Palovesipumppaamot, 2015 - Finanssialan Keskusliitto

SAMMUTUSVESIPUMPPAAMOT
Turvallisuusohje 2015
28.5.2015
1
Sammutusvesipumppaamot
Sisällysluettelo
0 Velvoittavuus ja käyttötarkoitus ....................................................................................................... 2
0.1
Velvoittavuus ................................................................................................................ 2
0.2
Käyttötarkoitus ............................................................................................................. 2
1 Suunnittelun perustiedot ................................................................................................................... 2
1.1
Nimellisvirtaama ja paine.............................................................................................. 2
1.2
Luotettavuus................................................................................................................. 2
1.3
Automatiikka................................................................................................................. 2
1.4
Vedensaanti ................................................................................................................. 3
2 Sammutusvesipumpun sijoitus ........................................................................................................ 3
3 Pumppaamon laitteet ......................................................................................................................... 4
4 Pumpun imuolosuhteet ..................................................................................................................... 4
4.1
Imuolosuhteiden määrittely, yleisiä ohjeita.................................................................... 4
4.2
Paineelliset imuolosuhteet ............................................................................................ 5
4.3
Alipaineiset imuolosuhteet ............................................................................................ 5
4.3.1 Imuallas ja pumpun vesivarasto .................................................................................. 6
4.3.2 Siemenveden täyttölaite .............................................................................................. 8
4.4
Paineenkorotuspumppu................................................................................................ 9
5 Pumpun tuottoarvot, ominaisuuskäyrät ja rakenne ........................................................................ 9
6 Virtaama- ja painemittarit ................................................................................................................ 10
7 Pumpun käynnistys ......................................................................................................................... 10
8 Sähkömoottorit, dieselmoottorit ..................................................................................................... 11
8.1
Sähkömoottorikäyttöinen pumppu .............................................................................. 11
8.1.1 Koekäyttö .................................................................................................................. 11
8.1.2 Moottori ja sähköjärjestelmät..................................................................................... 11
8.2
Dieselmoottorikäyttöinen pumppu .............................................................................. 14
8.2.1 Koekäyttö .................................................................................................................. 14
8.2.2 Moottorit .................................................................................................................... 14
9 Kuukausittainen koekäyttö.............................................................................................................. 18
9.1
Pumpun koekäyttö...................................................................................................... 18
9.2
Dieselmoottorin koekäyttö .......................................................................................... 18
Liite 1 Painemittarit, mittariyhteet ....................................................................................................... 19
Liite 2 Vesilähteen virtaaman mittalaite .............................................................................................. 20
2
Sammutusvesipumppaamot
Sammutusvesipumppaamot turvallisuusohje 2015
0
Velvoittavuus ja käyttötarkoitus
0.1
Velvoittavuus
Tämä Finanssialan Keskusliitossa laadittu ohje ei ole vakuutusyhtiöitä sitova, vaan kukin
vakuutusyhtiö voi poiketa vapaasti näistä ohjeista omissa vakuutusehdoissaan.
0.2
Käyttötarkoitus
Sammutusvesipumppaamon avulla varmistetaan sammutusvesiputkiston vedensaanti
sammutustyön aikana. Tämä turvallisuusohje antaa ohjeita rakennusten ja teollisuus- sekä
varastokohteiden oman sammutusvesipumppaamon, siihen liitettävien laitteiden ja
vesilähteiden suunnittelua ja toteutusta varten. Yleiseen vedenjakelujärjestelmään liitetty
sammutusvesipumppaamo toteutetaan kunnan sammutusvesisuunnitelman perusteella ja
noudattaen Suomen Kuntaliiton antamia suunnittelu- ja toteutusohjeita.
1
Suunnittelun perustiedot
Seuraavassa esitetyt ohjeet perustuvat pääosiltaan pumppuvesilähteitä koskeviin ohjeisiin.
Suunnittelun lähtökohdat ovat:
1. Nimellisvirtaama ja sitä vastaava paine
2. Luotettavuus
3. Automatiikka
4. Vedensaanti
1.1
Nimellisvirtaama ja paine
Nimellisvirtaama ja paine määrätään turvallisuusohjeen Sammutusvesiputkistot sekä
harkinnan mukaan.
1.2
Luotettavuus
Tavoitteeksi tulee asettaa se, ettei yksittäinen vika saa vaarantaa järjestelmän toimintaa
palotilanteessa. Tästä seuraa mm., että
 yleisen vesijohdon liitännästä on saatava tarvittava vesimäärä kahdesta toisistaan
riippumattomastoa tulosuunnasta. Vikaantuneen tulosuunnan putkisto on voitava sulkea
venttiileillä siten, että toisen tulosuunnan käytettävyys säilyy.
 pumppuvesilähteen varusteiksi vaaditaan vähintään kaksi pumppua. Pumpuista saa
yksi olla sähkömoottorikäyttöinen ja muiden tulee olla dieselmoottorikäyttöisiä.
Minkä tahansa pumpun ollessa epäkunnossa tulee muiden pumppujen yhdessä antaa
vaadittu virtaama vaaditulla paineella.
1.3
Automatiikka
Onnistunut alkusammutus edellyttää, että palopostista saadaan vettä välittömästi, kun
venttiili avataan. Siksi pumput on automatisoitava.
Automatiikka voidaan yleensä rakentaa noudattaen kohdissa 2,4.3 ja 7 annettuja ohjeita.
Painesäiliön ja pienen paineenylläpitopumpun avulla pidetään putkistossa 7…9 bar paine.
Paineen laskiessa käynnistää painekytkin sammutusvesipumpun, jonka pysähtymistä ei
saa automatisoida eikä kauko-ohjata. Käynnistymisestä saatava hälytys on johdettava
jatkuvasti valvottuun paikkaan tai muuhun paikkaan, jossa se varmasti havaitaan tai
äänimerkki ja vilkkuvalo pumppaamon ulkopuolelle (esim. katolle), ellei kohteessa ole
jatkuvaa miehistystä.
3
Sammutusvesipumppaamot
Suurissa kohteissa saattaa olla tarkoituksenmukaista korvata painesäiliö ja paineen
ylläpitopumppu jatkuvasti käynnissä olevalla palovesipumpulla (inverttikäyttö).
Poikkeustapauksissa voidaan myös rakentaa pumppujen käynnistys
kaukokäynnistyspainikkeiden varaan. Kaukokäynnistys voidaan yhdistää paloilmoitus
painikkeisiin ja eräissä tapauksissa myös paloilmaisimista saatavaan ilmoitukseen.
1.4
Vedensaanti
Ellei ehtymätöntä vesilähdettä ole käytettävissä, on rakennettava vähintään 90 minuutin
käyttöä varten mitoitettu säiliö tai allas.
Ehtymättömiä vesilähteitä ovat:
 yleinen vesijohto, johon liittyvät riittävän isot yläsäiliöt ja pumppaamot
 vesistöt
 riittävän luotettavaksi arvioitu käyttövesiverkko, josta on saatavissa riittävä paine ja
virtaama myös työajan ulkopuolella sekä loma- ja sesonkiaikoina.
2
Sammutusvesipumpun sijoitus
Pumppu on sijoitettava siten, ettei palo ympäröivissä kohteissa vaaranna sen toimintaa eikä
pumpun moottori lisää palovaaraa ympäröivissä kohteissa.
Sivullisten pääsy pumpun luo tulee olla estetty. Pumpun tulee olla riittävästi suojattu
mahdollisilta vahingoilta. Pumppaamon miehitys ja polttoaineen täydennys tulee olla
mahdollista myös palon aikana.
Pumppuhuoneen tulee olla lämmitettävä ja kuiva ja siellä tulee olla vähintään 15 ºC
lämpötila. Pumppuhuone tulee varustaa riittävällä tuuletuksella moottorin ilmansaannin
turvaamiseksi ja lämpötilan nousun rajoittamiseksi. Dieselmoottoreiden käynnin aiheuttama
ilman lämpötilan nousu ei saa olla suurempi kuin 10 ºC. Lämpötilan rajoittamisen
edellyttämä tuuletus ja ilmanvaihtoluukkujen avaus ei saa olla riippuvainen sähköverkosta.
Jos pumppaamon normaali lämpötila on yli 25 ºC, on asiasta ilmoitettava dieselmoottorin
toimittajalle.
4
3
Sammutusvesipumppaamot
Pumppaamon laitteet
Kuvassa 1 on annettu esimerkki pumppaamon laitteiden putkikaaviosta ja automatiikan
kytkennöistä.
D dieselmoottori
S sähkömoottori
K käynnistyskeskus
A akustot ja vakiojännitevaraajat
H hälytysyhteys jatkuvasti miehitettyyn paikkaan
V verkkoliitäntä
E palokunnan sisäänsyöttöliittimet
P palopostiliittimet
M koetuslaite (virtaamamittari)
U automaattinen siemenveden täyttöventtiili
Kuva 1 Pumppaamon periaatekaavio, alipaineiset imuolosuhteet
4
4.1
Pumpun imuolosuhteet
Imuolosuhteiden määrittely, yleisiä ohjeita
Pumpun imuolosuhteet luokitellaan paineelliseksi, jos pumpun akselin keskiviiva sijaitsee
 vesivaraston alimman vedenpinnan tason X (kuva2) alapuolella
 vähintään 850 mm ehtymättömän vesilähteen (esim. joki, järvi tai meri) alimman
tunnetun vedenpinnan tason alapuolella tai
 pumppu toimii paineenkorotuspumppuna
Muussa tapauksessa imuolosuhteet ovat alipaineiset.
Vesivaraston tai imualtaan ja pumpun välisen imuputken ekvivalenttipituus ei yleensä saa
ylittää 30 m. Pidempi imuputki voidaan kuitenkin hyväksyä, ellei absoluuttinen paine
pumpun imuaukon kohdalla alita 0.6 bar pumpun 1,5-kertaisella nimellisvirtaamalla. 30 m
ekvivalenttipituuden ylitys edellyttää hyväksyntää ja sitä tulee soveltaa vain silloin, kun on
käytettävissä huomattava hydrostaattinen painekorkeus esim. säiliön ja pumpun välillä.
Sovellutus edellyttää painehäviölaskelmaa, jossa Hazen-Williamsin kaavassa käytettään Ckerrointa 100 teräsputkille ja 140 ruostumattomille teräsputkille.
Imuputken tulee olla joko pystysuorassa tai jatkuvasti pumppuja kohti nouseva, jotta
putkeen ei kerääntyisi ilmaa. Milloin imuolosuhteet ovat paineelliset, saa imuputki olla myös
jatkuvasti laskeva pumppua kohti edellyttäen, ettei ilmaa voi kerääntyä imuputkeen.
5
Sammutusvesipumppaamot
Pumpun pesän yläosasta tulee olla ilmanpoistomahdollisuus. Jos pumppu toimii imupuoli
alipaineisena, tulee ilmanpoiston toimia automaattisesti pumpun seisoessa.
Pumppu on varustettava laitteella, joka varmistaa pumpun jäähdytykseen riittävän
virtauksen, jos pumppu käynnistyy, vaikka putkistossa ei ole muuta vedenkulutusta.
Pumpun tulee olla huollettavissa ja poistettavissa tyhjentämättä vesivarastoa. Tämän
mahdollistamiseksi on imuputkeen tarvittaessa asennettava sulkuventtiili.
Pumpun imuaukon ja lähimmän käyrän tai venttiilin välillä tulee olla vähintään kahden
putkenhalkaisijan pituinen suora putki tai epäkeskokartion.
4.2
Paineelliset imuolosuhteet
Imuputken halkaisijan tulee olla sellainen, ettei veden virtausnopeus siinä pumpun
toimiessa 1,5-kertaisella nimellisvirtaamalla (kohta 5) ylitä 2,5 m/s.
Milloin putkistoon on liitetty kaksi tai useampia pumppuja, saadaan imuputket yhdistää
edellytyksellä, että liitännät jokaiseen pumppuun tai vesivarastoon varustetaan
sulkuventtiilillä.
Imuputken yhteinen osa tulee mitoittaa pumppujen yhteenlasketun 1,5-kertaisen
nimellisvirtaaman mukaan siten, ettei 2,5 m/s virtausnopeutta ylitetä. Imuputkien
liitoskohdan tulee sijaita virtaussuunnassa ennen pumppujen sulkuventtiilejä.
Jos pumppujen yhteiseen imuputkeen voi muodostua alipainetta suurilla virtaamilla, tulee
asennus varustaa järjestelmällä, joka automaattisesti estää ilman imeytymisen pumpusta,
joka ei ole toiminnassa. Ilman imeytyminen on estettävä mm. seuraavissa kohdissa: 1)
pumpun ilmausputki, 2) siemenveden täyttöjärjestelmä, 3) pumpun jäähdytysvesiputki, 4)
pumpun laakereiden jäähdytysjärjestelmä, pumpun akselitiivisteet, 6) dieselmoottorin
jäähdytysjärjestelmä. (Jos pumppu on väliaikaisesti poistettu toiminnasta, tulee pumpun
imuputken sulkuventtiili sulkea sekä erottaa kohtien 1) - 6) mukaiset järjestelmät sulkemalla
niissä olevat venttiilit.)
Imuputki on johdettava vesivarastoon ottaen huomioon kuvaan 2 merkityt minimietäisyydet.
4.3
Alipaineiset imuolosuhteet
Imuputken halkaisijan tulee olla sellainen, ettei veden virtausnopeus siinä pumpun
toimiessa 1,5–kertaisella nimellisvirtaamalla (kohta 5) ylitä 1,5 m/s.
Pystysuora etäisyys alimman vedenpinnan ”X” (kuva2) ja pumpun keskiviivan välillä ei saa
ylittää 3,7 m. Pakottavasta syystä voidaan hyväksyä suurempikin staattisen imukorkeuden
ylitys edellyttäen, että imuputken ja pohjaventtiilin virtausvastukset ja pumpun vaatima
NPSH tämän sallivat.
Imuputki on varmistettava pohjaventtiilillä ja liitettävä vesivarastoon ottaen huomioon kuvan
2 ja taulukon 1 mukaiset vähimmäismitat.
Pumpuilla tulee olla erilliset imuputket.
Pumpuilla tulee olla kohdan 4.3.2 mukainen automaattinen siemenveden täyttölaite.
6
4.3.1
Sammutusvesipumppaamot
Imuallas ja pumpun vesivarasto
Vedenoton järjestelyn suunnittelua varten ja vesivaraston tehollisen tilavuuden laskentaa
varten on kuvaan 2 ja taulukkoon 1 merkitty oleellisia vähimmäismittoja. Jos imuputki
varustetaan hyväksytyllä pyörteiden estolaitteella, sijaitsee alin vedenpinta X pyörteiden
estolaitteen ylälaipan tai yläreunan kohdalla.
Taulukko 1 Kuvaan 2 liittyviä mittoja
Imuputken
nimellishalkaisija
(mm)
65
80
100
150
200
250
Mitta A
kuvassa 2
(mm)
250
310
370
500
620
750
Mitta B
kuvassa 2
(mm)
80
80
100
100
150
150
Kuva 2 Imusyvennys ja imuputkien sijoitus
D on putken tai imusihdin halkaisija.
Etäisyydet mitataan imusihdistä, jos sellainen on.
7
4.3.1.1
Sammutusvesipumppaamot
Jokeen, järveen tai mereen liittyvä pumppujen imuallas
Luonnonvesilähteen käyttöä suunniteltaessa on selvitettävä esiintyvät vedenpinnan tason
vaihtelut ja paikkakunnalla oletettava jäätymissyvyys. Lisäksi on selvitettävä veden ja
pohjan laatu sekä veden syvyys kohdassa, johon pumppaamo ja vedenottamo on tarkoitus
rakentaa. Nämä seikat on esitettävä havainnollisesti leikkauskuvassa, johon myös
piirretään pumppujen imuallas, sen pohjan korkeusasema ja pumppujen sijainti. Tämä
selvitys on esitettävä ennen rakennustöihin ryhtymistä.
Vesi on tuotava pumppujen imualtaaseen putkella (esim. muoviputkella), jonka vesilähteen
puoleiseen päähän on järjestettävä sihti tai välppä. Putki on vietävä niin etäälle rannasta,
ettei siihen imeydy pohjamutaa, teollisuusjätteitä tai muita epäpuhtauksia. Putkessa oleva
sihti on voitava ajoittain puhdistaa.
Imualtaaseen johtavan putken yläpinnan tulee sijaita vähintään putken halkaisijan
etäisyydellä jäätymissyvyyden määräämästä pinnasta, jolloin myös on otettava huomioon
esim. kuljetusteiden aiheuttama routaantumissyvyyden lisäys.
Imuallas on voitava puhdistaa siihen kertyvistä roskista. Altaaseen asennettavien
pumppujen imuputkien on oltava helposti ylösnostettavissa sihtien ja pohjaventtiilien
puhdistusta varten. Pumppaamon katossa tulee olla koukut tai kiskot nostoa varten.
Tarvittaessa on rakennettava saostusallas ennen varsinaista imuallasta. Tarvittaessa tulee
imualtaan ja siihen sijoitettujen laitteiden puhdistuksen ja huollon helpottamiseksi
tuloputkeen asentaa sulkuventtiili.
Imualtaaseen johtavan tuloputken on oltava väljästi mitoitettu. Kaikkien imualtaaseen
liitettyjen pumppujen toimiessa nimellisvirtaamalla tulee putket ja kanavat mitoittaa
seuraavan kaavan mukaan: 𝑑 = 21,86 ∗ 𝑄 0,357
jossa:
d: sisähalkaisija mm
Q: virtaama l/min
Virtaavien vesistöjen kohdalla tulee virtaussuunnan ja vedenotto suunnan (katsottuna
virtaussuuntaan) välisen kulman olla pienempi kuin 60º.
Tuloputkeen liitetyn sihdin reiät on mitoitettava niin, ettei pallo, jonka halkaisija on 22 mm,
pysty kulkeutumaan niiden läpi. Tukkeutumisen estämiseksi tulee välttää liian pieniä reikiä
(pienin halkaisija 10 mm). Sihdin aukkojen kokonaispinta-alan tulee olla vähintään viisi
kertaa putken poikkileikkauspinta-ala.
Pumppujen imualtaan syvyys määräytyy vedenpinnan vaihtelusta, jäätymissyvyydestä sekä
kuvassa 2 ja taulukossa 1 annetuista imuputken vedenottoaukon sijoitusohjeista.
Imuputken päissä tulee olla sihdit, jolloin vedenottoaukon katsotaan sijaitsevan sihdin
ylempien reikien kohdalla määrättäessä aukon ja alaveden pinnan välistä etäisyyttä ja
alimpien reikien kohdalla määrättäessä altaan pohjan ja aukon välistä etäisyyttä.
Taulukossa annettua minimietäisyyttä B saa soveltaa vain, jos rannan laatu takaa, ettei
vedessä ole pohjalle kertyviä epäpuhtauksia. Muussa tapauksessa on varattava ainakin
500 mm korkea ylimääräinen tila epäpuhtauksia varten. Imualtaan suuruus määräytyy
lisäksi kuvassa 2 annettujen imuputkien sijoitusohjeiden mukaan.
Pyörteenestolaitteet saa kuitenkin sijoittaa 0,3 D etäisyydelle toisistaan. Imualtaan pienin
sallittu koko on kuitenkin 6 D x 6 D, tai vastaava pinta-ala muunmuotoisessa altaassa.
8
Sammutusvesipumppaamot
Imuallasta edeltävän saostusaltaan (jos sellainen katsotaan tarpeelliseksi) tulee olla yhtä
suuri kuin imualtaan. Pituudeksi voidaan suositella 4,4,h0.5, jossa h on veden syvyys
altaassa (m), laskettuna alaveden pinnasta.
4.3.1.2
Pumppujen vesivarasto
Vesivaraston tilavuus määritellään kohdan 1.4 perusteella. Kaikkina vuorokauden- ja
vuodenaikoina luotettavan vesivaraston automaattisen täydennyksen (esim. yleisestä
vesijohdosta) saa ottaa mitoituksessa huomioon. Vaaditusta vesimäärästä on kuitenkin
vähintään 2/3 osaa oltava varastoituna, ellei veden täydennysputken purkausaukko sijaitse
alimman vedenpinnan ”X” alapuolella (kuva 2). Automaattisen täyttölaitteen täyttöputki
on asennettava siten, ettei pumppujen toimintaa vaarantavaa ilmaa sekoitu veteen
siinäkään vaiheessa, kun vedenpinta on laskenut lähelle alinta vedenpintaa.
Automaattisen täyttölaitteen venttiileinä saa käyttää uimuriventtiilejä tai muita
säätöventtiilejä, joilla tulee olla kaksi energialähdettä, jos sammutusveden riittävyys on
venttiilien varassa.
Automaattisen täyttölaitteen vesilähde on varustettava virtaaman mittalaitteella, ellei voida
pitää ilmeisenä, että käytettävissä oleva virtaama on riittävä.
Pumppujen vesivarasto tulee varustaa automaattisella vedenpinnan säätölaitteella ja
laitteella, joka antaa hälytyksen vesimäärän alittaessa 90 % vaadittavasta vesimäärästä ja
ylittäessä pinnankorkeuden säätölaitteelle asetetun rajan. Hälytys on johdettava jatkuvasti
valvottuun paikkaan tai muuhun paikkaan, jossa se varmasti havaitaan. Vesivarasto tulee
lisäksi varustaa hälytyslaitteesta erillisellä vedenpinnan korkeutta osoittavalla laitteella.
Vesivarasto on varustetta ylitäytön estävällä ylivuotoputkella.
Säiliön tai altaan tehollista tilavuutta määrättäessä tulee syvyysmitaksi ottaa normaalin
vedenpinnan ja alimman vedenpinna X (kuva 2) välinen mitta.
Kuvaan 2 merkityn imusyvennyksen rajalla tai tasapohjaisen altaan vastaavalla kohdalla
tulee olla 50 mm korkea kynnys roskien kulkeutumisen estämiseksi pumppuihin.
Esimerkissä C tulee imuputki varustaa pohjan pinnasta nousevalla 30 mm korkealla
kauluksella. Alimman vedenpinnan taso on mitattava kynnyksen tai kauluksen yläpinnan
korkeudelta.
4.3.2
Siemenveden täyttölaite
Milloin pumppu vaaditaan varustettavaksi siemenveden täyttölaitteella, tulee tämän
jatkuvasti pitää pumppu ja imuputki vedellä täytettyinä. Siemenveden täyttölaitteeseen
kuuluu automaattisella vedenkorkeuden säädöllä varustettu, pumpun yläpuolelle sijoitettu
siemenvesisäiliö, joka on siemenvesiputkella liitetty pumpun painepuolelle mahdollisimman
lähelle pumppua. Siemenvesiputki tulee varustaa lähelle pumppua sijoitetulla
yksisuuntaventtiilillä. Pumpuilla tulee olla erilliset siemenveden täyttölaitteet (kuva 1).
Siemenvesisäiliön, pumpun pesän ja imuputken tulee aina pysyä vedellä täytettyinä.
Pumpun tulee automaattisesti käynnistyä, jos siemenvesisäiliön vesimäärä on vähentynyt
puoleen.
Taulukko 2 Siemenvesisäiliön tilavuus ja siemenvesiputken pienin halkaisija
Pumpun virtaama
(l/min)
enint. 500
yli 500
Siemenvesisäiliön
pienin tilavuus (l)
200
500
Siemenvesiputken pienin
halkaisija (mm)
25
50
9
4.4
Sammutusvesipumppaamot
Paineenkorotuspumppu
Pumpun saa liittää paineenkorotuspumpuksi kunnan vesijohtoon edellyttäen, että vesijohto
aina pystyy antamaan pumpun (pumppujen) edellyttämän suurimman virtaaman.
Pumppujen kytkennät on tehtävä kuvan 3 mukaisesti. Ohitusjohdon halkaisijan tulee olla
vähintään samankokoinen kuin pumppua syöttävän vesijohdon ja sen tulee olla varustettu
kuvan 3 osoittamilla venttiileillä. Virtausnopeuden rajoitusta (2,5 m/s) ei tarvitse soveltaa
paineenkorotuspumppuun.
Kuva 3 Esimerkki paineenkorotuspumppujen kytkennöistä
5
Pumpun tuottoarvot, ominaisuuskäyrät ja rakenne
Pumppujen virtaama-painekäyrän tulee olla sellainen, että paine alenee jatkuvasti
virtaaman kasvaessa. Käyrä saa kuitenkin alkupäässään olla nouseva siten, että paine
virtaamalla 0 on vähintään 95 % enimmäispaineesta.
Vedenkulutuksen ollessa 1,5 kertaa nimellisvirtaama tulee paineen olla vähintään 0.65
kertaa nimellispaine.
Kukin pumppu tulee varustaa kilvellä, johon on merkitty seuraavat pumpun nimellisarvot:
virtaama, kokonaisnostokorkeus, kierrosluku ja tehontarve. Kilpeen merkittävä tehontarve
on pumpun suurin tehontarve1.
Pumppu on ennen toimitusta koestettava noudattaen soveltuvin osin standardia SFS 4448 /
ISO 2548.
Kun seuraavaan lausekkeeseen sijoitetaan pumpulta vaadittava nostokorkeus HG ja
virtaama QG sekä mitatun tuottokäyrän poikkeamat dH ja dQ (ISO 2548, kohta 9.4.1.), tulee
lausekkeen arvon olla vähintään 1.
(0,04 HG/dH)2 + (0,07 QG/dQ)2
Elleivät pumpun liian suuret virtaamat vaaranna pumpun toimintaa (kavitaatio,
käyttömoottorin teho, pumpun mekaaninen kestävyys), mitattu pumppukäyrä saa olla
vaaditun toimintapisteen yläpuolella. Pumpun koestuskirja on esitettävä pyydettäessä.
Rinnan toimivien pumppujen virtaama- ja painekäyrien tulee olla rinnakkaiskäyttöön
keskenään sopivat.
Pumpun tulee toimia kavitoimatta 1,5-kertaisella nimellisvirtaamalla vähintään 4,5 m
kokonaiskorkeudella2 (mukaan luettuna virtausvastukset pohjaventtiilissä ja imuputkessa).
1
Luettavissa maksimikohdan ohi piirretyltä tehokäyrältä.
10
Sammutusvesipumppaamot
Pumpun aiheuttama suurin paine ei yleensä saa ylittää 10 bar. Toimitettaviin piirustuksiin ja
asiakirjoihin on liitettävä seuraavat pumpun ominaisuuksia kuvaavat käyrät:
a.
b.
c.
d.
virtaama/paine
virtaama/tehon tarve (tehokäyrän maksimiarvon ohittavana)
virtaama/hyötysuhde
virtaama/tarvittava abs. paine imuaukon kohdalla (NPSH-käyrä). Käyrästöön on
piirrettävä NPSN-käyrän leikkaava suora, joka osoittaa virtaamaa, jolla NPSHvaatimus on 5,4 m.
Pumpun tuottoarvojen ja luotettavuuden säilyvyys on varmistettava tarkoituksenmukaisella
rakenteella ja aineen valinnalla (juoksupyörä esim. haponkestävää terästä tai prossia).
Pumpun vesiteiden poikkeuksellinen kiilto ja sileys eivät saa olla vaadittujen tuottoarvojen
säilymisen edellytyksenä.
Ilmavuotojen estämiseksi pumpun akselin tiivisteiden tulee olla vesipaineen alaisia. Myös
muunlainen luotettavaksi todettu ja huoltovapaa tiivistysjärjestelmä voidaan hyväksyä.
6
Virtaama- ja painemittarit
Pumpun painepuolelle on liitettävä painemittarit sekä ennen yksisuuntaventtiiliä että sen
jälkeen. Yksisuuntaventtiilin jälkeen painemittari saa olla yhteinen kaikille pumpuille.
Pumpun imupuolelle on liitettävä tarkoitukseen sopiva paine- tai alipainemittari. Mittareista
ja liitännöistä on tarkemmat ohjeet liitteessä 1.
Pumppu tulee varustaa liitteen 2 mukaisella koetuslaitteella, joka liitetään pumpun
painepuolelle yksisuuntaventtiilin jälkeen. Kohteissa, joissa pumppu saa veden imukaivosta
tai vesivarastosta, tulee huolehtia, ettei koetuslaitteesta virtaava vesi sekoita ilmaa
imukaivossa tai vesivarastossa olevaan veteen. Kohteissa, joissa koetuslaitteesta virtaavan
veden viemäröintiä ei voida järjestää, tulee käytettävissä olevat kokeilumahdollisuudet
hyväksyttää erikseen.
Pumppu tulee voida koettaa 1,5-kertaisella nimellisvirtaamalla. Tämän koetuksen aikana
ovat dieselmoottorikäyttöisessä pumpussa moottorin pyörimisnopeuden asettelu ja tehon
rajoitus nimellispistettä varten kiinteästi asetelluissa arvoissa.
7
Pumpun käynnistys
Pumpun tulee olla täydessä toimintakunnossa viimeistään 30 sekunnin kuluttua
käynnistysimpulssin saapumisesta. Pumppu on kytkettävä suoraan moottoriin ja sen tulee
käynnistyä automaattisesti tai poikkeustapauksessa kaukokäynnistyspainikkeista. Pumpun
automaattisten käynnistyslaitteiden tulee olla hyväksyttävää mallia ja niiden tulee toimia
viimeistään, kun paine pumpun yksisuuntaventtiilin jälkeisessä putkistossa on laskenut
80…60 prosenttiin pumpun suljetusta paineesta. Pumppujen käynnistyspaineet on
säädettävä ennen pumpun vastaanottotarkastusta.
Jokaisella pumpulla tulee olla erillinen käynnistyskytkin kuvan 4 mukaisine laitteineen.
Pumppua sei saa kytkeä automaattisesti pysähtyväksi. Jos pumppuja on vain yksi, tulee
kytkeä kaksi kuvan 4 osoittamaa laitteistoa rinnan.
2
Pumpun vaatima NPSH saa olla enintään 5,4 m. Jos käytetään vettä, jonka lämpötila on yli 20 ºC,
on otettava huomioon veden höyrynpaineen lisäys, joka 30 ºC lämpötilassa on 0,2 m. Tämä arvo on
vähennettävä pumpun sallitusta NPSH-arvosta.
11
Sammutusvesipumppaamot
Kuva 4 Pumpun käynnistyspainekytkin
Pumpun käynnistymisestä, painekytkimen antamasta käynnistysimpulssista ja automatiikan
irtikytkemisestä on saatava hälytys jatkuvasti päivystettyyn paikkaan tai muuhun paikkaan,
jossa se on nopeasti havaittavissa. Hälytysjärjestelmää ei tule syöttää yleisestä
sähköverkosta.
8
Sähkömoottorit, dieselmoottorit
8.1
Sähkömoottorikäyttöinen pumppu
8.1.1
Koekäyttö
Sähkömoottorikäyttöinen sammutusvesipumppu tulee koekäyttää paikalleen asennettuna
ennen käyttöönottotarkastusta. Luovutettavaan koekäyttöpöytäkirjaan on merkittävä
seuraavat seikat:
1. Koekäyttöaika ja –virtaama. Koekäyttöajan tulee olla vähintään 60 min.
nimellisvirtaamalla.
2. Suljettu paine.
3. Pumpun jälkeinen paine nimellisvirtaamalla ja 1,5-kertaisella nimellisvirtaamalla.
4. Pumpun staattinen imukorkeus tai paineenkorotuspumpun imupuolen paine
nimellisvirtaamalla ja 1,5-kertaisella nimellisvirtaamalla.
8.1.2
Moottori ja sähköjärjestelmät
Muita kuin suoraan verkkoon kytkeytyviä oikosulkumoottoreita ei saa käyttää.
Sähkömoottorin käynnistykseen ei tule käyttää tähtikolmiokytkintä.
Pumpun sähkömoottorin tehon tulee olla riittävä pumpun koko ominaiskäyrän alueella, aina
nollapaineeseen asti ja myös käynnistysvaiheen aikana.
Sähkövirta tulee ottaa luotettavasta virtalähteestä, josta kaikkina vuorokauden aikoina tulee
olla saatavana kaikkien siihen liitettyjen sprinkleri- ja sammutusvesilaitteistoa syöttävien
pumppujen vaatima teho (kohta 5). Syöttökaapeli on johdettava siten, että se ei voi
vahingoittua kohteessa sattuneen tai sitä uhkaavan palon vaikutuksesta. Ilmajohtoa tai
kaapelisillalla johdettua syöttökaapelia ei tule sijoittaa 15 m lähemmäksi rakennusta tai
ulkovarastoa, jossa sattuva palo saattaisi uhata kaapeliyhteyttä sammutusvesipumpuille.
Ellei tämä ole mahdollista, on pumpulle johdettava eri teitä kaksi syöttökaapelia siten, että
molempien samanaikainen vahingoittuminen on epätodennäköistä.
Pumpun moottorin syöttökaapelia ei saa liittää kohteen yleisen pääkytkimen alaiseen
verkkoon, vaan kaapeli on varustettava erillisellä pääkytkimellä, johon ei saa liittää muita
kuin pumppujen toimintaa palvelevia laitteita.
Pumppujen moottorin sähkövirran saantiin liittyvät kytkimet tulee varustaa selvällä
ohjekilvellä ” Sammutusvesipumppu – ei saa avata palon aikana” (kuvassa 5 kytkimet F1 ja
F2 sekä muuntajaa syöttävä suurjännitekatkaisija).
12
Sammutusvesipumppaamot
Moottorin keskuksessa jokaisen vaiheen tulee olla varustettu vihreällä merkkilampulla, joka
palaessaan ilmoittaa, että pumpun moottorin sähkönsaanti on kunnossa. Merkkilamppujen
tulee olla näköetäisyydellä pumpusta ja helposti havaittavassa paikassa. Hälytys tulee
järjestää jännitteen häviämisestä vaiheesta tai kelakytkimen ohjausvirtapiiristä sekä
käynnistysautomatiikan irtikytkemisestä jatkuvasti valvottuun tai muuhun paikkaan, jossa se
on nopeasti havaittavissa.
Moottorin käynnistyskytkimessä tulee olla asento, jolla automaattinen käynnistys voidaan
estää. Yksi yllämainituista merkkivaloista on liitettävä kelakytkimen ohjausvirtapiiriin siten,
että se sammuu, kun automaattinen käynnistys estetään tai ohjausvirtapiirin varoke palaa.
Moottori on varustettava ampeerimittarilla.
Varokkeet
Moottorin ja kaapelin ylivirtasuojana saa käyttää ainoastaan hitaita varokkeita. Varokkeet
on valittava moottorin valmistajan suosituksen mukaisesti tai taulukkoa 3 noudattaen.
Myös kelakytkimen ohjausvirtapiirissä tulee käyttää hitaita varokkeita. Varoke F6 (kuva 5)
on mitoitettava siten, ettei merkkilampun H1 virtapiirissä sattuva vika voi vaarantaa
kelakytkimen ohjausvirtapiirin toimintaa.
Taulukko 3 Moottorin varokkeet
Teho/Nimellisvirta
kW/A
30/60
37/72
45/88
55/106
75/142
90/170
110/204
Hidas varoke
A
100
160
160
200
250
250
315
Pumpun sähkömoottorin syöttökaapeli tulee mitoittaa käytettävien varokkeiden mukaan.
Ylikuormitussuojat
Muita ylikuormitussuojia kuin em. hitaita varokkeita ei saa käyttää.
Ohjausjännite
Moottoreille tulevaa jännitettä on käytettävä myös ohjausjännitteenä, tarvittaessa sallitaan
ohjausjärjestelmämuuntaja. Kytkennän tulee olla sellainen, että sähkökatkon jälkeen
moottori käynnistyy uudelleen jännitteen palatessa, mikäli alkuperäinen syy käynnistykseen
on vielä olemassa.
Jos pumput toimivat kaukokäynnistysjärjestelmän ohjauksella, tulee pumppaamolle
sijoitettuun ohjauskeskukseen jäädä käynnistysimpulssi joka on ainoastaan paikan päältä
kuitattavissa. Kytkennän tulee olla sellainen, että pumppujen käynnissä pysyminen ja
sähkökatkon jälkeinen uudelleenkäynnistyminen on kaikissa olosuhteissa turvattu, myös
kaukokäynnistyspainikkeen ja ohjauskeskuksen välisen kaapelin tuhoutuessa tulipalossa.
Käynnistyspainikejärjestelmän tulee olla lepovirtavalvottu. Ohjaus
käynnistyspainikejärjestelmästä voidaan liittää paineanturin rinnalle tai tilalle kuvan 5
kytkentäkaaviossa.
13
Sammutusvesipumppaamot
Vaihevahdit
Seisovan moottorin kaksivaiheisena tapahtuvan käynnistyksen estämiseksi saa käyttää
erillisiä vaihevahteja, mikäli moottori on poikkeuksellisen kallis tai uuden moottorin
toimitusaika on pitkä.
Kuva 5 Sähkökäyttöisen sammutusvesipumpun kytkentäkaavio
14
Sammutusvesipumppaamot
8.2
Dieselmoottorikäyttöinen pumppu
8.2.1
Koekäyttö
Jokainen dieselmoottorikäyttöinen palovesipumppu tulee koekäyttää paikalleen
asennettuna ennen laitoksen käyttöönottotarkastusta. Luovutettavassa
koekäyttöpöytäkirjassa on oltava seuraavat merkinnät:
1. Koekäyttöaika ja -virtaama. Koekäyttöajan tulee olla vähintään 1,5 tuntia
nimellisvirtaamalla.
2. Paine ja moottorin pyörimisnopeus pumpun painepuolen venttiilin ollessa suljettuna.
3. Pumpun jälkeinen paine ja moottorin pyörimisnopeus nimellisvirtaamalla.
4. Pumpun staattinen imukorkeus tai paineenkorotuspumpun imupuolen paine
nimellisvirtaamalla.
5. Pumppaamon lämpötila kokeen alussa ja lopussa ovet ja ikkunat suljettuina.
6. Moottorin jäähdytysveden lämpötila kokeen lopussa.
7. Voitelujärjestelmän paine ja voiteluöljyn lämpötila kokeen lopussa.
8.2.2
Moottorit
8.2.2.1
Dieselmoottorin tulee
a. käynnistyä pelkästään mekaanisella puristuksella ilman hehku- ja sytytystulppia tai
muita vastaavia apulaitteita. Käynnistymisen tulee olla varma 4 ºC lämpöisessä
huonetilassa ilman moottorin erillistä lämmitystä. Moottorin tulee kaikissa olosuhteissa
vahingoittumatta kyetä antamaan pumpun ottama teho 15 sekunnissa
käynnistysimpulssista lukien
b. olla mitoitettu 12 tunnin jatkuvaa käyttöä varten kuormalla, joka vastaa pumpun
ottamaa suurinta tehoa virtaama-alueella 0…1,5 kertaa nimellisvirtaama pumppaamon
lämpötilan ollessa 35 ºC, ellei kohdan 2 perustella ole sovellettava korkeampaa
lämpötilaa. Pumppu- ja moottoriyhdistelmän toimittajan tulee merkitä laitetta koskeviin
asiakirjoihin moottorin valmistajan ilmoittama enimmäisteho (12 tunnin jatkuvalla
käytöllä) pumpun nimelliskierrosluvulla
c. olla varustettu laitteella, joka säätää nopeuden siten, että nopeuden staattisen arvon
sallitut vaihtelurajat ovat 4 ½ %:n päässä toisistaan nimellispyörimisnopeudella kaikissa
olosuhteissa virtaaman vaihdellessa nollan ja nimellisvirtaaman välillä, jota
suuremmalla virtaamalla moottorin antama enimmäisteho saa alentaa kierroslukua
d. olla varustettu vain sellaisilla moottorin käynnistymistä tai käyntiä estävillä
käsinhoidettavilla laitteilla, jotka ovat automaattisesti normaaliasentoon palautuvia.
Kohdassa 8.2.2.9 mainitut hälytysimpulssit eivät saa pysäyttää moottoria
e. olla varustettu öljynpaine- ja jäähdytysveden lämpötilamittarilla sekä kierrosluku- ja
käyttötuntimittarilla
f. olla varustettu vihreällä merkkivalolla, joka palaessaan osoittaa, että moottorin
käynnistysautomatiikka on kytkettynä.
8.2.2.2
Jäähdytysjärjestelmä
Seuraavat järjestelmät hyväksytään, mutta vaihtoehtoja (a), (b) ja (d) ei yleensä pidetä
suositeltavina Suomessa
a. Vesijäähdytys suoraan sammutusvesipumpun antamalla vedellä. Liitäntä on
suoritettava paineenalennus- ja lämmöntasauslaitteen välillä, jotta
jäähdytysjärjestelmään muodostuva paine ei ylitä moottorin valmistajan suosittelemaa
arvoa, eikä moottoriin tulevan ja siitä lähtevän jäähdytysveden lämpötilaero tule liian
suureksi. Jäähdytysveden poistoputki on johdettava avoimeen viemärisuppiloon, jotta
jäähdytysjärjestelmän toimita on helposti valvottavissa. Poistoputken tulee päättyä
vähintään 150 mm korkeudella moottorin jäähdytysveden poistoaukon yläpuolella.
15
Sammutusvesipumppaamot
b.
c.
d.
Vesijäähdytys sammutusvesipumpun antamalla vedellä, lämmönvaihtajan välityksellä.
Raakavesi otetaan palovesipumpusta tarvittaessa paineen alennuslaitteen kautta, jotta
paine lämmönvaihtajassa pysyy valmistajan antamien ohjeiden mukaisena.
Jäähdytysveden poistoputki on tehtävä siten, että vedenvirtaus voidaan helposti
havaita.
Poistoputken tulee päättyä vähintään 150 mm korkeudella moottorin jäähdytysveden
poistoaukon yläpuolella. Ensiöpiirissä tulee vettä kierrättää erillisellä pumpulla, jota
dieselmoottori käyttää. Toisiopiirin vesitilavuuden tulee olla moottorin valmistajan
suosituksen mukainen.
Vesijäähdytys ilmajäähdytteisen lämmönvaihtajan (jäähdytin) välityksellä.
Järjestelmässä tulee olla dieselmoottorin käyttämä kiertovesipumppu. Järjestelmän
vesitilavuuden tulee olla moottorin valmistajan suosituksen mukainen. Tuulettimen
käyttövoima on otettava dieselmoottorista vähintään kahden hihnan välityksellä.
Järjestelmän tulee toimia vielä kun puolet hihnoista on katkennut.
Suora ilmajäähdytys dieselmoottorin käyttämällä tuulettimella. Tuulettimen käyttö
otettava dieselmoottorista vähintään kahden hihnan välityksellä. Järjestelmän tulee
toimia vielä kun puolet hihnoista on katkennut.
Jäähdytysveden johtamiseen tulee käyttää teräs- tai kupariputkea, jonka halkaisija ei
saa olla 15 mm pienempi. Jäähdytysjärjestelmässä käytettävät suodattimet on
mitoitettava siten, että niiden tukkiutuminen on epätodennäköistä.
Jäähdytysveden kulutus on otettava huomioon pumppua mitoitettaessa.
Jos jäähdytysjärjestelmässä käytetään magneettiventtiilejä, on niitä kytkettävä kaksi
rinnan siten, että ne saavat jännitteensä eri akustoista.
8.2.2.3
Ilman suodatus
Moottori tulee varustaa riittävän suurella imuilman suodattimella, jonka sprinklatussa
pumppaamossa tulee rakenteeltaan ja sijoitukseltaan olla sellainen, ettei sprinkleristä
purkautuva vesi vaaranna moottorin käyntiä.
8.2.2.4
Pakokaasujärjestelmä
Pakokaasujärjestelmään tulee asentaa sopiva äänenvaimentaja, jonka vastapaine ei saa
ylittää moottorinvalmistajan suosituksia. Milloin pakoputkijärjestelmä on moottorin
yläpuolella, tulee huolehtia, ettei siihen tiivistyvä vesi pääse moottoriin. Pakoputki on
asennettava niin, etteivät sen kuumuus tai siitä lähtevät kipinät aiheuta palovaaraa
ympäristölle.
8.2.2.5
Moottorin pysäyttämisjärjestelmä
Pysäyttämisjärjestelmän tulee olla ainoastaan käsin ohjattavissa ja pysäytysvivun tulee
käytön jälkeen automaattisesti palautua käynnistysasentoon.
8.2.2.6
Polttoainejärjestelmä
Polttoaine: Polttoainetta tulee säiliössä olevan polttoaineen lisäksi olla aina helposti
saatavissa 6 tunnin käyttöä varten moottorin käydessä täydellä kuormalla.
Polttoainesäiliö: Polttoainesäiliön tulee olla teräslevyä. Saumojen tulee olla hitsattuja ja
säiliön tulee sijaita moottorin polttoainepumpun yläpuolella. Polttoainesäiliö ei saa olla
sinkittyä levyä. Säiliön tilavuuden tulee olla niin suuri, että sen polttoainemäärä riittää
kuuden tunnin käyttöön täydellä kuormalla. Kullakin moottorilla tulee olla erillinen
polttoainesäiliö.
Polttoaineputket: Kaikki venttiilit polttoainesäiliön ja moottorin välisessä syöttöputkessa
tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle säiliötä ja niiden auki pysyminen tulee varmistaa.
Polttoaineputket eivät saa olla sinkittyä putkea. Polttoaineputken liitokset eivät saa olla
juotettuja, eikä niissä saa käyttää muoviosia. Polttoaineputket on huolellisesti tuettava ja
suojattava mekaanista vahingoittumista vastaan. Polttoaineputken säiliössä olevan aukon
16
Sammutusvesipumppaamot
tulee sijaita vähintään 20 mm etäisyydellä säiliön pohjasta. Säiliön pohjassa tulee olla
tyhjennystulppa.
Apulaitteet: Polttoainejärjestelmässä tulee olla seuraavat laitteet:
a. veden- ja sakanerotin
b. polttoainemäärän osoitin. Polttoaineen osoittimen vahingoittuminen ei saa aiheuttaa
polttoainevuotoa.
c. polttoainesäiliön tarkastus- ja puhdistusaukko
d. polttoainesuodatin polttoainetankin ja pumpun välissä. Suodatin tulee olla helppo
puhdistaa.
e. kierretulpat, joiden avulla voidaan poistaa ilma koko polttoainejärjestelmästä
Ilmanpoistohanat eivät ole sallittuja.
8.2.2.7
Käynnistysjärjestelmä
Moottorilla tulee olla käynnistysjärjestelmä automaattista ja käsin käynnistystä varten.
Milloin käynnistys tapahtuu sähkökäyttöisellä käynnistysmoottorilla tulee yli 1640 cm 3
moottorilla olla 24 V käynnistysjärjestelmä. Pienemmällä moottorilla saa olla 12 V
käynnistysjärjestelmä.
Sähkökäyttöisellä käynnistysjärjestelmällä varustetulla moottorilla tulee olla aina kaksi
erillistä akustoa. Käynnistysjärjestelmän kytkennän tulee olla sellainen, etteivät paristot voi
joutua hetkellisestikään sähköiseen kosketukseen keskenään. Automaattisella ja käsin
käynnistysjärjestelmällä saa olla yhteinen käynnistysmoottori, mutta niillä tulee olla erilliset
ohjausvirtapiirit varokkeineen.
Käynnistysmoottorin tulee kytkeytyä dieselmoottorin vauhtipyörän hammaskehään
aksiaalisesti liikkuvalla, sähkömagneetin ohjaamalla hammaspyörällä. Hammaspyörän
tulee pyöriä hidastetulla nopeudella kytkeytyessään moottorin juoksupyörän
hammaskehään.
Moottorin käynnistyessä tulee käynnistysmoottorin hammaspyörän automaattisesti
irrottautua dieselmoottorin juoksupyörän hammaskehästä. Ohjausimpulssi tulee ottaa
sähköisestä tai mekaanisesta, dieselmoottorin kierroslukua valvovasta laitteesta. Tähän
tarkoitukseen ei saa käyttää pumpun painepuolelle tai öljyjärjestelmään liitettyä
painekytkintä. Kierroslukua valvovan laitteen tulee olla suoraan tai
hammaspyörävälityksellä moottoriin kytketty (esim. hihnalla tai taipuisalla vaijerilla
kytkeminen on kielletty).
Automaattisella ja käsin käynnistysjärjestelmällä tulee olla edellä mainitun kierroslukua
valvovan laitteen ohjaama lukituskytkentä, joka estää käynnistysmoottorin toiminnan
dieselmoottorin pysähtyessä.
Automaattinen käynnistysjärjestelmä
Automaattisen käynnistysjärjestelmän tulee toimia kohdan 7 mukaisen painekytkimen tai
kaukokäynnistysjärjestelmän antamasta impulssista. Käynnistysohjelman tulee käsittää
kuusi 15 s pituista pyöritysjaksoa enintään 6 s välein. Ellei dieselmoottori tällöinkään ole
käynnistynyt, tulee automatiikan kytkeytyä irti ja antaa sekä optinen että akustinen
hälytysmerkki.
Pumppuyksikön vastaanottotarkastuksessa tulee suorittaa seuraava koe: Dieselmoottori
estetään käynnistymästä esim. estämällä polttoaineen saanti moottorin pysäytysvivun
avulla. Käynnistysmoottorin annetaan pyörittää dieselmoottoria kuusi pyöritysjaksoa, jonka
17
Sammutusvesipumppaamot
jälkeen hälytysjärjestelmän tulee toimia ja automaattisen käynnistysjärjestelmän kytkeytyä
irti. Tämän jälkeen käynnistetään moottori samalla akustolla. Jos moottorilla on kaksi
akustoa, tulee vastaava koe suorittaa molemmilla paristoilla.
Käsinkäynnistysjärjestelmä
Sähkökäyttöinen käsinkäynnistysjärjestelmä on varustettava akustolla, joka täyttää
automaattiselle käynnistysjärjestelmälle asetettavat vaatimukset. Käynnistys on voitava
suorittaa yhdestä valintakytkimestä.
Akustot ja vakiojännitevaraajat
Akustojen tulee olla paikalliskäyttöön soveltuvia, moottorin käynnistysakuiksi valmistettuja
lyijyakkuja, joissa positiivisina levyinä ovat aktiiviaineella täytetyt reiälliset putket. Niiden
arvioidun kestoiän tulee olla vähintään 3-4 vuotta. Myös muunlaisia, kestoiältään ja
käyttöominaisuuksiltaan vähintään vastaavia akkuja (esim. alkaliakkuja), saa käyttää.
Kunkin akuston tehon tulee olla riittävä dieselmoottorin 12 peräkkäiseen 15 s
käynnistysjaksoon täydellä puristuksella ilman uudelleen varausta moottorin ollessa kylmä.
Käynnistysjaksojen väli saa olla enintään 6 s. Pariston tehon tulee riittää kuuteen
peräkkäiseen käynnistysjaksoon akkujen oltua viikon irtikytkettyinä varauslaitteesta, mutta
kytkettyinä normaaleihin käynnistysautomatiikan edellyttämiin laitteisiin merkkivalot ja
hälytyslaitteet mukaanluettuina.
Dieselmoottorit on varustettava kutakin akustoa varten erillisellä vakiojännitevaraajalla, jolla
on rajoitettu enimmäisvirta. jännitteen tulee olla vakioitu vähintään ±1 % tarkkuudella
verkkojännitteen vaihdellessa ±10 %. Latauslaitteiden tulee olla varustetut mittareilla, joilla
akkujen jännite ja varausvirta on todennettavissa. Varauslaitteen tulee olla jatkuvasti
kytkettynä akustoon varausjännitteellä, joka lyijyakulla on 2,22 V kennoa kohti. Purkautunut
akku on varauslaitteella voitava varata myös 2,4 - 2,5 V jännitteellä kennoa kohti.
Kytkennän suuremmalle varausjännitteelle tulee tapahtua automaattisesti alarajalla 1,9 V ja
takaisin 2,22 V jännitteelle, kun yläraja 2,4.2,5 V on saavutettu. Varaajan nimellisvirran tulisi
olla vähintään
𝑎𝑘𝑢𝑛 𝑘𝑎𝑝𝑎𝑠𝑖𝑡𝑒𝑒𝑡𝑡𝑖 𝐴ℎ, 10 ℎ 𝑝𝑢𝑟𝑘𝑎𝑢𝑠𝑎𝑗𝑎𝑙𝑙𝑎
24 ℎ
Automaattisen varausjännitteen kytkentälaitteen lisäksi tulee varaaja olla varustettu
suuremman varausjännitteen (2,4…2,5 V kennoa kohti) käsin ohjattavalla
pakkokytkennällä.
8.2.2.8
Työkalut ja varaosat
Moottoriin kuuluvat erikoistyökalut ja akun hoitovälineet tulee säilyttää pumppuhuoneessa,
tarkoituksenmukaisessa kaapissa.
Seuraavat moottorin varaosat tulee aina säilyttää pumppuhuoneessa:
a. kaksi sarjaa polttoainesuodattimia
b. kaksi sarjaa voiteluöljysuodattimia
c. kaksi sarjaa hihnoja (milloin sellaisia käytetään)
d. yksi täydellinen sarja tiivisteitä, kannen tiiviste mukaan luettuna, sekä letkuja ja
letkujen kiristysvöitä
e. varaosat keskuskojetta varten
18
8.2.2.9
Sammutusvesipumppaamot
Hälytyslaitteet ja moottorin keskuskoje
Dieselmoottori tulee varustaa sekä optisilla että akustisilla hälytyslaitteilla, jotka varoittavat
pumppuhuoneella ainakin seuraavista seikoista:
 moottori saanut käynnistyskäskyn
 moottori ei käynnisty
 alhainen öljynpaine
 korkea jäähdytysveden lämpötila
 ohjausjännite alhainen
 akuston varaajan jännite alhainen
Moottorin sähköisten toimintojen ohjauksen edellyttämät laitteet on sijoitettava koteloon,
joka suojaa pölyltä ja roiskevedeltä. Akkujen laturit saavat olla erilliset, jolloin ne on
kiinnitettävä keskuskojeen läheisyyteen. Keskuskojeessa on käytettävä luotettavia
komponentteja ja asennusmenetelmiä.
Keskuskojeen paneelissa tulee olla vihreä merkkivalo, joka palaessaan ilmaisee, että
moottori on käynnistysvalmis ja kytketty automatiikalle. Paneelissa tulee lisäksi olla
ohjausvipu, jolla asennot: automatiikka, seis, käsinkäynnistys.
9
Kuukausittainen koekäyttö
9.1
Pumpun koekäyttö
Pumpun käynnistyskoe tulee tehdä kuukausittain. Kokeen yhteydessä tulee painetta
vähentämällä todeta, että käynnistyslaitteet toimivat oikealla käynnistyspaineella.
Käsinkäynnistys tulee myös kokeilla kuukausittain. Jos järjestelmä ohjataan
kaukokäynnistyspainikkeilla, tulee joka kuukausi suorittaa käynnistys vuoron perään eri
painikkeilla.
9.2
Dieselmoottorin koekäyttö
Dieselmoottoria tulee käyttää moottorin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kokeen
yhteydessä tulee tarkastaa ainakin seuraavat seikat:
 automaattinen käynnistys ja käyntiinlähtöpaine
 käsikäynnistys
 moottorin polttoaine- ja öljymäärä
 vesijäähdytteisissä moottoreissa jäähdytysveden määrä
 akustojen latauslaitteiden toiminta
 akkunesteen pinta
 akkunesteen ominaispaino, neljännesvuosittain
 akustojen teho käyttämällä moottoria kummallakin akustolla kaksi käynnistysjaksoa
19
Sammutusvesipumppaamot
Liite 1 Painemittarit, mittariyhteet
Painemittarin tulee olla nestevaimennettu ja hyvälaatuinen. Asteikon halkaisijan tulee olla
vähintään 100 mm ja mitta-alueen n. 1,5, kertaa mittarin kohdalla esiintyvä suurin paine.
Asteikkojaon tulee noudattaa seuraavaa taulukkoa.
Painemittarin asteikko
Mitta-alan yläraja, bar
Asteikon jakoviivojen väli
enintään, bar
10
0,2
10-16
0,5
yli 16
1
Mittari on liitettävä vähintään seuraavan taulukon osoittamalle etäisyydelle virtauksen
pyörteisyyttä aiheuttavasta laitteesta. Taulukossa D=putken sisähalkaisija.
Painemittarin vähimmäisetäisyys pyörteitä aiheuttavasta laitteesta
Laite
Käyrä tai T-haara
Yksisuunta-, luisti-, läppä- ja
palloventtiili
Putkikartio, laajeneva
Pumpun imuaukko
Pumpun paineaukko
Kuristuslaippa
Mittari virtaussuunnassa
ennen laitetta
laitteen jälkeen
1D
2D
1D
2D
1D
1D
1D
1D
2D
2D
2D
2D
Mittari on kiinnitettävä rakenteeseen tai laitteeseen, jossa se ei joudu alttiiksi lukemista
haittaavalle tai mittaria vahingoittavalle tärinälle.
Tarvittaessa on mittarin liitännässä käytettävä paineen tärinäkomponenttia vaimentavaa
tasausastiaa.
A metallikudoksella suojattu letku
B kuristuslaippa
C tasausastia
D painemittari
E yhde tarkistusmittaria varten
F tyhjennysventtiili
Kuva 6 Painemittariyhde
Mittariyhteessä tulee olla sulkuventtiili. Painemittarit on varustettava rinnakkaisyhteellä
tarkistusmittaria varten. Tässä yhteessä tulee olla sulkuventtiili ja R ½ in putkikierre.
Vesilähteiden koetukseen ja tarkkailuun käytettävät mittarit on sijoitettava keskitetysti
mittalaitteen säätöventtiilin läheisyyteen siten, että ne ovat luettavissa venttiiliä
säädettäessä.
20
Sammutusvesipumppaamot
Liite 2 Vesilähteen virtaaman mittalaite
Mittalaite rakennetaan seuraavia kuvia ja taulukoita noudattaen.
Mitattu virtaama 𝑄 = 𝐾√𝑝1 − 𝑝2
(Q l/mmin, p bar)
Putkisto on tuettava lujaan alustaan, mieluiten betoniperustuksilla kurituslaipan molemmin
puolin. Painemittari on kiinnitettävä seinään tai muuhun tukevaan rakenteeseen ja liitettävä
putkistoon muotojäykällä kumiletkulla. Mittarin tulee suurimmalla mitattavalla virtaamalla
olla mahdollisimman vapaa värinästä. Tarvittaessa on käytettävä tasausastiaa (kuva 6, liite
1).
Kuva 7 Kuristuslaipalla varustettu virtauspiiri
1.
2.
3.
4.
5.
Luistiventtiili, mittauksen aikana täysin auki.
Luistiventtiili, jolla säädetään virtaamaa.
Kuristuslaippa.
Palloventtiilit, joilla ohjataan paineet painemittarille.
T-kappaleet, joissa on tulpatut, R ½ in kierteellä varustetut ulostulot tarkistusmittareita
varten.
Mitat a, b, c, d, e ja f on ilmoitettu seuraavassa taulukossa.
Mitat a, b, c, d, e ja f ovat vähimmäismittoja suorille putkenosuuksille.
g on suositeltava vähimmäisetäisyys käyrälle tai T-kappaleelle.
Kaikki mitat mm.
Virtaaman mittalaitteen mittoja
Putken sisähalkaisija D
Nimellinen
65
80
100
150
Keskimäär.
70.3
82,5
107,1
159,3
a
b
c
e
f
g
Laipan
paksuus
1600
1900
2400
3600
1000
1200
1500
2200
70
80
100
150
330
400
500
800
200
220
300
450
650
750
950
1000
3
3
6
6
Seuraavaa taulukkoa käyttäen valitaan mittalaitteen putken sisähalkaisija ja laipan aukon
halkaisija siten, että seuraavat ehdot täyttyvät:
1. Mitattavalla enimmäisvirtaamalla on paine p2 vähintään yksi baari.
2. Pienimmällä mitattavalla virtaamalla p1-p2 vähintään yksi baari.
3. palovesipumppaamolla enimmäisvirtaama on n. 1,5 x nimellisvirtaama.
4. Tarvittaessa voidaan asentaa kaksi samanlaista mittalaitetta rinnan, jolloin venttiili 2
asennetaan yhteiseksi säätöventtiiliksi molemmille laitteille. Mitta f lasketaan tällöin
laitteita yhdistävälle käyrälle.
21
Sammutusvesipumppaamot
Laippa on tehtävä pronssista tai haponkestävästä teräksestä, johon porataan tai sorvataan
suorareunainen aukko. Aukon särmien on oltava suorakulmaiset, ilman pyöristyksiä tai
työstönjälkiä. Aukko on tehtävä 0,1, mm tarkkuudella. Laipassa on oltava putken
ulkopuolelle näkyvä osa, johon pysyvästi merkitään putken todellinen sisähalkaisija,
laipassa olevan aukon halkaisija ja K-arvo. K-arvot merkitään pyöristettynä lähimmäksi
kokonaisluvuksi, halkaisijat 0,1, mm tarkkuudella. Tarvittaessa määrätään K-arvo
interpoloimalla.
Paineiden p1 ja p2 mittaamista varten tehtävät liitännät mittalaitteen pääputkeen on tehtävä
poraamalla putkeen teräväreunaiset 4 mmØ aukot. Putken sisäpinnalta poistetaan
työstöjäljet. Liitännät tehdään hitsaamalla kierteitetty liitoskappale mittalaitteen pääputkeen.
Painemittarin asteikko on valittava sopivaksi mitattavia paineita varten. Suurin paine on
vähintään pumppujen enimmäispaine.
22
Sammutusvesipumppaamot