Turvallisuus - e

TURVALLISUUS S. 6
Miten vertailen eri yhtiöiden
kotivakuutuksia?
Kansallinen senioriliitto ry
Robottihylje
seurustelee
kanssasi
S. 9
Sotaluento
viritti
keskustelua
S. 23
Eläkeläiset
maksumiehinä
Raimo Ilaskiven mielestä
eläkeläisiä rokotetaan
kohtuuttomasti.
Raippavero on tästä yksi
esimerkki.
S. 16
KULTTUURI S. 26
Satu Silvo ja Antti Virmavirta
riitaisana pariskuntana.
2/2015 | 9.4.2015 | teema: turvallisuus
2
PÄÄKIRJOITUS
Ansaitut kiitokset
JÄRJESTÖMME YHDISTYKSET kautta maan tuottavat mittavan määrän tapah-
tumia, joilla saadaan aikaan mielekästä harrastamista, mukavaa yhdessäoloa
sekä mahdollisuuksia hyödyntää jäsenten osaamista omaksi ja toisten iloksi.
Nämä tilaisuudet keräävät vuosittain liki 300 000 osallistumista.
Jokaisen kuukausitilaisuuden, kerhotapaamisen ja retken onnistumiseksi on tehty taustatyötä, joka saattaa jäädä näkymättömäksi. Jäsentilaisuuden
kahvitarjoilu sujuu monivuotiselta tekijältä kauniisti, itseään korostamatta – ja tarjoilun järjestyminen tuntuu meistä muista melkein itsestäänselvyydeltä.
Jäsenyhdistyksissämme toimii 2 300 hallinnollista vapaaehtoistoimijaa.
He vastaavat hallituksen jäseninä yhdistysten lakisääteisten ja sääntömääräisten
asioiden hoitamisesta.
He pitävät yhteyttä alueen muihin
eläkeläisjärjestöihin, harjoittavat tärkeää
paikallista edunvalvontatehtävää ja huolehtivat siitä, että yhdistys on ja voi hyvin
vielä tulevaisuudessakin.
Vapaaehtoistoiminta on Suomessa
vahvasti organisoitunut yhdistysmuotoiseksi. Jos näin ei olisi, mikä taho ottaisi huolehtiakseen sadoista tuhansista suomalaisista, jotka nyt saavat eri alojen järjestöistä apua, virkistystä, osallistumismahdollisuuksia ja
muita hyvää elämää edistäviä asioita?
Kun eläkeikään ehtineet etsivät itselleen vapaaehtoistyötä, on muistettava perinteinen, kunniakas
järjestötoiminta. Se tarjoaa hyvin monipuolista
tekemistä toisten hyväksi. Yhdistyksen sisällä tehtävä työ on yhtä arvokasta kuin työ, joka
kohdistuu ulkopuolisiin.
Vapaaehtoistoimijoiden saatavuus on toimintamme ja muiden ihmisten hyväksi tehtävän työn jatkuvuuden elinehto. Ihmisillä on erilaisia motivaatiotekijöitä osallistua
tehtäviin; lopulta kuitenkin sen on oltava
jollakin tavalla palkitsevaa.
Palkitsevuuskin voi merkitä eri asioita,
mutta yksi on varmaa: tekijät ovat kiitoksensa ansainneet. Leena Sorvalin artikkeli
(s. 29) muistuttaa meitä varsin aiheellisesti
tästä tärkeästä seikasta.
Järjestötoiminta
tarjoaa monipuolista tekemistä
toisten hyväksi.
MARJO PALOMÄKI
TOIMINNANJOHTAJA
Tässä numerossa
½½Edunvalvonta
½½Yhteiskunta
SIVU 4 Senioriliiton jäsenet arvostavat
paikallista toimintaa.
SIVU 20 Kelan uusi opaskirja on
jaossa. Rahapeliyhtiöitä ehdotetaan
yhdistettäviksi. Miksi senioreille ei
markkinoida mitään?
½½Teema: Turvallisuus
SIVU 6 Kotivakuutus on aina tarpeen.
Ikä tuo viisautta ratin taakse. Robotit
auttavat arjessa. Miten hoidetaan
vastuukysymykset vapaaehtoistyössä?
Kaikille ilmaiset liukuesteet.
Uudistunut Patina sai aivan
häkellyttävästi myönteistä palautetta.
Mielipiteitä tuli ristikon mukana, netin
kautta, sähköpostitse, puhelimitse ja
lukijoita kohdatessa. Lämmin kiitos
jokaiselle! Suuri kiitos myös kaikille
teille, jotka tuotatte aineistoa lehden
toimituksen käyttöön.
Kansallisen senioriliiton yhteystiedot
Kansallinen senioriliitto ry
Kansakoulukatu 5 A 6
00100 Helsinki
www.senioriliitto.fi
Liiton toimisto
toimisto@senioriliitto.fi
Toimistonhoitaja Heli Peuralinna
Toimistopalvelut, jäsenrekisteri,
lomake- ja merkkitilaukset
050 564 2656
Kehittämispäällikkö
Susanna Käki-Kouki
Järjestötoiminta
050 359 8274
susanna.kaki-kouki@senioriliitto.fi
Toiminnanjohtaja
Marjo Palomäki
Edunvalvonta-asiat, hallinto- ja
luottamushenkilöt, henkilöstö, talous
040 552 1702
marjo.palomaki@senioriliitto.fi
SIVU 22 Sotamuistoissa koneet lensivät
Konginkankaan yltä. Suomi toisessa
maailmansodassa ja nykypäivänä.
½½Kerhot
½½Kulttuuri
SIVU 12 Kalevala-juhlaa vietettiin eri
puolilla maata. Senioriliitolla on satoja
kerhoja.
SIVU 24 Aurinkorannikosta kertova kirja
fiilistelee herkkuhetkillä. Skiftesvikiltä
omaelämäkerrallista. Insinööri
tempaisi kokoon taidenäyttelyn.
Nabucco porautuu vallan ytimeen. Käy
katsomassa tämä näytelmäkaksikko. Tie
Mekkaan on ajaton teos.
½½Tapahtumat
Kiitos palautteesta!
½½Historia
SIVU 13 Hernekeittoa perinteisesti
laskiaislounaalla. Keilakisat vaativat
jälkipuinteja. Seniorille hieno arvonimi.
Kotkan Ruusu esiintyi ystävänpäivänä.
½½Seniorivaikuttaja
SIVU 16 Raimo Ilaskivi ehdottaa
puoliväli-indeksiä.
½½Tarinat
SIVU 18 Mitä tehdä, kun mies ei
ymmärrä vaimonsa matkakuumetta?
½½Mietteet
SIVU 29 Harjoittele antamaan
palautetta. Vanhuksille oma kaupunki?
½½Vapaalla
SIVU 30 10 kysymystä. Kuvaristikko.
Viinivinkki. Ilopilleri. Oikaisut.
½½Ikäinstituutti
SIVU 32 Kävely kevyemmäksi
-kotivoimisteluohjelma.
Aikataulu ja teemat
Numero Painopäivä
3
11.6.
4
20.8.
5
15.10.
6
10.12.
Teemat
Hyvinvointi
Matkailu
Tekniikka
Kulttuuri
Aineistopäivä
28.5.
6.8.
1.10.
26.11.
Senioriliiton vuoden yleisteema on Seniorit – iloista ikääntymistä.
3
PUHEENJOHTAJALTA
Eläkeläiset, EETU ja Sitra
27
KUVA MARJA-RIITTA SAASTAMOINEN
Tie Mekkaan
-näytelmä pohtii
ystävyyttä.
KUVA HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TEATTERI / TERHO AALTO
MAALISKUUN LOPUSSA päättyi Sitran rahoittama EETUn Aktiivinen ja hy-
24
vinvoiva ikäihminen -hanke. Puolitoista vuotta kestäneen hankkeen näkyvin osa oli valtakunnallinen Vahvat vanhusneuvostot -seminaarikiertue, joka
kiersi 13 paikkakunnalla ympäri Suomea vuonna 2014.
Seminaareihin osallistui 1 300 henkilöä. Kiertueen aikana vanhusneuvostojen työn tukemiseksi syntyneitä ajatuksia esiteltiin hankkeen päätösseminaarissa maaliskuun lopulla Helsingissä.
Hankkeen tuottamaa tietoa ja loppuseminaarin ajatuksia on luettavissa
EETUn kotisivuilla osoitteessa www.eetury.fi. Tärkein ja odotetuin työkalu
on Vanhusneuvosto-opas, joka ilmestyy lähiaikoina.
Pääsiäisestä ja Patinan painoaikataulusta johtuen hankkeen tuottamaa aineistoa esitellään laajemmin vasta seuraavassa Patinassa.
Hanke tuotti runsaasti tietoa uusista toimintamalleista ja ikääntyvän väestön paremmista palvelukäytännöistä Sitran sekä Turun ja Tampereen kaupunkien kehittämistyön pohjalta. Nämä käytännön kokemukset on nyt saatava ympäri Suomea vanhusneuvostojen ja kuntien tietoon.
Kokemuspohjainen tieto korosti myös soteuudistuksen tärkeyttä: uudistus tarjoaa todellisen mahdollisuuden parantaa ikääntyvän väestön palveluja, niiden tasa-arvoista saatavuutta
ja laatua.
Sitran ja EETUn hankkeen sekä Turun kaupungin kokemusten pohjalta huomattiin eläkeläisten kiinnostus
osallistua lisääntyvään vapaaehtoistoimintaan. Myös tämä on yhtenä osana jo alkanutta Sitran ja EETUn uutta projektia.
Yhteenvetona tulevia toimintalinjoja varten voidaan Sitran ja EETUn
hankkeesta tehdä johtopäätöksiä.
Ensinnäkin eläkeläisten yhdistystoiminta on arvokasta, tärkeää ja vapaaehtoista – kuten päätoimittaja Marjo Palomäki tämän lehden pääkirjoituksessa hyvin perustelee.
Toiseksi yhdistystoimintaa tarvitaan
niin eläkeläisten hyväksi kuin myös vanhusneuvostojen avuksi. Ja kolmanneksi
yhdistyksille on tärkeää piirien ja liiton tuki.
EETUn takana olevien liittojen yhdistykset muodostavat verkon, joka ulottuu jokaiseen Suomen kuntaan, myös ruotsinkielisiin
kuntiin.
Yhdistystoiminta
on arvokasta,
tärkeää ja
vapaaehtoista
Hyvää kevättä. Muistakaa äänestää.
TAPANI MÖRTTINEN
HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA
Jaakko Vastamäki
avasi taidenäyttelyn Mäntässä.
Julkaisija
Kansallinen senioriliitto ry
Kansakoulukatu 5 A 6, 00100 Helsinki
050 564 2656
Jäsenlehti
Kansallinen senioriliitto ry on yli 180
paikkakunnalla toimiva aktiivinen ja vireä ikäihmisten harrastus- ja edunvalvontajärjestö.
Päätoimittaja: Marjo Palomäki
Toimitussihteeri
Veera Saloheimo
Omnipress Oy
patina@senioriliitto.fi
050 546 9043
Toimitusneuvosto
Marjo Palomäki, puh. joht.
Erja Ekholm
Veli-Pekka Vahvaselkä
Leena Sorvali
Pekka Viinikka
Osoitteenmuutokset
Osoitteenmuutokset tehdään omaan
yhdistykseen, jolloin osoite päivittyy
myös Patinan osoiterekisteriin.
Ilmoitusmyynti
Markkinointi Eskelinen
Tenhanniementie 115
77600 Suonenjoki
Marja-Leena Eskelinen
050 374 5513
marja-leena@eskeliset.fi
Jarmo Eskelinen
040 552 7631
jarmo@eskeliset.fi
Jäsenlehti postitetaan vain Suomeen.
Ilmoitushinta: 2,00 € / palstamillimetri
Ulkoasu Teemu Kavasto/Hank
Taitto Risto Mikander/Kirjapaino
Uusimaa/Studio
Painopaikka
SLY Lehtipainot Oy
Tuusula
ISSN 1235-5259
Patinan osoitteistoa voidaan käyttää
suoramarkkinointiin.
Kanteen Raimo Ilaskiven kuvasi Timo
Porthan.
4041 0763
Painotuote
4
PATINA 2/2015
EDUNVALVONTA
Paikallinen toiminta
jyllää
KUVAT MATTI VAINIO
Senioriliiton jäseniä jututtaessa paikallinen toiminta retkineen ja kerhoineen nousi heti
kärkisijoille kiinnostavuudessa. – Teatteri, retket, liikunta, luennot ovat kaikki minulle
tärkeitä ja osallistun aina, kun se vain on mahdollista, sanoo Liisa Pennanen esimerkiksi.
MATTI VAINIO
Pälkäneen seniorit ry
JÄRJESTÖKENTTÄMME VOIMA piilee
paikallisyhdistyksissä. Enemmistö jäsenistä painottaa paikallisen toiminnan merkitystä. Sieltä löytyvät virkistys, neuvonta, vertaistuki ja jaksaminen. Sieltä löytyy myös kanava kunnalliseen päätöksentekoon erityisesti
nyt vanhusneuvostojen kautta.
Vanhuspalvelulaki antoi neuvostoille lausunnonantajan oikeudet.
Käytännössä asia ei vielä toimi. Vain
muutamat jäsenet ovat kiinnostuneita piiri- tai valtakunnan tason järjestötoiminnasta. Onneksi heitäkin on,
jotka sitten kiipeävät päätöselimissä
tehtäviä hoitamaan.
Seuraavaan olen poiminut muutaman jäsenemme mielipiteitä. He eivät ole järjestötehtävissä ja edustavat
näin jäsenkunnan enemmistöä. Mikä heidät sai liittymään senioreihin ja
minkälainen toiminta kiinnostaa?
Onneksi heitäkin on,
jotka sitten kiipeävät
päätöselimissä tehtäviä hoitamaan.
Hilkka
Kailanpää
Mieltymykseni suuntautuvat kulttuuriin kuten yhteisiin teatterimatkoihin
ja muihinkin tutustumismatkoihin.
Erikoisesti muistikerho antaa virkeyttä, mukavaa seurustelua ja voimaa
yksinäiselle ihmiselle. Paikallinen toiminta onkin virkeää ja kaiken a ja o.
Keskusliiton Patinan luen aina.
Hauskana yksityiskohtana muistan
saaneeni lehdestä hyvän kakku- ja piparireseptin, jonka oli laatinut rovasti
Aaro Hurskainen.
Osmo Tiitola
Paikallinen toiminta on kaikkein tärkeintä. Erikoisesti muistikerho on minulle läheinen. Sinne pitää aina päästä mukaan, jos terveys ja päivän kunto sallivat. Teattereissa en kovin usein
käy. Kovaääninen musiikki pilaa useat
esitykset.
Piiritason asiat eivät minua kiinnosta ja Helsingin liitosta en tiedä oikein
mitään.
On hyvä, että politiikka on jäänyt
toiminnasta kokonaan pois. Kansanedustajien puheita ei seniorikokouksiin tarvita.
Lahja Kokkonen
Teatterit ja retket ovat minun makuuni. Niihin lähden aina, kun aikataulu sopii.
Kangasalan uusi kulttuuritalokin tulee pian nähdyksi konsertin myötä.
Järjestötehtävät eivät kiinnosta. Tehkööt niitä asiasta kiinnostuneet. Keskusliitto on jäänyt hyvin kaukaiseksi, olenhan aika uusi jäsen. Patinasta toki silmäilen
kiinnostavat jutut.
Ai niin, seuraan kyllä tarkasti yhdistyksen verkkosivuja ja sieltähän saa teatterikappaleista tärkeät ennakkotiedot. Olen hyvin tyytyväinen ohjelmatarjontaan.
Tapahtumia löytyy jokaisen makuun.
Liisa Pennanen
Kodin perinnöllä on merkitystä. Vanhemmat olivat jo jäseninä Lahdessa. Liityin jäseneksi nähtyäni senioriyhdistyksen kiinnostavat tapahtumat paikallislehdestä.
Minua kiinnostaa vain paikallinen toiminta. Teatteri, retket, liikunta, luennot
ovat kaikki minulle tärkeitä ja osallistun
aina, kun se vain on mahdollista.
Piiri- tai keskusliiton toiminta ovat jääneet minulle vieraaksi. En näe niistä itselleni koituvan huvia enkä hyötyä. Kaiketi joku yhdistävä ja yhtenäistävä voima pitää kuitenkin olla.
No nyt tuli mieleen keskusliiton tärkeä
aikaansaannos ja se on tiedotuksen sähköistäminen. Verkkosivut antavat kaikki tärkeät tiedot. Myöskin sähköpostista
luen kaikki tiedotteet. Meillä on tehokkaat tiedottajat niin liikunnasta kuin retkistäkin.
5
PATINA 2/2015
Kansallinen senioriliitto ry:n
Seniorikeilailu
– valtakunnallinen keilailukilpailu Heinolassa 29. - 30.8.2015
Vuoden 2015 kilpailun järjestelyvastuussa on Heinolan seniorit ry.
Ilmoittautuminen kilpailuun tapahtuu yhdistyksittäin.
Toukokuun alussa liiton kotisivuilla www.senioriliitto.fi avataan ilmoittautumislomake ja
kerrotaan lisätietoa kilpailun järjestelyistä.
Kansallinen senioriliitto ry:n
Seniorikeilailun säännöt
Kansallinen senioriliitto ry järjestää vuosittain valtakunnallisen keilailukilpailun nimellä Seniorikeilailu.
Kilpailu käydään kerran vuodessa erikseen sovitulla paikkakunnalla ja
sovittuna ajankohtana. Kilpailuun saavat osallistua Kansallinen senioriliitto ry:n jäsenyhdis tysten jäsenet. Kilpailussa noudatetaan Suomen
keilailuliiton (SKL) virallisia kilpailu- ja veteraanien valtakunnansarjan
sääntöjä.
Osallistujat huolehtivat itse osallistumis- ja matkakuluistaan.
Kilpailusarjat
Kilpasarjat ovat kilpailuvuonna täyttäneille seuraavat:
Naiset alle 75 vuotta
Miehet alle 75 vuotta
Naiset yli 75 vuotta
Miehet yli 75 vuotta.
Henkilökohtainen tasoitus on veteraanisääntöjen mukaisesti yksi (1)
piste/sarja/vuosi. Tasoitusten laskeminen alkaa 61 ikävuodesta ja koskee kaikkia osallistujia.
Pelitapa
Keilataan henkilökohtainen kuusi (6) sarjaa eurooppalaisella pelitavalla. Ennen kilpailun alkua jokaisella keilaajalla on SKL:n kilpailusääntöjen mukaiset neljä (4) heittoa avausradalla. Henkilökohtaisissa sarjoissa
palkitaan jokaisen sarjan kolme (3) parasta.
Kilpailun järjestäminen
Kilpailut järjestetään SKL:n hyväksymässä keilahallissa. Senioriliiton hallitus myöntää järjestämisoikeuden vuosittain jollekin Senioriliiton paikallisyhdistykselle, joka vastaa kaikista kilpailuun liittyvistä järjestelyistä.
Kilpailu järjestetään suoraan loppukilpailuna veteraanitasoitusten mukaisesti.
Kilpailuissa ratkaistaan parikilpailumestaruus (2 x 6 sarjaa) ja joukkuemestaruus (4 x 6 sarjaa). Joukkueissa olevien on edustettava samaa
paikallisyhdistystä.
Joukkueeseen kuuluvat voivat tarvittaessa keilata eri aikana, mutta joukkueet on ehdottomasti nimettävä etukäteen ennen kuin yksikään joukkueeseen kuuluva jäsen on aloittanut oman kilpailusuorituksensa. Joukkueisiin voi kuulua naisia ja miehiä, joilla kaikilla on vain ikätasoitus.
Näiden kilpailusääntöjen mahdollisesta muuttamisesta vastaa Senioriliiton hallitus.
6
PATINA 2/2015
TURVALLISUUS
10 tärkeintä faktaa
Kotivakuutusta
suositellaan kaikille
VEERA SALOHEIMO
1. Mitä kotivakuutus
suojaa?
Asuntoyhtiöissä kuten kerros- ja rivitaloissa kotivakuutus suojaa irtaimistovahingoilta. Ei ole väliä,
asutaanko vuokralla tai itse omistetussa kodissa. Asuntoyhtiöissä rakennukseen kohdistuneet vahingot kattaa asuntoyhtiön kiinteistövakuutus.
Omakotitalossa asuvien sen sijaan täytyy sopia kotivakuutuksesta,
joka pitää sisällään turvan sekä irtaimistolle että rakennukselle. Myös
muut pihapiiriin kuuluvat isommat
rakennukset täytyy yleensä listata
erikseen vakuutukseen.
Yleensä asuntoon liittyvissä säilytystiloissa, kuten vinttikomerossa
tai autotallissa, oleva irtaimisto kuuluu myös kotivakuutuksen piiriin.
Vapaa-ajan asuntojen kohdalla
täytyy huolehtia kaikkien tarpeellisten rakennusten vakuuttamisesta,
kuten omakotitalojenkin kohdalla.
Arvo-omaisuus, kuten taideteokset, korut ja soittimet, saattavat
kuulua tiettyyn korvaussummaan
saakka kotivakuutuksen piiriin. Jos
omistaa näitä, kannattaa tarkistaa
vakuutusehdot. Arvoesineet ja kokoelmat saattavat vaatia myös lisävakuuttamista.
Kotivakuutuksen lisäksi omaisuuden suojaksi on tarjolla erilaisia
tuotevakuutuksia. Niillä voi vakuuttaa esimerkiksi television, silmälasit
tai matkapuhelimen. Tuotevakuutukset saattavat tarjota tietyissä tilanteissa kattavamman korvauksen,
mutta ne ovat tyypillisesti voimassa vain rajatun ajan. On tapauskohtaista, kumpi vakuutus tulee ”edullisemmaksi”.
2. Mitä erityyppisiä
vakuutuksia on tarjolla?
Yleensä kotivakuutukset on jaoteltu
kolmeen ryhmään. Laaja kotivakuutus on nimensä mukaisesti laajin. Se
korvaa pääpiirteittäin äkillisistä ja
ennalta-arvaamattomista tapahtumista johtuneita vahinkoja.
Perinteisen kotivakuutuksen korvauspiiri on yleensä määritelty listaamalla tietyt vahingot, jotka kor-
KUVA ELINA ANTILA / FINE
Kotivakuutus saattaa tarjota korvauksia esimerkiksi varkauden tai tulipalon sattuessa. Eri yhtiöiden vakuutusten vertailu voi olla konstikasta, sillä samanniminenkin vakuutus voi tarjota
eri sisällön.
– Kerrostaloasuja
ottaa kotivakuutuksen irtaimistolleen. Omakotitalossa kannattaa
vakuuttaa myös
rakennus, neuvoo
FINEn jaostopäällikkö Tuomas
Korkeamäki.
lata itselle tärkeimmiltä vahingoilta
suojautumiseksi. Esimerkiksi vanhassa omakotitalossa asuva saattaa pitää tärkeänä suojaa vesivahingoilta.
Tuomas Korkeamäki suosittelee ottamaan ainakin pari, kolme vakuutusyhtiötä vertailuun.
– Vertailun voi aloittaa esimerkiksi tutustumalla tuotteisiin yhtiöiden verkkosivuilla. Niistä löytyy
usein myös hintalaskureita.
4. Mitkä asiat vaikuttavat
kotivakuutuksen hintaan?
vataan. Näitä voivat olla esimerkiksi palo-, noki-, salama-, sähköilmiö-,
räjähdys-, varkaus-, murto-, ryöstö-, myrsky- ja putkivuotovahingot.
Listan ulkopuolelle jääviä vahinkoja ei korvata.
Kolmas vakuutustyyppi eli suppea kotivakuutus korvaa myös listatut vahingot, tavallisesti palo-, noki-, salamanisku- ja myrskyvahingot.
Suppeimmillaan se voi pitää sisällään vain palovahingot.
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan jaostopäällikkö Tuomas
Korkeamäki selittää, että tausta tälle jaottelulle on historiassa.
– 1980-luvulla alalla oli malliehtoja, joita kaikki vakuutusyhtiöt lähtökohtaisesti noudattivat. Nykyisin
EU-jäsenyyden ja kilpailusäännösten aikana tämä ei ole mahdollista. Kotivakuutusten ehdot ovat yhä
enemmän eriytyneet.
Kahden vakuutusyhtiön kotivakuutuksilla saattaa olla sama nimi,
mutta vakuutusehdot ovat erilaiset.
– Vakuutuksen nimestä ei voi
tehdä päätelmiä. Eri vakuutusyhtiöiden myöntämien vakuutusten sisällössä ja rakenteessa on eroja. Tämä luo haasteita vakuutusten vertailuun, Korkeamäki sanoo.
3. Miten vertailen
kotivakuutuksia?
Eri yhtiöiden kotivakuutuksissa
kannattaa vertailla sekä hintoja että sisältöä. Vakuutuksen tuoteseloste on tärkeässä roolissa vertailussa. Se sisältää avainasiat vakuutuksen sisällöstä sekä johdatuksen vakuutussopimukseen. Tuoteseloste
on myös pyritty laatimaan selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä, toisin
kuin vakuutusehdot, jotka ovat osittain sopimus- ja lakitekstiä.
Vakuutusehtojakin kannattaa se-
Kotivakuutuksen maksut riippuvat
omaisuuden vakuutusmäärästä tai
pinta-alatiedoista, talon rakennusmateriaalista, valitusta vakuutusturvan laajuudesta ja omavastuusta.
Vakuutusmaksuun voivat vaikuttaa
myös muun muassa talotyyppi ja rakennuksen varustelutaso, lämmitystapa, ikä, sijainti ja niin edelleen.
Alennusta voi saada esimerkiksi ammattiliiton jäsenyyden perusteella tai silloin, jos keskittää kaikki
pankki- ja vakuutusasiansa samaan
finanssikonserniin.
Turvalaitteista, kuten varmuuslukosta, murtohälyttimestä tai vuotohälyttimestä voi myös saada alennusta vakuutusmaksuun. Vakuutusyhtiöt järjestävät myös erilaisia kampanjoita halvemmista hinnoista.
5. Miten toimin,
kun vahinko
on tapahtunut?
Jos rakennukselle sattuu mittava
vahinko, täytyy vahingot rajoittaa
ja lisävahingot estää. Paikalle saatetaan tarvita esimerkiksi putkimies
tai huoltoyhtiö. Taloyhtiössä sattuneesta vahingosta ilmoitetaan isännöitsijälle.
Sekä irtaimistoon että rakennukseen kohdistuneista vahingoista
tehdään vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön. Se voi onnistua puhelimitse, mutta paras on tehdä ilmoitus
kirjallisesti verkossa tai paperilla.
Esimerkiksi vesivahingon jälkeen
vakuutusyhtiö saattaa lähettää paikalle oman vahinkotarkastajansa.
Asiakkaan kannattaa sopia vakuutusyhtiön kanssa muun muassa va-
PATINA 2/2015
hingon syyn selvittämisestä, kustannusten jaosta, mahdollisesta kuivatuksesta
sekä korjausprosessin eteenpäin viemisestä sekä sen vastuunjaosta.
Asiakkaan ottamista valokuvista voi olla hyötyä prosessin varrella. Vakuutuksesta korvataan
yleensä sellaisia tutkimuskuluja, jotka ovat olleet tarpeen sen selvittämiseksi,
onko kyseessä vakuutuksesta korvattava vahinko
ja kuinka suuri vahinko on
kyseessä.
6. Miten
vahingoittunut
omaisuus korvataan?
FAKTALAATIKKO:
Ei vara venettä kaada
Tässä vinkkejä turvallisuuden parantamiseen kotona:
• Älä tupakoi sängyssä.
• Sarjoita lukot muuton yhteydessä uudelleen.
• Älä kiinnitä kotiavaimiin tai avainperään nimeä, osoitetta tai puhelinnumeroa.
• Kun lähdet lomalle, käytä ajastinta, jolla valot syttyvät ja sammuvat.
• Älä jätä kynttilää tai muuta avotulta ilman vartiointia.
• Testaa palovaroitin kerran kuussa testausnappia painamalla.
• Älä kuivaa pyykkiä saunassa.
• Kiinnitä sammutuspeite keittiön seinälle.
• Imuroi säännöllisesti television päältä ja kylmälaitteiden takaa.
• Älä jätä pesukonetta ilman vartiointia.
• Asenna lattiakaivottomassa tilassa olevan astian- ja pyykinpesukoneen alle
vesitiivis kaukalo.
Lähde: Finanssialan keskusliitto
TILAUSMATKAT OY
M YksiO maailman
N T E kauneimmista....
NEGRO
02.05.-20.06. ja 02.09.-16.10. joka viikko
Hinta: alk. 530 €/vko, 730 €/2 vkoa
JOOGAMATKA 23. - 30.05. 895€
Myös aloittelijoille!
7
TURVALLISUUS
Venäjän, Karjalan ja Montenegron
matkojen erikoismatkatoimisto
PIETARIN MATKAT 4pv
04. - 07.06., 09. - 12.07., 06. - 09.08.
alk. 285€
KARJALAN MATKAT
22. - 26.06. Pitkä Karjalankierros
480€
26. - 28.06., 24. - 26.07. Sortavala-Valamo 390€
29.06. - 02.07. Sortavala-Aunus-Petroskoi 425€
RISTEILYT VENÄJÄLLÄ
15. - 19.06. Pietari-Valamo-Kizi-Pietari
595€
19. - 24.08. Pietari-Valamo-Kizi-Petroskoi 695€
02. - 09.08. Pietari-Moskova
990€
KIERTOMATKAT
13. - 17.06. Kantalahti-Murmansk-Petsamo 550€
10. - 19.08. Baltia - Puola -kierros
990€
TILAUSMATKAT OY
puh. 017 26 333 23
toimisto@tilausmatkat.info
www.tilausmatkat.info
Kotivakuutuksessa on aina omavastuu, jota pienempää vahinkoa ei korvata. Omavastuu voi olla esimerkiksi 150
euroa. Joskus omavastuuta voi halutessaan suurentaa, jolloin vakuutusmaksu pienenee.
Enimmäiskorvausmäärä on se maksimisumma, joka vakuutuksesta korvataan, jos koko irtaimisto tuhoutuu. Se
määräytyy usein asunnon pinta-alan
mukaan. Toisaalta kotivakuutuksessa ei
ole välttämättä ennalta määrättyä enimmäiskorvausmäärää, vaan vahinkotilanteessa korvaus maksetaan tuhoutuneen
omaisuuden arvon mukaan.
Perusperiaatteena on, että vahingoittunut omaisuus korjataan tai vakuutusyhtiö hankkii vastaavaa uutta omaisuutta. Omaisuuden ikä ja kunto voivat vaikuttaa korvauksiin. Arvosta saatetaan
tehdä ikävähennyksiä, jotka voivat olla
esimerkiksi ATK-laitteissa 15–30 ja polkupyörissä 0–10 prosenttia täyttä käyttövuotta kohti.
Jos vakuutettu joutuu muuttamaan
muualle kotivakuutuksesta korvattavan
vahingon takia, kotivakuutuksesta korvataan myös ylimääräisiä, kohtuullisia
asumiskuluja.
7. Mitä rajoituksia
kotivakuutuksen
korvauksissa on?
Kotivakuutuksessa on tyypillisesti rajoitusehtoja vahingoista, mitä ei korvata.
Näitä ovat esimerkiksi kotieläinten ja tuhoeläinten aiheuttamat vahingot, vahingot, joka korvataan jonkin erityislain, takuun tai muun vakuutuksen perusteella tai tulvan, aallokon, sateen, jään tai lumen aiheuttamat vahingot.
Rajoitusehdot voivat tulla ihmisille yllätyksenä, kun luullaan kotivakuutuksen ilman muuta korvaavan sattuneen
vahingon.
– Laaja kotivakuutus korvaa tyypillisesti varkauden. Katoamisesta tai unohtamisesta aiheutuneet vahingot on kuitenkin rajattu korvauspirin ulkopuolelle. Pelkästään se, että omaisuutta on menetetty, ei ole osoitus varkaudesta. Korvauksenhakijan näkemys siitä, että jon-
kun on täytynyt varastaa tavara, ei yksin
riitä korvausperusteeksi, FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan Tuomas Korkeamäki selittää.
Vesivahinkojen kohdalla merkittäväksi tulee vakuutusehtojen määritelmä siitä, että vahingon tulee olla äkillinen ja
ennalta-arvaamaton.
– Sillä on ratkaiseva merkitys, mistä
ja miten vesi on tullut. Putkivuodot ovat
lähtökohtaisesti korvattavia vesivahinkoja. Pitkäaikainen kosteusrasitus, kuten
suihkuvesien joutuminen vähitellen rakenteisiin, ei ole korvattava.
8. Miten itse
ehkäisen ennalta
vahinkojen syntymistä?
Vahinkojen ennaltaehkäisy ei ole vain
suotavaa, vaan siihen myös suoraan velvoitetaan kotivakuutuksen ehdoissa. Vakuutusehdot sisältävät niin sanotut suojeluohjeet, joissa on ohjeita esimerkiksi palo- ja vuotovahingoilta suojautumiseen.
Erilaiset turvallisuusjärjestelmät, varmuuslukot ja niin edelleen ovat harkittavissa oman tarpeen mukaan.
9. Mikä on
vastuuvakuutus?
Kotivakuutus sisältää yleensä vastuu- ja
oikeusturvavakuutuksen samassa paketissa. Tuomas Korkeamäki pitää vastuuvakuutusta tärkeänä, sillä vastuukysymyksiin voi liittyä suuret kustannukset.
Vastuuvakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu on lakien mukaan
vastuussa. Korvattavia vahinkoja voivat
olla esimerkiksi pyöräilijän liikenteessä
aiheuttamat vahingot, osake- ja vuokrahuoneiston rakenteille ja laitteille aiheutetut vahingot tai lasten aiheuttamat vahingot.
Tuottamus on välttämätön, jotta vahingosta joutuisi korvausvastuuseen. Tahallisesti aiheutettuja tai puhtaasti tapaturmaisia vahinkoja vastuuvakuutus ei
korvaa.
10. Mikä on
oikeusturvavakuutus?
Oikeusturvavakuutuksesta korvataan
asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja riita-,
rikos- ja hakemusasioissa, joita käsitellään käräjäoikeudessa. Asunto- ja kiinteistökauppaan liittyvät riidat ovat tyypillisiä tilanteita, joissa oikeusturvavakuutusta tarvitaan.
Perheoikeudelliset asiat, kuten avioerotilanteet, on yleensä rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Vakuutusehtojen takia oikeusturvaedun
saamiseksi tarvittaessa on tärkeää, että
vakuutuksen voimassaoloon ei tule katkoksia. Ei haittaa, vaikka vakuutusyhtiö
vaihtuisi välillä.
Lehtijuttu on julkaistu myös Meidän Suomen talvi 2015 -numerossa.
Esimerkiksi vesivahingon jälkeen
vakuutusyhtiö saattaa lähettää paikalle
oman vahinkotarkastajansa.
Kuvate
KUVITUKSEK
aiheesee
pivaa piir
kuvaa Ko
amäen ku
lisäksi
8
PATINA 2/2015
TURVALLISUUS
Ikä lisää liikenneriskejä,
viisaus vähentää vaaroja
V-P. VAHVASELKÄ
YLIKOMISARIO SEPPO Immonen puhui lii-
kenteen riskistä sekä ajo-oikeuden terveys- ja ajokykyvaatimuksista. Toisaalta hän lohdutteli ikääntyviä autoilijoita
korostamalla, että vaikka suunta on iän
mukanaan tuomien muutosten johdosta
liikenteessä pärjäämistä ajatellen huononeva, elämän kokemuksen mukanaan
tuoma viisaus tasaa tilannetta.
Immonen tähdensi, että ikääntyvät
autoilijat ovat liikenteessä varovaisempia kuin nuoret. Viisauteen liittyy sekin, että he ennakoivat ongelmia eivätkä lähde esimerkiksi ajamaan huonoissa olosuhteissa. Eläkeläisillähän siihen
on työssä käyviä paremmat mahdollisuudet.
Riskien ottamista vältetään ja kun
ajotyylissä ei ole näyttämisen tarvetta,
onnettomuuden sattuessa vahingot eivät ole ehkä niin vakavat kuin suurella
nopeudella.
Myönteisiä asioita ovat lisäksi, etteivät seniorit syyllisty herkästi rattijuopumukseen. He myös arvostavat turvallisuutta.
Ongelmien taustalla on Immosen mukaan yksinkertaisesti se, että ikääntyessään ihmisen huomiokyky heikkenee,
toiminnot hidastuvat ja erilaiset sairaudetkin rasittavat.
Niinpä huomiokyky ei aina riitä liikenteen riittävään seurantaan. Siitä
saattaa seurata hankaluuksia muun mu-
KUVA V-P. VAHVASELKÄ
Ikääntyminen lisää liikenneriskejä. Ne kasvavat erityisesti 70 ikävuoden jälkeen. Suurin uhka
vaanii risteyksissä vasemmalle käännyttäessä. Näin totesi ylikomisaario Seppo Immonen
Kaakkois-Suomen poliisista Imatran kansallisten seniorien kuukausikokouksessa.
Ei ole elämän ja
kuoleman kysymys
assa risteyksissä, kaistanvaihdoissa ja
vilkkaassa liikenteessä.
Naisten kannattaisi huolehtia
ajotaidosta
Ylikomisario Immosen mielestä erityisen tärkeää olisi, että aviopuolisoista myös nainen huolehtisi ajotaidostaan.
On varsin yleistä, että perheessä mies
ajaa aina, vaikka vaimollakin olisi ajokortti.
Kun miehet kuolevat usein naisia aikaisemmin, vuosia autoa ajamattoman
ikääntyneen lesken kynnys tarttua auton
rattiin on monasti ylivoimainen.
"Suomen kohtalo vaatii
nyt päättäväistä ja
viisasta ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaa.
Jotta voin antaa oman
panokseni Suomen hyväksi,
tarvitsen Sinun äänesi.
Kanerva
22
Ylikomisario Seppo Immonen KaakkoisSuomen poliisita puhui senioreille myönteisiä ja varoittavia asioita liikenteestä.
Päivittäin Imatralta Lappeenrantaan
nelikaistatietä työmatkansa tekevä ylikomisario mainitsi, että aamuisin hänet
ylinopeudella ohittavista autoilijoista 85
prosenttia on naisia.
Seppo Immonen kannusti aina mahdollisuuksien mukaan hankkimaan automaattivaihteisen auton. Se on helpompi ajaa ja siten myös turvallisempi.
Ikääntyvien ihmisten, miesten ja erityisesti naisten, autoilu on kasvussa. Niinpä kuljettajan terveydentilan valvonta
korostuu. Ajokortin voimassaolosta on
Immosen mukaa selvät säännökset. Kuljettajan terveydentilan valvonta tapahtuu lääkärin ja poliisin yhteistyössä. Ylikomisario Immonen totesi, että ajoluvan peruuttaminen koetaan usein asiakkaan kannalta elämän ja kuoleman kysymyksenä. Sellainen se ei kuitenkaan ole.
Normaalisti asiassa päästään keskustelemalla hyvään yhteisymmärrrykseen.
Immonen kertoi esimerkkinä ajoluvan uusimistilanteesta kysyneensä taannoin papalta, kuka on Suomen nykyinen presidentti. Vastaus oli Kyösti Kallio. Kielteinen päätösprosessi lähti sillä
etenemään. Jos vastaus olisi ollut vaikka
Kekkonen, olisi tenttaamista voinut vielä vaikka jatkaa, naurahti Immonen.
Terveyden valvonta on ehdottoman
aiheellista, koska sairauskohtaukset ovat
aika usein syynä liikenneturmiin. Suomessa on nykyisin yli 3,6 miljoonaa ajokorttia.
65 vuotta täyttäneillä ajokortteja on
runsaat 600 000 kappaletta. 80–94 vuotiaista 70 000:lla on ajokortti.
Suomessa kuolee liikenteessä vuosittain runsaat 200 ihmistä. Se on kymmenen kertaa vähemmän kuin kotitapaturmissa.
Rapion Myllyn Kesäteatteri jo vuodesta 2005!
EILA, RAMPE
JA HUONOT KEENIT
Suomalaisen mökkikansan seikkailuja
Sinikka Nopolan hersyvässä
komediassa tähdittää
Meiju Suvas!
24.6.-2.8.2015
Lipäluiptpu,amlink202hlö3ä) €
(ryhm
tukortilla.
Ennakko 23.6. S-e
! 6.-9.8.2015.
u
il
a
r
ie
iv
t
h
ä
t
n
Elokuu
äyttämöllä.
n
a
tt
o
u
v
0
5
n
e
n
Ritva Oksa
min 20 hlöä)
u,
p
ip
äl
m
yh
(r
€
4
Liput alk 2
MYYNTI:Teatteri 050 3721 402,
Rapion Mylly (015) 454 602 ja lippu.fi
Teatteri-hotellimajoituspaketti alk. 64,50€/vrk/hlö/2hh
Sokos Hotel Vaakuna, Mikkeli, puh. 015 20203/015 20201.
Info: rapionmyllynkesateatteri.fi ja rapiontuote.fi
Muutokset mahdollisia
9
TURVALLISUUS
KUVA TIMO PORTHAN
PATINA 2/2015
Paro-hyljerobotti
ääntelee ja
reagoi
käsittelyyn.
Robotiikkaa arjen
tueksi ikäihmisille
Erilaiset robotit voivat vastata moniin ikäihmisten tarpeisiin
käytännön töistä jopa sosiaaliseen seurusteluun.
MARKETTA NIEMELÄ
ROBOTTI ON ”ruumiillistunut tekoäly”
eli laite, joka aistii ympäristöään, tulkitsee ja tekee tiedosta päätelmiä ja kykenee toimimaan ympäristössä. Robotti on
ainakin jossain määrin itsenäinen ja itsenäiseen päättelyyn kykenevä kone. Muuten robotin ei tarvitse olla kummoinen
ulkonäöltään tai toiminnaltaan.
Monella ikäihmisellä on jo käytössään
kotona robotti, nimittäin pölynimurirobotti, joka taitaa olla kaupallisesti menestynein hyötyrobottituote tällä hetkellä. Vanhenevalle väestölle on kuitenkin
kehitteillä robotteja monipuolisiin tehtäviin.
Suomalaiset, niin kuin eurooppalaiset
yleensä, suhtautuvat positiivisesti robotteihin ja pitävät niitä hyödyllisinä varsinkin likaisissa, raskaissa ja vaarallisissa töissä.
Asenne robotteihin hoivatyössä on
ristiriitaisempi: monen mielestä robotit
tulisi jopa kokonaan kieltää vanhusten,
vammaisten ja lasten hoivasta. Kotitöihin robotteja toivotaan, mutta ajatus robotista hoivaamassa itseä vanhana tuntuu monesta epämukavalta.
Robotti voi kuitenkin olla hoivassa ja
hoidossa kone paikallaan kun tarvitaan
voimaa ja kärsivällisyyttä.
RIBA on robotti, joka on tarkoitettu potilaan nostamiseen ja kantamiseen.
RIBAlla on pitkät käsivarret ja hellyttävä jääkarhun olemus – robotin ei tarvitse näyttää teollisuuskoneelta eikä Terminaattorilta.
Sairaalan tai hoitolaitoksen kuntouttava robotti tukee kuntoutujan liikku-
mista väsymättä mutta sopivasti säädellen niin, että kuntoutujan omat lihakset
ja hermoyhteydet saavat tilaisuuden toipua parhaalla mahdollisella tavalla.
Care-o-bot tarjoilee vesilasin
Kotiin voi hankkia nosto- ja kävelyrobotin, joka auttaa heikkojalkaisen henkilön tuolista seisomaan ja toimii käyttäjän jalkoina pyörätuolin tavoin mutta
seisovassa asennossa.
Care-o-bot –robotin avulla tutkitaan,
miten kotirobotti voi toimia ikäihmisen
apukätenä, hakea pyynnöstä keittiöstä vesilasin ja tarjoilla sen, avata vieraille
oven, nostaa pudonneet esineet ja auttaa
kaatuneen pystyyn nousemisessa.
Robotti voi olla tarkkailija, joka herkeämättä seuraa yksinasuvan ikäihmisen
vointia ja tekee tarvittaessa hälytyksen.
MoBiNa on kodin anturijärjestelmään kytketty robotti, joka saa järjestelmältä tiedon asukin kaatumisesta. Mo-
BiNa tulee automaattisesti paikalle ja
avaa etäyhteyden hälytyskeskukseen tai
omaisiin, jotka näkevät tilanteen MoBiNan kameroiden kautta.
Giraff-robotti on suunniteltu toimimaan omaisen tai hoitajan etäyhteysrobottina ikäihmisen kotona. Kotihoitaja
voi ”piipahtaa” eli soittaa Giraffin kautta
videopuhelun ikäihmiselle ja ohjata Giraffin kulkemaan olohuoneesta keittiöön
asukin kahviseuraksi.
Paro-hylje yllyttää
seurustelemaan
Roboteilla voi olla tulevaisuudessa yhä
isompi rooli sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tutkimuksissa on havaittu, että ihmiset ”tunnistavat” roboteissa persoonallisuuden ja kokevat empatiaa robotteja kohtaan. Robottien tunteisiin ja
vuorovaikutukseen liittyviä ominaisuuksia kehitetään niin kutsuttujen sosiaalisten robottien avulla.
MATKOJA SENIOREILLE:
Palanen kauneinta Norjaa: Lofootit
ja Hurtigruten 19.–25.9.2015
Poimimme parhaan palan Hurtigrutenia:
Tromssa – Trondheim, jossa maisemat ovat
satumaisia ja luonto ainutlaatuista.
Hinta alkaen 1055,-/hlö
Pyydä tarkemmat matkaohjelmat:
Resviaria Oy, PL 269, 33101 Tampere
Puh.
0440- 477 070 on moniulotteinen
Amsterdam
info@resviaria.com www.resviaria.com
taiteen ja kulttuurin kehto
Paro-hyljerobottia on kokeiltu Suomessakin monessa hoivakodissa. Vanhusten ja muistisairaiden reaktio ääntelevään ja pitkiä silmäripsiään räpsyttävään kuuttiin on yleensä hymyilevä. Paroa tekee mieli silittää ja hoivata.
Paro herättää miellyttäviä tunteita ja ehkä muistikuvia joskus kauan sitten hoivatuista eläimistä ja lapsista. Suurin hyöty saattaa kuitenkin tulla siitä että Parosta on helppo jutella. Paro herättää ja vahvistaa vuorovaikutusta ihmisten välillä, eikä korvaa hoitajaa millään
tavalla.
Robotteja kehitetään ensisijaisesti työkaluiksi parempaan hoivaan ja keinoiksi parantaa ikäihmisten elämänlaatua. Roboteilla vähennetään hoitajien
fyysistä kuormitusta ja lisätään työturvallisuutta.
Roboteilla halutaan lisätä myös yksinasuvien vanhusten turvallisuutta ja
viihtyvyyttä. Hyvistä päämääristä huolimatta hoivarobottien kehittäminen vaatii eettistä pohdintaa.
Esimerkiksi yksityisyydensuojasta tulee huolehtia, kun kotona on monitoroiva robotti. Käyttäjän on tiedettävä mitä
tietoa hänestä kerätään ja milloin, ja mihin tietoa käytetään.
Etäläsnäolorobotti Giraffin kautta yksinasuva saa nopeasti yhteyden toisiin
ihmisiin. Giraff huolehtii myös yksityisyydestä kääntymällä automaattisesti kamera seinään päin kun se ei ole käytössä. Näin käyttäjälle ei tule tunnetta että häntä voi tarkkailla joku hänen tietämättään.
Kaikki tarvitsevat
ihmisyhteisöä
Ikäihmisten sosiaalisten kontaktien väheneminen ylipäänsä on huolestuttavaa.
Voiko käydä niin, että vuorovaikutus jää
robottien ja etäyhteyksien varaan?
Lähitulevaisuudessakaan ei kuitenkaan vielä pystytä suunnittelemaan robotteja, jotka mitenkään korvaisivat ihmisten välisen vuorovaikutuksen. Vaikka robottiin voi reagoida sosiaalisesti ja
tunteilla hieman samantapaisesti kuin
ihmiseen tai eläimeen, ihmisyhteisöön
kuulumisella on olennainen merkitys
ikäihmisen hyvinvoinnissa.
Robotit kannattaa mieltää työkaluiksi ja hyötylaitteiksi, joita voidaan suunnitella yhdessä ikääntyvien käyttäjien
kanssa heidän omiin tarpeisiinsa. Näin
roboteilla voi olla merkittävä rooli ikäihmisten itsenäisen ja laadultaan hyvän
elämän tukemisessa.
Matka Keski-Aasiaan Kazakstaniin ja
Kirgisiaan 27.9.–7.10.2015
Keski-Aasia tarjoaa uskomattomia elämyksiä.
Tällä matkalla näet hulppeita pilvenpiirtäjiä,
mutta myös aitoa paimentolaiselämää
vuoriston mykistävissä maisemissa.
Hinta alkaen 2789,-/hlö
Kaikilla matkoilla on mukana
suomenkielinen matkanjohtaja
10
TURVALLISUUS
PATINA 2/2015
Vapaaehtoinen tarvitsisi
vastuuvakuutuksen
Vapaaehtoistoiminnan käytännön esteitä tulisi poistaa. Turvallisuus- ja vastuuasioihin pitäisi
saada selkeä ratkaisu.
KUVA KATRIINA HAAPAKANGAS
KATRIINA HAAPAKANGAS
Hollolan kansalliset seniorit ry
HOLLOLAN KANSALLISET seniorit on
muun muassa tehnyt kirjakeräyksen, pitänyt lukupiirejä ja järjestänyt muusikkovierailuja palveluasumisen yksikkö Onnenkotoon.
Toimin yhdistyksemme vapaaehtoistyön yhdyshenkilönä, ja tässä roolissa aloin syksyllä 2013 selvittää vapaaehtoisten toimijoiden vakuutusasioita. Lukupiiriin ei suuria riskejä liity, mutta heti kun lähdetään ulos palvelutalosta, tilanne
on toinen.
Voin ja uskallan kyllä toimia vapaaehtoisena, mutta niin kauan
kuin vakuutusasiat eivät ole kunnossa olen hyvin varovainen kysymään toisia senioreita mukaan toimintaan.
Hämmästyin, kuinka hoitamatta vapaaehtoisten vastuuvakuutusasia oli ja on edelleen. Asiasta on keväällä 2009 tehty eduskuntakysymys, jossa todetaan, että terveys- ja
sosiaalialoilla vapaaehtoinen työ lisääntyy.
Vapaaehtoistyön vastuut ja vakuuttaminen ovat nykyisellään erittäin sekavia tai puutteellisia. Vastauksessaan peruspalveluministeri Paula Risikko toteaa, että 60 prosenttia järjestöistä Suomessa toimii
alle 10 000 euron vuosibudjetilla,
joten on ymmärrettävää, että niissä ei ole mahdollista ottaa vastuuvakuutuksia.
Risikko toteaa myös, että STM:llä
eikä OM:llä ole suunnitteilla muutoksia vapaaehtoistyötä koskeviin
säädöksiin.
Kuntaliitosta tiedusteluuni vastattiin, että vapaaehtoistoiminta ja/tai vastuuvakuutuskysymys ei
ole ollut esillä kuntien kanssa. Toivottiin kyllä, että jos saan asiaa valtakunnallisesti eteenpäin jollain
muulla taholla, kertoisin siitä heillekin.
Kansallinen senioriliittokin
teki voitavansa
Kansallisesta senioriliitosta Marjo Palomäki ja Susanna Käki-Kouki tekivät parhaansa vastuuvakuutusasian selvittämisessä EETU ry:tä
myöten. Liiton ottama keskitetty
vakuutus osoittautui kalliiksi ja työlääksi, joten siitä luovuttiin.
Sain heiltä kuitenkin vinkin
Ikäinstituutin mallista, joka on tuotettu Vie vanhus ulos -kampanjan
yhteydessä: www.vievanhusulos.fi/
Vapaaehtoistyon_periaatteet.pdf .
Malli on hyvä, mutta lomakkeiden pyörittäminen kaksin kappa-
Vapaaehtoistoimintaan kannattaisi mielestäni kunnissakin panostaa
enemmän.
lein ei oikein innostanut meitä täällä Hollolassa.
Hollolan malli -kirjaus
palvelusuunnitelmaan
Löysimme Peruspalvelukeskus Oivan ja tehostetun palveluasumisen
yksikkö Onnenkodon kanssa hyvässä yhteistyössä oman tapamme, jossa sovellamme Ikäinstituutin mallia.
Vastuukysymys tulee siinä ratkaistuksi palvelusuunnitelmaan
tehtävällä kirjauksella. Toki ensin selvitimme sen, että mikään Peruspalvelukeskus Oivan vakuutus
ei koske vapaaehtoistoimintaa eikä
isännänvastuuperiaatetta voida vapaaehtoisiin soveltaa.
Vapaaehtoistoimintaan kannattaisi mielestäni kunnissakin panostaa enemmän. Vapaaehtoiset kaipaavat koordinointia – tietoa sii-
FAKTALAATIKKO:
Hollolan malli
Vapaaehtoinen ystävä
Vapaaehtoistyön periaatteet ovat meille senioreille
tuttuja jo aiemmilta vuosilta. Onnenkodossa on vapaaehtoistyön yhdyshenkilö, jonka kanssa sovin aina, mitä olemme menossa tekemään.
Kerron myös, ketkä senioreista ovat tulossa mukaan. Huolehdimme myös itse omista vakuutuksistamme, jos meille vapaaehtoisena sattuu jotain.
Palvelukodin asukas
Onnenkodossa jokaiselle tehdään palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelmiin on viime vuonna alettu
kirjata Ikäinstituutin mallilomakkeelta otettua lausetta: Asukas on halukas ja valmis osallistumaan
tarjolla olevaan vapaaehtoistoimintaa omalla vastuullaan. Näin tehdään silloin, kun kaikki yhdessä
siitä sopivat.
Palvelukodin henkilökunta
Peruspalvelukeskus Oivan yksikköjen esimiehet
ovat myös keskenään tehneet linjauksia. Aina ennen kuin asukas lähtee mihinkään toimintaan, on
asumisyksiköllä hoitavana yksikkönä vastuu muun
muassa siitä, kuka asukkaista lähtee vapaaehtoisen
toimijan kanssa esimerkiksi ulkoilemaan.
Vanhustenpäivänä viime lokakuussa palaamme Sukupolvimessusta
Sovituksen kirkosta mukana kolme
asukasta: Aune Sumanen, Elina Jalonen, Aino Vinni. Heidän rullatuolejaan
työntävät seniorit: Marita ja Markus
Lahtimo ja taaimpana Marja Saksa.
tä, mitä tehtäviä on tarjolla ja kehen
voi ottaa yhteyttä.
Kunnissa ja toimipaikoilla tulisi
yhdessä työntekijöiden kanssa kartoittaa tehtävät, joihin auttavia käsiä ollaan valmiita ottamaan vastaan.
Tiedän, että SPR:llä, seurakunnilla, Suomen Urheiluliitolla ja joillakin järjestöillä, jotka saavat rahoitusta RAY:ltä, on vapaaehtoistyön
tapaturma- ja vastuuvakuutuksia.
Suurimmalla osalla järjestöistä näitä vakuutuksia ei kuitenkaan ole, ja
silloin tilanteeseen liittyy vapaaehtoisen kannalta riskejä.
Toivon, että tämä vapaaehtoisten
vastuukysymys saa valtakunnallisen
yhtenäisen ratkaisun. Onko se tämä
palvelusuunnitelmaan tehtävä kirjaus? Vai onko sen oltava vakuutus
ja jos on, niin kenen se tulee ottaa?
PATINA 2/2015
11
TURVALLISUUS
Ilmaiset liukuesteet
säästäisivät kuluja ja kolhuja
Ennaltaehkäisy on parasta hoitoa tapaturmaisiin vammoihin talvella.
Keittiöportaat eivät ole kuitenkaan
turvalliset ikäihmisten kiipeilyyn etenkin, jos satavuotias nousee ylimmälle
askelmalle ja laittelee astioita keittiökaappien ylähyllyille. Anoppini teki näin tyttärensä kauhuksi eikä itse nähnyt siinä
mitään vaaraa.
OSSI KURKI
Muuramen Kansalliset Seniorit ry
edustajaehdokkailta ja vaalien jälkeen
valituilta kansanedustajilta ”leikkauslistoja”, joilla tarkoitetaan valtion
menojen karsimista – säästämistä talouden parantamiseksi.
Tulojen lisäämisestä ei olla
niinkään kiinnostuneita, mutta niitäkin pitäisi penkoa jopa kissojen ja koirien kanssa hyvinvointimme säilyttämiseksi.
Huomasin tuolta somen uutisista, että meillä
sattuu vuosittain noin
70 000 liukastumista, jotka tarvitsevat
lääkäri- ja sairaalahoitoa. Näille
oli laskettu hinnaksi 500 miljoonaa euroa. Tämä menoerä rasittaa terveydenhoitomenoja.
Entä muut tapaturmat, mitä ne
maksavat?
Tapaturmia ihmisille sattuu, ja iäkkäät ihmiset ovat yleensä alttiimpia saamaan kolhuja, joita voitaisiin estää ennakolta. Monta kertaa varautuminen onnettomuusriskiin ei edes kysy kovin paljon rahaa tai vaivaa.
Hoitamattomat ja jäiset pihat, tiet sekä kadut ovat olleet liukastumisonnettomuuksien, nilkka-, ranne- ja säärimurtumien näyttämönä.
Sairaalakäyntiin johtavia liukastumisia voitaisiin ratkaisevasti vähentää pitämällä pihat ja tiet kunnossa, käyttämällä
tukevia ja karheapohjaisia kenkiä, kävelykeppiä tai sauvoja sekä pahimmilla jääkeleillä liukuesteitä kengissä.
Liukuesteet eivät maksa monia kymppejä ja tuovat halvan henkivakuutuksen.
Jokainen meistä ostaa omat talvikenkänsä, ja kauppaa tehdessä pitää olla tarkkana kengän sopivuudesta ja turvallisuusominaisuuksista.
Ortopedin arkipäivästä
kummunnut ehdotus
Olin hiljattain polvinivelleikkauksen
3-vuotistarkastuksessa ortopedin luona
ja hän kollegoineen tietää liukkaiden kelien paineet luunmurtumien hoidosta.
Ortopedi heittikin ilmoille esityksen,
että saataisiin helposti miljoonien säästöjä ja vähemmän inhimillistä kärsimystä, jos nyt valittava uusi eduskunta tekisi
päätöksen, että jaettaisiin ilmaiseksi liukuesteet kansalaisten kenkiin ja velvoitettaisiin niitä myös käyttämään.
Näitä ilmaisia liukuesteitä ovat muutamat kunnat ja kaupungit jo jakaneetkin, mutta ne ovat kansalaisilta jääneet
käyttämättöminä eteisien romukoppaan tai kassin pohjalle, mutta ei jalkaan.
PIIRROS HANNU NURMI
NÄIN VAALIEN aikoihin tivataan kansan-
Kaikista tempauksistaan huolimatta hän eli hyvän elämän aina 104-vuotiaaksi.
Vanha viisaus ”Ei vara venettä kaada” pitää edelleen paikkansa ja on omiaan johtamaan suuriinkin säästöihin tarkemmin ajattelemattomien tempausten
aiheuttamiin, turhiin hoitokuluihin.
Monta kertaa varautuminen
onnettomuusriskiin ei edes kysy
kovin paljon rahaa tai vaivaa.
Nyt on aika varata kesän 2015 ryhmämatka:
Syystä tai toisesta käyttämättä jääneinä
niistä ei ole ollut onnettomuuksiin ja tilastoihin asti näkyvää parannusta.
Eihän se rohtokaan auta, ellei sitä
nauti, eivät myöskään liukuesteet käyttämättömänä. Nykyiset liukuesteet ovat
helppoja laittaa kenkiin tai käyttää ulkona kenkiä, joissa ovat nastat jo valmiina.
Kenenkään ei myös pidä olla niin turhamainen, että jättäisi liukuesteet käyttämättä vain siksi, että ne muka eivät sovi pukeutumistyyliin.
Lisäisiköhän käyttämishalua se, että
ilman tarpeellisia liukuesteitä sattuneen
tapaturman kulut jäisivät kokonaan itsensä korvattavaksi tai vakuutusyhtiöt
sopisivat yhteisen prosenttimäärän, mikä vähennettäisiin laiminlyönnin seurauksena vakuutetun korvauksesta?
Keittiöportaat eivät sovi
satavuotiaalle
Yli 90-vuotias anoppini tosin vetosi aikoinaan siihen, ettei hän vielä ole niin
vanha, että hän kulkisi kepin kanssa kaupungilla. Hänen tyttärensä varoitteli liukastumisesta ja kehotti ottamaan aina
kepin turvakseen, kun lähtee talvella ulkoilemaan.
Anopiltakin murtui 95-vuotiaana
lonkka, mutta ei ulkona, vaan hän kompastui sisällä tanssiessaan lattiamaton
reunaan, kun opetti neljännessä polvessa olevalle nuorelle valssia.
Vaara vaanii tietysti muuallakin kuin
ulkona. Kotona sattuu etenkin ikäihmisille vahinkoja, joita myös voidaan ennakolta ehkäistä. Hyvä tasapaino, riittävä
valaistus huoneissa ja esteettömyys liikkua on estolääkettä kompastumisille, samoin turvalliset apuvälineet.
Kokkola kutsuu ohoi!
Keskiviikkona
• Risteily m/s Jennyllä Tankarin majakkasaarelle. Lohikeittoateria. Opastettu käynti
kalastajien kirkossa (v. 1754) ja Hyljemuseossa. Pullakahvit ja paluu Tankarista.
• Majoittuminen hotelliin Kokkolan keskustassa.
• Kokkolan suosittu iltatori. Päivällinen ravintolassa.
Torstaina
• Aamiainen hotellissa.
• Uintikeskus Vesiveijarissa sauna, uintia ja
vesijumppaa halukkaille.
• Kokkola-kiertoajelu mm. vanhakaupunki
Neristan ja Vohvelikahvit.
• Renlundin museo ja Luontokokoelma
Kieppi & mineraalikokoelma.
• Lounas ravintolassa ja aikaa ostoksille.
• Päivällinen ravintolassa ja kesäillan konsertti.
Perjantaina
• Aamiainen hotellissa.
• Ryhmän bussilla 7 Sillan saaristotietä Pietarsaareen.
• Kiertoajelu ja käynti Aspegrenin puutarhassa.
• Lounas. Käynti Arktisessa museossa Nanoqissa.
isss
iss
ssa.
a.
• Hyvää kotimatkaa!
Hinta:
Sitoumuksetta 218,00 € /henk (2hh)
280,00 € (1hh)
Joka 16. osanottaja maksutta.
Meillä on myös 1 – 2 vrk paketteja.
Liikkuminen ryhmän bussilla.
Pidämme ryhmästänne hyvää huolta!
Pyytäkää tarjous ryhmällenne!
Kokkolan Matkailu Oy
Kauppatori 3 • 67100 Kokkola
Puh. 040 8065 075 • tourism@kokkola.
Kuvi 3191/00/MJ
12
PATINA 2/2015
KERHOT
KUVAT ASKO BRAX JA KAARINA SILLANPÄÄ
Kansallispukujen kavalkadi Tampereella
KAARINA SILLANPÄÄ
Tampereen kansalliset seniorit ry
KANSALLISPUKU ON jäänyt monelle
nykyihmiselle vieraaksi. Siksi pyysi
puheenjohtajamme Marja Kujansuu Tampereen kansallisten senioreitten kansantanssikerhoa esittelemään yhdistyksen jäsentapaamisessa suomalaisia kansallispukuja Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin
päivän kunniaksi.
Tanssijoillamme on hieno kokoelma erilaisia pukuja ja lisäksi yhdistyksen jäsenet toivat pukujaan
esiteltäviksi. Esittelyn hoiti kerhomme kansantanssinopettaja Sinikka Mäkelä, jonka asiantuntemus
kattoi pukujen historian, ulkonäön
ja käytön.
Länsisuomalainen katrilli Pomarkusta, karjalainen Lanssi ja suomenruotsalainen Tiukan polska elävöittivät esittelyä kerholaisten vauhdikkaasti tanssimina. Haitarisäestyksestä huolehti muusikko Antti Huusari, joka soitti muun muassa Rieväkylän marssin. Olli Siltanen
lauloi sydämiimme käyvästi ”Tuol´
on mun kultani”.
Yhdistyksemme
puheenjohtaja Marja
Kujansuulla on hiukan
harvinaisempi Tuukkalan muinaispuku. Muinaispukuja käyttävät
nykyisin juhlapukuna
monet julkisuuden
henkilöt. Presidentti
Tarja Halosella oli
Euran muinaispuku
itsenäisyysjuhlassa.
Osa edustavasta
joukostamme.
Karjalaisista
puvuista Raililla
on Tuuterin puku,
jonka hienoihin
kirjontoihin Sinikka
Mäkelä kiinnittää huomiota.
Kuvatekstit:
Kerhot Senioriyhdistyksissä 2014
Vaasassa
vietettiin
Kalevalajuhlaa
Vuonna 2014 toimi Senioriliiton paikallisyhdistyksissä 692 erilaista kerhoa.
Määrällisesti ehdottomasti eniten oli liikunta-aiheisia kerhoja, joista suosituimpia olivat kuntosaliharjoittelu ja kävely.
Varsinaisen juhlaesityksen piti
Jussi Hietikko, joka tiivistetyn
kiintoisasti kertoi Kalevalan taustoista ja sisällöstä. Valtavien aplodien saattamana siirryimme lopuksi
kahville ja yhteislaulamaan.
KUVAT MATTI HIETALA
Terttu Jokinen juonsi
tilaisuuden johdatellen aiheeseen.
LIIKUNTA
boccia
golf
hiihto
jooga
kahvakuula
keilailu
kiertoharjoittelu
kävely, kulttuurikävely
lenkkeily
lentopallo
lihaskunto, kuntosali
petankki
pilates
pyöräily
sauvakävely
senioritanssi
sisäcurling
sisäliikunta
tai-ji
tasapaino
tennis
tuolijooga
tuolijumppa
uinti
venyttely
vesi/allasjumppa
voimistelu
MUITA
kotiseutu
matkailu
TANSSI
tanssi
itämainen tanssi
kansantanssi
round-tanssi
senioritanssi
PELIT
biljardi
bridge
canasta
korttipelit
pelikerho
samba
seurapelit
shakki
Shanghai-peli
skruuvi
YHDISTYSTOIMINTA
ideointi
johtamistaito
kokoustekniikka
KULTTUURI, TAIDE
elokuvat
kirja-arvostelut
kirjallisuus
kirjoittaminen
kulttuuri
kuoro
laulu
maalaus
musiikki
näytelmät
runous
taide
valokuvaus
KESKUSTELU
filosofointi
hengellinen
tarinointi
vapaa keskustelu
yhteiskunnallinen
KIELET
Englanti
Ruotsi
Saksa
Viro
HISTORIA
historia
paikallishistoria
perinteet
LÄHIMMÄISTYÖ
lähimmäistyö
vapaaehtoistoiminta
KÄSIN
askartelu
käsityö
neuletyöt
puutyöt
vanerityöt
HYVINVOINTI,
RUOKA JA LUONTO
hyvinvointi
lounastapaamiset
kerhona
luonto
muisti
retkeily
ruoanlaitto
ruoka
terveys
viinit
KURIOSITEETIT
antiikki
murrepiiri
museoautot
nettikerho
osakekerho
puutarhanhoito
sukututkimus
tietotekniikka
PATINA 2/2015
13
TAPAHTUMIA
KUVAT MATTI LATVALA
Ruokamaakunnan seniorit:
Notkeat seniorit
kurkottelivat
Rauni Näverin
komennon mukaan
”omenia puusta”.
– Tekipä venyttely
poikaa, Veli-Matti
Hautala edessä
keskellä totesi.
Yhteisöllisyys
kuuluu tapoihimme
Istuminen jumittaa helposti
seniorin niskan. Jäykkyyttä poistetaan venyttävillä
liikkeillä. Viisitoista sekuntia kallistusta kummallekin puolelle, Rauni Näveri
komensi. Väki totteli.
Etelä-Pohjanmaalla yhdessä tekeminen on istutettu jo lapsena syvälle ihmisten asenteisiin.
Yhteisöllisyys leimaa edelleen senioreiksi varttuneiden ajattelua.
MATTI LATVALA
Seinäjoen kansalliset seniorit ry
PERINTEISTÄ TAPAANSA noudattaen Kau-
havan, Lapuan, Nurmon, Seinäjoen,
Ylistaron ja Ylihärmän kansalliset seniorit kokoontuivat tänäkin laskiaisena
Wanhan Karhunmäen tiloihin yhteiselle hernekeitolleen. Järjestelyistä vastasi
tällä kertaa Seinäjoen yhdistys.
Teema-aiheena tilaisuudessa oli oman
ruokamaakunnan tulevaisuus. Nykyinen
senioripolvi kokee olleensa sitä aikoinaan työllään luomassa. Siitä syystä asia
tunnetaan edelleen omaksi.
Innostus on tarttuvaa lajia
Seinäjoella aloitti toimintansa vuodenvaihteessa elinkeinoelämän kehittämiseen keskittynyt Into Seinäjoki Oy. Yhtiön omistavat Seinäjoen kaupunki ja ammattikorkeakoulu SEAMK.
Asiakkaina on alkavia ja seudulle sijoittuvia yrityksiä. Tavoitteena on luoda
niille edullinen toimintaympäristö. Lähiseudulla asukkaita on noin 200 000.
Pääpuhujaksi seniorien laskiaistapahtumaan kutsuttiin Into Seinäjoki Oy:n
ohjelmapäällikkö Pauliina Hautamäki.
Hän puhui lämmöllä maakunnan kantavaksi voimaksi nousseesta ruokaketjusta ja sen merkityksestä koko seudulle.
Aihe oli senioreille läheinen. Olivathan
monet kuulijoista tehneet elämäntyönsä
ruoantuotannon eteen viljelijöinä, elintarviketeollisuuden työntekijöinä, opettajina, kauppiaina tai alan yrittäjinä.
– Innostus on tapa suhtautua asioihin.
Siitä maakunta tunnetaan. Eteläpohjalaisia pidetään kotiseutuhenkisinä ihmisinä ja yrittäjinä. Oman alueen menestyminen on heille erityisen tärkeätä. Se voi
olla oma kaupunki, pitäjä tai vaikkapa
vain syrjäinen kyläkunta. Seudulle luontainen ”kökkähenki” innostaa ja tarttuu.
Keittiö on ruokaketjun
avainlenkki
Wanhan Karhunmäen keittiö tarjoili laskiaisvieraille lihaisat hernerokat ja päälle hillopannarit. Pauliina Hautamäki sai
siitä esitykseensä oivallisen esimerkin
ruokaketjun lenkeistä.
– Juuri nauttimamme hernerokkakin on työllistänyt monia osaajia matkalla viljelijän pelloilta ja eläinsuojista teol-
lisuuden, kaupan ja keittiön kautta lautasille, Pauliina kuvaili. Moni pää salissa nyökkäsi.
Toimintakeskuksen keittiön emäntä Katri Berg oli talkooväkensä kanssa
valmistanut hernerokan Karhunmäen
omassa keittiössä. Herkullisuuskin sai
siitä luonnollisen selityksensä.
– Herneet, maidot ja lihat hankimme
aina kotimaisia raaka-aineita välittäviltä liikkeiltä. Laskiaispullatkin olivat keittiön omia paistamia. Tavallista vain yritämme tehdä, mutta hyvää pakkaa tulla.
Samaa mieltä olivat asiakkaat.
Senioripolvi osaa näillä seuduilla kunnioittaa ruokaa. Lautaselta syödään
kaikki, mitä siihen on itse lastannut. Seinäjoen yhdistyksen puheenjohtaja Terttu Moinio muistutti kristillisistä perinteistä, joita ajankohtaan liittyy.
– Laskiaisesta on pääsiäiseen aikaa
seitsemän viikkoa, jona aikana paastotaan. Vielä laskiaisena saa iloita ja syödä surutta rasvaisiakin ruokia. Nauttikaa
siis laskiaisena hyvästä ruoasta, jotta jaksatte sitten paastota.
Veret kiertämään suonissa ja
yhdistyksissä
Seinäjoen yhdistyksen liikunnanohjaaja Rauni Näveri komensi väen juhlasalissa välillä venytteleviin liikkeisiin. Komentoa noudatettiin. Salin täyteinen
yleisö ojenteli mallin mukaan raajojaan
ylös alas ja väänsi niskojaan, jotta rutina kuului.
– Seniorit eivät saa pysähtyä paikoilleen, vaan liikettä pitää olla. Verenkierto
ei saa seisahtua istumiseen.
Saman kehotuksen esitti väelle myös
piirin puheenjohtaja Margit Sasi. Hän
innosti liikkumaan erityisesti vaalipäivänä uurnille huhtikuussa.
– Seniorien laaja elämänkokemus antaa taustaa viisaiden valintojen tekemiseen.
Puheenjohtaja lupasi parhaan kykynsä mukaan pumpata sykettä suoniin piirin yhdistyksissä vieraillen.
Lapualaiset ottivat järjestelykapulan
vastuulleen ensi vuoden laskiaistapaamiseen. Yhdistävä tilaisuus päättyi juhlallisesti seisaaltaan laulettuun Vaasan
marssiin.
14
PATINA 2/2015
KUVAT MATTI LATVALA
TAPAHTUMAT
Jokaiseen heittoon pitää kunnolla keskittyä, Aarre Asiala
korostaa. Sitten neljä napakkaa askelta ja tukijalka eteen.
Seniorit keilojen kimpussa:
Keilaaminen luo
sosiaalista
hyvinvointia
Etelä-Pohjanmaan kansalliset seniorit ratkoivat hiki pinnassa piirinmestaruuksia keilojen
kaadossa. Virkeät seniorit tuntuivat kuitenkin
nauttivan ennen kaikkea toistensa seurasta.
Spekuloinnit kisan jälkeen kuuluivat luonnollisesti asiaan.
MATTI LATVALA
Seinäjoen kansalliset seniorit ry
PIIRINMESTARUUSKAATOJEN JÄRJESTÄMISVUOROSSA oli Seinäjoen yh-
distys. Osanottajia oli yhdeksästä yhdistyksestä yhteensä 42 naista
ja miestä. Kilpailunjohtajana toimi
Antti Lammi, joka oli harrastanut
lajia vasta alle vuoden.
– Sain avuksi järjestelyyn niin hyviä kavereita, että ehdin itsekin osallistua kilpailuun, Antti kehaisi.
Monilla harrastajilla
liikunnallinen tausta
Yksi harrastelijasarjan keilaajista
oli jurvalainen Aarre Asiala. Urheilua seuranneet seniori-ikäiset muistavat miehen 60-luvulta, jolloin hän
leiskautti pituushypyssä Suomen
kärkituloksia. Parhaaksi tulokseksi jäi aikakirjoihin 781 cm vuodelta 1963.
Aarre toimi myöhemmin myös
nuorten valmentajana.
– Parisen vuotta olen nyt muiden harrastusten lisäksi keilannut.
Se sopii mainiosti ikäihmisen lihashuoltokeinoksi, aktiivinen liikkuja toteaa.
Asiala pitää yleensäkin harrastuksia senioreille tärkeinä virkeyden ja kunnon ylläpitäjinä.
– Niistä ei saa ottaa paineita, hän
korostaa.
Kilpailuissa tietenkin jokainen
yrittää parastaan, mutta yöunien ei
saa niiden takia häiriintyä. Viimeisen kaatosarjan jälkeen alkoi sitten
kaverin kanssa spekulointi.
– Jos tuo heitto olisi mennyt pari
senttiä vasemmalle, niin olisin voittanut, miehet jossittelivat.
Keilailu on sopiva yhdistelmä
keskittymisestä heittoon ja käden
tarkkuuteen. Kuntoakin tarvitaan.
Parin tunnin aikana sulaa tuhatkun-
ta kaloria.
Kilpailijat tyrmäävät jyrkästi
usein kuultavan väitteen keilailusta
eliittilajina. Etelä-Pohjanmaallakin
halleja on jo puolentusinaa, joten
ne ovat lähellä kansalaisia. Samalla
osallistumismaksut ovat asettuneet
kansantasolle.
Aina jää
parantamisen varaa
Keilailu sopii mainiosti myös naisille. Vähäkyröläinen Airi Korkea­
mäki keilailee yhdessä puolisonsa
kanssa. Harrastus yhdistää. Kummankaan ei tarvitse jäädä yksin kotiin. Kisapaikalla voi yhdessä haukata vaikkapa lounaan, kuten Korkeamäetkin kaikessa rauhassa kilpailun
jälkeen tekivät.
Onnistuneen viimeisen kaadon
jälkeen on mukava lähteä ajelemaan
sitten kotiin.
– Koskaan ei tätä lajia täysin opi.
Hyvät harrastukset pitävät seniorit nuorekkaina. Palkintojen jaossa Eija Koskinen Ähtäristä, Regina Koivisto
Kauhajoelta, kilpailun johtaja Antti Lammi Seinäjoelta,
Riitta Mäkelä Ähtäristä, Airi Korkeamäki Vähästäkyröstä
ja Seinäjoen yhdistyksen puheenjohtaja Terttu Moinio.
Aina jää parantamisen varaa seuraavaa kertaa varten. Joskus luulee
oppineensa, mutta pitää vain osata
nöyrtyä, Airi pohdiskelee.
Hänelläkin oli nuoruusvuosiltaan pikajuoksijan tausta. Urheilu
koulutti tähtäämään aina entistä parempiin tuloksiin.
Director cantus -arvonimi seniori Hannu Knuutilalle
HEIKKI ESKOLA
Loimaan Kansalliset Seniorit ry
LOIMAAN TAIDETALOSSA vietettiin 4. hel-
mikuuta iloista musiikin juhlaa Tasavallan
Presidentin myönnettyä Loimaan Kansallisten Seniorien aloitteesta director cantus -arvonimen Hannu Knuutilalle.
Hannu Knuutila on kasvanut musiikin
keskellä, isä soitti viulua, talossa kaikui
flyygeli; kaikki kuusi sisarusta olivat hyviä
laulamaan. Siskosta tuli musiikinopettaja, veljestä Kuopion kaupunginorkesterin
soittaja, Hannusta musiikkia harrastava
ansioitunut maanviljelijä.
Laulu on tuonut hänen päiviinsä iloa
Tasavallan Presidentti myönsi director ja virkistystä se on seurannut häntä koucantus -arvonimen 19.12.2014 Hannu
lupojasta maamieskouluun ja Mustialan
Knuutilalle. Kyseinen arvonimi myönopistoon; armeija-aikana Niinisalossakin
nettiin viime vuonna kolmelle henkilölle. tanner tömisi ja sotapoikien laulu raikui
Hannu Knuutilan toimiessa ryhmänjohtajana. Innostunut ja
myönteinen elämänasenne
on taannut pitkän uran aktiivisena toimijana lukuisissa yhdistyksissä sekä kuoron jäsenenä. Mieskuoro Loimaan Laulajissa Hannu Knuutila oli mukana kolmisenkymmentä vuotta, siinä hän sai monia
luottamustehtäviä, toimi muun muassa
kuoron johtokunnassa, sen puheenjohtajana, taiteellisen johtajan varamiehenä sekä matkanjohtajana. Monesti hän lauloi
myös kuorosta muodostetussa pienemmässä ryhmässä, kvartetissa.
Loimaan Seudun Kansallisten Seniorien
Kannel-kuoron johtajaksi Hannu Knuutilaa pyydettiin vuonna 2003. Tämän kuoron jäsenten ikähaarukka oli 60–90 vuot-
ta. Lähes kaikki olivat laulaneet
ennen kuorossa, nyt laulu oli
heille lähinnä mukava sosiaalinen tapahtuma.
Hannu Knuutila aloitti
heidän kanssaan kaksiäänisen laulun, mikä lisäsi innostusta ja kiinnostavuutta.
Harjoitukset pidettiin joka toinen viikko ja kuorolle kertyi kolmisenkymmentä esiintymistä vuosittain.
Vuonna 2009 Hannu siirtyi kuoron varajohtajaksi, ja johtajaksi jälleen vuonna
2014.
Hannu Knuutilalla on intohimoinen
suhde musiikkiin ja halu oppia uutta. Kirjat ja netti auttavat tässä. Myös omia sävellyksiä karttuu kiirettä pitämättä: Kevät
kukkia saa (1974), Tähtiyö (1986), Hiljaisuus (2011).
KUVAT AIRI PIKKARAINEN
PATINA 2/2015
15
TAPAHTUMAT
Miesten tervetulotanssi. Vasemmalta Hämäläinen, Torstensson,
Aurala, Seppänen ja Pikkarainen.
Reippaat ”arpatytöt”.
Viola Toikka esitti
Kotkan Ruusua.
Tanssit.
Ystävänpäivä sykäytti
AIRI PIKKARAINEN
Kotkan seniorit ry
KOTKAN SENIOREITA kokoontui runsaas-
ti Laulutalolle jo perinteeksi tulleeseen
illanviettoon. Sali oli koristeltu päivän
teeman mukaisesti ja iloinen puheen puheensorina pulppusi ihmisten hakeutuessa paikoilleen.
Vuorossa oli ruokailu, eli kevyen iltapalan nauttiminen. Totutun kaavan mu-
kaan sitä seuraisi avajaispuhe, mutta yllätys, yllätys! Hienon rytmillisen musiikin soidessa saliin saapui miehiä Broadwayn tyyliin askeltaen, keinutellen, sateensuojat kainalossaan ja lierihatut
päässä.
He esittävät tanssin ihan suuren maailman tyyliin ja lopuksi vetivät tanssien
kelalta esiin suuren plakaatin TERVETULOA.
Meidän monitaiturimme Terttu
Warkki oli laatinut koreografian ja saanut miehet mukaan ja nähtiin todella
upea tervetuliais toivotus. Erkki ja Marjut Siikavirta yhtyeineen vastasivat musiikista koko illan.
Miehet kunnostautuivat hauskalla saunasketsillä. Mukana oli yksi nainen, Tuula Torstensson, taitava tanssija. Vaikka hän ei tanssinut sketsissä, hän
opetti hetkeä myöhemmin kaikille halukkaille uuden tanssin.
Arpojen myyjät olivat ahkeria ja niin
hyviä, että lopulta kilpailtiin viimeisestä arvasta.
Vilkas seurustelu jatkui, kunnes alkoi
kuulua laulua ja keskuuteemme ilmestyi kaunisääninen, upea Kotkan Ruusu.
Hän sai houkuteltua kaikki tanssimaan
ja ainahan hyvät iltamat ovat päättyneet
tanssiaisiin.
Yhdessäololla saavutettiin virkistystä,
iloa ja hyvää mieltä elämään.
TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUJEN
RAUTAINEN OSAAJA EDUSKUNTAAN
SEIJA MUURINEN
Terveystieteiden tohtori, dosentti,
sairaanhoitaja-diakonissa
Kaupunginvaltuutettu
Sosiaali- ja terveyslautakunnan
varapuheenjohtaja
Monipuolinen käytännön työkokemus
Suosittelee:
Professori Sirpa Asko-Seljavaara
www.seijamuurinen.net
Maksan ilmoituksen itse
SENIORIVAIKUTTAJA
PATINA 2/2015
KUVAT TIMO PORTHAN
16
Vaihtoehtoina ovat kamreerimainen
kiristysten tai elvytyksen ja setelirahoituksen dynaaminen ekonomistinen tie, Raimo Ilaskivi pelkistää.
FAKTA Raimo Ilaskivi
Oman tiensä kulkija
Ylipormestari Raimo Ilaskivi (s. 1928) on tehnyt pitkän uran kansainvälisenä ja kansallisena vaikuttajana, Kokoomuksen kansanedustajana ja eduskuntaryhmän puheenjohtajana 1962–75, Helsingin pörssin johtajana, Euroopan parlamentin jäsenenä 1996–
1999, Helsingin kaupunginjohtajana 1979–1991 ja Kokoomuksen
presidenttiehdokkaana vuonna 1994.
Kansallisen senioriliiton puheenjohtajan nuijaakin mies ehti
paukuttaa yhden kauden ajan.
Ilaskivi ja Harri Holkeri muodostivat aikanaan Kokoomuksen
voimakaksikon. Ilaskivi veti ryhmää vaikeana aikana, jolloin kokoomus vaalimenestyksestään huolimatta pidettiin poliittisessa
paitsiossa. Syiksi Johannes Virolainen lausui kesällä 1979 tunnetut sanat ”yleiset syyt”, mistä presidentti Urho Kekkonen hermostui Virolaiselle. Yleisillä syillä ymmärrettiin yleisesti Neuvostoliiton painostusta.
Monien virkojen, toimien ja luottamustehtävien ohella Ilaskivellä on ollut useita eri yritysten hallintoneuvostojen jäsenyyksiä.
Talouspolitiikassa Ilaskivi on edustanut vapaamielistä, markki-
nataloutta tukevaa suuntaa, ennen kuin markkinatalouden suosio oli muodikasta.
Oman tiensä kulkija hän on ollut sitoutumatta porukoihin, kuten 1955 perustettuun nuorten taloustieteilijöiden O-ryhmään
(keskeisinä niminä Mauno Koivisto, Erkki Laatto, Jaakko Lassila,
Jussi Linnamo, Olavi Niitamo ja Jaakko Railo).
Ilaskivi väitteli tohtoriksi vuonna 1958 ja on hoitanut kansantaloustieteen dosentuuria Helsingin Yliopistossa kahdenkymmenen vuoden ajan.
Tohtori Ilaskivi on edelleen aktiivinen vaikuttaja kirjoittaen
säännöllisesti blogeja Iltalehteen ja Uuden Suomen verkkosivuille.
Hyvässä kunnossa oleva vaikuttaja sanoo viettävänsä tavallista eläkeläisen elämää.
– Toimin toimien muun muassa vaimoni Airin omaishoitajana,
joten tunnen senkin puolen.
Ilaskivi sanoo osallistuvansa talouspoliittiseen keskustelukerhoon ”Kuutoset” – nimiä hän ei paljasta.
Kesät kuluvat mökkeillessä Savon sydämessä Anttolassa.
PATINA 2/2015
17
SENIORIVAIKUTTAJA
Raimo Ilaskivi: Suomella kaksi vaihtoehtoa
Dynaaminen elvytys
tai kamreerilinja
Valtiotieteen tohtori Raimo Ilaskivi pelkää, että Suomen julkisen talouden sopeutusvaateet
ovat kovemmat kuin valtiovarainministeriön kuusi miljardia euroa. – Olemme joutuneet
vajeiden kasvu-uralle.
JUKKA REINIKAINEN
RAIMO ILASKIVI on vankkumaton talou-
dellisen tasapainon puolustaja. Hän on
myös elvytysmies, joka tuki kasvua vahvistavaa politiikkaa, jopa setelirahoitusta jo edellisen laman aikana 1990-luvun
alkupuolella. Aivan erityisen huolissaan
Ilaskivi on nyt Suomen velkaantumisen
vauhdista.
– Maan talous on kuralla. Valtionvarainministeriön korkeat virkamiehet
muistuttivat, että Kreikan ja Portugalin
tie on hirveän lähellä.
Valtiovarainministeriön esitys kuuden miljardin leikkauksista osoitti hänen mukaansa suuruusluokan, mutta
tarve voi olla vieläkin suurempi.
Vajeen kimppuun pitäisi käydä jäädyttämällä ensiksi julkinen menotaso muutamaksi vuodeksi. Kansantuotteen kasvaessa valtion alijäämä pienenee, hän sanoo.
Menokurin aikaansaamiseksi Ilaskivi ehdottaa samaa reseptiä, jota hän suositti ylipormestarina Helsingin kaupungille: nollapohjabudjetointia. Sen mukaan mikään menoerä ei ole automaattinen, vaan jokaisen tarpeellisuus tarkistetaan erikseen.
– Näin haarukoiden voidaan löytää
suuria summia. Joku erä on voinut olla
tarpeellinen vuosia sitten, mutta ei enää.
Silloin vakiokaavan noudattaminen, lisätään muutamalla prosentilla, on väärä.
Varsinkin yritystuissa saataisiin säästöjä, muutama sata miljoonaa taatusti.
Ilaskivi on kauhuissaan SDP:n Antti
Rinteen ja keskustan Juha Sipilän ehdotuksista kiristää yli 60 000–70 000
vuodessa tienaavien verotusta.
– Verot ovat jo nyt erittäin kireät ja
progressio jyrkkä. Sitä tällaiset ehdotukset edelleen kiristävät.
Ilaskivi ei usko, että nyt voitaisiin veroja mittavasti ja yleisesti keventääkään.
Tässä tilanteessa niitä olisi vaikea motivoida, hän epäilee.
Raippavero rikkoo
perustuslakia?
Aivan erityisen kohtuuton Ilaskiven
mielestä on eläkeläisten raippavero. Sillä kiristettiin eläketuloja pysyvästi kuudella prosenttiyksiköllä siltä osin kuin
eläketulo ylittää eläketulovähennyksen
jälkeen 45 000 euroa.
Yli 100 000 ansaitsevalle palkansaajalle
määrättiin kahden prosentin solidaarisuusvero, mutta eläkevero säädettiin pysyväksi.
Ilaskiven mielestä eläkeläisten raippavero voi olla ikään perustuvana syrjivä ja
siten perustuslain vastainen. Hän ihmettelee, miksei asiaa viety taannoin eduskunnan perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi. Korkein hallinto-oikeus (KHO)
selvittää raippaverosta tehtyjä valituksia
ja sen perustuslainmukaisuutta.
– Yksikään eduskuntapuolue ei ole
nostanut sormeaan eläkeläisten puolustamiseksi, Ilaskivi moittii.
Raimo Ilaskivi
ei usko, että
nyt voitaisiin veroja
mittavasti
ja yleisesti
keventää.
Taitettu indeksi
rokottaa lisää
Eläkeläisiä on rokotettu myös niin sanotulla taitetulla indeksillä. Työeläkeindeksissä hintojen osuus on 80 ja palkkojen 20 prosenttia. Tämän mukaan eläkkeitä olisi pitänyt nostaa tälle vuodelle liki kaksi prosenttia, mutta sosiaali- ja terveysministeriö päättikin nostaa eläkkeitä vain 0,39 prosenttia.
– Eläkkeen tulisi olla 60 prosenttia
palkasta, mutta taitetun indeksin vuoksi
se on 10 vuoden kuluttua 50, 20 vuoden
kuluttua reilut 40 prosenttia, ja näin 60
prosentin tavoite etääntyy. Ja kaikkein
pahiten taitetusta indeksistä kärsivätkin
pienten eläkkeitten saajat, joitten etujen
parasta puolustamista olisi taitetun korvaaminen vaikkapa niin sanotulla puoliväli-indeksillä.
– Indeksin leikkaaminen sataa työeläkeyhtiöiden laariin. Niiden puskurit ovat
valtavat 172 miljardia eli kolme kertaa
suuremmat kuin valtion budjetti.
– Mihin tuota eläkepääomaa oikein
käytetään? En koskaan ole nähnyt laskelmia siitä, mihin se riittäisi, jos sen turvin palattaisiin järkeviin eläkeindekseihin sen sijaan, että se nyt takaa maamme
mittavimman vallankäytön.
– Eläkeläisestä on tehty maksumies.
On käsittämätöntä, että puolentoista
miljoonan eläkeläisen joukkoa voidaan
näin syrjiä.
Ketkä päättävät veropolitiikasta,
eduskunta vai lobbarit? Ilaskivi kysyy ja
vastaa itse: Elinkeinoelämän keskusliitto, Finanssialan keskusliitto ja Perheyrittäjien liitto.
– Lopputulos on se, että pääomatuloja miljoonin euroin saavat maksavat veroa 32–34 prosenttia, niin sanottu ”hyvätuloinen” eläkeläinen vaikkapa runsaan sadantuhannen tuloistaan 48–50
prosenttia.
– Perintöveron osalta keskustellaan
vain perheyritysten ongelmista, mutta tavallinen perinnön saajahan todellisiin ongelmiin joutuu, koska jo veroprosentti on taulukon mukainen ilman niitä runsaita vähennyksiä, joita perheyrittäjä saa.
Setelielvytykselle
naurettiin aikoinaan
EKP:n setelielvytyksestä puhuttaessa Ilaskiven huulille tulee ironinen hymy. Hän nimittäin ehdotti sitä presi-
denttiehdokkaana Paavo Lipposen hallitukselle ja valtiovarainministeri Iiro
Viinaselle viimeisenä elvytyskeinona
1990-luvun lamaan - ja sai haukut.
– Harvoin olen joutunut niin vahvan
ivan ja pilkanteon kohteeksi kuin tuolloin. Nyt EKP toteuttaa täsmälleen samaa keinoa, ja sitä pidetään aivan oikeana nykytilanteessa. Se voisikin olla piristysruiske, jota kannattaa kokeilla.
– Suomen 1990-luvun alun kokemukset on historioitu ja osittain jopa analysoitu – tuolloisten päättäjien vastuuta lukuun ottamatta. Jonkun vuoden päästä
voidaan Euroopan keskuspankin toimet
saattaa tiukan analyysin suurennuslasin
alle. Silloin voidaan vertailla, kumpi talouspoliittinen linja on ollut antoisampi.
– Onko se kiristysten ja veronkorotusten kamreerimainen linja vai elvytyksen
ja setelirahoituksen dynaaminen, ekonomistinen tie, johon liitetään menojäädytys sekä infraa ja kilpailukykyä parantavat investoinnit.
”Eläkkeen tulisi olla 60 prosenttia palkasta, mutta taitetun indeksin vuoksi se on 10 vuoden kuluttua 50 ja 20 vuoden kuluttua
reilut 40 prosenttia.”
TARINAT
PATINA 2/2015
Matkakuume
UNSKI: MITÄ toi valtava kasa matkaesitteitä tossa pöydällä tekee?
Anni: Mää tutkin niitä. Nyt on akuutti tilanne. Sitä paitti ei ne muualle edes
mahdu. Siinä niitä o iha hyvä selata.
U: Luuleks sää, että meillä o varaa lähtee tosta noi vaa johonki. Se o nii kallista.
A: Kuka siitä o puhunu, että sääki lähtisit. Tää o ny mu oma projekti.
U: Jaa, että sää lähtisit yksi. Ethän sää nykyään pääse edes kaupunkille ostoksille yksi. Mun tarttee aina lähtee kuskiks.
A: Nii, mutta sulla o se invakortti. Se helpottaa parkkeeraamista. Päästään
kauppojen etee.
U: Minkäs aattelit sitte lähtee.
A: Se tässä onki hakusessa. Aattelin, että joku äkkilähtö olis halvempi. Siinä
vaa o se, ei tiedä minkälaisen luukun saa asuttavakseen. Toi naapurin pariskunta
meni semmoselle äkkilähtömatkalle ja pääsivät viiden tähden hotelliin. Se o iha
tuurin kauppaa.
U: Kyllä tää ny tuntuu iha utopiajatukselta tämmönen hömpötys. Viiraako sua
ny joku päässä. Mitä sää siä yksi sitte tekisit. Eiks se tulis aika ykstoikkoseks se
oleminen siellä matkakohteessa. Ethän sää tunne siä ketää.
A: Kyä siä pia tutustuu.
U: Nii, korkeintaa kaiken maailman gigolot siä käy kyttäämässä vanhojen
rouvien lompaakkoo. Sää oot muutenkin nii hualimato, sun lompakkos katoo
kyllä ensimmäisenä.
A: Meinaaks, että gigolot jättäs muute rauhaa ja lompakko olis vaan kiikarissa?
U: No, jos mää totuude sano nii sää suutut.
A: E suutu. Mää lupaa.
U: Kattos, aika o jo ajanu susta ohi. Sää oot jo vanhettunu ja vähä rypistyny. No, jos olis oikee pimee ja pikkuse päissään ni joku vois kysellä sun perää. Ei
muute.
A: Kato vaa ittees. Iha kalju ja muutenkin nii harmaantunu. Ei sussakaa oo
hurraamista.
U: Aina sun tarttee naljailla.
A: Mitä tässä muutaka. Sää oot joskus nii tosikko. Sen takia olis iha kiva lähtee
vähä matkoille. Toi sun naamas välillä kyllästyttää. Oohan mää sitä jo 50 vuotta kattellu. Rajansa kaikella. Lomaa määki tartte. O tää vaan nii raskasta olla tommosen pönöttäjän kanssa kaiket päivät. Sulla ei oo mitää mielikuvitusta,
U: Miten ni?
A: Jos mää joskus ehdota, että mentäs vaikka ulos syämää. Olis vähä vaihtelua
ja sääkin voisit näyttää paljo paremmalta jotain muuta seinää vasten ku ton keittiö seinä. Ku kerran kauppareissulla ehdotin, että mennään syämään hianosti. Ni
sää pilasit tunnelman heti kättelyssä.
U: Kuinka mää se ny pilasi?
A: Sää sanoit, että ostetaan kaupasta hampparin väärää ja purkki piimää ja
mennään johokin näköalapaikalle syämään ne. Siinä meni se ruakahalu. Tultiin
sitte kotio ja mää laiton perunat kiahuu ja syätiin sitä hampparin väärää sitte.
U: Aattele ny. Tommoset kalliit ravintolat vie vain rahat. Ei se ruaka monta kerta oo hintansa väärti. Kyä sää sen tiärät itteki. Sitte harmittaa, ku o kalliisti
maksanu jostain pöperöstä, joka ei maistu kuuselle ei haavalle. Määhä tei palvelukse. Säästi pitkät pennit.
A: Euroja ne o. Pennit o historiaa.
U: Sama se. Rahaa kumminki.
A: Mitä sää sanosit tosta Kanariasta. Mehä oltii siä kerra. Se reissuhan meni
iha mukavasti, ku oli ensi selvitty hotellii.
U: Mitäs sitä enne sitte tapahtu.
A: Eks sää ny muista? Ku odotettii niitä matkalaukkuja siinä hihnalla. Sitte ku
oli ne saatu, sää kysyit, että onko ne ny sitte meidän. Mää vastasi, että o ne. Sitte
ku oli löydetty oikee bussi ja laukut laitettu bussin tavarasäilöön ja mentii bussii
istuu, ni opas tuli puhuu mikrofoonii ja sano, että joudutaa vähä odottaa, ku laukut on sekasi. Joku o saanu väärät laukut. Sää siihen tokasit heti mulle, sää otit
sitteki väärät laukut.
U: Sää sitte jaksat tosta aina huamauttaa. Toihan tapahtu jo viime vuosituhannella. Sitä paitti, ekkö sää huumoria ymmärrä. Määhä vaa laski leikkiä.
A: Su huumorintajus o vaa joskus nii yksinkertasta. Ei se vaa aina naurata.
U: Joko sää oot löytäny se matkakohtee.
A: Oo jo montaki.
U: Koskas meinaat sitte tilata ja lähtee.
A : Kuka tässä tilaamisesta ja lähtemisestä o puhunu.
U: Koko aamuhan siitä on keskusteltu.
A: Joo, mää oo vaan puhunu ja ajatellu, että olis iha kiva lähtee. Ei se tarkota,
että mää oikeesti lähtisi.
U: Voi, herran pieksut. Tätäkö se o, ettei naisia opi ikinä tuntee. Ne puhuu toista ja ajattelee toista.
A: Olis ny luullu, että 50 vuatta riittäs tänkin asian tiätämisee.
U: Niihä sitä luulis!
TUULA SILVENNOINEN
Liedon seniorit ry
Senioriliiton adressit
Osa Senioriliiton paikallisyhdistyksistä myy liiton A4-kokoisia onnittelu- ja
suruadresseja.
Molempien adressimallien takakannen vasemmassa alakulmassa on pienellä
liiton leijonamerkki ja teksti Kansallinen senioriliitto ry.
Onnitteluadressi
Tekstitön sisälehti, vihreä nyöri.
Suruadressi
Sinisävyinen kukkakuva sisälehdellä, teksti muistoa kunnioittaen, violetti
nyöri, kannen etusivulla kohopainatuksella Senioriliiton leijona-tuotemerkki.
Henkilöjäsenet voivat ostaa adresseja ainoastaan paikallisyhdistyksiltä.
PIIRROS HANNU NURMI
18
19
PATINA 2/2015
Kilpailukutsu
Seniori Patina -golfmestaruuskilpailu 2015
26.8.2015 Ähtärin golfkentällä
MESTARUUSKILPAILU
Naiset yli 50 v.
Naiset yli 70 v.
Miehet yli 55 v.
Miehet yli 70 v.
Pelimuoto on SCR. Kaikki naiset ja miehet yli 70 v.
pelaavat punaisilta ja miehet yli 55 v. keltaisilta
lyöntipaikoilta. Sarjan järjestäminen edellyttää vähintään kuuden (6) pelaajan osallistumista. Jokaisen sarjan voittaja on liiton mestari ja saa kiertopalkinnon vuodeksi haltuunsa.
JOUKKUEKILPAILU, 3 PELAAJAA
Pelimuoto PB (hcp 0-36). Voittajajoukkue on
liiton mestari ja saa kiertopalkinnon vuodeksi
haltuunsa. Joukkueet voivat olla nais-, mies- tai
sekajoukkueita. Yhdistyksellä voi olla useampia
joukkueita.
HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU
Naiset yli 50 v.
Naiset yli 70 v.
Miehet yli 55 v.
Miehet yli 70 v.
Pelimuoto on PB (hcp 0-36).
Sarjan järjestäminen edellyttää vähintään kuuden
(6) pelaajan osallistumista. Tulos lasketaan mestaruuskilpailun tuloksista.
LISÄKILPAILU
Pisin avaus väylällä 10 ja lähimmäksi lippua väylällä 2.
KILPAILUN LÄHTÖ
Yhteislähtö klo 10.00. Infotilaisuus klo 9.30.
ILMOITTAUTUMINEN
Ilmoittautuminen henkilökohtaisesti
(ei joukkueita) caddiemasterille 12.8. mennessä
sähköpostitse caddiemaster@ahtaringolf.fi.
Osallistujien määräksi rajataan 120 henkeä.
Joukkueet nimetään klubilla aamulla alk. klo 8.00.
Ilmoittautuessa tulee mainita:
Kansallisen senioriliiton jäsenyhdistys
Ilmoittajan sähköpostiosoite
Pelaajatiedot: nimi, syntymävuosi, golfseura ja
tarkka tasoitus.
Golfauton tarve. Autoja on rajoitetusti.
Mahdollinen erikoisruokavalio.
Kilpailu on vain Kansallinen senioriliitto ry:n
jäsenille.
KILPAILUN OSANOTTOMAKSU 70 €
Kilpailumaksu maksetaan 12.8. mennessä.
Ähtärin Kansalliset Seniorit ry:n tilinumero:
FI55 1197 3000 1010 92
Kylpylän käyttö mahdollinen hotellissa, 5 €.
Maksu sisältää aamukahvin, kärryt ja kilpailun
jälkeen lounaan Hotelli Mesikämmenessä.
Harjoituskierros kentällä 30 €, kun kilpailumaksu on maksettu. Harjoitusaikoja on varattavissa
caddiemasterilta.
MAJOITTUMINEN
Majoitusvaraukset:
Hotelli Mesikämmen, puh. 06 5391 111
Muut majoituskohteet:
Ähtäri Zoo Resort Oy, puh. 044 7310 114
LISÄTIEDOT
veikkolempinen@gmail.com tai puh. 040 773 6413
Kilpailun kotisivut:
ahtari.senioriyhdistys.fi ja ahtaringolf.fi
Tervetuloa Ähtäriin
Ähtärin Kansalliset Seniorit ry
Lasse Waris
yhdistyksen puheenjohtaja
Veikko Lempinen
kilpailun johtaja
20
PATINA 2/2015
YHTEISKUNTA
Kela on julkaissut uuden oppaan
KELAN ASIAKASLEHTI Elämässä – Mitt i allt
on uudistunut samannimiseksi oppaaksi. Sitä saa muun muassa Kelan palvelupisteistä.
Opas sisältää tiiviissä muodossa tie-
toa Kelan tuista ja palveluista. Mukana
on myös Elämässä-lehdestä tuttuja asiakastarinoita ja käytännön vinkkejä asiointiin. Aiheina ovat esimerkiksi lääkekorvaukset ja asiointi valtakirjalla toisen
puolesta. Oppaassa ovat selkeästi esillä
Kelan eläkkeiden maksupäivät, palvelunumerot ja taksien välityskeskusten numerot.
– Uusi opas ilmestyy kerran vuodessa.
Se on suunnattu erityisesti niille asiakkaille, jotka eivät ole aktiivisia verkossa,
kertoo kehittämispäällikkö Tua Kyrklund
Kelasta.
– Tarkoitus on, että asiakkaat ottavat
Virkamiestyöryhmä:
Rahapelitoiminnat
keskitettävä yhteen yhtiöön
Työryhmä esittää, että Veikkaus Oy:n, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoto Oy:n rahapelitoiminta yhdistetään. Tätä ehdotettiin maaliskuussa sisäministeri Päivi Räsäselle luovutetussa
työryhmän raportissa.
ASIAA VARTEN perustettu laaja-alainen
parlamentaarinen ohjausryhmä on työskennellyt kommentoiden virkamiestyöryhmän työtä. Se on myös kuullut edunsaajaryhmien mielipiteitä.
Parlamentaarinen työryhmä yhtyy
virkamiestyöryhmän ensisijaiseen esitykseen ja esittää vastaavan kirjauksen
ottamista uuden hallituksen hallitusohjelmaan.
Yhdistämisratkaisu vahvistaisi entisestään johdonmukaista ja järjestelmällistä rahapelipolitiikkaa sekä antaisi paremmat edellytykset pelihaittojen torjuntaan.
Yhden toimijan mallissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota mahdollisiin vaikutuksiin hevosalalle. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla tulisikin käynnistää lisäselvitys hevosalan tulevaisuuden turvaamisesta yhden toimijan mallissa.
Perustettavan yhtiön yhteyteen muodostettaisiin hallintoneuvosto.
Rahapelipolitiikan ohjausta varten
perustettaisiin sisäministeriön yhteyteen koordinaatioelin.
Rahapelien toimeenpanon valvonta
tulisi siirtää Poliisihallituksesta sisäministeriön alaisuuteen. Samalla tulisi varmistaa valvonnan itsenäisyys ja riippumattomuus.
Lisäksi tulisi lisätä valvonnan resursseja, jotta viranomaiset pystyisivät puuttumaan entistä tehokkaammin arpajaislain vastaiseen pelitoimintaan.
Tuotot jakoon kiintein
prosenttiosuuksin
Tuotonjaosta säädettäisiin uudella tuotonjakolailla. Nykyiset edunsaajat ja rahapelien tuottojen käyttö yleishyödyllisiin käyttötarkoituksiin säilyisivät ennallaan.
Tuotonjako säädettäisiin kiinteäksi seuraavasti siten, että Veikkaus Oy:n
edunsaajat saisivat 53 prosenttia, Rahaautomaattiyhdistyksen edunsaajat 43
prosenttia ja Fintoto Oy:n edunsaajat 4
prosenttia rahapelituotoista.
Työryhmän toimeksiannon lähtökoh-
Omistajaohjaus
valtioneuvoston kansliaan
Omistajaohjausratkaisussa on varmistettava, että yhteys parlamentaarisiin
päätöksentekijöihin ja kansalaisyhteiskuntaan säilyy. Omistajaohjausta on keskitettävä.
Perustettavan yhtiön omistajaohjauksesta vastaisi valtioneuvoston kanslia.
tana ei ollut kustannussäästöjen tavoittelu, mutta luonnollisesti tällaisilla muutoksilla on myös taloudellisia vaikutuksia.
Ulkopuolisen selvityksen mukaan peliyhteisöjen yhdistämisestä on saatavissa kymmenien miljoonien vuotuiset kustannussynergiat sekä kymmenien miljoonien vuotuiset liikevaihtosynergiat.
Yhdistäminen antaa mahdollisuuden päällekkäisten investointien välttämiseen sekä mahdollisuuden pääomien
kertaluonteiseen vapauttamiseen sadoilla miljoonilla euroilla.
Osta pian
lippusi!
Rooleissa mm. Aimo Räsänen, Tuire Salenius
ja Ilmari Saarelainen. Ohjaus Panu Raipia.
Esitykset ajalla 5.6.-8.8.2015.
TAM PE RE E N KOM E D IAT EAT T ER I | Lapintie 3 a, 33100 Tampere | p. 0207 288 388 | www.komediateatteri.fi
Liput alk. 26/30/32 € , hyvät ryhmäalennukset!
Puhelun hinta yritysnumeroon kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh+7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh+17,17 snt/min.
Blomqvist – Helminen – Keinonen – Puurtinen
MYrskYLUODON MAIJA
”Laulata purjetta tuuli tuuli, pyyhkäise silmääni tuuli tuuli.”
Musikaali elinikäisestä rakkaudesta ja elämästä luonnon sylissä
Päärooleissa Maiju Saarinen, Mirja Räty ja Mikko Pörhölä
Ohjaus Jukka Keinonen
ENSI-ILTA 5.9.2015 suurella näyttämöllä
Liput 48 € - 26 € / www.lippu.fi alk. 23 €
Ennakko-etu 11.9. - 8.10. välisenä aikana oleviin esityksiin verkkokaupassa
www.lippu.fi / liput 35 € - 19 € Kaikki hinnat sisältävät palvelumaksun
Kysy ryhmämyynnistä tarjousta yli 30 hengen ryhmille!
Tarjous voimassa 18.5. asti
Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53 €/min+pvm)
Ryhmämyynti (03) 752 6000 / Väliaikatarjoilut (03) 782 6474
www.lahdenkaupunginteatteri.fi
PATINA 2/2015
asiointireissulla oppaan mukaansa ja
laittavat talteen. Toisen oppaan voi viedä naapurille tai kaverille tuliaiseksi.
– Lähetämme mielellämme opasta 20
tai 50 kappaleen nipuissa esimerkiksi
21
YHTEISKUNTA
eläkeläisjärjestöille, jotka haluavat jakaa
opasta sitä tarvitseville.
Järjestöt voivat tilata opasnippuja
sähköpostitse osoitteesta lomakevarasto@kela.fi, Kyrklund vinkkaa.
Eläkeläiset ovat
unohdettu kohderyhmä
PIIRROS HANNU NURMI
Joka vuosi eläkkeelle jää yli 70 000 ihmistä, jotka ovat yhä elinvoimaisempia kuin aiemmat
sukupolvet. He ovat myös valmiit panostamaan omaan ja läheistensä hyvinvointiin. Miksi
teollisuus ja kauppa eivät huomioi tätä aktiivista ja ostovoimaista kohderyhmää?
LEENA SORVALI
Lahden Kansalliset Seniorit ry
ERÄS ELÄKELÄINEN totesi kerran, että ku-
kaan ei mainosta hänelle mitään. Hän
tuntee olevansa ei-kenenkään maalla.
Totta, toteaa moni muukin.
Mainostajien kannattaisi huomata
se, kuinka ostovoimaisia tämän päivän
ikääntyvät ovat. Eläkeläisistä löytyy kiistatta potentiaalista kohderyhmää lähes
kaikille markkinoijille.
Mitä tulee mainonnan mallikuvaan,
eläkkeelle jäävät eivät todellakaan halua
samaistua elämänsä loppupuolella oleviksi seniorikansalaisiksi. Päinvastoin.
He haluavat olla aktiivisia oman elämänsä toteuttajia.
Joidenkin tutkimusten mukaan tämän päivän eläkeläiset tuntevat itsensä
jopa 15 vuotta fyysistä ikäänsä nuoremmiksi. Mainontaan he toivovat tavallisen
näköisiä ihmisiä, joihin samaistua.
Aktiivisia toimijoita
Suomalaiset eläkeläiset ovat Sitran mukaan maailman koulutetuimpia ja terveimpiä. Ikäihmiset haluavat olla aktiivisia toimijoita, jotka tekevät omaa elämäänsä koskevat päätökset itse. Elämänkokemus tuo itsevarmuutta. Eläkeläiset
kyseenalaistavat ja ovat selvästi kriittisempiä valinnoissaan kuin nuoremmat.
Kuluttajina he ovat valveutuneita ja kantaaottavia.
Jos yritys ei toimi vastuullisesti, he
jättävät tuotteen tai palvelun ostamatta. Jos tuote ei vastaa odotuksia, he valittavat siitä.
Eläkkeelle jäävien kulutus suuntautuu uudella tavalla. Laadukkaisiin elintarvikkeisiin ollaan valmiita panostamaan ja itsensä hemmottelu on sallittua,
kun siihen vihdoin on aikaa.
Erilaiset harrastukset, matkailu ja uudet eksoottiset kulttuurit kiinnostavat,
mutta myös kodin ylläpitoon liittyvistä
palveluista ollaan valmiita maksamaan.
Yhä useampi elää yksin
Oman kohderyhmänsä muodostavat yksin asuvat eläkeläiset. Valmiiksi pakatut elintarvikkeet on suunniteltu perheitä varten. Jos haluaisi ostaa vain yhden
pihvin, fileen, muutaman perunan tai
juureksen, ne pitää hakea keskustan ulkopuolella sijaitsevasta marketista, jossa
on palvelutiski. Sellaista ylellisyyttä on
enää harvassa lähikaupassa.
Elämäntilanteeseen liittyvät olosuhteiden ja tapojen muutokset kulminoituvat ruokaan. Tämän päivän eläkeläiselle laatu on tärkeä, hinta vähemmän. Terveellisyys, tuoreus, puhtaat raaka-aineet,
luomu ja kotimaisuus ovat arvossaan.
Moni haluaisi kokeilla uutuustuotteita ja toivoisi entistä laadukkaampaa valmisruokatarjontaa. Joissakin kaupunkikeskustojen kaupoissa onkin jo oma kotikeittiö, joista saa ostaa mukaan niin
kylmiä kuin lämpimiäkin ruoka-annoksia. Tällaisen palvelun soisi lisääntyvän.
Eläkeläisistä löytyy kiistatta potentiaalista
kohderyhmää lähes kaikille markkinoijille.
22
PATINA 2/2015
HISTORIA
Kovina pakkasöinä äitini ja
naapurin Esteri-täti kiipesivät
turkeissaan ja huopatossuissaan paloaseman torniin ilmatorjuntaan.
Juhannus 1942:
Konginkankaan postineiti Aili Ovaska,
isä Väinö Ylönen,
Leena ja äiti-Jenny.
Koneet Konginkankaan yllä
Leena Roivaisen muistoissa sota-aika elää vahvana. Huudot ”luuta-antin tytöstä” ja tädin
lohduttava silitys säikähdyksen hetkellä ovat painuneet syvälle mieleen.
LEENA ROIVAINEN
Muuramen Kansalliset Seniorit ry
TÄNÄ HORNETTIEN ynnä muun ajankoh-
taisen jälkimainingeissa keskustelimme
mieheni kanssa siitä, mitä varhaislapsuuden muistoihimme on jäänyt kohtalokkaalta 40-luvulta.
Hän kertoi siitä, kun lentolaivue nousi Naarajärven kentältä ja lensi Virtasalmen yli, he lapset (ainakin isot pojat) pihassa laskivat, montako lähti ja montako palasi. Tykkien kuminakin kuului rintamalta.
Myöhempi muisto hänellä on tutustumisestaan äitinsä kanssa Helsingissä Sotasaalisnäyttelyyn. Lapaset olivat kadonneet ja niitä etsittiin, olisi ollut menetys
siihen aikaan. Riisuttaessa olivatkin löytyneet hatusta!
Tai muisto, kun hän oli sotavangeille
muka ”vartijana” polttopuidenteossa. Se
oli luottamusta molemmin puolin.
Toisiko lentokone pikkusisaren
kuin haikara…
Kotipaikkani sota-aikaan oli Konginkangas. Minulla ei vielä ollut sisaruksia. Aikaisemmin syntynyt pikkuveli oli vain
käynyt elämässä muutaman päivän ajan.
Siksipä, kun naapurin lasten kanssa
kuulimme lentokoneiden lähestyvän jylinän, olivat ne sitten omia tai vieraita,
jos mahdollista, juoksimme ulos ja huusimme kuorossa: ”Puota meille vauva,
puota meille vauva...!”
Kun ei näet niillä seuduilla haikaroita
ollut, korvikkeeksi kävivät lentokoneet.
Eikä isompien tietäväinen virnuilu horjuttanut lapsenuskoa yhtään.
Sisaruksen kaipuu oli niin suurta, että kun näin äidin sängyllä ison, epämääräisen käärön, hiivin hiljaa ja oletin sen
olevan vauva. Pettymys, se olikin lämmin
lanttukukko, joka oli kääritty vilttien sisään pehmiämään.
Viholliskoneet vaikuttivat muutenkin elämäämme. Kovina pakkasöinä äitini ja naapurin Esteri-täti kiipesivät turkeissaan ja huopatossuissaan paloaseman torniin ilmatorjuntaan. Havainnoista he ilmoittivat eteenpäin puhelimitse. Silloin minulle tuli tutuksi EK-puhelu (erittäin kiireellinen), jota tietoa käytin myöhemmin.
Äiti oli lottana koululla majoittamassa ja laittamassa ruokaa Karjalan evakoille, jotka sitten jatkoivat matkaansa
Viitasaarelle. Eräältä perheeltä jäi koululle koiranpentu, jota sain hoitaa. Suruni oli suuri, kun he palatessaan kotikonnuilleen ottivat rakkaan koiranpentunsa mukaansa.
Lapsi lauloi ja sotapojat eivät
nauraneet
Jossain muistini sopukoissa ovat myös
mustat pimennysverhot ja patteriradio,
josta kuunneltiin vain uutiset. Sota-ajan
laulut opin jo puhumaan oppimisen aikoihin. Ensiesiintymiseni oli 25.11.1942
Asevelijuhlassa. Olin tuolloin kolmevuotias.
Tuolilla seisten, äiti vierellä lauloin.
Tosin kommenttina ensin: ” Minähän
en laula, jos sotapojat nauraa!” Onnistui
kuitenkin se Kuullos pyhä vala.
Isän lomille tulosta muistan sen, kun
äiti kävi kampaajalla. Kerran kun aamulla heräsin, isä olikin tullut yöllä! Sain sitten loikoilla heidän keskellään ja isä otti
tyynystä höyheniä, puhalsi ja minä toistelin ” intu, intu”!
Se isän odottaminen lomalle oli niin
hektistä, että missä kylätiellä näin sotilasmanttelin helman heilahtavan, oli
huutanut: ”Isi, isi!” Jälkeepäin ajatellen
oli ehkä kiusallista äidilleni.
Kiusaamista tapahtui jo tosi pientenkin keskuudessa. Isäni oli luutnantti, joten sain kuulla: ”luuta-antin tyttö, luutaantin tyttö.”
Joku isompi yritti opettaa minulle
vastahuudon ”rättimikon tyttö ” Ei onnistunut, sillä kyseinen räätäli ja hänen vanhempi veljensä olivat hyvin lempeitä ja ymmärtäväisiä aikuisia, vaikka
olin kuulema silloin tällöin syönyt heidän merkkausliiitunsa! Siksipä ennustivat minulle jopa ammattia. Eivätkä paljon erehtyneetkään!
Neuvokas keskus hoiti
hommansa
Suuri, järkyttävä, ensimmäinen ero äidistä tapahtui, kun isä oli saanut pikakomennuksen rintamalta muutamaksi päiväksi Nastolaan. Äidillä oli tiedon
saatuaan ollut vajaa tunti aikaa sen päivän ainoan postiauton lähtöön tavatakseen isän.
Olin Olga-tätini kanssa mustikassa. Ja
kun palasin, voi sitä itkun määrää, kun
äiti oli lähtenyt ja ”jättänyt”! Tädin esiliinan poskeni alla ja rauhoittavan silityksen lohdutuksekseni tunnen vieläkin.
Tulihan se rauhakin. Yksi aamu sain
kuulla, että olin saanut pikkusiskon!
Ei muuta kuin tuolille seinäpuhelimen
eteen ja pyöritin kammesta. Keskus vastasi ja pyysin: ”Saanko EK-puhelun äidille? ”
”Missäs se äiti on?”
”Minä oon saanut pikkusiskon. Äiti on
Äänekoskella.”
Keskus ymmärsi ja yhdisti synnytysosastolle. Pyysin ”äitiä” puhelimeen, samat selitykset, ilman mitään nimiä ja hyvin onnistui, ja isäkin oli jo siellä!
PATINA 2/2015
23
HISTORIA
75 vuotta sitten:
Päättäväisyys ja
jääräpäisyys auttoivat
talvisodassamme
Talvisodan päättyminen 75 vuotta sitten oli aiheena Seinäjoen kansallisten seniorien teemana
maaliskuun tapaamisessa. Neuvostoliitto yritti murtaa yhtenäisyyttämme, mutta kansamme
tahtotila piti. Jääräpäisyydestä oli tuolloin hyötyä.
Seinäjoen kansalliset seniorit ry
ALUSTAJAKSI TILAISUUTEEN saatiin
eversti evp. Jorma Jokisalo. Puhuja käsitteli talvisodan tuntoja, sotaa
edeltäviä ilmiöitä ja kansamme yhtenäisyyttä sodan aikana.
Asia kosketti kuulijoita melko syvältä. Olivathan he pääasiassa sotien aikana syntyneitä, jotkut jo ennen talvisotaa, jotkut jatkosodan jälkeen.
Useimpien isät, sedät ja enot olivat osallistuneet molempiin sotiin.
Äitimme puolestaan tekivät raskaan
osuutensa kotirintamalla perheiden elannosta huolehtien. Nykyseniorit kuuluvat enimmäkseen sotien
jälkeen syntyneisiin suuriin ikäpolviin. Aihe läheisenä kiinnosti.
Talvisota jäi Stalinin mielestä tavallaan kesken, koska Suomi jäi valtaamatta. Pettymys oli suuri rintamalinjojen molemmilla puolilla. Armeijamme joutui marssimaan puolustusasemistaan satakunta kilometriä valloittamatonta maata pitkin
uudelle rajalle.
Jatkosota syttyikin 26.6.1941, kun
neuvostokoneet aloittivat uudelleen
kaupunkiemme pommitukset. Oma
armeijamme oli tuolloin paremmin
varustautunut kuin talvisodan syttyessä.
KUVA MATTI LATVALA
MATTI LATVALA
Emme enää ole yksin
Kansamme taisteli yksin
Eversti Jorma Jokisalo kuvaili tilannetta, jossa olimme ennen talvisodan alkamista. Maamme luettiin
kuuluvaksi Stalinin johtaman Neuvostoliiton etupiiriin.
Häikäilemätön propagandakoneisto teki ennakkoon kaikkensa,
jotta nuoren valtiomme kansalaisten
yhtenäisyys murtuisi.
– Presidentti Paasikivi neuvotteli viimeiseen saakka, jotta neuvostojohtajien asettamat vaatimukset
alueluovutuksineen vältettäisiin. Yhteistyökumppaneita haettiin samaan
aikaan lännestä, ennen kaikkea tukea Ruotsista. Niissä epäonnistuttiin.
Suomi jätettiin yksin. Ilmapiiri oli
painostava, eversti Jokisalo totesi.
Talvisota syttyi marraskuun viimeisenä päivänä 1939. Stalinin piti marssittaa joukkonsa Helsinkiin ja
Tornionjoelle kahdessa viikossa.
Terijoen hallitus vesittyi heti alkuunsa. Torjuntavoittojen ansiosta urhealle kansallemme alkoi tulla myötätuntoa lännestä. Media antoi Suomelle näyttävän tukensa maailmalla.
Säilytimme
itsenäisyytemme
Stalinille talvisota tuotti pettymyksen. Sitkeän vastarinnan jatkuessa
hän alkoi pelätä, että länsivallat, lä-
Turvallisuuskysymys on noussut
viime aikoina uuteen valoon. Sen
eteen tehdään töitä, eversti Jorma
Jokisalo (etupenkissä) rauhoitti
seniorikuulijoita.
hinnä Ranska ja Englanti, lähettävät sotajoukkojaan Suomen avuksi.
Niinpä rauhan aikaansaannille tuli
kiire. Aseet vaikenivat 13.3.1940.
– Rauhanehdot olivat aluemenetyksineen järkyttävät, Jokisalo kuvasi. Tuossa tilanteessa niihin oli
vain suostuttava, vaikka suomalaisten yleinen oikeustaju ei niitä hyväksynyt.
Torjuntavoittojen
ansiosta urhealle
kansallemme alkoi
tulla myötätuntoa
lännestä.
Eversti Jorma Jokisalon alustus herätti vilkasta keskustelua. Ukrainan
tapahtumat ovat aiheuttaneet levottomuutta. Se oli aistittavissa myös
seniorien kysymyksistä alustajalle.
Haluttiin tietää, miten Suomi on varustautunut mahdollisiin kriiseihin.
Keskustelu oli avointa.
– Maamme johdon käymät kaavailut puolustusyhteistyöstä Ruotsin
kanssa ovat poliittinen viesti maailmalle, Jokisalo vastasi rauhoittavasti.
Suomen yleinen asevelvollisuus
takaa mittavan maa-armeijan. Ruotsilla puolestaan on tehokkaat ilmapuolustusvoimat, sukellusveneet
ja muuta materiaalia. Turvallisuus
koetaan maillemme tärkeäksi.
Talvisodan opetus oli, että pienen
pohjoisen maamme ja kansamme ei
pidä jättäytyä missään oloissa yksin.
Onko sen eteen tehty tarpeeksi, seniorit pohtivat?
– Ensin pitää saada rauhanajan
yhteistyö kuntoon. Se on ehdoton
edellytys myös sodanaikaiselle yhteistyölle, Jokisalo perusteli. Siihen tähtää määrätietoisesti poliittisen johtomme toiminta. Myös EUjäsenyys luo tiettyä selkänojaa. Tätä kirjoitettaessa maassamme vieraili voimakas eurovaikuttaja Angela Merkel.
Tilaisuuden jälkeen salista poistui
mietteliäs seniorijoukko. Joku totesi, että eversti Jorma Jokisalon alustus vahvisti mielessä turvallisuuden
tunnetta. Siitä kannetaan huolta. Ei
kuitenkaan enää yksin.
ola on julkaissut useita
at saaneet lukijoilta eritopettajana elämäntyönsä
anut hyvän vastaanoton
en vuoden kokemuksis-
nkorannikko värikkäine
olisonsa kanssa viettänyt
kieltä ja kulttuuria, tuhnyt havaintoja valoista
kirjoitan kirjaa, jossa yriMitä te oikein siellä Esmaan?”
ja yksityiskohtia näiltä
Tekstin ansioita ovat riitjaa kiinnostavat asiatieoristisetkin kokemukset
jalaisuus.
apurahan tämän teok-
eensa turkoosin helman.”
PATINA 2/2015
KULTTUURI
Suomi valloittaa
Espanjan
Skiftesvik Runebergin
jalanjäljissä
MAIJALIISA DIECKMANN
Kaija Petäjä-Haikola • Aurinko, vuoret ja meri
olla
24
Aurinko,
vuoret ja
meri
Kaija Petäjä-Haikola:
Elämää Espanjan
Aurinkorannikolla
hittäviä. Pelataan canastaa tai petankkia, golfataan tai kuunnellaan
luentoja Sofia-opistossa tai kulttuuriyhdistys Kalevassa.
Nautitaan lihasoppaa Asociación
Finlandesan Suomelassa tai juhlamokkaa ja karjalanpiirakoita kotimaan lehtiä selaillen luterilaisen
seurakunnan tiloissa. Kaikkeen siihen on aikaa, kun ei tarvitse luoda
lunta eikä lakaista nurmikolta syksyn lehtiä.
Jouluvalot, belénit ja
porsaanposket
MAIJALIISA DIECKMANN
Porvoon Kansalliset Seniorit ry
ESPANJAN AURINKORANNIKOLLA ele-
lee talvikausina noin 20 000 suomalaista hengittämässä leutoa meri-ilmaa ja ruskettamassa maidonvalkoista pohjoismaista nahkaansa.
Hyvin se siellä saakin väriä, sillä seudulla on mainosten mukaan vuodessa 325 aurinkoista päivää.
Suomalaisten pääpaikkoja ovat
Fuengirola, Benalmádena, Torremolinos ja näiden kahta puolta Marbella ja Malaga.
Espanjalainen elämä sopii hyvin
suomalaiselle eläkeläiselle. Ruoka ja
viini ovat edullisia. Talvella ei tarvitse liukastella ja pelätä reisiluun kaulan murtumista. Ei tarvitse pukea
ylle suomalaiskansallisia harmaita
raappahousuja, eikä huopatossuillakaan juuri ole käyttöä.
Yksi vakinaisista talviespanjalaisista, Kaija Petäjä-Haikola, on merkinnyt muistiin ja toimittanut kirjaksi kokemuksiaan ja tuntemuksiaan.
Kirja Aurinko, vuoret ja meri valaisee suomalaisperheen jokapäiväistä
oloa. Kirjoittaja on äidinkielenopettaja, joten kynä on sujuva ja kertojan
ote luonnikas.
Kirja on yhden Aurinkorannikko-talven päiväkirja, joka alkaa syyskuussa 2013 ja päättyy toukokuuhun
2014. Melko tuoretta tietoa siis.
Joutenolon ihanuus
Mitä sitten tekevät suomalaiset
noissa aurinkoisissa maisemissa?
Syrjästäkatsojan mielestä ovat pääasiassa jouten, nauttivat lämmöstä ja
elävät kuin Ellun kanat.
Kuva on tietenkin väärä. Jokainen
huolehtii kodistaan ja jokapäiväisen
elämänsä tarpeista mutta Ah ja voi
miten paljon helpommin ja halvemmin kuin koti-Suomessa!
Espanjan suomalaiset ovat koulutettua väkeä, joten harrastukset ovat
kulttuurisia tai mieltä ja kroppaa ke-
Aurinkorannikon taivas on talvellakin häkellyttävän sininen, ja Välimeri muuttaa väriään hetkestä toiseen,
niin kuin kirjailija runollisesti toteaa. Hän siteeraa espanjalaista runoutta monipuolisesti, ja hänen käännöksensä ja myös omat Välimerta ja
maisemien kauneutta ylistävät runonsa antavat asiatekstin lomassa
lukijalle hengähdystauon ja kirjallisen elämyksen.
Espanjalaisen joulun kuvaukset ovat kirjan tärkeä anti. Jouluvalot ovat niin mahtavat, että niitä varten kannattaa tehdä Suomesta matka Aurinkorannikolle juuri joulukuussa.
Belénit eli jouluseimet ovat keskeinen osa maan joulunviettoa. Tämä hämmästyttää suomalaista, joka
on viime vuosina joutunut todistamaan koulun jouluperinteiden alasajoa, ettei vain toisinuskovia loukata.
Joulun niin kuin muittenkin kristillisten juhlien aikaan Epanjassa
nähdään juhlakulkueita, joihin väki osallistuu riemumielin. Kulkuetta
suunnitellessa ei olla köyhiä eikä kipeitä. Rahaa pistetään rekvisiittaan,
ja Itämaan tietäjät vaeltavat jouluvalojen alla kimaltavissa viitoissa koreampina kuin oikeat tietäjät muinoin.
Kirja viipyilee perusteellisesti
aterioissa, joita suomalaisväki nauttii, milloin kotona, milloin ystävien luona ja milloin hyvässä seurassa
jossakin ravintolassa.
Siinä suhteessa se on hyvin trendikäs – nythän on muotia kokata ja
leipoa kuin maailmasta heti huomenna loppuisi sapuska. On porsaanposkia ja lampaan munuaisia ja
tietenkin meren eläviä, kun kerran
rannalla ollaan.
Tietoja esimerkiksi Espanjassa asuvien suomalaisten veroasioista, asunnoista, terveydenhoidosta ja
muusta arkisesta kirjassa on niukasti. Jos suunnittelee sinne lähtöä, joutuu hankkimaan perustiedot muualta.
Viehättävä kirja, huolella ja taitavasti laadittu.
Kaija Petäjä-Haikola
Aurinko, vuoret ja meri. Elämää Espanjan Aurinkorannikolla
PEHA-Kirja 2014
Porvoon Kansalliset Seniorit ry
RUNEBERG SEISTÄ jököttää pystinä keskel-
lä Porvoota käsi napoleonmaisesti takinnappien väliin työnnettynä, ja porvoolaiset hyörivät kerran vuodessa ympärillä
juhlien suurmiestään. On soihtukulkuetta, seppeleenlaskua, vastaanottoa ja konserttia.
Kouluihin, niin suomalaisiin kuin ruotsinkielisiin, kutsutaan vieraaksi päivänsankarin nykykollegoita.
Yksi juhlinnan muodoista on kaupungin ja Uusimaa-lehden masinoima Runeberg-palkinto. Tänä vuonna sen sai Joni
Skiftesvikin omaa elämää kuvaava Valkoinen Toyota vei vaimoni.
65-vuotias Skiftesvik on Suomen palkituimpia kirjailijoita. Meren, sataman
ja sahan hallitsema Martinniemi Oulun
tienoilla on monelle tuttu aikaisemmista kirjoista.
Teos ei oikeastaan ole elämäkerta vaan
vaikuttavia, viehättäviä ja synkkiäkin tuokiokuvia Skiftesvikin elämästä vaiheessa,
jossa puoliso joutuu sydänsiirtoleikkaukseen ja kirjailija itsekin sairaalaan.
Se tulvii Perämeren rantojen tarinaperinnettä ja omaleimaisia ihmiskohtaloita. Riipaisevin osuus kirjassa on perheen
kymmenvuotiaan pojan kuolema melontaretkellä.
Minulle, nuoruudessani niin Nyyrikkejä kuin Jerry Cottoneita ahmineelle, kirjassa on mukavana yksityiskohtana kuvaus oululaisesta Kolmio-kustantamosta, jonka leivissä Skiftesvik oli muutaman
vuoden.
Monet Oulun korkeuden kirjailijat
Tuija Lehtisestä ja Marja-Leena Tiaisesta Tapani Baggeen ovat ansainneet
ensimmäiset kirjailijapalkkionsa viihdepokkareitten ja villin lännen seikkailujen
kirjoittajina.
Kirja on runeberginsa ansainnut. Siitä löytää yhtymäkohtia Vänrikki Stoolin tarinoitten henkilöihin. Se on rehellinen kuva Perämeren rantojen karskista elämästä, mutta niin kuin Skiftesvikin
kirjoissa aina myös huumori pilkahtelee
tekstissä.
Johan Ludvig saa rauhassa seistä patsaana puistossaan, sillä ainakin tällä kertaa hänen nimikkopalkintonsa osui mainioon ja lukijan tunteita koskettavaan
kohteeseen.
Joni Skiftesvik
Valkoinen Toyota vei vaimoni
WSOY 2014
Insinöörin neljäs elämä
”Tänään on loppuelämäsi ensimmäinen päivä”,
sanoo mottonaan insinööri Jaakko Vastamäki
alias Johannes Grå. Hän avasi Mäntän kaupungintalossa näyttelynsä, joka käsittää 24 taulua.
Vastamäki toteaa elävänsä parhaillaan neljättä
elämäänsä ja tulleensa insinööristä ihmiseksi.
MARJA-RIITTA SAASTAMOINEN
Mäntän ja Vilppulan Seniorit ry
JAAKKO VASTAMÄKI eli lapsuutensa Eu-
rajoella. Olkiluodon kallioilla hän juoksi lampaita kiinni. Jäätyään puoliorvoksi
hän oli 14-vuotiaaksi saakka isovanhempien hoivissa.
Vastamäki muutti Mänttään 25-vuotiaana. Hän toimi pumpputehtaalla eri tehtävissä, muun muassa suunnittelu- ja osto-
päällikkönä. Kun Serlachius möi pumpputehtaan Ahlströmille, hän perusti alikankintakonepaja Javaskon, joka palveli uutta pumpunvalmistajaa. Javasko työllistää
edelleen 150 ihmistä.
– Se oli kolmas elämä, sanoo Vastamäki.
– Toimin kunnallispolitiikassa 8 vuotta,
viimeksi kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Muutin vuonna 2012 kirjani
Tampereelle. Siellä on asunto, joka on tarpeen taiteen opintoja varten.
PATINA 2/2015
25
KUVA JUSSI RATILAINEN
KULTTUURI
Vallanhimon ja vapauden ooppera
Tampere-talossa esitettiin helmikuussa Giuseppe Verdin säveltämää oopperaa Nabucco.
Viimeinen ja loppuunmyyty esitys oli Kalevalan päivänä.
MARJA-RIITTA SAASTAMOINEN
Kuningas, joka
luulee olevansa jumala
ESITYKSESTÄ OLIN saanut etukäteen mo-
Ooppera alkoi varsin tutulla sävelmällä, Va pensierolla eli hebrealaisten orjien
kuoron musiikilla, jonka lapsilauma kuuli aavikolla.
Ooppera kertoo kuningas Nabuccon
(Nebukadnessar II:n) valtakaudesta noin
600 vuotta ennen ajanlaskumme alkua
Jerusalemissa ja Babyloniassa.
Nabucco hyökkää hebrealaisten kimppuun, polttaa heidän temppelinsä ja vie
heidät Babyloniaan vangiksi.
Aggressiivinen Nabucco juopuu vallasta ja luulee hetken olevansa jumala. Myöhemmin hän romahtaa ja kokee lopulta
nenlaista tietoa. Arvostelijat olivat arvioineet musiikkia, lähinnä kuoroa. Yleisönosastoissa ihmeteltiin mm. Baalin
ylipapin hahmoa. Se oli ilmiselvästi kuin
viimevuotisten euroviisujen voittaja
Conchita Wurst, partoineen ja tiukkoine mekkoineen.
Lisäksi esityksestä oli löydetty muovituoli, minihame ja verkkarit. Jonkun mielestä oopperan modernisointi oli jäänyt
kesken. Musiikissa olisi voinut olla potpurimaista kollaasia, pätkä Spike Jones -tyylistä ja niin edelleen, oli eräs mielipide.
(Liian) lihaksikas seppä
Näyttelyn suurin taulu kuvaa vanhaa pajaa ja seppää töissä.
– Poikasena katsoin ja ihastelin miten
taitavasti seppä Helkiö teki rekiä Vuojoen kartanon pajassa. Ulvilassa oli vanha
Leineperin ruukki. Otin sinne mukaan Javaskon ensimmäisen työntekijän Torsti Ranta-ahon. Hän laittoi sepän vaatteet
ylleen ja otin valokuvia.
– Torstin vaimo kylläkin totesi taulun
nähtyään, ettei Torstilla ole tuollaisia lihaksia! Taulun sijoitus on mänttäläisen
ravintola Pumppumestarin seinällä, kertoo Vastamäki.
Taiteilijanimi mummolta
– Jo lapsesta asti haaveilin maalaamisesta. Jarno-poika oli puolivuotias kun tein
yhden taulun vesiväreillä vuonna 1968.
Mummoni Jenny Vastamäen tyttönimi
on Grå. Heitä ei ole enää Suomessa muuta
kuin minä, joka otin sen taiteilijanimekseni. Johannes taas on toinen nimeni.
– Mummon muotokuva on mielitauluni. Se on tehty valokuvasta. Eläviä mal-
herätyksen. Lopuksi hänet julistetaan uudelleen kansansa hallitsijaksi.
Nabuccon tytär Abigaille pettyy rakkaudessa ja koettaa korvata sen vallanhimollaan. Abigaillen osassa oli venäläissyntyinen sopraano Mlada Khudoley.
Osa on vaativin ja näkyvin.
Nabuccon rooli
oli jaettu
Conchita Wurstin (Jouni Kokora) hahmo ylipappina tuntuikin herättävän keskustelua. Lavastus pitäytyi muuten aavikolla ja sopi tarinan käänteisiin. Puvustus
oli osin historiallista, osin vähemmän. Ainakin ryhmät erottuivat toisistaan.
Helvetinkolumaalaus
ja Jaakko
Vastamäki
Alberto Hold-Garridon johtama
Tampereen Filharmonia soitti mahtavaäänisesti Verdiä. Tampereen oopperan
kuoron esityksissä oli voimaa ja koskettavuutta, suurella kokoonpanolla. Esitys
huipentui tietenkin Va pensieroon.
Mielenkiintoa herätti Nabuccon osajako: Häntä esitti Tommi Hakala. Flunssa esti häntä kuitenkin laulamasta, joten
osan lauloi persialaissyntyinen baritoni
Anooshah Golesorkhi, näyttämön vieressä tumma puku päällä. Toimi se niinkin.
Golesorkhi esittää Nabuccoa Leipzigin
oopperassa. Etukäteen luetut arvostelut
pitivät hyvin paikkansa.
leja ei ole enää ollut olemassa kaikkiin maalaamiini muotokuviin, kertoo Vastamäki.
– Suurin osa tauluista on akryylimaalauksia. Sen etuna, mutta myös haittana on
vesiliukoisuus ja nopea kuivuminen. Muotokuvat on tehty öljyväreillä ja osassa maalauksista on käytetty sekatekniikkaa eli akryyli- ja öljyvärejä.
Taideopiskelu meneillään
– Jo vuonna 1983 olin nuorimman pojan
Rainon kanssa taidekurssilla. Aloitin 4,5
vuotta sitten maalausopinnot Autere-opistossa Riitta Lenkkerin johdolla. Mäntässä
on kesäkursseja ja nyt syksyllä jatkan Tampereen Yliopistossa puolitoista vuotta kestäviä opintoja. Sitten on taiteen perusopinnot
suoritettu. Kuulun Mäntän Taideseuraan.
Näyttelyssä kävijöiden kesken arvotaan
yllätys. Vastamäki lupasi maalata toiveen
mukaan pienen taulun, vaikka muotokuvan. Hän tosin toteaa, että nainen on taiteilijalla innoittaja, mutta on haastavaa tehdä
tästä muotokuva. Tämän hän koki anopin
palautteesta. Tämä totesi, että olisit voinut
kaulaani vähän kaunistaa.
26
PATINA 2/2015
KULTTUURI
Teatterikevään pakko
nähdä -kaksikko
SLAVA! Kunnia ja Kuka pelkää Virginia Woolfia? kuuluvat iskevyydellään tämän kevään
parhaisiin näytelmiin.
Järvenpään kansalliset seniorit ry
SLAVA! KUNNIA avaa mahtavan spektrin
Kansallisteatterin suurella näyttämöllä katsojan silmien eteen. Pirkko Saision
kirjoittama näytelmä iskee salamana Venäjän olemuksen ytimeen, iloittelee monien henkilöiden identiteetillä.
Kaksosten Obedan (Puntti Valtonen)
ja Popedan (Juha Muje) ”opastamana”
lähdemme seuraamaan Venäjän ja Neuvostoliiton historiaa mahtavan moninaisen näyttelijäjoukon avustamana. Muun
muassa Katariina Suuri nousee haudastaan lakeijoineen, Julia Tee punaisine
tanssikenkineen ja kaksosten äitinä vie
usean roolin mallikkaasti.
Mukana vilahtelevat niin Tim Jongun, Conchita Wurst kuin Gerard De-
pardieukin.
Esitys kestää reilut kolme tuntia,
mutta sen kepeä toteutus valtaa katsojan
ja mielenkiinto säilyy loppuun asti.
Esitelehtisen mukaan musiikki ottaa vaikutteita venäläisestä musiikkitraditiosta, mutta on kuitenkin puhdasta mielikuvituksen tuotetta. Monet kuoro-osuudet keventävät esitystä melodisuudellaan.
Näytelmä on ehdottomasti yksi kevään teatteritapauksia.
KUVA YEHIA EWEIS
HILKKA MÄNNYNSALO
Kuka pelkää Virginia Woolfia?
Toiseksi kevään must-katsottavaksi nostaisin Espoon teatterin Kuka pelkää Virginia Woolfia? Reita Lounatvuori on
tehnyt raikkaan uuden suomennoksen
ja ohjaus on Pasi Lampelan.
Marthana nähdään loistava Satu Silvo ja hänelle hyvin pärjäävänä vaastapuolena Antti Virmavirta edellisen
aviomiehenä Georgena.
Nuorena avioparina, joka on kutsuttu
yöllisille jatkoille, on Minka Kuustonen
ja Markus Järvenpää, ”ei huono” heidänkään panoksensa näyttämöllä.
Reilun kolmen tunnin kappale tämäkin, mutta hetkeäkään ei käynyt aika pitkäksi, eikä tarvinnut katsoa kelloa.
Hyvä teksti vuodelta 1962 kantaa yhä
vain.
Sananen elokuvasta
Klaus Härö on tehnyt taas muutaman
vuoden hiljaiselon jälkeen uuden elokuvan Miekkailijan. Ihastuin hänen edellisiin töihinsä Äideistä parhain ja Postia
Espoon teatterin vahva nelikko Albeen
Virginia Woolfissa : vas. Martha (Satu
Silvo),Nick (Markus Järvenpää), Honey (Minka Kuustonen)ja George
(Antti Virmavirta).
pappi Jaakobille.
Tämä uusin työ vie meidät 1950-luvun alun Viroon, jossa se on filmattu ja
näyttelijätkin ovat virolaisia.
Suurta salaisuutta kantava Endel
muuttaa Haapsaluun, ryhtyy opettajaksi
ja alkaa vetää urheilukerhoa lapsille.
Härö on sanonut, että tämä elokuva
on ennen kaikkea elokuva aikuisten roolista lasten elämässä. Tärkeä näkökulma
juuri tänäkin päivänä.
PATINA 2/2015
27
KULTTUURI
Jokaisella on oma Mekkansa
KERTTU LOUKOJÄRVI
Hämeenlinnan kansalliset seniorit ry
VANHUSTEN HOIVAKOTI – päästään-
kö – joudutaanko sinne vai voidaanko jatkaa asumista kotona? Nämä
ovat ajankohtaisia asioita monelle ja
myös Hämeenlinnan Teatterin uusimmassa ensi-illassa Tie Mekkaan
ne tulevat vahvasti esille.
Se on myös näytelmä ystävyydestä, välittämisestä, rakkaudesta, erilaisuuden ymmärtämisestä ja oman
tiensä löytämisestä, omasta Mekasta.
Näytelmän kirjoittaja Athol Fugard on eteläafrikkalainen, mutta vaikka näytelmä on kirjoitettu jo
40 vuotta sitten ja sijoittuu rotusortoaikaan, ei se ole aikaan eikä paikkaan sidottu. Se käsittelee aina ajankohtaisia asioita missä tahansa – yksinäisyyttä, hoivan tarvetta, ystävyyttä, välittämistä. Päähenkilö Helen on vanhus, joka leskeksi jäätyään on omistautunut intohimoisesti taiteelle, kuvanveistolle. Hän
on luonut kotiinsa ja puutarhaansa oman Mekkansa, veistospuiston
ihmeellisine jättimäisine eläinhahmoineen.
Nyt hän on vanha, sairas, ei pysty enää käsittelemään raskaita ma-
teriaaleja. Eikä oikein huolehtimaan
itsestään. Vuosien mittaan hän on
erakoitunut, eräänlainen kylähullu, jota pienen kylän lapset pilkkaavat, särkevät hänen veistoksiaan –
ja ikätoverit ovat kuolleet. Hän on
yksin.
Ainoa kävijä on kylän pappi, Marius, joka huolehtivaisesti on hankkimassa Helenia hoivakotiin. Ja toinen ystävä on Elsa, nuori opettaja, joka saapuu intoa hehkuen vanhan ystävän avuksi unohtaen omat
vaikeutensa värillisten puolustajana koulumaailmassa, omat rakkaussuhteensa..
Näytelmä on selvää draamaa, totesi ohjaaja Jotaarkka Pennanen,
joka on ohjannut saman näytelmän 30 vuotta sitten Helsingin Kaupunginteatterissa. ”Siinä on selvästi tragediaa, komediaa”. Näytelmää
on esitetty vuosien varrella suurilla
näyttämöillä ja siitä on tehty myös
filmi.
Näytelmän päähahmolla, Helenillä, on muuten esikuva, kuuluisa eteläafrikkalainen kuvanveistäjä
Helen Martins, jonka jälkeenjäänyt
koti veistoksineen on julistettu Etelä-Afrikan kansallismonumentiksi.
Näytelmä sijoittuu yhteen iltaan.
Ensin saapuu paikalle Elsa, pitkän
KUVA HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TEATTERI / TERHO AALTO
Intensiivisen keskusteluntäyteisen illan tuo lavalle Hämeenlinnan Teatteri.
ajomatkan takaa ystävänsä Helenin huolestuttavan kirjeen saatuaan, touhukkaana, rempseänä. Sitten pappi, huolehtivana, auttavana,
Helenin yksinäisyyttä, avuttomuutta säälien..
Keskusteluahan näytelmä on,
mutta erittäin intensiivistä.
Rooleissa ovat Ritva Oksanen,
hauras, yksinäinen, sairas vanhus,
joka ei osaa päättää olisiko hänen
hyvä olla hoivassa, turvassa vai jäädä kotiinsa, kerran rakentamaansa Mekkaansa, pappi Mariuksena
Heikki Kinnunen ja Elsa-ystävänä
Kirsi-Kaisa Sinisalo.
Todella oivallinen kolmikko, jotka ovat sisäistäneet roolinsa ja dialogit heidän välillään on nautittavaa
kuultavaa.
Juha Mäkipään lavastus tuo
näyttävät puitteet vanhuksen kodille, jonka täyttävät Suvi Vasaman
merkilliset veistokset, Helenin saavuttama Mekka.
Tie Mekkaan käsittelee
aina ajankohtaisia asioita
missä tahansa – yksinäisyyttä, hoivan tarvetta,
ystävyyttä, välittämistä.
Lahjoitetaan golf-osake
Sairauden takia lahjoitan Harjattula
Golf Oy:n osakkeen. Kenttä on
18-reikäinen ja sijaitsee kauniissa
ympäristössä Turun Kakskerrassa.
Vuoden 2015 vuosimaksut on
maksettu.
Turvallista ja viihtyisää asumista
PALVELUTALO CECILIASSA
Vuosaaressa Helsingissä sijaitseva HelsinkiMission palvelutalo
Cecilia on suunniteltu seniorien tarpeisiin. Se tarjoaa turvallisen
kodin, seuraa ja monipuolista vapaa-ajanohjelmaa saman katon
alla. Metroasemalle on vain 300 m.
Ceciliassa on 128 vuokra-asuntoa ja mukavat yhteiset tilat sekä
ruokaravintola. Valtaosa asunnoista on kaksioita (41−43 m²).
Vuokraan (900−1100 e/kk) kuuluu mm. turvaranneke, hoitajapäivystys 24 h/vrk ja hoitajan vastaanotto arkisin. Asukkaaksi
pääseminen edellyttää palveluntarvetta, Cecilia Hoiva tarjoaa
hoivapalveluja asukkaiden tarpeiden mukaan.
Nyt useita asuntoja vapaana.
Lue lisää www.helsinkimissio.fi ja ota yhteyttä:
Irma Kallamäki, puh. 045 341 0244 ja
cecilia@helsinkimissio.fi
CECILIA
120
Pekka Ravi
Maksaja: Pekka Ravin tukiryhmä
Yhteydenotot:
Jaakko Nurmi,
puh. 0440 595 414.
Suomen turvallisuuden puolesta.
kansanedustaja
eduskunnan varapuhemies
puh. 050 512 1970
pekka.ravi@eduskunta.fi
www.pekkaravi.fi
G Pekka Ravi eduskuntaan
SAVO-KARJALAN VAALIPIIRI
Minirunoja
Vaikka tähdet
loistavat
tuhansina pikku lyhtyinä
– sytytän lampun
nähdäkseni lukea.
Istun rantakalliolla
meren myrskytessä,
kuin toivoisin
aaltojen heittävän
rannalle sen kiven,
jonka kauan sitten
viskasin mereen.
Ukkonen kaikkosi,
salamat sammuivat,
tummat pilvet
väistivät
kirkastuvaa taivasta.
Kuinka lohdullista silloin olikaan
nähdä pikkuveljen
tarttuvan
sisartaan kädestä
ja astelevan
kesäisen lehtikaton alle
Kesäpäivä tuoksuu
niitetylle heinälle,
isä ripustaa verkkoja
aitan seinälle.
RAIMO BERKAN
28
PATINA 2/2015
29
PATINA 2/2015
MIETTEET
Vanhuksille oma kaupunki
VANHUSTEN ASEMA, vanhuspalvelulaki,
sote-uudistus, nuo kaikki muodostavat
meille vanhuksille vaikeasti hahmottuvan todellisuuden, jossa meidän olisi pyrittävä selviytymään.
Keksin mielestäni oivallisen ratkaisun.
Perustetaan Suomeen vanhuksille oma
kaupunki. Tai suuriin kaupunkeihin vanhuskorttelit, maaseudulle vanhuskyliä.
Tällaisilla vanhusten alueilla kaikki olisi niin kuin “ennen”, palvelut sellaisia
mihin olemme jo 60–70 vuotta sitten
tottuneet. Olisi siis pankki ja posti neiteineen, joiden kanssa voisi jutella samalla kun hoitaa asioitaan. Olisi toimiva
lankapuhelin.
Terveyskeskuksessa olisi lääkärin vastaanotto aamupäivällä, ja iltapäivisin
lääkäri tekisi kotikäyntejä, niin kuin kunnanlääkärit ennen.
Talossa olisi talonmies, joka osaisi
auttaa melkein pulmassa kuin pulmassa ja tuntisi asukkaitten olosuhteet. Olisi
myös pieniä kauppoja, semmoisia kuin
ennen Helsingissä Elannon pullapuodit.
Niinpä. Mittavia valtakunnallisia sotehankkeita kyllä pyöritellään, mutta siinä
pyörittelyssä taitavat meidän vanhojen
asiat kokonaan unohtua. Emme tarvitse
minkään lain pykäliä, vaan toimivia palveluita, joita osaisimme käyttää.
PAUL TIILILÄ
Pälkäneen seniorit ry
Miksi
pantata
palautetta?
Ihmiset kaipaavat ja tarvitsevat toiminnastaan palautetta. Myönteinen
palaute on yksi yleisimmistä tarpeista,
joka nousee esiin niin työpaikoilla kuin
yhdistyksissäkin. Myönteinen palaute
energisoi niin sen saajaa kuin antajaakin.
Ilman palautetta osallistumisen into
laantuu.
LEENA SORVALI
Lahden Kansalliset Seniorit ry
OLEN OLLUT ja olen usean yhdistyk-
ARJA KARHUVAARA
KOKEMUS ON KÄYTTÖVOIMAA
Sopiva arkikiire kuuluu kaikille. Arkikiireessä on kyse siitä,
että meillä kaikilla on oikeus tuntea olevamme tarpeellisia
ja tärkeitä – ihan joka päivä. Yhteiskunnan tuella toiset
ruuhkavuodetkin voivat olla elämää rikastuttavaa aikaa.
sen jäsen. Ne yhdistykset, joista en
ole saanut osallistumisen iloa, olen
jättänyt taakseni. Joissakin yhdistyksissä kuulun niin sanottuun harmaaseen joukkoon, joka maksaa moitteettomasti jäsenmaksunsa, mutta
ei osallistu varsinaiseen toimintaan.
Niissä olen lähinnä kannatusjäsen.
Viihdyn sellaisessa yhdistyksessä, joka antaa jäsenilleen palautetta,
on se sitten hyvää tai huonoa. Uskon,
että jokainen toivoisi jonkinlaista palautetta, tulisi noteeratuksi.
Taitavasti annettu palaute motivoi, kannustaa ja sitouttaa. Se voi
myös vahvistaa jäsenten itsetuntoa
ja itsetuntemusta.
Hyvässä toimivassa yhteisössä jäsenet antavat palautetta myös toisilleen, mikä lisää yhdessä olemisen ja
tekemisen iloa.
Miksi meidän on niin vaikea antaa palautetta? Autoritaarisesti johdetussa yhteisössä ei ehkä osata tai
uskalleta.
Jokainen meistä voisi kohdallaan
miettiä, miten oppia sanomaan ääneen myönteistä palautetta sen sijaan, että vain ajattelemme myönteisesti kumppanistamme, mikä sekin
on tärkeää. Jo se, että osoittaa kiinnostusta toista kohtaan, antaa palautetta.
Palautteen tulee kuitenkin olla rehellistä ja aitoa. Me suomalaiset emme kaipaa ylenpalttista kehumista,
amerikkalaista kermavaahtoa, vaan
tilanteeseen sidottua pienimuotoista
huomioimista.
Myönteisen palautteen vaikutus
voi joskus olla arvaamattoman suuri.
Ja kun meillä on mahdollisuus saada
hyvää palautetta, se kannattaa ottaa
ilolla ja ylpeydellä vastaan.
Palautteen antaminen on todellista välittämistä.
30
KYSYMYSTÄ
Ristikko 2/2015
SODANKYLÄÄ
TEKEE
HERKKUJA?
INGA KA- MARY
RI
RIETAS
PUISTA
TAIVAL
VENESUOJA
SATULOISSA
QUICK-
NIN
www.ristikkotuuli.fi
VALTIO
SAASTUNUT
JÄRVI
RAHA”
BLONDIT
PULLOISSA
SEPPELEET
ELI
VELIPOIKIA
JAKELI
ENNEN
TILAISUUS
MATSI
BECKIN
TYTÄR
KOIPI
TYTTÖJÄ
PILKKAUS
VIIMEISTELYYN
AAVISTUS
YÖK!
HANNU
LOTTOAVA
KANAN
TEKEMISTÄ
LISÄÄ
TUSKAA?
AIVAN
LÄSKIT
JOSKUS
JÄÄTÄ
KUIVIA
MAITA
KUUMA
LÄHDE
RETUN
LEMMIKKI
TOTTUMUS
WUORELA
L.
ROBERT
POLO
UUTTEITA
JUHTA
MENNEET
SATAMA- MAAL- “SÄRALUETTA LINEN KELÄ”
SAVU-
USEIN
LUMINEN
CHRIS
MUSTAA
PIENII
VOLGAN MUNAKIRKAS VANHA
NIMI SARJAT
VALUA
PAISUA
AKATEE- AN- KARVASMISILLA TON MAKU
TERÄSTEN
TEKIJÄ
6. Mikä rautalankayhtye levytti vuonna
1963 kappaleen Emma?
7. Kenen supertähden läpimurtokappale
oli Heartbreak Hotel?
8. Mikä pohjoismainen yhtye voitti Eurovision laulukilpailun vuonna 1974?
9. Kuka kanadalainen laulaja tuli tunnetuksi kappaleella Suzanne vuonna 1966?
10. Lentokoneesi laskeutuu Sveitsiin. Voit
poistua kentältä suoraan Sveitsiin,
Ranskaan ja Saksaan. Mille kentälle laskeuduit?
PANOSTUS
KIELISILTA
TYTTÖ
JÄRVI
”
1. Kuka turkulainen on valittu vuoden parhaaksi sekä jääkiekossa että jalkapallossa?
2. Kuka 23 kautta jääkiekon SM-liigassa
pelannut helsinkiläinen tunnettiin lempinimellä Ruoska?
3. Mikä kuntanimitys lakkautettiin Suomessa vuonna 1977?
4. Kuka edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa kappaleella Huilumies?
5. Missä maassa sijaitsee Afrikan korkein
vuori Kilimanjaro?
1. Timo Nummelin
2. Pertti Lehtonen
3. Kauppala
4. Vesa-Matti Loiri
5. Tansaniassa
6. The Sounds
7. Elvis Presley
8. Abba
9. Leonard Cohen
10. Basel
10
PATINA 2/2015
VAPAALLA
24.12
31.12
Saimme edelliseen ristikkoon 100 ratkaisua. Kirjapalkinnon sai arvonnassa Raimo Elonsalo Kirkkonummelta. Onneksi olkoon!
Tämänkertaisen ristikon palautusaika päättyy 28.5.2015. Ratkojien kesken arvotaan ravitsemus- ja keittokirja Syö muistaaksesi.
Ratkaistu lähetetään osoitteeseen: Kansallinen senioriliitto ry, Kansakoulukatu 5 A 6, 00100 Helsinki.
Ajatuksia Patinasta:
Lähettäjä
Lähiosoite
Postitoimipaikka ja -numero
Voit antaa palautetta myös sähköpostitse patina@senioriliitto.fi
PATINA 2/2015
31
VAPAALLA
n –29
n 30–39
n 40–49
n 50–59
n 60+
Seuraava Patina ilmestyy 11. kesäkuuta. Teemana on hyvinvointi.
Aineistopäivä on 28. toukokuuta.
Lisäys
Oikaisu
Viime numeron sivujen 6-7 jutusta ”Senioreilla on vaikutusvaltaa” jäi
puuttumaan RKP:n ehdokkaiden ikärakennetta kuvaava kuvio. Ohessa
puuttuva kuvio.
Patinan viime numerossa sivulla 28 oli
juttu ”Tunnetko olosi kotona turvalliseksi?” Jutussa esiintyi Margit Sasi.
Hän on Pohjanmaan kansallisen senioripiirin puheenjohtaja, ei Etelä-Pohjanmaan senioripiirin puheenjohtaja,
kuten virheellisesti kerroimme.
RKP
Ristikon 1/2015 ratkaisu
T
A
S
A
N
V
E
H
O
U
T
A
L
A
A
P
I
S
K
I
N
A
T
L
E
I
T
A L A
K
L O
T U T
I
A V
A L I A
R A
T
E E
V
Ä Ä
S I
T
O K O E
L I
L
L T Y Ä
A A
T
A
R
K
I
S
U
O
S
I
S K
U I
S T
A
N E
N E
A T
T
A E
R
I I
L A
L
P I
B
S A
B
M A
I
S A
S T
O
U M
U I
T
U I
T
K
L E V
U V A T
O
S E K
L A K E
I
E N T
O N N
I
I T O I
A K A N A
T O
K
Y S L I P
S I O
E
A P A T
N
U R O
A I K A
S
S I V
U K I T
Y
O P
L U K E
Ä
S I
N A A T
E R
O
P O T
S A T
T
T O
O K A P
P U J A
R A S
I A
S
O K
K O L A
U
A R
T U S I
I
M
M
I
T
A
A
T
O
A T
R
MU
I T
R
V A
A
R A
T A
E S
N A
Loistava punaviini
mausteisen karitsan
kylkeen
Torres Ibéricos Crianza 2010 (3,90 € /18.7 cl)
Altos Ibericos Crianza 2011
Tule hyvälle tuulelle!
KESÄLOMA
5 vrk............ alk.
Aamiaismajoitus
209€
Voimassa 31.8.2015 saakka.
Syksyn
Teatterilomat 1 vrk
67€
alk.
hlö/2 hh
aamiaismajoitus
Sis. lipun Varkauden teatteriin.
hlö/2hh
UUTTA! KIINALAINEN
HEMMOTTELULOMA
3 vrk............. alk. 248€
Puolihoito
hlö/2hh
Varaukset ja
lisätiedot
(017) 560 1403 tai
myynti@kuntoranta.fi
TEKSTI JA KUVAT PENA ARVELA
Turun kansalliset seniorit ry
ÄITIENPÄIVÄLAHJAKSI
KYLPYLÄLOMA 8.-10.5.2015
ALKON HYLLYILTÄ löytyi pikkupul-
2 vrk ...... alk. 100€
hlö/2hh
2
vrk ...... alk. 220€
(2 aik. 1-2 lasta 4-17v.) /huone
tai
Sis. aamiaiset, kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön, peli- ja leikkihuoneiden käytön. Su 10.5. Äitienpäivälounaan klo 12-15.
Kuntorannantie 14, Varkaus
www.kuntoranta.fi
HOTELLI • RAVINTOLAT • KYLPYLÄ • HYVINVOINTIPALVELUT • JÄÄHALLI • HIIHTOAREENA
MONITOIMIAREENA • URHEILUALUE – KAIKKI YHDESSÄ PAIKASSA!
Senioripaketti
(su–to)
alkaen
150€
/2 vrk/hlö/2 heng. huoneessa
Sisältää: kylpylän, kuntosalin
ja hiihtoareenan vapaan
käytön, aamiaisen, puolihoitoruokailun sekä yhden
hemmotteluhoidon (käsille tai
jaloille) tai 45 min hieronnan
Vokkolantie 1, 79100 LEPPÄVIRTA
Puh. 029 170 0170 | 017 192 4000
Fax: 017 192 4060
sales@vesileppis.fi | www.vesileppis.fi
KUVAT PENA ARVELA
Hiihdä,
kuntoile,
kylve, nauti!
Virkistävä
lossa Torresin Altos Ibericos Crianzaa vuodelta 2011. Kun hain kyseistä viiniä Alkon listoilta niin sieltä löytyi vain vuotta vanhempaa Ibericos
Crianzaa ilman nimeä Altos.
Oletettavasti kyseessä on kuitenkin sama viini, mutta eri vuosikerta. Viini on tehty Espanjalle tyypillisistä Tempranillo-rypäleistä Riojan
alueella. Viiniä on kypsytetty vuoden
verran tammitynnyreissä ja puolisen
vuotta pullossa.
Alko kuvailee viiniä seuraavin sanoin: täyteläinen, keskitanniininen,
tummakirsikkainen, karpalohilloinen, kevyen tamminen ja hennon vaniljainen.
Viini on merkattu lilan värisella
tunnuksella, mikä tarkoittaa mehevää ja hilloista. Kaikki kuvailut pitävät paikkansa ja viini oli todella kaukana Riojan alueen tanniinipommeista.
Alkoholipitoisuus on melko korkea eli 14 prosenttia mutta uutosmäärä (30 g/L) ja hapot (5.8 g/l) piti-
vät sen hyvin kurissa. Tempranillon
marjaisuuskin pääsi hyvin esille.
Vaimoni Pimu päätti näin joulun
sikailujen jälkeen valmistaa karitsan
fileestä jotain kevyempää. Hän löysi mukavan reseptin Sikke Sumarin
kirjasta Ruokaa rakkaudella.
Sikke oli käyttänyt annokseen karitsan ulkofilettä, mutta koska kauppias tarjosi sisäfilettä samaan hintaan, otimme sitä. Karitsan liha on
melko kevyttä eikä maistu varsinaisesti lampaalta.
Sikken oiva vinkki oli mausteseos,
joka sisälsi:
1 tl kuminansiemeniä
1 tl fenkolinsiemeniä
1 tl korianterinsiemeniä
½ tl chilihiutaleita
½ tl timjamia
2-4 rkl hunajaa
Mausteseos sekoitettiin ja pannaan paistinpannulle kuumenemaan
pienessä määrässä öljyä ja voita. Fileet ruskistetaan nopeasti kummaltakin puolelta ja tarvittaessa kypsennetään lisää foliokääreessä uunissa
(noin 150 astetta, 10 min.)
Lisukkeena paistetaan fetaperunoita eli tavallisten paistinperunoiden sekaan ripotellaan fetajuustoa.
Torresin Ibericos Tempranillo sopi loistavasti karitsan ja mausteseoksen makujen kanssa. Tulemme toistenkin valmistamaan erilaisia lihoja tämän mausteseoksen ryydittämänä.
32
PATINA 2/2015
IKÄINSTITUUTTI
Ohje löytyy myös Ikäinstituutin kotisivuilta www.ikainstituutti.fi.