Presidentti Sauli Niinistö

Transcription

Presidentti Sauli Niinistö
ERIKOISJULKAISU AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄLLE JA OPPILAITOKSILLE SYKSY 2015–KEVÄT 2016
Presidentti Sauli Niinistö
NUORET ammattiosaajat töihin
Oppisopimuksessa kaikki voittavat Kilpailuvalmennuksesta ammattitaitoa
Vili Heiskanen – nuori yrittäjä Koulutuspaketissa yli 100 ammattia
PÄÄKIRJOITUS
AMMATTITAIDOLLA PÄRJÄÄ TYÖSSÄ
A
mmatillinen koulutus yhdistää
opiskelijoiden vahvuudet työnantajien tarpeisiin. Sen vuoksi työelämässä arvostetaan ammatillisen koulutuksen ja tietyn tutkinnon suorittamista. Työnantajat
yleensä edellyttävät ammatillista
tutkintoa niilläkin aloilla, joilla ei
ole muodollisia pätevyysvaatimuksia. Koulutuksen suorittaminen loppuun kertoo työnantajalle, että työnhakija on kyennyt
ottamaan vastuuta toimistaan ja viemään
asioita loppuun. Näitä taitoja tarvitaan joka
päivä työelämässä.
Ammattiin opiskellaan oppilaitoksessa
tai oppisopimuksella. Kummassakin tapauksessa ammattitaito hankitaan tekemällä, ei
pulpetissa istumalla.
Ammattiopiston valitsevien opinnoista
osa tapahtuu työpaikoilla, jolloin opiskelija
toimii osana yrityksen liiketoimintaa oppimistehtäviä suorittaessaan. Samalla oppilaitoksen työsaleissa harjoiteltu osaaminen kehittyy kohti ammattitaitoa. Oppisopimusopiskelijat ovat suurimman osan opinnoistaan
työn touhussa. Kummassakin tapauksessa
opiskelijoiden arviointi tapahtuu pääasiassa
työpaikoilla.
Suuri vahvuus ammatillisessa koulutuksessa on se, että se antaa pätevyyden
työelämään ja mahdollisuuden hakeutua
korkeakouluopintoihin. Tämä avaa monia
polkuja oman uran tai jopa yrityksen rakentamiseen. On hyvä muistaa, etteivät kaikki
työtehtävät vaadi tiettyä koulutusta tai tutkin-
2015–2016
toa. Opintoalan valinta nuorena ei sido ketään lopuksi ikää.
Koulutuksen tavoitteena on aina käytännön ammattitaito, jonka ohessa kehittyvät
yleiset valmiudet työelämään. Asiakaspalvelu ja ihmisten kohtaaminen ovat ammattitaitoa useimmilla aloilla. Turvallisuus- ja
ympäristöasiat ovat yhä tärkeämpiä asioita
useimmilla aloilla. Nämä ovat taitoina yhtä
arvokkaita kuin tekninen osaaminen.
Ammatillinen koulutus uudistuu koko
ajan, koska työn vaatimukset muuttuvat.
Syyslukukaudesta 2015 alkaen luvassa on
aiempaa enemmän valinnaisuutta. Opiskelija voi rakentaa tutkintonsa eri alojen tutkinnon osista saavuttaen laajemman ammattitaidon. Moni uusi työ syntyy nykyisten
ammattien­väliin, ja se vaatii uudenlaista
osaamisen yhdistelmää.
Monen työn – automaalauksesta hitsaukseen tai rekan kuljettamiseen – tekemistä
harjoitellaan simulaattoreilla. Lopullinen ammattitaito toki saavutetaan työskentelemällä
aidoilla välineillä. Nyt 3D-tulostaminen ja sen
edellyttämä asioiden mallintaminen ovat tulossa osaksi ammatillista koulutusta.
Ammatillinen koulutus elää ajan hermolla.
Senkin vuoksi se on hyvä valinta. ˜
~Koulutuksen tavoitteena on aina
käytännön ammattitaito, jonka
ohessa kehittyvät yleiset valmiudet
työelämään.~
PETRI LEMPINEN
toimitusjohtaja
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys
AMKE ry
AMMATISSA-LEHDEN TOIMITUSKUNTA:
Opetusneuvos Seija Rasku,
opetus- ja kulttuuri­ministeriö
Viestintäpäällikkö Katja Katajamäki,
Skills Finland ry
Toimitusjohtaja Toni Perez,
OS/G Viestintä
Toimitussihteeri Johanna Pelto-Timperi,
OS/G Viestintä
Lisätilaukset osoitteesta www.subjectaid.fi
Sähköinen lehti osoitteessa wwww.ammattiosaaja.fi
JULKAISIJA: Opetus- ja kulttuuriministeriö
PÄÄTOIMITTAJA: Katja Katajamäki, Skills Finland ry,
katja.katajamaki@skillsfinland.fi, www.skillsfinland.fi
TOTEUTUS: OS/G Viestintä, www.osgviestinta.fi
KANNEN KUVA: Tasavallan presidentin kanslia
PAINOPAIKKA: PunaMusta Oy, 2015
PAINOSMÄÄRÄ: 178 200
Painotuote
2 AMMATISSA
SISÄLTÖ
LISÄTIETOA TEAVIISARISTA
Oppisopimuksessa kumpikin voittaa.............. 4
TEAviisari tuottaa valtakunnallista, paikallista ja
koulukohtaista tietoa peruskoulujen, lukioiden ja
ammatillisten oppilaitosten terveyden ja hyvinvoinnin
edistämisestä ja siinä tapahtuvista muutoksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen TEAviisari tukee koulujen
ja oppilaitosten sekä kuntien kehittämistyötä sekä
mahdollistaa tietojen vertailun kuntien ja oppilaitosten
välillä. www.teaviisari.fi ˜
Ammattitaito hankitaan työpaikalla.
Nuoret osaksi työelämää............................... 6
Presidentti Sauli Niinistön haastattelu nuorten
työllistymisestä ja ammatillisesta osaamisesta.
Haaveena oma konepaja................................ 9
Oppisopimustyöpaikasta tuli oma yritys.
Valmentaminen antaa jokaiselle jotakin...... 10
LAATUPALKINNOT JAOSSA
Ammattitaitokilpailuihin valmentautuminen lisää
ammattitaitoa.
Tietoa ammatillisesta koulutuksesta .......... 12
Koulutusalat 2015–2016 ............................ 13
Yhteishaussa 84 000 hakijaa....................... 19
4
Oppisopimusopiskelijat Mia Karjalainen
ja Max Blomfelt opiskelevat Hannele
Jokisalon ohjauksessa. Tavoitteena on
merkonomin ammatti.
~Tasavallan presidentti
SAULI NIINISTÖ kannustaa
työllistämään nuoria.~
6
Opetus- ja kulttuuriministeriö palkitsi vuoden 2014
laatupalkinnolla Kainuun ammattiopiston ja Optima
samkommunin. Kunniamaininnan sai Hyria koulutus Oy.
Kainuun ammattiopisto sai tunnustusta systemaattisesta laatutyöstä toimintajärjestelmän toteutuksessa.
Optiman toimintakulttuurissa taas heijastuu strategisten periaatteiden toteutuminen käytännössä. Hyrian toiminnassa korostuu laatupalkintokilpailun erityisteeman
toteutuminen eli koulutuksen läpäisyn edistäminen ja
keskeytysten vähentäminen. ˜
TILASTOTIETOA
KOULUTUKSESTA
OPISKELIJOITA VUONNA 2013
Peruskoulutus............................................... 529 203
Lukiokoulutus............................................... 105 417
Ammatillinen koulutus.................................. 249 461
Ammattikorkeakoulukoulutus........................ 137 447
Ylempi korkeakoulukoulutus........................... 45 506
Yliopistokoulutus.......................................... 166 328
AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON
SUORITTANEET VUONNA 2013
10
Vera Simolin suorittaa floristin ammattitutkintoa. Lisäosaamista hän on hankkinut ammattitaitokilpailuihin
valmentautumisesta Kirsi Vesalaisen opissa.
Humanistinen ja kasvatusala............................ 2 177
Kulttuuriala....................................................... 3 603
Yhteiskuntatieteiden,
liiketalouden ja hallinnon ala......................... 11 936
Luonnontieteiden ala........................................ 1 249
Tekniikan ja liikenteen ala.............................. 22 306
Luonnonvara- ja ympäristöala........................... 3 304
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala..................... 11 809
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala.................... 6 847
Yhteensä........................................................ 46 256
Kaikkiaan perustutkinnon, ammattitutkinnon ja
erikoisammattitutkinnon suorittaneita oli 63 231.
Tutkinnon suorittaneista 19 prosenttia oli oppisopimusopiskelijoita.
Lähde vipunen.csc.fi
– Rohkaisen kaikkia yrittäjiä palkkaamaan nuoria oppisopimukseen. Nuorissa on paljon potentiaalia ja he ovat erittäin innokkaita oppimaan, toteaa Esport ratiopharm Arenan
Hannele Jokisalo vierellään oppisopimusopiskelijat Mia Karjalainen ja Max Blomfeld.
OPPISOPIMUKSESSA KUMPIKIN VOITTAA
– Tämä on win-win-tilanne. Saimme lyhyellä varoitusajalla motivoineet työntekijät, jotka voimme
kouluttaa omiin tarpeisiimme. Nuoret taas saivat työpaikan ja voivat suorittaa parin vuoden päästä
merkonomin tutkinnon näyttötutkintona toteaa myymäläpäällikkö HANNELE JOKISALO Esportista.
Teksti Pirkko Soininen Kuvat Markku Ojala
E
sport ratiopharm Arena avasi vuodenvaihteessa uuden myymälän,
johon tarvittiin osaavia työntekijöitä
hoitamaan tiimituotteiden myyntiä,
paitojen painatuksia, asiakaspalvelua, tilauksia ja varastoa.
– Halusimme kokeilla uutta
rekrytointitapaa. Tuntui järkevältä
palkata oppisopimuksella nuoria, jotka voisimme itse täsmäkouluttaa, kertoo Hannele
Jokisalo.
Vaakakupissa painoi myös korotettu koulutuskorvaus, jota yrittäjä saa palkatessaan
nuoren oppisopimuksella.
4 AMMATISSA
TEKEMÄLLÄ OPPII
Esport oli yhteydessä Omniaan, jonka kautta
löytyi kaksi innokasta nuorta, MIA KARJALAINEN, 18, ja MAX BLOMFELD, 18. Kumpikin oli
käynyt peruskoulun jälkeen kymppiluokan ja
hakeutunut itse aktiivisesti Omnian oppisopimustoimistoon.
Nuoret aloittivat oppisopimuksen vuoden
alussa. Tavoitteena on suorittaa merkonomin
tutkinto (eli liiketalouden perustutkinto) näyttötutkintona 2–2,5 vuodessa.
– Tekemällä oppii kaikista parhaiten. Olen
tehnyt kesätöitä 13-vuotiaasta asti. Kun
kuulin peruskoulussa oppisopimuksesta, se
tuntui heti itselle sopivalta vaihtoehdolta.
Uskon, että työnantajat arvostavat oppisopimuksella hankittua työkokemusta, Blomfeld
toteaa.
Samoilla linjoilla on myös Karjalainen.
– Minäkään en ole koskaan tykännyt istua nenä kiinni kirjassa, vaan olen halunnut
tehdä asioita käsilläni. Pärjäsin koulussa
käsitöissä ja liikunnassa, mutta lukuaineet
takkusivat.
RÄÄTÄLÖITY TEORIAOPETUS
Kummatkin käyvät kaksi kertaa kuussa Omniassa oppitunneilla. Lukujärjestys on koos-
KANNATTAVA OPPISOPIMUS
~Eniten olemme oppineet
töitä tekemällä.~
Max Blomfeltin työtä on joukkueiden tiimimyynti ja
paitojen painatus.
Mia Karjalainen kertoo vuorovaikutustaitojen
kehittyneen oppisopimustyöpaikalla.
tettu yhdessä nuorten, Omnian ohjaavan
opettajan ja Esportin kanssa.
– Saimme sanoa, mistä teoria-aineista
nuoret meidän mielestämme hyötyisivät eniten. Myös he saivat vaikuttaa siihen, mitä
aineita koulussa lukevat. Lukujärjestykseen
valikoitui näillä perusteilla kieliä, atk:ta ja
markkinointia, kertoo Jokisalo.
– Teoria-aineet ovat tärkeitä, mutta eniten
olemme oppineet töitä tekemällä. Vuorovaikutustaitoni ovat kehittyneet töissä. Tuntuu
hyvältä, että olemme saaneet niin paljon
vastuuta heti alusta lähtien. Itselle on ollut
tärkeää myös se, että olen oppinut työelämän pelisääntöjä. Tulen töihin mielelläni
ajoissa, vaikka koulusta tulikin joskus lintsattua aamutunteja, Karjalainen kertoo.
Esport Arena Shopissa Blomfeldin vastuulla on joukkueiden tiimimyynti, hän myös
painaa joukkueille paitoja. Karjalainen vastaa myymälän somistuksesta.
– Olemme olleet erittäin tyytyväisiä nuorten työpanokseen. Olimme yllättyneitä siitä,
kuinka oma-aloitteisia ja itseohjautuvia he
ovat olleet, Jokisalo sanoo.
TUKEA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE
Jokisalo on ollut tyytyväinen tukeen, jota Omnia tarjoaa hänelle työpaikkaohjaajana.
– Omnia antoi minulle tuhdin infopaketin
ja käytössä on intra, josta löytyy höydyllistä
tietoa. Halutessani voisin osallistua myös
kursseille.
– Yrittäjillä on liian korkea kynnys palkata
nuoria oppisopimukseen. He pelkäävät ilmeisesti byrokratiaa ja sitä, millaisia työntekijöitä nuoret ovat. Omasta puolestamme
voimme sanoa, että byrokratia on selätetty hyvin ja nuoret ovat oppineet nopeasti,
vaikka kaikki onkin pitänyt aloittaa nollasta.
Työpaikkaohjaajalta vaaditaan pitkää pinnaa,
mutta työ myös palkitsee, Jokisalo sanoo. ˜
MITÄ TYÖNANTAJAN ON HYVÄ TIETÄÄ NUORTEN OPPISOPIMUSKOULUTUKSESTA?
1 Ennakkojaksolla nuori ja työnantaja tutustuvat palkattoman harjoittelun aikana. Tämä helpottaa rekrytointia.
2 Korotettua koulutuskorvausta maksetaan työnantajalle, joka palkkaa samana vuonna peruskoulun tai kymppiluokan päättäneen nuoren oppisopimuskoulutuksen. (1000 €/kk 1.vuosi, 700 €/kk 2. vuosi ja 500 €/kk 3.
vuosi). Koulutuskorvauksen määrä vaihtelee koulutusta järjestävän oppilaitoksen mukaan.
3 Työnantaja voi hakea palkkatukea TE-toimistosta (30–50 % palkkakustannuksista).
4 Mahdollisuus suorittaa yksittäisiä tutkinnon osia (kun hakija on alle 25 v. ja ilman toisen asteen tutkintoa).
Voidaan aloittaa yhdellä tutkinnonosalla (6 kk). Ei pitkää sitoutumista puolin ja toisin.
5 Työpaikkakouluttajille tarjolla koulutusta nuorten ohjaamiseen.
6 Mahdollisuus työvalmentajan palveluihin tarvittaessa.
7 Oppilaitoksessa perusosaamisen hankkinut nuori voi vaihtaa joustavasti oppisopimukseen kesken koulutuksen (esim. 2+1-malli).
8 Oppisopimustoimisto auttaa tarvittaessa sopivan nuoren löytämisessä ja käytännön asioissa.
– Oppisopimus on hyvä tapa rekrytoida. Sen
aikana nuori myös sitoutuu työnantajaan ja
työnantaja voi kouluttaa nuoren juuri omia
tarpeitaan vaativiin tehtäviin, toteaa koulutussuunnittelija PETRI HÄNNINEN Omnian
oppisopimustoimistosta.
Nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työssäoppimisen toimenpideohjelma käynnistyi
vuonna 2014. Ohjelman tavoitteena on lisätä
nuorten oppisopimuskoulutusta ja kehittää
malleja, joissa yhdistyvät oppilaitos- ja
oppisopimusmuotoinen koulutus. Ohjelma
pyrkii myös edistämään nuorille suunnattuja,
koulutusta ja työtä joustavasti yhdistäviä
malleja. Toimenpideohjelman kohderyhmänä
ovat ne alle 25-vuotiaat nuoret, joilla ei ole
perusasteen jälkeistä tutkintoa. Ohjelma on
osa nuorisotakuuta.
– Oppisopimuksen maine nuorten koulutusmuotona on syyttä suotta huono. Monet
ajattelevat, että oppisopimukseen hakeutuvat
sellaiset nuoret, jotka eivät muualle pääse.
Tämä on täysin väärä luulo. Oppisopimuksessa on osaavia ja motivoituneita nuoria.
Uudistus toi monia parannuksia oppisopimukseen. Nyt esimerkiksi työnantaja ja
nuori voivat kokeilla ennakkojaksolla, toimiiko
oppisopimus. Ennakkojakso on maksimissaan
kuuden kuukauden mittainen. Sen aikana ei
olla vielä työsuhteessa, kuten oppisopimuskoulutuksen aikana.
– On molempien etu, että työnantajan
ei tarvitse palkata nuorta oppisopimukseen
ihan pystymetsästä. Ennakkojakson aikana
osapuolet voivat puolin ja toisin tutustua
toisiinsa ja testata toimiiko suhde. Opiskelija
voi kokeilla alan ja koulutusmuodon sopivuutta ja työnantaja nuoren työelämävalmiuksia
ja soveltuvuutta alalle, toteaa Hänninen.
Korotettua koulutuskorvausta maksetaan
nyt työnantajille samana vuonna perusopetuksen tai kymppiluokan päättäneiden opiskelijoiden oppisopimuksena toteuttavassa
ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa.
Korvaus on tarkoitettu työnantajille nuoren
oppisopimusopiskelijan tarpeet huomioivaan
ohjaukseen ja tukeen.
– Minun on vaikea keksiä, kenelle työnantajalle oppisopimuskoulutus ei sopisi. Se on
erityisen hyvä,
kun työtehtävät ovat niin
monipuolisia,
että nuori voi
niitä tekemällä
tosiaan oppia
ammatilliseen
tutkintoon
vaadittavat
asiat. ˜
AMMATISSA 5
NUORET OSAKSI
TYÖELÄMÄÄ
Tasavallan presidentti SAULI NIINISTÖ kannustaa työllistämään nuoria, koska he ovat innokkaita
oppimaan ja tuovat uusia näkemyksiä yrityskulttuuriin ja toimintatapoihin. Kun yritys palkkaa
nuoren, hän saa mahdollisuuden ottaa työuran ensiaskeleet ja tärkeää työkokemusta.
6 AMMATISSA
Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Tasavallan presidentin kanslia
S
auli Niinistö on ottanut presidenttikaudellaan säännöllisesti esiin
huolen nuorten asemasta, syrjäytymisen uhista, koulutuksesta ja
työllistymisestä. Hän on maininnut
esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen hyvänä vaihtoehtona päästä
työuralle. Niinistö uskoo, että synkistä taloudellisista näkymistä huolimatta
työtä löytyy jatkossakin osaaville ammattilaisille.
Nuorten palkkaamiselle löytyy presidentin mielestä monia perusteita. Nuoret oppivat
innokkaasti uusia asioita ja heidän kauttaan
saa uudenlaisia näkemyksiä yrityksen tapaan
toimia ja yrityskulttuuriin.
– Maailma muuttuu nopeasti, ja juuri nuoret ovat usein hyvin perillä uusista trendeistä
ja suuntauksista. Tästä on monilla aloilla korvaamaton hyöty, Niinistö toteaa.
Jotta nuoret – ja muutkin uudet työntekijät – saavat motivaation tarttua toimeen ja
virtaa työntekoon, tarvitsee yrityksen panostaa hyvään perehdyttämiseen ja työskentelyn
tukemiseen.
Niinistö kaipaa koulutus- ja työmarkkinajärjestelmään myös kisällitoiminnan kaltaista
ajattelua.
– Otetaan oppia kokeneemmilta ja harjaannutaan työhön pikkuhiljaa. Toivottavasti järjestelmämme olisi yhä joustavampi tällaista toimintaa varten.
~Paras suoja työelämän
murroksen vaikutuksia vastaan
on koulutus ja uudistuva
osaaminen.~
merkittävästi työnantajan kuluja perehdytysvaiheessa.
TIETO JA TAITO YHDESSÄ
Ammatillisen koulutuksen kehitystyö on jatkuvaa, jotta opetus pystyy entistä paremmin
vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin.
Niinistö miettii, että aikaisemmin opiskelussa
korostui tiedon hankinta sekä omaksuminen.
Pahimmassa tapauksessa opiskelu muistutti
ulkoa opettelua. Ammatillisessa koulutuksessa on tiedon rinnalla kulkenut myös taito
ja käytännön osaaminen.
– Parasta on, kun tiedot ja taidot yhdistyvät, kunkin kyvyn ja toisaalta tarpeen mukaan.
– Tarvitsemme tänä päivänä ulkoa opettelun sijaan paremminkin taitoja käsitellä kriittisesti valtavaa ja helposti saavutettavissa
olevaa tiedon määrää. Myös kansainvälistyvä
toimintaympäristö ja työnjako vaativat työn,
työtapojen ja ammattien sekä ennen kaikkea
osaamisen jatkuvaa uudistumista.
KOULUTUS SUOJAA TYÖTTÖMYYDELTÄ
UUSI TAPA TOIMIA
Presidentti Sauli Niinistö tutustui nuorten
työpajatoimintaan Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniassa talvella. Kuvassa Camilla
Tarvainen opettaa presidentille kankaanpainantaa
tekstiili- ja kädentaidon työpajassa.
Valtio on ottanut aktiivisen roolin nuorten
työllistymisen edistämisessä. Viime vuosien
merkittävimpänä toimena voi mainita nuorisotakuun, joka on myös uudessa hallitusohjelmassa yksi osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista. Nuorisotakuun tavoitteena on,
että työttömäksi ilmoittautuvalle nuorelle voidaan kolmen kuukauden sisällä tarjota työtä
tai työllistymistä edistävää palvelua.
Presidentti korostaa, että nuorisotakuu on
ennen kaikkea tapa toimia ja ajatella yhdessä
uudella tavalla.
– Nuorisotakuun tavoitteeseen pääsemisessä meidän tulee tarkastella ja kehittää
kokonaisvaltaisesti palvelujärjestelmäämme
terveydenhuollosta koulutukseen ja työmarkkinoiden toimintaan.
Työmarkkinoilla vastavalmistunut nuori kilpailee samoista työpaikoista kokeneempien
työnhakijoiden kanssa. Palkkatuki on yksi väline, jolla voidaan edistää nuorten työllistymistä, kun työkokemusta ei vielä ole.
– Sanssi-kortti toimii palkkatuen markkinointivälineenä, ja se on osoittautunut oivaksi välineeksi tukea nuorten työllistymistä.
Sanssi-kortilla saatava palkkatuki vähentää
Presidentti Niinistön mielestä nykyisessä
taloudellisesti haastavassa ajassa koulutus
antaa edelleenkin vahvan suojan työttömyyttä
vastaan. Koulutus myös lisää jokaisen opiskelijan jatkokoulutuksen ja työuran valinnan
mahdollisuuksia.
– Koulutuksella on aivan erityinen paikka
myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.
Vaikka Suomen koulutusjärjestelmä on monissa kansainvälisissä vertailuissa arvioitu
maailman kärkikastiin, on meillä edelleen yli
satatuhatta 20–29-vuotiasta, joilla on vain perusasteen tutkinto. Niinistö korostaa näiden
nuorten ammatillisen kouluttautumisen tärkeyttä.
Keskeinen tavoite on myös se, että nuoret
voivat sujuvasti siirtyä koulutusasteelta toiselle ja ennen kaikkea se, että opinnot tulee
suoritettua loppuun. Tässä auttaa opintojen
ohjaus.
– Mitä paremmat urasuunnitteluvalmiudet
ihmiset saavat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden avulla, sitä paremmin he selviytyvät
eri vaiheissa tulevista muutostilanteista. Paras suoja työelämän murroksen vaikutuksia
vastaan on siis edelleen koulutus ja uudistuva
osaaminen joustavasti koko työuran aikana.
AMMATISSA 7
MAHDOLLISUUKSIEN OPPISOPIMUS
Presidentin mielestä Suomessa voitaisiin
hyödyntää oppisopimuskoulutusta nykyistä
enemmän. Oppisopimuksen kehittämisestä
keskustellaan vilkkaasti Euroopassa, koska
on huomattu, että oppisopimusvaltaisissa
maissa työttömyysaste on muita maita alhaisempi.
~Kyse on työn luonteen
muutoksesta.~
– Koulutus- ja työllistymispolkuja luotaessa on tärkeää kuulla myös nuoria itseään.
Nuorilta on tullut vahva viesti tekemällä oppimisen puolesta. Nuoret haluavat monipuolisia
vaihtoehtoja ammatillisen osaamisen hankkimiseen, ja oppisopimus on yksi tällainen
väylä. Kehittämällä joustavia malleja työpaikalla tapahtuvan opiskelun tukemiseksi voidaan vaikuttaa siihen, että yhä useampi koulutuksen aloittanut nuori myös pysyy koulutuksessa ja saa suoritettua tutkintonsa loppuun,
painottaa Niinistö.
HENKILÖKOHTAINEN VASTUU
Millaista osaamista työelämä nuorilta kaipaa?
– Työ pilkkoutuu tulevaisuudessa yhä pienempiin osiin, ja asiantuntijatyötäkin automatisoidaan tietotekniikan avulla. Työmarkkinat eriytyvät globaalisti kilpailtuun työhön ja
paikalliseen, läsnäoloa edellyttävään työhön.
Presidentti Niinistön mukaan nopeasti
muuttuvassa ympäristössä ihmisten pitää
haluta ja kyetä oppimaan uutta, sietää epävarmuutta, tulla toimeen erilaisten ihmisten
kanssa erilaisissa verkostoissa, kyetä etsimään ja soveltamaan tietoa sekä pystyä hyödyntämään teknologiaa. Hän toteaa, että työelämä vaatii yhä enemmän henkilökohtaista
Työkokeilussa oleva Iiro Röynä kertoo presidentille työstään Omnian videopajalla.
vastuun ottamista ja itsensä johtamista.
Näin koulutuksen pitää edistää eri osaamisten yhdistelyä ja vuorovaikutustaitoja ja
muuttua joustavasti työelämän muutoksia
ennakoiden.
Suomen kilpailukyvyn takaaminen vaatii uutta osaamista, jolla voidaan tyydyttää
työllisyyden kasvua sekä korvata eläköityviä
työntekijöitä.
Tulevaisuudessa teknologian hyödyntäminen tuo uusia osaamisvaatimuksia niin
teollisuudessa kuin palveluissa. Digitalisaatio ja robotiikka muuttavat ammatteja ja niiden sisältämiä työtehtäviä jo nyt kiihtyvällä
vauhdilla muun muassa pankki-, vakuutus- ja
kuljetusaloilla, kaupan ja terveydenhoidon
aloilla sekä julkisella sektorilla. Kun koneet
korvaavat ihmisen tekemän työn, voi robotista tulla ihmisen ”työkaveri”. Digitalisaation myötä uudet toimialat, ammatit ja niiden
Omnian videopajan kautta on työllistetty nuoria kuvaamaan esimerkiksi Mestarien liigan jalkapalloa.
Kuva videopajan studiolta.
8 AMMATISSA
sisällöt korvaavat vähitellen osan vanhoista.
– Ehkä enemmänkin kyse on työn luonteen muutoksesta. Työtä Suomessa kyllä riittää, mutta vain vanhaan takertumalla emme
pärjää. Siksi myös koulutuksen on uudistuttava, miettii presidentti Sauli Niinistö. ˜
TAITAJA-TAPAHTUMA
TUO ESIIN OSAAMISEN
Presidentti SAULI NIINISTÖ toimi Taitaja2015-tapahtuman suojelijana. Hänen mielestään ammattitaitokilpailut tekevät näkyviksi ammatillisen koulutuksen
tarjoamat monet mahdollisuudet. Samalla nuoret
saadaan kiinnostumaan ammatillisesta koulutuksesta ja ammattialoista. Tämä on Niinistön mielestä
hyvä, koska Suomi tarvitsee ammattiosaajia kaikilla
aloilla ja alueilla.
Hänen mielestään ammattitaitokilpailuissa saa
mahdollisuuden oppia alan huippuammattilaisilta,
jotka kannustavat nuoria kehittämään omia tietojaan
ja taitojaan aina omaan parhaaseen tulokseensa
saakka.
– Kilpailuissa menestyy vain, jos on valmis
oppimaan uutta, kestää painetta, osaa ratkaista
ongelmia ja pystyy tekemään yhteistyötä toisten
kanssa myös muilla kielillä kuin omalla äidinkielellään. Nämä kaikki ovat juuri niitä ominaisuuksia,
joita tulevaisuuden työelämässä tarvitaan, tiivistää
Niinistö.
Merkittävä asia ammattitaitokilpailuissa on myös
se, että ne lisäävät nuorten ammattiylpeyttä ja uskoa
omiin kykyihinsä. Samalla nuorten ammattiosaaminen tulee näkyväksi.
– Ammattitaitokilpailuissa mukana olleilla ja
menestyneillä on kysyntää työmarkkinoilla, vakuuttaa
presidentti. ˜
Vili Heiskanen perusti oman yrityksen tammikuussa, ja toiminta on lähtenyt alkuun odotuksia paremmin. Ruiskupuristusmuotteja valmistava työkalutehdas työllistää nyt kuusi
työntekijää omistajan lisäksi.
HAAVEENA OMA KONEPAJA
23-vuotias VILI HEISKANEN suoritti oppisopimuskoulutuksessa koneistajan ammattitutkinnon ja sai
tilaisuuden ostaa työnantajansa liiketoiminnan. Näin toteutui vuosien haave omasta konepajasta.
Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Katri Lehtola
H
eiskanen on toiminut määrätietoisesti peruskoulun yläluokilta
alkaen. Yhdeksännen luokan keväällä äiti toivoi, että poika menisi lukioon, kun todistuksen keskiarvo oli 9,3. Poika halusi ammattikouluun suorittamaan koneja metallialan perustutkintoa.
Tavoitteena oli jo silloin oma konepaja.
– Minua kiinnosti enemmän tekeminen
kuin kirjojen lukeminen, vaikka pärjäsinkin
hyvin koulussa. Ajattelin myös, että amiksen
jälkeen voin jatkaa opintoja, jos tulee sellainen olo, Heiskanen kertoo.
Hän suoritti Forssan ammatti-instituutissa kone- ja metallialan perustutkinnon valmistustekniikan osaamisalalla ja valmistui
vuonna 2011 koneistajaksi. Armeijan jälkeen
Heiskanen opiskeli puolitoista vuotta oppisopimuskoulutuksessa ja suoritti koneistajan
ammattitutkinnon somerolaisessa Laukamo
Plastcomp Oy:ssä, Laukamon työkalutehtaalla.
Oppisopimuskoulutus päättyi keväällä
2014, ja Heiskanen jatkoi töissä Laukamolla.
– Laukamo Plastcomp tarjosi minulle
työkalutehtaan liiketoiminnan ostamista
keväällä 2014. Minun oli helppoa aloittaa
tässä, kun tila, koneet ja osaava henkilökunta olivat valmiina, Heiskanen pohtii.
– Nyt olen vuokralla, ja koneisiin on kolmen vuoden osto-optio.
ONNISTUMISEN MAHDOLLISUUDET
Vaikka Heiskasella oli ikää yrityksen perusta-
mista suunnitellessa 22 vuotta, eivät suuret
päätökset pelottaneet.
– Vanhemmillani oli metallialan perheyritys. Tiesin siis, mihin olin ryhtymässä. Selvitimme perusteellisesti taustat ja rahoituksen.
Heiskasen HeViMet-yritys työllistää kaikkiaan seitsemän työntekijää. Talousjohtajana
on äiti MARJAANA HEISKANEN. Teknisenä johtajana toimii jo Laukamo-ajalta tuttu JORMA
KAUTTO.
Heiskanen kertoo, että suunnitelmissa on
palkata lisää väkeä ensi vuonna, jos tilauskanta vakiintuu.
– Oppisopimukseen ainakin otamme työvälinevalmistajaksi opiskelevan nuoren. Minusta oppisopimuksen kautta oppii hienosti
tämän alan.
Kautto toteaa, että Vili on hyvä esimerkki
siitä, miten oppisopimuksen avulla voidaan
kouluttaa yritykselle sopiva työntekijä. Varsinkin työkaluvalmistuksessa työpaikan
toiminta- ja työskentelytavat pitää tuntea.
Ammatillinen perustutkinto antaa hyvät pohjavalmiudet, joita sitten voidaan täydentää
työpaikalla. Ammattitutkinto perustutkinnon
jälkeen on hyvä polku ammattitaidon kasvattamiseen.
Heiskanen on ollut mukana ammattitaitokilpailuissa Taitajasta lähtien.
– Vuonna 2011 olin mukana Taitaja-finaalissa ja innostuin toiminnasta niin, että lähdin valmentautumaan myös EuroSkills-kilpailuihin.
– Myös oman yrityksen perustamisessa on
valmennuksesta ollut hyötyä. Olen esimerkiksi verkostoitunut alan toimijoiden ja tavarantoimittajien kanssa. Tapaamisissa kuulee
uusimmat tuote- ja tekniikkauutiset.˜
TYÖSSÄOPPIMINEN OSA
YRITTÄJYYSOPINTOJA
Forssan ammatti-instituutissa on huomattu, että liiketalouden ja logistiikan opiskelijat ovat innokkaimpia valitsemaan yrittäjäopinnot. Kone- ja metallitekniikan osastonjohtaja JARKKO KOIVULA uskoo sen
johtuvan siitä, että nämä opiskelijat tulevat usein
yrittäjäperheistä.
– Meillä voi valita yrittäjyysopintoja jopa 35
osaamispisteen verran, mikä tarkoittaa Forssan
ammatti-instituutissa lähes kuuttasataa lähiopetustuntia. Pakollisia yrittäjyysopintoja on 1–7
osaamispistettä, mutta lisäksi on tarjolla valinnaisia
kursseja, ja opiskelija voi valita myös Yrittäjyyden
oma polku –opintopolun, johon sisältyy muun muassa yritystoiminnan perusteet, markkinointi, myynti,
asiakaspalvelu, harjoitusyritystoiminta, työelämäprojekteja ja alakohtaista työssäoppimista. Lisäksi
on mahdollista opiskella VÄLKKY-verkoston kautta
verkkokursseja, kertoo Koivula.
Yrittäjyyteen saadaan tuntumaa myös työssäoppimisjaksoilla, jotka toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Forssan ammatti-instituutissa
kone- ja metallitekniikan alan osasto tekee yhteistyötä myös Forssan seudun kehittämiskeskuksen ja
paikallisten metallialan yritysten kanssa.˜
AMMATISSA 9
VALMENTAMINEN
ANTAA JOKAISELLE JOTAKIN
Lehtori Kirsi Vesalainen ja
Veera Simolin valitsevat
tottuneesti parhaat kukat
sidontaan. Simolinilla on
valmiina puutarhatalouden
perustutkinto, ja nyt
hän opiskelee floristin
ammattitutkintoa varten.
Opiskelijoiden ammattitaitokilpailuihin valmentautuminen on tilanne, jossa sekä opettajat, opiskelijat että yhteistyökumppanit voittavat. Floristiikan valmennusrinki on mitalien napsimisen ohessa
levittänyt parhaita käytäntöjä kautta maan.
Teksti Maija Rauha Kuva Timo Jakonen
A
mmattiopisto Livian Tuorlassa
sijaitsevan maaseutuopiston floristiikkatalon valoisassa työsalissa valmisteltiin keväällä kukkaasetelmia koulujen päätösjuhliin.
Täällä kyllä osataan, sen näkee
maallikkokin. Täällä on valmennettu myös useita Taitaja- ja
WorldSkills-mitalisteja. Päävastuun valmennuksen toteutumisesta on kantanut lehtori
KIRSI VESALAINEN.
– Kun aloitin Skills Finlandin floristiikan
10 AMMATISSA
lajipäällikkönä vuonna 2010, entistä tiiviimmälle yhteistoiminnalle ja suuremmalle läpinäkyvyydelle oli tilausta. Päätimme Keudan
ja Kiipulan oppilaitosten edustajien kanssa
perustaa valmennusringin, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa harjoittelemaan
WorldSkills-lajikuvauksen mukaisia tehtäviä.
Mukaan lähti lopulta yhdeksän oppilaitosta.
KAIKKI IRTI OPINNOISTA
Valmennusrinkiin otetaan kaikki halukkaat
tasosta riippumatta – eihän alussa voi tie-
tää, kenestä kehittyy menestyjä. Paimiolainen opiskelija VEERA SIMOLIN, 20, osallistui
ensimmäisiin ammattitaidon SM-kilpailuihin
eli Taitaja-kilpailuihin opiskeltuaan sidontaa
vasta muutaman viikon.
– Halusin haastaa itseni ja ottaa opiskelusta kaiken mahdollisen irti. Valmennus on
ollut tosi kivaa. On ollut hienoa nähdä, miten
huiput työskentelevät. Olen myös tutustunut
uusiin ihmisiin ja päässyt eroon esiintymisjännityksestä, hän luettelee.
– Osallistuakseen ei tarvitse olla voitonhi-
moinen, mutta jos haluaa pärjätä, sitä pitää
haluta, hän kuittaa puheet kilpailuvietistä.
Häntä silminnähden harmittaa puhua Taitaja-pronssimitaleistaan, koska paremmat
sijat jäivät vain pisteen murto-osien päähän.
Kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin hän
ei ole ainakaan vielä osallistunut.
UUTTA INTOA OPETTAJILLE
Floristiikan valmennusrinki on pystynyt Interflora-Suomi ry:n tuen ansiosta kutsumaan
kouluttajiksi alan huippuja kotimaasta ja ulkomailta. Vesalaisen mukaan myös valmennuksessa mukana olevat opettajat saavat
uutta osaamista. Kainuun ammattiopiston
puutarha-alan opettaja KATJA MOILANEN on osallistunut ringin tapaamisiin, vaikkei hänellä ole
joka kerta ollut Taitaja-valmennettavaakaan.
– Valmennusringin toiminta on antanut
minulle opettajana paljon erityisesti ammatillisia vinkkejä. Huippukouluttajien opit ovat
tarpeen myös opettajalle, eikä missään nimessä sovi vähätellä kollegojen tapaamisen
tuomaa hyötyä. Nykyisin ei ole koskaan liikaa yhteistä aikaa eri oppilaitosten opettajien kesken. Ehdottomasti suosittelen tätä
kaikille, Moilanen toteaa.
Valmennusrinki on tarkoitus järjestää seuraavaksi Kainuussa. Vesalaisen mielestä on
hienoa, että järjestämisvastuu jakaantuu ringissä usean oppilaitoksen kesken. Opettajat
näkevät, miten toiset toimivat ja ottavat oppia parhaista käytännöistä. Näin floristiikka
kehittyy koko maan tasolla.
YHTEISTYÖ ON VOIMAA
Yksi ringin tärkeistä yritysyhteistyökumppaneista on Huiskula Oy. Toimitusjohtaja JAAKKO
RANTANEN kokee tärkeäksi tukea alan koulutusta ja kilpailutoimintaa.
– Tapahtumat ovat oiva tapa parantaa
tunnettuuttamme tulevaisuuden tekijöiden
keskuudessa. Tukemme on ollut kukkamateriaalien sponsorointia ja esimerkiksi kuljetusapua kilpailujen aikana, hän kertoo.
Yritysyhteistyössä siis kaikki voittavat.
Valmennusringillä on vahva tukija myös viestinnässä: toimittaja MARIANNA SOINI Puutarha
ja Kauppa -lehdestä huolehtii, että ringin
ponnistelut saavat ansaitsemaansa huomiota tiedotusvälineissä. Hän on myös kouluttanut kilpailijoita mediataidoissa.
KOHTI PÄÄMÄÄRÄÄ
Valmentava opetus tähtää tavoitteeseen,
­H-hetkeen, olipa se kilpailusuoritus, havaintoesityksen pitäminen tai ensimmäinen asiakaspalvelutilanne. Valmentaja tukee opiskelijaa, kun tämä etenee epämukavuusalueelleen.
– Kartoitamme opiskelijan kanssa lähtötilanteen: mitä hän jo osaa ja missä ovat
työstettävät kohdat. Joskus kädentaidot ovat
kunnossa, mutta esimerkiksi epäonnistumisen pelko tai esiintymisjännitys heikentävät
Veera Simolin on työskennellyt kukkakaupoissa, ja kesäksi hän pääsi puutarhuriksi Paimion hautausmaalle. Häneltä
sujuu tarvittaessa myös kesäkukkaistutusten suunnittelu ja toteutus.
~Haasteiden kanssa painiskelu on innostavaa ja sitouttaa
sekä valmentajaa että valmennettavaa.~
tulosta tai estävät osallistumisen. Valmennus on henkilökohtaisempaa kuin tavallinen
opetus, ja siinä mennään syvemmälle. Me
valmentajat saamme tähän valmiuksia muun
muassa Skills Finlandin koulutuksista, Vesalainen kertoo.
Usein opiskelija huomaa osaavansa
enemmän kuin luulikaan. Haasteiden
kanssa painiskelu on innostavaa ja sitouttaa
sekä valmentajaa että valmennettavaa. Molemmat antavat itsestään enemmän, mikä
on osa onnistumisen reseptiä.
– Tavoitteiden ja välitavoitteiden on hyvä
olla realistisia. Ei ensimmäisissä kilpailuissa
tarvitse tavoitella kultaa. Kilpailuihin valmentautuminen on erittäin hyvä tapa oppia ja kehittää itseään oman alansa huippuosaajaksi,
Vesalainen toteaa.
Floristiikassa kilpailutoiminnalla on pitkät
perinteet. Valmennusringissä mukana oleminen on valinnainen valmistavan koulutuksen
osa, ei irrallinen kuluerä liittyen vain kilpailutoimintaan. Ringin tapaamisiin ilmoittautuukin tätä nykyä opiskelijoita, joiden päätavoite
eivät ole Skills Finlandin hallinnoimat ammattitaitokilpailut. Vesalainen toivottaa myös
heidät tervetulleiksi, koska valmennuksella
on annettavaa kaikille. ˜
AMMATTITAITOVALMENNUKSESTA HYÖTYVÄT KAIKKI
Ammattitaitovalmennuksessa on mukana monta
tekijää: siihen voivat osallistua yritykset, oppilaitokset, ammatilliset opettajat ja opiskelijat. Valmennus
kehittää yksilöiden osaamista sekä ammatillisen
koulutuksen laatua.
Sen avulla vahvistetaan yritysten ja oppilaitosten
välistä yhteistyötä, jotta valmistuvien opiskelijoiden
taidot vastaisivat työelämän tarpeita.
Oppilaitosten näkökulmasta kilpailu- ja valmennustoiminta kasvattaa henkilöstön osaamista ja
motivaatiota sekä parantaa oppilaitoksen vetovoimaa ja imagoa. Opettajalle se tuo uutta sisältöä
opetukseen sekä vahvistaa kotimaisia ja kansain-
välisiä verkostoja. Opiskelijalle kilpailutoiminta
mahdollistaa yksilöllisen urapolun ja oppimisen
oman alansa huipuilta.
Yritykselle toimintaan osallistuminen on väline
henkilöstön osaamisen kehittämiseen, verkostoitumiseen, verkostojen luomiseen ja toimintatapojen
uudistamiseen. Osallistuminen myös luo alan
opiskelijoille mielikuvaa yrityksestä potentiaalisena
työnantajana.
HALUATKO MUKAAN TOIMINTAAN? Ota yhteyttä
niin keskustellaan yhteistyömahdollisuuksista!
Huippuvalmennuspäällikkö Teija Ripattila:
teija.ripattila@skillsfinland.fi, 040 455 2020. ˜
AMMATISSA 11
AMMATILLINEN
PERUSKOULUTUS 2015–2016
AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON opiskelu kestää noin kolme vuotta, josta vähintään puoli vuotta
on käytännön työskentelyä työpaikalla. Amiksessa voi suorittaa myös YLIOPPILASTUTKINNON.
ERITYISOPETUS on tarkoitettu opiskelijoille,
jotka tarvitsevat järjestelyjä vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai
muun syyn vuoksi. Tällöin voidaan tutkinnon tavoitteita myös mukauttaa.
KOULUTUS URHEILIJOILLE on ammatillista
koulutusta, jonka yhteydessä on mahdollista harjoitella ja kilpailla täysipainoisesti. Lisätietoa www.noc.fi
JATKO-OPINNOT PERUSTUTKINNON JÄLKEEN
A
mmatillisen perustutkinnon opiskelu kestää noin kolme vuotta.
Tutkintojen laajuus on perustutkinnossa 180 osaamispistettä.
Tutkinnon suorittamiseksi tarvittavaa osaamista hankitaan myös
käytännön töissä työpaikoilla eli
työssäoppimalla vähintään 30
osaamispisteen verran. Ammatillisia tutkinnon osia opiskellaan 135 osaamispisteen
verran, eli suurin osa opiskelusta on ammatillisen osaamisen hankkimista.
Yhteisten tutkinnon osien osuus on 35
osaamispistettä. Neljään yhteiseen tutkinnon osaan sisältyy muun muassa äidinkielen,
muiden kielten, matematiikan, fysiikan ja kemian, työelämätaitojen, yrittäjyyden ja yritystoiminnan, työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja
terveystiedon sekä kulttuurien tuntemuksen
opintoja.
Vapaasti valittavia tutkinnon osia voi suorittaa 10 osaamispistettä. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat esimerkiksi täydentää tulevan ammatin taitoja tai parantaa
jatko-opintovalmiuksia.
AMMATTIOSAAMISTA VOIT HANKKIA:
˜ AMMATTIKOULUSSA, esittely edellä
˜ OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA, jolloin opiske-
lija solmii työnantajan kanssa määräaikaisen työsopimuksen, jonka oppilaitos
ja oppisopimustoimisto vahvistavat. Opiskelu on pääosin työpaikalla työskentelyä
ja tietopuoliset opinnot opiskellaan oppilaitoksessa sovittuina aikoina.
Lisätietoa www.oph.fi/oppisopimus
12 AMMATISSA
Ammatillisen perustutkinnon suorittanut voi
täydentää osaamistaan suorittamalla ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai opiskele-
malla ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.
OPISKELUUN SAA TUKEA
Opiskelun aikana opiskelija voi saada opintorahaa, asumislisää ja pankista valtion takaamaa opintolainaa. Tukea saa täytettyään
17 vuotta. Tuen määrä riippuu opiskelijan
iästä, asumismuodosta, siviilisäädystä eli
onko avioliitossa vai ei, vanhempien tuloista
ja myös opiskelijan itsensä taloudellisesta
asemasta. Opintoraha on veronalaista tuloa.
Kelan nettisivuilla voi laskea laskurilla opintotuen määrän. Lisätietoa www.kela.fi
SUOMEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ
Tieteelliset, taiteelliset ja ammatilliset jatkotutkinnot
(lisensiaatin ja tohtorin­tutkinnot ja erikoislääkärin tutkinnot)
YLIOPISTOT
Ylemmät korkeakoulututkinnot
YLIOPISTOT
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
AMMATTIKORKEAKOULUT
Työkokemus 3 v.
Alemmat korkeakoulututkinnot
YLIOPISTOT
Ammattikorkeakoulututkinnot
AMMATTIKORKEAKOULUT
Erikoisammatti­
tutkinnot*
TYÖELÄMÄ
Ammatilliset perustutkinnot*
Ylioppilastutkinto
LUKIOT
Ammatti­
tutkinnot*
AMMATILLISET OPPILAITOKSET
*koulutusta järjestetään myös
oppisopimuskoulutuksena
Perusopetus 7–16-vuotiaat
PERUSKOULUT
Esiopetus 6-vuotiaat
PERUSKOULUT/PÄIVÄKODIT
KOULUTUSALAT 2015–2016
Oheiset ammatilliset perustutkinnot ja osaamisalat sekä niihin liittyvät tutkintonimikkeet koulutus­aloittain ovat sellaisina kuin ne on hyväksytty 1.8.2015 alkavasta koulutuksesta lähtien.
Humanistinen ja
kasvatusala
Alalla järjestetään toimintoja ja tuotetaan palveluja
eri-ikäisten monipuoliseen ohjaukseen ja
kasvatukseen, myös yhteisöllistä vapaa-aikaa varten,
sekä edistetään ihmisten terveellisiä
liikuntatottumuksia. Alan työ on ohjaus- ja
avustustyötä, jonka tavoitteena on edistää ihmisen
kasvua ja auttaa häntä tunnistamaan voimavaransa,
vahvistamaan identiteettiään ja kehittämään oman
elämänsä hallintaa.
LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO
Lastenohjaaja toimii kasvatus- ja ohjaustehtävissä huolehtimalla lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Lastenohjaajan työ on kasvatusta, hoitoa ja huolenpitoa. Hän
työskentelee ennen kaikkea varhaiskasvatuksen tehtävissä,
mutta myös erilaisten perheiden ja kouluikäisten lasten
kanssa.
VIITTOMAKIELISEN OHJAUKSEN PERUSTUTKINTO
Viittomakielen ohjaaja toimii viittomakielisten, kuulo- ja
näkövammaisten, kielihäiriöisten (esimerkiksi kehitysvammaisten ja dysfaattisten) sekä puhevammaisten ohjaus-,
kasvatus- ja avustamistehtävissä.
VIITTOMAKIELEN OHJAAJA
Työpaikat
Viittomakielen ohjaaja voi toimia lasten päivähoidossa,
koulutoimessa, hoitolaitoksissa sekä erilaisilla kursseilla,
leireillä ja kerhoissa esimerkiksi henkilökohtaisena avustajana tai ohjaajana. Tukihenkilöpalveluja voi tarjota myös
oman yrityksensä kautta.
Kulttuuriala
Kulttuurialalla tuotetaan elämyksiä ja palveluita, jotka
parantavat elämän laatua. Kulttuurialan ammattilaisia
tarvitaan tulevaisuudessa tekemään työtään
perinteisten väylien lisäksi myös jatkuvasti
uudistuvassa mediassa.
LASTENOHJAAJA
Työpaikat
Lastenohjaaja voi toimia kunnallisissa tai yksityisissä päiväkodeissa, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa sekä seurakuntien varhaiskasvatuksen tehtävissä kasvattaen
ja ohjaten eri-ikäisiä lapsia. Lastenohjaajat työskentelevät
myös avoimessa varhaiskasvatuksessa perheiden parissa.
Samoin eri järjestöjen varhaiskasvatuspalvelut sekä lastensuojelun yksiköt voivat työllistää lastenohjaajia.
NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja suunnittelee, järjestää ja
ohjaa eri-ikäisten ihmisten vapaaehtoista kansalais-, kulttuuri- ja liikuntatoimintaa tai muuta vapaa-ajan toimintaa.
Työ on eri ikäisten ohjaus-, opastus- ja tukityötä, jonka
painopiste on osallisuuden lisääminen, kansalaistoiminta ja monikulttuurinen työ. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja
käyttää ohjausmenetelmiä erilaisissa toimintaympäristöissä. Alalla painottuvat harrastus- ja toimintamahdollisuuksien ohella nuorten elinolojen kehittäminen sekä yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien turvaaminen ja
laajentaminen.
AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO
Alalla tuotetaan elokuvia sekä video-, radio- ja tv-ohjelmia.
Tekninen kehitys on luonut uusmedian ja sen tuotteet:
multimediat, interaktiiviset ohjelmat, web-sivut, DVD-elokuvat, pelit ja wap-palvelut. Alalla tarvitaan sekä ammatillisia
moniosaajia että erityisosaajia.
MEDIA-ASSISTENTTI
Työpaikat
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja voi toimia kunnassa, järjestössä, laitoksessa, yrityksessä sekä yrittäjänä. Keskeistä
työssä on moniammatillinen yhteistyö kodin, koulun, sosiaalitoimen ja muiden viranomaisten kanssa.
KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO
Käsi- ja taideteollisuusalalla suunnitellaan ja valmistetaan asiakkaille tuotteita sisustukseen, vaatetukseen ja elinympäristöön. Alan yhteisiä osaamisaloja ovat esteettinen, visuaalinen
ja kulttuuriosaaminen, tuotteiden valmistus ja kädentaidot
sekä yrittäjyys.
ARTESAANI
–– Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen osaamisala
–– Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen osaamisala
Työpaikat
Alan työllistäjiä ovat pieni ja keskisuuri yritystoiminta, alihankintatyö ja alan neuvontajärjestöt. Jonkin verran työpaikkoja
on tarjolla palvelualoilla ja teollisuudessa. Alalle on syntynyt
uusia ammattialoja, työtehtäviä ja työpaikkoja. Myös itsensä
työllistäminen, ryhtyminen yrittäjäksi on vaihtoehtona.
MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO
Musiikkialalla työskentelevillä on laaja-alaiset ammatilliset
perusvalmiudet musiikkialan eri tehtäviin sekä itsenäiseen
työskentelyyn esiintymis- ja työtilanteissa. Musiikillisen osaamisen lisäksi työtehtävät edellyttävät työmenetelmien hallintaa, työvälineiden käyttötaitoa sekä esitettävän ohjelmiston
taustan ja esitysympäristön tuntemusta. Musiikkialan ammattilaisen on oltava yhteistyökykyinen ja taitava organisoija. Hyvät vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot ovat avuksi vaihtelevissa
työtilanteissa. Muusikko, musiikkiteknologi ja pianonvirittäjä
pyrkivät työssään korkeaan laatuun ja esteettiseen vaikuttavuuteen.
Alan töitä tehdään elokuva-, video-, animaatio-, radio- ja tvyrityksissä ja uusmedian osalta muun muassa ohjelmisto-,
kustannus- ja lehtitaloissa, tv- ja radioyhtiöissä sekä mainosja viestintätoimistoissa. Tutkinnon suorittaneet voivat työskennellä avustavissa tehtävissä pienten ja suurten yritysten
palveluksessa tai freelancereina. Uusmedia-alalla assistentit
työskentelevät usein erilaisissa verkkomediaprojekteissa.
MUUSIKKO
–– Musiikin osaamisala
MUSIIKKITEKNOLOGI
–– Musiikkiteknologian osaamisala
PIANONVIRITTÄJÄ
–– Pianonvirityksen osaamisala
KUVALLISEN ILMAISUN PERUSTUTKINTO
Kuvallinen ilmaisu on tärkeä osa visuaalista viestintää, joka
näkyy ympäristössä esteettisenä ja luovana toimintana ja
tuotteina.
Musiikkialan ammattilaisten työtehtävät ja työympäristöt vaihtelevat. Julkisen sektorin työnantajia ovat muun muassa sinfoniaorkesterit, musiikkioppilaitokset, seurakunnat ja sotilassoittokunnat. Yksityisen sektorin työnantajia ovat esimerkiksi
yhtyeet ja ohjelmatoimistot. Musiikkialan ammattilaiset työllistyvät sekä koko- että osa-aikaisesti, niin vakituisissa kuin
määräaikaisissa työsuhteissa. Muusikoista suuri osa työllistyy
freelancereina, jotka tekevät työtä usealle työnantajalle lyhytkestoisissa työsuhteissa. Alalle on tyypillistä riippuvuus useista tulolähteistä. Työura muodostuu määrä- tai osa-aikaisista
työsuhteista ja projektiluonteisista tehtävistä, mikä edellyttää
yrittäjyysasennetta sekä tietoa itse yrittäjyydestä.
NUORISO- JA VAPAA-AJAN OHJAAJA
Työpaikat
sun, taiteellisen suunnittelun, tuotesuunnittelun ja tuotekehittelyn tehtävissä avustajana toisen palveluksessa tai tuotantotiimin jäsenenä. Alalle syntyy jatkuvasti uusia työtehtäviä ja
mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.
KUVA-ARTESAANI
–– Graafisen suunnittelun osaamisala
–– Kuva- ja mediataiteen osaamisala
–– Valokuvauksen osaamisala
Työpaikat
Visuaalisen viestinnän alalla työmahdollisuuksia on ilmai-
Työpaikat
AMMATISSA 13
SIRKUSALAN PERUSTUTKINTO
Sirkusammattilaiset ovat luovia ja taitavia. He kykenevät
työskentelemään niin yksin kuin ryhmässäkin. Opetuksen
pääpaino on sirkusteknisessä harjoittelussa. Teatteri- ja liikeilmaisu ovat vahvassa osassa luomassa monipuoliseen
ilmaisuun kykeneviä esiintyjiä. Sirkusartistin työ perustuu
oman kehon, tilan ja sirkusvälineiden harjaantuneeseen
käyttöön. Hyvän ammattitaidon edellytyksenä on sirkustekniikan osaaminen ja kyky taiteelliseen tulkintaan ja ilmaisuun.
SIRKUSARTISTI
Yhteiskunta­
tieteiden, liike­
talouden ja
hallinnon ala
Perustutkinnon suorittanut voi työskennellä asiakaspalvelussa, myynnissä, markkinoinnissa, toimistoissa,
tietohallinnossa sekä tietojenkäsittelyssä.
Työpaikat
Suurin osa sirkusalan ammattilaisista työskentelee pro­
duktio­kohtaisissa ryhmissä, yrittäjänä ja freelance-sirkustaiteilijoina sirkus-, teatteri- ja musiikkialalla. Sirkusalan
arvostus on nousussa, ja nykyään sirkusammattilaisia toimii yhä enemmän pienissä sirkusryhmissä ja ammattiteattereissa.
TANSSIALAN PERUSTUTKINTO
Tanssijan työ on perinteisesti tanssiteoksen harjoittelemista ja esittämistä. Työtilaisuuksien laajentuessa esimerkiksi
sosiaali- ja terveysalalle tanssitaiteilijan työhön voi sisältyä
muita tanssiin liittyviä työtehtäviä. Tanssiteknisten ja ilmaisun
valmiuksien lisäksi tanssija tarvitsee työssään yhteistyö- ja
vuorovaikutustaitoja sekä kykyä toimia itsenäisesti, luovasti ja
rakentavasti erilaisissa taiteellisissa ja käytännön tilanteissa.
Tanssija pystyy toimimaan eri alojen ammattilaisista koostuvissa monikulttuurisissa ja kansainvälisissä työryhmissä.
LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO
Liiketalouden moniosaajia tarvitaan työelämässä kautta
linjan ja kaikilla eri aloilla. Perustutkinnon osaamis­alat valmentavat monipuolisesti yrityksen tai yhteisön työtehtäviin.
MERKONOMI
–– Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala
–– Talous- ja toimistopalvelujen osaamisala
–– Tieto- ja kirjastopalvelujen osaamisala
Työpaikat
Merkonomit työskentelevät yritysten, yhteisöjen tai julkis­
hallinnon palveluksessa. Alan työllisyys on perinteisesti hyvä. Siihen vaikuttavat koulutuksen monipuolisuus ja informaatioteknologian voimakas kasvu.
TANSSIJA
Työpaikat
Suomalaisista tanssijoista suurin osa työskentelee freelancereina, yksittäisissä produktioissa tai yrittäjinä. Tanssialan ammattilaisten työllistäjiä ovat tanssiryhmät, teatterit, televisio,
elokuva, viihdeteollisuus, matkailu sekä mainos- ja sirkusala.
Viime vuosina tanssitaiteilijat ovat työskennelleet perinteistä
esityskontekstia laajemmilla työkentillä, kuten esimerkiksi
sosiaali- ja terveysalalla sekä eri alojen työpaikoilla.
LAURA PELTOMAA valmistui keväällä merkonomiksi
suoritettuaan liiketalouden perustutkinnon Winnovassa.
Luonnon­­
tieteiden ala
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO
Liike-elämän tietojenkäsittelytehtävien parista löytyy mielenkiintoisia töitä aina asentamisesta myyntiin ja markkinointiin
sekä kouluttamisesta pienen yrityksen konsultointiin saakka.
DATANOMI
–– Käytön tuen osaamisala
–– Ohjelmistotuotannon osaamisala
14 AMMATISSA
Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla on kaikkiaan
26 perustutkintoa. Valmistuneet sijoittuvat moniin
erilaisiin tehtäviin teollisuuden, korkean teknologian,
pienyritysten ja liikenteen alueilla.
AUTOALAN PERUSTUTKINTO
Autoala on kansainvälinen ja verkostoitunut. Alalla tarvitaan
monenlaisia ja monipuolisia osaajia. Asiakaslähtöisyys ja
palvelun laadun merkitys korostuu kaikissa tehtävissä. Edellytyksinä ovat alan monipuolinen osaaminen, teknisten taitojen soveltaminen sekä hyvät asiakaspalvelu- ja yhteistyötaidot. Haasteina ovat uuden tekniikan jatkuva seuraaminen ja
soveltaminen sekä materiaalien uudelleenkäyttö.
AUTOKORINKORJAAJA
–– Autokorinkorjauksen osaamisala
AUTOMAALARI
–– Automaalauksen osaamisala
AUTOMYYJÄ
–– Automyynnin osaamisala
AJONEUVOASENTAJA
–– Autotekniikan osaamisala
PIENKONEKORJAAJA
–– Moottorikäyttöisten pienkoneiden korjauksen osaamisala
VARAOSAMYYJÄ
–– Varaosamyynnin osaamisala
Työpaikat
Alan perustutkinnon suorittaneet toimivat erilaisissa
tehtävissä, jotka liittyvät yritysten ja organisaatioiden
tietojenkäsittelyyn, hallintoon ja palvelutehtäviin.
MINNA MANNINEN opiskelee graafista suunnittelua
Vantaan ammattiopisto Variassa. Kolmivuotisesta
kuvallisen ilmaisun perustutkinnosta valmistutaan
kuva-artesaaniksi. Perustutkinto on osa kulttuurialan
opintoja. Parasta opiskelussa ovat hänen mukaansa
jatkuva uuden oppiminen sekä taideaineiden opiskelu.
Tekniikan ja
liikenteen ala
Työpaikat
Datanomit työskentelevät yritysten, yhteisöjen tai julkis­
hallinnon palveluksessa. Alan työllisyys on perinteisesti hyvä. Siihen vaikuttavat koulutuksen monipuolisuus ja informaatioteknologian voimakas kasvu.
Autoala on kasvuvauhdissa olevan palvelualan merkittävä
työllistäjä. Työpaikkoja on automyynnin, varaosamyynnin,
huollon ja korjauksen piirissä muun muassa auto- ja autotarvikeliikkeissä, auto- ja moottoripyöräkorjaamoissa, huoltamoissa ja kuljetusliikkeissä.
ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO
Elintarvikealaan sisältyvät meijeri- ja elintarviketeollisuus,
joka jakautuu leipomo-, liha-, eines-, makeis-, mylly- ja panimoteollisuuteen. Alalla toimivien on tunnettava elintarviketeknologiaa, alkutuotantoa ja raaka-aineiden koostumus. Teknisen ammattitaidon lisäksi tarvitaan kykyä oppia
jatkuvasti uutta, hahmottaa kokonaisuuksia ja työskennellä yhdessä toisten kanssa. Elintarvikevalvonnan siirtyminen
viranomaisilta yritysten omavalvonnaksi on lisännyt työn
vaativuutta ja vastuullisuutta.
ELINTARVIKKEIDEN VALMISTAJA
–– Elintarviketeknologian osaamisala
LEIPURI-KONDIITTORI
–– Leipomoalan osaamisala
LIHATUOTTEIDEN VALMISTAJA
–– Liha-alan osaamisala
MEIJERISTI
–– Meijerialan osaamisala
Työpaikat
Alan tyypillisiä työpaikkoja ovat leipomot ja konditoriat,
lihanleikkaamot ja makkaratehtaat, eines- ja makeistehtaat, myllyt ja panimot sekä elintarvikealan tuotteita myy-
vät kaupat. Meijeristit sijoittuvat meijeriteollisuuteen. Alalla
on työpaikkoja pienistä pk-yrityksistä suuriin tuotantolaitoksiin.
TOIMITILAHUOLTAJA
–– Toimitilapalvelujen osaamisala
den noudattamista, kielitaitoa sekä laaja-alaista teknistä
osaamista.
Työpaikat
KAIVOSALAN PERUSTUTKINTO
Alalla työskennellään kaivoksissa ja rikastamoissa eri
kaivosyhtiöiden ja aliurakoitsijoiden palveluksessa. Työtehtävät liittyvät louhintaan, kallion tukemistyöhön, varustelutöihin, kaluston huoltoon, tuotannon käynnissä- ja
kunnossapitoon, rikastukseen sekä prosessiautomaatioon. Nykyaikainen kaivostyö on tehokasta, tietotekniikkaa laajasti hyödyntävää ja koneellistettua työtä. Kaivosyhtiössä työturvallisuus ja ympäristöasiat ovat tärkeässä
roolissa.
Koulutetulla on varaa valita, sillä töitä riittää. Alan tarjoamat mahdollisuudet ovat rajattomat. Tehtäväkuvissa voi
yhdistyä mitä erilaisimpia yhdistelmiä, sillä kiinteistöpalveluala käsittää kaiken rakennettuun kiinteistöön liittyvän
korjaus-, kunnossapito- ja ylläpitopalvelun sekä kiinteistön
käyttäjien tarvitsemat erilaiset toimitilapalvelut, kuten puhdistus-, aula-, turva-, vahtimestari-, kokous- ja postituspalvelut.
AVIONIIKKA-ASENTAJA
–– Avioniikan osaamisala
LENTOKONEASENTAJA
–– Lentokoneasennuksen osaamisala
KAIVOSMIES, RIKASTAJA
Työpaikat
Kaivosmies tekee töitä joko maanalaisessa tai maanpäällisessä kaivoksessa. Rikastajan työpaikkana on maanpäällinen kaivoksen rikastamo tai muu työ prosessiteollisuudessa. Kaivostoiminta on Suomessa lisääntynyt viime vuosina
huomattavasti. Uusia kaivoksia on avattu, ja lähivuosien
tulevaisuuden näkymät ovat hyvät, mutta on muistettava
kaivostoiminnan maailmanlaajuinen suhdanneherkkyys.
Kaivostoimintaa on eri puolilla maata, Suomen etelärannikolta Pohjois-Suomeen.
KELLO- JA MIKROMEKANIIKAN PERUSTUTKINTO
Kelloalan koulutuksella on pitkät perinteet Suomessa. Kellosepät toimivat usein yrittäjinä. Kello- ja mikromekaanisten laitteiden suunnittelussa ja valmistuksessa sekä huollossa tarvitaan käden taitoja ja kykyä työskennellä tarkkojen puhtausvaatimusten mukaisesti.
KELLOSEPPÄ
–– Kelloalan osaamisala
MIKROMEKAANIKKO
–– Mikromekaniikan osaamisala
Työpaikat
Valtaosa kelloseppien työpaikoista on vähittäisliikkeissä joko omistajina tai kellojen korjaajina ja myyjinä. Muut
työnantajaryhmät ovat maahantuojat ja tukkuliikkeet. Osa
työstä on alihankintaa, jolloin kellosepät korjaavat kelloja
kello- ja kultasepänliikkeille. Mikromekaanikkojen työpaikat ovat elektroniikka-, instrumentointi- ja tarkkuustuotteita valmistavassa teollisuudessa.
KIINTEISTÖPALVELUJEN PERUSTUTKINTO
Kiinteistöpalveluala-käsite perustuu uuteen tapaan nähdä
kiinteistöt kokonaisuutena, jonka ylläpitoon tarvitaan asiakaspalvelun taitavien kiinteistönhoitajien ja puhdistuspalvelutyöntekijöiden lisäksi muitakin osaajia. Alalle koulutettujen tulee olla asiakaspalvelutaitoisia moniosaajia, joilla
on hyvien perustietojen lisäksi valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Monipalvelukulttuurin levitessä kiinteistöpalvelualan osa-alueet ovat entistä voimakkaammin kytköksissä
toisiinsa. Esimerkiksi puhdistuspalvelualan ammattilaisten tehtäviin voi kuulua toimitilapalveluihin laskettavia
kokousjärjestelyjä tai kiinteistönhoitoon liittyviä tehtäviä
kuten ovien lukitsemista.
KIINTEISTÖNHOITAJA
–– Kiinteistönhoidon osaamisala
KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO
Kone- ja metallituoteteollisuudella on Suomen kansantaloudessa ja ulkomaankaupassa keskeinen asema. Alan
työllistävä vaikutus on suuri ja yli puolet tuotannosta menee vientiin. Koneiden ja laitteiden toiminnan ja rakenteen
tunteminen, työvälineiden ja työstökoneiden käytön hallinta sekä työpiirustusten ja kytkentäkaavioiden lukutaito
ovat alan ammatillisia perustaitoja. Alalla edellytetään
erilaisten valmistustekniikoiden osaamista, asennus- ja kokoonpanotöiden hallitsemista ja koneiden käyttö- ja kunnossapitotaitoja.
Työpaikat
Työpaikkoja on muun muassa lentoyhtiöissä, lentokonekorjaamoissa ja ilmavoimissa. Suomessa hyväksytty tutkinto on
yhteiseurooppalaisten ilmailumääräysten mukainen, joten
työpaikkoja on ympäri Eurooppaa.
LENNONJOHDON PERUSTUTKINTO
Tutkinto antaa valmiudet toimia lähi- ja lähestymislennonjohtajana sekä jatkokoulutusvalmiudet alan muihin tehtäviin. Tutkinnon suorittaneella on myös perusvalmiudet kansainvälisiin lennonjohdon tehtäviin. Alansa ammattilainen
osaa johtaa vastuullaan olevaa liikennettä turvallisesti. Hän
johtaa useita ilma-aluksia sekä maaliikennettä samanaikaisesti aiheuttamatta tarpeetonta viivytystä lentoliikenteelle.
LENNONJOHTAJA
AUTOMAATIOASENTAJA, KUNNOSSAPITOASENTAJA
–– Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala
VALAJA, VALUMALLINVALMISTAJA
–– Valimotekniikan osaamisala
HIENOMEKAANIKKO, KONEENASENTAJA, KONEISTAJA,
LEVYSEPPÄHITSAAJA, TYÖVÄLINEVALMISTAJA
–– Valmistustekniikan osaamisala
Työpaikat
Työpaikat
LOGISTIIKAN PERUSTUTKINTO
Logistiikka-ala käsittää tässä autokuljetuksen ja varastoinnin sekä lentoaseman logistisia palveluja. Kuljetusalan
ammattilainen kuljettaa ihmisiä, tavaroita ja ajoneuvoja
paikasta toiseen tehokkaasti ja turvallisesti ja palvelee asiakkaita mahdollisimman hyvin. Varastoalalla toimivat käsittelevät ja siirtävät erilaisia tavaroita varastoihin ja sieltä
edelleen kuluttajille. Lentoasemapalveluiden toiminnoissa
huolletaan lentoasemalla olevia rakennuksia sekä lentokenttää ja käsitellään rahtia. Ala on kansainvälinen ja edellyttää ammattilaiselta laaja-alaista osaamista, kykyä kehittyä, erilaisten autojen, työkoneiden ja laitteiden käsittelykykyä, tietoteknisiä taitoja ja kielitaitoa.
Teknologiateollisuuden lisäksi työpaikkoja on myös muussa teollisuudessa erilaisten asennus-, käyttö- ja kunnossapitotehtävien parissa. Alan kehitysnäkymät ovat hyvät.
Suomessa ajanmukaisilla koneilla ja laitteilla toteutettava, ammattitaitoista työvoimaa ja erityisosaamista vaativa
tuotanto tulee säilymään kilpailukykyisenä. Lähivuosina
työvoimatarve on suuri erityisesti työntekijöiden ikääntymisen ja eläkkeelle jäämisen vuoksi.
LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO
Laboratorioalalla työtehtävät liittyvät laadunvalvontaan,
tuotantoprosessien seurantaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Laboratorioissa tehdään luonnontieteellistä perustutkimusta, kehitetään tuotteita ja tuotantomenetelmiä
ja seurataan teollisuuden tuotteiden, elintarvikkeiden ja
ympäristön laatua, puhtautta ja turvallisuutta. Tulevaisuudessa laitetekniikan ja analyysien kehittyminen sekä kansainvälistyminen korostavat alan työntekijöiden ammatillista osaamista ja kielitaitoa.
LABORANTTI
Työpaikat
Suomessa työskentelee noin 300 lennonjohtajaa. Lennonjohtoyksiköiden koko vaihtelee 1–2 hengen työpisteistä
useiden työpisteiden ja kymmenien henkilöiden yksiköihin.
Suurilla lentoasemilla lennonjohtajan päätehtävä on ilmaliikennepalvelujen antaminen, pienillä lentoasemilla lennonjohtajat vastaavat myös muista lennonvarmistuspalveluista.
AUTONKULJETTAJA, LINJA-AUTONKULJETTAJA,
YHDISTELMÄAJONEUVONKULJETTAJA
–– Kuljetuspalvelujen osaamisala
LENTOASEMAHUOLTAJA
–– Lentoasemapalvelujen osaamisala
VARASTONHOITAJA
–– Varastopalvelujen osaamisala
Työpaikat
Laborantti työskentelee erilaisissa laboratorioissa laadunvalvonnassa, tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja prosessien
seurannassa. Alalle tarvitaan lisää uusia ammattilaisia.
Logistiikka-alan ammattilaiset sijoittuvat kuljetusliikkeiden,
liikenteen, kaupan, teollisuuden, lentoasemilla toimivien
yritysten ja julkisen sektorin palvelukseen. He voivat toimia
myös yrittäjinä.
LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINTO
Tutkinto antaa valmiudet ilma-alusten huolto-, muutosja korjaustehtäviin. Ala ja tutkinto ovat kansainvälisiä ja
edellyttävät ammattilaiselta tarkkuutta, ehdotonta ohjei-
MAANMITTAUSALAN PERUSTUTKINTO
Alalla tuotetaan luotettavia ja ajan tasalla olevia karttoja ja
numeerisia karttatietokantoja yhteiskunnan ja kansalaisten
tarpeisiin. Alan ammattilaiset vastaavat myös kiinteistöjä
AMMATISSA 15
koskevien tietojen ja monien muiden paikkatietojen ajantasaisuudesta ja luotettavuudesta. Työmenetelmät edellyttävät hyvää tietoteknistä osaamista.
KARTOITTAJA
Työpaikat
Alalla työskennellään kuntien mittaus-, kiinteistö-, kaavoitus- ja rakennustoimessa, maanmittauslaitoksessa, alan
yrityksissä, valtion laitoksissa tai yrittäjänä. Yksityisten
yritysten osuus on kasvamassa. Työkohteita on myös ulkomailla. Alalle toivotaan uusia ammattilaisia.
MERENKULKUALAN PERUSTUTKINTO
Suomen talous on riippuvainen ulkomaankaupasta ja kuljetuksista, joista valtaosa on merikuljetuksia. Suomen ja
ulkomaiden välisessä meriliikenteessä kulkee vuosittain yli
100 miljoonaa tonnia tavaraa ja 18 miljoonaa matkustajaa. Aluksen miehistön tehtäviin kuuluvat aluksen purkamisen ja lastauksen valvonta, matkanaikainen navigointi,
koneiden käyttö, meri- ja alusturvallisuuden ylläpito sekä
tarvittava huolto ja kunnossapito.
KORJAAJA
–– Kansi- ja konekorjauksen osaamisala
VAHTIPERÄMIES
–– Kansipäällystön osaamisala
VAHTIKONEMESTARI
–– Konepäällystön osaamisala
LAIVASÄHKÖASENTAJA
–– Sähkökäytön osaamisala
Työpaikat
Työpaikkoja on lähinnä erityyppisillä aluksilla, kuten matkustaja-, lasti- ja säiliöaluksilla, hinaajilla ja jäänmurtajilla,
ahtausliikkeissä sekä luotsi- ja väyläpalveluissa.
MUOVI- JA KUMITEKNIIKAN PERUSTUTKINTO
Muovi- ja kumituotevalmistajat toimivat muovi- ja kumituotteiden valmistustehtävissä sekä huolto- ja kunnossapidon
avustustehtävissä. He tekevät muovi- ja kumituotannon laitteiden tavanomaisia, päivittäisiä huolto- ja korjaustöitä sekä
testaavat muovi- ja kumituotteita ja raaka-aineita yleisimmillä testausmenetelmillä. Alan ammattilaisille on tärkeää
työskennellä työturvallisuusohjeiden sekä yrityksen laatu- ja
ympäristöjärjestelmän mukaisesti. Alan haasteena on materiaalien kierrätyksen lisääminen.
KUMITUOTEVALMISTAJA
–– Kumitekniikan osaamisala
MUOVITUOTEVALMISTAJA
–– Muovitekniikan osaamisala
Työpaikat
Muovi- ja kumituotevalmistajat työskentelevät teollisuudessa. Muoviteollisuuden merkittäviä asiakkaita ovat pakkaus-, rakennus-, ajo- ja kulkuneuvo- sekä elektroniikkateollisuus. Asiakkaita on myös kodinkoneita ja vapaa-ajan
tuotteita valmistavassa teollisuudessa, vaatetusalalla sekä
paperi- ja metalliteollisuudessa. Kumiteollisuus on maailmanlaajuinen teollisuuden ala, jonka päätuotteita ovat
ajoneuvojen renkaat, muotti- ja suulakepuristustuotteet,
jalkineet, letkut, kuljetushihnat sekä erilaiset pinnoitteet.
16 AMMATISSA
PAINOVIESTINNÄN PERUSTUTKINTO
Graafinen teollisuus edustaa nykyään sekä perinteistä kirjapainoteollisuutta että nykyaikaista viestintäteollisuutta.
Perinteisen painopinnan valmistuksen rinnalle on tullut digitaalinen painopinnan ja ulkoasun toteutus sekä verkkoja multimediasovelluksiin liittyviä tehtäviä. Työ edellyttää
media-alan moniosaamista ja teknisen kehityksen jatkuvaa seuraamista.
PAINOTUOTANTOASSISTENTTI
–– Painotekniikan osaamisala
–– Ulkoasun toteutuksen osaamisala
Työpaikat
Työpaikkoja tarjoavat painotalojen lisäksi muun muassa
yritysten markkinointiosastot, mainostoimistot ja suoramarkkinointiyritykset.
PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO
Pintakäsittely liittyy rakennusten ja erilaisten tuotteiden valmistukseen ja kunnossapitoon. Rakentamisessa ja rakennusten kunnossapidossa pintakäsittely on maalaamista, tapetointia, laatoitusta ja lattioiden päällystystä sekä erilaisten
tasoitus- ja rappaustöiden tekemistä. Tuotevalmistuksessa
pintakäsittely on tuotteiden maalaamista ja pinnoittamista
esimerkiksi sinkillä, nikkelillä, kromilla, hopealla ja kullalla.
PINTAKÄSITTELIJÄ
–– Metallituotteiden pintakäsittelyjen osaamisala
PINTAKÄSITTELIJÄ
–– Puutuotteiden pintakäsittelyjen osaamisala
LATTIANPÄÄLLYSTÄJÄ, MAALARI
–– Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala
Työpaikat
Työpaikkoja on maalaus-, lattianpäällystys- ja rakennusliikkeissä sekä puu- ja metallituoteteollisuudessa. Alalla
on työvoimapula erityisesti työntekijöiden ikääntymisen
ja eläkkeelle jäämisen vuoksi. Kehitysnäkymät ovat hyvät
rakentamisen suhdannevaihteluista huolimatta, koska korjausrakentamista tehdään paljon ja Suomen puu- ja metallituoteteollisuus on kehittymässä hyvää pintakäsittelyä
vaativien erikoistuotteiden valmistajaksi.
PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO
Prosessiteollisuudessa valmistetaan muun muassa lääkkeitä, panimotuotteita, polttoaineita, pesuaineita, kosmetiikkaa, maaleja, paperia ja pakkauksia sekä vaneri- ja lastulevyjä. Prosessinhoitajan työtehtävät sisältävät erilaisten
tuotteiden valmistusprosessien ja niihin liittyvien laitteiden
ohjausta, valvontaa ja hoitoa. Tuotanto on pitkälle automatisoitua. Tehtäviin kuuluu lisäksi prosessin käytön- ja
laadunvalvontaa, häiriötapausten selvittämistä sekä käynnissäpitotöitä.
PROSESSINHOITAJA
–– Biotekniikan osaamisala
–– Kemiantekniikan osaamisala
–– Levyteollisuuden osaamisala
–– Paperiteollisuuden osaamisala
–– Sahateollisuuden osaamisala
paperiteollisuuden eri sektorit, kuten massanvalmistuksen,
paperin- ja kartongin valmistuksen tuotantolaitokset. Lisäksi höyläämöt, sormijatkos-, liimapuu-, pintakäsittely tai
komponenttilinjat sekä puutuoteteollisuuden tuotantolaitokset työllistävät prosessinhoitajia.
PUUALAN PERUSTUTKINTO
Puualan ammattitaidon perusta on erilaisten puumateriaalien käyttö. Puuseppä osaa valita oikeat materiaalit, joista
hän valmistaa erilaisia puutuotteita määriteltyjen mitta- ja
laatuvaatimusten mukaan. Hän osaa käyttää erilaisia puusepänteollisuuden peruskoneita kuten sahoja, höyliä, jyrsimiä, porakoneita, CNC-koneita ja nauhahiomakoneita.
PUUSEPPÄ
Työpaikat
Puusepät työskentelevät useimmiten huonekaluteollisuudessa, rakennuspuusepänteollisuudessa ja puurakentamisen
yrityksissä. Puualan yritysten koko vaihtelee yhden hengen
yrityksistä satoja henkilöitä työllistäviin huonekalutehtaisiin.
Alalta on poistumassa ikääntyviä ammattilaisia, joiden tilalle
tarvitaan uusia osaajia. Moderni puusepänteollisuus tarjoaa
työpaikkoja monipuolisille puualan osaajille.
RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO
Alalla rakennetaan jokapäiväistä ympäristöämme: asuin-,
liike-, teollisuus- ja hallintorakennuksia, voimalaitoksia, satamia, siltoja ja teitä. Nykypäivän rakentamisessa korostuu
ympäristötietoisuus, elinkaariajattelu ja vastuu rakennetusta ympäristöstä. Työ sisältää myös lisääntyvästi korjausrakentamista ja rakennusten ylläpitoa.
KIVIRAKENTAJA
–– Kivialan osaamisala
MAARAKENTAJA
–– Maarakennuksen osaamisala
MAARAKENNUSKONEENKULJETTAJA
–– Maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisala
TALONRAKENTAJA
–– Talonrakennuksen osaamisala
Työpaikat
Alalla työskennellään talon- ja maarakennustyömailla,
ulkomailla kansainvälisissä rakennusprojekteissa, rakennusaineteollisuuden tuotantolaitoksissa, suunnittelutoimistoissa, myynnissä ja markkinoinnissa, valtion ja kuntien
palveluksessa tai yrittäjänä. Vaikka rakentamisen määrä
Suomessa pysyneekin nykyisellä tasolla, ala tarvitsee nykyisten työntekijöiden ikääntymisen ja eläkkeelle jäämisen
vuoksi paljon uusia ammattilaisia.
SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO
Sähköalan ammattilaisia tarvitaan sähkön tuottamisen,
jakelun ja siirron, sähköistyksen sekä sähköasennusten,
korjauksen ja huollon sekä automaation ja kunnossapidon
ammattitehtävissä. Sähkö- ja automaatioalan ammattilainen asentaa ja huoltaa kiinteistöjen ja laitosten sähkö- ja
automaatiojärjestelmiä tai sähköjakeluverkkoja.
SÄHKÖASENTAJA, AUTOMAATIOASENTAJA
Työpaikat
Työpaikat
Tyypillisiä työpaikkoja ovat bio- ja kemiantekniikkaa hyödyntävät tuotantolaitokset, kuten lääke-, maali- ja lannoitetehtaat, vesi- ja voimalaitokset, öljynjalostuslaitokset,
Alan työpaikat ovat sähköasennusliikkeissä, sähkölaitoksissa ja sähköverkostoja ylläpitävissä yhtiöissä sekä prosessija automaatioteollisuudessa.
TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO
Talotekniikan osaamista tarvitaan uudisrakentamisessa
sekä kiinteistöjen ylläpidossa ja korjauksissa. LVI-alalla
suunnitellaan, asennetaan ja huolletaan kiinteistöjen
lämpö-, vesi- ja ilmastointilaitteita ja -järjestelmiä. Perinteiseen LVI-alaan sisältyy yhä enemmän säätö- ja automaatiotekniikkaa sekä pienimuotoisia sähköasennuksia.
Työpaikat
TEKNINEN ERISTÄJÄ, RAKENNUSPELTISEPPÄ
–– Eristyksen ja rakennuspeltiasennuksen osaamisala
ILMANVAIHTOASENTAJA
–– Ilmanvaihtoasennuksen osaamisala
KYLMÄASENTAJA
–– Kylmäasennuksen osaamisala
PUTKIASENTAJA, LÄMMITYSLAITEASENTAJA
–– Putkiasennuksen osaamisala
TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO
Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto antaa tarvittavan perusosaamisen tieto- ja tietoliikennetekniikan tuotanto-, asennus-, huolto- ja kunnossapitotehtäviin. Elektroniikan
suuntaavat tutkinnon osat suorittanut elektroniikka-asentaja
osaa tehdä elektroniikkatuotantoon liittyviä testaus-, korjaus- ja käyttöönottotehtäviä sekä huolto- ja asennustoimintaan liittyviä asiakaspalvelutöitä. ICT:n suuntaavat tutkinnon
osat suorittanut ICT-asentaja osaa tehdä tietokone- ja tietoliikennelaitteiden asennukset ja käyttöönoton. Keskeisiä
osaamisaloja ovat asuntojen ja liikekiinteistöjen tietoliikenne- ja tietokonelaitteet sekä niiden asennukset.
Työpaikat
Työpaikkoja on muun muassa prosessiteollisuudessa ja
muun teollisuuden, kiinteistöhuoltoyhtiöiden, kuntien ja
valtion palveluksessa sekä yrittäjänä. Haasteena ovat alan
teknisen kehityksen jatkuva seuraaminen, tietoteknistyminen, palvelujen vienti ja ulkomaiset projektit.
TEKNISEN SUUNNITTELUN PERUSTUTKINTO
Suunnitteluassistentin työ liittyy teknisen suunnittelun mallintamiseen, tuotemallien yhdistelyyn ja siirtämiseen, piirustusten ja dokumenttien tuottamiseen ja ylläpitämiseen,
erilaisten suunnitteluun liittyvien julkaisujen tekemiseen sekä
tuotteiden markkinointiin ja mainontaan. Työhön kuuluu myös
asiakaspalvelu sekä osallistuminen laitteiden ja ohjelmien
ylläpitoon. Työssä vaaditaan yhteistyökykyä, kokonaisvaltaista
näkemystä, vastuullista ja itsenäistä työskentelyä, hahmotuskykyä, työn suunnittelu- ja järjestelytaitoa, johdonmukaisuutta
ja pitkäjännitteisyyttä, valmiutta ammattitaidon ylläpitämiseen sekä halua jatkuvaan itsensä kehittämiseen.
SUUNNITTELUASSISTENTTI
Alan ammattilaiset työskentelevät tuotannon monissa
eri tehtävissä. Alan työpaikkoja ovat ompelimot, tekstiili-, vaate- ja jalkineteollisuus, suutari-, hattu-, turkis- ja
vaatturiliikkeet sekä pesulat. Liike-elämässä tutkinnon
suorittaneet työskentelevät muun muassa myyjinä, korjaus­
ompelijoina, markkinointitehtävissä tai yksityisyrittäjinä.
ICT-ASENTAJA, ELEKTRONIIKKA-ASENTAJA
Työpaikat
Alan työpaikat ovat elektroniikkateollisuudessa, tietoverkostoja ylläpitävissä yhtiöissä sekä ICT-alan tuotteita ja
palveluita tarjoavissa yhtiöissä.
TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO
Yhteiskunnan monimutkaistuminen ja ympäristön häiriötekijät
lisäävät turva-alan monipuolisten palvelujen tarvetta. Yksityiseen turva-alaan kuuluvat vartiointi, yksityisetsivätoiminta,
turvaurakointi, rakenteellinen turvallisuus, lukkosepäntoiminta
ja tekniset valvontajärjestelmät, turvakonsultointi, tietoturvallisuus ja näihin liittyvä koulutus. Tutkinto antaa perusvalmiudet
työskennellä erilaisissa turva-alan tehtävissä.
TURVALLISUUSVALVOJA
Työpaikat
Työpaikat
Yritykset, kaupunkien ja kuntien organisaatiot sekä valtio
työllistävät suunnitteluassistentteja piirtäjinä, suunnitteluavustajina ja nuorempina suunnittelijoina. Suunnitteluassistentit työskentelevät myös rakennus-, LVI-, sähkö-, kone- ja infra-alan alan piirustuksia ja julkaisuja tuottavissa
yrityksissä tai yrittäjinä.
Työpaikkoja on turvallisuusalan yrityksissä, palveluorganisaatioiden ja teollisuuden turvallisuusvalvonnan piirissä
sekä viranomaissektorilla. Alan työpaikkojen määrä on ollut rajussa kasvussa viime vuosina.
TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO
Tekstiili- ja vaatetusala on kansainvälistä. Tekstiilien valmistus elää dynaamista kehitysvaihetta uusien materiaalien, viimeistysten ja valmistusteknologioiden alueella. Vaatetukseen liittyy useita erilaisia valmistusprosesseja kuten
vaatteet, jalkineet ja asusteet. Lisäksi on koko tekstiilihuollon vaativa tehtäväkokonaisuus.
SUUTARI
–– Jalkinealan osaamisala
TEKSTIILIHUOLTAJA
– Tekstiilihuollon osaamisala
TEKSTIILINVALMISTAJA
–– Tekstiilitekniikan osaamisala
VAATETUSOMPELIJA, SISUSTUSOMPELIJA,
MODISTI, VAATTURI
–– Vaatetuksen osaamisala
VENEENRAKENNUKSEN PERUSTUTKINTO
Veneenrakentajan työ on varsinkin pienissä yrityksissä
laaja-alaista siten, että yhdelle henkilölle voi kuulua esimerkiksi lujitemuovityötä, puusepäntyötä, kone- ja laiteasennuksia, LVI-asennusta, heikkovirta-asennusta ja vielä
näiden ja veneen ominaisuuksien suunnittelua. Veneenrakentajalla on oltava suuntautumisestaan riippuen lujitemuovi-, puu- tai metalliveneiden rakentamiseen, veneiden
sisustamiseen tai korjaamiseen liittyvää erikoisosaamista.
Erikoistuneempaa osaamista tarvitaan varsinkin suuremmissa alan yrityksissä.
VENEENRAKENTAJA
Työpaikat
Veneenrakennusalan työpaikat sijoittuvat yleensä pieniin ja
keskisuuriin yrityksiin, jotka harjoittavat veneenrakennusta,
-suunnittelua ja -korjausta sekä tarvikkeiden valmistusta ja myyntiä. Alalla on hyvät mahdollisuudet toimia myös
yrittäjänä. Alan noin 3 000 veneenrakentajasta suurin osa
työskentelee lujitemuoviveneiden valmistuksessa. Puuveneenrakennusalalla työskentelee 150 veneenrakentajaa.
Haasteena on veneilyn lisääntyvä suosio ja veneenrakennustoiminnan nopea monipuolistuminen.
VERHOILU- JA SISUSTUSALAN PERUSTUTKINTO
Ammatin kuvaan kuuluu neljä erikoistumisaluetta: perinteinen verhoilu, ajoneuvoverhoilu, teollinen verhoilu ja sisustus. Alan vaativassa ammattityössä tarvitaan käden taitojen lisäksi luovuutta, tyylitajua ja hyvää värisilmää.
SISUSTAJA
–– Sisustuksen osaamisala
VERHOILIJA
–– Verhoilun osaamisala
Työpaikat
Alan suurin työllistäjä on teollinen verhoilu, missä ammatteja ovat rungon kokoajat, esiheloittajat tai kone- ja kalusteverhoilijat. Työpaikkoja on myös huonekalutehtaissa ja
verhoomoissa. Verhoilijat toimivat myös yrittäjänä.
Perinteiset työtavat ja materiaalit hallitseva verhoilija voi
työllistyä myös esimerkiksi museotyöhön. Sisustaja työskentelee asuntojen ja julkisten tilojen korjaustöissä sekä
uudisrakentamista tekevissä yrityksissä, alan tarvikkeita.
Luonnonvara- ja
ympäristöala
Alalla toimitaan maa- ja metsätaloudessa tai
muiden luonnonläheisten elinkeinojen parissa.
Maaseudun elinkeinorakenteen muutoksessa on
luotava korvaavia elinkeinoja, uusia toimintatapoja
ja yrittämisen muotoja. Haasteena on lisääntyvä
vaatimus luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja
ympäristömyönteisestä toiminnasta. Uusien EU-maiden
mukaantulo asettaa haasteita erityisesti
luonnonvara-alojen kilpailukyvyn säilyttämiselle.
HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTO
Hevostenhoitajan työ sisältää hevosten hoitamisen lisäksi
entistä enemmän asiakaspalvelua. Ratsastuksenohjaajilla on usein vastuullaan tallin toiminnan ja hevosten hoidon organisointi ja tallityöt. Alalla voi erikoistua hevosten
kengittämiseen, varusteiden valmistamiseen ja huoltoon,
monipuolisiin hevospalvelujen tarjoamiseen tai hevoskasvatukseen.
HEVOSTENHOITAJA, RATSASTUKSENOHJAAJA
Työpaikat
Hevostenhoitajat hoitavat hevosia esimerkiksi ratsu- ja
ravitalleilla. Ratsastuksenohjaajat toimivat ratsastuksenopettajien apuna ratsastuskouluissa ja usein myös
yrittäjänä.
KALATALOUDEN PERUSTUTKINTO
Alan toimintasektoreita ovat kalastus, kalanviljely, kalanjalostus, kalatuotteiden markkinointi ja myynti sekä kalastusmatkailu. Kalavesien hoito sekä kalastusvälineiden ja
-tarvikkeiden myynti kuuluvat myös alan toimintaan.
AMMATISSA 17
KALANJALOSTAJA, KALANVILJELIJÄ,
KALASTAJA, KALASTUKSENOHJAAJA
Työpaikat
Alan työpaikkoja on kalastuksen lisäksi kalanjalostuksessa ja -viljelyssä, kalakaupassa, kalastusmatkailussa sekä
tutkimuksessa ja hallinnossa. Lisääntyvä ammattikalastuksen muoto on hoitokalastus rehevöityneiden vesistöjen
kunnostamiseksi.
LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO
Alan ympäristömyönteinen toiminta kohdistuu ympäristön hoitoon ja kunnossapitoon sekä luonnon monipuoliseen hyödyntämiseen. Luonto- ja ympäristöyrittäjyydellä on
huomattavaa kasvupotentiaalia maaseudulla. Haasteena
on uusien luontoyrittäjyysmuotojen hyödyntäminen. Näitä
ovat muun muassa luontomatkailu ja luonnontuotteiden
tuotteistaminen joko elintarvikkeiksi tai koriste- tai hyötykäyttöön. Luonto- ja ympäristöala ammattilaisilla on vahva
osaaminen ympäristön ja luonnon kestävään käyttöön.
LUONTO-OHJAAJA, LUONNONVARATUOTTAJA,
LUONTO- JA YMPÄRISTÖNEUVOJA
–– Luontoalan osaamisala
PORONHOITAJA
–– Porotalouden osaamisala
YMPÄRISTÖNHOITAJA
–– Ympäristöalan osaamisala
Työpaikat
Luonto- ja ympäristöala tarjoaa työtä muun muassa taajamien
ja maaseutualueiden ympäristönhoidon, luontomatkailun ja
poronhoidon tehtävissä. Luonto- ja ympäristöneuvontaan erikoistunut voi toimia eri järjestöjen, luontokoulujen ja hyvinvointiyritysten palveluksessa. Alalla tarvitaan myös yrittäjiä.
MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO
Maatalous on luonnosta saatavien raaka-aineiden tuottamista
ja jalostamista. Kasvin- ja kotieläintuotannon rinnalla alalla
harjoitetaan muun muassa maatilamatkailua, koneurakointia,
maataloustuotteiden jatkojalostamista ja ympäristön hoitoa
sekä palvellaan loma-asukkaita. Myös turkistalous ja sitä tukeva tuotanto, kuten rehunvalmistus, kuuluvat alaan.
ELÄINTENHOITAJA
–– Eläintenhoidon osaamisala
MAASEUTUYRITTÄJÄ
–– Maatalousteknologian osaamisala
–– Maatilatalouden osaamisala
TURKISTARHAAJA
–– Turkistalouden osaamisala
Työpaikat
Maatalousalan ammatteja ovat maaseutuyrittäjä, maanviljelijä, lomittaja, maataloustarvikemyyjä, maatilamatkailuyrittäjä ja maataloustuotteiden jatkojalostaja. Eläintenhoitajat voivat työskennellä myös lemmikkieläinkaupan tai
-hoitolan palveluksessa sekä eläinlääkäreiden avustajina
eläinklinikoilla tai tutkimusavustajina. Myös turkistarhaus
tarjoaa työtä alan osaajille. Kasvavana maaseudun palvelutoimintana ovat koneurakointi- ja alihankintatyöt.
METSÄALAN PERUSTUTKINTO
Metsillä on edelleen suuri merkitys suomalaisten hyvin­
voinnille ja toimeentulolle. Kansantaloudessamme yli nel18 AMMATISSA
jännes nettovientituloista on peräisin metsäsektorilta. Alan
keskeiset toiminnot ovat metsien hoito, puunhankinta,
metsien monikäyttö ja metsien suojelu.
METSÄENERGIAN TUOTTAJA
–– Metsäenergian tuotannon osaamisala
METSÄKONEASENTAJA
–– Metsäkoneasennuksen osaamisala
METSÄKONEENKULJETTAJA
–– Metsäkoneenkuljetuksen osaamisala
METSURI-METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA
–– Metsätalouden osaamisala
ja, joka toimii erilaissa hiusten hoidon ja hiusten sekä parran
käsittelyn tehtävissä. Hiusalan ammattilaisena hän tukee asiakkaan oman tyylin löytymistä ja hyvinvointia. Hiusalan perustutkinto antaa osaamisen myös kampausten ja ehostusten
tekemiseen sekä asiakkaan hiusten ja hiuspohjan hoitamiseen.
Lisäksi parturi-kampaaja voi toimia erilaisissa myynti-, konsultointi- ja koulutustehtävissä.
PARTURI-KAMPAAJA
Työpaikat
Työpaikat
Parturi-kampaaja työskentelee kampaamoissa ja parturiliikkeissä
tai yrittäjänä. Hän voi työskennellä myös hiusten hoitotuotteiden
myyntitehtävissä tukku- ja vähittäiskaupassa.
Metsäkoneiden ja puutavara-auton kuljettajien tarpeen
ennakoidaan kasvavan lähivuosina. Myös metsureista on
monin paikoin pulaa. Metsäpalvelujen tuottajat voivat työllistyä myös erä- ja luontomatkailun tehtäviin sekä toimia
yrittäjänä.
KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINTO
Kauneudenhoitoalan perustutkinnon suorittanut on ihonhoidon,
ihonhoidon ohjauksen, ehostuksen, hieronnan ja kosmetiikkatuotteiden neuvonnan ammattilainen.
PUUTARHATALOUDEN PERUSTUTKINTO
Alan toiminta lisää ympäristön viihtyisyyttä ja tuottaa terveellistä ravintoa. Ala jakautuu puutarhakasvien tuotantoon, viheralaan sekä puutarhakasvien ja palvelujen myyntiin ja floristiikkaan.
KOSMETIIKKANEUVOJA
–– Kauneudenhoidon ja tuoteneuvonnan osaamisala
KOSMETOLOGI
–– Kosmetologin osaamisala (1.1.2016 alkaen ihon erikois- ja
laitehoitojen osaamisala)
PUUTARHURI
–– Kukka- ja puutarhakaupan osaamisala
–– Puutarhatuotannon osaamisala
–– Viheralan osaamisala
Työpaikat
Työpaikat
LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO
Liikunnanohjauksen perustutkinnosta valmistunut ohjaa liikuntaa erilaisille ja eri ikäisille ryhmille, laatii tarvittaessa fyysistä
toimintakykyä ja terveyttä edistäviä henkilökohtaisia liikuntaohjelmia sekä suunnittelee ja johtaa liikuntaan liittyviä projekteja.
Liikuntaneuvoja edistää ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia,
terveyttä, toiminta- ja työkykyä sekä ohjaa ihmisiä liikunnalliseen, terveyttä edistävään ja ylläpitävään elämäntapaan.
Puutarhureita työllistävät muun muassa lasinalais- ja avomaaviljelmät, viherrakentaminen ja viheralueiden hoito,
puutarhamyymälät ja kukkatalot. Tutkinnon suorittaneet
toimivat usein myös yrittäjänä.
Sosiaali-,
terveys- ja
liikunta-ala
Alalla työskennellään erilaisten, eri-ikäisten ja
eri kulttuureista kotoisin olevin ihmisten parissa
monipuolisissa hoito-, hoiva- ja kasvatustehtävissä.
HAMMASTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO
Opiskelu antaa valmiudet työskennellä hammasteknisissä
laboratorioissa, joissa hammaslaborantit esimerkiksi muotoilevat, hiovat ja kiillottavat proteeseja sekä valmistavat
oikomiskojeita ja purentakiskoja.
HAMMASLABORANTTI
Työpaikat
Hammaslaborantti työskentelee hammasteknisissä laboratorioissa, hammaslääkärin tai erikoishammasteknikon
vastaanoton perustehtävissä sekä myynti- ja konsultointitehtävissä esimerkiksi hammastarvikeliikkeissä.
HIUSALAN PERUSTUTKINTO
Hiusalan perustutkinnon suorittanut on parturi-kampaa-
Kosmetologi työskentelee ihonhoidon, ehostuksen ja hierontaalan yrityksissä, monialaisissa yhteisyrityksissä tuote-esittelyn ja
myynnin tehtävissä tai yrittäjänä.
LIIKUNTANEUVOJA
Työpaikat
Liikuntaneuvoja voi työskennellä kunnan, liikelaitoksen tai yrityksen palveluksessa, liikunta- ja urheiluseuroissa, erilaisissa järjestöissä sekä lasten iltapäivätoiminnan ohjaajana.
LÄÄKEALAN PERUSTUTKINTO
Lääkealan perustutkinnon suorittanut valmistuu lääketeknikoksi.
Perustutkinnon suorittanut saa valmiudet työskennellä esimerkiksi
lääkehuollon logistisissa sekä toimisto- ja tietotekniikan tehtävissä, reseptinkäsittelyssä ja avustajina lääkkeiden käsittely- ja valmistusprosessissa farmaseuttisessa valvonnassa. Perustutkinnon
suorittaneella on valmiudet työskennellä assistenttina kliinisessä
tutkimuksessa, lääkkeen valmistuksessa, lääkemarkkinoinnissa ja
tiedottamisessa sekä erilaisissa lääkehuollon varastointitehtävissä.
LÄÄKETEKNIKKO
–– Apteekkialan osaamisala
–– Lääkealan osaamisala
Työpaikat
Lääketeknikko voi osaamisalan mukaan työskennellä apteekeissa, sairaala-apteekeissa sekä lääketeollisuuden ja lääketukkukaupan eri tehtävissä.
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut on lähihoitaja. Tutkinto antaa pätevyyden perustason terveyttä
edistävään, ehkäisevään ja kuntouttavaan hoito-, huolenpito- ja kasvatustyöhön. Koulutus antaa osaamisalasta riippumatta perusvalmiudet asiakkaiden toimintakykyä tukevaan, ohjaavaan, hoitavaan ja kuntouttavaan osaamiseen.
Tutkinnon suorittanut edistää asiakkaan hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten ihmisten monenlaisissa elämäntilanteissa. Lähihoitajaksi voi erikoistua kymmenessä eri osaamisalassa.
LÄHIHOITAJA
–– Asiakaspalvelun ja tietohallinnan osaamisala
–– Ensihoidon osaamisala
–– Jalkojenhoidon osaamisala
–– Kuntoutuksen osaamisala
–– Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala
–– Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala
–– Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala
–– Suun terveydenhoidon osaamisala
–– Vammaistyön osaamisala
–– Vanhustyön osaamisala
Työpaikat
Lähihoitaja voi työskennellä esimerkiksi kodeissa, sairaaloissa, lasten päivähoidossa, hoito- ja kuntoutuslaitoksissa, vastaanotoilla, lääkäriasemilla, hammaslääkäriasemilla,
ensihoitopalvelussa, erilaisissa palveluyksiköissä, liikkeissä,
teollisuudessa, yrityksissä ja myös itsenäisenä ammatinharjoittajana. Alalle tarvitaan lisää ammattilaisia.
EETU PANTOLIN suoritti Koulutuskeskus Sedussa
Seinäjoella sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Hän
valmistui keväällä lähihoitajaksi ensihoidon osaamisalan
opinnoista.
Matkailu-,
ravitsemis- ja
talousala
Alalla koulutetaan ammattilaisia matkailuun,
suurkeittiöihin, ravintoloihin, hotelleihin, laivoille,
kotityöpalveluihin ja siivoukseen.
Näillä aloilla tuotetaan palveluja asiakkaiden arkeen,
juhlaan ja vapaa-aikaan. Palveluilla vaikutetaan
ihmisten viihtyvyyteen, terveyteen ja turvallisuuteen.
Palveluhenkisyys ja joustavuus ovat alalla vaadittavia
ominaisuuksia.
KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen alalla tuotetaan ateria-,
avustamis-, siivous-, tekstiilinhuolto- ja muita palveluita. Kodinhuoltajan työtehtäviin kuuluvat myös erilaiset
asiointitehtävät ja viriketoiminnan ja vapaa-ajan toiminnan järjestäminen. Toimitilahuoltajan työtehtäviin kuuluu ylläpito- ja perussiivoustehtävien lisäksi kokous- ja
aulapalveluita sekä muita palvelutehtäviä toimitiloissa
työskenteleville.
KODINHUOLTAJA
–– Kotityöpalvelujen osaamisala
TOIMITILAHUOLTAJA
–– Puhdistuspalvelujen osaamisala
Työpaikat
HOTELLI-, RAVINTOLA- JA
CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO
Hotelli-, ravintola- ja catering-alalla tuotetaan majoitus-, ravitsemis-, kokous- ja juhlapalveluja sekä maissa että merellä. Työtehtävät ovat ruoanvalmistus-, tarjoilu-, asiakaspalvelu- ja hotellin vastaanoton tehtäviä. Alalla toimiminen vaatii
joustavuutta, innostusta, hyviä käden taitoja sekä halua tulla
toimeen erilaisten asiakkaiden kanssa. Hyvät etenemismahdollisuudet ja kansainvälisyys ovat alalle luontaista.
TARJOILIJA
–– Asiakaspalvelun osaamisala
VASTAANOTTOVIRKAILIJA
–– Hotellipalvelun osaamisala
KOKKI
–– Kokin osaamisala (1.1.2016 alkaen ruokapalvelun
osaamisala)
Kodinhuoltajat työllistyvät kotityöpalveluyrityksiin, palvelukoteihin, kodinomaisiin laitoksiin, vanhainkoteihin ja erilaisiin hoitolaitoksiin. Toimitilahuoltajien työpaikkoja voivat
olla muun muassa toimistot, yritykset, koulut, päiväkodit,
hotellit, erilaiset tuotanto- ja huoltotilat, elintarviketilat
ja uimahallit. Kotityö- ja puhdistuspalvelualalla on hyvät
mahdollisuudet myös yrittäjänä toimimiseen.
MATKAILUALAN PERUSTUTKINTO
Matkailualalla tarkoitetaan matkailijoiden tarvitsemien
kuljetus-, majoitus, ravitsemis- ja ohjelmapalvelujen myyntiä ja neuvontaa sekä ohjelma- ja muiden palvelujen järjestämistä erilaisissa matkailuyrityksissä.
MATKAILUVIRKAILIJA
–– Matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen osaamisala
MATKAILUPALVELUJEN TUOTTAJA
–– Matkailupalvelujen osaamisala
Työpaikat
Työpaikat
Tarjoilijan, vastaanottovirkailijan ja kokin työpaikkoja ovat
hotellit, majoitusliikkeet, ravintolat, henkilöstöravintolat,
catering-alan yritykset, suurkeittiöt, kahvilat, liikenneasemat, pikaruoka-, juhlapalvelu- tai matkailuyritykset sekä
lasti- ja matkustajalaivat.
Tuottajat työllistyvät ohjelmapalveluyrityksiin, loma- ja matkailukeskuksiin sekä muihin matkailupalveluja tuottaviin yrityksiin.
Matkailuvirkailijan työpaikkoja ovat matkatoimistot, matkan
järjestäjän myynti- ja informaatio-organisaatiot sekä liikenneyritysten myynti- ja neuvontapisteet.
YHTEISHAUSSA LÄHES 80 000 HAKIJAA
A
mmatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa oli
keväällä 2015 lähes 80 000 hakijaa. Aloituspaikkoja on tarjolla
noin 87 500. Hakijamäärän laskuun vaikuttaa syksyllä 2013 voimaan tullut yhteishakuasetuksen
muutos, jonka mukaan yhteishaussa ei voi hakea ammatilliseen koulutukseen, jos on jo suorittanut ammatillisen
tutkinnon tai korkeakoulututkinnon. Myös perusopetuksen päättäneiden ikäluokka on pienempi kuin edellisenä vuonna.
Ammatilliseen koulutukseen haki ensisijaisesti noin 46 500 hakijaa. Aloituspaikkoja
ammatillisessa koulutuksessa on tarjolla
noin 47 000, joista 1 900 on ruotsinkielisissä koulutuksissa.
Ammatillisen koulutuksen aloituspaikat
on pääosin suunnattu perusopetuksen suorittaneille hakijoille. Peruskoulupohjaiseen
ammatilliseen koulutukseen pyrki yhteishaussa 39 700 hakijaa. Aloituspaikoista 7
000 on varattu lukion oppimäärän suorittaneille.
Eri koulutusalojen suosio on pysynyt ennallaan. Suosituin ala ammatillisessa koulutuksessa on sosiaali- ja terveysala, johon
haki 7 500 nuorta. Seuraavaksi suosituimmat opintoalat ovat ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 5 000, liiketalous ja kauppa 5
000, arkkitehtuuri ja rakentaminen 3 700,
majoitus- ja ravitsemisala 2 800 ja sähkö- ja
automaatiotekniikan ala 2 600. Sähkö- ja automaatiotekniikka kiilasi tänä vuonna kauneudenhoitoalan ohi suosituimpien alojen listalle.
Koko maassa on tarjolla noin 40 500 lukiopaikkaa. ˜
AMMATISSA 19
Tietoa ja tositarinaa amiksessa
opiskelemisesta 9.-luokkalaisille.
Ammattiosaaja.fi
AMIKSESTA TYÖELÄMÄÄN
Lisätietoja ammatillisista
PERUSTUTKINNOISTA:
AMMAT TITAIDON SM-KISAT
SEINÄJOELLA 10.–12.5.2016
âwww.opintopolku.fi
âwww.ammattiosaaja.fi
w w w. t a i t a j a 2 0 1 6 . f i
Osaavimmat kohtaavat ammattitaitokilpailuissa.
Amiksessa opiskelevat voivat testata omaa osaamistaan ammattitaitokilpailuissa, joita järjestetään SM-, EM- ja MM-tasolla.
TAITAJA on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma, johon kuuluu kolme kilpailua:
• Nuorten ammattitaidon SM-kilpailu
• Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ammattitaitokilpailu
TaitajaPLUS
• Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille tarkoitettu kädentaitokilpailu
Taitaja9.
âwww.taitaja2016.fi
INTERNATIONAL ABILYMPICS on
kilpailu erityistä tukea tarvitseville
ja vammaisille opiskelijoille.
Seuraava kilpailu järjestetään
23.–27.3.2016 Ranskan
Bordeaux'ssa.
âwww.skillsfinland.fi
âabilympics
âabilympics-france.fr
AMMATTITAIDON EM-KILPAILUSSA
ammattiin opiskelevat ja jo valmistuneet nuoret mittelevät oman
alansa paremmuudesta. Seuraavat
EM-kilpailut ovat joulukuussa
2016 Ruotsin Göteborgissa, jossa
mitellään 30-35 lajissa.
âwww.euroskills2016.se
AMMATTITAIDON MM-KILPAILU
järjestetään joka toinen vuosi,
seuraavan kerran Arabiemiraateissa
lokakuussa 2017. MM-kilpailussa
ammattiin opiskelevat ja jo valmistuneet nuoret mittelevät oman
alansa paremmuudesta 50 lajissa.
âwww.worldskillsabudhabi2017.com