docELÄMYKSIÄ PUROJEN VARSILLA
download 
Report Transcription
ELÄMYKSIÄ PUROJEN VARSILLA
2/2015 VANTAAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI | VANDA STADS INVÅNARTIDNING | JULKINEN TIEDOTE | OFFENTLIGT INFOBLAD | 14.3.2015 ELÄMYKSIÄ PUROJEN VARSILLA Teemavuosi kutsuu luontoon Kaavoituskatsaus s. 15–26 Pete Parkkonen Tanssin päivän gaalassa s. 37 1 Purot ovat tärkeitä esimerkiksi kaloille ja linnuille, mutta myös ihmisille. säilytetään mahdollisimman alkuperäisenä, mutta ihmisille avataan kuitenkin mahdollisuuksia kurkistaa purojen maailmaan. - Pakkalanpuron alajuoksulta kerättiin roskalavallinen tavaraa, joka ei kuulu luontoon. Siellä oli polkupyöriä, ostoskärryjä, auton akkuja, vanhoja olutpulloja varmaan 50-luvulta ja kaikkea mahdollista, Halonen kertoo. Ei parturoida puronvarsia Ympäristökeskuksen ympäristösuunnittelija Sinikka Rantalainen pitää tärkeänä, että asukkaita opastetaan löytämään lähipurot sekä kannustetaan toimimaan puroluonnon hyväksi. Jokaisella on vastuu lähiluonnosta ja mahdollisuus vaikuttaa omalla toiminnallaan. Tärkeänä Rantalainen pitää myös tiedon välittämistä purojen luontoarvoista, siitä millainen on luonnon kannalta monipuolinen ja rikas puroympäristö ja miten kokonaisuutta tulisi vaalia ja miten siitä voi nauttia. - Se, mikä miellyttää ihmissilmää, ei välttämättä ole luonnon kannalta parasta. Puroympäristöjen siivoaminen tarkoittaa ihmisten heittämien roskien siivoamista, ei puronvarsien pensaikon tai puuston liiallista harventamista, mikä heikentäisi lintujen pesimäympäristöjä ja vesieliöstölle viilentävää suojaa, Rantalainen korostaa. TUTUSTU EKSOOTTISEEN PUROLUONTOON Vantaalla vietetään purojen vuotta. Teemavuoden tarkoituksena on kiinnittää huomiota purojen merkitykseen ihmisille ja eläimille. PIRJO KIVISTÖ 2 O sa Vantaan puroista on joutunut kaupungistumisen myötä rakentamisen puristukseen ja muuttunut paikoin lähes avoviemäreiksi. Vantaalta löytyy silti myös puroja, joihin taimenet nousevat mereltä kutemaan. Vesistöt eivät ole tärkeitä vain kaloille ja muille veden eläville, vaan myös linnuille, hyönteisille ja nisäkkäille, joille purolaaksot tarjoavat monipuolisia elinympäristöjä. Monille vantaalaisille puronvarret ovat retkikohteita, joissa voi kuunnella kevätkesän öinä vaikkapa satakielten konsertteja. Vesistöjä on Vantaalla kaikkiaan 67. Niistä puroja on 55 ja järviä tai lampia 12. Kunnoltaan vesistöt vaihtelevat, mutta muutama vuosi sitten tehdyn vir- Maisema-arkkitehti Anne Mäkynen on kartoittanut Vantaan jokien ja merkittävimpien purojen varsia. - Puroja on Vantaalla 124 kilometriä, josta 68 kilometriä on asemakaavoitetuilla alueilla. Virkistyskäyttöön on asemakaavoitettu noin 90 prosenttia, jolloin ainakin toinen ranta on vapaa. Loput ovat tonttimailla pääosin vanhoilla pientaloalueilla, Mäkynen kertoo. Aiempina vuosikymmeninä purot otettiin kaavoituksessa vaihtelevasti huomioon. Monin paikoin, erityisesti työpaikka-alueilla, puroja ohjattiin jopa maan alle putkiin. Esimerkiksi Kirkonkylänoja Vesihuollon suunnittelupäällikkö Marika Orava kuntatekniikan keskuksesta katsoo purojen elämää hulevesien eli sade- ja sulamisvesien kannalta. Hulevesiä muodostuu runsaasti tiiviisti rakennetuilla alueilla, joissa on paljon päällystettyjä piha- ja liikennealueita sekä laajoja yhtenäisiä kattopintoja. -Luontoon pääsevien haitallisten aineiden määrää voidaan vähentää, kun hulevesiä viivytetään tonteilla painanteissa tai altaissa. Näin suojellaan purojen kasvillisuuden, pieneliöiden ja kalojen elinolosuhteita, Orava toteaa. Hulevesien käsittely tasaa myös purojen virtaamia. Purojen tulvimista ja samalla eroosiota voidaan vähentää viivyttämällä ja imeyttämällä hulevesiä tonteilla. Viivyttäminen ja imeyttäminen myös tasaavat purojen vesitilannetta kuivina kausina. Kuntatekniikan keskuksella on myös hankkeita purojen palauttamiseksi mahdollisimman luonnontilaiseksi niin, että kasveilla, kaloilla ja muilla eliöillä on hyvät elinolosuhteet. Yksi esimerkki tällaisesta on Håkansbölen kartanon mailla oleva Kormuniitynoja, jonka lampi ja pohjapadot on kunnostettu luonnonmukaiseksi kalatieksi. l 2–3 Vantaalla vietetään purojen vuotta 4 Luonnosssa liikkuminen on jokaisen oikeus 5 Vantaa on matkalla Reiluksi kaupungiksi Taimenet polskivat Vantaan puroissa Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisyhdistys ja Virtavesien hoitoyhdistys ovat kunnostaneet Vantaalla muun muassa Rekolanojaa ja Krakanojaa. Kuva Rekolanojan kunnostustalkoista. 6–8 9 10–11 Alue-esittelyssä Aviapolis Nuorelle töitä kesäsetelillä Vanhustyö muutoksessa 12 Asiakasmaksut vuonna 2015 13 Sähköinen asiointi laajenee 14 Asuntomessuilla esitellään loft-asuntoja 15–20 Kaavoituskatsaus 21–26 Kadut ja viheralueet 28 Kivistöön Aurinkokiven palvelurakennus 29 Liikenneturvallisuus syntyy omista teoista 31 Eduskuntavaalit lähestyvät 32 Taidekasvatus tulee päiväkoteihin 33 Janna keikalle Tikkurila Festivaalille 34 Pop-up liikuntapäivä liikuttaa Vantaalla 37 Gaalassa tanssitaan tähtien kanssa 38 Svenska sidan Miltä purolla näyttää eri vuodenaikoina? Katso Vantaa-kanavalta Sepon lähettämä video Vuoden kierto purolla! Oja vai puro, puro vai oja? tavesiselvityksen mukaan 24 kohteessa on erityisiä luontoarvoja. Aloitteen purojen teemavuoden järjestämiseksi teki Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran (SKES) puheenjohtaja Jukka Halonen. Hän toteaa, että Vantaan puroilla on eurooppalaisittain katsoen yksi erityispiirre: niihin nousee taimen kudulle mereltä. Se on eksotiikkaa metropolialueella ja myös hyvä merkki puron tilasta. Krakanoja, jota Pakkalanpuroksikin kutsutaan, on yksi Halosen suosikkipaikkoja. Moni puron varrelle tullut on ihmetellyt, miten kaunis maisema voi olla kuin satumetsä. Halonen pitää tärkeänä, että luonto SISÄLLYS Hulevesillä voidaan tasata virtaamia KIMMO JÄÄSKELÄINEN SAKARI MANNINEN Purot virkistyskäytössä Keski-Vantaalla on pitkältä matkalta putkessa. Yhteensä putkitettuja purojaksoja on Vantaalla useita kilometrejä. Anne Mäkynen toteaa, että nyt putkitettuja puroja voisi jossain paikoin kaivaa uudelleen näkyville. - Nykyään purot otetaan huomioon kaavoituksessa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeinä kohteina. Puronrannat ovat monille eliö- ja eläinlajeille elinympäristöjä tai liikkumisväyliä ja vesi tuottaa rehevää ja monimuotoista kasvilajistoa. Puronvarret ovat siten erityisen mielenkiintoisia kohteita virkistysalueella, Mäkynen toteaa. Purojen etsiminen Vantaan kartalta tuntuu tuskalta – eihän niitä ole! Tai on sentään yksi, Herukkapuro. Ojia kuitenkin löytyy kymmenittäin eri puolilta kaupunkia. On Tiistronoja, Kynikenoja, Pellaksenoja, Multaoja, Onkioja, Jelmusanoja, Katinmäenoja, Krakanoja, Oljemarkinoja, Krapuoja, Roxinoja, Kylmäoja. Miksi ihmeessä kaikki purot on Vantaalla nimetty ojiksi? Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan oja-nimitys perustuu uusmaalaiseen murteeseen, jossa oja ei tarkoita samaa kuin yleiskielen kaivettu uoma, vaan oja on pieni luonnonpuro. Virallisesti Vantaan purot ovat siis ojia. Aika ajoin oja-nimiä on haluttu muuttaa puroiksi, mutta ainakin toistaiseksi viralliset nimet pysyvät. Luontonimistä ei päätä kunta, vaan Maanmittauslaitos. l 39–40 Tapahtumia 3 P Kalliokiipeily on jokamiehenoikeus, kunhan kiipeilystä ei aiheudu maanomistajalle vähäistä suurempaa haittaa. ääperiaate on, että muille ihmisille ja luonnolle ei saa aiheuttaa liiallista haittaa tai häiriötä. Erityiseen käyttöön otetuilla alueilla jokamiehenoikeuksia on rajoitettu tai niitä ei ole. Kaikki se, mihin ei tarvita maanomistajan suostumusta, viranomaisen lupaa tai mikä ei ole erikseen kiellettyä, kuuluu jokamiehenoikeuksiin. Maanomistaja ei voi kieltää laillista toimintaa alueellaan, mutta jokamiehenoikeuksia käyttäessään on syytä muistaa hyvät tavat. Luonnossa voi vapaasti liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen. Jokainen saa kerätä sieniä, luonnonmarjoja sekä rauhoittamattomia kasveja. Vesialueilla saa onkia, uida ja veneillä. Tal- viaikaan voi pilkkiä ja liikkua jäällä. Myös geokätkeily on jokamiehenoikeus. Erityisalueilla tarvitaan lupia Viljelyksiä ei saa talloa, ja piha-alueet kuuluvat kotirauhan piiriin. Vantaan luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräyksissä on joitakin rajoituksia jokamiehenoikeuksiin. Esimerkiksi maastopyöräily ja kasvien kerääminen eivät ole sallittuja, sen sijaan suojelualueilla saa marjastaa ja sienestää. Jokien koskialueilla on rajoitettu kalastusta. Puita ei saa kaataa luvatta toisen maalta. Ilman maanomistajan suostumusta ei saa myöskään katkoa puiden oksia, kerätä sammalta tai jäkälää, tehdä avotulta, pitää koiraa irti tai ajaa maastossa moottoriajoneuvolla. Kalastamiseen tarvitaan yleensä vesialueen omistajan lupa ja kalastuksenhoitomaksun suorittaminen. Metsästyksen ehtona on tarvittavien lupien ja maksujen lisäksi metsästäjätutkinto. l JARMO HONKANEN Purojen teemavuonna monet Vantaan kaupungin kesäkauden luontoretket suuntautuvat pienten virtavesien varsille ja pari myös kosteikkoihin. JAAKKO VÄHÄMÄKI Luontoretkiä purojen varsille Suojelualueiden maastomerkinnät Vantaan luonnonsuojelualueiden rajoja on merkitty maastoon kahdenlaisin kyltein. Tutun kuusimetsäkuvion yhteydessä on joko teksti luonnonsuojelualue tai yksityinen luonnonsuojelualue. Uudenmaan ELY-keskus on merkinnyt muita kuin valtion maalla sijaitsevia suojelualueita yksityinen suojelualue -kylteillä. Kumpaa tahansa kylttiä onkin suojelualueella käytetty, voi siellä vapaasti liikkua ja toimia jokamiehenoikeudella rauhoitusmääräysten rajoitukset kuitenkin huomioiden. 4 R eilun kaupan kaupungin arvonimi myönnetään kaupungeille, jotka edistävät hankinnoillaan kestävää kehitystä ja Reilua kauppaa. Vantaalla hanke näyttäytyy kaupungin hankinnoissa arvonimen kriteerien mukaisesti, mutta myös tiedottamisena ja kannustamisena, joista tammikuinen Reilu Vantaa -juhla on yksi esimerkki. Juhlassa oli puuhaa kaiken ikäisille. Ongintaseinälle kerääntyikin pieniä onkijoita aika ajoin jopa ruuhkaksi asti. Näkyipä onginnassa muutama hieman isompikin onkija. – Saatiin tikkarit!, parikymppiset Iisa Suvela ja Saana Pitkänen hehkuttavat. Juhla vaikutti olevan kävijöiden mieleen, mutta mitä mieltä kävijät ovat itse hankkeesta? – Arvostan! Minusta se on hieno askel Vantaan imagolle ja arvoille, Pitkänen toteaa. – Mielestäni on hyvä, että kaupunki ottaa vastuuta hankinnoistaan. Kiva, että tiedottaminen toteutetaan ihmis- Alkanut vuosi kääntää katseet Vantaalle monesta suunnasta. Kehärata ja Kivistön asuntomessut aukeavat. Uusia alueita rakennetaan asumiseen ja työskentelyyn, ja myös vanhoja uudistetaan. S Mätäoja kuuluu luontoretkivalikoimaan myös tulevalla kaudella. taa-infoissa huhtikuun alusta lähtien. Retkikalenteriin voi tutustua myös netissä www.vantaa.fi. l SINIKKA RANTALAINEN ten yhteisenä tekemisenä, Suvela lisää. Ongintaseinältä naiset suuntasivat katselemaan tapahtumassa esiintyviä bändejä. Kvantti Elefantti ensiesitti tapahtumassa hanketta varten sävelletyn Ei kaavaa -biisin. – Biisin ajatuksena oli se, että omilla teoilla voi vaikuttaa. Viljelijöiden tulee saada täyttä palkkaa tuotteista, laulaja Minna Eleonoor kertoo. Yhteistyöllä tavoitteeseen Reilun kaupan visiona on, että kaikilla ihmisillä olisi oikeus tulla toimeen omalla työllään – myös kehitysmaissa. Kriteerit kattavat niin viljelijälle tai työntekijälle maksettavan korvauksen, työntekijöiden oikeudet kuin ympäristönkin. Takuuhinta on viljelijälle turvaverkko maailmanmarkkinahintojen heilahteluja vastaan. Reilu kauppa suojaa myös lapsia, sillä kriteereissä lapsityövoima on kielletty. Kaupunki ei kuitenkaan yksin pysty luomaan uutta tapaa toimia. Vantaa on saanut jo huikean määrän yhteistyökumppaneita. Kaupunki etsii kuitenkin yhä lisää työyhteisöjä, yhdistyksiä, kahviloita, ravintoloita ja hotelleja mukaan. Jokainen voi osallistua niin tuntuvasti kuin itse katsoo parhaaksi, pienilläkin hankinnoilla on merkitystä. Työyhteisöt voivat osallistua esimerkiksi vaihtamalla taukokahvinsa Reilun kaupan kahviksi. l SONJA HOLOPAINEN Korson Setlementtinuoret hoitivat ongintaa ja kierrätyspistettä Korson Lumossa järjestetyssä Reilu Vantaa -juhlassa. Lisätietoa hankkeesta ja osallistumisesta www.vantaa.fi/reiluvantaa. Katso myös video juhlasta! vantaakanava.fi Seuraa hankkeen etenemistä: www.facebook.com/reiluvantaa. Kirkkaampi kaupunki kaikille K aikkiaan luontoretkiä järjestetään 21. Purojen lisäksi retkiteemoja ovat lintujen kevätmuuton seuranta ja kevään eteneminen, luontokohteisiin tutustuminen, pienvedet, hyönteiset ja geologia. Ohjelmassa on myös vaellusta sekä sieniretki. Luontoretkillä tutustutaan muun muassa Tammiston, Mätäojan, Kylmäojankorven sekä Lamminsuon luonnonsuojelualueisiin. Rekolanojalla ja Krakanojalla seurataan lokakuun lopulla kalojen kutua kunnostetuilla soraikoilla. Uudentyyppisenä retkenä toteutetaan linturetki pyöräillen valtakunnallisen pyöräilyviikon alkaessa toukokuussa. Koko perheelle tarkoitettu hyönteisretki järjestetään Vantaan luontokoulun ympäristössä. Tietoja retkitarjonnasta saa Lähde retkelle pääkaupunkiseudun luontoon 2015 -retkikalenterista, jota on Vantaalla jaossa kirjastoissa ja Van- Reilun kaupan kaupungin hanke kokoaa Vantaalla yhteen erilaisia ihmisiä. Asukkaat, työyhteisöt, yhdistykset, koulut ja seurakunnat rakentavat yhdessä Vantaasta entistäkin reilumpaa. HENRIK CAMPOS Jokamiehenoikeudet takaavat kaikille mahdollisuuden liikkua ja oleskella luonnossa sekä käyttää hyväkseen luonnonantimia – tietyissä rajoissa. Vantaa on nyt matkalla reiluksi amalla kaupunki päivittää ulospäin näkyvän ilmeensä. Uusi ilme tarkoittaa paitsi kirkkaampia värejä myös kirkkaampaa viestintää. Kerromme kaupungin hyvistä puolista selvin sanoin ja kuvin. Organisaatioiden sijaan puhumme ihan suoraan palveluista: hyvinvoinnista, asumisesta, liikenteestä. Vantaan uusi ilme tehtiin yhdessä tuhansien ihmisten kanssa. Yli 10 000 eri-ikäistä ihmistä kertoi, miltä Vantaa näyttää ja tuntuu. Ihanvantaasta. fi -sivustolle saatiin myös tuhansittain aitoja kuvia Vantaasta ja vantaalaisista. Kuvien tyyli marssitetaan näkyviin vähitellen. Kaupunki uudis- taa kevään aikana kirjeitä, esitteitä ja opasteita. - Uudistuksen tavoitteena on vähentää kustannuksia. Yhtenevä ilme ja tyyli säästävät lopulta rahaa, toteaa kaupunginjohtaja Kari Nenonen. Miltä Vantaa näyttää asukkaiden silmin? Tutustu kuvamaailmaan Instagramissa #ihanvantaasta Oma kylä metropolissa Vantaalaiset puhuvat usein omasta kylästä. Mielipiteissä toistuu asumisen väljyys ja toisaalta palvelujen läheisyys. Muualla asuvat näkevät Vantaan osana pääkaupunkiseutua; lentokentän ja lähiöiden kaupunkina. – Vantaan vahvuus onkin sijainnissa. Lentokenttä tuo meille työpaikkoja ja matkustajia. Asuminen ratojen varrella on kohtuuhintaista ja palvelut on helppo sijoittaa sinne, missä ihmiset kulkevat, pohtii Nenonen kotikaupunkiaan osana metropolia. Oman kylän, metropolin ja maailman kerrokset näkyvät kaupungin uudessa tunnuksessa kolmena väritasona. Tunnus myös kunnioittaa kaupungin vaakunaa, jonka värit toistuvat hieman muokattuina. l PÄIVI RAINIO SAKARI MANNINEN JARMO HONKANEN Luonnossa liikkuminen on jokaisen oikeus 5 VANTAAN KAUPUNGINOSAT – Juttusarjassa esitellään Vantaan alueita. Seuraavassa lehdessä tutustutaan Kivistöön. MERI HÄMÄLÄINEN Omaa rauhaa ja kaupungin sykettä Toivottua kehitystä INNOVARCH OY Päivi Söderholm nauttii viihtyisästä pihapiiristä. Omasta rauhasta pääsee palveluiden pariin muutamassa minuutissa. Havainnekuva hahmottelee, miltä aseman eteläisen sisäänkäynnin ympäristö näyttää tulevaisuudessa. Aviapoliksessa on suurten yrityskeskittymien lisäksi jo nyt useita viihtyisiä asuinalueita – ja lisää suunnitellaan ja toteutetaan koko ajan. A viapoliksen asuinalueet ovat asukkaidensa mielestä rauhallisia, mutta samalla sopivan lähellä kaikkea, mitä tarvita saattaa. suudet ovat hyvät, eikä palvelutasossakaan ole paljoa parannettavaa. Siksi olemmekin viihtyneet samassa talonyhtiössä 12 vuotta. Asuntoa olemme vaihtaneet elämäntilanteen mukaan, mutta tästä pihapiiristä tai tältä alueelta emme ole halunneet lähteä. Veromäessä rivitalon pihapiiriä ympäröi metsäkaistale, joka kätkee taakseen kauppakeskus Jumbon. – Kävellen sinne pääsee hetkessä, kertoo Päivi Söderholm. Hän keksii alueesta hyviä puolia listaksi asti. Läheltä löytyy muun muassa paljon mielenkiintoisia kulttuurihistoriallisia kohteita, kuten Backaksen kartanon alue ja Helsingin pitäjän kirkonkylä. Ulkoilumahdolli- Söderholm odottaa mielenkiinnolla, millainen parin kilometrin päässä sijaitsevasta Aviapoliksen aseman seudusta kehittyy. Suunnitelma elävästä kaupunkikeskuksesta ympärivuorokautisine palveluineen kuulostaa hänen mielestään hyvältä. – Nythän aseman alue näyttää hieman surkealta, kun siellä ei vielä ole juuri mitään. Viihtyisyys varmasti lisääntyy, kun aseman lähelle tulee asumistakin, Söderholm pohtii. Söderholmin mielestä on hyvä, että aluetta kehitetään aktiivisesti, jotta se säilyy virkeänä, eikä elämä karkaa pelkästään kaupunkien varsinaisiin keskustoihin. Yksi toive hänellä kuitenkin olisi kaiken myllerryksen keskellä. – Toivottavasti myös luontoa säilytetään sopivassa suhteessa. Pienikin metsäpläntti on tärkeä! Olisi mukavaa, että maisemaa ja tunnelmaa voisi jatkossakin vaihtaa pienellä liikkumisella kaupunkimaisesta maaseutumaisempaan tai toisinpäin. l MERI HÄMÄLÄINEN HEREILLÄ KELLON YMPÄRI 6 Yhteyksiä joka suuntaan Aviapolis on tähän asti mielletty vahvasti yritysalueeksi. Vaikka työpaikkojen määrä alueella lisääntyy jatkossakin huimasti uusien suunnitelmien myötä, kehittyy alue myös muuten. – Aviapolis Asemasta tehdään viihtyisä ja monipuolinen myös asumisen kannalta. Tavoitteena on, että seuraavien 10−15 vuoden aikana alueelta löytyy koti 2000 asukkaalle, Jaakola suunnittelee. Alueelle tulee paljon pieniä kaupunkiasuntoja. Isompia perheasuntoja löytyy lähialueilta, esimerkiksi Kartanonkoskelta ja lähitulevaisuudessa myös Aerolasta. Lentomelu puhuttaa ja huolestuttaa silloin tällöin, sijaitseehan Aviapolis aivan lentokentän kupeessa. – Alue sijaitsee sopivasti katveessa, joten lentomelu ei haittaa asuinrakentamista, Jaakola vakuuttaa. Aviapolis Aseman yksi tärkeä vetonaula on joka suuntaan avoinna olevat yhteydet. Lentoasema, kesällä käyttöön otettava Kehärata sekä aluetta sivuavat isot pääväylät mahdollistavat liikkumisen moneen suuntaan. Kansainvälisten yritysten ja paljon työssään matkustelevien houkuttelemisessa sijainti on todellinen valttikortti. – Tuskin miltään muulta alueelta pääsee näin kätevästi joka paikkaan, niin muualle kotimaahan kuin ulkomaillekin. Aseman eteläpäähän tuleva linjaautoterminaali viimeistelee monipuoliset kulkuyhteydet. Aviapoliksen alueelta voi siis lähteä liikkeelle junalla, linja-autolla, henkilöautolla tai lentokoneella. – Miksei myös vaikkapa pyöräillen urbaanin ulkoilureitin maisemista nauttien. Ulkoilureitti on toivottu ripaus vihreyttä kaupunkimiljöössä, Jaakola kertoo. Alueen viihtyisyyttä ja ulkoilumahdollisuuksia lisäävät urbaanin ulkoilureitin lisäksi pohjoisessa Tiiranpuisto ja etelässä Lokinpuisto. Asumista palveluiden äärellä Kattavalla palveluvalikoimalla taataan, että kaikki tarvittava löytyy läheltä. Elämä Aviapoliksen ytimessä on sujuvaa, kun palveluita on saatavilla iltayhdeksän jälkeenkin. – Alueella näkyy uudenlainen tapa elää, sillä kellonaika ei rajoita tekemistä. Alueelle suunnitellaan muun muassa ravintoloita, hyvinvointipalveluita, ympäri vuorokauden auki olevaa päivittäistavarakauppaa, liikuntapalveluita sekä päiväkotia joko aseman alueelle tai lähelle Aerolaan. – Palveluita kehitetään tarpeiden ja toiveiden mukaan. Tilanne siis elää koko ajan, Jaakola kertoo. Aseman ympäristöön tulevien lähi- palveluiden lisäksi myös Flamingo ja Jumbo takaavat, että kaikki arjen pyörittämiseen ja rentoutumiseen tarvittava löytyy lähietäisyydeltä. Aviapoliksen aseman ympäristön rakentaminen on käynnissä ja kaavoitusta jatketaan parhaillaan. Kokonaisuudessaan alueen arvioidaan olevan valmis vasta useamman vuoden päästä, mutta ensimmäiset toimistot, asunnot ja hotelli kohoavat korkeuksiin parin vuoden sisällä. l MERI HÄMÄLÄINEN SAKARI MANNINEN A viapoliksen aseman seudusta suunnitellaan ja toteutetaan täyttä häkää aktiivista ja nykyaikaiseen elämänmenoon soveltuvaa työpaikka- ja asuinaluetta, jota kutsutaan Aviapolis Asemaksi. Kaupunki ja Lentoasemakiinteistöt tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta alueesta tulee vetovoimainen sekä asukkaille että yrityksille. – Tulevaisuudessa Aviapolis Asema on alue, josta ei tarvitse lähteä pois. Työpaikka, koti ja palvelut löytyvät kaikki lähietäisyydeltä, suunnittelee alueen hankekehitysjohtaja Juha Jaakola Lentoasemakiinteistöistä. Aseman ympäristöön Aviabulevardille nousee lähivuosien aikana toi- mistorakennuksia, hotelli ja uutta kaupunkimaista asumista sadoille uusille asukkaille. Uusia toimistoja nousee jo täyttä vauhtia ja hotellihankekin on parhaillaan vireillä. Palvelut painottuvat aseman eteläisen sisäänkäynnin läheisyyteen, hotelli puolestaan sijoittuu pohjoisen sisäänkäynnin luokse. Toimistoja ja asuntoja tulee Aviabulevardin molemmin puolin. Aviapoliksen kaavatyö käynnissä MERI HÄMÄLÄINEN Aviapolis Asema on aidosti sykkivä, kaupunkimainen ja aina hereillä oleva kaupunginosa, jossa on mahdollisuus työskennellä, harrastaa ja tehdä asioita kelloon katsomatta. Alue ei ole nukkumalähiö, vaan kaupunginosa täynnä elämää. TIESITKÖ TÄMÄN? • Aviapolikseen kuuluu kuusi kaupunginosaa: Ylästö, Viinikkala, Tammisto, Pakkala, Veromies ja Lentokenttä • 38 neliökilometrin laajuinen alue rajautuu etelässä Helsinkiin ja pohjoisessa Tuusulaan • Vuoden 2014 alussa koko Aviapoliksen alueella asui hieman yli 18 000 asukasta, mikä on noin 9 prosenttia Vantaan asukasmäärästä • Aviapoliksen 40 metrin syvyydessä sijaitseva tunneliasema on yksi Kehäradan uusista asemista • Kehärataa pitkin matka Helsinkiin taittuu 25 minuutissa ja lentokentälle 2 minuutissa • Alueen asunnoista yli puolet on rakennettu 2000-luvulla • Uusia asuntoja on viime vuosina valmistunut Kartanonkoskelle, Ylästöön, Tammistoon ja Pakkalaan. Lähivuosina myös Aerolaan ja aivan aseman lähelle nousee asuntoja • Aviapoliksen alueelle on sijoittunut lähes 65 prosenttia Vantaalla kymmenen vuoden aikana syntyneistä yrityksistä aviapoliksessa tapahtuu Juha Jaakolan mukaan tulevaisuuden Aviapoliksessa näkyy uudenlainen tapa elää ja tehdä töitä. Katso tunnelmia Jumbon flash mobista ja Tammiston Super Parkista vantaakanava.fi Lentokentän eteläpuolelle rakentuu vauhdilla Suomen parhaiten saavutettava uudenlainen työn ja asumisen kaupunginosa. Aviapoliksen Veromiehen kaavarunkoa tehdään parhaillaan ja tavoitteena on saada se hyväksytyksi tämän vuoden aikana. Se tulee ohjaamaan alueen suunnittelua tulevaisuudessa. Aviapoliksen kaupunkikeskuksen asemakaavatyö on jo käynnistynyt. Suunnittelualue sijaitsee puolentoista kilometrin päässä lentokentästä, rajautuen etelässä Tikkurilantiehen. Kaava tulee nähtäville kevään aikana. Palveluiden, asuntojen ja toimistojen lisäksi Aviapoliksen aseman maanpäällisen sisäänkäynnin viereen tulee aikanaan sijoittumaan myös bussiterminaali. Asema ja terminaali muodostavat alueelle joukkoliikenteen solmukohdan. Lisätietoja kaavoituksesta löytyyt osoitteesta www.vantaa.fi/ fi/kaavoitus_ja_maankaytto sekä kaavoituskatsauksesta tämän lehden sivulta 18. l 7 VANTAAN KAUPUNGINOSAT – Juttusarjassa esitellään Vantaan alueita. Seuraavassa lehdessä tutustutaan Kivistöön. V K aupunginosan historia on yksi seikka, joka houkutteli Riitta Karasjokea muuttamaan kaksi vuotta sitten Keimolasta Aerolaan. – Olen viihtynyt erinomaisesti. Parasta on se, ettei täällä mäen päällä ole läpikulkuliikennettä. Täällä on todella rauhallista, kukapa tänne eksyisi vahingossa. Karasjoki on parin Aerolassa viettämänsä vuoden aikana saanut ilokseen huomata, että naapurustossa asuu ihanan hyväntahtoisia ihmisiä, jotka tarjoutuvat mielellään koiravahdiksi. – Hyvä yhteishenki näkyy myös niin, että esimerkiksi talkoissa on mukava puuhata yhdessä ja kesäiltana saatetaan vaihtaa kuulumisia terassilta toiselle. Sopivasti omaa rauhaa Vaikka talonyhtiössä asuu sosiaalista väkeä, saa myös omasta rauhasta nauttia aina kun haluaa. Erityisen tärkeää sijainnissa on, että koiran kanssa pääsee takaovesta suoraan metsään. Riitta Karasjoki ulkoilee usein koiran kanssa lähimetsässä kukkulan laella, mistä avautuvat kaupunkimaiset näkymät. – Lempipuuhaani on istua omalla terassilla ja katsoa metsän elämää. Toisaalta lentokentälle ja Jumboon pääsee parhaimmillaan viidessä minuutissa, kontrasti on siis melkoinen!, Karasjoki nauraa. – Karasjoen asuma vanha ja huonokuntoinen talo on saanut purkutuomion. Myöhemmin samalle paikalle nousee uusi asuinalue entistä isom- ANNA ESKOLA ANNA ESKOLA Tietoa puolin ja toisin Unelmista todellisuuteen -hankkeessa on kerätty tietoa romanien kokemuksista. R omanitaustaisilla henkilöillä on usein keskivertosuomalaista matalampi koulutus ja myös työllistyminen on hankalampaa. Tähän halutaan avuksi käytännön työkaluja. Niitä etsitään keväällä päättyvässä Unelmista todellisuuteen -selvityshankkeessa. – Tarvitaan lisää tietoa, jotta roma- 8 Onko yrityksessänne töitä tarjolla näppärälle nuorelle kesäaikaan, mutta lyhyen työsuhteen kustannukset mietityttävät? Hae tueksi kesäseteliä. nit löytävät kaupungin tarjoamat työllisyys- tai koulutuspalvelut. Toisaalta virkamiehet tarvitsevat tietoa romaneista, jotta kohdatessa voidaan ymmärtää toista puolin ja toisin, toteaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston erikoissuunnittelija Malla Laiti, joka toimii myös paikallisromanityöryhmän varapuheenjohtajana. Malla Laiti toimii paikallisromanityöryhmän varapuheenjohtajana Vantaalla. Kaupungin henkilöstön valmiuteen kohdata romanitaustaisia asiakkaita haetaan apua koulutuksista. Euroopan sosiaalirahaston rahoittama selvityshanke päättyy keväällä 2015 ja kaupunki hakee rahoitusta jatkohankkeelle. l ANNA ESKOLA malle joukolle. Uskon, että tästä tulee tulevaisuudessa viihtyisä ja haluttu asuinalue. Toivottavasti ainakin osa tästä yhteisöllisyydestä säilyy. Yksi asia on tulevasta muutosta huolimatta selvä: toiveissa on asua samalla alueella jatkossakin. l MERI HÄMÄLÄINEN Juhlitaan romaniväestöämme V aikka romaniväestö on asunut Suomessa jo satoja vuosia, romanikulttuuri voi tuntua valtaväestölle vieraalta. Romanien kansainvälinen kansallispäivä on hyvä tilaisuus tutustua romaniväestöön yhdessä juhlimalla. – Olen ylpeä ja kiitollinen, että romanien kansallispäivää vietetään Vantaalla. Vaikka olemme ensisijaisesti suomalaisia, olemme silti myös romaneja. Juhlan kautta iloitsemme omista juuristamme, Malla Laiti kuvailee. Kansallispäivää vietetään tänä vuonna Kilterinkoululla. Luvassa on juhlavia asukokonaisuuksia ja hurmaavia musiikkisesityksiä. Romanien kansallispäiväjuhla Kilterinkoululla (Iskostie 8, Vantaa) 8.4. kello 17 alkaen. Vapaa pääsy. Lyhytkin työkokemus on nuorelle arvokas. Kuvassa viime kesänä kesäsetelillä työllistetty 15-vuotias Robert Johansson esimiehensä Nina Frankin kanssa. antaan kaupunki tukee jälleen nuorten kesätyöllistämistä 300 euron kesätyösetelillä. – Pienellä summalla on iso merkitys, kun palkkaa hyvin nuoren lyhyeksi aikaa. Ilman seteliä tällainen rekrytointi jäisi tekemättä, kertoo asiakaspalvelujohtajaNina Frank rahoitusyhtiö Finance Linkistä. Viime kesänä Finance Link palkkasi 15-vuotiaan Robert Johanssonin kahdeksi viikoksi toimistoapulaiseksi. Hän hoiti arkistointia, postitusta ja skannausta sekä päivitti osoiterekisteriä. – Vaikka oli loma-aika, Robertin ansiosta päivittäiset rutiinitehtävät saatiin hienosti hoidettua. Hän oli nuoreksi mieheksi todella ahkera ja tunnollinen, Frank kehuu ja lisää, että kesäsetelin haku ja tilitys kävivät helposti, ilman turhaa byrokratiaa. Hyvää oloa auttamisesta Etsitkö uutta ja kivaa tapaa auttaa? Vapaaehtoistalo Violan keikka-apulaiset pelastavat päivän, kun yksinäinen potilas kaipaa saattajaa lääkärikäynnille, muori apua kauppareissulle tai vaari lampunvaihtajaa. T ällä hetkellä Violassa, Järjestöringin ylläpitämässä vapaaehtoistalossa on kymmenkunta vapaaehtoista, jotka hoitavat kuukausittain noin viisitoista keikkaa. Tikkurilan lähialueilla toiminta pyörii hyvin, mutta nyt vapaaehtoisverkostoa haluttaisiin laajentaa länteen sekä Hakunilan suuntaan. – Kun saamme avunpyynnön, valitsemme aina vapaaehtoisen, joka asuu lähellä autettavaa. Toiminnasta ei saa syntyä ylimääräisiä kustannuksia kummallekaan, kertoo Vantaan järjestöringin toiminnanjohtaja Suve Pääsukene. Toiminta joustaa vapaaehtoisten elämäntilanteen mukaan. Lapsen tai lemmikin voi ottaa mukaan, jos siitä on ennalta sovittu – monet asiakkaista ilahtuvat, kun saavat pienokaisen tai karvakuonon kylään kaupan päälle. Lyhyestä pestistä hyötyy myös nuori. – Jokainen pienikin työkokemus helpottaa seuraavan työn hakua, uskoo Robert Johansson. Hän viihtyi toimistotöissä, mutta kokeilisi ensi kesänä mielellään jotain uutta. Kesäseteliä voi hakea 1997–2000 syntyneen vantaalaisnuoren palkkaamiseen. Minimibruttopalkan on oltava 450 euroa ja työpäiviä vähintään kymmenen 1.5.–30.9. välisenä aikana. Yhdelle työnantajalle myönnetään enintään viisi seteliä viiden nuoren työllistämiseen. Työnantajana ei voi toimia yksityinen henkilö. Seteleitä myönnetään enintään 266 kappaletta, hakemusten saapumisjärjestyksessä. l ANNA GROTH Hakulomake ja lisätietoja: www.vantaa.fi/kesaseteli NUORTEN MAHDOLLISUUKSIEN TORI 1.4. kello 12–15 Vernissa, Tikkurilantie 36, 01300 Vantaa Rekrytointitapahtumassa yritykset ja oppilaitokset esittelevät työ- ja koulutusmahdollisuuksia nuorille. Tule katsastamaan tarjonta! Haluatko auttaa? Ota yhteyttä koordinaattoriin puhelimitse 040 740 6622 (parhaiten tavoitettavissa ti– to kello 10–14), lähetä viestiä viola@vantaalla.info tai tule käymään arkena kello 8–16 Violassa (Orvokkirinne 4). Lisätietoja: viola.nettisivu.org PERTTI RAAMI Kaavarungon ideana on, että Aerolan asuinalueella metsä ja kaupunki liittyvät toisiinsa. Intensiivistä kaupunkitunnelmaa luodaan katutiloihin ja muihin julkisiin tiloihin. Niiden vastapainoksi säilytetään yleiskaavan mukaisesti metsäisiä, luontovaltaisia alueita, kuten Pyttisberget ja alueen läpi kulkeva viheryhteys ulkoilureitteineen. Alueen kehitystyössä on kiinnitetty huomiota erityisesti jalankulun ja pyöräilyn jouhevien reittien järjestämiseen Aviapoliksen asemalle sekä Jumbon ja Tikkurilan suuntaan. Aerolan asuinalueen kehitystyö on osa koko Aviapoliksen aseman ympäristöä koskevaa muutosta. Kehärata ja Aviapoliksen asema otetaan käyttöön kesällä 2015, ja nyt koko kaupunginosasta kehitetään elävää keskusta, jossa on työpaikkoja, palveluita ja asukkaita. l Pyhtäänkorventien päässä mäen päällä sijaitsee alun perin lentokentän tarpeisiin rakennettu asuinalue, joka on tunnettu Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista. ANNA GROTH Aerolassa puretaan vanhaa ja huonokuntoista, ja tilalle tulee uutta ja entistä tehokkaampaa asuinrakentamista. Uusia asukkaita alueelle on tulossa noin 3500. Anna nuorelle töitä kesäsetelillä Hyvä yhteishenki tekee viihtyisän naapuruston MERI HÄMÄLÄINEN Aerolan asuinalue laajenee lähivuosina Kesäkohteita yhdistyksille Keikka-apulaisia tarvitaan usein saattamaan ikäihmisiä. Mitään raskasta tai ammattitaitoa vaativaa vapaaehtoiset eivät tee. – Jos autettava tarvitsee suursiivouksen, auttaja voi etsiä netistä halpoja siivousfirmoja, kertoo Violan koordinaattori Sari Rinne. Koordinaattori on aina keikkalaisen tukena. Violassa toivotaan vapaaehtoisten olevan täysi-ikäisiä, mutta tästä voidaan joustaa. Esimerkiksi nuori sosiaalialan opiskelija voi kul- kea toisen vapaaehtoisen parina ja saada tulevan työn kannalta arvokasta kokemusta. – Jos opiskelija ryhtyy keikka-apulaiseksi, hän saa todistuksen tehdystä vapaaehtoistyöstä. Paras palkinto on kuitenkin avuntarvitsijoiden kiitokset ja auttamisen tarjoama hyvä olo, itsekin vapaaehtoisena toimiva koordinaattori myhäilee. l ANNA ESKOLA Vantaalla rekisteröidyt yhdistykset voivat hakea Sipoon saariston Mölandet 21:n käyttövuoroja kesälle. Pikku-Bulders Vantaanlaaksossa on varattavissa vantaalaisten eläkeläisjärjestöjen käyttöön. Toimita kirjallinen hakemus 31.3. mennessä Vantaan kaupungin kirjaamoon osoitteeseen Asematie 7, 01300 Vantaa tai kirjaamo@vantaa.fi. Käyntiosoite on Kielotie 13. Ilmoita hakemuksessa käyttövuoron aikatoivomus, ryhmän koko, yhdistyksen nimi, yhdyshenkilön osoite ja puhelinnumero. Lisätietoja: Harri Raita, puh. 09 8392 9286. 9 LÄHIHOITAJA SAA KIITOKSEN HALAUKSELLA syötettävistä ja kuivitettavista vai aktiivisista ihmisistä; Kallesta, Martasta, Ailista. – Kun muutetaan hoivakulttuuria, muutetaan myös kieltä. Kielen asema on merkittävä, sillä se luo asenteita ja tunteita, Semi pohtii. Hoidon kirjaamisessa ja suunnittelussa hyödynnetään kielen mukanaan tuomia merkityksiä. Asukkaasta ei esitellä ”MMSE-arvoja”, vaan kerrotaan vaikkapa, että ”pystyn lukemaan ja ymmärrän luettua tekstiä”. Y Vapaaehtoiset apuna Sata kysymystä elämästä Hoitajien työn tukena ja päivätoiminnan järjestäjinä ovat myös muun muassa fysioterapeutti ja toimintaterapeutti. Toimintaterapeutti voi auttaa neuvomaan hoitajia esimerkiksi siinä, miten asiakas saadaan sujuvasti pukeutumaan suihkun jälkeen. Hoivakodissa suomen kielen harjoittelujaksolla työskentelevä mies on puolestaan tehnyt asiakkaille kynsihuoltoa ja parranajoa. Monipuolisen toiminnan järjestämisessä ovat apuna vapaaehtoiset. Myyrinkodin ystävät on yhdistys, josta tulee säännöllisesti avustajia päivätoiminnan toteuttamiseen. Vapaaehtoiset voivat olla myös yksittäisiä henkilöitä, kuten yksi kirjojen lukija ja toinen haliberni-koirien omistaja. Hupposelle ja Mohammadille paras palaute työstä tulee asiakkailta. Kun muistisairas asiakas muistaa hoitajan nimeltä tai kun seuraavalle hoitojaksolle palaava asiakas halaa ja osoittaa tulevansa Myyrinkotiin mielellään. l Isona osana kulttuurin muutosta on ollut oppia tuntemaan asukkaat persoonina – katsoa diagnoosien ja vaipanvaihdon taakse. Työkaluksi tähän V Yksilölliset tarpeet huomioon Mirja Mohammad (vas.) ja Mirka Hupponen leipoivat pullaa yhdessä asukkaiden kanssa. Eila Korhonen osallistui leivontahetkeen. Kodinomainen elämä on nyt arkea Myyrinkodissa, ja se on vaikuttanut myös henkilöstön työhön. Mirka Hupponen ja Miriam Mohammad työskentelevät lähihoitajana Myyrinkodin hoivakodissa. Heidän osastollaan asiakkaat ovat lyhytaikaisessa hoidossa, kun esimerkiksi omaishoitaja pitää lomaa tai sairastuu. Hupponen ja Mohammad ovat molemmat olleet mukana hoivakodin ajattelu- ja toimintatapojen muutostyössä. – Aloimme haastatella asiakkaita heidän elämäntarinoistaan. Avautui uskomattomia kertomuksia ulkomailla eletyistä elämistä, työurista ja perhe-elämän käänteistä. Pääsin tutustumaan asiakkaaseen persoonana, kertoo Mirka Hupponen. Jokainen asiakas kertoo kykyjensä LÄHIHOITAJIA Kiinnostaako sinua vaihteleva työ, jossa on mahdollisuus oppia uutta? Lähihoitajat työskentelevät muun muassa kotihoidossa, Katriinan sairaalassa, vammaisten työ- ja päivätoiminnassa, vanhustenkeskuksissa ja päiväkodeissa. Tarjoamme monipuoliset työtehtävät kannustavassa työyhteisössä ja mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhön. Kollegat ja esimiehet huolehtivat hyvästä perehdytyksestä. Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen ovat Vantaalla olleet jo pitkään erityisenä painopisteenä. Tämä näkyy tutkitusti hyvänä esimiestyönä. Tule mukaan joukkoomme tekemään kuntalaisten arkeen vaikuttavaa työtä. Tarjoamme kehittymismahdollisuuksia ja kannustamme henkilöstöämme kohti selkeitä tavoitteita. Lue juuri nyt vapaana olevista paikoista www.vantaarekry.fi mukaan, joskus apuna ovat omaiset. Elämäntarinan kirjaamisen avulla pystymme laatimaan hoitosuunnitelman, jossa huomioidaan asiakkaalle merkitykselliset asiat ja mieluinen tekeminen, Miriam Mohammad lisää. Hoivakodin päiväohjelmassa ja asiakkaan hoitorutiineissa on huomioitu nämä tarinat ja asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Yksi pitää jalkapallosta, toiselle tärkeintä on oma rauha ja mahdollisuus olla vain. Kolmas kiittää saunasta: on kuin uudelleen syntyisi. Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen vaatii hoivakodin toiminnan suunnittelua, mutta se motivoi Hupposta ja Mohammadia työhön. Joskus toiveiden toteuttaminen edellyttää luovia ratkaisuja; haavekuva nurmikentän jalkapallo-ottelusta toteutetaan pehmopallolla ja saliin levitetyillä tuoleilla istuen. Erilaisuuden huomioiminen tuo työhön haastetta, mutta juuri samat asiat tekevät työstä myös mielekästä. – Työssäni tärkeintä on ihmisläheisyys, toisten kunnioitus. Saan kohdata vanhukset aikuisina ihmisinä, Hupponen kertoo. – Pidän työssäni viriketoiminnan suunnittelusta ja järjestämisestä. Saan tehdä asiakkaiden kanssa sellaisia asioita, jotka ovat minullekin mieluisia, kuten ystävänpäiväkoris- INKA AKKANEN TUULIA HALTTUNEN teiden askartelua. Talon virikeohjaaja antaa tarvittaessa vinkkejä ja tarvikkeita toimintahetkien järjestämiseen, Mohammad kertoo. hteisiin tiloihin on tuotu viherkasveja, tyynyjä ja koriste-esineitä. Ikkunoihin on ripustettu kukalliset verhot, parvekkeella loistaa lyhty. Seinällä on kuvia asukkaista ja työntekijöistä - täällä kukaan ei ole anonyymi. – Kulttuurin muutos on helppo aloittaa fyysisestä ympäristöstä, sanoo työyhteisökouluttaja Taina Semi. Vantaan hoiva- ja vanhainkodeissa on eletty muutoksen aikaa maaliskuusta 2013 lähtien. Projektia on vetänyt Ylen Hoivakoti kuntoon -ohjelmastakin tuttu Taina Semi, jolla on yli kymmenen vuoden kokemus hoivakodin johtamisesta. Kulttuurin muutoksen tavoitteena on ollut luoda ihmislähtöinen asenne vanhustyöhön ja pyrkiä pois laitosmaisesta hoitotyöstä ja tehtäväkeskeisestä suorittamisesta. Vantaan hoivakodeissa, Simonkylässä, Myyrinkodissa, Metsonkodissa ja sittemmin Malminiityssä, muutos näkyy fyysisen ympäristön lisäksi työntekijöiden asenteissa, asukkaiden viihtyvyydessä ja yleisessä ilmapiirissä. – Aiemmin saatettiin iltavuorossa päivitellä, kuinka on kiire kotiin. Nyt hoitajat järjestävät oma-aloitteisesti lauantaitansseja ja tulevat sinne vapaa-aikanaan. Jotkut olivat värvänneet puolisonsakin mukaan tanssittamaan mummoja, Semi hymyilee. antaan Myyrinkodissa on meneillään jokapäiväinen viriketoimintatuokio. Sen tarkoituksena on ylläpitää hoivakodin asiakkaiden toimintakykyä, tarjota halukkaille mielekästä ohjattua toimintaa ja tehdä hoivakodin arjesta elämän makuista. Viriketoiminta on osa pari vuotta sitten käynnistynyttä muutosta, jossa Vantaan vanhus- ja vammaispalveluissa hoivatyötä alettiin suunnitella uudelta pohjalta. Haluttiin saada aikaan kulttuurinmuutos, jonka myötä asiakkaat viihtyisivät tehostetussa asumispalvelussa kuin kotonaan, ja heidän toiveitaan ja rutiinejaan huomioitaisiin hoivatyön toteuttamisessa aiempaa paremmin. 10 Vanhustyön kulttuurin muutoksessa hoivatyö kumpuaa ihmisyydestä, ei tuloskeskeisyydestä. TUULIA HALTTUNEN INKA AKKANEN Painallus peukalolla, voinokare, voitelu ja lusikankärjellinen raesokeria. Käsi tekee kaiken tottunein ottein, niin kuin leivontapäivänä joskus menneinä aikoina. Puolen tunnin päästä päiväsaliin leijailee tuoreen pullan tuoksu. On kuin kotona olisi. Hoivakodissa ihmisellä on oma tarina Oma persoona pelissä on otettu Semin kehittämä tehtävä, jossa hoitajien on kerättävä sata asiaa omasta asukkaastaan. Asukkaalta kysytään elämän tärkeistä tapahtumista ja ihmisistä sekä mieltymyksistä, toiveista ja peloista. Jos asukas ei pysty itse kertomaan, hoitaja haastattelee tämän läheisiä ja kuuntelee myös sanatonta viestintää. – Sadan asian lista kirjoitetaan auki elämäntarinaksi, asukkaan omakuvaksi. Teksti kirjoitetaan minä-muotoon, sillä se auttaa hoitajia samastumaan asukkaisiin ja ymmärtämään heidän taustojaan, Semi selittää. Elämäntarina tarjoaa myös välineitä hoitotyöhön. Kun tunnetaan asiakkaan mieltymykset ja taustat, voidaan nämä asiat ottaa huomioon arjessa: joku haluaa nukkua aamulla pidempään, toiselle on tärkeää pukeutua kauniisti. Aikaa olla läsnä Toisena konkreettisena tehtävänä on ollut omahoitajuuden kehittäminen. Uudessa mallissa omahoitajat antavat tietyn määrän laatuaikaa jokaiselle asukkaalleen viikossa. Näin on pyritty vahvistamaan omahoitajan ja asukkaan suhdetta sekä aitoa läsnäoloa. – Asukkaan ja omahoitajan yhteisissä hetkissä on esimerkiksi letitetty hiuksia, retkeilty metsässä, käyty markkinoilla ja livahtivatpa jotkut omenavarkaisiinkin. Tehtävien mekaaninen suorittaminen hylätään ja mietitään enemminkin, mitä asukas haluaa ja miten hänellä on hyvä olla. Myös kielellä on merkitystä, sillä se sekä heijastaa todellisuutta että luo sitä. Ei ole yhdentekevää, puhutaanko Semi on kerännyt henkilökunnalta palautetta siitä, miten kahden vuoden muutoskausi on vaikuttanut työhön. – Monet ovat kokeneet, että työ on keventynyt ja myös sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Työpaikoille on syntynyt vahvaa yhteisöllisyyttä ja tunne siitä, että kaikesta voi puhua. Avoin ilmapiiri kannustaa kysymään rohkeasti apua ja hyödyntämään muiden ammattitaitoa, Semi kuvailee. Kulttuurin muutos tarkoittaa myös vapautta: on lupa toteuttaa asukkaan toiveita ja keksiä uusia työtapoja. Semin mielestä tämä näkyy vahvasti työntekijöiden asenteissa. Hoitajat ovat innostuneita, spontaaneja ja laittavat oman persoonansa peliin. Yksi kertoi puhkeavansa asukkaiden kanssa käytävällä tanssiin, toinen herätti asukkaat aamulla vastaleivottujen piparien tuoksuun. – Luovuus on lähtenyt liikenteeseen. Se on ollut hoitajien sisällä, mutta nyt sitä tehdään näkyväksi. Hoitaminenhan on taiteista kauneinta, siinä voi toteuttaa itseään. l TUULIA HALTTUNEN Psst! Kurkkaa Vantaan hoivakotien arkeen blogissa Naururyppyjä: www.naururyppyja.blogspot.fi Suklaata ja jännityssarjoja Aino Mikkola rakastaa suklaata, koruja ja kauniita vaatteita. Vaatekaappi pursuaa monenmoista asua, mutta ostoksilla käynti piristää aina. 87-vuotias Mikkola asuu Simonkylän hoivakodissa. Hän vietti lapsuutensa Suomenlinnassa, ja teki työuransa Helsingissä toimistosihteerinä. Simonkylässä ei arkea jaa tuntematon asukas ja tämän omahoitaja, vaan Aino ja Merike. He viihtyvät yhdessä, viimeksi naiset kävivät rintaliiviostoksilla. Aino on onnellinen, että sai omahoitajakseen juuri Meriken. – Sanoin hänelle, että sä oot sitten mun! Meillä on niin hyvä suhde, Aino hymyilee. Ainon mielestä muutkin hoitajat ovat hyviä, tosin muistuttaa etenkin nuorempia työntekijöitä, että ”nokkava ei saa olla”. – Täällä on kauhean hyvä palvelu. Näin laittavat tukankin, Aino kiittelee. Aino käy säännöllisesti askartelemassa, viimeksi valmistui kortti Merikelle. Hän nauttii myös tv:n katselusta, ja erityisesti hän pitää dekkareista. Hän arvostaa sitä, että hänen toivettaan seurata sarjoja omassa huoneessaan myös kunnioitetaan. – Saan olla rauhassa, kun oon sentäs tämän ikäinen. l TUULIA HALTTUNEN 11 S SAMI LIEVONEN SAKARI MANNINEN Kokeile asiointia myös sähköisesti ähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut lisääntyvät Vantaalla. Tällä hetkellä käytössä on muun muassa Duodecimin sähköinen terveystarkastus ja -valmennus, ajanvaraus runsaaseen 20 palveluun sekä sähköinen potilastiedon arkisto. Myös toimeentulotukea voi hakea sähköisesti. Potilastiedot kätevästi netistä Terveydenhuollon asiakasmaksuihin on tullut muutoksia 1. helmikuuta. Esimerkiksi perumatta jäänyt hammaslääkäriaika kustantaa enemmän kuin ennen. Asiakasmaksut vuonna 2015 Terveydenhuollon asiakasmaksuihin on tullut muutoksia helmikuussa. K Mitä Vantaalla tapahtuu? LÄHETÄ OMA VIDEO OSOITTEESSA vantaakanava.fi KATSO MUIDEN VIDEOITA VANTAASTA! Kalliokiipeilyä, lumigraffiteja ja toppahousutansseja. Tunnettuja kasvoja hiihtämässä ja uimassa, liki yhtä aikaa. Elokuvaohjaajia, muotiblogisteja ja virpojapoikia. unnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista peritään maksu, jollei lailla toisin säädetä. Osassa palveluista maksu voidaan periä henkilön maksukyvyn mukaan. Osa sosiaali- ja terveyspalveluista on säädetty maksuttomiksi. Maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuosittainen maksukatto. Palvelujen käyttäjille kalenterivuoden aikana aiheutuvat kustannukset voivat olla korkeintaan 679 euroa. Alle 18-vuotiaiden käyttämistä palveluista perityt maksut lasketaan yhteen hänen huoltajansa maksujen kanssa. Kun maksukatto ylittyy, palvelut ovat maksuttomia kaikille niille henkilöille, joiden maksut ovat yhdessä kerryttäneet maksukattoa. Maksukattoon ei kuitenkaan lasketa mukaan hammashoidon asiakasmaksuja. Terveyspalvelujen käyttäjän on itse seurattava maksukaton täyttymistä. Maksut merkitään terveyskeskuksesta saatavaan seurantakorttiin. Alkuperäiset maksukuitit on säilytettävä, sillä ne on esitettävä tarvittaessa. Todistuksen maksukaton täyttymisestä antaa terveyskeskus tai muu julkinen terveydenhuolto. Lääkekustannuksilla on oma kalenterivuosittainen kattonsa, joka on tänä vuonna 612,62 euroa. Katon ylitettyään asiakas maksaa vain 1,50 euron omavastuun lääkettä kohti. Korvauksen saa suoraan apteekista, kun esit- tää Kela-kortin ja Kelan ilmoituksen lisäkorvausoikeudesta. Korvausta voi myös hakea jälkeenpäin puolen vuoden ajan. Lisätietoja osoitteesta www. kela.fi/laakkeet_laakekatto. l VAPPU VIENAMO Esimerkkejä asiakasmaksuista • Käynti terveyskeskuslääkärin vastaanotolla: 16,10 euroa (peritään 18 vuotta täyttäneeltä kolmelta ensimmäiseltä käynniltä kalenterivuodessa). • Perumatta jäänyt aika: 39,60 euroa (peritään 15 vuotta täyttäneeltä ilman hyväksyttävää syytä käyttämättä jätetystä lääkäri- tai hammaslääkäriajasta). Lue lisää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista: www.vantaa.fi/asiakasmaksut Sekä paljon muuta! Tunnetko aluerahan? Aluerahaa voivat hakea yhdistykset ja yksityishenkilöt kaupungin arvojen mukaisiin kaikille avoimiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Aluerahan myöntämisperusteita päivitettiin tammikuussa 2015 niin, että niissä painotetaan yhteistyötä kumppanien kanssa. 12 Hakemuksia käsitellään noin kolmesti vuodessa. Tärkeintä on lähettää hakemus vähintään 21 päivää ennen tapahtumaa. Aluerahaa haetaan vuosittain noin sataan tapahtumaan tai tilaisuuteen. Haettavat summat vaihtelevat sadoista euroista muutamiin tuhansiin. Yhteensä noin 200 000 euron suuruista vuosittaista pottia jakavat seitsemän aluetoimikuntaa suuralueillaan sekä Svenska kommittén. Tuen tavoitteena on rakentaa viihtyisää ja turvallista elinympäristöä. Tyypillinen aluerahalla tuettava tapahtuma on kyläjuhla tai joulutapahtuma. Aluerahan hakuajat ja -ohjeet löydät osoitteesta www.vantaa.fi/alueraha. l PILVI KALLIO Sähköinen potilastiedon arkisto on otettu Vantaalla käyttöön marraskuussa. Pääset katsomaan omia potilastietojasi Omakanta-palvelun kautta osoitteessa www.omakanta.fi. Tiedot ovat karttuneet sähköiseen arkistoon sen käyttöönotosta lähtien. Vanhempia tietoja ei sähköiseen arkistoon olla viemässä. Voit itse määritellä omia tietojasi koskevat käsittelyoikeudet (luvat ja kiellot tietojesi antamisesta muiden terveydenhuollon yksiköiden käyttöön) Omakanta-palvelussa tai asioidessasi julkisissa terveyspalveluissa. Sähköinen ajanvaraus Tällä hetkellä sähköisesti voi varata aikoja runsaaseen 20 palveluun. Helmikuun alusta lähtien on myös Myyrmäessä ja Martinlaaksossa voinut varata aikoja terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Aikoja voi varata muun muassa äitiys- ja lastenneuvolaan, diabeteshoitajalle, fysioterapiaan, kouluterveydenhuoltoon, laboratorioon, papaja mammografiaseulontaan, lasten ja lapsiperheiden psykologipalveluihin, lasten lääkärivastaanotolle Koivukylän terveysasemalle, opiskelutervey- Voit asioida sähköisesti silloin, kun se sinulle parhaiten sopii, ajasta ja paikasta riippumatta. Tutustu sähköisiin palveluihimme: www.vantaa.fi/eterveyspalvelut www.vantaa.fi/esosiaalipalvelut Hakemuksesi perusteluksi toimidenhuoltoon, perhesuunnitteluneuvolaan, psykiatrisen sairaanhoitajan tat myös välttämättömät liitteet sähvastaanotolle, puheterapian perheval- köisesti hakemuksen yhteydessä. Voit mennukseen, terveysasemalle Haku- halutessasi saada myös päätöksen toinilaan, Länsimäkeen, Tikkurilaan, meentulotuesta kotikoneellesi. Myyrmäkeen ja Martinlaaksoon sekä terveysaseman päiväpoliklinikalle Klamydia- ja tippuritesti Korsoon. www.vantaa.fi/eterveyspalkotona velut Aikoja A-klinikalle, vammaisten Vantaalla on käytössä valtakunnallineuvontapalveluihin sekä lastenval- sesti uusi palvelu klamydian ja tipvojalle isyyden selvittämisessä voi purin torjunnassa. Telelab.fi -palvelu varata osoitteesta www.vantaa.fi/eso- tekee vantaalaisille mahdolliseksi testata helposti, onko saanut klamydiasiaalipalvelut. tai tippuritartunnan. Kirjaudu järjestelmään, tilaa näytepakkaus kotiin, Toimeentulotuki lähetä se laboratorioon ja saat tulokToimeentulotukea voit hakea myös sen. Tarkemmat ohjeet löydät osoitsähköisesti osoitteessa www.vantaa. teesta www.telelab.fi. l fi/esosiaalipalvelut. VAPPU VIENAMO Myyrmäen sosiaaliasema palvelee myös martinlaaksolaisia Martinlaakson sosiaaliaseman aikuissosiaalityön asiakaspalvelu eli sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien vastaanotto siirtyi Myyrmäkeen maaliskuun alussa. Toimeentulotukihakemuksen voi edelleen jättää Martinlaakson sosiaaliaseman postilaatikkoon, mutta muuten läntisen Vantaan aikuissosiaalityön asiakaspalvelu sijaitsee Myyrmäen sosiaali- ja terveysasemalla osoitteessa Jönsaksentie 4 (4. krs). Vantaalaiset voivat jättää toimeentulotukihakemuksensa myös Vantaan Kelan toimipisteisiin tai sähköisesti osoitteessa www.vantaa.fi/esosiaalipalvelut. Toimeentulotukeen ja päätöksiin liittyvissä asioissa saa neuvontaa keskitetyn puhelinpalvelun numerosta 09 8392 1119 arkipäivisin kello 8.15–16. Toimeentulotukihakemusten määrä Vantaalla on kasvanut merkittävästi (9,5 prosenttia) verrattuna edellisen vuoden keskiarvoon. Lokakuussa 2014 hakemuksia oli käsitelty Vantaalla 10 290 kappaletta, joista 10 246 oli tehty lakisääteisesti 7 päivässä. Tämä on 99,6 prosenttia kaikista hakemuksista. Tulos on pääkaupunkiseudun paras. Esimerkiksi Helsingissä vastaava luku oli 86,8 ja Espoossa 76,2. l VAPPU VIENAMO Arvioi nyt elämäntapojasi! Maksuton Duodecimin sähköinen terveystarkastus ja -valmennus on ollut vantaalaisten käytössä pian vuoden. Palvelun avulla voi arvioida omia elintapojaan, ja samalla saa ennusteen eliniästä. S ähköisen terveystarkastusohjelmiston avulla pystyy itse helposti kokeilemaan, miten elämäntapamuutokset, esimerkiksi liikunnan lisääminen, painonpudotus, alkoholinkäytön tai tupakoinnin vähentäminen vaikuttavat omaan eliniän ennusteeseen. – Kannattaa kokeilla ja katsoa, millaisiin asioihin on hyvä panostaa. Tähän mennessä sähköinen terveystarkastus näyttää olleen enemmän naisten juttu. Alle neljännes tarkastukseen osallistuneista on ollut miehiä. Kannattaa ehdottomasti mennä kokeilemaan!, kertoo vs. terveyspalvelujohtaja Eila Koivunen. Jokainen vantaalainen voi syöttää omat tietonsa Duodecimin sähköiseen järjestelmään. Tämän jälkeen ohjelma kokoaa raportin, joka kuvaa yleistajuisesti terveystilannetta ja osoittaa, missä menee hyvin ja missä taas on parantamisen varaa. Raportti on tulostettavissa, jolloin sitä voi hyödyntää esimerkiksi hoitaja- ja lääkärivastaanotolle mentäessä. INFO Palveluun voi rekisteröityä osoitteessa www.vantaa.fi/omahoito. Valmennuksella parempaa terveyttä Palvelu sisältää myös erilaisia sähköisiä valmennusohjelmia, joiden avulla jokainen pystyy itse kohentamaan terveystilannettaan. Suosituimpia valmennusohjelmia ovat olleet painonhallinta, terveellinen ravinto, univalmennus ja stressin hallinta. Valmennusohjelman on ottanut käyttöön noin kolmannes sähköisen terveystarkastuksen tehneistä. – Palvelu sisältää myös sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyviä valmennuksia, kuten positiivinen vuorovaikutus ja ristiriitojen ratkaisu parisuhteessa sekä lapsiperheiden valmennusohjelman. Ohjelmista saavat tukea myös diabeetikot ja astmaatikot terveydenhoitoonsa liittyvissä asioissa, Koivunen kertoo. Terveystarkastuksen pohjalta voi valita 8−12 viikkoa kestäviä terveysvalmennuksia, vaikkapa tupakoinnin lopettamiseksi, painon pudottamiseksi tai stressin hallintaan. Valmennusohjelmissa kirjataan itse seurantatietoja järjestelmään ja sähköinen ”valmentaja” lähettää viikoittain sähköpostitse ohjeita ja kannustusta. l VAPPU VIENAMO 13 Mielenkiintoiset loft-asunnot messujen oheiskohteena KAAVOITUSKATSAUS 2015 www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto Tärkeät luvut Kaupunkikeskus on Kivistön sydän Kivistön aseman ympärille tulee ajaton ja elävä kaupunkikeskus, joka edustaa sujuvaa arkea ja kestävää kaupunkisuunnittelua. Loft-asunnoissa viehättää ostajan vapaus päättää itse tyylistä, laadusta, huonejaosta ja materiaaleista. E nsi kesän asuntomessujen oheiskohteena on kolme erilaista loftasuntoa. Näyttelyasunnot ovat aivan messualueen tuntumassa, ja niiden uskotaan kiinnostavan erityisesti kävijöitä, jotka haluavat nähdä uudenlaista kerrostalorakentamista. Muuntuva asunto elää perheiden ja elämäntilanteiden mukana, sillä tiloja on helppo muuttaa myöhemmin tarvittaessa. Ostaja saa viimeistellä asuntonsa juuri haluamallaan tavalla ja mieleisillään materiaaleilla. Asunnot toteutetaan yhtenä suurena tilana, jonka voi jakaa huoneiksi tai jättää yhdeksi avaraksi tilaksi. Valmiiksi toteutetaan märkätilat, jolloin asukkaalle ei jää enää luvanvaraisia töitä. Keittiöissä ovat valmiina vain vesijohto, viemäri ja sähkövaraus, joten senkin voi helposti asentaa tarpeitaan vastaavaksi. - Pinnoiltaan viimeistelemätön asunto tarjoaa asukkaalle mahdollisuuden omaleimaisen ja persoonallisen kodin hankkimiseen, sanoo EKE Rakennus Oy:n myyntipäällikkö Katri Waris. KATI HARKOMA K Oheiskohteeseen ei pääsymaksua Koneisto-nimisen talon asunnot on rakennettu rivitaloon aivan messualueen viereen Timanttikiteenkuja 10:een. Koneisto on messuilla mukana oheiskohteena, mikä tarkoittaa sitä, että näyttelyasunnot ovat messualueen ulkopuolella ja niitä voi tulla katsomaan ilmaiseksi. Kävijät voivat tutustua näihin kohteisiin messujen aukioloaikoina. Yleisölle on avoinna kolme asuntoa, joista ensimmäinen esittelee loftasumisen uusimpia trendejä valmiine sisustuksineen, toinen on rakennettu valmiiksi käyttäen lisätyömateriaaleja ja kolmas asunto on jätetty raakapintaiseksi eli ostaja itse päättää pintarakenteet ja kalusteet. - Sisustamattomassa asunnossa kävijät voivat päästää mielikuvituksen valloilleen ja miettiä, miten kyseisen asunnon itse sisustaisivat, Waris sanoo. Aika moni uuden asunnon ostaja haluaa vaikuttaa muun muassa asunnon materiaalivalintoihin ja usein tiloja on aikojen saatossa tarvetta hiukan muunnella. - Haluaisimme herättää myös rakennusalaa miettimään, miten kerrostalorakentamista voisi kehittää yksilöllisempään suuntaan. l KATI HARKOMA Asuntomessut pidetään Vantaan Kivistössä 10.7.−9.8.2015. Messuilla on esillä asumisen monia muotoja ja tyylejä. 14 Miten yhden luukun periaate toimii? Uudiskohteiden rakentajien tulee varata aika neuvontapalavereihin, joissa rakentamisprosessi käydään läpi rakennusvalvonnan asiantuntijan kanssa. Ensimmäisen palaveriajan voi varata heti sopivan tontin ja pääsuunnittelijan löydyttyä, ennen kuin var- sinaisia suunnitelmia aletaan tehdä. Ensimmäiseen palaveriin olisi hyvä saapua yhdessä pääsuunnittelijan kanssa. Kun rakennussuunnitelman luonnos on valmis, voi varata ajan toiseen neuvontapalaveriin. Toisessa palaverissa rakennusvalvonnan asiantuntija tutustuu luonnokseen ja kertoo lupahakemuksen jättämisestä Lupapistepalvelun kautta. Suositeltavaa on, että kohteen pääsuunnittelija valmistelee ja toimittaa lupahakemuksen. Kun lupahakemus on saapunut käsiteltäväksi, rakennusvalvonnan asiantuntija hakee kaikki tarvittavat lausunnot rakennuslupaa varten. Järjestelmä lähettää sähköpostitse ilmoituksen hakijalle, kun rakennuslupa on myönnetty. Rakentaminen voidaan aloittaa, kun rakennuslupa saa lainvoiman ja kun Maisema muuttuu vähitellen Kaupunkikeskus on merkittävä yhteistyöhanke pääkaupunkiseudulla. Vantaan kaupungin kumppaneina ja toimijoina ovat Skanska, NCC, Hok-Elanto ja Kesko. Hanke sisältää erikoiskauppojen ja palveluiden runsaan valikoiman kauppakeskuksessa sekä kaksi hyper-kauppaa. Kaupungin palveluista tuodaan ensimmäisessä rakennusvaiheessa kirjasto- ja nuorisotilat sekä terveysasema. Asuntoja toteutetaan eri rakennusvaiheissa yhteensä noin 1500, mikä vastaa lähes vuosittaista Vantaan kerrostalotuotantoa. Kehäradan yli rakennetaan uusi silta ja Vantaankoskentien linjaus siirtyy sen avulla lähemmäksi YLEISKAAVAPÄÄLLIKKÖ Mari Siivola 09 8392 2745 Sakari Jäppinen 09 8392 2593 Anne Mäkynen 09 8392 2988 Paula Kankkunen 09 8392 2300 Jussi Viinikka 09 8392 2231 PATRICIA ESKELINEN U udistus on helpotus, sillä aiemmin rakennuslupaa varten saattoi joutua asioimaan esimerkiksi mittausosaston, kuntatekniikan keskuksen ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n kanssa erikseen. Nyt riittää, kun on yhteydessä rakennusvalvontaan. Lupahakemuksen voi toimittaa sähköisesti Lupapiste-palvelun kautta. Lupahakemuksen vastaanotettuaan rakennusvalvonnan henkilökunta hakee kaikki tarvittavat lausunnot hakijan puolesta. Uusien pientalojen lupaprosessiin on laskettu kuluvan normaalisti kahdeksan viikkoa. Vielä ei pystytä sano- maan varmasti, miten uusi järjestelmä vaikuttaa lupien käsittelyaikoihin. On kuitenkin oletettavaa, että käsittelyaika lyhenee. Yhden luukun palvelumalli on osoittautunut suosituksi. Ensimmäinen lupahakemus vastaanotettiin viime lokakuun lopussa. Helmikuun alkuun mennessä lupia oli saapunut kaikkiaan lähes 200. aupunkikeskus on kauppapaikka, työtiloja, palveluita, asuntoja, bussiasema juna-aseman vieressä, aukioita ja taidetta. Arkielämässä eri toimintojen yhdistelmä tarkoittaa sujuvaa työn, asumisen ja vapaa-ajan yhdistämistä. Junalla voi käydä töissä kaupunkikeskuksen toimistoissa tai palvelupisteissä, ja kotimatkalla voi piipahtaa kuntosalilla tai hakemassa uutuuskirjan kirjastosta. Lentokentälle pääsee 10 minuutissa. Jos taas kotona olo maistuu paremmalta, voi viettää rauhallista iltaa viherhuoneessa tai käydä iltakävelyllä Petikon laajoilla virkistysalueilla. Kivistön kaupunkikeskuksesta tulee monipuolinen kauppapaikka, mutta sinne tulee myös työtiloja, palveluita, asuntoja, aukioita ja bussiasema. moottoriväylää. Katujen ja rakennusten toteuttaminen edellyttää väliaikaisia järjestelyjä, mikä puolestaan tarkoittaa maiseman muuttumista vähitellen metsäisestä luonnontilasta kaupunkimaiseksi keskustaksi. Muutos on innostanut arkkitehteja ja suunnittelijoita ideoimaan luontoon liittyviä aiheita: julkisivuissa on kehitelty mäntymetsän runkojen väriskaalaa, luonnon kiviä tuodaan kivivirraksi rakennuskokonaisuuden läpi ja katoilla käytetään viherkattoja. Suunnittelu etenee vuoden 2015 keväällä ja tavoitteena on kaupunginvaltuuston käsittely ennen kesälomakautta. l LEA VARPANEN YLEISKAAVA | KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rakennusluvan saa nyt yhdeltä luukulta Rakennusvalvonnassa on otettu käyttöön uusi periaate pientalojen rakentajille. • Asumista n. 85 000 kerrosneliötä • Kaupan tiloja 1. vaiheessa 60 000 kerrosneliötä ja 2. vaiheessa lisäksi 40 000 kerrosneliötä • Palvelutiloja 30 000 kerrosneliötä • Työpaikkatiloja 122 000 kerrosneliötä • Julkisia rakennuksia 8 000 kerrosneliötä aloituskokous on pidetty. Rakennuslupa tulee lainvoimaiseksi noin kaksi viikkoa rakennuslupapäätöksen jälkeen. Aloituskokouksessa käydään läpi rakentamisaikainen toiminta. l PIRKKO VÄÄNÄNEN YK0044 AVIAPOLIKSEN KAAVARUNKO Aviapoliksen ydinalueelle laaditaan voimassa olevaa yleiskaavaa tarkentava kaavarunko, joka mahdollistaa alueen rakentumisen urbaaniksi ja viihtyisäksi monitoimintaiseksi kaupunkikeskustaksi. Valmistuttuaan kaavarunko ohjaa alueen asemaakaavoitusta ja hankekehittämistä. Työtä tehdään laajan yhteistyöverkoston kanssa siten, että suunnitteluun saadaan mukaan myös yksityisten toimijoiden ja maanomistajien uudet ideat. Kaavarunko valmistuu syksyyn 2015 mennessä. (Siivola, Häsänen, Jäppinen, Mäkynen, Heikkola, Kujala) YK0042 LUOTEIS-VANTAAN OSAYLEISKAAVAN POHJASELVITYS Selvityksen pohjalta voidaan vaikuttaa käynnissä olevan 4. vaihemaakuntakaavan sisältöön. Maakuntakaavan teemoina ovat muun muassa elinkeinot ja logistiikka, viherrakenne ja kulttuurimaisemat. Selvitystyö pohjaa tulevia yleiskaavatöitä ja valmistuu kevään 2015 aikana. (Siivola, Viinikka, Mäkynen) YK0045 YLEISKAAVAN MUUTOS Kaivoksela Joukkoliikennekaupunki Vantaa -työssä linjattiin aluekokonaisuuksia, joiden muuttaminen nykyistä tehokkaampaan käyttöön vahvistaisi kestävään liikkumiseen perustuvaa kaupunkikehitystä. Kaivokselan vajaakäyttöinen työpaikka-alue vuonna 2015 käynnistyvän Jokeri 2:n varrella on yksi näistä aluekokonaisuuksista. Myös maanomistajilta on saatu ehdotuksia alueen muuttamisesta asuinkäyttöön. Yleiskaavan muutoksen valmistelu käynnistyy loppukeväästä siten, että alueen asemakaavojen laadinta voidaan käynnistää tarvittaessa rinnakkain muutosprosessin kanssa. (Siivola, Mäkynen, Jäppinen, Rajala) HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Helsingin seudun aiesopimuksen 2012–2015 edellyttämän maankäyttösuunnitelman ja siihen sisältyvän asuntostrategian sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) luonnokset valmistuivat loppuvuodesta 2014. Alkuvuodesta suunnitelmaluonnoksia muokataan lausuntojen pohjalta siten, että ne valmistuvat huhtikuun alkuun mennessä seuraavien MAL-sopimusneuvottelujen pohjaksi. (Siivola, Jäppinen) UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on edennyt luonnosvaiheeseen. Kaavan tavoitteena on tukea kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellamaalla. Neljäs vaihekaava on aiempia maakuntakaavoja strategisempi. Siinä määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat muun muassa seuraavien teemojen osalta: elinkeinot, logistiikka, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaan laaditaan Östersundomin aluetta koskeva täydennys, joka tulee sisäl- tämään myös 4. vaihemaakuntakaavan teemat. (Siivola, Mäkynen, Jäppinen, Heikkola, Viinikka) YK0035 ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA Yleiskaavaehdotus on nähtävillä ja lausunnoilla heti alkuvuodesta 2015. Tavoitteena on, että kommenttien pohjalta muokattu yleiskaava lähtee vahvistumiskäsittelyyn vuoden 2015 aikana. (Siivola, Karisalo) YK0038 VANTAAN VIHERRAKENNE Viheralueselvitys päivitetään ja uudistetaan. Viherrakennetta tarkastellaan myös ekosysteemipalveluiden näkökulmasta. Selvityksessä käsitellään viherverkoston kasvupotentiaalia ja jatkuvuutta, viherverkoston tarjoamia virkistysmahdollisuuksia, virkistysalueiden saavutettavuutta ja käyttöpainetta, viljelymaata ja metsiä luonnonvarana sekä luonnon monimuotoisuutta. Kaavoissa varatun viheralueverkoston lisäksi tarkastellaan myös tonttimaan kasvullisten alueiden merkitystä viherrakenteen osana. (Mäkynen) lä 2014 vahvistetussa toisessa vaihemaakuntakaavassa. Vantaan kaupan palveluverkkoselvitys tarkentaa maakuntakaavan ratkaisuja kuntatasolle ja ottaa kantaa kaupan maankäytölliseen ohjaamiseen muuttuneessa toimintaympäristössä. Selvityksessä mitoitetaan kaupan liiketilan lisätarve ja osoitetaan sen alueellinen jakautuminen, määritellään kaupan alueiden rajaukset sekä uudet potentiaaliset kaupan paikat. Selvitys tehdään yhteistyössä kaupan edustajien kanssa. Vantaan kaupan palveluverkkoselvitys palvelee muun muassa tulevia yleis- ja asemakaavatasoisia suunnitelmia. (Heikkola) KESTÄVÄ JA KOKONAISVALTAINEN HULEVESIEN HALLINTA Viherrakenneselvityksen rinnalla tehdään yleiskaavatasoinen tarkastelu hulevesien hallinnasta ja purojen kantokyvystä maankäytön yhteensovittamiseksi. (Kankkunen) YK0043 KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Seudulliset kaupan kysymykset on ratkaistu syksyl- 15 LÄNSI-VANTAA | KAAVOITUSKATSAUS 2015 KIVISTÖ | KAAVOITUSKATSAUS 2015 A38 ASKISTO 200500 Lehtokujalle omakotitontteja sekä Pikkujärven ja Kakolanmäen alueet. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Kallaluoto) LÄNSI-VANTAA ASEMAKAAVAYKSIKKÖ ALUEARKKITEHTI Timo Kallaluoto 09 8392 2675 Johanna Rajala 09 8392 2238 Hanna Tiira 09 8392 8786 Mikko Järvi 09 8392 2701 A39 PETIKKO 261500 Vihdintie ja Tiilipojanlenkki 9. Nähtäville keväällä. (Kallaluoto) A40 LUHTAANMÄKI 310200 Luhtaanmäki 2, Klaukkalantien liittymään tiepalvelualue. Valmisteluvaiheessa. (Kallaluoto) A1 HÄMEENKYLÄ 002220 Tuomelan koulutontti asumiseen. Nähtäville keväällä. (Kallaluoto) A41 SEUTULA 330200 Pirttiranta. Valmisteluvaiheessa. (Kallaluoto) A42 KIILA 002172 Lavanko, moottoriradan lisäalue. Nähtäville keväällä. (Kuparinen) A2 MYYRMÄKI 002232 Piipuistoon asuntorakentamista, Raappavuorentie 3. Nähtäville keväällä. (Kallaluoto) A43 YLÄSTÖ 402100 Ylästö 7, pientaloja Isonmännyntielle ja Tolkinkylänkujalle. Valmisteluvaiheessa. (Kallaluoto) A3 MYYRMÄKI 002251 Ruukkukujalle palvelukeskus vanhuksille ja vammaisille. Nähtäville keväällä. (Kallaluoto) A4 MYYRMÄKI 001925 Myyrmäen keskustaan korkeatasoinen kaupunkikeskus, tehokasta rakentamista ja laadukas julkinen ulkotila. Suunnittelu- ja toteuttamiskilpailu päättyy. Valmisteluvaiheessa. (Tiira) A5 MARTINLAAKSO002178 Martinkeskus puretaan, sen tilalle asuntorakentamista, päivittäistavarakauppa ja muuta liiketilaa. Nähtäville kesällä. (Rajala) A6 MARTINLAAKSO 002031 Laajavuoren koulutontille asuinkerrostaloja, päiväkoti ja liiketilaa. Nähtäville kesällä. (Rajala) A7 YLÄSTÖ 002242 Tuupakantie 22 ja 24, rakennusoikeutta lisätään. Nähtäville keväällä. (Kuparinen) A8 HÄMEVAARA 001901 Köysikujalle toimisto- ja asuntorakentamista sekä tie- ja katualueet. Kaavatyö alkaa. (Kallaluoto) A9 HÄMEENKYLÄ 121300 Hämeenkylän kartanon kaava ajantasaistetaan ja Vanhankyläntien toimistotontti muutetaan asumiseen. Nähtäville syksyllä. (Kallaluoto) A10 HÄMEENKYLÄ 002207 Ainonkujalle ja Vakokujalle asuntoja. Nähtävillä keväällä. (Kallaluoto) A11 VAPAALA 002048 Rajatorpan asemakaavan ajantasaistaminen ja pysäköintijärjestelyt. Ostoskeskuksen paikalle on haettu asuinja liiketaloa. Nähtäville syksyllä. (Kallaluoto) A12 VAPAALA 002120 Vapaalantie 10 c, pientalotontteja. Valmisteluvaiheessa. (Kallaluoto) A13 VAPAALA JA VARISTO 141100 Luhtitien katulinjaus ja lähivirkistysalue. Valmisteluvaiheessa. (Kallaluoto) A14 VARISTO 002098 Sarkatie 4 ja 7, liike- ja toimistotilaa ja tiealuetta. Valmisteluvaiheessa. (Kallaluoto) A15 VARISTO 002189 Ulkoniitylle pientaloja ja Haravakuja 19, tontin laajennus. Kaavatyö alkaa syksyllä. (Kallaluoto) A16 VARISTO 002253 Riihimiehentie 8, tilaa vaativan vähittäis- 16 A44 YLÄSTÖ 002127 Kuukusentien omakotitontit. Päätöskäsittely keväällä. (Kallaluoto) A45 YLÄSTÖ 002212 Linkokuja 8, yritystontin laajennus. Nähtäville syksyllä. (Kuparinen) A28 MARTINLAAKSO 002245 Laajaniitynkuja 5, kolme uutta 8-kerroksista kerrostaloa, jolloin yksi A17 MYYRMÄKI 002049 Uoma- kerrostalo puretaan. Nähtäville tien länsipäähän asuinkerrostalo- keväällä. (Kallaluoto) ja (Loisketie), Luhtitie ja Raappavuoren virkistysaluetta. Kaavatyö A29 MARTINLAAKSO 002249 Raiviosuonmäki 1:n pysäköintitontilalkaa keväällä. (Tiira) le 7-kerroksinen asuintalo, johon A18 MYYRMÄKI 002156 Uomatien myös liiketilaa. Raiviosuonmäki eteläpuolelle ja Raappavuoren- 7:n kerrostalot korvataan uusiltien länsipuolelle asuinkerrostalo- la 6−7-kerroksisilla asuintaloilla. ja (Lainerinne ja Suistokuja). Kaa- Nähtäville kesällä. (Rajala) vatyö alkaa keväällä. (Tiira) A30 MARTINLAAKSO 002257 RaiA19 MYYRMÄKI 002217 Eräkuja 2, kukuja 4, uusi kuusikerroksinen asuinkerrostalo. Kaava hyväksyt- kerrostalo. Nähtäville keväällä. ty. (Kallaluoto) (Järvi) A20 MYYRMÄKI 002230 Ojapuis- A31 MARTINLAAKSO 001307 toon asuntorakentamista, Uoma- Viherpuisto 3, Martinlaaksontie tie 2b. Valmisteluvaiheessa. (Kal- 24, kerrostaloja. (Rajala) laluoto) A32 MARTINLAAKSO 001307 A21 MYYRMÄKI 002231 Ajopuun- Viherpuisto 3, Martinlaaksontie puistoon asuntorakentamista, 26, pientaloja (Rajala) Rajatorpantie 18. Valmisteluvaiheessa. (Kallaluoto) kaupan suuryksikkö. Nähtäville keväällä. (Kallaluoto) A22 MYYRMÄKI 002235 Uomarinteen päähän 6−8-kerroksinen asuinkerrostalo. Nähtäville keväällä. (Rajala) A33 MARTINLAAKSO, VANTAANLAAKSO, Viinikkala181000 Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet. Kaava hyväksytty. (Järvi) A34 VANTAANLAAKSO 002222 Myllymäen koulu- ja pysäköintitontit toimitilatonteiksi. Nähtäville keväällä. (Kallaluoto) A35 VANTAANLAAKSO 181100 Stenbackan ja Smedsin tiloille omakotitaloja sekä Ylästöntien katualue ja Martinkylänranta. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Kallaluoto) A46 YLÄSTÖ 002213 Ahokuja 6, kolme omakotitonttia. Nähtäville kesällä. (Järvi) A47 YLÄSTÖ, VIINIKKALA 400700 Voutilan kylän suojelu ja vähäinen täydennysrakentaminen. Valmisteluvaiheessa. (Kallaluoto) A48 VIINIKKALA 002073 Turvalaaksonkujalle tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikkö. Valmisteluvaiheessa. (Kallaluoto) K11 PIISPANKYLÄ 211800 Liikuntakeskus Tikkurilantien eteläpuolelle. Kaavatyö alkaa syksyllä. (Kujala) KIVISTÖ ASEMAKAAVAYKSIKKÖ K12 KIVISTÖ 002216 Hiekkakiventie 14, puistoalueen liittäminen tonttiin. Kaava hyväksytty. (Zukale) KAAVOITUSPÄÄLLIKKÖ Lea Varpanen 09 8392 2247 Anna-Riitta Kujala 09 8392 9306 Riikka-Maija Pihlaja 09 839 25025 Veli-Pekka Ristimäki 09 8392 2395 Kai Zukale 09 8392 2232 K13 KIVISTÖ 002265 Vantaankoskentien ja Tikkurilantien eritasoliittymän ramppien väliin polttonesteen jakeluasema. Kaavatyö alkaa keväällä. (Zukale) K14 KIVISTÖ R00120 Kivistön koulun ympäristön rakentamisohje. Työ alkaa keväällä. (Ristimäki) K1 PIISPANKYLÄ 211700 Mestarintien ja Tikkurilantien liittymän siirto. Kaavatyö alkaa keväällä. (Zukale) K2 KIVISTÖ 230800 Kivistön Kaupunkikeskus 1 sijoittuu valtatie 3:n, Tikkurilantien, Keimolantien (ent. Vanhan Nurmijärventien) sekä Syväkiventien rajaamalle alueelle. Kaavasuunnittelu sisältää runsaasti eri toimintoja, kauppakeskuksen, linja-autoterminaalin, yksityisiä ja julkisia palveluja, asumista, jne. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn keväällä. (Ristimäki, Pihlaja, Kujala) K3 KIVISTÖ 231600 Asumista ja päiväkoti nykyisen koulun ympäristöön. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Ristimäki) K4 KIVISTÖ 231800 Keskustaasuminen 5, ns. Herkules-korttelit Kehäradan ja Safiiriaukion eteläpuolella, Keimolantien itäpuolella sisältää asumista (n. 950 uutta asukasta). Kaavaehdotusaineisto on nähtävillä 25.2.−26.3.2015 K15 KIVISTÖ 232200 Linnan kartanon alue: suojelukysymykset, hevosmaneesi, lisärakentaminen. Kaavatyö alkaa keväällä. (Pihlaja) K16 LAPINKYLÄ 240600 Asumista Sinikvartsinkadun länsipuolelle. (Pihlaja) K17 LAPINKYLÄ 240700 Asumista Sinikvartsinkadun eteläpuolelle. (Pihlaja) Tavoitteena saada kaava päätöskäsittelyyn syksyllä 2015. (Kujala) K5 KIVISTÖ 232000 Keskustaasuminen 7, Tikkurilantien varressa, sisältää ko. tien siirron, asumista (n. 2500 uutta asukasta) ja toimitilarakentamista. Nähtäville keväällä. (Varpanen, Kujala) K8 MYLLYMÄKI R00121 Vehkalan 1. työpaikka-alueen rakentamisohje. Työ alkaa keväällä. (Ristimäki) K6 LAPINKYLÄ 240400 Riipiläntien varren yleissuunnitelma ja ensimmäinen asemakaava. Yleissuunnitelma alkaa keväällä. (Pihlaja) K9 KIVISTÖ 231900 Keskusta-asuminen 6, ns. Puu-Kivistö keskustan pääkadun, Ruusukvartsinkadun ja Kehäradan välisellä alueella sisältää asumista (n. 1000 uutta A49 VIINIKKALA 001983 Varsikujan liittäminen tonttiin. Valmisteluvaiheessa. (Järvi) A36 ASKISTO 002112 Askinpuistikkoon omakotitontteja. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Kallaluoto) A49 VIINIKKALA 002267 Varsikujalle liiketilaa. Nähtäville keväällä. (Järvi) A37 HÄMEENKYLÄ, VARISTO, Askisto 200400 Kehä III:n tiealue Espoon rajalta Vihdintielle, omakotitontteja ja yritystontti Askistoon, yritystontti Varistoon sekä katu-, virkistys- ja luonnonsuojelualueita. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Kallaluoto) A50 VIINIKKALA 002268 Tikkurilantie 143, rautatien kuilu. Nähtäville keväällä. (Kallaluoto) K7 LAPINKYLÄ 240500 Asumista Sinikvartsinkadun pohjoispuolelle. Sinikvartsinkadun jatke Riipiläntielle. Kaavatyö alkaa keväällä. (Pihlaja) A25KAIVOKSELA 001721 VANHAN Kaivokselan asemakaavan ajantasaistaminen suojelutarpeineen ja pysäköintijärjestelyt. Valmisteluvaiheessa. (Rajala) A26 KAIVOKSELA 002072 Laitilankuja 7, tarpeeton katualue liitetään tonttiin. Valmisteluvaiheessa. (Järvi) A27 KAIVOKSELA 001989 Kaivokselan ostoskeskuksen tilalle on haettu asuntorakentamista ja liiketilaa. Valmisteluvaiheessa. (Rajala) K10 PIISPANKYLÄ 002264 Varman teollisuustontin asemakaavan ajantasaistaminen. Kaavatyö alkaa keväällä. (Zukale) K18 MYLLYMÄKI 251000 Vehkalan työpaikka-alueet 2 sijaitsee Myllymäessä, Kehä III:n pohjoispuolella, valtatie 3:n länsipuolella. Alueen pinta-ala on noin 4,8 ha. Lähtökohtana on laajentaa Vehkalan rakenteilla olevaa työpaikka-aluetta sekä lisätä ja monipuolistaa alueen yritystoimintaa palvelevia tonttivarantoja. Nähtäville keväällä. (Ristimäki) K19 MYLLYMÄKI 251100 Pääkonttoritontti Vehkalan aseman yhteyteen. (Ristimäki) Taide tulee osaksi kivistöläisten elämää vaan kaikki perustuu yhteistyöhön ja yhteiseen tahtoon tuoda elämyksiä arkeen. Yhteistyössä on toimittu sekä valtion että yksityisten rakentajien kanssa, kaupunki tuo myös oman panoksensa aukioille, kaduille ja puistoihin. Näin eri hankkeisiin on saatu Suomen eturivin taiteilijoita tuomaan panoksensa Kivistön katukuvaan. A23 MYYRMÄKI 002243 Kilterinkuja 4, asuntorakentamista. Kaavatyö alkaa keväällä. (Tiira) A24 MYYRMÄKI 152300 Kehä II:n Korutien liittymä, Honkasuontunneli, kerrostalotontin ajojärjestely, Kilterinmäenpuisto, Naapurinniitty ja Löydöspuisto. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Kallaluoto) asukasta). Kaavatyö laaditaan kaupungin omana työnä, ja sen yhteydessä selvitetään mm. puurakentamisen mahdollisuuksia. Tavoitteena on saada kaavaehdotusaineisto syksyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn ja nähtäville. (Kujala) Miten taide ilmenee? Taiteen toteutukset perustuvat uuteen toimintamalliin: asemakaavoissa edellytetään, että taide liitetään kaikkeen rakennus- ja ympäristösuunnitteluun alusta alkaen. K ahdeksan vuoden kehitystyön tuloksia alkaa näkyä jo konkreettisesti Kivistössä, osa odottaa valmiine suunnitelmineen oikeaa aikaansa. Keimolanmäessä entisen moottoristadionin valvontatornin muutos valo- ja ääniteokseksi toteutetaan, kun asukkaita on muuttanut sen äärelle uusiin kerrostaloihin. Arkkitehdeista ja taiteilijoista muodostetut työparit tekevät yhdessä töitä, etsivät ideoita ja laativat ensin rakentajien hyväksymät alustavat esitykset taiteen muodoista ja sijainneista. Asemakaavasuunnittelija Anna-Riitta Kujala on ohjannut ja koonnut esityksistä yhteisen Taiteen konseptin. Taiteen hintaa ei ole määrätty prosenttina rakentamiskustannuksista, Taide näkyy Kivistössä jo heti asemalla, kun värikylläiset seinät ottavat vastaan kannenalaisella asemalaiturilla. Tunnelin pohjoisseinään on jo toteutettu suurin osa Leonhard Lapinin seinämaalauksesta. Loppuosa odottaa Kvartsiraitin tulevia rakentamisvaiheita. Asemalle ratakaukalon pohjoissivustalle on myös toteutettu usean sadan metrin mittainen graafinen taideteos. Sen aiheena on metsän muuttuminen kaupungiksi. Kvartsiraittia länteen mentäessä Hämeenlinnanväylän ali katetusta tilasta löytyy tulevaisuudessa mittava seinämaalaus eläinhahmoineen. Tikkurilantien kevyen liikenteen alitukseen toteutetaan ensi keväänä sei- nämaalaus, joka on suunniteltu yhteistyössä nuorten kanssa. Keskustassa toteutetaan useita taideteoksia, jotka ovat kiinteä osa asuinrakennuksia. Tällainen taideteos voi olla esimerkiksi sateenkaaren väreissä hehkuva julkisivu. Ensimmäisenä teoksista julkistettiin helmikuussa Pertti Metsälammen värilasiteos Peikonkiven pihan kulkuportissa. Kaupunki on jo toteuttanut osan värikiveyksistä, joita tulee Jaspiskujalle sekä Ruusu- ja Lumikvartsinkadulle. Gobo-valoilla heijastetaan jalkakäytäville Aurinkokiven kehrän ja Rubiinin kuviot. Lasten kanssa on tehty asuntomessualueen Tiikerinsilmään eläinaiheisia pronssivaluteoksia, jotka sijoitetaan aukion muun kiveyksen sekaan. Aurinkokiven julkiseen rakennukseen toteutetaan sisäänkäynnin yhteyteen taidekilpailun voittajan teos vuonna 2016. Kaupunki tekee yhteistyötä Vantaan Energian kanssa verhoamalla sähköjakokaappeja taideteosten kuvilla, jotka vaihdetaan kahden-kolmen vuoden välein. Kivistön, ja koko Vantaan ensimmäinen Katugalleria voidaan avata vielä tänä vuonna! l LEA VARPANEN 17 KESKI-VANTAA | KAAVOITUSKATSAUS 2015 ITÄ-VANTAA | KAAVOITUSKATSAUS 2015 ITÄ-VANTAA ASEMAKAAVAYKSIKKÖ KESKI-VANTAA ASEMAKAAVAYKSIKKÖ ALUEARKKITEHTI Vesa Karisalo 09 8392 2684 ALUEARKKITEHTI Asta Tirkkonen 09 8392 6185 Lassi Tolkki 09 8392 2678 Noora Koskivaara 09 8392 3608 Eeva Sauramo 09 8392 3045 Mikel Aizpuru-Ruiz 09 8392 2234 Jukka Köykkä 09 8392 2261 Jyrki Nieminen 09 8392 2670 Merja Häsänen 09 8392 2127 Minna Koskinen 09 8392 3440 Ritva Kotilainen 09 8392 2335 Seppo Niva 09 8392 8044 Anna-Liisa Vanhala 09 8392 2035 Satu Onnela (sij.) 098392 2478 C1 HAKKILA 062400 Vantaan Akselin kaavarunko 2 laaditaan Hakkilan pohjoisosien tulevan asemakaavoituksen lähtöaineistoksi. Valmisteluvaiheessa. (Köykkä) B1 PAKKALA 511800 Backaksen kartano. Kaavatyössä tutkitaan nykyisten rakennusten suojelutarvetta ja täydennysrakennusmahdollisuutta kulttuurihistoriallisista ja maisemallisista lähtökohdista. Valmisteluvaiheessa. (Kotilainen, Häsänen) C2 HAKKILA 002095 Honkatalon alueen asemakaavaa tarkistetaan vastaamaan Honkakallionkuja 2:en siirtynyttä Metso Oyj:n teollisuustoimintaa. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn keväällä. (Köykkä) B2 VEROMIES 002150 Asuinalue laajenee Aerolassa. Valmisteluvaiheessa. (Häsänen) C3 HAKKILA 002118 Oy Kontino Ab laajentaa tuotantotiloja Hakintie 6−8 tonteilla, jotka yhdistetään. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Sauramo) B3 VEROMIES 002151 Kehäradan Aviapolis-aseman ympärille kaavoitetaan kaupunkikeskus, johon tulee toimistoja, asuntoja ja liiketilaa sekä muita palveluita. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn keväällä. (Kotilainen) C4 HAVUKOSKI 002186 Tarhapuiston purettavan koulun tilalle asuinkerrostalorakentamista. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn keväällä. (Tolkki) B4 52. VEROMIES 002258 Huberin halli. Kaavatyö alkaa keväällä. (Kotilainen) B6 TIKKURILA 002228 Talvikkitie 7-9. Entisen Anttilan tavaratalon paikalle kaavoitetaan keskustamaista kerrostaloasumista. Pysäköinti sijoittuu tontille osittain maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Katutasoon tulee liiketilaa. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Niva) B7 TIKKURILA 002229 Osoitteeseen Orvokkitie 20 suunnitellaan kaksi kolme- ja viisikerroksista asuinkerrostaloa. 40–50-luvuilla rakennetut pientalot ja myymälärakennus puretaan. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Koskinen, Kotilainen) B8 TIKKURILA 062600 Tikkurilan kaavarunko määrittelee reunaehdot alueen tuleville asemakaavamuutoksille. Kaava hyväksytty. (Tirkkonen) B9 TIKKURILA 002237 Orvokkikuja 1:ssä on tarkoituksena aluksi rakentaa uusi rakennus nykyisen viereen, Tikkurilantien varteen. Myöhemmin vanha rakennus puretaan ja tilalle rakennetaan uusi. Kerrosluku kasvaa nykyisestä neljästä enimmillään kahdeksaan kerrokseen. Nähtäville keväällä. (Niva) rakennetaan asumista sekä päiväkoti. Kaavatyö alkaa keväällä. (Kotilainen) B13 JOKINIEMI 002234 Metsäntutkimuslaitoksen tontille suunnitellaan neljä kolme- ja nelikerroksista kerrostaloa, jotka sijoittuisivat olemassa olevien rakennusten luoteis- ja koillispuolelle. Alueella on Metsäntutkimuslaitoksen vuosina 1909−1950 rakennettuja rakennuksia, joista suurin osa on suojeltu asemakaavalla. Rakennuksia ei tarvita enää valtion omaan käyttöön ja niille etsitään uusi käyttötarkoitus. Nähtäville syksyllä. (Koskinen) B14 VIERTOLA 002147 Kultarikontie 5−7:ssä sijaitsevat huonokuntoiset rakennukset on tarkoitus korvata uusilla kerrostaloilla. Kerrosluku nykyisiin rakennuksiin nähden kasvaa, Kultarikontie pyritään säilyttämään pienimittakaavaisena ja vehreänä. Autopaikat sijoitetaan pääosin pihakannen alle. Nähtäville keväällä. (Niva) B15 VIERTOLA 002256 Hernetie 1 (Niva) B10 TIKKURILA 002247 Rautatiealueen laajennus. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Koskinen) B16 VIERTOLA 002174 Talvikkitie 38:ssa Pajunotkon tontin nykyinen vuonna 1964 valmistunut 3-kerroksinen asuinkerrostalo on tarkoitus purkaa ja tilalle rakentaa 6−7 -kerroksinen asuinkerrostalo. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn keväällä. (Niva) B11 TIKKURILA 002254 Tikkurilan kirkon kortteli. Kaavatyö alkaa syksyllä. (Niva) B17 TAMMISTO 002171 Sähkötie 3-5, asemakaava ajan tasalle. Nähtäville keväällä. (Onnela) B12 TIKKURILA 002263 Veturipolku 8, Kaavamuutoksessa puretaan vanhat rakennukset ja tilalle B18 TAMMISTO 002255 Sähkötie 1. Tontin käyttötarkoituksen muuttaminen liike-, toimisto- ja liikuntatiloiksi. (Koskinen) 18 B19 PAKKALA 002194 Hotelli- ja kylpyläkeskus Flamingo laajenee nykyisen pysäköinti- ja huoltopihan päälle. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Niva) B28 HIEKKAHARJU002261 Kulleropuisto. Alueelle kaavoitetaan kerrostalo- ja rivitaloasumista. Kaavatyö alkaa syksyllä. (Kotilainen) B35 KOIVUHAKA 002211 Uusitie 12 ja 15. Varikon järjestelyt ja kahden omakotitontin laajennus. Valmisteluvaiheessa. (Vanhala) B29 HIEKKAHARJU002227 Talkootie 1:een, entisen Elannon punatiilisen, vuonna 1938 valmistuneen yksikerroksisen liikerakennuksen tilalle on suunnitteilla 6-kerroksinen asuinkerrostalo. B21 PAKKALA 002236 Tammiston Osa vanhasta liiketilan julkisivussähköasema laajenee. Nähtävilta säilytetään. Nähtäville keväällä. le ja päätöskäsittelyyn syksyllä. (Kotilainen) (Onnela) B30 TIKKURILA 002190 Hotelli B22 VEROMIES 002191 70-luvun Vantaa laajentaa Tikkurilantien kerrostalot puretaan ja tilalle katualueen päälle. Uutta rakenrakennetaan kolme kuusikerroksisnusoikeutta 4 500 kerrosneliömetta pistetaloa ja yksi kolmekerrokriä. Nähtäville syksyllä. (Niva) sinen pienkerrostalo. Nähtäville keväällä. (Niva) B31 JOKINIEMI 002262 Gammelbacka, alueelle on suunnitB23 VEROMIES 002196 Pyhtään- teilla kaksikerroksisia luhtitaloja korventie 8. Alueen käyttötarkoija yksikerroksisia erillispientaloja. tus muutetaan teollisuudesta asu(Koskinen) miseen. Kaavatyö alkaa syksyllä. (Häsänen) B32 SIMONKYLÄ 002153 Kallioimarteenrinteeseen kerrostalo, B24 VEROMIES 002204 Perin- johon asuntoja on tulossa 30−40 tötie 5. Alueen käyttötarkoitus kappaletta. Nähtäville keväällä. muutetaan asumiseen. Kaavatyö (Koskinen) alkaa keväällä. (Häsänen) B33 KOIVUHAKA 002166 AsuinB25 VEROMIES 002205 Perin- pientalojen aluetta täydennetään. tötie 3. Alueen käyttötarkoitus Päätöskäsittelyyn keväällä. (Niva) muutetaan asumiseen. Kaavatyö alkaa keväällä. (Häsänen) B34 KOIVUHAKA 002202 (samassa 002203) Kuriirikuja 3:n asuinraB26 VEROMIES 002260 Alueen kentamisen asemakaavan päivitkäyttötarkoitus muutetaan asutäminen. Hyväksymiskäsittelyyn miseen. Kaavatyö alkaa keväällä. keväällä. (Onnela) (Koskinen) B34 KOIVUHAKA 002203 KuriiriB27 VEROMIES 002192 Aviapolis- kuja 3:n kaava ajantasalle. Pääaseman ympäristö, kaavarunko. töskäsittelyyn keväällä. (Onnela) Valmisteluvaiheessa. (Häsänen) B36 KOIVUHAKA 002240 Osoitteen Niittyvillankuja 2 noutotukkumyymälä. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Kuparinen) B20 PAKKALA 002177 Rautakesko Oy (Silvastintie 2, K-rauta Vantaanportti). Asemakaava ajan tasalle. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Onnela) B37 KOIVUHAKA 002252 Koivupuistontie-Koivulehdontie, kaava ajantasalle. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn keväällä. (Kuparinen) MARKKU LAPPALAINEN B5 TIKKURILA 002224 Orvokkirinne 4:än asuinkerrostaloja, joihin voidaan sijoittaa myös erityisasumista. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Koskinen) C5 HAVUKOSKI 002114 Koivukylän vanhan ostoskeskuksen ja radan väliin liike-asuintiloja. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn keväällä. (Tolkki) C9 LÄNSIMÄKI 002187 Pallas. Purettavan koulurakennuksen tilalle uutta asuinrakentamista. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn keväällä. (Sauramo) C10 LÄNSIMÄKI 002241 Maalinauhantie 6-16, asuntoja. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn keväällä. (Köykkä) C11 LÄNSIMÄKI Y/PX Östersundomin yhteisen yleiskaavan mukainen metrokeskus. Yleissuunnitelma. Valmisteluvaiheessa. (Köykkä, Karisalo) C12 LÄNSIMÄKI Y/P7 Östersundomin yhteinen yleiskaava, yhdessä yleiskaavayksikön kanssa. (Karisalo, Köykkä) C13 LÄNSIMÄKI KUNTOPOLULLE asuntoja ja palveluja. Kaavatyö alkaa syksyllä. (Karisalo) C14 VAARALA 002239 Lähdepuistosta osa muutetaan matalaksi ja tiiviiksi asuinalueeksi. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn syksyllä. (Sauramo) C15 HAKUNILA 001987 Destian varikko Kaskelan eteläosassa muutetaan asuinkerrostaloalueeksi. Kaava tullut voimaan. (Karisalo, Köykkä) C16 HAKUNILA HAKUNILAN keskustan kaavarunko, yhteistyössä yleiskaavoituksen kanssa. Valmisteluvaiheessa. (Karisalo, Köykkä) C17 HAKUNILA 002226 Hevoshaantien varteen kaavoitetaan Kormuniityn asuinalue ja lisäksi erityisasumista. Kaavatyö nähtäC6 KORSO KESKUSTAKILPAILUN ville keväällä. (Tolkki, Koskivaara, kaavamuutokset, YIT:n ja Lujata- Aizpuru) lon kanssa. (Tolkki) C18 RAJAKYLÄ 002238 Osa C7 KORSO 002144 Korson kes- Rimapuistoa lähikaupalle. Kaavakustaan asuintornitalo. Kaavatyö työ alkaa kesällä. (Aizpuru) alkaa keväällä. (Tolkki) C19 KUNINKAANMÄKI 091400 C8 LEPPÄKORPI 840500 Asumis- Kuusijärvi-Sipoonkorpi -selvitys, ta, virkistysalueita, lähikauppa. Sipoonkorven kansallispuiston Työ käynnistyy keväällä. (Koski- ympäristön ja Kuusijäven virkisvaara, Aizpuru) Kaavoja zoomailemaan Vantaa-infoon Kun haluat katsella karttoja, kaavahankkeita ja myynnissä olevia tontteja vähän tarkemmin, käytä hyödyksi tammikuussa Dixissä avatun Vantaa-infon isoa kosketusnäyttöä. Samalla kannattaa tarkistaa, mikä näyttely Vantaa-infossa on esillä. Esittelyssä kevään aikana muun muassa Purojen Vantaa ja luonnonsuojelualueet. Vantaa-info Tikkurila, Dixi, Ratatie 11, 2. krs ma–to klo 7.45–19, pe klo 7.45–16 tysalueen toiminnallinen ja maisemallinen selvitys. Valmisteluvaiheessa. (Muukka, Karisalo) C21 PÄIVÄKUMPU 750800 Seniorikeskus Ulpuntielle. Valmisteluvaiheessa. (Koskivaara) C22 MATARI 002128 Seniorikeskus Joukontielle. Valmisteluvaiheessa. (Koskivaara) C23 METSOLA 002218 Metsotorni hoivakodiksi. Kaava hyväksytty valtuustossa 26.1.2015. (Tolkki) C24 NIKINMÄKI 002206 Senioriasumista ja pientaloasumista Harrikujalle. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn keväällä. (Koskivaara) C25 NIKINMÄKI 002134 Rakennusoikeuden lisäys. (Karisalo) C26 NIKINMÄKI 002246 Äyriäisenkuja. Valmisteluvaiheessa. (Hokkanen) maille. Valmisteluvaiheessa. (Tolkki) C28 VALLINOJA 081200 Vallinojan asuntoalueen kaavarunko. Valmisteluvaiheessa. (Tolkki) C29 LÄNSIMÄKI 091500 Selvitystyö. Kaavatyö alkaa kesällä. (Köykkä) C30 VAARALA 001737 Kukkarokujalle asuntoja. Nähtäville kesällä. (Sauramo) C31 KUNINKAANMÄKI BYÄNDA. Kaavatyö alkaa syksyllä. (Karisalo) C32 KUNINKAANMÄKI MAANMITTARINTIE, puistoon rakennettu uima-allas, tontin laajennus, täydennysrakentamista. Kaavatyö käynnistyy syksyllä. (Koskivaara) C27 VALLINOJA 880800 Vallinoja 8 -asemakaava, tiivis-matala -pientaloja kaupungin omistamille 19 SAKARI MANNINEN LYHYESTI KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVAILEE Korson torni Kotkansiipi 7:ssä sijaitsee v. 1979 rakennettu sosiaalitoimen käytössä oleva rakennus. Sen tilalle on tarkoitus rakentaa 16-kerroksinen asuintalo. Urpiaisentien toisella puolella on v. 2002 rakennettu pysäköintitalo, johon saisi sijoittaa myös uuden asuintalon pysäköintipaikat. Korson keskustakilpailun tuloksena rakentajana on Lujatalo Oy. Merikotkankujan varrella olevaa yleistä pysäköintialuetta pienennetään ja pysäköintitalon eteläpuolinen kevyen liikenteen väylä merkitään asemakaavaan. Mielipiteet 10.4.2015 mennessä, nro 002144. Lisätietoja: Lassi Tolkki, 09 8392 2678. Satomäenrantaan, Ohratien ja Valkoisenlähteentien risteyksen kaakkoispuolelle on suunnitteilla kaksikerroksisia luhtitaloja ja yksikerroksisia erillispientaloja. Alueen itäpuolella kulkevan Keravanjoen ja kaavamuutosalueen väliin varataan tilaa yleiselle puisto- ja lähivirkistysalueelle. Mielipiteet 27.4.2015 mennessä, nro 002262. Lisätietoja: Minna Koskinen, 09 839 23440 Kaavamuutosalue sijaitsee Tammistossa, Sähkötien ja Valimotien risteyksessä. Alueen käyttötarkoitus muutetaan nykytarpeita vastaavaksi. Mielipiteet 20.4.2015 mennessä, nro 002255. Lisätietoja: Minna Koskinen, 09 839 23440 Asemakaava päivitetään Tammistossa Osoitteessa Sähkötie 3−5 on Gigantin ja XXL:n myymälät, joista jälkimmäinen on toteutettu poikkeamispäätöksillä. Nyt asemakaava päivitetään vastaamaan poikkeamispäätösten mukaista rakentamista. Samalla tarkastellaan pysäköintiä ja muuta piha-alueiden toimivuutta. Mielipiteet 20.4.2015 mennessä, nro 002171. Lisätietoja: Satu Onnela, 09 8392 2478 Riipiläntien varrelle yleissuunnitelma Riipiläntien ja Kenraalinpolun väliselle alueelle laaditaan yleissuunnitelma, joka sisältää kerrostalo- ja pientaloasumista noin 800 asukkaalle. Suunnitelma sisältää lisäksi viheralueita ja uuden kadun alueen läpi Riipiläntieltä Kivistön keskustaan. Pohjoisen ja etelän suunnassa suunnittelualueen rajaus ratkaistaan työn kuluessa. Mielipiteet 15.4.2015 mennessä, nro 240400. Lisätiedot: Riikka-Maija Pihlaja, 09 839 25025 Linnan kartanon alue Linnan kartanon alueelle tutkitaan ratsastuskeskuksen ja siirtolapuutarhan sijoittamista. Asemakaavassa huomioidaan erityisesti rakennuskantaan ja maisemaan liittyvät suojelukysymykset. Mielipiteet 15.4.2015 mennessä, nro 232200 Lisätiedot: Riikka-Maija Pihlaja, 09 839 25025 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan asiakaspalvelussa (Kielotie 28), yhteispalveluissa ja osoitteessa www.vantaa. fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto Mielipiteet kirjallisesti 26.1 mennessä: Vantaan kaupunki, Kirjaamo, Kaupunkisuunnittelu Postiosoite: Asematie 7, 01300 Vantaa Puhelinnro: 09 8392 2184, Faksinro: 09 8392 4163 sähköpostilla: kirjaamo@vantaa.fi 20 Katuja ja viheralueita 35 miljoonalla tänä vuonna V Gammelbackaan asumista Jokiniemessä Sähkötie 1 liikerakennusten korttelialueeksi KADUT JA VIHERALUEET | 2015 Vantaa kasvaa ja kehittyy joukkoliikennekaupunkina Heinäkuussa avautuva Kehärata on seudun merkittävimpiä raideliikennehankkeita vuosikymmeniin. K ehäradan myötä lentoasemalle muodostuu vaihdoton raideyhteys yli kahdeltakymmeneltä asemalta eri puolilta pääkaupunkiseutua. Matka-aika Tikkurilasta lentoasemalle lyhenee alle puoleen nykyisestä. Kehäradan avautuessa myös Vantaan bussilinjasto uudistuu. Kehärata kuroo Länsi- ja Itä-Vantaata yhteen tarjoten erinomaisen ponnahduslaudan 2000-luvun vantaalaiselle joukkoliikennekaupungille. Viime vuonna valmistunut Joukkoliikennekaupunki Vantaa -suunnitelma luotsaa Vantaata kohti joukkoliikennekaupunkia, jossa liikkuminen perustuu kestäviin kulkumuotoihin. Suunnitelma ohjaa kasvua keskustoihin ja vahvoille joukkoliikennevyöhykkeille joukkoliikenteen runkolinjaston ääreen. Vantaan väestö on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana vuosittain yli 2000 asukkaalla. Huomattava osa kasvusta on kohdistunut alueille, joissa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kilpailukyky on ollut heikkoa suhteessa henkilöautoiluun. Jatkossa kasvua ohjataan vahvemmin keskusta-alueille sekä hyvän palvelutason joukkoliikennevyöhykkeille. Selkärankana raideliikenne Vantaan keskusta-alueiden uudistaminen on vauhdissa. Vantaan keskusta-alueilla on vielä runsaasti tiivistämisen varaa. Hyvä esimerkki keskusta-alueiden uudistamisesta on vastikään avautunut Tikkurilan uusi matka- ja kauppakeskus Dixi. Oleellista on suunnitella uudistus jalankulkijan ja pyöräilijän mittakaavaan siksikin, että jokainen joukkoliikenteen matkustaja on osan matkaa myös kävelijä ja/tai pyöräilijä. Näin tehdään laadukkaampaa, viihtyisämpää ja turvallisempaa liikkumisympäristöä ja parannetaan näiden kulkumuotojen asemaa kaupunkiliikenteessä. Vantaan joukkoliikennejärjestelmän selkärangan muodostaa raideliikenne. Se tarjoaa kuitenkin heikohkosti mahdollisuuksia itä-länsi -suuntaiseen liikkumiseen. Poikittaisliikenne on silti lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Vantaan tavoitteena on kehittää poikittaisliikenteen joukkoliikenneyhteyksiä bussiliikenteeseen perustuvien runkolinjojen avulla. Runkolinjat ovat linjoja, joille annetaan tavallisesti liikenteellisiä etuuksia ja niiden vuoroväli on tavallista linjaa tiheämpi sekä keskimääräinen pysäkkiväli suurempi. Tämän johdosta runkolinjat parantavat joukkoliikenteen palvelutasoa ja kilpailukykyä. l SAKARI JÄPPINEN Kuka on vuoden vantaalainen pyöräilijä? Nyt haetaan jälleen vuoden vantaalaista pyöräilijää! Tittelin saaja voi olla yksityishenkilö tai yhteisö. Esimerkillisyys pyörällä liikkujana voi syntyä jo vakituisesta työ- tai koulumatkan pyöräilystä. Muita ansioita ovat esimerkiksi pyöräilyn edistäminen vaikkapa lähipiirissä tai osallistuminen pyöräilyn seura- tai järjestötoimintaan. Ehdottajien kesken arvotaan huhtikuun valinta- kokouksessa pyöräilytuotteita. Vuoden vantaalainen pyöräilijä 2015 julkistetaan ja palkitaan lahjakortilla toukokuussa Vantaan kaupunkijuhlan ja valtakunnallisen pyöräilyviikon aikaan. Vuoden vantaalaista pyöräilijää voi ehdottaa kaupungin Poljin-työryhmälle 6.4. mennessä osoitteessa bit.ly/Vuoden_vantaalainen_pyöräilijä. Tavoitteena on nostaa pyöräilyä esille itsenäisenä kulkutapana ja hyötyliikuntana sekä motivoida vantaalaisia valitsemaan yhä useammin kestävä tapa liikkua. l antaalla katujen ja viheralueiden eli kunnallistekniikan rakentamisohjelman toteuttamiseen (ilman Kehärataa ja Kehä III:a) on kuluvalle vuodelle varattu yhteensä 35 miljoonaa euroa. Noin 80 prosenttia summasta menee liikennealueiden rakentamiseen ja parantamiseen. Katujen alle kaupunki rakentaa vesihuoltolinjoja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:lle noin 8 miljoonalla eurolla. Näiden lisäksi Vantaa osallistuu Kehä III:n rakentamiseen noin 7 miljoonalla eurolla ja Kehäradan rakentamiseen noin 18 miljoonalla eurolla. Merkittävimmät rakennushankkeet liittyvät Kehäradan asemien ympäristön rakentamiseen Kivistössä, Vehkalassa, Aviapoliksessa, Tikkurilassa ja Leinelässä. Kivistön keskustassa uusien asemakaava-alueiden kunnallistekniikan rakentaminen jatkuu muun muassa asuntomessualueen katujen ja puistojen valaistus-, istutus- ja päällystystöillä. Teitä peruskorjataan Tikkurilassa viimeistellään muun muassa Ratatie sekä kunnostetaan Tikkurilan aseman eteläinen alikulku. Kehäradan liikennöinti aiheuttaa linjastomuutoksia, joiden takia tehdään muutoksia katuverkostoon, kuten rakennetaan uusi katu- ja liittymäyhteys Tuusulanväylältä Himalajantielle. Kehä III:n perusparantamisen 2. vaihe jatkuu sekä Lentoasemantien Uutta valoa! että Lahdentien ja Porvoontien välisellä osuudella. Katuverkon kiireellisimpien täydennys- sekä kuntovajekohteiden rakentamiseen on varattu noin viisi miljoonaa euroa. Näissä kohteissa on ilmennyt joko vakavia hulevesiongelmia tai puutteita koulureittien liikenneturvallisuudessa. Rakentamisohjelmaan on varattu vuosittain noin miljoona euroa siltojen peruskorjauksia varten. Vuoden 2015 aikana peruskorjataan muun muassa Länsimäen kirjaston alikulkusilta ja Linnoituspolun alikulkusilta. Vanhan katuverkon valaistuksen perusparantamiseen sekä elohopeavalaisimien uusimiseen on varattu noin 1,8 miljoonaa euroa. Lisätietoja katujen suunnittelusta ja rakentamisesta RAKENTAMISOHJELMA: KAUPUNGININSINÖÖRI Henry Westlin, p. 8392 2427 KEHITYSINSINÖÖRI Paula Jääskeläinen, p. 8392 3540 SUUNNITTELU: KADUNSUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ Olli Lappalainen, p. 8392 2419 SUUNNITTELUINSINÖÖRI Timo Rintelä p. 8392 2390 TOTEUTUS: RAKENNUTTAJAPÄÄLLIKKÖ Kari Saatsi, p. 8392 2698 TYÖPÄÄLLIKKÖ Jari Gärdström, p. 8392 2279 Puistoja rakennetaan ja korjataan Urheilualuerakentamisessa merkittävimmät hankkeet ovat Hakunilan urheilupuisto, Kartanokosken liikuntapuisto, Korson urheilukenttä sekä Myyrmäen ja Hiekkaharjun urheilupuistot. Puistoja rakennetaan pääasiassa uusilla asuin- ja yritysalueilla sekä keskusta-alueilla, joihin muukin rakennustoiminta kohdistuu, kuten Kivistössä, Pähkinärinteessä, Aviapoliksessa ja Leinelässä. Puistojen perusparantamisen osuus on noin 20 prosenttia viheralueiden rakentamisesta. Perusparantamiskohteiden valinnassa on painotettu erityisesti turvallisuutta. Länsimäen kaduilla loistaa nyt natrium-lamppuja. Kaupunki uusii noin 16 000 elohopeavalaisinta energiatehokkaampiin malleihin. Tavoitteena on vaihtaa kaikki valaisimet vuoden 2018 loppuun mennessä budjetin niin salliessa. V aihtourakan taustalla on Eco Design -direktiivi, jonka tarkoituksena on muun muassa parantaa valaistuksen energiatehokkuutta ja pienentää elohopeakuormitusta. Uudet määräykset asettavat rajoituksia markkinoilla olevien tuotteiden myyntiin. Myös kaupungin valaisimissa käytetyt elohopealamput poistuvat markkinoilta. Lisätietoja viher-, liikunta- ja urheilualueiden suunnittelusta ja rakentamisesta SUUNNITTELU: PUISTOSUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ Hanna Keskinen, p. 8392 9334 MAISEMA-ARKKITEHTI Heidi Burjam, p. 8392 9872 MAISEMA-ARKKITEHTI Petra Tammisto, p. 8392 3850 AVIAPOLIKSEN, KIVISTÖN JA MYYRMÄEN SUURALUEET: ALUESUUNNITTELIJA Satu Nätynki, p. 8392 2772 AVIAPOLIKSEN JA TIKKURILAN SUURALUEET: ALUESUUNNITTELIJA Eija Välimäki, p. 8392 3148 HAKUNILAN JA KORSOKOIVUKYLÄN SUURALUEET: ALUESUUNNITTELIJA Camilla Lindroth-Vanhala, p. 8392 2422 Rakentamisohjelmaa täydennetään vuoden edetessä työohjelmilla, jotka tekninen lautakunta hyväksyy. Kunnallistekniikan investointikohteisiin voi tutustua myös osoitteessa www. vantaa.fi > Kadut ja liikenne > Katujen suunnittelu ja rakentaminen Rakentamisohjelman kohteet löytyvät Vantaan karttapalvelusta kohdasta hankkeet - kunnallistekniikan rakentamisohjelma. kartta.vantaa.fi l Uusia lamppuja ei voida vaihtaa suoraan elohopealamppujen tilalle, vaan vaihto vaatii muutostöitä itse valaisimeen. Koska valtaosa elohopealamppujen valaisimista on elinkaarensa lopussa, uusitaan valaisimet kokonaisuudessaan. Uusissa valaisimissa on kehittyneempi optiikka, joka parantaa myös valaistuksen laatua. Korvattavat lampputyypit ovat noin 40 prosenttia energiatehokkaampia kuin vanhat lamput. Kun kaikki lamput on korvattu uusilla, sähköä säästyy arviolta noin 3,2 gigawattia vuodessa. Määrä vastaa 160 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulusta. Suur-Hakunilan alueella vaihtotyöt ovat jo loppusuoralla. Seuraavia kohteita kartoitetaan parhaillaan, ja vaihtotöiden uusilla alueilla arvioidaan alkavan kesällä. Työt pyritään aloittamaan kaikista huonokuntoisimmista kohteista. LIIKUNTA- JA URHEILUALUEIDEN SUUNNITTELU: SUUNNITTELUINSINÖÖRI Ari Asikainen, p. 8392 9267 RAKENTAMINEN JA PERUSPARANTAMINEN: TYÖPÄÄLLIKKÖ Bo Backman, p. 8392 2665 VIHERKUNNOSSAPITOPÄÄLLIKKÖ Pirjo Kosonen, p. 8392 2691 VALVOJAPUUTARHURI Juha Kivimäki, p. 8392 2659 Yhtenäistäminen suunnitteilla Kaupungin valaistusta suunnitellaan tulevaisuudessa hiljattain valmistuneen valaistuksen tarveselvityksen pohjalta. Tarveselvitys toimii yleissuunnitelmana, jonka tavoitteena on yhtenäistää kaupungin eri alueiden valaistus johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Selvityksessä on määritelty koko Vantaan kaupungin julkisten alueiden, katujen, aukioiden sekä puistojen ja virkistysalueiden valaistuksen tavoitteet ja periaatteet. Esimerkiksi kävelyalueilla valaistuksen tulee tukea viihtyisyyttä ja turvallisuutta, puistoja virkistysalueilla valaistuksella voidaan luoda tunnelmaa korostamalla erikoiskohteita kuten puita, istutuksia, muureja ja kallioita. Selvityksessä on huomioitu myös kaupunginosien erilaisuus ja identiteetti. l PIRKKO VÄÄNÄNEN 21 VIHER-, LIIKUNTA- JA LIIKENNEALUEET | 2015 KIVISTÖ, SUUNNITTELUOHJELMA MYYRMÄKI, SUUNNITTELUOHJELMA 1 KEIMOLA / PIKKU-KEIMOLANPUISTO Keimolanmäen uuden asuinalueen 1. rakennusvaiheeseen liittyvälle puistoalueelle suunnitellaan kuntoilupaikka sekä vesiaihe. (Keskinen) 1 LINNAINEN / KULKUSPUISTO Linnaistentien varrella oleva leikkialue perusparannetaan. Leikkipaikka aidataan ja varusteet ja valaistus uusitaan. Aidatun leikkialueen ulkopuolelle sijoitetaan välineitä myös isoille lapsille. Pallottelualueen käyttötarkoitus muutetaan paremmin vastaamaan alueen asukkaiden tarpeita. Alueen suunnittelu tehdään yhteistyössä asukkaiden ja yhdistysten kanssa. (Nätynki) 2 KIVISTÖ / LIPUNKANTAJANPUISTO, TIMANTTIKITEENPUISTO, LIPPUPUISTO JA LIPUNKANTAJANKENTTÄ Kivistön keskustan ja Vanhan Kivistön välisen laajan viher- ja urheilualueen suunnittelua jatketaan yleissuunnitelman pohjalta. Tavoitteena on kattavan reitti- ja latuverkoston luominen, uusien toimintojen kehittäminen, luonnonmukaiset hulevesijärjestelyt sekä metsäalueiden suunnittelussa liito-oravan elinpiirin huomioiminen. (Keskinen) 2 HÄMEENKYLÄ / SAHRAPUISTO Hämeenkylän kirkon läheisyydessä olevan Yhteismaanpuistoon istutetun kasvillisuuden esittelemiseksi puistoon suunnitellaan uusi opastaulu- ja materiaali. (Nätynki) 3 PÄHKINÄRINNE / LAMMASPUISTON TOIMINTAPUISTO Lammaslammen läheisyydessä sijaitseva aidattu leikkipaikka kunnostetaan alueen asukkaita ja eri ikäryhmiä paremmin palvelevaksi viihtyisäksi ja turvalliseksi kokonaisuudeksi. Leikkialueen kalusteet, varusteet ja valaistus uusitaan. Suunnittelu toteutetaan asukasyhteistyönä. (Nätynki) 4 VARISTO / VARISTONNIITYT JA RAAPPAVUORI Varistonniityille suunnitellaan frisbeegolfrata vastaamaan Länsi-Vantaan tarpeita. Vantaan frisbeegolfrataselvityksessä (2012) määritelty alue soveltuu laajuudeltaan ja maastonmuotoilultaan hyvin frisbeegolfiin. Varistonniityille on tavoitteena suunnitella 18-väyläinen rata. Väylien linjauksissa pyritään hyödyntämään alueella sijaitsevia laskettelurinteitä ja vanhoja peltoalueita. Kohteen suunnittelu tehdään yhteistyössä lajin harrastajien kanssa. (Nätynki) 5 MYYRMÄKI / MYYRMÄEN URHEILUPUISTO Myyrmäen urheilupuiston alueelle laaditaan yleissuunnitelma, jossa lähtökohtana on pysäköintijärjestelyjen, kevyen liikenteen reittiyhteyksien, toimintojen ja kaupunkikuvan kehittäminen. (Burjam) 6 MYYRMÄKI / LEIRIMÄKI Asemakaavamuutoksessa Kilterinkaaren varrelta poistuneen puistoleikkipaikan tilalle suunnitellaan uusi pieni puistoleikkipaikka ja sinne johtavat käytävät sekä valaistus. Kohteen toteutus 2016. (Nätynki) 7 KAIVOKSELA / KAIVOKSELAN LIIKUNTAPUISTON PAIKOITUSALUE Kaivokselan liikuntapuiston perusparannus jatkuu paikoitusalueen suunnittelulla ja rakentamisella Luolapolun päässä olevan kääntöpaikan yhteyteen. (Asikainen) 8 VANTAANLAAKSO / MARTINKYLÄNRANTA Vantaanjoen ja Keravanjoen virkistyskäytön yleissuunnitelman mukaisesti Ylästön palstaviljelyalueen läheisyydessä olevaan 22 Martinkylänrantaan suunnitellaan ulkoilureitistö. (Nätynki) 9 VANTAANLAAKSO / NYBACKANPUISTO Virpipolun ja Ylästöntien välillä olevan Nybackanpuiston rajat ovat muuttuneet asemakaavamuutoksen yhteydessä. Tämän johdosta puistosta laaditaan muutossuunnitelma ao. osa-alueilta, ja alueelle suunniteltu puistokäytäväyhteys linjataan uudelleen. (Nätynki) MYYRMÄKI, RAKENTAMISOHJELMA 10 HÄMEVAARA / PÖLLÖKALLIO Vuonna 2013 aloitetun puiston rakentamisen loppuunsaattaminen, sisältäen mm. täydennysistutuksia. (Backman) 11 HÄMEENKYLÄ / KOLMIKALLIONPUISTO Pähkinärinne 4 -asuinalueen viereen on suunniteltu puisto, jossa käsitellään kosteikkomaisessa painanteessa alueen hulevesiä. Tänä vuonna valmistuu puiston eteläosa ja osa pohjoisosasta reitteineen. Puistoon tulee muutama istumapaikka, jätteiden syväkeräyssäiliö, valaistusta sekä istutuksia. (Tammisto, Backman) 12 VARISTO / HÄMEENKYLÄN KOULUN KENTTÄ Koulun kentälle suunnitellaan ja toteutetaan vanhan areenan paikalle uusi aidattu kumirouhepintainen pienpelikenttä. (Asikainen, Backman) 13 VAPAALA / RAJATORPANPUISTO Rajatorpanpuistossa olevan pallottelualueen ympärillä oleva huonokuntoinen puuaita poistetaan. Pallottelualueen maali uusitaan ja asfalttiin maalataan pelikuviot ja hyppyruudut. Alue kunnostetaan puu- ja pensasistutuksin puistomaiseksi suojaviheralueeksi. Puistokäytävä kunnostetaan ja sen varrella olevat valaisimet uusitaan. (Nätynki, Kosonen) 18 MARTINLAAKSO / KIVIVUORI Metsikköpolun varrella olevan puistoleikkipaikan perusparantamisen loppuunsaattaminen. Leikkialueen valaistus uusitaan energiaystävällisillä ja kestävillä ledvalaisimilla. (Nätynki, Kosonen) 14 VAPAALA / VAPAALAN KENTTÄ Ison hiekkakentän koulun puoleiseen päähän suunnitellaan ja toteutetaan uusi aidattu kumirouhepintainen pienpelikenttä. (Asikainen, Backman) 19 ASKISTO / KAKOLANMÄKI Pikkujärven-Kakolanmäen luonnonsuojelualueelle suunnitellaan alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaiset polkureitistöt, portaat ja opastetaulut. Alueella olevilla katajaketoalueilla suoritetaan maisemanhoitotoimenpiteitä. Suunnittelu tehdään yhteistyössä Vantaan ympäristökeskuksen kanssa. (Nätynki, Backman) 15 VAPAALA / SAHAPUISTO Sahapuiston leikkipaikan aita, varusteet ja valaistus uusitaan. Leikkipaikan läheisyydessä olevan koirapuiston sijaintia tarkistetaan ja alueen aita sekä varusteet uusitaan. Suunnitelmat laaditaan yhteistyössä asukkaiden ja yhdistysten kanssa. Toteutus vuosina 2015−16. (Nätynki, Kosonen) Viher- ja liikunta-alueiden suunnitteluohjelmassa Viher- ja liikunta-alueiden rakentamisohjelmassa Liikennealueiden rakentamisohjelmassa 3 KIVISTÖ / OPAALI- JA SAKASTIPUISTO Sakastipuisto on Kivistön kirkon yhteydessä sijaitseva metsäinen viheralue, jonka kautta kulkee ulkoilureitti- ja latuyhteys Petikkoon. Puistoon suunnitellaan käytävät, latuyhteys ja hulevesijärjestelyt. Kivistön koulun asemakaava-alueen keskelle sijoittuvaan Opaalipuistoon suunnitellaan oleskelualue. Suunnittelun lähtökohtana on avokallion ja olevan puuston säilyttäminen. Molempiin puistoihin laaditaan vuonna 2015 sekä yleis- että toteutussuunnitelmat. (Keskinen) 17 MYYRMÄKI / MYYRMÄEN URHEILUPUISTO Myyrmäen urheilukentän paikoitusalueen pintamateriaali vaihdetaan helpommin kunnossapidettäväksi betonikivi-/asfalttipinnotteeksi. (Asikainen, Backman) 24 LOISKEKUJA Hankkeessa rakennetaan uudelle kerrostaloalueelle katuyhteys ja saneerataan vesihuolto. 23 PUNAMULTATORIN TERMINAALI Vuonna 2015 viimeistellään Punamultatorin perusparantaminen ja rakennetaan liikennevalot Jönsaksentielle. 5 KIVISTÖ / MAITORPANPUISTO Maitorpanpuistoon rakennetun leikkialueen loppuunsaattaminen. Puistoalueelle istutetaan lehti- ja havupuita, kuten tammia, pihlajia, mäntyjä sekä makedonianmäntyjä. Rakennetun puistokäytävän reuna-alueet viimeistellään kuorikkeella ja kuntalla. (Nätynki, Backman) 6 KIVISTÖ / MURRONPUISTON HULEVESIALLAS Kivistön keskustan hulevesille rakennetaan yleissuunnitelman mukainen ensimmäinen allas. Altaan tarkoituksena on viivyttää ja puhdistaa hulevesiä ennen Koivupäänojaan ja sitä kautta Vantaanjokeen laskemista. Murronpuiston pohjoisosa säilytetään toistaiseksi viljeltävänä peltona. (Burjam, Backman) 7 KIVISTÖ / KVARTSIJUONENPUISTO, RUBIINIPUISTO, TIIKERINSILMÄNPUISTO, KENRAALINPUISTO Kivistön vuoden 2015 asuntomessualueen viheralueet valmistuvat. Kvartsijuonenpuiston hiekkakuoppaan on tulossa monipuolinen toimintakeidas kaikenikäisille. Kenraalinpuiston lähivirkistysalueella pääpaino on ulkoilureitistön rakentamisessa sekä metsämaisemanhoidossa. Asuntomessujen jälkeen tehdään puistojen viimeistelytyöt ja puistot avataan yleiseen käyttöön. (Keskinen, Backman) 8 VEHKALAN KADUT Vehkalan aseman itäpuolelle kaavoitetun uuden työpaikka-alueen katujen ja vesihuollon rakentaminen. Vantaan kaupungin karttaja paikkatietopalvelussa voi muun muassa katsella, missä päin on suunnitteilla tai käynnissä talojen, katujen, puistojen ja urheilualueiden rakentamishankkeita. 21 VANTAANLAAKSO / MYLLÄRINPUISTO Polkuverkoston, viivästyspainanteiden ja hulevesijärjestelmän rakentaminen. (Backman) 22 VIISARITIE, VIETERITIE, VIETERIKUJA JA VIETERIRINNE Hankkeessa rakennetaan uuden pientaloalueen kunnallistekniikka. Samalla perusparannetaan Viisaritie. KIVISTÖ, RAKENTAMISOHJELMA 9 ÅBYNKUJA Uuden katuyhteyden rakentaminen mahdollistaa kulun tonteille 21-138-4 ja 21-138-5. 10 KEIMOLANTIEN JA TIKKURILANTIEN LIITTYMÄ Kivistön uusien asemakaava-alueiden takia on tehtävä muutostöitä Keimolantien ja Tikkurilantien risteykseen. 11 KEIMOLANMÄKI Uuden asemakaava-alueen katuja vesihuoltoverkoston vaatiman katu- ja vesihuoltoverkon rakentaminen. Rakentaminen mahdollistaa kulun kortteleille 22014-22018. 12 KIVISTÖN KESKUSTAN KADUT Kivistön uuden keskustan ja asuntomessualueen kunnallistekniikan rakentaminen. 13 MIEKKATIE Miekkatie rakennetaan välillä Kenraalitie- Kannistonkuja. 14 RUUSUMÄENRAITTI Hankkeessa rakennetaan Kivistön ja Tikkurilan keskustaa yhdistävän pyörätieverkoston puuttuva osuus. Katso rakentamiskohteet karttapalvelusta 20 PETIKKO / PETIKON LUONTOVIRKISTYSALUE Tallimäentien varteen sijoittuvan paikoitusalueen jatkorakentaminen. (Backman) 16 KAIVOKSELA / AAPRAMINPUISTO, HUSBACKANNIITTY, VASKIPELTO, VASKIVUOREN ETELÄOSA Uuden Kaivoksela 3B -asuinalueen puistojen rakentaminen käynnistyy. Aapraminpuistoon on suunniteltu monipuolinen aidattu leikkialue ja Vaskipellon lähivirkistysalueelle oleskelualue. Husbackanniityn ja Vaskipellon lähivirkistysalueet säilytetään avoimina viheralueina, joiden kautta kulkee Mätäojan varren ulkoilureitti. Alueen keskellä kulkevasta purosta kehitetään monimuotoinen vesiaihe. (Keskinen, Backman) 4 MYLLYMÄKI / MYLLYMÄENJA HÄRKÄPUISTO Vehkalan aseman ja tulevan työpaikka-alueen yhteyteen kaavoitettujen puistojen yleissuunnitelmat valmistuvat tänä keväänä. Myllymäenpuistoon on suunniteltu laaja tulva-allas työpaikka-alueen ja Kivistön hulevesien viivyttämistä varten. Myllymäenpuiston pohjoisosaan on linjattu ratsastusreitti ja latu-ura Vantaannotkon jäädessä kevyen liikenteen reitiksi. Härkäpuisto tulee aikanaan palvelemaan keskustatoimintojen aluetta Kehäradan länsipuolella. (Tammisto) K PATRICIA ESKELINEN arttanäkymään avautuu kaupunkikartta Tikkurilasta, mutta näkymää voi siirtää haluttuun paikkaan pienestä lähestymiskartasta osoittamalla tai syöttämällä osoitteen hakukenttään. Kaupunkikarttaa voi loitontaa koko Vantaan kartaksi tai lähentää yhden tontin kartaksi. Aineistovalikosta kartaksi voi vaihtaa muun kartan, ortoilmakuvan tai ajantasa-asemakaavan. Karttoja voi myös valita katseltavaksi päällekkäin ja säätää karttojen läpinäkyvyyttä. Rakennusluvan hakuvaiheessa olevat talonrakennushankkeet saa näkyviin kohdasta Rakentaminen > Rakennusluvat > Hakuvaiheessa olevat. Palvelu lataa karttanäkymään hankkeiden sijaintipaikat. Osoittamalla kuvaketta saa kartan päälle rakennushankkeen kuvailun. Kohdasta ”Valitusvaiheessa olevat” saa näkyviin kohteet, joille rakennuslupa on myönnetty, mutta päätös ei ole vielä lainvoimainen. Kohdasta ”Keskeneräiset työkohteet” saa puolestaan tiedot rakennushankkeista ja työkohteista, joilla on voimassa oleva rakennuslupa, mutta jotka ovat vielä kesken tai aloittamatta. Kohde voi olla valmistunut ja otettu käyttöön, mutta se näkyy palvelussa edelleen keskeneräisenä, kunnes rakennusvalvonta suorittaa lopullisen loppukatselmuksen. Kohdasta Perusrekisteritiedot > Rakennukset näkee avautuvista tiedoista rakennuksen valmistumispäivän. Kuluvan vuoden suunnitellut katujen, puistojen ja urheilualueiden rakentamishankkeiden alueet saa näkyviin ruk kohdasta Hankkeet > Kunnallistekniikan rakentamisohjelma. Aluetta osoittamalla kartalle avautuu pieni infoikkuna rakentamisohjelmakohteen perustiedoista. Tulevaisuuden rakentamishankkeita voi ennakoida vireillä olevista kaavoitushankkeista, jotka saa näkyviin kohdasta Hankkeet > Vireillä olevat kaavat. Kaavan tultua voimaan vireillä olevan kaavan alue poistuu karttapalvelusta, ja uuden kaavan kartta siirretään palvelun aineistovalikon karttoihin sisältyvään ajantasaasemakaavaan. Tutustu karttapalveluun osoitteessa kartta.vantaa.fi! Palvelun käyttöohjeet löytyvät vasemmalta aineistovalikosta alhaalta kohdasta Linkit > Palvelun kotisivu. l PEKKA TERVONEN 23 AVIAPOLIS, SUUNNITTELUOHJELMA 1 YLÄSTÖ / PITKÄKOSKEN REITTISUUNNITELMA Pitkäkosken luonnonsuojelualueen ympäristöarvojen turvaamiseksi alueelle suunnitellaan luonnonsuojelualueen ohittava kuntoilu-/latuyhteys sähkölinjojen alle. (Asikainen) 2 YLÄSTÖ / ISONMÄNNYNPUISTO, YLÄSTÖNPUISTO JA SUTARSINPUISTO YS Isonmännynpuiston, Ylästönpuiston ja Sutarsinpuiston yleissuunnitelman laatimisen tavoitteena on kattavan ja yhtenäisen puistokäytäväverkoston luominen, uusien osa-alueiden ja toimintojen kehittäminen sekä puistoissa olevien erityisominaisuuksien esille tuominen. Suunnittelukokonaisuuteen kuuluva Sutarsinpuisto on kulttuurihistoriallisesti merkittävä muinaisjäännösalueen osa ja sen suunnittelu tehdään yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa. (Nätynki) 3 PAKKALA / PAKKALA 3C TUULENSUUNPUISTO, SPANSKINPUISTO JA JUHLAPUISTO Puistoista laaditaan yleissuunnitelmien tarkistukset sekä toteutussuunnitelmat. Pakkala 3 c:n asuinalueen hulevedet viivytetään Tuulensuunpuistoon rakennettavissa altaissa ennen niiden pääsyä Krakanojaan. Puron yli suunnitellaan kevyen liikenteen siltayhteys. Krakanojan lähialueita suunnitellaan yhdessä ympäristökeskuksen kanssa. Tuulensuunpuiston alueella tutkitaan mm. viljelypalstojen ja pienen lähiliikuntapaikan perustamista. Lisäksi Tuulensuunpuiston eteläosaan suunnitellaan melues- te suojaamaan tulevaa asutusta Tulkintien liikenteen melulta. Juhlapuisto tulee toimimaan pienipiirteisenä läpikulkupuistona. Spanskinpuiston ilme jää luonnonmukaiseksi. (Tammisto) telun tavoitteena on kattavan ja yhtenäisen ulkoilureittiverkoston luominen, toimintatarpeiden selvittäminen sekä luonto- ja maisema-arvojen hyödyntäminen maisemanhoidon keinoin. Satomäenranta on kulttuurihistoriallisesti merkittävän muinaisjäännösalueen osa ja suunnittelu tehdään yhteistyössä museoviraston ja Vantaan kaupunginmuseon kanssa. (Välimäki) 4 PAKKALA / PEHTOORINPUISTO Pehtoorinpuiston länsiosaan suunnitellaan lisäistutuksia ja arvioidaan uuden polkuyhteyden tarve. (Välimäki) 4 HAKKILA / KANERVAPUISTO Kuntoradan siirrosta Kanervannummesta Kanervapuistoon laaditaan toteutussuunnitelma. Hiihtoladun viereen suunnitellaan myös seudullinen ulkoilureitti. (Tammisto) AVIAPOLIS, RAKENTAMISOHJELMA 5 YLÄSTÖ / KARHUNIITTY Ylästön koulun ja Ylästön päiväkodin läheisyydessä olevan Karhuniityn puiston käytäväyhteys välillä Karhuniityntie-Ylästöntie kunnostetan ja valaistaan. (Nätynki, Backman) 6 PAKKALA / KARTANONKOSKEN LIIKUNTAPUISTO Vuonna 2013 aloitetun liikuntapuiston jatkorakentaminen sisältäen mm. paikoitusalueen, monitoimikentän jäädytyslaitteiston sekä skeittialueen. (Backman) 7 PAKKALA / TILKUNPELTO Tilkunpellon viheralueelta suunnitellaan ja toteutetaan kulkuyhteys Tammiston luonnonsuojelualueelle. (Nätynki, Backman) 8 VEROMIES / TIIRANPUISTO Aviapoliksen pohjoisen aseman yhteyteen tulevan Tiiranpuiston rakentaminen käynnistetään maanrakennustöillä sekä väliaikaisen käytäväyhteyden toteuttamisella. (Välimäki, Backman) TIKKURILA, RAKENTAMISOHJELMA 9 VEROMIES / KARHUMÄENKALLIO JA KARHUMÄENPUISTO Karhumäenkallion rakentaminen viimeistellään asentamalla puiston valaistus, pintamateriaalit, levähdyspaikat sekä taideaiheet. Lentoasemantien yli rakennettu kevyenliikenteensilta yhdistää Karhumäenkallion Karhumäenpuistoon, jonne rakennetaan tukimuurit, kiveykset taideaiheineen, valaistus ja istutukset. (Välimäki, Backman) 10 VARPUKALLIONTIE Varpukalliontien rakentaminen mahdollistaa kulun korttelille 41301. TIKKURILA, SUUNNITTELUOHJELMA Rakennetaan Rälssitien ja Tikku11 SUUTARINKUJA Uuden pientaloalueen kadun ja rilantien risteykseen nykyvaatimuksen mukaiset liikennevalot vesihuollon rakentaminen. ja samalla tehdään vaadittavat muutokset ajoradalle. 12 YLÄSTÖNTIE Ylästöntie perusparannetaan, 15 AVIABULEVARDI minkä yhteydessä rakennetaan toteutetaan puuttuvat osuudet jalankulku- ja Aviabulevardille pyörätieyhteyksistä sekä kierto- pysäkkimuutokset sekä muut Kehäradan käyttöönottamiseksi liittymä. vaadittavat järjestelyt sekä rakennetaan väliaikainen bussien odo13 TAPANINKYLÄNTIEN JA tusalue. VALIMOTIEN RISTEYS Syksyllä 2015 liikennöinnin aloitta16 MARKKATIE van bussi nro 560 takia on tehtävä Uuden asemakaava-alueen katumuutoksia katuverkkoon. ja vesihuollonverkoston rakentaminen. 14 TIKKURILANTIEN JA RÄLSSITIEN RISTEYKSEN LIIKENNEVALOT 1 VIERTOLA / KIELOTIEN KEVYENLIIKENTEEN SILLAN ALITUS JA VIERTOLANRANTA Sillan alitukseen suunnitellaan teräksinen kansirakenne Keravanjoen ylittävän kevyenliikenteen sillan osalla, jossa maavara on kapea. Kansirakenteesta laaditaan rakennesuunnitelma. Sillan länsiosan käytävä Viertolanrannassa suunnitellaan yhdistymään aiemmin toteutetulle Keravanjoen . Ympäristön käsittelyssä huomioidaan mm. kasvillisuus, kiveykset sekä jokirannan tukirakenteiden tarve. Suunnitelma on osa Keravanjoen virkistyskäytön yleissuunnitelman toteuttamista. (Välimäki) Kartanonkosken liikuntapuisto palvelee lapsia ja aikuisia S uurimman osan alueesta vievät kaksi tekonurmipintaista jalkapallokenttää, joista toinen on kansainväliset mitat täyttävä uusittu kenttä ja toinen täysin uusi pienempi harjoituskäyttöön soveltuva. Alueella on myös kaksi tenniskenttää sekä futsal- ja koripallokentät. Talvisin kentät voidaan muuttaa luistelijoiden käyttöön. Ensi syksynä alueelle on tarkoitus saada tekojääkontti, joka mahdollistaa Vantaalle lisää tekojäätä. Nyt tekojäitä on Hiekkaharjussa ja Myyrmäessä, ensi syksynä tekojää on tarkoitus saada myös Korsoon. – Liikuntapuistossa on myös täysimittainen sählykaukalo, jonka muovilaattapohja takaa turvallisen pelialustan ja säästää mailoja kulumiselta. Lisäksi alueelle on rakennettu rantajalkapallokenttä sekä kaksi rantalentopallokenttää, kertoo suunnitteluinsinööri Ari Asikainen. Kenttien lisäksi alueelle rakennetaan skeittialue, fitness-rata sekä muita ulkokuntoiluvälineitä. Ennestään alueella olleet kuulantyöntö- ja pituushyppypaikat on uusittu. Myös Tilkuntien puolella olevaa pysäköintialuetta on uusittu ja laajennettu. Vuoden-parin päästä liikuntapuistoon on tulossa myös huoltorakennus. Liikuntapuisto liittyy ympäröiviin puistoalueisiin ulkoilureitein, joiden varteen on tehty pohjat talven hiihtolatuja varten. Liikuntapuiston ja viereisen Krakanojan välistä peltoaluetta on myös kunnostettu puistomaiseksi ja sinne on pystytetty muutamia frisbeegolf-koreja. l PIRJO KIVISTÖ 24 FCG – FINNISH CONSULTING GROUP. Kartanokosken koulun viereen Tilkuntien päähän on valmistumassa korkeatasoinen ja monipuolinen liikuntapuisto, joka palvelee sekä viereistä koulua että alueen asukkaita. KOIVUKYLÄ, SUUNNITTELUOHJELMA 1 KOIVUKYLÄ / EPINKOSKENPUISTO Puistokäytävien ja latupohjien rakennussuunnittelua yleissuunnitelman mukaisesti. Samalla tarkistetaan ojien toimivuutta sekä arvioidaan leikkipaikan yleissuunnitelman ajanmukaisuus. (Burjam) 2 HAVUKOSKI / RAUTKALLIO Puistoleikkipaikan perusparannuksella luodaan monipuoliset puitteet eri-ikäisten lasten liikunnalliseen toimintaan sekä leikkiin. Suunnittelussa huomioidaan alueen luonne, turvallisuus ja kestävyys. Valaistuksen tarve arvioidaan ja tarvittaessa laaditaan valaistussuunnitelma. Suunnittelu tehdään yhteistyössä alueen asukkaiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Suunnittelu ja rakentaminen tehdään vuosien 2016−2017 aikana. (Lindroth-Vanhala) 3 ASOLA / LIPSTIKKAPUISTO, LIPSTIKANVARSI, HAXBERGINMETSÄ JA REKOLANMETSÄ ASEMAKAAVASSA RAJATULTA ALUEELTA Tavoitteena on laatia tulevan Lips- 2 TIKKURILA / TIKKURILAN PATO Tikkurilan padon kunnostussuunnittelu käynnistetään hankesuunnitelman ja tarveselvityksen laatimisella. Valitun vaihtoehdon pohjalta jatketaan toteutussuunnitelman laatimista. Työn yhteydessä tarkastellaan mm. patorakenteen kuntoa, kalaportaiden toimivuutta sekä eri kunnostusmenetelmien vaikutuksia virtaamiin, kalastoon, virkistyskäyttöön ja kaupunkikuvaan. (Keskinen, Asikainen) 3 JOKINIEMI / SATOMÄENRANTA JA KARHUNRANTA Satomäenrannan ja Karhunrannan yleissuunnitelmien laatiminen on osa Keravanjoen virkistyskäytön kehittämistä. Suunnit- tikan asuinalueen ympärillä olevien viheralueiden yleissuunnitelma. Haxberginmetsä ja Rekolanmetsä muodostavat itä-länsisuuntaisen, seudullisesti merkittävän ulkoilureittiyhteyden. Keskeinen elementti alueella on Lipstikkaoja (Lipstikkapuisto, Lipstikanvarsi), jota tullaan siirtämään asuinrakentamisen tieltä kahdessa kohtaa. Lipstikkaojan varret suunnitellaan puistomaisiksi ja asuinalueen hulevedet viivytetään purossa. Lipstikanvarsi-nimisestä puistosta laaditaan myös toteutussuunnitelma. (Tammisto) 4 REKOLA/ JOUKONTIEN SILTA Vantaan- ja Keravanjoen virkistyskäytön yleissuunnitelman mukaisen Keravanjoen ylittävän sillan suunnittelu ja lupamenettely käynnistetään. Sillan kautta toteutetaan yleiskaavan mukainen ulkoilureittiyhteys Keravanjoen vartta pitkin. (Keskinen) KOIVUKYLÄ, RAKENTAMISOHJELMA 5 ILOLA / ATLASPUISTO Pientaloalueella sijaitsevan leikkipuiston perusparantaminen viimeistellään. (Välimäki, Kosonen) 5 KOIVUHAKA / TIKKURILAN KESKUSPUISTO, LÄNSIOSA Puiston hulevesialtaiden, vihertöiden ja polkuverkoston rakentamista jatketaan viimeistelytöillä. (Backman) 6 KOIVUHAKA / ARBORETUM Arboretumiin suunnitellaan ja sijoitetaan uusi opastaulu. (Välimäki, Törrönen) 7 TIKKURILA / KIRJASTONPUISTO Tikkurilanpuiston toteutussuunnitelmat viimeistellään ja puiston rakentaminen käynnistetään. Tavoitteena on luoda puistosta osa korkeatasoista elävää kaupunkikeskustaa. Puistoon on tulossa monipuolinen leikkialue, nuorison toiminta-alue, laaja nurmikenttä sekä oleskelupaikkoja. Säilynyt puusto ja monipuoliset kukkivat pensaat ja perennat muodos- tavat vehreää ja viihtyisää ympäristöä. Puistoon on tulossa myös lisää taiteilijoiden teoksia osana keskustan taidekonseptia. (Keskinen, Backman) varustukseen kuuluvat mm. koirien agilityvälineet, sadekatokset ja opastetaulut, joissa esitellään koira-aitauksen säännöt. (Välimäki, Backman) 8 JOKINIEMI / MUINAISPUISTO Muinaispuisto on kulttuurihistoriallisesti merkittävän muinaisjäännösalueen osa. Keravanjoen varren ulkoilureitin osuudelle laaditaan valaistussuunnitelma. Rakentamiseen kuuluu vanhan puutarhan jäänteen ja sen yhteydessä sijaitsevan luonnonkivin reunustetun puutarhaterassin kunnostaminen, maisemanhoito sekä valaistun ulkoilureitin rakentaminen. Suunnitelma on tehty yhteistyössä museoviraston ja Vantaan kaupunginmuseon kanssa. (Välimäki,Backman) 12 SIMONKYLÄ / MALMINIITYNPUISTO Malminiitynpuiston rakentamista jatketaan. Tarkoituksena on siirtää frisbeegolfrata Simonmetsänpuistosta Malminiitynpuistoon. Samalla tarkastellaan puiston reittiverkoston kehittämistä sekä muutoksia asemakaavan muuttumisen myötä. Olemassa oleva koirapuisto säilyy alueella. (Törrönen, Backman) 9 JOKINIEMI / WINTERINMÄKI Winterinmäen viheralueelle rakennetaan valaistus välille Lauri Korpisenpolku–Urheilutie. Käytäväosuuden varrelle rakennetaan myös levähdyspaikka. (Välimäki, Backman) 10 HIEKKAHARJU / HIEKKAHARJUN LIIKUNTAPUISTO Yleisurheilukentän pinnoitteen uusiminen ja teknisten rakenteiden korjauksia. (Asikainen, Backman) 11 HAKKILA / MAARINKUNNAAN KOIRA-AITAUS Maarinojan viheralueelle Keravanjoen ulkoilureitin varteen suunnitellaan ja rakennetaan koira-aitaus, joka palvelee mm. Jokiniemen, Hakkilan ja Kuninkaalan asukkaita. Tavoitteena on toteuttaa viihtyisä, turvallinen, aidattu ja valaistu alue erikseen pienille ja isoille koirille. Koira-aitauksen 13 SIMONKYLÄ / SIMONKYLÄN PURURATA Simonkylän kuntoradan valaistuksen uusiminen on aloitettu rakentamalla uusi älykäs hahmontunnistukseen perustuva led-valaistus yhdysreitille kuntoradalta Ilolan ABC:n alikululle. Hanke jatkuu myöhemmin kuntoradan koko pohjoisen lenkin valaisimien uusimisella nykyvaatimusten mukaisiksi. (Asikainen, Backman) 14 KAUNOKKIKUJA Kadun ja vesihuoltoverkon saneeraus. 15 RATATIE Ratatien katumuutosten viimeistely matkakeskuksen ympäristössä. Lisäksi on varauduttu Tikkurilan aseman kauppakeskuksen 2.vaiheen käynnistämisen aiheuttamiin pieniin muutoksiin katualueella. Ratakujalla ja Männistönpolulla toteutetaan viimeistelytöitä. 6 ASOLA / ELMON URHEILUPUISTON LADUT Kulokukkula (Kulomäen täyttömäki)–Kulomäki–Asolanväylä latuverkoston täydennyssuunnittelu ja rakentaminen käynnistetään Elmon urheilupuiston osalta, koska uusi Lipstikan asuinalue katkaisee osan nykyisistä latuyhteyksistä. (Asikainen, Backman) 7 ASOLA / LIPSTIKANVARSI Lipstikanvarsi-nimisessä puistossa rakennetaan Lipstikkaojalle uusi uoma vanhan uoman jäädessä asuinalueen alle. Tavoitteena on tehdä mutkitteleva ja loivaluiskainen purouoma ja jättää mahdollisuuksien mukaan nykyistä puustoa puiston reunoille. (Tammisto, Backman) 8 KOIVUKYLÄ / KUKKUKALLIO Leinelän keskeisen viheralueen rakentaminen pitää sisällään pääreitit, aukiomaiset sisääntuloalueet, oleskelupaikat sekä puistoon suunnitellut taideteokset. Puustoa hoidetaan osana rakentamista ja lisäksi tehdään täydennysistutuksia. Puisto rakennetaan valmiiksi vuonna 2015. (Backman) 9 KOIVUKYLÄ / OJALEHTO Puistoleikkipaikasta laaditaan perusparannussuunnitelma. Suunnittelussa huomioidaan alueen turvallisuus ja viihtyisyys ja sen toiminnot suunnataan monipuolisesti eri-ikäisille lapsille. Leikkipaikan välineet, kalusteet ja varusteet uusitaan. Valaistuksen ja käytäväyhteyksien uusimisen tarve arvioidaan. Puiston kasvillisuutta käsitellään poistamalla huonokuntoiset puut ja pensaat sekä arvioidaan lisäistutusten tarve. Suunnittelu tehdään asukasyhteistyönä vuoden 2015 aikana. (Lindroth-Vanhala, Kosonen) 10 KOIVUKYLÄ / REKOLANOJA KEHÄRADAN KOHDALLA Uuden ratasillan ympäristössä parannetaan kalaston elinolosuhteita sekä alueen luonto- ja virkistyskäyttöarvoja.(Keskinen) 11 HIMALAJANTIEN LIITTYMÄ TUUSULANTIELLE Rakennetaan liittymä. Hanke liittyy Kehäradan aiheuttamiin joukkoliikenteen linjastomuutoksiin. 12 HONKATIE Kadun ja vesihuollon saneeraus. 25 14 KOIVUKYLÄNVÄYLÄN JA PÄIVÄKUMMUNTIEN LIITTYMÄ Hankkeessa toteutetaan Koivukylänväylän ja Päiväkummuntien liittymän kaistajärjestelyt. HAKUNILA, SUUNNITTELUOHJELMA 1 ITÄ-HAKKILA/KASKIKALLION REITIT Kaskikallioon suunnitellut reittiyhteydet tarkistetaan. Reittiyhteys Itä-Hakkilan puistoon pyritään toteuttamaan ensisijaisesti. (Lindroth-Vanhala) 2 HAKUNILA / HAKUNILAN URHEILUPUISTO Urheilupuiston alueelle on tehty yleissuunnitelman päivitys, jossa on otettu huomioon mm. uuden ylipainehallin, skeittialueen sekä pienen frisbeegolf-harjoitusradan sijoittuminen alueelle. Hanke jatkuu toteutussuunnitelmien laatimisella. (Keskinen, Asikainen) 3 HAKUNILA / HAKUNILAN URHEILUPUISTO- SIPOONKORPI REITTI Ulkoilureitin yleissuunnitelmassa tutkitaan vaihtoehtoisia reittiyhteyksiä Hakunilan urheilupuiston ja Sipoonkorven kansallispuiston välille. (Tammisto) 4 HAKUNILA / HARMOPUISTO Hakunilanraittiin ja uusittuun leikkipaikkaan rajoittuvan Harmopuiston osalle laaditaan kunnostussuunnitelma. Huonokuntoiset, korkeat pensaat poistetaan ja tarvittavia puiden poistoja tehdään harkitusti. Tilanjakoa selkeytetään maastonmuotoilulla ja matalalla kasvillisuudella. (Lindroth-Vanhala, Kivimäki) KORSO, SUUNNITTELUOHJELMA 1 MIKKOLA / MAARUKANPUISTO Puistoon rakennetaan polkuyhteys. Samalla arvioidaan, lisätäänkö polun yhteyteen levähdyspaikka ja istutuksia. (Lindroth-Vanhala) KORSO, RAKENTAMISOHJELMA 2 KORSO / KORSON KESKUSPUISTO Korson keskuspuiston yleissuunnitelman toteuttaminen käynnistetään rakentamalla luonnonmukainen hulevesijärjestely urheilukentän rinteeseen. (Keskinen, Backman) 3 KORSO / KORSON URHEILUKENTTÄ Kentälle rakennetaan monitoimikentän tekojäärataa varten jää- 26 Työt aloitetaan laatimalla toteutussuunnitelmat uudesta jalkapallokentästä sekä parkkipaikasta rajakentäntien varteen. Lisäksi alueelle tullaan asentamaan uusia ulkokuntoilulaitteita. (Burjam, Asikainen) HAKUNILA, RAKENTAMISOHJELMA 5 ITÄ-HAKKILA/ ITÄ-HAKKILAN URHEILUKENTTÄ Paikoitusalueen suunnittelu ja rakentaminen. (Asikainen, Backman) 16 LÄNSIMÄKI/ JUOKSUHAUDANPUISTO JA KURUPUISTO Juoksuhaudanpuiston leikkipaikkaa kohennetaan uusilla leikkivälineillä ja korjaamalla olemassa olevia välineitä. Turvallisuutta parannetaan uusimalla ja lisäämällä turva-alustoja. 6 HAKUNILA/ HEPOPUISTO Hepopuiston leikkipaikan ja allasaukion oleskelualueen perusparannus valmistuu alkukesästä 2015. Puiston leikkivälineet on uusittu painottaen kestävyyttä, monipuolisuutta ja turvallisuutta kaupunkimainen ympäristö huomioiden. Leikkipaikan ja oleskelualueen valaistus uusitaan. (Lindroth-Vanhala, Kivimäki) 7 HAKUNILA/HEVOSHAKAPUISTON PORTAAT Puistoalueelle toteutetaan käytäväyhteydet Hepokujalta Hevoshaantielle. Yhteydet sijoittuvat paikoituskannen molemmin puolin. Talvikunnossapidettäviin portaisiin lisätään valaistus. Valmistuminen kesän 2015 aikana. (LindrothVanhala, Kivimäki) 8 HAKUNILA/ HEVOSHAKA, RAVURINPUISTO JA SUITSIPUISTO Vuoden 2014 syksyllä aloitettuja harvennus- siistimis- ja haketustöitä jatketaan pohjoisemmassa Ravurin- ja Suitsipuistossa. Hevoshaan puiston ja Ravurinpuiston puistokäytäviä perusparannetaan. (Kivimäki) 9 HAKUNILA/ VAUNUKALLIONPUISTO Vaunukallionpuiston tenniskentät kunnostetaan ja toinen kentistä muutetaan koripallokentäksi. Kenttien yhteyteen lisätään lähiliikuntavälineitä kaikenikäisille käyttäjille. (Asikainen, Äärelä, Kivimäki) 10 HAKUNILA/NISSBACKAN KARTANORAUNIOT Nissbackan kartanoraunioille suunnitellaan ja sijoitetaan uusi dytyslaitteisto ja muovipinnoitteinen monitoimiareena, areena eri pallopelejä varten sekä skeittialue. (Backman) 4 MATARI / KIERTOTÄHDENPUISTO Kiertotähdenpuiston skeittialueen suunnittelu on tehty yhteistyössä asukkaiden, lajin harrastajien ja yhdistysten kanssa. Skeittipaikan rakentaminen saatetaan loppuun alkukesästä 2015. (Backman) 5 JOKIVARSI / JOKIVARREN URHEILUKENTTÄ Jokivarren koulun kentän yhteyteen suunnitellaan ja toteutetaan uusi aidattu kumirouhepintainen pienpelikenttä sekä uusitaan pituushyppypaikka ja kuulantyöntörinki. (Asikainen, Backman) 6 NIKINMÄKI / POHJOISNIKINMÄEN PUISTOREITIT, SIIMAPUISTO Yleissuunnitelmavaiheessa esitettyjen puistoreittien sijoittuminen PEKKA TURTIAINEN 13 ELMONTIE Rakennetaan Elmontie sekä kanavointi Valtimotielle. Lisäksi Elmontien päähän toteutetaan muutama pysäköintipaikka. opastaulu. Selvitetään myös alueen valaistuksen parantamista. Rinnealueen tiheää aluskasvillisuutta harvennetaan noudattaen ekologisia ja maisemanhoidollisia tavoitteita. (Keskinen, Törrönen) 11 HAKUNILA/ NISSAKSENPUISTO Ulkoilureitin parantaminen ja valaiseminen koulureitteihin liittyen. (Lindroth-Vanhala, Backman) 12 VAARALA/LÄHDEPUISTO Puistoleikkipaikan perusparannuksella luodaan monipuoliset puitteet eri-ikäisten lasten liikunnalliseen toimintaan sekä leikkiin. Suunnittelussa huomioidaan alueen luonne, turvallisuus ja kestävyys. Samalla rakennetaan pelastus- ja huoltotie Koivumäentieltä leikkipaikalle. Leikkialueelle laaditaan valaistussuunnitelma. Leikkipaikka ja huoltotie rakennetaan kesän ja syksyn 2015 aikana. (Äärelä, Kivimäki) Alueen kevyen liikenteen reittien parantaminen suunnitellaan ja toteutetaan vuosina 2015–2016. Valaistuksen tarve selvitetään. (Lindroth-Vanhala, Kivimäki) ja laajuus tarkistetaan. Reiteistä laaditaan toteutus- ja valaistussuunnitelma vuoden 2015 aikana. Säynetien ja Nikinmäentien välinen reittiyhteys toteutetaan ensimmäisenä. (Burjam, Backman) 7 NIKINMÄENTIE JA ONGENKOUKKU Nikinmäen uuden asuinalueen katu- ja vesishuoltoverkon rakentaminen. Nikinmäentie avataan läpikulkuliikenteelle sen jälkeen kun Sipoontien liittymäjärjestelyt ovat valmiita. 8 SIPOONTIE Hankkeessa toteutetaan liittymäjärjestelyt Nikinmäentielle, alikulkutunneli sekä melusuojauksen perustukset. 13 RAJAKYLÄ/ PALLOPUISTO Puiston pohjoispäässä oleva tenniskenttien alue kunnostetaan kokonaisuudeksi, jossa voi pelata mm. lentopalloa, jalkapalloa, tennistä sekä käyttää ulkokuntoiluvälineitä. Puiston keskiosissa sijaitsevan leikkikentän läheisyyteen rakennetaan koripallokenttä, joka toimii talvisin luistelualueena. Lisäksi puiston kasvillisuutta uusitaan sekä kulkureittejä kohennetaan. (Asikainen, Äärelä, Backman) 14 RAJAKYLÄ/ RIMAPUISTO Maratontien pohjoispuolelle suunnitellaan urheilualuetta ja Rimapuiston puutarhapalsta-aluetta palvelevaa parkkipaikkaa. Rimapuiston palsta-alueen käytävien reunat siistitään. (Kivimäki) 15 LÄNSIMÄKI/ RAJAKYLÄN LIIKUNTAPUISTO Liikuntapuiston alueen perusparannus aloitetaan uuden yleissuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on luoda liikuntapuisto, josta löytyy kaikille kuntoilu- ja harrastusmahdollisuuksia ikään ja osaamistasoon katsomatta. Juoksuhaudanpuiston ja Kurupuiston puistokäytäväverkoston käyttöaste tulee lisääntymään uusien kaavoitettujen asuinalueiden myötä. Käytävien käytettävyyttä ja turvallisuutta parannetaan rakentamalla käytäviä uudestaan palvelemaan alueen nykyisiä ja tulevia asukkaita. (Kivimäki) 17 OJANGON LUMENVASTAANOTTOPAIKKA Vuonna 2015 aloitetaan lumenvastaanottoalueen rakentaminen. 18 RAJATIE Rajatie siirretään kulkemaan asemakaavan mukaiselle paikalleen. Samalla katu perusparannetaan Rajarinne-kadusta etelään. 19 SOMPAKUJA Rakennetaan uuden kerrostaloalueen katu- ja vesihuoltoverkko. 20 KUUSIMÄENTIE JA KIERTOMÄENTIE Uusi katuyhteys Kuusimäentien sekä Kiertomäentien perusparantaminen. Samalla Kiertomäentien ajoliittymä Vanhalle Porvoontielle suljetaan. 21 KIILTOMÄKI Uuden katuyhteyden rakentaminen Tänä vuonna remontoidaan konserttitalo Martinus Suunnitelmissa isoja rakennustöitä ja remontteja Tänä vuonna Vantaalla rakennetaan uutta, ja samalla vanhoja ja huonokuntoisia rakennuksia peruskorjataan. R akentamisohjelmaan kuuluu uusien kohteiden lisäksi keskeneräisiä sekä perusparannettavia kohteita. Suurin urakka on Kivistön Aurinkokiven monitoimirakennus, jonka työt jatkuvat vuoteen 2016. Tänä vuonna rapataan myös Harjulan nuorisokodin julkisivu. Vuoden sisällä valmistuvat VAV:n Malminniitty, vammaisten Hämevaaran ja Lehtikallion asunnot sekä erityisryhmille perusparannetut asunnot Näätäkujalla ja Pyykujalla. VAV-Asunnot Oy:ltä vuokrataan palveluasuntoja ja palvelutiloja. Halmekujan kiinteistössä tehdään muutostöitä pesulapalveluiden ja ruoka-apuvaraston käyttöön tulevissa tiloissa. Uudiskohteista valmistuvat linjaautokuljettajien taukotilat Aviapoliksen ja Kivistön asemien läheisyyteen sekä huoltokatos Petikon tukikohtaan. Hakunilaan rakennetaan harjoitusjalkapallohalli. Tänä vuonna aloitetaan Itä-Hakkilan uuden päiväkodin ja Simonkallion päiväkodin rakennustyöt, jotka valmistuvat ensi vuonna. Lisäksi aloitetaan Heurekan laajennus, Viertolaan Koisoniitty -hanke sekä vammaisten asuntojen rakentaminen Martinlaaksoon. Uudiskohteita suunnitellaan Vuoden 2015 aikana aloitetaan Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen lisärakennuksen, Nikinmäen koulun laajennuksen ja asukas- ja nuorisotilojen sekä Vaaralanpuiston päiväkodin suunnittelu. Selviteltävänä on useita erillisen rahoituspäätöksen vaativia hankkeita. Näitä ovat esimerkiksi Martinlaakson päiväkoti, Myyrmäen urheilupuiston huoltokatos, Keski-Vantaan koulu-, asukas- ja nuorisotilat sekä Kartanokosken urheilupuiston huoltorakennus ja työkonehalli. Myös Peijaksen geriatrisen sairaalan laajennusta selvitetään. Tikkurilaan harjoitusjäähalli Tikkurilan harjoitusjäähallista tehdään tarveselvitys ja suunnitelma yhdessä Tikkurilan urheilutalon kanssa. VAV Asunnot Oy:n kanssa tehdään tarveselvityksiä kohteissa, joissa on palveluasumista ja palveluasumiseen liittyviä tiloja. Tarveselvitykseen tai hankesuunnitteluun varaudutaan muun muassa aikuisten työpajakes- kusten, Tikkurilan Työterveys-liikelaitoksen toimitilojen, yhteispalvelupisteiden, Koivukylän kirjaston sekä Kivistön terveysaseman ja kirjaston osalta. Länsi-Vantaalla selvitetään A-klinikan ja nuorisoaseman tilatarpeita. Hanke on mahdollista toteuttaa vuokratilana tai laajennuksena Myyrmäen katkaisuhoitoaseman ja A-klinikan peruskorjauksen yhteydessä. Asemia ja kulttuuritiloja remontoidaan Pian valmistuvista perusparannuksista merkittävimmät ovat Hakunilanrinteen koulun saliosa, Myyrmäkitalo sekä Martinlaakson ja Myyrmäen asemat. Kuudessa päiväkodissa tehdään peruskorjausluonteisia parannuksia. Tänä vuonna aloitetaan Korson vanhustenkeskuksen peruskorjaus, Pähkinärinteen koulun osittainen peruskorjaus ja Martinus-konserttisalin korjaustyöt. Katriinan remontti suunnitteilla Vuoden 2015 merkittävimmät suunnittelukohteet ovat Katriinan sairaalan B-osan ja potilasarkiston perusparannukset, Vantaankosken paloaseman peruskorjaus sekä usean päiväkodin korjaukset. Kaupunki varautuu aloittamaan Vantaan päihdevieroitusyksikön peruskorjauksen ja mahdollisen laajennuksen suunnittelun. Tuleviin vuosiin varaudutaan tarveselvityksillä, hankesuunnitelmilla ja selvitysten tarkistuksilla. Näitä ovat esimerkiksi Simonkodin peruskorjaus, Rajatorpan koulun päärakennuksen ja vanhan rakennuksen osittainen peruskorjaus sekä useiden päiväkotien korjaukset. Tarveselvityksiä tehdään Tikkurilan sosiaali- ja terveysaseman peruskorjauksesta sekä VTK:n omistaman henkilöstökeskuksen toimitilan vuoden 2017 perusparannuksesta. Myös Tikkurilan Työterveys-liikelaitoksen korjaus- ja muutostöitä tai uusiin tiloihin sijoittumista selvitellään. Useissa kohteissa tehdään esimerkiksi korjauksia sisätiloissa, tilamuutoksia ja tilojen käytön tehostamista, vesikattojen ja julkisivujen korjauksia sekä sisäilmaongelmien poistamisia. Vuokra- ja osaketilojen korjaustöitä tehdään muun muassa Variston ja Håkansbölen päiväkodeissa ja niiden pihoilla. Lisäksi tehdään Lumo-talon urheilusalin, sisääntuloaulan ja keittiön muutos- ja korjaustyöt. Leppäkorven päiväkodissa tehdään korjaustöitä vuonna 2015 tai 2016 riippuen väistötilajärjestelyistä. l 27 PERTTI RAAMI Max 21 °C - energiaystävällinen ja terveellinen sisälämpötila ja suojateineen. Joissain kohteissa kaupunki on luopunutkin rakentamisesta asukkaiden vastustuksen takia. Taustalla on usein pelko ympäristön muuttumisesta ja siitä aiheutuvasta läpiajoliikenteen lisääntymisestä ja nopeuksien nousemisesta. Kun lasket asteella huonelämpötilaa, säästät noin viisi prosenttia lämmityskuluissa! Lisäksi viileämpi lämpötila edistää terveyttä. Teillä entistä turvallisempaa S TEEMU KETTUNEN, ENERGIA-ASIANTUNTIJA, ILMASTOINFO /HSY Kaikkein vaarallisimmaksi tekijäksi liikenteessä koetaan kuljettajien väärät liikenneasenteet ja huono liikennekuri. Jalan tai pyörällä kulkevat pitävät vaarallisena myös ylinopeutta. Aurinkokivi on monisakarainen ja kolmikerroksisen, sen ulkoseinät ovat pääsääntöisesti kuultomaalattua betonielementtiä. Kivistön lapset saavat Aurinkokiven Kivistön keskustaan rakenteilla olevasta Aurinkokiven palvelurakennuksesta tulee joustava ja tehokas tila, joka palvelee asukkaiden muuttuvia tarpeita. P alvelurakennuksesta tulee monitoimitalo, jonka pääkäyttäjinä ovat ala-asteen koulu, päiväkoti sekä Kivistön äitiys- ja lastenneuvola. Lisäksi tiloissa tulevat toimimaan musiikkiopisto ja kuvataidekoulu. Aurinkokivestä järjestetyn yleisen arkkitehtikilpailun voitti arkkitehtitoimisto Playa Arkkitehdit ehdotuksellaan Big Lupu. Hankkeen suunnitelmat on tehty kilpailuehdotuksen pohjalta yhteistyössä tilakeskuksen, sosiaali- ja terveystoimen, sivistys-, kulttuuri- ja liikuntatoimen sekä kuvataidekoulun ja musiikkiopiston edustajien kanssa. Hankkeen yhteydessä tilakeskus ja taidemuseo järjestivät taidekutsukilpailun, jossa haettiin julkista taideteosta rakennuksen ulkoseinään, sisäänkäyntiaukion yhteyteen. Kilpailun voitti taiteilija Stig Baumgartner teoksellaan Kuinka paljon valo on. Neuvolan odotustilaan on tarkoitus asentaa taiteilija Jaana Brinckin yhdessä Kivistön koulun lasten kanssa tekemä keramiikkataideteos. Aurinkokiven ensimmäinen vaihe valmistuu kesällä 2016. Rakennustyöt käynnistyivät viime vuoden lopulla, ja pääurakoitsijana toimii rakennusliike Fira Oy. Rakennuksen kokonaispintaala on noin 8000 neliötä. Yläkoulun sisältävä toinen vaihe on tarkoitus rakentaa 2020-luvulla. l RIITTA MIETTINEN Energiatehokkuus vähentää päästöjä Vantaa investoi kiinteistöjensä energiatehokkuuden parantamiseen uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa ja ylläpidossa. U udisrakentamisessa tavoitteena on lähes nollaenergiarakentaminen. Tavoite perustuu rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD), jonka mukaan julkisten rakennusten tulisi olla lähes nollaenergiataloja vuoden 2018 jälkeen ja kaikkien uudisrakennusten vuoden 2020 jälkeen. Kaupungin tilakeskus on laatinut yhteistyössä sivistystoimen ja maan 28 parhaiden energia-asiantuntijoiden kanssa lähes nollaenergiapäiväkodin konseptin ja alustavan suunnitelman. Tavoitteeksi asetettiin toimiva, arkkitehtonisesti ja teknisesti laadukas, kustannustehokas ja helposti ylläpidettävä rakennus. Kehittämisellä on valtakunnallista merkitystä, koska se osoittaa, millaisia tulevat päiväkodit mahdollisesti ovat. Tulevaisuuden energiatehokas päiväkoti on kompakti, tiivis ja hyvin lämmöneristetty sekä aurinkoenergiaa hyödyntävä rakennus. Korjauskohteissa tavoitellaan toiminnallisten ja teknisten parannusten lisäksi energiatehokkuuden paranemista. Vantaalla innovatiivisia hankkeita Kaupungin toimitiloihin on myös toteutettu muutamia valtakunnallisestikin innovatiivisuudestaan palkittuja energiatehokkuushankkeita. Neljääntoista kiinteistöön toteutettava talotekniikan investointeihin kohdentuva ESCO-hanke on toteutusvaiheessa. Vantaan ESCO-hankinta palkittiin Motivan Kestävä hankkija 2014 -kilpailussa. Samasta hankkeesta Tekes palkitsi myös projektipäällikkö Marita Tammisen marraskuun 2014 huippuostajana. Kuntaliitto palkitsi Vantaan kau- Turvallisuus syntyy omista teoista Jos me kaikki noudattaisimme liikennesääntöjä, kaduilla ja teillä liikkuminen olisi huomattavasti nykyistä turvallisempaa. Y leinen liikenneturvallisuus lähtee ihmisistä itsestään. Valvonta tai esteet eivät riitä, jos säännöistä ei piitata. Liikenneturvan kyselytutkimusten mukaan kaikkein vaarallisimmaksi tekijäksi liikenteessä koetaan kuljettajien väärät liikenneasenteet ja huono liikennekuri. Jalan tai pyörällä kulkevat pitävät vaarallisena myös ylinopeutta. Sekä autolla että jalan tai pyörällä liikkuvat pelkäävät rattijuoppoja ja hurjastelijoita. Kun uusia katuja ja teitä rakenne- pungin rakennusautomaatiohankintojen yhteydessä kilpailuttaman energianhallintapalvelun toteuttamisen paikallisena ilmastotekona. Hankkeessa keskitytään energiankäytön vähentämiseen ja tehostamiseen ensisijaisesti olemassa olevaa tekniikkaa hyödyntäen viidentoista kaupungin toimitilarakennuksessa. Hankkeessa toteutunut kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen on ollut noin miljoona kiloa vuodessa. Kaikki energiatehokkuushankkeet toteutetaan Vantaalla hyvää rakennustapaa noudattaen ja sisäilma-asiat huomioiden. l MARITA TAMMINEN taan, liikenteen sujuvuus ja turvallisuus ovat yksiä tärkeimpiä suunnittelun lähtökohtia. Rakennetuilla alueilla, kuten vanhoilla omakotialueilla, katutilan kapeus voi asettaa rajoituksia esimerkiksi erillisen kevyen liikenteen väylän rakentamiselle. Monien vanhojen omakotialueiden teitä ei ole vielä rakennettu asemakaavan mukaisiksi kaduiksi erillisine ajoväylineen, kevyen liikenteen väylineen PIRJO KIVISTÖ Lapset mukaan liikennesuunnitteluun PERTTI RAAMI uurin osa ihmisistä on tyytyväisiä, kun oleskelutilojen huonelämpötila on noin 21 astetta. Olohuoneessa ja muissa oleskelutiloissa useimmille sopivin ja terveellisin lämpötila on 20–21 astetta. Korkeampi lämpötila lisää huoneiston pölyisyyttä ja ilman kuivuuden tunnetta, jotka voivat aiheuttaa terveydellisiä oireita. Korkeampi lämpötila kasvattaa myös rakennusmateriaalien kemikaaleista hengitysilmaan erittyviä päästöjä. Kärsitkö nukahtamis- tai uniongelmista? Yksi syy siihen voi olla liian korkea lämpötila. Makuuhuoneeseen suositellaan 18−20 astetta. Viileä huone on unen kannalta parempi ja nukahtaminenkin helpottuu viileässä, kunhan muistat pitää jalat lämpöisinä. Rakenteiden kosteusongelmien välttämiseksi ei kuitenkaan suositella 18 astetta viileämpää huonelämpötilaa. Lämpötila mitataan metrin korkeudelta ja metrin päästä ulkoseinästä. Jos huoneistossa tuntuu vetoiselta, tutki mistä se johtuu. Ongelma voi aiheutua puutteellisesta ikkunoiden ja ovien tiivistyksestä, hallitsemattomasta ilmanvaihdosta tai rakenteellisesta viasta. Selvitä ongelmat ja lisää vaatteita ennen kuin lisäät lämmitystä. l Liikenneturvallisuutta parannetaan rakentamalla muun muassa suojasaarekkeita ja töyssyjä sekä kiertoliittymiä ja liikennevaloja. Suurin osa niin sanotuista pienistä turvallisuusparannuksista on lähtöisin asukkaiden ja yhdistysten aloitteista. Usein ne sijoittuvat kohteisiin, joissa liikkuu paljon lapsia ja nuoria. Noin puolella Vantaan katuverkosta on 30 tai 40 kilometrin nopeusrajoitus. Kaupungilla on käytössä myös siirrettäviä nopeusnäyttötauluja. Lisäksi poliisi valvoo nopeuksia, ja Kehä III:lla on ollut jo useita vuosia kiinteä kameravalvonta. Eniten liikenneonnettomuuksia on Vantaalla sattunut isojen teiden risteyksissä, erityisesti Kehä III:n risteykset ovat olleet vaarallisia ennen remonttia. Yksi pahimmista on ollut Kehä III:n ja Fazerilantien liittymä, joka kuitenkin korjaantuu käynnissä olevan Kehätien remontin myötä. Liikenneturvallisuus on parantunut liikenteen ja asutuksen lisääntymisestä huolimatta. Vuonna 2014 Vantaalla kuoli liikenneonnettomuuksissa viisi ihmistä, mikä on kaksi enemmän kuin edellisvuonna. Liikenneonnettomuuksissa loukkaantui Vantaalla viime vuonna 203, mikä on 14 vähemmän kuin edellisvuonna. l Turvallisuusselvityksessä kouluille suositellaan ideapajoja, joissa saisi heitellä villejäkin ideoita koulumatkojen turvallisuuden parantamiseksi. Kun lapsi saa liikkua normaalissa liikenneympäristössä, hän oppii ottamaan vastuun omasta liikkumisestaan. Tärkeää on lähipiirin asenne ja esimerkki. Hämeen ammattikorkeakouluun opinnäytetyönään Vantaan koulumatkojen turvallisuusselvityksen tehnyt Jarmo Lagstedt loi alakoululaisille karttaanalyysin avulla lyhimmät teoreettiset reitit koulun ja kodin välille. Reittikuvien avulla voidaan paikantaa käytetyimmät kohteet liikenneturvallisuustoimenpiteille. Oppilaiden todellisilla kulkureiteillä voi kuitenkin olla monenlaisia oikopolkuja ja omia leikkipaikkoja, joten ennen toimenpiteitä ympäristö on selvitettävä tarkemmin. Lagstedt toteaa, että yleisesti ottaen Vantaan koulumatkojen turvallisuus on varsin hyvä. Jatkotutkimuksena voisi esimerkiksi tehdä kyselyn siitä, mitä kulkumuotoa varsinkin pidemmillä koulumatkoilla käytetään. Lagstedtin mukaan tavoitteena tulisi olla se, että kouluun liikutaan yleensä ilman yksityistä kyyditystä. Huomioon pitää myös ottaa muut lasten liikkumistarpeet, ei pelkästään koulumatkoja. Lasten liikkumisympäristön tulisi olla kaikin puolin todenmukainen, ei siis eristetty muusta liikenteestä. Näin lapsi oppii ottamaan vastuun omasta liikkumisestaan. Oppimisen perustana ovat lähipiirin asenne ja esimerkki. Lapset tulisi myös entistä enemmän opettaa jo nuoresta pitäen kestävän liikkumisen varaan, jolloin liikuttaisiin pääosin ilman autoa. l PIRJO KIVISTÖ 29 Lähes 40 000 virhemaksua pysäköinnistä viime vuonna PIRJO KIVISTÖ verot ja varastetuksi ilmoitetut autot. Lisäksi nähdään, onko aiempia virhemaksuja maksamatta. Jos maksamattomia maksuja on viisi, auto hinataan ajoneuvovarastoon. Hinauksen, autojen varastoinnin sekä lunastamattomien autojen myynnin hoitaa nykyisin Inter-Hinaus Oy. Ajoneuvon siirrosta aiheutuvat kustannukset maksaa auton omistaja, jos haluaa saada autonsa takaisin. Ajoneuvon siirto ja säilytys maksaa noin 200 euroa ensimmäiseltä viikolta, ja joka viikko summa nousee 32,50 eurolla. Jos maksamattomia pysäköintivirhemaksuja on viisi, jo niistä kertyy korotuksen kanssa yhteensä 370 euroa. Vantaalla siirretään vuosittain noin 800 autoa varastoon. Niistä takaisin lunastetaan noin 500 ja loput myydään tai viedään romutettavaksi. – Autoromun hylkääminen kadun varrelle ei ole viisasta. Siitä koituvilta kustannuksilta voi välttyä ilmoittamalla romuautosta esimerkiksi Kuusakoski Oy:lle, jolla on maksuton romuautojen kierrätys. Omistaja saa myös virallisen romutustodistuksen autostaan, Piipponen toteaa. Tikkurilan keskustassa on väärin pysäköinti lisääntynyt kuluneen vuoden aikana. Pysäköinninvalvonnalla pyritään turvaamaan toimivat liikenneolosuhteet sekä joustava katualueiden käyttö. Ilman valvontaa liikenne saattaisi erityisesti kaupunkien keskustoissa hankaloitua huomattavasti tai tukkeutua kokonaan. K ninvalvonta Vantaan kaupungilla on. Kunnallisen pysäköinninvalvonnan toiminta-aluetta ovat julkiset katualueet sekä torit ja aukiot. Vantaan pysäköinninvalvonta valvoo myös noin 400 yksityisellä alueella, joista suurin on Helsinki-Vantaan lentoasema. Kaupungin pysäköinninvalvonta tekee myös yhteistyötä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa sen hallussa olevien liikenneväylien osalta. aikissa Suomen suurimmissa Kuva todistaa tilanteen kaupungeissa on kunnallinen pysäköinninvalvonta. Pienissä – Jos jokainen väärin pysäköinyt jäisi kunnissa pysäköinninvalvonnasta Vantaalla kiinni, voisi virhemaksuja vastaa usein poliisi. Kaupungeissa kertyä vuosittain helposti jopa yli poliisin resurssit eivät useinkaan 100 000, arvioi pysäköinnintarkastariitä puuttumaan väärinpysäköintiin jien esimies Ari Piipponen. muissa kuin aivan räikeimmissä tapaEsimerkiksi Tikkurilan keskustassa uksissa. Yksityisalueilla pysäköintiä on väärin pysäköinti lisääntynyt kuluvoivat valvoa myös yksityiset yrityk- neen vuoden aikana pysäköintipaikset. koja vieneiden rakennustöiden takia. Vantaan pysäköinnintarkastajat Tikkurilassa on kuitenkin monia pysäkirjoittivat viime vuonna kaikkiaan köintihalleja, joissa on jatkuvasti tilaa lähes 39 000 pysäköintivirhemaksua. ja joissa auto olisi suojassa tuiskulta Edellisvuonna maksulappuja kirjoitet- ja sateelta. – Pysäköintipaikan pitäisi kai olla tiin noin 38 000 ja vuonna 2012 noin ilmainen ja ihan käyntikohteen vie36 000. – Virhemaksujen määrään vaikut- ressä. Jo 100 metriä tuntuu olevan taa paitsi väärinpysäköinnin lisään- liian pitkä matka. Monet ottavat muutyminen myös pysäköinninvalvonnan taman euron maksun sijaan riskin aktiivisuus, toteaa lakimies Tommi saada 60 euron virhemaksun, PiippoHietanen, jonka vastuulla pysäköin- nen toteaa. 30 Valittaakin voi Tarkastajat kuulevat päivittäin selityksiä väärinpysäköinnille. Myös jälkikäteen tilannetta pyritään joskus selittämään toiseksi muun muassa lavastetuilla kuvilla. Pysäköinnintarkastajat kuitenkin kuvaavat väärin pysäköidyn ajoneuvon, joten kuvalla voidaan osoittaa tilanne tarkastushetkellä. Pysäköintivirhemaksun saaminen ei ole mukava asia ja 60 eurolla saisi muutakin. Useimmat nielevät harminsa ja toteavat, että oma oli moka. Joskus, onneksi harvoin, tilanne kiristyy niin, että pysäköinnintarkastajaa haistatellaan, uhkaillaan tai jopa käydään fyysisesti kiinni. Kaupungilla on henkilöstön kohtaamien uhka- ja vaaratilanteiden suhteen nollatoleranssi eli kaikki uhka- ja vaaratilanteet kirjataan. Tapauksesta riippuen tehdään myös tutkintapyyntö poliisille ja mennään oikeuteen asti. Pysäköinnintarkastaja on virkamies ja haitanteosta virkamiehelle säädetään laissa. Virhemaksut tietokoneella Enää pysäköintivirhemaksuja ei kirjoiteta käsin, vaan tarkastajilla on käsitietokone ja tulostin. Tarkastajilla on myös yhteys Liikenneturvallisuusvirasto Trafin tietokantaan, josta näkyy muun muassa maksamattomat auto- Jos pysäköintivirhemaksun saanut autoilija kokee virhemaksun aiheettomaksi, siitä voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksia tehtiin viime vuonna Vantaalla noin 2500. Niistä hyväksyttiin noin 150 ja muutettiin huomautukseksi noin 200. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä sähköisenä kaupungin nettisivuilla joko kotikoneelta tai vaikkapa Vantaainfossa Tikkurilan uudella asemalla. Oikaisuvaatimukseen voi liittää valokuvia, mahdollisen pysäköintiluvan tai muita asiaan liittyviä dokumentteja. Oikaisuvaatimuksen tekeminen ei pidennä maksuaikaa, vaan virhemaksu on maksettava ajallaan. Jos oikaisuvaatimus hyväksytään, maksettu summa palautetaan. l PIRJO KIVISTÖ ASIAKASPALVELU Pysäköinninvalvonnan asiakaspalvelu on Tikkurilan uudessa asemakeskus Dixissä Vantaainfossa, Ratatie 11, 2. krs, 01300 Vantaa. Asiakaspalvelu on avoinna ma– to klo 7.45–19, pe klo 7.45–16. Puhelinpäivystys arkisin klo 9.30−12.30, puh. 09 8392 4191. Kuntaliitosselvityksessä merkittäviä puutteita Vantaan kaupunginvaltuusto antoi lausunnon metropolialueen kuntaliitosselvityksestä. Lausunnon mukaan selvityksessä on merkittäviä puutteita. M etropolialueen kuntaliitosselvitys ei anna Vantaan mielestä riittävää ja oikeaa tietoa syntyvän kaupungin taloudesta, kuten veroprosentista, henkilöstöä koskevista periaatteista, palveluverkosta ja lähipalveluista. Yhdistymisen kustannuksia tai taloudellisia hyötyjä ei ole kuvattu. Selvityksestä puuttuvat faktoihin perustuvat tiedot palveluista ja niiden rahoituksesta. Kuntalaisten kannalta on tärkeää järjestää julkiset palvelut mahdollisimman kustannustehokkaasti. Suurten kaupunkien vertailujen mukaan Vantaalla on tuotettu keskeiset palvelut tehokkaasti. Riskinä on palveluiden kehittämisen pysähtyminen, tuottavuuden parantamisen taantuminen sekä asiakaspalvelutason lasku. Kuntaliitoksen seurauksena maahan syntyisi 1,1 miljoonan asukkaan kaupunki, jonka kokoero muihin kuntiin ja erityisesti naapurikuntiin olisi merkittävä. HYVINKÄÄ Palvelujen saavutettavuus ja hinta Metropolikaupungin jakaminen 15–20 palvelualueeseen loisi uuden hallinnon tason. Esitys ei sisällä valmista mallia lähidemokratian toteutumisesta. Vantaalla halutaan edistää asukasvaikuttamista, mutta viiden kunnan kuntaliitosta ei tarvita aluedemokratian kehittämiseksi. Palvelujen järjestämistä ohjaavat suurelta osin lait sekä suositukset. Esimerkiksi päivähoitomaksut ovat lähes yhtenäisiä pääkaupunkiseudun kuntien kesken. Toimintakulttuureissa ja kustannustehokkuudessa sen sijaan on merkittäviä eroja. Vantaalla on yksi Suomen tehokkaimmista kouluverkoista. Vantaan alueiden ja koulujen väliset erot oppilaiden osaamisessa ovat vähäisiä. l VIHTI NURMIJÄRVI ESPOO KIRKKONUMMI TUUSULA KERAVA VANTAA SIPOO HELSINKI KAUNIAINEN PÄIVI RAINIO Eduskuntavaalit lähestyvät - vaikuta äänestämällä! Äänioikeus on jokaisella Suomen kansalaisella, joka täyttää 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 19.4. V äestörekisterikeskus postittaa ilmoituskortit äänioikeudesta kotiin viimeistään 26.3. Kortista käy ilmi ennakko- ja vaalipäivän äänestyspaikat aukioloaikoineen. Vaalipäivänä voi äänestää vain kortissa mainitussa äänestyspaikassa. Ennakkoon voi äänestää missä tahansa Suomessa sijaitsevassa ennakkoäänestyspaikassa sekä ulkomailla Suomen edustoissa ja niiden toimipaikoissa. Ilmoituskortin ei tarvitse olla mukana äänestyspaikalla vaan kuvallinen henkilötodistus riittää. Vantaalla voi äänestää ennakkoon 8.–14.4. yhdessätoista paikassa: Dixin Vantaa-info, Galleria K kaupungintalolla, Kauppakeskus Jumbo, HelsinkiVantaan lentoasema, Myyrmäkitalo, Martinlaakson kirjasto, Pähkinärinteen kirjasto, Hakunilan kirjasto, Länsimäen kirjasto, Monitoimikeskus Lumo ja Koivukylän kirjasto. Ennakkoäänestyspaikat ovat avoinna arkisin kello 9–20 ja viikonloppuna kello 10–16, Jumbo la 9–18 ja su 12–18. Tässä yhteydessä voi äänestää myös kanssasi samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettu omaishoitaja. Voit äänestää vain siinä kunnassa, joka on äänioikeusrekisterissä merkitty kotikunnaksesi. Mikäli katsot täyttäväsi edellä mainitut ehdot ja haluat äänestää kotona, voit tilata kotiäänestyksen vaalitoimistosta numerosta 09 839 22080. Ilmoittautumisaika päättyy 7.4. kello 16. Useissa kunnan alueella sijaitseMyös kotona ja laitoksissa vissa sairaaloissa, vanhustenhoitovoi äänestää laitoksissa ja rangaistuslaitoksissa Jos kykysi liikkua tai toimia on siinä järjestetään äänestysmahdollisuus. määrin rajoittunut, ettet pääse äänes- Äänioikeutettuja näissä laitoksissa tys- tai ennakkoäänestyspaikkaan ovat ainoastaan niissä kirjoilla olevat ilman kohtuuttomia vaikeuksia, voit asukkaat. Koti- ja laitosäänestys toiäänestää kotonasi. mitetaan samaan aikaan kuin yleinen ennakkoäänestys. Äänestyspaikat ja muuta vaaleihin liittyvää tietoa löytyy muun muassa Oikeusministeriön vaalisivuilta www. vaalit.fi sekä pääkaupunkiseudun palvelukartasta osoitteesta www.hel.fi/ palvelukartta, hakusanalla äänestäminen ja Vantaan kotisivulta www.vantaa.fi ->Osallistu ja vaikuta -> Vaalit. l MERI HÄMÄLÄINEN KAIKKIEN VAALIT 1.4. klo 17−18.30 Kauppakeskus Dixi, Ratatie 11, 3. krs Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry:n vaalipaneelissa puolueiden edustajat keskustelevat yhteiskuntamme monimuotoistumiseen ja kansainvälistymiseen liittyvistä kysymyksistä. Vapaa pääsy. Tervetuloa! MYYRMÄEN ASEMAN AVAJAISET PE 20.3.2015 KLO 13.00 MYYRMÄEN ASEMALLA AVAJAISOHJELMASSA PUHEITA, MUSIIKKIA JA TANSSIESITYKSIÄ. TARJOLLA KAHVIA, MEHUA JA KAKKUA. TILAISUUS ON KAIKILLE AVOIN. LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! 31 MARKKU LIINAMAA Taidekasvatus lisää luovuutta Vantaalaiset päiväkodit kokeilevat rohkeasti uusia mahdollisuuksia lasten kasvun ja oppimisen tukemiseen. A skistossa päiväkoti Kimarassa lasten luovuutta, hyvinvointia ja oppimista tuetaan taidekasvatuksen keinoin. Taidepedagogi Markku Liinamaa käyttää työssään esiopetusryhmän kanssa paljon tarinankerrontaa ja taidekortteja, joiden avulla lapsen oma ilmaisu kehittyy. Liinamaa on koulutukseltaan lastentarhanopettaja, ja hänellä on opintoja myös eläintieteestä, teatteri-ilmaisusta ja draamasta. Ennen Kimaraan tuloaan Liinamaa työskenteli suunnittelijana Luonnontieteellisessä keskusmuseossa ja järjesti draamaopastuksia lapsille. Monipuolista oppimista Eskarilaiset ovat käyneet Liinamaan entisellä työpaikalla Luonnontieteellisessä keskusmuseossa tutustumassa alkumeren eläimiin. – Sain pitää luuta, fossiilia, kädessä. Me tehtiin dinoille ruokalista. Ne syö kasviksia ja toisia dinoja, kertoo 6-vuotias Silja. – Silja on kiinnostunut kaikesta luontoon liittyvästä. Hän on hoksaavainen tyttö, joka kyselee ja selostaa paljon. Taidepedagogin työskentely on kivaa vaihtelua. Olen huomannut, että Siljan huomiokyky ja piirtämisen taidot ovat kehittyneet, kertoo Siljan äiti Satu Kangas. Vilmeri maalaa aikakonetta. Opetussuunnitelma tehdään yhdessä Vantaan esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmia uudistetaan parhaillaan. Työ jatkuu ensi kevääseen. L asten ja vanhempien mukanaolo opetussuunnitelman uudistamisessa on ollut tärkeää alusta alkaen. Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelman blogin avulla vanhemmat voivat seurata suunnittelun etenemisestä sekä kommentoida ja vaikuttaa esiopetuksen opetussuunnitelmaan. Blogi toimiikin varhaiskasvatuksen ja vantaalaisten lasten vanhempien yhteisenä suunnittelu- ja keskustelufoorumina uuden kunnallisen opetussuunnitelman tekemiselle. 32 Perusopetuksessa opetussuunnitelmaa laaditaan luku kerrallaan siten, että ensin laaditaan kuntakohtainen teksti ja sen jälkeen koulut täsmentävät tekstiä oman koulun osuudella. Oppilaat ja vanhemmat ovat mukana uudistustyössä eri tavoin, ja kuntakohtaisen työn etenemistä voi seurata blogissa osoitteessa www.eduvantaa. fi/ops2016. Ketterää yhteistyötä vanhempien kanssa Suunnittelutyössä on hyödynnetty vanhempien kokemukseen perustuvaa asiantuntijuutta niin uusien kuin nykyistenkin palvelujen muotoilussa ja kehittämisessä. Yksi esimerkki yhteistyöstä on kevään aikana julkaistavien uusien vantaa.fi -nettisivujen suunnittelu, jota tehdään yhteistyössä Vantaan vanhempainyhdistysten alueyhdistys Vanvary:n kanssa. – Kodin ja koulun yhteistyötä kuvaava osuus opetussuunnitelmassa kirjoitettiin myös yhdessä vantaalaisten vanhempien edustajien kanssa, kertoo opetustoimen asiantuntija Lotte Koivulainen. Keskustelu Vanvary:n edustajien kanssa oli vilkasta, ja yhteistyöhön ja lopputulokseen oltiin tyytyväisiä. l Tikkurila Festivaali tuo taas ensi kesänä Hiekkaharjuun kotimaista kärkimusiikkia. Yksi lavalle nousevista tähdistä on itsekin Hiekkaharjusta kotoisin oleva Janna, joka odottaa jo innolla tulevaa festarikeikkaa. Museovierailun innoittamina lapset ovat myös rakentaneet päiväkotiin aikakonetta. – Aikakoneen rakentaminen on ollut kivaa. Olen maalannut ja saanut tehdä katon, kertoo Vilmeri. – Tämä on ihana satsaus lapsiin. Vilmeri on aina ollut liikunnallinen poika, mutta nyt myös piirtäminen ja käsillä tekeminen ovat alkaneet kiinnostaa. Kotona tarinoidaankin enemmän kuin ennen. Markulla on paljon luonnontieteeseen liittyvää tietoa, joka ruokkii lasten tiedonjanoa, kertoo Vilmerin äiti Anne Väänänen. Taidekasvatus antaa tilaa lasten luovuudelle ja hyvinvoinnille ja kehittää valmiuksia oppia uusia asioita. Esiopetusta ja taidekasvatusta yhdistämällä pystytäänkin antamaan lapsille hyvät eväät koulun aloitukseen. l H KATJAMARIA HALME, REELI KARIMÄKI Taidepedagogit varhaiskasvatuksessa Kymmenessä vantaalaisessa päiväkodissa avustaja on korvattu taidepedagogilla, jolla on sekä kasvatusalan että jonkin taiteenalan koulutus. Taidepedagogit hyödyntävät työssään muun muassa tanssia, musiikkia, käsitöitä, teatteria, sirkusta, animaatiota ja draamakasvatusta. Varhaiskasvatuksen ja kulttuuripalvelujen yhteishanke on ainutlaatuinen koko Suomessa, ja se on valittu lastenkulttuuripoliittisen ohjelman valtakunnalliseksi pilottihankkeeksi. Hankkeen vaikutuksia arvioidaan myös tieteellisesti. Helsingin yliopiston vetämä tutkimusryhmä selvittää, kuinka taidekasvatus tukee lasten kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Kevään aikana esiopetuksessa ja kouluissa pohditaan • Lapsen arjen taitojen merkitystä esiopetuksessa • Esiopetuksen ja kodin välistä yhteistyötä • Liikunnan, ravinnon ja levon merkitystä esiopetuksessa • Hyvää ja turvallista koulupäivää • Hyvän ilmapiirin ja ryhmäytymisen tukemista koulussa • Osallisuuden toteutumista jokaisen oppilaan kouluarjessa NINA KONTTINEN, NIINA LÅNG Opetussuunnitelmasta tulee elämänmakuinen kuvaus siitä, millä tavalla opetusta toteutetaan. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016. JANNA KEIKALLE LAPSUUSMAISEMIIN TUTUSTU ESIOPETUKSEN BLOGIIN! JANNA, 33 • Pop- ja soul-laulaja, lauluntekijä ja pianisti • Esikoisalbumi Right Now 2007 • Kultalevy albumilla Janna 2014 • Motto: Usko unelmiin ja tee paljon töitä niiden eteen. Se varmasti palkitaan, ennemmin tai myöhemmin Tule mukaan tekemään nuorten osatapahtumaa Tikkurila Festivaalille! Oletko kiinnostunut tapahtumien järjestämisestä? Onko haaveenasi toteuttaa omannäköisesi tapahtuma? Nuorisovaltuusto järjestää keväällä maksuttoman tapahtumatuottajakurssin 15–20 -vuotiaille vantaalaisille nuorille. Kurssin vetäjinä toimivat ammattituottajat ja ohjaajat nuoriso- ja kulttuuripalveluista. Tapaamiskertoja on keväällä noin kerran kuussa. Kurssilta saat paljon hyödyllistä tietoa erilaisten tapahtumien suunnittelemisesta ja järjestämisestä sekä todistuksen osallistumisesta. Seuraava tapaaminen on tiistaina 17.3. kello 17–20 lasten ja nuorten kulttuuri- ja monitoimitalo Vernissassa (Tikkurilantie 36). Ilmoittaudu mukaan lähettämällä viesti numeroon 0408610841 tai osoitteeseen nuorisovaltuusto@ vantaa.fi. l elsingin Pop ja Jazz Konservatoriosta valmistunut Janna on nuoresta iästään huolimatta jo pitkän linjan muusikko. Hän kasvoi musiikin keskellä ja ammatinvalinta oli selvä jo lapsena. Hän aloitti pianonsoiton 6-vuotiaana ja säveltämisen teini-ikäisenä. Aiemmin lähinnä englanninkielistä poppia ja soulia laulanut Janna julkaisi ensimmäisen suomenkielisen albuminsa viime kesänä ja ampaisi heti listaykköseksi. Takana on huikea vuosi kultalevyineen ja Emma-ehdokkuuksineen. Janna kertoo viettäneensä ihanan lapsuuden Hiekkaharjussa, jossa hänen vanhempansa Maarit ja Sami Hurmerinta edelleenkin asuvat. – Paras paikka Vantaalla on ehdottomasti oma lapsuudenkotini Hiekkaharjussa. Vantaassa parasta on oma rauha, luonto ja läheiset palvelut, hän toteaa. Nykyään Helsingissä asuva muusikko sanoo, että jossakin vaiheessa muutto takaisin Vantaalle voisi olla ajankohtainen. Luvassa huikeita livekeikkoja mahdollisimman pitkään. – Viime vuosi oli huikea, mutta muusikkona oleminen on jatkuvaa itsensä kehittämistä. Muusikko ei ole koskaan valmis, hän sanoo. – Keikat ja kontakti yleisön kanssa ovat parasta tässä työssä. Jo tähän mennessä olen päässyt esiintymään erilaisissa keikkapaikoissa. Olisihan se kiva päästä vetämään oma keikka Olympiastadionilla, nyt kun stadionkeikoista on tullut oikea buumi, artisti pohtii. Stadionin lavalla Janna nähtiin jo viime kesänä yhtenä Helsinki Popshown tähdistä. Huikea vuosi ja menestyslevy luovat kovia odotuksia myös tälle vuodelle. Kevään keikkakalenteri täyttyy vauhdilla ja tulevat musiikkigaalat teettävät töitä. Janna keräsi Emmagaalassa huimat viisi ehdokkuutta muun muassa vuoden albumi-, biisija naisartisti-kategorioissa. Kesällä Janna aikoo aloittaa uuden levyn valmistelun keikkojen ohessa. Kiireistä huolimatta hän odottelee festarikesää hyvällä mielellä. Tikkurila Festivaalille hän lupaa taatusti hyvää keikkaa. – Mulla on huikea bändi ja biiseistä on tehty mahtavia livesovituksia. Kotimaisen musiikin suurtapahtuma Tikkurila Festivaali järjestettiin viime kesänä ensimmäistä kertaa. Tapahtuma keräsi Hiekkaharjun urheilupuistoon noin 20 000 vierasta nauttimaan musiikista ja iloisesta tunnelmasta. Vantaan kaupunki on yksi tapahtuman pääyhteistyökumppaneista. l MARIA LEHTINEN Jannan suurin haave muusikkona on, että hän pystyisi tekemään musiikkia SAMI LIEVONEN TIKKURILA FESTIVAALI 24.–25.7. Hiekkaharjun urheilupuistossa Esiintyjinä muun muassa Janna, Maija Vilkkumaa, Apulanta, Paula Koivuniemi, Stig ja Arttu Wiskari. Tapahtuman artistikattaus julkaistaan kokonaisuudessaan 15.3. osoitteessa www. tikkurilafestivaali.fi ja Tikkurila Festivaalin Facebook-sivustolla. Liput: Tiketti.fi Tikkurila Festivaali järjestettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa. 33 ELIXIR.TV Ruskeasantaan Sortti-asema syksyllä VANTAAN MUSIIKKIOPISTON OPPILASVALINNAT Uusi Sortti-asema sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella Tuusulanväylän läheisyydessä Klemmintiellä. Soiva Talo To 9.4. klo 17.30 Myyrmäessä, Patotie 2 La 11.4. klo 11–13.30 Tikkurilassa, Lummetie 4 Tule tutustumaan soittimiin, opettajat opastavat sinua soittimen valitsemisessa. A Musiikkileikkikouluun voi hakea täyttämällä hakulomakkeen osoitteessa www.vmo.fi Tarjolla on muun muassa puutarhakursseja, tanssikursseja, ruokakursseja ja kielikursseja. Valmistaudu kesään! HAE KUVATAIDEKOULUUN! Vantaan kuvataidekoulu on taiteen perusopetusta antava vapaa-ajan oppilaitos 5-20 -vuotiaille vantaalaisille lapsille ja nuorille. Uusien oppilaiden hakuaika on 1.−31.3. Katso tarkemmat tiedot www.vantaa.fi/kuvataidekoulu Elixiriä kuvattiin helmikuussa Kuusijärvellä. Mukana oli muun muassa vantaalainen uimari Emilia Pikkarainen. Vantaa haastaa koko Suomen liikkumaan H elatorstaina 14. toukokuuta pihat, puistot ja metsät saavat uuden käyttötarkoituksen, kun Pop-up Liikuntapäivä muuttaa ne liikuntapaikoiksi. – Pop-up Liikuntapäivä on valtakunnallinen koko kansan tapahtuma, jossa kuka tahansa voi järjestää liikunnallista toimintaa lähiympäristössään, tai miksei kauempanakin, sanoo Elixirin myyntijohtaja Ari Puro-Aho. – Liikunnallista toimintaa voi olla ryhmäliikuntatunti omalla takapihalla, katukoristurnaus, talonyhtiön pihatalkoopäivä, lasten temppurata tai vaikka patikointi lähimetsän luontokohteeseen, Puro-Aho vinkkaa. Idea liikuntapäivästä syntyi Vantaalla ja siksi kaupunki haastettiin mukaan kehittämään ideaa. – Oli mahtavaa, että Vantaan kaupunki innostui ideasta ja on valmis olemaan esimerkki koko Suomelle haastaen kaikki kunnat ja kaupungit mukaan, Puro-Aho sanoo. Tavoitteena on ennen kaikkea saada suomalaiset liikkumaan, mutta siinä sivussa tulee ympäristö ja oma naapurusto uudella tavalla tutuksi. PuroAho rohkaisee jokaista katsomaan omaa asuinympäristöään uudesta kulmasta, ja miettimään mitä liikunnallista omassa naapurustossa voisi tehdä. Vain mielikuvitus on rajana sille, mitä Pop-up Liikuntapäivä voi pitää sisällään. – Sitä päivä parhaimmillaan tulee olemaan – kivaa liikunnallista tekemistä lähellä kotia, vähän eri tavalla mihin on tottunut, Puro-Aho tiivistää. Elixir kerää nyt ideoita liikuntapäivään. Ilmoita oma ideasi tai tapahtumasi mukaan osoitteessa elixir.fi tai facebook.fi/popupliikunta. Osa tapahtumista pääsee Elixiriin l V iidennes Suomen väestöstä asuu 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa kerrostaloasunnoissa. Näille asunnoille on nyt tiedossa suuri peruskorjausaalto, joka koskettaa myös vajaata 40 prosenttia Vantaan kerrostaloista. 34 Peruskorjaus on välttämätön, sillä ilman sitä asunnot tulevat elinkaarensa päähän ja joutuvat purku-uhan alle. Kasvavien energiankustannusten kattaminen on yksi tulevaisuuden haaste. Siksi peruskorjausten yhteydessä onkin järkevää parantaa talojen energiatehokkuutta. Asumisen energiatehokkuus muodostuu rakennusosien, teknisten järjestelmien ja ihmisten toiminnan muodostamasta kokonaisuudesta, jota hallitsemalla vaikutetaan energiakustannuksiin ja asumisviihtyvyyteen. Kotitalouden merkittävimpiä sähkönkuluttajia ovat jääkaappi, sähköinen lattialämmitys ja viihdelaitteet. Oman sähkönkulutuksen ymmärtämiseksi on hyvä tutustua sähkönku- lutustietoihin. Kun asukas ymmärtää, mistä oma energiankulutus muodostuu, voidaan sähkön käyttöä tehostaa oikeassa paikassa helposti. Suunnittelulla säästää rahaa Kiinteistöä tulee huoltaa ja korjata säännöllisesti sen kunnon ja arvon säilymiseksi. Suunnitelmallisella kiinteistönpidolla säästetään rahaa, parannetaan asumisviihtyvyyttä ja vähennetään riskiä vahinkojen syntymiseen. Korjaushankkeet ovat iso kustannuserä taloyhtiöille, ja siksi niiden vaikutuksia asumiskustannuksiin ja asumisviihtyvyyteen tulee tarkastella pitkällä aikavälillä. Kokonaisvaltaiset NEN E S K E LI Lisätietoa Sortti-asemista ja muista jätehuollon palveluista löydät osoitteesta www.hsy.fi/sorttiasemat. KERÄYSAUTOT KIERTÄVÄT VANTAALLA 28.4.–27.5.2015 HSY:n keräysautoihin voi tuoda kodin vaarallisia jätteitä, sähkölaitteita ja metalliromua. Jätteet otetaan vastaan maksutta. Katso tarkemmat aikataulut: www.hsy.fi/keraysautot KATSO VIDEO! Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen voidaan myöntää avustusta kustannuksiltaan kohtuullisiin toimenpiteisiin, jotka ovat kotona asumisen ja hoidon kannalta välttämättömiä. Asunnossa ainakin yhden tulee olla 65 vuotta täyttänyt tai vammainen, eikä ruokakunnan tulot tai varallisuus saa ylittää asetettuja rajoja. Esimerkiksi kaksihenkisen ruokakunnan pysyvät bruttotulot saavat olla korkeintaan 2 940 euroa kuussa. Rintamaveteraanin tai rintamaveteraanin leskentuloraja yhden hengen taloudessa on 2 290 euroa kuussa. Kuntotutkimusavustusta myönnetään kosteusvaurioituneisiin asuinrakennuksiin. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että kunnan terveyssuojeluviranomainen on todennut terveyshaitan. Pientalojen harkinnanvaraista energia-avustusta myönnetään laite- ja materiaali-investointeihin, joilla parannetaan energiataloutta, vähennetään energiankäytöstä aiheutuvia päästöjä sekä lisätään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Tulorajat ovat samat kuin vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustuksissa. Hissiavustusta voidaan myöntää uuden hissin rakentamiseen hissittömään kerrostaloon. Muun liikkumisesteen poistamiseen voidaan myöntää esteettömyysavustusta. Terveyshaitan poistamiseen myönnetään avustusta, jos avustusehdot täyttyvät ja vanhoja määrärahoja riittää. Hakuaika päättyy 26.3. Terveyshaittojen, hissien ja muiden liikkumisesteiden osalta avustusta voidaan hakea myös normaalin hakuajan jälkeen. l Hakulomakkeita voi tulostaa osoitteessa www.ara.fi. Hakemukset osoitteeseen Vantaan kaupunki, yrityspalvelut, korjaus avustukset, Kielotie 28, 01300 Vantaa. Lisätietoja osoitteesta www.vantaa.fi > Asuminen ja rakentaminen > Asuminen vantaakanava.fi Taloyhtiöt merkittävässä asemassa energiankäytön vähentämisessä Energiaremontti, peruskorjaus ja kiinteistön kunnossapito eivät vilahda arkipäiväisessä keskustelussa - ainakaan ennen kuin peruskorjaus on ajankohtainen omassa taloyhtiössä. Sitten ei muusta puhutakaan. seman rakennusmateriaalien valmistuksessa on käytetty kierrätysmateriaaleja ja rakennukset lämmitetään aurinkoenergialla. Luontaista sadevesien kiertokulkua hallitaan tekemällä rakennuksiin viherkatot ja imeyttämällä vesiä maaperään. Tällä hetkellä HSY:llä on neljä Sortti-asemaa, jotka sijaitsevat Espoon Ämmässuolla, Helsingin Kivikossa ja Konalassa sekä Kirkkonummella Munkinmäessä. Asemat palvelevat arkisin kello 7–21. Keväällä asemat ovat auki myös kolmena lauantaina: 25.4., 9.5. ja 16.5. kello 9–16. Sortti-asemille voi tuoda maksutta sähkölaitteita, vaarallisia jätteitä, metallia, kartonkia, pahvia, paperia, lasia sekä kuution verran painekyllästettyä puuta. Maksua vastaan vastaanotetaan muun muassa puutarha- ja puujätettä, risuja sekä sekajätettä. Jätekuormia voit tuoda henkilöautolla, peräkärryllä, pakettiautolla tai muulla kevyellä kuljetusvälineellä. l PATR IC IA Ilmoittautuminen toukokuun valintakokeeseen on 11.4.–12.5. nettisivuillamme www.vmo.fi AIKUISOPISTON KESÄKURSSEILLE ILMOITTAUTUMINEN ALKAA 18.3. Korjaus- ja energiaavustukset haettavana korjausvaihtoehdot tulevat yleensä kannattavammaksi kuin pienissä erissä tehtävät korjaukset. Asukkaiden on hyvä hankkia perustietämys kodin huoltotarpeista ja energia-asioista sekä taloyhtiön järjestelmien ja rakennusosien perusteista. Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta tarjoaa kaikille avoimia maksuttomia koulutuksia suunnitelmallisesta kiinteistönpidosta ja järkevästä energiankäytöstä taloyhtiössä ja asunnoissa. Kevään koulutusaikataulun voit katsoa osoitteesta www.energiaopas.fi/taloyhtioidenkoulutus l ANU NORROS, ILMASTOINFO Lajittelua pidetään tärkeänä Tuore kysely paljastaa ihmisten suhtautuvan positiivisesti jätteiden lajitteluun ja energiahyödyntämiseen. Yli 90 prosenttia Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n teettämään kyselyyn vastanneista pitää jätteen energiahyödyntämistä joko erittäin hyvänä tai hyvänä asiana. Kyselyyn vastasi yli tuhat pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukasta. Lähes 70 prosenttia pitää sekajätteen käyttöä energiantuotannossa erittäin hyvänä asiana, neljännes vastaajista hyvänä. Vain alle prosentti vastaajista suhtautuu asiaan kielteisesti. - Vantaalaiset, helsinkiläiset ja espoolaiset suhtautuvat yhtä positiivisesti sekajätteen energiahyödyntämiseen: 92 prosenttia pitää tätä hyvänä tai erittäin hyvänä ratkaisuna, toteaa ympäristöasiantuntija Minna Partti. Sekajätteestä sähköä ja lämpöä Jätevoimala korvaa kaatopaikan, mutta ei kierrätystä. Biojätteen, lasin, metallin, paperin ja kartongin lajittelu on edelleen tärkeää, jotta kierrätettävät materiaalit saadaan uusien tuotteiden raakaaineiksi. HSY:n kyselyyn vastanneet asukkaat ovat samaa mieltä lajittelusta: 82 prosenttia pitää lajittelua edelleen tärkeänä ja noin 74 prosenttia ei ole aikeissa vähentää jätteiden lajittelua. HSY kuljettaa pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalouksien kierrätyskelvottoman sekajätteen Vantaan Energian jätevoimalaan, jossa sekajätteestä tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä. Kotien sekajätettä ei enää viedä kaatopaikalle. l Lajittelutaitonsa voi testata ja samalla keskustella lajittelusta ja kierrätyksestä Jumbossa 21.–22.3. Mukaansa saa lajittelukassin. Lisää tietoa lajittelusta myös netistä www.kiitoskunlajittelet.fi 35 TONY RINTAMÄKI DANI RÖNNQVIST PETE PARKKONEN, 25 • Laulaja-lauluntekijä • Idols-kisan kolmonen 2008 • Kultalevy esikoisalbumista First Album 2009 • Uusin levy Pete Parkkonen 2014 • Tanssii tähtien kanssa -voittaja 2014 • Motto: Elä hetkessä, älä solmiudu rutiineihin vaan uskalla mennä! Kata Ervasti sai piirtää seinälle ihan luvan kanssa. kirjallisuuden edustajiin. Jollei wckäynniltä hae juuri lukuvinkkejä, voi muun puuhailun lomassa innoittua musiikin maailmasta. Käyttäjältä kiitosta Seinämaalaus tehtiin kuvataiteilija Jukka Hakasen opastuksella. Kirjasto on nyt värikäs taide-elämys Pähkinärinteen kirjaston seinät ovat saaneet väriä pintaan. Seinämaalauksissa näkyy lasten ja nuorten kädenjälki. P ähkinärinteen kirjastoa on viimevuotisen remontin jälkeen pikkuhiljaa viimeistelty käyttäjien kanssa. Lastenosastosta saatiin elävä yhteistyössä lasten ja opettajien kanssa. Nuorisotilan pirteän seinämaalauksen nuoret toteuttivat itse taiteilijan opastuksella. Kirjaston jokainen kolo on nyt käyty läpi, vii- meisimpänä kirjaston wc-tilat, joihin lisättiin kirjallisuuteen ja musiikkiin liittyvää seinätaidetta. Kirjaston vessoihin suunniteltiin asukkaiden kanssa kaksi teemaa: lukusali ja musiikkiosasto. Vessakäynti on siis nyt myös taide-elämys, sillä kirjaston wc:n seinillä vilisevät vinkit niin kotimaisen kuin maailman- Ulla Setälä on Pähkinärinteen vakioasiakas. Hänkin sai oman mielikirjailijansa, Arnaldur Indridasonin, nimen kirjaston wc:n seinään. – Hän kirjoittaa dekkareita, joiden pääosassa ovat Islannin yhteiskunnalliset asiat. Viimeksi lukemani Jyrkänteen reunalla suorastaan salpasi hengen. Uusinta Reykjavikin yöt -teosta odotan innokkaasti. Musiikin puolelta Leonard Cohen on suosikkini. Hänellä on ihanat sanoitukset ja olen käynyt kaikissa hänen Suomen konserteissaan, Ulla kertoo. Ulla on alkuepäilyn jälkeen innostunut myös omatoimikirjastosta. – Aluksi en tykännyt yhtään omatoimikirjaston ideasta, mutta muutin mieleni. Nyt käytän sitä mielelläni, kun se jatkaa käyttöaikaa. Tänäänkin tulin omalla kortilla sisään, Ulla toteaa. – Ja taide wc-tiloissa on aivan ihanaa, varastan tämän idean omaan vessaani! l MINNA SAASTAMOINEN TULE TANSSIMAAN TÄHTIEN KANSSA! SAKARI MANNINEN Vielä ehtii hakea kesäleirille! V antaalla järjestetään jälleen suosittuja kesäleirejä lapsille ja nuorille. Leireillä on ammattitaitoisten ohjaajien vetämää monipuolista ohjelmaa ja toimintaa Kukonnotkon leirikeskuksessa Heinolassa. Kansainvälinen nuortenleiri järjestetään tänä vuonna Rastattin piirikunnassa Saksassa. Ilmoittautuminen kesän leireille päättyy 20.3. 8.–12.6. vuosina 2004–2006 syntyneet, Kukkis I 12.–17.6. vuosina 2002–2004 syntyneet, Kukkis II 28.6.–4.7. 12−15 -vuotiaat, kansainvälinen lastenleiri 3.–7.8. 13−17 -vuotiaat, Loisteleiri Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.vantaa.fi/nuoriso 36 KUKONNOTKON LEIRIT Kukonnotko sijaitsee Heinolassa 150 kilometrin päässä Vantaalta. Majoitus 6–8 hengen mökeissä. Leirien ohjelmassa on monipuolisia päiväteemoja, uimista ja kaikkea kesäkivaa. Hintaan sisältyy ohjelman lisäksi täysihoito, kuljetukset ja tapaturmavakuutus. Leireillä Kukkis I ja II (hinta 55 €) ikäjakaumasta voidaan poiketa välillä 9–13 sisarusten kohdalla, jotta he pääsevät samalle leirille. Leireille otetaan 90 lasta. KANSAINVÄLINEN LASTENLEIRI Kansainväliselle lastenleirille on kutsuttu lapsiryhmiä Vantaan ystäväkunnista. Leirikielenä on englanti, mutta kielitaidottomuus ei ole este leirille osallistumiselle, sillä leirillä on riittävästi kielitaitoisia ohjaajia. Niillä perheillä, joiden lapsi valitaan kansainväliselle lastenleirille, on kotimajoitusvelvollisuus leirille tuleville ystävyyskuntalapsille leiriä edeltävänä viikonloppuna 26.–28.6. Hinta riippuu majoitettavien lasten määrästä (20−85 €). Leirille otetaan 40 lasta. KANSAINVÄLINEN NUORISOMATKA Kansainvälinen nuorisomatka 15–18-vuotiaille järjestetään yhdessä Rastattin piirikunnan (Saksa) nuorten kanssa 31.7.−7.8. Vantaan kaupunki ja Rastattin piirikunta ovat tehneet nuorisoryhmien vaihtoa vuodesta 1968. Matkan hintaan (360 €) sisältyy lentomatkat, täysihoito, matkavakuutus (ei matkatavaravakuutusta) sekä retket ja tutustumisvierailut. Matkalle otetaan 30 nuorta. LOISTELEIRI Jos sydämesi palaa teatterille, tanssille, musiikille, visuaalisille taiteille, kädentaidoille tai medialle tai ehkä vähän näille kaikille, lähde mukaan Loisteleirille! Leirillä on luvassa myös chilliä leirimenoa: saunomista, uimista, leirinuotiolla istumista ja hengailua. Leirille otetaan korkeintaan 90 iältään 13–17-vuotiasta nuorta. Voit osallistua leirille, jos asut Espoossa, Vantaalla tai Helsingissä. Loisteleirin ilmoittautumisaika 15.–31.3.2015. Hinta 80 €. Vantaan vuotuinen Tanssin päivän gaala järjestetään tänä vuonna aivan uudella konseptilla. E nergia Areenalla 25. huhtikuuta järjestettävä gaala huipentuu tanssiaisiin, joissa yleisökin pääsee pyörähtelemään parketille Vantaan Viihdeorkesteri Ensamblen ja Johanna Förstin johdolla. Vuoden 2014 Tanssii tähtien kanssa -kisan voittajat Pete Parkkonen ja Katri Mäkinen tanssivat avaustanssin. Tanssikisassa kansaa hurmannut laulaja Pete Parkkonen on innoissaan Tanssin päivän gaalasta ja odottaa jännityksellä pääsevänsä avaamaan tanssiaiset. – On mukava muistella hyviä hetkiä kisassa ja päästä vielä tanssimaan tutut kuviot Katrin kanssa, Parkkonen tuumaa. Hän toivoo myös tapaavansa mahdollisimman paljon vantaalaisia tans- silattialla. Omaa tanssitaitoaan ei kannata arastella. – Mullakaan ei ollut minkäänlaista tanssitaustaa, kun lähdin mukaan Tanssii tähtien kanssa -kisaan. Kokeilen kuitenkin mielelläni kaikkea uutta ja olen helposti ylipuhuttavissa, joten lähdin mukaan, kun moneen kertaan pyydettiin. Kuvausten aikana innostuin tanssimisesta, vaikka alkuun kroppa olikin kovilla. Oli mahtavaa oppia kokonaan uusi taito kivassa porukassa. Nyt yritän etsiä omaa tanssityyliäni ja löytää arjesta aikaa tanssimiselle. Lavalla myös laulamassa Parkkonen tuli laulajana tunnetuksi Idols-kisasta ja lauloi alkuun englanniksi. Parin englanninkielisen levyn jälkeen Parkkoselta ilmestyi viime keväänä ensimmäinen suomenkielinen albumi. Levyä tehtiin pitkään ja hartaasti ja Parkkonen on osallistunut entistä tiiviimmin myös kappaleiden kirjoittamiseen ja säveltämiseen. Levy on saanut hyvän vastaanoton ja poikinut myös tilaustöitä. Parkkonen teki Maailma mua vastaan -kappaleen Lovemilla-elokuvan soundtrackiksi. Tanssin päivän gaalassa päästään kuulemaan myös Parkkosen musiikkia, kun hän esittää muutaman kappaleen Vantaan tanssiorkesterin säestyksellä. Nuoren polven artistia esiintyminen suuren orkesterin kanssa voisi arveluttaa, mutta Parkkoselle se on tuttua. Hän suoritti nimittäin asepalveluksensa puolustusvoimien edustussoittokunnassa ja on heittänyt satoja keikkoja kaartin orkesterin kanssa. Parkkosella on pienestä pitäen ollut suuri palo musiikkiin, eikä hän osaa edes kuvitella, mitä tekisi, jos ei tekisi musiikkia. Hän toivoo voivansa tehdä pitkän uran ja elättää itsensä musiikilla. – Olisihan se hienoa päästä joskus esiintymään myös ulkomaille. Unelmia pitää aina olla! l TANSSIN PÄIVÄN GAALA Energia Areenalla lauantaina 25.4. klo 19 Gaalassa esiintyvät muun muassa Exhibition Dance -pari Hanna Karttunen ja Victor da Silva, tankotanssija Oona Kivelä sekä hollantilainen Introdans. Tapahtuman juontaa Jorma Uotinen. Tasokkaan tanssiohjelmiston päätteeksi yleisökin pääse tanssimaan tähtien kanssa. Liput: 35 € / 25 €, Lippu.fi www.vantaa.fi/tanssinpaivangaala TANSSIN VIIKOT 18. – 29.4. Tanssin viikot tarjoavat tänä keväänä hurmaavia tanssiesityksiä ja kotimaista tanssiteatteria kaiken ikäisille. Jumbossa ja Myyrmäkitalossa järjestetään lisäksi ilmaistapahtumia, joissa yleisökin pääsee tanssimaan. Tarkempi ohjelma > SUVITUULI MIKOS 37 Högst 21 °C Teatteriruokaa Taidetalo Toteemin kevätnäyttelyssä – en energismart och hälsosam rumstemperatur ANNA GROTH D Man sover bättre i ett svalt rum, men det är bra att hålla fötterna varma. Rätt rumstemperatur: Vad är det som orsakar drag? Om du känner drag i lägenheten, försök ta reda på vad det beror på. Problemet kan orsakas av bristfälliga tätningar kring fönster eller dörrar, Områdesmedel är en form av understöd som kan sökas av privatpersoner och samfund i Vanda. Grunderna för beviljande av områdespeng har uppdaterats i början av år 2015. I fortsättningen läggs större vikt på att tillställningarna ordnas tillsammans med andra aktörer. Ansökningar om områdesmedel behandlas i regel tre gånger om året. Ansökningstiderna och anvisningar finns på Vanda stads webbsidor Delta och påverka. Det viktigaste att komma ihåg är att lämna in ansökan senast 21 dagar innan evenemanget. Cirka hundra tillställningar har årligen tilldelats områdespeng. Den ansökta summan har varierat från ett par hundra euro till några tusen. Sju områdeskommittéer och Svenska kommittén delar ut medel ur en pott på 200 000 euro. Områdesmedel beviljas för verksamhet som äger rum i Vanda. För verksamhet som ordnas i sin helhet på svenska riktas ansökan i första hand till Svenska kommittén. Julfester och byafester är typiska tillställningar som blir tilldelade områdesmedel. Tillställningar som tilldelas områdesmedel ska vara öppna för alla. Evenemang som ordnas under Vanda stadsfestival 14-17.5 får gratis marknadsföring på webbplatsen kaupunkijuhla.fi. LOTTA SILFVERBERG Läs mera: www.vanda.fi/omradesmedel okontrollerad ventilation eller skador i konstruktioner. Åtgärda problem och ta på dig mera kläder innan du skruvar upp termostaten. l TEEMU KETTUNEN, ENERGIEXPERT KLIMATINFO/HRM • bidrar till boendetrivseln • piggar upp • förbättrar inomhusluftens kvalitet • minskar mängden skadliga utsläpp från byggmaterial • minskar känslan av lufttorrhet på vintern Earth Hour -evenemanget på Påltorget i Myrbacka och på torget bredvid stadshuset i Dickursby. Eldgruppen Tulikansa står för sprakande program i Dickursby och eldgruppen Taikatulet i Myrbacka. En kvällsandakt på torget med levande ljus cirka kl. 20.50. Ta med din egen lykta och lys vägen till Earth Hour-evenemangen. Visa att du är med genom att också släcka ljuset hemma kl. 20.30–21.30. Arr: Vanda stad i samarbete med Församlingarna i Vanda, Ilmastoinfo, Tikkurila Oyj, Vantaan Energia, Vantaan Sanomat och Myyrmäki-liike. Lisätietoja näyttelystä, aukioloista ja oheisohjelmistosta: www.vantaa.fi/kulttuuri NÄYTTELY AVOINNA: Avajaiset Ke 11.3. klo 13–15 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6 11.3.–11.4. Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6 Tiistaisin klo 9.15–15 Perhelauantait 14.3. & 11.4. klo 14–16 onipuolisen sarjan aloittaa lauantaina 18. huhtikuuta Mamia Companyn esitys Kisu Pikkulainen vaarojen varjoissa Kulttuuritalo Vernissassa. Lumon lastenlauantain esityksenä nähdään 25. huhtikuuta Tanssiteatteri Glims & Glomsin papulaBOX. Yli 3-vuotiaille suunnatussa esityksessä sähäkät papulat Atomi, Molekyyli ja Protoni ottavat selvää, mitä eroa on janalla ja jonolla. He myös tutustuvat ympyröihin, neljäkkäisiin ja suunnikkaisiin. Tanssikatselmus Stoorissa etsitään jälleen tanssivia tarinoita. Avoimeen katselmukseen voivat osallistua kaikenikäiset tanssijat aloittelijoista ammattilaisiin sekä yksin että ryhmänä. Lauantai 25. huhtikuuta on katselmuspäivä, jolloin osallistujat saavat palautetta draaman ja tanssin ammattilaisilta. Sunnuntaina 26. huhtikuuta nähdään raadin valitsema kattava läpileikkaus katselmuksen kirjosta Tikkurilan lukion auditoriossa kello 17. Yleisö pääsee itse tanssimaan kansainvälisenä Tanssin päivänä keskiviikkona 29. huhtikuuta Varaslähtö Vappuun -tansseissa Myyrmäkitalossa ja Hyvää Tanssin päivää 2015 -tapahtumassa kauppakeskus Jumbossa. l Lisätietoja ja koko ohjelma: vantaa.fi/tanssinviikot PÅ GÅNG SLÄCK LJUSET! Lör 28.3 kl. 20.30–21.30 aidetalo Toteemin kevätkausi tuo vierailulle Teatterimuseon Saako sitä syödä – teatteriruokaa -näyttelyn. Se on erityisesti lapsille suunnattu näyttely, joka esittelee, kuinka teatterissa tehdään herkullisen näköisiä annoksia syömäkelvottomista raaka-aineista. Ruualla on suuri rooli monessa näytelmässä: Lumikin tarina olisi aivan toinen ilman omenaa, Ihmemaan Liisan koko ei ilman haukkaamista muuttuisi ja melkein kaikissa kotimaisissa näytelmissä juodaan kahvia. Teatterin tarpeistonvalmistajat ovat huippuammattilaisia, jotka osaavat taikoa ruokaa lähes tyhjästä ja saavat sen näyttämään aidolta katsomon takariviin asti. Näyttelyssä on esillä myös teemaan sopivia teatteripukuja, valokuvia sekä tietoa rekvisiitan valmistuksesta.l Vantaalla järjestettävä Tanssin viikot -tapahtuma tarjoaa jälleen kotimaista tanssiteatteria eriikäisille huhtikuun lopulla puolentoista viikon ajan. M T Känner du till områdesmedel? 38 STELLA KARLSSON STELLA KARLSSON e flesta människor är nöjda med en rumstemperatur på cirka 21 °C i vistelseutrymmen. Man blir van vid en lägre temperatur på några veckor. Genom att sänka rumstemperaturen med en grad sparar du cirka fem procent av uppvärmningskostnaderna! Dessutom främjar en lägre temperatur din hälsa och du kan till och med gå ned i vikt. I vardagsrum och övriga vistelseutrymmen är den hälsosammaste temperaturen mellan 20 och 21 grader, vilket passar för de flesta. En högre temperatur gör lägenheten dammigare och att luften i den känns torrare, vilket kan orsaka hälsobesvär. En högre temperatur ökar även mängden utsläpp som utsöndras i andningsluften från kemikalierna i byggmaterial. Har du svårt att somna eller sova? En orsak till det kan vara en för hög temperatur. Den rekommenderade temperaturen i sovrummet är 18–20 grader. Ett svalt rum är bättre för sömnen och det är dessutom lättare att somna när det är svalt, bara du kommer ihåg att hålla fötterna varma. För att undvika fuktproblem i konstruktionerna ska rumstemperaturen dock helst inte underskrida 18 grader. Temperaturen mäts på en meters höjd och på en meters avstånd från ytterväggarna. Miltä kuulostaa lattiamopista tehty spagetti? Saako vaahtomuovileipä tai kumimaidosta muovailtu anjovisfilee veden herahtamaan kielellesi? Vastaus löytyy Saako sitä syödä -näyttelystä! Tanssin viikoilla kotimaista tanssiteatteria ÅRETS CYKLIST 2015 SÖKES Årets cyklist är en titel som delas ut till en cyklist, eller även för en förening, för framstående prestationer i cykling. Med titel vill man lyfta fram cykeln som ett självständigt färdmedel och ett motionsmedel man kan dra nytta av. Kandidatförslag till titeln Årets cyklist 2015 i Vanda med motiveringar skall skickas 15.3–7.4 till timo.vaisto@vantaa.fi. Årets cyklist nomineras under Vanda stadsfestival lördagen den 16.5. KNATTEKINO: CAMILLA MICKWITZ & URPO OCH TURPO Tis 21.4.2015 kl. 9.15 Kulturhuset Totem, Myrbackavägen 6 Filmförevisning för barn under skolåldern. Fritt inträde UNGA TEATERN: RÖDLUVAN Tis 14.4.2015 kl. 10 Dickursby skola, Idrottsvägen 4 Barnteater, 3-8 år. Biljetter 5€, bokningar richard.silin@vantaa.fi VANDA MUSIKINSTITUT ELEVANTAGNING Det Klingande Huset Tors 9.4. kl. 17.30 i Myrbacka, Patotie 2 Lör 11.4. kl. 11–13.30 i Dickursby, Näckrosvägen 4 Kom med och pröva på instrument, lärarana hjälper dig att välja ditt instrument. Till inträdesförhöret kan man anmäla sig 11.4.– 12.5. på vår nätsida www.vmo.fi / på svenska. Till musiklekis kan man anmäla sig genom att fylla i en ansökningsblankett på vår nätsida www.vmo.fi / på svenska. HURRAA! -PERHELAUANTAIT VANTAALLA PERHELAUANTAI MONITOIMIKESKUS LUMOSSA PERHELAUANTAI TAIDETALO PESSISSÄ La 21.3. klo 13–16, Urpiaisentie 14 Liput 5 € ovelta (sis. esityksen ja työpajan), varaukset annikki.alku@ vantaa.fi tai 040 548 3443 La 28.3. klo 13–16, Kielotie 14 Liput 5 € ovelta (sis. esityksen ja työpajan), varaukset taidetalo. pessi@vantaa.fi tai 09 8392 2766 Työpaja Työpaja Klo 13–14.30, kellarikerroksen kokoustila Sirkustelua Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulun ohjaajien ja oppilaiden johdolla. Virittäydy sirkustunnelmaan non-stop -työpajassa. Klo 13–15 Hullun hatuntekijän teekutsut -työpajassa tehdään hassuja hattuja ja päähineitä sekä muovaillaan leikkileivonnaisia. Lopuksi pidetään teekutsut! Caterpillars – toukkien elämää Klo 15, Lumosali Yli 4-vuotiaille, kesto 40 min Kallo Collectiven Caterpillars on esitys kahdesta perhosentoukasta. Esityksessä seurataan vuoden kiertoa ja toukkien muodonmuutosta. Tarinassa nähdään kaksi klovnia, jotka kommelluksista huolimatta vievät tarinaa eteenpäin luoden taianomaisen maailman tuulessa keinuvine kukkaniittyineen ja pörisevine mehiläisineen. Inhimillisen luonteikkaat toukat viihdyttävät lapsi- ja aikuiskatsojia kielestä riippumatta. Esitys toteutetaan fyysisen teatterin ja sanattoman komiikan keinoin. Liisa Ihmemaassa Klo 15 , Yli 3-vuotiaille, kesto 40 min Kartanon Kulttuurikollektiivin esityksessä Liisa putoaa kaninkoloon ja joutuu suoraan ihmeelliseen maailmaan, jossa mikään ei ole niin kuin oikeassa maailmassa. Klassikkosadun pohjalta tehty esitys yhdistelee hauskasti mieleenpainuvia hahmoja, vanhoja lastenlauluja uusin sovituksin ja visuaalista lavastusilottelua. Näytelmä on ajankohtainen puheenvuoro lapsen tavasta käsitellä asioita mielikuvituksen, unen ja leikin avulla. Hurraa!-festivaalia järjestävät Helsingin kulttuurikeskus ja Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kulttuuripalvelut. 39 TAPAHTUMIA 14.3.−9.5. Lipputiedot, elokuvaesittelyt ja esitysajat www.vantaa.fi/matineaelokuvat Taidetta & romantiikkaa MAGIC IN THE MOONLIGHT 97 min /S La 14.3. Bio Grand ja Kino Myyri Ke 18.3. Bio Grand THE INVISIBLE WOMAN - KIELLETTY RAKKAUS 111 min / K12 La 21.3. Bio Grand ja Kino Myyri TÄHTIIN KIRJOITETTU VIRHE 127 min / K12 Ke 25.3. Bio Grand* ja Kino Myyri * Kommentointi / keskustelu, Anna Cantell-Forsbom, KM IDA 80 min / K16 La 28.3. Bio Grand ja Kino Myyri Ke 1.4. Bio Grand Ranskalainen kevät Kuukauden Hopeatähti -elokuva: PYÖRÄRETKELLÄ MOLIÈREN KANSSA 101 min / S. To 2.4. Bio Grand ja Kino Myyri klo 14 VIOLETTE 139 min / K12 Ke 8.4. Bio Grand ja Kino Myyri HERKULLINEN ELÄMÄ 122 min / K7 La 11.4. Bio Grand* ja Kino Myyri Ke 15.4. Bio Grand** * kommentointi / keskustelu, Reetta Voutilainen, PsM ** kommentointi / keskustelu Mirja Varis, KM, MBA KAKSI PÄIVÄÄ, YKSI YÖ 95 min / K12 La 18.4. Bio Grand* ja Kino Myyri * kommentointi / keskustelu Mirja Varis, KM MBA Ke 22.4. Bio Grand KROKOTIILIN KELTAISET SILMÄT 122 min / K12 La 25.4. Bio Grand* ja Kino Myyri Ke 29.4. Bio Grand* * kommentointi / keskustelu, Anna Cantell-Forsbom, KM LINNA ITALIASSA – Un château en Italie 104 min / K12 La 2.5. Bio Grand ja Kino Myyri RANSKALAISTA HÄÄHUMUA 97 min / K7 Ke 6.5. Bio Grand ja Kino Myyri Kuukauden Hopeatähti -elokuva: DIPLOMATIA 84 min / K12 To 7.5. Bio Grand ja Kino Myyri klo 14 TRACKS 106 min / K12 La 9.5. Bio Grand ja Kino Myyri Liput Bio Grand 6 €, Kino Myyri 6,50 €. MUSIIKKIA VASKIKLUBI Ti 17.3. klo 18 Vaskivuoren lukion aula, Virtatie 4 Säännöllisesti järjestettävät rokkiklubit esittelevät vaskivuorelaisia bändejä. Vapaa pääsy. POP&JAZZ-LAULAJAT LAVALLA Su 22.3. klo 16 Lummesali, Lummetie 4 Vantaan musiikkiopiston opiskelijat esittävät suomalaista musiikkia, säest. Jari Kanninen, piano. TEATTERIKONE: NÄIN KERRAN KIRJASTOSSA Kirjastoaiheinen lastenkonsertti. Ma 23.3. Pointin kirjasto klo 17 Myyrmäen kirjasto klo 18.30 Ti 24.3. Pähkinärinteen kirjasto klo 17 Tikkurilan kirjasto klo 18.30 RIKU SUONIO MATINEAELOKUVAT Earth Hour -tapahtumat 28.3. klo 20.30 alkaen Tikkurilassa (Asematie 7) sekä Myyrmäen Paalutorilla. Tapahtumia tukevat Vantaan Sanomat, Vantaan Energia ja Tikkurila Oyj. Mukana Vantaan kaupungin lisäksi Vantaan seurakunnat, Myyrmäkiliike ja Ilmastoinfo. VASKIKLUBI-ILTAMAT Ti 7.4. klo 18 Vaskivuoren lukion Paja, Virtatie 4 Keväinen Vaskiklubi tuo lavalle paitsi bändejä, myös vanhan iltamaperinteen mukaan draamaesityksiä ja tanssia. Vapaa pääsy. LUKIODIPLOMIKONSERTTI I Ti 21.4. klo 19 LUKIODIPLOMIKONSERTTI 2 Ke 22.4. klo 19 Vaskivuoren lukion Paja, Virtatie 4 Lukiodiplomi on taiteellinen lopputyö, jossa opiskelija esittelee taiteellista osaamistaan. Konsertissa kuullaan omia sävellyksiä ja sovituksia. Lukiodiplomit myös arvioidaan. Vapaa pääsy. SILKKIÄ KORVILLE La 25.4. klo 14 Silkkisali, Tikkurilantie 44 Opettajien kahvikonsertti. KLASSINEN MARATON Su 26.4. klo 15 Vaskivuoren lukion auditorio, Virtatie 4 Klassinen maraton -konsertissa esiintyvät Vaskivuoren lukion lauluyhtyeet, laulajat, klassisten instrumenttien soittajat ja kamariyhtyeet. Vapaa pääsy. ÄITIENPÄIVÄKONSERTTI Su 10.5. klo 16 Vaskivuoren lukion aula, Virtatie 4 Perinteisessä äitienpäiväkonsertissa esiintyvät Vaskivuoren lukion kuorot. Pääsylipun hintaan (10€) sisältyy väliaikatarjoilu. KESKUSTELUA PSYKOANALYYSI JA TAIDE Taide, elämä, filosofia -sarja Ke 25.3., ke 22.4., ja ke 6.5. klo 18−20 Galleria K (Asematie 7, Tikkurila) Luento- ja keskustelusarja taiteesta ihmismielen ymmärtämisen välineenä psykoanalyysin näkökulmasta. Vetäjä Jussi Kotkavirta toimii filosofian professorina Jyväskylän yliopistossa. Lisätietoja: arja.keranen@vantaa. fi sekä www.vantaa.fi/taideelamafilosofia. Ke 25.3. klo 18−20 Traumaattisia tapauksia: kirjallisuus ja psykoanalyysi Teemu Ikonen, FT, kirjallisuustieteen yliopistonlehtori (ma.), Tampereen yliopisto Ke 22.4. klo 18−20 Oopperan traagiset naiskohtalot Liisamaija Hautsalo, FT, tutkija, Sibelius-Akatemia, Turun yliopisto Klo 17 on mahdollisuus tutustua Aino Suonion ja Henri Hagmanin näyttelyyn taiteilijoiden itsensä esitteleminä. Ke 6.5. klo 18−20 Parantavat sanat ja tarinat Anja Snellman, kirjailija, psykoterapeutti Klo 17.30 on mahdollisuus tutustua Vantaan Taitelijaseuran näyttelyyn taiteilija Adolfo Veran opastuksella. NÄYTTELYT KIRSI NEUVONEN – LUONTOÄIDIN HELMASSA 27.3.–6.6. Vantaan taidemuseo ti–ke klo 11–18, to klo 13–20, pe klo 11–18, la 10–16, su–ma suljettu Luontoäidin helmassa on sensuelli kokonaisuus, joka koostuu suomalaisen taidegrafiikan klassikoiksi muodostuneista puku- ja naiskuvista sekä tätä näyttelyä varten valmistuneista luonto- ja henkilöaiheisista teoksista. Taiteilijan torstai 16.4. Tanssitorstai 21.5. Taidegrafiikan tiistai -työpajat 14.4., 21.4., 5.5. ja 12.5. klo 17–18.30 Asiantuntijaluento ikoneista 28.3. Vantaan kaupunginmuseo, Hertaksentie 1, 01300 Vantaa Luennoimassa ikonimaalari ja ikonografian tuntija piispa Arseni. Luennolla tutustutaan myös Hullun keräilijän aarteet -näyttelyn ikoneihin. Yleisöopastus, HULLUN KERÄILIJÄN AARTEET 1.4. klo 17, 6.5. klo 17 PEKKA J. HEISKANEN MIKKO LÖPPÖNEN Anna tunti tulevaisuudelle ja sammuta valosi lauantaina 28.3. kello 20.30. Jos et halua istua yksin pimeässä, osallistu jompaankumpaan kaupungin Earth Hour -tapahtumista. Ota lyhty matkaan, ja valaise oma polkusi paikan päälle! Earth Hourin kunniaksi tempaistaan sekä idässä että lännessä. Kaupungintalon edustalla Tikkurilassa liekehtii Tulikansa-tulishow. Esityksen jälkeen hiljennytään Tikkurilan seurakunnan kynttilähartauteen. Myyrmäen Paalutorilla tunnelman sytyttää Taikatulet-tuliryhmän esitys, jonka jälkeen luvassa on Vantaankosken seurakunnan järjestämä kynttilähartaus. Myyrmäki-liike vastaanottaa saman illan aikana kotitalouksien ongelmajätteitä HSY:n kontilla Paalutorilla kello 20.30–21.30. LAURA MALMIVAARA Anna valomerkki ilmaston puolesta! Vantaan kaupunginmuseo, Hertaksentie 1 Yleisöopastus Hullun keräilijän aarteet -näyttelyssä. MUUT TUUT, TUUT!! NALLEKOPLAN TAHTIIN La 18.4. klo 13 ja 14 Lummesali, Lummetie 4 Poliisien Nallekoplan vaskiyhtye ja Vantaan Tanssiopiston pieniä tanssijoita. Tule katsomaan ja kuulemaan mitä voit harrastaa. Vapaa pääsy. VARASLÄHTÖ VAPPUUN -TANSSIT Ke 29.4. klo 13−15 Myyrmäkitalo, Paalutori 3 Laitetaan helmat heilumaan ja puntit pyörimään tanssimusiikin ja hieman rokkaavien sävelien tahtiin. Tahdit antaa NitroTrio. Vapaa pääsy. Järj. Myyrmäen kirjasto ja kulttuuripalvelut KAARNA-NÄYTELMÄ 2.−3.5. Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasila, Ratamestarinkatu 5 Kaarna-näytelmä on osa valtakunnallista Nuori Näyttämö -hanketta. Näytelmässä esiintyy 12 Vaskivuoren lukion opiskelijaa. Esityksiä on Studio Pasilan näytösten lisäksi toukokuussa 2015 Vaskivuoren lukiossa. Vantaan kaupungin asukaslehti | Vanda stads invånartidning | Julkaisija Vantaan kaupunki | Päätoimittaja Päivi Rainio | Toimituspäällikkö Meri Hämäläinen | Taitto Alina Tirkkonen | Painos 102 700 | ISSN 2323-8712 | Painopaikka Sanomapaino Oy | Jakelu Jakelujuniorit Oy | Näköislehti vantaa.fi/asukaslehti | Palaute asukaslehti@vantaa.fi
