docToimintakertomus 2014
download 
Report Transcription
Toimintakertomus 2014
Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2014 Liedon Vanhalinna -säätiön vuosikertomus 2014 Sisältö TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014........................................................... 3 TOIMINTAVUOSI 2014........................................................................................................................................................................................3 TURUN YLIOPISTOLLE SUUNNATTU TOIMINNALLINEN TUKI.........................................................................................................4 HENKILÖLUETTELO...........................................................................................................................................................................................7 Professori Tapio Reponen 1947 – 2014................................................................................................................................................9 VUODEN 2014 AIKANA MYÖNNETYT APU- JA MÄÄRÄRAHAT........................................................................................................10 LAHJOITUKSET..................................................................................................................................................................................................10 SIJOITUSTOIMINTA JA TALOUS 2014..........................................................................................................................................................17 TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖN TULOSLASKELMA VUODELTA 2014...................................................................................................20 TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖN TASE VUODELTA 2014.............................................................................................................................21 TILINTARKASTUSKERTOMUS.......................................................................................................................................................................23 LIEDON VANHALINNA -SÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014................................................ 24 KUUDESTOISTA TOIMINTAVUOSI 2014.....................................................................................................................................................25 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ................................................................................................................................................................26 MUSEOTOIMINTA.............................................................................................................................................................................................28 YLEISÖ- JA ASIAKKUUSTYÖ..........................................................................................................................................................................34 KÄVIJÄT................................................................................................................................................................................................................38 YMPÄRISTÖNHOITO JA MAISEMANSUOJELU.........................................................................................................................................39 TALOUS JA HALLINTO.....................................................................................................................................................................................40 TULOSLASKELMA VUODELTA 2014............................................................................................................................................................43 TASE 31.12.2014....................................................................................................................................................................................................44 TILINTARKASTUSKERTOMUS.......................................................................................................................................................................45 MITÄ ON TAPAHTUNUT VUODEN 1917 JÄLKEEN.................................................................................................................................46 © Kirjoittajat, kuvaajat Turun Yliopistosäätiö, Turun yliopisto, Liedon Vanhalinna -säätiö Julkaisun suunnittelu ja taitto: Mirja Sarlin Painopaikka: Newprint Oy, Raisio, 2015 2 Turun Y liopistosäätiön vuosikertomus 2014 TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 TOIMINTAVUOSI 2014 T urun yliopistolle myönnetty tuki oli yhteensä 1 373 881 euroa. Apu- ja määrärahoja jaettiin 442 kpl. Kevään apurahojen jako- ja julkistamistilaisuus pidettiin Snellmanin päivänä 12.5.2014 Liedon Vanhalinnassa. Tulosten aikaansaaminen ja tulevan toiminnan varmistaminen ovat aikaisempien vuosien tapaan edellyttäneet useiden eri henkilöiden ja yhteisöjen osallistumista säätiön toimintaan. Säätiön hallitus kiittää kaikkia niitä yhteistyötahoja, jotka ovat olleet mukana säätiön toiminnassa Turun yliopiston henkisen ja aineellisen vaurastumisen hyväksi. Turun Yliopistosäätiön valtuuskunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Keväällä se vahvisti vuoden 2013 tilinpäätöksen ja syksyllä säätiön hallituksen laatiman toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodeksi 2015, valitsi säätiön hallituksen ja valtuuskunnan jäsenet erovuoroisten tilalle sekä tilintarkastajat. Hallitus kokoontui vuoden 2014 aikana viisi kertaa. Syyskuussa pidettiin yhden päivän suunnittelukokous Helsingissä. Säätiön hallituksen yksittäisiä asiakokonaisuuksia hoitamaan asettamat hallintoelimet kokoontuivat vuoden aikana seuraavasti: sijoitustoimikunta kaksi kertaa ja Bengtskärin neuvottelukunta kaksi kertaa. Granö-yhteistyökeskuksen neuvottelukunta ei kokoontunut. Liedon Vanhalinna -säätiön hallitus kokoontui Yliopistosäätiön kokousten yhteydessä, yhteensä viisi kertaa. Vanhalinnan neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa. KOY Teutorin hallitus ja uudis- ja peruskorjaushanketta varten perustettu rakennustoimikunta kokoontui kuusi kertaa. Turun Yliopistosäätiö tuki Turun yliopistoa myös aikaisemmin toteuttamiensa projektien kautta sekä hallituksen päätöksiin perustuvan muun yliopiston tarkoitusperiä palvelevan toiminnallisen tuen muodossa, joita esitellään tämän toimintakertomuksen luvussa 2. Heinäkuussa säätiön luottamushenkilöille järjestettiin oma kustanteinen matka Itämeren historia -päiville ja Saarenmaan oopperajuhlille. Itämeren historia -seminaarissa, jonka aiheena oli presidentti Urho Kekkosen matka Viroon vuonna 1964, puhuivat kirjailija Ülo Tuulik ja professori Jarmo Virmavirta. Seminaari oli järjestyksessään kuudes. Osallistujien m äärä seminaarissa oli lähes 200, joista Suomesta yli puolet. Taloudellinen toimintaympäristö vuonna 2014 oli edellisten vuosien tavoin epävarma. Omaisuusarvojen kehitys oli suotuisa sekä osake- että korkosalkkujen osalta. Myös kiinteistöjen ja huoneistojen arvot säilyivät ja säätiön omistamissa huoneistoissa vuokratuotot pysyivät vakaina eikä luottotap pioita ollut. Sijoitusvuotta 2014 voidaan kaiken kaikkiaan pitää tyydyttävänä. Turun Yliopistosäätiön hyvin hajautetun sijoitusomaisuussalkun tuotto oli noin kuusi prosenttia kun otetaan huomioon maksetut apurahat, saadut lahjoitukset ja hallintokulut. Myyntivoittoja realisoitui mm. Hämmärön lomatonttien, osakkeiden ja As Oy Kiinanmyllyn 20 %:n omistuksen myynnistä, yhteensä yli 2 M€. Arvonalennuksia kirjattiin mm. Eurozone Office Fundista sekä Venäjärahastosta sekä joistakin yksittäisistä sijoituksista. Arvonalennukset olivat yhteensä 754 856 euroa. Toiminnan tuottojäämä oli 2,25 M€. Säätiön sijoitusomaisuuden arvo vuoden lopussa oli 48 514 130 € (v. 2013 47 055 789 €). Sijoitusomaisuuden markkina-arvot ovat runsaat kolmetoista miljoonaa euroa (37 %) kirjanpitoarvoja korkeammat. Säätiö vastaanotti vuoden 2014 aikana lahjoituksia yhteensä 22 541,06 €. Uusia rahastoja ei perustettu. Turun Yliopistosäätiö osoittaa erityisen kiitollisuutensa niille yksityishenkilöille ja yhteisöille, jotka ovat lahjoitustensa kautta olleet tukemassa Turun yliopistossa tehtävää työtä. Turun Y liopistosäätiön vuosikertomus 2014 3 Turun yliopistolle suunnattu toiminnallinen tuki TURUN YLIOPISTOLLE SUUNNATTU TOIMINNALLINEN TUKI T urun Yliopistosäätiön tilinpäätöksen luvut eivät kerro kaikkea sitä tukea, jota Turun Yliopistosäätiö Turun yliopistolle osoittaa. Seuraavassa on kirjallisessa muodossa kuvattu säätiön yliopistolle suunnattu muu kuin apurahojen muodossa annettu tuki. Muu tuki ei taloudellisesti rasita säätiön nimikkorahastoja. TURUN YLIOPISTON TOIMITILAT Kuva Jenni Valta Kasarmialueen rakentamishankkeen myötä Turun yliopisto sai omat tilat kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteelliselle tiedekunnalle vuosituhannen alussa. Nämä tiedekunnat olivat perustamisestaan lähtien olleet vailla niille suunniteltuja tiloja. Rakennushankkeella säätiö auttoi Turun yliopistoa sen tarvitsemien tilojen toteuttamisessa yliopiston haluamalla tavalla ja sen toivomassa aikataulussa. Rakennusten valmistumisen jälkeen säätiö valvoi yhtiön hallituksessa rakennusten käyttöönoton ja varmisti niiden toimivuutta. Säätiö irtautui kesällä 2007 rakennukset omistavan kiinteistöyhtiön omistuksesta aikaisemmin sovitulla tavalla. Vuoden 2011 lopulla säätiö ja yliopisto sopivat yhteisen kiinteistöyhtiön – Teutorin Kiinteistö Ky:n – perustamisesta. Säätiö luovutti yhtiöön omistamansa KOY Teutorin osakkeet. Samaan aikaan sovittiin KOY Teutorin tontille rakennettavan uudisrakennuksen rakentamisesta ja tontilla olevan vanhan rakennuksen peruskorjauksesta. Rakennustyöt ajoittuvat vuosille 2012–2014. Molemmat rakennukset tulevat Turun yliopiston käyttöön ja niissä toteutetaan Turun yliopiston hallituksen hyväksymää toimitilastrategiaa. Vuonna 2013 uudisrakennuksen rakennustyöt saatiin valmiiksi ja vuonna 2014 vanhan rakennuksen peruskorjaus. Yhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen toimesta hoidettiin projektin johto ja talousseuranta osana säätiön asiamiehen ja kiinteistöassistentin toimenkuvaa. Yhtiön hallinnossa on mukana sekä säätiön että yliopiston henkilöt. Näin saadaan myös hyvä vertailutieto ja kokemus modernin toimistokiinteistön toiminnasta. Turun Yliopistosäätiö toimii sovitusti 40 %:n omistusosuuden omaavana johtavassa roolissa As Oy Kiinanmyllyn rakennusprojektissa. Muut omistajat ovat Turun yliopisto 25 %, TYKS-säätiö 25 % ja Turun yliopiston ylioppilaskunnan omistama Universtas Oy 10 %. Kiinanmyllyn ja Vähä-Hämeenkadun kulmaan rakentuu vuoden 2015 aikana yhteensä 145 korkeatasoista vuokra-asuntoa. Osa asunnoista tulee Turun yliopiston vierailevien tutkijoiden käyttöön. Keskeisellä paikalla olevan kohteen vuokratuotot kanavoituivat omistajayhteisöjensä kautta Turun yliopistoyhteisön tukemiseen. Turun Yliopistosäätiö kutsui yhteistyökumppaninsa joulukuussa aamiaistilaisuuteen, jossa vierailijat tutustuivat Teutorin uusiin tiloihin, yliopiston varainhankintaan ja ajankohtaisiin kuulumisiin. 4 Turun Y liopistosäätiön vuosikertomus 2014 Turun yliopistolle suunnattu toiminnallinen tuki VANHALINNA Turun Yliopistosäätiön tavoite on saada Mauno ja Ester Wanhalinnan lahjoitus parhaalla mahdollisella tavalla palvelemaan lahjanantajien tahtoa. Vanhalinna on esimerkki hyvin toteutetusta lahjoittajien tahdosta ja hyvästä omaisuudenhoidosta. Kehittämisprojektin aikana Vanhalinnan taloudellisia resursseja ohjattiin Yliopistosäätiöstä. Vanhalinnan organisaatiorakenne muodostettiin uusia haasteita vastaavaksi. Säätiön yleisrahaston noin 2 mmk:n suora alkusijoitus mahdollisti yli kymmenen miljoonan markan rakennusprojektin läpiviemisen. Rakennusprojekti päättyi vuonna 2001. Tilojen ja pihapiirin kunnostaminen jatkuu nyt omalla tulorahoituksella. Turun Yliopistosäätiö antoi rakennusprojektia varten lainana Liedon Vanhalinna - säätiön omarahoitusosuuden (35 %). Lainan takaisinmaksu tapahtui vuonna 2008, kun Vanhalinnan asuntorakentamisen mahdollistava asemakaava tuli lopulliseksi. Samassa yhteydessä hankittiin Vanhalinnalle lisämaata. Vanhalinnan alue ulottuu nyt 12 ha:n alalla Aurajoen vastarannalle kansallismaisemaan. Vanhalinnan tilan maa-alue on nyt yhteensä n. 90 ha. Vuoden 2009 keväällä valmisteltiin ensimmäisen kahden korttelin tonttien (17 kpl) myyntiaineisto, saatettiin maanmittaustoimenpiteet ja kunnallistekniikan rakentaminen loppuun ja aloitettiin tonttien myynti. Vuonna 2014 omakotitonttien kysyntä oli erityisen hiljaista eikä yhtään tonttikauppaa tehty. Vuoden lopussa alueella asui seitsemän taloutta. Läntisen alueen kunnallistekniikan rakentamista jatkettiin. Toteutuksesta on voimassa maankäyttösopimus Liedon kunnan kanssa. Vuoden 2015 keväällä tulee myyntiin yhdeksän uutta omakotitonttia. Säätiö rakennuttaa alueelle myös korkeatasoisen vuokrarivitalon. Liedon Vanhalinnan kehittäminen Turun yliopiston toimintoja esittelevänä ja tukevana museo-, seminaari- ja k ulttuurikeskuksena on ollut vuoden 2014 aikana aktiivista. Vanhalinnan kehittämiseen tehty työ palvelee erityisen hyvin Turun Yliopistosäätiön toiminnan tarkoitusta. Kävijämäärä vuonna 2014 oli 24 865. Säätiön työtä Vanhalinnan toimintojen edistäjänä mitataan erityisesti kävijämäärien nousuna ja Vanhalinnan palvelujen tason parantumisena. Vanhalinnan kävijämäärän lisääminen merkitsee Turun yliopistossa tehtävän työn edustavaa esittelyä sen sidosryhmille. Aikaisempien vuosien tapaan Liedon Vanhalinna -säätiö antaa oman toimintakertomuksensa. TURUN YLIOPISTON JA TARTON YLIOPISTON GRANÖ-YHTEISTYÖKESKUS VILLA TAMMEKANN TARTOSSA Turun yliopiston ja Tarton yliopiston Granö -yhteistyökeskuksen ylläpitämisellä Turun Yliopistosäätiö on omalta osaltaan kehittämässä Turun yliopiston yhteyksiä Tarton yliopistoon. Hankkeen saama kansallinen ja kansainvälinen julkisuus on avannut lukuisia yhteyksiä tiede- ja kulttuuripiireihin. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen entisöinti Alvar Aallon piirustusten mukaisesti on lähentänyt myös merkittävästi muiden Turun yliopiston sidosryhmien – kuten yritysten – suhteita Turun yliopistoon. Majoittumis- ja käyttöoikeus on yliopistojen henkilökunnalla virkatehtävissä sekä yhteistyösopimusten osapuolilla. Vierailevat turistiryhmät otetaan vastaan etukäteen siitä sopimalla. Vuoden 2014 aikana keskuksessa yöpymisten määrä oli lähes 350. Tilan käyttöä on edistetty sekä yliopiston sisällä että yhteistyökumppaneille suunnatulla tiedotuksella. Säätiö on jatkanut vuonna 2010 aloitettuja tutkijahuone stipendejä – vapaa majoitusoikeus viikon tai kahden intensiiviseen tutkimus- tai kirjoitusjaksoon. Näiden stipendien suosio on vuosi vuodelta noussut. Suomen Viro Instituutti järjestää Tartossa luentosarjaa, jonka luennoitsijat ovat suomalaisia tieteen ja kulttuurin edustajia. Tarton yliopiston asianomainen yksikkö toimii vieraan kutsujana ja luennon jälkeen pidetään kutsuvieras- ja keskustelutilaisuus Granö-keskuksessa. Vuoden 2014 aikana pidettiin kaksi Granö -luentoa. Professori Tuuli Toivonen luennoi aiheesta ”Can open data support knowledge based land use planning?” ja professori Pirkko Nuolijärvi aiheesta ”The status and the promotion of the languages in Finland”. Granö-luentoja on järjestetty nyt yhteensä 25 ja ne ovat kuva taltioituna nähtävissä ja kuunneltavissa Tarton yliopiston wwwsivuilla. BENGTSKÄR Pohjoismaiden korkein majakka, Turun Yliopistosäätiön omistama Bengtskär, vastaanotti vuoden aikana runsaat 13 000 kävijää. Määrä on merkittävä kun muistetaan, että runsaan hehtaarin kokoinen kallioluoto sijaitsee kaukana muusta asutuksesta keskellä Suomenlahtea. Bengtskärin majakan omistuksella edistetään Turun yliopiston julkisuuskuvan rakentumista. Majakan hankkimisella säätiön omistukseen vuonna 2000 varmistettiin Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen saariston kehittämiskoulutukseen ja Bengtskärin elvyttämiseen merkittäväksi matkailukohteeksi suunnatut panostukset pysymään yliopistoyhteisön piirissä. Bengtskärin majakan perinteen, arkkitehtuurin ja kulttuurihistoriallisen arvon vaalimiseksi Turun Yliopistosäätiö on perustanut Bengtskärin neuvottelukunnan, jonka kokoonpano on luvussa 3. Turun Y liopistosäätiön vuosikertomus 2014 5 Turun yliopistolle suunnattu toiminnallinen tuki Neuvottelukunta kokoontui 2014 kaksi kertaa. Bengtskärin neuvottelukunta pyrkii ohjaamaan aiemmin hyväksytyn vision perusteella Bengtskärin ylläpitämistä ja kehittämistä koko kansan majakkana. Visio ulottuu vuoteen 2016. Majakan toiminnasta vastaa sopimuksen perusteella Wilsonin yrittäjäperhe. Sopimus uusittiin vuonna 2010 viideksitoista vuodeksi. Pitkä vuokra-aika takaa majakan matkailutoiminnan kehittämisen ja majakkarakennuksen pysymisen nykyisessä, hyvässä kunnossa. Vuonna 2014 valmistui ullakkokerroksen remontointi henkilökunnan majoitustilaksi. Korjauksessa sekä arkkitehtoniset että rakennussuojelun näkökulmat olivat vahvasti esillä. Vuonna 2015 jatketaan investoinneilla paloturvallisuuteen. Bengtskärin majakan entisen sumutorven aukon uutta ikkunaa tutkivat museoviraston restaurointiasiantuntija Elisa Heikkilä, neuvottelukunnan puheenjohtaja Eero Vuorio sekä jäsenet Per Wilson ja Heimo Välimäki. SAARENMAAN YLIOPISTOKESKUS Saarenmaan yliopistokeskuksen toimitilat Kuressaaressa tarjoavat myös Turun yliopiston alumnikunnalle upean majoittumis- ja vierailukohteen. Toiminnan hallinnointi tapahtuu Turun yliopiston toimesta säätiön roolin ollessa vuokranantaja. Vuonna 2009 säätiö osti rakennuksen ja maa-alueen. Kesällä kolme eläkkeellä olevaa pariskuntaa hoitivat vapaaehtoistyönä vieraiden vastaanoton ja opastuksen sekä tekivät pienimuotoista rakennusten ja ympäristön kunnostustyötä. Vuonna 2013 aloitettiin piharakennuksen peruskorjaus. Se valmistui kesäksi 2014 ja tarjoaa yliopiston henkilökunnalle ja eläkeläisille persoonallisen majoitustilan aivan Kuressaaren keskustassa. Vuoden 2015 alkupuolella yliopisto ja säätiö pyrkivät edistämään kohteesta tiedottamista, jotta riittävä käyttöaste saavutetaan. Pihatalon remontti on valmis. Säätiön vapaaehtoistyöntekijät Antti Valtanen ja Kari Lehtonen valmistelevat yliopistokeskuksen kesän kohokohtaa, Itämeren Historia -seminaarin yhtey dessä pidettävää vastaanottotilaisuutta. TURUN YLIOPISTON SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Turun Yliopistosäätiö tuki vuonna 2009 alkanutta ja vuonna 2011 päättynyttä varainhankintakampanjaa. Suoraa lahjoitusta ei Turun yliopistorahastoon tehty, mutta varainhankintakampanjaa tuettiin siten, että on kampanjan kustannuksiin ja kampanjan edellyttämiin henkilöstöpanostuksiin annettiin rahallista tukea. Turun yliopisto pystyi siten ohjaamaan lahjoittajilta saadut varat täysimääräisesti oman pääomansa kartuttamiseen. Yhteydet yliopiston viestintäyksikön kanssa kehittyivät viestintäyksikön antaessa apua Yliopistosäätiön tapahtumatiedottamisessa. 6 Turun Y liopistosäätiön vuosikertomus 2014 HENKILÖLUETTELO HENKILÖLUETTELO HALLINTOELIMET Turun Yliopistosäätiön toimielimiä ovat valtuuskunta ja hallitus. Vuonna 2014 valtuuskunta kokoontui kaksi kertaa. Valtuuskunta koostuu sääntöjen mukaan Turun yliopiston edustajista, Turun Suomalaisen Yliopistoseuran edustajasta, Turun kaupungin edustajista sekä julkisen ja talouselämän asiantuntemusta edustavista jäsenistä. Säätiön valtuuskuntaan kuuluivat vuonna 2014: Turun yliopisto Professori emeritus Risto Hiltunen Professori Sirpa Jalkanen Vararehtori Kalle-Antti Suominen Professori Ari Saarnilehto Turun Suomalainen Yliopistoseura Aluejohtaja Satu Astala Turun kaupunki Puoluesihteeri Minna Arve Varatuomari Jukka Mikkola, puheenjohtaja Julkisen ja talouselämän asiantuntemusta edustavat jäsenet Toimitusjohtaja Anders Blom Poliisipäällikkö Tapio Huttunen Maajohtaja Ari Kaperi Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja Kari Koski Vuorineuvos Simo Palokangas, varapuheenjohtaja Vuorineuvos Timo Peltola Varatuomari Mikko Pukkinen Toimitusjohtaja Rauno Puolimatka Toimitusjohtaja Matti Rihko Toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio Tohtori h.c. Rauno Saari Vuorineuvos Maarit Toivanen-Koivisto Professori Keijo Virtanen Toimitusjohtaja Matti Vuoria Johtaja Eero Vuorio Valtuuskunnan puheenjohtajaksi vuodelle 2015 valittiin varatuomari Matti Vuoria ja varapuheenjohtajaksi kaupungin johtaja Aino-Maija Luukkonen. Valtuuskunta määräsi hallituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2015 DI, MBA Tuomo Lähdesmäen. Turun Yliopistosäätiön valtuuskunnan kokouksessa 9.12.2014 valittiin uusiksi valtuuskunnan jäseniksi kaudelle 2015–2017 Turun yliopiston edustajana dekaani Eija Suomela-Salmi, Turun kaupungin edustajana kansanedustaja Ilkka Kantola, Turun Suomalaisen Yliopistoseuran edustajana päätoimittaja Riitta Monto, julkisen ja talouselämän asiantuntemusta edustavana jäsenenä pankinjohtaja Jussi Mekkonen. Säätiölain ja Turun Yliopistosäätiön sääntöjen mukaan säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus. Säätiön hallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Säätiön hallitukseen kuuluivat: Diplomi-insinööri, MBA Tuomo Lähdesmäki, puheenjohtaja Valtiotieteiden maisteri Hannu Kokkonen, varapuheenjohtaja Johtaja Jukka Paasikivi Vararehtori Tapio Reponen Rehtori Kalervo Väänänen Toimitusjohtaja Matti Äijälä Turun Yliopistosäätiön valtuuskunnan kokouksessa 9.12.2014 valittiin 22.9.2014 kuolleen vararehtori Tapio Reposen tilalle uudeksi hallituksen jäseneksi kaudelle 2015–2017 vararehtori Riitta Pyykkö. Turun Yliopistosäätiön valtuuskunta on nimennyt Liedon Vanhalinna -säätiön hallitukseen samat jäsenet kuin Turun Yliopistosäätiön hallitukseen. Turun Yliopistosäätiön sijoitustoimikunnan jäseninä olivat Tuomo Lähdesmäki, Hannu Kokkonen, Jukka Paasikivi ja Matti Äijälä sekä esittelijänä ja päätösten toimeenpanijana säätiön asiamies Pekka Kanervisto. Vanhalinnan neuvottelukunnan puheenjohtajana on toiminut toimitusjohtaja Anne-Marget Hellèn ja jäseninä toimitusjohtaja Jussi Hakala, toimittaja Markku Heikkilä, kaupunginkamreeri Juha Heinonen, hallituksen puheenjohtaja Mikko Ketonen, pääjohtaja Juhani Kostet, professori Anne Kumpula, toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki, palvelujohtaja Päivi Mikkola, johtaja Lorentz Salo, johtaja Kari Seppälä, professori Jussi-Pekka Taavitsainen, erityisasiantuntija Henri Terho, hallintojohtaja Markku Tursas (varapuheenjohtaja) ja johtaja Pirjo Vuokko. Vanhalinnan yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana on toiminut vararehtori Tapani Reponen ja jäseninä johtava rehtori Veli-Matti Hakanen, lehtori Kristiina Korkeakoski-Väisänen, FT Terttu Lempiäinen, tutkija Sirkku Pihlman, FT Suvianna Seppälä, sovellutussuunnittelija Jari Sjölund, lehtori Timo J. Virtanen, viestintäjohtaja Anne Paasi, yliopisto-opettaja Eeva Raike, VTM Heimo Välimäki, kunnanjohtaja Terhi Isotalo, ylitarkastaja AnnaLeena Seppälä, tutkija Kaisa Lehtonen ja intendentti Maarit Talamo-Kemiläinen. Toimikunnan esittelijänä ja päätösten täytäntöön panijana on toiminut museonjohtaja Hannele Lehtonen ja sihteerinä museoamanuenssi Noora Jokinen. Vanhalinnan hoitokuntaan kuuluivat rakennuttajakonsultti Aimo Järvinen, säätiön asiamies Pekka Kanervisto, museonjohtaja Hannele Lehtonen ja tekninen isännöitsijä Pauli Auramaa. Vanhalinnan organisaatiosta kerrotaan tarkemmin Vanhalinnan toimintakertomuksessa. Bengtskärin neuvottelukunnassa jäseniä ovat olleet erityisasiantuntija Kari Hyppönen, saaristolautakunnan p uheenjohtaja Henry Engblom, ylitarkastaja Peter Lindberg, toimitus johtaja Heikki Palin, kontra-amiraali Veli-Jukka Pennala, maakuntajohtaja Juho Savo, kommodori Timo Hirvonen, toimitusjohtaja Jaakko Tikka, puheenjohtaja Angela Eriksson, VTM Heimo Välimäki, kontra-amiraali Kari Takanen, yksikönjohtaja Anne Turun Y liopistosäätiön vuosikertomus 2014 7 Henkilöluettelo Erkkilä-Välimäki ja kommodori Jukka Savolainen. Neuvottelukunnan puheenjohtajana on toiminut johtaja Eero Vuorio ja sihteerinä säätiön asiamies Pekka Kanervisto. Granö-keskuksen neuvottelukunnan jäseninä ovat toimineet Tarton kaupunginvaltuuston jäsen, konsultti Hannes Astok, t ohtori h.c., arkkitehti Benito Casagrande, johtaja Riitta Heinämaa, erityisasiantuntija Kari Hyppönen, suurlähettiläs Aleksi Härkönen, rehtori Volli Kalm (pj), VTM Hannu Kokkonen, kaupunginjohtaja Urmas Kruuse, kaupunkineuvos VTM Armas Lahoniitty, johtaja Tommi Lindh, DI MBA Tuomo Lähdesmäki, kaupunginjohtaja Aleksi Randell, suurlähettiläs Mart Tarmak, professori Jarmo Virmavirta ja rehtori Kalervo Väänänen (pj). Kiinteistö Oy Teutorin hallitukseen kuuluivat Matti Äijälä (pj), Taru Niittymäki, Siru Helminen ja Pekka Kanervisto. Asunto Oy Turun Sukkulakodin hallitukseen ovat kuuluneet Matti Äijälä, Pekka Kanervisto ja Marjukka Sillanpää 11.2.2014 asti, tilalle Teija Niemi. Kiinteistö Oy Herrainkulman hallituksen jäsenenä on toiminut asiamies Pekka Kanervisto. Säätiön omistamien kiinteistöyhtiöiden keskeiset asiat on käsitelty säätiön sijoitustoimikunnan kokouksissa. Hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki on hallituksen jäsen Säätiöiden ja Rahastojen Neuvottelukunta ry:ssä. Yhdistys toimii apurahoja jakavien yhteisöjen valtakunnallisena edunvalvojana. Tuomo Lähdesmäki on toiminut yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana vuonna 2014 ja valittiin puheenjohtajaksi myös vuodelle 2015. Siirtolaisuusinstituutin valtuuskunnassa säätiön edustaja Keijo Virtanen toimi puheenjohtajana. SÄÄTIÖN TOIMISTO Turun Yliopistosäätiön toimiston esimiehenä on toiminut säätiön asiamies OTK Pekka Kanervisto. Marjukka Sillanpään äitiys- ja vanhempainvapaan aikana apurahasihteerinä on toiminut Anniina Majanlahti. Kiinteistöassistenttina on toiminut Teija Niemi. Osa-aikaisessa työsuhteessa säätiön toimistossa ovat toimineet kauppat. yo Joonas Korkalainen ja KTM Hanna Lehdonkivi. Säätiön kiinteistöjen ja huoneistojen ylläpitokorjauksia osa-aikaisessa työsuhteessa hoitanut rakennusmies Reijo Vesanen jäi eläkkeelle 30.9.2014. Säätiön toimiston palkat vuonna 2014 ovat olleet 158 659 €. Valtuuskunnan puheenjohtaja Jukka Mikkolalle luovutettiin hänen viimeisessä valtuuskunnan kokouksessa Turun Yliopiston perustamisen Suuri Muistomitali. Mitalin luovuttivat rehtori Kalervo Väänänen, hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki sekä valtuuskunnan jäsen Keijo Virtanen. 8 Turun Y liopistosäätiön vuosikertomus 2014 Professori Tapio Reponen 1947 – 2014 Tietojärjestelmätieteen uranuurtajasta yliopistolaitoksen kehittäjäksi P rofessori Tapio Reponen menehtyi vakavaan sairauteen 22. syyskuuta Turussa. Hän oli syntynyt Huittisissa 2.8.1947. Keskeisimmät opintonsa ja työuransa hän suoritti Turun kauppakorkeakoulussa, jossa hän toimi yliassistenttina, apulaisprofessorina ja tietojärjestelmätieteen professorina vuodesta 1988 lähtien. Vararehtori Tapio Reponen toimi lukuisissa luottamustoimissa. Turun Yliopistosäätiön hallituksessa Reponen toimi vuodesta 2010 kuolemaansa saakka. Jäähyväisluentonsa yhteydessä kesäkuussa 2014 Reposelle myönnettiin Turun Yliopiston perustamisen Suuri Muistomitali. Reposen yliopistollisten tutkimus- ja opetuspainotusten kannalta työskentelyperiodi Harvard Business School’issa vuonna 1981 oli merkittävä. Kotimaisten ja kansainvälisten tieteellisten julkaisujensa ohella hän kehitti tietojärjestelmätieteen valtakunnallista yhteistyötä sekä turkulaisten yliopistojen Turku Centre for Computer Science (TUCS) -yksikköä. Hän toimi myös dosenttina Tampereen ja Vaasan yliopistossa. Tapio Reposen panos Turun kauppakorkeakoulun kehittäjänä ja yleensä kauppatieteellisen tutkimuksen ja opetuksen edistäjänä näkyi hänen poikkeuksellisen pitkässä urassaan yliopistohallinnossa. Hän toimi opinahjonsa vararehtorina (1983–1995) ja rehtorina vuodesta 1996 aina vuoden 2009 loppuun, jolloin Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu yhdistyivät. Tapio Reposella oli sekä kokemusta että oppineisuutta oman yliopistonsa johtamiseen siten, että hän pystyi projisoimaan toimintansa suomalaisen ja kansainvälisen yliopisto- ja tiedepolitiikan puitteisiin. Hän myös johti määrätietoisesti Turun kauppakorkeakoulussa sitä historiallista prosessia, jonka tuloksena kaksi turkulaista yliopistoa yhdistyivät vuoden 2010 alusta. Reponen oli uusimuotoisen Turun yliopiston vararehtorina vuoden 2010 alusta eläkkeelle siirtymiseensä asti. Näin hän toimi kokemuksensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ansiosta menestyksekkäästi myös monialaisen yliopiston johdossa ja ehti nähdä yliopistojen yhdistymistä seuranneet positiiviset muutokset. Uransa alussa Tapio Reponen työskenteli jonkin aikaa myös elinkeinoelämän palveluksessa, mm. Kone Oy:ssä sekä Suomen Pankissa. Hänen asiantuntemustaan käytettiin myös runsaasti liike-elämän sekä ylimmän opetuksen ja tutkimuksen sekä urheilun luottamustehtävissä. Hänelle myönnettiin Suomen Leijonan komentajamerkki vuonna 2003. Markus Granlund, Keijo Virtanen, Kalervo Väänänen Kirjoittajat ovat kollegoja Turun yliopistosta Hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki esittelee valtuuskunnan syyskokouksessa säätiön talousarvion vuodelle 2015. Turun Yliopistosäätiön valtuuskunnan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin varatuomari Matti Vuoria. Syyskokous pidettiin Ilmarisen pääkonttorissa Helsingissä, isäntänä oli valtuuskunnan jäsen toimitusjohtaja Timo Ritakallio. Kuvassa valtuuskunnan uusi puheenjohtaja kiittää kokousisäntää. Yliopistosäätiön ja Vanhalinnan yhteinen rakennusmies Reijo Vesanen jäi syksyllä eläkkeelle. Kahvitilaisuudessa olivat mukana mm. hallituksen varapuheenjohtaja Hannu Kokkonen (keskellä) sekä Vanhalinnan ja Teutorin tekninen isännöitsijä Pauli Auramaa, apurahasihteeri Anniina Majanlahti ja kiinteistöassistentti Teija Niemi. Turun Y liopistosäätiön vuosikertomus 2014 9 LAHJOITUKSET LAHJOITUKSET Kaikkien lahjoitusten yhteismäärä vuonna 2014 oli 22 541,06 euroa. Ne jakautuivat seuraavasti: Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursa Ryn lahjoitus Leena Tähtisen muistorahastoon Sandvik Mining and Constructionin lahjoitus yleisrahastoon Risto Konttisen merkkipäivälahjoitus Saaristomeren tutkimuslaitos Seili-rahastoon Wallac Oy:n lahjoitus Wallac Oy:n rahastoon 242,29 9 000,00 300,00 2 000,00 Laulun ystävien lahjoitus Saaristomeren tutkimuslaitos Seili-rahastoon 275,15 Seilin museon postikorttimyynnin tuotto Saaristomeren tutkimuslaitos Seili-rahastoon 280,00 Ilppo Vuorisen merkkipäivälahjoitus Saaristomeren tutkimuslaitos Seili-rahastoon 143,62 Teppo Örmän lahjoitus Leena Tähtisen muistorahastoon 200,00 Yksityishenkilön lahjoitus Leena Tähtisen muistorahastoon 100,00 Turku Science Park Oy Ab:n lahjoitus yleisrahastoon 10 000,00 UUDET NIMIKKORAHASTOT Toimintavuoden aikana ei perustettu uusia rahastoja. Turun Yliopistosäätiö jatkoi yhteistyötään Osuuskunta Sigillumin kanssa ja tilasi uusia säätiön eri nimikkorahastosta ja niiden historiasta kertovia esitteitä. Esitteitä on nyt yhteensä 50, ja niitä tullaan käyttämään apurahojen jaossa siten, että apurahan saaja tietää kenen lahjoituksesta tai testamentista varat ovat lähtöisin. Esitteitä voidaan käyttää myös uusien lahjoitusten hankkimiseen. VUODEN 2014 AIKANA MYÖNNETYT APU- JA MÄÄRÄRAHAT H allitus nimesi hakemuksia arvioimaan seitsemän tieteellisen asiantuntijan työryhmän, johon kuuluivat professorit Markus Granlund, Risto Hiltunen, Jukka Hyönä, Pirkko Härkönen, Veli-Matti Kähäri, Pekka Niemelä Ja Petriina Paturi. Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimi vararehtori Riitta Pyykkö. Asiantuntijoiden ehdotusten perusteella hallitus päätti 29.4.2014 kevään varsinaisessa jaossa myöntää 345 apurahaa, yhteensä 895 508,00 euroa sekä syksyn jaossa 27.10.2014 matkamäärärahat 97 apurahaa, yhteensä 69 960,00 euroa ja Granö-stipendit 17 kpl, yhteensä 8 015,00 euroa. Kevään apurahat jaettiin ja julkistettiin 12.5.2014 Turun Yliopistosäätiön Snellmanin päivän aaton juhlassa, joka pidettiin Liedon Vanhalinnan kartanoravintolassa. Juhlatilaisuuden tervehdyssanat lausui säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Jukka Mikkola ja apu rahojen jaon suoritti säätiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki. Juhlapuheen piti Turun yliopiston Vuoden alumni toimitusjohtaja Risto Lammintausta. Hän kannusti puheessaan apurahansaajia näkemään itsensä yrittäjinä ja apurahoja sijoituksina. Apurahan saajien puolesta kiitossanat esitti LT dos. Eriika Savontaus. Tilaisuuden musiikista vastasi Duo Estelle eli pianisti Daniel Saxen ja viulisti Viktoriya Lezhneva. Apurahajuhlan yhteydessä jaettiin myös huomionosoitukset henkilöille, jotka ovat pitkään työskennelleet Turun Yliopistosäätiön hyväksi. Turun Yliopiston perustamisen suuren muistomitalin sai säätiön hallituksen jäsen VTM Hannu Kokkonen. Vuoden vapaaehtoistyöntekijänä palkittiin Antti Valtanen, ja vuoden yhteistyökumppanina rakennuskonsultti Aimo Järvinen. 10 Turun Y liopistosäätiön vuosikertomus 2014 VUODEN 2014 AIKANA MYÖNNETYT APU- JA MÄÄRÄRAHAT Vuoden 2014 aikana jaetut apu- ja määrärahat jakautuivat kohderyhmittäin eriteltyinä seuraavasti: kpl euroa Tutkimusapurahat (projektit) 57251 411,98 Ulkomaille suuntautuvat kongressi- ja tutkimusmatkat 277 200 034,00 Vierailevien ulkomaisten tutkijoiden ja luennoitsijoiden kutsuminen 30 45 250,00 Opetusretket 11 20 095,00 Nuoren tutkijan apurahat 60478 536,00 Muu Turun yliopiston toiminnan tukeminen 7 379 191,69 Myönnetyistä apu- ja määrärahoista yliopistosäätiölle palautuneet (-32 812,99) Yhteensä4421 373 881,45 VUODEN 2014 AIKANA MYÖNNETYT TUTKIMUSAPURAHAT (PROJEKTIT) MSc Frederick Ahen: Strategic Corporate Responsibility and Sustainable Global Health Governance (kansainvälinen liiketoiminta) 6 596 PhD Robert Badeau: Diabetes prevention by mapping human hepatic genes in liver samples from the morbidly obese combined with serum lipoprotein subclass profiling (aineenvaihdunta) 3 000 LL, FM Miika Bergman: Antibioottien kulutuksen vaikutus kliinisesti merkittävien bakteerien resistenssiin (lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia) 6 596 KTM Qing Cao: Kansainvälistä yhteistyötä Kiinassa harjoittavien yritysten immateriaalioikeuksien hoitaminen (kansainvälinen liiketoiminta) 6 596 MSc Glenda Cárdenas Ramírez: Systematics and macroecology of ferns in wester Amazonia (evoluutiobiologia) 9 894 FT Sanna Edelman: Prenataalivaiheen vaikutus atooppisten tautien epigenetiikkaan (immunologia) 3 000 PhD Natalja Eigeliene: Effects of Monopausal Hormonal Therapy (MHT) and Selective Estrogen Receptor Modulator (SERMs) on progesterone Receptor Signalling in Non- and Malignant Postmenopausal Human Breast Tissue (solubiologia ja anatomia) 3 000 FT Heli Elovaara: Borrelian dekoriinia sitovien proteiinien rakennetutkimus (biolääketiede) 4 290 LL Nora Erkkola-Anttinen: Vanhempien tekemien tympanometri- ja reflektometritutkimusten käyttökelpoisuus lasten äkillisen välikorvatulehduksen diagnostiikassa (lastentaudit) 4 290 Dosentti Tove Grönroos: TLR9:n merkitys hypoksisissa kasvaimissa (kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede) 4 000 FT, dos. Sauli Haataja: Solun hiilihydraattien merkitys syöpäsolun solumatriksi-interaktiossa (lääketieteellinen biokemia) 4 290 LT Pauliina Hartiala: Vapaan rasvasiirteen metabolinen adaptaatio (kirurgia) 3 000 LT, dos. Arno Hänninen: Allospesifisten T-solujen monito- rointi ja biomarkkerit akuutissa käänteishyljintäreaktiossa (lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia) 4 000 FM Annika Immonen: Ruumiiseen kiinnittynyt historia. Ikääntyminen ruumiillisena kokemuksena ja kulttuurisena rakenteena (kulttuurihistoria) 9 894 FT, dos. Visa Immonen: Maskun keskiaikaisten luostarijäänteiden maatutkaus (arkeologia) 2 000 FT, dos. Kaisa Ivaska-Papaioannou: Luuston ja glukoosi aineenvaihdunnan väliset vuorovaikutukset (solubiologia ja anatomia) 4 290 Dosentti Tuomas Jartti: Hengitysteiden virusinfektiot ja astman patogeneesi (lastentautioppi) 3 000 LL Titta Joutsiniemi: Raskaudenaikaisen intrahepaattisen kolestaasin diagnostiikka, hoito ja sikiön hyvinvoinnin seuranta (naistentaudit ja synnytykset) 2 860 LT, dos. Valtteri Kaasinen: Non-motoriset oireet ja aivojen dopamiinitransportterisitoutumisen parkinsonismissa (neurologia) 3 000 TtM Satu Kajander-Unkuri: Valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen pätevyys (kompetenssi) ja siihen yhteydessä olevat tekijät (hoitotiede) 4 290 PsM Eeva-Leena Kataja: FinnBrain-raskauskohorttitutkimus (psykologia) 6 596 KL Heli Ketovuori: Kehittyykö perusopetus? Erityisopetuksesta oppilaan inklusiiviseen tukeen (erityispedagogiikka) 9 894 FT Minna Kyttälä: Työmuistin varhainen harjoittaminen (erityispedagogiikka) 5 720 Dos., FT Hanna Lagström: Pohjoismainen kouluruokailu osana lasten ravitsemusta, koulutyöskentelyä ja kokemuksia (Pro Meal) (ravitsemustiede) 3 000 PhD Song-Ping Li: Understanding Molecular Mechanism of Laminopathy-based Dilated Cardiomyopathy Disease (patologia) 6 596 Turun Y liopistosäätiön vuosikertomus 2014 11 VUODEN 2014 AIKANA MYÖNNETYT APU- JA MÄÄRÄRAHAT Snellmanin päivän apurahajakotilaisuus Kuvat: Noora Jokinen Turun Yliopistosäätiön perinteinen apurahajuhla pidettiin Snellmanin päivänä Vanhalinnassa. Hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki jakoi apurahojen lisäksi nyt ensimmäistä kertaa vuoden vapaaehtoistyöntekijän tunnustuksen Saarenmaan asioiden yhteyshenkilölle Antti Valtaselle (viereisessä kuvassa keskellä) ja vuoden yhteistyökumppanin tunnustuksen rakennuttajakonsultti Aimo Järviselle (viereisessä kuvassa vasemmalla). 12 Turun Y liopistosäätiön vuosikertomus 2014 VUODEN 2014 AIKANA MYÖNNETYT APU- JA MÄÄRÄRAHAT TtM Raija Lietzén: Suojaako vahva elämänhallinta eli koherenssin tunne astmaan sairastumiselta ja sairauden pahenemiselta kuormittavien elämäntapahtumien yhteydessä? (kansanterveys tiede) 6 596 MD Sven Lill: Controversies and current challenges in laparoscopic cholecystectomy (kirurgia) 2 860 TkT, dos. Pasi Liljeberg: Proaktiivinen IoT-pohjainen terveyden seurantajärjestelmä (sulautettu elektroniikka) 7 396 FT Thomas Lilley: Suomen metsien lepakoiden ekologia, suojelu ja uhanalaisuus (biodiversiteetti- ja ympäristötieteet) 3 900 FT Pietaliisa Mattila: Antigeenin prosessointi B-soluissa – Molekyylitason mekanismit ja merkitys immuunijärjestelmässä (patologia) 4 290 FM Kati Mokkala: Diabeteksen tausta: metabolisen endotoksemian ja matala-asteisen kroonisen tulehduksen yhteys diabetekseen (biolääketiede) 6 596 FT, dos. Niko Moritz: Novel multifunctional coatings for composite implants by ink-jet printing (biomateriaalitiede) 4 290 FT, dos. Jorma Määttä: Tuumorimakrofaagit syöpähoidon kohteena (solubiologia ja anatomia) 3 000 Dos., FT Liisa Nissinen: Ei-proteiinia koodaavat RNA-molekyylit ihon levyepiteelisyövässä (ihotautioppi) 6 596 LL Nanneli Pallasmaa: Keisarileikkaus Suomessa. Synnytys tavan vaikutus äidin synnytyskomplikaatioiden esiintyvyyteen (synnytysoppi) 4 290 Kirjastonjohtaja Ulla Nygrén: Kirjaston karttakokoelman täydentäminen (yliopiston kirjasto) 9 000 LK Jussi Palomäki: Kaljumyyrikön Has2-geeniä ilmentävän HSV-geenihoitovektorin kehittäminen gliooman hoitoon (virusoppi) 6 596 FK Ari Pikkarainen: Ympäristömyrkkyjen suorat ja epigeneettiset vaikutukset hyönteisten immuunipuolustuskykyyn ja muihin elinkiertopiirteisiin (ekologia) 9 894 FM Henna Päkkilä: Nopean ja yksinkertaisen taudinmäärityksen mahdollistavat uudenlaiset reportteriteknologiat ja määrityskonseptit (molekulaarinen biotekniikka ja diagnostiikka) 6 596 FM Satu Rakkolainen-Sossa: Kolme kieltä kotona. Vuorovaikutus kolmikielisessä perheissä suomen kielen näkökulmasta (kielitiede) 6 596 VTL Kreeta Ranki: Eläinten kokemus immanuel Kantin filosofiassa (filosofia) 9 894 Professori emerita Marjatta Raudaskoski: Cdc42 ja Rac proteiinien tehtävä halkiheltan (Schizophyllum commune) rihmaston kasvussa ja suvulisessa lisääntymisessä (molekulaarinen kasvifysiologia) 1 000 FM Juha Ruohonen: Kaarinan Ravattulassa sijaitsevan Suomen vanhimman kirkonjäännöksen luonnontieteelliset analyysit (arkeologia) 1 000 Professori Hannu Salmi: Kiekkokansa. MM-jääkiekko suomalaisessa populaarikulttuurissa (kulttuurihistoria) 4 000 LT, dos. Eriika Savontaus: Neuropeptidi Y:n merkitys metabolisen oireyhtymän synnyssä (farmakologia) 5 000 PhD Johannes Scheepens: Genetic pollution (ekologia) 5 000 DDS Roda Seseogullari-Dirihan: Effect of Collagen Crosslinkers on Dentin Protease Activity (hammaslääketiede) 2 000 FT Raine Toivonen: Sulamattomien ravintokuitujen vaikutus suolen mikroflooraan ja muutosten yhteys tyypin 1 diabetekseen (lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia) 4 000 Dosentti Kirsi Virtanen: Ruskean rasvan vaikutus lihavuuteen ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin pitkittäisseurannassa terveillä aikuisilla (kliininen fysiologia ja isotooppilääke tiede) 3 000 NUOREN TUTKIJAN APURAHAT N uoren tutkijan apurahat myönnettiin väitöskirjaansa tekeville lahjakkaille jatko-opiskelijoille, jotta he muusta ansiotyöstä vapaana voivat keskittyä tutkimustyöhön. V uonna 2014 säätiön keskimäärin neljän-kuuden kuukauden mittaiset nuoren tutkijan apurahat myönnettiin seuraavasti: FM Jaakko Antikainen: Äänentoiston äänensävyjä ja taajuustoistoa luonnehtivien adjektiivien merkitykset suomen kielessä (suomen kieli) 8 245 LL, FM Eva-Maria Birkman: Epidermaalisen kasvutekijäreseptorin ja muiden biomarkkereiden sekä syövän kantasolujen merkitys ruoansulatuskanavan syövissä (patologia) 6 596 MSc Barbara Class: Evolutionary quantitative genetics of animal personality in the wildt (ekologia) 9 894 MSc Brigitta Csendes: The essential role of Th17 and iTreg cells in inflammation (immunologia) 6 596 MSc Matteo Da Ros: Interplay between RNA regulation and vesicular transport system in male germ cells (molekulaari biologia, endokrinologia) 6 596 DDS Dareen Fteita: Impact of estradiol on the virulence and pathogenicity of the Prevotella intermedia group organisms (perodontologia) 6 596 FM Usva Friman: Digitaaliset pelit ja kulttuurinen osallisuus: tutkimus suomalaisten naisten pelaajaidentiteetistä ja paikantumisesta pelaajakulttuuriin(digitaalinen kulttuuri) 9 894 MSc Oleg Golubev: Hybridisaatiota tehostavat nukleiinhappo emästen rakenneanalogit (orgaaninen kemia) 9 894 MSc Isrrael Gómez: Diversity of Neotropical parasitoids (Hymenoptera: Ichneumonidae) (evoluutio biologia) 9 894 MSc Mika Hannula: Uncertainty, Anomalies, and Predictability in Bayesian Asset Pricing (rahoitus) 9 894 MSc Jingwei He: Dental application of new methacrylate monomers with antibacterial and radiopaque properties (biomateriaalitiede) 6 596 LL Pauliina Hietala: Lonkkamurtumapotilaiden sydäntapahtumat (sisätautioppi, traumatologia) 6 596 LL Maria Honkinen: Lapsen avosyntyinen keuhkokuume (lastentautioppi) 6 596 LL Ville Huovinen: Lihavuuden, laihtumisen ja ikääntymisen vaikutus luun terveyteen (diagnostinen radiologia) 4 290 FM Salla Härkönen: Muurahaisten pesävieraat: norkomuurahaisen esiintyminen (biodiversitettitutkimus, ekologia) 9 894 MSc Syed Jafri: Virtual Runtime Adaptive Partitions (VRAP) for efficient resource management in nano scale regime (tietojenkäsittelytiede) 8 245 Turun Y liopistosäätiön vuosikertomus 2014 13 VUODEN 2014 AIKANA MYÖNNETYT APU- JA MÄÄRÄRAHAT MD Ivan Jambor: Advanced MRI methods for imaging of prostate cancer: correlation with PET and histo-pathology findings (radiologia) 6 596 MSc Ruo Jia: Bamboo distribution analysis in remote habitats by GIS application to monitor protect future potential Giant Panda habitats (maantiede, ekologia) 16 490 DI Tomi Juhola: Ketterät ohjelmistokehitysmenetelmät innovaatioiden mahdollistajina (tietotekniikka) 4 290 FM Aino Kalske: Kasvin ja kasvinsyöjähyönteisen koevoluutio pirstoutuneessa elinympäristössä (ekologia) 9 894 FM Suvi Karila: Jumalanne ei ole enää minun – Uskonnot tomien naisten kokemuksia 1800-luvun Yhdysvalloissa (kulttuuri historia) 9 894 FM Taina Korpela: Esriinin rooli syövän etenemisessä (patologia) 6 596 MA Inna Kozlinska: Inter-linkages between entrepreneurial training and entrepreneurship (yrittäjyys) 4 290 LK Petri Kresanov: Hapettuneet HDL:n lipidit ja ateroskleroosiriski (kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede) 2 860 FM Johanna Kurko: Lysinurisen proteiini-intoleranssin (LPI) hematologisten, immunologisten ja metabolisten muutosten molekyyligeneettinen tausta (lääketieteellinen biokemia ja g enetiikka) 6 596 LL Roosa Lankinen: Inflammaatio, ateroskleroosi, elämänlaatu ja mortaliteetti vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla (sisätaudit) 4 290 FM Anna Leisvuori: Aihiolääkestrategioiden kehitys C-hepatiitin hoitoon käytettäville antiviraalisille nukleosideille (orgaaninen kemia) 13 192 LL Jussi Leppävirta: Neurofibromatoosiin liittyvä sairastavuus, oheissairaudet sekä sosioekonominen asema (iho- ja sukupuolitautioppi) 6 596 KM Shupin Li: How socio-digital technologies are transforming adolescents' networking practices (kasvatustiede) 11 543 VTM Kimmo Makkonen: Miten kunnista ja maakunnista puhutaan eduskunnan täysistunnossa? Kvantitatiivisen tekstianalyysi eduskunnan kuntapuheesta vuodesta 1999 alkaen (valtio-oppi) 6 596 FM Minttu Mattila: Lentivirusvälitteinen SERCA2a-geeniterapia sydänsairauksiin (sydän- ja verisuonitaudit, geeniterapia) 6 596 FM Matti Minkkinen: Yksityisyyden tulevaisuuskuvat – Trendit ja toivottavat tulevaisuudet (tulevaisuudentutkimus) 8 245 FM Harri Merisaari: Improved quantification and modeling of PET/MRI data: towards computer aided diagnosis (tietojen käsittelytiede) 4 290 FM Leenamaija Mäkilä: Uusien prosessiteknologioiden kehittäminen mustaherukan hyötykäyttöön (elintarvikekemia) 6 596 OTL, KTM Anne-Mari Mäkinen: Sopimuksenveroinen käytäntö työsuhteen ehtona (työoikeus) 6 596 LK Riitta Nieminen: Pikkulapsen ensimmäinen akuutti uloshengitysvaikeus: virusetiologia ja rinoviruksen eri genotyypit (lastentautioppi) 6 596 FM Lauri Nikkanen: Kloroplastin toiminnan ja biogeneesin tioredoksiini-välitteinen säätely (molekulaarinen kasvibiologia) 9 894 14 Turun Y liopistosäätiön vuosikertomus 2014 FM Lotta Nylund: Lasten suolistomikrobiston koostumus ja kehittyminen varhaislapsuudessa sekä niihin vaikuttavat tekijät (elintarvikekemia) 9 894 MD, MPH Thi Tam Pham: Bone marrow fat: a novel location of insulin resistance in human (kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede) 4 290 FM Minna Piipponen: Pitkät ei-koodaavaa RNA:t ihosyövässä (iho- ja sukupuolitautioppi) 6 596 FM Inka Rantakallio: Autenttisuusdiskurssit ja maailmankatsomukset suomalaisessa underground-rapissa t apaustutkimuksena (musiikkitiede) 9 894 FM Tuomas Rantala: J.E Sunila maalaisliittolaisena poliitik kona ja pääministerinä (poliittinen historia) 6 596 FM Anniina Rintala: Faecalibacterium prausnitzii ja muut terveyttä edistävät bakteerit osana suolistomikrobistoa (lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia) 6 596 MA Hilja Roivainen: Utopistinen maisema 2000-luvun pohjoismaisessa maalaustaiteessa (taidehistoria) 9 894 FM Sirkku Ruokkeinen: Kirjan evaluaatio vaikuttamisen välineenä 1500-luvun englantilaisissa parateksteissä (englannin kieli) 9 894 FM Markus Räsänen: Molekyylirakenteen vaikutus lantanidikelaattien luminesenssiin (analyyttinen kemia) 2 940 FM Anna Sahlberg: Reaktiiviselle artriitille ja muille reumataudeille altistavan kudostekijä HLA-B27:n vaikutus solunsisäiseen signalointiin (lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia) 6 596 VTM Henri Salokangas: Poliittiset instituutiot ja valtionvelka (taloustiede) 8 245 PsM Susanna Salomäki: Ajan havaitseminen Aspergerin oireyhtymässä (psykologia) 2 860 LL Jaana Seikkula: Pakastealkiosiirrot – Alkioiden pakastuksen kestävyyden ennustekijät ja GnRHa-tuen merkitys hoitoennusteelle (naistentaudit ja synnytykset) 1 430 LL Jussi Sipilä: Huntingtonin taudin epidemiologia, genetiikka ja kliininen kuva Suomessa (neurologia) 6 596 FM Auni Somero: Kertymäkiekot vuorovaikuttavissa kompakteissa kaksoistähdissä (tähtitiede) 6 596 HLL Aino Toiviainen: Probioottien vaikutukset suun terveyteen (parodontologia) 2 860 FM Maria Tuomi: Kasvien ja laiduntajien vuorovaikutukset muuttuvalla tundralla – myyrälaidunnuksen ekosysteemi- ja yhteisöekologiset vaikutukset tundran kasviyhteisöissä ja maa perässä (ekologia) 13 192 LK Jetro Tuulari: SLEEPASS/SLEEVE2 (neurologia) 4 290 FM Elina Uusitalo: Neurofibromatoosi tyyppi 1 (NF1); syöpäriski, rintasyöpäanalyysi ja uuden sukupolven sekvensointimenetelmä NF1-geenidiagnostiikassa (solubiologia ja anatomia) 6 596 FM Susanne Vainio: Multippeli skleroosin lääkkeiden ja PETmerkkiaineiden testaaminen neuroinflammaatio- ja EAE-tautimalleissa (neurologia) 6 596 FM Joshua Webb: Oppija-englannin suullisen sujuvuuden kehittyminen ja mallintaminen englannin kieli) 9 894 FM Tuomas Äystö: Uskonrauhan rikkominen suomalaisessa oikeuskulttuurissa: uskontotieteellinen analyysi (uskontotiede) 13 192 VUODEN 2014 AIKANA MYÖNNETYT APU- JA MÄÄRÄRAHAT NIMIKKORAHASTOT Aikaisemmin tekstissä esitetyn yhteenvetotaulukon lukuihin sisältyvinä on nimikkorahastoista myönnetty seuraavat summat eri tarkoituksiin, jotka on määritelty ao. rahastojen säännöissä: Aarre ja Rakel Aallon rahasto Sisätautien, erityisesti syövän ja verisuonitautien tutkimus 5 387,07 Aili Heimon rahasto Humanistisen tiedekunnan piirissä tehtävä tutkimus 9 501,66 Aino Lidmanin rahasto Turun yliopistossa suoritettava lastentautien alan tutkimustyö 3 016,86 Airi Johanssonin rahasto Turun yliopistossa tehtävään sisäelinkirurgiaan liittyvä tutkimus 2 860,00 Aleksandra Holmsténin rahasto Kirjaston Fennica-kokoelman täydentäminen sekä kirjaston henkilökunnan opinto- ja kongressimatkat 11 359,74 Allan Ahon ortopedian ja traumatologian rahasto Ortopediaan, traumatologiaan ja luukasvaimiin liittyvä tutkimus 5 711,63 Aloha ja Reino Alavan rahasto Turun yliopistossa suoritettava kasvisystematiikan (mukaan lukien sienet ja jäkälät) ja perinnöllisyystieteen alojen tutkimustyö ja jatko-opinnot 8 320,73 Anna Mäkilän rahasto Turun yliopistossa tehtävä tutkimustyö 1 507,83 Antero Kasasen rahasto Munuaistautien ja lääketieteen etiikan alojen tutkimustyö 1160,59 Eeva Karpaksen rahasto Kasvatustieteen, suomen ja sen sukukielten sekä yhteiskunta tieteiden alojen tutkimustyö 2 723,24 Eeva Nordmanin rahasto Turun yliopistossa tehtävän onkologian ja sädehoidon alan tutkimustyö, pääpaino sädehoidossa 684,44 Erkki Aspin stipendirahasto Sosiologiaan liittyvä tutkimustyö ja tutkijavaihto 253,95 Erkki Tammisalon rahasto Heikki Kestilän rahasto Turun yliopiston opettajien ja tutkijoiden tekemä tutkimus 3 239,62 Ida ja Toivo Parten rahasto Syöpä- tai muu lääketieteen alan tutkimus, ensisijaisesti nuoret tutkijat 8 432,44 Ilmari Katajan rahasto Oikeustieteellinen tutkimus- ja opetustyö sekä alan kirjallisuushankinnat 2 492,35 Irma ja Benito Casagranden rahasto Italian kieli ja kulttuuri, kasvatustieteet, rakennetun ympäristön kulttuurihistoria, taidehistoria ja arkkitehtuuri, kulttuurivaihto 1 000,00 John Pelanderin rahasto Sydän- ja verisuonitautien tutkimus 85 448,00 Juho Lennart Kalliomäen rahasto Kliinisen sisätautiopin tutkimus, väitöskirjat ja muut julkaisut 1 968,36 Kari Salavuon muistorahasto Sosiaalipolitiikan alan nuorten tutkijoiden tutkimustyö ja tutkijavaihto 127,87 Kauko Mansikan muistorahasto Teoreettisen fysiikan alan nuorten tutkijoiden tutkimustyö 281,63 Kerttu ja Jarl Lyyvaaran rahasto Turun yliopistossa suoritettavan Parkinsonin taudin ja dementian tutkimukseen 2 860,87 Kevo rahasto Matka- ja tutkimusapurahat työskentelyyn Kevolla, erikoiskurs sien järjestäminen 1 247,19 Kliinisen virologian tutkimusrahasto Kliinisen virologian alan kansainvälisiin ja kansallisiin kokouksiin osallistumista 201,99 Kosti Hämmärön rahasto Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tehtävä tutkimus 82 664,13 Leena Tähtisen muistorahasto Tähtitieteen alan nuorten tutkijoiden tutkimustyö ja matkat 705,28 Hammaslääketieteellisen diagnostiikan alan tutkimustyö 718,72 Maija-Liisa ja Seppo Salaman rahasto F.Hoffman – La Roche -rahasto Turun yliopiston nuoren tutkijan apurahat 19 830,43 Virusopin alan tutkimus 866,21 Maiju Havulinnan rahasto Heikki Huhtamäen rahasto Nuorten naisten Turun yliopistossa tekemä tutkimustyö 4 273,06 Ravintoaineisiin ja ravitsemukseen liittyvä tutkimus 1 720,04 Maire, Johan ja Pentti Lindbergin rahasto Syöpätautien, erityisesti lasten syöpätautien tutkimustyö 3 801,24 Turun Y liopistosäätiön vuosikertomus 2014 15 VUODEN 2014 AIKANA MYÖNNETYT APU- JA MÄÄRÄRAHAT Margit Valveen rahasto Sirkka-Liisa Peltosen rahasto TY:n synnytys- ja naistentautiopin oppiaineen piirissä tehtävä syöpätutkimus 1 243,33 Turun yliopistossa suoritettava MS- ja muiden autoimmuunitau tien tutkimus ja lasten verisuonisairauksien tutkimus 7 341,51 Martta ja Uno Pikarlan rahasto Tauno Nurmelan muistorahasto Nuorten sisätautiopin tutkijoiden työ kotimaassa ja ulkomailla 13 925,41 Romaanisen filologian alan tieteellinen työ ja muu toiminta 1 444,28 Martti ja Mikael Ruolan rahasto Tellervo ja Kyllikki Hakalan rahasto Lääketieteen alan tutkimustyö 1 538,54 Turun yliopistossa opintoja harjoittaville suomalaisille tai ulkomaalaisille vähävaraisille ja lahjakkaille lääketieteen opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille 6 056,93 Matti Koivurinnan rahasto Kaupunkikulttuuriperinne ja -arkeologia 966,11 Niilo ja Helmi Näsäsen rahasto Syöpätauteihin liittyvä tutkimus 14 611,05 Oikeustieteen rahasto Turun yliopiston oikeustieteellisen opetuksen kehittämiseen ja oikeustieteelliseen tutkimukseen 3498,86 Osmo Ikolan rahasto Tunnustuksena parhaasta suomen kielen tai sen sukukielten pro gradu -tutkielmasta 962,35 Pekka Niemen rahasto Psykologian alan jatko-opiskelijoiden ja post doc -tutkijoiden Turun yliopistossa tekemään tutkimustyöhön 4 000,00 Pentti ja Tyyni Ekbomin rahasto Syöpään ja syövän torjuntaan liittyvä tieteellinen tutkimus 13 678,79 Pentti Kososen rahasto TS-Yhtymä Oy:n rahasto Viestintäalan tutkimustyö, erityisesti painetun ja sähköisen viestinnän vaikutus ja erot oppimiseen 23 826,32 Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusrahasto Turun yliopiston lääketieteen, hammaslääketieteen ja hoitotieteen alojen nuorten tutkijoiden tutkimustyö 2 439,57 V.A. Koskenniemen rahasto Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden ansiokkaille tutkijoille 1 474,41 Wallac Oy:n rahasto Biokemiallisten ja kliiniskemiallisten analyysimenetelmien ja -laitteiden tutkimus-, kehitys- ja soveltamistyö 11 539,03 Veikko Nurmikon rahasto Biokemian, elintarvikekemian ja biotekniikan jatko-opiskelijoiden tutkimustyö 1 624,46 Vera Koivumäen rahasto Kannustusstipendejä korkeatasoisille kemian oppiaineen väitöskirjoille sekä pro gradu -töihin, joista saatu arvosana vähintään magna cum laude abrobatur (myönnetään ilman hakemusta) 306,33 Nuoren tutkijan apurahat: lääketieteellisen tiedekunnan vähä varaiset ja etevät opiskelijat, jatko-opiskelijat ja nuoret tutkijat 22 738,65 Pohjoismainen kirurgiayhteistyörahasto Viktor Emil Heikkilän rahasto Pohjoismainen kirurgiayhteistyö: kongressimatkat, vierailijoiden kutsuminen 400,00 Reumatauteihin ja muihin autoimmuunisairauksiin liittyvä tutkimustyö 2 908,26 Pro Nursing rahasto Turun yliopistoa tukevaan käytännön hoitotyön kehittämiseen, nuoren tutkijan hoitotieteelliseen tutkimustyöhön, ulkomaille suuntautuviin hoitotieteellisiin kongressi-, tutkimus- tai koulutusmatkoihin sekä vierailevien hoitotieteen luennoitsijoiden ja tutkijoiden kutsumiseen 1 735,04 Pulmu Tilviksen rahasto TY:n humanistisen tiedekunnan nuorten tutkijoiden tekemä tutkimustyö 5 077,52 Saaristomeren tutkimuslaitoksen Seili rahasto Tutkijoiden ylläpitokustannukset Saaristomeren tutkimuslaitoksella 400,00 16 Turun Y liopistosäätiön vuosikertomus 2014 Vuonna 2014 ei apurahoja jaettu seuraavista rahastoista: Antero ja Thelma Vaaraman rahasto, Auli ja Paavo Toivasen rahasto, Bengtskär-rahasto, Eero Talan rahasto, Keijo Virtasen rahasto, Turun ja Tarton yliopistojen Granö -yhteistyörahasto, Tutoris-rahasto ja Wilsonin Bengtskär-rahasto. SIJOITUSTOIMINTA JA TALOUS 2014 SIJOITUSTOIMINTA JA TALOUS 2014 Yleiskatsaus sijoitusympäristöön vuonna 2014 S ijoitusympäristö vuonna 2014 oli kaksijakoinen. Merkkejä reaali talouden elpymisestä oli nähtävissä, erityisesti Yhdysvalloissa, mutta Euroopassa kasvu jäi vaimeaksi. Eräissä maissa mm. Suomessa BKT laski. Euroopan Keskuspankin käynnistämä euroalueen talouden vakaannuttaminen rahapoliittisin keinoin jatkui ja se ilmeisesti on ollut pitämässä heikkoakin luottamusta tulevaan yllä. Tapahtumat Ukrainassa keväästä alkaen on ollut omiaan hermostuttamaan markkinoita. Ne maat, jotka ovat olleet sidoksissa Venäjän talouteen – kuten Suomi – ovat kärsineet eniten sekä länsimaiden asettamista pakotteista että venäläisten kuluttajien heikentyneestä ostovoimasta. Syksyllä alkanut öljyn hinnan aleneminen ja ruplan ulkoisen arvon heikentyminen merkitsevät lisävaikeuksia paitsi Venäjän talouteen että siitä riippuvaisten toimialojen taloudelliseen kehitykseen. Euron kurssin heikentyminen suhteessa dollariin (–12% v. 2014) on toisaalta nostanut eräiden vientiin suuntautuvien toimialojen, kuten metsäja metalliteollisuuden, suhdannenäkymiä. Osakekurssit nousivat alkuvuonna eikä vuoden aikana esille tulleet epävarmuustekijät ole suuremmalti kehitystä muuttaneet. Venäjän ja siitä riippuvaisten maiden osakkeiden arvot luonnollisesti laskivat rajusti, lähes 40 %. Maailmaindeksi nousi 20 %, Yhdysvallat 29 %, Japani 9 %, Eurooppa 7 %, Suomi 10,6 %, kehittyvät markkinat 11,5 % (Aasia 19,6, Eurooppa –29, Lat. Amerikka 0), raaka-aineet – 20 %. Korkotaso p ysyi historiallisen alhaalla. Varsinkin euroalueen sekä valtion- että yrityslainoista tuottoja pystyi saamaan oikeilla valinnoilla. Suomen kansantalouden tila oli vuonna 2014 edelleen taantumassa. Viennin väheneminen ja kilpailukykyongelma merkitsivät laajoja irtisanomisia ja lomauttamisia yksityissektorilla. Julkisen sektorin osuus kansantaloudesta kasvoi. Kestävyysvajetta yritettiin saada kuntoon kunta-, sote- ja eläkeuudistuksella, josta vain viimeksi mainitussa saatiin ratkaisu. BKT:n kasvu oli pysähdyksissä. Inflaatio oli vuonna 2014 1 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä nousi merkittävästi ja oli jo yli 150 000. Työttömyysaste kohosi 10 %:iin, nousua vaimensi työvoiman määrän supistuminen suurten ikäluokkien eläköitymisen jatkuessa. Turun Yliopistosäätiön sijoitukset vuonna 2014 Turun Yliopistosäätiön sijoitukset olivat vuonna 2013 hyväksytyn sijoituspolitiikan mukaisesti sijoitettuna eri omaisuusluokkiin. Sijoituspolitiikassa terävöitettiin erityisesti jakoa ydin- ja satelliitti -salkkuihin. Pitkän sijoitushorisontin omaavalla yhteisöllä voi olla – ja Yliopistosäätiön kirjattujen sijoitususkomusten mukaan pitääkin olla – omaisuuseriä, joissa korostuu pitkän aikavälin tuottoodotukset ja kärsivällisyys. Noteerattujen arvopapereiden arvo nousi. Kotimaisten osakkeiden nousu oli n. 13 %, eurooppalaisten ja pohjoismaiden osakkeiden kehitys vajaa viisi prosenttia. Kehittyvien maiden osakkeissa nousu oli hieman vajaa kymmenen prosenttia. Korkosalkkujen tuotto oli n. 1 % ja 6 %. Säätiön kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden markkina- arvojen arviointi tehdään vapaamuotoisesti kerran vuodessa. Arvioinnissa ei käytetä maksullisia asiantuntija-arviointeja. Arvoja voidaan luonnehtia varovaisiksi ja on todennäköistä, että monista kohteista saataisiin realisoinnissa enemmän kuin miksi ne on arvioitu. Eurooppalaisiin suurkaupunkeihin sijoittava kiinteistörahasto (Morgan Stanley Office Fund) arvostettiin viimeisimmän sijoitusraportin ns. NAV-arvoon. Kaiken kaikkiaan omaisuusarvot kehittyivät myönteisesti vuoden 2014 aikana ja arvostusero (markkina-arvojen ja kirjanpito arvojen ero) oli vuoden lopussa runsaat 13,1 M€ (vuonna 2013 13,0 M€). Säätiön salkku tuotti vuoden 2014 aikana n. 6 % (vuonna 2013 9 %) kun oikaisuerinä on otettu huomioon apurahajako, hallinnon kustannukset ja saadut lahjoitukset. Näkymät sijoitusvuodelle 2015 Vuoden 2015 sijoitusympäristön tilaa on vaikea ennustaa. Korkotaso tulee ilmeisesti edelleen säilymään matalalla. Poliittinen ja taloudellinen tilanne Euroopassa ja Suomessa vaikuttavat oleellisesti erityisesti osakkeiden arvostustasoihin ja suuretkin heilahtelut ovat mahdollisia. Suomen julkiseen talouteen on ennakoitavissa merkittäviäkin rakennemuutoksia ja leikkauksia vuonna 2015. Keskeinen haaste on saada vienti uudelleen kasvu-uralle ja kilpailukyvyn lisääminen. Se myös takaisi yksityisen kulutuksen ja työllisyyden säilymisen tasolla, joka turvaa julkisen talouden tarvitseman tulokertymän. Ratkaisevassa asemassa on kevään eduskuntavaalit ja sen jälkeisen hallitusneuvottelujen lopputulos. Turun Yliopistosäätiön sijoitusomaisuutta hoidetaan pitkällä tähtäimellä eikä säätiö ole tehnyt koko sijoitusomaisuuteen vaikuttavia lyhyen tähtäimen näkemyksenottoja. Sijoitusmarkkinat ovat viime vuosien aikana muuttuneet nopeatempoisemmaksi. Korkojen pysyessä alhaalla vakaat vuokratuotot ovat olleet tärkeä osa säätiön kassanhallinnassa. Yhtiöiden osingot ovat riippuvaisia maailmantalouden kehityksestä. Huoneistojen ja kiinteistöjen osalta keskeistä on ylläpitää ne hyvässä kunnossa, jotta hyvät vuokrausasteet voidaan säilyttää. Huoneistojen osuutta omaisuusjakaumassa pyritään kuitenkin vähentämään ylipainosta normaalipainoon. Säätiö jatkaa Vanhalinnan asuntotonttien myymistä samoin Hämmärön lomatonttien myyntiä keväällä 2015. As Oy Kiinanmyllyn uudisrakennus tulee olemaan vuoden 2015 keskeinen uusinvestointi. SÄÄTIÖN OMAISUUDENHOITO Säätiön omaisuudenhoidosta vastaa säätiön hallitus. Yksit täiset sijoituspäätökset tekee tai valmistelee hallitukselle sijoitustoimikunta. Säätiöllä on kolmen omaisuudenhoitajan kanssa toimeksiantosopimus osakesalkkujen hoitamisesta. Omaisuudenhoitajien hoidossa olevissa salkuissa on sijoituksia suomalai- Turun Y liopistosäätiön vuosikertomus 2014 17 SIJOITUSTOIMINTA JA TALOUS 2014 siin, pohjoismaisiin, eurooppalaisiin ja kehittyvien markkinoiden osakkeisiin. Omaisuudenhoitosopimuksissa on kiinnitetty huomiota salkkuun valittavien sijoitusten omistusaikaan, osuuteen koko salkusta, toimialaan, valuuttakurssiriskiin sekä sijoituskohteiden huolelliseen valintaan. Kahden omaisuudenhoitajan kanssa on tehty sopimus korkosalkun hoitamisesta. Säätiön sijoitustoimikunta ja hallitus ovat seuranneet sopimusten toteutumista. Yliopistosäätiön sijoitusomaisuus muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, josta kullekin säätiön hallinnoimalle rahastolle kuuluu osa. Tilinpäätöksen yhteydessä tuottojäämä jaetaan rahastoille osuuksien suhteessa. Sijoitusomaisuuden ulkopuolelle on jätetty sellainen omaisuus, joka ei kerrytä sijoitustuottoja kuten Bengtskärin majakka ja Tartossa sijaitseva Granö-keskus. Sijoitusomaisuuden ulkopuolella ovat myös sellaiset omaisuuserät, jotka ovat säätiön omistuksessa, mutta joita rasittaa käyttöoikeus. Säätiön sijoituspolitiikka on kirjattu vuonna 2013 erilliseen asiakirjaan. Siihen kirjattiin säätiön keskeiset sijoitususkomukset. Sijoituksilla on pitkä sijoitushorisontti ja säätiö pyrkii sekä varmaan että tuloa tuottavaan sijoittamiseen. Pitkäaikaiset kiinteistö- ja huoneistosijoituskohteet antavat myös inflaatiosuojaa. Sijoituspolitiikassa terävöitettiin ydinsalkun ja satelliittien jakoa ja omaisuuserät ryhmiteltiin uudelleen tämä jako silmällä pitäen. APURAHAJAON MÄÄRÄYTYMINEN JA MUU TUKI YLIOPISTOLLE Jaettavien apurahojen määrä on sidoksissa sijoitusomaisuuden arvonkehitykseen. Määrä lasketaan tiettynä osuutena kymmenen vuoden sijoitusomaisuuden arvon keskiarvosta. Vuosittainen jakomäärä nykyisellä omaisuuden määrällä on runsas miljoona euroa. Jaettava määrä katetaan edellisen vuoden tuottojäämästä ja myyntivoitoista tai rahastojen pääomista. Järjestelmällä pyritään siihen, että apurahajako ei olisi riippuvainen sijoitusmarkkinoiden vuosittaisista vaihteluista. Granö-keskuksen alijäämä on kirjattu Turun yliopiston tukeen ja se on veloitettu yleisrahaston pääomasta. Ylioppilasteatterin vuokratuki on kirjattu niin ikään yliopiston tukeen. SIJOITUSTEN KEHITYS VUONNA 2014 Säätiön tuottojäämä oli 2 253 880 € (vuonna 2013 1 307 896 €). Myyntivoittoja realisoitiin 2 062 963 € (v. 2013 809 828 €). Arvonalennuksia tehtiin 754 856 € (vuonna 2013 274 240 €). Säätiön sijoitusomaisuuden arvo oli vuoden lopussa noin 48,5 M€ (47,1 M€). Säätiön sijoitusten tuotto, kun on huomioitu saadut lahjoitukset, maksetut apurahat ja hallintokustannukset, vuonna 2014 oli 6 % (v. 2013 9 %). 18 Turun Y liopistosäätiön vuosikertomus 2014 KIINTEISTÖT JA HUONEISTOT Säätiön kiinteistöomaisuuden paino sijoitusomaisuudessa on muutaman viime vuoden ajan ollut yli 40 %. Tämä johtuu maaalueiden määrän lisäyksestä. Vuonna 2008 tehty omistusjärjestely Vanhalinnassa toi säätiön sijoitusomaisuuteen yhteensä 78 asuntorakentamiseen tarkoitettua tonttia. Vuonna 2009 seitsemääntoista tonttiin valmistui kunnallistekniikka. Vuoden 2013 lopussa tontteja oli myyty seitsemän. Tonttien hintapyynnöt vaihtelevat 55 000 €:sta 79 000 €:on. Sää tiöllä on voimassa Liedon kunnan kanssa maankäyttösopimus, jossa määritellään kunnallistekniikan rakentamiseen liittyvät kysymykset ja toteutuksen väljä aikataulu. Vuoden 2014 aloitettiin kahden seuraavan korttelin kunnallistekniikan rakentaminen. Omakotitalojen rakennusoikeudet ja talotyypit on suunniteltu siten, että koko alueelle muodostuu monipuolista tarjontaa. Vuonna 2009 säätiö sai testamenttilahjoituksen rymättyläläiseltä maanviljelijä Kosti Hämmäröltä. Lahjoitus käsitti merkittävän maa-omaisuuden, yli 100 hehtaaria. Säätiö käynnisti samana syksynä, saatuaan omaisuuden hallintaansa, rantakaavan tarkistuksen määritelläkseen tilan rakennuspaikkojen parhaat sijainnit. Rantakaavan tarkistus hyväksyttiin Naantalin kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2011. Säätiö aloitti tonttimyynnin ns. tarjouskauppamenettelyllä keväällä 2012. Vuonna 2014 tontteja myytiin kuusi, myyntihintojen ollessa yhteensä 549 000 €. Keväällä 2015 myynnissä on yksi saaritontti sekä kaksi ei-omarantaista tonttia. Yhteisrantaisille tonteille perustettiin vuonna 2013 Kiinteistö Oy Fältinranta, jolle rakennettiin saunarakennus ja yhteislaiturit. Yhtiön viidestä osakkeesta kaksi on edelleen säätiön omistuksessa ja ne myydään yhdessä ei-omarantaisten tonttien kanssa. Turun Yliopistosäätiö on omistanut vuodesta 2001 lähtien Kiinteistö Oy Teutorin. Yhtiö omistaa Turun itäisessä keskustassa entisen ns. kenkätehtaan tontin ja rakennuksen, joka on vuokrattu Turun yliopistolle. Tontin asemakaavan muutos vahvistettiin vuoden 2010 syksyllä. Vuoden 2011 lopulla toteutettiin koko vuoden suunniteltu ja valmisteltu järjestely, jossa säätiö luovutti omistamansa KOY Teutorin osakkeet perustetulle Teutorin Kiinteistö Ky:lle. Se omistetaan yhdessä Turun yliopiston kanssa. Samassa yhteydessä sovittiin järjestelystä, jossa KOY Teutori rakennuttaa tontille uudisrakennuksen ja peruskorjaa sen jälkeen vanhan rakennuksen. Vuoden 2014 aikana rakennuskokonaisuus valmistui ja se oli heinäkuusta lähtien kokonaisuudessaan käytössä. Säätiön lisäsijoitukset uudisrakennukseen ja peruskorjaukseen ovat yhteensä 1 870 000 €. Loppuosa rahoitettiin Turun yliopiston suorittamalla vastaavalla oman pääoman erällä ja KOY Teutorin ottamalla pankkilainalla. Teutorin Kiinteistö Ky antoi rahoittajalle, Turun Seudun Osuuspankille, ns. kovenanttisitoumuksen omistuksen pysyvyydestä ja vastikkeiden maksusta. Säätiö omistaa 40 % As Oy Kiinanmyllystä osoitteessa VähäHämeenkatu 1. Aiemmin As Oy Kiinanmylly haki ja sai tontille asemakaavamuutoksen. Sen mukaan nykyinen rakennus tulee purettavaksi ja tilalle rakennetaan uusi liike- ja asuintalo. Vuoden 2014 alussa tehtiin järjestelyt, jossa Yhtiön toinen pääomistaja, TYKS-säätiö myi puolet omistuksestaan Turun yliopistolle. Kesällä neljänneksi omistajaksi tuli Turun yliopiston ylioppilaskunnan Universtas Oy säätiön myydessä viidenneksen omistuksestaan. Vuoden 2014 aikana rakentaminen oli hyvässä vauhdissa. Rakennuskokonaisuus on valmis vuoden 2016 alussa. SIJOITUSTOIMINTA JA TALOUS 2014 Vuonna 2007 hankittuun osoitteessa Linnankatu 24 sijaitsevaan kohteeseen perustettiin tuolloin KOY Herrainkulma hallinnoimaan rakennusta ja sen tonttia. Myöhemmin yhtiö osti Turun kaupungilta myös tontin. Säätiön omistamat huoneistot ao. yhtiössä olivat kaikki vuokrattuja koko vuoden. Yhtiöllä on pitkä aikaista pankkilainaa 400 000 €. Turun Yliopistosäätiön saatava yhtiöltä on 543 359 €. Turun Yliopistosäätiö omistaa As Oy Turun Sukkulakodin. Lainan määrä vuoden lopussa oli n. 3,2 M€. Yhtiössä on 66 vuokra-asuntoa. Vuokraustoiminnan hoitaa OP-Kiinteistökeskus ja isännöinnin Varsinais-Suomen Isännöintitalo Oy. Vuokrausaste on ollut hyvä (v. 2014 97 %) johtuen hyvästä varustelutasosta ja sijainnista. Huoneistokorjauksilla vuoden aikana on pyritty pitämään vuokrausaste korkeana. Säätiöllä on yksi korkotukilainoitettu kohde, josta se omistaa 20 %:n vähemmistöosuuden. Se sijaitsee Turun Tervatorilla. Säätiö myi vuonna 2014 toisen vastaavanlaisen asuntokohteen Oulun keskustassa. Säätiö omistaa seitsemän toimistohuoneistoa käsittävän kokonaisuuden Turun kauppatorin laidalla sijaitsevassa KOY Primassa. Kaikki tilat olivat vuoden 2014 ajan vuokrattuina, mutta kesäyliopiston tilat olivat vajaakäytössä. KOY Turun Verkahovissa säätiöllä on omistuksessa tuleva oikeus (B-osake) seitsemään huoneistoon. Turun Yliopistosäätiön omistamat ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan käytössä olleet tilat KOY Aura-Tavastissa (Hämeenkatu 6) myytiin vuoden 2003 aikana. Säätiölle jäi oikeus kohteeseen haettavaan lisärakennusoikeuteen. Oikeus on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Turun Yliopistosäätiön kiinteistösijoituksiin luetaan viisi kiinteistörahastoa. Eurozone Office Fund sijoittaa eurooppalaisten suurkaupunkien keskustoissa sijaitseviin toimisto- ja liikerakennuksiin. Quarum Feeder Fund QA II on suomalaisia, pääasiassa pääkaupunkiseudulla sijaitsevia asuntokohteita omistava rahasto, samoin kuin Taaleritehtaan asuntorahasto. AKR II Tuotto -rahasto sijoittaa kotimaisiin liike- ja toimistorakennuksiin. Minerva-rahasto vanhuusväen hoitokoteihin ja Evli Baltic -kiinteistösijoitusrahasto Baltiassa sijaitseviin liike- ja toimistorakennuksiin. Vuonna 2014 saatiin päätökseen Saarenmaalla peruskorjaus Turun yliopiston Saarenmaan yliopistokeskuksen piharakennuksessa. Säätiö hankki tontin ja rakennuksen omistukseensa syyskuussa 2009 allekirjoitetulla kauppakirjalla. Kohde sijaitsee Kuressaaren keskustassa Piispanlinnan naapurissa. Tontin pinta-ala on n. 2000 neliötä. Vuoden 2010 aikana kunnostettiin nykyaikaiseksi asunnoksi päärakennuksen siivessä sijaitseva vahtimestarin asunto. Huoneisto on vuokrattu talvella ja kesän ajan se toimii vierailijoita palvelevien vahtimestarien asuntona. Tartossa sijaitseva Turun yliopiston ja Tarton yliopiston Granö-yhteistyökeskus muodostaa säätiön omaisuudessa ns. erilliskatteellisen rahaston. Granö-keskuksen alijäämä esitetään omalla rivillään tuloslaskelmassa samoin kuin rakennuksesta ja kalustosta tehtävä poisto. Poisto alentaa erilliskatteisen rahaston kirja-arvoa. Granö-keskuksen alijäämällä tai poistolla ei ole vaikutusta s äätiön tilikaudelta jaettavaan tuottojäämään. Granö-keskuksen tuotot olivat vuonna 2014 16 149 € (2013 12 812 €) ja kulut 31 881 € (vuonna 2013 38 775 €). Erotus 15 732 € on katettu yleisrahastosta. SÄÄTIÖN HALLINTOKULUT Säätiön hallintokulut muodostuvat palkkakustannuksista ja muista toiminnan kuluista. Hallintokulujen yhteismäärä oli 263 496 euroa (vuonna 2013 321 185 €). Säätiön luottamushenkilöille ei ole säätiössä noudatetun tavan mukaan maksettu palkkioita tai kustannusten korvauksia. Asiantuntijoille on maksettu hakemusten määrään perustuva palkkio. ESTEELLISYYSOHJEET Turun Yliopistosäätiölle on laadittu oma esteellisyysohje, jossa määriteltiin esteellisyystilanteet sekä lähipiiri. Esteellisyysarviointi tulee esille pääasiassa apurahamyöntöjen kohdalla, mutta ohje sisältää myös erilaiset sopimustilanteet. Hallituksen jäsenten sidonnaisuuksista on laadittu vuosittain päivitettävä luettelo. SÄÄTIÖN HALLITUKSEN ARVIO TALOUDELLISISTA RISKEISTÄ JA NIIDEN HALLINNASTA Säätiölaki edellyttää, että omaisuus on sijoitettava turvaavasti ja tuloa tuottavasti. Säätiö on hajauttanut omaisuuden useiden omaisuusluokkien välillä ja omaisuusluokkien sisällä. Säätiöllä on kirjallinen sijoituspolitiikka, jossa määritellään säätiön koko salkun riski- ja tuottotaso. Omaisuusluokilla on enimmäispainot ja omaisuusluokkien sisällä yksittäisten sijoitusten määrille on asetettu enimmäismäärät. Edellä mainituilla toimenpiteillä pyritään välttämään koko sijoitusomaisuuden merkittävää arvonmenetystä, mikä luonnollisesti on merkittävin taloudellinen riski. Koska säätiö on sijoitustoimintaa harjoittava yhteisö, sillä ei ole merkittäviä muita, ts. toiminnallisia riskejä ja se pyrkii niitä myös välttämään esim. välttämällä rakennuttajana toimimista. Päätöksenteko tapahtuu kaikki yhteisön päätöksinä, joista laaditaan pöytäkirja. Toiminimenkirjoitussäännöt edellyttävät vähintään kahden henkilön nimeä oikeustoimiin ellei toteuteta toimenpidettä, johon toimeenpanija on yksilöidysti valtuutettu. Omaisuuserät sekä hallituksen jäsenten ja johtavien toimihenkilöiden vastuut on vakuutettu. Säätiön toimihenkilöiden määrä on vähäinen. Henkilöriskiä vähentää toiminnan dokumentointi ja em. päätöksentekomenettely. Säätiön tietoturvariski on vähäinen säätiön käyttäessä yliopiston atk-keskuksen palveluja ja taloushallinnon tietojen ollessa tallennettuna ulkopuolisella palveluntar joajalla. Turun Y liopistosäätiön vuosikertomus 2014 19 TULOSLASKELMA TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖN TULOSLASKELMA VUODELTA 2014 TILINPÄÄTÖS 2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Myönnetty tilivuoden aikana apurahoja yhteensä 1 373 881,45 € 1 374 518,67 € oman pääoman rahastojen tuottoja edelliseltä vuodelta –794 248,29 € –816 501,00 € nimikkorahastojen tuottoja edelliseltä vuodelta –396 346,55 € –362 659,52 € rahastojen pääomista –140 103,62 € –145 813,24 € VARSINAINEN TOIMINTA Apurahatoiminta tilivuoden aikana saatuja lahjoituksia –10 370,00 € 0,00 € käyttämättä jääneet ja palautuneet apurahat –32 812,99 € –49 544,91 € Sijoitustoiminta Tuotot Osinkotuotot 561 125,56 € 562 565,40 € Korkotuotot pitkäaikaisesta sijoituksista 95 189,74 € 29 635,94 € Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista 20 425,68 € 20 756,38 € 449 925,20 € 496 536,06 € Vuokratuotot Teutorin tuotot Sukkulakodin vuokratuotot Herrainkulman vuokratuotot 70 000,00 € 70 000,00 € 495 913,39 € 489 849,89 € 110 785,00 € 108 851,00 € Myyntivoitot / -tappiot (netto) 2 062 963,07 € 809 827,74 € Sijoitusten arvonalennukset ja -korotukset –754 856,14 € –274 240,49 € 3 111 471,50 € 2 313 781,92 € 140 130,94 € 198 254,93 € 30 488,74 € 22 181,46 € Sijoitusten tuotot yhteensä Kulut Yhtiövastikkeet Kiinteistö- ja huoneistokulut Kiinteistöjen ylläpidon palkkakustannukset 5 383,11 € 27 889,02 € Sukkulakodin hoitokulut 252 010,02 € 276 245,47 € Herrainkulman hoitokulut 55 125,03 € 56 028,44 € Granö-keskuksen käyttötalouden alijäämä 15 731,86 € 25 830,79 € –15 731,86 € –25 830,79 € Katetaan yleisrahastosta Granö-keskuksen poisto Katetaan poisto Granö-yhteistyörahastosta Bengtskär -rahaston tuottojäämä Siirretään rahaston pääomaan Fältinrannan hoitokulut 13 920,00 € 14 771,00 € –13 920,00 € –14 771,00 € 1 919,00 € –17 640,89 € –1 919,00 € 17 640,89 € 1 500,00 € - Muut sijoituskulut 60 255,16 € 56 034,98 € Sijoitusten korkokulut 21 947,37 € 20 267,58 € Muut rahoituskulut 11 651,85 € 13 597,20 € Poistot sijoitusomaisuudesta 15 603,21 € 14 201,69 € Sijoitusten kulut yhteensä 594 095,43 € 684 700,77 € Sijoitusten tuottojäämä 2 517 376,07 € 1 629 081,15 € (Sijoitusten tuottojäämä ilman myyntivoittoja/-tappiota) 1 209 269,14 € 1 093 494 € 175 350,55 € 184 849,24 € 33 026,85 € 33 416,07 € 9 359,43 € 10 361,58 € Toimitilakulut 18 308,36 € 17 965,32 € Muut hallinto- ja toimintakulut 27 451,21 € 74 592,81 € 263 496,40 € 321 185,02 € Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Vapaaehtoiset henkilöstösivukulut Hallintokulut yhteensä Varainhankinta Varainhankinta yhteensä 22 541,06 € 647 129,88 € lahjoitukset rahastojen pääomiin –11 541,06 € –647 129,88 € lahjoitukset tilivuoden apurahoihin –11 000,00 € – € lahjoituksista varainhankinnan kuluihin 0,00 € – € 2 253 879,67 € 1 307 896,13 € (toiminnan tuottojäämä ilman myyntivoittoja/-tappioita) 945 772,74 € 772 308,88 € Myyntivoittoja rahastojen pääomiin / myyntitappiot rahastojen pääomista 953 879,68 € – € 0,00 € 64 775,39 € Varataan yliopiston tukemiseen seuraavana vuonna nimikkorahastojen tuottoja 496 357,19 € 448 872,45 € Varataan yliopiston tukemiseen seuraavana vuonna yleisrahaston tuottoja 803 642,80 € 794 248,29 € – € – € Toiminnan tuottojäämä Nimikkorahastojen tuottoja sääntöjen mukaisesti rahastojen pääomiin Tilikauden yli/alijäämä 20 Turun Y liopistosäätiön vuosikertomus 2014 TASE TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖN TASE VUODELTA 2014 VASTAAVAA 2014 2013 2 001 690,44 2 047 302,93 461 355,78 559 607,18 24 120,18 27 973,35 Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 1 700,00 Yhteensä 2 488 866,40 2 634 883,46 31 930 767,00 30 612 168,04 Pitkäaikaiset sijoitukset Arvopaperit Omakatteisten rahastojen varat Yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä 592 018,56 605 938,56 32 522 785,56 31 218 106,60 35 011 651,96 33 852 990,06 838 359,77 586 859,77 500,00 215 500,00 115 292,58 97 576,49 Vaihtuvat vastaavat Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikainen lainasaaminen Siirtosaamiset Tilisaamiset Muut saamiset Saamiset yhteensä 56 795,72 89 986,36 653,62 110 459,07 1 011 601,69 1 100 381,69 Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 1 186 758,35 951 323,32 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 2 198 360,04 2 051 705,01 37 210 012,00 35 904 695,07 VASTAAVAA VASTATTAVAA Oma pääoma Kantarahasto Yleisrahasto Jaettavissa oleva tuotto Yhteensä 105 710,28 105 710,28 18 696 433,50 18 244 824,59 803 642,80 794 248,29 19 605 786,58 19 144 783,16 14 079 164,68 13 609 822,83 Nimikkorahastot Rahastojen pääomat Jaettavissa oleva tuotto Yhteensä Omakatteisten rahastojen pääomat 496 357,19 448 872,45 14 575 521,87 14 058 695,28 588 773,43 595 715,76 1 021 428,00 1 100 000,00 166 763,28 19 822,08 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Lyhytaikainen vieraspääoma Lainat rahoituslaitoksilta Tilivelat Maksamattomat apurahat Vuokravakuudet – 0,00 976 725,33 796 025,30 74 703,70 83 404,60 Siirtovelat 138 423,61 46 340,33 Muu velka 61 886,20 59 908,56 1 418 502,12 1 005 500,87 Yhteensä Vieras pääoma 2 439 930,12 2 105 500,87 VASTATTAVAA 37 210 012,00 35 904 695,07 Turussa helmikuun 13. päivänä 2015 TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ Hallitus Tuomo Lähdesmäki Hannu Kokkonen Jukka Paasikivi Riitta Pyykkö Kalervo Väänänen Matti Äijälä Pekka Kanervisto säätiön asiamies Turun Y liopistosäätiön vuosikertomus 2014 21 3% 9% 5% 39 % Osakkeet Kiinteistöt ja huoneisto-osakkeet Vaihtoehtoiset sijoitukset Korkomarkkinat Rahamarkkinat Turun Yliopistosäätiön sijoitusomaisuuden jakauma 31.12.2014 44 % 60 50 40 30 20 10 Sijoitusomaisuuden arvo 1997–2014 (M€) 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 40 38 36 34 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Turun Yliopistosäätiön tase 1975–2014 (M€) 22 Turun Y liopistosäätiön vuosikertomus 2014 TILINTARKASTUSKERTOMUS TILINTARKASTUSKERTOMUS Turun Yliopistosäätiön hallitukselle Olemme tilintarkastaneet Turun Yliopistosäätiön kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen vastuu Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta sekä säätiölain edellyttämistä seikoista. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata v ahingonkorvausvelvollisuus säätiötä kohtaan, taikka rikkoneet säätiölakia tai säätiön sääntöjä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on säätiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet, mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon säätiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Muut lakiin perustuvat lausunnot Säätiön varat on asianmukaisesti sijoitettu ja säätiön toimielimien jäsenille maksettuja palkkioita on pidettävä kohtuullisina. Säätiön tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot säätiön toiminnasta. Turku 27.2.2015 Esa KailialaKPMG Oy Ab KHTNiklas Oikia KHT Turun Y liopistosäätiön vuosikertomus 2014 23 24 Liedon Vanhalinna - säätiön vuosikertomus 2014 LIEDON VANHALINNA -SÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 KUUDESTOISTA TOIMINTAVUOSI 2014 V uosi 2014 oli Liedon Vanhalinna -säätiön kuudestoista toimintavuosi. Turun Yliopistosäätiö perusti Liedon Vanhalinna -säätiön vuonna 1998 toteuttamaan Mauno ja Ester Wanhalinnan lahjakirjaa ja kehittämään Vanhalinnasta toimivan museo-, kulttuuri- ja seminaarikeskuksen. Vanhalinnan kehittämistä on jatkettu määrätietoisesti Vanhalinna 2015 -visiossa hyväksyttyjen suuntaviivojen mukaisesti. Vanhalinnassa vieraili vuonna 2014 melkein 25 000 kävijää. Suuri osa tutustui Vanhalinnaan erilaisten tapahtumien kautta sekä itsenäisesti museoalueella ulkoillen. Upea kartanomiljöö, kauniit ja toimivat juhlatilat ovat suosittuja niin yritys- kuin perhejuhlien järjestämiseen ja tilat toimivat hyvin myös kokous- ja seminaarikäytössä. Toimintavuonna Vanhalinnassa järjestettiin yli 250 tilaisuutta. Toimintaa esitellään tarkemmin omissa luvuissaan. Vuosi 2014 oli uudistusten vuosi Vanhalinnassa. Edellisten vuosien taloudellisesti vaikeat ajat ajoivat syksyllä 2013 ratkaisuihin, jotka erityisesti tulivat näkyviin vuonna 2014. Tilausravintola ulkoistettiin ulkopuoliselle yrittäjälle. Yrittäjiä haastateltiin loppuvuoden 2013 – alkuvuoden 2014 aikana, ja 1.4.2014 V iihdeKasino Turku Oy / Kiitorata aloitti Vanhalinnan ravintolatoiminnan ja tilavarauksien hoidon. Vanhalinnan kartanoravintolan esille panokeittiöön tehtiin remontti ja keittiöstä remontoitiin valmistus keittiö. Ravintolatoiminnan muutoksen myötä Vanhalinna sai oman kokin ja ruoka valmistetaan paikan päällä. Kiitorata hoitaa myös tilamyynnin ja -varaukset. 1.4.2014 otettiin käyttöön Vanhalinnan uusi ilme, joka pohjautuu Vanhalinnan arkistossa oleviin vanhoihin valokuviin. Käyt- töön tuli myös Vanhalinnan brändiä kuvaava lause: Vanhalinna – museo, juhlat kokoukset Linnavuoren kartanomiljöössä historiaa, kulttuuria ja luontoa lähellä. Graafisen ilmeen ja ohjeistuksen teki mainostoimisto Lahtinen Mantere Saatchi & Saatchi ja uudet www-sivut toteutti digitaaliseen mediaan suuntautunut mainostoimisto Leimahdus. Vuonna 2013 aloitettu päärakennuksen kellarikerroksen remontti edistyi niin, että huonetilat saatiin kokous- ja pienryhmätyöskentelyn käyttöön. Uuden arkeologisen sekä Turun asehistoriallisen yhdistyksen Arma Aboan näyttelyiden valmistuminen siirtyi vuodelle 2015. Elokuussa Vanhalinna sai uuden nähtävyyden, kun viikinki vene Helkan rakennus valmistui ja viikinkivene saatiin esille. Rakennuksen suunnitteli Schauman Arkkitehdit Oy. Arkkitehtonisesti erittäin upea puurakennus mahdollistaa Mynämäen käsija taideteollisuusopistossa valmistetun viikinkiveneen esittelyn, mutta rakennus ja sen edessä olevalla alueella voidaan järjestää erilaisia ulkoilmatapahtumia suurillekin joukoille. Vuonna 2015 uudistuksia on luvassa lisää museotoiminnan puolella, kun mobiiliopastus ”Seinätön museo” otetaan käyttöön kotimuseossa ja piha-alueella. Vanhalinna on myös mukana Museoliiton organisoimassa valtakunnallisessa museokortissa, joka tulee myyntiin toukokuussa 2015. Vanhalinnan tulevaisuuden suunnittelu aloitetaan erillisen työryhmän voimin ja työn tuloksena vuoden loppupuolella esitellään Vanhalinna 2020 -visio. Liedon V anhalinna -säätiön vuosikertomus 2014 25 25 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ L iedon Vanhalinna –säätiön toimielimiä ovat hallitus ja neuvottelukunta. Säätiön toiminnasta ja taloudesta vastaa säätiölain mukaisesti säätiön hallitus. Säätiön hallituksen tilintarkastajan valitsee Turun Yliopistosäätiön valtuuskunta. Hallituksen jäsenille ja muille luottamustehtävissä toimineille ei ole maksettu palkkiota eikä kustannusten korvauksia. HALLITUS Hallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Tämä lisäksi hallituksen ja neuvottelukunnan jäsenet ovat olleet erilaisissa työryhmissä ja muutoin osallistuneet Vanhalinnan kehittämiseen. Hallituksen kokoonpano vuonna 2014: DI, MBA Tuomo Lähdesmäki, puheenjohtaja VTM Hannu Kokkonen Johtaja Jukka Paasikivi Vararehtori Riitta Pyykkö Vararehtori Tapio Reponen (kuollut 22.9.2014) Rehtori Kalervo Väänänen Toimitusjohtaja Matti Äijälä Hallituksen esittelijöinä toimivat säätiön asiamies, OTK Pekka Kanervisto ja museonjohtaja, FM Hannele Lehtonen. NEUVOTTELUKUNTA Neuvottelukunta hyväksyy tilinpäätöksen ja vahvistaa talous arvion. Se kokoontuu sääntöjen mukaan kerran vuodessa. Varsinainen kokous pidettiin toukokuussa ja ylimääräinen kokous joulukuussa. Neuvottelukunnan kokoonpanossa on huomioitu Vanhalinnan keskeiset sidosryhmät. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii matkailujohtaja, toimitusjohtaja Anne-Marget Hellén ja varapuheenjohtajana hallintojohtaja Markku Tursas. Neuvottelukunnan toimintakausi on 2013–2015. Neuvottelukunnan kokoonpano: Toimitusjohtaja Anne-Marget Hellén puheenjohtaja Toimitusjohtaja Jussi Hakala Toimittaja Markku Heikkilä Kaupunginkamreeri Juha Heinonen Toimitusjohtaja Mikko Ketonen Pääjohtaja Juhani Kostet Professori Anne Kumpula Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Palvelujohtaja Päivi Mikkola Hotellinjohtaja Lorenz Salo Johtaja Kari Seppälä Professori Jussi-Pekka Taavitsainen Pääsihteeri Henri Terho Hallintojohtaja Markku Tursas, varapuheenjohtaja Johtaja Pirjo Vuokko Neuvottelukunnan esittelijöinä toimivat säätiön asiamies, OTK Pekka Kanervisto ja museonjohtaja, FM Hannele Lehtonen. 26 Liedon Vanhalinna - säätiön vuosikertomus 2014 YHTEISTYÖTOIMIKUNTA Vanhalinnan yhteistyötoimikunnan tehtävänä on museotoimen ohjaus ja valvonta, museoeettisten periaatteiden valvonta ja Vanhalinnaan liittyvän tieteellisen tutkimuksen ja näyttelytoiminnan edistäminen. Turun yliopiston rehtorin Kalervo Väänäsen vuosiksi 2013–2015 asettama yhteistyötoimikunta kokoontui vuonna 2014 kerran. Yhteistyötoimikunnan kokoonpano: Johtava rehtori Veli-Matti Hakanen Kunnanjohtaja Terhi Isotalo Lehtori Kristiina Korkeakoski-Väisänen Tutkija Kaisa Lehtonen FT Terttu Lempiäinen Viestintäjohtaja Anne Paasi Tutkija Sirkku Pihlman Yliopisto-opettaja Eeva Raike Vararehtori Tapio Reponen, puheenjohtaja Ylitarkastaja Anna-Leena Seppälä FT Suvianna Seppälä Sovellussuunnittelija Jari Sjölund Intendentti Maarit Talamo-Kemiläinen Lehtori Timo J. Virtanen Varajohtaja Heimo Välimäki Toimikunnan esittelijänä ja päätösten täytäntöön panija toimii Vanhalinnan museonjohtaja Hannele Lehtonen ja sihteerinä museoamanuenssi Noora Jokinen. Toimikunta kutsuu kokouksiinsa tarvittaessa asiantuntijoita. HOITOKUNTA Kiinteistönhoitoon liittyviä operatiivisia tehtäviä ohjaa ja valvoo Vanhalinnan hoitokunta, johon kuuluvat rakennuskonsultti Aimo Järvinen, säätiön asiamies Pekka Kanervisto, museonjohtaja Hannele Lehtonen, rakennusmies Reijo Vesanen sekä Vanhalinnan kiinteistönhoitaja Pauli Auramaa. Hoitokunta kokoontui kolme kertaa. HENKILÖSTÖ Valtionosuus edellyttää kahta museoalan ammattilaista, jotka ovat olleet toiminnanjohtaja ja museopalvelupäällikkö. Vuoden 2013 lopun henkilöstömuutoksista johtuen, alkuvuodesta 2014 laitettiin hakuun museoamanuenssin (ent. museopalvelupäällikön) tehtävä. Tehtävä on määräaikainen ja kestoltaan 2 vuotta. Tarkoituksena on tarjota vasta valmistuneille museoalan ammattilaisille ponnahduslauta työelämään. Hakemuksia tehtävään saatiin 70 ja haastatteluun kutsuttiin viisi henkilöä. Tehtävään valittiin FM Noora Jokinen 1.5.2014 alkaen. ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ Vuonna 2014 Vanhalinnassa ovat työskennelleet seuraavat henkilöt: Säätiön palveluksessa ovat olleet museonjohtaja Hannele Lehtonen, museoamanuenssi Noora Jokinen, kiinteistönhoitaja Pauli Auramaa, rakennusmies Reijo Vesanen (30.9.2014 saakka), asiakaspalvelupäällikkö Satu Arsalo (30.3.2014 saakka) ja myyntineuvottelija Mirja Junkola omalla toiminimellään (28.2.2014 saakka). Säätiön taloushallinnon on hoitanut Kirjanpitotoimisto Taina Niemelä Oy. Vanhalinnan kokonaisuutta ovat toimintavuoden aikana palvelleet lisäksi seuraavat henkilöt: Anna-Sofia Alitalo, opas Senja Evesti, opas Ville Flyct, ulkoalueiden hoito Cecilia Gustafsson, opas Jari Haavisto, ulkoalueiden hoito Pyry Hartola, ulkoalueiden hoito Timo Hiironen, ulkoalueiden hoito Elina Hiltunen, korkeakouluharjoittelija Henri Jaatinen, ulkoalueiden hoito Katri Jokipolvi, siivous Kari Kankaanpää, ravintola Annastiina Kankare, museotyöntekijä Eevastiina Kinnunen, opas Janette Krause, opas Emilia Kurki, opas Marja Kyöttinen, ravintola Janette Lehtonen, harjoittelija Leena Leppänen, korkeakouluharjoittelija Tuomas Lindström, ravintola Mika Montola, ulkoalueiden hoito Ruut Männistö, opas Marisa Nieminen, ravintola Pirita Nurmi, opas Jenna Närhi, opas Maiju Oikarinen, opas Lydia Palenius, opas Heidi Peltonen, siivous Kalle Poso, korkeakouluharjoittelija Jenna Puttonen, opas Liisa Ruonti, opas Ildiko Saarinen, ravintola Juliaana Saarnilehto, opas Veli-Matti Saavalainen, ulkoalueiden hoito Teemu Santonen, ulkoalueiden hoito Hannu Vasikkola, ulkoalueiden hoito Rainer Vastamäki, ulkoalueiden hoito Tapani Yli-Mattila, tutkija Raija Ylinen, siivous Lisäksi ravintolan tilaisuuksissa (1.1.–31.3.2014) on työskennellyt muuta keittiö- ja tarjoiluhenkilöstöä. Vanhalinna on toiminut suosittuna harjoittelupaikkana useille oppilaitoksille ja eri alojen opiskelijoille. Myös yhdyskuntapalvelua suorittaneille on tarjottu työtehtäviä. Liedon kunnan kanssa on usean vuoden ajan solmittu työllisyyden aiesopimus ja sovittu kuntouttavasta työtoiminnasta sekä osallistuttu kummiyritysrenkaaseen. Vanhalinna kiittää kaikkia tukijoitaan ja yhteistyökumppaneitaan merkittävästä työstä säätiön tarkoitusperien toteuttamisessa ja Vanhalinnan kehittämisessä. Liedon V anhalinna -säätiön vuosikertomus 2014 27 27 MUSEOTOIMINTA MUSEOTOIMINTA V anhalinnan museotoiminnan tavoitteet johdetaan suoraan Wanhalinnojen lahjakirjasta ja sen hengestä. Tavoitteena on suomalaisen kulttuurin monipuolinen vaaliminen ja välittäminen mahdollisimman laajalle yleisölle ja myös tuleville sukupolville. Näihin tavoitteisiin pyritään hoitamalla museokokoelmaa ja tekemällä sitä tunnetuksi näyttelyin, järjestämällä monipuolista ja Vanhalinnan toimintakulttuuriin soveltuvaa ja tavoitteita tukevaa näyttelytoimintaa, esitellä ja edistää Vanhalinnan linnavuorelta avautuvan kansallismaiseman ja Vanhalinnan alueella olevien esihistoriallisten ja historiallisten kohteiden tunnettavuutta ja saavutettavuutta, järjestämällä yhdessä Turun yliopiston kanssa monitieteellistä tutkimusta museon yhteisten tavoitteiden puitteissa ja kehittämällä Vanhalinnaa yhä laajempaa yleisöä palvelevaksi museo- ja kulttuurikeskukseksi. Museotoiminnan perustehtäviä ovat kokoelmien tallentaminen, ylläpito, dokumentoiminen ja hoito sekä näyttelytoiminta, yleisöpalveluiden ja -tapahtumien järjestäminen ja tutkimustoiminta. Museo on toiminut koko historiansa aikana myös arkeologian ja kansatieteen opetusmuseona. UUSI KOHDE: VIIKINKIVENE HELKA Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopistossa vuonna 2005 valmistunut viikinkivene Helka sijoitettiin sille varta vasten suunniteltuun rakennukseen kartanoravintolan taakse sijaitsevalle parkkipaikalle. Parkkipaikka tullaan muuttamaan Helka -tapahtuma-areenaksi uuden paikoitusalueen siirtyessä Härkätien varteen. Schauman arkkitehtien suunnitelman rakennuksen rakennustyöt aloitettiin toukokuussa ja rakennus vihittiin käyttöön juhlallisin menoin elokuun viimeisenä lauantaina Linnavuoren yö -tapahtuman yhteydessä. Tapahtuma-areena antaa uudenlaiset mahdollisuudet suurtenkin ulkotapahtumien järjestämiseen. Viikinkivene puolestaan tuo Vanhalinnan esihistoriaa – ja etenkin viikinkiaikaa – näyttävästi esille. Vene on sijoitettu rakennukseen niin, sitä pääsee aivan läheltä katsomaan ja koskemaan. Vene on veistetty vanhoja käsityöperinteitä tarkasti noudattaen, joten käsityön jälki näkyy jokaisessa sen osassa. Itse rakennus valmistettiin pääosin Vanhalinnan lehtikuusesta ja rakennustyön suoritti rakennusliike NCC. Rakentamiseen saatiin rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 Leader-toimintalinjasta. Kesällä viikinkivene Helka rantautui Vanhalinnaan. Veneen ympärille rakennettiin suoja, jonka suunnitteli Schauman Arkkitehdit. Arkkitehtonisesti upea rakennus tehtiin pääosin Vanhalinnan mailla kasvaneista lehtikuusista – puista, jotka Mauno Wanhalinna on aikoinaan istuttanut. 28 Liedon Vanhalinna - säätiön vuosikertomus 2014 MUSEOTOIMINTA Helkan rakennuksesta on hieno näkymä Aurajoelle ja Vanhalinnan rantaniitylle, jossa lampaat laiduntavat kesäisin. Liedon V anhalinna -säätiön vuosikertomus 2014 29 29 MUSEOTOIMINTA Helka -tapahtuma-areenan vihkiäisiä vietettiin elokuun viimeisenä lauantaina. Tilaisuuden juontajana toimi ”radiosta tuttu” Jouni Koutonen. Helka -tapahtuma-areena sopii moneen erilaisiin tapahtumiin. Kuoro Seniori Kulkuset esiintyivät vihkiäisissä. Helka -tapahtuma-areenan vihkiäiset aloitettiin komeasti Turun asehistoriallisen yhdistyksen Arma Aboan tykkiryhmän kunnialaukauksella. Helka -tapahtuma-areenan vihkiäispuheen piti Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen. 30 Liedon Vanhalinna - säätiön vuosikertomus 2014 MUSEOTOIMINTA KOKOELMAT Vanhalinnan museokokoelma käsittää Vanhalinnan tilan maatalousesineistöä ja sisäirtaimistoa, asiakirjoja ja valokuvia, Turun Yliopiston (Phoenixin talon) huonekaluja ja Mauno Wanhalinnan tuliasekokoelman. Kokoelmiin voidaan katsoa kuuluvan myös rakennukset, sekä alueen arkeologiset muinaisjäännökset ja arkeofyytit eli alueella kasvavat muinaistulokaskasvit. Vanhempaan rakennuskantaan kuuluu kaikkiaan 14 rakennusta, jotka on peruskorjattu vuosien 1996–2001 aikana. Muinaisjäännöksiä tontilla on kaksi Vanhalinnan linnavuori ja Aittamäen kalmisto. Vanhalinnan kokoelmaa ei aktiivisesta kartuteta. Lahjoituksena saatujen esineiden ja dokumenttien täytyy liittyä jollakin tavalla Wanhalinnojen sukuun tai itse tilaan, tai esine tai dokumentti otetaan käyttökokoelmaan täydentämään museon omaa kokoelmaa. Vuonna 2014 kokoelmatyössä keskityttiin museokokoelman siirtämiseen WebMusketti -luettelointiohjelmaan sekä arkistossa olevien vanhojen valokuvien (lasinegatiivien) julkaisukelpoiseksi saattamiseen. VAIHTUVAT NÄYTTELYT Perusnäyttelyiden; kotimuseo, Elämänlanka, Idän ja lännen maa, lisäksi esillä oli kolme vaihtuvaa näyttelyä: kaksi Härkätallissa vaihtuvien näyttelyiden tilassa ja yksi kellarikerroksen leivintupa-huoneessa. Vanha arkeologinen perusnäyttely purettiin pois vuonna 2013 ja tilaa remontoitiin vuonna 2014. OI NIITÄ AIKOJA! LÄTTÄHATUT, MYSSYMISSIT, PÄRTSÄRIT, RASVIKSET, POPPARIT JA HIPIT Näyttely esillä Härkätallissa 18.5.2014 asti. Näyttely esitteli nuorisokulttuurin syntyä ja sen eri ilmiöitä Suomessa. Esillä oli niin muotia kuin äänilevyjä, leikekirjoja ja kauneudenhoitotuotteita. Näyttelyesineet ja esillä olevat valokuvat oli pääosin lainattu yksityisiltä henkilöiltä. Liedon V anhalinna -säätiön vuosikertomus 2014 31 31 MUSEOTOIMINTA KUN PUHUTAAN KERAMIIKASTA – NIIN PUHUTAAN KUPITTAASTA. KUPITTAAN SAVI 1921–1969. Kesänäyttelynä Härkätallissa oli Kupittaan Saven tuotantoa ja taiteilijoita laajasti esittelevä näyttely. Näyttely kokosi suositun ja tunnetun turkulaisen keramiikkatehtaan historian, tuotannon sekä suunnittelijat ja taiteilijat yhteen näyttelyyn. Esillä oli käyttökeramiikkaa, koristekeramiikkaa, pienfiguureja sekä taidekeramiikkaa. Esineet oli omasta kokoelmasta, mutta suuri osa lainattiin Turun museokeskuksesta sekä yksityisiltä keräilijöiltä. Näyttely oli todella suosittu ja siksi näyttely pidettiin esillä aina vuoden 2014 loppuun. 32 Liedon Vanhalinna - säätiön vuosikertomus 2014 MUSEOTOIMINTA SVANTE TURUNEN – KORISTEKERAMIIKKAA JA VEISTOKSIA Toisena kesänäyttelynä päärakennuksen kellarikerroksessa oli esillä keraamikko ja kuvanveistäjä Svante Turusen tuotantoa. Näyttely esitteli laajasti hänen tuotantoaan aina yleisimmistä ja tunnetuimmista pienfiguureista harvinaisiin veistoksiin. Näyttelyn esineistö koostui Svante Turusen perheen omistuksessa olevista esineistä ja taideteoksista sekä yksittäisiltä keräilijöitä lainatuista esineistä. Erikoisuutena mukana oli Turusen kilpailutyö Mannerheimin rintakuvasta, joka lainattiin Mannerheimmuseosta Helsingistä. Näyttely oli esillä syyskuun loppuun. Kotimuseo elää vuoden juhlien mukaan. Jouluna keittiöön ja ruokasaliin katettiin parhaimmat astiat ja entisajan herkullisimmat joulutarjottavat. Koti koristeltiin joulukuusin, olkikoristein ja kynttilöin. Liedon V anhalinna -säätiön vuosikertomus 2014 33 33 YLEISÖ- JA ASIAKKUUSTYÖ ARKEOLOGINEN NÄYTTELY JA ARMA ABOAN OMA NÄYTTELYTILA Vanha arkeologinen perusnäyttely purettiin päärakennuksen kellarikerroksen näyttelytiloista pois vuonna 2013 ja tiloissa alkoi laajamittainen remontti arkkitehtitoimisto Sigge Oy:n suunnitelmien mukaan. Tilat tulevat edelleen arkeologisen näyttelyn käyttöön ja ne soveltuvat lisäksi kokous- ja pienryhmätyötiloiksi. Suurimpaan saliin, ent. lihahuone, nyk. Arma Aboa -sali, tehtiin Turun asehistorialliselle yhdistykselle Arma Aboalle oma näyttelytila asehistorianäyttelyille. Vuonna 2014 uudesta arkeologisesta näyttelystä tehtiin suunnitelmat, tekstejä käsikirjoitettiin, esineitä valittiin ja kuvitusta valmistettiin. Arkeologinen näyttely tulee esittelemään esihistoriaa ja keskiajan alkua teemoittain. Aidot esinelöydöt, kuvituskuvat, teemojen mukaiset sarjakuvat sekä esinereplikat, näyttelytekstit ja mobiiliopastus esittelevät monipuolisesti ja havainnollisesti muinaisen ihmisen elämää. Myös näyttelyn pedagoginen suunnittelu on aloitettu yhdessä Turun normaalikoulun ja Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen kanssa. Näyttely aukeaa vuonna 2015. YLEISÖ- JA ASIAKKUUSTYÖ V YHTEISTYÖKUMPPANIT anhalinnan toiminta pohjaa yhteistyöhön monien tahojen kanssa. Läheisin yhteistyökumppani jo Mauno ja Ester Wanhalinnan lahjakirjan perusteella on Turun yliopisto, jonka kanssa yhteistyö toteutuu useiden eri toimijatahojen kanssa. Tieteellinen toiminta ja museotoiminta kanavoituu erityisesti yliopiston vararehtorin johtaman yhteistyötoimikunnan kautta, jossa Turun yliopiston eri yksiköillä on vahva edustus. Tärkeä yhteistyötaho on myös pitkään ollut yliopistoon kuuluva Turun normaalikoulu, jonka kanssa on tehty museopedagogista kehittämistyötä. Vanhalinnan museon ystävät ry. on osallistunut merkittävästi Vanhalinnan tapahtumatoimintaan ja tukenut monin eri tavoin Vanhalinnan tavoitteiden saavuttamista. Vanhalinnan museon ystävät ry on tukenut mm. uuden arkeologisen näyttelyn kuvituksen ja esinereplikoiden hankintaa. Turkulaisen asehistoriallisen yhdistyksen Arma Aboa ry:n kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä asehistoriallisten näyttelyiden sekä Mauno Wanhalinnan tuliasekokoelman hoidon parissa. Arma Aboa on saanut oman näyttelytilan ja nimikkosalinsa päärakennuksen kellarikerrokseen ja he ovat myös tukeneet näyttelytilan rakentamista sekä turvajärjestelmien hankinnassa. Vanhalinnassa kuukausittain kokoontuva Lieto Vanhalinnan Rotaryklubi ry on tärkeä yhteistyökumppani, jonka jäsenistö edustaa monia yhteiskunnan osa-alueita. Yhteistyötä tehdään myös Vanhalinnassa säännöllisesti kokoontuvan Lions Club Loukinainen kanssa. Liedon kunnan kanssa tehtävä yhteistyö on monipuolista ja vilkasta. Vanhalinna on erilaisten tapahtumien kautta vahvistanut Liedon kulttuuritarjontaa ja keskittänyt tapahtumia myös Lietoviikolle. Kunta on Vanhalinnan museon ystävät ry:n kautta osallistunut vuotuisen suurtapahtuman Linnavuoren yön ohjelmakustannuksiin. Kunta on myös osoittanut kesätyöntekijöitä Vanhalinnaan, joiden avulla museonäyttelyitä ja kesäkahvilaa on pystytty pitämään päivittäin avoinna. Vanhalinna on jo useamman vuoden ajan osallistunut Liedon kunnan osastolla Rakenna ja sisusta! - messuille Turun messu- ja kongressikeskuksessa. Myös kaikki tarvittava viranomaisapu on ollut joustavaa ja yhteistyöhenkistä. Työvoimaviranomaisten, TE-toimisto ja Liedon kunnan Kisällikellarin kanssa on tehty hedelmällistä yhteistyötä. Vanhalinna on tarjonnut työtehtäviä niin kuntouttavassa työtoiminnassa oleville 34 Liedon Vanhalinna - säätiön vuosikertomus 2014 kuin palkkatuen avulla työllistetyille henkilöille. Hyöty on ollut molemminpuolinen, sillä Vanhalinnan laajan piha-alueen, muinaisjäännösalueiden ja suuren rakennuskannan hoito ja kunnossa pito vaativat runsaasti työvoimaa. Kulttuurimatkailun osalta Turku Touring Oy on alueellisena toimijana monin tavoin edistänyt Vanhalinnan markkinointia. Marraskuussa Turku Touring piti Vanhalinnassa matkailuparlamentin, johon osallistui 120 matkailualan toimijaa ympäri maakuntaa. Matkailujohtaja Anne-Marget Hellén on toiminut myös Vanhalinnan neuvottelukunnan puheenjohtajana. Matkailuyhteistyötä tehtiin myös Härkätie-yhdistyksen kanssa, jossa museonjohtaja Hannele Lehtonen toimi hallituksessa Liedon kunnan ja Vanhalinnan edustajana. MARKKINOINTI JA TIEDOTUS Vuonna 2013 aloitettu myynti- ja markkinointikoulutus jatkui museonjohtajan osalta. Sinisen Meren Harri Ekebomilta tilattiin kevään ajaksi viikoittainen koulutuksen jatko, joka valmensi käytännön toimin museojohtajan myynti- ja markkinointikoulutuksessa läpikäytyihin asioihin sekä tuki häntä Kiitorata-yhteistyön alkuvaiheessa. Tapaamisissa käsiteltiin mm. museonjohtajan työtä, Vanhalinnan tuotepaketteja ja niiden markkinointia sekä brändinhallintaa. Vanhalinnan uudet kotisivut otettiin käyttöön 1.4.2014 ja ne keräsivät heti runsaasti kävijöitä. Kahdeksan kuukauden aikana sivuilla vieraili noin 15 000 kävijää. Kotisivuja päivitettiin ahkerasti ja sieltä löytyi uusin ja ajanmukaisin tieto Vanhalinnasta. Vaihtuvia näyttelyitä ja tapahtumia markkinoitiin lisäksi tiedotustilaisuuksin, sähköisin tiedottein, asiakaskirjein, puffijutuin ja lehtimainoksin. Vanhalinnan uutuudet; Kiitorata-yhteistyö, Helka -areena ja viikinkivene Helka, sekä tapahtumat ja vaihtuvat näyttelyt saivat kiitettävästi julkisuutta paikallismedioissa. Vanhalinnan yleisesitettä on ollut jaossa Liedon kirjastossa ja yhteistyökumppaneilla. Markkinointiviestinnässä käytettiin myös hyväksi erilaisia maksuttomia sähköisiä tapahtumakalentereita kuten Liedon kunnan tapahtumakalenteria, Turun Sanomien Menovinkkiä ja Museoliiton Museot.fi -kalenteria. Myös sosiaalista mediaa käytettiin markkinoinnissa ja tiedotuksessa; Facebook-sivuja sekä Instagramia päivitettiin säännöllisesti. YLEISÖ- JA ASIAKKUUSTYÖ Vanhalinna osallistui Häämessuille Kylpylä-hotelli C aribiassa 25.–26.1.2014 ja Turun Rakenna ja Sisusta! -messuille Liedon kunnan yhteisosastolla Turun Messukeskuksessa 31.1.–2.2.2014. Yhdessä ravintolapalveluista ja tilavarauksista vastaavan K iitoradan kanssa Vanhalinna osallistui Senioritempaukseen Somerolla Hovilan kartanossa 9.9.2014. TAPAHTUMAT Vuoden aikana keskityttiin perinteisiin tapahtumiin. Laskiaissunnuntaina 2.3.2014 järjestettiin koko perheen laskiaisrieha. Tänä vuonna säänherrat eivät suosineet, vaan päivää vietettiin ilman lunta tihkusateessa. Mäenlaskun sijaan ohjelmassa oli pihasuunnistusta, hevosajelua, koirien rapsutusta ja nuotiomakkaran paistoa. Kahvilassa oli tarjolla hernekeittoa ja munkkeja. Yhteistyössä Vanhalinnan museon ystävät ry:n kanssa järjestettiin helmikuussa yleisöluento, jossa arkeologi FM Juha Ruohonen esitteli Ravattulan Ristimäen – Suomen vanhimman tunnetun kirkon – arkeologisia tutkimuksia. Snellmaninpäivänä perinteinen Linnavuoren kevätsoitto keräsi väkeä linnavuoren laelle kuuntelemaan Puhallinorkesteri Nousteprassia. Elokuussa Aninkaisten Sävel veti kartanoravintolan täyteen iloisen swingin ystäviä. Yhteistyössä Lieto Vanhalinnan Rotaryklubi ry:n kanssa järjestettiin lokakuun lopulla Vanhalinna swengaa -iltamat, jossa esiintyivät Tuire Mellanen, Henri Marjamäki, Johan Ölander, Pasi Lyysaari ja Tarmo Riutta. Vuoden suurin tapahtuma oli jälleen elokuun viimeisenä lauantaina järjestetty Linnavuoren yö -tapahtuma, jonka yhteydessä pidettiin myös Helka -tapahtuma-areenan vihkiäiset. Helkan vihkiäisissä esiintyivät Arma Aboan tykkiryhmä ja Seniorikuoro Kulkuset. Juhlapuheen piti yliopiston rehtori Kalervo Väänänen. Ilta jatkui Linnavuoren yöllä, jossa pääesiintyjänä oli Tulitaideryhmä Kuumotus, musiikista vastasi kolmen naisen ryhmä ”Ämmät äänessä” ja illan juontaja toimi tuttu radioääni Jouni Koutonen Ylen Turku -radiosta. Pihaohjelmana oli seppä Kahiluodon työnäytöksiä, Kaarle Knuutinpoikien jousiammuntakilpailu sekä hevosajelua Taikuripojan kyydissä. Vanhalinnan kesäkahvila oli avoinna ja tarjolla oli mm. muinaissärvintä ja grillissä paistui Vanhalinnan pitomakkara. Linnavuoren yöhön yhdistettiin edellisvuosien tapaan Aurajoen yömelonta Halistenkoskelta Vanhalinnaan ja kirkkovenesoutu Kohmon Kuralan sillalta Vanhalinnaan. Melonta tapahtuman järjesti Aurajoki-säätiö ja kirkkovenesoudun Turun soutupiiri ja Turun soutajat. Tapahtuman pysäköinninohjauksesta vastasi Liedon Pallon naisjoukkue. Kanslerinkävely Suomen sydän -reittiä pitkin Turusta maaherran makasiinilta Vanhalinnaan järjestettiin nyt kuudennen kerran yhteistyössä Turun Yliopistosäätiön ja Varsinais-Suomen kulttuurirahaston kanssa. Linnavuoren yön pääjärjestäjä oli Vanhalinnan museon ystävät ry ja tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Liedon VPK:n, Vanhalinnan ja Liedon kunnan kanssa. Muita kesätapahtumia järjestettiin yhteistyössä Turun Sano mien, Liedon Teatteri ry:n, Turun yliopiston ja Kaarle Knuutinpojan jousiampujien kanssa. Heti koulujen kesälomien alettua kesäkuun ensimmäisellä viikolla Vanhalinnassa pidettiin 10–12-vuotiaille kohdennettu Turun Sanomien kirjoituskoulu. Päiväleirillä opeteltiin erilaisia kirjoitustyylejä, kirjoitettiin näytelmäkohtauksia, runoja ja tietotekstejä. Turun Sanomien toimittaja kertoi uutiskirjoittamisesta. Leirin vetäjänä toimi HuK Eevastiina Kinnunen. Liedon Teatteri ry piti kesäteatteria Puimalassa kesäheinäkuun vaihteessa. Esitettävä näytelmä oli Richard Harrisin ”Stepataan pois”. Kaiken kaikkiaan näytöksiä oli kolmetoista ja teatterivierailla oli mahdollisuus myös tutustua museonäyttelyihin teatterilipun hinnalla. Lasten yliopiston kesäleiri pidettiin viimeisellä koulujen kesälomaviikolla. Teemana päiväleirillä oli luonto ja historia. Ohjaajina toimivat Turun yliopistosta FM EevaMaria Soikkanen ja Vanhalinnan museoamanuenssi FM Noora Jokinen. Elokuun viimeisenä lauantaina kisailivat jälleen Kaarle Knuutinpojan jousiampujat kansainvälisessä primitiiviasekilpailussa Vanhalinnan maastossa. Kilpailijoita oli useita kymmeniä eri puolilta Skandinaviaa. Vuosi 2014 päätettiin perinteisesti jouluiseen aamuun 15.12.2014, jonne kutsuttiin Vanhalinnan ja Vanhalinnan museon ystävien yhteistyökumppaneita. Liedon Pahkamäen koulun Luciatytöt esiintyivät ja tarjolla oli riisipuuroa ja joulutorttuja. Kiitorata järjesti vappubrunssin, äitienpäivä- ja isänpäivälounaat sekä joululounaat kartanoravintolassa. Johanna Förstin Show & Dinner -konsertti pidettiin kartanoravintolassa 21.11.2014 ja kartanobileitä pikkujoulun hengessä pidettiin kolmet 29.11.2014, 5.12.2014 ja 12.12.2014. Sää ei suosinut laskiaisena. Vaikka mäkeen ei päässytkään, laskiaisriehassa oli paljon muuta mukavaa tekemistä, mm. Suomen Karva-Kaverit ry:n koirakot ilahduttivat hännänheilutuksillaan perheen pienempiä. Laskiaisriehan herkkuna oli nuotiolla grillattua Vanhalinnan pitomakkaraa. Liedon V anhalinna -säätiön vuosikertomus 2014 35 35 YLEISÖ- JA ASIAKKUUSTYÖ Snellmanin päivän perinteinen Linnavuoren kevätsoitto järjestettiin tänäkin vuonna. Sateelta säilyttiin, vaikka mustat pilvet roikkuivat linnavuoren päällä koko konsertin ajan. Esiintyjänä Puhallinorkesteri Nousteprassi. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Vanhalinnassa pidettiin TSKirjoituskoulu yläkouluikäisille lapsille. Viikon aikana syntyi monenlaisia runoja ja kertomuksia, uutisia unohtamatta. 36 Liedon Vanhalinna - säätiön vuosikertomus 2014 Vanhalinna sai keväällä uuden ilmeen, mikä näkyi sekä ulkomainoksissa että Internet-sivuilla. YLEISÖ- JA ASIAKKUUSTYÖ Lasten yliopiston kesäleiri järjestettiin Vanhalinnassa elokuussa. Leirillä tutustuttiin historiaan, ympäristöön ja luontoon. Ehdoton hitti oli hyönteispäivä, jolloin kerättiin ja tutkittiin erilaisia Vanhalinnan maastosta löydettyjä ötököitä. Linnavuoren yö keräsi jälleen monisatapäisen yleisön. Yleisöä viihdyttivät Kaarle Knuutinpojan jousiampujat, Ämmät äänessä -trio ja Tulitaideryhmä Kumotus. Liedon V anhalinna -säätiön vuosikertomus 2014 37 37 YLEISÖ- JA ASIAKKUUSTYÖ ASIAKASPALAUTE Heinäkuussa 2014 tehtiin yksittäisille museokävijöille kävijäkysely museonäyttelyistä. Museon korkeakouluharjoittelija Elina Hiltunen laati kyselyn ja myös toteutti sen. Vastauksia saatiin noin 40 kpl. Vastaajista 70 % oli naisia ja ahkerimmin kyselyyn vastasivat 56–65-vuotiaat. Syitä museovierailuun oli historiaan ja menneeseen aikaan tutustuminen, ympäristö ja maisema, vanhat esineet ja näyttelyt. Museon pääsymaksuun oltiin suurimmaksi osaksi tyytyväisiä ja piha-alueella liikkuminen koettiin toimivaksi ja ohjeistus siihen riittäväksi. Yleisöopastuksia toivottiin lisää, vaikka niitä pidettiin kerran päivässä kesäaikana. Kotimuseo kiinnosti erityisesti kävijöitä ja sen yleisvaikutelmaa kuvailtiin myönteisin adjektiivein. Kesän vaihtuvat näyttelyt saivat kehuja, ja myös Elämänlanka -näyttelyä pidettiin mielenkiintoisena ja paljon tietoa sisältävänä. Ongelmallisimmaksi näyttelytilaksi koettiin pihamakasiini, jossa sijaitsee Idän ja lännen maa -näyttely. Moni oli yllättynyt piha makasiinin olemassaolosta ja se koettiin hankalaksi löytää. Miljöötä ja ympäristöä kehuttiin hyvin hoidetuksi. Maisema Linnavuorelta ja pihapiiri koettiin tärkeäksi osaksi museovierailua ja yleisö oli huomioinut, että näiden hoitoon oltiin panostettu. Myös Kiitorata teki asiakastutkimuksen Suomen palvelututkimuksen / Camp Consulting kanssa koskien yritysasiakkaiden kokemuksia ja odotuksia tilaisuuksista Vanhalinnassa. Kiitosta saivat suuret tilat, mutta myös pienryhmätiloja kaivattiin. Kellarikerroksen remontti tulee vastaamaan tähän tarpeeseen. Jouluista aamua vietettiin Lucian päivän tienoilla. Valon tervehdyksen juhlaan toivat Liedon Pahkamäen koulun Luciatytöt. SEMINAARITOIMINTA KÄVIJÄT Vanhalinnan omia seminaareja järjestettiin vuoden 2014 aikana neljä. Teemat liittyivät pääsääntöisesti kuntien taloushallintoon ja kaavoitukseen. Kevään seminaareja olivat Ajankohtaista arvonlisäverosta kunnille ja kuntayhtymille, kouluttajana Annika Suorto KPMG:sta sekä Kaavoitusjuridiikka, jossa kouluttajana S usanna Ijäs Suomen kuntaliitosta. Kesällä pidettiin koulutus uudesta rakennusalan ilmoitusmenettelystä, jossa kouluttajana Annika Suorto. Syksyn seminaarina oli Ennakkoperintä ja ajankohtaista Kevasta, koulutajina Janne Myllymäki Verohallituksesta ja Liisi Gråstén-Wecström Kuntien eläkevakuutuksesta. Seminaarien yhteydessä oli mahdollisuus tutustua museonäyttelyihin. Vanhalinnassa vieraili vuonna 2014 yhteensä 24 865 henkilöä. Erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia järjestettiin yhteensä 273. Museokävijöitä oli kaiken kaikkiaan 3110 henkilöä, joista opastetuilla kierroksille osallistui noin 900 henkilöä. Opastuksia tehtiin yhteensä 80, joista lasten syntymäpäiväkierroksia oli viisi ja koululais- tai opiskelijaopastuksia yksitoista. Edellisvuoteen verrattuna koululaisryhmien radikaali väheneminen johtui siitä, että Liedon kunnan viides- ja seitsemäsluokkalaiset eivät vierailleet vuonna 2014 Vanhalinnassa. Tilaisuuksien jakautuminen asiakaskunnittain: Turun yliopisto 10 %, yritykset ja yhteisöt 74 % ja yksityiset 16 %. Kokoukset ja seminaarit Syntymäpäivät (2013) 90 (110) Osallistujia 2218 (2013) (2081) 7 (23) 312 (949) (1356) Häät 25 (17) 2536 Muut perhejuhlat 10 (8) 335 (287) Yritysjuhlat 22 (25) 1110 (1106) Itse järjestetyt tilaisuudet 26 (19) 2418 (2563) Koululaisretket 6 (23) 164 (428) Opiskelijaryhmät 5 (26) 72 (353) Tyhy-ryhmät 13 (7) 326 (89) Muut retket 69 (61) 672 (1762) Yksittäiset museokävijät – – 2202 (508) Muut kävijät (kesäkahvila, linnavuori) – – 12500 (7537) Omat vieraat Yhteensä 38 Määrä Liedon Vanhalinna - säätiön vuosikertomus 2014 – – 315 (483) 273 (319) 24865 (19556) YMPÄRISTÖNHOITO JA MAISEMANSUOJELU YMPÄRISTÖNHOITO JA MAISEMANSUOJELU V anhalinnan linnavuori ja sieltä avautuva kansallismaisema, Hämeen Härkätie, Aurajoki ja monet alueen muinaisjäännökset vetoavat niin kaukaa tuleviin kuin lähialueen asukkaisiin eri vuodenaikoina. Kulttuurimatkailu ammentaakin sisältönsä monipuolisesti Vanhalinnan kulttuurimiljööstä, kartanoympäristöstä ja arvokkaista luontoelementeistä. Linnavuori, Aurajokilaakson kansallismaisema sekä alueen lukuisat muinaisjäännökset profiloivat Vanhalinnan myös voimakkaasti kiinni maisemansuojeluun. Tästä syystä maisemanhoito ja ympäristöasiat ovat tärkeä osa-alue Vanhalinnan kokonaisuuden hoidossa. Vanhalinna on mm. sitoutunut säilyttämään näkymän Linnavuoren laelta Aurajokilaakson kansallismaisemaan avoimena ja viljeltynä maisemaalueena. Vanhalinna pyrkii aktiivisesti tukemaan ja lisäämään alueen asukkaiden, kartanossa vierailevien sekä muiden luonnosta ja kulttuuriympäristöstä nauttivien mahdollisuuksia liikkua ja saada tietoa Vanhalinnan alueesta ja historiasta. Ulkoilupolut edistävät kulttuurimaiseman hyöty- ja virkistyskäyttöä, ja poluilla voi kokea alueen historian kuin Aurajoen kulttuurimaiseman elämyksellisenä kokonaisuutena. Vanhalinnan kulttuuripolut liittyvät laajempaan Turusta maaherran makasiinilta lähtevästä ja Vanhalinnaan päättyvästä Suomen Sydän-polkuun. Reitti käveltiin Kanslerinkävely-tapahtumana nyt jo kuudennen kerran Linna vuoren yönä elokuun viimeisenä lauantaina. Linnavuoren ja Aittamäen hoitovastuu on kuulunut vuodesta 2011 alkaen Liedon Vanhalinna -säätiölle Museoviraston luvalla. Hoidon tavoitteena on saavutetun hoitotason ylläpitäminen eli Linnavuoren rinteiden profiilien esilläpito ja laen ketolajiston säilyttäminen. Aittamäki ja Linnavuori niitettiin ja vesakkoa poistettiin heinä-elokuussa. Aurajokirannan niityn kedottamisesta vastasivat edellisvuosien tapaan lauma Ahvenanmaan lampaita. Lampaat vuokrattiin Määtilalta Oripäästä. Tämän vuoden pässipojat järjestivät vaihtelua museoarkeen, sillä pässit olivat kovia karkailemaan ja useamman kerran niitä haettiin koko henkilökunnan voimin viljapellosta. Lampaat olivat paitsi henkilökunnan myös vierailijoiden suuressa suosiossa. Liedon V anhalinna -säätiön vuosikertomus 2014 39 39 TALOUS JA HALLINTO TALOUS JA HALLINTO V anhalinnan visioissa 2005, 2010 ja 2015 on määritelty muun muassa: ” Säätiöllä on tarkoituksenmukainen ja luotettava kustannusvalvontajärjestelmä, joka toimii taloudellisen päätöksenteon perustana. Talouden tarkastelu jaetaan käyttötalouteen ja investointeihin. Käyttötalouden tulot kattavat siitä aiheutuneet menot. Toiminnan kokonaistuloksellisuutta arvioidaan toimintaa ohjaavien arvojen toteutumisella; mittareina käytetään lahjakirjan toteutumista, toiminnan määrää ja monipuolisuutta, kävijämäärää sekä tieteellisen toiminnan edistämistä.” Tuloslaskelman rakenne on määritelty vastaamaan Vanha linnan toimintoja. Talouden suunnittelu ja seuranta tukeutuu toimintapohjaiseen tarkasteluun. Varsinainen toiminta jaetaan siinä kolmeen osaan: museotoiminta ja yliopistoyhteistyö, yhteistyöprojektit sekä tilausravintola- ja kulttuurimatkailutoiminta. Liedon Vanhalinna -säätiön varsinaisen toiminnan tulot muodostuvat tilausravintolan vuokratuloista ja seminaaritoiminnan tuloista, museon pääsylipputuloista sekä projektimäärärahoista. Tuloina esitetään tuloslaskelmassa myös näyttelytiloista saatava vuokratulo Turun yliopistolta. Sillä katetaan näyttelytiloista kertyneet välittömät lämmitys- sähkö- yms. kustannukset. Säätiön toimintatapana on tutustuttaa tilausravintola- ja seminaaritoiminnan puitteissa vierailevat ryhmät Vanhalinnan näyttelyihin. Varsinaisen toiminnan menot muodostuvat pääosin toimintojen henkilökuluista sekä kiinteistökuluista. Yleiskuluja ovat hallinnon kulut, toimistokulut sekä markkinointikulut ja muut toimintakulut. Yleiskulut ja kiinteistökulut on jaettu toiminnoille siten, että museon kuluihin on kohdistettu 70 %, ja ravintolatoimintaan 30 %. Tukityöllistettyjen palkkakustannukset esitetään nettomää- 40 Liedon Vanhalinna - säätiön vuosikertomus 2014 räisenä. Tuloslaskelman erittelyssä on tarkempi selvitys kaikista henkilöstökuluista ja niihin saaduista korvauksista. Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 162 622 €. MUSEOTOIMI JA YLIOPISTOYHTEISTYÖ Museotoiminta ja yliopistoyhteistyö on perustehtävä, jota määrittävät lahjakirja, säätiön säännöt sekä Turun yliopiston kanssa tehty yhteistyösopimus. Turun yliopisto on maksanut yhteistyösopimuksen ja vuokrasopimuksen mukaisesti vuokraa museo- ja näyttelytiloista 28 369 euroa. Museo- ja näyttelytiloihin kohdistuvat kulut 34 293 € on kirjattu tämän toiminnan kiinteistökuluihin. Pääsylipputuloja oli 10 147 €. Varsinaisia museotoimintaan kirjattavia hankkeita ei vuonna 2014 ollut ja toimintoon ei kohdennettu kuluja. Museotoimintaan kohdistettiin yleiskuluja 24 676 € ja henkilöstökuluja 120 047 €. Museo- ja näyttelyrakennuksista tehtiin poistoja 27 390 €. Toiminnon kulujäämä oli 168 039 €. YHTEISTYÖPROJEKTIT Yhteistyöprojektein säätiö toteuttaa tehtäväänsä Vanhalinnan toimintojen aktiivisena käynnistäjänä ja toteuttajana. Vuonna 2014 hankkeita ei kirjattu. TALOUS JA HALLINTO TILAUSRAVINTOLATOIMINTA JA KULTTUURIMATKAILU Vanhalinnan juhla- ja kokouspalvelutoimintaa muutettiin keväällä. Ennen muutosta (tammi-maaliskuu 2014) tilausravintolan toiminta jatkui kuten aikaisempina vuosina. Toiminta perustui pitopalveluiden kanssa tehtyihin yhteistyösopimuksiin. Yhteistyökumppaneina toimivat Pitopalvelu maijalaine Oy sekä Herkku piste Catering Oy. Omasta ravintolatoiminnasta luovuttiin ja sitä toteuttamaan valittiin ulkopuolinen yrittäjä. 1.4.2014 alkaen Vanhalinnan ravintolapalveluista ja tilavarauksista vastasi ViihdeKasino Turku Oy / Kiitorata. Vanhalinnan omaksi toiminnaksi jää seminaarien ja tapahtumien järjestäminen. Seminaarien tarjoilut ja tilat ostetaan Kiitoradalta ja tapahtumat järjestetään yhteistyössä heidän kanssaan. Toiminnon tuottojäämä oli 5 417 €. Toiminnolle kohdistettiin poistoja 11 794 €, yleiskustannuksia 10 576 € ja tilakustannuksia 14 674 €. Henkilökustannuksia oli 21 388 €. SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Sijoitustoiminnan tuotot muodostuivat kahdesta pellonvuokrasopimuksesta (21 708 €), tutkimusrakennuksen vuokrasta (13 431 €), asuntojen vuokratuloista (13 945 €) ja metsän tuotoista (17 702 €). Vanhalinnan rakennuskannan ylläpitoon käytettiin 1 06 332 euroa, jotka aktivoitiin taseeseen. Taseessa esiintyvien omaisuuserien arvot ovat alhaisia eivätkä ne edusta jälleenhankintakustan- nusta. Tase-erittelyssä ilmoitetaan myös peruskorjattujen rakennusten hankinta-arvo. Vuonna 2013 alkaneen päärakennuksen alakerran remontti sekä Helka -rakennuksen omavastuuosuus on rahoitettu Turun Yliopistosäätiöltä otetulla pitkäaikaisella lainalla. Lainan määrä oli vuoden 2014 lopussa 295 000 €. Poistot tehdään rakennuksista 30 vuoden sekä koneista ja kalustosta 10 vuoden tasapoistoin. Puutarha-alueen rakennusten hankintameno on vuoden 2014 jälkeen kokonaan poistettu. Sijoitustoiminnan tuottoja oli yhteensä 89 211€. Näihin eriin kohdistui kustannuksia ja poistoja 53 763 €. Sijoitustoiminnan tuottojäämä oli 35 447 €. VALTIONOSUUS Vanhalinna on vuodesta 2005 alkaen ollut museoiden valtionosuuden piirissä. Toimintavuonna museo sai valtionosuutta neljän henkilötyövuoden laskennallisen määrän. Valtionosuus on kirjattu yleisavustuksiin ja se oli vuonna 2014 määrältään 103 302 €. TULOS Tilikauden tulos oli –25 448 € (v. 2013 –100 724 €, v. 2012 –92 010 €, v. 2011 –44 169 € ja v. 2010 –20 865 €). Tulos ilman poistoja oli +36 327 € (v. 2013 –40 855 €, v. 2012 –31 262 €, v. 2011 +15 973 € ja v. 2010 +51 764 €). Liedon V anhalinna -säätiön vuosikertomus 2014 41 41 TALOUS JA HALLINTO SÄÄTIÖN HALLITUKSEN ARVIO TOIMINNAN RISKEISTÄ Säätiö tunnistaa toiminnassaan sekä omaisuuteensa ja vastuisiinsa liittyen seuraavat riskit. • säätiön toimiessa vähäisin, vakituisin työvoimaresurssein, haavoittuvuus poikkeavissa tilanteissa on suuri • asiakaspalvelu, museonäyttelyiden ja tapahtumien houkuttelevuus sekä tilaisuuksien onnistuminen on edellytys asiakasmäärän kasvuun • tilapäistyövoiman saatavuus ja sen hinta; moni toiminta – esimerkiksi siivous ja kiinteistöhuolto – toteutetaan tilapäistyövoiman avulla • arvokkaan omaisuuden tuhoutumis- ja häviämisvaara • sopijakumppaniriskit • yhteiskunnan tukeen liittyvät riskit (valtionosuus, työvoimahallinnon tukijärjestelmät) Säätiö pyrkii vähentämään ja rajoittamaan tunnistamiaan riskejä mm. seuraavilla tavoilla: 42 Liedon Vanhalinna - säätiön vuosikertomus 2014 • dokumentoimalla toimintaansa siten, että toteuttavat käytännöt ovat hyvin arvioitavissa ja myös siirrettävissä uusille työntekijöille ja harjoittelijoille • ylläpitämällä hyvää työhyvinvointia • pitämällä jatkuvasti ajan tasalla palautejärjestelmää, jolloin mahdollisiin asiakaspalvelussa esiintyviin puutteisiin voidaan nopeasti ja asiantuntevasti reagoida • ylläpitämällä hyvät suhteet eri viranomaisiin ja oppilaitoksiin harjoittelijoiden saamiseksi • valitsemalla yhteistyökumppanit siten, että toimintavarmuus ja toiminnan laatu ovat asianmukaisella, korkealla tasolla • tiedottamalla turvallisuusriskeistä omaa henkilöstöä sekä ylläpitämällä pelastussuunnitelman mukaista toimenpide- ohjeistusta turvallisuusriskien varalle • suojaamalla ja vakuuttamalla omaisuusriskejä • seuraamalla museo- ja ravintola-alan sekä seminaari- toiminnan yleistä kehitystä TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA VUODELTA 2014 2014 2013 VARSINAINEN TOIMINTA 1.Museotoiminta ja yliopistoyhteistyö Tuotot Vuokratuotot museotiloista 28 368,60 Museotoiminnan avustukset 9 500,00 4 210,00 10 146,97 11 633,87 Pääsylipputulot Muut museotulot Yhteensä 27 300,36 3 861,91 3 915,84 51 877,48 47 060,07 Kulut Toiminnan kulut 13 563,81 4 989,83 Henkilöstökulut 120 047,45 106 853,47 Osuus yleiskuluista 24 676,44 9 411,34 Kiinteistökulut 34 239,00 33 117,41 Poistot 27 389,59 27 349,88 Yhteensä 219 916,29 181 721,93 –168 038,81 –134 661,86 Henkilöstökulut 0,00 7 133,80 Osuus yleiskuluista 0,00 3 764,54 Toiminnan kulujäämä 0,00 –10 898,34 Tilamyynnin tuotot 73 645,07 225 041,62 Seminaaritoiminnan tuotot 21 923,86 27 405,00 8 533,78 9 834,02 104 102,71 262 280,64 Toiminnan kulujäämä 2. Yhteistyöprojektit 3. Tilausravintola- ja kulttuurimatkailutoiminta tuotot Muu myynti Tuotot yhteensä Kulut Tilamyynnin ostot 28 360,69 135 348,31 Seminaaritoiminnan ostot 6 694,58 11 636,39 Myyntitoiminnan palkkioita 5 200,00 31 200,00 Henkilöstökulut 21 387,59 136 469,46 Osuus kiinteistökuluista 14 673,85 14 193,17 Osuus yleiskuluista 10 575,62 24 469,49 Poistot myyntitiloista ja kalustosta 11 793,50 9 842,00 98 685,83 363 158,82 Kulut yhteensä Toiminnan tuottojäämä 5 416,88 –100 878,18 –162 621,93 –246 438,38 Metsätuotot 28 681,27 85 395,37 Pellonvuokrauksen tuotot 21 708,00 21 708,00 Tutkimusrakennuksen tuotto 13 431,24 13 253,53 Asuinrakennuksen vuokratuotto 25 390,44 25 492,76 VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTTOJÄÄMÄ SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Korko- ja muut rahoitustuotot 0,00 89 210,95 145 849,66 Metsänhoitokuut 10 979,15 51 943,47 Puutarha-alueen asuntojen kulut 11 444,83 13 958,49 3 311,27 8 133,59 Tuotot yhteensä Kulut Muut puutarha-alueen kulut Muut kulut 252,89 -229,23 5 183,12 2 214,00 Sijoitusten poistot 22 592,22 22 678,00 Kulut yhteensä 53 763,48 98 698,32 35 447,47 47 151,34 103 032,00 103 032,00 Rahoituskulut Sijoitustoiminnan tuottojäämä YLEISAVUSTUKSET Museoiden valtionosuus Välittömät verot –1 305,96 –4 469,93 –25 448,42 –100 724,97 ilman poistoja 36 326,89 –40 855,09 ilman rahoituskuluja ja poistoja 41 510,01 –38 641,09 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Liedon V anhalinna -säätiön vuosikertomus 2014 43 43 TASE TASE 31.12.2014 31.12.2014 31.12.2013 Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 5 735,23 6 575,88 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 5 735,23 6 575,88 416 311,53 416 311,53 760 271,89 710 590,10 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistuskiinteistöt Rakennukset ja rakennelmat Omistusrakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto 22 230,80 7 000,30 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 1 198 814,22 1 133 901,93 Pysyvät vastaavat yhteensä 1 204 549,45 1 140 477,81 Aineet ja tarvikkeet 0,00 3 531,74 Vaihto-omaisuus yhteensä 0,00 3 531,74 8 132,75 8 082,15 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset 0,00 4 524,60 Siirtosaamiset 42 519,13 11 110,34 Lyhytaikaiset yhteensä 50 651,88 23 717,09 Rahat ja pankkisaamiset 12 378,61 19 851,35 Vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastaavaa yhteensä 63 030,49 47 100,18 1 267 579,94 1 187 577,99 445 168,29 Vastattavaa OMA PÄÄOMA Säädepääoma 445 168,29 Toimintapääoma (ed. tilikausien ylijäämä/alijäämä) 510 838,29 611 563,26 Tilikauden ylijäämä/alijäämä –25 448,42 –100 724,97 Oma pääoma yhteensä 930 558,16 956 006,58 Muut velat 295 000,00 0,00 Pitkäaikaiset yhteensä 295 000,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen Saadut ennakot Ostovelat 0,00 5 330,78 6 249,55 31 118,30 116 349,02 Muut velat 9 324,41 Siirtovelat 26 447,82 78 773,31 Lyhytaikaiset yhteensä 42 021,78 231 571,41 Vieras pääoma yhteensä Vastattavaa yhteensä 337 021,78 231 571,41 1 267 579,94 1 187 577,99 Liedossa maaliskuun 12. päivänä 2015 LIEDON VANHALINNA -SÄÄTIÖ Hallitus 44 Tuomo Lähdesmäki Hannu Kokkonen Jukka Paasikivi Riitta Pyykkö Kalervo Väänänen Matti Äijälä Pekka Kanervisto säätiön asiamies Hannele Lehtonen museonjohtaja Liedon Vanhalinna - säätiön vuosikertomus 2014 TILINTARKASTUSKERTOMUS TILINTARKASTUSKERTOMUS Liedon Vanhalinna -säätiön neuvottelukunnalle Olemme tilintarkastaneet Liedon Vanhalinna -säätiön kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen vastuu Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta sekä säätiölain edellyttämistä seikoista. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus säätiötä kohtaan, taikka rikkoneet säätiölakia tai säätiön sääntöjä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on säätiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet, mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon säätiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Muut lakiin perustuvat lausunnot Säätiön varat on asianmukaisesti sijoitettu ja säätiön toimielimien jäsenille maksettuja palkkioita on pidettävä kohtuullisina. Säätiön tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot säätiön toiminnasta. Turku 17.3.2015 Esa KailialaKPMG Oy Ab KHTNiklas Oikia KHT Liedon V anhalinna -säätiön vuosikertomus 2014 45 45 MITÄ ON TAPAHTUNUT VUODEN 1917 JÄLKEEN 1917 Turun Suomalainen Yliopistoseura perustettiin. Seuran yksinomaisena tarkoituksena oli suomenkielisen yliopiston perustaminen Turkuun. Vuonna 1917 päätettiin myös laajan kansalaiskeräyksen järjestämisestä. 1920 Kalevalanpäivänä, joka nykyäänkin on Turun yliopiston vuosijuhlapäivä, tehtiin päätös Turun Suomalaisen Yliopiston perustamisesta. 1922 Turun Suomalaisen Yliopiston juhlalliset avajaiset pidettiin 27.6.1922. Varsinainen toiminta alkoi kesälukukaudella. 1926 Lokakuuhun mennessä oli kansalaiskeräys tuottanut yli 60 miljoonaa markkaa. Lahjoittajien lukumäärä – 22040 yksityistä kansalaista ja yhteisöä – ylitti myönteisimmätkin arviot. Tulos oli todellinen ”Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle”, kuten V. A. Koskenniemi asian myöhemmin ilmaisi. yliopiston lahjoitusvaroista saatiin peruspääoma uudelle tukisäätiölle, Turun Yliopistosäätiölle. Vastaanotettuun omaisuuteen kuului mm. Mauno ja Ester Wanhalinnan lahjoittama Vanhalinnan kartano Liedossa. 1927 1976 1950 2014 Turun Suomalainen Yliopistoseura luovutti omaisuutensa Turun Yliopisto -nimiselle säätiölle. Yliopistonmäen rakentaminen alkoi viisikymmenluvulla. 1960 Kuusikymmenluku oli Turun Yliopistossa voimakasta kasvun aikaa. 1974 Turun Yliopisto valtiollistettiin. Opetuskiinteistöt ja irtaimisto siirtyivät valtion omistukseen. Yksityisen Turun Yliopistosäätiön varsinainen toiminta käynnistyi: säätiö jakoi ensimmäiset apurahansa. Säätiöllä oli vuonna 2014 yhteensä 65 nimikkorahastoa, jotka ovat syntyneet lahjoitusten, testamenttien ja keräysten turvin. Säätiö toimii aktiivisesti edistäen Turun yliopiston päämäärien toteutumista. KUVAAJAT Näiden vuosikertomusten kuvittamisessa ovat olleet mukana seuraavat henkilöt: Kansikuva ja sivut 6, 8 ja 9 Pekka Kanervisto S. 5 Kalle Ipatti S. 12, 27, 32, 33, 35, 36, 37, 38, 40 Noora Jokinen S. 28, 29, 30, 42 Rainer Vastamäki S. 29, 30, 31, 32, 33, 36, 37, 39, 47 Annastiina Kankare S. 41, 46 Hannele Lehtonen TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ Henrikinkatu 10 20014 TURUN YLIOPISTO LIEDON VANHALINNA -SÄÄTIÖ Vanha Härkätie 111 21410 Vanhalinna www.turunyliopistosaatio.fi tysaatio@utu.fi (02) 333 8746 www.vanhalinna.fi vanhalinna@utu.fi 010 292 7090
