ELÄMYKSIÄ PUROJEN VARSILLA

Transcription

ELÄMYKSIÄ PUROJEN VARSILLA
2/2015
VANTAAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI | VANDA STADS INVÅNARTIDNING | JULKINEN TIEDOTE | OFFENTLIGT INFOBLAD | 14.3.2015
ELÄMYKSIÄ
PUROJEN VARSILLA
Teemavuosi kutsuu luontoon
Kaavoituskatsaus s. 15–26
Pete Parkkonen Tanssin päivän gaalassa s. 37
1
Purot ovat tärkeitä esimerkiksi kaloille
ja linnuille, mutta myös ihmisille.
säilytetään mahdollisimman alkuperäisenä, mutta
ihmisille avataan kuitenkin mahdollisuuksia kurkistaa purojen maailmaan.
- Pakkalanpuron alajuoksulta kerättiin roskalavallinen tavaraa, joka ei kuulu luontoon. Siellä oli polkupyöriä, ostoskärryjä, auton akkuja, vanhoja olutpulloja varmaan 50-luvulta ja kaikkea mahdollista,
Halonen kertoo.
Ei parturoida puronvarsia
Ympäristökeskuksen
ympäristösuunnittelija
Sinikka Rantalainen pitää tärkeänä, että asukkaita
opastetaan löytämään lähipurot sekä kannustetaan
toimimaan puroluonnon hyväksi. Jokaisella on vastuu lähiluonnosta ja mahdollisuus vaikuttaa omalla
toiminnallaan.
Tärkeänä Rantalainen pitää myös tiedon välittämistä purojen luontoarvoista, siitä millainen on
luonnon kannalta monipuolinen ja rikas puroympäristö ja miten kokonaisuutta tulisi vaalia ja miten
siitä voi nauttia. - Se, mikä miellyttää ihmissilmää, ei välttämättä
ole luonnon kannalta parasta. Puroympäristöjen siivoaminen tarkoittaa ihmisten heittämien roskien
siivoamista, ei puronvarsien pensaikon tai puuston
liiallista harventamista, mikä heikentäisi lintujen
pesimäympäristöjä ja vesieliöstölle viilentävää suojaa, Rantalainen korostaa. TUTUSTU EKSOOTTISEEN
PUROLUONTOON
Vantaalla vietetään purojen vuotta.
Teemavuoden tarkoituksena on
kiinnittää huomiota purojen
merkitykseen ihmisille ja eläimille.
PIRJO KIVISTÖ
2
O
sa Vantaan puroista on joutunut
kaupungistumisen myötä rakentamisen puristukseen ja muuttunut paikoin lähes avoviemäreiksi. Vantaalta löytyy silti myös
puroja, joihin taimenet nousevat
mereltä kutemaan.
Vesistöt eivät ole tärkeitä vain kaloille ja muille
veden eläville, vaan myös linnuille, hyönteisille ja
nisäkkäille, joille purolaaksot tarjoavat monipuolisia elinympäristöjä. Monille vantaalaisille puronvarret ovat retkikohteita, joissa voi kuunnella kevätkesän öinä vaikkapa satakielten konsertteja.
Vesistöjä on Vantaalla kaikkiaan 67. Niistä puroja
on 55 ja järviä tai lampia 12. Kunnoltaan vesistöt
vaihtelevat, mutta muutama vuosi sitten tehdyn vir-
Maisema-arkkitehti Anne Mäkynen on kartoittanut
Vantaan jokien ja merkittävimpien purojen varsia.
- Puroja on Vantaalla 124 kilometriä, josta 68 kilometriä on asemakaavoitetuilla alueilla. Virkistyskäyttöön on asemakaavoitettu noin 90 prosenttia,
jolloin ainakin toinen ranta on vapaa. Loput ovat
tonttimailla pääosin vanhoilla pientaloalueilla,
Mäkynen kertoo.
Aiempina vuosikymmeninä purot otettiin kaavoituksessa vaihtelevasti huomioon. Monin paikoin, erityisesti työpaikka-alueilla, puroja ohjattiin
jopa maan alle putkiin. Esimerkiksi Kirkonkylänoja
Vesihuollon suunnittelupäällikkö Marika Orava
kuntatekniikan keskuksesta katsoo purojen elämää
hulevesien eli sade- ja sulamisvesien kannalta. Hulevesiä muodostuu runsaasti tiiviisti rakennetuilla
alueilla, joissa on paljon päällystettyjä piha- ja liikennealueita sekä laajoja yhtenäisiä kattopintoja.
-Luontoon pääsevien haitallisten aineiden määrää voidaan vähentää, kun hulevesiä viivytetään
tonteilla painanteissa tai altaissa. Näin suojellaan
purojen kasvillisuuden, pieneliöiden ja kalojen elinolosuhteita, Orava toteaa.
Hulevesien käsittely tasaa myös purojen virtaamia. Purojen tulvimista ja samalla eroosiota voidaan vähentää viivyttämällä ja imeyttämällä hulevesiä tonteilla. Viivyttäminen ja imeyttäminen myös
tasaavat purojen vesitilannetta kuivina kausina.
Kuntatekniikan keskuksella on myös hankkeita
purojen palauttamiseksi mahdollisimman luonnontilaiseksi niin, että kasveilla, kaloilla ja muilla
eliöillä on hyvät elinolosuhteet. Yksi esimerkki tällaisesta on Håkansbölen kartanon mailla oleva Kormuniitynoja, jonka lampi ja pohjapadot on kunnostettu luonnonmukaiseksi kalatieksi. l
2–3
Vantaalla vietetään purojen
vuotta
4
Luonnosssa liikkuminen on
jokaisen oikeus
5
Vantaa on matkalla Reiluksi
kaupungiksi
Taimenet polskivat Vantaan puroissa
Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisyhdistys ja Virtavesien hoitoyhdistys ovat kunnostaneet Vantaalla muun
muassa Rekolanojaa ja Krakanojaa. Kuva Rekolanojan kunnostustalkoista.
6–8
9
10–11
Alue-esittelyssä Aviapolis
Nuorelle töitä kesäsetelillä
Vanhustyö muutoksessa
12
Asiakasmaksut vuonna 2015
13
Sähköinen asiointi laajenee
14
Asuntomessuilla esitellään
loft-asuntoja
15–20
Kaavoituskatsaus
21–26
Kadut ja viheralueet
28
Kivistöön Aurinkokiven
palvelurakennus
29
Liikenneturvallisuus syntyy
omista teoista
31
Eduskuntavaalit lähestyvät
32
Taidekasvatus tulee päiväkoteihin
33
Janna keikalle Tikkurila
Festivaalille
34
Pop-up liikuntapäivä
liikuttaa Vantaalla
37
Gaalassa tanssitaan
tähtien kanssa
38
Svenska sidan
Miltä purolla näyttää
eri vuodenaikoina?
Katso Vantaa-kanavalta
Sepon lähettämä video
Vuoden kierto purolla!
Oja vai puro, puro vai oja?
tavesiselvityksen mukaan 24 kohteessa on erityisiä
luontoarvoja.
Aloitteen purojen teemavuoden järjestämiseksi teki
Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran
(SKES) puheenjohtaja Jukka Halonen. Hän toteaa,
että Vantaan puroilla on eurooppalaisittain katsoen
yksi erityispiirre: niihin nousee taimen kudulle
mereltä. Se on eksotiikkaa metropolialueella ja myös
hyvä merkki puron tilasta.
Krakanoja, jota Pakkalanpuroksikin kutsutaan, on
yksi Halosen suosikkipaikkoja. Moni puron varrelle
tullut on ihmetellyt, miten kaunis maisema voi olla kuin satumetsä. Halonen pitää tärkeänä, että luonto
SISÄLLYS
Hulevesillä voidaan tasata virtaamia
KIMMO JÄÄSKELÄINEN
SAKARI MANNINEN
Purot virkistyskäytössä
Keski-Vantaalla on pitkältä matkalta putkessa.
Yhteensä putkitettuja purojaksoja on Vantaalla
useita kilometrejä. Anne Mäkynen toteaa, että nyt
putkitettuja puroja voisi jossain paikoin kaivaa
uudelleen näkyville.
- Nykyään purot otetaan huomioon kaavoituksessa
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeinä kohteina. Puronrannat ovat monille eliö- ja eläinlajeille
elinympäristöjä tai liikkumisväyliä ja vesi tuottaa
rehevää ja monimuotoista kasvilajistoa. Puronvarret
ovat siten erityisen mielenkiintoisia kohteita virkistysalueella, Mäkynen toteaa.
Purojen etsiminen Vantaan kartalta tuntuu
tuskalta – eihän niitä ole! Tai on sentään yksi,
Herukkapuro.
Ojia kuitenkin löytyy kymmenittäin eri puolilta kaupunkia. On Tiistronoja, Kynikenoja,
Pellaksenoja, Multaoja, Onkioja, Jelmusanoja,
Katinmäenoja, Krakanoja, Oljemarkinoja, Krapuoja, Roxinoja, Kylmäoja.
Miksi ihmeessä kaikki purot on Vantaalla
nimetty ojiksi?
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen
mukaan oja-nimitys perustuu uusmaalaiseen
murteeseen, jossa oja ei tarkoita samaa kuin
yleiskielen kaivettu uoma, vaan oja on pieni
luonnonpuro.
Virallisesti Vantaan purot ovat siis ojia.
Aika ajoin oja-nimiä on haluttu muuttaa
puroiksi, mutta ainakin toistaiseksi viralliset
nimet pysyvät. Luontonimistä ei päätä kunta,
vaan Maanmittauslaitos. l
39–40
Tapahtumia
3
P
Kalliokiipeily on jokamiehenoikeus, kunhan kiipeilystä ei aiheudu maanomistajalle
vähäistä suurempaa haittaa.
ääperiaate on, että muille ihmisille ja luonnolle ei saa aiheuttaa liiallista haittaa tai häiriötä.
Erityiseen käyttöön otetuilla alueilla
jokamiehenoikeuksia on rajoitettu tai
niitä ei ole.
Kaikki se, mihin ei tarvita maanomistajan suostumusta, viranomaisen lupaa tai mikä ei ole erikseen kiellettyä, kuuluu jokamiehenoikeuksiin.
Maanomistaja ei voi kieltää laillista
toimintaa alueellaan, mutta jokamiehenoikeuksia käyttäessään on syytä
muistaa hyvät tavat.
Luonnossa voi vapaasti liikkua
jalan, hiihtäen ja pyöräillen. Jokainen
saa kerätä sieniä, luonnonmarjoja sekä
rauhoittamattomia kasveja. Vesialueilla saa onkia, uida ja veneillä. Tal-
viaikaan voi pilkkiä ja liikkua jäällä.
Myös geokätkeily on jokamiehenoikeus.
Erityisalueilla tarvitaan lupia
Viljelyksiä ei saa talloa, ja piha-alueet
kuuluvat kotirauhan piiriin. Vantaan
luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräyksissä on joitakin rajoituksia
jokamiehenoikeuksiin. Esimerkiksi
maastopyöräily ja kasvien kerääminen eivät ole sallittuja, sen sijaan suojelualueilla saa marjastaa ja sienestää. Jokien koskialueilla on rajoitettu
kalastusta.
Puita ei saa kaataa luvatta toisen
maalta. Ilman maanomistajan suostumusta ei saa myöskään katkoa puiden oksia, kerätä sammalta tai jäkälää, tehdä avotulta, pitää koiraa irti tai
ajaa maastossa moottoriajoneuvolla.
Kalastamiseen tarvitaan yleensä vesialueen omistajan lupa ja kalastuksenhoitomaksun suorittaminen. Metsästyksen ehtona on tarvittavien lupien ja
maksujen lisäksi metsästäjätutkinto. l
JARMO HONKANEN
Purojen teemavuonna
monet Vantaan kaupungin
kesäkauden luontoretket
suuntautuvat pienten
virtavesien varsille ja pari
myös kosteikkoihin.
JAAKKO VÄHÄMÄKI
Luontoretkiä purojen varsille
Suojelualueiden
maastomerkinnät
Vantaan luonnonsuojelualueiden
rajoja on merkitty maastoon kahdenlaisin kyltein. Tutun kuusimetsäkuvion yhteydessä on joko teksti
luonnonsuojelualue tai yksityinen
luonnonsuojelualue.
Uudenmaan ELY-keskus on merkinnyt muita kuin valtion maalla
sijaitsevia suojelualueita yksityinen suojelualue -kylteillä. Kumpaa
tahansa kylttiä onkin suojelualueella käytetty, voi siellä vapaasti
liikkua ja toimia jokamiehenoikeudella rauhoitusmääräysten rajoitukset kuitenkin huomioiden.
4
R
eilun kaupan kaupungin arvonimi myönnetään kaupungeille,
jotka edistävät hankinnoillaan
kestävää kehitystä ja Reilua kauppaa.
Vantaalla hanke näyttäytyy kaupungin
hankinnoissa arvonimen kriteerien
mukaisesti, mutta myös tiedottamisena ja kannustamisena, joista tammikuinen Reilu Vantaa -juhla on yksi
esimerkki.
Juhlassa oli puuhaa kaiken ikäisille.
Ongintaseinälle kerääntyikin pieniä
onkijoita aika ajoin jopa ruuhkaksi
asti. Näkyipä onginnassa muutama
hieman isompikin onkija.
– Saatiin tikkarit!, parikymppiset
Iisa Suvela ja Saana Pitkänen hehkuttavat.
Juhla vaikutti olevan kävijöiden
mieleen, mutta mitä mieltä kävijät
ovat itse hankkeesta?
– Arvostan! Minusta se on hieno
askel Vantaan imagolle ja arvoille, Pitkänen toteaa.
– Mielestäni on hyvä, että kaupunki
ottaa vastuuta hankinnoistaan. Kiva,
että tiedottaminen toteutetaan ihmis-
Alkanut vuosi kääntää
katseet Vantaalle monesta
suunnasta. Kehärata ja
Kivistön asuntomessut
aukeavat. Uusia alueita
rakennetaan asumiseen
ja työskentelyyn, ja myös
vanhoja uudistetaan.
S
Mätäoja kuuluu luontoretkivalikoimaan
myös tulevalla kaudella.
taa-infoissa huhtikuun alusta lähtien.
Retkikalenteriin voi tutustua myös
netissä www.vantaa.fi. l
SINIKKA RANTALAINEN
ten yhteisenä tekemisenä, Suvela lisää.
Ongintaseinältä naiset suuntasivat
katselemaan tapahtumassa esiintyviä
bändejä. Kvantti Elefantti ensiesitti
tapahtumassa hanketta varten sävelletyn Ei kaavaa -biisin.
– Biisin ajatuksena oli se, että omilla
teoilla voi vaikuttaa. Viljelijöiden tulee
saada täyttä palkkaa tuotteista, laulaja Minna Eleonoor kertoo.
Yhteistyöllä tavoitteeseen
Reilun kaupan visiona on, että kaikilla
ihmisillä olisi oikeus tulla toimeen
omalla työllään – myös kehitysmaissa.
Kriteerit kattavat niin viljelijälle tai
työntekijälle maksettavan korvauksen,
työntekijöiden oikeudet kuin ympäristönkin. Takuuhinta on viljelijälle turvaverkko maailmanmarkkinahintojen
heilahteluja vastaan. Reilu kauppa
suojaa myös lapsia, sillä kriteereissä
lapsityövoima on kielletty.
Kaupunki ei kuitenkaan yksin pysty
luomaan uutta tapaa toimia. Vantaa on
saanut jo huikean määrän yhteistyökumppaneita. Kaupunki etsii kuitenkin yhä lisää työyhteisöjä, yhdistyksiä, kahviloita, ravintoloita ja hotelleja
mukaan. Jokainen voi osallistua niin
tuntuvasti kuin itse katsoo parhaaksi,
pienilläkin hankinnoilla on merkitystä. Työyhteisöt voivat osallistua esimerkiksi vaihtamalla taukokahvinsa
Reilun kaupan kahviksi. l
SONJA HOLOPAINEN
Korson Setlementtinuoret hoitivat ongintaa ja kierrätyspistettä Korson Lumossa järjestetyssä Reilu Vantaa -juhlassa.
Lisätietoa hankkeesta
ja osallistumisesta
www.vantaa.fi/reiluvantaa.
Katso myös video juhlasta!
vantaakanava.fi
Seuraa hankkeen etenemistä:
www.facebook.com/reiluvantaa.
Kirkkaampi kaupunki kaikille
K
aikkiaan luontoretkiä järjestetään 21. Purojen lisäksi retkiteemoja ovat lintujen kevätmuuton
seuranta ja kevään eteneminen, luontokohteisiin tutustuminen, pienvedet,
hyönteiset ja geologia. Ohjelmassa on
myös vaellusta sekä sieniretki.
Luontoretkillä tutustutaan muun
muassa Tammiston, Mätäojan, Kylmäojankorven sekä Lamminsuon luonnonsuojelualueisiin. Rekolanojalla ja
Krakanojalla seurataan lokakuun
lopulla kalojen kutua kunnostetuilla
soraikoilla.
Uudentyyppisenä retkenä toteutetaan linturetki pyöräillen valtakunnallisen pyöräilyviikon alkaessa toukokuussa. Koko perheelle tarkoitettu
hyönteisretki järjestetään Vantaan
luontokoulun ympäristössä.
Tietoja retkitarjonnasta saa Lähde
retkelle pääkaupunkiseudun luontoon 2015 -retkikalenterista, jota on
Vantaalla jaossa kirjastoissa ja Van-
Reilun kaupan kaupungin
hanke kokoaa Vantaalla
yhteen erilaisia ihmisiä.
Asukkaat, työyhteisöt, yhdistykset, koulut ja seurakunnat
rakentavat yhdessä Vantaasta
entistäkin reilumpaa.
HENRIK CAMPOS
Jokamiehenoikeudet takaavat
kaikille mahdollisuuden
liikkua ja oleskella luonnossa
sekä käyttää hyväkseen
luonnonantimia – tietyissä
rajoissa.
Vantaa on nyt matkalla reiluksi
amalla kaupunki päivittää ulospäin näkyvän ilmeensä. Uusi
ilme tarkoittaa paitsi kirkkaampia värejä myös kirkkaampaa viestintää. Kerromme kaupungin hyvistä
puolista selvin sanoin ja kuvin. Organisaatioiden sijaan puhumme ihan
suoraan palveluista: hyvinvoinnista,
asumisesta, liikenteestä.
Vantaan uusi ilme tehtiin yhdessä
tuhansien ihmisten kanssa. Yli 10 000
eri-ikäistä ihmistä kertoi, miltä Vantaa näyttää ja tuntuu. Ihanvantaasta.
fi -sivustolle saatiin myös tuhansittain aitoja kuvia Vantaasta ja vantaalaisista. Kuvien tyyli marssitetaan
näkyviin vähitellen. Kaupunki uudis-
taa kevään aikana kirjeitä, esitteitä ja
opasteita.
- Uudistuksen tavoitteena on vähentää kustannuksia. Yhtenevä ilme ja
tyyli säästävät lopulta rahaa, toteaa
kaupunginjohtaja Kari Nenonen.
Miltä Vantaa näyttää
asukkaiden silmin?
Tutustu kuvamaailmaan
Instagramissa
#ihanvantaasta
Oma kylä metropolissa
Vantaalaiset puhuvat usein omasta
kylästä. Mielipiteissä toistuu asumisen väljyys ja toisaalta palvelujen
läheisyys. Muualla asuvat näkevät
Vantaan osana pääkaupunkiseutua;
lentokentän ja lähiöiden kaupunkina.
– Vantaan vahvuus onkin sijainnissa. Lentokenttä tuo meille työpaikkoja ja matkustajia. Asuminen ratojen
varrella on kohtuuhintaista ja palvelut
on helppo sijoittaa sinne, missä ihmiset kulkevat, pohtii Nenonen kotikaupunkiaan osana metropolia.
Oman kylän, metropolin ja maailman kerrokset näkyvät kaupungin
uudessa tunnuksessa kolmena väritasona. Tunnus myös kunnioittaa kaupungin vaakunaa, jonka värit toistuvat
hieman muokattuina. l
PÄIVI RAINIO
SAKARI MANNINEN
JARMO HONKANEN
Luonnossa liikkuminen
on jokaisen oikeus
5
VANTAAN KAUPUNGINOSAT – Juttusarjassa esitellään Vantaan alueita. Seuraavassa lehdessä tutustutaan Kivistöön.
MERI HÄMÄLÄINEN
Omaa rauhaa
ja kaupungin sykettä
Toivottua kehitystä
INNOVARCH OY
Päivi Söderholm nauttii viihtyisästä pihapiiristä. Omasta rauhasta pääsee palveluiden
pariin muutamassa minuutissa.
Havainnekuva hahmottelee, miltä aseman eteläisen sisäänkäynnin ympäristö näyttää tulevaisuudessa.
Aviapoliksessa on suurten
yrityskeskittymien lisäksi jo
nyt useita viihtyisiä asuinalueita – ja lisää suunnitellaan ja
toteutetaan koko ajan.
A
viapoliksen asuinalueet ovat
asukkaidensa mielestä rauhallisia, mutta samalla sopivan
lähellä kaikkea, mitä tarvita saattaa.
suudet ovat hyvät, eikä palvelutasossakaan ole paljoa parannettavaa.
Siksi olemmekin viihtyneet samassa
talonyhtiössä 12 vuotta. Asuntoa
olemme vaihtaneet elämäntilanteen
mukaan, mutta tästä pihapiiristä tai
tältä alueelta emme ole halunneet lähteä.
Veromäessä rivitalon pihapiiriä ympäröi metsäkaistale, joka kätkee taakseen kauppakeskus Jumbon.
– Kävellen sinne pääsee hetkessä,
kertoo Päivi Söderholm.
Hän keksii alueesta hyviä puolia listaksi asti. Läheltä löytyy muun
muassa paljon mielenkiintoisia kulttuurihistoriallisia kohteita, kuten
Backaksen kartanon alue ja Helsingin
pitäjän kirkonkylä. Ulkoilumahdolli-
Söderholm odottaa mielenkiinnolla,
millainen parin kilometrin päässä
sijaitsevasta Aviapoliksen aseman
seudusta kehittyy. Suunnitelma elävästä kaupunkikeskuksesta ympärivuorokautisine palveluineen kuulostaa hänen mielestään hyvältä.
– Nythän aseman alue näyttää hieman surkealta, kun siellä ei vielä ole
juuri mitään. Viihtyisyys varmasti
lisääntyy, kun aseman lähelle tulee
asumistakin, Söderholm pohtii.
Söderholmin mielestä on hyvä, että
aluetta kehitetään aktiivisesti, jotta se
säilyy virkeänä, eikä elämä karkaa pelkästään kaupunkien varsinaisiin keskustoihin. Yksi toive hänellä kuitenkin
olisi kaiken myllerryksen keskellä.
– Toivottavasti myös luontoa säilytetään sopivassa suhteessa. Pienikin
metsäpläntti on tärkeä! Olisi mukavaa, että maisemaa ja tunnelmaa voisi
jatkossakin vaihtaa pienellä liikkumisella kaupunkimaisesta maaseutumaisempaan tai toisinpäin. l
MERI HÄMÄLÄINEN
HEREILLÄ KELLON YMPÄRI
6
Yhteyksiä joka suuntaan
Aviapolis on tähän asti mielletty vahvasti yritysalueeksi. Vaikka työpaikkojen määrä alueella lisääntyy jatkossakin huimasti uusien suunnitelmien
myötä, kehittyy alue myös muuten.
– Aviapolis Asemasta tehdään viihtyisä ja monipuolinen myös asumisen
kannalta. Tavoitteena on, että seuraavien 10−15 vuoden aikana alueelta
löytyy koti 2000 asukkaalle, Jaakola
suunnittelee.
Alueelle tulee paljon pieniä kaupunkiasuntoja. Isompia perheasuntoja
löytyy lähialueilta, esimerkiksi Kartanonkoskelta ja lähitulevaisuudessa
myös Aerolasta.
Lentomelu puhuttaa ja huolestuttaa
silloin tällöin, sijaitseehan Aviapolis
aivan lentokentän kupeessa.
– Alue sijaitsee sopivasti katveessa,
joten lentomelu ei haittaa asuinrakentamista, Jaakola vakuuttaa.
Aviapolis Aseman yksi tärkeä vetonaula on joka suuntaan avoinna olevat
yhteydet. Lentoasema, kesällä käyttöön otettava Kehärata sekä aluetta
sivuavat isot pääväylät mahdollistavat liikkumisen moneen suuntaan.
Kansainvälisten yritysten ja paljon
työssään matkustelevien houkuttelemisessa sijainti on todellinen valttikortti.
– Tuskin miltään muulta alueelta
pääsee näin kätevästi joka paikkaan,
niin muualle kotimaahan kuin ulkomaillekin.
Aseman eteläpäähän tuleva linjaautoterminaali viimeistelee monipuoliset kulkuyhteydet. Aviapoliksen alueelta voi siis lähteä liikkeelle junalla,
linja-autolla, henkilöautolla tai lentokoneella.
– Miksei myös vaikkapa pyöräillen
urbaanin ulkoilureitin maisemista
nauttien. Ulkoilureitti on toivottu
ripaus vihreyttä kaupunkimiljöössä,
Jaakola kertoo.
Alueen viihtyisyyttä ja ulkoilumahdollisuuksia lisäävät urbaanin ulkoilureitin lisäksi pohjoisessa Tiiranpuisto ja etelässä Lokinpuisto.
Asumista palveluiden äärellä
Kattavalla palveluvalikoimalla taataan, että kaikki tarvittava löytyy
läheltä. Elämä Aviapoliksen ytimessä
on sujuvaa, kun palveluita on saatavilla iltayhdeksän jälkeenkin.
– Alueella näkyy uudenlainen tapa
elää, sillä kellonaika ei rajoita tekemistä.
Alueelle suunnitellaan muun muassa
ravintoloita, hyvinvointipalveluita,
ympäri vuorokauden auki olevaa päivittäistavarakauppaa, liikuntapalveluita sekä päiväkotia joko aseman alueelle tai lähelle Aerolaan.
– Palveluita kehitetään tarpeiden
ja toiveiden mukaan. Tilanne siis elää
koko ajan, Jaakola kertoo.
Aseman ympäristöön tulevien lähi-
palveluiden lisäksi myös Flamingo ja
Jumbo takaavat, että kaikki arjen pyörittämiseen ja rentoutumiseen tarvittava löytyy lähietäisyydeltä.
Aviapoliksen aseman ympäristön
rakentaminen on käynnissä ja kaavoitusta jatketaan parhaillaan. Kokonaisuudessaan alueen arvioidaan olevan valmis vasta useamman vuoden
päästä, mutta ensimmäiset toimistot,
asunnot ja hotelli kohoavat korkeuksiin parin vuoden sisällä. l
MERI HÄMÄLÄINEN
SAKARI MANNINEN
A
viapoliksen aseman seudusta
suunnitellaan ja toteutetaan
täyttä häkää aktiivista ja nykyaikaiseen elämänmenoon soveltuvaa
työpaikka- ja asuinaluetta, jota kutsutaan Aviapolis Asemaksi. Kaupunki ja
Lentoasemakiinteistöt tekevät tiivistä
yhteistyötä, jotta alueesta tulee vetovoimainen sekä asukkaille että yrityksille.
– Tulevaisuudessa Aviapolis Asema
on alue, josta ei tarvitse lähteä pois.
Työpaikka, koti ja palvelut löytyvät
kaikki lähietäisyydeltä, suunnittelee
alueen hankekehitysjohtaja Juha Jaakola Lentoasemakiinteistöistä.
Aseman ympäristöön Aviabulevardille nousee lähivuosien aikana toi-
mistorakennuksia, hotelli ja uutta
kaupunkimaista asumista sadoille
uusille asukkaille. Uusia toimistoja
nousee jo täyttä vauhtia ja hotellihankekin on parhaillaan vireillä.
Palvelut painottuvat aseman eteläisen sisäänkäynnin läheisyyteen,
hotelli puolestaan sijoittuu pohjoisen
sisäänkäynnin luokse. Toimistoja ja
asuntoja tulee Aviabulevardin molemmin puolin.
Aviapoliksen
kaavatyö käynnissä
MERI HÄMÄLÄINEN
Aviapolis Asema on aidosti
sykkivä, kaupunkimainen ja
aina hereillä oleva kaupunginosa, jossa on mahdollisuus
työskennellä, harrastaa ja
tehdä asioita kelloon katsomatta. Alue ei ole nukkumalähiö, vaan kaupunginosa
täynnä elämää.
TIESITKÖ TÄMÄN?
• Aviapolikseen kuuluu
kuusi kaupunginosaa: Ylästö,
Viinikkala, Tammisto, Pakkala,
Veromies ja Lentokenttä
• 38 neliökilometrin laajuinen
alue rajautuu etelässä Helsinkiin ja pohjoisessa Tuusulaan
• Vuoden 2014 alussa koko Aviapoliksen alueella asui hieman
yli 18 000 asukasta, mikä on
noin 9 prosenttia Vantaan
asukasmäärästä
• Aviapoliksen 40 metrin syvyydessä sijaitseva tunneliasema
on yksi Kehäradan uusista
asemista
• Kehärataa pitkin matka Helsinkiin taittuu 25 minuutissa ja
lentokentälle 2 minuutissa
• Alueen asunnoista yli puolet
on rakennettu 2000-luvulla
• Uusia asuntoja on viime vuosina valmistunut Kartanonkoskelle, Ylästöön, Tammistoon ja
Pakkalaan. Lähivuosina myös
Aerolaan ja aivan aseman
lähelle nousee asuntoja
• Aviapoliksen alueelle on
sijoittunut lähes 65 prosenttia
Vantaalla kymmenen vuoden
aikana syntyneistä yrityksistä
aviapoliksessa
tapahtuu
Juha Jaakolan mukaan tulevaisuuden Aviapoliksessa näkyy uudenlainen tapa elää ja
tehdä töitä.
Katso tunnelmia
Jumbon flash mobista
ja Tammiston Super Parkista
vantaakanava.fi
Lentokentän eteläpuolelle rakentuu vauhdilla Suomen parhaiten
saavutettava uudenlainen työn ja
asumisen kaupunginosa.
Aviapoliksen Veromiehen kaavarunkoa tehdään parhaillaan ja
tavoitteena on saada se hyväksytyksi tämän vuoden aikana. Se
tulee ohjaamaan alueen suunnittelua tulevaisuudessa.
Aviapoliksen kaupunkikeskuksen asemakaavatyö on jo käynnistynyt. Suunnittelualue sijaitsee
puolentoista kilometrin päässä
lentokentästä, rajautuen etelässä
Tikkurilantiehen. Kaava tulee nähtäville kevään aikana.
Palveluiden, asuntojen ja toimistojen lisäksi Aviapoliksen aseman
maanpäällisen sisäänkäynnin viereen tulee aikanaan sijoittumaan
myös bussiterminaali. Asema ja
terminaali muodostavat alueelle
joukkoliikenteen solmukohdan.
Lisätietoja kaavoituksesta löytyyt osoitteesta www.vantaa.fi/
fi/kaavoitus_ja_maankaytto sekä
kaavoituskatsauksesta tämän lehden sivulta 18. l
7
VANTAAN KAUPUNGINOSAT – Juttusarjassa esitellään Vantaan alueita. Seuraavassa lehdessä tutustutaan Kivistöön.
V
K
aupunginosan historia on yksi
seikka, joka houkutteli Riitta
Karasjokea muuttamaan kaksi
vuotta sitten Keimolasta Aerolaan.
– Olen viihtynyt erinomaisesti.
Parasta on se, ettei täällä mäen päällä
ole läpikulkuliikennettä. Täällä on
todella rauhallista, kukapa tänne
eksyisi vahingossa.
Karasjoki on parin Aerolassa viettämänsä vuoden aikana saanut ilokseen
huomata, että naapurustossa asuu
ihanan hyväntahtoisia ihmisiä, jotka
tarjoutuvat mielellään koiravahdiksi.
– Hyvä yhteishenki näkyy myös niin,
että esimerkiksi talkoissa on mukava
puuhata yhdessä ja kesäiltana saatetaan vaihtaa kuulumisia terassilta toiselle.
Sopivasti omaa rauhaa
Vaikka talonyhtiössä asuu sosiaalista
väkeä, saa myös omasta rauhasta
nauttia aina kun haluaa. Erityisen tärkeää sijainnissa on, että koiran kanssa
pääsee takaovesta suoraan metsään.
Riitta Karasjoki ulkoilee usein koiran kanssa lähimetsässä kukkulan laella, mistä avautuvat kaupunkimaiset näkymät.
– Lempipuuhaani on istua omalla
terassilla ja katsoa metsän elämää.
Toisaalta lentokentälle ja Jumboon
pääsee parhaimmillaan viidessä
minuutissa, kontrasti on siis melkoinen!, Karasjoki nauraa.
– Karasjoen asuma vanha ja huonokuntoinen talo on saanut purkutuomion. Myöhemmin samalle paikalle
nousee uusi asuinalue entistä isom-
ANNA ESKOLA
ANNA ESKOLA
Tietoa puolin ja toisin
Unelmista todellisuuteen -hankkeessa on kerätty tietoa romanien kokemuksista.
R
omanitaustaisilla henkilöillä
on usein keskivertosuomalaista matalampi koulutus ja
myös työllistyminen on hankalampaa.
Tähän halutaan avuksi käytännön työkaluja. Niitä etsitään keväällä päättyvässä Unelmista todellisuuteen -selvityshankkeessa.
– Tarvitaan lisää tietoa, jotta roma-
8
Onko yrityksessänne töitä
tarjolla näppärälle nuorelle
kesäaikaan, mutta lyhyen
työsuhteen kustannukset
mietityttävät? Hae tueksi
kesäseteliä.
nit löytävät kaupungin tarjoamat
työllisyys- tai koulutuspalvelut. Toisaalta virkamiehet tarvitsevat tietoa romaneista, jotta kohdatessa voidaan ymmärtää toista puolin ja toisin,
toteaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston erikoissuunnittelija Malla
Laiti, joka toimii myös paikallisromanityöryhmän varapuheenjohtajana.
Malla Laiti toimii paikallisromanityöryhmän
varapuheenjohtajana Vantaalla.
Kaupungin henkilöstön valmiuteen
kohdata romanitaustaisia asiakkaita
haetaan apua koulutuksista. Euroopan sosiaalirahaston rahoittama
selvityshanke päättyy keväällä 2015
ja kaupunki hakee rahoitusta jatkohankkeelle. l
ANNA ESKOLA
malle joukolle.
Uskon, että tästä tulee tulevaisuudessa viihtyisä ja haluttu asuinalue.
Toivottavasti ainakin osa tästä yhteisöllisyydestä säilyy.
Yksi asia on tulevasta muutosta
huolimatta selvä: toiveissa on asua
samalla alueella jatkossakin. l
MERI HÄMÄLÄINEN
Juhlitaan
romaniväestöämme
V
aikka romaniväestö on
asunut Suomessa jo satoja
vuosia, romanikulttuuri
voi tuntua valtaväestölle vieraalta. Romanien kansainvälinen
kansallispäivä on hyvä tilaisuus
tutustua romaniväestöön yhdessä
juhlimalla.
– Olen ylpeä ja kiitollinen, että
romanien kansallispäivää vietetään Vantaalla. Vaikka olemme
ensisijaisesti
suomalaisia,
olemme silti myös romaneja. Juhlan kautta iloitsemme omista juuristamme, Malla Laiti kuvailee.
Kansallispäivää vietetään tänä
vuonna Kilterinkoululla. Luvassa
on juhlavia asukokonaisuuksia ja
hurmaavia musiikkisesityksiä.
Romanien
kansallispäiväjuhla
Kilterinkoululla (Iskostie 8, Vantaa)
8.4. kello 17 alkaen. Vapaa pääsy.
Lyhytkin työkokemus on nuorelle arvokas. Kuvassa viime kesänä kesäsetelillä työllistetty
15-vuotias Robert Johansson esimiehensä Nina Frankin kanssa.
antaan kaupunki tukee jälleen
nuorten kesätyöllistämistä 300
euron kesätyösetelillä.
– Pienellä summalla on iso merkitys,
kun palkkaa hyvin nuoren lyhyeksi
aikaa. Ilman seteliä tällainen rekrytointi jäisi tekemättä, kertoo asiakaspalvelujohtajaNina Frank rahoitusyhtiö Finance Linkistä.
Viime kesänä Finance Link palkkasi
15-vuotiaan Robert Johanssonin
kahdeksi viikoksi toimistoapulaiseksi.
Hän hoiti arkistointia, postitusta ja
skannausta sekä päivitti osoiterekisteriä.
– Vaikka oli loma-aika, Robertin
ansiosta päivittäiset rutiinitehtävät
saatiin hienosti hoidettua. Hän oli
nuoreksi mieheksi todella ahkera ja
tunnollinen, Frank kehuu ja lisää, että
kesäsetelin haku ja tilitys kävivät helposti, ilman turhaa byrokratiaa.
Hyvää oloa auttamisesta
Etsitkö uutta ja kivaa tapaa
auttaa? Vapaaehtoistalo
Violan keikka-apulaiset
pelastavat päivän, kun
yksinäinen potilas kaipaa
saattajaa lääkärikäynnille,
muori apua kauppareissulle
tai vaari lampunvaihtajaa.
T
ällä hetkellä Violassa, Järjestöringin ylläpitämässä vapaaehtoistalossa on kymmenkunta
vapaaehtoista, jotka hoitavat kuukausittain noin viisitoista keikkaa. Tikkurilan lähialueilla toiminta pyörii
hyvin, mutta nyt vapaaehtoisverkostoa haluttaisiin laajentaa länteen sekä
Hakunilan suuntaan.
– Kun saamme avunpyynnön, valitsemme aina vapaaehtoisen, joka asuu
lähellä autettavaa. Toiminnasta ei
saa syntyä ylimääräisiä kustannuksia kummallekaan, kertoo Vantaan
järjestöringin toiminnanjohtaja Suve
Pääsukene.
Toiminta joustaa vapaaehtoisten
elämäntilanteen mukaan. Lapsen tai
lemmikin voi ottaa mukaan, jos siitä
on ennalta sovittu – monet asiakkaista
ilahtuvat, kun saavat pienokaisen tai
karvakuonon kylään kaupan päälle.
Lyhyestä pestistä hyötyy myös nuori.
– Jokainen pienikin työkokemus helpottaa seuraavan työn hakua, uskoo
Robert Johansson. Hän viihtyi toimistotöissä, mutta kokeilisi ensi kesänä
mielellään jotain uutta.
Kesäseteliä voi hakea 1997–2000
syntyneen vantaalaisnuoren palkkaamiseen. Minimibruttopalkan on
oltava 450 euroa ja työpäiviä vähintään kymmenen 1.5.–30.9. välisenä
aikana. Yhdelle työnantajalle myönnetään enintään viisi seteliä viiden
nuoren työllistämiseen. Työnantajana
ei voi toimia yksityinen henkilö. Seteleitä myönnetään enintään 266 kappaletta, hakemusten saapumisjärjestyksessä. l
ANNA GROTH
Hakulomake ja lisätietoja:
www.vantaa.fi/kesaseteli
NUORTEN
MAHDOLLISUUKSIEN TORI
1.4. kello 12–15 Vernissa,
Tikkurilantie 36, 01300 Vantaa
Rekrytointitapahtumassa yritykset
ja oppilaitokset esittelevät työ- ja
koulutusmahdollisuuksia nuorille.
Tule katsastamaan tarjonta!
Haluatko auttaa?
Ota yhteyttä koordinaattoriin
puhelimitse 040 740 6622
(parhaiten tavoitettavissa ti–
to kello 10–14), lähetä viestiä
viola@vantaalla.info tai tule
käymään arkena kello 8–16
Violassa (Orvokkirinne 4).
Lisätietoja:
viola.nettisivu.org
PERTTI RAAMI
Kaavarungon ideana on, että Aerolan asuinalueella metsä ja kaupunki liittyvät toisiinsa. Intensiivistä kaupunkitunnelmaa luodaan
katutiloihin ja muihin julkisiin
tiloihin. Niiden vastapainoksi säilytetään yleiskaavan mukaisesti
metsäisiä, luontovaltaisia alueita,
kuten Pyttisberget ja alueen läpi
kulkeva viheryhteys ulkoilureitteineen.
Alueen kehitystyössä on kiinnitetty huomiota erityisesti jalankulun ja pyöräilyn jouhevien reittien
järjestämiseen Aviapoliksen asemalle sekä Jumbon ja Tikkurilan
suuntaan.
Aerolan asuinalueen kehitystyö
on osa koko Aviapoliksen aseman
ympäristöä koskevaa muutosta.
Kehärata ja Aviapoliksen asema
otetaan käyttöön kesällä 2015, ja
nyt koko kaupunginosasta kehitetään elävää keskusta, jossa on työpaikkoja, palveluita ja asukkaita. l
Pyhtäänkorventien päässä
mäen päällä sijaitsee alun
perin lentokentän tarpeisiin
rakennettu asuinalue, joka on
tunnettu Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista.
ANNA GROTH
Aerolassa puretaan vanhaa ja huonokuntoista, ja
tilalle tulee uutta ja entistä
tehokkaampaa asuinrakentamista. Uusia asukkaita
alueelle on tulossa noin
3500.
Anna nuorelle töitä kesäsetelillä
Hyvä yhteishenki tekee viihtyisän
naapuruston
MERI HÄMÄLÄINEN
Aerolan asuinalue
laajenee
lähivuosina
Kesäkohteita
yhdistyksille
Keikka-apulaisia tarvitaan usein saattamaan ikäihmisiä.
Mitään raskasta tai ammattitaitoa
vaativaa vapaaehtoiset eivät tee.
– Jos autettava tarvitsee suursiivouksen, auttaja voi etsiä netistä halpoja
siivousfirmoja, kertoo Violan koordinaattori Sari Rinne.
Koordinaattori on aina keikkalaisen tukena. Violassa toivotaan vapaaehtoisten olevan täysi-ikäisiä, mutta
tästä voidaan joustaa. Esimerkiksi
nuori sosiaalialan opiskelija voi kul-
kea toisen vapaaehtoisen parina ja
saada tulevan työn kannalta arvokasta
kokemusta.
– Jos opiskelija ryhtyy keikka-apulaiseksi, hän saa todistuksen tehdystä
vapaaehtoistyöstä. Paras palkinto on
kuitenkin avuntarvitsijoiden kiitokset ja auttamisen tarjoama hyvä olo,
itsekin vapaaehtoisena toimiva koordinaattori myhäilee. l
ANNA ESKOLA
Vantaalla rekisteröidyt yhdistykset voivat hakea Sipoon saariston Mölandet 21:n käyttövuoroja
kesälle. Pikku-Bulders Vantaanlaaksossa on varattavissa vantaalaisten eläkeläisjärjestöjen käyttöön.
Toimita kirjallinen hakemus 31.3.
mennessä Vantaan kaupungin kirjaamoon osoitteeseen Asematie 7,
01300 Vantaa tai kirjaamo@vantaa.fi.
Käyntiosoite on Kielotie 13.
Ilmoita hakemuksessa käyttövuoron aikatoivomus, ryhmän koko,
yhdistyksen nimi, yhdyshenkilön
osoite ja puhelinnumero.
Lisätietoja:
Harri Raita, puh. 09 8392 9286.
9
LÄHIHOITAJA SAA KIITOKSEN HALAUKSELLA
syötettävistä ja kuivitettavista vai
aktiivisista ihmisistä; Kallesta, Martasta, Ailista.
– Kun muutetaan hoivakulttuuria,
muutetaan myös kieltä. Kielen asema
on merkittävä, sillä se luo asenteita ja
tunteita, Semi pohtii.
Hoidon kirjaamisessa ja suunnittelussa hyödynnetään kielen mukanaan
tuomia merkityksiä. Asukkaasta ei esitellä ”MMSE-arvoja”, vaan kerrotaan
vaikkapa, että ”pystyn lukemaan ja
ymmärrän luettua tekstiä”.
Y
Vapaaehtoiset apuna
Sata kysymystä elämästä
Hoitajien työn tukena ja päivätoiminnan järjestäjinä ovat myös muun
muassa fysioterapeutti ja toimintaterapeutti. Toimintaterapeutti voi auttaa neuvomaan hoitajia esimerkiksi
siinä, miten asiakas saadaan sujuvasti
pukeutumaan suihkun jälkeen. Hoivakodissa suomen kielen harjoittelujaksolla työskentelevä mies on puolestaan tehnyt asiakkaille kynsihuoltoa
ja parranajoa.
Monipuolisen toiminnan järjestämisessä ovat apuna vapaaehtoiset. Myyrinkodin ystävät on yhdistys, josta
tulee säännöllisesti avustajia päivätoiminnan toteuttamiseen. Vapaaehtoiset voivat olla myös yksittäisiä
henkilöitä, kuten yksi kirjojen lukija
ja toinen haliberni-koirien omistaja.
Hupposelle ja Mohammadille paras
palaute työstä tulee asiakkailta. Kun
muistisairas asiakas muistaa hoitajan
nimeltä tai kun seuraavalle hoitojaksolle palaava asiakas halaa ja osoittaa
tulevansa Myyrinkotiin mielellään. l
Isona osana kulttuurin muutosta on
ollut oppia tuntemaan asukkaat persoonina – katsoa diagnoosien ja vaipanvaihdon taakse. Työkaluksi tähän
V
Yksilölliset tarpeet huomioon
Mirja Mohammad (vas.) ja Mirka Hupponen leipoivat pullaa yhdessä asukkaiden kanssa. Eila Korhonen osallistui
leivontahetkeen.
Kodinomainen elämä on nyt arkea
Myyrinkodissa, ja se on vaikuttanut myös henkilöstön työhön. Mirka
Hupponen ja Miriam Mohammad
työskentelevät lähihoitajana Myyrinkodin hoivakodissa. Heidän osastollaan asiakkaat ovat lyhytaikaisessa
hoidossa, kun esimerkiksi omaishoitaja pitää lomaa tai sairastuu. Hupponen ja Mohammad ovat molemmat
olleet mukana hoivakodin ajattelu- ja
toimintatapojen muutostyössä.
– Aloimme haastatella asiakkaita
heidän elämäntarinoistaan. Avautui uskomattomia kertomuksia ulkomailla eletyistä elämistä, työurista
ja perhe-elämän käänteistä. Pääsin
tutustumaan asiakkaaseen persoonana, kertoo Mirka Hupponen.
Jokainen asiakas kertoo kykyjensä
LÄHIHOITAJIA
Kiinnostaako sinua vaihteleva työ, jossa on mahdollisuus oppia uutta? Lähihoitajat työskentelevät muun muassa kotihoidossa, Katriinan sairaalassa, vammaisten työ- ja päivätoiminnassa, vanhustenkeskuksissa ja päiväkodeissa.
Tarjoamme monipuoliset työtehtävät kannustavassa työyhteisössä ja mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhön. Kollegat ja esimiehet huolehtivat hyvästä
perehdytyksestä. Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen ovat Vantaalla olleet
jo pitkään erityisenä painopisteenä. Tämä näkyy tutkitusti hyvänä esimiestyönä.
Tule mukaan joukkoomme tekemään kuntalaisten arkeen vaikuttavaa työtä.
Tarjoamme kehittymismahdollisuuksia ja kannustamme henkilöstöämme kohti
selkeitä tavoitteita.
Lue juuri nyt vapaana olevista paikoista
www.vantaarekry.fi
mukaan, joskus apuna ovat omaiset.
Elämäntarinan kirjaamisen avulla
pystymme laatimaan hoitosuunnitelman, jossa huomioidaan asiakkaalle
merkitykselliset asiat ja mieluinen
tekeminen, Miriam Mohammad lisää.
Hoivakodin päiväohjelmassa ja asiakkaan hoitorutiineissa on huomioitu
nämä tarinat ja asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Yksi pitää jalkapallosta,
toiselle tärkeintä on oma rauha ja
mahdollisuus olla vain. Kolmas kiittää
saunasta: on kuin uudelleen syntyisi.
Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen vaatii hoivakodin toiminnan suunnittelua, mutta se motivoi Hupposta
ja Mohammadia työhön. Joskus toiveiden toteuttaminen edellyttää luovia ratkaisuja; haavekuva nurmikentän jalkapallo-ottelusta toteutetaan
pehmopallolla ja saliin levitetyillä
tuoleilla istuen.
Erilaisuuden huomioiminen tuo työhön haastetta, mutta juuri samat asiat
tekevät työstä myös mielekästä.
– Työssäni tärkeintä on ihmisläheisyys, toisten kunnioitus. Saan kohdata
vanhukset aikuisina ihmisinä, Hupponen kertoo.
– Pidän työssäni viriketoiminnan
suunnittelusta ja järjestämisestä.
Saan tehdä asiakkaiden kanssa sellaisia asioita, jotka ovat minullekin
mieluisia, kuten ystävänpäiväkoris-
INKA AKKANEN
TUULIA HALTTUNEN
teiden askartelua. Talon virikeohjaaja
antaa tarvittaessa vinkkejä ja tarvikkeita toimintahetkien järjestämiseen,
Mohammad kertoo.
hteisiin tiloihin on tuotu viherkasveja, tyynyjä ja koriste-esineitä. Ikkunoihin on ripustettu
kukalliset verhot, parvekkeella loistaa
lyhty. Seinällä on kuvia asukkaista ja
työntekijöistä - täällä kukaan ei ole
anonyymi.
– Kulttuurin muutos on helppo aloittaa fyysisestä ympäristöstä, sanoo
työyhteisökouluttaja Taina Semi.
Vantaan hoiva- ja vanhainkodeissa
on eletty muutoksen aikaa maaliskuusta 2013 lähtien. Projektia on vetänyt Ylen Hoivakoti kuntoon -ohjelmastakin tuttu Taina Semi, jolla on yli
kymmenen vuoden kokemus hoivakodin johtamisesta.
Kulttuurin muutoksen tavoitteena
on ollut luoda ihmislähtöinen asenne
vanhustyöhön ja pyrkiä pois laitosmaisesta hoitotyöstä ja tehtäväkeskeisestä suorittamisesta.
Vantaan hoivakodeissa, Simonkylässä, Myyrinkodissa, Metsonkodissa
ja sittemmin Malminiityssä, muutos
näkyy fyysisen ympäristön lisäksi
työntekijöiden asenteissa, asukkaiden
viihtyvyydessä ja yleisessä ilmapiirissä.
– Aiemmin saatettiin iltavuorossa
päivitellä, kuinka on kiire kotiin. Nyt
hoitajat järjestävät oma-aloitteisesti
lauantaitansseja ja tulevat sinne
vapaa-aikanaan. Jotkut olivat värvänneet puolisonsakin mukaan tanssittamaan mummoja, Semi hymyilee.
antaan Myyrinkodissa on
meneillään jokapäiväinen viriketoimintatuokio. Sen tarkoituksena on ylläpitää hoivakodin
asiakkaiden toimintakykyä, tarjota
halukkaille mielekästä ohjattua toimintaa ja tehdä hoivakodin arjesta
elämän makuista.
Viriketoiminta on osa pari vuotta
sitten käynnistynyttä muutosta, jossa
Vantaan vanhus- ja vammaispalveluissa hoivatyötä alettiin suunnitella
uudelta pohjalta. Haluttiin saada
aikaan kulttuurinmuutos, jonka myötä
asiakkaat viihtyisivät tehostetussa
asumispalvelussa kuin kotonaan, ja
heidän toiveitaan ja rutiinejaan huomioitaisiin hoivatyön toteuttamisessa
aiempaa paremmin.
10
Vanhustyön kulttuurin muutoksessa hoivatyö kumpuaa
ihmisyydestä, ei tuloskeskeisyydestä.
TUULIA HALTTUNEN
INKA AKKANEN
Painallus peukalolla,
voinokare, voitelu ja lusikankärjellinen raesokeria. Käsi
tekee kaiken tottunein ottein,
niin kuin leivontapäivänä
joskus menneinä aikoina.
Puolen tunnin päästä päiväsaliin leijailee tuoreen pullan
tuoksu. On kuin kotona olisi.
Hoivakodissa ihmisellä on oma tarina
Oma persoona pelissä
on otettu Semin kehittämä tehtävä,
jossa hoitajien on kerättävä sata asiaa
omasta asukkaastaan.
Asukkaalta kysytään elämän tärkeistä tapahtumista ja ihmisistä sekä
mieltymyksistä, toiveista ja peloista.
Jos asukas ei pysty itse kertomaan,
hoitaja haastattelee tämän läheisiä ja
kuuntelee myös sanatonta viestintää.
– Sadan asian lista kirjoitetaan auki
elämäntarinaksi, asukkaan omakuvaksi. Teksti kirjoitetaan minä-muotoon, sillä se auttaa hoitajia samastumaan asukkaisiin ja ymmärtämään
heidän taustojaan, Semi selittää.
Elämäntarina tarjoaa myös välineitä hoitotyöhön. Kun tunnetaan
asiakkaan mieltymykset ja taustat,
voidaan nämä asiat ottaa huomioon
arjessa: joku haluaa nukkua aamulla
pidempään, toiselle on tärkeää pukeutua kauniisti.
Aikaa olla läsnä
Toisena konkreettisena tehtävänä on
ollut omahoitajuuden kehittäminen.
Uudessa mallissa omahoitajat antavat tietyn määrän laatuaikaa jokaiselle asukkaalleen viikossa. Näin on
pyritty vahvistamaan omahoitajan ja
asukkaan suhdetta sekä aitoa läsnäoloa.
– Asukkaan ja omahoitajan yhteisissä hetkissä on esimerkiksi letitetty
hiuksia, retkeilty metsässä, käyty
markkinoilla ja livahtivatpa jotkut
omenavarkaisiinkin.
Tehtävien mekaaninen suorittaminen hylätään ja mietitään enemminkin,
mitä asukas haluaa ja miten hänellä
on hyvä olla.
Myös kielellä on merkitystä, sillä se
sekä heijastaa todellisuutta että luo
sitä. Ei ole yhdentekevää, puhutaanko
Semi on kerännyt henkilökunnalta
palautetta siitä, miten kahden vuoden
muutoskausi on vaikuttanut työhön.
– Monet ovat kokeneet, että työ on
keventynyt ja myös sairauspoissaolot
ovat vähentyneet. Työpaikoille on syntynyt vahvaa yhteisöllisyyttä ja tunne
siitä, että kaikesta voi puhua. Avoin
ilmapiiri kannustaa kysymään rohkeasti apua ja hyödyntämään muiden
ammattitaitoa, Semi kuvailee.
Kulttuurin muutos tarkoittaa myös
vapautta: on lupa toteuttaa asukkaan
toiveita ja keksiä uusia työtapoja.
Semin mielestä tämä näkyy vahvasti
työntekijöiden asenteissa. Hoitajat ovat innostuneita, spontaaneja ja
laittavat oman persoonansa peliin.
Yksi kertoi puhkeavansa asukkaiden
kanssa käytävällä tanssiin, toinen
herätti asukkaat aamulla vastaleivottujen piparien tuoksuun.
– Luovuus on lähtenyt liikenteeseen.
Se on ollut hoitajien sisällä, mutta nyt
sitä tehdään näkyväksi. Hoitaminenhan on taiteista kauneinta, siinä voi
toteuttaa itseään. l
TUULIA HALTTUNEN
Psst!
Kurkkaa Vantaan hoivakotien
arkeen blogissa Naururyppyjä:
www.naururyppyja.blogspot.fi
Suklaata ja jännityssarjoja
Aino Mikkola rakastaa
suklaata, koruja ja kauniita
vaatteita. Vaatekaappi
pursuaa monenmoista asua,
mutta ostoksilla käynti
piristää aina.
87-vuotias Mikkola asuu Simonkylän
hoivakodissa. Hän vietti lapsuutensa
Suomenlinnassa, ja teki työuransa
Helsingissä toimistosihteerinä.
Simonkylässä ei arkea jaa tuntematon asukas ja tämän omahoitaja, vaan
Aino ja Merike. He viihtyvät yhdessä,
viimeksi naiset kävivät rintaliiviostoksilla. Aino on onnellinen, että sai omahoitajakseen juuri Meriken.
– Sanoin hänelle, että sä oot sitten
mun! Meillä on niin hyvä suhde, Aino
hymyilee.
Ainon mielestä muutkin hoitajat
ovat hyviä, tosin muistuttaa etenkin
nuorempia työntekijöitä, että ”nokkava
ei saa olla”.
– Täällä on kauhean hyvä palvelu.
Näin laittavat tukankin, Aino kiittelee.
Aino käy säännöllisesti askartelemassa, viimeksi valmistui kortti
Merikelle. Hän nauttii myös tv:n katselusta, ja erityisesti hän pitää dekkareista. Hän arvostaa sitä, että hänen
toivettaan seurata sarjoja omassa huoneessaan myös kunnioitetaan.
– Saan olla rauhassa, kun oon sentäs
tämän ikäinen. l
TUULIA HALTTUNEN
11
S
SAMI LIEVONEN
SAKARI MANNINEN
Kokeile asiointia myös sähköisesti
ähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut lisääntyvät Vantaalla.
Tällä hetkellä käytössä on muun
muassa Duodecimin sähköinen terveystarkastus ja -valmennus, ajanvaraus runsaaseen 20 palveluun sekä
sähköinen potilastiedon arkisto. Myös
toimeentulotukea voi hakea sähköisesti.
Potilastiedot kätevästi netistä
Terveydenhuollon asiakasmaksuihin on tullut muutoksia 1. helmikuuta. Esimerkiksi perumatta jäänyt
hammaslääkäriaika kustantaa enemmän kuin ennen.
Asiakasmaksut vuonna 2015
Terveydenhuollon
asiakasmaksuihin on tullut
muutoksia helmikuussa.
K
Mitä Vantaalla tapahtuu?
LÄHETÄ OMA VIDEO OSOITTEESSA
vantaakanava.fi
KATSO MUIDEN VIDEOITA
VANTAASTA!
Kalliokiipeilyä, lumigraffiteja
ja toppahousutansseja.
Tunnettuja kasvoja hiihtämässä
ja uimassa, liki yhtä aikaa.
Elokuvaohjaajia, muotiblogisteja
ja virpojapoikia.
unnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista peritään maksu,
jollei lailla toisin säädetä.
Osassa palveluista maksu voidaan
periä henkilön maksukyvyn mukaan.
Osa sosiaali- ja terveyspalveluista on
säädetty maksuttomiksi. Maksu saa
olla enintään palvelun tuottamisesta
aiheutuvien kustannusten suuruinen.
Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuosittainen maksukatto. Palvelujen käyttäjille
kalenterivuoden aikana aiheutuvat
kustannukset voivat olla korkeintaan
679 euroa.
Alle 18-vuotiaiden käyttämistä palveluista perityt maksut lasketaan
yhteen hänen huoltajansa maksujen kanssa. Kun maksukatto ylittyy,
palvelut ovat maksuttomia kaikille
niille henkilöille, joiden maksut ovat
yhdessä kerryttäneet maksukattoa.
Maksukattoon ei kuitenkaan lasketa
mukaan hammashoidon asiakasmaksuja.
Terveyspalvelujen käyttäjän on
itse seurattava maksukaton täyttymistä. Maksut merkitään terveyskeskuksesta saatavaan seurantakorttiin.
Alkuperäiset maksukuitit on säilytettävä, sillä ne on esitettävä tarvittaessa. Todistuksen maksukaton täyttymisestä antaa terveyskeskus tai muu
julkinen terveydenhuolto.
Lääkekustannuksilla on oma kalenterivuosittainen kattonsa, joka on tänä
vuonna 612,62 euroa. Katon ylitettyään asiakas maksaa vain 1,50 euron
omavastuun lääkettä kohti. Korvauksen saa suoraan apteekista, kun esit-
tää Kela-kortin ja Kelan ilmoituksen
lisäkorvausoikeudesta. Korvausta voi
myös hakea jälkeenpäin puolen vuoden ajan. Lisätietoja osoitteesta www.
kela.fi/laakkeet_laakekatto. l
VAPPU VIENAMO
Esimerkkejä
asiakasmaksuista
• Käynti terveyskeskuslääkärin vastaanotolla: 16,10 euroa (peritään
18 vuotta täyttäneeltä kolmelta
ensimmäiseltä käynniltä kalenterivuodessa).
• Perumatta jäänyt aika: 39,60 euroa
(peritään 15 vuotta täyttäneeltä
ilman hyväksyttävää syytä
käyttämättä jätetystä lääkäri- tai
hammaslääkäriajasta).
Lue lisää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista:
www.vantaa.fi/asiakasmaksut
Sekä paljon muuta!
Tunnetko aluerahan?
Aluerahaa voivat hakea yhdistykset ja yksityishenkilöt kaupungin
arvojen mukaisiin kaikille avoimiin
tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Aluerahan myöntämisperusteita päivitettiin
tammikuussa 2015 niin, että niissä
painotetaan yhteistyötä kumppanien
kanssa.
12
Hakemuksia käsitellään noin kolmesti vuodessa. Tärkeintä on lähettää
hakemus vähintään 21 päivää ennen
tapahtumaa. Aluerahaa haetaan vuosittain noin sataan tapahtumaan tai
tilaisuuteen. Haettavat summat vaihtelevat sadoista euroista muutamiin
tuhansiin. Yhteensä noin 200 000
euron suuruista vuosittaista pottia
jakavat seitsemän aluetoimikuntaa
suuralueillaan sekä Svenska kommittén.
Tuen tavoitteena on rakentaa viihtyisää ja turvallista elinympäristöä. Tyypillinen aluerahalla tuettava tapahtuma on kyläjuhla tai joulutapahtuma.
Aluerahan hakuajat ja -ohjeet löydät
osoitteesta www.vantaa.fi/alueraha. l
PILVI KALLIO
Sähköinen potilastiedon arkisto on
otettu Vantaalla käyttöön marraskuussa. Pääset katsomaan omia potilastietojasi Omakanta-palvelun kautta
osoitteessa www.omakanta.fi. Tiedot
ovat karttuneet sähköiseen arkistoon
sen käyttöönotosta lähtien. Vanhempia tietoja ei sähköiseen arkistoon olla
viemässä.
Voit itse määritellä omia tietojasi
koskevat käsittelyoikeudet (luvat ja
kiellot tietojesi antamisesta muiden
terveydenhuollon yksiköiden käyttöön) Omakanta-palvelussa tai asioidessasi julkisissa terveyspalveluissa.
Sähköinen ajanvaraus
Tällä hetkellä sähköisesti voi varata
aikoja runsaaseen 20 palveluun. Helmikuun alusta lähtien on myös Myyrmäessä ja Martinlaaksossa voinut
varata aikoja terveyskeskuslääkärin
vastaanotolle.
Aikoja voi varata muun muassa
äitiys- ja lastenneuvolaan, diabeteshoitajalle, fysioterapiaan, kouluterveydenhuoltoon, laboratorioon, papaja mammografiaseulontaan, lasten ja
lapsiperheiden psykologipalveluihin,
lasten lääkärivastaanotolle Koivukylän terveysasemalle, opiskelutervey-
Voit asioida sähköisesti silloin, kun se sinulle
parhaiten sopii, ajasta ja paikasta riippumatta.
Tutustu sähköisiin palveluihimme:
www.vantaa.fi/eterveyspalvelut
www.vantaa.fi/esosiaalipalvelut
Hakemuksesi perusteluksi toimidenhuoltoon, perhesuunnitteluneuvolaan, psykiatrisen sairaanhoitajan tat myös välttämättömät liitteet sähvastaanotolle, puheterapian perheval- köisesti hakemuksen yhteydessä. Voit
mennukseen, terveysasemalle Haku- halutessasi saada myös päätöksen toinilaan, Länsimäkeen, Tikkurilaan, meentulotuesta kotikoneellesi.
Myyrmäkeen ja Martinlaaksoon sekä
terveysaseman päiväpoliklinikalle
Klamydia- ja tippuritesti
Korsoon. www.vantaa.fi/eterveyspalkotona
velut
Aikoja A-klinikalle, vammaisten Vantaalla on käytössä valtakunnallineuvontapalveluihin sekä lastenval- sesti uusi palvelu klamydian ja tipvojalle isyyden selvittämisessä voi purin torjunnassa. Telelab.fi -palvelu
varata osoitteesta www.vantaa.fi/eso- tekee vantaalaisille mahdolliseksi testata helposti, onko saanut klamydiasiaalipalvelut.
tai tippuritartunnan. Kirjaudu järjestelmään, tilaa näytepakkaus kotiin,
Toimeentulotuki
lähetä se laboratorioon ja saat tulokToimeentulotukea voit hakea myös sen. Tarkemmat ohjeet löydät osoitsähköisesti osoitteessa www.vantaa. teesta www.telelab.fi. l
fi/esosiaalipalvelut.
VAPPU VIENAMO
Myyrmäen
sosiaaliasema
palvelee myös
martinlaaksolaisia
Martinlaakson sosiaaliaseman aikuissosiaalityön asiakaspalvelu eli
sosiaalityöntekijöiden ja
sosiaaliohjaajien vastaanotto siirtyi Myyrmäkeen
maaliskuun alussa.
Toimeentulotukihakemuksen voi
edelleen jättää Martinlaakson
sosiaaliaseman postilaatikkoon,
mutta muuten läntisen Vantaan
aikuissosiaalityön asiakaspalvelu
sijaitsee Myyrmäen sosiaali- ja
terveysasemalla osoitteessa Jönsaksentie 4 (4. krs).
Vantaalaiset voivat jättää toimeentulotukihakemuksensa myös
Vantaan Kelan toimipisteisiin tai
sähköisesti osoitteessa www.vantaa.fi/esosiaalipalvelut.
Toimeentulotukeen ja päätöksiin
liittyvissä asioissa saa neuvontaa
keskitetyn puhelinpalvelun numerosta 09 8392 1119 arkipäivisin
kello 8.15–16.
Toimeentulotukihakemusten määrä Vantaalla on kasvanut merkittävästi (9,5 prosenttia)
verrattuna edellisen vuoden keskiarvoon. Lokakuussa 2014 hakemuksia oli käsitelty Vantaalla 10
290 kappaletta, joista 10 246 oli
tehty lakisääteisesti 7 päivässä.
Tämä on 99,6 prosenttia kaikista
hakemuksista. Tulos on pääkaupunkiseudun paras. Esimerkiksi
Helsingissä vastaava luku oli 86,8
ja Espoossa 76,2. l
VAPPU VIENAMO
Arvioi nyt elämäntapojasi!
Maksuton Duodecimin
sähköinen terveystarkastus
ja -valmennus on ollut
vantaalaisten käytössä pian
vuoden. Palvelun avulla voi
arvioida omia elintapojaan,
ja samalla saa ennusteen
eliniästä.
S
ähköisen terveystarkastusohjelmiston avulla pystyy itse
helposti kokeilemaan, miten
elämäntapamuutokset, esimerkiksi
liikunnan lisääminen, painonpudotus, alkoholinkäytön tai tupakoinnin
vähentäminen vaikuttavat omaan eliniän ennusteeseen.
– Kannattaa kokeilla ja katsoa, millaisiin asioihin on hyvä panostaa.
Tähän mennessä sähköinen terveystarkastus näyttää olleen enemmän
naisten juttu. Alle neljännes tarkastukseen osallistuneista on ollut miehiä.
Kannattaa ehdottomasti mennä kokeilemaan!, kertoo vs. terveyspalvelujohtaja Eila Koivunen.
Jokainen vantaalainen voi syöttää
omat tietonsa Duodecimin sähköiseen
järjestelmään. Tämän jälkeen ohjelma
kokoaa raportin, joka kuvaa yleistajuisesti terveystilannetta ja osoittaa, missä menee hyvin ja missä taas
on parantamisen varaa. Raportti on
tulostettavissa, jolloin sitä voi hyödyntää esimerkiksi hoitaja- ja lääkärivastaanotolle mentäessä.
INFO
Palveluun voi
rekisteröityä osoitteessa
www.vantaa.fi/omahoito.
Valmennuksella
parempaa terveyttä
Palvelu sisältää myös erilaisia sähköisiä valmennusohjelmia, joiden
avulla jokainen pystyy itse kohentamaan terveystilannettaan. Suosituimpia valmennusohjelmia ovat olleet
painonhallinta, terveellinen ravinto,
univalmennus ja stressin hallinta. Valmennusohjelman on ottanut käyttöön
noin kolmannes sähköisen terveystarkastuksen tehneistä.
– Palvelu sisältää myös sosiaaliseen
kanssakäymiseen liittyviä valmennuksia, kuten positiivinen vuorovaikutus
ja ristiriitojen ratkaisu parisuhteessa
sekä lapsiperheiden valmennusohjelman. Ohjelmista saavat tukea myös
diabeetikot ja astmaatikot terveydenhoitoonsa liittyvissä asioissa, Koivunen kertoo.
Terveystarkastuksen pohjalta voi
valita 8−12 viikkoa kestäviä terveysvalmennuksia, vaikkapa tupakoinnin
lopettamiseksi, painon pudottamiseksi tai stressin hallintaan. Valmennusohjelmissa kirjataan itse seurantatietoja järjestelmään ja sähköinen
”valmentaja” lähettää viikoittain sähköpostitse ohjeita ja kannustusta. l
VAPPU VIENAMO
13
Mielenkiintoiset loft-asunnot
messujen oheiskohteena
KAAVOITUSKATSAUS 2015
www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto
Tärkeät luvut
Kaupunkikeskus on Kivistön sydän
Kivistön aseman ympärille tulee
ajaton ja elävä kaupunkikeskus, joka
edustaa sujuvaa arkea ja kestävää
kaupunkisuunnittelua.
Loft-asunnoissa viehättää
ostajan vapaus päättää itse
tyylistä, laadusta, huonejaosta ja materiaaleista.
E
nsi kesän asuntomessujen oheiskohteena on kolme erilaista loftasuntoa. Näyttelyasunnot ovat
aivan messualueen tuntumassa, ja
niiden uskotaan kiinnostavan erityisesti kävijöitä, jotka haluavat nähdä
uudenlaista kerrostalorakentamista.
Muuntuva asunto elää perheiden ja
elämäntilanteiden mukana, sillä tiloja
on helppo muuttaa myöhemmin tarvittaessa.
Ostaja saa viimeistellä asuntonsa
juuri haluamallaan tavalla ja mieleisillään materiaaleilla. Asunnot toteutetaan yhtenä suurena tilana, jonka
voi jakaa huoneiksi tai jättää yhdeksi
avaraksi tilaksi. Valmiiksi toteutetaan
märkätilat, jolloin asukkaalle ei jää
enää luvanvaraisia töitä. Keittiöissä
ovat valmiina vain vesijohto, viemäri
ja sähkövaraus, joten senkin voi helposti asentaa tarpeitaan vastaavaksi.
- Pinnoiltaan viimeistelemätön
asunto tarjoaa asukkaalle mahdollisuuden omaleimaisen ja persoonallisen kodin hankkimiseen, sanoo EKE
Rakennus Oy:n myyntipäällikkö Katri
Waris.
KATI HARKOMA
K
Oheiskohteeseen
ei pääsymaksua
Koneisto-nimisen talon asunnot on
rakennettu rivitaloon aivan messualueen viereen Timanttikiteenkuja
10:een. Koneisto on messuilla mukana
oheiskohteena, mikä tarkoittaa sitä,
että näyttelyasunnot ovat messualueen ulkopuolella ja niitä voi tulla
katsomaan ilmaiseksi. Kävijät voivat
tutustua näihin kohteisiin messujen
aukioloaikoina.
Yleisölle on avoinna kolme asuntoa, joista ensimmäinen esittelee loftasumisen uusimpia trendejä valmiine
sisustuksineen, toinen on rakennettu
valmiiksi käyttäen lisätyömateriaaleja
ja kolmas asunto on jätetty raakapintaiseksi eli ostaja itse päättää pintarakenteet ja kalusteet.
- Sisustamattomassa asunnossa
kävijät voivat päästää mielikuvituksen valloilleen ja miettiä, miten kyseisen asunnon itse sisustaisivat, Waris
sanoo.
Aika moni uuden asunnon ostaja
haluaa vaikuttaa muun muassa asunnon materiaalivalintoihin ja usein
tiloja on aikojen saatossa tarvetta hiukan muunnella.
- Haluaisimme herättää myös rakennusalaa miettimään, miten kerrostalorakentamista voisi kehittää yksilöllisempään suuntaan. l
KATI HARKOMA
Asuntomessut pidetään Vantaan Kivistössä 10.7.−9.8.2015. Messuilla on esillä
asumisen monia muotoja ja tyylejä.
14
Miten yhden luukun periaate
toimii?
Uudiskohteiden rakentajien tulee
varata aika neuvontapalavereihin,
joissa rakentamisprosessi käydään
läpi rakennusvalvonnan asiantuntijan kanssa.
Ensimmäisen palaveriajan voi
varata heti sopivan tontin ja pääsuunnittelijan löydyttyä, ennen kuin var-
sinaisia suunnitelmia aletaan tehdä.
Ensimmäiseen palaveriin olisi hyvä
saapua yhdessä pääsuunnittelijan
kanssa.
Kun rakennussuunnitelman luonnos on valmis, voi varata ajan toiseen
neuvontapalaveriin. Toisessa palaverissa rakennusvalvonnan asiantuntija
tutustuu luonnokseen ja kertoo lupahakemuksen jättämisestä Lupapistepalvelun kautta. Suositeltavaa on, että
kohteen pääsuunnittelija valmistelee
ja toimittaa lupahakemuksen.
Kun lupahakemus on saapunut käsiteltäväksi, rakennusvalvonnan asiantuntija hakee kaikki tarvittavat lausunnot rakennuslupaa varten.
Järjestelmä lähettää sähköpostitse
ilmoituksen hakijalle, kun rakennuslupa on myönnetty.
Rakentaminen voidaan aloittaa, kun
rakennuslupa saa lainvoiman ja kun
Maisema muuttuu vähitellen
Kaupunkikeskus on merkittävä yhteistyöhanke pääkaupunkiseudulla. Vantaan kaupungin kumppaneina ja toimijoina ovat Skanska, NCC, Hok-Elanto
ja Kesko.
Hanke sisältää erikoiskauppojen ja palveluiden
runsaan valikoiman kauppakeskuksessa sekä kaksi
hyper-kauppaa. Kaupungin palveluista tuodaan
ensimmäisessä rakennusvaiheessa kirjasto- ja nuorisotilat sekä terveysasema. Asuntoja toteutetaan eri
rakennusvaiheissa yhteensä noin 1500, mikä vastaa
lähes vuosittaista Vantaan kerrostalotuotantoa.
Kehäradan yli rakennetaan uusi silta ja Vantaankoskentien linjaus siirtyy sen avulla lähemmäksi
YLEISKAAVAPÄÄLLIKKÖ
Mari Siivola 09 8392 2745
Sakari Jäppinen 09 8392 2593
Anne Mäkynen 09 8392 2988
Paula Kankkunen 09 8392 2300
Jussi Viinikka 09 8392 2231
PATRICIA ESKELINEN
U
udistus on helpotus, sillä aiemmin rakennuslupaa varten saattoi joutua asioimaan esimerkiksi
mittausosaston, kuntatekniikan keskuksen ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n kanssa erikseen. Nyt
riittää, kun on yhteydessä rakennusvalvontaan.
Lupahakemuksen voi toimittaa sähköisesti Lupapiste-palvelun kautta.
Lupahakemuksen vastaanotettuaan
rakennusvalvonnan
henkilökunta
hakee kaikki tarvittavat lausunnot
hakijan puolesta.
Uusien pientalojen lupaprosessiin
on laskettu kuluvan normaalisti kahdeksan viikkoa. Vielä ei pystytä sano-
maan varmasti, miten uusi järjestelmä
vaikuttaa lupien käsittelyaikoihin. On
kuitenkin oletettavaa, että käsittelyaika lyhenee.
Yhden luukun palvelumalli on osoittautunut suosituksi. Ensimmäinen
lupahakemus vastaanotettiin viime
lokakuun lopussa. Helmikuun alkuun
mennessä lupia oli saapunut kaikkiaan lähes 200.
aupunkikeskus on kauppapaikka, työtiloja,
palveluita, asuntoja, bussiasema juna-aseman
vieressä, aukioita ja taidetta. Arkielämässä eri
toimintojen yhdistelmä tarkoittaa sujuvaa työn, asumisen ja vapaa-ajan yhdistämistä.
Junalla voi käydä töissä kaupunkikeskuksen toimistoissa tai palvelupisteissä, ja kotimatkalla voi
piipahtaa kuntosalilla tai hakemassa uutuuskirjan kirjastosta. Lentokentälle pääsee 10 minuutissa.
Jos taas kotona olo maistuu paremmalta, voi viettää
rauhallista iltaa viherhuoneessa tai käydä iltakävelyllä Petikon laajoilla virkistysalueilla.
Kivistön kaupunkikeskuksesta tulee monipuolinen kauppapaikka, mutta sinne tulee myös työtiloja, palveluita, asuntoja,
aukioita ja bussiasema.
moottoriväylää. Katujen ja rakennusten toteuttaminen edellyttää väliaikaisia järjestelyjä, mikä puolestaan tarkoittaa maiseman muuttumista vähitellen
metsäisestä luonnontilasta kaupunkimaiseksi keskustaksi.
Muutos on innostanut arkkitehteja ja suunnittelijoita ideoimaan luontoon liittyviä aiheita: julkisivuissa on kehitelty mäntymetsän runkojen
väriskaalaa, luonnon kiviä tuodaan kivivirraksi
rakennuskokonaisuuden läpi ja katoilla käytetään
viherkattoja.
Suunnittelu etenee vuoden 2015 keväällä ja tavoitteena on kaupunginvaltuuston käsittely ennen kesälomakautta. l
LEA VARPANEN
YLEISKAAVA | KAAVOITUSKATSAUS 2015
Rakennusluvan saa nyt yhdeltä luukulta
Rakennusvalvonnassa on
otettu käyttöön uusi periaate
pientalojen rakentajille.
• Asumista n. 85 000 kerrosneliötä
• Kaupan tiloja 1. vaiheessa 60
000 kerrosneliötä ja 2. vaiheessa lisäksi 40 000 kerrosneliötä
• Palvelutiloja 30 000 kerrosneliötä
• Työpaikkatiloja 122 000
kerrosneliötä
• Julkisia rakennuksia 8 000
kerrosneliötä
aloituskokous on pidetty. Rakennuslupa tulee lainvoimaiseksi noin kaksi
viikkoa rakennuslupapäätöksen jälkeen. Aloituskokouksessa käydään
läpi rakentamisaikainen toiminta. l
PIRKKO VÄÄNÄNEN
YK0044 AVIAPOLIKSEN KAAVARUNKO Aviapoliksen ydinalueelle
laaditaan voimassa olevaa yleiskaavaa tarkentava kaavarunko,
joka mahdollistaa alueen rakentumisen urbaaniksi ja viihtyisäksi
monitoimintaiseksi kaupunkikeskustaksi. Valmistuttuaan kaavarunko ohjaa alueen asemaakaavoitusta ja hankekehittämistä.
Työtä tehdään laajan yhteistyöverkoston kanssa siten, että suunnitteluun saadaan mukaan myös
yksityisten toimijoiden ja maanomistajien uudet ideat. Kaavarunko valmistuu syksyyn 2015 mennessä. (Siivola, Häsänen, Jäppinen, Mäkynen, Heikkola, Kujala)
YK0042 LUOTEIS-VANTAAN OSAYLEISKAAVAN POHJASELVITYS
Selvityksen pohjalta voidaan vaikuttaa käynnissä olevan 4. vaihemaakuntakaavan sisältöön.
Maakuntakaavan teemoina ovat
muun muassa elinkeinot ja logistiikka, viherrakenne ja kulttuurimaisemat. Selvitystyö pohjaa
tulevia yleiskaavatöitä ja valmistuu kevään 2015 aikana. (Siivola,
Viinikka, Mäkynen)
YK0045 YLEISKAAVAN MUUTOS
Kaivoksela Joukkoliikennekaupunki Vantaa -työssä linjattiin aluekokonaisuuksia, joiden muuttaminen
nykyistä tehokkaampaan käyttöön vahvistaisi kestävään liikkumiseen perustuvaa kaupunkikehitystä. Kaivokselan vajaakäyttöinen työpaikka-alue vuonna 2015
käynnistyvän Jokeri 2:n varrella
on yksi näistä aluekokonaisuuksista. Myös maanomistajilta on saatu ehdotuksia alueen muuttamisesta asuinkäyttöön. Yleiskaavan
muutoksen valmistelu käynnistyy
loppukeväästä siten, että alueen
asemakaavojen laadinta voidaan
käynnistää tarvittaessa rinnakkain muutosprosessin kanssa. (Siivola, Mäkynen, Jäppinen, Rajala)
HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA
Helsingin seudun aiesopimuksen
2012–2015 edellyttämän maankäyttösuunnitelman ja siihen sisältyvän asuntostrategian sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) luonnokset valmistuivat loppuvuodesta
2014. Alkuvuodesta suunnitelmaluonnoksia muokataan lausuntojen pohjalta siten, että ne valmistuvat huhtikuun alkuun mennessä
seuraavien MAL-sopimusneuvottelujen pohjaksi. (Siivola, Jäppinen)
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on edennyt luonnosvaiheeseen. Kaavan tavoitteena on
tukea kestävää kilpailukykyä ja
hyvinvointia Uudellamaalla. Neljäs vaihekaava on aiempia maakuntakaavoja strategisempi. Siinä määritellään suuret yhteiset
kehittämislinjat muun muassa
seuraavien teemojen osalta: elinkeinot, logistiikka, viherrakenne ja
kulttuuriympäristöt. Uudenmaan
2. vaihemaakuntakaavaan laaditaan Östersundomin aluetta koskeva täydennys, joka tulee sisäl-
tämään myös 4. vaihemaakuntakaavan teemat. (Siivola, Mäkynen,
Jäppinen, Heikkola, Viinikka)
YK0035 ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA Yleiskaavaehdotus on nähtävillä ja lausunnoilla heti alkuvuodesta 2015.
Tavoitteena on, että kommenttien
pohjalta muokattu yleiskaava lähtee vahvistumiskäsittelyyn vuoden
2015 aikana. (Siivola, Karisalo)
YK0038 VANTAAN VIHERRAKENNE
Viheralueselvitys päivitetään ja
uudistetaan. Viherrakennetta tarkastellaan myös ekosysteemipalveluiden näkökulmasta. Selvityksessä käsitellään viherverkoston
kasvupotentiaalia ja jatkuvuutta,
viherverkoston tarjoamia virkistysmahdollisuuksia, virkistysalueiden saavutettavuutta ja käyttöpainetta, viljelymaata ja metsiä luonnonvarana sekä luonnon
monimuotoisuutta. Kaavoissa
varatun viheralueverkoston lisäksi tarkastellaan myös tonttimaan
kasvullisten alueiden merkitystä
viherrakenteen osana. (Mäkynen)
lä 2014 vahvistetussa toisessa
vaihemaakuntakaavassa. Vantaan kaupan palveluverkkoselvitys tarkentaa maakuntakaavan
ratkaisuja kuntatasolle ja ottaa
kantaa kaupan maankäytölliseen
ohjaamiseen muuttuneessa toimintaympäristössä. Selvityksessä mitoitetaan kaupan liiketilan
lisätarve ja osoitetaan sen alueellinen jakautuminen, määritellään kaupan alueiden rajaukset
sekä uudet potentiaaliset kaupan
paikat. Selvitys tehdään yhteistyössä kaupan edustajien kanssa.
Vantaan kaupan palveluverkkoselvitys palvelee muun muassa tulevia yleis- ja asemakaavatasoisia
suunnitelmia. (Heikkola)
KESTÄVÄ JA KOKONAISVALTAINEN HULEVESIEN HALLINTA Viherrakenneselvityksen rinnalla tehdään yleiskaavatasoinen tarkastelu hulevesien hallinnasta ja purojen kantokyvystä maankäytön
yhteensovittamiseksi. (Kankkunen)
YK0043 KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Seudulliset kaupan
kysymykset on ratkaistu syksyl-
15
LÄNSI-VANTAA | KAAVOITUSKATSAUS 2015
KIVISTÖ | KAAVOITUSKATSAUS 2015
A38 ASKISTO 200500 Lehtokujalle omakotitontteja sekä Pikkujärven ja Kakolanmäen alueet.
Päätöskäsittelyyn keväällä. (Kallaluoto)
LÄNSI-VANTAA
ASEMAKAAVAYKSIKKÖ
ALUEARKKITEHTI
Timo Kallaluoto 09 8392 2675
Johanna Rajala 09 8392 2238
Hanna Tiira 09 8392 8786
Mikko Järvi 09 8392 2701
A39 PETIKKO 261500 Vihdintie
ja Tiilipojanlenkki 9. Nähtäville
keväällä. (Kallaluoto)
A40 LUHTAANMÄKI 310200 Luhtaanmäki 2, Klaukkalantien liittymään tiepalvelualue. Valmisteluvaiheessa. (Kallaluoto)
A1 HÄMEENKYLÄ 002220 Tuomelan koulutontti asumiseen. Nähtäville keväällä. (Kallaluoto)
A41 SEUTULA 330200 Pirttiranta.
Valmisteluvaiheessa. (Kallaluoto)
A42 KIILA 002172 Lavanko, moottoriradan lisäalue. Nähtäville
keväällä. (Kuparinen)
A2 MYYRMÄKI 002232 Piipuistoon asuntorakentamista, Raappavuorentie 3. Nähtäville keväällä. (Kallaluoto)
A43 YLÄSTÖ 402100 Ylästö 7,
pientaloja Isonmännyntielle ja
Tolkinkylänkujalle. Valmisteluvaiheessa. (Kallaluoto)
A3 MYYRMÄKI 002251 Ruukkukujalle palvelukeskus vanhuksille ja
vammaisille. Nähtäville keväällä.
(Kallaluoto)
A4 MYYRMÄKI 001925 Myyrmäen
keskustaan korkeatasoinen kaupunkikeskus, tehokasta rakentamista ja laadukas julkinen ulkotila.
Suunnittelu- ja toteuttamiskilpailu päättyy. Valmisteluvaiheessa.
(Tiira)
A5 MARTINLAAKSO002178 Martinkeskus puretaan, sen tilalle
asuntorakentamista, päivittäistavarakauppa ja muuta liiketilaa.
Nähtäville kesällä. (Rajala)
A6 MARTINLAAKSO 002031 Laajavuoren koulutontille asuinkerrostaloja, päiväkoti ja liiketilaa. Nähtäville kesällä. (Rajala)
A7 YLÄSTÖ 002242 Tuupakantie
22 ja 24, rakennusoikeutta lisätään. Nähtäville keväällä. (Kuparinen)
A8 HÄMEVAARA 001901 Köysikujalle toimisto- ja asuntorakentamista sekä tie- ja katualueet. Kaavatyö alkaa. (Kallaluoto)
A9 HÄMEENKYLÄ 121300 Hämeenkylän kartanon kaava ajantasaistetaan ja Vanhankyläntien toimistotontti muutetaan asumiseen.
Nähtäville syksyllä. (Kallaluoto)
A10 HÄMEENKYLÄ 002207 Ainonkujalle ja Vakokujalle asuntoja.
Nähtävillä keväällä. (Kallaluoto)
A11 VAPAALA 002048 Rajatorpan
asemakaavan ajantasaistaminen
ja pysäköintijärjestelyt. Ostoskeskuksen paikalle on haettu asuinja liiketaloa. Nähtäville syksyllä.
(Kallaluoto)
A12 VAPAALA 002120 Vapaalantie
10 c, pientalotontteja. Valmisteluvaiheessa. (Kallaluoto)
A13 VAPAALA JA VARISTO 141100
Luhtitien katulinjaus ja lähivirkistysalue. Valmisteluvaiheessa. (Kallaluoto)
A14 VARISTO 002098 Sarkatie 4
ja 7, liike- ja toimistotilaa ja tiealuetta. Valmisteluvaiheessa. (Kallaluoto)
A15 VARISTO 002189 Ulkoniitylle
pientaloja ja Haravakuja 19, tontin
laajennus. Kaavatyö alkaa syksyllä. (Kallaluoto)
A16 VARISTO 002253 Riihimiehentie 8, tilaa vaativan vähittäis-
16
A44 YLÄSTÖ 002127 Kuukusentien omakotitontit. Päätöskäsittely keväällä. (Kallaluoto)
A45 YLÄSTÖ 002212 Linkokuja 8,
yritystontin laajennus. Nähtäville
syksyllä. (Kuparinen)
A28 MARTINLAAKSO 002245 Laajaniitynkuja 5, kolme uutta 8-kerroksista kerrostaloa, jolloin yksi
A17 MYYRMÄKI 002049 Uoma- kerrostalo puretaan. Nähtäville
tien länsipäähän asuinkerrostalo- keväällä. (Kallaluoto)
ja (Loisketie), Luhtitie ja Raappavuoren virkistysaluetta. Kaavatyö A29 MARTINLAAKSO 002249 Raiviosuonmäki 1:n pysäköintitontilalkaa keväällä. (Tiira)
le 7-kerroksinen asuintalo, johon
A18 MYYRMÄKI 002156 Uomatien myös liiketilaa. Raiviosuonmäki
eteläpuolelle ja Raappavuoren- 7:n kerrostalot korvataan uusiltien länsipuolelle asuinkerrostalo- la 6−7-kerroksisilla asuintaloilla.
ja (Lainerinne ja Suistokuja). Kaa- Nähtäville kesällä. (Rajala)
vatyö alkaa keväällä. (Tiira)
A30 MARTINLAAKSO 002257 RaiA19 MYYRMÄKI 002217 Eräkuja 2, kukuja 4, uusi kuusikerroksinen
asuinkerrostalo. Kaava hyväksyt- kerrostalo. Nähtäville keväällä.
ty. (Kallaluoto)
(Järvi)
A20 MYYRMÄKI 002230 Ojapuis- A31 MARTINLAAKSO 001307
toon asuntorakentamista, Uoma- Viherpuisto 3, Martinlaaksontie
tie 2b. Valmisteluvaiheessa. (Kal- 24, kerrostaloja. (Rajala)
laluoto)
A32 MARTINLAAKSO 001307
A21 MYYRMÄKI 002231 Ajopuun- Viherpuisto 3, Martinlaaksontie
puistoon asuntorakentamista, 26, pientaloja (Rajala)
Rajatorpantie 18. Valmisteluvaiheessa. (Kallaluoto)
kaupan suuryksikkö. Nähtäville
keväällä. (Kallaluoto)
A22 MYYRMÄKI 002235 Uomarinteen päähän 6−8-kerroksinen
asuinkerrostalo. Nähtäville keväällä. (Rajala)
A33 MARTINLAAKSO, VANTAANLAAKSO, Viinikkala181000 Kehä
III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet. Kaava hyväksytty. (Järvi)
A34 VANTAANLAAKSO 002222
Myllymäen koulu- ja pysäköintitontit toimitilatonteiksi. Nähtäville
keväällä. (Kallaluoto)
A35 VANTAANLAAKSO 181100
Stenbackan ja Smedsin tiloille
omakotitaloja sekä Ylästöntien
katualue ja Martinkylänranta.
Päätöskäsittelyyn keväällä. (Kallaluoto)
A46 YLÄSTÖ 002213 Ahokuja 6,
kolme omakotitonttia. Nähtäville
kesällä. (Järvi)
A47 YLÄSTÖ, VIINIKKALA 400700
Voutilan kylän suojelu ja vähäinen
täydennysrakentaminen. Valmisteluvaiheessa. (Kallaluoto)
A48 VIINIKKALA 002073 Turvalaaksonkujalle tilaa vaativan
vähittäiskaupan suuryksikkö. Valmisteluvaiheessa. (Kallaluoto)
K11 PIISPANKYLÄ 211800 Liikuntakeskus Tikkurilantien eteläpuolelle.
Kaavatyö alkaa syksyllä. (Kujala)
KIVISTÖ
ASEMAKAAVAYKSIKKÖ
K12 KIVISTÖ 002216 Hiekkakiventie 14, puistoalueen liittäminen
tonttiin. Kaava hyväksytty. (Zukale)
KAAVOITUSPÄÄLLIKKÖ
Lea Varpanen 09 8392 2247
Anna-Riitta Kujala 09 8392 9306
Riikka-Maija Pihlaja 09 839 25025
Veli-Pekka Ristimäki 09 8392 2395
Kai Zukale 09 8392 2232
K13 KIVISTÖ 002265 Vantaankoskentien ja Tikkurilantien eritasoliittymän ramppien väliin polttonesteen jakeluasema. Kaavatyö alkaa
keväällä. (Zukale)
K14 KIVISTÖ R00120 Kivistön koulun ympäristön rakentamisohje.
Työ alkaa keväällä. (Ristimäki)
K1 PIISPANKYLÄ 211700 Mestarintien ja Tikkurilantien liittymän
siirto. Kaavatyö alkaa keväällä.
(Zukale)
K2 KIVISTÖ 230800 Kivistön Kaupunkikeskus 1 sijoittuu valtatie 3:n,
Tikkurilantien, Keimolantien (ent.
Vanhan Nurmijärventien) sekä
Syväkiventien rajaamalle alueelle. Kaavasuunnittelu sisältää
runsaasti eri toimintoja, kauppakeskuksen, linja-autoterminaalin,
yksityisiä ja julkisia palveluja, asumista, jne. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn keväällä. (Ristimäki, Pihlaja, Kujala)
K3 KIVISTÖ 231600 Asumista ja päiväkoti nykyisen koulun
ympäristöön. Päätöskäsittelyyn
keväällä. (Ristimäki)
K4 KIVISTÖ 231800 Keskustaasuminen 5, ns. Herkules-korttelit
Kehäradan ja Safiiriaukion eteläpuolella, Keimolantien itäpuolella
sisältää asumista (n. 950 uutta
asukasta). Kaavaehdotusaineisto on nähtävillä 25.2.−26.3.2015
K15 KIVISTÖ 232200 Linnan kartanon alue: suojelukysymykset,
hevosmaneesi, lisärakentaminen.
Kaavatyö alkaa keväällä. (Pihlaja)
K16 LAPINKYLÄ 240600 Asumista Sinikvartsinkadun länsipuolelle. (Pihlaja)
K17 LAPINKYLÄ 240700 Asumista
Sinikvartsinkadun eteläpuolelle.
(Pihlaja)
Tavoitteena saada kaava päätöskäsittelyyn syksyllä 2015. (Kujala)
K5 KIVISTÖ 232000 Keskustaasuminen 7, Tikkurilantien varressa, sisältää ko. tien siirron, asumista (n. 2500 uutta asukasta) ja
toimitilarakentamista. Nähtäville
keväällä. (Varpanen, Kujala)
K8 MYLLYMÄKI R00121 Vehkalan 1.
työpaikka-alueen rakentamisohje.
Työ alkaa keväällä. (Ristimäki)
K6 LAPINKYLÄ 240400 Riipiläntien varren yleissuunnitelma ja
ensimmäinen asemakaava. Yleissuunnitelma alkaa keväällä. (Pihlaja)
K9 KIVISTÖ 231900 Keskusta-asuminen 6, ns. Puu-Kivistö keskustan
pääkadun, Ruusukvartsinkadun
ja Kehäradan välisellä alueella
sisältää asumista (n. 1000 uutta
A49 VIINIKKALA 001983 Varsikujan liittäminen tonttiin. Valmisteluvaiheessa. (Järvi)
A36 ASKISTO 002112 Askinpuistikkoon omakotitontteja. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Kallaluoto)
A49 VIINIKKALA 002267 Varsikujalle liiketilaa. Nähtäville keväällä.
(Järvi)
A37 HÄMEENKYLÄ, VARISTO,
Askisto 200400 Kehä III:n tiealue
Espoon rajalta Vihdintielle, omakotitontteja ja yritystontti Askistoon, yritystontti Varistoon sekä
katu-, virkistys- ja luonnonsuojelualueita. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Kallaluoto)
A50 VIINIKKALA 002268 Tikkurilantie 143, rautatien kuilu. Nähtäville keväällä. (Kallaluoto)
K7 LAPINKYLÄ 240500 Asumista
Sinikvartsinkadun pohjoispuolelle. Sinikvartsinkadun jatke Riipiläntielle. Kaavatyö alkaa keväällä.
(Pihlaja)
A25KAIVOKSELA 001721 VANHAN
Kaivokselan asemakaavan ajantasaistaminen suojelutarpeineen ja
pysäköintijärjestelyt. Valmisteluvaiheessa. (Rajala)
A26 KAIVOKSELA 002072 Laitilankuja 7, tarpeeton katualue liitetään tonttiin. Valmisteluvaiheessa.
(Järvi)
A27 KAIVOKSELA 001989 Kaivokselan ostoskeskuksen tilalle
on haettu asuntorakentamista
ja liiketilaa. Valmisteluvaiheessa.
(Rajala)
K10 PIISPANKYLÄ 002264 Varman teollisuustontin asemakaavan ajantasaistaminen. Kaavatyö
alkaa keväällä. (Zukale)
K18 MYLLYMÄKI 251000 Vehkalan työpaikka-alueet 2 sijaitsee
Myllymäessä, Kehä III:n pohjoispuolella, valtatie 3:n länsipuolella.
Alueen pinta-ala on noin 4,8 ha.
Lähtökohtana on laajentaa Vehkalan rakenteilla olevaa työpaikka-aluetta sekä lisätä ja monipuolistaa alueen yritystoimintaa palvelevia tonttivarantoja. Nähtäville
keväällä. (Ristimäki)
K19 MYLLYMÄKI 251100 Pääkonttoritontti Vehkalan aseman yhteyteen. (Ristimäki)
Taide tulee osaksi kivistöläisten elämää
vaan kaikki perustuu yhteistyöhön
ja yhteiseen tahtoon tuoda elämyksiä arkeen. Yhteistyössä on toimittu
sekä valtion että yksityisten rakentajien kanssa, kaupunki tuo myös oman
panoksensa aukioille, kaduille ja puistoihin. Näin eri hankkeisiin on saatu
Suomen eturivin taiteilijoita tuomaan
panoksensa Kivistön katukuvaan.
A23 MYYRMÄKI 002243 Kilterinkuja 4, asuntorakentamista. Kaavatyö alkaa keväällä. (Tiira)
A24 MYYRMÄKI 152300 Kehä II:n
Korutien liittymä, Honkasuontunneli, kerrostalotontin ajojärjestely,
Kilterinmäenpuisto, Naapurinniitty ja Löydöspuisto. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Kallaluoto)
asukasta). Kaavatyö laaditaan
kaupungin omana työnä, ja sen
yhteydessä selvitetään mm. puurakentamisen mahdollisuuksia.
Tavoitteena on saada kaavaehdotusaineisto syksyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn ja nähtäville. (Kujala)
Miten taide ilmenee?
Taiteen toteutukset perustuvat uuteen toimintamalliin:
asemakaavoissa edellytetään,
että taide liitetään kaikkeen
rakennus- ja ympäristösuunnitteluun alusta alkaen.
K
ahdeksan vuoden kehitystyön
tuloksia alkaa näkyä jo konkreettisesti Kivistössä, osa odottaa valmiine suunnitelmineen oikeaa
aikaansa. Keimolanmäessä entisen
moottoristadionin valvontatornin
muutos valo- ja ääniteokseksi toteutetaan, kun asukkaita on muuttanut sen
äärelle uusiin kerrostaloihin.
Arkkitehdeista ja taiteilijoista muodostetut työparit tekevät yhdessä töitä,
etsivät ideoita ja laativat ensin rakentajien hyväksymät alustavat esitykset taiteen muodoista ja sijainneista.
Asemakaavasuunnittelija Anna-Riitta
Kujala on ohjannut ja koonnut esityksistä yhteisen Taiteen konseptin.
Taiteen hintaa ei ole määrätty prosenttina rakentamiskustannuksista,
Taide näkyy Kivistössä jo heti asemalla, kun värikylläiset seinät ottavat vastaan kannenalaisella asemalaiturilla. Tunnelin pohjoisseinään
on jo toteutettu suurin osa Leonhard
Lapinin seinämaalauksesta. Loppuosa
odottaa Kvartsiraitin tulevia rakentamisvaiheita.
Asemalle ratakaukalon pohjoissivustalle on myös toteutettu usean
sadan metrin mittainen graafinen taideteos. Sen aiheena on metsän muuttuminen kaupungiksi.
Kvartsiraittia länteen mentäessä
Hämeenlinnanväylän ali katetusta
tilasta löytyy tulevaisuudessa mittava seinämaalaus eläinhahmoineen.
Tikkurilantien kevyen liikenteen alitukseen toteutetaan ensi keväänä sei-
nämaalaus, joka on suunniteltu yhteistyössä nuorten kanssa.
Keskustassa toteutetaan useita taideteoksia, jotka ovat kiinteä osa asuinrakennuksia. Tällainen taideteos voi
olla esimerkiksi sateenkaaren väreissä
hehkuva julkisivu. Ensimmäisenä
teoksista julkistettiin helmikuussa
Pertti Metsälammen värilasiteos Peikonkiven pihan kulkuportissa.
Kaupunki on jo toteuttanut osan
värikiveyksistä, joita tulee Jaspiskujalle sekä Ruusu- ja Lumikvartsinkadulle. Gobo-valoilla heijastetaan jalkakäytäville Aurinkokiven kehrän ja
Rubiinin kuviot. Lasten kanssa on
tehty asuntomessualueen Tiikerinsilmään eläinaiheisia pronssivaluteoksia, jotka sijoitetaan aukion muun
kiveyksen sekaan. Aurinkokiven julkiseen rakennukseen toteutetaan
sisäänkäynnin yhteyteen taidekilpailun voittajan teos vuonna 2016.
Kaupunki tekee yhteistyötä Vantaan
Energian kanssa verhoamalla sähköjakokaappeja taideteosten kuvilla,
jotka vaihdetaan kahden-kolmen vuoden välein. Kivistön, ja koko Vantaan
ensimmäinen Katugalleria voidaan
avata vielä tänä vuonna! l
LEA VARPANEN
17
KESKI-VANTAA | KAAVOITUSKATSAUS 2015
ITÄ-VANTAA | KAAVOITUSKATSAUS 2015
ITÄ-VANTAA
ASEMAKAAVAYKSIKKÖ
KESKI-VANTAA
ASEMAKAAVAYKSIKKÖ
ALUEARKKITEHTI
Vesa Karisalo 09 8392 2684
ALUEARKKITEHTI
Asta Tirkkonen 09 8392 6185
Lassi Tolkki 09 8392 2678
Noora Koskivaara 09 8392 3608
Eeva Sauramo 09 8392 3045
Mikel Aizpuru-Ruiz 09 8392 2234
Jukka Köykkä 09 8392 2261
Jyrki Nieminen 09 8392 2670
Merja Häsänen 09 8392 2127
Minna Koskinen 09 8392 3440
Ritva Kotilainen 09 8392 2335
Seppo Niva 09 8392 8044
Anna-Liisa Vanhala 09 8392 2035
Satu Onnela (sij.) 098392 2478
C1 HAKKILA 062400 Vantaan
Akselin kaavarunko 2 laaditaan
Hakkilan pohjoisosien tulevan asemakaavoituksen lähtöaineistoksi.
Valmisteluvaiheessa. (Köykkä)
B1 PAKKALA 511800 Backaksen
kartano. Kaavatyössä tutkitaan
nykyisten rakennusten suojelutarvetta ja täydennysrakennusmahdollisuutta kulttuurihistoriallisista
ja maisemallisista lähtökohdista.
Valmisteluvaiheessa. (Kotilainen,
Häsänen)
C2 HAKKILA 002095 Honkatalon
alueen asemakaavaa tarkistetaan
vastaamaan Honkakallionkuja
2:en siirtynyttä Metso Oyj:n teollisuustoimintaa. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn keväällä. (Köykkä)
B2 VEROMIES 002150 Asuinalue
laajenee Aerolassa. Valmisteluvaiheessa. (Häsänen)
C3 HAKKILA 002118 Oy Kontino
Ab laajentaa tuotantotiloja Hakintie 6−8 tonteilla, jotka yhdistetään.
Päätöskäsittelyyn keväällä. (Sauramo)
B3 VEROMIES 002151 Kehäradan
Aviapolis-aseman ympärille kaavoitetaan kaupunkikeskus, johon
tulee toimistoja, asuntoja ja liiketilaa sekä muita palveluita. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn keväällä.
(Kotilainen)
C4 HAVUKOSKI 002186 Tarhapuiston purettavan koulun tilalle asuinkerrostalorakentamista.
Nähtäville ja päätöskäsittelyyn
keväällä. (Tolkki)
B4 52. VEROMIES 002258 Huberin halli. Kaavatyö alkaa keväällä.
(Kotilainen)
B6 TIKKURILA 002228 Talvikkitie
7-9. Entisen Anttilan tavaratalon
paikalle kaavoitetaan keskustamaista kerrostaloasumista. Pysäköinti sijoittuu tontille osittain
maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Katutasoon tulee liiketilaa.
Päätöskäsittelyyn keväällä. (Niva)
B7 TIKKURILA 002229 Osoitteeseen Orvokkitie 20 suunnitellaan
kaksi kolme- ja viisikerroksista
asuinkerrostaloa. 40–50-luvuilla
rakennetut pientalot ja myymälärakennus puretaan. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Koskinen, Kotilainen)
B8 TIKKURILA 062600 Tikkurilan
kaavarunko määrittelee reunaehdot alueen tuleville asemakaavamuutoksille. Kaava hyväksytty.
(Tirkkonen)
B9 TIKKURILA 002237 Orvokkikuja 1:ssä on tarkoituksena aluksi
rakentaa uusi rakennus nykyisen
viereen, Tikkurilantien varteen.
Myöhemmin vanha rakennus
puretaan ja tilalle rakennetaan
uusi. Kerrosluku kasvaa nykyisestä neljästä enimmillään kahdeksaan kerrokseen. Nähtäville
keväällä. (Niva)
rakennetaan asumista sekä päiväkoti. Kaavatyö alkaa keväällä.
(Kotilainen)
B13 JOKINIEMI 002234 Metsäntutkimuslaitoksen tontille suunnitellaan neljä kolme- ja nelikerroksista kerrostaloa, jotka sijoittuisivat olemassa olevien rakennusten
luoteis- ja koillispuolelle. Alueella
on Metsäntutkimuslaitoksen vuosina 1909−1950 rakennettuja rakennuksia, joista suurin osa on suojeltu asemakaavalla. Rakennuksia ei
tarvita enää valtion omaan käyttöön ja niille etsitään uusi käyttötarkoitus. Nähtäville syksyllä.
(Koskinen)
B14 VIERTOLA 002147 Kultarikontie 5−7:ssä sijaitsevat huonokuntoiset rakennukset on tarkoitus korvata uusilla kerrostaloilla.
Kerrosluku nykyisiin rakennuksiin
nähden kasvaa, Kultarikontie pyritään säilyttämään pienimittakaavaisena ja vehreänä. Autopaikat
sijoitetaan pääosin pihakannen
alle. Nähtäville keväällä. (Niva)
B15 VIERTOLA 002256
Hernetie 1 (Niva)
B10 TIKKURILA 002247 Rautatiealueen laajennus. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Koskinen)
B16 VIERTOLA 002174 Talvikkitie
38:ssa Pajunotkon tontin nykyinen vuonna 1964 valmistunut
3-kerroksinen asuinkerrostalo on
tarkoitus purkaa ja tilalle rakentaa 6−7 -kerroksinen asuinkerrostalo. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn keväällä. (Niva)
B11 TIKKURILA 002254 Tikkurilan
kirkon kortteli. Kaavatyö alkaa
syksyllä. (Niva)
B17 TAMMISTO 002171 Sähkötie 3-5, asemakaava ajan tasalle.
Nähtäville keväällä. (Onnela)
B12 TIKKURILA 002263 Veturipolku 8, Kaavamuutoksessa puretaan vanhat rakennukset ja tilalle
B18 TAMMISTO 002255 Sähkötie
1. Tontin käyttötarkoituksen muuttaminen liike-, toimisto- ja liikuntatiloiksi. (Koskinen)
18
B19 PAKKALA 002194 Hotelli- ja
kylpyläkeskus Flamingo laajenee
nykyisen pysäköinti- ja huoltopihan päälle. Päätöskäsittelyyn
keväällä. (Niva)
B28 HIEKKAHARJU002261 Kulleropuisto. Alueelle kaavoitetaan
kerrostalo- ja rivitaloasumista.
Kaavatyö alkaa syksyllä. (Kotilainen)
B35 KOIVUHAKA 002211
Uusitie 12 ja 15. Varikon järjestelyt
ja kahden omakotitontin laajennus. Valmisteluvaiheessa. (Vanhala)
B29 HIEKKAHARJU002227 Talkootie 1:een, entisen Elannon
punatiilisen, vuonna 1938 valmistuneen yksikerroksisen liikerakennuksen tilalle on suunnitteilla 6-kerroksinen asuinkerrostalo.
B21 PAKKALA 002236 Tammiston Osa vanhasta liiketilan julkisivussähköasema laajenee. Nähtävilta säilytetään. Nähtäville keväällä.
le ja päätöskäsittelyyn syksyllä.
(Kotilainen)
(Onnela)
B30 TIKKURILA 002190 Hotelli
B22 VEROMIES 002191 70-luvun Vantaa laajentaa Tikkurilantien
kerrostalot puretaan ja tilalle
katualueen päälle. Uutta rakenrakennetaan kolme kuusikerroksisnusoikeutta 4 500 kerrosneliömetta pistetaloa ja yksi kolmekerrokriä. Nähtäville syksyllä. (Niva)
sinen pienkerrostalo. Nähtäville
keväällä. (Niva)
B31 JOKINIEMI 002262 Gammelbacka, alueelle on suunnitB23 VEROMIES 002196 Pyhtään- teilla kaksikerroksisia luhtitaloja
korventie 8. Alueen käyttötarkoija yksikerroksisia erillispientaloja.
tus muutetaan teollisuudesta asu(Koskinen)
miseen. Kaavatyö alkaa syksyllä.
(Häsänen)
B32 SIMONKYLÄ 002153 Kallioimarteenrinteeseen kerrostalo,
B24 VEROMIES 002204 Perin- johon asuntoja on tulossa 30−40
tötie 5. Alueen käyttötarkoitus
kappaletta. Nähtäville keväällä.
muutetaan asumiseen. Kaavatyö
(Koskinen)
alkaa keväällä. (Häsänen)
B33 KOIVUHAKA 002166 AsuinB25 VEROMIES 002205 Perin- pientalojen aluetta täydennetään.
tötie 3. Alueen käyttötarkoitus
Päätöskäsittelyyn keväällä. (Niva)
muutetaan asumiseen. Kaavatyö
alkaa keväällä. (Häsänen)
B34 KOIVUHAKA 002202 (samassa 002203) Kuriirikuja 3:n asuinraB26 VEROMIES 002260 Alueen kentamisen asemakaavan päivitkäyttötarkoitus muutetaan asutäminen. Hyväksymiskäsittelyyn
miseen. Kaavatyö alkaa keväällä.
keväällä. (Onnela)
(Koskinen)
B34 KOIVUHAKA 002203 KuriiriB27 VEROMIES 002192 Aviapolis- kuja 3:n kaava ajantasalle. Pääaseman ympäristö, kaavarunko.
töskäsittelyyn keväällä. (Onnela)
Valmisteluvaiheessa. (Häsänen)
B36 KOIVUHAKA 002240 Osoitteen Niittyvillankuja 2 noutotukkumyymälä. Päätöskäsittelyyn
keväällä. (Kuparinen)
B20 PAKKALA 002177 Rautakesko Oy (Silvastintie 2, K-rauta Vantaanportti). Asemakaava ajan
tasalle. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Onnela)
B37 KOIVUHAKA 002252 Koivupuistontie-Koivulehdontie, kaava
ajantasalle. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn keväällä. (Kuparinen)
MARKKU LAPPALAINEN
B5 TIKKURILA 002224 Orvokkirinne 4:än asuinkerrostaloja, joihin
voidaan sijoittaa myös erityisasumista. Päätöskäsittelyyn keväällä.
(Koskinen)
C5 HAVUKOSKI 002114 Koivukylän vanhan ostoskeskuksen
ja radan väliin liike-asuintiloja.
Nähtäville ja päätöskäsittelyyn
keväällä. (Tolkki)
C9 LÄNSIMÄKI 002187 Pallas.
Purettavan koulurakennuksen
tilalle uutta asuinrakentamista.
Nähtäville ja päätöskäsittelyyn
keväällä. (Sauramo)
C10 LÄNSIMÄKI 002241 Maalinauhantie 6-16, asuntoja. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn keväällä.
(Köykkä)
C11 LÄNSIMÄKI Y/PX Östersundomin yhteisen yleiskaavan mukainen metrokeskus. Yleissuunnitelma. Valmisteluvaiheessa. (Köykkä,
Karisalo)
C12 LÄNSIMÄKI Y/P7 Östersundomin yhteinen yleiskaava, yhdessä
yleiskaavayksikön kanssa. (Karisalo, Köykkä)
C13 LÄNSIMÄKI KUNTOPOLULLE
asuntoja ja palveluja. Kaavatyö
alkaa syksyllä. (Karisalo)
C14 VAARALA 002239 Lähdepuistosta osa muutetaan matalaksi ja
tiiviiksi asuinalueeksi. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn syksyllä.
(Sauramo)
C15 HAKUNILA 001987 Destian varikko Kaskelan eteläosassa
muutetaan asuinkerrostaloalueeksi. Kaava tullut voimaan. (Karisalo,
Köykkä)
C16 HAKUNILA HAKUNILAN keskustan kaavarunko, yhteistyössä
yleiskaavoituksen kanssa. Valmisteluvaiheessa. (Karisalo, Köykkä)
C17 HAKUNILA 002226 Hevoshaantien varteen kaavoitetaan
Kormuniityn asuinalue ja lisäksi
erityisasumista. Kaavatyö nähtäC6 KORSO KESKUSTAKILPAILUN ville keväällä. (Tolkki, Koskivaara,
kaavamuutokset, YIT:n ja Lujata- Aizpuru)
lon kanssa. (Tolkki)
C18 RAJAKYLÄ 002238 Osa
C7 KORSO 002144 Korson kes- Rimapuistoa lähikaupalle. Kaavakustaan asuintornitalo. Kaavatyö työ alkaa kesällä. (Aizpuru)
alkaa keväällä. (Tolkki)
C19 KUNINKAANMÄKI 091400
C8 LEPPÄKORPI 840500 Asumis- Kuusijärvi-Sipoonkorpi -selvitys,
ta, virkistysalueita, lähikauppa. Sipoonkorven kansallispuiston
Työ käynnistyy keväällä. (Koski- ympäristön ja Kuusijäven virkisvaara, Aizpuru)
Kaavoja zoomailemaan
Vantaa-infoon
Kun haluat katsella karttoja, kaavahankkeita
ja myynnissä olevia tontteja vähän tarkemmin, käytä hyödyksi tammikuussa Dixissä
avatun Vantaa-infon isoa kosketusnäyttöä.
Samalla kannattaa tarkistaa, mikä näyttely
Vantaa-infossa on esillä. Esittelyssä kevään
aikana muun muassa Purojen Vantaa ja
luonnonsuojelualueet.
Vantaa-info Tikkurila, Dixi,
Ratatie 11, 2. krs
ma–to klo 7.45–19,
pe klo 7.45–16
tysalueen toiminnallinen ja maisemallinen selvitys. Valmisteluvaiheessa. (Muukka, Karisalo)
C21 PÄIVÄKUMPU 750800 Seniorikeskus Ulpuntielle. Valmisteluvaiheessa. (Koskivaara)
C22 MATARI 002128 Seniorikeskus Joukontielle. Valmisteluvaiheessa. (Koskivaara)
C23 METSOLA 002218 Metsotorni hoivakodiksi. Kaava hyväksytty
valtuustossa 26.1.2015. (Tolkki)
C24 NIKINMÄKI 002206 Senioriasumista ja pientaloasumista Harrikujalle. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn keväällä. (Koskivaara)
C25 NIKINMÄKI 002134 Rakennusoikeuden lisäys. (Karisalo)
C26 NIKINMÄKI 002246
Äyriäisenkuja. Valmisteluvaiheessa. (Hokkanen)
maille. Valmisteluvaiheessa. (Tolkki)
C28 VALLINOJA 081200 Vallinojan asuntoalueen kaavarunko. Valmisteluvaiheessa. (Tolkki)
C29 LÄNSIMÄKI 091500 Selvitystyö. Kaavatyö alkaa kesällä.
(Köykkä)
C30 VAARALA 001737 Kukkarokujalle asuntoja. Nähtäville kesällä.
(Sauramo)
C31 KUNINKAANMÄKI BYÄNDA.
Kaavatyö alkaa syksyllä. (Karisalo)
C32 KUNINKAANMÄKI MAANMITTARINTIE, puistoon rakennettu
uima-allas, tontin laajennus, täydennysrakentamista. Kaavatyö
käynnistyy syksyllä. (Koskivaara)
C27 VALLINOJA 880800 Vallinoja 8 -asemakaava, tiivis-matala
-pientaloja kaupungin omistamille
19
SAKARI MANNINEN
LYHYESTI
KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVAILEE
Korson torni
Kotkansiipi 7:ssä sijaitsee v. 1979 rakennettu
sosiaalitoimen käytössä oleva rakennus. Sen tilalle
on tarkoitus rakentaa 16-kerroksinen asuintalo.
Urpiaisentien toisella puolella on v. 2002 rakennettu pysäköintitalo, johon saisi sijoittaa myös uuden
asuintalon pysäköintipaikat. Korson keskustakilpailun tuloksena rakentajana on Lujatalo Oy.
Merikotkankujan varrella olevaa yleistä pysäköintialuetta pienennetään ja pysäköintitalon
eteläpuolinen kevyen liikenteen väylä merkitään
asemakaavaan. Mielipiteet 10.4.2015 mennessä,
nro 002144.
Lisätietoja: Lassi Tolkki, 09 8392 2678.
Satomäenrantaan, Ohratien ja Valkoisenlähteentien risteyksen kaakkoispuolelle on suunnitteilla
kaksikerroksisia luhtitaloja ja yksikerroksisia
erillispientaloja. Alueen itäpuolella kulkevan Keravanjoen ja kaavamuutosalueen väliin varataan
tilaa yleiselle puisto- ja lähivirkistysalueelle. Mielipiteet 27.4.2015 mennessä, nro 002262.
Lisätietoja: Minna Koskinen, 09 839 23440
Kaavamuutosalue sijaitsee Tammistossa, Sähkötien
ja Valimotien risteyksessä. Alueen käyttötarkoitus
muutetaan nykytarpeita vastaavaksi. Mielipiteet
20.4.2015 mennessä, nro 002255.
Lisätietoja: Minna Koskinen, 09 839 23440
Asemakaava päivitetään Tammistossa
Osoitteessa Sähkötie 3−5 on Gigantin ja XXL:n
myymälät, joista jälkimmäinen on toteutet­tu
poikkeamispäätöksillä. Nyt asemakaava päivitetään vastaamaan poikkeamispäätösten mukaista
rakentamista. Samalla tarkastellaan pysäköintiä
ja muuta piha-alueiden toimivuutta. Mielipiteet
20.4.2015 mennes­sä, nro 002171. Lisätietoja: Satu
Onnela, 09 8392 2478
Riipiläntien varrelle yleissuunnitelma
Riipiläntien ja Kenraalinpolun väliselle alueelle laaditaan yleissuunnitelma, joka sisältää
kerrostalo- ja pientaloasumista noin 800 asukkaalle. Suunnitelma sisältää lisäksi viheralueita
ja uuden kadun alueen läpi Riipiläntieltä Kivistön
keskustaan. Pohjoisen ja etelän suunnassa suunnittelualueen rajaus ratkaistaan työn kuluessa.
Mielipiteet 15.4.2015 mennessä, nro 240400.
Lisätiedot: Riikka-Maija Pihlaja, 09 839 25025
Linnan kartanon alue
Linnan kartanon alueelle tutkitaan ratsastuskeskuksen ja siirtolapuutarhan sijoittamista.
Asemakaavassa huomioidaan erityisesti rakennuskantaan ja maisemaan liittyvät suojelukysymykset.
Mielipiteet 15.4.2015 mennessä, nro 232200
Lisätiedot: Riikka-Maija Pihlaja, 09 839 25025
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat
ovat nähtävillä maankäytön, rakentamisen ja
ympäristön toimialan asiakaspalvelussa (Kielotie
28), yhteispalveluissa ja osoitteessa www.vantaa.
fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto
Mielipiteet kirjallisesti 26.1 mennessä:
Vantaan kaupunki, Kirjaamo, Kaupunkisuunnittelu
Postiosoite: Asematie 7, 01300 Vantaa
Puhelinnro: 09 8392 2184, Faksinro: 09 8392 4163
sähköpostilla: kirjaamo@vantaa.fi
20
Katuja ja viheralueita 35 miljoonalla tänä vuonna
V
Gammelbackaan asumista Jokiniemessä
Sähkötie 1 liikerakennusten korttelialueeksi
KADUT JA VIHERALUEET | 2015
Vantaa kasvaa ja kehittyy
joukkoliikennekaupunkina
Heinäkuussa avautuva Kehärata on
seudun merkittävimpiä raideliikennehankkeita vuosikymmeniin.
K
ehäradan myötä lentoasemalle muodostuu
vaihdoton raideyhteys yli kahdeltakymmeneltä asemalta eri puolilta pääkaupunkiseutua. Matka-aika Tikkurilasta lentoasemalle lyhenee alle puoleen nykyisestä. Kehäradan avautuessa
myös Vantaan bussilinjasto uudistuu. Kehärata
kuroo Länsi- ja Itä-Vantaata yhteen tarjoten erinomaisen ponnahduslaudan 2000-luvun vantaalaiselle joukkoliikennekaupungille.
Viime vuonna valmistunut Joukkoliikennekaupunki Vantaa -suunnitelma luotsaa Vantaata kohti
joukkoliikennekaupunkia, jossa liikkuminen perustuu kestäviin kulkumuotoihin. Suunnitelma ohjaa
kasvua keskustoihin ja vahvoille joukkoliikennevyöhykkeille joukkoliikenteen runkolinjaston ääreen.
Vantaan väestö on kasvanut viimeisen 15 vuoden
aikana vuosittain yli 2000 asukkaalla. Huomattava
osa kasvusta on kohdistunut alueille, joissa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kilpailukyky on
ollut heikkoa suhteessa henkilöautoiluun. Jatkossa
kasvua ohjataan vahvemmin keskusta-alueille sekä
hyvän palvelutason joukkoliikennevyöhykkeille.
Selkärankana raideliikenne
Vantaan keskusta-alueiden uudistaminen on vauhdissa. Vantaan keskusta-alueilla on vielä runsaasti
tiivistämisen varaa. Hyvä esimerkki keskusta-alueiden uudistamisesta on vastikään avautunut Tikkurilan uusi matka- ja kauppakeskus Dixi.
Oleellista on suunnitella uudistus jalankulkijan
ja pyöräilijän mittakaavaan siksikin, että jokainen
joukkoliikenteen matkustaja on osan matkaa myös
kävelijä ja/tai pyöräilijä. Näin tehdään laadukkaampaa, viihtyisämpää ja turvallisempaa liikkumisympäristöä ja parannetaan näiden kulkumuotojen asemaa kaupunkiliikenteessä.
Vantaan joukkoliikennejärjestelmän selkärangan
muodostaa raideliikenne. Se tarjoaa kuitenkin heikohkosti mahdollisuuksia itä-länsi -suuntaiseen
liikkumiseen. Poikittaisliikenne on silti lisääntynyt
merkittävästi viime vuosina. Vantaan tavoitteena
on kehittää poikittaisliikenteen joukkoliikenneyhteyksiä bussiliikenteeseen perustuvien runkolinjojen avulla. Runkolinjat ovat linjoja, joille annetaan
tavallisesti liikenteellisiä etuuksia ja niiden vuoroväli on tavallista linjaa tiheämpi sekä keskimääräinen pysäkkiväli suurempi. Tämän johdosta runkolinjat parantavat joukkoliikenteen palvelutasoa ja
kilpailukykyä. l
SAKARI JÄPPINEN
Kuka on vuoden vantaalainen pyöräilijä?
Nyt haetaan jälleen vuoden
vantaalaista pyöräilijää! Tittelin saaja
voi olla yksityishenkilö tai yhteisö.
Esimerkillisyys pyörällä liikkujana voi syntyä jo
vakituisesta työ- tai koulumatkan pyöräilystä. Muita
ansioita ovat esimerkiksi pyöräilyn edistäminen
vaikkapa lähipiirissä tai osallistuminen pyöräilyn
seura- tai järjestötoimintaan.
Ehdottajien kesken arvotaan huhtikuun valinta-
kokouksessa pyöräilytuotteita. Vuoden vantaalainen
pyöräilijä 2015 julkistetaan ja palkitaan lahjakortilla
toukokuussa Vantaan kaupunkijuhlan ja valtakunnallisen pyöräilyviikon aikaan.
Vuoden vantaalaista pyöräilijää voi ehdottaa kaupungin Poljin-työryhmälle 6.4. mennessä osoitteessa
bit.ly/Vuoden_vantaalainen_pyöräilijä.
Tavoitteena on nostaa pyöräilyä esille itsenäisenä
kulkutapana ja hyötyliikuntana sekä motivoida vantaalaisia valitsemaan yhä useammin kestävä tapa
liikkua. l
antaalla katujen ja viheralueiden eli kunnallistekniikan
rakentamisohjelman toteuttamiseen (ilman Kehärataa ja Kehä III:a)
on kuluvalle vuodelle varattu yhteensä
35 miljoonaa euroa. Noin 80 prosenttia summasta menee liikennealueiden
rakentamiseen ja parantamiseen.
Katujen alle kaupunki rakentaa vesihuoltolinjoja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:lle
noin 8 miljoonalla eurolla. Näiden
lisäksi Vantaa osallistuu Kehä III:n
rakentamiseen noin 7 miljoonalla
eurolla ja Kehäradan rakentamiseen
noin 18 miljoonalla eurolla.
Merkittävimmät rakennushankkeet
liittyvät Kehäradan asemien ympäristön rakentamiseen Kivistössä, Vehkalassa, Aviapoliksessa, Tikkurilassa
ja Leinelässä. Kivistön keskustassa
uusien asemakaava-alueiden kunnallistekniikan rakentaminen jatkuu
muun muassa asuntomessualueen
katujen ja puistojen valaistus-, istutus- ja päällystystöillä.
Teitä peruskorjataan
Tikkurilassa viimeistellään muun
muassa Ratatie sekä kunnostetaan
Tikkurilan aseman eteläinen alikulku.
Kehäradan liikennöinti aiheuttaa linjastomuutoksia, joiden takia tehdään
muutoksia katuverkostoon, kuten
rakennetaan uusi katu- ja liittymäyhteys Tuusulanväylältä Himalajantielle.
Kehä III:n perusparantamisen 2.
vaihe jatkuu sekä Lentoasemantien
Uutta
valoa!
että Lahdentien ja Porvoontien välisellä osuudella.
Katuverkon kiireellisimpien täydennys- sekä kuntovajekohteiden rakentamiseen on varattu noin viisi miljoonaa
euroa. Näissä kohteissa on ilmennyt
joko vakavia hulevesiongelmia tai
puutteita koulureittien liikenneturvallisuudessa.
Rakentamisohjelmaan on varattu
vuosittain noin miljoona euroa siltojen
peruskorjauksia varten. Vuoden 2015
aikana peruskorjataan muun muassa
Länsimäen kirjaston alikulkusilta ja
Linnoituspolun alikulkusilta. Vanhan
katuverkon valaistuksen perusparantamiseen sekä elohopeavalaisimien
uusimiseen on varattu noin 1,8 miljoonaa euroa.
Lisätietoja katujen suunnittelusta ja rakentamisesta
RAKENTAMISOHJELMA:
KAUPUNGININSINÖÖRI
Henry Westlin, p. 8392 2427
KEHITYSINSINÖÖRI
Paula Jääskeläinen, p. 8392
3540
SUUNNITTELU:
KADUNSUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ
Olli Lappalainen, p. 8392 2419
SUUNNITTELUINSINÖÖRI
Timo Rintelä p. 8392 2390
TOTEUTUS:
RAKENNUTTAJAPÄÄLLIKKÖ
Kari Saatsi, p. 8392 2698
TYÖPÄÄLLIKKÖ
Jari Gärdström, p. 8392 2279
Puistoja rakennetaan
ja korjataan
Urheilualuerakentamisessa merkittävimmät hankkeet ovat Hakunilan
urheilupuisto, Kartanokosken liikuntapuisto, Korson urheilukenttä sekä
Myyrmäen ja Hiekkaharjun urheilupuistot.
Puistoja rakennetaan pääasiassa
uusilla asuin- ja yritysalueilla sekä
keskusta-alueilla, joihin muukin
rakennustoiminta kohdistuu, kuten
Kivistössä, Pähkinärinteessä, Aviapoliksessa ja Leinelässä. Puistojen
perusparantamisen osuus on noin
20 prosenttia viheralueiden rakentamisesta. Perusparantamiskohteiden
valinnassa on painotettu erityisesti
turvallisuutta.
Länsimäen kaduilla loistaa nyt natrium-lamppuja.
Kaupunki uusii noin 16 000
elohopeavalaisinta energiatehokkaampiin malleihin.
Tavoitteena on vaihtaa kaikki
valaisimet vuoden 2018
loppuun mennessä budjetin
niin salliessa.
V
aihtourakan taustalla on Eco
Design -direktiivi, jonka tarkoituksena on muun muassa
parantaa valaistuksen energiatehokkuutta ja pienentää elohopeakuormitusta. Uudet määräykset
asettavat rajoituksia markkinoilla
olevien tuotteiden myyntiin. Myös
kaupungin valaisimissa käytetyt
elohopealamput poistuvat markkinoilta.
Lisätietoja viher-, liikunta- ja
urheilualueiden suunnittelusta ja rakentamisesta
SUUNNITTELU:
PUISTOSUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ
Hanna Keskinen, p. 8392 9334
MAISEMA-ARKKITEHTI
Heidi Burjam, p. 8392 9872
MAISEMA-ARKKITEHTI
Petra Tammisto, p. 8392 3850
AVIAPOLIKSEN, KIVISTÖN
JA MYYRMÄEN SUURALUEET:
ALUESUUNNITTELIJA
Satu Nätynki, p. 8392 2772
AVIAPOLIKSEN JA TIKKURILAN
SUURALUEET:
ALUESUUNNITTELIJA
Eija Välimäki, p. 8392 3148
HAKUNILAN JA KORSOKOIVUKYLÄN SUURALUEET:
ALUESUUNNITTELIJA
Camilla Lindroth-Vanhala,
p. 8392 2422
Rakentamisohjelmaa täydennetään
vuoden edetessä työohjelmilla, jotka
tekninen lautakunta hyväksyy. Kunnallistekniikan investointikohteisiin
voi tutustua myös osoitteessa www.
vantaa.fi > Kadut ja liikenne > Katujen
suunnittelu ja rakentaminen
Rakentamisohjelman kohteet löytyvät Vantaan karttapalvelusta kohdasta
hankkeet - kunnallistekniikan rakentamisohjelma. kartta.vantaa.fi l
Uusia lamppuja ei voida vaihtaa
suoraan elohopealamppujen tilalle,
vaan vaihto vaatii muutostöitä itse
valaisimeen. Koska valtaosa elohopealamppujen valaisimista on elinkaarensa lopussa, uusitaan valaisimet
kokonaisuudessaan. Uusissa valaisimissa on kehittyneempi optiikka,
joka parantaa myös valaistuksen laatua.
Korvattavat lampputyypit ovat noin
40 prosenttia
energiatehokkaampia kuin vanhat lamput. Kun kaikki
lamput on korvattu uusilla, sähköä
säästyy arviolta noin 3,2 gigawattia
vuodessa. Määrä vastaa 160 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulusta.
Suur-Hakunilan alueella vaihtotyöt
ovat jo loppusuoralla. Seuraavia kohteita kartoitetaan parhaillaan, ja vaihtotöiden uusilla alueilla arvioidaan
alkavan kesällä. Työt pyritään aloittamaan kaikista huonokuntoisimmista
kohteista.
LIIKUNTA- JA URHEILUALUEIDEN SUUNNITTELU:
SUUNNITTELUINSINÖÖRI
Ari Asikainen, p. 8392 9267
RAKENTAMINEN JA
PERUSPARANTAMINEN:
TYÖPÄÄLLIKKÖ
Bo Backman, p. 8392 2665
VIHERKUNNOSSAPITOPÄÄLLIKKÖ
Pirjo Kosonen, p. 8392 2691
VALVOJAPUUTARHURI
Juha Kivimäki, p. 8392 2659
Yhtenäistäminen suunnitteilla
Kaupungin valaistusta suunnitellaan
tulevaisuudessa hiljattain valmistuneen valaistuksen tarveselvityksen
pohjalta. Tarveselvitys toimii yleissuunnitelmana, jonka tavoitteena on
yhtenäistää kaupungin eri alueiden
valaistus johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi.
Selvityksessä on määritelty koko
Vantaan kaupungin julkisten alueiden, katujen, aukioiden sekä puistojen ja virkistysalueiden valaistuksen
tavoitteet ja periaatteet. Esimerkiksi
kävelyalueilla valaistuksen tulee tukea
viihtyisyyttä ja turvallisuutta, puistoja virkistysalueilla valaistuksella voidaan luoda tunnelmaa korostamalla
erikoiskohteita kuten puita, istutuksia, muureja ja kallioita. Selvityksessä
on huomioitu myös kaupunginosien
erilaisuus ja identiteetti. l
PIRKKO VÄÄNÄNEN
21
VIHER-, LIIKUNTA- JA LIIKENNEALUEET | 2015
KIVISTÖ,
SUUNNITTELUOHJELMA
MYYRMÄKI,
SUUNNITTELUOHJELMA
1 KEIMOLA / PIKKU-KEIMOLANPUISTO
Keimolanmäen uuden asuinalueen 1. rakennusvaiheeseen liittyvälle puistoalueelle suunnitellaan
kuntoilupaikka sekä vesiaihe. (Keskinen)
1 LINNAINEN / KULKUSPUISTO
Linnaistentien varrella oleva leikkialue perusparannetaan. Leikkipaikka aidataan ja varusteet
ja valaistus uusitaan. Aidatun
leikkialueen ulkopuolelle sijoitetaan välineitä myös isoille lapsille. Pallottelualueen käyttötarkoitus muutetaan paremmin vastaamaan alueen asukkaiden tarpeita. Alueen suunnittelu tehdään
yhteistyössä asukkaiden ja yhdistysten kanssa. (Nätynki)
2 KIVISTÖ / LIPUNKANTAJANPUISTO, TIMANTTIKITEENPUISTO, LIPPUPUISTO JA LIPUNKANTAJANKENTTÄ
Kivistön keskustan ja Vanhan
Kivistön välisen laajan viher- ja
urheilualueen suunnittelua jatketaan yleissuunnitelman pohjalta.
Tavoitteena on kattavan reitti- ja
latuverkoston luominen, uusien
toimintojen kehittäminen, luonnonmukaiset hulevesijärjestelyt
sekä metsäalueiden suunnittelussa liito-oravan elinpiirin huomioiminen. (Keskinen)
2 HÄMEENKYLÄ / SAHRAPUISTO
Hämeenkylän kirkon läheisyydessä olevan Yhteismaanpuistoon
istutetun kasvillisuuden esittelemiseksi puistoon suunnitellaan uusi
opastaulu- ja materiaali. (Nätynki)
3 PÄHKINÄRINNE / LAMMASPUISTON TOIMINTAPUISTO
Lammaslammen läheisyydessä sijaitseva aidattu leikkipaikka
kunnostetaan alueen asukkaita
ja eri ikäryhmiä paremmin palvelevaksi viihtyisäksi ja turvalliseksi kokonaisuudeksi. Leikkialueen
kalusteet, varusteet ja valaistus
uusitaan. Suunnittelu toteutetaan
asukasyhteistyönä. (Nätynki)
4 VARISTO / VARISTONNIITYT
JA RAAPPAVUORI
Varistonniityille suunnitellaan
frisbeegolfrata vastaamaan Länsi-Vantaan tarpeita. Vantaan frisbeegolfrataselvityksessä (2012)
määritelty alue soveltuu laajuudeltaan ja maastonmuotoilultaan
hyvin frisbeegolfiin. Varistonniityille on tavoitteena suunnitella
18-väyläinen rata. Väylien linjauksissa pyritään hyödyntämään alueella sijaitsevia laskettelurinteitä
ja vanhoja peltoalueita. Kohteen
suunnittelu tehdään yhteistyössä
lajin harrastajien kanssa. (Nätynki)
5 MYYRMÄKI / MYYRMÄEN
URHEILUPUISTO
Myyrmäen urheilupuiston alueelle
laaditaan yleissuunnitelma, jossa
lähtökohtana on pysäköintijärjestelyjen, kevyen liikenteen reittiyhteyksien, toimintojen ja kaupunkikuvan kehittäminen. (Burjam)
6 MYYRMÄKI / LEIRIMÄKI
Asemakaavamuutoksessa Kilterinkaaren varrelta poistuneen
puistoleikkipaikan tilalle suunnitellaan uusi pieni puistoleikkipaikka ja sinne johtavat käytävät sekä
valaistus. Kohteen toteutus 2016.
(Nätynki)
7 KAIVOKSELA / KAIVOKSELAN
LIIKUNTAPUISTON PAIKOITUSALUE
Kaivokselan liikuntapuiston perusparannus jatkuu paikoitusalueen
suunnittelulla ja rakentamisella
Luolapolun päässä olevan kääntöpaikan yhteyteen. (Asikainen)
8 VANTAANLAAKSO / MARTINKYLÄNRANTA
Vantaanjoen ja Keravanjoen virkistyskäytön yleissuunnitelman
mukaisesti Ylästön palstaviljelyalueen läheisyydessä olevaan
22
Martinkylänrantaan suunnitellaan ulkoilureitistö. (Nätynki)
9 VANTAANLAAKSO /
NYBACKANPUISTO
Virpipolun ja Ylästöntien välillä
olevan Nybackanpuiston rajat
ovat muuttuneet asemakaavamuutoksen yhteydessä. Tämän
johdosta puistosta laaditaan
muutossuunnitelma ao. osa-alueilta, ja alueelle suunniteltu puistokäytäväyhteys linjataan uudelleen. (Nätynki)
MYYRMÄKI,
RAKENTAMISOHJELMA
10 HÄMEVAARA / PÖLLÖKALLIO
Vuonna 2013 aloitetun puiston
rakentamisen loppuunsaattaminen, sisältäen mm. täydennysistutuksia. (Backman)
11 HÄMEENKYLÄ / KOLMIKALLIONPUISTO
Pähkinärinne 4 -asuinalueen viereen on suunniteltu puisto, jossa
käsitellään kosteikkomaisessa
painanteessa alueen hulevesiä.
Tänä vuonna valmistuu puiston
eteläosa ja osa pohjoisosasta reitteineen. Puistoon tulee muutama
istumapaikka, jätteiden syväkeräyssäiliö, valaistusta sekä istutuksia. (Tammisto, Backman)
12 VARISTO / HÄMEENKYLÄN
KOULUN KENTTÄ
Koulun kentälle suunnitellaan ja
toteutetaan vanhan areenan paikalle uusi aidattu kumirouhepintainen pienpelikenttä. (Asikainen,
Backman)
13 VAPAALA / RAJATORPANPUISTO
Rajatorpanpuistossa olevan pallottelualueen ympärillä oleva huonokuntoinen puuaita poistetaan.
Pallottelualueen maali uusitaan
ja asfalttiin maalataan pelikuviot ja hyppyruudut. Alue kunnostetaan puu- ja pensasistutuksin
puistomaiseksi suojaviheralueeksi. Puistokäytävä kunnostetaan ja
sen varrella olevat valaisimet uusitaan. (Nätynki, Kosonen)
18 MARTINLAAKSO / KIVIVUORI
Metsikköpolun varrella olevan
puistoleikkipaikan perusparantamisen loppuunsaattaminen. Leikkialueen valaistus uusitaan energiaystävällisillä ja kestävillä ledvalaisimilla. (Nätynki, Kosonen)
14 VAPAALA / VAPAALAN
KENTTÄ
Ison hiekkakentän koulun puoleiseen päähän suunnitellaan ja
toteutetaan uusi aidattu kumirouhepintainen pienpelikenttä.
(Asikainen, Backman)
19 ASKISTO / KAKOLANMÄKI
Pikkujärven-Kakolanmäen luonnonsuojelualueelle suunnitellaan
alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaiset polkureitistöt, portaat ja opastetaulut. Alueella
olevilla katajaketoalueilla suoritetaan maisemanhoitotoimenpiteitä.
Suunnittelu tehdään yhteistyössä Vantaan ympäristökeskuksen
kanssa. (Nätynki, Backman)
15 VAPAALA / SAHAPUISTO
Sahapuiston leikkipaikan aita,
varusteet ja valaistus uusitaan.
Leikkipaikan läheisyydessä olevan koirapuiston sijaintia tarkistetaan ja alueen aita sekä varusteet
uusitaan. Suunnitelmat laaditaan
yhteistyössä asukkaiden ja yhdistysten kanssa. Toteutus vuosina
2015−16. (Nätynki, Kosonen)
Viher- ja liikunta-alueiden
suunnitteluohjelmassa
Viher- ja liikunta-alueiden
rakentamisohjelmassa
Liikennealueiden
rakentamisohjelmassa
3 KIVISTÖ / OPAALI- JA
SAKASTIPUISTO
Sakastipuisto on Kivistön kirkon
yhteydessä sijaitseva metsäinen
viheralue, jonka kautta kulkee
ulkoilureitti- ja latuyhteys Petikkoon. Puistoon suunnitellaan käytävät, latuyhteys ja hulevesijärjestelyt. Kivistön koulun asemakaava-alueen keskelle sijoittuvaan
Opaalipuistoon suunnitellaan
oleskelualue. Suunnittelun lähtökohtana on avokallion ja olevan
puuston säilyttäminen. Molempiin
puistoihin laaditaan vuonna 2015
sekä yleis- että toteutussuunnitelmat. (Keskinen)
17 MYYRMÄKI / MYYRMÄEN
URHEILUPUISTO
Myyrmäen urheilukentän paikoitusalueen pintamateriaali vaihdetaan helpommin kunnossapidettäväksi betonikivi-/asfalttipinnotteeksi. (Asikainen, Backman)
24 LOISKEKUJA
Hankkeessa rakennetaan uudelle
kerrostaloalueelle katuyhteys ja
saneerataan vesihuolto.
23 PUNAMULTATORIN
TERMINAALI
Vuonna 2015 viimeistellään Punamultatorin perusparantaminen ja
rakennetaan liikennevalot Jönsaksentielle.
5 KIVISTÖ / MAITORPANPUISTO
Maitorpanpuistoon rakennetun
leikkialueen loppuunsaattaminen.
Puistoalueelle istutetaan lehti- ja
havupuita, kuten tammia, pihlajia,
mäntyjä sekä makedonianmäntyjä. Rakennetun puistokäytävän
reuna-alueet viimeistellään kuorikkeella ja kuntalla. (Nätynki,
Backman)
6 KIVISTÖ / MURRONPUISTON
HULEVESIALLAS
Kivistön keskustan hulevesille
rakennetaan yleissuunnitelman
mukainen ensimmäinen allas.
Altaan tarkoituksena on viivyttää
ja puhdistaa hulevesiä ennen Koivupäänojaan ja sitä kautta Vantaanjokeen laskemista. Murronpuiston pohjoisosa säilytetään
toistaiseksi viljeltävänä peltona.
(Burjam, Backman)
7 KIVISTÖ / KVARTSIJUONENPUISTO, RUBIINIPUISTO, TIIKERINSILMÄNPUISTO, KENRAALINPUISTO
Kivistön vuoden 2015 asuntomessualueen viheralueet valmistuvat.
Kvartsijuonenpuiston hiekkakuoppaan on tulossa monipuolinen toimintakeidas kaikenikäisille. Kenraalinpuiston lähivirkistysalueella pääpaino on ulkoilureitistön
rakentamisessa sekä metsämaisemanhoidossa. Asuntomessujen jälkeen tehdään puistojen viimeistelytyöt ja puistot avataan yleiseen
käyttöön. (Keskinen, Backman)
8 VEHKALAN KADUT
Vehkalan aseman itäpuolelle kaavoitetun uuden työpaikka-alueen
katujen ja vesihuollon rakentaminen.
Vantaan kaupungin karttaja paikkatietopalvelussa voi
muun muassa katsella, missä
päin on suunnitteilla tai
käynnissä talojen, katujen,
puistojen ja urheilualueiden
rakentamishankkeita.
21 VANTAANLAAKSO / MYLLÄRINPUISTO
Polkuverkoston, viivästyspainanteiden ja hulevesijärjestelmän
rakentaminen. (Backman)
22 VIISARITIE, VIETERITIE, VIETERIKUJA JA VIETERIRINNE
Hankkeessa rakennetaan uuden
pientaloalueen kunnallistekniikka. Samalla perusparannetaan
Viisaritie.
KIVISTÖ,
RAKENTAMISOHJELMA
9 ÅBYNKUJA
Uuden katuyhteyden rakentaminen mahdollistaa kulun tonteille
21-138-4 ja 21-138-5.
10 KEIMOLANTIEN JA TIKKURILANTIEN LIITTYMÄ
Kivistön uusien asemakaava-alueiden takia on tehtävä muutostöitä Keimolantien ja Tikkurilantien
risteykseen.
11 KEIMOLANMÄKI
Uuden asemakaava-alueen katuja vesihuoltoverkoston vaatiman
katu- ja vesihuoltoverkon rakentaminen. Rakentaminen mahdollistaa kulun kortteleille 22014-22018.
12 KIVISTÖN KESKUSTAN
KADUT
Kivistön uuden keskustan ja asuntomessualueen kunnallistekniikan
rakentaminen.
13 MIEKKATIE
Miekkatie rakennetaan välillä Kenraalitie- Kannistonkuja.
14 RUUSUMÄENRAITTI
Hankkeessa rakennetaan Kivistön
ja Tikkurilan keskustaa yhdistävän pyörätieverkoston puuttuva
osuus.
Katso rakentamiskohteet karttapalvelusta
20 PETIKKO / PETIKON LUONTOVIRKISTYSALUE
Tallimäentien varteen sijoittuvan
paikoitusalueen jatkorakentaminen. (Backman)
16 KAIVOKSELA / AAPRAMINPUISTO, HUSBACKANNIITTY,
VASKIPELTO, VASKIVUOREN
ETELÄOSA
Uuden Kaivoksela 3B -asuinalueen
puistojen rakentaminen käynnistyy. Aapraminpuistoon on suunniteltu monipuolinen aidattu leikkialue ja Vaskipellon lähivirkistysalueelle oleskelualue. Husbackanniityn ja Vaskipellon lähivirkistysalueet säilytetään avoimina
viheralueina, joiden kautta kulkee
Mätäojan varren ulkoilureitti. Alueen keskellä kulkevasta purosta
kehitetään monimuotoinen vesiaihe. (Keskinen, Backman)
4 MYLLYMÄKI / MYLLYMÄENJA HÄRKÄPUISTO
Vehkalan aseman ja tulevan työpaikka-alueen yhteyteen kaavoitettujen puistojen yleissuunnitelmat valmistuvat tänä keväänä.
Myllymäenpuistoon on suunniteltu laaja tulva-allas työpaikka-alueen ja Kivistön hulevesien viivyttämistä varten. Myllymäenpuiston
pohjoisosaan on linjattu ratsastusreitti ja latu-ura Vantaannotkon jäädessä kevyen liikenteen reitiksi. Härkäpuisto tulee aikanaan
palvelemaan keskustatoimintojen
aluetta Kehäradan länsipuolella.
(Tammisto)
K
PATRICIA ESKELINEN
arttanäkymään avautuu kaupunkikartta Tikkurilasta, mutta
näkymää voi siirtää haluttuun
paikkaan pienestä lähestymiskartasta
osoittamalla tai syöttämällä osoitteen
hakukenttään.
Kaupunkikarttaa voi loitontaa koko
Vantaan kartaksi tai lähentää yhden
tontin kartaksi. Aineistovalikosta kartaksi voi vaihtaa muun kartan, ortoilmakuvan tai ajantasa-asemakaavan.
Karttoja voi myös valita katseltavaksi
päällekkäin ja säätää karttojen läpinäkyvyyttä.
Rakennusluvan hakuvaiheessa olevat talonrakennushankkeet saa näkyviin kohdasta Rakentaminen > Rakennusluvat > Hakuvaiheessa olevat.
Palvelu lataa karttanäkymään hankkeiden sijaintipaikat. Osoittamalla
kuvaketta saa kartan päälle rakennushankkeen kuvailun.
Kohdasta ”Valitusvaiheessa olevat”
saa näkyviin kohteet, joille rakennuslupa on myönnetty, mutta päätös
ei ole vielä lainvoimainen. Kohdasta
”Keskeneräiset työkohteet” saa puolestaan tiedot rakennushankkeista ja
työkohteista, joilla on voimassa oleva
rakennuslupa, mutta jotka ovat vielä
kesken tai aloittamatta.
Kohde voi olla valmistunut ja otettu
käyttöön, mutta se näkyy palvelussa
edelleen keskeneräisenä, kunnes
rakennusvalvonta suorittaa lopullisen loppukatselmuksen. Kohdasta
Perusrekisteritiedot > Rakennukset
näkee avautuvista tiedoista rakennuksen valmistumispäivän.
Kuluvan vuoden suunnitellut katujen, puistojen ja urheilualueiden rakentamishankkeiden alueet saa näkyviin
ruk kohdasta Hankkeet > Kunnallistekniikan rakentamisohjelma. Aluetta
osoittamalla kartalle avautuu pieni
infoikkuna rakentamisohjelmakohteen
perustiedoista.
Tulevaisuuden rakentamishankkeita voi ennakoida vireillä olevista
kaavoitushankkeista, jotka saa näkyviin kohdasta Hankkeet > Vireillä olevat kaavat. Kaavan tultua voimaan
vireillä olevan kaavan alue poistuu
karttapalvelusta, ja uuden kaavan
kartta siirretään palvelun aineistovalikon karttoihin sisältyvään ajantasaasemakaavaan.
Tutustu karttapalveluun osoitteessa
kartta.vantaa.fi! Palvelun käyttöohjeet
löytyvät vasemmalta aineistovalikosta
alhaalta kohdasta Linkit > Palvelun
kotisivu. l
PEKKA TERVONEN
23
AVIAPOLIS,
SUUNNITTELUOHJELMA
1 YLÄSTÖ / PITKÄKOSKEN
REITTISUUNNITELMA
Pitkäkosken luonnonsuojelualueen ympäristöarvojen turvaamiseksi alueelle suunnitellaan luonnonsuojelualueen ohittava kuntoilu-/latuyhteys sähkölinjojen alle.
(Asikainen)
2 YLÄSTÖ / ISONMÄNNYNPUISTO, YLÄSTÖNPUISTO JA
SUTARSINPUISTO YS
Isonmännynpuiston, Ylästönpuiston ja Sutarsinpuiston yleissuunnitelman laatimisen tavoitteena
on kattavan ja yhtenäisen puistokäytäväverkoston luominen,
uusien osa-alueiden ja toimintojen kehittäminen sekä puistoissa
olevien erityisominaisuuksien esille tuominen. Suunnittelukokonaisuuteen kuuluva Sutarsinpuisto
on kulttuurihistoriallisesti merkittävä muinaisjäännösalueen osa
ja sen suunnittelu tehdään yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa.
(Nätynki)
3 PAKKALA / PAKKALA 3C
TUULENSUUNPUISTO, SPANSKINPUISTO JA JUHLAPUISTO
Puistoista laaditaan yleissuunnitelmien tarkistukset sekä toteutussuunnitelmat. Pakkala 3 c:n asuinalueen hulevedet viivytetään Tuulensuunpuistoon rakennettavissa
altaissa ennen niiden pääsyä Krakanojaan. Puron yli suunnitellaan
kevyen liikenteen siltayhteys. Krakanojan lähialueita suunnitellaan
yhdessä
ympäristökeskuksen
kanssa. Tuulensuunpuiston alueella tutkitaan mm. viljelypalstojen ja
pienen lähiliikuntapaikan perustamista. Lisäksi Tuulensuunpuiston
eteläosaan suunnitellaan melues-
te suojaamaan tulevaa asutusta
Tulkintien liikenteen melulta. Juhlapuisto tulee toimimaan pienipiirteisenä läpikulkupuistona. Spanskinpuiston ilme jää luonnonmukaiseksi. (Tammisto)
telun tavoitteena on kattavan ja
yhtenäisen ulkoilureittiverkoston
luominen, toimintatarpeiden selvittäminen sekä luonto- ja maisema-arvojen hyödyntäminen maisemanhoidon keinoin. Satomäenranta on kulttuurihistoriallisesti
merkittävän muinaisjäännösalueen osa ja suunnittelu tehdään
yhteistyössä museoviraston ja
Vantaan kaupunginmuseon kanssa. (Välimäki)
4 PAKKALA
/ PEHTOORINPUISTO
Pehtoorinpuiston
länsiosaan
suunnitellaan lisäistutuksia ja
arvioidaan uuden polkuyhteyden
tarve. (Välimäki)
4 HAKKILA / KANERVAPUISTO
Kuntoradan siirrosta Kanervannummesta Kanervapuistoon laaditaan toteutussuunnitelma. Hiihtoladun viereen suunnitellaan myös
seudullinen ulkoilureitti. (Tammisto)
AVIAPOLIS,
RAKENTAMISOHJELMA
5 YLÄSTÖ / KARHUNIITTY
Ylästön koulun ja Ylästön päiväkodin läheisyydessä olevan Karhuniityn puiston käytäväyhteys välillä Karhuniityntie-Ylästöntie kunnostetan ja valaistaan. (Nätynki,
Backman)
6 PAKKALA / KARTANONKOSKEN LIIKUNTAPUISTO
Vuonna 2013 aloitetun liikuntapuiston jatkorakentaminen sisältäen mm. paikoitusalueen, monitoimikentän jäädytyslaitteiston
sekä skeittialueen. (Backman)
7 PAKKALA / TILKUNPELTO
Tilkunpellon viheralueelta suunnitellaan ja toteutetaan kulkuyhteys
Tammiston luonnonsuojelualueelle. (Nätynki, Backman)
8 VEROMIES / TIIRANPUISTO
Aviapoliksen pohjoisen aseman
yhteyteen tulevan Tiiranpuiston rakentaminen käynnistetään
maanrakennustöillä sekä väliaikaisen käytäväyhteyden toteuttamisella. (Välimäki, Backman)
TIKKURILA,
RAKENTAMISOHJELMA
9 VEROMIES / KARHUMÄENKALLIO JA KARHUMÄENPUISTO
Karhumäenkallion rakentaminen
viimeistellään asentamalla puiston valaistus, pintamateriaalit,
levähdyspaikat sekä taideaiheet.
Lentoasemantien yli rakennettu
kevyenliikenteensilta yhdistää
Karhumäenkallion Karhumäenpuistoon, jonne rakennetaan tukimuurit, kiveykset taideaiheineen,
valaistus ja istutukset. (Välimäki,
Backman)
10 VARPUKALLIONTIE
Varpukalliontien rakentaminen
mahdollistaa kulun korttelille
41301.
TIKKURILA,
SUUNNITTELUOHJELMA
Rakennetaan Rälssitien ja Tikku11 SUUTARINKUJA
Uuden pientaloalueen kadun ja rilantien risteykseen nykyvaatimuksen mukaiset liikennevalot
vesihuollon rakentaminen.
ja samalla tehdään vaadittavat
muutokset ajoradalle.
12 YLÄSTÖNTIE
Ylästöntie perusparannetaan,
15 AVIABULEVARDI
minkä yhteydessä rakennetaan
toteutetaan
puuttuvat osuudet jalankulku- ja Aviabulevardille
pyörätieyhteyksistä sekä kierto- pysäkkimuutokset sekä muut
Kehäradan käyttöönottamiseksi
liittymä.
vaadittavat järjestelyt sekä rakennetaan väliaikainen bussien odo13 TAPANINKYLÄNTIEN JA
tusalue.
VALIMOTIEN RISTEYS
Syksyllä 2015 liikennöinnin aloitta16 MARKKATIE
van bussi nro 560 takia on tehtävä
Uuden asemakaava-alueen katumuutoksia katuverkkoon.
ja vesihuollonverkoston rakentaminen.
14 TIKKURILANTIEN JA RÄLSSITIEN RISTEYKSEN LIIKENNEVALOT
1 VIERTOLA / KIELOTIEN KEVYENLIIKENTEEN SILLAN ALITUS
JA VIERTOLANRANTA
Sillan alitukseen suunnitellaan
teräksinen kansirakenne Keravanjoen ylittävän kevyenliikenteen
sillan osalla, jossa maavara on
kapea. Kansirakenteesta laaditaan rakennesuunnitelma. Sillan
länsiosan käytävä Viertolanrannassa suunnitellaan yhdistymään
aiemmin toteutetulle Keravanjoen
. Ympäristön käsittelyssä huomioidaan mm. kasvillisuus, kiveykset
sekä jokirannan tukirakenteiden
tarve. Suunnitelma on osa Keravanjoen virkistyskäytön yleissuunnitelman toteuttamista. (Välimäki)
Kartanonkosken liikuntapuisto palvelee lapsia ja aikuisia
S
uurimman osan alueesta vievät
kaksi tekonurmipintaista jalkapallokenttää, joista toinen on
kansainväliset mitat täyttävä uusittu
kenttä ja toinen täysin uusi pienempi
harjoituskäyttöön soveltuva. Alueella
on myös kaksi tenniskenttää sekä futsal- ja koripallokentät.
Talvisin kentät voidaan muuttaa
luistelijoiden käyttöön. Ensi syksynä
alueelle on tarkoitus saada tekojääkontti, joka mahdollistaa Vantaalle
lisää tekojäätä. Nyt tekojäitä on Hiekkaharjussa ja Myyrmäessä, ensi syksynä tekojää on tarkoitus saada myös
Korsoon.
– Liikuntapuistossa on myös täysimittainen sählykaukalo, jonka muovilaattapohja takaa turvallisen pelialustan ja säästää mailoja kulumiselta.
Lisäksi alueelle on rakennettu rantajalkapallokenttä sekä kaksi rantalentopallokenttää, kertoo suunnitteluinsinööri Ari Asikainen.
Kenttien lisäksi alueelle rakennetaan skeittialue, fitness-rata sekä
muita ulkokuntoiluvälineitä. Ennestään alueella olleet kuulantyöntö- ja
pituushyppypaikat on uusittu. Myös
Tilkuntien puolella olevaa pysäköintialuetta on uusittu ja laajennettu.
Vuoden-parin päästä liikuntapuistoon
on tulossa myös huoltorakennus.
Liikuntapuisto liittyy ympäröiviin
puistoalueisiin ulkoilureitein, joiden
varteen on tehty pohjat talven hiihtolatuja varten. Liikuntapuiston ja viereisen Krakanojan välistä peltoaluetta
on myös kunnostettu puistomaiseksi
ja sinne on pystytetty muutamia frisbeegolf-koreja. l
PIRJO KIVISTÖ
24
FCG – FINNISH CONSULTING GROUP.
Kartanokosken koulun viereen
Tilkuntien päähän on valmistumassa korkeatasoinen ja
monipuolinen liikuntapuisto,
joka palvelee sekä viereistä
koulua että alueen asukkaita.
KOIVUKYLÄ,
SUUNNITTELUOHJELMA
1 KOIVUKYLÄ /
EPINKOSKENPUISTO
Puistokäytävien ja latupohjien
rakennussuunnittelua yleissuunnitelman mukaisesti. Samalla tarkistetaan ojien toimivuutta sekä
arvioidaan leikkipaikan yleissuunnitelman ajanmukaisuus. (Burjam)
2 HAVUKOSKI / RAUTKALLIO
Puistoleikkipaikan perusparannuksella luodaan monipuoliset
puitteet eri-ikäisten lasten liikunnalliseen toimintaan sekä leikkiin.
Suunnittelussa huomioidaan alueen luonne, turvallisuus ja kestävyys. Valaistuksen tarve arvioidaan ja tarvittaessa laaditaan
valaistussuunnitelma. Suunnittelu tehdään yhteistyössä alueen
asukkaiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Suunnittelu ja
rakentaminen tehdään vuosien
2016−2017 aikana. (Lindroth-Vanhala)
3 ASOLA / LIPSTIKKAPUISTO,
LIPSTIKANVARSI, HAXBERGINMETSÄ JA REKOLANMETSÄ
ASEMAKAAVASSA RAJATULTA
ALUEELTA
Tavoitteena on laatia tulevan Lips-
2 TIKKURILA / TIKKURILAN PATO
Tikkurilan padon kunnostussuunnittelu käynnistetään hankesuunnitelman ja tarveselvityksen laatimisella. Valitun vaihtoehdon pohjalta jatketaan toteutussuunnitelman laatimista. Työn yhteydessä
tarkastellaan mm. patorakenteen
kuntoa, kalaportaiden toimivuutta sekä eri kunnostusmenetelmien
vaikutuksia virtaamiin, kalastoon,
virkistyskäyttöön ja kaupunkikuvaan. (Keskinen, Asikainen)
3 JOKINIEMI / SATOMÄENRANTA JA KARHUNRANTA
Satomäenrannan ja Karhunrannan yleissuunnitelmien laatiminen on osa Keravanjoen virkistyskäytön kehittämistä. Suunnit-
tikan asuinalueen ympärillä olevien viheralueiden yleissuunnitelma.
Haxberginmetsä ja Rekolanmetsä
muodostavat itä-länsisuuntaisen,
seudullisesti merkittävän ulkoilureittiyhteyden. Keskeinen elementti alueella on Lipstikkaoja
(Lipstikkapuisto, Lipstikanvarsi),
jota tullaan siirtämään asuinrakentamisen tieltä kahdessa kohtaa. Lipstikkaojan varret suunnitellaan puistomaisiksi ja asuinalueen hulevedet viivytetään purossa.
Lipstikanvarsi-nimisestä puistosta
laaditaan myös toteutussuunnitelma. (Tammisto)
4 REKOLA/ JOUKONTIEN SILTA
Vantaan- ja Keravanjoen virkistyskäytön yleissuunnitelman
mukaisen Keravanjoen ylittävän
sillan suunnittelu ja lupamenettely käynnistetään. Sillan kautta
toteutetaan yleiskaavan mukainen ulkoilureittiyhteys Keravanjoen vartta pitkin. (Keskinen)
KOIVUKYLÄ,
RAKENTAMISOHJELMA
5 ILOLA / ATLASPUISTO
Pientaloalueella sijaitsevan leikkipuiston perusparantaminen viimeistellään. (Välimäki, Kosonen)
5 KOIVUHAKA / TIKKURILAN
KESKUSPUISTO, LÄNSIOSA
Puiston hulevesialtaiden, vihertöiden ja polkuverkoston rakentamista jatketaan viimeistelytöillä.
(Backman)
6 KOIVUHAKA / ARBORETUM
Arboretumiin suunnitellaan ja
sijoitetaan uusi opastaulu. (Välimäki, Törrönen)
7 TIKKURILA / KIRJASTONPUISTO
Tikkurilanpuiston toteutussuunnitelmat viimeistellään ja puiston rakentaminen käynnistetään.
Tavoitteena on luoda puistosta
osa korkeatasoista elävää kaupunkikeskustaa. Puistoon on tulossa monipuolinen leikkialue, nuorison toiminta-alue, laaja nurmikenttä sekä oleskelupaikkoja. Säilynyt puusto ja monipuoliset kukkivat pensaat ja perennat muodos-
tavat vehreää ja viihtyisää ympäristöä. Puistoon on tulossa myös
lisää taiteilijoiden teoksia osana
keskustan taidekonseptia. (Keskinen, Backman)
varustukseen kuuluvat mm. koirien agilityvälineet, sadekatokset
ja opastetaulut, joissa esitellään
koira-aitauksen säännöt. (Välimäki, Backman)
8 JOKINIEMI / MUINAISPUISTO
Muinaispuisto on kulttuurihistoriallisesti merkittävän muinaisjäännösalueen osa. Keravanjoen
varren ulkoilureitin osuudelle
laaditaan valaistussuunnitelma.
Rakentamiseen kuuluu vanhan
puutarhan jäänteen ja sen yhteydessä sijaitsevan luonnonkivin
reunustetun puutarhaterassin
kunnostaminen, maisemanhoito
sekä valaistun ulkoilureitin rakentaminen. Suunnitelma on tehty
yhteistyössä museoviraston ja
Vantaan kaupunginmuseon kanssa. (Välimäki,Backman)
12 SIMONKYLÄ / MALMINIITYNPUISTO
Malminiitynpuiston rakentamista
jatketaan. Tarkoituksena on siirtää frisbeegolfrata Simonmetsänpuistosta Malminiitynpuistoon.
Samalla tarkastellaan puiston
reittiverkoston kehittämistä sekä
muutoksia asemakaavan muuttumisen myötä. Olemassa oleva koirapuisto säilyy alueella. (Törrönen,
Backman)
9 JOKINIEMI / WINTERINMÄKI
Winterinmäen viheralueelle rakennetaan valaistus välille Lauri Korpisenpolku–Urheilutie. Käytäväosuuden varrelle rakennetaan
myös levähdyspaikka. (Välimäki,
Backman)
10 HIEKKAHARJU / HIEKKAHARJUN LIIKUNTAPUISTO
Yleisurheilukentän pinnoitteen
uusiminen ja teknisten rakenteiden korjauksia. (Asikainen, Backman)
11 HAKKILA / MAARINKUNNAAN KOIRA-AITAUS
Maarinojan viheralueelle Keravanjoen ulkoilureitin varteen
suunnitellaan ja rakennetaan koira-aitaus, joka palvelee mm. Jokiniemen, Hakkilan ja Kuninkaalan
asukkaita. Tavoitteena on toteuttaa viihtyisä, turvallinen, aidattu
ja valaistu alue erikseen pienille
ja isoille koirille. Koira-aitauksen
13 SIMONKYLÄ / SIMONKYLÄN
PURURATA
Simonkylän kuntoradan valaistuksen uusiminen on aloitettu rakentamalla uusi älykäs hahmontunnistukseen perustuva led-valaistus yhdysreitille kuntoradalta
Ilolan ABC:n alikululle. Hanke jatkuu myöhemmin kuntoradan koko
pohjoisen lenkin valaisimien uusimisella nykyvaatimusten mukaisiksi. (Asikainen, Backman)
14 KAUNOKKIKUJA
Kadun ja vesihuoltoverkon saneeraus.
15 RATATIE
Ratatien katumuutosten viimeistely matkakeskuksen ympäristössä.
Lisäksi on varauduttu Tikkurilan
aseman kauppakeskuksen 2.vaiheen käynnistämisen aiheuttamiin
pieniin muutoksiin katualueella.
Ratakujalla ja Männistönpolulla
toteutetaan viimeistelytöitä.
6 ASOLA / ELMON URHEILUPUISTON LADUT
Kulokukkula (Kulomäen täyttömäki)–Kulomäki–Asolanväylä latuverkoston täydennyssuunnittelu
ja rakentaminen käynnistetään
Elmon urheilupuiston osalta, koska uusi Lipstikan asuinalue katkaisee osan nykyisistä latuyhteyksistä. (Asikainen, Backman)
7 ASOLA / LIPSTIKANVARSI
Lipstikanvarsi-nimisessä puistossa rakennetaan Lipstikkaojalle
uusi uoma vanhan uoman jäädessä asuinalueen alle. Tavoitteena
on tehdä mutkitteleva ja loivaluiskainen purouoma ja jättää mahdollisuuksien mukaan nykyistä
puustoa puiston reunoille. (Tammisto, Backman)
8 KOIVUKYLÄ / KUKKUKALLIO
Leinelän keskeisen viheralueen
rakentaminen pitää sisällään pääreitit, aukiomaiset sisääntuloalueet, oleskelupaikat sekä puistoon
suunnitellut taideteokset. Puustoa
hoidetaan osana rakentamista ja
lisäksi tehdään täydennysistutuksia. Puisto rakennetaan valmiiksi
vuonna 2015. (Backman)
9 KOIVUKYLÄ / OJALEHTO
Puistoleikkipaikasta laaditaan
perusparannussuunnitelma.
Suunnittelussa huomioidaan alueen turvallisuus ja viihtyisyys ja
sen toiminnot suunnataan monipuolisesti eri-ikäisille lapsille. Leikkipaikan välineet, kalusteet ja
varusteet uusitaan. Valaistuksen
ja käytäväyhteyksien uusimisen
tarve arvioidaan. Puiston kasvillisuutta käsitellään poistamalla
huonokuntoiset puut ja pensaat
sekä arvioidaan lisäistutusten
tarve. Suunnittelu tehdään asukasyhteistyönä vuoden 2015 aikana. (Lindroth-Vanhala, Kosonen)
10 KOIVUKYLÄ / REKOLANOJA
KEHÄRADAN KOHDALLA
Uuden ratasillan ympäristössä
parannetaan kalaston elinolosuhteita sekä alueen luonto- ja virkistyskäyttöarvoja.(Keskinen)
11 HIMALAJANTIEN LIITTYMÄ
TUUSULANTIELLE
Rakennetaan liittymä. Hanke liittyy Kehäradan aiheuttamiin joukkoliikenteen linjastomuutoksiin.
12 HONKATIE
Kadun ja vesihuollon saneeraus.
25
14 KOIVUKYLÄNVÄYLÄN JA
PÄIVÄKUMMUNTIEN LIITTYMÄ
Hankkeessa toteutetaan Koivukylänväylän ja Päiväkummuntien liittymän kaistajärjestelyt.
HAKUNILA,
SUUNNITTELUOHJELMA
1 ITÄ-HAKKILA/KASKIKALLION
REITIT
Kaskikallioon suunnitellut reittiyhteydet tarkistetaan. Reittiyhteys Itä-Hakkilan puistoon pyritään toteuttamaan ensisijaisesti.
(Lindroth-Vanhala)
2 HAKUNILA / HAKUNILAN
URHEILUPUISTO
Urheilupuiston alueelle on tehty
yleissuunnitelman päivitys, jossa
on otettu huomioon mm. uuden
ylipainehallin, skeittialueen sekä
pienen frisbeegolf-harjoitusradan sijoittuminen alueelle. Hanke
jatkuu toteutussuunnitelmien laatimisella. (Keskinen, Asikainen)
3 HAKUNILA / HAKUNILAN
URHEILUPUISTO- SIPOONKORPI REITTI
Ulkoilureitin yleissuunnitelmassa
tutkitaan vaihtoehtoisia reittiyhteyksiä Hakunilan urheilupuiston
ja Sipoonkorven kansallispuiston
välille. (Tammisto)
4 HAKUNILA / HARMOPUISTO
Hakunilanraittiin ja uusittuun leikkipaikkaan rajoittuvan Harmopuiston osalle laaditaan kunnostussuunnitelma. Huonokuntoiset,
korkeat pensaat poistetaan ja tarvittavia puiden poistoja tehdään
harkitusti. Tilanjakoa selkeytetään
maastonmuotoilulla ja matalalla
kasvillisuudella. (Lindroth-Vanhala, Kivimäki)
KORSO,
SUUNNITTELUOHJELMA
1 MIKKOLA / MAARUKANPUISTO
Puistoon rakennetaan polkuyhteys. Samalla arvioidaan, lisätäänkö polun yhteyteen levähdyspaikka ja istutuksia. (Lindroth-Vanhala)
KORSO,
RAKENTAMISOHJELMA
2 KORSO / KORSON KESKUSPUISTO
Korson keskuspuiston yleissuunnitelman toteuttaminen käynnistetään rakentamalla luonnonmukainen hulevesijärjestely urheilukentän rinteeseen. (Keskinen,
Backman)
3 KORSO / KORSON URHEILUKENTTÄ
Kentälle rakennetaan monitoimikentän tekojäärataa varten jää-
26
Työt aloitetaan laatimalla toteutussuunnitelmat uudesta jalkapallokentästä sekä parkkipaikasta rajakentäntien varteen. Lisäksi alueelle tullaan asentamaan
uusia ulkokuntoilulaitteita. (Burjam, Asikainen)
HAKUNILA,
RAKENTAMISOHJELMA
5 ITÄ-HAKKILA/ ITÄ-HAKKILAN
URHEILUKENTTÄ
Paikoitusalueen suunnittelu ja
rakentaminen. (Asikainen, Backman)
16 LÄNSIMÄKI/ JUOKSUHAUDANPUISTO JA KURUPUISTO
Juoksuhaudanpuiston leikkipaikkaa kohennetaan uusilla leikkivälineillä ja korjaamalla olemassa olevia välineitä. Turvallisuutta
parannetaan uusimalla ja lisäämällä turva-alustoja.
6 HAKUNILA/ HEPOPUISTO
Hepopuiston leikkipaikan ja allasaukion oleskelualueen perusparannus valmistuu alkukesästä 2015. Puiston leikkivälineet on
uusittu painottaen kestävyyttä,
monipuolisuutta ja turvallisuutta kaupunkimainen ympäristö
huomioiden. Leikkipaikan ja oleskelualueen valaistus uusitaan.
(Lindroth-Vanhala, Kivimäki)
7 HAKUNILA/HEVOSHAKAPUISTON PORTAAT
Puistoalueelle toteutetaan käytäväyhteydet Hepokujalta Hevoshaantielle. Yhteydet sijoittuvat
paikoituskannen molemmin puolin.
Talvikunnossapidettäviin portaisiin lisätään valaistus. Valmistuminen kesän 2015 aikana. (LindrothVanhala, Kivimäki)
8 HAKUNILA/ HEVOSHAKA,
RAVURINPUISTO JA SUITSIPUISTO
Vuoden 2014 syksyllä aloitettuja
harvennus- siistimis- ja haketustöitä jatketaan pohjoisemmassa
Ravurin- ja Suitsipuistossa. Hevoshaan puiston ja Ravurinpuiston
puistokäytäviä perusparannetaan. (Kivimäki)
9 HAKUNILA/ VAUNUKALLIONPUISTO
Vaunukallionpuiston tenniskentät kunnostetaan ja toinen kentistä muutetaan koripallokentäksi. Kenttien yhteyteen lisätään
lähiliikuntavälineitä kaikenikäisille käyttäjille. (Asikainen, Äärelä,
Kivimäki)
10 HAKUNILA/NISSBACKAN
KARTANORAUNIOT
Nissbackan kartanoraunioille
suunnitellaan ja sijoitetaan uusi
dytyslaitteisto ja muovipinnoitteinen monitoimiareena, areena eri
pallopelejä varten sekä skeittialue.
(Backman)
4 MATARI / KIERTOTÄHDENPUISTO
Kiertotähdenpuiston skeittialueen
suunnittelu on tehty yhteistyössä
asukkaiden, lajin harrastajien ja
yhdistysten kanssa. Skeittipaikan
rakentaminen saatetaan loppuun
alkukesästä 2015. (Backman)
5 JOKIVARSI / JOKIVARREN
URHEILUKENTTÄ
Jokivarren koulun kentän yhteyteen suunnitellaan ja toteutetaan
uusi aidattu kumirouhepintainen pienpelikenttä sekä uusitaan
pituushyppypaikka ja kuulantyöntörinki. (Asikainen, Backman)
6 NIKINMÄKI / POHJOISNIKINMÄEN PUISTOREITIT,
SIIMAPUISTO
Yleissuunnitelmavaiheessa esitettyjen puistoreittien sijoittuminen
PEKKA TURTIAINEN
13 ELMONTIE
Rakennetaan Elmontie sekä kanavointi Valtimotielle. Lisäksi Elmontien päähän toteutetaan muutama pysäköintipaikka.
opastaulu. Selvitetään myös alueen valaistuksen parantamista.
Rinnealueen tiheää aluskasvillisuutta harvennetaan noudattaen
ekologisia ja maisemanhoidollisia
tavoitteita. (Keskinen, Törrönen)
11 HAKUNILA/ NISSAKSENPUISTO
Ulkoilureitin parantaminen ja
valaiseminen koulureitteihin liittyen. (Lindroth-Vanhala, Backman)
12 VAARALA/LÄHDEPUISTO
Puistoleikkipaikan perusparannuksella luodaan monipuoliset
puitteet eri-ikäisten lasten liikunnalliseen toimintaan sekä leikkiin.
Suunnittelussa huomioidaan alueen luonne, turvallisuus ja kestävyys. Samalla rakennetaan
pelastus- ja huoltotie Koivumäentieltä leikkipaikalle. Leikkialueelle
laaditaan valaistussuunnitelma.
Leikkipaikka ja huoltotie rakennetaan kesän ja syksyn 2015 aikana.
(Äärelä, Kivimäki)
Alueen kevyen liikenteen reittien
parantaminen suunnitellaan ja
toteutetaan vuosina 2015–2016.
Valaistuksen tarve selvitetään.
(Lindroth-Vanhala, Kivimäki)
ja laajuus tarkistetaan. Reiteistä
laaditaan toteutus- ja valaistussuunnitelma vuoden 2015 aikana. Säynetien ja Nikinmäentien
välinen reittiyhteys toteutetaan
ensimmäisenä. (Burjam, Backman)
7 NIKINMÄENTIE JA ONGENKOUKKU
Nikinmäen uuden asuinalueen
katu- ja vesishuoltoverkon rakentaminen. Nikinmäentie avataan
läpikulkuliikenteelle sen jälkeen
kun Sipoontien liittymäjärjestelyt
ovat valmiita.
8 SIPOONTIE
Hankkeessa toteutetaan liittymäjärjestelyt Nikinmäentielle, alikulkutunneli sekä melusuojauksen
perustukset.
13 RAJAKYLÄ/ PALLOPUISTO
Puiston pohjoispäässä oleva tenniskenttien alue kunnostetaan
kokonaisuudeksi, jossa voi pelata mm. lentopalloa, jalkapalloa,
tennistä sekä käyttää ulkokuntoiluvälineitä. Puiston keskiosissa
sijaitsevan leikkikentän läheisyyteen rakennetaan koripallokenttä,
joka toimii talvisin luistelualueena.
Lisäksi puiston kasvillisuutta uusitaan sekä kulkureittejä kohennetaan. (Asikainen, Äärelä, Backman)
14 RAJAKYLÄ/ RIMAPUISTO
Maratontien pohjoispuolelle suunnitellaan urheilualuetta ja Rimapuiston puutarhapalsta-aluetta
palvelevaa parkkipaikkaa. Rimapuiston palsta-alueen käytävien
reunat siistitään. (Kivimäki)
15 LÄNSIMÄKI/ RAJAKYLÄN
LIIKUNTAPUISTO
Liikuntapuiston alueen perusparannus aloitetaan uuden yleissuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on luoda liikuntapuisto,
josta löytyy kaikille kuntoilu- ja
harrastusmahdollisuuksia ikään
ja osaamistasoon katsomatta.
Juoksuhaudanpuiston ja Kurupuiston puistokäytäväverkoston
käyttöaste tulee lisääntymään
uusien kaavoitettujen asuinalueiden myötä. Käytävien käytettävyyttä ja turvallisuutta parannetaan rakentamalla käytäviä
uudestaan palvelemaan alueen
nykyisiä ja tulevia asukkaita. (Kivimäki)
17 OJANGON LUMENVASTAANOTTOPAIKKA
Vuonna 2015 aloitetaan lumenvastaanottoalueen rakentaminen.
18 RAJATIE
Rajatie siirretään kulkemaan asemakaavan mukaiselle paikalleen.
Samalla katu perusparannetaan
Rajarinne-kadusta etelään.
19 SOMPAKUJA
Rakennetaan uuden kerrostaloalueen katu- ja vesihuoltoverkko.
20 KUUSIMÄENTIE JA KIERTOMÄENTIE
Uusi katuyhteys Kuusimäentien
sekä Kiertomäentien perusparantaminen. Samalla Kiertomäentien
ajoliittymä Vanhalle Porvoontielle
suljetaan.
21 KIILTOMÄKI
Uuden katuyhteyden rakentaminen
Tänä vuonna remontoidaan konserttitalo Martinus
Suunnitelmissa isoja rakennustöitä ja remontteja
Tänä vuonna Vantaalla
rakennetaan uutta, ja samalla
vanhoja ja huonokuntoisia
rakennuksia peruskorjataan.
R
akentamisohjelmaan kuuluu
uusien kohteiden lisäksi keskeneräisiä sekä perusparannettavia kohteita. Suurin urakka on Kivistön Aurinkokiven monitoimirakennus,
jonka työt jatkuvat vuoteen 2016. Tänä
vuonna rapataan myös Harjulan nuorisokodin julkisivu.
Vuoden sisällä valmistuvat VAV:n
Malminniitty, vammaisten Hämevaaran ja Lehtikallion asunnot sekä erityisryhmille perusparannetut asunnot
Näätäkujalla ja Pyykujalla.
VAV-Asunnot Oy:ltä vuokrataan palveluasuntoja ja palvelutiloja. Halmekujan kiinteistössä tehdään muutostöitä
pesulapalveluiden ja ruoka-apuvaraston käyttöön tulevissa tiloissa.
Uudiskohteista valmistuvat linjaautokuljettajien taukotilat Aviapoliksen ja Kivistön asemien läheisyyteen
sekä huoltokatos Petikon tukikohtaan.
Hakunilaan rakennetaan harjoitusjalkapallohalli.
Tänä vuonna aloitetaan Itä-Hakkilan uuden päiväkodin ja Simonkallion
päiväkodin rakennustyöt, jotka valmistuvat ensi vuonna. Lisäksi aloitetaan Heurekan laajennus, Viertolaan
Koisoniitty -hanke sekä vammaisten
asuntojen rakentaminen Martinlaaksoon.
Uudiskohteita suunnitellaan
Vuoden 2015 aikana aloitetaan Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen lisärakennuksen, Nikinmäen koulun
laajennuksen ja asukas- ja nuorisotilojen sekä Vaaralanpuiston päiväkodin
suunnittelu.
Selviteltävänä on useita erillisen
rahoituspäätöksen vaativia hankkeita.
Näitä ovat esimerkiksi Martinlaakson
päiväkoti, Myyrmäen urheilupuiston
huoltokatos, Keski-Vantaan koulu-,
asukas- ja nuorisotilat sekä Kartanokosken urheilupuiston huoltorakennus ja työkonehalli. Myös Peijaksen geriatrisen sairaalan laajennusta
selvitetään.
Tikkurilaan harjoitusjäähalli
Tikkurilan harjoitusjäähallista tehdään tarveselvitys ja suunnitelma
yhdessä Tikkurilan urheilutalon
kanssa.
VAV Asunnot Oy:n kanssa tehdään
tarveselvityksiä kohteissa, joissa on
palveluasumista ja palveluasumiseen liittyviä tiloja. Tarveselvitykseen
tai hankesuunnitteluun varaudutaan
muun muassa aikuisten työpajakes-
kusten, Tikkurilan Työterveys-liikelaitoksen toimitilojen, yhteispalvelupisteiden, Koivukylän kirjaston sekä
Kivistön terveysaseman ja kirjaston
osalta.
Länsi-Vantaalla selvitetään A-klinikan ja nuorisoaseman tilatarpeita.
Hanke on mahdollista toteuttaa vuokratilana tai laajennuksena Myyrmäen
katkaisuhoitoaseman ja A-klinikan
peruskorjauksen yhteydessä.
Asemia ja kulttuuritiloja
remontoidaan
Pian valmistuvista perusparannuksista merkittävimmät ovat Hakunilanrinteen koulun saliosa, Myyrmäkitalo
sekä Martinlaakson ja Myyrmäen asemat. Kuudessa päiväkodissa tehdään
peruskorjausluonteisia parannuksia.
Tänä vuonna aloitetaan Korson vanhustenkeskuksen peruskorjaus, Pähkinärinteen koulun osittainen peruskorjaus ja Martinus-konserttisalin
korjaustyöt.
Katriinan remontti
suunnitteilla
Vuoden 2015 merkittävimmät suunnittelukohteet ovat Katriinan sairaalan
B-osan ja potilasarkiston perusparannukset, Vantaankosken paloaseman
peruskorjaus sekä usean päiväkodin
korjaukset. Kaupunki varautuu
aloittamaan Vantaan päihdevieroitusyksikön peruskorjauksen ja mahdollisen laajennuksen suunnittelun.
Tuleviin vuosiin varaudutaan tarveselvityksillä, hankesuunnitelmilla ja
selvitysten tarkistuksilla. Näitä ovat
esimerkiksi Simonkodin peruskorjaus,
Rajatorpan koulun päärakennuksen ja
vanhan rakennuksen osittainen peruskorjaus sekä useiden päiväkotien korjaukset.
Tarveselvityksiä tehdään Tikkurilan
sosiaali- ja terveysaseman peruskorjauksesta sekä VTK:n omistaman henkilöstökeskuksen toimitilan vuoden
2017 perusparannuksesta. Myös Tikkurilan Työterveys-liikelaitoksen korjaus- ja muutostöitä tai uusiin tiloihin
sijoittumista selvitellään.
Useissa kohteissa tehdään esimerkiksi korjauksia sisätiloissa, tilamuutoksia ja tilojen käytön tehostamista,
vesikattojen ja julkisivujen korjauksia
sekä sisäilmaongelmien poistamisia.
Vuokra- ja osaketilojen korjaustöitä
tehdään muun muassa Variston ja
Håkansbölen päiväkodeissa ja niiden
pihoilla.
Lisäksi tehdään Lumo-talon urheilusalin, sisääntuloaulan ja keittiön
muutos- ja korjaustyöt. Leppäkorven
päiväkodissa tehdään korjaustöitä
vuonna 2015 tai 2016 riippuen väistötilajärjestelyistä. l
27
PERTTI RAAMI
Max 21 °C
- energiaystävällinen
ja terveellinen
sisälämpötila
ja suojateineen. Joissain kohteissa
kaupunki on luopunutkin rakentamisesta asukkaiden vastustuksen takia.
Taustalla on usein pelko ympäristön
muuttumisesta ja siitä aiheutuvasta
läpiajoliikenteen lisääntymisestä ja
nopeuksien nousemisesta.
Kun lasket asteella
huonelämpötilaa, säästät noin viisi prosenttia
lämmityskuluissa! Lisäksi
viileämpi lämpötila edistää
terveyttä.
Teillä entistä turvallisempaa
S
TEEMU KETTUNEN, ENERGIA-ASIANTUNTIJA,
ILMASTOINFO /HSY
Kaikkein vaarallisimmaksi tekijäksi liikenteessä koetaan kuljettajien väärät liikenneasenteet ja huono liikennekuri. Jalan tai pyörällä kulkevat pitävät vaarallisena myös ylinopeutta.
Aurinkokivi on monisakarainen ja kolmikerroksisen, sen ulkoseinät ovat pääsääntöisesti kuultomaalattua betonielementtiä.
Kivistön lapset saavat Aurinkokiven
Kivistön keskustaan
rakenteilla olevasta
Aurinkokiven
palvelurakennuksesta tulee
joustava ja tehokas tila,
joka palvelee asukkaiden
muuttuvia tarpeita.
P
alvelurakennuksesta tulee monitoimitalo, jonka pääkäyttäjinä
ovat ala-asteen koulu, päiväkoti
sekä Kivistön äitiys- ja lastenneuvola.
Lisäksi tiloissa tulevat toimimaan
musiikkiopisto ja kuvataidekoulu.
Aurinkokivestä järjestetyn yleisen
arkkitehtikilpailun voitti arkkitehtitoimisto Playa Arkkitehdit ehdotuksellaan Big Lupu. Hankkeen suunnitelmat on tehty kilpailuehdotuksen
pohjalta yhteistyössä tilakeskuksen,
sosiaali- ja terveystoimen, sivistys-,
kulttuuri- ja liikuntatoimen sekä kuvataidekoulun ja musiikkiopiston edustajien kanssa.
Hankkeen yhteydessä tilakeskus ja
taidemuseo järjestivät taidekutsukilpailun, jossa haettiin julkista taideteosta rakennuksen ulkoseinään, sisäänkäyntiaukion yhteyteen. Kilpailun
voitti taiteilija Stig Baumgartner teoksellaan Kuinka paljon valo on.
Neuvolan odotustilaan on tarkoitus asentaa taiteilija Jaana Brinckin
yhdessä Kivistön koulun lasten kanssa
tekemä keramiikkataideteos.
Aurinkokiven ensimmäinen vaihe
valmistuu kesällä 2016. Rakennustyöt
käynnistyivät viime vuoden lopulla, ja
pääurakoitsijana toimii rakennusliike
Fira Oy. Rakennuksen kokonaispintaala on noin 8000 neliötä.
Yläkoulun sisältävä toinen vaihe on
tarkoitus rakentaa 2020-luvulla. l
RIITTA MIETTINEN
Energiatehokkuus vähentää päästöjä
Vantaa investoi kiinteistöjensä energiatehokkuuden
parantamiseen uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa ja ylläpidossa.
U
udisrakentamisessa tavoitteena
on lähes nollaenergiarakentaminen. Tavoite perustuu rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin
(EPBD), jonka mukaan julkisten rakennusten tulisi olla lähes nollaenergiataloja vuoden 2018 jälkeen ja kaikkien
uudisrakennusten vuoden 2020 jälkeen. Kaupungin tilakeskus on laatinut
yhteistyössä sivistystoimen ja maan
28
parhaiden energia-asiantuntijoiden
kanssa lähes nollaenergiapäiväkodin
konseptin ja alustavan suunnitelman.
Tavoitteeksi asetettiin toimiva, arkkitehtonisesti ja teknisesti laadukas,
kustannustehokas ja helposti ylläpidettävä rakennus.
Kehittämisellä on valtakunnallista
merkitystä, koska se osoittaa, millaisia tulevat päiväkodit mahdollisesti
ovat. Tulevaisuuden energiatehokas
päiväkoti on kompakti, tiivis ja hyvin
lämmöneristetty sekä aurinkoenergiaa hyödyntävä rakennus.
Korjauskohteissa tavoitellaan toiminnallisten ja teknisten parannusten lisäksi energiatehokkuuden paranemista.
Vantaalla innovatiivisia
hankkeita
Kaupungin toimitiloihin on myös
toteutettu muutamia valtakunnallisestikin innovatiivisuudestaan palkittuja energiatehokkuushankkeita.
Neljääntoista kiinteistöön toteutettava talotekniikan investointeihin
kohdentuva ESCO-hanke on toteutusvaiheessa.
Vantaan ESCO-hankinta palkittiin
Motivan Kestävä hankkija 2014 -kilpailussa. Samasta hankkeesta Tekes
palkitsi myös projektipäällikkö Marita
Tammisen marraskuun 2014 huippuostajana.
Kuntaliitto palkitsi Vantaan kau-
Turvallisuus syntyy omista teoista
Jos me kaikki noudattaisimme liikennesääntöjä,
kaduilla ja teillä liikkuminen
olisi huomattavasti nykyistä
turvallisempaa.
Y
leinen liikenneturvallisuus lähtee ihmisistä itsestään. Valvonta tai esteet eivät riitä, jos
säännöistä ei piitata. Liikenneturvan
kyselytutkimusten mukaan kaikkein
vaarallisimmaksi tekijäksi liikenteessä koetaan kuljettajien väärät liikenneasenteet ja huono liikennekuri.
Jalan tai pyörällä kulkevat pitävät
vaarallisena myös ylinopeutta. Sekä
autolla että jalan tai pyörällä liikkuvat pelkäävät rattijuoppoja ja hurjastelijoita.
Kun uusia katuja ja teitä rakenne-
pungin rakennusautomaatiohankintojen yhteydessä kilpailuttaman energianhallintapalvelun toteuttamisen
paikallisena ilmastotekona. Hankkeessa keskitytään energiankäytön
vähentämiseen ja tehostamiseen ensisijaisesti olemassa olevaa tekniikkaa
hyödyntäen viidentoista kaupungin
toimitilarakennuksessa. Hankkeessa
toteutunut kasvihuonekaasupäästöjen
väheneminen on ollut noin miljoona
kiloa vuodessa.
Kaikki energiatehokkuushankkeet
toteutetaan Vantaalla hyvää rakennustapaa noudattaen ja sisäilma-asiat
huomioiden. l
MARITA TAMMINEN
taan, liikenteen sujuvuus ja turvallisuus ovat yksiä tärkeimpiä suunnittelun lähtökohtia. Rakennetuilla alueilla,
kuten vanhoilla omakotialueilla, katutilan kapeus voi asettaa rajoituksia
esimerkiksi erillisen kevyen liikenteen
väylän rakentamiselle.
Monien vanhojen omakotialueiden
teitä ei ole vielä rakennettu asemakaavan mukaisiksi kaduiksi erillisine ajoväylineen, kevyen liikenteen väylineen
PIRJO KIVISTÖ
Lapset mukaan liikennesuunnitteluun
PERTTI RAAMI
uurin osa ihmisistä on tyytyväisiä, kun oleskelutilojen huonelämpötila on noin 21 astetta.
Olohuoneessa ja muissa oleskelutiloissa useimmille sopivin ja terveellisin lämpötila on 20–21 astetta. Korkeampi lämpötila lisää huoneiston
pölyisyyttä ja ilman kuivuuden tunnetta, jotka voivat aiheuttaa terveydellisiä oireita. Korkeampi lämpötila
kasvattaa myös rakennusmateriaalien kemikaaleista hengitysilmaan
erittyviä päästöjä.
Kärsitkö nukahtamis- tai uniongelmista? Yksi syy siihen voi olla liian
korkea lämpötila. Makuuhuoneeseen suositellaan 18−20 astetta. Viileä huone on unen kannalta parempi
ja nukahtaminenkin helpottuu viileässä, kunhan muistat pitää jalat
lämpöisinä. Rakenteiden kosteusongelmien välttämiseksi ei kuitenkaan
suositella 18 astetta viileämpää huonelämpötilaa. Lämpötila mitataan
metrin korkeudelta ja metrin päästä
ulkoseinästä.
Jos huoneistossa tuntuu vetoiselta, tutki mistä se johtuu. Ongelma
voi aiheutua puutteellisesta ikkunoiden ja ovien tiivistyksestä, hallitsemattomasta ilmanvaihdosta tai
rakenteellisesta viasta. Selvitä ongelmat ja lisää vaatteita ennen kuin
lisäät lämmitystä. l
Liikenneturvallisuutta parannetaan
rakentamalla muun muassa suojasaarekkeita ja töyssyjä sekä kiertoliittymiä ja liikennevaloja. Suurin osa niin
sanotuista pienistä turvallisuusparannuksista on lähtöisin asukkaiden
ja yhdistysten aloitteista. Usein ne
sijoittuvat kohteisiin, joissa liikkuu
paljon lapsia ja nuoria.
Noin puolella Vantaan katuverkosta
on 30 tai 40 kilometrin nopeusrajoitus.
Kaupungilla on käytössä myös siirrettäviä nopeusnäyttötauluja. Lisäksi
poliisi valvoo nopeuksia, ja Kehä III:lla
on ollut jo useita vuosia kiinteä kameravalvonta.
Eniten liikenneonnettomuuksia on
Vantaalla sattunut isojen teiden risteyksissä, erityisesti Kehä III:n risteykset ovat olleet vaarallisia ennen
remonttia. Yksi pahimmista on ollut
Kehä III:n ja Fazerilantien liittymä,
joka kuitenkin korjaantuu käynnissä
olevan Kehätien remontin myötä.
Liikenneturvallisuus on parantunut liikenteen ja asutuksen lisääntymisestä huolimatta. Vuonna 2014 Vantaalla kuoli liikenneonnettomuuksissa
viisi ihmistä, mikä on kaksi enemmän
kuin edellisvuonna. Liikenneonnettomuuksissa loukkaantui Vantaalla
viime vuonna 203, mikä on 14 vähemmän kuin edellisvuonna. l
Turvallisuusselvityksessä
kouluille suositellaan ideapajoja, joissa saisi heitellä
villejäkin ideoita koulumatkojen turvallisuuden parantamiseksi.
Kun lapsi saa liikkua normaalissa liikenneympäristössä, hän oppii ottamaan vastuun
omasta liikkumisestaan. Tärkeää on lähipiirin asenne ja esimerkki.
Hämeen ammattikorkeakouluun opinnäytetyönään Vantaan koulumatkojen
turvallisuusselvityksen tehnyt Jarmo
Lagstedt loi alakoululaisille karttaanalyysin avulla lyhimmät teoreettiset reitit koulun ja kodin välille.
Reittikuvien avulla voidaan paikantaa käytetyimmät kohteet liikenneturvallisuustoimenpiteille. Oppilaiden
todellisilla kulkureiteillä voi kuitenkin olla monenlaisia oikopolkuja ja
omia leikkipaikkoja, joten ennen toimenpiteitä ympäristö on selvitettävä
tarkemmin.
Lagstedt toteaa, että yleisesti ottaen
Vantaan koulumatkojen turvallisuus
on varsin hyvä. Jatkotutkimuksena
voisi esimerkiksi tehdä kyselyn siitä,
mitä kulkumuotoa varsinkin pidemmillä koulumatkoilla käytetään.
Lagstedtin mukaan tavoitteena
tulisi olla se, että kouluun liikutaan
yleensä ilman yksityistä kyyditystä.
Huomioon pitää myös ottaa muut lasten liikkumistarpeet, ei pelkästään
koulumatkoja.
Lasten liikkumisympäristön tulisi
olla kaikin puolin todenmukainen, ei
siis eristetty muusta liikenteestä. Näin
lapsi oppii ottamaan vastuun omasta
liikkumisestaan. Oppimisen perustana
ovat lähipiirin asenne ja esimerkki.
Lapset tulisi myös entistä enemmän
opettaa jo nuoresta pitäen kestävän
liikkumisen varaan, jolloin liikuttaisiin pääosin ilman autoa. l
PIRJO KIVISTÖ
29
Lähes 40 000 virhemaksua
pysäköinnistä viime vuonna
PIRJO KIVISTÖ
verot ja varastetuksi ilmoitetut autot.
Lisäksi nähdään, onko aiempia virhemaksuja maksamatta. Jos maksamattomia maksuja on viisi, auto hinataan ajoneuvovarastoon. Hinauksen,
autojen varastoinnin sekä lunastamattomien autojen myynnin hoitaa nykyisin Inter-Hinaus Oy.
Ajoneuvon siirrosta aiheutuvat kustannukset maksaa auton omistaja, jos
haluaa saada autonsa takaisin. Ajoneuvon siirto ja säilytys maksaa noin
200 euroa ensimmäiseltä viikolta,
ja joka viikko summa nousee 32,50
eurolla. Jos maksamattomia pysäköintivirhemaksuja on viisi, jo niistä kertyy korotuksen kanssa yhteensä 370
euroa.
Vantaalla siirretään vuosittain noin
800 autoa varastoon. Niistä takaisin
lunastetaan noin 500 ja loput myydään tai viedään romutettavaksi.
– Autoromun hylkääminen kadun
varrelle ei ole viisasta. Siitä koituvilta
kustannuksilta voi välttyä ilmoittamalla romuautosta esimerkiksi
Kuusakoski Oy:lle, jolla on maksuton
romuautojen kierrätys. Omistaja saa
myös virallisen romutustodistuksen
autostaan, Piipponen toteaa.
Tikkurilan keskustassa on väärin pysäköinti lisääntynyt kuluneen vuoden aikana.
Pysäköinninvalvonnalla
pyritään turvaamaan
toimivat liikenneolosuhteet
sekä joustava katualueiden
käyttö. Ilman valvontaa
liikenne saattaisi erityisesti
kaupunkien keskustoissa
hankaloitua huomattavasti
tai tukkeutua kokonaan.
K
ninvalvonta Vantaan kaupungilla on.
Kunnallisen pysäköinninvalvonnan
toiminta-aluetta ovat julkiset katualueet sekä torit ja aukiot. Vantaan pysäköinninvalvonta valvoo myös noin 400
yksityisellä alueella, joista suurin on
Helsinki-Vantaan lentoasema. Kaupungin pysäköinninvalvonta tekee
myös yhteistyötä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa sen hallussa olevien liikenneväylien osalta.
aikissa Suomen suurimmissa
Kuva todistaa tilanteen
kaupungeissa on kunnallinen
pysäköinninvalvonta. Pienissä – Jos jokainen väärin pysäköinyt jäisi
kunnissa pysäköinninvalvonnasta Vantaalla kiinni, voisi virhemaksuja
vastaa usein poliisi. Kaupungeissa kertyä vuosittain helposti jopa yli
poliisin resurssit eivät useinkaan 100 000, arvioi pysäköinnintarkastariitä puuttumaan väärinpysäköintiin jien esimies Ari Piipponen.
muissa kuin aivan räikeimmissä tapaEsimerkiksi Tikkurilan keskustassa
uksissa. Yksityisalueilla pysäköintiä on väärin pysäköinti lisääntynyt kuluvoivat valvoa myös yksityiset yrityk- neen vuoden aikana pysäköintipaikset.
koja vieneiden rakennustöiden takia.
Vantaan pysäköinnintarkastajat Tikkurilassa on kuitenkin monia pysäkirjoittivat viime vuonna kaikkiaan köintihalleja, joissa on jatkuvasti tilaa
lähes 39 000 pysäköintivirhemaksua. ja joissa auto olisi suojassa tuiskulta
Edellisvuonna maksulappuja kirjoitet- ja sateelta.
– Pysäköintipaikan pitäisi kai olla
tiin noin 38 000 ja vuonna 2012 noin
ilmainen ja ihan käyntikohteen vie36 000.
– Virhemaksujen määrään vaikut- ressä. Jo 100 metriä tuntuu olevan
taa paitsi väärinpysäköinnin lisään- liian pitkä matka. Monet ottavat muutyminen myös pysäköinninvalvonnan taman euron maksun sijaan riskin
aktiivisuus, toteaa lakimies Tommi saada 60 euron virhemaksun, PiippoHietanen, jonka vastuulla pysäköin- nen toteaa.
30
Valittaakin voi
Tarkastajat kuulevat päivittäin selityksiä väärinpysäköinnille. Myös jälkikäteen tilannetta pyritään joskus
selittämään toiseksi muun muassa
lavastetuilla kuvilla. Pysäköinnintarkastajat kuitenkin kuvaavat väärin
pysäköidyn ajoneuvon, joten kuvalla
voidaan osoittaa tilanne tarkastushetkellä.
Pysäköintivirhemaksun saaminen
ei ole mukava asia ja 60 eurolla saisi
muutakin. Useimmat nielevät harminsa ja toteavat, että oma oli moka.
Joskus, onneksi harvoin, tilanne kiristyy niin, että pysäköinnintarkastajaa
haistatellaan, uhkaillaan tai jopa käydään fyysisesti kiinni.
Kaupungilla on henkilöstön kohtaamien uhka- ja vaaratilanteiden suhteen nollatoleranssi eli kaikki uhka- ja
vaaratilanteet kirjataan. Tapauksesta
riippuen tehdään myös tutkintapyyntö
poliisille ja mennään oikeuteen asti.
Pysäköinnintarkastaja on virkamies
ja haitanteosta virkamiehelle säädetään laissa.
Virhemaksut tietokoneella
Enää pysäköintivirhemaksuja ei kirjoiteta käsin, vaan tarkastajilla on käsitietokone ja tulostin. Tarkastajilla on
myös yhteys Liikenneturvallisuusvirasto Trafin tietokantaan, josta näkyy
muun muassa maksamattomat auto-
Jos pysäköintivirhemaksun saanut
autoilija kokee virhemaksun aiheettomaksi, siitä voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksia tehtiin
viime vuonna Vantaalla noin 2500.
Niistä hyväksyttiin noin 150 ja muutettiin huomautukseksi noin 200.
Oikaisuvaatimuksen voi tehdä sähköisenä kaupungin nettisivuilla joko
kotikoneelta tai vaikkapa Vantaainfossa Tikkurilan uudella asemalla.
Oikaisuvaatimukseen voi liittää valokuvia, mahdollisen pysäköintiluvan
tai muita asiaan liittyviä dokumentteja.
Oikaisuvaatimuksen
tekeminen
ei pidennä maksuaikaa, vaan virhemaksu on maksettava ajallaan. Jos
oikaisuvaatimus hyväksytään, maksettu summa palautetaan. l
PIRJO KIVISTÖ
ASIAKASPALVELU
Pysäköinninvalvonnan asiakaspalvelu on Tikkurilan uudessa
asemakeskus Dixissä Vantaainfossa, Ratatie 11, 2. krs, 01300
Vantaa.
Asiakaspalvelu on avoinna ma–
to klo 7.45–19, pe klo 7.45–16.
Puhelinpäivystys arkisin klo
9.30−12.30, puh. 09 8392 4191.
Kuntaliitosselvityksessä merkittäviä puutteita
Vantaan kaupunginvaltuusto
antoi lausunnon metropolialueen kuntaliitosselvityksestä. Lausunnon mukaan
selvityksessä on merkittäviä
puutteita.
M
etropolialueen kuntaliitosselvitys ei anna Vantaan mielestä
riittävää ja oikeaa tietoa syntyvän kaupungin taloudesta, kuten
veroprosentista, henkilöstöä koskevista periaatteista, palveluverkosta ja
lähipalveluista. Yhdistymisen kustannuksia tai taloudellisia hyötyjä ei ole
kuvattu.
Selvityksestä puuttuvat faktoihin
perustuvat tiedot palveluista ja niiden
rahoituksesta. Kuntalaisten kannalta
on tärkeää järjestää julkiset palvelut
mahdollisimman kustannustehokkaasti. Suurten kaupunkien vertailujen mukaan Vantaalla on tuotettu keskeiset palvelut tehokkaasti. Riskinä
on palveluiden kehittämisen pysähtyminen, tuottavuuden parantamisen
taantuminen sekä asiakaspalvelutason lasku.
Kuntaliitoksen seurauksena maahan syntyisi 1,1 miljoonan asukkaan
kaupunki, jonka kokoero muihin kuntiin ja erityisesti naapurikuntiin olisi
merkittävä.
HYVINKÄÄ
Palvelujen saavutettavuus ja
hinta
Metropolikaupungin jakaminen 15–20
palvelualueeseen loisi uuden hallinnon tason. Esitys ei sisällä valmista
mallia lähidemokratian toteutumisesta. Vantaalla halutaan edistää
asukasvaikuttamista, mutta viiden
kunnan kuntaliitosta ei tarvita aluedemokratian kehittämiseksi.
Palvelujen järjestämistä ohjaavat
suurelta osin lait sekä suositukset.
Esimerkiksi päivähoitomaksut ovat
lähes yhtenäisiä pääkaupunkiseudun
kuntien kesken. Toimintakulttuureissa
ja kustannustehokkuudessa sen sijaan
on merkittäviä eroja. Vantaalla on yksi
Suomen tehokkaimmista kouluverkoista. Vantaan alueiden ja koulujen
väliset erot oppilaiden osaamisessa
ovat vähäisiä. l
VIHTI
NURMIJÄRVI
ESPOO
KIRKKONUMMI
TUUSULA
KERAVA
VANTAA
SIPOO
HELSINKI
KAUNIAINEN
PÄIVI RAINIO
Eduskuntavaalit lähestyvät - vaikuta äänestämällä!
Äänioikeus on jokaisella
Suomen kansalaisella, joka
täyttää 18 vuotta viimeistään
vaalipäivänä 19.4.
V
äestörekisterikeskus postittaa
ilmoituskortit äänioikeudesta
kotiin viimeistään 26.3. Kortista käy ilmi ennakko- ja vaalipäivän
äänestyspaikat aukioloaikoineen. Vaalipäivänä voi äänestää vain kortissa
mainitussa äänestyspaikassa.
Ennakkoon voi äänestää missä
tahansa Suomessa sijaitsevassa
ennakkoäänestyspaikassa sekä ulkomailla Suomen edustoissa ja niiden
toimipaikoissa. Ilmoituskortin ei tarvitse olla mukana äänestyspaikalla
vaan kuvallinen henkilötodistus riittää.
Vantaalla voi äänestää ennakkoon
8.–14.4. yhdessätoista paikassa: Dixin
Vantaa-info, Galleria K kaupungintalolla, Kauppakeskus Jumbo, HelsinkiVantaan lentoasema, Myyrmäkitalo,
Martinlaakson kirjasto, Pähkinärinteen kirjasto, Hakunilan kirjasto, Länsimäen kirjasto, Monitoimikeskus
Lumo ja Koivukylän kirjasto. Ennakkoäänestyspaikat ovat avoinna arkisin kello 9–20 ja viikonloppuna kello
10–16, Jumbo la 9–18 ja su 12–18.
Tässä yhteydessä voi äänestää myös
kanssasi samassa taloudessa asuva
omaishoidon tuesta annetussa laissa
tarkoitettu omaishoitaja. Voit äänestää vain siinä kunnassa, joka on äänioikeusrekisterissä merkitty kotikunnaksesi.
Mikäli katsot täyttäväsi edellä mainitut ehdot ja haluat äänestää kotona,
voit tilata kotiäänestyksen vaalitoimistosta numerosta 09 839 22080.
Ilmoittautumisaika päättyy 7.4. kello
16.
Useissa kunnan alueella sijaitseMyös kotona ja laitoksissa
vissa sairaaloissa, vanhustenhoitovoi äänestää
laitoksissa ja rangaistuslaitoksissa
Jos kykysi liikkua tai toimia on siinä järjestetään äänestysmahdollisuus.
määrin rajoittunut, ettet pääse äänes- Äänioikeutettuja näissä laitoksissa
tys- tai ennakkoäänestyspaikkaan ovat ainoastaan niissä kirjoilla olevat
ilman kohtuuttomia vaikeuksia, voit asukkaat. Koti- ja laitosäänestys toiäänestää kotonasi.
mitetaan samaan aikaan kuin yleinen
ennakkoäänestys.
Äänestyspaikat ja muuta vaaleihin
liittyvää tietoa löytyy muun muassa
Oikeusministeriön vaalisivuilta www.
vaalit.fi sekä pääkaupunkiseudun palvelukartasta osoitteesta www.hel.fi/
palvelukartta, hakusanalla äänestäminen ja Vantaan kotisivulta www.vantaa.fi ->Osallistu ja vaikuta -> Vaalit. l
MERI HÄMÄLÄINEN
KAIKKIEN VAALIT
1.4. klo 17−18.30
Kauppakeskus Dixi, Ratatie 11, 3. krs
Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry:n vaalipaneelissa
puolueiden edustajat keskustelevat
yhteiskuntamme monimuotoistumiseen
ja kansainvälistymiseen liittyvistä kysymyksistä. Vapaa pääsy. Tervetuloa!
MYYRMÄEN ASEMAN AVAJAISET
PE 20.3.2015 KLO 13.00 MYYRMÄEN ASEMALLA
AVAJAISOHJELMASSA PUHEITA, MUSIIKKIA JA TANSSIESITYKSIÄ.
TARJOLLA KAHVIA, MEHUA JA KAKKUA. TILAISUUS ON KAIKILLE
AVOIN. LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!
31
MARKKU LIINAMAA
Taidekasvatus lisää
luovuutta
Vantaalaiset päiväkodit
kokeilevat rohkeasti uusia
mahdollisuuksia lasten
kasvun ja oppimisen
tukemiseen.
A
skistossa päiväkoti Kimarassa
lasten luovuutta, hyvinvointia ja oppimista tuetaan taidekasvatuksen keinoin. Taidepedagogi
Markku Liinamaa käyttää työssään
esiopetusryhmän kanssa paljon tarinankerrontaa ja taidekortteja, joiden
avulla lapsen oma ilmaisu kehittyy.
Liinamaa on koulutukseltaan lastentarhanopettaja, ja hänellä on opintoja myös eläintieteestä, teatteri-ilmaisusta ja draamasta. Ennen Kimaraan
tuloaan Liinamaa työskenteli suunnittelijana Luonnontieteellisessä keskusmuseossa ja järjesti draamaopastuksia lapsille.
Monipuolista oppimista
Eskarilaiset ovat käyneet Liinamaan
entisellä työpaikalla Luonnontieteellisessä keskusmuseossa tutustumassa
alkumeren eläimiin.
– Sain pitää luuta, fossiilia, kädessä.
Me tehtiin dinoille ruokalista. Ne
syö kasviksia ja toisia dinoja, kertoo
6-vuotias Silja.
– Silja on kiinnostunut kaikesta luontoon liittyvästä. Hän on hoksaavainen
tyttö, joka kyselee ja selostaa paljon.
Taidepedagogin työskentely on kivaa
vaihtelua. Olen huomannut, että Siljan huomiokyky ja piirtämisen taidot ovat kehittyneet, kertoo Siljan äiti
Satu Kangas.
Vilmeri maalaa aikakonetta.
Opetussuunnitelma tehdään yhdessä
Vantaan esiopetuksen ja
perusopetuksen opetussuunnitelmia uudistetaan
parhaillaan. Työ jatkuu ensi
kevääseen.
L
asten ja vanhempien mukanaolo opetussuunnitelman uudistamisessa on ollut tärkeää alusta
alkaen. Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelman blogin avulla vanhemmat voivat seurata suunnittelun
etenemisestä sekä kommentoida ja
vaikuttaa esiopetuksen opetussuunnitelmaan. Blogi toimiikin varhaiskasvatuksen ja vantaalaisten lasten
vanhempien yhteisenä suunnittelu- ja
keskustelufoorumina uuden kunnallisen opetussuunnitelman tekemiselle.
32
Perusopetuksessa opetussuunnitelmaa laaditaan luku kerrallaan siten,
että ensin laaditaan kuntakohtainen
teksti ja sen jälkeen koulut täsmentävät tekstiä oman koulun osuudella.
Oppilaat ja vanhemmat ovat mukana
uudistustyössä eri tavoin, ja kuntakohtaisen työn etenemistä voi seurata
blogissa osoitteessa www.eduvantaa.
fi/ops2016.
Ketterää yhteistyötä
vanhempien kanssa
Suunnittelutyössä on hyödynnetty
vanhempien kokemukseen perustuvaa asiantuntijuutta niin uusien kuin
nykyistenkin palvelujen muotoilussa
ja kehittämisessä.
Yksi esimerkki yhteistyöstä on
kevään aikana julkaistavien uusien
vantaa.fi -nettisivujen suunnittelu,
jota tehdään yhteistyössä Vantaan
vanhempainyhdistysten alueyhdistys
Vanvary:n kanssa.
– Kodin ja koulun yhteistyötä
kuvaava osuus opetussuunnitelmassa
kirjoitettiin myös yhdessä vantaalaisten vanhempien edustajien kanssa,
kertoo opetustoimen asiantuntija
Lotte Koivulainen.
Keskustelu Vanvary:n edustajien
kanssa oli vilkasta, ja yhteistyöhön ja
lopputulokseen oltiin tyytyväisiä. l
Tikkurila Festivaali tuo taas
ensi kesänä Hiekkaharjuun
kotimaista kärkimusiikkia. Yksi lavalle nousevista
tähdistä on itsekin Hiekkaharjusta kotoisin oleva Janna,
joka odottaa jo innolla tulevaa
festarikeikkaa.
Museovierailun innoittamina lapset ovat myös rakentaneet päiväkotiin
aikakonetta.
– Aikakoneen rakentaminen on ollut
kivaa. Olen maalannut ja saanut tehdä
katon, kertoo Vilmeri.
– Tämä on ihana satsaus lapsiin. Vilmeri on aina ollut liikunnallinen poika,
mutta nyt myös piirtäminen ja käsillä
tekeminen ovat alkaneet kiinnostaa.
Kotona tarinoidaankin enemmän kuin
ennen. Markulla on paljon luonnontieteeseen liittyvää tietoa, joka ruokkii lasten tiedonjanoa, kertoo Vilmerin
äiti Anne Väänänen.
Taidekasvatus antaa tilaa lasten
luovuudelle ja hyvinvoinnille ja kehittää valmiuksia oppia uusia asioita.
Esiopetusta ja taidekasvatusta yhdistämällä pystytäänkin antamaan lapsille hyvät eväät koulun aloitukseen. l
H
KATJAMARIA HALME, REELI KARIMÄKI
Taidepedagogit
varhaiskasvatuksessa
Kymmenessä vantaalaisessa
päiväkodissa avustaja on korvattu
taidepedagogilla, jolla on sekä
kasvatusalan että jonkin taiteenalan
koulutus. Taidepedagogit hyödyntävät työssään muun muassa tanssia,
musiikkia, käsitöitä, teatteria, sirkusta,
animaatiota ja draamakasvatusta.
Varhaiskasvatuksen ja kulttuuripalvelujen yhteishanke on ainutlaatuinen
koko Suomessa, ja se on valittu
lastenkulttuuripoliittisen ohjelman
valtakunnalliseksi pilottihankkeeksi.
Hankkeen vaikutuksia arvioidaan
myös tieteellisesti. Helsingin yliopiston
vetämä tutkimusryhmä selvittää,
kuinka taidekasvatus tukee lasten
kehitystä, oppimista ja hyvinvointia.
Kevään aikana esiopetuksessa
ja kouluissa pohditaan
• Lapsen arjen taitojen merkitystä
esiopetuksessa
• Esiopetuksen ja kodin välistä
yhteistyötä
• Liikunnan, ravinnon ja levon
merkitystä esiopetuksessa
• Hyvää ja turvallista koulupäivää
• Hyvän ilmapiirin ja ryhmäytymisen tukemista koulussa
• Osallisuuden toteutumista
jokaisen oppilaan kouluarjessa
NINA KONTTINEN, NIINA LÅNG
Opetussuunnitelmasta tulee
elämänmakuinen kuvaus siitä,
millä tavalla opetusta toteutetaan.
Uudet opetussuunnitelmat otetaan
käyttöön 1.8.2016.
JANNA KEIKALLE LAPSUUSMAISEMIIN
TUTUSTU ESIOPETUKSEN
BLOGIIN!
JANNA, 33
• Pop- ja soul-laulaja,
lauluntekijä ja pianisti
• Esikoisalbumi Right Now 2007
• Kultalevy albumilla
Janna 2014
• Motto: Usko unelmiin ja tee
paljon töitä niiden eteen. Se
varmasti palkitaan, ennemmin tai myöhemmin
Tule mukaan tekemään
nuorten osatapahtumaa
Tikkurila Festivaalille!
Oletko kiinnostunut tapahtumien järjestämisestä? Onko haaveenasi toteuttaa omannäköisesi
tapahtuma?
Nuorisovaltuusto järjestää keväällä maksuttoman tapahtumatuottajakurssin 15–20 -vuotiaille
vantaalaisille nuorille. Kurssin vetäjinä toimivat
ammattituottajat ja ohjaajat nuoriso- ja kulttuuripalveluista. Tapaamiskertoja on keväällä noin
kerran kuussa. Kurssilta saat paljon hyödyllistä
tietoa erilaisten tapahtumien suunnittelemisesta ja järjestämisestä sekä todistuksen osallistumisesta.
Seuraava tapaaminen on tiistaina 17.3. kello
17–20 lasten ja nuorten kulttuuri- ja monitoimitalo Vernissassa (Tikkurilantie 36). Ilmoittaudu mukaan lähettämällä viesti numeroon
0408610841 tai osoitteeseen nuorisovaltuusto@
vantaa.fi. l
elsingin Pop ja Jazz Konservatoriosta valmistunut Janna on
nuoresta iästään huolimatta jo
pitkän linjan muusikko. Hän kasvoi
musiikin keskellä ja ammatinvalinta
oli selvä jo lapsena. Hän aloitti pianonsoiton 6-vuotiaana ja säveltämisen
teini-ikäisenä.
Aiemmin lähinnä englanninkielistä
poppia ja soulia laulanut Janna julkaisi ensimmäisen suomenkielisen
albuminsa viime kesänä ja ampaisi
heti listaykköseksi. Takana on huikea
vuosi kultalevyineen ja Emma-ehdokkuuksineen.
Janna kertoo viettäneensä ihanan lapsuuden Hiekkaharjussa, jossa
hänen vanhempansa Maarit ja Sami
Hurmerinta edelleenkin asuvat.
– Paras paikka Vantaalla on ehdottomasti oma lapsuudenkotini Hiekkaharjussa. Vantaassa parasta on oma
rauha, luonto ja läheiset palvelut, hän
toteaa.
Nykyään Helsingissä asuva muusikko sanoo, että jossakin vaiheessa
muutto takaisin Vantaalle voisi olla
ajankohtainen.
Luvassa huikeita livekeikkoja
mahdollisimman pitkään.
– Viime vuosi oli huikea, mutta muusikkona oleminen on jatkuvaa itsensä
kehittämistä. Muusikko ei ole koskaan
valmis, hän sanoo.
– Keikat ja kontakti yleisön kanssa
ovat parasta tässä työssä. Jo tähän
mennessä olen päässyt esiintymään
erilaisissa keikkapaikoissa. Olisihan
se kiva päästä vetämään oma keikka
Olympiastadionilla, nyt kun stadionkeikoista on tullut oikea buumi, artisti
pohtii.
Stadionin lavalla Janna nähtiin jo
viime kesänä yhtenä Helsinki Popshown tähdistä.
Huikea vuosi ja menestyslevy luovat kovia odotuksia myös tälle vuodelle. Kevään keikkakalenteri täyttyy
vauhdilla ja tulevat musiikkigaalat
teettävät töitä. Janna keräsi Emmagaalassa huimat viisi ehdokkuutta
muun muassa vuoden albumi-, biisija naisartisti-kategorioissa.
Kesällä Janna aikoo aloittaa uuden
levyn valmistelun keikkojen ohessa.
Kiireistä huolimatta hän odottelee
festarikesää hyvällä mielellä. Tikkurila Festivaalille hän lupaa taatusti
hyvää keikkaa.
– Mulla on huikea bändi ja biiseistä
on tehty mahtavia livesovituksia.
Kotimaisen musiikin suurtapahtuma Tikkurila Festivaali järjestettiin viime kesänä ensimmäistä kertaa. Tapahtuma keräsi Hiekkaharjun
urheilupuistoon noin 20 000 vierasta
nauttimaan musiikista ja iloisesta
tunnelmasta. Vantaan kaupunki on
yksi tapahtuman pääyhteistyökumppaneista. l
MARIA LEHTINEN
Jannan suurin haave muusikkona on,
että hän pystyisi tekemään musiikkia
SAMI LIEVONEN
TIKKURILA FESTIVAALI
24.–25.7.
Hiekkaharjun
urheilupuistossa
Esiintyjinä muun muassa
Janna, Maija Vilkkumaa,
Apulanta, Paula Koivuniemi,
Stig ja Arttu Wiskari.
Tapahtuman artistikattaus
julkaistaan kokonaisuudessaan 15.3. osoitteessa www.
tikkurilafestivaali.fi ja Tikkurila
Festivaalin Facebook-sivustolla.
Liput: Tiketti.fi
Tikkurila Festivaali
järjestettiin viime vuonna
ensimmäistä kertaa.
33
ELIXIR.TV
Ruskeasantaan Sortti-asema
syksyllä
VANTAAN
MUSIIKKIOPISTON
OPPILASVALINNAT
Uusi Sortti-asema sijaitsee hyvien
kulkuyhteyksien varrella Tuusulanväylän
läheisyydessä Klemmintiellä.
Soiva Talo
To 9.4. klo 17.30
Myyrmäessä, Patotie 2
La 11.4. klo 11–13.30
Tikkurilassa, Lummetie 4
Tule tutustumaan soittimiin,
opettajat opastavat sinua
soittimen valitsemisessa.
A
Musiikkileikkikouluun voi hakea
täyttämällä hakulomakkeen
osoitteessa www.vmo.fi
Tarjolla on muun
muassa puutarhakursseja, tanssikursseja, ruokakursseja
ja kielikursseja.
Valmistaudu kesään!
HAE
KUVATAIDEKOULUUN!
Vantaan kuvataidekoulu on
taiteen perusopetusta antava
vapaa-ajan oppilaitos
5-20 -vuotiaille vantaalaisille
lapsille ja nuorille. Uusien
oppilaiden hakuaika on 1.−31.3.
Katso tarkemmat tiedot
www.vantaa.fi/kuvataidekoulu
Elixiriä kuvattiin helmikuussa Kuusijärvellä. Mukana oli muun muassa vantaalainen uimari Emilia Pikkarainen.
Vantaa haastaa koko Suomen liikkumaan
H
elatorstaina 14. toukokuuta
pihat, puistot ja metsät saavat
uuden käyttötarkoituksen, kun
Pop-up Liikuntapäivä muuttaa ne liikuntapaikoiksi.
– Pop-up Liikuntapäivä on valtakunnallinen koko kansan tapahtuma,
jossa kuka tahansa voi järjestää liikunnallista toimintaa lähiympäristössään, tai miksei kauempanakin, sanoo
Elixirin myyntijohtaja Ari Puro-Aho.
– Liikunnallista toimintaa voi olla
ryhmäliikuntatunti omalla takapihalla, katukoristurnaus, talonyhtiön
pihatalkoopäivä, lasten temppurata
tai vaikka patikointi lähimetsän luontokohteeseen, Puro-Aho vinkkaa.
Idea liikuntapäivästä syntyi Vantaalla ja siksi kaupunki haastettiin
mukaan kehittämään ideaa.
– Oli mahtavaa, että Vantaan kaupunki innostui ideasta ja on valmis
olemaan esimerkki koko Suomelle
haastaen kaikki kunnat ja kaupungit
mukaan, Puro-Aho sanoo.
Tavoitteena on ennen kaikkea saada
suomalaiset liikkumaan, mutta siinä
sivussa tulee ympäristö ja oma naapurusto uudella tavalla tutuksi. PuroAho rohkaisee jokaista katsomaan
omaa asuinympäristöään uudesta
kulmasta, ja miettimään mitä liikunnallista omassa naapurustossa voisi
tehdä. Vain mielikuvitus on rajana
sille, mitä Pop-up Liikuntapäivä voi
pitää sisällään.
– Sitä päivä parhaimmillaan tulee
olemaan – kivaa liikunnallista tekemistä lähellä kotia, vähän eri tavalla
mihin on tottunut, Puro-Aho tiivistää.
Elixir kerää nyt ideoita liikuntapäivään. Ilmoita oma ideasi tai tapahtumasi mukaan osoitteessa elixir.fi tai
facebook.fi/popupliikunta. Osa tapahtumista pääsee Elixiriin l
V
iidennes Suomen väestöstä asuu
1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa kerrostaloasunnoissa.
Näille asunnoille on nyt tiedossa
suuri peruskorjausaalto, joka koskettaa myös vajaata 40 prosenttia Vantaan kerrostaloista.
34
Peruskorjaus on välttämätön, sillä
ilman sitä asunnot tulevat elinkaarensa päähän ja joutuvat purku-uhan
alle. Kasvavien energiankustannusten kattaminen on yksi tulevaisuuden
haaste. Siksi peruskorjausten yhteydessä onkin järkevää parantaa talojen
energiatehokkuutta.
Asumisen energiatehokkuus muodostuu rakennusosien, teknisten järjestelmien ja ihmisten toiminnan muodostamasta kokonaisuudesta, jota
hallitsemalla vaikutetaan energiakustannuksiin ja asumisviihtyvyyteen.
Kotitalouden merkittävimpiä sähkönkuluttajia ovat jääkaappi, sähköinen lattialämmitys ja viihdelaitteet.
Oman sähkönkulutuksen ymmärtämiseksi on hyvä tutustua sähkönku-
lutustietoihin. Kun asukas ymmärtää,
mistä oma energiankulutus muodostuu, voidaan sähkön käyttöä tehostaa
oikeassa paikassa helposti.
Suunnittelulla säästää rahaa
Kiinteistöä tulee huoltaa ja korjata
säännöllisesti sen kunnon ja arvon
säilymiseksi. Suunnitelmallisella kiinteistönpidolla säästetään rahaa,
parannetaan asumisviihtyvyyttä ja
vähennetään riskiä vahinkojen syntymiseen.
Korjaushankkeet ovat iso kustannuserä taloyhtiöille, ja siksi niiden
vaikutuksia asumiskustannuksiin ja
asumisviihtyvyyteen tulee tarkastella
pitkällä aikavälillä. Kokonaisvaltaiset
NEN
E S K E LI
Lisätietoa Sortti-asemista ja muista jätehuollon palveluista löydät osoitteesta www.hsy.fi/sorttiasemat.
KERÄYSAUTOT
KIERTÄVÄT VANTAALLA
28.4.–27.5.2015
HSY:n keräysautoihin voi tuoda
kodin vaarallisia jätteitä, sähkölaitteita ja metalliromua. Jätteet
otetaan vastaan maksutta.
Katso tarkemmat aikataulut:
www.hsy.fi/keraysautot
KATSO VIDEO!
Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen voidaan myöntää avustusta kustannuksiltaan kohtuullisiin toimenpiteisiin, jotka ovat
kotona asumisen ja hoidon kannalta välttämättömiä.
Asunnossa ainakin yhden tulee olla 65 vuotta
täyttänyt tai vammainen, eikä ruokakunnan
tulot tai varallisuus saa ylittää asetettuja rajoja.
Esimerkiksi kaksihenkisen ruokakunnan pysyvät bruttotulot saavat olla korkeintaan 2 940
euroa kuussa. Rintamaveteraanin tai rintamaveteraanin leskentuloraja yhden hengen taloudessa on 2 290 euroa kuussa.
Kuntotutkimusavustusta myönnetään kosteusvaurioituneisiin asuinrakennuksiin. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että kunnan terveyssuojeluviranomainen on todennut
terveyshaitan.
Pientalojen harkinnanvaraista energia-avustusta myönnetään laite- ja materiaali-investointeihin, joilla parannetaan energiataloutta,
vähennetään energiankäytöstä aiheutuvia päästöjä sekä lisätään uusiutuvien energiamuotojen
käyttöä. Tulorajat ovat samat kuin vanhusten ja
vammaisten asuntojen korjausavustuksissa.
Hissiavustusta voidaan myöntää uuden hissin rakentamiseen hissittömään kerrostaloon.
Muun liikkumisesteen poistamiseen voidaan
myöntää esteettömyysavustusta. Terveyshaitan
poistamiseen myönnetään avustusta, jos avustusehdot täyttyvät ja vanhoja määrärahoja riittää.
Hakuaika päättyy 26.3. Terveyshaittojen, hissien ja muiden liikkumisesteiden osalta avustusta voidaan hakea myös normaalin hakuajan
jälkeen. l
Hakulomakkeita voi tulostaa osoitteessa
www.ara.fi. Hakemukset osoitteeseen Vantaan kaupunki, yrityspalvelut, korjaus
avustukset, Kielotie 28, 01300 Vantaa.
Lisätietoja osoitteesta www.vantaa.fi > Asuminen ja rakentaminen > Asuminen
vantaakanava.fi
Taloyhtiöt merkittävässä asemassa energiankäytön vähentämisessä
Energiaremontti, peruskorjaus ja kiinteistön kunnossapito eivät vilahda arkipäiväisessä keskustelussa - ainakaan ennen kuin peruskorjaus
on ajankohtainen omassa
taloyhtiössä. Sitten ei muusta
puhutakaan.
seman rakennusmateriaalien valmistuksessa
on käytetty kierrätysmateriaaleja ja rakennukset lämmitetään aurinkoenergialla. Luontaista sadevesien kiertokulkua hallitaan tekemällä
rakennuksiin viherkatot ja imeyttämällä vesiä maaperään.
Tällä hetkellä HSY:llä on neljä Sortti-asemaa,
jotka sijaitsevat Espoon Ämmässuolla, Helsingin
Kivikossa ja Konalassa sekä Kirkkonummella Munkinmäessä. Asemat palvelevat arkisin kello 7–21.
Keväällä asemat ovat auki myös kolmena lauantaina:
25.4., 9.5. ja 16.5. kello 9–16.
Sortti-asemille voi tuoda maksutta sähkölaitteita, vaarallisia jätteitä, metallia, kartonkia, pahvia, paperia, lasia sekä kuution verran painekyllästettyä puuta. Maksua vastaan vastaanotetaan muun
muassa puutarha- ja puujätettä, risuja sekä sekajätettä.
Jätekuormia voit tuoda henkilöautolla, peräkärryllä, pakettiautolla tai muulla kevyellä kuljetusvälineellä. l
PATR IC
IA
Ilmoittautuminen toukokuun
valintakokeeseen on 11.4.–12.5.
nettisivuillamme www.vmo.fi
AIKUISOPISTON
KESÄKURSSEILLE
ILMOITTAUTUMINEN
ALKAA 18.3.
Korjaus- ja energiaavustukset haettavana
korjausvaihtoehdot tulevat yleensä
kannattavammaksi kuin pienissä
erissä tehtävät korjaukset.
Asukkaiden on hyvä hankkia perustietämys kodin huoltotarpeista ja
energia-asioista sekä taloyhtiön järjestelmien ja rakennusosien perusteista.
Pääkaupunkiseudun kuluttajien
energianeuvonta tarjoaa kaikille avoimia maksuttomia koulutuksia suunnitelmallisesta kiinteistönpidosta ja
järkevästä energiankäytöstä taloyhtiössä ja asunnoissa. Kevään koulutusaikataulun voit katsoa osoitteesta
www.energiaopas.fi/taloyhtioidenkoulutus l
ANU NORROS, ILMASTOINFO
Lajittelua pidetään tärkeänä
Tuore kysely paljastaa ihmisten suhtautuvan positiivisesti jätteiden lajitteluun
ja energiahyödyntämiseen.
Yli 90 prosenttia Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n teettämään kyselyyn vastanneista pitää
jätteen energiahyödyntämistä joko erittäin hyvänä
tai hyvänä asiana. Kyselyyn vastasi yli tuhat pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukasta.
Lähes 70 prosenttia pitää sekajätteen käyttöä
energiantuotannossa erittäin hyvänä asiana, neljännes vastaajista hyvänä. Vain alle prosentti vastaajista suhtautuu asiaan kielteisesti.
- Vantaalaiset, helsinkiläiset ja espoolaiset suhtautuvat yhtä positiivisesti sekajätteen energiahyödyntämiseen: 92 prosenttia pitää tätä hyvänä tai
erittäin hyvänä ratkaisuna, toteaa ympäristöasiantuntija Minna Partti.
Sekajätteestä sähköä ja lämpöä
Jätevoimala korvaa kaatopaikan, mutta ei kierrätystä. Biojätteen, lasin, metallin, paperin ja kartongin lajittelu on edelleen tärkeää, jotta kierrätettävät
materiaalit saadaan uusien tuotteiden raakaaineiksi.
HSY:n kyselyyn vastanneet asukkaat ovat samaa
mieltä lajittelusta: 82 prosenttia pitää lajittelua edelleen tärkeänä ja noin 74 prosenttia ei ole
aikeissa vähentää jätteiden lajittelua.
HSY kuljettaa pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalouksien kierrätyskelvottoman sekajätteen Vantaan Energian jätevoimalaan, jossa sekajätteestä tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä. Kotien
sekajätettä ei enää viedä kaatopaikalle. l
Lajittelutaitonsa voi testata ja samalla keskustella
lajittelusta ja kierrätyksestä Jumbossa 21.–22.3.
Mukaansa saa lajittelukassin. Lisää tietoa lajittelusta myös netistä www.kiitoskunlajittelet.fi
35
TONY RINTAMÄKI
DANI RÖNNQVIST
PETE PARKKONEN, 25
• Laulaja-lauluntekijä
• Idols-kisan kolmonen 2008
• Kultalevy esikoisalbumista
First Album 2009
• Uusin levy Pete Parkkonen 2014
• Tanssii tähtien kanssa
-voittaja 2014
• Motto: Elä hetkessä,
älä solmiudu rutiineihin vaan
uskalla mennä!
Kata Ervasti sai piirtää seinälle ihan luvan
kanssa.
kirjallisuuden edustajiin. Jollei wckäynniltä hae juuri lukuvinkkejä, voi
muun puuhailun lomassa innoittua
musiikin maailmasta.
Käyttäjältä kiitosta
Seinämaalaus tehtiin kuvataiteilija Jukka Hakasen opastuksella.
Kirjasto on nyt värikäs taide-elämys
Pähkinärinteen kirjaston
seinät ovat saaneet väriä
pintaan. Seinämaalauksissa
näkyy lasten ja nuorten
kädenjälki.
P
ähkinärinteen kirjastoa on viimevuotisen remontin jälkeen
pikkuhiljaa viimeistelty käyttäjien kanssa. Lastenosastosta saatiin elävä yhteistyössä lasten ja opettajien kanssa. Nuorisotilan pirteän
seinämaalauksen nuoret toteuttivat
itse taiteilijan opastuksella. Kirjaston
jokainen kolo on nyt käyty läpi, vii-
meisimpänä kirjaston wc-tilat, joihin
lisättiin kirjallisuuteen ja musiikkiin
liittyvää seinätaidetta.
Kirjaston vessoihin suunniteltiin
asukkaiden kanssa kaksi teemaa:
lukusali ja musiikkiosasto. Vessakäynti on siis nyt myös taide-elämys,
sillä kirjaston wc:n seinillä vilisevät
vinkit niin kotimaisen kuin maailman-
Ulla Setälä on Pähkinärinteen vakioasiakas. Hänkin sai oman mielikirjailijansa, Arnaldur Indridasonin, nimen
kirjaston wc:n seinään.
– Hän kirjoittaa dekkareita, joiden
pääosassa ovat Islannin yhteiskunnalliset asiat. Viimeksi lukemani Jyrkänteen reunalla suorastaan salpasi hengen. Uusinta Reykjavikin yöt -teosta
odotan innokkaasti. Musiikin puolelta
Leonard Cohen on suosikkini. Hänellä
on ihanat sanoitukset ja olen käynyt
kaikissa hänen Suomen konserteissaan, Ulla kertoo.
Ulla on alkuepäilyn jälkeen innostunut myös omatoimikirjastosta.
– Aluksi en tykännyt yhtään omatoimikirjaston ideasta, mutta muutin
mieleni. Nyt käytän sitä mielelläni,
kun se jatkaa käyttöaikaa. Tänäänkin tulin omalla kortilla sisään, Ulla
toteaa.
– Ja taide wc-tiloissa on aivan ihanaa, varastan tämän idean omaan vessaani! l
MINNA SAASTAMOINEN
TULE TANSSIMAAN
TÄHTIEN KANSSA!
SAKARI MANNINEN
Vielä ehtii hakea kesäleirille!
V
antaalla järjestetään jälleen
suosittuja kesäleirejä lapsille
ja nuorille. Leireillä on ammattitaitoisten ohjaajien vetämää monipuolista ohjelmaa ja toimintaa Kukonnotkon leirikeskuksessa Heinolassa.
Kansainvälinen nuortenleiri järjestetään tänä vuonna Rastattin piirikunnassa Saksassa. Ilmoittautuminen
kesän leireille päättyy 20.3.
8.–12.6. vuosina 2004–2006
syntyneet, Kukkis I 12.–17.6. vuosina 2002–2004
syntyneet, Kukkis II
28.6.–4.7. 12−15 -vuotiaat,
kansainvälinen lastenleiri
3.–7.8.
13−17 -vuotiaat, Loisteleiri
Ilmoittautuminen ja lisätiedot:
www.vantaa.fi/nuoriso
36
KUKONNOTKON LEIRIT
Kukonnotko sijaitsee Heinolassa 150
kilometrin päässä Vantaalta. Majoitus
6–8 hengen mökeissä. Leirien ohjelmassa
on monipuolisia päiväteemoja, uimista
ja kaikkea kesäkivaa. Hintaan sisältyy
ohjelman lisäksi täysihoito, kuljetukset ja
tapaturmavakuutus.
Leireillä Kukkis I ja II (hinta 55 €) ikäjakaumasta voidaan poiketa välillä 9–13
sisarusten kohdalla, jotta he pääsevät
samalle leirille. Leireille otetaan 90 lasta.
KANSAINVÄLINEN LASTENLEIRI
Kansainväliselle lastenleirille on kutsuttu
lapsiryhmiä Vantaan ystäväkunnista.
Leirikielenä on englanti, mutta kielitaidottomuus ei ole este leirille osallistumiselle,
sillä leirillä on riittävästi kielitaitoisia
ohjaajia. Niillä perheillä, joiden lapsi
valitaan kansainväliselle lastenleirille, on
kotimajoitusvelvollisuus leirille tuleville
ystävyyskuntalapsille leiriä edeltävänä
viikonloppuna 26.–28.6. Hinta riippuu
majoitettavien lasten määrästä (20−85 €).
Leirille otetaan 40 lasta.
KANSAINVÄLINEN
NUORISOMATKA
Kansainvälinen nuorisomatka 15–18-vuotiaille järjestetään yhdessä Rastattin
piirikunnan (Saksa) nuorten kanssa
31.7.−7.8. Vantaan kaupunki ja Rastattin
piirikunta ovat tehneet nuorisoryhmien
vaihtoa vuodesta 1968. Matkan hintaan
(360 €) sisältyy lentomatkat, täysihoito,
matkavakuutus (ei matkatavaravakuutusta) sekä retket ja tutustumisvierailut.
Matkalle otetaan 30 nuorta.
LOISTELEIRI
Jos sydämesi palaa teatterille, tanssille,
musiikille, visuaalisille taiteille, kädentaidoille tai medialle tai ehkä vähän näille
kaikille, lähde mukaan Loisteleirille! Leirillä
on luvassa myös chilliä leirimenoa: saunomista, uimista, leirinuotiolla istumista ja
hengailua. Leirille otetaan korkeintaan 90
iältään 13–17-vuotiasta nuorta. Voit osallistua leirille, jos asut Espoossa, Vantaalla
tai Helsingissä. Loisteleirin ilmoittautumisaika 15.–31.3.2015. Hinta 80 €.
Vantaan vuotuinen
Tanssin päivän gaala
järjestetään tänä vuonna
aivan uudella konseptilla.
E
nergia Areenalla 25. huhtikuuta
järjestettävä gaala huipentuu
tanssiaisiin, joissa yleisökin pääsee pyörähtelemään parketille Vantaan
Viihdeorkesteri Ensamblen ja Johanna
Förstin johdolla. Vuoden 2014 Tanssii
tähtien kanssa -kisan voittajat Pete
Parkkonen ja Katri Mäkinen tanssivat avaustanssin.
Tanssikisassa kansaa hurmannut
laulaja Pete Parkkonen on innoissaan
Tanssin päivän gaalasta ja odottaa
jännityksellä pääsevänsä avaamaan
tanssiaiset.
– On mukava muistella hyviä hetkiä
kisassa ja päästä vielä tanssimaan
tutut kuviot Katrin kanssa, Parkkonen
tuumaa.
Hän toivoo myös tapaavansa mahdollisimman paljon vantaalaisia tans-
silattialla. Omaa tanssitaitoaan ei
kannata arastella.
– Mullakaan ei ollut minkäänlaista
tanssitaustaa, kun lähdin mukaan
Tanssii tähtien kanssa -kisaan. Kokeilen kuitenkin mielelläni kaikkea uutta
ja olen helposti ylipuhuttavissa, joten
lähdin mukaan, kun moneen kertaan
pyydettiin. Kuvausten aikana innostuin tanssimisesta, vaikka alkuun
kroppa olikin kovilla. Oli mahtavaa
oppia kokonaan uusi taito kivassa
porukassa. Nyt yritän etsiä omaa tanssityyliäni ja löytää arjesta aikaa tanssimiselle.
Lavalla myös laulamassa
Parkkonen tuli laulajana tunnetuksi
Idols-kisasta ja lauloi alkuun englanniksi. Parin englanninkielisen levyn
jälkeen Parkkoselta ilmestyi viime
keväänä ensimmäinen suomenkielinen albumi. Levyä tehtiin pitkään ja
hartaasti ja Parkkonen on osallistunut
entistä tiiviimmin myös kappaleiden
kirjoittamiseen ja säveltämiseen. Levy
on saanut hyvän vastaanoton ja poikinut myös tilaustöitä. Parkkonen teki
Maailma mua vastaan -kappaleen
Lovemilla-elokuvan soundtrackiksi.
Tanssin päivän gaalassa päästään
kuulemaan myös Parkkosen musiikkia,
kun hän esittää muutaman kappaleen
Vantaan tanssiorkesterin säestyksellä.
Nuoren polven artistia esiintyminen
suuren orkesterin kanssa voisi arveluttaa, mutta Parkkoselle se on tuttua.
Hän suoritti nimittäin asepalveluksensa puolustusvoimien edustussoittokunnassa ja on heittänyt satoja keikkoja kaartin orkesterin kanssa.
Parkkosella on pienestä pitäen ollut
suuri palo musiikkiin, eikä hän osaa
edes kuvitella, mitä tekisi, jos ei tekisi
musiikkia. Hän toivoo voivansa tehdä
pitkän uran ja elättää itsensä musiikilla.
– Olisihan se hienoa päästä joskus
esiintymään myös ulkomaille. Unelmia pitää aina olla! l
TANSSIN PÄIVÄN GAALA
Energia Areenalla
lauantaina 25.4. klo 19
Gaalassa esiintyvät muun
muassa Exhibition Dance -pari
Hanna Karttunen ja Victor da Silva,
tankotanssija Oona Kivelä sekä
hollantilainen Introdans. Tapahtuman juontaa Jorma Uotinen.
Tasokkaan tanssiohjelmiston päätteeksi yleisökin pääse tanssimaan
tähtien kanssa.
Liput: 35 € / 25 €, Lippu.fi
www.vantaa.fi/tanssinpaivangaala
TANSSIN VIIKOT 18. – 29.4.
Tanssin viikot tarjoavat tänä
keväänä hurmaavia tanssiesityksiä
ja kotimaista tanssiteatteria kaiken
ikäisille. Jumbossa ja Myyrmäkitalossa järjestetään lisäksi ilmaistapahtumia, joissa yleisökin pääsee
tanssimaan.
Tarkempi ohjelma >
SUVITUULI MIKOS
37
Högst 21 °C
Teatteriruokaa Taidetalo Toteemin
kevätnäyttelyssä
– en energismart och hälsosam rumstemperatur
ANNA GROTH
D
Man sover bättre i ett svalt rum, men det är bra att hålla fötterna varma.
Rätt rumstemperatur:
Vad är det som orsakar drag?
Om du känner drag i lägenheten, försök ta reda på vad det beror på. Problemet kan orsakas av bristfälliga
tätningar kring fönster eller dörrar,
Områdesmedel är en form av understöd som kan
sökas av privatpersoner och samfund i Vanda. Grunderna för beviljande av områdespeng har uppdaterats i början av år 2015. I fortsättningen läggs större
vikt på att tillställningarna ordnas tillsammans med
andra aktörer.
Ansökningar om områdesmedel behandlas i regel
tre gånger om året. Ansökningstiderna och anvisningar finns på Vanda stads webbsidor Delta och
påverka. Det viktigaste att komma ihåg är att lämna
in ansökan senast 21 dagar innan evenemanget. Cirka hundra tillställningar har årligen tilldelats
områdespeng. Den ansökta summan har varierat från
ett par hundra euro till några tusen. Sju områdeskommittéer och Svenska kommittén delar ut medel ur
en pott på 200 000 euro. Områdesmedel beviljas för
verksamhet som äger rum i Vanda. För verksamhet
som ordnas i sin helhet på svenska riktas ansökan
i första hand till Svenska kommittén. Julfester och
byafester är typiska tillställningar som blir tilldelade
områdesmedel. Tillställningar som tilldelas områdesmedel ska vara öppna för alla. Evenemang som
ordnas under Vanda stadsfestival 14-17.5 får gratis
marknadsföring på webbplatsen kaupunkijuhla.fi. LOTTA SILFVERBERG
Läs mera: www.vanda.fi/omradesmedel
okontrollerad ventilation eller skador
i konstruktioner. Åtgärda problem och
ta på dig mera kläder innan du skruvar
upp termostaten. l
TEEMU KETTUNEN,
ENERGIEXPERT KLIMATINFO/HRM
• bidrar till boendetrivseln
• piggar upp
• förbättrar inomhusluftens kvalitet
• minskar mängden skadliga
utsläpp från byggmaterial
• minskar känslan av lufttorrhet på
vintern
Earth Hour -evenemanget på
Påltorget i Myrbacka och på
torget bredvid stadshuset i
Dickursby. Eldgruppen Tulikansa
står för sprakande program i
Dickursby och eldgruppen Taikatulet i Myrbacka. En kvällsandakt på torget med levande ljus
cirka kl. 20.50. Ta med din egen
lykta och lys vägen till Earth
Hour-evenemangen. Visa att du
är med genom att också släcka
ljuset hemma kl. 20.30–21.30.
Arr: Vanda stad i samarbete med
Församlingarna i Vanda, Ilmastoinfo, Tikkurila Oyj, Vantaan
Energia, Vantaan Sanomat och
Myyrmäki-liike.
Lisätietoja näyttelystä,
aukioloista ja oheisohjelmistosta:
www.vantaa.fi/kulttuuri
NÄYTTELY AVOINNA:
Avajaiset
Ke 11.3. klo 13–15 Taidetalo Toteemi,
Myyrmäentie 6
11.3.–11.4.
Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6
Tiistaisin klo 9.15–15
Perhelauantait 14.3. & 11.4. klo 14–16
onipuolisen sarjan aloittaa
lauantaina 18. huhtikuuta
Mamia Companyn esitys Kisu
Pikkulainen vaarojen varjoissa Kulttuuritalo Vernissassa. Lumon lastenlauantain esityksenä nähdään 25.
huhtikuuta Tanssiteatteri Glims &
Glomsin papulaBOX. Yli 3-vuotiaille
suunnatussa esityksessä sähäkät
papulat Atomi, Molekyyli ja Protoni
ottavat selvää, mitä eroa on janalla ja
jonolla. He myös tutustuvat ympyröihin, neljäkkäisiin ja suunnikkaisiin.
Tanssikatselmus Stoorissa etsitään
jälleen tanssivia tarinoita. Avoimeen
katselmukseen voivat osallistua kaikenikäiset tanssijat aloittelijoista
ammattilaisiin sekä yksin että ryhmänä. Lauantai 25. huhtikuuta on
katselmuspäivä, jolloin osallistujat
saavat palautetta draaman ja tanssin
ammattilaisilta. Sunnuntaina 26. huhtikuuta nähdään raadin valitsema kattava läpileikkaus katselmuksen kirjosta Tikkurilan lukion auditoriossa
kello 17.
Yleisö pääsee itse tanssimaan kansainvälisenä Tanssin päivänä keskiviikkona 29. huhtikuuta Varaslähtö
Vappuun -tansseissa Myyrmäkitalossa
ja Hyvää Tanssin päivää 2015 -tapahtumassa kauppakeskus Jumbossa. l
Lisätietoja ja koko ohjelma:
vantaa.fi/tanssinviikot
PÅ GÅNG
SLÄCK LJUSET!
Lör 28.3 kl. 20.30–21.30
aidetalo Toteemin kevätkausi
tuo vierailulle Teatterimuseon
Saako sitä syödä – teatteriruokaa -näyttelyn. Se on erityisesti lapsille suunnattu näyttely, joka esittelee,
kuinka teatterissa tehdään herkullisen näköisiä annoksia syömäkelvottomista raaka-aineista.
Ruualla on suuri rooli monessa näytelmässä: Lumikin tarina olisi aivan
toinen ilman omenaa, Ihmemaan Liisan koko ei ilman haukkaamista muuttuisi ja melkein kaikissa kotimaisissa
näytelmissä juodaan kahvia.
Teatterin tarpeistonvalmistajat ovat
huippuammattilaisia, jotka osaavat
taikoa ruokaa lähes tyhjästä ja saavat sen näyttämään aidolta katsomon
takariviin asti. Näyttelyssä on esillä
myös teemaan sopivia teatteripukuja, valokuvia sekä tietoa rekvisiitan
valmistuksesta.l
Vantaalla järjestettävä
Tanssin viikot -tapahtuma
tarjoaa jälleen kotimaista
tanssiteatteria eriikäisille huhtikuun lopulla
puolentoista viikon ajan.
M
T
Känner du till områdesmedel?
38
STELLA KARLSSON
STELLA KARLSSON
e flesta människor är nöjda med
en rumstemperatur på cirka 21
°C i vistelseutrymmen. Man blir
van vid en lägre temperatur på några
veckor. Genom att sänka rumstemperaturen med en grad sparar du cirka
fem procent av uppvärmningskostnaderna! Dessutom främjar en lägre temperatur din hälsa och du kan till och
med gå ned i vikt.
I vardagsrum och övriga vistelseutrymmen är den hälsosammaste temperaturen mellan 20 och 21 grader, vilket
passar för de flesta. En högre temperatur gör lägenheten dammigare och att
luften i den känns torrare, vilket kan
orsaka hälsobesvär. En högre temperatur ökar även mängden utsläpp som
utsöndras i andningsluften från kemikalierna i byggmaterial.
Har du svårt att somna eller sova?
En orsak till det kan vara en för hög
temperatur. Den rekommenderade
temperaturen i sovrummet är 18–20
grader. Ett svalt rum är bättre för sömnen och det är dessutom lättare att
somna när det är svalt, bara du kommer ihåg att hålla fötterna varma. För
att undvika fuktproblem i konstruktionerna ska rumstemperaturen dock
helst inte underskrida 18 grader. Temperaturen mäts på en meters höjd och
på en meters avstånd från ytterväggarna.
Miltä kuulostaa lattiamopista
tehty spagetti? Saako
vaahtomuovileipä tai
kumimaidosta muovailtu
anjovisfilee veden
herahtamaan kielellesi?
Vastaus löytyy Saako sitä
syödä -näyttelystä!
Tanssin viikoilla
kotimaista
tanssiteatteria
ÅRETS CYKLIST 2015 SÖKES
Årets cyklist är en titel som delas
ut till en cyklist, eller även för
en förening, för framstående
prestationer i cykling. Med titel
vill man lyfta fram cykeln som ett
självständigt färdmedel och ett
motionsmedel man kan dra nytta
av. Kandidatförslag till titeln
Årets cyklist 2015 i Vanda med
motiveringar skall skickas 15.3–7.4
till timo.vaisto@vantaa.fi. Årets
cyklist nomineras under Vanda
stadsfestival lördagen den 16.5.
KNATTEKINO: CAMILLA
MICKWITZ & URPO OCH
TURPO
Tis 21.4.2015 kl. 9.15
Kulturhuset Totem,
Myrbackavägen 6
Filmförevisning för barn under
skolåldern. Fritt inträde
UNGA TEATERN: RÖDLUVAN
Tis 14.4.2015 kl. 10
Dickursby skola, Idrottsvägen 4
Barnteater, 3-8 år. Biljetter 5€,
bokningar richard.silin@vantaa.fi
VANDA MUSIKINSTITUT
ELEVANTAGNING
Det Klingande Huset
Tors 9.4. kl. 17.30 i Myrbacka,
Patotie 2
Lör 11.4. kl. 11–13.30 i Dickursby,
Näckrosvägen 4
Kom med och pröva på instrument, lärarana hjälper dig att
välja ditt instrument.
Till inträdesförhöret kan man
anmäla sig 11.4.– 12.5. på vår nätsida www.vmo.fi / på svenska.
Till musiklekis kan man anmäla
sig genom att fylla i en ansökningsblankett på vår nätsida
www.vmo.fi / på svenska.
HURRAA! -PERHELAUANTAIT VANTAALLA
PERHELAUANTAI
MONITOIMIKESKUS
LUMOSSA
PERHELAUANTAI TAIDETALO
PESSISSÄ
La 21.3. klo 13–16, Urpiaisentie 14
Liput 5 € ovelta (sis. esityksen ja
työpajan), varaukset annikki.alku@
vantaa.fi tai 040 548 3443
La 28.3. klo 13–16, Kielotie 14
Liput 5 € ovelta (sis. esityksen ja
työpajan), varaukset taidetalo.
pessi@vantaa.fi tai 09 8392 2766
Työpaja
Työpaja
Klo 13–14.30, kellarikerroksen
kokoustila
Sirkustelua Tikkurilan Teatteri- ja
Sirkuskoulun ohjaajien ja oppilaiden
johdolla. Virittäydy sirkustunnelmaan non-stop -työpajassa.
Klo 13–15
Hullun hatuntekijän teekutsut -työpajassa tehdään hassuja hattuja
ja päähineitä sekä muovaillaan
leikkileivonnaisia. Lopuksi pidetään
teekutsut!
Caterpillars – toukkien
elämää
Klo 15, Lumosali
Yli 4-vuotiaille, kesto 40 min
Kallo Collectiven Caterpillars on
esitys kahdesta perhosentoukasta.
Esityksessä seurataan vuoden
kiertoa ja toukkien muodonmuutosta. Tarinassa nähdään kaksi klovnia,
jotka kommelluksista huolimatta
vievät tarinaa eteenpäin luoden
taianomaisen maailman tuulessa
keinuvine kukkaniittyineen ja pörisevine mehiläisineen. Inhimillisen
luonteikkaat toukat viihdyttävät
lapsi- ja aikuiskatsojia kielestä
riippumatta. Esitys toteutetaan
fyysisen teatterin ja sanattoman
komiikan keinoin.
Liisa Ihmemaassa
Klo 15 , Yli 3-vuotiaille, kesto 40 min
Kartanon Kulttuurikollektiivin
esityksessä Liisa putoaa kaninkoloon ja joutuu suoraan ihmeelliseen
maailmaan, jossa mikään ei ole niin
kuin oikeassa maailmassa. Klassikkosadun pohjalta tehty esitys
yhdistelee hauskasti mieleenpainuvia
hahmoja, vanhoja lastenlauluja uusin
sovituksin ja visuaalista lavastusilottelua. Näytelmä on ajankohtainen
puheenvuoro lapsen tavasta käsitellä
asioita mielikuvituksen, unen ja leikin
avulla.
Hurraa!-festivaalia järjestävät Helsingin kulttuurikeskus ja Espoon, Vantaan
ja Kauniaisten kulttuuripalvelut.
39
TAPAHTUMIA
14.3.−9.5.
Lipputiedot,
elokuvaesittelyt ja esitysajat
www.vantaa.fi/matineaelokuvat
Taidetta & romantiikkaa
MAGIC IN THE MOONLIGHT
97 min /S
La 14.3. Bio Grand ja Kino Myyri
Ke 18.3. Bio Grand
THE INVISIBLE WOMAN
- KIELLETTY RAKKAUS
111 min / K12
La 21.3. Bio Grand ja Kino Myyri
TÄHTIIN KIRJOITETTU VIRHE
127 min / K12
Ke 25.3. Bio Grand* ja Kino Myyri
* Kommentointi / keskustelu,
Anna Cantell-Forsbom, KM
IDA
80 min / K16
La 28.3. Bio Grand ja Kino Myyri
Ke 1.4. Bio Grand
Ranskalainen kevät
Kuukauden Hopeatähti -elokuva:
PYÖRÄRETKELLÄ
MOLIÈREN KANSSA
101 min / S. To 2.4. Bio Grand ja
Kino Myyri klo 14
VIOLETTE
139 min / K12
Ke 8.4. Bio Grand ja Kino Myyri
HERKULLINEN ELÄMÄ
122 min / K7
La 11.4. Bio Grand* ja Kino Myyri
Ke 15.4. Bio Grand**
* kommentointi / keskustelu,
Reetta Voutilainen, PsM
** kommentointi / keskustelu
Mirja Varis, KM, MBA
KAKSI PÄIVÄÄ, YKSI YÖ
95 min / K12
La 18.4. Bio Grand* ja Kino Myyri
* kommentointi / keskustelu
Mirja Varis, KM MBA
Ke 22.4. Bio Grand
KROKOTIILIN KELTAISET
SILMÄT
122 min / K12
La 25.4. Bio Grand* ja Kino Myyri
Ke 29.4. Bio Grand*
* kommentointi / keskustelu,
Anna Cantell-Forsbom, KM
LINNA ITALIASSA
– Un château en Italie
104 min / K12
La 2.5. Bio Grand ja Kino Myyri
RANSKALAISTA HÄÄHUMUA
97 min / K7
Ke 6.5. Bio Grand ja Kino Myyri
Kuukauden Hopeatähti -elokuva:
DIPLOMATIA
84 min / K12
To 7.5. Bio Grand ja Kino Myyri
klo 14
TRACKS
106 min / K12
La 9.5. Bio Grand ja Kino Myyri
Liput Bio Grand 6 €, Kino Myyri
6,50 €.
MUSIIKKIA
VASKIKLUBI
Ti 17.3. klo 18
Vaskivuoren lukion aula, Virtatie 4
Säännöllisesti järjestettävät rokkiklubit esittelevät vaskivuorelaisia
bändejä. Vapaa pääsy.
POP&JAZZ-LAULAJAT
LAVALLA
Su 22.3. klo 16
Lummesali, Lummetie 4
Vantaan musiikkiopiston opiskelijat esittävät suomalaista musiikkia, säest. Jari Kanninen, piano.
TEATTERIKONE: NÄIN
KERRAN KIRJASTOSSA
Kirjastoaiheinen lastenkonsertti.
Ma 23.3.
Pointin kirjasto klo 17
Myyrmäen kirjasto klo 18.30
Ti 24.3.
Pähkinärinteen kirjasto klo 17
Tikkurilan kirjasto klo 18.30
RIKU SUONIO
MATINEAELOKUVAT
Earth Hour -tapahtumat 28.3. klo 20.30
alkaen Tikkurilassa (Asematie 7) sekä Myyrmäen Paalutorilla. Tapahtumia tukevat
Vantaan Sanomat, Vantaan Energia ja Tikkurila Oyj. Mukana Vantaan kaupungin
lisäksi Vantaan seurakunnat, Myyrmäkiliike ja Ilmastoinfo.
VASKIKLUBI-ILTAMAT
Ti 7.4. klo 18
Vaskivuoren lukion Paja, Virtatie 4
Keväinen Vaskiklubi tuo lavalle
paitsi bändejä, myös vanhan iltamaperinteen mukaan draamaesityksiä ja tanssia. Vapaa pääsy.
LUKIODIPLOMIKONSERTTI I
Ti 21.4. klo 19
LUKIODIPLOMIKONSERTTI 2
Ke 22.4. klo 19
Vaskivuoren lukion Paja, Virtatie 4
Lukiodiplomi on taiteellinen lopputyö, jossa opiskelija esittelee
taiteellista osaamistaan. Konsertissa kuullaan omia sävellyksiä
ja sovituksia. Lukiodiplomit myös
arvioidaan. Vapaa pääsy.
SILKKIÄ KORVILLE
La 25.4. klo 14
Silkkisali, Tikkurilantie 44
Opettajien kahvikonsertti.
KLASSINEN MARATON
Su 26.4. klo 15
Vaskivuoren lukion auditorio,
Virtatie 4
Klassinen maraton -konsertissa esiintyvät Vaskivuoren lukion
lauluyhtyeet, laulajat, klassisten
instrumenttien soittajat ja kamariyhtyeet. Vapaa pääsy.
ÄITIENPÄIVÄKONSERTTI
Su 10.5. klo 16
Vaskivuoren lukion aula, Virtatie 4
Perinteisessä äitienpäiväkonsertissa esiintyvät Vaskivuoren
lukion kuorot. Pääsylipun hintaan
(10€) sisältyy väliaikatarjoilu.
KESKUSTELUA
PSYKOANALYYSI JA TAIDE
Taide, elämä, filosofia -sarja
Ke 25.3., ke 22.4., ja ke 6.5.
klo 18−20
Galleria K (Asematie 7, Tikkurila)
Luento- ja keskustelusarja taiteesta ihmismielen ymmärtämisen välineenä psykoanalyysin
näkökulmasta. Vetäjä Jussi Kotkavirta toimii filosofian professorina Jyväskylän yliopistossa.
Lisätietoja: arja.keranen@vantaa.
fi sekä www.vantaa.fi/taideelamafilosofia.
Ke 25.3. klo 18−20
Traumaattisia tapauksia:
kirjallisuus ja psykoanalyysi
Teemu Ikonen, FT, kirjallisuustieteen yliopistonlehtori (ma.), Tampereen yliopisto
Ke 22.4. klo 18−20
Oopperan traagiset naiskohtalot
Liisamaija Hautsalo, FT, tutkija,
Sibelius-Akatemia, Turun yliopisto
Klo 17 on mahdollisuus tutustua
Aino Suonion ja Henri Hagmanin
näyttelyyn taiteilijoiden itsensä
esitteleminä.
Ke 6.5. klo 18−20
Parantavat sanat ja tarinat
Anja Snellman, kirjailija, psykoterapeutti
Klo 17.30 on mahdollisuus tutustua Vantaan Taitelijaseuran
näyttelyyn taiteilija Adolfo Veran
opastuksella.
NÄYTTELYT
KIRSI NEUVONEN –
LUONTOÄIDIN HELMASSA
27.3.–6.6.
Vantaan taidemuseo
ti–ke klo 11–18, to klo 13–20, pe klo
11–18, la 10–16, su–ma suljettu
Luontoäidin helmassa on sensuelli kokonaisuus, joka koostuu
suomalaisen taidegrafiikan klassikoiksi muodostuneista puku- ja
naiskuvista sekä tätä näyttelyä
varten valmistuneista luonto- ja
henkilöaiheisista teoksista.
Taiteilijan torstai 16.4.
Tanssitorstai 21.5.
Taidegrafiikan tiistai -työpajat
14.4., 21.4., 5.5. ja 12.5. klo
17–18.30
Asiantuntijaluento ikoneista 28.3.
Vantaan kaupunginmuseo, Hertaksentie 1, 01300 Vantaa
Luennoimassa ikonimaalari ja ikonografian tuntija piispa Arseni.
Luennolla tutustutaan myös Hullun keräilijän aarteet -näyttelyn
ikoneihin.
Yleisöopastus,
HULLUN KERÄILIJÄN AARTEET
1.4. klo 17, 6.5. klo 17
PEKKA J. HEISKANEN
MIKKO LÖPPÖNEN
Anna tunti tulevaisuudelle ja sammuta valosi
lauantaina 28.3. kello 20.30. Jos et halua istua
yksin pimeässä, osallistu jompaankumpaan
kaupungin Earth Hour -tapahtumista. Ota
lyhty matkaan, ja valaise oma polkusi paikan päälle!
Earth Hourin kunniaksi tempaistaan sekä
idässä että lännessä. Kaupungintalon edustalla Tikkurilassa liekehtii Tulikansa-tulishow. Esityksen jälkeen hiljennytään Tikkurilan seurakunnan kynttilähartauteen.
Myyrmäen Paalutorilla tunnelman sytyttää
Taikatulet-tuliryhmän esitys, jonka jälkeen
luvassa on Vantaankosken seurakunnan järjestämä kynttilähartaus. Myyrmäki-liike vastaanottaa saman illan aikana kotitalouksien
ongelmajätteitä HSY:n kontilla Paalutorilla
kello 20.30–21.30.
LAURA MALMIVAARA
Anna valomerkki
ilmaston puolesta!
Vantaan kaupunginmuseo,
Hertaksentie 1
Yleisöopastus Hullun keräilijän
aarteet -näyttelyssä.
MUUT
TUUT, TUUT!! NALLEKOPLAN
TAHTIIN
La 18.4. klo 13 ja 14
Lummesali, Lummetie 4
Poliisien Nallekoplan vaskiyhtye
ja Vantaan Tanssiopiston pieniä
tanssijoita.
Tule katsomaan ja kuulemaan
mitä voit harrastaa. Vapaa pääsy.
VARASLÄHTÖ VAPPUUN
-TANSSIT
Ke 29.4. klo 13−15
Myyrmäkitalo, Paalutori 3
Laitetaan helmat heilumaan ja
puntit pyörimään tanssimusiikin
ja hieman rokkaavien sävelien
tahtiin. Tahdit antaa NitroTrio.
Vapaa pääsy. Järj. Myyrmäen
kirjasto ja kulttuuripalvelut
KAARNA-NÄYTELMÄ
2.−3.5.
Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasila, Ratamestarinkatu 5
Kaarna-näytelmä on osa valtakunnallista Nuori Näyttämö
-hanketta. Näytelmässä esiintyy
12 Vaskivuoren lukion opiskelijaa.
Esityksiä on Studio Pasilan näytösten lisäksi toukokuussa 2015
Vaskivuoren lukiossa.
Vantaan kaupungin asukaslehti | Vanda stads invånartidning | Julkaisija Vantaan kaupunki | Päätoimittaja Päivi Rainio | Toimituspäällikkö Meri Hämäläinen | Taitto Alina
Tirkkonen | Painos 102 700 | ISSN 2323-8712 | Painopaikka Sanomapaino Oy | Jakelu Jakelujuniorit Oy | Näköislehti vantaa.fi/asukaslehti | Palaute asukaslehti@vantaa.fi