Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025
Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö
Perusväylänpidon rahoitus ei riitä pitämään liikenneväyliä
kunnossa
•
Rataverkon huono kunto haittaa
päivittäistä liikennöintiä
− pehmeikkö- ja routa-alueet
− sähkö- ja turvalaitteiden
ikääntyminen
− ratapihojen ja siltojen kunto
•
Perusväylänpidon määrärahojen
ostovoima on laskenut 10 vuoden ajan
•
Liikenneväylien korjausvelka on
2,4 Mrd euroa, josta rataverkon
korjausvelka 1,2-1,3 Mrd euroa
•
Korjausvelan kasvun pysäyttämiseen
tarvitaan vuosittain lisärahaa 100 milj.
euroa ja korjausvelan pienentämiseen
vähintään 150 milj. euroa
Lähde: Parlamentaarisen työryhmän raportti, LVM 35/2014
Käynnissä olevat ja käynnistyvät ratahankkeet
nopeasti valmiiksi
KOLARI
KELLOSELKÄ
ROVANIEMI
KEMIJÄRVI
TORNIO
KEMI
3
OULU
VARTIUS
TUOMIOJA
YLIVIESKA
KONTIOMÄKI
KAJAANI
KOKKOLA
ALHOLMA
7
NURMES
IISALMI
VAASA
LIEKSA
SEINÄJOKI
KUOPIO
KASKINEN
JYVÄSKYLÄ
PIEKSÄMÄKI
JÄRVI
JOENSUU
NIIRALA
2
RAUMA
KOKEMÄKI
MIKKELI
TAMPERE
TOIJALA
LAHTI
RIIHIMÄKI
TURKU
SALO
HANKO
4
IMATRA
KOUVOLA
5
6
1
HELSINKI
1 Kehärata (2015)
1.
• Nostaa lähi- ja kaukoliikenteen matkustajamääriä
2.
2 Lielahti-Kokemäki (2015)
• Perusparannus
3.
3 Seinäjoki-Oulu (2017)
• Nopeuttaa Helsinki-Oulu matka-aikaa ~1h
• Lisää kapasiteettia + 25t akselipaino
4 Keski-Pasilan länsiraide (2019)
K
• Nostaa läpäisykykyä ja parantaa täsmällisyyttä
häiriöherkkyyden alenemisen myötä
5 Riihimäen kolmioraide
5.
• Tehostaa tavaraliikennettä
• Luo edellytykset Tampereen ja Lahden väliseen
suoraan matkustajaliikenteeseen
6 Pasila-Riihimäki-osuuden parantaminen
6.
• Parantaa täsmällisyyttä häiriöherkkyyden laskun
myötä; tarjonnan parempi suunnittelu
7 Pännäinen-Alholma-osuuden sähköistys
• Lisää sähkövedon osuutta, parantaa tehokkuutta
8 Raakapuuterminaalit
• Teollisuuden kanssa sovittu ohjelma
• Tehostaa raakapuuliikennettä8
KOTKA
Käynnissä
Käynnistyy 2015
Tärkeimmät rataverkon kehittämishankkeet 2015-2025
Keskeiset ratahankkeet,
joista ei ole toteutuspäätöksiä
KOLARI
1 Pisararata ja HELRA (Helsingin ratapiha)
2
SOKLI
KELLOSELKÄ
ROVANIEMI
3
KEMIJÄRVI
TORNIO
4 KEMI
4
ÄMMÄNSAARI
OULU
RAAHE
VARTIUS
TUOMIOJA
YLIVIESKA
2
KONTIOMÄKI
KAJAANI
KOKKOLA
ALHOLMA
HAAPAJÄRVI
TALVIVAARA
IISALMI
VAASA
NURMES
SIILINJÄRVI
SEINÄJOKI
ÄÄNEKOSKI
KASKINEN
4
PARKANO
JYVÄSKYLÄ
HAAPAMÄKI
KUOPIO
4
LIEKSA
5
JOENSUU
6
4
VIINIJÄRVI
5
4
SAVONLINNA
6
PORI
5
MIKKELI
TAMPERE
RAUMA
IMATRA
LAHTI
KOUVOLA
UUSIKAUPUNKI
TURKU
7
SALO
KARJAA
HANKO
8
RIIHIMÄKI
4
7
1
HELSINKI
LUUMÄKI
3
7
KOTKA
8
• Nostaa lähiliikenteen palvelutasoa
• Mahdollistaa junavuorojen lisäämisen
lähi- ja kaukoliikenteessä
• Parantaa Helsingin ratapihan toimivuutta
Iisalmi-Ylivieska-Kontiomäki
• Perusparannus ja sähköistys (Iisalmi-Ylivieska)
• Mahdollistaa tavaraliikenteen kasvun
Luumäki-Imatra-osuuden välityskyvyn ja
palvelutason parantaminen
• Lisää vilkkaan rataosan välityskykyä
Rataverkon sähköistyksen jatkaminen
• Jyväskylä-Äänekoski, Pori-Mäntyluoto, LaurilaTornio, Siilinjärvi-Kemira, Hanko-Hyvinkää,
Pieksämäki-Joensuu, Niirala-Säkäniemi,
Joensuu-Uimaharju, pienet täydennyskohteet
• Parantavat logistiikan tehokkuutta ja
palvelutasoa, vähentävät päästöjä
Ratapihaparannukset Kuopio, Joensuu
• Tehostaa ratapihojen toimintaa ja turvallisuutta
Orivesi-Jämsänkoski
• Nopeuttaa reittiä (tavoite Helsinki-Jyväskylä
alle kolmen tunnin), mahdollistaa lisätarjonnan
• Lisää tavaraliikenteen kapasiteettia
Espoon kaupunkirata, rantaradan parannus
• Lisää kapasiteettia, parantaa täsmällisyyttä ja
lähiliikennetarjontaa
Kouvola-Kotka/Hamina
• Palvelutason parantaminen
Keskeiset sähköistyshankkeet 2015-2025
Kiireellisimmät hankkeet
- Jyväskylä-Äänekoski
- Iisalmi-Ylivieska
Muut tärkeät hankkeet
- Pori-Mäntyluoto
- Siilinjärvi-Kemira
- Iisalmi-Ylivieska-hankkeen myötä saatavissa
järjestelmän tehokkuudelle lisähyötyjä
- Hanko-Hyvinkää
- Korvaa merkittävän dieselvetosuoritteen
logistiikassa, mahdollistaa sähkövetoisen
matkustajaliikenteen Hankoon
- Laurila-Tornio/Haaparanta
Lisäselvityksiä vaativat hankkeet
- Pienet täydennyskohteet:
Kemi-Veitsiluoto, Hämeenlinna-SSAB,
Jämsä-Kaipola
- Joensuun ympäristön sähköistys:
Säkäniemi-Niirala, Joensuu-Uimaharju,
Pieksämäki-Joensuu
Ylivieska–Iisalmi–Kontiomäki-osuuden parantaminen
Vilkkain sähköistämätön rataosa
• Iisalmi-Ylivieska-sähköistys avaa
mahdollisuuden kehittää koko PohjoisSuomen rautateihin tukeutuvien
elinkeinoelämän kuljetusten kilpailukykyä.
• Parantaa liikenteenhoidon häiriöhallintaa.
• Mahdollistaa myös Seinäjoki-Oulurataosalle tehtyjen parannusten
täysmittaisen hyödyntämisen
• Hanke tulisi toteuttaa alkuperäisessä
laajuudessaan (sähköistys, pitkät
kohtauspaikat, Iisalmen kolmioraide).
• Sekä Kokkolan satama että VR-konserni
ovat tehneet isoja investointeja koko
kuljetusjärjestelmän tehostamiseksi,
luottaen hallituksen jo tekemiin päätöksiin
Iisalmi-Ylivieska-sähköistyksestä
6
Kokkolan sataman kuljetukset
• Kokkolan sataman kautta kulki 6,4
miljoonaa tonnia tavaraa rautateitse
vuonna 2014.
• Rataverkon kokonaisliikenteestä
Kokkolan kautta kulki noin 17 %.
• Vuodesta 2008 Kokkolan rautatieliikenne
on kasvanut 84 %.
Luumäki–Imatrankoski
Hankkeen tavoitteet
•
•
•
•
•
Poistetaan junaliikenteen pullonkaulat
kaksoisraideosuuksilla ja kohtauspaikoilla
Suurin sallittu akselipaino 25 tn
Suurin sallittu nopeus 200 km/h
Kustannusarvio ollut 380 M€
(kaksoisraide koko matkalle)
Mahdollistaa rajan ylittävän tavaraliikenteen
ajamisen Imatrankosken kautta
Hyödyt
• Mahdollistaa ennustetun tavara- ja henkilöliikenteen kasvun
• Parantaa merkittävästi
- rautatieliikenteen kilpailukykyä (liikennöintikustannukset, joustavuus, täsmällisyys,
välityskyky, nopeus, päästöt)
- metsäteollisuuden ja alueen muun teollisuuden toimintaedellytyksiä
- mahdollisuuksia ohjata rajaliikennettä uusille reiteille
Lahdenperä–Jämsä(–Jämsänkoski)-rataoikaisu
• Tampere–Jyväskylä-radan välityskyky estää liikenteen kehittämistä
− Rataosuus Orivesi-Jyväskylä yksiraiteinen
− Junien rajalliset kohtaamismahdollisuudet pidentävät matka-aikoja yhdellä
Suomen tärkeimmistä yhteysväleistä
− Metsä Groupin suunniteltu investointi Äänekoskella kasvattaa tavarajunamääriä
myös Tampere–Jyväskylä-välillä
•
Lahdenperän ja Jämsän (–
Jämsänkosken) välinen 14
km:n oikaisu ja kaksoisraide
nykyisen kaarteisen ja
mäkisen ratalinjan tilalle
poistaisi merkittävän
pullonkaulan rataverkolta
-
-
Hanke palvelisi tehokkaasti
sekä matkustaja- että
tavaraliikennettä
Saadaan kasvatettua etenkin
liikenteen keskimääräisiä,
mutta myös nopeimpia
matka-aikoja
Pisararata ja Helsingin ratapihan parantaminen (HELRA)
•
•
•
•
•
•
Pisaraa tarvitaan kasvavien kauko- ja
lähiliikenteen matkustajamäärien sujuvaan
liikennöintiin.
HELRA eli Helsingin ratapihan toiminnallinen
parantaminen parantaa ratapihan
häiriöherkkyyttä. Sen avulla ruuhkatuntien
junamäärää voidaan nostaa n. 20 %.
Pisara tekee Helsingin asemasta läpiajettavan
ja poistaa nykyisen ratapihan ahtauden.
Pelkkä HELRA ei pidemmällä aikavälillä riitä
kasvavan liikenteen hoitamiseen.
Pisara ja HELRA parantavat täsmällisyyttä:
Pisararata varmistaa tehokkaan junaliikenteen
laajalla alueella. Nyt junaliikenteen ongelmat
laajentuvat helposti valtakunnallisiksi
häiriöiksi, kun lähi- ja kaukojunaliikenne
vaikuttavat toisiinsa.
Pisara mahdollistaa kaukoliikenteen
kehittämisen ja avaamisen kilpailulle: Kun osa
lähiliikenteestä siirtyy tunneliin, kaukoliikenne
saa tarvitsemaansa tilaa ratapihalla
Pisraan avulla uudet ratasuunnat mahdollisia
(Espoo-Lohja-Salo ja Lentorata)
Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö
• Joukkoliikenteen ostomäärärahat
− Nykyinen ostovoima pitää säilyttää, jotta liikenteen laajuus säilyy
• Ratamaksut
− Ratamaksuja ei pidä nostaa, sillä se heikentäisi joukkoliikenteen kilpailukykyä
ja lisäisi teollisuuden logistisia kustannuksia
• Joukkoliikenteen arvonlisävero
− Joukkoliikenteen alempi arvonlisäverokanta pitää säilyttää
• Väylämaksut
− Väylämaksuja pitää alentaa pysyvästi, jatkoksi vuosille 2015-2017 päätetylle
huojennukselle
• Tavaraliikenteen ratavero
− Teollisuuden kustannusten alentamiseksi ratavero pitää poistaa pysyvästi,
jatkoksi vuosille 2015-2017 päätetylle poistolle
• Raideliikenteen sähkön valmistevero
− Valmisteverovapautta eli nykykäytäntöä pitää jatkaa
• Rautatieliikenteen käyttämän polttonesteen verotus
− Rautatieliikenteelle tulee kompensoida polttonesteen verotusta
maantieliikenteen tapaan