. Tämä edellyttää, että jokaisessa yksikössä on kyseisten verkkojen käyttölaitteet (VHF laitteet merialueella toimivissa yksiköissä). 5.1.4. Suunnitelma kalustotasoista Taulukko öljyntorjunnan varautumisen kalustotasoista pelastuslaitoksen alueella Asema Kalustotasot MÖ1 MÖ2 MÖ3 AÖ1e 10 Keskusvarasto/POTTI MÖ3 11 Kokkola MÖ2 AÖ1e 12 Kaarlelan VPK MÖ1 15 Kälviä MÖ1 AÖ1e 16 Lohtaja MÖ1 17 Ullava MÖ1 21 22 23 24 25 Pietarsaari UPM Kymmene TPK Jakobstad FBK Larsmo Bosund FBK Veneet AÖ2e AÖ3e A B D F G AÖ3e 1 1 1 1 1 AÖ2e MÖ3 1 1 AÖ3e 1 MÖ1 MÖ1 MÖ1 AÖ1e AÖ1e 31 Kruunupyy 32 Alaveteli 33 Teerijärvi MÖ1 MÖ1 MÖ1 AÖ1e AÖ1e AÖ1e 1 1 41 42 43 44 MÖ1/ MÖ2 MÖ1/ MÖ2 MÖ1 MÖ1 AÖ1e/ AÖ2e AÖ1e/ AÖ2e AÖ1e AÖ1e 1 1 1 1 MÖ2 AÖ2e 1 3 1 1 2 14 Kaustinen Veteli Halsua Perho 51 Kannus 52 Eskola 53 Toholampi 54 Lestijärvi YHTEENSÄ MÖ1 MÖ1 MÖ1 15 5 AÖ1e AÖ1e 1 12 1 1 1 1 1 2 2 2 2 5.2. Suunnitelma hankinnoista Pelastuslaitos täydentää kalustoa tasoajattelun mukaisesti. Kalustotasot yhtenäistetään ja saatetaan valmiiksi suunnitelmakauden 2015 – 2019 aikana. Kalustotasojen MÖ1 ja MÖ2 mukainen kalusto on pääosin olemassa ja tarvittava yhtenäistäminen tapahtuu käyttötaloushankinnoilla. AÖ1 ja AÖ2 tasojen mukainen kalusto on myös pääosin kunnossa ja tältä osin suunnitelmakaudella on joiltakin osin kaluston uusintaa edessä. Merkittävimmät hankinnat kohdistuvat MÖ3 jaAÖ3 tasojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Merialuevarautuminen ja vesialuevarautuminen Merialuevarautumisessa on suunnitelmissa aluskaluston uusintaa ja samalla kehittämistä. Puomikalustoa kehitetään hankkimalla nopeantoiminnan puomia. Suunnitelmakaudella on tarkoitus korvata nykyiset expandi meripuomit. Öljynkeräyskapasiteettia parannetaan hankkimalla harjakeräimiä ja kelluvia öljyntorjuntasäiliöitä. Logistiikan kehittäminen Ympärivuorokautisen tehokkaan öljyntorjuntatoiminnan mahdollistamiseksi logistiikka kehitetään suunnitelmakauden aikana. Tämä tarkoittaa monitoimiauton hankintaa, joka on varustettu vaihtolavavarustuksella ja nosturilla. Samassa yhteydessä hankitaan öljyntorjuntakontteja. Liite 4/2, Hankintasuunnitelma vuosille 2015 – 2019 + lisävuodet 2020 - 2021 5.3. Torjuntahenkilöstön koulutus Pelastuslaitoksen öljyntorjunnan koulutusta on lisättävä suunnitelmakaudella. Nykyinen ja hankittavaksi suunniteltu kalusto edellyttää henkilöstön kouluttamiseen lisää koulutusresursseja. Alusöljyntorjunnan osalta on erityisesti panostettava öljyntorjunta-alusten kuljettajakoulutuksen tehostamiseen ja nopeasti käynnistettävän öljyntorjunnan tehostamiseen. Öljyntorjuntakoulutuksen tavoitteena on kouluttaa pelastuslaitoksen operatiivinen henkilöstö tasolle, jossa öljyntorjunnan tehokas ja oikeaoppinen käynnistäminen, suorittaminen ja loppuun saattaminen on mahdollista. Öljyntorjuntakoulutuksen tavoitteena on myös varmistaa eri viranomaisten toimiva yhteistyö öljyntorjuntatehtävissä. Torjuntahenkilöstön osaaminen perustuu asianomaisten henkilöiden saamaan torjuntakoulutukseen sekä kokemukseen pelastustoimen tehtävissä. Torjuntahenkilöä kohden koulutuksen vähimmäistavoitteena on yksi koulutuskerta vuodessa. Päällystön koulutustavoitteena on lisätä operatiivista ja taktista osaamista joukkue ja komppaniatason öljyntorjuntatehtävässä. Suunnitelmakaudella on tavoitteena järjestää joka toinen vuosi öljyntorjunnan johtamisharjoitus. Alipäällystön ja miehistön koulutustavoitteena on lisätä joukkue – ja yksikkötasoisissa tehtävissä tarvittavaa teknistä osaamista. Torjuntahenkilöstön koulutuksesta on laadittu suunnitelma vuosille 2015 – 2019. Suunnitelmassa on kuvattu aihealueet ja kohderyhmä. Koulutuksista on tarpeen laatia yksityiskohtainen toteuttamissuunnitelma eri öljyntorjunnan osa-alueille, joka noudattelee yleissuunnitelmaa. LIITE 5 Öljyntorjuntakoulutussuunnitelma vuosille 2015 - 2019 5.4. Öljyntorjuntavarastot Kalusto-ohjeen mukaiset kalustot on säilytettävä eli kalustolle on oltava varastot. Tarve varastolle on jokaisen aseman yhteydessä. Taulukon asemilla on öljyntorjuntavarasto, muilla asemilla on tarve varastolle. Kunta Rakennus Osoite p-a m2 varastotilan lisätarve Halsua Öt-varasto Kauppisentie 5 60 ei Kannus Öt-varasto Asematie 7 50 ei Kaustinen Öt-varasto Ullavantie 1 120 ei Kokkola Öt-varasto Ykspihlaja Potti 510 ei Kruunupyy Paloasema Alaveteli Murickvägen 8 ei Kruunupyy Paloasema Teerijärvi Norra Terjärvvägen 15 75 ei Kruunupyy Öt-varasto Kurkipuronraitti 13 80 ei Kälviä Öt-varasto Kruutikellarinkatu 5 54 ei Lestijärvi Paloasema Rantatie 1 60 ei Lohtaja Öt-varasto Karhintie 76 120 ei Luoto Paloasema Holm Norra Larsmovägen 30 ei Luoto Paloasema Bosund Storåkersgränd 6 ei Perho Paloasema Teollisuustie 7 120 ei Pietarsaari Öt-varasto Ahlströminkatu 60 kyllä Toholampi Paloasema Ullavantie 23 50 ei Ullava Paloasema Ullavantie 8 Veteli Paloasema Koulutie 33 ei 141 ei 5.5. Öljyisen jätteen käsittely sekä öljyvahinkojen jälkitorjunta ja maaston puhdistus Kun pelastuslaitos suorittaa öljyvahingon torjuntatöitä ja toiminnan tuloksena syntyy jätettä tai ongelmajätettä, on pelastustoimen toimittava jätelain (1072/1993) edellyttämällä tavalla. Jätteet/ongelmajätteet on merkittävä, pakattava ja kuljetettava asianmukaisesti (jäteasetus 1390/1993, luku 2, 5 §, 6 § ja 7 §). Vahinkojätteiden ja muiden öljyjätteiden vastaanotto ja varastointi tapahtuu öljyisten jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikalla (Jätelaki 1072/1993, 9 §). Öljyisten jätteiden vastaanotto- ja välivarastointipaikkana on Ekorosk Kokkolassa Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätelain (1072/1993) 3 §:n kohta kahden mukaan jätettä, joka kemiallisen tai muun syyn vuoksi voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteiksi luokitellaan muun muassa: • Öljyn ja veden sekä hiilivetyjen ja veden seokset ja emulsiot • Aineet, seokset tai liuokset, jotka sisältävät kivennäisöljyä. • Aineet ja valmisteet, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa välitöntä tai viivästynyttä vaaraa ympäristölle • (Jäteasetus 1390/1993, liitteet.) Jätteen ja ongelmajätteen tuottajalla tarkoitetaan yksityishenkilöä tai organisaatiota, jonka toiminnan tuloksena syntyy jätettä tai ongelmajätettä (Jätelaki 1072/1993, 3 §). Jätteen tai ongelmajätteen haltija on henkilö tai organisaatio, jonka hallinnassa jäte tai ongelmajäte on (Jätelaki 1072/1993, 3 §). Pienet öljyntorjunnassa syntyneet öljyntorjuntajätemäärät pakataan öljynkestäviin säkkeihin ja merkitään ”SISÄLTÄÄ TORJUNTAJÄTETTÄ” -tarralla. Torjuntajätteet kuljetetaan paloasemilla oleviin öljyntorjuntajäteasioihin, joista öljyntorjuntajäte toimitetaan joko Kokkolan ongelmajätteen keruupisteeseen. Suuret määrät öljyntorjuntajätettä toimitetaan suoraan Ekorosk Kokkolan jäteöljynkeräyspisteisiin joko pelastuslaitoksen öljynkeräysastioihin pakattuna tai esimerkiksi ongelmajätteen kuljetukseen tarkoitetulla jäteautolla. Öljyntorjunnan johtaja vastaa vahinkoilmoitusten tekemisessä ELY-keskukselle ja tarvittaessa Suomen ympäristökeskukselle (päivystäjälle). Vahingosta ilmoitetaan lisäksi poliisille, rajavartiostolle ja sille, jonka hallussa tai hoidossa öljy on sekä muille viranomaisille, organisaatioille (esim. vesi- ja viemärilaitokselle) ja asianosaisille, joita vahinko koskee. Kunta vastaa alueellaan öljyn pilaaman maaperän puhdistamisesta. (Öljyvahinkojen torjuntalaki, 1673/2009, 3 §). Vastuunsiirto esitetty kohdassa 4.3.1. ELY-keskus on myös toimivaltainen viranomainen pilaantuneen maaperän puhdistustoimenpiteissä. LIITTEET LIITE 1 Kuntien viranomaisten ja jälkitorjuntaviranomaisten yhteystiedot LIITE 2 Pelastustoimen riskialuejako ja pohjavesialueet LIITE 3 Öljyntorjuntatehtävät kartalla vuosina 2010 - 2014 LIITE 4/1 Kustannusselvitys vuosille 2015 – 2019 LIITE 4/2 Hankittava öljyntorjuntakalusto 2015 – 2019 + alustava suunnitelma vuosille 2020 - 2021 LIITE 5 Öljyntorjuntakoulutussuunnitelma vuosille 2015 – 2019 LIITE 6 Öljyntorjunnan kalustotasot LIITE 1 Kuntien viranomaisten ja jälkitorjuntaviranomaisten yhteystiedot Kunta Tiedot kuntien viranomaisista, jotka Tiedot kuntien jälkitorjunnasta vastaavista osallistuvat öljyntorjuntaan viranomaisista Halsua Tekninen toimi: Jari Kauppinen 0406802221 Tekninen toimi: Jari Kauppinen 0406802221 Kannus Rakennustarkastaja: Timo Himanka 0444745255 Ympäristösihteeri 0444745249 Rakennustarkastaja: Timo Himanka 0444745255 Ympäristösihteeri 0444745249 Kaustinen Tekninen toimi: Kari Juntti 040 7184508 Kari Salminen 050 5280665 Tekninen toimi: Kari Juntti 040 7184508 Kari Salminen 050 5280665 Kokkola Tekninen palvelukeskus: Pauli Piiparinen 0447809331 Heikki Penttilä 0447809332 Visa Wennström 0447809323 Tero Jelekäinen 0503845477 Kokkolan ympäristöpalvelut: Michael Hagström 0447809305 Taija Lahtinen 0447809310 Juhani Hannila 0447809307 Risto Koljonen 0447809308 Kruunupyy Tekninen toimi: Bernt Storbacka, tekinen johtaja 040 7142187 Kimmo Bodbacka 050 5669819 Ympäristöpalvelut: Patrik Kultalahti 0500 162007 Karin Björkgård, ympäristösihteeri 050 3435808 Lestijärvi Tekninen lautakunta: Tero Jussinmäki 0440668702 Arto Hautala 0503513208 Tekninen lautakunta Tero Jussinmäki 0440668702 Arto Hautala 0503513208 Perho Tekninen lautakunta: Jyri Harju 040 8488243 Pasi Rannila 0400 361990 Tekninen lautakunta: Jyri Harju 040 8488243 Pasi Rannila 0400 361990 Pietarsaari Tekninen palvelukeskus: Nicklas Gustafsson, tiemestari 044 7851228 Päivystävä työnjohtaja 044 7851999 Elinor Slotte, ympäristönsuojelupäällikkö 044 7851678 Harri Kotimäki, kaupungininsinööri 044 7851750 Toholampi Maaseutu- ja ympäristölautakunta Jukka Nurmela 040 1505310 Maaseutu- ja ympäristölautakunta: Jukka Nurmela 040 1505310 Tekninen toimisto: Juha Hopeavuori 040 150 5302 Kimmo Kentala Tekninen toimisto: Juha Hopeavuori 040 150 5302 Kimmo Kentala Veteli 040 150530 040 1505301 Rakennus- ja ympäristöjohtaja Anne-Maarit Mansikka-aho 050 5790182 Rakennus- ja ympäristöjohtaja Anne-Maarit Mansikka-aho 050 5790182 Teknisen toimen päivystys 050 5790112 Teknisen toimen päivystys 050 5790112 LIITE 2 pelastustoimen riskialuejako ja pohjavesialueet LIITE 3 Öljyntorjuntatehtävät kartalla vuosina 2010 – 2014 LIITE 4/1 KUSTANNUSSELVITYS VUOSILLE 2015 - 2016 suunnitelmakausi 2015 - 2019 2015 Hankintakustannukset: 1. Torjuntakaluston hankinta € 2016 € alustava 2020 - 2021 2017 € 2018 € 2019 € 2020 € 2021 € 344 400 396 000 480 000 390 000 200 000 1 400 000 480 000 2.1 Varastotilojen hankinta - - - - - - - 2.2 Vahinkojätteiden käsittelypaikan rakentaminen - - - - - - - 105 000 110 000 110 000 110 000 115 000 115 000 115 000 3.2 Varastointikustannukset 12 000 14 000 14 000 14 000 16 000 16 000 16 000 4.1 Torjuntahenkilöstön koulutus 29 000 35 000 35 000 35 000 35 000 35 000 35 000 3 000 5 000 5 000 5 000 5 000 5 000 5 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 15 000 15 000 513 400 580 000 664 000 574 000 391 000 1 586 000 666 000 Käyttökustannukset: 3.1 Valmiuden ylläpito (kaluston kunnossapito ja uusiminen sekä* tarvikehankinnat) 4.2 Muut käyttökustannukset (muu valmiuden ylläpito) Torjuntakustannukset: 5. Arvio torjuntakustannuksista Yhteensä LIITE 4/2 Hankittava öljyntorjuntakalusto 2015 – 2019 + alustava suunnitelma vuosille 2020 - 2021 Keski - Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Kalusto/tarvike: Öljyntorjuntapuomien uusiminen Öljyntorjuntapuomien uusiminen Harjakeräimet 2 kpl Öljyntorjuntakontit 2 kpl Vaihtolava-auto Nosturi Koukkulavalaite G - luokan työlautta B - luokan öt-vene Öljyntorjuntapuomien uusinta Öljynkeräyssäiliöt 2 x 10 - 15 m3 Öljyntorjuntapuomien uusinta Hankinnat yhteensä 2015 - 2019 Hankittava öljyntorjuntakalusto: vuodet 2015 - 2019 + alustava suunnitelma vuosille 2020 - 2021 Määrä/ yksikkö: 600 m 600 m 2 2 1 1 1 1 1 1000 m 2 1000 m alv 0 % 112 176 112 176 37 392 74 784 100 000 95 000 45 000 alv 24 % 147 600 147 600 49 200 98 400 124 000 117 800 55 800 480 000 480 000 68 400 90 000 152 000 200 000 76 000 100 000 152 000 200 000 1 504 928 1 810 400 Hankittavan kaluston selvitys ja huomautukset: Kokkola Pietarsaari Pietarsaari Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Pietarsaari F - luokan öt vene 1 1 400 000 1 400 000 Kokkola G - luokan työlautta Hankinnat yhteensä: 2015 - 2021 1 480 000 480 000 Pietarsaari 3 384 928 3 690 400 Öljyvahinkojen torjunnan käyttöaste (%) kalustosta ja muut huomautukset (kalusto on ainoastaan öljyvahinkojen torjuntaa varten ellei toisin ole alla mainittu) Vuosi Nopean toiminnan puomia Nopean toiminnan puomia 30 % 50 % 50 % yli 10 m:n työlautta alv 0%. Korvaa G - luokan työlautan 70 %korvaa B-luokan veneen Expandipuomin korvaus 2015 2015 2015 2016 2016 2016 2016 Expandipuomin korvaus 2017 2018 2018 2018 2019 Korvaa F-luokan työveneen 2020 yli 10 m:n työlautta alv 0%. Korvaa D luokan työveneen 2021 LIITE 5 Öljyntorjuntakoulutussuunnitelma vuosille 2015 - 2019 2015 Perusharjoitukset: Puomituskalusto Keräyskalusto Muu kalusto Torjuntahenkilöstö/työvuorot Veneilyharjoitukset naviogointi alusten käsittely työvuorot/veneenkuljettajat Keski-Suuri öt-harjoitus Pelastuslaitoksen torjuntaorganisaatio Kuljettajakoulutus 2016 2017 Perusharjoitukset: Puomituskalusto Keräyskalusto Muu kalusto Torjuntahenkilöstö/työvuor Torjuntahenkilöstö/työvuorot ot Veneilyharjoitukset Veneilyharjoitukset naviogointi naviogointi alusten käsittely alusten käsittely työvuorot/veneenkuljettajat työvuorot/veneenkuljettajat Keski-Suuri öt-harjoitus Pelastuslaitoksen torjuntaorganisaatio Yhteistoimintaharjoitus Koko torjuntaorganisaatio ja yhteistyötahot Öljyntorjuntakurssit Kuljettajakoulutus Perusharjoitukset: Puomituskalusto Keräyskalusto Muu kalusto työvuorot/veneenkuljettajat Kansimieskoulutus Vapaaehtoisten koulutus 2019 Perusharjoitukset: Puomituskalusto Keräyskalusto Muu kalusto Torjuntahenkilöstö/työvuoro t Veneilyharjoitukset naviogointi alusten käsittely työvuorot/veneenkuljettajat Keski-Suuri öt-harjoitus Pelastuslaitoksen torjuntaorganisaatio Yhteistoimintaharjoitus Koko torjuntaorganisaatio ja yhteistyötahot Öljyntorjuntakurssit Kuljettajakoulutus työvuorot/veneenkuljettajat Koneenhoitajakoulutus työvuorot/veneenkuljettajat Torjuntahenkilöstö/työvuorot Vapaaehtoisten koulutus 2018 Perusharjoitukset: Puomituskalusto Keräyskalusto Muu kalusto Torjuntahenkilöstö/työvuoro t Veneilyharjoitukset naviogointi alusten käsittely työvuorot/veneenkuljettajat työvuorot/veneenkuljettajat Koneenhoitajakoulutus työvuorot/veneenkuljettajat Kansimieskoulutus Torjuntahenkilöstö/työvuor ot Vapaaehtoisten koulutus Vapaaehtoisten koulutus Kansimieskoulutus Torjuntahenkilöstö/työvuoro t Vapaaehtoisten koulutus LIITE 6 Öljyntorjunnan kalustotasot Öljyntorjunnan kalustotasot Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Maaöljyvahinkojen varautumisen kalustotasot Kalustokokoonpanot Maaöljyvahinko, jonka torjuntaan varaudutaan MÖ1 Pieni MÖ2 Keskisuuri MÖ3 Kalustokokoonpanon Kaluston kuvaus sijoituspaikka ensilähdön kalusto Pelastusajoneuvo, pieniin tilanteisiin peräkärry peruskalusto maaöljyvahinkojen Paikallisvarastot, ÖTtorjuntaan peräkärryt Keskusvarastotasoin en kalusto Keskusvarasto Alusöljyvahinko, jonka torjuntaan Kalustokokoonpanon varaudutaan kuvaus Kaluston sijoituspaikka Suuri Meri- ja vesialuevarautumisen kalustotasot Kalustokokoonpanot AÖ1 = MÖ1 + AÖ1erikoiskalusto AÖ2 = MÖ2 + AÖ1erikoiskalusto AÖ3 = MÖ3 + AÖ2erikoiskalusto pieni alusöljyvahinko MÖ1 + trailerivene paloasemat Pieni/Keskisuuri alusöljyvahinko Keskisuuri/suuri alusöljyvahinko Peruskalusto alusöljyvahinkojen torjuntaan Keskusvarastotasoin en kalusto Paikallinen varasto Keskusvarasto
