NIITTYLAHDENRANTA IV asemakaava ja asemakaavan

Työ nro 1638
17.8.2015
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS
NIITTYLAHDENRANTA IV asemakaava
ja asemakaavan muutos
Luonnos vaiheen palaute
2
VIRANOMAISLAUSUNNOT
1
JOENSUUN VESI
Ei huomautettavaa.
2
POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO
Ei huomautettavaa.
3
VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSTOIMI
Alueen 0-6 -vuotiaiden päivähoitopalvelut ovat alueella nyt tasapainossa syksyllä aloittavan
Niittylahdenrannan päiväkodin myötä. Ehdotettu asemakaavamuutos tuo alueelle kuitenkin
huomattavan lapsimäärän lisäyksen, jonka myötä alueelle tarvitaan tonttivaraus mahdollisen
uuden päiväkodin rakentamista varten.
4
TONTTIPALVELUT
Asemakaavassa selkeytyy ajoneuvoilla kulku satama-alueelle. Uutta Lahdenpohjan kokoojatietä joudutaan rakentamaan 1,1 km ja kustannukset vesihuollon kanssa ovat n. 1,4 milj euroa. Toteutus voidaan tehdä vaiheittain, mutta rakentaminen pitää ohjelmoida MATO ohjelmaan. Asemakaavassa on laaja suojelu ja puistoalue yksityisen omistamalla alueella ja
ne tulevat hankittavaksi kaupungille. Asemakaavan laajentamismahdollisuus kaupungin
omistamille alueille on huomioitu hyvin. Ryhmäpuutarha-alue RP lienee tarkoitettu yksityiseen käyttöön ja samoin tälle alueelle osoitettu rantasaunan rakennuspaikka. Kaavan toteutusvaiheessa on tärkeää varmistaa kevyen liikenteen yhteys Niittylahden opistolta satamaan
Rehtorinkujan kautta. Asemakaavamuutosaluetta voisi laajentaa opiston edustalle siten, että
alue saadaan valmiiksi rakennettua.
5
POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS
Suunnittelualueen asemakaavoitusta ohjaa Reijolan osayleiskaava 2012. Asemakaavaluonnos noudattaa osayleiskaavaa lukuun ottamatta AP-korttelin 1 osia sekä siirtolapuutarha/palstaviljelyaluetta (RP), jotka yleiskaavassa on osoitettu osaksi opiston PYkorttelialuetta. Niittylahden opiston kasvihuoneet on purettu v. 2014 ja alue on asemakaavaluonnoksessa osoitettu AP-alueeksi. ELY-keskus huomauttaa, että kasvihuoneiden alueen
osalta on selvitettävä sekä kasvinsuojeluaineiden että mahdollisen öljylämmityksen aiheuttama maaperän pilaantuneisuus ja alueen kunnostustarve arvioitava ennen sen ottamista
kaavan mukaiseen käyttöön. Niittylahdentien eteläpuolelle on EV-alueelle merkitty melunsuojan tarve korttelin 57 kohdalle. Melunsuojaus ei ulotu kortteleiden 58 ja 62 osalle. Kaavaasiakirjoista ei käy ilmi, mihin melunsuojaustarve perustuu. Kaava-alueella sijaitseva tikkametsikkö on osoitettu asianmukaisesti SL-alueeksi. Reijolan osayleiskaavaan on suunnittelualueelle rajattu kyläkuvallisia arvoja omaava alue (sr), Niittylahden opiston seutu. Asemakaavaluonnoksesta ei käy ilmi, miten em. merkintä on kaavassa otettu huomioon. Kaavakartalta
puuttuu kortteleiden 59-61 ja 64-67 osalta tonttitehokkuusluku.
6 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS
Pelastuslain mukaan kunnan tulee huolehtia alueellaan sammutusveden järjestämisestä alueen pelastustoimen tarpeisiin sammutusvesisuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Kaavaalueen vesihuoltosuunnitelmassa tulisi ottaa huomioon pelastuslaitoksen sammutusbesitarve sijoittamalla alueelle 1-2 palovesiasemaa. Palovesiaseman tuotto tulisi olla 30-40 litraa/s.
3
7
POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS
ELY-keskus on kaavan vireilletulovaiheessa esittänyt, että mt 15690 eli Niittylahdentie osoitetaan kaavassa katuna Vehkapurontien liittymään saakka, ja tämä on otettu huomioon kaavaluonnosta laatiessa. ELY-keskus muistuttaa, että kaupungin tulee tehdä kadunpitopäätös
ko. osuudelta välittömästi kaavan saatua lainvoimaisuuden. Kadunpitopäätös ja tarvittavat
kiinteistötoimitukset ovat edellytys sille, että maantie muuttuu kaduksi ja kaupunki pääsee
toteuttamaan Niittylahdentielle suunnittelemansa järjestelyt.
8 MUSEOVIRASTO
Vuoden 2012 Reijolan osayleiskaavassa osa suunnittelualueesta on merkitty kyläkuvallisesti
merkittäväksi alueeksi (sr), jossa sijaitsee Joensuun seudun yleiskaavan yhteydessä tehdyn
kulttuuriympäristöselvityksen mukaan paikallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristökohde, Kotikumpu. 1905 rakennettu Niittylahden opiston opettajien asuntona toiminut Kotikumpu on yhdessä tilaan kuuluvien aitta- ja navettarakennusten kanssa merkitty asianmukaisesti suojelukohteeksi, jonka määräysosa kuitenkin kaipaa täydentämistä. Museovirasto esittää sr-merkintään määräystä; ” Merkinnällä on ositettu kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvan
kannalta arvokas rakennus, jonka purkaminen on maankäyttö- ja rakennuslain 57 § 2 mom.
nojalla kielletty. Rakennuksessa suoritettavat korjaus- ja muutostyöt tulee tehdä siten, että
kohteen rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Ennen rakennusta merkittävästi
muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee museoviranomaiselle varata tilaisuus lausunnon
antamiseen”. Ottaen huomioon että osa kaava-alueesta on osayleiskaavassa merkitty Kyläkuvallisia arvoja omaavaksi sr-alueeksi, jonka määräysosa kuuluu; ”Alueen suunnittelussa ja
rakentamisessa on huomioitava kulttuuriympäristön vaaliminen, kulttuuriarvojen turvaaminen ja ominaispiirteiden säilyttäminen. Uudisrakentamisen tai muiden toimenpiteiden tulee
sopeutua olevaan rakennetun ympäristön luonteeseen ja kulttuurihistoriallisiin tunnuspiirteisiin. On huolehdittava, että rakentaminen sijainniltaan, mittasuhteiltaan, muodoltaan ja julkisivumateriaaleiltaan maisemaan ja kyläkuvaan sopeutuvaa”, on alueen rakennetun ympäristön analyysi selvitetty ylimalkaisen kuvailun tasolla. Alueen rakennetun ympäristön analyysia ja kuvausta tuleekin tarkentaa ja yksityiskohtaistaa, jotta voidaan varmistua alueen
ominaispiirteiden säilymisestä myös alueen täydennysrakentamisen yhteydessä.
9 LUPA- JA VIRANOAMISTOIMINNOT/YMPÄRISTÖNSUOJELU
Kaavassa on huomioitu alueen luonnon- ja suojeluarvot ja virkistyskäyttö. Alueen viherkäytävät ja niille sijoittuvat reitit yhdistyvät muuhun viherrakenteeseen. Kaavassa on ositettu
omalla merkinnällään melunsuojauksen tarve. Melunsuojauksen tarvetta on kuitenkin myös
Niittylahdentien loppupäässä. Näiltä osin tulisi harkita asemakaavamääräyksiä uudelleen.
Kahden ml-alueen osoittaminen alueelta on ympäristönsuojelun kannalta hyvä ratkaisu. Alueen pilaantumattomia ylijäämämaita ei tarvitse kuljettaa muualle käsiteltäväksi. Niittylahden
opiston alueella on ollut kasvihuoneita. Perinteisesti kasvihuoneviljelyssä on käytetty torjunta-aineita. Ennen alueen rakentamista alueen pilaantuneisuus tulee selvittää. Tätä edellyttävä kaavamääräys tulee lisätä kaavaselostukseen. Yhdyskuntateknisen verkoston rakentamisen varmistamiseksi tulisi kaava-alueeseen ottaa mukaan ns. Etelärannanpolun alue. Hulevedet on suunniteltu johdettavaksi avo-ojalla edelleen olemassa olevaan ojaan. Ojan rakentamisessa tulee huomioida hulevesien hallinta maankäyttö- ja rakennuslain 103 c §:n mukaisesti
(viivyttäminen ja imeyttäminen).
10 PKS SÄHKÖNSIIRTO OY
PKS Sähkönsiirto Oy on esittänyt, että kaavaluonnoskartan ET-alueilla on oltava tilaa puistomuuntamon rakentamiseen.
4
MIELIPITEET

Rantatie 11 -tontin läpi on suunniteltu kevyen liikenteen väylä, joten mökkimme jäisi
sen alle eli pitäisi purkaa. Se ei käy meille. Ihmettelee, kuinka näin on suunniteltu kysymättä maanomistajalta mitään.

Rantatie 19 -tontin omistajat vastustavat kevyen liikenteen väylän rakentamista Rantatien varteen. Perusteluina todetaan, että kevyen liikenteen väylälle ei ole tarvetta.
Rantatien alue ei ole lapsiperhealuetta. Autoliikennettä tiellä ei tällä hetkellä ole talvisin juuri ollenkaan. Kesäisin liikennettä on enemmän Rantatien loppupään kesämökkiläisten ja veneilijöiden vuoksi, mutta uuden tien valmistuttua hekin häviävät. Kevyen
liikenteen rakentaminen turvallisuusnäkökulman kannalta olisi rahan haaskausta. Tarpeettoman kevyen liikenteen väylän rakentaminen näin ollen vaatisi alueen lunastamista tontiltamme, hävittäisi Helmi Pitkäsen 1950-luvulla tien reunaan istuttaman lehtikuusirivistön (taimet on tuotu Neuvosto-Karjalasta). Kun anoimme rakennuslupaa talollemme Pyhäselän kunnalta, meille sanottiin, ettei lehtikuusia saanut kaataa. Tuhoaisi kauniin pihapiirimme ja Rantatien vanhan maaseutuasutusalueen. Johtaisi myös
naapurimökkimme purkamiseen, sillä mökki on aivan tien vieressä.

Rehtorinpolku 4 ja 6 -tonttien omistajat vastustavat kevyen liikenteen reittien rakentamista Rantatien ja Rehtorinpolun varsille. Vaihtoehtoisena reittinä esitetään kevyen
liikenteen väylän rakentamista tilojen 31:86, 31:87 ja 31:88 alueille ja edelleen Niittylahdentien eteläpuolelle Niittylahden opistolle saakka. Em. tilojen alueella on vanha
sähkölinjarasite, josta johdot on jo poistettu. Lisäksi todetaan, että vesiputken vetäminen kiinteistön 31:1:1 edestä on turhaa, sillä tontille on vedetty vuonna 2013 täysin
uusi vesiputki. Myöskään viemärin tekemiselle ei ole tarvetta. Rehtorinpolun jatkeena
oleva lähivirkistysalue ja sillä oleva kevyen liikenteen väylä kannattaa jättää nykyiselleen yksityiseksi pihatieksi kiinteistön 31:89 omistajien käyttöön. Yleistä läpikulkua tälle osuudelle ei tarvita.

Niittylahdenrannan asukkaat toteavat, että Niittylahden opiston nurmipohjaista urheilukenttää kavennetaan merkittävästi nykyisestään. Samalla tarkoituksena on ilmeisesti hävittää Niittylahden opiston puistomaiseen miljööseen oleellisesti kuuluva Terijoen
salava-pensasaita, joka rajaa opiston ja suunnitellun AP-alueen luonnollisella tavalla.
Kyseinen urheilukenttä on koko asuinalueen ainoa lähiliikuntakenttä, jota hyödyntävät
paitsi opiston opiskelijat myös asuinalueen asukkaat, erityisesti kesäaikana. AP-alueen
rajausta tulisi muuttaa siten, että urheilukenttäalue säilyy entisellään. Myös pensasaita
tulee säilyttää. AP-aluetta voi laajentaa siirtolapuutarha-alueelle. Osa kaavaluonnoksen AP- ja AO alueista kuuluvat Niittylahden opiston puistomiljööseen, joka on kyläkuvallisesti ja kulttuurillisesti merkittävä alue. Kyseinen alue vanhoine puustoineen vaikuttaa koko asuinalueen viihtyisyyteen sekä vetovoimaan. Kyseisen alueen rakentaminen rikkoo puistokokonaisuuden, joka on tärkeä osa Niittylahdenrannan sisääntulomaisemaa. Lisäksi todetaan, että kyseiset alueet ovat luonnonsuojelulain mukaan
rauhoitetun naakan pesimäaluetta, joka tuhoutuu, mikäli alueeseen kohdistuu kaavan
mukaista rakentamista. Liikenneturvallisuuden ja -sujuvuuden kannata Rehtorinpolun
rakentaminen on erittäin huono ratkaisu, koska se risteää Niittylahdentien kanssa jyrkässä mutkassa, jossa näkyvyys on heikko. Alueella liikkuu rakentamisen vuoksi raskasta liikennettä, mikä tekee mutkissa sijaitsevista risteysalueista riskialttiita. Mielipiteessä esitetään, että korttelin 1 pienempi AP-alue, Rehtorinpolun alue ja korttelissa
68 sijaitseva kuntayhtymän maalle osoitettu AO-tontti muutetaan puistoalueeksi ja
katuyhteys korttelin 1 isolle AP-alueelle merkitään Rehtorinkujan kautta. Lisäksi todetaan, että kaavaluonnoksessa ei ole varattu yhtään tonttia leikki- ja oleskelualueeksi
5
asuinalueen lapsiperheiden käyttöön. Nykyinen aitaamaton leikkipaikka sijaitsee aivan asuinalueelle tulevan pääväylän, Niittylahdentien varressa, mikä aiheuttaa merkittävän turvallisuusriskin leikkikentän käyttäjille. Uutta leikkipaikkaa esitetään merkittäväksi asemakaavaluonnoksen siirtolapuutarha/palstaviljelyalueelle (RP) ja nykyinen
poistaa käytöstä.