Merrasjärven alue, asemakaavamuutos

Merrasjärven alue, asemakaavamuutos
Asukastilaisuus 26.1.2015
Kaavoitusarkkitehti Armi Patrikainen
27. tammikuuta 2015
Asemakaavamuutosalue
•
Asemakaava koskee tilan 1:149 osaa. Asemakaavamuutos koskee Pesäkallion (9.) kaupunginosan korttelin 9051 tontteja 1 ja 2, korttelin 9053 tonttia 1, telttailu‐ ja leirintäaluetta sekä retkeily‐
ja ulkoilualuetta, uimaranta‐aluetta ja katualuetta. •
Kaava‐alue sijaitsee n. 3,5 km päässä Lahden keskustasta koilliseen Holmantien, Jatkokadun ja Puhelinkadun sekä Pesäkallion virkistysalueen rajaamalla alueella. Merrasjärvi on suunnittelualueen pohjoispuolella. Suunnittelualueen pinta‐ala on noin 26 ha.
27. tammikuuta 2015
Maanomistus ja rakennusoikeus
•
Korttelialue 9051 on yksityisomistuksessa, muut alueet kaupungin omistuksessa.
•
Rakennusoikeutta on korttelin 9051 tontilla 1 7500 k‐m2 ja tontilla 2 20631 k‐
m2. •
Rakennusoikeutta on käytetty korttelin 9051 tontilla 1 2856 k‐m2 (käyttämättä 4644 k‐m2) ja tontilla 2 3392 k‐m2
(käyttämättä 17239 k‐m2) 27. tammikuuta 2015
Asemakaavan tavoitteet
•
Tavoitteena on muuttaa osa Holman yritystoiminta‐alueen korttelialueista asuinkäyttöön. Korttelin 9051 yritystoimintatontit on tarkoitus muuttaa kerrostaloasumiseen ja sen koillispuolella oleva peltoalue pientaloasutukseen. Muut alueet osoitetaan virkistykseen ja luonnonsuojeluun.
27. tammikuuta 2015
Maakuntakaava ja yleiskaava
•
Päijät‐Hämeen maakuntakaavassa suunnittelualue on palvelujen (P) aluetta, taajamatoimintojen aluetta (A) ja virkistysaluetta (V). Vääksyntien ja Merrasjärvenkadun risteys on osoitettu maakuntakaavassa eritasoliittymäksi.
•
Oikeusvaikutteisessa Lahden yleiskaavassa alue on varattu pääasiassa asumiselle (A‐32) ja kaupallisten palvelujen alueeksi (Pkm‐10). Asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota elinympäristöjen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Vääksyntien varteen, suunnittelualueen länsipuolelle on merkitty uusi eritasoliittymä.
•
Pohjoisosa on osoitettu retkeily‐ ja ulkoilualueeksi (VR‐7), jonka indeksi viittaa Pesäkallioon. Ulkoilualueella on ulkoilureittejä. 27. tammikuuta 2015
Asemakaava
•
Korttelin 9051 asemakaava on hyväksytty 9.7.1982, Merrasjärvenkadun asemakaava 28.9.1973 ja sen pohjoispuoleisen alueen asemakaava 17.12.1985.
•
Voimassaolevassa asemakaavassa korttelin 9051 tontti 1 on osoitettu liike‐ ja varastorakennusten korttelialueeksi (ALV15) ja tontti 2 on ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY‐6). Tontin pinta‐alasta 50% saa käyttää rakentamiseen ja kerrosalasta 10% myymälätilojen rakentamiseen. Korttelialueen eteläreunassa on sähköjohdolle rasitevaraus. Sallittu kerrosluku on III ja tehokkuusluku e=0,50. •
Merrasjärvenkatu on kaavoitettu välille Vääksyntie‐Savontie, mutta kaava on toteutettu vain Jatkokadun risteykseen saakka.
•
Merrasjärvenkadun pohjoispuolella korttelissa 9053 on matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM), jonka sallittu kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0,15. Kaavamuutosalueeseen kuuluu myös osa telttailu‐ ja leirintäaluetta (RT), jolle on osoitettu rakennusoikeutta 500 kem2 yhteen kerrokseen. Asemakaava ei ole toteutunut näiltä osin. Näiden alueiden pohjoispuolella on retkeily‐ ja ulkoilualuetta VR ja uimaranta‐aluetta VV sekä itäosassa kaavoittamatonta aluetta. 27. tammikuuta 2015
Olevat selvitykset Olemassa olevat selvitykset:
•
Lahden II lintuatlas 2009‐2011, Timo Metsänen, 2011
•
EU‐meluselvitys, Promethor Oy 2012
•
Holman alueen maisema‐ ja luontoselvitys, Ella Merilaita ja Tiina Hahl, 2013
•
Liito‐oravakartoitus Lahden kaupungin hallinnoimissa metsissä kevään 2014 aikana, Timo Metsänen
Laadittavat selvitykset:
•
Liikennemelua on selvitetty EU‐meluselvityksessä. Kaavan valmistelun aikana selvitetään liikennemelun vaatimat mahdolliset suojaustarpeet sekä tehdään maaperäselvitys. •
Alue ei ole pohjavesialuetta
27. tammikuuta 2015
Luonnonsuojelualue
•
Lahden Pesäkallion alueesta rauhoitettiin vuonna 1989 luonnonsuojelualueena 71 hehtaarin laajuinen osa, joka vuonna 2004 liitettiin Natura 2000 ‐alueiden verkostoon. •
Luonnonsuojelualueen pohjois‐ ja eteläpuoliset alueet ovat olleet retkeily‐
ja ulkoilualuetta, ja ne päätettiin vuonna 2013 rauhoittaa METSO‐ohjelman kohteena ja liittää Pesäkallion luonnonsuojelualueeseen yhteensä noin 200 hehtaarin laajuiseksi suojelualueeksi. 27. tammikuuta 2015
Luonnon monimuotoisuus/
kasvillisuus
•
Pesäkallion luonnonsuojelualue (95003): Pesäkallion luonnonsuojelualueen vuoden 2013 eteläinen laajennus. Merrasjärven ympäristöön sijoittuvaa aluetta luonnehtivat pienpiirteisesti vaihtelevat pinnanmuodot sekä melko suuret korkeuserot. Sen metsät ovat vaihtelevia, runsaiden haapojen rinnelehdoista ja rantametsistä kuusivaltaisiin sekametsiin ja kuusten ja mäntyjen hallitsemiin havumetsiin.
•
Holman kallioketo (kohdenumero 95020) sijaitsee maisemapeltojen välissä. Se on arvokas kulttuuribiotooppi ja kallioalue, topografialtaan vaihtelevaa kalliota ja niittyaluetta. Kohde on kasvillisuustyypiltään kallioketoa ja niittyä. Alueella kasvaa vaateliaita lajeja, joista mäkilehtoluste on uhanalainen. Paikalla on vanhan pihapiirin jäänteitä, mm. talon kivijalka sekä marjapensaita.
•
Merrasjärven eteläranta (95004): Pääasiassa kuusi‐ ja sekametsälehtoa käsittävä Merrasjärven rantarinteen jatke ja ojanvarren kostea suurruoholehto.
•
Tarkastelualueen kasvillisuus muodostuu enimmäkseen lehtolajeista. Lisäksi alueella on keto‐
ja harjulajeja sekä jonkin verran kallioiden ja rantojen lajeja.
27. tammikuuta 2015
Eläimistö
Linnut
•
Pesäkallion ls‐alue ja Merrasjärven eteläpuolen metsä ovat Lahden merkittäviä pesimälinnustoalueita. Holman alueen linnuista huomionarvoisia lajeja ovat harmaapäätikka, leppälintu, tiltaltti, käki, taivaanvuohi ja pikkusieppo. Vanhan metsän lajeista alueella viihtyvät mm. puukiipijä, kulorastas ja idänuunilintu.
Nisäkkäät
•
Tarkastelualueen koillisosat kuuluvat metsäkauriin ja valkohäntäpeuran esiintymisalueisiin.
•
Alue olisi lepakoille ihanteellinen elinympäristö sen metsien, vesistön ja Pesäkallion jyrkänteiden vuoksi. Alue ei ollut kartoitusalueena vuoden 2009 lepakkoselvityksessä.
•
Suunnittelualueen luoteisosassa on kartoitettu liito‐
oravan esiintymisaluetta (kartoitus tehty keväällä 2014, Timo Metsänen). Merrasjärven lounaispuolinen esiintymä ulottuu kummallekin puolella tietä, pesäpuita kummallakin puolella. Vääksyntien ylittäminen todennäköisesti säännöllistä. 27. tammikuuta 2015
Eläimistö
27. tammikuuta 2015
Melu
27. tammikuuta 2015
Muut ympäristöhäiriöt
•
Osoitteissa Puhelinkatu 2 ja Jatkokatu 2 tapahtuvat yritystoiminnat on luokiteltu riskitekijöiksi, joiden toiminnan seurauksena ympäristöön voi mahdollisesti vapautua kuormittavia polttoaineita ja lisäaineita.
•
Teollisuustonttien piha‐alueet ja ympäristöt ovat osittain epäsiistejä ja roskaisia. Teiden varsille, etenkin Merrasjärvenkadun päähän on kuljetettu jätettä.
•
Holman kalliokedon länsipuolella on ilmeisesti ollut noin 1000 m2 kokoinen maankaatopaikka.
27. tammikuuta 2015
Rakennettu ympäristö
•
Kaavamuutosalueella on väljästi rakennettua teollisuus‐ ja toimitila‐aluetta, joka eteläreunastaan rajautuu pientaloalueeseen, sekä rakentamatonta metsä‐ ja peltoaluetta. •
Molemmat olemassa olevat rakennukset ovat kaksikerroksisia, 1980‐luvulla rakennettuja tasakattoisia rakennuksia. Korttelin 9051 tontilla 1 on useiden pienyritysten käytössä oleva toimitilarakennus ja tontilla 2 Itella Real Estate Oy:n omistama entinen postikeskus, joka on jakeluterminaalikäytössä. Tontilla on myös pienialainen metsä ja kalliota. •
Naapurissa Vääksyntien varressa on liiketilaa ja Puhelinkadun toisella puolella DNA:n toimitilaa. •
Asumista on suunnittelualueen eteläpuolella omakotitaloissa ja länsipuolella DNA:n tontin rivitalossa.
27. tammikuuta 2015
Rakennettu ympäristö, nykytila
27. tammikuuta 2015
Liikenne ja verkostot
•
Merrasjärvenkatu liittyy Vääksyntien tiealueeseen ja eteläpuolelta on eritasoliittymä Holman‐Kymijärven maantielle ja Savontielle.
•
Alueen pääkokoojaväylä on Holmantie, johon Jatkokatu ja Puhelinkatu liittyvät. Asemakaavoitettua Merrasjärvenkatua ei ole rakennettu kuin Vääksyntien ja Puhelinkadun välille. •
Katujen varsilla on kevyen liikenteen väylät tai jalkakäytävät. Bussiliikenne kulkee Vääksyntiellä ja Savontiellä. •
Alueella on olemassa oleva kunnallistekniikka (vesi‐, sähkö‐ ja kaukolämpöverkostot).
27. tammikuuta 2015
Kilpailuehdotus
•
Korttelin 9015 alueelle järjestettiin loppuvuoden 2013 aikana kutsukilpailu, jonka tuloksia on käytetty hyväksi kaavatyössä. Korttelisuunnitelman on laatinut kutsukilpailun voittaja Arkkitehtitoimisto Ahonen & Kangasvieri.
27. tammikuuta 2015
Kilpailuehdotus
27. tammikuuta 2015
Kortteli‐
suunnitelma
9051
27. tammikuuta 2015
Asemakaavaluonnos
27. tammikuuta 2015
Asemakaavaluonnos
27. tammikuuta 2015
Asemakaavamerkinnät
27. tammikuuta 2015
Kaavamuutoksen aikataulu
Tavoitteellinen aikataulu, mikäli kaavasta ei valiteta:
vuosi 2014
toukokuu
•alustavat luonnokset
•selvitykset
•yleisötilaisuus
kesäkuu
heinäkuu
•valmisteluvai
heen kuuleminen, asemakaavalu
onnos
elokuu
syyskuu
•asemakaava
ehdotus
•arvioitu teknisen lautakunnan käsittely
lokakuu
•virallinen nähtävilläolo
30 vrk (MRA 27§, 32§)
Marrasjoulukuu
• MKS
•arvioitu kaupungin‐
hallituksen + kaupungin‐
valtuuston käsittely
Kaavaluonnoksen kuulemisaika, jolloin pyydetään lähettämään mielipiteet: 15.1.‐29.1.2015
27. tammikuuta 2015
Palaute
www.lahti.fi/kaavoitus > Kaavoituskohteet > Pesäkallio, Jatkokatu ja Puhelinkatu 2
Palautetta voi antaa myös kirjallisesti, sähköpostilla tai puhelimitse kaavoittajalle
Kaavoitusarkkitehti Armi Patrikainen, puh. 050‐398 5114
käyntiosoite Vesijärvenkatu 11 C, 2. krs.
Sähköposti: armi.patrikainen@lahti.fi
Kiitos!
27. tammikuuta 2015