LIITO-ORAVASELVITYS MYNKELINMÄEN

Lappajärven kunta
Maneesintie 5A
62600 Lappajärvi
Puh: 06 2412 500
Fax: 06 2412 5699
http://www.lappajarvi.fi
LIITO-ORAVASELVITYS MYNKELINMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEELLA
15.4.2014
LuK Elsi Övermark
Taustaa
Liito-orava (Pteromys volans) on Siperian taigametsien laji, jota tavataan Euroopan alueella vain
Suomessa sekä jonkin verran Virossa. Laji on Suomessa vaarantunut (VU) ja luonnonsuojelulain
nojalla rauhoitettu. Merkittävin syy liito-oravan uhanalaisuuteen on metsätalous. Laji suosii
vanhoja, kuusivaltaisia sekametsiä ja se kärsii kolopuiden, erityisesti vanhojen haapojen,
vähenemisestä. Liito-oravaa koskevat Euroopan yhteisön luontodirektiivin lajisuojelun
erityissäännökset. Nämä säädökset on pantu täytäntöön luonnonsuojelulain 49 §:ssä, jonka
mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen
hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Luonnonsuojelulain tarkoittama liito-oravan
lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen tarkoittaa pesintään ja oleskeluun käytettävien
puiden kaatamista. Lisääntymis- ja levähdyspaikan käsitteeseen luetaan myös niiden välittömässä
läheisyydessä olevat suojaa ja ravintoa tarjoavat puut. Hävittämiseen voidaan rinnastaa myös
tilanne, jossa kaikki kulkuyhteydet lisääntymis- ja levähdyspaikkaan tuhotaan. Lopullisessa
kaavaratkaisussa tulisi ottaa huomioon liito-oravan elinmahdollisuuksien turvaaminen.
Lappajärven kunnan Mynkelinmäen alueella (kuva 2: kartta) suunnitellaan maankäyttöä
asemakaavan muutosta varten. Tarkoituksena on kaavoittaa maalaiskylä, jossa olisi mahdollista
pitää pienimuotoisesti kotieläimiä. Tätä varten noin 12 ha:n kokoisella asemakaava-alueella tehtiin
liito-oravaselvitys, joka toteutettiin lajin havainnoinnin kannalta hyvin optimaaliseen aikaan 14.15.4.2014 kun lumet olivat sulaneet. Maastotyöskentelyn yhteydessä kartoitettiin erityisesti liitooravan esiintymistä alueella, mutta samalla selvitettiin myös alueen muita luontoarvoja, joilla
saattaisi olla vaikutusta kaavan laatimiseen.
Selvitysmenetelmät
Liito-oravaselvitys tehtiin kartoittamalla Mynkelinmäen kaava-alue 14.-15.4.2014. Huomio
kiinnitettiin suunnitteluun vaikuttaviin luontoarvoihin, kuten:
 Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit
 Metsälain mukaiset täkeät elinympäristöt
LIITE 1


Uhanalaisuusluokituksen (Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus
2000) mukaiset lajit
Luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaiset lajit
Alueen kasvillisuutta tarkasteltiin metsä- ja luontotyyppitasolla. Lajistotason
kasvillisuuskartoitukseen ajankohta oli liian aikainen, mutta jotkin yksittäiset lajit otettiin
selvityksessä huomioon. Luontodirektiivin liitteen IV a lajeista päähuomio kiinnitettiin liitooravaan. Lajille soveltuvasta elinympäristöstä tarkastettiin mahdolliset liito-oravan oleskelu- ja
ruokailupuut etsimällä sopivien puiden ja puuryhmien alta liito-oravan papanoita. Alueelta
tarkastettiin haaparyhmät, nuoret haavikot (runkojen läpimitta vähintään 10 cm) sekä järeät,
ympäristöä kookkaammat kuuset. Myös pesäkolopuut merkittiin ylös ja niiden alustat
tarkastettiin.
Tulokset
Selvityksen kohteena oleva Mynkelinmäen asemakaava-alue on kooltaan noin 12 ha. Alueen
pohjoispäädyn yläkulma rajoittuu nuoreen kanervatyypin (CT) kuivakangas taimikkoon. Samaa
metsätyyppiä kasvaa kaava-alueen luoteiskulmassa, jonka puusto on kuitenkin vähän
varttuneempaa (korkeus noin 5m). Itäpuoli, länsinurkka ja luoteispääty rajoittuvat peltoviljelmiin.
Lounaispuolella kasvaa puolukkatyypin (VT) kuivahkoa kangasta. Alueen eteläpuolella on jo
asutusta, jota olisikin tarkoitus laajentaa kartoitetulle alueelle.
Jaoin selvityksen kohteena olleen asemakaavoitusalueen kahdeksaan maisemakuvioon metsä- ja
kasvillisuustyyppien perusteella. Alla kukin maisemakuvio on käyty läpi omana kappaleenaan.
Lounaiskulma (karttaan harmaalla rajattu alue) on puolukkatyypin (VT) kuivahkoa kangasta.
Pääpuulajina on mänty ja sekapuustona joukossa kasvaa myös kuusta kosteimmissa painanteissa.
Pensaskerroksessa katajaa ja kenttäkerroksessa yhtenäinen varpukasvillisuus, joka koostuu
puolukasta ja mustikasta. Pohjakerroksessa on mm. seinäsammalta. Muuta huomioitavaa: Puuston
joukossa muutamia pystyyn kuolleita keloja, jotka tulisi säästää.
Alueen keskiosan (karttaan ruskealla rajattu alue) reunassa kulkee tie, jonka lähiympäristössä on jo
nähtävissä ihmistoiminnan vaikutuksia. Tien itäpuolella on tehty harvennushakkuu, jonka
seurauksena paikalle on ilmestynyt hakkuuaukeille tyypillistä kasvillisuutta kuten hietakastikkaa ja
vadelmaa. Ennen harvennushakkuuta alue on ollut samaa puolukkatyypin (VT) kuivahkoa kangasta
kuin lounaiskulmakin. Aukealle alueelle on jätetty suurikokoisia mäntyjä, 4 komeaa kuusta ja
muutamia yksittäisiä haapoja. Maasto viettää loivasti tiestä itäänpäin ja alavammalla maasto
muuttuu märemmäksi.
Luoteiskulmassa (karttaan oranssilla rajattu alue) on varttunutta kanervatyypin (CT) kuiva kangas
taimikkoa. Pääpuulajina mänty, jonka keskimääräinen korkeus on noin 5 metriä. Pensaskerros on
LIITE 1
harvaa, vain yksittäisistä rauduskoivun vesoista koostuvaa. Kenttäkerrosta hallitsevat varvut,
valtalajina kanerva. Pohjakerroksessa on mm. seinäsammalta.
Luoteispäädyssä (karttaan keltaisella rajattu alue) on viljelykäytössä olevaa peltoa.
Pellon itäpuolella (karttaan violetilla rajattu alue) on varttunutta sekametsätaimikkoa (puuston
korkeus noin 5 metriä). Pääpuulajeina ovat koivu, kuusi ja mänty. Joukossa paljon myös pajuja. Jos
metsän kasvua halutaan edistää, voisi pajukoita harventaa. Muussa tapauksessa alue ei ole liitooravan kannalta tällä hetkellä tärkeä elinympäristö vaan toimii lähinnä ihmistoimintaa
puskuroivana häiriövapaana vyöhykkeenä varttuneen taimikon itäpuolella olevalle tuoreelle
kangasmetsälle.
Pohjoisnurkkauksessa (karttaan vaaleanvihreällä rajattu alue) on mustikkatyypin (MT) tuoretta
kangasmetsää. Pääpuulajit ovat koivu, kuusi ja mänty. Joukossa on sekapuuna myös haapaa,
pihlajaa ja raitaa. Osa puista on iäkkäitä ja kookkaita. Lisäksi joukossa on ilahduttavan paljon
lahopuuta sekä pystyyn kuolleina pökkelöinä että maapuuna. Lahopuusta kielii myös kääpien
(ainakin taula-, arina-, pökkelö- ja pakurikääpä) ja tikkojen esiintyminen alueella.
Pensaskerroksessa on katajaa ja kenttäkerroksessa valtavarpuna mustikkaa sekä jonkin verran
puolukkaa. Paikoittain löytyi myös laajoja riidenliekokasvustoja. Pohjakerroksessa vallitsi
seinäsammal ja kerrossammal. Alueen länsireunassa kulkee sammaloitunut kiviaita (mm.
sulkasammalta), minkä länsipuolella on nuori haavikko ja aidan molemmin puolin järeitä haapoja.
Useissa näistä haavoista on lukuisia liito-oravan pesäkoloksi soveltuvia koloja (kuva 1). Liito-oravan
papanoita haapojen juurelta ei kuitenkaan löytynyt. Voi olla, että laji käyttää aluetta vain osana
reviiriään esim. levähdys- ja ruokailupaikkana tai liikkumisväylänä alueelta toiselle. Puustossa oli
tyypilliseen liito-oravan elinpiiriin nähden suhteessa kuusta vähemmän. Haapojen pesäkolot
soveltuvat kuitenkin liito-oravien lisäksi myös muille pikkunisäkkäille kuten lepakoille ja monille
linnuille. Kiviaidan läheisyydessä on haapojen lisäksi runsaasti katajaa sekä romahtanut lato.
Itäpuolella (karttaan tummanvihreällä rajattu alue) on koivikko, jossa kasvaa sekapuustona
harmaaleppää, haapaa ja pajuja. Haavan osuus puulajistosta vaihtelee paikoittain vähäisestä
runsaaseen. Alueen läpi johtaa vanha tiepohja, joka toimii nykyisin polkuna. Noin puolessa välissä
polkua, sen oikealla puolella (lännestä päin tultaessa) kasvaa kolme vanhaa pihlajaa ja aivan pellon
reunassa järeä haapa. Vasemmalla puolella on välillä aukkoisempia kohtia. Polkua eteenpäin
jatkettaessa alueen itäreunan läheisyydessä tien oikealla puolella on vanhan tontin rauniot
kivikasoineen ja -aitoineen, joita jatkuu myös tien vasemmalle puolelle. Kiviaita kulkee koko alueen
läpi aina pohjoisnurkan mustikkatyypin (MT) tuoreeseen kangasmetsään saakka, missä ne yhtyvät
edellisessä kappaleessa mainittuun kiviaitaan. Välillä aitoja kulkee jopa kaksi rinnakkain. Aitojen
läheisyydessä kasvaa koko matkan haapaa. Vanhan tontin raunioilla on vanha kuusi, neljä
käkkyräoksaista aihkimäntyä, kolme vanhaa koivua ja raita. Tontin ympärillä on runsaasti nuorta
haapaa. Tien vasemmalla puolella on kolme vanhaa pihlajaa ja kenttäkerroksessa katajaa. Muuten
kenttäkerrosta hallitsee vadelma. Lisäksi kenttäkerroksessa on tontin raunioilta villiintynyttä
LIITE 1
pensasta. Pohjakerroksessa on mm. seinä- ja kerrossammalta, paikoittain myös lehtisammalta.
Muita alueella havaittuja kasveja ovat koiranputki, karhunputki, metsämansikka, lakka,
hiirenporras, kevätpiippo ja isotalvikki.
Hakkuualueen länsikulmassa (karttaan punaisella rajattu alue) on loivasti koivikkoon viettävä
rinne, jonne on jätetty pääpuustoksi koivua, harmaaleppää ja mäntyä. Joukossa on myös yksi
vanha raita. Kasvillisuus on muuten samantyyppistä kuin harvennushakkuualueella muutenkin.
Tälle alueelle saisi laidunnuksella luotua kauniin puolikulttuurimaisemaa jäljittelevän ympäristön,
joka lisäisi alueen monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä. Alueella olisi näin mahdollisuus kehittyä
väljäpuustoiseksi metsälaitumeksi. Laidunnukseen voisi käyttää esim. lampaita tai hevosia.
Johtopäätökset
Tehdyn selvityksen perusteella alueen luontoympäristön arvot eivät aseta erityisiä rajoitteita
maankäytön suunnittelulle.
Liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä voisi selvitetyllä alueella olla lähinnä pohjoisnurkan
mustikkatyypin (MT) tuore kangasmetsä ja sen välittömässä läheisyydessä oleva järeiden ja
varttuneiden haapojen vyöhyke. Haavat ja niiden pesäkolot voivat tarjota ruokailu- ja
levähtämispaikkoja enemmän liikkuville uros liito-oraville (reviirin koko n. 60 ha) tai toimia osana
reviiriä naaraille (reviirin koko n. 9 ha). Haavat eivät kuitenkaan yksistään riitä tarjoamaan pysyvää
reviiriä lajille. Liito-oravan papanoita alueelta ei löytynyt. Luultavasti pohjoisnurkan sekametsässä
pitäisi puustossa olla kuusta suhteessa nykyistä enemmän. Vaikka alueella ei tavattu liito-oravaa,
on mahdollista että se käyttää aluetta liikkumisväylänä muihin sille soveltuviin elinympäristöihin.
Liito-oravat voivat käyttää reviirinsä reunoilla olevia metsiä ja varttuneita taimikoita ruokailuun ja
liikkumiseen (kuusi)metsiköstä toiseen. Puuttomat hakkuuaukiot ja nuoret taimikot ovat liitooravalle avoimiin alueisiin verrattavia, suojattomia alueita.
Suosittelen joka tapauksessa kaava-alueen pohjoisnurkan runsaasti vanhoja puita ja myös
yllättävän paljon lahopuuta sisältävän mustikkatyypin (MT) tuorekankaan, pitkän kiviaidan, sen
läheisyydessä esiintyvän haapakeskittymän (erityisesti järeiden haapojen) ja koko asemakaavan
alueen yksittäisten puiden/puuryhmien kuten käkkyräoksaisten aihkimäntyjen, vanhojen
harmaaleppien, pihlajien, koivujen ja raitojen säilyttämistä alueen monimuotoisuuden ja
viihtyisyyden kannalta. Säästettävien metsäalueiden ympärille olisi erittäin suotavaa jättää myös
10-15 metrin suojavyöhyke puskuroimaan reunavaikutusta ja ihmisen toimintaa. Lisäksi kiviaidat,
entisten tonttien rauniot sekä niiden lähiympäristö vanhoine puineen kannattaisi säilyttää jollain
tasolla kulttuuri- ja viihtyisyyssyistä.
Suositellut säilytettävät alueet ovat merkittäviä erityisesti linnuston (esim. tikat), lepakoiden sekä
lahopuuta ja haapaa suosivien hyönteisten, sammalien, jäkälien ja kääpien kannalta. Haapa on
Suomen luonnon tyypillinen avainlaji, jolla elää noin 300 siihen tiukemmin tai väljemmin
LIITE 1
sitoutunutta seuralaislajia. Monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia ovat vanhat, järeät haavat.
Tällaiset ikihaavat ovat käyneet vähiin metsissämme ja niiden esiintyminen keskittyy lähinnä
luonnonsuojelualueille. Vanhojen yksittäisten haapojen lisäksi on tarpeen turvata haavan
jatkuvuus säästämällä myös keski-ikäisiä, varttuneita ja nuoria haavikoita. Tällaiset yksittäiset
(vanhat ja kookkaat) puut ja puuryhmät olisi tärkeää huomioida maankäyttöä suunniteltaessa.
Alueella kulkee polkuja ja vanhoja teitä, joita voisi käyttää säästettävien alueiden lomassa
kulkevina virkistäytymisreitteinä. Osaan puista voisi asentaa erilaisia linnunpönttöjä kaadettujen
pesäpuiden korvikkeeksi. Laidunnusta suosittelen asutuksen läpi johtavan tien itäpuolelle koivuleppä-mänty puustoiselle harvennetulle alueelle. Laidunnuksella alueesta voi saada kauniin
kulttuurimaisemaa jäljittelevän ympäristön, joka lisää koko asemakaava-alueen monimuotoisuutta
ja viihtyisyyttä.
Lopuksi haluan vielä painottaa, että mitä tehokkaampi on kaavan käyttötarkoitus ja mitä
enemmän tehokkuus merkitsee alueen puuston poistamista, sitä huonommin tämä
käyttötarkoitus turvaa useiden lajien ja myös viihtyisyyden säilymisen. Kaavoituksen muutosta
suunniteltaessa on syytä ottaa huomioon sekä taloudellinen että ekologinen näkökulma riittävissä
määrin eikä vain jompikumpi toisen näkökulman kustannuksella.
Kuva 1. Mustikkatyypin (MT) tuorekankaan haapoihin kaivettuja pesäkoloja.
LIITE 1
Kuva 2. Mynkelinmäen asemakaavoitusalue jaettuna maisemakuvioihin. Värikoodit: harmaa on
puolukkatyypin (VT) kuivahko kangas, ruskea harvennushakkuuaukea, oranssi nuori kanervatyypin (CT)
kuivakangas, keltainen viljelykäytössä oleva pelto, violetti varttunut sekametsä pajukko, vaaleanvihreä
mustikkatyypin (MT) tuore kangasmetsä (johon on luettu mukaan kiviaita ja sitä seuraileva järeiden
haapojen vyöhyke), tummanvihreä koivikko, jonka seassa harmaaleppää, haapaa ja pajuja (haavan osuus
puulajistosta vaihtelee paikoittain vähäisestä runsaaseen) ja punainen hakkuuaukean reunassa loivassa
rinteessä oleva koivu-leppä-mänty painotteinen laidunnukseen hyvin soveltuva alue. Mittakaava 1 : 5000
LIITE 1
1
LAPPAJÄRVI
Mynkelinmäen asemakaavan
muutos ja laajennusalueiden
muinaisjäännösinventointi
2015
Teemu Tiainen
Timo Sepänmaa
Tilaaja: Lappajärven kunta
2
Sisältö
Perustiedot ................................................................................................ 2
Yleiskartat ................................................................................................. 3
Vanhat kartat ............................................................................................. 5
Inventointi ................................................................................................. 7
Tulos ................................................................................................. 9
Lähteet .............................................................................................. 9
Muinaisjäännökset.................................................................................. 10
1 LAPPAJÄRVI KYTÖKANGAS 1 ................................................... 10
Muut havainnot ....................................................................................... 12
2 LAPPAJÄRVI KYTÖKANGAS 2 ................................................... 13
3 LAPPAJÄRVI KYTÖKANGAS 3 ................................................... 12
Kansikuva:
Vallimaista kiviaitaa kohteessa 1.
Perustiedot
Lappajärvi. Mynkelinmäen asemakaavan muutos ja laajennus alueet, korttelit 213
ja 224. Kaksi erillistä aluetta Lappajärven keskustan luoteispuolella.
Tarkoitus:
Selvittää sijaitseeko Mynkelinmäen asemakaavan muutos ja laajennusalueilla kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita hankkeeseen mahdollisesti vaikuttavia arkeologisia jäännöksiä.
Työaika:
Maastotyö 11.8.2015.
Kustantaja: Lappajärven kunta.
Aiemmat tutkimukset: Markku Torvinen 1977 inventointi, Satu Koivisto 2006 inventointi.
Tekijät:
Mikroliitti Oy, Teemu Tiainen ja Timo Sepänmaa.
Tulokset:
Tutkimusalueilta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa
todettiin historiallisen ajan hyvin säilynyt, ilmeisesti yli sata vuotta sitten autioitunut
talon tai torpan paikka, joka luokiteltiin kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Alueelta
löytyi lisäksi historiallisen ajan rajamerkki (joka ei liity nykyisiin rajoihin) sekä kellarin jäännös, joita ei katsottu kiinteiksi muinaisjäännöksiksi.
Alue:
Tutkimusalue on sinisen ympyrän sisällä.
3
Selityksiä:
Koordinaatit ja kartat ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa (Euref). Kartat ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta kesällä 2015 ellei toisin mainittu. Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat digitaalisia. Valokuvat ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä. Kuvaajat: Teemu Tiainen ja Timo Sepänmaa. Kohteiden numerointi
on epävirallinen, vain tämän raportin karttaviitteiksi.
Yleiskartat
Inventointialueet on rajattu vihreällä viivalla, kivikautinen asuinpaikka (Kytökangas mj-rek
1000005866) on merkitty punaisella rasterilla näiden pohjoispuolella. Nyt havaittu historiallisen
ajan muinaisjäänös punaisella pohjoisemman alueen sisällä.
4
Pohjoisempi inventointialue rajattu vihreällä viivalla. Havaitut kohteet kohteet on numeroitu ja
muinaisjäännösalue on rajattu punaisella ja sen sisällä havaitut rakenteet eri symbolein (ks.
kohdekuvaus).
Eteläisempi inventointialue rajattu vihreällä viivalla.
5
Vanhat kartat
Inventointialueet on merkitty vihreällä viivalla vuoden 1860 isojakokartan (E54i:49/1-34) päälle,
samoin punaisella ETRS-TM35 koordinaatisto.
Kartta on huomattavan vahvasti kiertynyt ja karttakuva vinjetoitunut korjausyrityksistä
huolimatta. Sen tarkka asemointi käytetyllä affiinimenetelmällä on mahdotonta. Ylemmän
kaavaalueen itäraja noudattaa oikeasti sen kaakkoiskulmasta pohjoiseen menevää rajalinjaa ja
uklottuu lännessä n. 20 m idemmäksi. Asemoinnista kuitenkin ilmenee alueen sijoittuminen
kyllin tarkasti 1860-luvun kontekstiin ja että havaittu rakennuksen perustus (kohde 1) sijoittuu
alueen kaakkoisosassa sijoittuvan rakennuksen kohdille.
6
Inventointialueet on merkitty vihreällä viivalla 1840-luvun pitäjänkartalle (2314 04). Ote kartasta.
Inventointialueet on merkitty vihreällä viivalla 1840-luvun pitäjänkartalle (2314 07). Ote kartasta.
7
Inventointialueet on merkitty vihreällä viivalla vuoden 1954 peruskartalle (2314 07).
Inventointialueet on merkitty vihreällä viivalla vuoden 1954 peruskartalle (2314 04).
Inventointi
Lappajärven kunnalla on vireillä Mynkelinmäen asemakaavan muutos ja laajennushanke koskien kortteleita 213–218 ja 224. Museovirasto antoi hankkeesta lausunnon 5.5.2015
(MV/183/05.02.00/2015), jossa todetaan, että asemakaavan muutosalueelta ei tunneta kiinteitä
8
muinaisjäännöksiä. Lappajärvellä vuonna 2006 (Satu Koivisto) tehdyssä arkeologisessa kulttuuriperinnön inventoinnissa löytyi Kytökangas niminen kivikautinen asuinpaikka. Samassa yhteydessä Kytökankaalla havaittiin myös vanhoja tervahautoja tai sysimiiluja, joita ei kuitenkaan
tarkemmin selvitetty. Museoviraston lausunnossa edellytetään, että nämä vuonna 2006 havaitut
kohteet tarkistetaan asemakaavatyön yhteydessä ja merkitään kaavakartalle. Hankkeen kaavakonsulttina toimiva Ramboll tilaisi Lappajärven kunnan valtuuttamana hanke-alueen muinaisjäännösinventoinnin Mikroliitti Oy:ltä. Inventoinnin suorittivat Teemu Tiainen ja Timo Sepänmaa
11.8.2015 tutkimuksen kannalta hyvissä olosuhteissa. Maastossa inventointialue tarkastettiin
normaalein arkeologisin inventoinnin menetelmin. Ennen maastotutkimusta alueen topografiaan
tutustuttiin vanhojen ja nykykarttojen avulla, Potentiaalisiksi katsotut maastonkohdat kuljettiin
läpi jolloin niistä tarkastettiin rikkoutunut maanpinta sekä tehtiin tarvittaessa koekuoppia. Maastohavaintojen paikkatiedot mitattiin gps-paikantimella.
Inventointialueen korkein kohta sijaitsee Kytökankaalla hieman yli 90 metriä merenpinnan yläpuolella. Matalin kohta sijaitsee eteläisemmällä alueella noin 70 m mpy Inventointialue on kuroutunut Itämeren altaasta sen Ancylusjärvi vaiheen lopulla ja Litorinameri vaiheen alun aikana,
mesoliitisella kivikaudella. Alueelta voisi löytyä siten rantasidonnaisia, kivikautisia muinaisjäännöksiä. Kivikautta myöhempien esihistoriallisten muinaisjäännösten esiintyminen alueella on
nykyisen arkeologisen tietämyksen mukaan hyvin epätodennäköistä. Vanhojen karttojen perusteella alueella saattoi odottaa myös historialliseen aikaan ajoittuvien kohteiden, kuten rakennuksen perustusten ja tervahautojen, löytymistä.
Inventointialue jakautui kahteen erilliseen alueeseen. Eteläisempi inventointialue sijaitsee Helkanmäen länsipuolella, E-W suuntaisen Söyringintien molemmin puolin olevalla tasaisella pellolla, jonka halki kulkee N-S suuntainen oja. Alueen lounaispuolelta, reilun sadan metrin päästä,
on löytynyt aiemmin kivikauteen ajoittuva kaksoistaltta (Yli-Kivioja mj-rek 1000006280). Löytöpaikka on inventoitu vuonna 1977, jolloin kohde todettiin tuhoutuneeksi. Nyt tehdyn inventoinnin
yhteydessä eteläisempi inventointialue oli heinällä, eikä kostealla ja piirteettömällä alueella havaittu mitään arkeologisesti mielenkiintoista.
Pohjoisempi inventointialue sijaitsee Kytökankaan pohjois-koillislaidalla rajautuen idässä, pohjoisessa ja lännessä pelto- ja metsäalueisiin. Etelässä kyseisen alueen raja noudattaa pääsääntöisesti omakotialueen pohjoisreunaa. Alueen länsiosa on vanhaa havumetsää, jossa maaperä
oli kivistä moreenia. Alueella on uutta omakotitaloasutusta, joka ei näy peruskartalla. Pohjoisemman inventointialueen luoteislaidalta 150 m pohjoiseen sijaitsee kivikautinen asuinpaikka
(Kytökangas mj-rek 1000005866) noin 80–82,5 m mpy. Kohde on löytynyt vuonna 2006 tehdyssä inventoinnissa. Tuolloin tehdyssä inventointiraportissa mainitaan: ”Pellon lounaispuolella,
Kytökankaan harjun laella, kulkee lenkkipolku ja alueelle rakennetaan mm. omakotitaloja. Kankaalla havaittiin muutamia kuoppia; vanhoja tervahautoja tai sysimiiluja, joita on myöhemmin
käytetty romuvarastona.” Nyt tehdyssä inventoinnissa näitä kuoppia, joista ei ole tarkempaa
paikkatietoa, ei etsimisestä huolimatta harjun laelta löydetty.
9
Pohjoisemman alueen länsiosaa. Länteen.
Eteläisempi alue. Pohjoiseen.
Tulos
Tutkimusalueilta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa todettiin historiallisen ajan hyvin säilynyt, ilmeisesti yli sata vuotta sitten autioitunut torpan paikka (kohde 1),
joka katsottiin kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Alueelta löytyi lisäksi historiallisen ajan rajamerkki (kohde 2) joka ei liity nykyisiin rajoihin sekä kellarin jäännös (kohde 3), joita ei katsottu kiinteiksi muinaisjäännöksiksi.
28.8.2015
Teemu Tiainen
Timo Sepänmaa
Lähteet
Pitäjänkartta 2314 04 Lappajärvi (1840-luku). Pitäjänkartasto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, Kansallisarkisto.
Peruskartta 1:20 000 Tarvola 2314 04 vuosilta 1954, 1963, 1977, 1986. Maanmittauslaitos.
Peruskartta 1:20 000 Lappajärvi 2314 07 vuosilta 1956, 1977 ja 1986. Maanmittauslaitos.
Tavaststjerna, A.F. ja Rodas, F. H. 1860. Tarvola Skiftelags egor i Lappajärvi socken och Wasa län.
(E54i:49/1-34) Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Kansallisarkisto. Muinaisjäännökset.
10
Muinaisjäännökset
1 LAPPAJÄRVI KYTÖKANGAS 1
Mjtunnus:
Mj.tyyppi:
Ajoitus:
Laji:
uusi kohde
kiinteä muinaisjäännös
historiallinen
asuinpaikka, torpanpaikka
Koordin:
N 7015095 E 329207
Tutkijat:
Sepänmaa & Tiainen 2015 inventointi
Huomiot:
Sepänmaa & Tiainen 2015:
Alueella todettiin rakennuksen perustuksia, uunin jäännöksiä, kellarikuoppa sekä
kiviaitaa.
a) N 7015106 E 329216. Multapenkillisen rakennuksen perusta, koko 5 x 5 m.
Uunia ei havaittu.
b) N 7015095 E 329207. Kivistä ja maasta rakennettu kellarikuoppa, koko 5 x 5 m,
syvyys 1,5 m.
c) N 7015082 E 329228. Multapenkillisen rakennuksen perusta, koko 5 x 4 m. Uunia ei havaittu.
d) N 7015089 E 329200. Rakennuksen perustuskiviä, ilmeisesti rakennuksen lounaiskulmaa.
e) N 7015109 E 329191. Uunin jäännös, koko noin 2,5 x 3 m, korkeus noin 80 cm.
Turpeen alla havaittiin tiilimurskaa.
Edellä mainituista jäänteistä pohjoisluoteeseen, aina kaava-alueen luoteisrajalle
on pätkittäistä, vallimaista kiviaitaa, leveys noin 1,5 m, korkeus 0,5 – 1 m.
Alue kasvaa tiheää koivu- ja muuta lehtipuumetsää. Aluskasvillisuus on lehtomaista ja hyvin tiheää ja korkeaa (jopa 1,5 m), mikä hankaloitti suuresti jäännösten havainnointia ja valokuvaamista.
Paikalle on 1840-luvun pitäjänkartassa sekä vuoden 1860 isojakokartassa merkitty
torppa, jota ei esiinny myöhemmissä kartoissa. Kysymyksessä on ilmeisesti yli sata vuotta sitten autioitunut torpan paikka hyvin säilyneine rakennusjäänteineen ja
kiviaitoineen. Paikka on arkeologisessa mielessä ehjä ja hyvin säilynyt kokonaisuus. Kohteella on sekä suojelullista että tutkimuksellista arvoa.
Ehdotus muinaisjäännösalueeksi: rakennuksen ym. jäänteet sekä kiviaidat lukuun
ottamatta alueen koillislaidalla olevaa kiviaidan pätkää, joka on suureksi osaksi tuhoutunut ojan kaivuun yhteydessä.
11
Kaava-alueen koillisraja on merkitty vihreällä viivalla, kohteen 1 muinaisjäännösalue punaisella
varjostuksella. Kiviaidat sinisillä viivoilla. Mittaustarkkuus arviolta 1-5 metrin välillä.
Kuvassa pusikon täysin peittämä rakennuksen perustus (alakohde c). Pohjoiseen.
12
Rakennuksen perustaa - alakohde 1d. Kuvattu länteen.
Alakohde 1 e, uunin jäännös - kuvan keskikohdalta vasemmalle suurimpien koivujen välissä.
Lapio kohteen korkeimmalla kohdalla. Kuvattu lounaaseen.
Muut havainnot
2 LAPPAJÄRVI KYTÖKANGAS 2
Mjtunnus:
Mj.tyyppi:
Ajoitus:
Laji:
uusi kohde
EI kiinteä muinaisjäännös
historiallinen
rajapyykki
Koordin:
N 7015 007 E 329 078
Tutkijat:
Sepänmaa & Tiainen 2015 inventointi
13
Huomiot:
Sepänmaa & Tiainen 2015:
Pohjoisemman alueen keskivaiheilla sijaitsee teräväkärkisen kolmion mallinen
pystykivi, joka tulkittiin rajapyykiksi. Pyykki on noin 80 cm korkea ja se sijaitsee
vesakossa, heinien ja varpukasvien ympäröimänä. Kivessä ei ole hakkauksia tai
muita merkintöjä eikä se sijaitse millään nykyisellä kiinteistörajalla. 1840-luvulla
kohdilla ei ole rajaa eikä myöskään v. 1860 kartalla, mutta pyykki sijoittuu v. 1954
kartan tilusrajalle joka vielä 1987 kartalla. Kyseessä on 1800-luvun lopun ja/tai
1900-luvun tilaraja joka on poistunut käytöstä joskus v.1987 jälkeen Vaikka rajamerkki on hylätty, se ei vähäisenä ja nuorena tilusrajamerkkinä ole muinaisjäännös (Museoviraston ohjeiden mukaisesti).
Yleiskartta s. 4
Pohjoisemman alueen keskiosassa havaittu vanha rajapyykki. Pohjoiseen.
3 LAPPAJÄRVI KYTÖKANGAS 3
Mjtunnus:
Mj.tyyppi:
Ajoitus:
Laji:
uusi kohde
EI kiinteä muinaisjäännös
historiallinen
kellarin jäännös
Koordin:
N 7014 888 E 329 063
Tutkijat:
Sepänmaa & Tiainen 2015 inventointi
Huomiot:
Sepänmaa & Tiainen 2015:
Pohjoisemman inventointialueen eteläreunalta, Helkamäentien länsipuolelta havaittiin kellarin jäänteiksi tulkittu rakennuksen perusta (keskikoordinaatti N 7014
888 E 329 063). Kellarin perustasta on näkyvissä kolme seinälinjaa: idän puoleinen seinä on tuhoutunut. Näkyvissä oleva perustus on noin 3 x 5 m kokoinen. Seinämät on tehty maksimissaan noin 40 x 50 cm kokoisista luonnonkivistä ja niitä
peittää vahva sammalkerros. Ulkopuolelta seinämän korkeus on suurimmillaan
noin 80 cm ja sisäpuolelta noin 1,2 m.
14
Tien vieressä sijaitsevan kellarin jäänteiden ympäriltä ei havaittu muita rakenteita.
Vanhat kartat eivät tuo lisätietoa kellarin ajoituksesta, eikä ole lainkaan poissuljettua, että kellari olisi 1900-luvun peruja. Inventointihavaintojen perusteella kellarin
jäänteitä ei esitetä kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
Yleiskartta s. 4
Kellarin perusta pohjoisemman alueen etelälaidalla. Lounaaseen.
Lappajärven kunta
Mynkelinmäen asemakaavan muutos ja laajennus
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.10.2014
1
LAPPAJÄRVI
MYNKELINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Suunnitelman nimi ja suunnittelualue
Suunnitelman nimi on MYNKELINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelualueet sijaitsevat Mynkelinmäellä Mynkelintien pohjois- ja itäpuolella sekä Söyringintien
(st 711, Kuortane – Lappajärvi) molemmin puolin ja Tyyneläntien varressa. Suunnittelualueet sijaitsevat Lappajärven keskustaajaman länsipuolella. Suunnittelualueiden laajuus on yhteensä noin
18,1 ha.
Kuva 1. Suunnittelualueiden sijainti ja rajaus
Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet
Lappajärven kunnanhallitus on päättänyt 15.4.2013 alueen kaavoittamisesta. Tavoitteena on laatia
maalaiskylämäisiä alueita, joissa on mahdollista pitää pienimuotoisesti kotieläimiä. Alueilla tonttien
koon tulee olla tavanomaista suurempi ja tarvittaessa niillä tulee olla mahdollisuus laidunmaan
käyttöön. Samalla tutkitaan mahdollisuutta rakentaa Tyyneläntien eteläpuolelle rivitaloja tai kytkettyjä pientaloja.
LIITE 3
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Lappajärven kunta
Mynkelinmäen asemakaavan muutos ja laajennus
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.10.2014
2
Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat
Suunnittelualueet ovat rakentamattomia alueita lukuun ottamatta Mynkelinmäen pohjoisosaa, jossa
sijaitsee kaksi asuinrakennuksen pihapiiriä. Suunnittelualueet sijoittuvat Mynkelinmäen rakennetun
alueen pohjois- ja kaakkoispuolelle. Pohjoisin alue on pääosin metsää ja eteläosa viljelyksessä
olevaa peltoa. Alueen keskiosan poikki kulkee 110 kV sähkölinja. Suunnittelualueet ovat vesi- ja
viemäriverkoston piirissä. Mynkelintien itäpuolella ja Söyringintien pohjoispuolella on kevyen liikenteen väylä. Alueet ovat pääosin Lappajärven kunnan omistuksessa.
Kulttuuriympäristön ja luonnonympäristön erityiset kohteet
·
·
·
·
·
Osayleiskaavaa varten laaditun muinaisjäännösinventoinnin perusteella alueella ei ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueen pohjoispuolella on Kytökankaan kivikautinen asuinpaikka noin 140 m päässä.
Osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvityksen mukaan alueella ei ole todettu rakennetun
kulttuuriympäristön erityisiä kohteita.
Alueelta keväällä 2014 laaditun liito-oravaselvityksen mukaan alueella ei ole erityisiä luonnonympäristön kohteita eikä alueelta tehty havaintoja liito-oravista. Selvityksessä suositellaan, että alueen pohjoisosassa sijaitseva metsäalue ja kiviaidat sekä entisten tonttien rauniot vanhoine puineen kannattaisi säilyttää.
Marko Timon selvityksen (1992) mukaan suunnittelualue sijoittuu Tarvolan–Kirkonkylän–
Kärnän kankareiseen kulttuurimaisemaan.
Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen
kannalta tärkeään Lappajärven kulttuurimaisemakokonaisuuteen, joka ulottuu lähes koko
järven ympäri.
Yleiskaava
Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 27.6.2000 hyväksymä oikeusvaikutteinen Lappajärven
keskustaajaman osayleiskaava. Osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu pientalovaltaisia
asuntoalueita (AP, AP-2, AP-3), ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden (TY-1) aluetta,
lähivirkistysalueita (VL) ja maatalousalueita (MV-1, MV-2). Suunnittelualueen eteläosan läpi kulkeva 110 kV sähköjohtolinja on yleiskaavassa merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET-1).
Söyringintien varteen on merkitty kevyen liikenteen väylä.
Alue rajautuu eteläpuolelta kunnanvaltuuston 22.6.2009 hyväksymään oikeusvaikutteiseen Lappajärven keskustaajaman osayleiskaavan tarkistukseen, joka on laadittu ranta-alueille ja eräille osaalueille. Osayleiskaavassa alueen eteläpuolelle on osoitettu Harjunjoen ympäristöön maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ympäristöarvoja (MY-4). Alimmaksi rakentamiskorkeudeksi on
yleiskaavassa määrätty ympäristökeskuksen lausuntoon (2004) perustuen +71,65 m (N60). Alinta
rakentamiskorkeutta voidaan tarkentaa rakennusjärjestyksen määräyksellä, asema- tai rantaasemakaavalla, kuitenkin niin, että rakentamiskorkeus on vähintään +71,15 m (N60).
LIITE 3
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Lappajärven kunta
Mynkelinmäen asemakaavan muutos ja laajennus
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.10.2014
3
Kuva 2. Ote Lappajärven keskustaajaman osayleiskaavasta, KV 27.6.2000 (mustavalkoinen) ja
osayleiskaavan tarkistus KV 22.6.2009 (väri).
Asemakaava
Alueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat (ks. kuva 3):
10
19
Mynkelinmäen rakennuskaava (korttelit 213–222)
Mynkelinmäen rakennuskaavan muutos ja laajennus (kortteli 224)
LH vahv. 27.05.1983
LH vahv. 05.09.1988
Asemakaavassa alueelle on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR), erillispientalojen (AO) ja yleisten rakennusten (Y) korttelialueita sekä lähivirkistysalueita (VL) ja katualueita.
Lähiympäristöön on osoitettu kerros- ja rivitalojen (AKR), erillispientalojen (AO) ja sosiaalitointa ja
terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten (YS) korttelialueita sekä virkistysalueita (VL), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET), maa- ja metsätalousalue (M) sekä yleisen tien aluetta (LYT).
LIITE 3
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Lappajärven kunta
Mynkelinmäen asemakaavan muutos ja laajennus
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.10.2014
4
Kuva 3. Ote asemakaavayhdistelmästä ja suunnittelualueiden rajaus
Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat:
·
·
·
·
·
·
·
·
Lappajärven luonnonympäristö, Marko Timo 1992, Oulun yliopisto
Lappajärven keskustan osayleiskaavan luontoselvitys, Anne Yli-Olli 1998, Lappajärven kunta
Lappajärven keskustan vanhan rakennuskannan inventointi, Markku S. Korri 1996 ja Eija-Liisa
Kangas 1998
Vesihuollon kehittämissuunnitelma, Suunnittelukeskus Oy 2005
Rantarakentamisen mitoitusselvitykset – kantatila-, maanomistus-, rantaviiva- ja rakennuskantaselvitykset, Pöyry Environment Oy 2006.
Muinaislöytöjen tarkistus osayleiskaava-alueella, Museovirasto 2005 ja 2006
Lappajärven keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus ranta-alueilla ja eräillä osa-alueilla, Pöyry Finland Oy 2009
Mynkelinmäen liito-oravaselvitys, Lappajärven kunta 2014
Vaikutusalue
Välitöntä vaikutusaluetta ovat suunnittelualueet ja niiden viereiset alueet. Vaikutusalueella on mm.
maa- ja metsätalousaluetta.
Osalliset
1. Kunnan asukkaat ja loma-asukkaat
2. Vaikutusalueen maanomistajat
3. Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat
LIITE 3
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Lappajärven kunta
Mynkelinmäen asemakaavan muutos ja laajennus
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.10.2014
5
Lappajärven kunta
1. Kunnanvaltuusto
2. Kunnanhallitus
3. Tekninen lautakunta
4. Ympäristölautakunta
5. Rakennuslautakunta
Viranomaiset
1. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
2. Etelä-Pohjanmaan liitto
3. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo
4. Museovirasto
5. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos
Yritykset ja yhteisöt
1. Elenia Verkko Oy
2. EPV Alueverkko Oy
3. Muut mahdolliset yritykset ja yhteisöt
Tiedottaminen
Kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavan ja siihen liittyvän
suunnittelumateriaalin nähtävillä olosta tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla ja Järviseudun Sanomat
–lehdessä jäljempänä olevan aikataulun mukaisesti. Kaavoitusprosessiin mahdollisesti myöhemmin tulleista oleellisista muutoksista tiedotetaan vastaavasti.
Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä asemakaavaluonnoksen kanssa ja saatetaan tiedoksi lehti-ilmoituksella alkuvuodesta 2014.
Kaavojen nähtävillä olossa kaavoitukseen liittyvä materiaali on nähtävillä Lappajärven kunnan teknisessä toimistossa (käyntiosoite: Maneesintie 5A).
Osallistuminen
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Palautteen tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi osoittaa Lappajärven kunnan tekniseen
toimistoon osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää suunnittelun kuluessa. Osallisella on mahdollisuus saattaa suunnitelman asianmukaisuus alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) arvioitavaksi neuvottelumenettelyä käyttäen (MRL 64 § ja MRA 31 §).
Luonnosvaihe
Luonnosvaiheessa tilaisuus mielipiteen esittämiseen (MRA 30 §) järjestetään asettamalla valmisteluaineisto nähtäville. Tarvittaessa asiasta järjestetään yleisölle suunnattu tilaisuus. Huomautuksia
ja mielipiteitä Mynkelinmäen asemakaavan muutosta ja laajennusta koskevissa asioissa voi jättää
nähtävillä olon aikana Lappajärven kunnan tekniseen toimistoon.
Ehdotusvaihe
Ehdotusvaiheessa asemakaavan muutosehdotus pidetään julkisesti nähtävänä (MRA 27 §) Lappajärven kunnan teknisessä toimistossa. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus
kaavaehdotuksista. Muistutus on toimitettava Lappajärven kunnanvirastoon kaavatoimikunnalle
osoitettuna (käyntiosoite ja postiosoite: Maneesintie 5A, 62600 Lappajärvi) ennen kaavaehdotuksen nähtävillä olon päättymistä.
Viranomaisyhteistyö
Viranomaisneuvottelu (MRL 66 §) järjestetään tarvittaessa. Asemakaavasta pyydetään lausunnot
tarvittavilta viranomaisilta luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Viranomaistyöneuvotteluja järjestetään
tarpeen mukaan.
LIITE 3
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Lappajärven kunta
Mynkelinmäen asemakaavan muutos ja laajennus
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.10.2014
6
Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät
Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan kaavaratkaisun yhdyskuntataloudellisia, liikenteellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia sekä vaikutuksia luontoon ja kulttuuriympäristöön. Vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään tehtyjä selvityksiä ja asiantuntijoiden sekä osallisiksi määriteltyjen kannanottoja.
Kaavoituksen kulku, aikataulut ja päätöksenteko
Vuorovaikutuksen järjestäminen tapahtuu Lappajärven kunnan toimesta. Kaavan laatiminen tapahtuu konsulttityönä Ramboll Finland Oy:n Seinäjoen toimistossa.
Kaavoituksen vireilletulo, tiedottaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asemakaavaluonnoksen nähtävilläolo Lappajärven kunnassa.
Asemakaavaehdotus on 30 päivää virallisesti nähtävillä ja siitä pyydetään lausunnot viranomaisilta
syksyllä 2014
alkuvuodesta 2015
Kunnanvaltuusto hyväksynee asemakaavan
keväällä 2015
Yhteystiedot
Lappajärven kunta
Tekninen toimisto
Maneesintie 5A
62600 LAPPAJÄRVI
Kunnaninsinööri Anne Övermark
Puhelin (06) 2412 5505, 044–3699 505
Sähköposti: anne.overmark@lappajarvi.fi
Puh. (06) 2412 500, Fax (06) 2412 5699
Ramboll Finland Oy
Alue- ja kaupunkisuunnittelu
Kampusranta 9 C
60320 Seinäjoki
Projektipäällikkö Anne Koskela
Puh. 050 524 8011
Sähköposti: anne.koskela@ramboll.fi
LIITE 3
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
SIVU 1/2
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
403 Lappajärvi Täyttämispvm
23.09.2015
Kaavan nimi
Mynkelinmäen asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 213-217 ja 223
Hyväksymispvm
Ehdotuspvm
22.09.2015
Hyväksyjä
Vireilletulosta ilm. pvm
19.11.2014
Hyväksymispykälä
Kunnan kaavatunnus
Generoitu kaavatunnus
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
17,4914
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
4,2383
Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha]
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 13,2531
Ranta-asemakaava
Rantaviivan pituus [km]
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset
Ei-omarantaiset
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset
Ei-omarantaiset
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Kerrosala
[k-m²]
Tehokkuus
[e]
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
Kerrosalan muut.
[k-m² +/-]
Yhteensä
17,4914
100,0
12869
0,07
4,2383
-1659
A yhteensä
9,0012
51,5
10440
0,12
2,7485
-1868
0,9646
5,5
1929
0,20
-0,1454
-291
3,6885
21,1
-0,4582
L yhteensä
1,5495
8,9
-0,1942
E yhteensä
0,4376
2,5
1,8500
10,6
Aluevaraukset
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
500
0,11
0,4376
500
S yhteensä
M yhteensä
1,8500
W yhteensä
Maanalaiset
tilat
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Kerrosala
[k-m²]
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
Kerrosalan muut.
[k-m² +/-]
Yhteensä
Rakennussuojelu
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
Yhteensä
Asemakaavan selostuksen liitelomake
LIITE 4
SIVU 2/2
Alamerkinnät
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Kerrosala
[k-m²]
Tehokkuus
[e]
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
Kerrosalan muut.
[k-m² +/-]
Yhteensä
17,4914
100,0
12869
0,07
4,2383
-1659
A yhteensä
9,0012
51,5
10440
0,12
2,7485
-1868
-0,8722
-1550
-3,6589
-7318
Aluevaraukset
AR
AO
1,7202
19,1
3440
0,20
AKR
AO-2
-0,0014
7,2810
80,9
7000
0,10
7,2810
7000
0,9646
5,5
1929
0,20
-0,1454
-291
-0,4866
-973
0,3412
682
P yhteensä
Y yhteensä
Y
YS
0,9646
100,0
1929
0,20
V yhteensä
3,6885
21,1
-0,4582
VL
3,4794
94,3
-0,6673
VL-2
0,2091
5,7
0,2091
L yhteensä
1,5495
8,9
-0,1942
Kadut
1,2488
80,6
-0,4946
LT
0,3007
19,4
0,3007
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
R yhteensä
LYT
-0,0003
E yhteensä
0,4376
2,5
500
0,11
0,4376
500
ET
0,3048
69,7
500
0,16
0,3048
500
EV
0,1328
30,3
0,1328
M yhteensä
1,8500
10,6
1,8500
M-1
1,8500
100,0
1,8500
S yhteensä
W yhteensä
Asemakaavan selostuksen liitelomake
LIITE 4