Lataa julkaisu

Asumisen
erikoislehti
Tiistaina
7.7.2015
Koti&
asuminen
Nuorella
Media,
joka
on oikeus
houkuttaa ja
tietää.
koukuttaa
Kestotilaajana Sinä voit
tavoittaa
269 000 kuluttajaa.
lahjoittaaperäti
nuorelle
*Yhteistavoittavuus
2 kk lehdet. www.savonsanomat.fi:n
kanssa. (KMT 2014)
savonsanomat.fi/omalehti
10.–19 . 7 . 2 0 1 5
Koko perheen tapahtuma
Lapinlahden Alapitkällä
10.–19.7.2015
Avoinna joka päivä 10–18
NÄYTTELYLIITE
omakotitalonayttely.fi/lapinlahti
2 | KOTI JA ASUMINEN
TIISTAINA 7.7.2015
ELINVOIMAN ESIMERKKIÄ LAPINLAHDELTA
T
ervetuloa vierailemaan, asumaan ja yrittämään
Lapinlahdelle, jonka juurilta ovat lähtöisin useat
taiteen, tieteen, politiikan, uskonnon ja yrittäjyyden merkkimiehet ja –naiset. Lapinlahden kansallismaisemista on vuosisatojen ajan ammennettu aiheita
tarinoihin, sävellyksiin ja kuvituksiin, jotka ovat kertoneet tarinaa ihmisten ahkeruudesta, selviytymisestä
ja yhteistyöstä läpi vaikeiden aikojen.
Tämän vahvan työn ja yritteliäisyyden sekä henkisen sivistyksen perimän velvoittamina meidän on
omin ponnistuksin jatkettava tätä tarinaa seuraaville
sukupolville. Tarina jatkuu elinvoiman ylläpitämisenä,
joka ilmenee kunnan uudistumisena, kehityksenä ja
joustavuutena. Elinvoima tarkoittaa vetovoimaista
ympäristöä, joka houkuttelee ihmisiä ja yrityksiä alueelle.
Lapinlahden kunnan näyttävin tempaus elinvoiman,
asumisen ja yritystoiminnan edistämiseksi on Omakotitalonäyttely 2015 Alapitkällä, Kekkolankankaalla. Tämä on yksi tapa nostaa esille lapinlahtelaista
osaamista, innostusta, tietoa ja taitoa. Tulosta syntyy
niin yrityksissä kuin kunnissakin kun porukka on hivenen hullua, innokasta, jaksavaa ja kunnianhimoista
puskeakseen kohti uutta, joskus epävarmaakin,
usein työtunteja laskematta.
Lapinlahti tarjoaa asukkailleen modernia maaseutumaista asumista hyvien liikenneyhteyksien varrella.
Lapinlahden kuntakeskukseen on matkaa 20 kilometriä, Iisalmeen ja Kuopioon ajaa puolessa tunnissa.
Erinomaiset tietoliikenneyhteydet mahdollistavat muun
muassa etätyöskentelyn, mikä helpottaa
arkeen liittyvien asioiden hoitamista. Koulun ja päiväkodin läheisyys lisäävät lapsiperheiden arjen helppoutta
ja sujuvuutta.
Omakotitalonäyttelyssä on nähtävää koko perheelle.
Näyttelytapahtuman teemapäivät Katti Matikaisen vierailusta sporttipäivään tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen näyttelykokemukseen. Kymmenet näytteilleasettajat tuovat osaamistaan esille rakentamiseen,
asumiseen ja kotiin liittyen. Perinteisestä messutapahtumasta poiketen mielenkiintoisia tutustumispaikkoja ovat mm. Suomen Asutusmuseo ja Halosen
Museosäätiön kesänäyttely.
Omakotitalonäyttely koskettaa tuhansia ihmisiä ja vaatii
tavattomasti ponnistuksia ja työtunteja. Ilman talkoolaisia, yhteistyökumppaneita ja tukijoita tämä ei olisi ollut
mahdollista. Tästä työstä ja kumppanuudesta esitän
mitä suurimmat kiitokset
Lapinlahti on elinvoimainen, aktiivinen ja hyvinvoiva,
hyvien palvelujen ja vahvan talouden omaava 10
000 asukkaan kulttuuri- ja liikuntapitäjä. Lapinlahden
kunnalle on sydämen asia turvata aktiivisen ja hyvän
elämän puitteet.
Tervetuloa viihtymään!
Marko Korhonen
Kunnanjohtaja
ALAPITKÄ SUUNNANNÄYTTÄJÄNÄ
J
ärjestyksessään neljäs Omakotitalonäyttelyprojekti huipentuu heinäkuussa järjestettävään tapahtumaan. Kymmenen päivän ajan Alapitkän taajamassa esitellään pohjoissavolaista osaamista. Tapahtuman lukuisat näytteilleasettajapisteet
ja rakennetut näyttelykohteet antavat paikallisille yrityksille hyvän mahdollisuuden
esitellä tuotteitaan ja osaamistaan näyttelyn yleisölle, josta osa tulee maakunnan
ulkopuolelta.
Joustava näyttelymalli ottaa huomioon kunnan omat lähtökohdat ja resurssit.
Se mahdollistaa hyvinkin erilaisten näyttelyiden järjestämisen. Tällä kertaa Lapinlahden taidepitäjän pitkät perinteet näkyvät näyttelyn sisällössä neljänä eri taidekokonaisuutena: Halosten museosäätiön kokoamassa näyttelyssä, Lapinlahden
kuvataidelukion kokoelmanäyttelyssä, osallistavana katumaalauksena Kekkolankankaan taloalueella ja Iisalmen kuvataideseuran nykytaiteen myyntinäyttelyssä.
Jokainen näistä näyttelyistä voisi olla täysin itsenäinenkin. Nyt Omakotitalonäyttelyvieraat saavat nauttia niistä talokohteiden ja perinteisen messutunnelman lisäksi.
Alapitkä on sijaintinsa takia ihanteellinen maakunnallisen tapahtuman järjestämiselle.
Hyvät ja nopeat yhteydet Kuopiosta, Siilinjärveltä ja Iisalmesta antavat mahdollisuuden ympäristökuntien asukkaille päästä tutustumaan lapinlahtelaiseen kyläasumisen esimerkkiin. Lapinlahden Alapitkä edustaa kylätaajamaa, jossa toimiva ja
aktiivisessa käytössä oleva koulu on selkeästi kylän kehittymisen kannalta tärkeä.
Kunnostamalla ja laajentamalla koulua Lapinlahden kunta on antanut selkeän viestin,
että Alapitkä on tärkeä tulevaisuudessakin.
Peräti kahdeksan kymmenestä nuoresta pitää itselleen parhaana asumismuotona
omakotitaloa. Tämä tuli selville Turun yliopiston tekemässä tuoreessa tutkimuksessa. Yli puolet 18-30-vuotiaista nuorista sijoittaa unelma-asuinpaikkansa maaseudulle, mutta kaupunkien lähelle. Asuminen omassa asunnossa maaseudulla on tulevaisuudenkuva, jonka toteutumista nuoret pitävät kaikkein todennäköisimpänä. Alapitkällä rakennettavuudeltaan hyvällä Kekkolankankaan alueella tämä tulevaisuudenkuva on mahdollista toteutua. Omakotitalonäyttely osaltaan tutustuttaa myös nuoria
Alapitkän kylään, johon on helppo tulla ja rakentaa oma talo. Helppo tulla tapahtumaan - helppo myös asua ja nauttia.
Omakotitalonäyttelyllä ja siihen liittyvällä markkinoinnilla on tavoitteena pitkäaikaiset vaikutukset. Hyvät tulokset aikaisemmista näyttelykunnista puhuvat puolestaan
että näin käy. Omakotitalonäyttelyalueet ovat olleet näyttelyn jälkeen vetovoimaisia
alueita, joille on rakennettu tasaiseen tahtiin uusia taloja. Alapitkän Kekkolankankaan asuinalueella on kaikki edellytykset tulla valtakunnalliseksi esimerkiksi hyvästä
uudesta 2010-luvun omakotitaloasumista edistävästä asutustoiminnasta. Resepti
on helppo – annetaan kuntalaisille mahdollisuus rakentaa unelmien koti unelmien
asuinalueelle.
Poklossi Oy
Timo Ovaskainen
Tom Polamo
HIENOT ON SYSTEEMIT!
Mammutteja, Muksula ja maailman pisin alapitkäjalkainen - sellaista
kaikkea löytyy Lapinlahden omakotitalonäyttelystä.
Se vain tässä pikkiriikkisen mietityttää, että mitä mieltä mammutti on
pupulaarimusiikista? Onko paikalla omakotitalojen lisäksi katinkonttitaloja?
Millaisen polkuauton alapitkäjalkainen tarvitsisi?
Hau-stavatko Kuopion kaverikoirat savoa?
Tulen ottamaan tästä kaikesta selvää
Alapitkälle maanantaina 13.7.2015,
mau-ahtavaa!
Sanotaan silloin tassupäivää!
Terveisin,
Katti Matikainen,
virallinen reissukissa ja
suojelija
KOTI JA ASUMINEN | 3
TIISTAINA 7.7.2015
Suomen
Asutusmuseo
l
Iisa
45
mi
Tsasouna
Asutustoiminnan
muistomerkki
km
P
1 0 . –19.7.2015
Kesäteatteri
Nuorisoseurantalo
Valaistu kuntorata
Lapinlahden Omakotitalonäyttely järjestetään
10.–19.7.2015 Alapitkällä. Näyttelyssä pääsee
tutustumaan asumiseen ja omakotitaloihin Kekkolankankaan uudella omakotitaloalueella. Näyttelyssä
esitellään lisäksi ajankohtaisia rakentamisen uutuuksia sekä asumiseen liittyviä palveluita ja tuotteita
taloalueella ja koulukeskuksen tiloissa.
P
Linja-autopysäkit,
myös pikavuoro
Koulukeskuksen
näyttelyalue
Lipunmyynti
Info
P
Alapitkän Pirtti –
Työväentalo
Viitost
Halosen museosäätiö tuottaa Työväentalolle näyttelykokonaisuuden. Suomen Asutusmuseossa pääsee
tutustumaan aitoon asutustilaan ja sen historiaan.
Lisäksi päivittäin vaihtuvaa ohjelmaa. Tämä kaikki
yhdellä lipulla.
Kirkko
ie
9115
2
3
1
4
5
5
4
Omakotitalonäyttely on koko perheen tapahtuma.
Näyttely on avoinna joka päivä 10–18.
9114
4
3
3
9116
2
2
1
1
ET
Kuop
Kekkolankankaan
omakotitaloalue
2
9119
4
3
5
4
6
5
7
9118
1
9120
1
2
km
Sisältää pysäköinnin sekä bussikuljetukset koulukeskuksen ja
talonäyttelyalueen välillä. Alle 18-vuotiaat veloituksetta.
3
9117
io 38
Lippu 15 euroa
1
2
3
3
4
Samalla näyttelylipulla sisäänpääsy
• talokohteisiin ja näyttelyalueelle Kekkolankankaalla
• koulukeskuksen alueelle
• Alapitkän Pirtin näyttelyyn
• Suomen Asutusmuseoon
Pysäköinti
Infopiste
Ruoka ja juoma
Opastettu ja ilmainen pysäköinti on järjestetty kävelyetäisyyden
päähän Alapitkän koulukeskuksen kentälle, Laakson monttuun
ja Alapitkän Nuorisoseurantalon piha-alueelle. Opastus parkkipaikoille 5-tieltä.
Näyttelyn infopiste sijaitsee koululla sisäänkäynnin yhteydessä. Infon puoleen voi kääntyä
kaikenlaisissa tilanteissa.
• Edullinen lounas joka päivä koulukeskuksella
• Irtojäätelöä Kekkolankankaan jäätelöpisteellä
• Kahvia ja leivonnaisia Alapitkän Pirtin
kahviossa
• Kahvia ja leivonnaisia Suomen Asutusmuseon kahviossa
Liikkuminen Alapitkällä
Etäisyydet Alapitkällä ovat lyhyitä ja taittuvat kävellen.
Sen lisäksi on mahdollisuus hypätä bussin kyytiin. Ilmainen
bussi kulkee nonstoppina välillä Alapitkän Pirtti ja Kekkolankankaan taloalue. Pysähdys on myös Talokohde Pitkäsen
kohdalla. (Katso tarkemmat kartat seuraavalta aukeamalta.)
Etäisyyksiä
• Koulu – Alapitkän Pirtti 250 m
• Alapitkän Pirtti – Talokohde Pitkänen 400 m
• Talokohde Pitkänen – Talokohde Kastelli 300 m
Tervetuloa Lapinlahden
Omakotitalonäyttelyyn!
Muksula
Muksula lapsille sijaitsee päiväkodin tiloissa
koulukeskuksella. Muksula on kiva ja mukava
paikka mihin voi jättää perheen pienimmät
leikkimään valvottuihin olosuhteisiin sillä välin
kun käy esimerkiksi tutustumassa talokohteisiin.
Näyttelyradio 107,6 MHz
Kuuluvuus n. 20 km säteellä Alapitkältä.
4 | KOTI JA ASUMINEN
TIISTAINA 7.7.2015
Alapitkän koulun näyttelyalue
i
P
Sali A:
A
C
B
• Lapinlahden kunta
• Pohjois-Savon Pelastuslaitos
• SPR Lapinlahti
• Alueen yhdistykset
Tila D:
• Kaista Savoon -hanke
D
i
INVAPAIKAT
TSTO
Tila C:
Näyttelybussi
Sisään
Tila B:
• Hirsirakentamisen videoesitys
• Wiljami 10.–12.7.
• Sanoma Lifestyle -lehtien
myyntipiste
Ensiapu
MEDIA
• Nelko Oy
• Elemenco Oy
• Iisalmen kaupunki
• Iisalmen Kuvataideseura
• Titi Reijonen & Jenna Perälä
• Onewood
• Pop Up -kauppa
• Suunnittelutoimisto Heikkilä Ky
• Tilasuunnittelu Siron Ky
Info ja lipunmyynti
ENSIAPU
MUKSULA
WC
PÄIVÄKOTI
RUOKAILU
Kierrokset
päivittäin
Lapinlahden
kuvataidelukio
WC
NorppaLaiturit
PÄIVÄKODIN
LEIKKIALUE
Talovalvonta
Savinainen
Savon
Sanomien
lukukatos
Anjan
Pihaputiikki Oy
Rakennus- ja Kiinteistömarkkinointikamari Oy
Kelosauna ja
pihakalusteita
Esimerkki oikein lastatusta
jätekuormasta, Liikenneturva
Pyöris
Pyöräilynystävät ry.
Lasten
liikennepuistossa
ajat myös
akkuautoilla
LEIKKIALUE
Mammutti
Toripaikat
Autotalo
E. Hartikainen Oy
Näyttelytalot
Alapitkän Pirtin
näyttely (n. 200 m)
PUNAINEN TUPA –
Muotoilua ja museolöytöjä
• Halosten museosäätiö
• Keraamikko Susanna Hotari
• Keraamikko Riikka Heiskanen
• Keraamikko Jenni Linnove
• Tekstiilisuunnittelija Johanna Mattila-Turunen
• Ateljee Keltainen Talo
• Studio Halonen Oy
• AnnaQ / Taito Ylä-Savo ry
• Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu
• Taiteen Edistämiskeskus
Alapitkän
Pirtti
WC
KAHVIO
Näyttelytalot
Talokohde
Pitkänen
(n. 400 m)
KOTI JA ASUMINEN | 5
TIISTAINA 7.7.2015
Kekkolankankaan taloalue
i
Talokohde Pitkänen
T
Alapitkän
kirkko
• Varpaisjärven Kivikiinteistöt Oy
• Rakennuspalvelu Soininen
• Rakennusmittapelti Oy
• Ylä-Savon Ammattioppilaitos / Maanrakennus
• Skaala
Lapinlahden
ev.lut. srk
klo 12–18
Info ja pääportti
T Talokohteet
Näyttelybussi
Katumaalaus
”Alapitkäjalkainen”
• Taitelija Markku-Jussi Komulainen
• Tikkurila Oy
• Sokeva Oy
• Rautia Lapinlahti Oy
Inssisauna
– siirtyy autolla
minne vain
Kävellen
Hansacontainers Oy:n
Allergiakonttiasunto ja neuvottelutila
T
Frisbeegolf
– kokeile
tutustumisradalla
KAT
i
IE
JÄÄTELÖ
Ylä-Savon
Ammattioppilaitos /
Maanrakennus:
Näin kaivutyöt
rakennuksellasi alkavat
IE
• Kastelli
• Kuopion Uuni ja Kaakeli Oy
• Nibe Energy Systems Oy
LAAVU
HIEK
Talokohde Maaranen
• Nibe Energy Systems Oy
WC
Savon Lasituote Oy: Lasipaviljonki
Salvos Saunat: Hirsisauna kylpyvalmiina tunnissa
SK-Lasi Oy: Lasikatettu mittatilausterassi
Omatalo Oy: Koti nopeasti
Rakennus- ja Kiinteistömarkkinointikamari Oy: käsinveistetty kelosauna
Olament Oy: CLT-massiivipuurakennus
Siirrettävä Erikoiskohde: 14-metrinen teräsputkiasunto
Suomen Perinnehirsi Ky: Liikuntaesteisille soveltuva käsinveistetty laavu
AN KANKAANT
Talokohde Kastelli
Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu:
punamullan keitto 15.7.
T
KOL
Destia Oy:
maa-ainesesimerkkejä
rakentamiseen
KEK
Talokohde
Pitkänen
Talokohde
Kastelli
n. 250 m
Savon Koulutuskuntayhtymä
Alapitkän metsästysseura:
Käsinveistetty hirsilaavu
ja nokipannukahvit
Talokohde Mammuttikoti
Etsi taloalueelta
pieni
Veeramammutti!
• Mammuttikoti
• Säästöpankki Optia
Talokohde Valkonen
• Nelko Oy
T
T
Näyttelyn ohjelma
Joka päivä:
la 11.7.
ke 15.7. Korjausrakentamisen päivä
• Opastetut kierrokset päiväkodissa
klo 10.30 ja 15.30
• Opastetut kierrokset Suomen Asutusmuseolla
klo 12.00 ja 14.00 (kesto n. 1 h)
• Kirkko avoinna klo 12–18,
kahvitarjoilu ja opas paikalla
• Alapitkäjalkaisen maalaus
• Liaanihyppy
• Perinnemestari Hannu Rinne paikalla
• Punamultamaalin keittoa
• Homekoiran toimintanäytös koulun alueella
klo 11.00 ja 14.00
Päiväkohtainen ohjelma vaihtelee
hieman eri päivinä.
pe 10.7. Savon Sanomien päivä
• Liikenneturva paikalla
ma 13.7. Lasten päivä
•
•
•
•
•
Katti Matikainen paikalla
Pentti Rasinkangas ja Pupulaarimusiikkia-trio
eViihde ja pelipäivä, Kaista Savoon -hanke
Tietoiskuja arkiliikunnasta
Kuopion Kaverikoirat esittelevät toimintaansa
to 16.7. Sisustuksen teemapäivä
• Sisustussuunnittelun puheenvuorot klo 11.00,
13.00 ja 15.00, Tilasuunnittelu Siron Ky
ti 14.7.
pe 17.7. Teemana puutarhat ja pihat
• Infoja laajakaistarakentamisesta
• Valokuituoperaattorit paikalla
• Petrin tietokoneklinikka: kysy tohtorilta
mitä tahansa tietokoneisiin tai sähköisiin
palveluihin liittyvää
• Asiantuntijapuheenvuorot klo 11.00,
13.00 ja 15.00, Anjan Pihaputiikki
6
TIISTAINA 7.7.2015
Koti ja asuminen
Sisällä
Perinnerakentaminen ei
ole este energiatehokkuudelle
Sivut 8–9
Hirsi luo kotoisaa
mökkimäisyyttä
Sivu 10
Muren sisarusten
talosta Suomen
Asutusmuseoksi
Sivut 12–13
Alapitkän
maamerkki on
taidekilpailun
satoa
Sivu 14
Rakentaisitko mummolan yläkertaan?
V
iidestä Lapinlahden
omakotitalonäyttelyn
talosta Alapitkällä kolme on vähintään kahden hengen talouksia. Lopuista
kahdesta talosta vastaavat yksin­
asuvat miehet. Toinen heistä,
Matti Pitkänen kertoo, että omakotitalo on ollut haave pikkupojasta lähtien (sivu 8).
7.7.2015
Päätoimittaja:
Jari Tourunen
Tuottajat:
Sanna Inkinen
044 406 2385
Maiju Karhunen
044 406 2388
Visuaalinen tuottaja:
Mikko Pitkänen
(017) 303 581
Sähköposti:
teemat@savonsanomat.fi
Ilmoitusmyynti:
Savon Sanomien
mediamyynti
(017) 303 111
mediamyynti@
savonsanomat.fi,
Avainasiakaspäällikkö
Heli Kukkonen
(017) 303 411
Sivunvalmistus:
Mediasepät Oy
Painopaikka:
Savon paino, Varkaus (2015)
Jakelu:
Savon Jakelu Oy
Lehti jaetaan Savon
Sanomien liitteenä tilaajille sekä
lisäjakeluna kaikkiin talouksiin
Kuopion, Siilinjärven, Vuorelan ja
Toivalan taajamissa. Lehteä on
saatavilla myös Lapinlahden
omakotitalonäyttelyssä.
Jakelumäärä n. 91 000.
Asuminen lohkaisee entistä
suuremman osan suomalaisten
tuloista, ja saman ennustetaan
jatkuvan ainakin vuoteen 2018.
Muun muassa tästä syystä uudenlaisia asumisratkaisuja pohditaan ja kehitetään jatkuvasti.
Sanna
Inkinen
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Sirkka Heinonen uskoo omistusasumisen
vähenevän ja perinteisen ”omakotitalo keskellä kaupunkia järven rannalla” -haaveen saavan
rinnalleen muita toiveasumisen
malleja (Yle 19.2.2015). Hän nostaa esiin muun muassa kollektiivityyppisen yhteisöasumisen,
jossa nuoret perustaisivat yhteisön. Yhdistävänä tekijänä voisi
Heinosen mukaan olla vaikkapa
harrastus tai elämäntapa.
Kuulostaa äkkiseltään hauskalta, mutta useimmat suomalaiset
taitavat kuitenkin pitää yksityisyydestään. Siitä kertoo ainakin
se, etteivät soluasunnot ole opiskelijoiden mieleen. On saatava
yksiö ja mieluiten keskustasta.
Suomessa oli vuoden 2014
lopussa 2,6 miljoonaa asuntokuntaa, joista yksinasuvia oli 1,1
miljoonaa. Se on 42 prosenttia eli
kaksi viidesosaa kaikista asuntokunnista. Sama jakauma toteutuu
siis Alapitkän näyttelyalueellakin.
1960-luvun Suomessa yhden
henkilön asuntokuntia oli vajaa
190 000. Viisi vuosikymmentä
myöhemmin määrä on lähes
kuusinkertainen.
1950–70-lukujen asumiseen
voi tutustua Alapitkällä Suomen
asutusmuseossa (sivut 12–13).
Kunhan talo valmistuu, Pitkäsellä on käytössään noin 140
neliötä asuintilaa. Keskimäärin
suomalaisella on käytössään
noin 40 neliötä.
Pääkaupunkiseudulla asutaan
Tilastokeskuksen mukaan entistä ahtaammin. Neliöt ovatkin
siellä selvästi kalliimpia kuin
vaikkapa Alapitkällä.
Rakennusyhtiö Fira julkisti
viime viikolla eräänlaiseen yhteisöasumiseen eli ryhmärakentamiseen liittyvän kyselyn tulokset.
Ryhmärakentaminen on uudisrakentamisen muoto, jossa asunnonhankkijat toimivat rakennut-
tajina. Moni yhdistää termin vain
pien- ja omakotitalojen rakentamiseen, mutta Fira rakentaa tällä
tavoin myös kerrostaloja.
Kyselyyn vastasivat 25–75-vuotiaat pääkaupunkiseudulla ja
kehyskunnissa asuvat. He pitivät
ryhmärakentamisen huonoina
puolina sitä, että se on liian yhteisöllistä ja riitaisaa, vie aikaa ja
vastuuta on liikaa. 22 prosenttia
voisi harkita osallistuvansa ryhmärakennushankkeeseen.
Toisena ”uutena” asumisvaihtoehtona Sirkka Heinonen nostaa sen, että useampi sukupolvi
asuisi samassa asunnossa. Tai
vähintään samassa pihapiirissä.
Minulle se oli arkipäivää koko
peruskoulu- ja lukioajan. Mummoni ja äitini asuvat yhä vierekkäisissä taloissa.
Vaikka tätä nykyä nautin keskusta-asumisesta, vierailut Alapitkän maisemissa saivat huokailemaan. Muistui mieleen, kuinka
kiva oli kipaista paljain varpain
mummolaan ässäkeksille.
Kyllä, olisihan se hienoa, jos
mummolan läheisyys olisi useammalle ihastus kuin kauhistus.
Voitaisiin asua tarvittaessa yksin
mutta yhteisöllisesti.
Kirjoittaja on Savon Sanomien teematuottaja.
Kysely: Mikä tekee Alapitkästä Alapitkän?
Teksti ja kuvat:
Jaana Martikainen
Mitä tuumivat Alapitkästä
alapitkäläiset itse ja Alapitkällä töissä käyvät?
Erikoislehti
Kolumni
Tällaiseksi perinteiseksi maalaiskyläksi
Alapitkä on hyvällä paikalla ja matka kotiin Iisalmeenkin on lyhyt.
Olen nyt ollut K-kauppiaana täällä yli kymmenen vuotta. Tämä on tuntunut turvalliselta ja rauhalliselta kylältä.
Marja Mantsinen,
Iisalmi
#
Alapitkällä on hyvä kauppa, kulkuyhteydet ja ystävät. Muutin tänne 15 vuotta sitten
Tuusniemeltä ja olen tykännyt. Ainoa asia, joka ihmetyttää on murre. Kun Tuusniemellä sanotaan makkarroo, täällä
sanotaan makkarata.
Maini Kolari,
Alapitkä
#
Keskeiset palvelut
ovat kunnossa. Täällä on pienen kylän hyvät
ja huonot puolet. Kaikki
tuntee kaikki ja se on hyvä varsinkin, jos on pieniä lapsia. Harrastusmahdollisuuksia löytyy ja
esimerkiksi yhdistystoiminta on virkeää.
Teija Penttinen,
Alapitkä
#
Alapitkä on pieni ja
kotoisa kylä. Vaikka käyn täällä vain töissä,
olen vuosien aikana huomannut, miten hyvä yhteishenki täällä on. Sellainen oikea pikkukylämeininki. Olen miettinyt,
että tällaisessa paikassa
voisin itsekin asua.
Marjo Komulainen,
Lapinlahti
#
TIISTAINA 7.7.2015
7
Koti ja asuminen
Stressitön
talo­
projekti
Akseli Muraja
Päivi ja Pasi Maaranen
rakensivat yhtä aikaa
talon ja mökin.
Pirjo Tiihonen
Maarasilla ei stressata rakentamisesta. Rento-otteinen pariskunta Päivi ja Pasi Maaranen ovat pykänneet pystyyn
yhtä aikaa sekä omakotitalon
että kesämökin. Heidän omakotitalonsa valmistui ensimmäisenä talona Lapinlahden
Kekkolankankaan uudelle
asuinalueelle vuonna 2013.
Samaan aikaan nousi myös
mökki Rautavaaralle.
Molemmat ovat kotoisin
Siilinjärveltä. He ovat kulkeneet opintojen ja töiden perässä Oulun ja Joroisten kautta takaisin melkein samoille asuinseuduille, josta lähtivätkin. Kun molemmat saivat
työpaikan Siilinjärveltä, tuli
oma talo ajankohtaiseksi. He
aloittivat rakentamisen elokuussa 2012, ja alakerta valmistui helmikuussa 2013.
Maaraset tekevät kotiaan
projekti kerrallaan oman
budjettinsa puitteissa. Yläkerrassa on vielä sadan neliön verran tilaa, joka odottaa rakentajia. Avarassa yläkerrassa lapset Lassi ja Miisa
voivat pelata tällä hetkellä
vaikka sählyä, sillä autotallin tekeminen on näillä nä-
kymin tärkeämpää kuin yläkerran valmistuminen. Valmiille perustuksille on toiveissa rakentaa autotalli-varasto ensi vuoden aikana. Tämän kesän panostus meni
pihan asfaltointiin ja muuhun pihan muokkaukseen.
– Elämässä on muutakin
kuin rakentaminen. Muita talomme keskeneräisyys
saattaa vaivata enemmän
kuin meitä, Päivi Maaranen
sanoo.
Energiapiheys oli talossa eräs ratkaiseva asia. Pasi Maarasta kiinnosti maalämpö, mutta sen alkukustannukset nousivat liian korkeiksi. Siksi hän valitsi poistoilmalämpöpumpun. Laite
ottaa sisäilman lämmön talteen ja käyttää sen lämmitykseen. Lattian vesikiertolämmitys toimii poistoilmalämpöpumpun avulla. Pumppu
siirtää lämmön tuloilmaan,
lämpimään käyttöveteen ja
vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Olohuoneen varaava takka antaa poistoilmalämpöpumpulle lisätukea.
Lisää kuvia verkkosivuilla.
Jotta jaksaa rakentaa samaan aikaa mökin ja talon, tarvitaan Päivi ja Pasi Maarasen rento ote elämään. Kaiken ei tarvitse olla
heti valmista, vaan taloa tehdään projekti kerrallaan. Kuvassa myös lapset Miisa ja Lassi.
Puilla lämmittäminen on
myös mukavuus- ja tunnelmantekijä.
Sisustusvalinnoissa lapsi- ja koiraperheen asumista helpottavat seikat olivat
tärkeintä. Takkaa verhoava
musta kaakeli oli eräs käytännöllinen ratkaisu. Kiiltävä pinta on helpompi pitää
puhtaana kuin vaalea, rapattu ja karhea pinta. Musta väri on kiitollinen savulle
ja noelle. Laminaatin sävyksi
valittiin harmaa, jotta lattia
on helppo pitää puhtaana.
– Meille ei haluttu lasikaiteita, ei taivaaseen asti ulottuvia ikkunoita eikä pihaa,
joka olisi jatkuva työleiri, kuvaa Päivi Maaranen perheen
toiveita.
Talo on Design-Talon malli IsoPiippola 201. Se pystytettiin tontille muuttovalmiina. Keittiötä on laajennettu, ja toisin kuin alkuperäisessä talomallissa, keittiö on
yhdistetty olohuoneeseen.
Myös keittiön laattalattia
on eräs asumista helpottava ratkaisu. Siitäkin tahrat
irtoavat vaivatta pyyhkimällä. Tosin lapsiperheessä on
tullut myös sirpaleita, kun
lasi putoaa laattalattialle.
– Tuleepahan uusittua
astiastoja, Päivi Maaranen
nauraa.
Koska isäntää kiinnostivat
energia-asiat ja emäntää sisustus, työnjako on ollut sujuvaa. Sisustusvalinnoissa helpottivat Design-Talon
valmiit pintamateriaalien ja
sävyvaihtoehdot. Valmiiksi
suunnitelluista ja yhteensopivista sävyistä oli hyvä valita, eikä aikaa tuhlaantunut
sisustus- ja rautakaupoissa
kiertelyyn. Uudessa kodissaan he tekisivät vain vaaleasta eteisestä tummemman,
muutoin perhe on tyytyväinen kotiinsa.
– Taloa voisi kehittää rakentaessa loputtomasti. Suunniteltu budjetti pitää onneksi
kehitysideat järkevissä rajoissa, Pasi Maaranen toteaa.
Koska koko perhe on yleensä enemmän saunan puolella kuin
pesuhuoneessa, saunaan lohkaistiin lisätilaa pesuhuoneesta.
Talokohde ”Maaranen”
Budjetin puitteissa
■■Omakotitalo sijaitsee Lapinlahden Kekkolankankaalla.
■■Siinä asuvat Päivi ja Pasi
Maaranen, lapset Lassi (10)
ja Miisa (7), sekä koirat Tara
ja Häjy.
■■Alakerrassa on eteinen, yh-
distetty olohuone-keittiö,
vanhempien makuuhuone,
molempien lasten huoneet,
vaatehuone, saunatilat, WC ja
kodinhoitohuone.
■■Tontti on 1 600 neliön kokoinen.
Ansaitset paremman keittiön
Tervetuloa suurmyymäläämme valitsemaan omasi uudesta & upeasta mallistosta!
Varaa ilmainen suunnitteluaika keittiomaailma.fi
Kuopio, Kauppakeskus Cantti • Leväsentie 2B • MA-PE 10–18, LA 10–14 • Puh. 0207 991 270
Lankaliittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min.
KATSO IHANIA KEITTIÖIDEOITA: www.keittiomaailma.fi
8
TIISTAINA 7.7.2015
Koti ja asuminen
Pirita Männikkö
Matti Pitkänen vuokra-asuntonsa takapihalla. Matka
rakenteilla olevaan ikiomaan kotiin ei ole pitkä – se näkyy
taustalla.
Haaveet toteen
ystävän tuella
LAPINLAHTI
Sanna Inkinen
Katto oli tehtävä Matti Pitkäsen taloon ennen lattiavalua. Se oli tiedossa jo
ennen haastattelupäivää –
sitä tiistaita, jolloin Savossa satoi vuorokaudessa saman verran kuin kuukaudessa keskimäärin.
– Sääolot ovat kyllä hidastaneet rakentamista,
Pitkänen tuumasi.
Omakotitalo on ollut
varpaisjärveläislähtöisen
timpurin haaveena jo pikkupojasta asti. Alueen viihtyisyyden ja sopivan tontin lisäksi muutkin seikat
kallistivat vaa’an Alapitkän
eduksi.
– Täällä asuu sukulaisia,
ja niin Kuopioon, Iisalmeen
kuin Varpaisjärvellekin on
lyhyt matka.
– Alueella on aika paljon
nuorta väkeä, laidasta laitaan ikäryhmiä. Ei mikään
nääntyvä paikka.
Pitkäsen puutalo rakentuu varsinaisen näyttelyalueen ulkopuolelle, mutta se on silti osa näyttelyä.
Pitkäsen tontin taakse ei
nouse muita taloja. Talon
takaa alkaa pururata, ja takapihalle pääsee takkahuoneesta, Pitkänen kaavailee.
Kun katto on saatu pystyyn eli talo säältä suojaan,
Pitkänen jatkaa rakentamista muiden töiden ohessa.
Neljä huonetta ja tupakeittiö, sauna, kodinhoitohuone, pari vessaa – niistä noin
140 neliötä asuinpinta-alaa
lopulta koostuvat. Lisäksi
kokonaisuuteen kuuluvat
varasto ja autokatos.
Pitkänen sai entisen
asuntonsa myytyä kevät-
talvella. Väliaikainen vuokra-asunto löytyi Alapitkältä
sopivasti miltei rakennustyömaata vastapäätä.
Muut työt – niitä Pitkänen tekee ystävänsä Antti
Hartikaisen firmassa. Hartikainen on kouluttautunut
rakennusmestariksi ja piirtänyt Pitkäsen yksikerroksisen puutalon kuvat.
Vuonna 1991 perustettu
Varpaisjärven Kivikiinteistöt Oy oli pitkään pöytälaatikossa, kunnes kaksikko
viritteli sen uudelleen henkiin. Yrityksen toimenkuvaan kuuluvat perusrakennustyöt sekä vesieristykset.
Yhteistyö Lapinlahden
kunnan kanssa on sujunut Pitkäsen ja Hartikaisen mukaan todella hyvin.
– Kaikki luvat ja muut
järjestyivät nopeasti.
– Ja vesi- ja jätevesiliittymät maksavat usein hajaasutusalueilla moninkertaisesti tähän verrattuna,
Hartikainen jatkoi hyvien
puolien listaa.
Sisustamisessa Pitkänen luottaa omaan näkemykseensä.
– Ei liian pelkistettyä,
mutta simppeliä kuitenkin. Mitään räikeitä kukkatapetteja sinne ei tule,
hän hymähtää.
Niin, Pitkänen rakentaa
taloa tällä hetkellä vain itselleen. Iltariennot siis kutsuvat silloin tällöin. Alapitkän nuorisoseurantalolla
järjestetään tansseja, mutta Pitkänen ei ole tanssimiehiä.
– Isommalle kylälle joutuu lähtemään, hän naurahtaa.
Pitkäsen apuna ovat Antti Hartikainen ja talkoovoimat.
Perinteet
kunniaan
Vanhat, hyvät rakentamistavat
yhdistyvät moderniin tekniikkaan
Juho Valkosen omakotitalossa.
LAPINLAHTI
Matti Tuovinen
Lähinnä kai pyrimme tällä
todistamaan, että ei ole pakko ostaa valmista talopakettia. Tällaisen talon rakentaa
lähes täysin metsän puista,
pohtii lapinlahtelainen rakennus- ja restaurointimestari Matti Valkonen.
Hän mestaroi poikansa
Juho Valkosen omakotitaloprojektia. Talo on yksi Lapinlahden Alapitkällä pidettävän omakotitalonäyttelyn
kohteista.
Tässä kohteessa perinnerakentaminen on kunniassa. Se tarkoittaa muun
muassa, että taloa ei tehty
betonilaatalle, vaan niin
sanotun rossipohjan päälle, irti maasta. Perinteinen
ratkaisu pilareineen ja kissanluukkuineen merkitsee tuulettuvaa alapohjaa,
jossa homeet eivät viihdy.
Ryömintätilan korkeus on
80 senttiä.
Sokkelipalkkien päälle rakennettu puuarina on puolestaan modernimpi idea, sitä suosivat muun muassa yhdysvaltalaiset talorakentajat.
Arinan päälle nostatettiin talon runko, puinen sekin.
Tällaisen talon
rakentaa lähes
täysin metsän
puista.
”
Alapohja ja seinät ovat kokonaisuudessaan noin 40
senttiä paksut. Lämpöeristeeksi valittiin ekologinen
puukuituvilla, vaikka perinteisempiäkin olisi voitu
olla, Valkonen huomauttaa.
– Aivan yhtä hyvin talon
olisi eristänyt sahanpurulla.
Seinien vinolaudoitus on
rintamamiestaloista tuttu
Talokohde ”Valkonen”
Perinteinen täyspuutalo
■■Juho Valkosen talo on rakennettu perinteisesti rossipohjalle.
■■Rakenteissa ei ole muovia.
Talo on hengittävä mutta vedoton.
■■Se on kokopuutalo puukuituisia lämpöeristeitään myöten.
■■Asuinneliöitä on noin sata
jaettuna neljään huoneeseen.
■■Seinissä on käytetty rinta-
mamiestaloista tuttua vinolaudoitusta.
Kerran (vas.) ja kahdesti
öljytty lautalattia.
■■Rakennuksessa on maalämpö ja poistoilman lämmöntalteenotto. Perinteisistä ratkaisuista huolimatta
talo on matalaenergiatalo.
rakenne. Ponttilaudan ansiosta tuulensuojaksi ei tarvita edes tervapahvia.
– Minulle on jäänyt sellainen käsitys, että jopa pahviin
voi ajan myötä kertyä haitallista kasvustoa, Matti Valkonen sanoo.
Seinien sisäpinnassa on
tiiviisti asennettu ilmansulkupaperi.
Yläpohjakin on umpilaudoitettu tiiviiksi. Sähköjohdot kulkevat laudoituksen
läpi, läpiviennit tiivistettiin
erikseen. Yläpohjaan myös
jätettiin ryömintätila, jonka
ansiosta jopa seinäeristeiden
vaihtaminen onnistuisi rakenteita rikkomatta.
– Imaisee vain selluvillat
pois ja täyttää ontelot toisella eristeellä.
Puulattiat on käsitelty kovettuvalla öljyllä, johon on
sekoitettu väripigmenttiä.
Seos täyttää puun solukon
pintaa syvemmälle, joten lattian voi hioa ilman, että sen
väri juuri muuttuu. Toisaalta lattian voi helposti myöhemmin maalatakin. Öljykäsittely jättää puun pinnan
hieman totuttua karkeammaksi.
– Tekniikka on perinteinen, joskaan ei kovin yleisesti käytetty. Itse olen tehnyt
näitä monta. Hyödynsimme
tässä talossa mahdollisimman paljon sitä restaurointitietämystä, mikä minulle
on vuosikymmenien aikana
kertynyt, Valkonen summaa.
Puuhellakin jatkaa perinneratkaisuja – se tosin sijait-
Keittiö on moderni. Kaapistojen sävy noudattaa talon muuta
värimaailmaa, joka nojaa harmaaseen.
see täysin modernissa keittiössä. Niin ikään saunan
kiuas on puulämmitteinen.
Moderneinta rakentamista talossa edustaa maalämpö. Lämpölaitteisto on varustettu koneellisella tuloja poistoilmanvaihdolla,
jäähdytysmahdollisuudella ja lämmöntalteenotolla.
Kerätyllä hukkalämmöllä
kuumennetaan käyttövettä.
– Maalämpö saattaa tosin
olla liioittelua, sillä tulisijoilla saisi hyvin ylläpidettyä peruslämmön.
Lattialämmityskin on nykypäivää, samoin kuin nelinkertaiset ikkunalasit ja
ledilamppuihin perustuva valaistus. Energiankulutukseltaan rakennus on
matalaenergiatalo, tosin jo
varsin lähellä passiivitalon
ominaisuuksia.
Pesutila mitoitettiin nykyaikaisesti kahdelle suihkulle.
TIISTAINA 7.7.2015
9
Koti ja asuminen
Matti Tuovinen
Etsitkö vuokraasuntoa tai
Etsitkö vuokraasuntoosi
Etsitkö
vuokraasuntoa tai
vuokralaista?
asuntoa
asuntoosi tai
Meiltä löytyy molemmat!
vuokralaista?
asuntoosi
Meiltä löytyy molemmat!
vuokralaista?
Meiltä löytyy molemmat!
Luotettavaa
vuokraLuotettavaa
välitystä
vuokraKu
välopi
ityoss
stäa
ja tet
Siil
in-aa
Luo
Kuo
piotav
ssa
jär
vel
lä!
ja
Siil
vuo
inkr
ajär
välvel
itylä!
stä
Kuopiossa
ja SiilinPuijonkatu 16, 70110 Kuopio | 017 363 5566 | kuopio@ovv.com
www.ovv.com | www.vuokrakas.com
järvellä!
Puijonkatu 16, 70110 Kuopio | 017 363 5566 | kuopio@ovv.com
www.ovv.com | www.vuokrakas.com
Kapean ja leveän laudoituksen vaihtelu antaa ilmettä julkisivuille, Matti Valkonen selvittää vielä pintakäsittelemättömän seinän äärellä. Vaihdoskohtaa rajaa pystylista.
Puukuitueristettä seinässä. Tämän talon rakenteissa ei ole
käytetty muovia.
Tuttuja ratkaisuja rintamamiestaloista: vinolaudoitus ja
perustuksen kissanluukku.
Nykytimpurille perinne voi olla haaste
Matti Tuovinen
Usein kuulee, että nykyajan
talonrakentajat eivät enää
hallitse vanhan ajan kirvesmiestaitoja. Asiassa on vinha perä, mutta koko totuus
se ei ole, tuumii lapinlahtelainen rakennus- ja restaurointimestari Matti Valkonen poikansa Juho Valkosen pientalotyömaalla.
– Kyllä nykytimpuri tällaisen talon piirustuksista rakentaa, mutta muutamassa kohdin hän voi ihmetellä, että voiko noinkin teh-
dä. Esimerkiksi miksi seinän
päällä ei ole palkkia? No, sitä
ei tarvita, kun kattotuolien
kuorma tulee suoraan pystytolpille.
Ennen kirvesmiestaidot
siirtyivät isältä pojille, jotka
oppivat tekemään omatoimisesti ja vastaamaan oman
työnsä laadusta. Kun koulutus kehittyi, perinne katkesi. Muutos ei Valkosen mielestä ole ollut ongelmaton.
– Suomessa on jo vuosikymmenten ajan valittu
rakennusalan koulutukseen
paljon sellaisia nuoria, jot-
ka eivät ole päässeet opiskelemaan haluamalleen muotialalle. Rakentajiksi siis valmistuu ihmisiä, joille jokin
muu työ olisi parempi, kuin
tällainen itsenäistä osaamista vaativa ala.
Entisaikaan tämäkään ei
olisi välttämättä ollut pulma, koska työmailla oli mestari, joka seurasi ja opasti.
Nykyajan työmailta perinteinen mestari usein puuttuu,
tai hän on se henkilö, joka
hoitaa paperisodan, jolloin
aikaa rakentamisprosessin
valvontaan jää perin vähän,
Valkonen harmittelee.
Korjausrakentamisen
puolelle Valkonen perustaisi kernaasti uuden tehtävänimikkeen, restaurointikirvesmiehen. Tämä osallistuisi
rakennuksen korjausurakkaan tuoden siihen perinnerakentamisen osaamista,
joka nykyisin usein puuttuu.
– Konenaulaus on sinänsä hyvä asia, mutta joskus
tuntuu, että moni rakentaja ei uskalla käyttää vasaraa!
Ylipäänsä arastellaan käsityökalujen käyttöä, Valkonen sanoo.
(ei
assa 31.8.2015
us voim
otteita) Tarjo
noiteltuja tu
koske nettohin
KUOPIO, Väliköntie 4
puh. 017 282 8925
asti.
10
TIISTAINA 7.7.2015
siilinputkipojat.fi
Koti ja asuminen
LVI-TARVIKEMYYMÄLÄ
Aake Roininen
AVOINNA MA-PE 8.30-16.30
LVI-PALVELUT SIILINJÄRVELLÄ JA LÄHIALUEILLA
YLI 25 VUODEN KOKEMUKSELLA
ASENNUKSET, KORJAUKSET JA HUOLLOT
KÄYTTÖVESI- JA LÄMPÖJOHTOREMONTIT
ILMAVESI- JA MAALÄMPÖPUMPUT
T OY
OPPIPOJANTIE 7 SIILINJÄRVI PUH. (017) 462 4500
VESI- JA JÄTEVESIHUOLTO
KYLPYHUONE JA HANAT
LÄMMITYS
ILMANVAIHTO
Perhe sai tämän kulkupelin isovanhemmilta. Se on alun perin lehden tilaajalahja. Lapset ovat
tuunanneet tyylikkään kaaran tarroilla, ja muutenkin se on ollut kovassa käytössä.
Mummola
ja työ lähellä
Lasikatetut terassit mittojesi mukaan
Nelihenkisen
perheen talo nousi
pikavauhtia.
Sanna Inkinen
• Suomalaista liimapuuta
• Kate karkaistua lasia
• Turvallinen ympärivuotisessa
käytössä
SUUNNITTELE OMASI OSOITTEESSA WWW.LACERTA.FI
TERASSILASITUS - VALMISTERASSIT - PARVEKELASITUS - LASIKAITEET
SK-LASI OY
PUH. 0500 377 408
ASIAKASPALVELU@SK-LASI.FI
WWW.SK-LASI.FI
Harmaa hirsitalo asettuu mäntymaisemaa
vasten levollisesti. Kun taloon astuu sisään,
sama harmonia jatkuu. 270 millimetriä paksut vaaleat hirsiseinät ja leveärunkoinen laminaatti luovat pohjan harmaalle ja valkoiselle sisustukselle.
Nelihenkinen perhe teki päätöksen rakentaa omakotitalon Lapinlahden Alapitkän Kekkolankankaalle alkuvuonna 2014. Sen jälkeen ryhdyttiinkin vauhdilla toimeen. Rakentaminen alkoi saman vuoden huhtikuussa ja muuttamaan päästiin jo marraskuussa.
Asukkaat tekivät sekä talon että autotallin pohjatyöt itse. Hirsirunko tuli tontille
Mammuttihirreltä koottuna ja myös LVI- ja
sähkötyöt tilattiin ammattilaisilta. Hartiapankki vastasi kalusteiden asennuksesta ja
kattopaneeleista.
Laminaatti osoittautui helpoksi asentaa.
– Kolme tuntia kolmeen mieheen, vaikka
vain yhdellä oli aiempaa kokemusta, perheen
isä tuumaa olohuoneen lattian asennuksesta.
Vaimon kotipaikka on naapurikylässä Lapinlahden Pajujärvellä, mies on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta. He muuttivat Alapitkälle
Oulun seudulta, jotta isovanhemmat olisivat lähempänä. Toki sekin oli olennaista,
että molemmille oli tarjolla töitä lähiseudulta. Myös hyvät liikenneyhteydet ja se, että maasto oli hyvä rakentaa, vaikuttivat rakentamispäätökseen.
Perhe tahtoi hirsitalon, koska pitää sitä
hengittävänä, turvallisena ja luonnonmukaisena ratkaisuna.
– Ja hirsi luo kotoisaa mökkimäisyyttä.
Talo tuntuu 140 neliötään suuremmalta
etenkin sen vuoksi, että jo eteisestä avautuu
avara näkymä olohuoneeseen ja sen korkeaan kattoon.
5-vuotias poika ja tänä vuonna 7 vuotta
täyttävä tytär olivat rakentamisen ajan kokopäivähoidossa, mikä nopeutti talon valmistumista.
– Ilman vastaremontoitua koulua ja päiväkotia olisi jäänyt muuttamatta, perheen
isä sanoo.
Mies laskeskelee, että päiväkodissa ja esikoulussa on yhteensä noin 80 lasta. Alueelle on
siis asettunut paljon muitakin lapsiperheitä.
Kyläkauppa ja siellä sijaitseva posti kallistivat myös vaakaa Alapitkän suuntaan. Hiihtoladut ovat lähellä ja katuvalaistus saa kiitosta.
Talossa on maalämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Kokonaiskulutus näyttäisi pysyvän noin 10 000 kilowatissa vuodessa. Alkuperäissuunnitelmissa oli puusauna, mutta
hankalien hormiratkaisujen vuoksi valinta
osui sähkösaunaan. Valaistus on toteutettu
pääosin led-valoin. Talon takapihaa hallitsee
koko seinän levyinen terassi, johon mahtuu
hyvin ruokailuryhmä grillin lisäksi.
10.–19.7.2015
Talokohde ”Mammuttikoti”
Avarasti hirsitalossa
Vanhempien makuuhuoneesta pääsee suoraan kylpyhuoneeseen. Päätyseinän kyltissä
lukee: ”Rakkauden ei tarvitse olla täydellistä,
sen tulee olla vain aitoa”.
■■Nelihenkisen perheen kodissa on kaksi lastenhuonetta, vanhempien makuuhuone, vierashuone, kodinhoitohuone, kylpyhuone, sauna ja erillinen wc. Lisäksi keittiö ja olohuone
ovat samaa yhtenäistä tilaa.
■■
Neliöitä on 140. Talo valmistui vuonna 2014.
KOTI JA ASUMINEN | 11
TIISTAINA 7.7.2015
Uusia raikkaita koteja Saaristokaupungissa
+HLQlNXXVVDWHKW\\Q
DVXQWRNDXSSDDQ
6lLKNHHVWlWDUMRDPPH
YXRGHQKRLWRYDVWLNNHHW
AS OY LEHTONIEMEN SÄIHKE
Messuportinkatu 4 A, Kuopio
Esimerkiksi:
3h+k+s 4 krs. 74 m2
Vh: 211 640 €
3h+k+s 1 krs. 78 m2
Vh: 201896 €
2h+k+s 3 krs. 48,5 m2
Vh:155 307 €
Ota yhteyttä puh. 0207 606 337. Uusi osoitteemme: Minna Canthin katu 4 A 3.krs
SHDEDVXQQRWÀ
MARKKINOIDEN LAAJIN
MAALÄMPÖPUMPPUVALIKOIMA
Valittavan lämpöpumpun malli riippuu talon
asuinpinta-alasta, perheenjäsenten lukumäärästä
ja näiden perusteella lasketusta energiantarpeesta.
Mitä suurempi talo ja energiankulutus, sitä
suurempia ovat myös tulevat säästöt.
NIBEn monipuolisesta maalämpöpumppuvalikoimasta löydät lompakkoosi sopivan, laadukkaan,
tehokkaan ja helppokäyttöisen lämmitysratkaisun
sinun kotiisi. Lue lisää osoitteessa nibe.fi.
VOIMAA
LUONNOSTA
MUISTA
MYÖS
A
MUKAV
YS!
VIILENN
Ota yhteyttä ja pyydä tarjous sinun talosi NIBE lämmityksestä!
S
NEROKA
ERI
INVERTT Ö
MP
MAALÄ
Haapaniementie 17, 70620 Kuopio
Puh. 040 5590 100 / 044-975 8165
www.pr-lampo.fi
6
VUODEN
NIBETURVA
12
TIISTAINA 7.7.2015
Koti ja asuminen
Vuokko Nissinen
TALOKOHDE: ”Kastelli”
Millainen koti Jonna Partasella ja Mika Niirasella on Lapinlahden Alapitkällä? Se selviää lauantain 11.7. Savon Sanomista,
kun Kylässä-sarjassa tutustutaan heidän sekä Osku- ja Ippekoirien elämään. Partasen ja Niirasen koti on yksi Lapinlahden omakotitalonäyttelyn talokohteista.
Kuva: Pirita Männikkö, teksti: Sanna Inkinen
Kylpylään
22.6.- 9.8.2015 ajalla
4 € lapset 4-14 v / 8 € aikuiset
Kuiluntie 2, SIILINJÄRVI, puh. 017 462 1200 www.fontanella.fi
Kivi- ja vihertyöt ammattitaidolla toimialueella Kuopio-Joensuu
- maisemointirakentaminen, piha-, porras- ja katukivityöt,
viherrakennus, uima- ja piha-altaat, muurityöt ja pienkonetyöt
www.joenpihakivi.com
puh. 040 511 7498, Orvokkitie 8, 80130 Joensuu
PIHASUUNNITTELUA!
KASVIT JA
PUUTARHATARVIKKEET.
Taimikatu 4, Lapinlahti, p. 0440-733 447
Avoinna: ark 8–17, La 9-13 • www.anjanpihaputiikki.fi
Pekka Mikkonen Asutusmuseosäätiöstä asuu Muren naapurissa. Museossa on joka kesä jotain laitettavaa, mutta onneksi talkoolaisia löytyy. Mikkonen pitää tärkeänä, että ihmiset pääsevät näkemään, mistä olemme kotoisin ja miten olemme tulleet
tähän päivään. Anni Muren keittiö on alkuperäisasussaan.
Muistoja
kaikilla aisteilla
Suomen Asutusmuseo näyttää, että
lähihistoriamme oli ahkeraa työntekoa pientilalla.
Lapinlahti
Vuokko Nissinen
Liiterin halotkin ovat alkuperäisiä. Kaikki on niin
aitoa, että pihalla melkein
odottaa vanhan miehen, Yrjö Muren pyörähtävän kulman takaa vastaan tai keittiössä Anni Muren kohentavan hellassa tulta.
Yrjö ja Anni olivat sisarukset, jotka tulivat Lapinlahdelle Karjalan evakkoina Salmista ja rakensivat asutustilan Lapinlahden Alapitkälle.
Talo valmistui vuonna 1952,
ja siinä sisar ja veli asuivat yli
20 vuotta. Molemmat kuolivat vuonna 1982 ja viiden
sisaruksen viimeinen jäsen
vuonna 1987.
Kukaan viidestä ei ollut
naimisissa, joten perillisiä
ei jäänyt. Talo meni valtiolle, jolta Lapinlahden kunta
osti tilan omakseen. Myöhemmin perustettiin Asutusmuseosäätiö, joka keräsi pääomaa ja hankki tilan
nimiinsä.
Tilasta tehtiin museo. Se
oli siihen sopiva, koska paikka voitiin museoida sellaisenaan. Nuukat sisarukset eivät olleet heittäneet mitään
pois, joten esimerkiksi keittiössä on runsaasti esineistöä vanhoilta ajoilta.
Pääosa esineistä on
1950–1970-luvuilta. Ne ovat
olleet kaikki Muren perheen
käytössä.
Satojen tuhansien suomalaisten juuret liittyvät sotien jälkeen syntyneiden asutustilojen elämään, sellais-
ten kuin Muren talo on. Silloin elettiin yhtenäiskulttuurin aikaa, jolloin esimerkiksi
huonekalut, vaatteet ja muukin elämänmeno oli suunnilleen samanlaista.
Tilalla oli neljä lehmää,
hevonen ja kanoja. Peltoa
oli neljä hehtaaria ja metsää Alapitkä-järven takana.
– Paikallismuseoissa voi
tutustua paikalliseen identiteettiin ja paikallisiin ihmisiin, koordinaattori Sini
Hirvonen Suomen Kotiseutuliitosta sanoo.
Suomen Asutusmuseo
Omakotitalonäyttelyn oheiskohde
Esko, 0440 674 225
esko.nenonen@
ekoantenni.fi
Tommi, 0400 674 157
tommi.laurinen@
ekoantenni.fi
www.ekoantenni.fi
■■Museo on avattu vuonna
2000.
■■Se on avoinna ti-pe, su klo
10–18 ja la klo 10–16, näyttelyn ajan joka päivä klo 10–18.
■■Näyttelyn aikana museon
puimalassa on Ylä-Savon museoiden yhteisnäyttely, jossa
on esittelytauluja ja esineis-
töä eri museoista.
■■Kävijäennätys on noin tuhat
ihmistä kahden kuukauden
kesäaukioloaikana. Yleensä
museossa käy 800–900 vierailijaa kaudessa. Museo valittiin 2011 Savo-Karjalan vuoden paikallismuseoksi. Kilpailun teema oli hyvin hoidettu
museoympäristö.
■■Suomen Kotiseutuliiton
mielestä museolla on paljon
mahdollisuuksia, koska se on
omaleimainen ja sijaitsee hyvällä paikalla 5-tien varrella.
Sen toimintaa tukevat vahvasti Lapinlahden kunta ja
Asutusmuseosäätiö ja mukana on osaavia paikkakuntalaisia, jotka pystyvät hoitamaan
esimerkiksi kunnostustöitä
talkoovoimin.
■■Kotiseutuliitto pyrkii kehittämään matkailua Suomen
paikallismuseoissa opetus- ja
kulttuuriministeriön rahoittamalla Kotiseutumuseoiden
helmet -hankkeella etsimällä
hyviä esimerkkejä ja työkaluja
matkailun edistämiseen parhaista museoista.
TIISTAINA 7.7.2015
13
Koti ja asuminen
Lasi suojaa Suomen suvelta
Iisalmi
Vuokko Nissinen
Pihasaunassa käytettiin Hellä Mietonen -sampoota.
Liiterissä on öljyjen alkuperäispakkauksia.
Tutut tavarat herättävät ihmisissä muistoja.
Kävijät ovat monenikäisiä
ja ympäri Suomea.
– 1950–1970-luvuilla nuoruuttaan eläneillä on aikalaismuistoja. Lapset kokevat
mummolaelämyksiä. Usein
museokäynti on nostalgiakierros, jossa tärkeintä on
katsella ja muistella. Osalle
faktat ovat tärkeitä, museonhoitaja Anna-Maria Holmstedt kertoo.
Asutusmuseossa isovanhemmat intoutuvat usein
muistelemaan lapsuuttaan
lastenlapsilleen. Muistot
ovat sellaisia, että niitä tuskin tulisi kerrottua arkielämässä ilman tavaroihin liittyviä muistoja.
Lapinlahdelta muualle muuttaneet vierailevat
asutusmuseossa mielellään.
Noin kaksikolmasosaa kävijöistä tulee Pohjois-Savosta.
– Ihmiset ovat vieraantuneet agraariyhteisöstä. Esimerkiksi koululaisille on
ihan eri asia nähdä vanhoja esineitä ja tuntea perunakellarin tuoksu kuin lukea niistä kirjoista tai kuulla opettajan kertovan niistä
luokassa, Holmstedt sanoo.
Asutusmuseon päärakennus on rintamamiestalo, joi-
Pihapiirissä on ollut aina kanoja. Niin tänäkin
kesänä.
Anna-Maria Holmstedt
toimii museonhoitajana
tämän kesän. Hän opiskelee
museologiaa ja Suomen
historiaa Jyväskylän yliopistossa.
Alakertaan kuuluivat kuisti
ja eteinen, keittiö, olohuone
ja makuuhuone. Yläkertaan
pystyi rakentamaan kaksi
huonetta. Sauna oli erillisessä ulkorakennuksessa.
Rintamiestalon tyyppimallistoja oli lukuisia ja mallit muistuttivat toisiaan paljon. Talot yleistyivät nopeasti
ja tyyppi säilyi parikymmentä
vuotta maaseudun ja esikaupunkien käytetyimpänä uudisrakennustyyppinä.
Piirustukset ja teko-ohjeet
olivat yksinkertaiset, jotta jokainen pystyisi rakentamaan
talon ilman erityisiä kirvesmiestaitoja. Ikkunoiden koko standardisoitiin, jotta niitä pystyttiin tuottamaan sarjatuotantona.
ta rakennettiin Suomeen samoilla piirustuksilla sotien
jälkeen. Asuntotuotannon
piti olla tehokasta, koska
sodassa oli menetetty yli
100 000 rakennusta ilmapommituksissa ja alueluovutuksissa. Siirtolaisperheitä oli vähintään 100 000, ja
11 prosenttia maan väestöstä oli ilman asuntoa.
Rakennuksen keskellä oli
savuhormi, jonka ympärille
sijoitettiin kaikki asuintilat.
Asutustiloilla oli tavallista, että perhe asui ensin navettaan tehdyssä huoneessa,
kunnes asuinrakennus valmistui. Näin tekivät myös Yrjö ja Anni Mure.
Rakennustarvikkeista oli
kova pula, joten vääntyneet
naulatkin oiottiin.
– Yrjö Mure käännätti työpäivän päätteeksi työmiesten
taskut, ettei nauloja vain ollut joutunut vääriin käsiin,
Holmstedt kertoo.
Kun iisalmelainen yrittäjä
Kari-Matti Ruhanen asensi terassilasituksia asiakkaille, häntä häiritsivät terassien ahtaus ja kapeus.
– Tilat eivät yleensä olleet
toimivia, mutta silti niiden
lasituksiin käytettiin tuhansia euroja.
Ruhanen rupesi miettimään, miten asiaan saisi parannuksen. Hän suunnitteli ja piirsi lasista tehdyn huvimajan, joka pitäisi sateen,
tuulen ja hyttyset loitolla.
Kolme vuotta sitten hän
vei Lucia-lasipaviljongiksi
ristimänsä uutuuden ensimmäistä kertaa näytille Seinäjoen messuille. Siitä alkoi
markkinointityö, joka näyttää nyt tuottavan hedelmää.
– Keväällä ja alkukesällä on
myyty kymmeniä lasipaviljonkeja. Perinteisellä lasiliikkeellä olisi muuten aika hiljainen aika, koska rakentamista on vähän. Meillä on ollut töitä hyvin, ja välillä on
tehty ylitöitä viikonloppuisin.
Ruhanen on toimittanut
erilaisia lasipaviljonkeja sekä yksityisille että yrityksille,
seinät karkaistua turvalasia.
Yritykset toimivat samassa teollisuushallissa, joten
osaamisten yhdistäminen
sujui vaivattomasti.
Paviljonkien valmistuksessa on mukana muitakin iisalmelaisia yrityksiä. Teräsrungot hiekkapuhaltaa Kome. ISVetiltä tulevat ohutlevytyöt ja
pulverimaalaus ja Lunawoodilta lattiamateriaalit.
Savon Lasituotteen suurin
vakiomallinen lasipaviljonki
on 20 neliötä. Kari-Matti
Ruhasen puoliso Jana
Komová työskentelee myös
yrityksessä.
usein järven rannalle.
Ensi kesäksi Ruhanen
odottaa huomattavaa kasvua.
Paviljonkien avulla hän uskoo liikevaihdon nousevan
parikymmentä prosenttia
vuosittain. Yritys työllistää
tällä hetkellä viisi työntekijää.
Lasipaviljongin kehittelyssä auttoi se, että Ruhasella on sekä lasi- että metallialan yritys. Paviljongin
runkorakenne on terästä ja
Lasista tehty huvimaja, jossa seinät liikkuvat liukuovien tavoin ja katossa on ilmanvaihtoa varten huuva, on tiettävästi ainutlaatuinen. Tekesin tekemässä markkinatutkimuksessa ja Finpron selvityksessä vastaavia ei löytynyt
Pohjoismaista. Ruhanen viritteleekin vientiä Ruotsiin
ja Norjaan.
Tuotekehittelyyn on antanut vauhtia myös se, että Iisalmessa on kolme lasialan liikettä. Uusilla tuotteilla on mahdollista saada
lisämyyntiä.
Savon Lasituote Oy on yksi Lapinlahden omakotitalonäyttelyn näytteilleasettajista. Iisalmen lasialan yrityksistä esillä on myös SK-Lasi Oy.
OMATALO ON SAVOLAISTA OSAAMISTA.
Taloasiantuntijamme palvelee juuri sinulle sopivan talomallin valinnassa.
Tutustu uusiin ONNI- ja INNO-mallistoihimme www.omatalo.com
EDUSTAJASI IISALMESSA
Ari Lappalainen 050 322 0309, ari.lappalainen@k-rauta.fi
KUOPIOSSA
Antti Parviainen 040 779 3910, antti.parviainen@k-rauta.fi
Ville Parviainen 050 587 1985, ville.parviainen@k-rauta.fi
SIILINJÄRVELLÄ
Esko Hiltunen 050 321 8656, esko.hiltunen@raksaremppa.fi
Jukka Huttunen 050 67 280, jukka.a.huttunen@rautia.fi
Muren talo ja navetta on museoitu sellaisenaan.
14
TIISTAINA 7.7.2015
Koti ja asuminen
Lapset
nauravat
aina
Jaana Martikainen
Alapitkän koulun tunnistavat
kaikki, vaikka eivät tietäisi
paikkakunnasta mitään.
Lapinlahti
Jaana Martikainen
Jos Alapitkälle haluaa määrittää
yhden maamerkin, kauan ei tarvitse miettiä.
Koulun kyljessä komeileva taideteos on piirtynyt lukemattomien Viitostiellä liikkuvien verkkokalvoille ja muistikuviin, vaikka
itse kylästä ei mitään tietäisikään.
– Kun kertoo jollekin tuntemattomalle, mistä koulusta on, kaikki osaavat yhdistää sen tänne, hymyilee Alapitkän koulun rehtori
Jaana Suli.
Iloinen ja värikäs lapsiaiheinen
teos on koristanut Alapitkän koulun seinää siitä lähtien, kun kouluun tehtiin laajennusosa vuonna 1999.
Kunta järjesti silloin taidekilpailun, jonka nimeksi valittiin Portti
Lapinlahdelle.
– Tarkoitus oli saada tähän maamerkki, joka näyttää täsmälleen,
mistä Lapinlahti alkaa, kertoo jo silloin koulun rehtorina toiminut Suli.
– Olin nuori kaveri ja osallistuin
vähän kaikkeen. Tuohon aikaan
olin kansalaisopiston maalauskurssilla, kun huomasin kisasta
ilmoituksen Savon Sanomissa.
Kun Hänninen näytti luonnosta
nauravista lapsista opettajalleen,
reaktio ei ollut häävi.
– Opettaja hiukan hymähti ja sanoi sellaisella vähättelevällä äänellä, että ”voithan sää osallistua”,
Hänninen nauraa.
Voitto kuitenkin napsahti ja rahan lisäksi se tarkoitti töitä juhannukseksi 1999.
– Maalasimme työn siskoni kanssa viidessä päivässä juhannuksen
aikaan. Se oli omituista. Tieltä hiljeni liikenne melkein kokonaan.
Ihan täysin liikenne ei kuitenkaan loppunut. Erityisesti yksi autoporukka ilahdutti maalareita.
– Yhdestä amerikanraudasta pojat roikkuivat ikkunoista ja näyttivät takapuolta. Se jäi mieleen, taiteilija hekottaa.
Kilpailun järjesti Lapinlahden
kunta, jonka rakennushankkeiden kustannuksista prosentti meni
tuolloin taidehankintoihin.
Kunta varasi maalaustyöhön
25 000 markkaa ja kisan ykköspalkinto oli 20 000 markkaa.
– Kisaan osallistui muistaakseni
yksitoista työtä ja raati valitsi voittajan, Jaana Suli kertoo.
Raati oli luonnollisesti arvovaltainen. Rehtorin lisäksi siihen kuuluivat Lapinlahden kunnanjohtaja,
taidetoimikunnan puheenjohtaja,
taidemuseon johtaja ja läänintaiteilijakin.
– Muistan, että levitimme työt
pöydälle ja kiersimme ympyrää.
Yksi erottui heti joukosta. Kaikki asettivat saman työn ykköseksi. Työ oli iloinen ja selkeä ja siitä
tiesi heti, mikä talo tämä on.
Petri Hänninen ei ole ajanut Alapitkän koulun ohi viiteen vuoteen.
Se vähän harmittaa.
– Täytyy kyllä lähiaikoina ajaa
siitä tarkoituksella ohi ja katsoa,
missä kunnossa maali on.
Toki värit ovat hiukan haalistuneet alkuvuosista, mutta muutoin
pinta on kunnossa. Myös rehtori
Jaana Suli pitää tarkasti silmällä
teoksen kuntoa. Alkuperäiset värikoodit ovat vielä tallessa, ja jonakin päivänä täytyy katsoa, täytyykö teosta ehostaa.
– Siitä on jo keskusteltu, mutta
toisaalta se on taideteos, johon ei
pitäisi koskea, Suli sanoo.
Joskus teokseen on tosin koskettukin, mutta ilman lupaa.
– Muutama joulu sitten joku oli
laittanut hahmoille pahviset tonttuhatut. Se on ollut vaarallinen juttu, kun katolle on kymmenen metriä, Jaana Suli sanoo.
Kun päätös oli tehty, lähti puhelu voittajalle.
– Kun he soittivat minulle voitosta, piti ihan istua alas. Palkintosumma oli siihen aikaan todella
iso raha, muistelee kisan voittanut
tamperelainen Petri Hänninen.
Vuonna 1999 Hänninen oli
25-vuotias ja asui vaimonsa opintojen takia Kuopiossa.
Teoksen tekijä Petri Hänninen on
yhä ylpeä nauravista lapsistaan. Aihe nousee yhä silloin tällöin esille.
– Sukulaisille on saattanut joku puhua, että siellä Alapitkällä
on muuten hassu taideteos. Ovat
sitten sanoneet, että se on Petrin
tekemä.
Samansortin näkyvyyttä Hännisen töille ei ole sen jälkeen tullut,
Petri Hännisen tavoite oli tehdä kilpailutyöstä värikäs, iloinen, selkeä ja sellainen jossa on lapsia.
Aikalailla sellainen siitä tuli.
Jussi Kesonen
Rehtori Jaana Suli esitteli teosluonnosta Savon Sanomille toukokuussa
1999, kun laajennusosan rakentaminen oli vielä kesken.
Tällainenkin siitä olisi voinut tulla.
Joitakin kilpailuun osallistuneita
töitä on vielä tallessa.
vaikka meriiteillä mitattuna muutakin on uran aikana tapahtunut.
Hänninen on tehnyt sarjakuvia
aktiivisesti 20 vuoden ajan. Hän
käyttää nimeä Petri Hannini. Hanninin sarjikset ovat paikkapaikoin
olleet todella härskiä kamaa. Pallopäisistä rivoja laukovista hahmoista tulee väkisin mieleen Alapitkän
nauravat lapset.
– Se on se minun tyyli. Ainahan
minä olen tehnyt niitä pallopäitä,
Keskustelun edetessä paljastuu,
että Alapitkän pallopäiden maalaaja on itse asiassa ehdolla heinäkuussa jaettavan Eisner-palkinnon saajaksi. Hänninen kun on yksi amerikkalaisen To End All Wars
-kokoelman tekijöistä. Eisner-palkinnon merkitystä kuvaa parhaiten se, että palkintoja kutsutaan
”sarjakuvien Oscareiksi”. Aika hyvin mieheltä, jolle kansalaisopiston ope naureskeli vuonna 1999.
muoto on vain kehittynyt vuosien saatossa.
Tällä hetkellä näkyvin vakiotyö
on yhteiskunnallisen Taisto Purna -sarjakuvan tekeminen Kanava-lehteen. Hänninen myös käsikirjoittaa Koululaisessa nykyään
ilmestyvää Peräsmiehen poika
-sarjista.
– Teen myös käsikirjoituksia
Englantiin ja Yhdysvaltoihin, Hänninen kertoo.
| KOTI JA ASUMINEN 15
TIISTAINA 7.7.2015
Tehdään yhdessä
UNELMIEN
KODISTASI TOTTA
LAPPLIN YKSILÖLLISELLÄ SUUNNITTELULLA
JUURI SELLAINEN KOTI KUIN HALUATTE
Monta tapaa rakentaa ajatuksista koti:
Pyydä meiltä asuntolainatarjous
www.saastopankki.fi/lainat
tai tule juttusille konttorillemme!
Valitkaa suosikkinne Lapplin monipuolisesta mallistosta!
Taloja joka elämäntilanteeseen ja makuun. Voitte tutustua
mallistoomme nettisivuillamme www.lappli.fi.
Halutessanne suunnittelijamme räätälöi suosikkitalostanne
täsmälleen perheellenne sopivan.
Tai otetaan Lapplin arkkitehti mukaan.
Hän suunnittelee perheenne toivetalon
kaikki tarpeenne huomioiden.
Tavataan Alapitkän
Omakotinäyttelyssä
10. – 19.7.2015
Eetu Lukkari
044 590 0196
Vuorikatu 31-33 E17
70100 Kuopio
eetu.lukkari@lappli.fi
Iisalmi • Kiuruvesi • Kuopio • Lapinlahti • Rautavaara • Sonkajärvi • Varpaisjärvi • Vieremä
www.saastopankki.fi/optia
/saastopankkioptia
VALOKUITU KOTONA JA MÖKILLÄ
ILMOITUS
”Valokuidulla kaikki on yksinkertaista ja nopeaa”
Maarasen perheen omakotitaloon pääsee
heinäkuussa tutustumaan Lapinlahden Omakotitalonäyttelyssä. Kaista Savoon –hankkeen
messuosastolla Alapitkän koululla esitellään
asumiseen liittyviä sähköisiä palveluita sekä
tarjotaan tietoa valokuidusta – tervetuloa!
www.kaistasavoon.fi
Yaran projektipäällikkö Pasi Maaranen saapuu töistä kotiin tasan
viideksi. Hän annostelee keiton lautaselleen Lapinlahden Alapitkän uutuuttaan kiiltävässä keittiössä ja avaa
lautasen viereen läppärin; samassa
hetkessä langaton yhteys kiinteistön
valokuituun on muodostunut.
- En minä varsinaisesti etätöitä tee,
paremminkin voisi sanoa, että jatkotöitä työpäivän jälkeen, Maaranen
virnistää.
Alapitkän kotiin perheelle on vedetty
sadan megan valokuituyhteys.
- Meillä on kotona paremmat yhteydet kuin töissä, Maaranen summaa ja
luettelee perheen laitteita, jotka ovat
joko sisäverkon kautta tai langattomasti yhteydessä valokuituliittymään: niitä on kymmenkunta läppäreistä, tableteista ja kännyköistä
televisioihin.
- Kyllä minunkin opiskelu on huomattavasti helpottunut, kun ei tarvitse enää mokkulan kanssa tapella,
sanoo perheen äiti, Päivi Maaranen,
joka opiskelee koulunkäyntiohjaajan
työn ohessa.
Yksinkertaisuudesta, varmatoimisuudesta ja helppoudesta perhe valokuitua kiitteleekin. Televisiopalveluun
kuuluvat automaattiset tallennukset,
elokuvia voi tilata suoraan omalle
katselulaitteelle, 7- ja 10-vuotiaiden
lasten käytössä oleviin tabletteihin
ei tarvitse hankkia erillisiä liittymiä
ja kuukausikustannukset pysyvät
keskitetyllä ratkaisulla kurissa.
- Kyllä nuo miehet varmasti tallenteista jonkun vanhan Erätulilla-jakson siinä kohtaa kaivavat, kun
nukkumaan pitäisi mennä, Päivi
naurahtaa.
VALOKUITU POISTAA
MONTA ONGELMAA
Myös mökillä Rautavaaralla nautitaan valokuidun suomista iloista.
Maarasen perhe lieneekin Poh-
jois-Savon mittakaavassa melkoinen
harvinaisuus; valokuitu löytyy sekä
kotoa että mökiltä.
- Minä kyllä ensin vastustin sitä, että
mökilläkin jonkun härvelin edessä
istutaan, Päivi myöntää avoimesti.
- Mutta on se kyllä ollut luksusta,
että saunan jälkeen olemme voineet keskittyä elokuvan katseluun
ja aamupiirretyt ovat puolestaan
maistuneet lapsille.
Pasi kertoo, että viihteen lisäksi
valokuidun hommaamiseen mökille
on ollut myös painavia järkisyitä.
- Televisio on muuttumassa ja antennin kautta ei lähetyksiä katsella
pitkään enää missään; valokuidulla
varmistettiin, että ohjelmat näkyy
meillä jatkossakin. Mobiiliyhteydet
mökkipaikoilla ovat kaikkein huonoimmat; ei siellä kaikitellen pysty
puhumaan edes puheluja. Valokuitu poistaa monta ongelmaa, Pasi
valottaa päätöksen taustoja.
Kaista Savoon esittää: Ohjelmaa Omakotitalonäyttelyssä
PE 10.7. 3D-tulostuksen esittelyä,
yhteistyössä Launzer.com
MA 13.7. viihde- ja pelidemoja perhepäivänä
TI 14.7. valokuituteemapäivä: laajakaistainfoja,
operaattorit paikalla, tietokonetohtori ja
kahvitarjoilu osastollamme
Lisäksi jokaisena päivänä tietoa sähköisistä palveluista, turvapalveludemo ja arvontaa.
Tervetuloa osastollemme!
i.fi
16 | KOTI JA ASUMINEN
TIISTAINA 7.7.2015
DESTIA TOIMITTAA LAADUKKAAT
CE-MERKITYT KIVIAINEKSET
VALTAKUNNALLISESTI
Destia tarjoaa kaikki tarvittavat kiviainekset talonrakentamiseen, tienrakentamiseen, betonituotteisiin sekä kaiken tyyppisiin päällysteisiin. Tuotevalikoimaamme kuuluvat murskeet,
sorat, hiekat ja sepelit eri kokoluokissa. Myymme kiviainesta
eri puolilla Pohjois-Savoa sijaitsevilta kiviainesalueiltamme
noudettuna tai toimitettuna haluttuun kohteeseen.
Ota yhteyttä Destian Pohjois-Savon kiviainesmyynnin vastuuhenkilöihin; saat lisätietoa oikean kiviaineksen valinnasta,
hinnoista, toimitusehdoista ja lähimpänä sinua sijaitsevista
kiviainesalueista.
Hannu Vainikainen
p. 0400 276 020, hannu.vainikainen@destia.fi
Mikko Soininen
p. 050 568 6011, mikko.soininen@destia.fi
TAINEN
PIHASUUNNITTELIJA MARJO HAA
MÄLÄSSÄ
TAVATTAVISSA KOLMISOPEN MYY
TORSTAISIN KLO 17–19.
stark-suomi.fi
stark-suomi.fi
stark-suomi.fi
stark-suomi.fi
stark-suomi.fi
stark-suomi.fi
stark-suomi.fi
490
00
149
OKSASILPPURI
ast
kpl
VENTTI PUUÖLJY
• 2500 W/230 V
• oksat halk. alle 4 cm
• takuu yksityiskäytössä 5 v, KG66
• 0,9 l, väritön, XM04
0
0 59
99
LYHYT MIT TA
TERASSILAUTA VIHREÄ
• 28x95 mm, BÄ49
• 28x120 mm, LL04
79 00
m
m
1,25 /m
-50%
POISTAMME ERÄN
KOMPOSIITTITERASSIPESSA!
OJA KOLMISO
stark-suomi.fi
stark-suomi.fi
stark-suomi.fiLAUT
kpl
Norm. 1,02
WC-ISTUIN SCANDI I
KOMPAKT 42
• piiloviemäri, kaksoishuuhtelu
• korkeus 775 mm, EO49
MÖKKIPANEELI
• 14x120 mm, kuusi stp
• talouslaatu, OE17
Kansi YI27 myydään erikseen.
15,70 €
Hinnat voimassa 15.7.2015 saakka. Tuotteita rajoitetut erät. Ei jälleenmyyjille.
Avoinna: 7–19 (9–15)
Kuopio Kolmisoppi
Suvannontie 12
Avoinna: 7–18
Kuopio Sorsasalo
Sorsasalontie 7
stark-suomi.fi
stark-suomi.fi
00
249
AKKUPORA DEWALT DCD790M2
VAIN KOLMISOPESSA
kpl
• 18 V, hiiliharjaton moottori
• maksimivääntö 60 Nm
• sis. latauslaite ja kaksi 4,0 Ah:n
XR Li-ion -akkua, YJ76
VAIN KOLMISOPESSA
435 00
kpl
PUUKIUAS KASTOR
PK20 KARHU
• 13–20 m3
saunoihin, GF71
Kiuaskivet myydään erikseen.
s