Ehdotuksen vastineet
Transcription
Ehdotuksen vastineet
HUMPPILAN KUNTA HUMPPILAN-URJALAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA Kaavoittajan vastine kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. 3.3.2015 Ehdotusvaiheen kuuleminen 8.9. – 8.10.2014 KOOSTE LAUSUNNOSTA / MUISTUTUKSESTA 1. Etelä-Suomen aluehallintovirasto (10.9.2014) a) Tuulivoimaloiden sijoittelussa tärkeää noudattaa suunnitteluohjearvoja. Jos ohjearvot ylittyvät, on terveys- tai viihtyvyyshaittojen aiheutuminen mahdollista. Lopullisia voimaloita valittaessa tulee ottaa huomioon, millä äänitehotasolla selvitykset on toteutettu. Asuntojen sisätiloissa noudatettava asumisterveyden mukaisia sisämelun ohjearvoja. KAAVOITTAJAN VASTINE Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla ja tuulivoimakaavan suunnittelussa on käytetty ympäristöministeriön antamaa ohjeistusta ja suunnitteluohjearvoja. Tuulivoimaloiden kaavamääräystä (tv-1) on tarkennettu melun osalta seuraavaan muotoon: "…Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemusten liitteenä tulee olla melu- ja varjostusselvitykset valitulla voimalatyypillä. Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35 dB)…" b) Kaavamääräyksiin on tarpeen lisätä mihin asetukseen viitataan melun ohjearvojen osalta. Ks. edellinen. c) Tuulivoimaloiden lähialueilla on pysyvää ja lomaasutusta, joille voi aiheutua naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Näin ollen kyseiselle tuulivoimahankkeelle ympäristölupavelvollisuus täyttyy. Ympäristöluvassa olisi mm. mahdollista antaa ehdot voimaloiden säätämisestä melu- ja välkevaikutusten vähentämiseksi. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. Osayleiskaava on suunniteltu niin, ettei ympäristölupaa tarvittaisi. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimalat 20 ja 21 on poistettu. 2. Forssan kaupunki (3.11.2014) a) Melu- ja välkeselvitysten mukaiset tuulivoimalan maksimilähtömelutasot esitettävä kaavassa, jotta varmistetaan etteivät, selvityksissä esitetyt arvot ylity. Tällä varmistetaan, etteivät kielteiset vaikutukset ulotu Forssan kaupungin alueelle. b) Humppilan logistiikka- ja lentokenttäalue on seudullisesti merkittävä hanke. Yllä selostettujen seikkojen perusteella kaavaselostuksessa tulisi ottaa kantaa siihen, miten tuulivoiman ja logistiikka- ja lentoliikenteen alueet toimivat keskenään. Tärkeintä on arvioida, rajoittaako tuulivoiman toteuttaminen esimerkiksi lentoliikenteen kehittämistä Humppilan alueella. Kaavan yleismääräyksiä melusta on tarkennettu seuraavaan muotoon: "Uusia asuin- ja loma-asuinrakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joille voi aiheutua ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, lomaasuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35 dB)." Tuulivoimaloiden ääni ja välke eivät ulotu Forssan kaupungin alueelle. Logistiikka- ja lentokenttäalueesta ei ole vielä tarkempaa suunnitelmaa. Kaavatyön yhteydessä on selvitetty Humppilan logistiikka- ja lentokenttäalueen lentoaseman esterajapintoja sekä kiitoradan sijoitusvaihtoehtoja (Humppila-Urjalan tuulivoimapuisto. Humppilan lentoaseman esterajapintojen tarkastelu (Ramboll Finland Oy 21.3.2014). Selvityksen mukaan kiitorata on mahdollista toteuttaa siten, etteivät suunnitellut tuulivoimalat läpäise lentoaseman läheisiä esterajoituspintoja. Täydennetään kaavaselostusta ja lisätään laadittu selvitys kaavaselostuksen liitteeksi. 3. Hämeen ELY-keskus (31.10.2014) a) Hankkeesta on tehty YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi, ja sen yhteydessä tehdyt selvitykset ovat kaavoitustyön pohjana. Yksityiskohtien osalta Hämeen ELY-keskus viittaa YVA-selostuksesta annettuun lausuntoon. Lausunto todetaan. b) Tuulivoimapuiston näkyvyys ja maisemavaikutukset Venäjän-Myllynkulman alueen suuntaan ovat voimakkaat, ja se on tuotu selkeästi esiin maisemavaikutusten arvioinnissa näkyvyysanalyysin ja valokuvasovitusten avulla. Maisema-alueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Venäjän kartanon rakennettu kulttuuriympäristö, jonka alueelle voimalat eivät havainnekuvien mukaan näy. Lausunto todetaan. c) Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. Osayleiskaava on suunniteltu niin, että ympäristölupa ei ole tarpeen. Tuulivoimaloiden kaavamääräystä (tv-1) on tarkennettu melun osalta seuraavaan muotoon: Tuulivoimalat tulisi lähtökohtaisesti sijoittaa niin kauas asutuksesta tai muusta häiriintyvästä kohteesta, ettei ympäristölupa ole tarpeen. Kaavaehdotuksessa ei ole muutettu voimaloiden sijaintia, ainoastaan tarkennettu kaavamerkintää ja -määräystä melu- ja välkevaikutuksien huomioimisen osalta. Toimenpiteet haittojen vähentämiseksi jäävät siten ratkaistavaksi rakennusluvan ja mahdollisen ympäristöluvan yhteydessä, mitä ELY-keskus pitää epätoivottavana. "…Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemusten liitteenä tulee olla melu- ja varjostusselvitykset valitulla voimalatyypillä. Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35 dB)…" d) Tuulivoimapuiston 110 kV liityntäjohdon suunnittelussa hankevastaavan tulee olla erikseen yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen. Lausunto todetaan. e) Erikoiskuljetusluvat tulee hakea Pirkanmaan ELYkeskukselta. Lupakäsittelyyn kannattaa varata riittävästi aikaa. Lausunto todetaan. f) Kaavassa ei ole osoitettu uutta asumista tai lomaasumista, vaan nykyiset olemassa olevat. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaava-alueen rajausta on pienennetty siten, että kaavan ulkopuolelle on rajattu alueet, joiden maankäyttöä ei ole tarkoituksenmukaista ohjata kaavalla, jonka päätarkoitus on ohjata tuulivoimarakentamista. Valtateiden varressa olleet yksittäiset asunnot ja loma-asunnot rajautuivat kaava-alueen ulkopuolelle. Kaavaan ei voi osoittaa loma-asumista tai asumista valtatien 2 melualueelle. Melualueella sijaitsevia rakennuksia ei tule laajentaa. Valtatien 2 läheisyydessä Tourunkulmantien ja Tottamussuontien risteyksen tuntumassa oleva asuntoalue (A) on asemakaavoitettu. g) Tuulivoimaosayleiskaavassa tulee harkita kriittisesti onko yksittäisiä rakennuspaikkoja syytä merkitä osayleiskaavaan A-merkinnällä, kun kyseessä ei ole asuinalue vaan yksittäinen haja-asutuspaikka. h) Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset liikenteelliset vaikutukset ovat lähialueen asukkaille ja kesäasukkaille merkittävät (mm. Tourunkulmantien, Tottamussuontien ja Kangasniementien varren asukkail- Ks. edellinen kohta. Tuulivoimaloiden rakentamiseen tai huoltokäynteihin ei tarvitse käyttää Tourunkulmantietä muuta kuin poikkeustilanteissa. Mikäli tietä tarvitaan, neuvotellaan siitä erikseen. le). Rakentamisen aikainen raskaan liikenteen määrä on huomattava ja se tulee edellyttämään yksityisteiden parantamista. Tourunkulmantietä mt 13581 voidaan käyttää huolto- ja rakennustienä vain poikkeustilanteissa. Tourunkulmantie on tällä hetkellä huonokuntoinen SOPtie, jonka varressa on asutusta. Tien nykyinen pinta ja rakenne eivät kestä raskaanliikenteen lisäystä. Hankkeen toimijoiden tulee osallistua Tourunkulmantien kunnostuksiin, mikäli sitä tullaan käyttämään raskaisiin rakennus- ja huoltokuljetuksiin. Teiden parantamisesta sovitaan tuulivoimayhtiön ja tiehoitokuntien kesken. Liikenteen aiheuttamia haittoja ja riskejä yleiselle liikenteelle (vt2, vt9, Tourunkulmantie) voidaan vähentää ajoittamalla erikoiskuljetukset ja raskasliikenne sellaisiin aikoihin, jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Poikkeuksellisista kuljetusaikatauluista on syytä informoida alueen asukkaita ennakkoon. Lausunto todetaan. j) Mikäli maantien liittymissä tarvitaan tuulivoimapuiston rakentamisen aikana väliaikaista leventämistä tms., tulee ne toteuttaa hankkeesta vastaavan kustannuksella. Tarvittavista toimenpiteistä ja niiden vaatimista luvista tulee olla erikseen yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen liikennevastuualueen aluevastaavaan (Henri Aaltonen). Lausunto todetaan. k) Maantie 13581 ei ole seututie vaan yhdystie yt/kk. Maantien 13581 merkintä tulee muuttaa vastaamaan nykytilannetta yt/kk. Korjataan kaavakartan merkintä st (seututie) merkinnäksi yt (yhdystie). l) Valtatien 9 teoreettinen melualue kulkee liitekartan mukaisesti jättäen alleen valtatien 9 varteen osoitetun RA-alueen, Uudenmaan ELY-keskus ei voi sallia asutus- tai loma-asutus merkintää maantien melualueelle. Olemassa olevaa rakennusta voidaan kuitenkin korjata paikallaan. Ks. kohta f. 4. Hämeen Liitto (6.10.2014) i) Osayleiskaavaselostukseen olisi hyvä liittää laadittu tarkastelu Humppilan lentoaseman läheisten esterajoituspinnoista suhteessa tuulipuiston hankealueeseen. Hämeen liitto puoltaa osayleiskaavan hyväksymistä. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimalat 20 ja 21 sekä niille johtanut huoltotieyhteys (Kangasniementien osuus Kaitaluhdantiestä pohjoiseen) on poistettu. Rakentamisen ja huollon aikaisten kuljetusten ajoitusta ei ratkaista osayleiskaavalla. Logistiikka- ja lentokenttäalueesta ei ole vielä tarkempaa suunnitelmaa. Kaavatyön yhteydessä on selvitetty Humppilan logistiikka- ja lentokenttäalueen lentoaseman esterajapintoja sekä kiitoradan sijoitusvaihtoehtoja (Humppila-Urjalan tuulivoimapuisto. Humppilan lentoaseman esterajapintojen tarkastelu (Ramboll Finland Oy 21.3.2014). Selvityksen mukaan kiitorata on mahdollista toteuttaa siten, etteivät suunnitellut tuulivoimalat läpäise lentoaseman läheisiä esterajoituspintoja. Täydennetään kaavaselostusta ja lisätään laadittu selvitys kaavaselostuksen liitteeksi. 5. Länsi-Suomen Sotilasläänin esikunta (17.9.2014) a) Esitetty kaavamääräys riittää puolustusvoimien etujen turvaamisen. Määräystä ei muuteta pelkäksi lausuntopyyntövelvoitteeksi, koska se ei riittävästi turvaa puolustusvoimien etuja. b) Tuulivoimasuunnitelmien tarkennuttua (voimaloiden määrä, korkeus, sijoittuminen), tulee Pääesikunnalta pyytää lausunto tuulivoimaloiden hyväksyttävyydestä ja mahdollisista selvitystarpeista. Arvio tutkaselvityksen tarpeesta tekee Pääesikunta saatuaan tarkemmat tiedot suunnitelluista tuulivoimaloista. Puolustusvoimien virallisen kannan tuulivoimarakentamisesta antaa Pääesikunnan operatiivinen osasto. Lausunto todetaan. Tutkaselvitystarpeen osalta on saatu Pääesikunnan lausunto (3644/73/2011), jonka mukaan kyseisellä kaavaalueella ei ole tarvetta tutkaselvitykseen. Lausunnossa lähtökohtana oli aluekuvaus hankkeesta, jossa alue oli laajempi kuin nykyiset kaava-alueet. Voimaloiden lopullisten sijaintien vahvistuttua ollaan yhteydessä Pääesikuntaan ja varmistetaan, etteivät ne aiheuta haittaa. Tiedot on toimitettu Pääesikunnan operatiiviselle osastolle. c) Jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat ja niiden sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin ennen rakennussuunnitelmien valmistumista ja rakentamista. Selvitetään puolustusvoimien kaapelilinjat tuulipuiston sisäisen sähköverkon suunnittelun yhteydessä. d) Kunnan rakennusjärjestyksiin ja tarvittavilta osin muihin yleiskaavoihin lisättäväksi: "Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu Puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin." 6. Museovirasto (3.10.2014) Lausunto todetaan. a) Hämeen ELY-keskus on todennut lausunnossaan, että tuulivoimapuiston näkyvyys ja maisemavaikutukset Venäjän-Myllynkulman alueen suuntaan ovat voimakkaat, ja se on tuotu selkeästi esiin maisemavaikutusten arvioinnissa näkyvyysanalyysin ja valokuvasovitusten avulla. Maisemaalueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Venäjän kartanon rakennettu kulttuuriympäristö, jonka alueelle voimalat eivät havainnekuvien mukaan näy. Maisemavaikutusten arvioinnissa on todettu, että Humppilan voimalat (1, 3, 4, 5 , 6, 7 ja 8) nousevat korkeina harjun ylle, korostuvat näkymässä ja tuovat maisemarakenteeseen uuden elementin, jota ei voi maisemoida. Erityisen voimakkaasti voimalat näkyvät ja muuttavat Venäjän kartanon RKY-alueen laajan peltomaiseman kokemista. Merkittävät maisemavaikutukset tulevat havainnekuvissa ja mallinnuksissa todennetuiksi, mutta ne eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet maisemavaikutusten vähentämiseen kaavaehdotuksessa. b) Arkeologisesta kulttuuriperinnöstä ei huomautettava. 7. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri (8.10.2014) a) Tuulivoimarakentaminen pitäisi ohjata rakennettuihin ympäristöihin tai edes niiden lähituntumaan, liikenneväylien ja voimalinjojen varteen. Lausunto todetaan. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimalat 20 ja 21 on poistettu. Samalla kaava-alueen rajausta on pienennetty pohjoisessa, jolloin kaavassa olleet muinaismuistokohteet Lapinkalma ja Peuhkuri ovat jääneet kaavaalueen ulkopuolelle. Tuulivoimapuiston sijainti perustuu tuuliolosuhteisiin. Tuulivoimalat pyritään sijoittamaan alueille, joissa ei ole asutusta, kuten esim. valtatien 9 varressa olisi. Tieviranomaiset rajoittavat kuinka lähelle valtatietä voidaan sijoittaa. Tuulivoimalat tarvitsevat tilaa ympärilleen, rakennetussa ympäristössä on harvoin riittävästi tilaa. Osayleiskaava on voimassa olevan maakuntakaavan mu- kainen. Alue on osoitettu voimassa olevassa KantaHämeen 1. vaihemaakuntakaavassa mahdollisen tuulivoimapuiston alueeksi (se-1). Hämeen liitossa valmisteltavassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä 26.1. – 27.2.2015) alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv). b) Kaavaehdotuksessa ei ole riittävästi otettu huomioon niitä korjauksia ja muita seikkoja, joita ELY-keskus edellytti lausunnossaan YVA-selostuksesta. Kaavaehdotusta tulee muokata vielä ennen hyväksymistä. Kaavan lähtötietoja ja vaikutusten arviointia on täydennetty kaavaprosessin aikana yhteysviranomaisen YVA:sta antaman lausunnon sekä kaavasta saatujen viranomaislausuntojen ja osallisten palautteiden perusteella. Kaavamerkintöjä ja -määräyksiä on tarkennettu vielä kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen ja kaksi pohjoisinta voimalaa (nro:t 20 ja 21) sekä niille johtaneet huoltotieyhteydet on poistettu kaavasta. Kaavan vaikutusten arviointia on täydennetty mm. linnustovaikutusten osalta. c) Humppilaan suunnitellut voimalat eivät muodosta estettä Natura-alueen ja suoalueiden väliin. Humppilaan suunniteltu voimala nro 12 sijoittuu lähelle Kaitasuota. Naturaalueelle etäisyyttä on noin 1,5 km. Tuulivoimaloille suunnitellut huoltotiet noudattavat pääosin jo olemassa olevia metsäautotielinjauksia, joten tiestöllä ei rikota metsäaluetta nykytilanteeseen verrattuna. Kaavan yhteydessä on selvitetty ja arvioitu vaikutuksia luontoon, luonnonsuojeluun, soiden ekologiaan ja ekologisiin yhteyksiin sekä linnustoon. Vaikutusten arviointia on täydennetty kaavaehdotuksen jälkeen mm. linnuston ja ekologisien yhteyksien osalta. Kaitasuolle on Urjalan kunnan alueella kaavaehdotusvaiheen jälkeen myönnetty ympäristölupa turpeen ottoon (KHO 13.10.2014). Alue tulee tämän ratkaisun jälkeen menettämään luontoarvonsa. Koska ekologinen yhteysmerkitys Kaakkosuon ja Kaitasuon välillä tulee tehdyn turvetuotantoratkaisun myötä heikkenemään, kasvaa suokokonaisuuden eheyden näkökulmasta yhteyden merkitys Kaakkosuolta länteen kaava-alueiden ulkopuolella. Voimalat Kaitasuon etelä- ja pohjoisosan välisellä kannaksella sekä Kaitasuon ja Kakkosuon-Kivijärven Natura 2000 -alueen välissä ovat edelleen mukana, mikä esim. lintunäkökulmasta pirstoo hienoa suokokonaisuutta pahoin. Osayleiskaava on voimassa olevan Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan ja vireillä olevan 2. vaihemaakuntakaavan mukainen. Ks. kohta a. d) Kaitasuon Sälikkösaaressa sijaitseva kalasääksen pesä tarvitsee ympärilleen kunnon suojavyöhykkeen (ELYkeskusken lausunnossa mainittu suositus 1,1 km). Tämä tarkoittaisi ainakin voimala nro 12 siirtämistä. Vaikka kalasääksen pesää ei Suomen Luontotieto Oy:n kartoituksissa löytynytkään, emme näe syytä epäillä ELY-keskuksen havaintoa. Kalasääsken osalta tehtiin Suomen Luontotieto Oy:n toimesta tarkistuskartoitus (2013), josta keskeisimmät havainnot on kuvattu kaavaselostuksessa. Ennen selvitystä haastateltiin kalasääskihavainnon tehnyttä ELY:n asiantuntijaa. ELY:n asiantuntija kertoi nähneensä Kaitasuolla ääntelevän kalasääksen ja epäilevänsä että laji pesisi alueella. Nyt rauhoitusmerkillä merkityllä alueella ei laji kuitenkaan ole pesinyt eikä myöskään alueella olevassa tekopesän pohjarakenteessa. Helsingin Yliopiston eläinmuseon seurantojen mukaan kalasääksi on pesinyt Humppilan kunnan alueella viimeksi vuonna 2002 ja vuodesta 1998 jatkuneiden seurantojen perusteella alueella on ollut ainoastaan yksi pesä vuosittain. Vuoden 2002 jälkeen ei Humppilassa ole rengastettu yhtään kalasääskeä. Lisätään Suomen Luontotieto Oy:n raportti kaavaselostuksen liitteeksi. e) Voimalat 12, 13, 14, 16 ja 17 siirrettävä siten, etteivät ne osu arvokkaiden soiden väliin. ELY-keskuskin otti käytännössä kantaa tällaisen ratkaisun puolesta YVAselostuslausunnossaan. Vaihtoehtoinen sijoituspaikka voisi olla esim. TakalanmäenHeinivehmaankaankaan alue, jossa Heinivehmaankankaalle on jo merkitty kaksi tuulivoimalan rakennuspaikkaa (15 ja 18). Natura 2000 –alueen rajalle jätettävä riittävä suojavyöhyke. Ks. kohdat b ja c. f) Voimalat 20 ja 21 siirrettävä kauemmaksi Kitusuon laidasta ja voimala 9 kauemmaksi Tottamussuon laidasta suoluonnon, erityisesti linnuston turvaamiseksi. Voimalat 20 ja 21 on poistettu kaavasta kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen. Lähimmäksi Tottamussuota sijoittuvalta tuulivoimalalta nro 9 on vähimmilläänkin yli 200 metrin etäisyys avosuoalueelle, eikä rakentamisesta siten arvioida kohdistuvan vaikutuksia suon hydrologiaan. Suoalueiden ekologisia yhteyksiä on tarkasteltu huomioiden sekä Humppilaan että Urjalaan suunnitellut voimalat. Vaikutusten arviointi on kuvattu kaavaselostuksessa. Tottamussuon alue on osoitettu kaavassa merkinnällä luo1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnällä osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue; luonnontilainen suo. Alueen luonnontilaa muuttavat toimenpiteet ovat kiellettyjä. Alueen läheisyyteen sijoittuvalla rakentamisella ei saa aiheuttaa suoalueen vesitasapainoon kohdistuvia vaikutuksia. Alueella ei saa ryhtyä toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen luontoarvoja. Alueella on voimassa MRL 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus. Osayleiskaava on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Alue on osoitettu voimassa olevassa KantaHämeen 1. vaihemaakuntakaavassa mahdollisen tuulivoimapuiston alueeksi (se-1). Hämeen liitossa valmisteltavassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä 26.1. – 27.2.2015) alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv). g) Voimaloiden rakentaminen pirstoo kokonaisuutta enemmän kuin kaavaselostuksessa annetaan ymmärtää, jonka vuoksi voimaloiden siirtoesitykset otettava vakavasti. Ks. aiemmat vastineet. Voimalat 13, 14, 16 ja 17 sekä voimalat 15 ja 18 sijaitsevat Urjalan kunnan alueella ja siten Urjalan osayleiskaavoitettavalla alueella. Suojelualueille ja Natura-alueille ei ole määritelty ns. puskurialueita tai suojavyöhykkeitä. Voimaloiden ja suojelualueiden välisten etäisyyksien määrittämiseen voidaan käyttää esim. meluarvoja. Valtioneuvoston päätöksen (VNP1992) mukaan virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB, ja että yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Koska kyseistä aluetta ei käytetä yleisesti oleskeluun eikä luonnon havainnointiin yöllä, ei alueella sovelleta yöajan ohjearvoja. Melumallinnuksen mukaan 45 dB:n melualue ei ulotu luonnonsuojelualueelle tai Natura-alueelle. Vaikutusten arviointia on täydennetty mm. ekologisien yhteyksien osalta. Arvioinnissa on huomioitu Urjalan puoleinen Kaitasuon turpeenottoalue. 8. Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys (26.10.2014) a) Tuulivoimapuistot sijoitettava rakennetun ympäristön lähelle. Tällä hetkellä tuulivoimapuistoja suunnitellaan syrjäseuduille, joilla on usein merkittäviä luonnonarvoja, kuten Humppilan-Urjalan tuulivoimaosayleiskaavan alueella. Tuulivoimapuiston sijainti perustuu tuuliolosuhteisiin. Tuulivoimalat pyritään sijoittamaan alueille, joissa ei ole asutusta, kuten esim. valtatien 9 varressa olisi. Tieviranomaiset rajoittavat kuinka lähelle valtatietä voidaan sijoittaa. Tuulivoimalat tarvitsevat tilaa ympärilleen, rakennetussa ympäristössä on harvoin riittävästi tilaa. Alueen luontoarvot on huomioitu kaavan valmistelussa sekä kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluun on kuvattu kaavaselostuksessa. Tuulivoimaloita tai huoltoteitä ei ole suunniteltu luonnonarvoiltaan arvokkaille alueille. Alue on osoitettu voimassa olevassa Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa mahdollisen tuulivoimapuiston alueeksi (se-1). Hämeen liitossa valmisteltavassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä 26.1. – 27.2.2015) osayleiskaavan alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv). b) Alueen välittömässä läheisyydessä on erittäin arvokas suojelualue, ja puisto sijaitsee osittain hyvin erämaisen, laajan ja yhtenäisen metsän alueella. Tuulivoimapuisto suunniteltu yhtenäiselle rakentamattomalle metsäalueelle. Tiestön ja tuulivoimaloiden haitalliset vaikutukset luontoon. Tiestö rikkoo yhtenäistä metsäaluetta. Tiestö tulee rakentaa luontoa säästäen, mm. rakentamisen ajoitus. Ks. edellinen vastine. c) Tuulivoimala nro 17 sijaitsee Urjalan kunnan puolella ja siten Urjalan puoleisen osayleiskaavan alueella. Suojelualueen ja sen puskurialueen sekä yhtenäisen metsäluonnon turvaamiseksi tuulivoimala nro 17 siirrettävä lounaaseen. d) Tuulimyllyjen potkurivaikutukset on arvioitu puutteellisesti. Potkurien vaikutuksia eliöstöön ei voida ennustaa tarkoin. Kaavaa tehtäessä ja rakennuslupia myöntäessä tulee huomioida: - - Tuulivoimaloiden käyttöä voidaan tarpeen tullen rajoittaa luontoarvojen vaarantumisen takia. Voimalaitosyhtiö tulee velvoittaa seuraamaan lintujen muuttoa ja pysäyttämään potkurit huomattavan lintumuuton suuntautuessa tuulivoimapuiston läheisyydestä. Jotta potkurien vaikutuksista eliöihin saataisiin riittävästi tietoa, voimalaitosyhtiö pitäisi velvoittaa kartoittamaan potkureihin kuolleiden selkärankaisten eläinten määrät. e) Tuulimyllyjen turvallisuusseikkojen huolellinen selvittäminen turvallisuusseikkojen ja ympäristövaikutusten (melu, maisema) tuulivoimaloiden vaikutusalueiden osalta (MRL 9§). Melumallien arvojen tarkistaminen siten, että voimakkaan alailmakehän inversiotilanteiden vaikutukset melun siirtymiseen huomioidaan. Kaavassa Humppilaan esitetään 11 kpl tuulivoimaloita n. 14,7 km² alueelle. Alueesta suurin on osoitettu kaavassa maa- ja metsätalousalueeksi, joten alue säilyy edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena. Kaava-alueen pinta-alasta alle 1 % muuttuu. Tuulivoimaloille suunnitellut huoltotiet noudattavat pääosin jo olemassa olevia metsäautotielinjauksia, joten tiestöllä ei rikota metsäaluetta nykytilanteeseen verrattuna. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimalat 20 ja 21 sekä niille johtaneet huoltotieyhteydet on poistettu. Ympäristövaikutusten arviointiprosessisessa (YVA) ja kaavassa on arvioitu vaikutuksia eläimistöön ja linnustoon. Kaavaehdotuksen jälkeen on täydennetty vaikutusten arviointia mm. linnuston osalta. Arvion mukaan hankkeen vaikutus linnustoon ei ole merkittävä. Roottorin lavan alimman pyörimiskohdan ja maanpinnan väliin jää tilaa vajaa 70 metriä. Paikasta toiseen siirtyvät linnut nousevat usein jonkin verran puiden latvustojen yläpuolelle tai pysyvät metsän suojassa. Latvuston ja tuulivoimalan lapojen väliin jää 30-40 metriä vapaata lentotilaa ja tarvittaessa linnut väistävät tuulivoimalaitosrakennetta. Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. Kaavan yhteydessä on selvitetty ja arvioitu tuulivoimaloiden melu- ja maisemavaikutuksia ja vaikutusten arviointia on täydennetty kaavaprosessin aikana. Vaikutusten arviointi on kuvattu kaavaselostuksessa. Melumallinnukset on tehty YM:n viimeisimpien ohjeiden mukaisesti ja haittojen arvioinnissa huomioitu suunnitteluohjearvot. Kaavassa osoitetut voimalat ovat toteutettavissa siten, että ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melulle määrittelemät suunnitteluohjearvot eivät ylity. Melumallinnuksen periaatteet on kuvattu meluselvityksessä, joka on kaavaselostuksen liitteenä. 9. Trafi (1.10.2014) Kaavaehdotuksessa on huomioitu aiemman lausunnon asiat. Kaavaselostuksen kohdassa 7.7. viidenteen kappaleeseen kommenttina, tuulivoimaloiden lentoestemerkinnät ja valot toteutetaan Trafin ohjeen "Ohje tuulivoimaloiden päivämerkintään, lentoestevaloihin sekä valojen ryhmitykseen, 12.11.2013 mukaisesti". 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. Korjataan tieto kaavaselostukseen. Akaa (7.10.2014) Fingrid (6.10.2014) Jokioinen (15.9.2014) Loimaa (6.10.2014) Metsäahallitus (30.9.2014) Punkalaidun (6.10.2014) Sastamala (7.10.2014) Satakuntaliitto (26.9.2014) Tukes (8.10.2014) Urjalan kunta (5.11.2014) Varsinais-Suomen liitto (22.9.2014) Ypäjä (23.9.2014) Ei huomautettavaa tai ei lausuttavaa. Satakuntaliitto haluaa kuitenkin korostaa yhteisvaikutusten arvioinnin merkitystä tuulivoimapuistojen suunnittelussa ja toteaa, että suunnittelualueen lähistöllä on vireillä useita tuulivoimapuistoja. Nämä yhteisvaikutukset tulee tarkastella osana kaavaprosessia. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys (24.10.2014) Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys on antanut Urjalan puoleisesta kaavasta lausunnon ja toimittanut lausunnon jälkeen siihen lisäyksen, jossa todetaan, että yhdistys on saanut petolintumiehiltä tiedon siitä, että kaavaillun tuulivoimalan nro 20 paikalla on mehiläishaukan pesä eli tuulivoimala rakennettaisiin suoraan pesän päälle. Tuulivoimala 21 on liian lähellä, jotta mehiläishaukka voisi pesiä paikalla. Tällaiset tiedot olisi pitänyt käydä ilmi tehdystä linnustoselvityksestä. Voimalat 20 ja 21 on päätetty poistaa Humppilan puoleisesta tuulivoimaosayleiskaavasta. 22. Marja Vehmaa, 120 allekirjoittanutta (8.10.2014) Allekirjoittaneista n. 60 kpl on Humppilan kunnan puolella asuvia tai loma-asukkaita. Suurin osa allekirjoittaneista on Tourunkulman alueelta ja Tourunkulmantien varresta. a) Asukkaiden kuulemisesta - Mielipiteillä ja lausunnoilla ei ole ollut vaikutusta kaavaluonnoksen edetessä ehdotusasteelle Voimaloiden lukumäärä on suunnilleen entisellään, etäisyydet ja tornikorkeudet eivät ole muuttuneet. - Pirkanmaan ELY yhteysviranomaisena kehotti lausunnossaan harkitsemaan voimaloiden vähentämistä, sijoittelua ja näkyvyyttä. - Kunnanhallitus hyväksyi vastineet, jossa asukkaiden mielipiteet tyrmättiin ilman perusteluja esitetyllä vastakkaisella mielipiteellä. b) Kiinteistöjen arvon aleneminen - Maailmalta löytyy useita tutkimuksia, joiden tulokset osoittavat kiinteistöjen arvon alenevan, esim. 11–12 % kahden km etäisyydellä voimaloista, pienempiä arvomuutoksia 14 km asti / 515 % alle 1,6 km etäisyydellä / kolmannes km:n säteellä. Kunta toimii kuntalaisten edun vastaisesti laatiessaan ja hyväksyessään sellaisen osayleiskaavan, josta voi seurata huomattavia taloudellisia menetyksiä suurelle joukolle kiinteistön omistajia. c) Meluongelman ratkaisu ei ole voimaloiden säädöissä. Haitalliset vaikutukset YM ohjeen mukaan estettävä ensisijassa suunnittelulla. Olisi pitänyt laatia toinen vaihtoehto, jossa säätötoimenpiteitä ei tarvittaisi. Olisi pitänyt suunnitella niin, ettei melu ylity yhdenkään rakennuksen kohdalla. Etäisyydet asutuksen välillä eivät ole riittävät. Todellisia melutasoja mahdoton selvittää ilman pitkäaikaisia mittauksia. Melunormien ylityksiä ei asukas tai viranomainen pysty seuraamaan ja valvomaan tai jälkikäteen todistamaan. Rajoitukset pienentävät sähköntuottoa ja siten myyntituloa ja valtion maksamaa syöttötariffitukea. Voimaloiden ohjaus ja huolto on yleensä ulkomaisella laitetoimittajalla. Suunnitelmaa tarkistettiin luonnosvaiheessa saatujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä yhteysviranomaisen lausunnon ja tehtyjen lisäselvityksien perusteella osayleiskaavaehdotukseksi. Tehdyt muutokset on kuvattu kaavaselostuksen kohdassa 5.5 Kaavaehdotus. Mm. kaavamerkintöjä ja -määräyksiä täsmennettiin, selvityksiä ja vaikutusten arviointeja täydennettiin. Jokainen asukkaan palaute käsiteltiin ja siihen annettiin vastine. Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät MRL 39 §:n mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Kaavassa osoitetut tuulivoimalat eivät rajoita vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä eivätkä aiheuta kohtuutonta haittaa nykyiselle maankäytölle. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. Melumallinnukset on tehty YM:n viimeisimpien ohjeiden mukaisesti ja haittojen arvioinnissa huomioitu suunnitteluohjearvot. Tehtyjen melumallinnuksien mukaan suunniteltujen voimaloiden osalta kaikkien asuntojen ja loma-asuntojen kohdalla täyttyvät päiväajan meluohjearvot. Yöaikaan säätämistä tarvitaan joidenkin voimaloiden osalta. Ramboll oy ja EMD International A/S ovat selvittäneet olemassa olevien toista vuotta kestäneiden tuulimittausten ja pitkän ajan tuulitilastojen avulla Humppila-Urjalan tuulivoimakaavan alueen tuuliolosuhteet ja vallitsevan tuulen nopeuksien vaikutusta äänen syntyyn. Tuulivoimalat eivät aiheuta päiväsaikaan alueella tilannetta, jossa asuttujen rakennusten tuntumassa äänitaso ylittäisi 40 dB. Yöaikaan (kello 22 -7) osaa voimaloista saatetaan joutua käyttämään hiljaisimmissa moodeissa (toimintatiloissa), jotta raja-arvoissa pysytään. Vuositasolla yöajan (klo 22 – 07) yhteensä 3 285 tunnista saattaa esiintyä 300 – 600 tunnin aikana tilanteita, joissa hiljaisempaa moodia pitää käyttää koko suunnitellun tuulivoimapuiston alueella. Säätämisellä varmistetaan suunnitteluohjeiden äänirajoissa pysyminen. Vaimennettavat jaksot kestävät kerralla muutamasta kymmenestä minuutista muutamaan tuntiin. Tuulivoimalan valmistaja takaa voimalan äänitason eri tuuliolosuhteissa ja eri sähköntuotantotilanteissa. Mikäli rakennetut voimalat aiheuttavat kohtuutonta haittaa, voi asiaan puuttua naapuruussuhdelain mukaisilla menettelyillä. d) Melumallinnus, etäisyydet ja kielteiset vaikutukset kiinteistöihin Meluselvitys on tehty yhdellä voimalaitostyypillä. Mikäli lopullinen malli on sellainen jossa lähtömeluarvo on suurempi, eivät aiemmat melumallinnukset päde. Kun ulkomeluarvot ylitetään, myös Asumisterveysohjeen sisämeluarvot ylittyvät. Voimalan tehon kasvaessa ääniteho siirtyy matalampia taajuuksia kohti ja näin ääni tunkeutuu paremmin talojen rakenteiden läpi, ja myös sisämeluarvot ylittyvät. Käytännöstä tiedetään, että melumallinnukset antavat aiheutuvasta melusta liian alhaisia arvoja ja etäisyydet jäävät liian lyhyeksi. Sosiaali- ja terveysministeriön suosittelema 2 km on minimietäisyys tämän kokoluokan voimaloissa Muutamat kunnat ovat jo päättäneet, että asuntojen ja voimaloiden välisen etäisyyden täytyy olla vähintään 2 km. Ks. edellinen vastine. Kaavaan on lisätty määräys, jonka mukaan tuulivoimalan rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melu- ja varjostusmallinnus valitulla voimalatyypillä ja tuulivoimaloiden melua koskevat määräykset on tarkennettu siten, että jo määräyksestä käy ilmi ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot. Tuulivoimaloiden kaavamääräystä (tv-1) on tarkennettu melun osalta seuraavaan muotoon: "…Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemusten liitteenä tulee olla melu- ja varjostusselvitykset valitulla voimalatyypillä. Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35 dB)…" e) Tilalla Katajisto 1:104 voimalan nro 5 melu aiheuttaisi rakentamiskiellon, mikä laskisi tilan myyntiarvoa. Melumäärän ylittäessä 40 dB ei muillekaan kiinteistöille hankealueella tai sen läheisyydessä voitaisi myöntää rakennuslupaa sellaisille rakennuksille, jotka on tarkoitettu asumiskäyttöön. Tila Katajisto 1:104 on noin 9,4 ha suuruinen metsätila, josta on noin 250 – 550 m metriä voimalalle nro 5. Osayleiskaavassa tila on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jossa on sallittu maa- ja metsätaloutta palveleva rakentamien. Siten kaava ei ole maanomistajalle kohtuuton. f) Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. Välkevaikutukset on arvioitu kaavan yhteydessä ja vaikutusten arviointia on täsmennetty kaavaratkaisun muuttumisen eli voimaloiden vähenemisen myötä. Välkevaikutukset on arvioitu kaavaselostuksessa. Liialliset välkemäärät Liiallinen varjovälkemäärä on naapurussuhdelain 17 §:n tarkoittamaa rasitusta. Hankealueella 47 kiinteistöä on liiallisen välkevaikutuksen alueella. Välkevaikutuksia on tarkoitus estää voimaloiden pysäytyksillä. Vähentämiskeinona on mainittu myös puustovyöhykkeen säilyttäminen tai kasvattaminen. Huomioitava, että monen kiinteistön pihapiiriin näkyy usean voimalan välke peräkkäin. Asukkaiden ja viranomaisten on mahdotonta valoa, miten ja milloin yhtiö todellisuudessa toteuttaa rajoittamista pysäyttämällä voimaloita. Maanomistajia ei voi vaatia kasvattamaan sopivia puustovyöhykkeitä tai pidättäytymään hakkuista. Voimalat tulee sijoittaa siten, etteivät ne aiheuta liiallista välkettä alueille. Matalammilla voimaloilla ja pienemmillä roottoreilla välkevaikutuksia saisi vähennettyä. g) Häiriöt puhelin, mobiilidata ja tv-yhteyksiin. Ongelmien välttämiseksi voimaloiden vaikutus viestintäyhteyksiin tulee selvittää etukäteen eikä vasta asukasvalitusten jälkeen. Humppilan tuulivoimapuisto ei aiheuta häiritsevää välkettä asuin- ja lomarakennuksien alueille. Laskennallisesti välkemäärät voisivat ylittyä joidenkin kiinteistöjen kohdalla, sillä välkemallinnus ei huomioi metsän tai rakennusten rajoittavaa vaikutusta. Todellisten vaikutusten havainnollistamiseksi välkemallinnus ja näkyvyysanalyysikartta laitettiin päällekkäin. Jos tuulivoimalat eivät ole nähtävissä esim. pihapiiristä, eivät ne myöskään aiheuta välkevaikutuksia. Puuston ollessa lähellä tarkastelupistettä ei korkeata voimalaa havaitse katselukulmasta johtuen. Silloin, kun voimala ei näy, ei siitä aiheudu välkettäkään. Digitan mukaan mahdollinen häiriö antenni-TVvastaanottoon on todennettavissa vasta tuulivoimalaitosten ollessa tuotannossa. Mahdollinen häiriö on poistettavissa sijoittamalla välivahvistin uuteen paikkaan ja suuntaamalla antennit siihen. Vahvistimen siirrosta sovitaan Digitan ja tuulivoimatoimijan kesken. Samalla periaatteella toimitaan puhelin ja mobiilidatayhteyksien osalta. Mikäli häiriötä aiheutuu, se korjataan. h) Voimala 20 pohjavesialueella, voimala poistettava suunnitelmasta. Voimala nro 20 on poistettu kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen. i) Ympäristölupa tarvitaan voimaloille näin lähellä asutusta Kaavaehdotuksessa ei ole huomioitu yhteysviranomaisen lausuntoa siitä, että muodostuuko ympäristölupaa edellyttäviä alueita ja mitkä ovat tällaisten alueiden rakentamiselle vaihtoehtoiset alueet. Vaihtoehtoja pitäisi olla käytettävissä, koska ympäristösuojelulain mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toimintona on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Ympäristölupa on oltava ympäristön pilaantumiseen vaaraa aiheuttavaan toimintaan, toimintaan, josta saattaa aiheutua naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Melu- ja välkehaitta voivat estää lisärakentamisen vuosikymmeniksi ja näin rajoittaa asukkaiden omien kiinteistöjen käyttöoikeutta. Ehdotetun hankkeen toteuttaminen edellyttää laissa säädetyn ympäristöluvan hakemista. Tässä tapauksessa kahden kunnan ollessa kyseessä lupa tulee saada aluehallintovirastolta. Ympäristöministeriön ohjeen (4/2012) mukaan tuulivoimarakentamisen yhtenä pääperiaatteena on voimaloiden sijoittaminen niin kauas asutuksesta, ettei ympäristölupa olisi tarpeen. j) k) Ks. kohta a. Kaavan lähtökohtana on ollut tehty YVA, jossa on tutkittu vaihtoehtoja tuulivoimapuiston toteuttamiseksi. Tutkitut vaihtoehdot on kuvattu kaavaselostuksessa ja tarkemmin YVA-ohjelmassa. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. Osayleiskaava on suunniteltu niin, ettei ympäristölupaa tarvittaisi. Kaavassa osoitetut tuulivoimalat eivät rajoita vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä eivätkä aiheuta kohtuutonta haittaa nykyiselle maankäytölle. Voimaloiden vaikutus maisemaan ja esteet liikkumiselle voimaloiden lähellä - voimalat 1,3, 4, 5, 6, 7 ja 8 korostuvat ja niillä olisi voimakas vaikutus maisemaan. - Voimala 20 sijoittuisi aivan lähelle Tourunkulman ja Myllynkulman kyliä yhdistävää perinteikästä Kangasniementietä, jota käyttävät paikalliset asuintilojen ja alueella olvein loma-asuntojen omistajat - Voimala 21 sijoittuisi harjulle suunnitellun kauniin maisema- ja kulttuuripolun sekä historiallisen Lapinkalman muistomerkin lähelle. Voimaloiden sijainti ei ole maisemallisesti eikä muutenkaan hyväksyttävissä. Laitevalmistajat edellyttävät tarpeettoman liikkumisen välttämistä voimaloiden lähellä. Liikkumiseen Kangasniementiellä tulisi rajoitus, voimalan 21 lähellä kuten muidenkin voimaloiden lähellä. Siivistä sinkoavat jäät rajoittavat liikkumista kaikkien voimaloiden ympäristössä. Täydellisesti toimivan jään tunnistusjärjestelmää ei tutkimuksen mukaan vielä ole. ELY-keskuksen lausunnon 8.11. mukaan hankealueen pirstoutuminen ja maisemamuutoksen lisäksi tulisi voida arvioida kokonaisvaikutuksena metsäalan pysyvää määrällistä muutosta vaihtoehdoittain. Tällaisia kokonaismäärätietoja ei kaavaselostuksesta kuitenkaan löydy. Vaikutukset maisemaan on arvioitu kaavaselostuksessa. Vaihtoehtojen muodostaminen Kaavan lähtökohtana on ollut tehty YVA, jossa on tutkittu vaihtoehtoja tuulivoimapuiston toteuttamiseksi. YVA:n Kaavassa valmistelussa vain yksi suunnitelma, jossa Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimalat 20 ja 21 sekä niille johtanut huoltotieyhteys (Kangasniementien osuus Kaitaluhdantiestä pohjoiseen) on poistettu. Kokemuksien mukaan (Muukko, Lappeenranta) jäävaaraalue on noin 80 metriä tuulivoimalasta, joka on suunnilleen tuulivoimalan rakentamiseen tarvittava alue. Jää ei lennä kauemmaksi, koska voimalat pyörivät huonosti silloin kun jäätä on siivissä. ELY-keskuksen lausunto 8.11.2013 on Pirkanmaan ELYkeskuksen YVA:sta antama lausunto. YVA:ssa tutkitut vaihtoehdot ja hankealueen pieneneminen YVA-prosessin aikana on kuvattu kaavaselostuksessa. l) Humppilan osalta ainakin 36 asuinrakennusta olisi vaarassa altistua liialliselle melulle ja yhteensä 47 asuntoa altistuisi liialliselle välkkeelle. Pienempää hankevaihtoehtoa, jota voisi verrata esitettyyn 21 voimalan puistoon, ei ole tehty eikä sitä ole kaavaselostuksessa mainittu yhteysviranomaisen edellyttämien toimenpiteiden listalla. Yhteysviranomaisen lausunnossa todettiin, että senkin kokoisena hankkeen sijaintiin on ihmisiin kohdistuvien vaikutuksien kannalta hankala. Vaihtoehtojen muodostaminen oli em. lausunnon tärkeimpiä kohtia, mutta se on kokonaan sivuutettu kaavaa laadittaessa. Jos suunnitelmaa on supistettu 21:stä yhdellä voimalla 20:een, ei se ole viranomaisen tarkoittama pienempi hankevaihtoehto. Hankevaihtoehdon olisi pitänyt olla sellainen, että mitään voimaloiden säätötoimenpiteitä ei tarvita. Oletettavaa onkin, että toimijalle vaihtoehdon laatiminen on osoittautunut vaikeaksi, koska kyseinen alue on kokonaisuudessaan liian ahdas tuulivoimahankkeen toteuttamiseen. aikana tutkitut vaihtoehdot on kuvattu kaavaselostuksessa ja tarkemmin YVA-selostuksessa. Kaavaprosessin eteneminen on kuvattu kaavaselostuksessa. YVA-ohjelmavaiheessa laajimmassa vaihtoehdossa ja kaavan aloitusvaiheessa (OAS-vaiheessa) Humppilaan oli suunniteltu 15 voimalaa. Valmisteltu kaavaehdotus ei perustu riittäviin selvityksiin eikä ole siten hyväksymiskelpoinen. Kunnanvaltuuston tulee päättää, että sitä ei hyväksytä. Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla ja tuulivoimakaavan suunnittelussa on käytetty ympäristöministeriön antamaa ohjeistusta ja suunnitteluohjearvoja. YVA:n edetessä ohjelmavaiheesta selostusvaiheeseen Humppilaan esitettiin 13 voimalaa. Kaavaluonnoksessa ja kaavaehdotuksessa Humppilaan esitettiin 13 voimalaa. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimaloiden määrää vähennettiin vielä kahdella. Humppilaan esitetään nyt hyväksyttävässä kaavassa 11 tuulivoimalaa. YVA-ohjelmavaiheen laajimmassa vaihtoehdossa Humppilan ja Urjalan alueelle oli suunniteltu yhteensä noin 40 voimalaa. Nyt Urjalan kunnanvaltuuston 16.2.2015 hyväksymässä kaavassa Urjalaan on osoitettu 6 voimalaa ja Humppilaan esitetään 11 voimalaa eli yhteensä HumppilaUrjalan alueelle esitetään enintään 17 voimalaa. Kaavan selvityksiä on täydennetty läpi kaavaprosessin. Selvityksiä ja vaikutusten arviointia on täydennetty kaavaehdotuksen jälkeen. 23. Virpi Hautala (12.9.2014) a) Sosiaali- ja terveysministeriön suosittama vähintään 2 km turvaväli teollisen kokoluokan voimaloihin ei toteudu. b) Tuulivoimapuistolla tuhotaan luonto ja luonnon rauha. Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. Tuulivoimalat voidaan toteuttaa niin, että melun ohjearvot eivät ylity yhdenkään kiinteistön kohdalla. Alueen luontoarvot on huomioitu kaavan valmistelussa sekä kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluun on kuvattu kaavaselostuksessa. Tuulivoimaloita tai huoltoteitä ei ole suunniteltu luonnonarvoiltaan arvokkaille alueille. Kaavassa Humppilaan esitetään 11 kpl tuulivoimaloita n. 14,7 km² alueelle. Alueesta suurin on osoitettu kaavassa maa- ja metsätalousalueeksi, joten alue säilyy edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena. Kaava-alueen pinta-alasta alle 1% muuttuu. Alueella on edelleen voimassa jokamiehenoikeudet, joten aluetta voidaan edelleen käyttää virkistykseen, marjastukseen ja sienestykseen. c) Arviointiselostuksessa on esitetty ainoastaan lyhyt yleispiirteinen kuvaus koskien tuulivoimaloiden rakennusluvan hakua eikä asiallista suunnitelmaa Humppilan tuulipuiston rakentamiseksi. Hankeen ja yksittäisten voimalapaikkojen suunnittelussa ei ole noudatettu riittävästi Ympäristöministeriön ohjetta (4/2012) melun ja välkkeen riskien hallinnasta. YVA-menettely on päättynyt yhteysviranomaisen antaessa siitä lausunnon 8.11.2013. Yhteysviranomaisen antama lausunto on otettu huomioon laadittaessa kaavaehdotusta. Yhteysviranomaisen lausunnon perusteella tehdyt täydennykset ja muutokset on kuvattu kaavaselostuksessa. Kaavaselostusta täydennettiin YVA-menettelyn päättymisen jälkeen. Kaavaselostuksessa on kuvattu tuulivoimahankkeen toteuttaminen ja ajoitus sisältäen hankkeeseen liittyvät mahdolliset lupamenettelyt. Laadittava osayleiskaava on rakennusluvan myöntämisen perusteena, ei ympäristövaikutusten arviointiselostus. YVA-selostuksen jälkeisessä suunnittelussa eli kaavan laadinnassa tarkastelun lähtökohtana on käytetty Ympäristöministeriön ohjeen (4/2012) ohjearvoja. Melu- ja välkemallinnukset päivitettiin YVA-menettelyn jälkeen kaavaehdotusvaiheessa. d) Tuulivoimalat tuli lähtökohtaisesti sijoittaa siten, ettei ympäristölupa ole tarpeen. Tuli arvioida, muodostuuko esitetyillä vaihtoehdoilla ympäristölupaa edellyttäviä alueita, ja mitkä ovat tällaisten alueiden rakentamiselle vaihtoehtoiset toteutustavat. Arviointiselostuksessa nyt esitetystä suunnitelmasta ja voimaloiden sijoittelusta voi arviointitulosten mukaan aiheutua melu- ja välkevaikutuksia siten, että ne edellyttävät ympäristöluvat. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. Osayleiskaava on suunniteltu niin, ettei ympäristölupaa tarvittaisi. Tuulivoimaloiden kaavamääräystä (tv-1) on tarkennettu melun osalta seuraavaan muotoon: e) Maakunnallisesti arvokas Venäjän-Myllykulman kulttuurimaisema-alue on osittain hankealueen sisällä, ja lisäksi parannettava tieyhteys ja liittymä ovat maisema-alueella. Tämä maisema on osa arvioitua tarkastelua Venäjän kartanon maisemaa, mikä tulee ottaa huomioon. Ympäristöministeriön ohjetta (4/2012, s. 11) ei ole noudatettu suunnittelussa. Ks. kohta c. f) Voimala nro 20 ja sähköasema on edelleen Kangasniemen pohjavesialueella eikä pohjavesitutkimuksia ko. paikoista ole tehty. Sähköaseman/muuntamon käytönaikaista riskiä pohjavedelle ei ole arvioitu. Yhteysviranomaisen lausuntoa ei ole noudatettu. Kaavaehdotuksessa ei alueelle oltu esitetty sähköasemaa. Sähkönsiirtoa varten rakennettava sähköasema on suunniteltu sijoitettavan kaava-alueen ulkopuolelle lähelle nykyistä voimalinjaa. Kaavassa on pohjavesialueella (pv) määräys:" Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat aiheuttaa riskinpohjaveden laadulle tai määrälle. " Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimalat 20 ja 21 sekä niille johtaneet huoltotieyhteydet on poistettu. g) Useita voimaloita 16,18, 25, 26 suunnitellaan nauhana Natura-alueen viereen. Voimalat 12, 13, 16 ja 17 muodostavat ryhmänä esteen Kaitasuon ja Naturaalueen Kaakkosuon välille. Voimalat 13, 16, 17, 18 ja 26 ovat Urjalan puolella ja siten Urjalan kaava-alueella. Voimalat 25 ja 26 on poistettu Urjalan kaavasta. Kaavan yhteydessä on selvitetty ja arvioitu vaikutuksia Naturaan, luontoon, luonnonsuojeluun, soiden ekologiaan ja ekologisiin yhteyksiin sekä linnustoon. Vaikutusten arviointia on kaavaselostuksessa täydennetty kaavaprosessin aikana, viimeksi vielä ehdotusvaiheen jälkeen. "…Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemusten liitteenä tulee olla melu- ja varjostusselvitykset valitulla voimalatyypillä. Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35 dB)…" Maisemaselvitystä ja maisemavaikutusten arviointia kulttuurimaisemiin täydennettiin kaavaehdotusvaiheessa. Asiat on kuvattu kaavaselostuksessa. Hämeen ELY-keskus on todennut lausunnossaan, että tuulivoimapuiston näkyvyys ja maisemavaikutukset Venäjän-Myllynkulman alueen suuntaan ovat voimakkaat, ja se on tuotu selkeästi esiin maisemavaikutusten arvioinnissa näkyvyysanalyysin ja valokuvasovitusten avulla. Maisemaalueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Venäjän kartanon rakennettu kulttuuriympäristö, jonka alueelle voimalat eivät havainnekuvien mukaan näy. Kaitasuolle on Urjalan puolella kaavaehdotusvaiheen jälkeen myönnetty ympäristölupa turpeen ottoon (KHO 13.10.2014). Alue tulee tämän ratkaisun jälkeen menettämään arvonsa. Koska ekologinen yhteysmerkitys Kaakkosuon ja Kaitasuon välillä tulee tehdyn turvetuotantoratkaisun myötä heikkenemään, kasvaa suokokonaisuuden eheyden näkökulmasta yhteyden merkitys Kaakkosuolta länteen. h) Voimalat 12 ja 13 ja kaapelireitit ovat ristiriidassa Kaitasuon uuden valtakunnallisen suoluonnon inventoinnin tulosten ja johtopäätösten kanssa. Ks. edellinen vastine. Viimeisimpien tietojen mukaan Kaitasuo on jäämässä soidensuojelun täydennysohjelman ulkopuolelle. Osayleiskaava on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Alue on osoitettu voimassa olevassa KantaHämeen 1. vaihemaakuntakaavassa mahdollisen tuulivoimapuiston alueeksi (se-1). Hämeen liitossa valmisteltavassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä 26.1. – 27.2.2015) alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv). i) Vaikutuksia suoluonnon monimuotoisuuteen, kuten suoelinympäristöjen ja ekologisten yhteyksien pirstoutumiseen ja alueiden eristymiseen, ei ole arvioitu, kuten yhteysviranomaisen lausunnossa on edellytetty. Ks. kohta g. j) Voimaloiden määrä ja sijoittuminen sekä huoltoteiden sijoitussuunnitelma ovat tarkentuneet arviointimenettelyn aikana. Tietoja ei kuitenkaan ole esitetty kaikilta osin riittävästi. Muun muassa kiinteisiin muinaismuistoihin kohdistuvien vaikutusten arviointi ei ole riittävä. Kaavaehdotus laadittiin yhteysviranomaisen antaman lausunnon jälkeen ja kaavaehdotuskartta oli viimeisimmän suunnitelman mukainen. Kaavaselostusta on täydennetty kaavaprosessin aikana. YVA-menettelyn päättymisen jälkeen sekä kaavaprosessin aikana tehdyt muutokset on kuvattu kaavaselostuksessa. Huoltotieyhteydet on osoitettu kaavassa ohjeellisina. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen voimalat 20 ja 21 sekä niille johtaneet huoltotieyhteydet on poistettu. Vaikutusten arviointia täydennettiin kaavaehdotusvaiheessa muinaismuistojen osalta. Täydennykset koskivat lähinnä Urjalassa olevia voimaloita ja muinaismuistoja. Urjalan puolella voimalaa 14 siirrettiin kauemmaksi muinaismuistosta. Humppilan kaava-alueella sijoitettavilla voimaloilla ei ole vaikutuksia muinaismuistoihin, asia on kuvattu kaavaselostuksessa. Kaavamääräykseen lisättiin kaavaehdotusvaiheessa: " Rakennusluvassa tulee määrätä suojelukohde merkittäväksi maastoon, mikäli rakentamistoimenpiteet voivat vaarantaa sen säilymisen." Museovirastolla ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta arkeologian osalta. Ks. Museoviraston lausunto kohdassa 6. k) Arviointiselostuksessa tuli kuvata, miten arvioinnin lähtökohtien kannalta olennaiset tiedot tarkentuvat aikataulullisesti suhteessa arviointimenettelyyn mukaan lukien rinnalla etenevät yleiskaavoitukset. YVA-menettely on päättynyt yhteysviranomaisen antaessa siitä lausunnon 8.11.2013. Humppilan ja Urjalan kaavaehdotusaineistoja täydennettiin yhteysviranomaisen lausunnon perusteella. Kaavaselostuksessa on kuvattu YVA- ja kaava-prosessien eteneminen, prosessien aikana tutkitut vaihtoehdot. Kaavaselostuksissa on kuvattu mm. YVA:n ja kaavojen kytkeytyminen toisiinsa ja miten yhteysviranomaisen lausunto on huomioitu kaavoissa. Ks. edellinen vastine. l) Arviointiselostuksen arvioinnit kuten havainnekuvat vastaavat ainoastaan putkimallista tyyppiä. ELYkeskukselle toimitetusta liiteraportista ilmenee, ettei laskennan lähtökohtana käytetty äänitehotaso oktaavikaistoittain vastaa mitään tiettyä tuulivoimalaitosmallia. Meluselvitystä on päivitetty YVA:n päättymisen jälkeen. Koska kaavaa laadittaessa ei vielä ole varmuutta siitä, mikä voimalaitosmalli tulisi olemaan toteutusvaiheessa, valittiin tarkasteltavaksi laitosmalliksi sellainen malli, jolla hanke on mahdollista toteuttaa siten että meluvaikutukset ovat hallittavissa. Kaavassa tuulivoimaloiden tv-1 –määräykseen on lisätty: "…Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemustenliitteenä tulee olla melu- ja varjostusselvitykset valitulla voimalatyypillä." m) Arviointiselostukseen tuli arvioida yhteisvaikutuksia muiden tuulivoimahankkeiden kanssa, mm. kaavoissa osoitetut soveltuvat tuulivoima-alueet sekä suunnitteilla olevat hankkeet. Suunnitteilla on hankkeita, joilla voi olla olennaisia yhteisvaikutuksia eri maakuntien arvoalueisiin. Arviointia on tarpeen päivittää yhteystyössä Museoviraston ja maakunnan museoiden kanssa. Melu- ja välkemallinnuksissa on huomioitu voimaloiden yhteysvaikutukset olettaen, että sekä Humppilaan että Urjalaan suunnitellut voimalat toteutuvat. Punkalaitumen valtakunnallisesti arvokkaalle alueelle voi näkyä samanaikaisesti Humppila-Urjala ja Punkalaitumen hankkeet. Humppila-Urjalan tuulivoimapuiston alueelle on kuitenkin etäisyyttä 10-15 km, joten voidaan arvioida, ettei yhteisvaikutus ole merkittävä. Punkalaitumen suunnasta on havainnekuva nro 25 (kaavaselostuksen liitteenä). Muille alueille ei maisemallisia yhteisvaikutuksia synny, koska suunnitellut tuulivoimahankkeet eivät ole samaan aikaan näkyvissä valtakunnallisesti arvokkaille alueille. Kaavaselostukseen on lisätty kartta lähialueiden suunnitteilla olevista tuulivoimahankkeista sekä arvokkaista alueista. Linnustovaikutusten arviointia on täydennetty kaavaselostukseen. mm. muuttolintujen osalta päämuuttoreittejä kuvaavalla kartalla ja arvioinnilla suhteessa laajempaan kokonaisuuteen eli huomioiden muut tuulivoimahankkeet. n) Arviointiselostuksesta puuttuu tiedot väestön ikärakenteesta, työpaikoista, työssäkäynnistä, mikä vaikuttaa heikentävästi hankealueen sisällä ilmenevien ympäristövaikutusten ja niiden merkittävyyden arviointiin. Hanke- ja vaikutusalueella olevia elinkeinoja, kuten matkailu, mökkien vuokraus, ratsutallit, eläin tuotanto eikä kyläasutusta, paikallisia virkistysreittejä ja kevyenliikenteen käyttämiä reittejä suhteessa kuljetusreitteihin sekä vapaa-ajan ja vakituiseen asutukseen ei ole havainnollistettu karttapohjilla. Tietoja on täydennetty kaavaselostuksessa. Väestön ikärakennetta ei ole kuvattu, koska on katsottu, että tuulivoimaloiden vaikutusten merkittävyys ei ole riippuvainen väestön ikärakenteesta. o) Meluarvioinnissa ei ole melun merkittävyyden arvioinnissa tarkasteltu hankkeen aiheuttamia muutoksia nykyiseen melu- ja hiljaisuustilanteeseen. Melumallinnus on tehty YM:n ohjeiden mukaan. Mallinnuksen periaatteet on kuvattu meluselvityksessä, joka on kaavaselostuksen liitteessä. Osayleiskaava on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Alue on osoitettu voimassa olevassa KantaHämeen 1. vaihemaakuntakaavassa mahdollisen tuulivoimapuiston alueeksi (se-1). Hämeen liitossa valmisteltavassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä 26.1. – 27.2.2015) osayleiskaavan alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv). p) Arviointiselostuksessa ei ole kerrottu montako lomaasuntoa ja asuntoa ja päivä- ja yö-aikaisten ohjearvojen ylittäville melualueille. Tulosten perusteella tuulivoimaloiden toiminta edellyttää ympäristölupaa. Melumallinnukset on tehty YM:n viimeisimpien ohjeiden mukaisesti ja haittojen arvioinnissa huomioitu suunnitteluohjearvot. Kaavassa osoitetut voimalat ovat toteutettavissa siten, että ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melulle määrittelemät suunnitteluohjearvot eivät ylity. q) Liiteraportin liite 6 sivun 5 johtopäätöksissä on todettu, että tuulensuunnan vaikutus hankealueen keskel- Ks. edellinen vastine. Kaavakartalla on loma-asunnot osoitettu merkinnöillä RA ja ra, olemassa olevat asunnot merkinnällä A, maatilojen talouskeskukset merkinnällä AM. Kaavakartalla on omilla merkinnöillä osoitettu huoltotiet sekä alueen läpikulkeva maakuntakaavassakin osoitettu virkistyreitti. Kaavalla ei ole vaikutusta alueen elinkeinojen harjoittamiseen. Lukumäärät, joissa meluarvot ilman säädettävyyttä ylittyisivät, on kerrottu kaavaselostuksessa sekä kaavaselostuksen liitteenä olevassa meluselvityksessä. Melumallinnuksen periaatteet on kuvattu kaavaselostuk- lä oleviin loma-asuntoihin on vähäisempi kuin hankealueen reunamilla. Arviointiselostuksesta ei ilmene, että tämä erityinen tilanne olisi otettu huomioon haittojen estämisessä tai lieventämisessä. Erityisesti matalataajuisesa melusta on havaittu aiheutuvan haittaa ihmisten hyvinvoinnille ja sen torjuntaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Arviointiselostuksessa on teoreettisesti tarkasteltu yleisellä tasolla matalataajuisen melun vaikutusta ympäristössä. sessa ja kaavaselostuksen liitteenä olevassa meluselvityksessä. r) Arviointiohjelman ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin tuli lisätä terveysvaikutusten arviointi. Arviointiselostuksessa esitetään, että tuulivoimahankkeesta ei aiheudu terveyshaittaa. Arviointiselostukseen ei ole liitetty epävarmuustarkasteluja. Arvioinnin lähtökohdista puuttuu Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohje. Ohje on mainittu liitteen meluraportissa, mutta arviointiselostuksesta ei ilmene, että ohjetta olisi käytetty arvioinneissa. Vaikutusten arviointia on täydennetty kaavaehdotusvaiheessa. Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät s) Arviointitulosten mukaan melu ylittää merkittävällä tavalla tuulivoiman suunnitteluohjearvot. YVA-selostuksen meluselvityksestä puuttuu tarkastelu pienitaajuisesta melusta asuin- ja lomaasuntoalueille. Hankkeen haitallisia vaikutuksia ei ole arvioitu käyttäen riittävää asiantuntemusta, mikä on havaittavissa väärien arviointikriteerien käyttönä ja haitallisten vaikutusten merkittävyyden virheellisinä arvioina ja edelleen virheellisinä johtopäätöksinä terveyshaittojen merkittävyydestä ja nyt esitetyn hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta. Arviointiselostuksen havainnekuvissa tai mallinnustuloksissa ei ole esitetty, miten tietyn tai tiettyjen voimaloiden pysäyttämisellä ja /tai säädöillä voidaan saavuttaa ulkomelun suunnitteluohjearvot. Arviointiselostuksen johtopäätökset terveyshaitoista eivät ole käyttökelpoisia osayleiskaavojen laadinnassa ja rakennuslupien perusteena eivätkä tule tavoitteena ollutta YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamista. Meluselvitystä ja vaikutusten arviointia on täydennetty ympäristövaikutusten arviointiselostuksen jälkeisessä suunnittelussa. Tarkastelun lähtökohtana on käytetty ympäristöministeriön ohjearvoja. Päivitetty meluselvitys on kaavaselostuksen liitteenä ja keskeisimmät meluvaikutukset on kuvattu kaavaselostuksessa. Matalataajuinen melu on arvioitu YM:n ohjeiden mukaan. Melumallinnukset on tehty YM:n viimeisimpien ohjeiden mukaisesti ja haittojen arvioinnissa huomioitu suunnitteluohjearvot. Matalataajuinen melu on arvioitu tämän hetkisten YM:n ohjeiden mukaan. Meluvyöhykemallinnus on tehty YM:n mallinnusohjeen mukaisesti oktaavikaistoittain Apainotettuna ja pienitaajuisen melun laskenta terssikaistoittain taajuuspainottamattomana (lineaarisena). Kaavaan on lisätty määräys, jonka mukaan tuulivoimalan rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melu- ja varjostusmallinnus valitulla voimalatyypillä ja tuulivoimaloiden melua koskevat määräykset on tarkennettu siten, että jo määräyksestä käy ilmi ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot. Tuulivoimaloiden kaavamääräystä (tv-1) on tarkennettu melun osalta seuraavaan muotoon: "…Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemusten liitteenä tulee olla melu- ja varjostusselvitykset valitulla voimalatyypillä. Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35 dB)…" t) Tuulivoimarakentamisen melun ulkomelusuunnitteluohjearvot ylittyvät. Arvioinnista puuttuu yhteysviranomaisen edellyttämä altistuvien määrä. u) Arviointiselostuksessa ei ole käsitelty ja arvioitu vaikutuksia kotieläimiin mm. tärinän osalta. Arviointi on suppea ja perustuu vain yhteen lähteeseen. Vaikutukset tuotantoeläimiin ja muihin hyöty- ja kotieläimiin? Ks. edelliset vastineet. Lukumäärät on kuvattu kaavaselostuksessa. Tuulivoimalat eivät aiheuta eläimiä häiritsevää tärinää ja melua. Mikäli kotieläimet kuulevat voimaloiden äänen, tottuvat ne siihen nopeasti. v) Hankealueella ja sen lähistöllä sijaitsevat Sammakkolammin luonnonsuojelualue ja Kaakkosuo-Kivijärven Natura-alue. Kaakkosuon pohjoisosa (Palkkisuo) kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. Hankealueella havaintoja valtakunnallisesti uhanalaisista eliölajeista. Hankealueen ympäristössä on havaintoja liito-oravista, joten todennäköisesti niitä elää myös hankealueella. Kaavan yhteydessä on arvioitu vaikutukset Natruaan ja luonnonsuojelualueisiin sekä selvitetty suoalueiden ekologiset yhteydet. Vaikutusten arviointi on kuvattu kaavaselostuksessa. Alueelta on selvitetty uhanalaiset lajit ja liito-orava. Alueelta ei tehty havaintoja liito-oravista. Sammakkolammia lähimpänä olleet voimalat on poistettu sekä Humppilan että Urjalan osayleiskaavoista. w) Arviointiselostuksesta puuttuu havainnekuvat hankealuseen sisältä. Havainnemateriaalia täydennettiin kaavaehdotukseen lisäkuvasovitteilla, videokuvasovitteilla ja virtuaalimallilla. Aineistoa on myös kaava-alueen sisältä Havaintokuvat on esitetty kaavaselostuksen liitteenä. Virtuaalimalli ja videokuvasovitteet ovat olleet nähtävillä kuntien kotisivujen kautta. Kaava-aineistossa on näkyvyysanalyysikartta, jossa on kuvattu alueet, jonne voimalat tai niiden osia on havaittavissa. x) Muinaisjäännökset voimaloiden 14 ja 16 sekä huoltotien lähellä. Arviointiselostuksessa ei ole riittävästi tarkasteltu havainnekuvien avulla voimaloiden vaikutusta näihin kiinteisiin muinaisjäännöksiin kuten voimalan ja huoltotien sijaintia. Voimalat 14 ja 16 sijaitsevat Urjalan kunnan puolella ja siten Urjalan kaavan alueella. Urjalan kaavaehdotukseen voimalaa 14 siirrettiin. Urjalan puolta käsittelevän kaavan selostukseen täydennettiin vaikutusten arviointia ja kuva-aineistoa. Vaikutukset on kuvattu Urjalan kaavaselostuksessa. y) Voimaloiden sijoittamista pohjavesialueille tai sen välittömään läheisyyteen tuli välttää ja esittää vaihtoehtoisia paikkoja. Arviointiselostukseen ei näyttäisi olevan arvioitu pohjavesivaikutuksia, kuten yhteysviranomaisen lausunnossa edellytettiin. Pohjavesialueelle sijoittuvien voimalarakenteiden kohdalla tuli tehdä pohjatutkimukset ja tulosten perusteella tuli arvioida, miten rakenteen sijoittuvat pohjaveden pintaan nähden ja mitä haitallisia vaikutuksia sillä voisi olla pohjaveden laadulle tai määrälle. Yhteysviranomaisen lausuntoa ei ole noudatettu. Vaikutukset pohjaveteen on arvioitu kaavaselostuksessa. z) Arviointimenettelyssä tavoitteena oli, että vertailussa tuotettavan tiedon tulee olla käyttökelpoista kahden kunnan erillisten osayleiskaavojen valmistelussa ja hyväksymisessä. Tietoa tuli tuottaa siten, että se on ymmärrettävissä ja tulkittavissa myös kuntakohtaisesti. Useilla eri kuntien kaava-alueille osoitettavilla tuulivoimaloilla on useita vaikutuksia naapurikuntaan. Tällaisista voimaloista voi olla tarpeen esittää lisäksi oma vertailu. Vertailussa tuli ilmetä vaikutusten yksilöity kohdistaminen tuulivoimaloittain ja voimalaryhmittäin, koska vaikutusten kohdistumisessa on olennaisia eroja. Yhteysviranomaisen lausuntoa ei ole noudatettu. Vertailu on puutteellinen. Osayleiskaavat on laadittu erillisinä Humppilan ja Urjalan kunnille. Kummankin alueen kaavaselostuksessa on keskitytty sen alueen kaavaan, mutta kuvattu myös toisen kaava-alueen lähtötietoja. Vaikutuksia on arvioitu sekä erikseen että yhdessä molempien alueiden osalta. Vaikutukset on arvioitu tuulivoimaloiden vaikutusalueella riippumatta kuntarajoista. å) Tuulivoimapuistoa varten kaadetaan Humppilassa metsää rajuin ottein ja levennetään metsätietä. toivottavasti hanke ei pääse tekemään enempää tuhoa Humppilan luonnolle. Tuulivoimaloille suunnitellut huoltotiet noudattavat pääosin jo olemassa olevia metsäautotielinjauksia, joten tiestöllä ei rikota metsäaluetta nykytilanteeseen verrattuna. Kaavassa Humppilaan esitetään 11 kpl tuulivoimaloita n. 14,7 km² alueelle. Alueesta suurin on osoitettu kaavassa maa- ja metsätalousalueeksi, joten alue säilyy edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena. Kaava-alueen pinta-alasta alle 1 % muuttuu. Pohjavesialueella sijainnut voimala 20 on poistettu suunnitelmasta. 24. Oili Jokinen ja Reijo Jokinen sekä Tiina Jokinen ja Vesa-Matti Lindroos (6.10.2014) a) Suunniteltujen tuulivoimaloiden koko, teho ja lukumäärä ovat liian suuria alueen kokoon nähden. b) Osa voimaloista Natura-alueen rajalla ja merkittävän muinaismuistomerkin (Lapinkalman) välittömässä läheisyydessä. Tuulivoimapuiston sijainti perustuu mm. tuuliolosuhteisiin. Suunniteltua tuulivoimahanketta on supistettu alkuperäisestä mm. alueen luontoarvojen ja asukkailta saadun palautteen vuoksi. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimalat nro 20 ja nro 21 ja niille johtaneet huoltotieyhteydet on poistettu. Kaavassa Humppilaan esitetään 11 kpl tuulivoimaloita n. 14,7 km² alueelle. Alueesta suurin on osoitettu kaavassa maa- ja metsätalousalueeksi, joten alue säilyy edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena. Kaava-alueen pinta-alasta alle 1 % muuttuu. Osayleiskaava on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Alue on osoitettu voimassa olevassa KantaHämeen 1. vaihemaakuntakaavassa mahdollisen tuulivoimapuiston alueeksi (se-1). Hämeen liitossa valmisteltavassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä 26.1. – 27.2.2015) osayleiskaavan alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv). Hankkeen vaikutuksia Natura-alueiden luontoarvoihin ja muinaisjäännöksiin on arvioitu YVA:ssa ja kaavaselostuksessa. Naturalla suojeltuihin luontoarvoihin ja muinaisjäännöksiin ei arvion mukaan ole haitallisia vaikutuksia. Lähimmästä Humppilaan suunnitellusta voimalasta on Natura-alueen rajaan etäisyyttä noin 1,5 km. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaksi pohjoisinta voimalaa (20, 21) ja niille johtaneet huoltotieyhteydet on poistettu ja samalla kaava-alueen rajausta on supistettu siten, että Lapinkalman muinaismuisto jää kaava-alueen ulkopuolelle. Kaavassa on arvioitu vaikutukset muinaismuistoihin. Tuulipuistosuunnitelma ei uhkaa tunnettujen muinaisjäännöskohteiden säilymistä, suunnitellut tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijaitsevat etäällä niistä. Voimalasta 10 on etäisyyttä Lapinkalman muinaismuistoon n. 1,7 km. c) Sosiaali- ja terveysviranomaisten suositus tuulivoimaloiden ja asutuksen väliin vähintään 2km. Lyhyemmällä etäisyydellä, tulisi tuulivoimaloiden terveyshaitat arvioida erittäin tarkasti. Kaavassa lähin etäisyys asutukseen n. 600 metriä, mikä on melu- ja maisemahaitat huomioiden liian vähän. Etukäteen tehty melumallinnus ei varmastikaan ole kaikilta osin voimaloiden todellista melua osoittava. Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. Muistutuksessa olleen osoitetiedon mukaan muistutuksen jättäneitä (Oili ja Reijo Jokinen) on lähimpänä Humppilan kaavassa osoitetuista voimaloista voimala nro 10, joka on n. 2,8 km etäisyydellä. Kaavaan on lisätty määräys, jonka mukaan tuulivoimalan rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melu- ja varjostusmallinnus valitulla voimalatyypillä ja tuulivoimaloiden melua koskevat määräykset on tarkennettu siten, että jo määräyksestä käy ilmi ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot. Tuulivoimaloiden kaavamääräystä (tv-1) on tarkennettu melun osalta seuraavaan muotoon: "…Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemusten liitteenä tulee olla melu- ja varjostusselvitykset valitulla voimalatyypillä. Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön suun- nitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35 dB)…" Tuulivoimalan valmistaja takaa voimalan äänitason eri tuuliolosuhteissa ja eri sähköntuotantotilanteissa. d) Alue on liian pieni ja taajaan asuttu kaavassa ehdotetuille tuulivoimaloille. Tuulivoimaloista aiheutuu alueen asukkaille sekä kesäasukkaille kohtuutonta haittaa. Alueesta suurin on osoitettu kaavassa maa- ja metsätalousalueeksi, joten alue säilyy edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena. Kaavassa Humppilaan esitetään 11 kpl tuulivoimaloita n. 14,7 km² alueelle. Kaava-alueen pinta-alasta alle 1 % muuttuu. Tehtyjen melumallinnuksien mukaan suunniteltujen voimaloiden osalta kaikkien asuntojen ja loma-asuntojen kohdalla täyttyvät päiväajan meluohjearvot. Yöaikaan säätämistä tarvitaan joidenkin voimaloiden osalta. e) Rakentamisen ehtona tulisi olla todellisen äänitason mittaus voimalan valmistuttua ennen käyttöluvan myöntämistä epäluotettavien ja epätarkkojen melumallinnusten sijasta. Ks. kohta c ja d. f) Muistutuksessa olleen osoitetiedon mukaan muistutuksen jättäneitä (Oili ja Reijo Jokinen) on lähimpänä Humppilan kaavassa osoitetuista voimaloista voimala nro 10, joka on n. 2,8 km etäisyydellä. Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. MRL 39 §:n mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Kaavassa osoitetut tuulivoimalat eivät rajoita vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä eivätkä aiheuta kohtuutonta haittaa nykyiselle maankäytölle. Alueella ja sen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen ja tilakokonaisuuksien arvon aleneminen. Aktian laillistetun kiinteistövälittäjän mukaan kiinteistöjen arvo alenee kolmen kilometrin säteellä tuulivoimateollisuusalueesta noin kolmanneksella. g) Kuvamallinnusten puutteet - ei huomioitu huoltoteiden maisemallisia muutoksia (etenkin rakennusvaiheessa) tuulivoimalat vaativat ympärilleen tyhjää tilaa, puustoa on hakattava voimakkaasti tuulivoimaloiden ympäriltä, vaikutukset maisemaan h) Tuulivoimateollisuusalueet pilaavat merkittäviä kulttuurimaisemia (Humppilassa Venäjän kartano, Urjalassa Nuutajärven kylä ja Nuutajärven kartano). Muutokset kulttuurimaisemiin eivät käy riittävällä tavalla ilmi kuvamallinnuksista. Mikäli rakennetut voimalat aiheuttavat kohtuutonta haittaa, voi asiaan puuttua naapuruussuhdelain mukaisilla menettelyillä. Tuulivoimaloille suunnitellut huoltotiet noudattavat pääosin jo olemassa olevia metsäautotielinjauksia. Kuvasovitteista on laadittu myös ns. rautalankamalleja, joissa on havainnollistettu voimaloiden näkyminen, mikäli kasvillisuutta ei olisi ollenkaan. Kaavassa on arvioitu vaikutukset kulttuurimaisemiin ja kulttuurimaisema-alueilta on kuvasovitteet, joista ilmenee voimaloiden näkyminen alueille. Kaavassa on arvioitu vaikutukset kulttuurimaisemiin ja kulttuurimaisema-alueilta on kuvasovitteet, joista ilmenee voimaloiden näkyminen alueelle. Kuvasovitteita on Nuutajärven lasikylän suunnalta useita. Nuutajärven lasitehtaan valtakunnallisesti merkittävälle rakennetun kulttuuriympäristön alueelle ei suunnitelluilla tuulivoimaloilla ole maisemallista vaikutusta. Voimalat voivat hyvin vähäisesti näkyä Nuutajärven kartanon länsipuolella olevalle peltoaukealle, mutta Nuutajärven tieltä katsottaessa voimalat jäävät puuston taakse. Hämeen ELY-keskus on todennut lausunnossaan, että tuulivoimapuiston näkyvyys ja maisemavaikutukset Venäjän-Myllynkulman alueen suuntaan ovat voimakkaat, ja se on tuotu selkeästi esiin maisemavaikutusten arvioinnissa näkyvyysanalyysin ja valokuvasovitusten avulla. Maisema- alueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Venäjän kartanon rakennettu kulttuuriympäristö, jonka alueelle voimalat eivät havainnekuvien mukaan näy. i) Vaikutukset virkistyskäyttöön tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen. Rakentaminen edellyttää hakkuita, suositusten mukaan tuulivoimateollisuusalueella tapahtuvaa ylimääräistä liikkumista on vältettävä, alueella on riskejä, esim. lavoista putoava jää. Kaavoitettava alue on kooltaan noin 14,7 km² ja alueelle on voimaloiden 20 ja 21 poistamisen jälkeen suunniteltu yhteensä 11 voimalaa. Kaava-alueen pinta-alasta alle 1 % muuttuu. Alueen pääkäyttötarkoitus säilyy edelleen maaja metsätalousvaltaisena ja alueella on voimassa jokamiehen oikeudet, joten vapaata liikkumistilaa alueelle jää edelleen runsaasti. Kokemuksien mukaan (Muukko, Lappeenranta) jäävaaraalue on noin 80 metriä tuulivoimalasta, joka on suunnilleen tuulivoimalan rakentamiseen tarvittava alue. j) Tarkennuksia vaikutuksista alueen linnustoon, selvitykset eivät ole riittävät. Esim. kurjet ja joutsenet käyttävät muuttomatkallaan levähdyspaikkana Samallakkolammin suoalueita, joten lintujen muuttokorkeus alueella ei voi yltää myllyjen korkeutta. Kaavaehdotuksen jälkeen on täydennetty vaikutusten arviointia mm. linnuston osalta. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen Sammakkolammia lähimpänä olleet voimalat 20 ja 21 on poistettu. k) Asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä ei huomioitu riittävästi. Asukkaiden antama palaute, joka kohdistui alueen kokoon, voimaloiden tehoon ja etäisyyksiin ei ole vaikuttanut alueen suunnitteluun tai kaavan etenemiseen. Kaavan lähtökohtana on ollut tehty YVA, jossa on tutkittu vaihtoehtoja tuulivoimapuiston toteuttamiseksi. Tutkitut vaihtoehdot on kuvattu kaavaselostuksessa ja tarkemmin YVA:ssa. Kaavan lähtötietoja ja vaikutusten arviointia on täydennetty kaavaprosessin aikana yhteysviranomaisen YVA:sta antaman lausunnon sekä kaavasta saatujen viranomaislausuntojen ja osallisten palautteiden perusteella. YVA-ohjelmavaiheessa laajimmassa vaihtoehdossa ja kaavan aloitusvaiheessa (OAS-vaiheessa) Humppilaan oli suunniteltu 15 voimalaa. YVA:n edetessä ohjelmavaiheesta selostusvaiheeseen Humppilaan esitettiin 13 voimalaa. Kaavaluonnoksessa ja kaavaehdotuksessa Humppilaan esitettiin 13 voimalaa. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimaloiden määrää vähennettiin vielä kahdella. Humppilaan esitetään nyt hyväksyttävässä kaavassa 11 tuulivoimalaa. YVA-ohjelmavaiheen laajimmassa vaihtoehdossa Humppilan ja Urjalan alueelle oli suunniteltu yhteensä noin 40 voimalaa. Nyt Urjalan kunnanvaltuuston 16.2.2015 hyväksymässä kaavassa Urjalaan on osoitettu 6 voimalaa ja Humppilaan esitetään 11 voimalaa eli yhteensä HumppilaUrjalan alueelle esitetään enintään 17 voimalaa. l) Suunnittelussa ei ole huomioitu esim. Pirkanmaan ELY-keskuksen esittämiä puutteita, jotka alueen suunnittelussa tuli korjata ennen sen toteuttamista. ELY-keskustelta ja asukkailta voisi alueen suunnittelussa saada hyödyllisiä näkökantoja, jotka ehkäisisivät myöhemmät ongelmat alueen toiminnassa. m) Suunnitellut tuulivoimateollisuusalueet pilaavat alueen luonnonrauhan ja aiheuttavat kohtuutonta haittaa vakituisille ja loma-asukkaille. Kumpikaan esillä ollut kaavaluonnos ei ole toteuttamiskelpoinen. Ks. edellinen vastine. Kaavan eri vaiheissa on pyydetty lausunto Hämeen ELYkeskukselta, joka on Humppilan puolella kaavoitusta ohjaava viranomainen. Kaava-aineistoja, selvityksiä, vaikutusten arviointeja yms. täydennettiin ennen kaavaluonnosta ja ennen kaavaehdotusta. Vaikutusten arviointia on täydennetty vielä kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen. Ks. edelliset vastineet. Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. Kaavassa on arvioitu vaikutukset vakituiseen ja loma- asutukseen sekä luontoon. Kaavassa osoitetut tuulivoimalat eivät rajoita vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä eivätkä aiheuta kohtuutonta haittaa nykyiselle maankäytölle. Osayleiskaava on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Alue on osoitettu voimassa olevassa KantaHämeen 1. vaihemaakuntakaavassa mahdollisen tuulivoimapuiston alueeksi (se-1). Hämeen liitossa valmisteltavassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä 26.1. – 27.2.2015) osayleiskaavan alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv). 25. Minna Järvinen (7.10.2014) a) Voimalat 20 ja 21 poistettava niiden lähellä oleville kiinteistöille aiheuttaman melu- ja valohaitan takia. Voimalat sijaitsevat alle 1 km päässä kiinteistöstä, joka on luokiteltu vakituiseen asuinkäyttöön, mutta käytetään loma-asuntona. b) Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman selvityksen (Tuulivoimaa edistämään, L. Tarasti 2012) mukaan tuulivoimaloiden sijoittamisen kriittinen raja lomaasutuksen suhteen kulkee hieman alle 2km etäisyydellä. Tuulivoimakaavoituksessa on otettava huomioon mm. asutuksen asettamat rajoitukset. Suunniteltujen voimaloiden sijaitessa alle kilometrin päässä ne eivät ole suosituksen mukaiset ja voivat aiheuttaa vakavia melu- ja äänihaittoja sekä näin ollen laskea asumis- ja lomailumukavuutta sekä kiinteistöjen arvoa. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimalat 20 ja 21 sekä niille johtaneet huoltotieyhteydet on poistettu. Ks. edellinen vastine. Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. 26. Kalle Kankaanpää, Annika Virtanen, Mikko Rajala, Minna Moisander ja Ville-Pekka Kankaanpää (saap. 7.10.2014) a) Voimalat 3 ja 4 sijaitsevat liian lähellä asuintalojamme. Koska voimaloista tulevasta melusta aiheutuvia terveyshaittoja ei tunneta tarkkaan, on sosiaali- ja terveysministeriö suositellut minimietäisyydeksi asuinrakennukseen 2 km (10 x voimalan napakorkeus) Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. Kaavaan on lisätty määräys, jonka mukaan tuulivoimalan rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melu- ja varjostusmallinnus valitulla voimalatyypillä ja tuulivoimaloiden melua koskevat määräykset on tarkennettu siten, että jo määräyksestä käy ilmi ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot. Tuulivoimaloiden kaavamääräystä (tv-1) on tarkennettu melun osalta seuraavaan muotoon: "…Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemusten liitteenä tulee olla melu- ja varjostusselvitykset valitulla voimalatyypillä. Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35 dB)…" b) Tuulivoimaloiden lapoihin muodostuva jää voi lentää n. 600–800 metrin päähän. Etäisyys voimalasta asuinrakennukseen on noin 650 metriä. Kokemuksien mukaan (Muukko, Lappeenranta) jäävaaraalue on noin 80 metriä tuulivoimalasta. Siten turvetuotantoalueelle ei muodostu merkittävää työturvallisuusriskiä. c) Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, Tutkimuksissa on todettu tuulivoimaloiden läheisyyden laskevan kiinteistöjen arvoa. Kuka korvaa kiin- teistöillemme aiheutuvan arvon alennuksen? että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät MRL 39 §:n mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Kaavassa osoitetut tuulivoimalat eivät rajoita vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä eivätkä aiheuta kohtuutonta haittaa nykyiselle maankäytölle. 27. Esko Koskinen, Eva Lähteenmäki (7.10.2014) a) MRL:n mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajille tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Kaavassa osoitetut tuulivoimalat eivät rajoita vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä eivätkä aiheuta kohtuutonta haittaa nykyiselle maankäytölle. b) Tuulivoimala 21 liian lähellä Kaitalan kiinteistöä, joka on ympäri vuoden asuttu. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimalat 20 ja 21 sekä niille johtaneet huoltotieyhteydet on poistettu. Ympäristöministeriön suositusetäisyys voimalan ja kiinteistön välille on 2 km ja tätä on jo muualla Suomessa alettu noudattamaan, esim. Kemiönsaaren Gräsbölessä 1,5 km etäisyys, Mustasaaressa 2 km. Toivottavasti Humppilan kunta tekisi vastaavan päätöksen, koska liian lähelle asutusta kaavoitettu tuulivoimala tulee varmasti poikimaan valituksia korkeinta hallinto-oikeutta myöten eikä hanke etene ennen kuin valitus on käsitelty. Kunnolla suunniteltu ja kaikki huomioiva kaava helpottaa asiaa ja nopeuttaa prosessia. Suojaetäisyysasiassa on huomioitava myös tuulivoimalan tulipalon sekä rakenteiden pettämisestä johtuvan osien sinkoamisen mahdollisuus. c) Tuulivoimalat 10 ja 20 liian lähellä Pakokopin kiinteistöä. Tuulivoimalat 3 ja 4 liian lähellä hankealueen ulkopuolella sijaitsevia Kyrönperän ja Lepiston kiinteistöjä. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimalat 20 ja 21 sekä niille johtaneet huoltotieyhteydet on poistettu. Samalla kaava-alueen rajausta on supistettu siten, että Pakokopin kiinteistö jäi kaava-alueen ulkopuolelle. Tuulivoimaosayleiskaavalla ei ole vaikutusta Pakokopin kiinteistön maankäyttöön eikä kaava ole kiinteistölle kohtuuton. Pakokoppin kiinteistöstä on etäisyyttä voimalaan nro 10 n. 650 – 850 m Kyrönperän ja Lepistön kiinteistöistä on voimaloihin 3 ja 4 etäisyyttä noin 700 m. Melumallinnusten mukaan tuulivoimalat voidaan rakentaa niin, että suunnitteluohjearvot eivät ylity. Voimalat eivät ole nähtävissä talojen pihapiiristä. Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. Kaavaan on lisätty määräys, jonka mukaan tuulivoimalan rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melu- ja varjostusmallinnus valitulla voimalatyypillä ja tuulivoimaloiden melua koskevat määräykset on tarkennettu siten, että jo määräyksestä käy ilmi ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot. Tuulivoimaloiden kaavamääräystä (tv-1) on tarkennettu melun osalta seuraavaan muotoon: "…Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemusten liitteenä tulee olla melu- ja varjostusselvitykset valitulla voimalatyypillä. Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35 dB)…" d) Kaavassa huomioitava riski, että tuulivoimayhtiö tekee konkurssin tai myy voimalat muulle taholle, joka laiminlyö velvollisuutensa purkaa tuulivoimalat niiden käytön loputtua tai huoltaa siten, että ne toimivat turvallisesti. Mikäli näin käy, vastaa maanomistaja tontilla sijaitsevasta voimalasta omalla kustannuksellaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat rakentava yhtiö on veloitettava tallentamaan kunnalle vakuussumma, joka kattaa tuulivoimalan purun siinä tapauksessa, että yhtiö osoittautuu maksukyvyttömäksi tai poistuu kuvioista. Onko Humppilan kunnalla varaa säilyttää tällaista taakkaa kuntalaisten veronmaksajien kannettavaksi ilman, että asiaan on varauduttu? Ks. MRL 39 §, jonka mukaan yhdyskuntarakenteen toimivuus ja taloudellisuus on otettava huomioon. Onko toisen maalle hylätty useamman sadan tonnin rautaromukuorman käsittely taloudellista tai toimivaa? Kaavamerkinnöillä ja –määräyksillä on pyritty varmistamaan, että alueelle toteutettavat voimalat ovat ominaisuuksiltaan sellaiset, etteivät mm. melun ohjearvot ylity riippumatta tuulivoimapuiston toteuttajasta ja laitetoimittajasta. Ks. edellinen vastine. e) Kaavassa on edellytettävä, että jokaisesta tuulivoimalasta tehdään sammutus- ja pelastussuunnitelma paikallisen palolaitoksen kanssa, jossa otetaan kantaa siihen, miten asia hoidetaan, jos tuulivoimala syttyy tuleen. Kaavaan on lisätty määräys: Saksassa tuulivoimaloita palaa noin 5 kpl vuodessa. Sikäläisten ohjeiden mukaan tulipalon syttyessä tuulen alapuolella saa olla 500 metrin päässä ja yläpuolella varajana on 1 km. Voimalan syttyessä ei sammutustöihin pääse helikopterillakaan. Käytännössä joudutaan siis odottamaan, että tuulivoimalapalo sammuu itsekseen. Suomessa on miljoonia hehtaareita rutikuivaa metsää, peltoa ja turvesuota, jonne tuulivoimalan tulipalo voi edetä yli 100 m korkeudesta. Onko kunnanhallitus valmis ottamaan riskin metsäpalosta muutaman veroeuron tähden? MRL 39 §:n mukaan ympäristöhaittojen vähentäminen on otettava kaavoituksessa huomioon. f) Humppilan kunta ei voi tehdä päätöstä tuulivoimakaavasta perustuslain vastaisesti (PL 20 § "Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön") , jos on olemassa riski, että tuulivoimakaava aiheuttaa terveysriskejä. Kaavamääräyksen mukaan: "Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä tuulivoimatoimijan on purettava voimalat rakennusvalvonnan määräämässä kohtuullisessa ajassa ja rakennuspaikka ympäristöineen on ennallistettava suunnitelman mukaisesti." Kunnalla ei ole mahdollisuuksia periä takuusummia. MRL:n mukaan kiinteistön omistaja vastaa maillaan olevista rakenteista. Maanomistajan tulee sopia asiasta vuokrasopimuksessa tuulivoimatoimijan kanssa. "Tuulivoimaloita koskevan rakennuslupahakemuksen yhteydessä on laadittava turvallisuusselvitys. rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää pelastusviranomaisen lausunto." Näin ollen rakennuslupavaiheessa pelastusviranomainen voi ottaa kantaa paloturvallisuusasioiden riittävyyteen. Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. Humppilan kunta laatii kaavaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti noudattaen valtioneuvoston asettamia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. 28. Juha Kukkonen, Virve Kukkonen (6.10.2014) a) Aiemmin annettu mielipide on jätetty kunnan ja kaavoittajan osalta täysin huomioitta. Saatu vastaus epäkohtiin voimaloiden sijoittelusta ja niiden aiheuttamista haitoista, on lähinnä yleisluontoista selittelyä, ilman että yksityisten ihmisten mielipiteellä ja huolella oman lähiympäristön säilymisestä olisi mitään vaikutusta. Kaavaluonnoksesta esitettyihin mielipiteisiin on annettu vastineet ja vastineet on hyväksytty kunnanhallituksessa. Saatujen palautteiden perusteella kaavaratkaisua on muutettu, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä tarkennettu sekä vaikutusten arviointia täydennetty. b) Sosiaali- ja terveysministeriön suositus suojaetäisyydestä 2 km, näin suurten tuulivoimaloiden ollessa kyseessä, alittuu kohdallamme kuuden tuulivoimalan osalta, jonka edelleen katsomme aiheuttavan meille kohtuutonta haittaa. Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. Sosiaali- ja terveysministeriö ei tee maankäytön suunnitteluohjeita. Kyseessä on ministeriön maakuntakaavoitusta koskeva lausunto. Mikäli tuulivoimaloiden haitata terveydelle ja asumisviihtyvyydelle olisivat niin olemattomia kuin kaavoittajan vastauksista voisi päätellä, miksi jatkuvasti lehdissä on kertomuksia siitä kuinka rakennetut tuulivoimapuistot haittaavat ja häiritsevät melullaan lähialueidensa ihmisten yöunta ja normaalia elämää… Järkevämpää olisi suunnitella tuulivoimapuistot alueille, joissa asutusta ei ole näin lähellä eikä kenenkään takapihoilla. c) Metsäpalstallemme tuulivoimala 20 on suunniteltu osaksi maallemme ottamatta meihin yhteyttä. Tuulivoimalalle 21 suunniteltu tielinjaus ei noudata Ritamäentietä, kuten aiemmassa kartassa, vaan erkanee metsämme kohdalta erilliseksi uudeksi tieksi. Tämä vaihtoehto pirstoo pienen metsäpalstamme. Tätä linjausta emme hyväksy. Kaavasta on järjestetty lainmukaiset kuulemismenettelyt. Kaavan kuulemiset ja osallistumismahdollisuudet on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sekä kaavaselostuksessa. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimalat 20 ja 21 sekä niille johtaneet huoltotieyhteydet on poistettu. Samalla kaava-alueen rajausta pohjoisessa on supistettu. d) Metsäpalstallemme suunniteltu eläkemökki on kaavoittajan vastauksen mukaan mahdollista rakentaa tuulivoimalan melualueen ulkopuolelle, tällaista aluetta pienelle metsäpalstallemme ei jää. Ks. edellinen vastine. e) Vastustamme tuulivoimapuiston rakentamista suunnitellulla kaavaehdotuksella. Kunnanhallituksen ei tule hyväksyä esitettyä kaavaehdotusta. Muistutus todetaan. 29. Antti Laine (2.10.2014) a) Kiinteistö 103-401-1-376 sijaitsee voimalan 20 naapurissa. Voimalan alueen raja kulkee kiinteistön rajan päällä. Asiasta ei ole oltu etukäteen yhteydessä. Ainakin kahden omistajan tontin rajan yli on piirretty voimalan tontin rajat ilman yhteydenottoa. Kaavasta on järjestetty lainmukaiset kuulemismenettelyt. Kaavan kuulemiset ja osallistumismahdollisuudet on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sekä kaavaselostuksessa. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimalat 20 ja 21 sekä niille johtaneet huoltotieyhteydet on poistettu. Samalla kaava-alueen rajausta pohjoisessa on supistettu. b) Pohjavesialueelle rakennetaan betoniperusta, kooltaan useita satoja kuutiometrejä. Alueella tehdään lisäksi soiden tutkimusta koskien soiden luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Ks. edellinen vastine. Pohjavesialueelle ei ole osoitettu tuulivoimaloita. c) Voimalan 20 sijoittaminen yleisen tien välittömään läheisyyteen. AVI:sta puhelimitse saadun vastauksen mukaan nykyistä etäisyyttä pidettiin pienenä. Ks. kohta a. d) Voimalan läheisyys estäisi suunnitelman kiinteistöllä sijaitsevien lampien ja niiden ympäristön raivaamista mökkikäyttöön. Voimalan läheisyys myös romahduttaisi kiinteistön arvon. Vapaa-ajan toiminnan rajoittaminen on yksi keskeisiä syitä, miksi naapureihin on oltava yhteydessä ja tätä ei ole tehty. Ks. kohta a. e) Olen valmis valittamaan asiasta myös EUviranomaisille, koska hankkeen valmistelijat ovat mielestäni toimineet asiantuntemattomasti ja ammattitaidottomasti koskien alueen kiinteistöjen omistajien perusoikeuksia. YVA:n ja kaavan osalta on hoidettu lain mukaiset kuulemismenettelyt. Kaavan kuulemiset ja osallistumismahdollisuudet on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sekä kaavaselostuksessa. YVA:n kuulemisesta on todettu myös kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Voimaloiden 20 ja 21 poistamisen jälkeen kiinteistöä lähimpänä on voimala nro 10, kiinteistön rajasta n. 750 metrin päässä. Osayleiskaavaprosessia on ollut mahdollista ottaa kantaa antamalla palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (20.8. – 20.9.2012) ja kaavaluonnoksesta (20.6. – 12.9.2013) ja kaavaehdotuksesta (8.9. – 8.10.2014). Lisäksi on järjestetty kaksi julkista ja avointa yleisötilaisuutta (30.8. ja 14.8.2014) sekä kaavoittajan vastaanottopäivä 17.9.2014. Kaavojen nähtävilläoloista, palautteen antomahdollisuuk- sista ja yleisötilaisuuksista on tiedotettu niin kuin kunnallisista ilmoituksista tiedotetaan. Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta tiedotettiin lisäksi kirjeitse kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvia ulkopaikkakuntalaisia maanomistajia. YVA-prosessissa on ollut mahdollista antaa palautetta YVA-ohjelmavaiheessa (16.8.–28.9.2012) ja YVAselostusvaiheessa (20.6.–12.9.2013). Sopimusasioista kuuleminen yms. eivät ole kaavamenettelyllä ratkaistavia asioita. 30. Jaana Niemi ja Juha Niemi (7.10.2014) 31. Simo Tuominen ja Pekka Saha 32. Anne Pelto-Huikko ja Pertti Pelto-Huikko a) Kunnalta ei ole tullut yhteydenottoa/tiedotetta Humppilan tuulivoimapuiston kaavoituksen nähtävillä olosta ja kirjallisen muistutuksen jättöajasta. Miksi kunta ei ole lähettänyt tiedotetta kaikille asianosaisille maanomistajille? Urjalan kunnalta kirje tuli molemmille maanomistajille ja siinä myös muistutuksen jättöaika on pidempi. Kaavan nähtävilläoloista ja palautteen antomahdollisuuksista on tiedotettu niin kuin kunnallisista ilmoituksista tiedotetaan. Kuulutukset ovat olleet Forssan lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotettiin lisäksi kirjeitse kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvia ulkopaikkakuntalaisia maanomistajia sekä kaavaluonnoksesta mielipiteen jättäneitä. Humppilan osalta kaavaehdotus oli nähtävillä 8.9. – 8.10.2014 ja tuona aikana kaavasta tuli antaa palaute (muistutus.) Nähtävilläoloaika on ollut MRA 19 §:n mukainen. Urjalassa kaavaehdotus asetettiin nähtäville myöhemmin, jolloin muistutuksen viimeinen jättöpäivä oli myös myöhemmin (26.9. – 29.10.2014). b) Kaavan tullessa lainvoimaiseksi, se kohtelee maanomistajia epätasa-arvoisesti toisiaan kohtaan ja varsinkin tuulivoimayrittäjiin nähden. Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. Kaavassa osoitetut tuulivoimalat eivät rajoita vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä eivätkä aiheuta kohtuutonta haittaa nykyiselle maankäytölle. c) Kiinteistömme sijaitsevat osittain hankealueella, minkä johdosta näihin kohdistuvat haitat tulee huomioida vakavasti terveyteen, asumiseen ja olemiseen kohdistuvina heikennyksinä. Kiinteistöjen arvon aleneminen ja osittainenkin käytön rajoitus ovat omistusoikeuden rajoitteita, joita emme hyväksy miltään osin. Kaavassa on arvioitu vaikutukset myös kaava-alueen ulkopuolelle. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. Ks. edellinen vastine. d) Avoimet peltomaisemat on maakuntakaavassa luokiteltu arvokkaaksi perinnemaisemaksi. Tuulivoimalat hävittää maiseman kauneuden ja loukkaa paikallisten asukkaiden oikeutta nauttia maaseutumaisista arvoista. Haluamme säilyttää maisemamme ilman tuulivoimaloita. Osayleiskaava on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Alue on osoitettu voimassa olevassa KantaHämeen 1. vaihemaakuntakaavassa mahdollisen tuulivoimapuiston alueeksi (se-1). Hämeen liitossa valmisteltavassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä 26.1. – 27.2.2015) alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv). Hämeen ELY-keskus on todennut lausunnossaan, että tuulivoimapuiston näkyvyys ja maisemavaikutukset Venäjän-Myllynkulman alueen suuntaan ovat voimakkaat, ja se on tuotu selkeästi esiin maisemavaikutusten arvioinnissa näkyvyysanalyysin ja valokuvasovitusten avulla. Maisemaalueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Venäjän kartanon rakennettu kulttuuriympäristö, jonka alueelle voimalat eivät havainnekuvien mukaan näy. e) Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu tuulivoimaloiden tuottaman melun synnyttävän ongelmia ihmisen terveydelle, mm. unettomuus, stressi, päänsärky, pahoinvointi, sydän- ja verisuonitautiriskin. Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. Tuulivoimamelun pitkäaikaisvaikutuksista ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa. Tähänastisissa tutkimuksissa on tultu siihen arvioon, ettei isoja voimaloita pidä sijoittaa ainakaan alle 2 km etäisyydelle lähimmästä asunnosta. Sosiaali- ja terveysministeriön suositus etäisyydeksi 2 km. STM:n asumisterveysasetuksen mukaan sisämelun taso saa olla yöaikaan enintään 25-30 dB. Tehdyt melumallinnukset osoittavat korkeammat 35 dB melutason ylittyvän osassa alueen rakennuskantaa. Työterveyslaitoksen raportin mukaan tuulivoimaloiden äänen häiritsevyys on suurempi kuin muilla ympäristömelun lähetillä, kuten lentomelulla. Ei tuulivoimaloita alle kansainvälisten tutkimusten ja STM:n asumisterveysasetuksen suosituksia. Taloudelliset tavoitteet eivät saa mennä ihmisten terveyden edelle. Ks. edellinen vastine. Voimaloiden välke voi ulottua jopa kolmeen kilometriin. Välke on tuhoisaa alueen asumiselle ja virkistyskäytölle. Lentoestevalo häiritsee vilkkuessaan asuinympäristöä. Välkevaikutukset on arvioitu kaavan yhteydessä ja vaikutusten arviointia on täsmennetty kaavaratkaisun muuttumisen eli voimaloiden vähenemisen myötä. h) Metsän hävittäminen on laissa kielletty. Voimaloiden tieltä joudutaan poistamaan metsämaata talous- ja virkistyskäytöstä. Mahdollisessa vauriotapauksessa voimalan hydrauliikkaöljyt saattavat joutua pohjaveteen sekä aiheuttaa metsäpalon. Paikallisilla pelastuslaitoksilla tuskin löytyy kalustoa turbiinipalon sammutukseen. Kaavassa Humppilaan esitetään 11 kpl tuulivoimaloita n. 14,7 km² alueelle. Alueesta suurin on osoitettu kaavassa maa- ja metsätalousalueeksi, joten alue säilyy edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena. Kaava-alueen pinta-alasta alle 1 % muuttuu. Tuulivoimaloita ei ole osoitettu pohjavesialueelle. Pohjavesialueella kaavaehdotuksessa ollut voimala nro 20 on poistettu. Paloturvallisuusasiat tulee selvittää ennen voimaloiden toteuttamista. Kaavaan on lisätty määräys: f) g) Voimalat eivät saa yöaikaan ylittää asetuksessa määrättyä meluarvoa. Tämä on turvattu voimaloiden säädettävyydellä. Kaavaan on lisätty määräys, jonka mukaan tuulivoimalan rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melu- ja varjostusmallinnus valitulla voimalatyypillä ja tuulivoimaloiden melua koskevat määräykset on tarkennettu siten, että jo määräyksestä käy ilmi ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot. Tuulivoimaloiden kaavamääräystä (tv-1) on tarkennettu melun osalta seuraavaan muotoon: "…Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemusten liitteenä tulee olla melu- ja varjostusselvitykset valitulla voimalatyypillä. Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35 dB)…" Humppilan tuulivoimapuisto ei aiheuta häiritsevää välkettä asuin- ja lomarakennuksien alueille. Laskennallisesti välkemäärät voisivat ylittyä joidenkin kiinteistöjen kohdalla, sillä välkemallinnus ei huomioi metsän tai rakennusten rajoittavaa vaikutusta. Todellisten vaikutusten havainnollistamiseksi välkemallinnus ja näkyvyysanalyysikartta laitettiin päällekkäin. Jos tuulivoimalat eivät ole nähtävissä esim. pihapiiristä, eivät ne myöskään aiheuta välkevaikutuksia. Puuston ollessa lähellä tarkastelupistettä ei korkeata voimalaa havaitse katselukulmasta johtuen. Silloin, kun voimala ei näy, ei siitä aiheudu välkettäkään. "Tuulivoimaloita koskevan rakennuslupahakemuksen yhteydessä on laadittava turvallisuusselvitys. rakennuslu- pahakemuksesta tulee pyytää pelastusviranomaisen lausunto." Näin ollen rakennuslupavaiheessa pelastusviranomainen voi ottaa kantaa paloturvallisuusasioiden riittävyyteen. i) Tuulivoimaloiden siivistä saattaa irrota jääpaloja kohtalokkain seurauksin. Miten tällainen toiminta voidaan sallia, ja kuka vastaa mahdollisen onnettomuuden seurauksista? Pirkanmaan ELY, Humppilan kunnanhallitus, tuulivoimayhtiö vai voimalan tekijä? Humppilan kunnanhallituksen tulee selvittää lupaviranomaisena jääongelman aiheuttaman vaarat ja vastuut ennen mahdollista rakennusluvan myöntämistä. Kokemuksien mukaan (Muukko, Lappeenranta) jäävaaraalue on noin 80 metriä tuulivoimalasta, joka on suunnilleen tuulivoimalan rakentamiseen tarvittava alue. Kaavassa Humppilaan esitetään 11 kpl tuulivoimaloita n. 14,7 km² alueelle. Alueesta suurin on osoitettu kaavassa maa- ja metsätalousalueeksi, joten alue säilyy edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena. Kaava-alueen pinta-alasta alle 1% muuttuu. Alueelle jää edelleen runsaasti vapaata liikkumistilaa. j) Tuulivoimaloiden vaikutus alueen linnustoon saattaa olla hyvin tuhoisaa. Ympäristövaikutusten arviointiprosessisessa (YVA) ja kaavassa on arvioitu vaikutuksia eläimistöön ja linnustoon. Kaavaehdotuksen jälkeen on täydennetty vaikutusten arviointia mm. linnuston osalta. Arvion mukaan hankkeen vaikutus linnustoon ei ole merkittävä. Roottorin lavan alimman pyörimiskohdan ja maanpinnan väliin jää tilaa vajaa 70 metriä. Paikasta toiseen siirtyvät linnut nousevat usein jonkin verran puiden latvustojen yläpuolelle tai pysyvät metsän suojassa. Latvuston ja tuulivoimalan lapojen väliin jää 30-40 metriä vapaata lentotilaa ja tarvittaessa linnut väistävät tuulivoimalaitosrakennetta. k) l) Tuulivoimahanketta perusteltu kotimaisella tuulivoimateknologialla. Kotimaisen teollisuuden puuttuessa tuulivoimalat joudutaan tilamaan ulkomailta ja se merkitsee yhteyskunnan tuulivoimalalle varatun panostuksen päätyvän ulkomaisten tavarantoimittajien ja rahoittajien hyväksy. Tuulivoimatuotanto on Suomen oloissa aina kannattamatonta ja vaatii jatkossakin toimiakseen veronmaksajien tuen. Tuulivoimapuiston sijainti perustuu tuuliolosuhteisiin. Vaadimme, ettei tuulivoimaloita sijoiteta Humppilaan suunnitellulle alueelle. Ks. edellinen. Kaavahanke vastaa osaltaan valtioneuvoston energiapoliittisen selonteon tavoitteisiin koskien Suomen energiatuotannon tulevia linjauksia. Selonteossa tavoitteena on lisätä uusiutuvia energiamuotoja 20 % vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tuulivoimatuotannon kapasiteetti oli 448 MW (12/2013) ja tavoitetasoksi vuonna 2020 on asetettu 2000 MW. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää vuositasolla voimakasta lisärakentamista (150–200 MW/vuosi). Osayleiskaava on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Alue on osoitettu voimassa olevassa KantaHämeen 1. vaihemaakuntakaavassa mahdollisen tuulivoimapuiston alueeksi (se-1). Hämeen liitossa valmisteltavassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä 26.1. – 27.2.2015) alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv). 33. Mika Mäkilä (6.10.2014) eok-merkinnällä osoitettu Rasinmäen kalliokiviaineksen ottoalue olisi perustellumpi osoittaa kaavassa merkinnällä eok-1, sillä alue sisältyy Kanta-Hämeen maakuntakaavaan aluevarauksena nro 190 ja EOkmerkinnällä kallioaineksen louhintaan. Rasinmäen kalliokiviaineksen ottoalue on rajattu kaavaalueen ulkopuolelle. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaava-alueen rajausta on pienennetty etelä- ja pohjoisosassa rajaamalla pois alueet, joiden maankäyttöä ei ole tarkoituksenmukaista ohjata tuulivoimaosayleiskaavalla. 34. Minna ja Timo Peuhkuri (5.10.2014) a) Hankealueen sisällä olevan mökkimme lähiympäristöön on suunniteltu neljä tuulivoimalaa. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee kahden kilometrin turvaetäisyyttä. Tämä suositus ei täyty. Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. Tuulivoimalat voidaan toteuttaa niin, että melun ohjear- vot eivät ylity yhdenkään kiinteistön kohdalla. b) Millä perusteella kaavoittaja toteaa, että jäätämisongelmat ovat vain 2-3 viikkoa vuodesta? Laitevalmistajat suosittelevat liikkumisrajoituksia voimaloiden läheisyydessä kokoajan. Tämä rajoittaisi huomattavasti mökkimme ympärillä liikkumista. Arvio jäätämisongelmasta perustuu sääolosuhteisiin ja säähavaintoihin alueella sekä lisäksi Suomessa ja Euroopassa tehtyihin tutkimuksiin. Tällä alueella on 2-3 viikkoa vuodessa, jolloin jäätämisriski on olemassa. Jään muodostusta ja irtoavan jään aiheuttamaa riskiä voidaan vähentää lapojen sulatuksella ja tarpeen mukaisella voimalan pysäytyksellä. Kokemuksien mukaan (Muukko, Lappeenranta) jäävaaraalue on noin 80 metriä tuulivoimalasta, joka on suunnilleen tuulivoimalan rakentamiseen tarvittava alue. c) Maisema muuttuu huomattavasti ja eläinten elinolosuhteet muuttuvat ratkaisevasti. Kaavoittajan vastine oli, että vaikutusten arviointia on täydennetty, emme pidä sitä kuitenkaan riittävänä. Maiseman muutos on arvioitu kaavaselostuksessa ja kaavaselostuksen liitteenä olevissa kuvasovitteissa.. d) Maa-ainesten siirrosta, louhinnasta ja liikenteestä aiheutuvat haitat kohdistuvat kaavoittajan mielestä vain metsäisille alueille. Juuri tämä onkin ongelma metsäneläinten ja ihmisten virkistystoiminnan kannalta. Luultavasti suuret rekat, kaivurit ja poralaitteet kulkevat myös yleisillä teillä. Rakentamisen aiheuttama häiriö on lyhytaikaista ja päivisin tapahtuvaa. e) Melu- ja välkemallinnukset eivät ole tarpeeksi selkeitä, jotta niiden perusteella voitaisiin varmasti sanoa, miten melu ja välke ihmisiin ja eläimiin vaikuttaa. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. f) Vaikutusten arviointia on täydennetty olemassa olevan tiedon perusteella, miten voimalat vaikuttavat hyöty- ja kotieläimiin. Minkä tiedon perusteella se on tehty? Kaavoittaja kertoo vain, että voimalat eivät aiheuta kohtuutonta haittaa. Mikä on kohtuuton ja mikä kohtuus? Lunastus ja korvausvelvollisuudesta säädetään mm. MRL 101§:ssä. Tuulivoimahanketta ei tule toteuttaa tässä mittakaavassa ennen kuin kaikki haittavaikutukset on tarkemmin pystytty tutkimaan. Ihmiset, jotka asuvat alueella toivovat, että meitä kuullaan. Koska me kärsimme mahdollisista haittavaikutuksista emmekä kuitenkaan saa ostaa yhtään halvempaa sähköä. Hienoa olisi, että Suomessa pystyttäisiin tuottamaan puhdasta sähköä, mutta voisimmeko viedä suuret myllyt teollisuusalueille tai teiden varsiin. Ei koskemattomaan luontoon. Ks. kohta a. g) Eläimet tottuvat tuulivoimaloiden aiheuttamaan ääneen. Kaavaan on lisätty määräys, jonka mukaan tuulivoimalan rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melu- ja varjostusmallinnus valitulla voimalatyypillä ja tuulivoimaloiden melua koskevat määräykset on tarkennettu siten, että jo määräyksestä käy ilmi ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot. Tuulivoimaloiden kaavamääräystä (tv-1) on tarkennettu melun osalta seuraavaan muotoon: "…Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemusten liitteenä tulee olla melu- ja varjostusselvitykset valitulla voimalatyypillä. Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35 dB)…" Osayleiskaava on suunniteltu niin , ettei kohtuutonta haitaa muodostu. Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla ja tuulivoimakaavan suunnittelussa on käytetty ympäristöministeriön antamaa ohjeistusta ja suunnitteluohjearvoja. Alue on osoitettu voimassa olevassa Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa mahdollisen tuulivoimapuiston alueeksi (se-1). Hämeen liitossa valmisteltavassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä 26.1. – 27.2.2015) osayleiskaavan alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv). h) Tietävätkö kunnanhallituksen jäsenet, miten suurta ihmisjoukkoa tämä hanke koskettaa läheltä! Kaavoitus on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksestä. Kunta toimii kaavoittajana ja ostaa kaavan laatijan asiantuntijapalvelun tuulivoimaosayleiskaavan osalta konsultilta. Päätösvalta kaavan tavoitteista, kaavan laatimisesta, kaavan sisällöstä ja hyväksymisestä on kunnalla, joka vastaa kaavan hallinnollisista käsittelyistä. Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla ja tuulivoimakaavan suunnittelussa on käytetty ympäristöministeriön antamaa ohjeistusta ja suunnitteluohjearvoja. 35. Juhani Simola (Metsäyhtymä Simoja Juhani ja Simola Päivi puolesta (24.9.2014) a) Humppilan kunnan kaavoittaja laatii kaavoitusta olettamuksien pohjalta. Emme ole mukana tuulivoimahankkeessa eikä meillä ole sopimusta eikä neuvotteluja Voimamylly Oy:n tai Ramboll Finland Oy:n kanssa. Tuulivoimayhtiön (Voimamylly Oy) teettämä ympäristövaikutusten arviointi (YVA) perusselvityksineen on lähtötietona kaavan laadinnassa. Yhteysviranomaisena ELYkeskus valvoo YVA- menettelyn lainmukaisuutta. Kaavoitus on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksestä. Kunta toimii kaavoittajana ja ostaa kaavan laatijan asiantuntijapalvelun tuulivoimaosayleiskaavan osalta Ramboll Oy:ltä. Päätösvalta kaavan tavoitteista, kaavan laatimisesta, kaavan sisällöstä ja hyväksymisestä on kunnalla, joka vastaa kaavan hallinnollisista käsittelyistä. Kunnan kaavoitusta ohjaa ja valvoo ELY-keskus. Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla ja tuulivoimakaavan suunnittelussa on käytetty ympäristöministeriön antamaa ohjeistusta ja suunnitteluohjearvoja. Ympäristöviranomaisten suositus on, että YVA-menettely ja kaavaprosessi sovitetaan mahdollisimman hyvin yhteen. Saman toimiston asiantuntemuksen vuorovaikutteinen käyttö molemmissa töissä tukee tätä tavoitetta. YVA:n ja kaavan osalta on hoidettu lain mukaiset kuulemismenettelyt. Kaavan kuulemiset ja osallistumismahdollisuudet on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sekä kaavaselostuksessa. YVA:n kuulemisesta on todettu myös kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. b) Tuulivoimala nro 1 loukkaa oikeuksiamme. Tuulivoimalan mahdollinen rakennusalue on siirrettävä kokonaan pois metsäkiinteistöltämme (103-406-1-321). Voimalaa voi siirtää länteen päin, jolloin se mahtuu kokonaan kiinteistölle, jolle se on kaavoitettu. Mikäli siirto ei onnistu, on voimala poistettava. Tuulivoimalaa nro 1 on siirretty länteen siten, ettei sen aluevarauksia ulotu enää palautteen antaneen kiinteistölle. c) Tottamussuonetien alkupäätä ei ole osoitettu parannettavaksi eikä Tottamussuontien varteen ole osoitettu maakaapelia koko matkalla vaan suunnitellusta voimalasta nro 1 pohjoiseen. Kaavaluonnoksesta annettu palaute, jossa ei hyväksytä Tottamussuontien levennystä kiinteistön kohdalla eikä maakaapelia metsäkiinteistön alueelle. Kaavoittajan vastineen mukaan: "Tottamussuontien varrelle ei ole suunniteltu eikä kaavassakaan osoitettu maakaapelia eikä Tottamussuontietä ole osoitettu kaavassa merkittävästi parannettavana." Kaavoittajan vastaus on ristiriitainen, koska karttaan on merkitty uusi tai merkittävästi parannettava tielinjaus, joka kulkee metsäkiinteistömme läpi. Emme hyväksy levennystä metsäkiinteistömme alueella emmekä maakaapelin kaivamista tai yleensäkään sen sijoittamista metsäkiinteistömme alueelle. 36. Elina ja Ervo Touru, Eila Järvinen (29.9.2014) a) Kaitalan kiinteistöä lähinnä oleva (750 m) voimala poistettava koska kiinteistö on muuttumassa lomaasunnoksi ja silloin matkan on oltava pidempi. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kiinteistöä lähimpänä olleet voimalat 20 ja 21 on poistettu. b) Tv, radio, puhelin ja nettiyhteydet tulevat heikkenemään, näissä on ollut muualla ongelmia. Digitan mukaan mahdollinen häiriö antenni-TVvastaanottoon on todennettavissa vasta tuulivoimalaitosten ollessa tuotannossa. Mahdollinen häiriö on poistettavissa sijoittamalla välivahvistin uuteen paikkaan ja suuntaamalla antennit siihen. Vahvistimen siirrosta sovitaan Digitan ja tuulivoimatoimijan kesken. Samalla periaatteella toimitaan puhelin ja mobiilidatayhteyksien osalta. Mikäli häiriötä aiheutuu, se korjataan. c) Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät MRL 39 §:n mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Kaavassa osoitetut tuulivoimalat eivät rajoita vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä eivätkä aiheuta kohtuutonta haittaa nykyiselle maankäytölle. Kiinteistön arvo alenee, koska rauhallinen paikka muuttuu, myllyn melu ja välkytys tekee paikasta rauhattoman ja loma-asunnoksi sopimattoman. Miten kunta toimii, poistetaanko esimerkiksi kiinteistövero. 37. Ilpo ja Marja-Leena Vehmaa (8.10.2014) a) Alue on lähellä natura- ja luonnonsuojelualuetta eikä sovellu suureksi tuulivoima-alueeksi. Humppilaan suunnitelluista voimaloista nro 12 sijoittuu lähimmäksi Natura-aluetta, noin 1,5 km päähän. Sammakkolammin suojelualuetta lähimpänä olleet voimalat on poistettu sekä Humppilan että Urjalan osayleiskaavoista. Sammakkolammia lähimpänä on voimala nro 12, yli 2 km päässä. Osayleiskaava on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Alue on osoitettu voimassa olevassa KantaHämeen 1. vaihemaakuntakaavassa mahdollisen tuulivoimapuiston alueeksi (se-1). Hämeen liitossa valmisteltavassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä 26.1. – 27.2.2015) osayleiskaavan alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv). b) Alueella olevat ihmiset ovat ostaneet vapaa-ajan kiinteistöjä maaseudun rauhan maiseman vuoksi, tuulivoimalat pilaavat näiden käytön ko tarkoitukseen ja vaikuttaa kiinteistöjen hintaan ja myyntimahdollisuuksiin. Ks. edellinen vastine. Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät MRL 39 §:n mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Kaavassa osoitetut tuulivoimalat eivät rajoita vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä eivätkä aiheuta kohtuutonta haittaa nykyiselle maankäytölle. c) Kaavaan on lisätty määräys: Paloturvallisuus. Iso metsäalue on vaarallinen ja palavan voimalan sammuttaminen mahdotonta. "Tuulivoimaloita koskevan rakennuslupahakemuksen yhteydessä on laadittava turvallisuusselvitys. rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää pelastusviranomaisen lausunto." Näin ollen rakennuslupavaiheessa pelastusviranomainen voi ottaa kantaa paloturvallisuusasioiden riittävyyteen. Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. d) Alueen linnustolle voimalat ovat vaarallisia, koska ne eivät osaa lapoja varoa. Ympäristövaikutusten arviointiprosessisessa (YVA) ja kaavassa on arvioitu vaikutuksia eläimistöön ja linnustoon. Kaavaehdotuksen jälkeen on täydennetty vaikutusten arviointia mm. linnuston osalta. Arvion mukaan hankkeen vaikutus linnustoon ei ole merkittävä. Roottorin lavan alimman pyörimiskohdan ja maanpinnan väliin jää tilaa vajaa 70 metriä. Paikasta toiseen siirtyvät linnut nousevat usein jonkin verran puiden latvustojen yläpuolelle tai pysyvät metsän suojassa. Latvuston ja tuulivoimalan lapojen väliin jää 30-40 metriä vapaata lentotilaa ja tarvittaessa linnut väistävät tuulivoimalaitosrakennetta. e) Alue tulee vaaralliseksi liikkua ja tehdä metsätöitä, samoin marjastus ja sienestys kärsii. Kaavassa Humppilaan esitetään 11 kpl tuulivoimaloita n. 14,7 km² alueelle. Alueesta suurin on osoitettu kaavassa maa- ja metsätalousalueeksi, joten alue säilyy edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena. Kaava-alueen pinta-alasta alle 1 % muuttuu. Alueen pääkäyttötarkoitus säilyy edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena ja alueella on voimassa jokamiehen oikeudet, joten vapaata liikkumistilaa alueelle jää edelleen runsaasti. f) Häiriöt tv-, laajakaista- ja puhelin ongelmia. Digitan mukaan mahdollinen häiriö antenni-TVvastaanottoon on todennettavissa vasta tuulivoimalaitosten ollessa tuotannossa. Mahdollinen häiriö on poistettavissa sijoittamalla välivahvistin uuteen paikkaan ja suuntaamalla antennit siihen. Vahvistimen siirrosta sovitaan Digitan ja tuulivoimatoimijan kesken. Samalla periaatteella toimitaan puhelin ja mobiilidatayhteyksien osalta. Mikäli häiriötä aiheutuu, se korjataan. g) Välke häiritsee, koska voimalat ovat korkeampia kuin muualla. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. Välkevaikutukset on arvioitu kaavan yhteydessä ja vaikutusten arviointia on täsmennetty kaavaratkaisun muuttumisen eli voimaloiden vähenemisen myötä. Humppilan tuulivoimapuisto ei aiheuta häiritsevää välkettä asuin- ja lomarakennuksien alueille. Laskennallisesti välkemäärät voisivat ylittyä joidenkin kiinteistöjen kohdalla, sillä välkemallinnus ei huomioi metsän tai rakennusten rajoittavaa vaikutusta. Todellisten vaikutusten havainnollistamiseksi välkemallinnus ja näkyvyysanalyysikartta laitettiin päällekkäin. Jos tuulivoimalat eivät ole nähtävissä esim. pihapiiristä, eivät ne myöskään aiheuta välkevaikutuksia. Puuston ollessa lähellä tarkastelupistettä ei korkeata voimalaa havaitse katselukulmasta johtuen. Silloin, kun voimala ei näy, ei siitä aiheudu välkettäkään. h) Terveydelliset haitat tulevat näkyviin vasta myöhemmin näin mittavien laitosten lähellä. Meluhaittoja on tullut ilmi vasta rakentamisen jälkeen, vaikka kyse on ollut pienemmistä voimaloista. Voimalat sopivat parhaiten rannikolle ja teollisuusalueille, joissa melu hukkuu jo olevana taustameluun. Ks. edellinen. i) Ks. edelliset Koska alueella ei voida toteuttaa sosiaali- ja terveysministeriön suosittelemaa 2 km:n suojaetäisyyttä, ei kaavaa tule hyväksyä. Mikäli rakennetut voimalat aiheuttavat kohtuutonta haittaa, voi asiaan puuttua naapuruussuhdelain mukaisilla menettelyillä. Viipurin Turve ja Multatehdas Oy (sähköpostilla 26.12.2014) Humppilan kunta on saanut kaavan nähtävilläolon jälkeen tiedon Viipurin Turve ja Multatehdas Oy:ltä, että se hakee lupaa turvetuotannolle Kaitasuolle Humppilassa. Lupahakemus on parhaillaan vireillä, päätöstä siitä ei ole vielä saatu, mutta Hämeen liiton ja Hämeen ELY-keskuksen antamien lausuntojen mukaan Kaitasuo on jäämässä soidensuojelun ulkopuolelle, eikä turvetuotannon ympäristöluvan saannille ole esteitä. Kaavaehdotuksessa Kaitasuon alue on osoitettu luo1-alueeksi. Viipurin Turve ja Multatehdas Oy esittää, että merkintä tulee poistaa Humppilan puoleiselta Kaitasuon osalta ennen tuulivoimaosayleiskaavan lopullista vahvistamista. luo-1-merkinnät eivät ole lainmukaisia. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen on päätetty poistaa Kaitasuon luo-1-merkintä. Kaitasuo on ollut ehdolla soidensuojelu täydennysohjelmaan, mutta viimeisimpien tietojen mukaan Kaitasuo ei ole mukana täydennysohjelmassa. Hämeen liitossa valmisteltavassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä 26.1. – 27.2.2015) osayleiskaavan alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv). Kaavassa osoitettu M (maa- ja metsätalousvaltainen alue) ei estä alueen käyttöä turvetuotantoon. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt alueella turvetuotannolle ympäristöluvan 26.2.2015 (ESAVI/119/04.08/2014). Lupa koskee noin 85 ha:n aluetta, josta tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 41 ha. Päätös ei ole vielä lainvoimainen eikä toimintaa saa aloittaa ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. Päätöksen valitusaika päättyy 30.3.2015.