Espoon kaupunki Pöytäkirja § 85 Kaupunginhallituksen elinkeino

Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 85
Kaupunginhallituksen
elinkeino- ja
kilpailukykyjaosto
21.09.2015
Sivu 1 / 1
3999/10.03.01/2015
§ 85
Lähtökohdat Kehä I:n tunneloinnille Tapiolan ja Otaniemen välissä
Valmistelijat / lisätiedot:
.Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339
etunimi.o.sukunimi@espoo.fi
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto
Käsittely
-
päättää, että Kehä I:n uudistamisen lähtökohtana Hagalundinkallion ja
Tapiolantien kohdalla on liitteessä esitetty ratkaisu, jossa Kehä I
tunneloidaan ja sen päälle suunnitellaan kaupunkibulevardi, joka johtaa
Kehä I:ltä Maarinsolmusta Tapiolantielle,
-
kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään asemakaavan laatimisen
Hagalundinkallion ja Tapiolantien alueelle liitekuvassa esitetyn tie- ja
liikenneratkaisun pohjalta,
-
kehottaa teknistä ja ympäristötointa laatimaan yhteistyössä
uudistushankkeen liitteessä esitetyn vaikutusalueen yksityisten
maanomistajien kanssa toteuttamisohjelman uudistushankkeen
läpiviemiseksi niin, että Kehä I:n tunneloinnista aiheutuvat
kustannukset voidaan kattaa maanmyyntituloilla ja
maankäyttömaksuilla kokonaisuudessaan tinkimättä alueen
merkityksen edellyttämistä laatutavoitteista,
-
kehottaa teknistä ja ympäristötointa valmistelemaan asiaa siten, että
Kehä I:n uudistamisen rakentaminen Hagalundinkallion ja Tapiolantien
alueella voidaan aloittaa viimeistään vuoden 2020 aikana, jotta voidaan
välttyä 29.6.2015 hyväksytyssä Kehä I:n Keilaniemen kohdan
tiesuunnitelmassa esitetyn tilapäisen Tapiolantien rampin ja
eritasoliittymän rakentamiselta.
Asia käsiteltiin §:n 91 jälkeen.
Nevalainen Äikkään ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, joten
seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa pöydällepanoon.
Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli,
voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 85
Kaupunginhallituksen
elinkeino- ja
kilpailukykyjaosto
21.09.2015
Sivu 2 / 2
pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi
kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston yksimielisesti
päättäneen jättää asian pöydälle.
Päätös
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto:
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto jätti asian
yksimielisesti pöydälle.
Liite
1
Selostus
Karttapiirros Tapiola Hagalundinkallio
Kehä I tunneloidaan Tapiolan ja Otaniemen välissä. Tunnelin päälle
rakennetaan kaupunkibulevardi, joka lähtee Kehä I:stä Maarinsolmusta ja
johtaa Tapiolantielle. Kaupunkibulevardin kautta pääsee myös Otaniemen
uudistuvaan keskukseen. Kaupunkibulevardin varteen suunnitellaan uutta
hienoa kaupunkiympäristöä, jolla on oma luonne Tapiolan
puutarhakaupungin ja Aalto-yliopiston kampuskaupunginosan välissä.
Tapiolan Silkkiniitystä ja Otaniemen lehmuskujasta muodostetaan
yhtenäinen viherakseli. Tunnelin päälle tulee myös Otsolahdelle johtava
pohjois-eteläsuuntainen viherakseli.
Alvar Aallon suunnittelemalle vesitornille syntyy arvoisensa ympäristö.
Tavoitteena on, että Kehä I:n uudistamisen rakennustyöt käynnistetään
vuonna 2020.
Yleistä taustaa
Kehä I:n uudistamista Tapiola-Otaniemi-Keilaniemi-alueella on suunniteltu
useiden vuosien ajan. Uudistustyön tavoitteena on yhdyskuntarakenteen
eheyttäminen, maankäytön tehostaminen, liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen sekä ympäristöhäiriöiden vähentäminen.
Vuonna 2010 kaupunki laati kokonaisuudesta välillä KalevalantieLänsiväylä hankesuunnitelman, johon sisältyivät koko uudistusalueelta
laadittava aluevaraussuunnitelma kaavoituksen pohjaksi sekä
toteuttamisen edellytysten sekä rakentamis- ja käyttökustannusten
selvittäminen. Kehä I:n uudistamisen osat ovat: Maarinsolmun
(Kalevalantien) eritasoliittymä, Hagalundinkallion tunneli sekä Keilaniemen
tunneli eritasoliittymineen.
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 16.5.2011, että
Hagalundinkallion tunneli toteutetaan betonitunnelina ja että Tapiolantielle
toteutetaan rampit pohjoisesta ja pohjoiseen.
Viime vuosina painopiste Kehä I:n uudistamisen suunnittelussa on ollut
Keilaniemessä. Maarinsolmun ja Hagalundinkallion tunnelin suunnittelu ei
ole edennyt.
Kehä I on valtion maantie. Valtion puolelta on ilmoitettu, ettei se osallistu
Keilaniemen eikä Hagalundinkallion osuuksien kustannuksiin.
Maarinsolmun eritasoliittymän kustannuksiin valtio periaatteessa
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 85
Kaupunginhallituksen
elinkeino- ja
kilpailukykyjaosto
21.09.2015
Sivu 3 / 3
osallistuu, mutta mahdollisen rahoituksen aikataulu on auki. Koska
kaupunki maksaa pääosan kustannuksista, on selvitetty voitaisiinko Kehä I
muuttaa tältä osin kaupungin kaduksi. Tämä ei kuitenkaan valtion
tieverkon kokonaisuuden kannalta tule kysymykseen.
Kehä I:n uudistaminen Keilaniemessä ja asuintornit
Kehä I:n uudistaminen Keilaniemessä käsittää tunnelin (Tapiolan ja
Keilaniemen yhdistävä puistokansi), sen eteläpäähän tulevan
eritasoliittymän ja pohjoispäähän tulevan eritasoliittymän, Otasolmun.
Hankkeeseen liittyy kiinteästi Kehä I:n ja Keilaniementien väliin
metroaseman viereen kaavaillut neljä korkeaa asuintornia.
Keilaniemen asemakaava (Kehä I:n kansi ja asuintornit) tuli voimaan
vuonna 2013. Kaupunki omistaa asuintornitontit (4 tornia), joissa on
rakennusoikeutta yhteensä 72 600 kem2. Keilaniemi Towers –hankkeen
kehittäjä on SRV Yhtiöt Oy. Asuintornit edellyttävät Kehä I:n kattamista
puistokannella.
Kaupungin ja valtion kesken allekirjoitettiin 2.6.2015 Kehä I:n uudistamista
Keilaniemessä koskeva tarkistettu aiesopimus. Kaupunginhallitus hyväksyi
tarkistetun aiesopimuksen 15.6.2015.
Tarkistetun aiesopimuksen mukaan Kehä I Keilaniemessä uudistetaan
vaiheittain.
Ensimmäisessä vaiheessa kahden eteläisimmän asuintornitalon kohdalle
rakennetaan reilut 200 m pitkä betonitunneli, jonka päälle tulee puisto.
Ensimmäisen vaiheen tuloksena saadaan myös nykyistä sujuvampi ja
turvallisempi liikenneympäristö kahden liikennevaloliittymän korvautuessa
eritasoliittymillä Keilaniemen alueella.
Keilaniemen alueella Kehä I:n parantamisen rakentamiskustannusarvio on
ensimmäisen vaiheen osalta 45-50 milj. euroa (alv 0 %). Koko hankkeen
kustannus-arvio on 93,0 milj. euroa (alv 0 %). Aiesopimuksen mukaan
kaupunki vastaa uudistustöiden toteuttamiskustannuksista
kokonaisuudessaan ja lisäksi tunnelin käyttökustannuksista.
Keilaniemen tornit -hanke ja sen ympäristön kehittäminen liittyvät
olennaisesti Länsimetron rakentamiseen. Keilaniemen metroasema on
rakenteilla ja se valmistuu vuoden 2016 alussa. Nykyisen aikataulun
mukaan metroliikenne käynnistyy elokuussa 2016. Asuintornien
edellyttämät mittavat louhintatyöt on tärkeää saada tehtyä ennen kuin
metroliikenne käynnistyy elokuussa 2016.
Hyväksyessään aiesopimuksen vuonna 2012 valtuusto edellytti, että
tiejärjestelyn rakentaminen voi alkaa vasta, kun valtuusto on siitä erikseen
päättänyt. Lisäksi valtuusto kiirehti rahoitusjärjestelyjen valmistelua siten,
että kaupunginhallitus rakentamispäätöksen yhteydessä esittää
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 85
Kaupunginhallituksen
elinkeino- ja
kilpailukykyjaosto
21.09.2015
Sivu 4 / 4
valtuustolle hyväksyttäväksi sopimusjärjestelyt, joilla Kehä I:n
parantamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa tontinmyyntituloilla
kokonaisuudessaan tinkimättä asema-kaavassa ja muissa suunnitelmissa
esitetyistä laatutavoitteista.
Kehä I:n Keilaniemen osuuden yleissuunnitelma tuli voimaan vuonna
2014. Tiesuunnitelma hyväksyttiin Liikennevirastossa 29.6.2015.
Valitusaika on meneillään. Tiesuunnitelmapäätöksen saa panna
täytäntöön mahdollisista valituksista huolimatta. Tiesuunnitelmassa
Tapiolantien kohdalle on esitetty väliaikainen eritasoratkaisu.
Kehä I:n uudistamisen Keilaniemessä ensimmäinen vaihe on
urakkalaskennassa. Kahden ensimmäisen asuintornitontin myynti tuodaan
kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätettäväksi
marraskuussa ja Kehä I:n uudistamisen ensimmäisen vaiheen
rakentamispäätös valtuuston päätettäväksi joulukuussa. Tavoitteena on,
että rakentamistyöt käynnistetään tammikuussa 2016. Ensimmäisen
asuintornitalon rakentaminen päästään käynnistämään vasta vuoden 2017
lopussa, koska asuintornitalojen korttelialuetta käytetään alkuvaiheessa
Kehä I:n parantamisen tilapäisiin liikennejärjestelyihin. Kehä I:n
uudistamisen ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2018 lopussa. Toinen
asuintorni rakennettaisiin vuosina 2020-2021. Kehä I:n uudistamisen
toisen vaiheen toteuttaminen riippuu siitä, milloin loput asuintornitontit
saadaan myytyä.
Tapiolantien liittymä rajoitetun ajan tasoliittymänä
Tarkistetun aiesopimuksen mukaan Tapiolantien ja Kehä I:n risteys voi olla
toistaiseksi valo-ohjattuna tasoliittymänä.
Tarkistettu aiesopimus edellyttää kuitenkin, että kaupunki käynnistää
vuoden 2015 aikana maankäytön kehittämisen suunnittelun Tapiolantien ja
Hagalundinkallion kohdalla. Suunnittelun tavoitteena on Tapiolan ja
Otaniemen yhdistäminen tunneloimalla Kehä I ja luomalla mahdollisuuksia
asuntojen sekä toimitilojen lisärakentamiselle. Suunnittelun tavoitteena on
löytää lopullinen ratkaisu Kehä I:lle Tapiolantien kohdalla ja välttää
Tapiolantien tilapäisen eritasoratkaisun toteuttamistarve.
Mikäli maankäytön suunnittelu ja Hagalundinkallion lopullisen ratkaisun
toteuttaminen eivät etene, sitoutuu kaupunki tarkistetun aiesopimuksen
mukaan aloittamaan Keilaniemen tiesuunnitelman mukaisen ratkaisun
rakentamisen Tapiolantielle vuoden 2020 aikana, ellei toisin sovita.
Risteyksen toimivuutta seurataan.
Kehä I:n kehittäminen Tapiolantien ja Hagalundinkallion kohdalla
Kehä I:n kehittäminen Tapiolan ja Hagalundinkallion kohdalla on tärkeää,
koska Tapiolantien ja Kehä I:n risteykseen ei haluta tehdä Keilaniemen
tiesuunnitelmassa esitettyä epätarkoituksenmukaista ja kallista
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 85
Kaupunginhallituksen
elinkeino- ja
kilpailukykyjaosto
21.09.2015
Sivu 5 / 5
eritasoratkaisua. Tapiolantien katkaiseminen Tapiolan ja Otaniemen välillä
ei tule kysymykseen.
Metroliikenteen käynnistyminen elokuussa 2016 kiirehtii osaltaan metron
kehityskäytävän maankäytön kehittämistä. Tapiolan ja Otaniemen
kaupunginosia on jo pitkään pyritty yhdistämään toiminnalliseksi
kokonaisuudeksi. Kehä I jakaa kaupunginosia nyt voimakkaasti ja jyrkästi.
Kehä I häiritsee ympäristöä, mutta lisäksi se vie merkittävästi
mahdollisuuksia yhdyskuntarakenteen kehittämiseltä. Tapiolan keskus
kehittyy voimakkaasti. Tapiolan puutarhakaupungin peruspiirteet kuitenkin
säilyvät. Otaniemi muuttuu kokonaisuudessaan. Aalto-yliopiston
tavoitteena on vireä kampuskaupunginosa, jossa on opetus-, tutkimus- ja
yritystoiminnan ohella runsaasti asuntoja. Liikkumisen painopiste on
kevyessä liikenteessä. Tässä kehittämisprosessissa Tapiolan ja
Otaniemen yhdistämisellä Kehä I:n kohdalla on suuri merkitys.
Kehä I:n uudistamisesta Tapiolantien ja Hagalundinkallion kohdalla on
vuosien mittaan laadittu useita tarkasteluja.
Aluksi ratkaisu perustui kalliotunneliin, joka kiersi Otaniemen puolelta. Sittemmin kehitettiin ratkaisua, jossa Kehä I painetaan nykyisellä paikallaan
alemmaksi ja katetaan betonikannella. Kaikissa vaihtoehdoissa Kehä I:n ja
Tapiolantien risteyksen suunnittelu johti ongelmiin. Ramppien sijoittaminen
vei edellytyksiä ympäristön kehittämiseltä. Valtio oli ramppien suhteen
kriittinen.
Tapiolan keskuksen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että Tapiolantielle
pääsee Kehä I:ltä pohjoisesta ja Tapiolantieltä pääsee takaisin Kehä I:lle
pohjoiseen. Tapiolan keskusta kehitetään voimakkaasti. Yhteys sinne
Kehä I:ltä pelkästään Kalevalantien kautta ei riitä.
Toinen haasteellinen kysymys on ollut riittävän uudisrakennusvolyymin
kehittäminen Kehä I:n tuntumaan. Kehä I:n tunnelointi on kallis työ ja se on
rahoitettava maanmyyntituloilla ja maankäyttömaksuilla. Kehä I:een
rajoittuva Tapiola on rakennettu varsin väljästi ja siihen liittyvä
uudisrakentaminen on suunniteltava hienovaraisesti. Kaikessa
suunnittelussa on otettava huomioon, että sekä Tapiola että Otaniemi ovat
rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY).
Uuteen maankäyttöön liittyen lisähaasteita tuo Tapiolan ja Otaniemen
katuverkko. Tapiolan puolella Kimmeltietä ei voi keskiosaltaan juurikaan
kuormittaa uudella liikenteellä. Lisäksi Kimmeltie ei ole aito rinnakkaiskatu,
koska se ei mene Kalevalantielle saakka. Otaniemen puolella Tekniikantie
on topografialtaan hankala.
Kalevalantien ja Kehä I:n nykyinen valo-ohjattu tasoristeys on
liikenteellinen ongelma. Liikennemäärät ovat suuret ja risteys on
häiriöherkkä ja riskialtis. Maarinsolmun eritasoliittymän rakentamiselle on
vahvat liikenteelliset perusteet.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 85
Kaupunginhallituksen
elinkeino- ja
kilpailukykyjaosto
21.09.2015
Sivu 6 / 6
Maarinsolmua on kehitetty eritasoliittymänä, joka on ollut riippumaton
Hagalundinkallion ratkaisusta. On lähdetty siitä, että Maarinsolmun
eritasoliittymä on voitava rakentaa, vaikka Hagalundinkalliota ei olisi
ratkaistu. Toisaalta on ollut selvää, ettei Hagalundinkallion tunnelointia
tehdä, ellei Maarinsolmun eritasoliittymää tehdä.
Tapiolantien ja Hagalundinkallion kohdalle sekä Maarinsolmuun
uusi innovatiivinen ratkaisu
Aikaisemmista tarkasteluista saatujen kokemusten perusteella asetettiin
Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdan ratkaisun kehittämiselle
seuraavat tavoitteet:
-
Hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kallioresurssia eli pyritään
niin pitkälti kuin mahdollista tekemään kalliotunneli.
-
Yhteys Kehä I:ltä pohjoisesta Tapiolantielle ja Tapiolantieltä Kehä I:lle
pohjoiseen turvataan.
-
Uutta rakentamista pitää olla siinä määrin paljon, että sillä saadaan
rahoitettua Kehä I:n tunnelointi.
-
Katuverkkoa Tapiolan ja Otaniemen välissä selkeytetään.
Tältä pohjalta on kehitetty Tapiolan ja Otaniemen väliin uusi innovatiivinen
ratkaisu, jossa Kehä I tunneloidaan ja sen päälle toteutetaan
kaupunginosien väliin niitä yhdistämään uusi kaupunkibulevardi. Ratkaisun
periaatteet on esitetty liitekuvassa.
Ratkaisun pääperiaatteet ovat seuraavat:
-
Kehä I suunnitellaan Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdalla
tunneliin niin, että keskiosa on kalliotunnelia ja päissä on
betonitunneliosuudet.
-
Tunnelin päälle suunnitellaan kaupunkibulevardi, joka toimii sekä
Tapiolan että Otaniemen yhteisenä kokoojakatuna ja muodostaa näin
luontevan sauman kaupunginosien väliin.
-
Maarinsolmun eritasoliittymä kehitetään aikaisempaa
monipuolisemmaksi niin, että Kehä I:ltä pohjoisesta saadaan suora
yhteys uuden kaupunkibulevardin välityksellä Tapiolantielle ja
Tapiolantieltä takaisin Kehä I:lle pohjoiseen ja myös Otaniemen
keskukseen (Maarinsolmussa Kehä I:ltä pohjoisesta tuleva ja
pohjoiseen johtava ramppi johtavat ja liittyvät tunnelin päälle
suunniteltavaan kaupunkibulevardiin).
-
Kaupunkibulevardin varteen suunnitellaan uutta hienoa
kaupunkiympäristöä, jolla on oma luonne ja, joka toimii välittäjänä
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 85
Kaupunginhallituksen
elinkeino- ja
kilpailukykyjaosto
21.09.2015
Sivu 7 / 7
Tapiolan puutarhakaupungin ja Aalto-yliopiston kampuskaupunginosan
välillä.
-
Kaupunkibulevardi ”katkaistaan” viherakselilla, joka yhdistää Tapiolan
Silkkiniityn ja Otaniemen lehmuskujan keskeisenä itä-länsi-suuntaisena
kevyen liikenteen suojaisana pääväylänä.
-
Alueelle muodostetaan pohjois-eteläsuuntainen viherakseli, joka johtaa
Otsolahden rannalle.
-
Alvar Aallon suunnittelemalle vesitornille turvataan kaupunkibulevardin
varrelle arvokas asema korkeimmalla paikalla olevana
kaupunkikuvallisena päätepisteenä.
-
kaupunkibulevardi liitetään Tapiolantiehen niin, että nykyisen
Kimmeltien eteläpäästä kehitetään osa kaupunkibulevardia.
-
Kimmeltien alueen nykyisten asuntojen olosuhteet.
-
Kehä I:n liikennejärjestelyt suunnitellaan siten, että tunnelin
rakentamisen aikana Kehä I:n liikenne ei siirry ympäröivälle
katuverkolle.
-
Koska Kehä I:ltä ei tule ramppeja suoraan Tapiolantielle, muodostuu
kaupunkibulevardin, Tapiolantien ja Tekniikantien rajaama laaja alue,
joka sisältää huomattavia kehittämismahdollisuuksia.
-
Alustavasti arvioituna Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdalle Kehä
I:n ympäristöön voidaan suunnitella uutta rakentamista 150 000 kem2 200 000 kem2, josta pääosa olisi asumista.
Valtion teiden virallisessa suunnitteluprosessissa sekä Maarinsolmussa
että Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdalla on käynnissä vanhan
tielain mukaisesti tiesuunnitelman laadinta, joka on ollut keskeytyksissä.
Kehä I:n suunnittelua voidaan viedä eteenpäin uuden ratkaisun pohjalta
jatkamalla käynnissä olevaa prosessia laatimalla tiesuunnitelma.
Etelä-Espoon vuonna 2010 voimaantulleessa yleiskaavassa Kehä I on
merkitty tunneloitavaksi Tapiolan ja Otaniemen välissä ja siihen liittyen on
merkitty maankäyttöä, myös asumista. Edellä esitetty ratkaisu on
yleiskaavan mukainen. Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdalla
kaavaprosessi on aloitettava osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla.
Maarinsolmun asemakaavaehdotuksen kaupunkisuunnittelulautakunta
päätti toukokuussa 2009 palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Uudessa
ratkaisussa Maarinsolmun eritasoliittymän edellyttämä tiealue on laajempi
kuin aikaisemmassa ratkaisussa.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 85
Kaupunginhallituksen
elinkeino- ja
kilpailukykyjaosto
21.09.2015
Sivu 8 / 8
Kehittämisestä ja toteuttamisesta
Kehä I:n kokonaisuudistushanke välillä Länsiväylä-Kalevalantie sisältyy
Tapiolan taseyksikön alueeseen.
Kehä I:n uudistaminen Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdalla voidaan
käynnistää ennen kuin Keilaniemen toinen vaihe käynnistyy ja myös rinnan
Keilaniemen ensimmäisen vaiheen toteuttamisen kanssa.
Maarinsolmu on toteutettava ennen Kehä I:n uudistamista
Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdalla tai samanaikaisesti sen kanssa.
Maarinsolmun suunnitelmissa on varauduttava edellä kuvattuun
Hagalundinkallio-ratkaisuun.
Kehä I:n uudistaminen Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdalla
rahoitetaan uudistushankkeen seurauksena saatavilla maanmyyntituloilla
ja maankäyttömaksuilla.
Maarinsolmun eritasoliittymän toteuttamiseen voidaan arvioida saatavan
rahoitusta myös valtiolta. Maarinsolmun ympäristössä on vireillä useita
kehittämishankkeita, joista saatavat maankäyttöhyödyt kanavoidaan
taseyksikön kautta Maarinsolmun rahoittamiseen.
Kehä I:n uudistaminen tulee kytkeä mahdollisimman tehokkaasti uudistushankkeen ansiosta syntyvien lisärakennusmahdollisuuksien kehittämiseen
ja toteuttamiseen. Näin rahoitukseen liittyvät riskit ja rahoituskustannukset
saadaan minimoitua ja ympäristö saadaan viimeisteltyä mahdollisimman
pian.
Paras ja tehokkain ratkaisu saadaan, kun suunnitelma ja asemakaava
laaditaan maanomistusrajoista riippumatta. Pysäköinnin tehokas ja
tarkoituksen-mukainen järjestäminen on tärkeää. Tässäkin mielessä paras
ja tehokkain ratkaisu saadaan aikaan yhteisjärjestelyin. Laadittavan
suunnitelman ja asema-kaavan pohjalta tehtäisiin sitten tarpeelliset
sopimusjärjestelyt.
Suunnitteluprosessin kärjessä menee tie- ja liikenneratkaisun
kehittäminen. Kehä I tunneleineen on vaativa kokonaisuus, jonka
suunnittelua ohjaa tieviranomainen (Liikennevirasto ja Uudenmaan ELYkeskus). Ensin on ratkaistava Kehä I ja sen liittymät ja sitten
pääkatuverkko. Korttelialueiden suunnittelussa on otettava huomioon
vaiheittainrakentamismahdollisuudet.
Kehä I:n uudistaminen Hagalundinkallion ja Tapiolantien alueella luo
edellytyksiä maankäytön kehittämiselle varsin laajalla alueella, joka on
rajattu liite-kuvassa. Tämän välittömän vaikutusalueen maanomistajat ovat
seuraavat:
-
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, jonka omistamalla alueella
Kimmeltiellä on toimistorakennus,
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 85
Kaupunginhallituksen
elinkeino- ja
kilpailukykyjaosto
21.09.2015
Sivu 9 / 9
-
Oy Keskuslaboratorio - Centrallaboratorium Ab (KCL), jonka
omistamalla alueella Tekniikantiellä on toimisto/laboratoriorakennus ja
koelaitos,
-
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, jonka omistamalla alueella
Tekniikantiellä on toimistorakennusryhmä,
-
Senaatti-kiinteistöt, jonka omistamalla alueella Tekniikantiellä on
vesitornikiinteistö (vesisäiliötä hallitsee HSY) ja tullilaboratorion tilat,
-
Technopolis Oyj, jonka omistamalla alueella Tekniikantiellä ovat
Innopoli 1 ja 2.
Kaupunki omistaa alueita tiealueella ja sen reunoilla. Kaupungin
omistuksessa on myös entinen Poliisiopiston tontti, jonka
jatkokehittämiseen Kehä I:n uudistaminen vaikuttaa.
Ratkaisu on esitelty em. kiinteistönomistajille ja he ovat lähtökohtaisesti
kiinnostuneita osallistumaan omalta osaltaan kehittämishankkeeseen.
Ratkaisu on esitelty myös Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n edustajille.
Ratkaisu on tällöin todettu myönteiseksi koko Otaniemen kannalta.
Tiedoksi
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 85
Kaupunginhallituksen
elinkeino- ja
kilpailukykyjaosto
21.09.2015
Sivu 10 / 10