docEspoon sosiaali-, ja terveystoimen toimintakertomus 2014
download 
Report Transcription
Espoon sosiaali-, ja terveystoimen toimintakertomus 2014
Sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomus 2014 Esitetään sosiaali- ja terveyslautakunnalle 25.3.2015 Sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomus 2014 Sisällys 1 Katsaus vuoteen 2014 ............................................................................................................................ 1 2 Henkilöstö ............................................................................................................................................... 4 3 Talous ..................................................................................................................................................... 7 4 Toimitilat ja investoinnit ........................................................................................................................... 8 5 Vanhusten palvelut.................................................................................................................................. 9 6 Terveyspalvelut ..................................................................................................................................... 12 7 Perhe- ja sosiaalipalvelut ...................................................................................................................... 21 8 Asiamiehet ............................................................................................................................................ 25 9 Päätöksenteko ...................................................................................................................................... 26 Liite 1. Tilastoa espoolaisista ................................................................................................................... 27 Liite 2. Tulostavoitteiden toteutuminen ..................................................................................................... 28 Liite 3. Tuloslaskelma............................................................................................................................... 31 Liite 4. Tulot ja menot toiminnoittain ......................................................................................................... 32 Liite 5. Vanhusten palvelujen tunnuslukuja............................................................................................... 34 Liite 6. Terveyspalvelujen tunnuslukuja .................................................................................................... 36 Liite 7. Perhe- ja sosiaalipalvelujen tunnuslukuja ..................................................................................... 38 Kuvat Kansi: Olli Häkämies s. 3: Ann-Marie Nystedt s. 5: Andras Agh s. 8: Ann-Marie Nystedt, Arkkitehdit Tommila Oy - VPL-Arkkitehdit Oy - Arkitehdit Martikainen Oy, Design studio Jouni Leino s. 9–11: Ann-Marie Nystedt, Olli Häkämies s. 12: Nick Tulinen, Olli Häkämies, Tuire Ruokosuo s. 21: Olli Häkämies, Tuire Ruokosuo s. 25: Outi Huida Muut kuvat: Espoon kaupunki 1 Katsaus vuoteen 2014 Toimintaympäristö haastoi kehittymään Espoolaisten joukko kasvaa, ikääntyy ja kansainvälistyy nopeasti. Espoolaisia oli vuoden lopussa 265 646 eli 4 900 enemmän kuin vuotta aiemmin. Erityisesti ulkomailta muutettiin Espooseen aiempaa vilkkaammin. Espoossa asuu Suomen tervein väestö. Muita espoolaisia vahvuuksia ovat elinvoimainen ja nuorekas ikärakenne, korkea syntyvyys, koulutettu väestö ja alhainen taloudellinen huoltosuhde. Huolestuttavaa on työttömyyden kasvu, joka on jatkunut yhtäjaksoisesti syksystä 2010 lähtien, joskin hieman hidastunut viime aikoina. Nuorisotyöttömyys alkoi kasvaa vuoden 2011 lopussa ja pitkäaikaistyöttömyys kesällä 2012. Taulukko 1. Espoolaiset Espoolaisia - 0–6-vuotiaita - 75 vuotta täyttäneitä Suomenkielisiä Ruotsinkielisiä Muunkielisiä Työttömyysaste - pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä 2013 2014 260 580 24 943 12 513 265 646 25 380 13 440 80,0 % 7,8 % 12,2 % 79,5 % 7,6 % 12,9 % 8,4 % 26 % 9,9 % 31 % Palvelujen kysyntä kasvoi, asiakaspalvelu tehostui Viritimme toimintaamme siten, että pystymme palvelemaan kasvavaa asiakasmäärää nykyisin tai niukkenevin resurssein. Onnistuimmekin tuottamaan palveluja tehokkaasti: Espoon sosiaali- ja terveystoimen nettomenot olivat 2 559 €/asukas, mikä on sillä Kuntaliiton tekemässä 60 kunnan vertailussa viidenneksi edullisin. Asiakaspalvelun tehostuminen ja tuottavuuden kasvu näkyivät vuoden aikana lisääntyneinä palveluina ja odotusaikojen lyhenemisenä, joista tässä muutamia poimintoja: - odotusaika terveyskeskuslääkärille kiireettömässä asiassa 34 vrk -> 21 vrk - sairaalan vuodeosastohoitojaksojen pituus 24,8 vrk -> 19,6 vrk - siirtoviivepäivät erikoissairaanhoidosta Espoon sairaalaan 0 vrk - oikaisuvaatimusten käsittelyajat yksilöasioiden jaostossa 68 vrk -> 36 vrk Sosiaalipalveluja viiveettä, terveyspalveluja yli kuntarajojen 1.7.2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki edellyttää, että ikäihmiset saavat sosiaalipalveluja ilman aiheetonta viivytystä, viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta. Espoolaiset saivat tarvitsemansa palvelun lain mukaisesti. Odotusajat julkaistaan osoitteessa espoo.fi/hoitotakuu. Myös ikäihmisten sosiaalipalveluiden omavalvontasuunnitelmat on julkaistu. 1.1.2014 voimaan tullut terveyspalvelujen valinnanvapaus ei synnyttänyt suurta asiakasvirtaa kuntarajojen yli. 754 espoolaista siirsi terveyspalvelunsa toiseen kuntaan, lähinnä Kauniaisiin. Espoo sai 258 terveyspalveluasiakasta muista kunnista. Sote-uudistus puhutti – Espoon linjana vaikuttavuus, kustannustehokkuus ja joustavuus Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulee tuottaa lisäarvoa asiakkaille eli synnyttää todellisia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä. Samalla on huolehdittava henkilöstön hyvinvoinnista ja siitä, että julkiset varat ovat te- 1 hokkaassa käytössä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusjärjestelmän pitää kannustaa kaikkia osapuolia toimimaan kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Innovatiivisuuden ja arjessa joustavien ratkaisujen tulee näkyä palveluissa. Nämä näkökohdat tulivat esille lausunnoissa, jotka Espoo antoi sosiaalija terveyspalvelujen järjestämislain luonnoksesta. Tulostavoitteet toteutuivat pääosin Palveluihin liittyvät tulostavoitteet toteutuivat hyvin. Talous ja tuottavuus kehittyivät toivottuun suuntaan mutta tavoitteiden mukaiselle tasolle ei aivan päästy. Henkilöstön poissaolot vähenivät ja avoimiin toimiin oli entistä enemmän hakijoita myös työvoimavajealoilla. Tavoite: Terveysasemien palvelukyky paranee: odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kiireettömässä asiassa on alle 21 päivää • Odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kiireettömässä asiassa oli vuoden 2014 alussa 34 päivää ja vuoden lopussa 21 päivää. Parhaimmillaan tilanne oli marraskuussa, jolloin odotusaika oli 14 päivää. Tavoite: Kiireellisesti sijoitettujen lasten ja nuorten osuus ikäluokasta pienenee: asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen koordinoidusti arkiympäristössään • Lastensuojelun sijoitukset ja uusien huostaanottojen määrä kääntyivät laskuun, kun palvelujen painopistettä siirrettiin korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen: kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset -6 %, kiireelliset sijoitukset -9 %, uudet huostaanotot -28 %. Tavoite: Ikäihmiset saavat apua ja kuntoutusta niin, että he pystyivät asumaan kotonaan: akuutisti sairastuneiden hoito ja kuntoutus on tehokasta. • Pysyvässä laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus, 7,5 prosenttia, on valtakunnallisesti erittäin hyvällä tasolla. Tehostuneen kuntoutuksen ansiosta useampi seniori pääsi sairaalasta takaisin omaan kotiin. Tulostavoitteet ovat kaupungin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) mukaisia. Toimitilojen käytön tehostamiseen, hankintoihin ja tulojen keräämiseen liittyviä TATU-hankkeita valmisteltiin siten, että ne pääsevät vauhtiin vuoden 2015 alkupuolella. Tulostavoitteiden toteutuminen, liite 2 Uudet toimintamallit keräsivät tunnustusta Konsti-perheohjaus palkittiin Vuoden laatuinnovaationa: ykkössija tuli julkisen sektorin ja yleishyödyllisten yhteisöjen kansallisessa sarjassa. Palkinnon myönsi Suomen Laatukeskus. Konsti-perheohjaus on keskustelua vanhemmuudesta, vauvan hoidosta, lasten kasvatuksesta, lapsiperheen arjesta ja vanhempana jaksamisesta. Perheohjaajat antavat konkreettisia neuvoja ja järjestävät tarvittaessa lasten- tai kodinhoitoapua. He ovat tavoitettavissa siellä missä lapsiperheet liikkuvat: neuvoloissa, kirjastoissa, päiväkodeissa ja puistoissa. Asiakkaaksi pääsee nopeasti myös mm. sosiaalitoimiston sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen kautta. Palvelu on asiakkaille maksutonta. Poijupuiston lastensuojelupalvelut sai Kuntaliiton, Huoltaja-säätiön ja Lastensuojelun Keskusliiton kunniamaininnan lastensuojelutyön kehittämisestä. Poijupuistossa tarjotaan 13–17-vuotiaille lastensuojelun asiakkaille ja heidän perheilleen apua varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä niin, että nuori voi asua omassa perheessään. Asiakaslähtöisen ja osallistavan työskentelyotteen ansiosta huostaanottoja on pystytty ehkäisemään. Myös yhä useamman huostaanotetun nuoren kotiuttaminen onnistui ja huostaanottoja voitiin lakkauttaa. 2 Elinvoimaa ikääntyville -ohjelmaa suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä espoolaisten seniorien kanssa. Tavoitteena on lisätä ikäihmisten hyvinvointia, parantaa terveyttä ja toimintakykyä, tukea kotona asumista, sujuvoittaa omaishoitoa ja vähentää yksinäisyyttä. Runsaasti myönteistä huomiota keränneet seniorien kauppakeskuskävelyt alkoivat Sellossa elokuussa, ja loppuvuodesta niitä testattiin myös Isossa Omenassa. Muita uusia avauksia olivat entisille omaishoitajille järjestetty Intoa elämään -hyvinvointikurssi sekä Omnian opiskelijoiden kanssa toteutettu omaishoitajien virkistyspäivä. Palvelut sähköistyivät Sähköinen toimeentulotukihakemus nousi heti huhtikuisen käyttöönottonsa jälkeen kaupungin suosituimmaksi sähköiseksi palveluksi. Joulukuussa palveluun tunnistauduttiin noin 14 000 kertaa. Suurin osa kirjautujista seuraa oman hakemuksensa käsittelyn etenemistä, mutta vuoden lopussa jo lähes neljännes hakemuksista jätettiin sähköisesti. OmaTalous-palvelusta saa talous- ja velkaneuvontaa. Puolet niistä, joille palvelua on tarjottu, on ottanut sen käyttöön. OmaNeuvola on raskauteen liittyvä sähköinen infopaketti. Lähes 90 % niistä, joille palvelua on tarjottu, on ottanut sen käyttöön. Sähköisiä ajanvarauspalveluja käytti yli 40.000 espoolaista. Hammashoidossa on käytössä vastaanottoajan tarkistus, peruutus ja siirto sekä ajanvaraus alle 9-vuotiaiden määräaikaistarkastuksiin. Terveysasemilla on käytössä vastaanottoajan tarkistus ja peruutus sekä ajanvaraus II-tyypin diabeetikkojen määräaikaistarkastuksiin. Lisäksi ajan voi varata koulutulokkaiden terveystarkastukseen ja kutsuntojen ennakkoterveystarkastukseen. espoo.fi/asioiverkossa Espoo otti toukokuussa ensimmäisten kuntien joukossa käyttöön valtakunnallisen Kanta-palvelun, jossa jokainen voi tarkistaa omat potilastietonsa: lääkärien ja hoitajien kirjaamat tiedot, laboratoriotulokset sekä sähköiset reseptit. Samalla voi ottaa kantaa omien potilastietojensa luovuttamiseen ja tarkistaa, missä omia potilastietoja on käytetty. kanta.fi Terveysneuvontaa saa verkossa ympäri vuorokauden: Terveyskirjasto sisältää luotettavaa ja ajantasaista tietoa terveydestä ja sairauksista. eOmahoitokirjasto tukee pitkäaikaissairauksien hoitoa. Sähköinen terveystarkastus ja -valmennus kannustaa kohti vireämpää elämää. espoo.fi/terveysneuvonta Tekstiviestit muistuttavat vastaanottoajoista jo melkein kaikissa palveluissa. Espoolaisille lähti vuoden aikana yli 450 000 muistutustekstiviestiä. Kohti uutta Jatkamme hyvään vauhtiin päässyttä asiakaspalvelun kehittämistä ja laajennamme sitä yhä useampiin toimintoihin. Vastaamme tuottavuuden lisäämisen haasteeseen siten, että keskitymme espoolaisille lisäarvoa tuottavaan työhön, teemme asioita kerralla valmiiksi ja vähennämme hukkaa. Täysin uudenlaisia palvelumalleja on syntymässä Espoon sairaalaan ja Matinkylän palvelutorille, jotka valmistuvat vuonna 2016. Omahoidon saralla avautuu uusia ovia: Espoon vetämänä luodaan valtakunnallista sähköistä palvelujärjestelmää, joka yhdistää asiakkaan itse keräämän tiedon ja ammattilaisten käyttämät potilastietojärjestelmät. 3 2 Henkilöstö Yleisen taloustilanteen heikkeneminen myötävaikutti siihen, että Espoon sosiaali- ja terveystoimi oli entistä houkuttelevampi työnantaja. Henkilöstön poissaolot vähenivät ja avoimiin toimiin oli aiempaa enemmän hakijoita myös työvoimavajealoilla eli lääkäreiden, sairaanhoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja hammashoitajien keskuudessa. Maahanmuuttajataustaista henkilöstöä oli aiempaa enemmän. Taulukko 2.1. Henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja Henkilöstömäärä - vakinainen henkilöstö - määräaikainen henkilöstö - työllistetyt Keski-ikä, vuotta Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä, vuotta Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus, % Maahanmuuttajataustaisten osuus henkilöstöstä, % 31.12.2013 31.12.2014 3534 2872 622 40 45,8 63,4 6,0 8,2 3595 2914 681 38 45,8 63,5 6,8 8,5 Henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2014 aikana 101 henkilöllä. Uusia virkoja ja toimia perustettiin 47, ja ne sijoittuivat Espoon sairaalaan ja vanhusten palveluihin (20), perhe- ja sosiaalipalveluihin (18) sekä terveyspalveluihin (9). Kuvio 2.2. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä 2010–2014 (ei sisällä työllistettyjä; henkilöstömäärä kunkin vuoden lopussa) Joulukuussa 2014 Espoon kaupunki ja työntekijäjärjestöt allekirjoittivat henkilöstösopimuksen, joka on henkilöstön ja Espoon kaupungin yhteinen lupaus osallistua talkoisiin taloudellisen tasapainotuksen ja tuottavuuden puolesta. Lisäksi henkilöstö ja työnantaja sitoutuvat yhdessä siihen, että henkilöstön kokonaismäärä ei kasva vuoden 2015 aikana. Tämä edellyttää palvelujen ja toimintamallien kehittämistä. Kivenlahden terveysasemalla oli kaupungin ainoa yksikkö, jossa oli käytössä tulospalkkausjärjestelmä. Tulospalkkauksen arviointialueina olivat palvelutoiminta, asiakastyytyväisyys, talous ja henkilöstö. Tavoitteista 45 prosenttia saavutettiin. Kivenlahden terveysasema toimii Oma Lääkärisi Espoontori -terveysaseman verrokkiasemana. Terveysasemapilotin tavoitteista tehdään ulkopuolinen arvio keväällä 2015. 4 Täydennyskoulutusta ja ketterää kehittämistä Henkilöstö osallistui sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutusvelvoitteiden mukaisiin koulutuksiin. Täydennyskoulutuspäiviä kertyi 6118, kun vuonna 2013 niitä oli 5676. Tilastoinnin ulkopuolelle jäivät alle kahden tunnin koulutukset ja omaehtoinen opiskelu. Stipendikukkarosta maksettiin reilut 114 000 euroa tukea omaehtoiseen opiskeluun. Tukea sai 127 työntekijää. Henkilöstökoulutuksessa teemoja olivat erityisesti, potilasturvallisuus, riskien-arviointi ja esimiesten työsuojeluvastuu sekä toiminnan kehittäminen. 13 työyksikköä osallistui Ketteräksi kehittäjäksi -valmennukseen, jossa kehitettiin omaa työtä ja asiakasprosesseja. Uusille työntekijöille ja esimiehille järjestettiin perehdytystilaisuuksia ja -valmennuksia. Perheohjaaja Suvi Lähteenmäki, johtava perheohjaaja Irene Pudassalo-Kananen ja Vuoden laatuinnovaatio 2014 -kunniakirja, joka myönnettiin Konsti-perheohjauksen kehittämisestä. Työtapaturmat ja poissaolot vähenivät Terveysperusteisia poissaoloja oli 17 päivää/henkilötyövuosi, mikä oli toimialan tulostavoite. Perhe- ja sosiaalipalvelujen, terveyspalvelujen ja esikunnan henkilöstö sairasti hiukan viime vuotta vähemmän. Lyhyet sairauspoissaolot kasvoivat. Vanhusten palveluissa tilanne oli päinvastainen: poissaoloja oli enemmän, mutta lyhyiden poissaolojen määrä ei lisääntynyt. Taulukko 2.3 Poissaolot ja tapaturmat Terveysperusteiset poissaolot (päivää) - vanhusten palvelut - terveyspalvelut - perhe- ja sosiaalipalvelut - esikunta Työtapaturmat Korvaussumma tapaturmaa kohden Tapaturmataajuus (työtapaturmat / miljoona työtuntia) 2013 2014 17,2 21,9 14,2 14,4 15,8 207 446 9,37 17,0 22,3 13,7 14,3 14,5 123 793 9,04 Henkilöstölle sattui työssä vähemmän tapaturmia kuin edellisenä vuonna. Myös työssä sattuneista tapaturmista aiheutuneiden sairauspoissaolojen määrä väheni. Työmatkatapaturmia sattui enemmän, 5 mutta ne eivät olleet niin vakavia kuin edellisvuonna ja niiden seurauksena oltiin sairauslomalla vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sekä työssä että työmatkalla sattuneista tapaturmista seuranneiden korvausten kokonaissumma pieneni. Tapaturmataajuus, jolla tarkoitetaan työssä sattuneiden vahinkojen ja tehtyjen miljoonan työtunnin suhdetta kehittyi hyvään suuntaan. Työkyvyn heikkenemisestä johtuvia työjärjestelyjä etsittiin 79 henkilölle, joista 40:lle löydettiin ratkaisu. Työterveysneuvotteluja oli noin 100. Suurin osa uudelleen järjestelyjen piirissä olevista työskentelee vanhusten palveluissa. Kuntoremonttikursseille osallistui 34 henkilöä. Kursseilla tuettiin työntekijän fyysistä kuntoa ja henkistä jaksamista. Työssä jaksetaan pitempään Työhyvinvointia mitattiin syksyllä Kunta10-tutkimuksella. Tulokset ovat edelleen hyvää tasoa Espoon muihin toimialoihin sekä muihin kuntiin verrattuna. Myönteistä on se, että työssä jatkamisen mittari osoittaa aiempaa positiivisempaan suuntaan. Myös henkilöstön kokema väkivalta eri muodoissaan on vähentynyt selkeästi, samoin syrjintään liittyvät kokemukset. Työssä jaksaminen näkyy myös siinä, että keskimääräinen eläkkeellejäämisikä oli melko korkea, 63,5 vuotta. Henkilöstön kokema työhyvinvointi on heikentynyt vuoteen 2012 verrattuna, mutta on samalla tasolla kuin vuonna 2010. Joillakin palvelualueilla oli pieniä notkahduksia huonompaan, kun taas toisilla luvut osoittivat kehittymistä parempaan suuntaan. Yhteistoiminnan toteutuminen Henkilöstötoimikunta, joka toimii myös työsuojelutoimikuntana, kokoontui 9 kertaa ja sen alainen työolojaosto 10 kertaa. Henkilöstötoimikunnassa käsiteltiin useita organisaatiomuutoksia. Huoli työpaikkojen sisäilmaongelmista puhutti sekä henkilöstötoimikunnan että työolojaoston jäseniä. Kotihoidon resurssipoolista ja toiminnanohjausjärjestelmästä, terveysasematoiminnan järjestämisestä ja Espoon sairaalan laitoshuollon siirtämisestä HUS-Desikoon järjestettiin yhteistoimintaneuvottelut. Lisäksi henkilöstöyksikkö valmisteli esimiesten kanssa 24 yhteistoimintakokousta/viranhaltijan kuulemista, jotka koskivat henkilöstöön vaikuttavia työn tai organisaation muutoksia. Tarkemmat henkilöstöä koskevat tiedot löytyvät sosiaali- ja terveystoimen henkilöstökertomuksesta 2014. Päivä johtajana -tempaukseen osallistuneet Omnian opiskelijat tutustuivat mm. talous- ja hallintojohtaja Aulis Majurin työpäivään. 6 3 Talous Menojen kasvu hidastui talouden tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteiden ansiosta. Toimintakate parani 14,5 milj. eurolla voimassa olleeseen talousarvioon nähden. Tuottavuus kasvoi 0,7 %, kun otetaan huomioon 1,2 %:n inflaatio. Toimeentulotuen ja erikoissairaanhoidon menojen kasvun vuoksi asukaskohtaiset sosiaali- ja terveysmenot lisääntyivät noin prosentilla. Muut kuin toimeentulotuen ja erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset menot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Taulukko 3.1 Käyttötaloustulot 2013–2014 1000 euroa Vanhusten palvelut Terveyspalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Toimialan esikunta Yhteensä Tilipäätös Talousarvio Tilinpäätös 2013 2014 2014 28 363 13 090 37 914 718 80 085 29 162 13 148 37 584 606 80 500 29 509 14 274 38 832 516 83 131 erotus Tp/tp 1 146 1 184 918 -202 3 046 Taulukko 3.2 Käyttötalousmenot 2013–2014 1000 euroa Vanhusten palvelut Terveyspalvelut - josta erikoissairaanhoito Perhe- ja sosiaalipalvelut - josta toimeentulotuki Toimialan esikunta Yhteensä Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös 2013 2014 2014 erotus Tp/tp 142 620 345 244 153 534 359 853 146 254 356 064 10 820 240 505 254 539 251 238 10 733 224 011 236 240 237 068 13 057 3 634 50 087 53 247 53 521 3 434 11 729 723 604 13 216 762 843 11 579 750 966 27 362 -150 Toimialan ulkoiset palvelujen ostot olivat 419,7 milj. euroa ja niistä ostot yksityis-oikeudellisilta yhteisöiltä olivat 120,6 milj. euroa. Menot alittivat talousarvion 11,9 milj. eurolla. Tuloslaskelma, liite 3 Tulot ja menot toiminnoittain, liite 4 7 4 Toimitilat ja investoinnit Sosiaali- ja terveyspalveluilla oli käytössä noin 122 000 m2 toimitilaa. Palveluverkko 2020 -suunnitelman mukaisesti pieniä yksiköitä keskitettiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Samarian hammashoitolan tiloja laajennettiin siten, että Espoon keskuksen hammashoitola pääsi muuttamaan saman katon alle. Haukilahden hammashoitolaan saatiin remontin myötä lisää hoitohuoneita, joihin muuttivat Pohjois-Tapiolan ja Mankkaan pienet hammashoitolat. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi myös Matinkylän terveysaseman peruskorjauksen, Matinkylän elä ja asu -seniorikeskuksen sekä Postipuun ja Poijupuiston lastensuojelupalvelujen tarveselvitykset. Uusia tiloja ja palveluja muistisairaille Lippajärven rannalla sijaitseva Viherlaakson muistipalvelukeskus avattiin maaliskuussa. Talossa on 48 asuntoa, joissa ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevat voivat asua elämänsä loppuun asti. Talossa on myös 15 asuntoa lyhytaikaisiin tarpeisiin. Asunnot ovat yksilöllisiä pikkukoteja, jotka saa kalustaa omilla tutuilla tavaroilla. Asukkaat noudattavat omaa päivärytmiään ja elävät samalla yhteisöllistä elämää. Kotona asuville muistisairaille ja heidän läheisilleen on puhelinpalvelua, muistineuvojan ja fysioterapian palveluja sekä vertaistukiryhmiä. Lisää kapasiteettia saatiin vuodenvaihteessa, kun Taavin muistipalvelukeskus avattiin Mankkaalla. Taavissa on 32 pitkäaikaisasuntoa ja 13 asuntoa lyhytaikaiseen tarpeeseen. Sairaala, palvelutori ja seniorikeskus avataan vuonna 2016 Espoon uuden sairaalan peruskivi muurattiin maaliskuussa. Uuteen sairaalaan tulee viisi osastoa ja 270 potilaspaikkaa. Sairaalassa toimivat myös päivä- ja kotisairaala, geriatrinen poliklinikka, saattohoitoyksikkö, suun terveydenhuollon yksikkö sekä Espoon apuvälinekeskus. Espoo sairaala hankkii Jorvin sairaalasta sairaanhoitoa tukevia palveluja, kuten erikoislääkärien konsultaatioita, laboratorio- ja kuvantamispalveluja sekä sisäisiä palveluja. Suunnittele ja rakenna -urakkamuodolla toteutettavan sairaalan toiminnallinen ja tekninen suunnittelu jatkui yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen, teknisen ja ympäristötoimen sekä rakennusurakoitsija Lujatalo Oy:n ja rakennuttajana toimivan Espoon kaupungin omistama Kiinteistö Oy Espoon sairaalan kesken. Ison Omenan palvelutorille tulee terveysasema, neuvola sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen vastaanottotoimintaa. Lisäksi palvelutorilla on laboratorio- ja kuvantamispalveluja, kirjasto, yhteispalvelupiste ja Kelan palvelupiste. Vuonna 2016 valmistuu myös Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskus, jonka suunnittelua jatkettiin. 8 5 Vanhusten palvelut Vanhusten palveluihin kuuluvat kotihoito, pitkäaikaishoito ja Espoon sairaala. Vanhusten palvelut saavutti toiminnalliset että taloudelliset tavoitteensa. Toimivat hoito- ja palveluketjut paransivat palvelujen saatavuutta ja asiakaspalvelun laatua. Prosesseja kehittämällä kustannusten kasvu saatiin jäämään huomattavan maltilliseksi verrattuna useisiin aiempiin vuosiin. Työskentely palvelurakenteen kehittämiseksi eteni vanhuspalvelulain mukaisesti. Lisää palveluaikaa kotihoidon asiakkaille Kotihoidon ensipalvelutarpeen arviointiin tuli 1070 yhteydenottoa. Yhteydenottopyynnöt lisääntyivät 16 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Omaishoidontuen asiakasmäärä kasvoi 10 prosentilla ja tuetut kuukaudet 12 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Alueellisen kotihoidon asiakkaiden luona tehtyjen käyntien määrä kasvoi 5,3 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Samalla asiakkaiden saama palveluaika hoitajan työajasta kasvoi. Kotihoidossa luotiin toimintamalleja, joilla varmistetaan, että asiakkaat pääsevät osallistumaan oman hoitonsa suunnitteluun ja että hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat. SAKARI-hankkeessa (Sujuva arki kotihoidossa asiakaslähtöisellä resursoinnilla) kehitettiin toimintamallia tukemaan vanhuspalvelulain täytäntöönpanoa. Kotihoidon asiakkaiden oviin asennettiin sähköinen ovenavausjärjestelmä: kotihoidon työntekijä pystyy avaamaan oven älypuhelimella, mikä lisää turvallisuutta ja sujuvoittaa asiakastyötä. Espoon kotihoito valittiin vuoden parhaaksi RAI-parantajaksi RAI-vertailukehittämisen 15-vuotisjuhlaseminaarissa. RAI on kansainvälinen laadun ja kustannusvaikuttavuuden arviointi- ja seurantajärjestelmä. Perusteluna valinnalle oli se, että Espoon kotihoidossa RAI on sisällytetty toimintaan, johtamisen välineeksi ja asiakkaassa tapahtuneen muutoksen esiin saamiseksi. Runsaasti kohdennettua ryhmätoimintaa ja senioritapahtumia Palvelukeskuksissa oli kuukausittain noin 6300 asiakaskäyntiä. Lisäksi senioreille järjestettiin useita tapahtumia, joissa jaettiin tietoa seniorien palveluista sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Jo useamman vuoden toimineet vertaisryhmät Intoa elämään, Ystäväpiiri ja Kohtaamistaide saivat rinnalleen Muistorasia-ryhmän, jossa osallistujat valmistavat itselleen läheisestä aiheesta muistorasian. Sen avulla voi kertoa omaisilleen ja läheisilleen merkityksellisiksi kokemistaan asioista elämänsä varrelta. Ryhmiin osallistui aiempaa enemmän vapaaehtoisia vertaistukiohjaajia. Hyvinvointiryhmistä jaettiin tietoa aiempaa laajemmin ja tehokkaammin. Koulutetut vapaaehtoiset keikka-avustajat toteuttivat kotihoidon pyynnöstä noin 800 saattamis-, ulkoilutus- ja 9 avustuskäyntiä. Avustettujen espoolaisten keski-ikä oli 82 vuotta. Keikka-apu-malli laajeni koko Espoon alueelle yhteistyössä vapaaehtoisverkosto Santran kanssa. Espoon sairaalassa kehitettiin kuntouttavaa hoitoa Espoon sairaalassa tehostettiin potilaiden hoitoa ja kuntoutusta, ja hoitojaksojen keskimääräinen pituus lyheni. Sairaalaan pääsi jatkohoitoon erikoissairaanhoidosta sujuvasti, eikä vuoden aikana syntynyt laskutettavia erikoissairaanhoidon siirtoviivemaksuja. Heti hoitojakson alkaessa moniammatillinen tiimi ja potilas määrittelevät hoidon tavoitteet ja kotiutumisen ajankohdan. Kuntouttavaa hoitoa kehitettiin siten, että liikunnan ja ryhmissä tapahtuvan kuntouttavan toiminnan osuus hoidossa kasvaa. Keuhkoahtaumatautia (COPD) sairastavien potilaiden palveluketjua kehitettiin yhteistyössä HUS/Jorvin erikoissairaanhoidon, Espoon sairaalan ja terveyspalvelujen avokuntoutustoiminnan kanssa. COPD-potilaiden hoito keskitettiin Espoon sairaalan yhdelle osastolle: tavoitteena on sairauden oiretunnistus, pahenemisvaiheen ennakointi, varhainen hoitoon hakeutuminen, hoidon aloitus ja toteutus tehokkaasti, kuntoutus toimintakyvyn palautumiseksi sekä potilaiden omahoitokyvyn vahvistaminen. Sairaalan henkilöstö oli tiiviisti mukana Espoon uuden sairaalan suunnittele ja rakenna -hankkeessa sekä Jorvin sairaalan päivystyslisärakennukseen tulevan Espoon osaston suunnittelussa. Sairaalan suunnittelutyöpajoissa pohdittiin strategisia tavoitteita, prosesseja, hoidon ja kuntoutuksen konseptia sekä niitä tukevat ICT- ja tukipalveluratkaisuja. Näitä suunniteltiin mm. HUS:n liikelaitosten kanssa. Uusia toimintakäytäntöjä testattiin mm. uuden sairaalan potilashuonetta simuloivassa mallihuoneessa. Hoiva-asumispalvelut kilpailutettiin ja luotiin suunnitelma kannustinmallista Hoiva-asumispalvelut kilpailutettiin yhteistyössä Kauniaisten, Kirkkonummen ja perusturvakuntayhtymä Karviaisen kanssa. Osana kilpailutusta tehtiin kysely, jossa kartoitettiin espoolaisten mielipiteitä tulevaisuuden hoiva-asumisesta. Vastaukset otettiin huomioon kilpailutuksen palvelukonseptissa. Kannustinmalli innostaa hoivakoteja tuottamaan asukkaalle lisää tyytyväisyyttä elämään sekä kehittämään ja jakamaan hyviä käytäntöjä ilman lisäresursseja. Kannustinmalli palkittiin kaupunginjohtajan innovaatiopalkinnolla. Hoiva-asumisen palveluseteli oli kokeilukäytössä, ja kokeilua jatketaan vuonna 2015. Palvelusetelin sähköisen alustan kehittämisprojekti eteni, mutta käyttöönotto siirtyi vuodelle 2015. Pitkäaikaishoidossa siirryttiin yhä enemmän laitoshoidosta kodinomaiseen asumispalveluun. Puolarkodin toinen 40-paikkainen laitosyksikkö lakkautettiin kesäkuussa ja toisen yksikön lakkauttamista valmisteltiin vuodelle 2015. Muistisairaille ja heidän läheisilleen suunnattuja palveluja monipuolistettiin, kun täysin peruskorjattu Viherlaakson muistipalvelukeskus (entinen Viherkoti) aloitti toimintansa keväällä ja Taavinkodin toiminnallista muutosta asumispalveluksi valmisteltiin alkamaan vuoden 2015 alusta. Muutoksia toteutettiin yhdessä asukkaiden, heidän läheistensä ja henkilökunnan kanssa. 10 Omien ja ostettujen hoivayksiköiden työntekijät tuottivat yhteistyönä asukkaiden toimintakykyä ja aktiivisuutta tukevan Tartu hetkeen -virikekäsikirjan, jota on jaettu myös laajempaan käyttöön. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö Vanhusten palveluissa työskenteli reilut 1300 osaavaa ja ammattitaitoista työntekijää. Henkilöstölle oli tarjolla monipuolista koulutusta ja oppilaitosten kanssa tehtiin hyvää yhteistyötä. Työntekijöiden taitoja asiakastyön jatkuvaan kehittämiseen edistettiin OSAKE-työskentelyn (Osallistava asiakastyön/arjen kehittäminen) ja Ketterän kehittämisen menetelmien avulla. Kehittämistyössä painotettiin asiakaspalvelussa näkyvien muutosten edistämistä. Myös potilasturvallisuuden parantamiseen panostettiin, ja siihen liittyvän koulutuksen kävi tavoitteen mukainen määrä henkilöstöstä. Vanhuspalvelulaki turvaa hyvää ikääntymistä Vanhuspalvelulaki edellyttää, että iäkkäät espoolaiset saavat heille myönnetyt sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta. Asiakkaat saivat vanhusten palvelut lain edellyttämässä ajassa. Odotusajat julkaistiin osoitteessa www.espoo.fi/hoitotakuu. Lain 6§ mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan ja koottava tiedot palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja koulutuksesta. Ensimmäinen raportti oli sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyssä joulukuussa. Vanhuspalvelulaki velvoittaa yksityisiä sosiaalipalveluja ja julkisia vanhuspalveluja laatimaan omavalvontasuunnitelman 1.1.2015 mennessä. Sekä kotihoidon että pitkäaikaishoidon sosiaalipalveluiden omavalvontasuunnitelmat laadittiin ja julkaistiin espoo.fi/senioreille -sivulla kohdissa Tukea ja apua kotiin sekä Asumista ja hoivaa. Vanhusten palvelujen menot kasvoivat maltillisesti Vanhusväestön kasvusta huolimatta vanhusten palvelujen tulosyksikön menot kasvoivat varsin maltillisesti, noin 2,5 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Merkittävää oli se, että Espoon sairaalan ja pitkäaikaishoidon menojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna jäi alle kahteen prosenttiin. Vanhusten palvelujen tunnusluvut, liite 5 11 6 Terveyspalvelut Terveyspalveluihin kuuluvat avosairaanhoito (terveysasemat), suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, avokuntoutus sekä ympäristöterveydenhuolto. Erikoissairaanhoidon palvelut espoolaisille tuottaa HUS. Väestökasvu, ikääntyminen ja taloustilanne lisäsivät kaupungin järjestämien terveyspalvelujen kysyntää noin 5 % vuonna 2014. Lisääntyneeseen kysyntää pystyttiin vastaamaan. Odotusaika palveluihin lyheni ja asiakastyytyväisyys parani selvästi edeltävistä vuosista. Toiminnan tuottavuus parani ja kustannukset nousivat maltillisesti. Avoimiin toimiin oli aiempaa enemmän hakijoita ja henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät. 12 Palveluita tuotettiin enemmän Kaikilla viidellä palvelualueella tuotettiin enemmän palveluja kuin edellisinä vuosina. Kuvio 6.1 Palvelujen määrä Terveysasemien lääkärikäynnit Hammaslääkärikäynnit 220000 160000 155000 200000 150000 180000 145000 160000 140000 140000 135000 130000 120000 125000 100000 120000 2012 2013 2014 2012 2013 2014 Avokuntoutus Luovutettujen apuvälineiden määrä Suuhygienistikäynnit 48000 46000 44000 42000 40000 38000 36000 34000 32000 30000 18000 17000 16000 15000 14000 13000 12000 11000 10000 2012 2013 2014 2012 Ympäristöterveydenhuoltovalvontasuunnitelmaan perustuvia tarkastuksia 2000 1900 1800 1700 1600 1500 2012 2013 13 2014 2013 2014 Entistä useampi käytti palveluja Entistä useampi espoolainen käytti kaupungin järjestämiä terveyspalveluja. Nousua tapahtui kaikissa toiminnoissa ja kaikissa ikäryhmissä. Kuvio 6.2 Asiakasmäärä Terveysemien asiakkaat Suun terveydenhuollon asiakkaat 120000 115000 110000 105000 100000 95000 90000 85000 80000 75000 70000 85000 80000 75000 70000 65000 60000 55000 50000 2012 2013 2014 2012 2013 2014 Taulukko 6.3. Terveysasemien peittävyys Asiakkaita Osuus väestöstä (%) 2012 2013 2014 100 156 39,0 105 340 40,4 113 977 42,9 Peittävyydellä tarkoitetaan sitä, kuinka moni espoolainen asioi kasvotusten terveysaseman lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. Peittävyyden eroja selittävät Espoon eri alueiden erilaiset ikärakenteet ja sosioekonomiset erot. Tapiolan alueeseen kuuluvan Otaniemen asukkaista valtaosa on YTHS:n palveluiden piirissä, mikä vähentää terveysasemapalveluiden tarvetta. Erityisesti suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle ja pois työterveyshuollon piiristä on lisännyt terveysasemapalvelujen tarvetta. 65–74-vuotias on kaksi kertaa todennäköisemmin espoolaisen terveysaseman käyttäjä kuin 50–64-vuotias. Taulukko 6.4 Terveysasemien asiakkaiden osuus väestöstä Ikäryhmä alle 1-vuotiaat 1–6-vuotiaat 7–14-vuotiaat 15–49-vuotiaat 50–64-vuotiaat 65–74-vuotiaat 75–84-vuotiaat 85-vuotiaat ja vanhemmat Yhteensä Terveysasemien asiakkaiden osuus ikäryhmästä (%) 27,6 45,6 33,1 35,9 37,7 77,7 86,6 77,8 42,6 Alue Leppävaara Kilo Viherlaakso Tapiola Puolarmetsä Matinkylä Espoonlahti Kivenlahti Samaria Espoontori Kalajärvi Poste restante Koko Espoo 14 Terveysaseman asiakkaiden osuus alueen väestöstä (%) 45 44 42 37 40 46 43 45 43 50 44 50 43 Asiakastyytyväisyys nousi Espoon terveyspalvelut järjestetään mahdollisimman asiakaslähtöisesti. Asiakastyytyväisyyttä seurataan systemaattisesti ja poikkeamiin reagoidaan. Välitöntä asiakastyytyväisyyttä mitattiin kaikilla yhdellätoista terveysasemalla ja viidessä hammashoitolassa Happy or Not -laitteilla. Tulokset julkaistaan internetissä kuukausittain. Terveysasemilla saavutettiin selvä asiakastyytyväisyyden nousu ja suun terveydenhuollossa pidettiin erittäin hyvä taso yllä. Kaikissa palvelutoiminnoissa seurattiin asiakastyytyväisyyttä kokoamalla sekä vapaamuotoiset palautteet että virallisia kanavia pitkin tulleet muistutukset, kantelut ja palautteet. Kuvio 6.4. Asiakastyytyväisyyden indeksi, 0–100 Asiakastyytyväisyys, terveysasemat Asiakastyytyväisyys, suun terveydenhuolto 95 90 95 85 90 80 85 80 75 75 70 70 15 Suomen suurimmat kaupungit kartoittivat asukkaidensa tyytyväisyyttä kuntapalveluihin syksyllä 2014. Espoolaisten tyytyväisyys sekä terveyskeskuksen lääkäripalveluihin että terveyskeskuksen hammaslääkäripalveluihin parani. Kuvio 6.5 Miten hyvin kunnan terveyskeskuksen lääkäripalvelut on hoidettu? 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% 46 19 29 34 41 22 25 18 Huonosti Ei osaa sanoa Hyvin 35 40 Espoo 2012 Espoo 2013 48 Espoo 2014 40 Vertailukunnat Kuvio 6.6 Miten hyvin kunnan hammaslääkäripalvelut on hoidettu? 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% 29 28 25 47 33 35 Huonosti 34 28 37 37 Espoo 2012 Espoo 2013 40 25 Espoo 2014 Vertailukunnat Lähde: Kaupunki ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Vertailukunnat: Helsinki, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Turku, Vantaa 16 Ei osaa sanoa Hyvin Hoitoon pääsy nopeutui Hoitoon pääsyä pystyttiin parantamaan monessa terveyspalvelujen toiminnossa siitä huolimatta, että palvelujen kysyntä lisääntyi selvästi. Odotusaikaa terveyskeskuslääkärin ja terveyskeskushammaslääkärin vastaanotolle kiireettömässä asiassa mitattiin T3-ajalla (kolmas vapaa aika / lääkäri tai hammaslääkäri). Tulokset julkaistaan kuukausittain netissä, espoo.fi/hoitotakuu. Kuvio 6.7 Kiireettömän ajan saaminen terveysasemalle vrk 35 30 25 20 15 10 5 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuvio 6.8 Kiireettömän ajan saaminen hammaslääkärille vrk 120 100 80 60 40 20 0 helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Mielenterveys- ja päihdepalveluissa otettiin käyttöön yksi ajanvarausnumero loppuvuodesta 2013. Odotusaika kiireettömälle psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle oli vuonna 2014 keskimäärin 10 päivää. 17 Henkilöstön saatavuus parani Toiminnan tehostamisen vuoksi ainoastaan suun terveydenhuollossa tarvittiin lisähenkilöstöä vastaamaan espoolaisten lisääntyneeseen palvelutarpeeseen. Terveyspalvelujen henkilöstömäärä 31.12.2014 oli 889 työntekijää. Espoon terveyspalvelut aikoo vastata vuonna 2015 lisääntyvään palvelujen tarpeeseen ilman lisähenkilöstöä. Henkilöstön saatavuus parantui merkittävästi ns. työvoimapulatehtävissä: terveyskeskuslääkärien, sairaanhoitajien että hammashoitajien avoimiin toimiin oli aiempaa enemmän hakijoita. Henkilöstön terveysperusteiset poissaolot vähenivät (kts. s. 5). Henkilöstön vointia mitataan vuosittain Espoon kaupungilla ns tyhy-matriisilla. Matriisilukuun vaikuttavat sairauspoissaolot, työtapaturmat, varhaiseläkemaksut, vaikutusmahdollisuudet työaikoihin, työn kuormittavuus, työyhteisön tavoitteellisuus ja koettu työyhteisön sosiaalinen pääoma. Terveyspalveluissa matriisiluku nousi arvosta 68,6 arvoon 69,3 eli henkilöstön vointi parani vuodesta 2013. Vakituisen henkilöstön työhyvinvointia kartoitettiin laajasti Kunta10-tutkimuksessa. Terveyspalveluista kyselyyn vastasi 530 henkilöä eli 77 % vakinaisesta henkilöstöstä. Työpaineet lisääntyivät kaikilla palvelualueilla. Työnantajan suositteleminen pysyi korkealla tasolla ja kokonaissijoitus Kunta10-vertailussa laski hieman vuodesta 2012. Kuvio 6.9 Kunta10-tutkimuksen tuloksia terveyspalveluissa 100 90 80 70 2012 (498 vastaajaa ,74%) 60 50 40 2014 (530 vastaajaa,77%) 30 20 10 0 Työnantajan suositteleminen KUNTA10-kokonaissijoitus % (100= korkein) Työhyvinvointi kehittyi eri palvelualueilla eri suuntiin. Terveysasemilla työhyvinvointi lisääntyi selvästi ja suun terveydenhuollossa hieman. Ympäristöterveydenhuollossa selviä muutoksia ei ollut todettavissa. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä avokuntoutuksessa työhyvinvointi väheni. Molemmissa viimeksi mainituissa oli syksyllä 2014 meneillään organisaation muutosprosesseja, jotka eivät voineet olla vaikuttamatta työhyvinvointiin. 18 Tuottavuus parani Pitkittynyt talouslama yhdessä lisääntyneeseen palvelutarpeen kanssa on luonut tarpeen tuottavuuden nostamiseen. Espoon kaupungin talous- ja tuottavuusohjelmassa 2014–2016 on tehty linjauksia tuottavuuden nostamiseksi. Vuonna 2014 terveyspalveluissa onnistuttiin tuottavuuden nostossa kiitettävästi. Kustannukset terveyskeskuslääkärikäyntiä ja hammaslääkärikäyntiä kohden laskivat selvästi vuodesta 2013 vuoteen 2014. Tärkein syy tähän oli, että samalla henkilöstömäärällä pystyttiin tuottamaan enemmän käyntejä. Kustannukset asiakasta kohden laskivat terveysasemilla ja pysyivät ennallaan suun terveydenhuollossa. Tuottavuuden nousun tärkein selittäjä tekijä oli lisääntynyt asiakasmäärän hoitaminen samalla henkilöstöllä. Kuvio 6.10 Avosairaanhoidon kustannukset / asiakas Suun terveydenhuollon kustannukset / asiakas 400,00 € 400,00 € 350,00 € 350,00 € 300,00 € 300,00 € 250,00 € 250,00 € 200,00 € 200,00 € 2012 2013 2012 2014 19 2013 2014 Kustannukset nousivat maltillisesti Kustannukset asiakasta kohti laskivat tai pysyivät ennallaan. Kustannukset asukasta kohti nousivat maltillisesti. Terveyspalvelujen oma toiminta pysyi alkuperäisessä budjetissaan ja oman toiminnan kustannukset nousivat maltillisesti 3,9 % ja asukasta kohden laskettuna 2,1 %. Väestönkasvu ja väestön ikääntyminen selittävät valtaosan kustannusten noususta. Kustannukset asukasta kohden nousivat kaikilla muilla palvelualueilla paitsi terveysasemilla ja ympäristöterveydenhuollossa. Kuvio 6.11 Terveyspalvelujen kustannukset asiakasta kohden €50 000 000,00 €40 000 000,00 €30 000 000,00 €20 000 000,00 €10 000 000,00 €0,00 2013 2014 Erikoissairaanhoidon kustannusten nousu 2014 oli nopeampaa kuin kustannusten nousu Espoon terveyspalvelujen muussa toiminnassa (4,8 % vs 3,9 %). HUS tuotti espoolaisille NordDRG-tuotteita 6,7 %, hoitopäivätuotteita 2,4 % ja käyntituotteita 4,7 % enemmän kuin vuonna 2013. Tällä pystyttiin vastaamaan väestön kasvuun, väestön ikääntymiseen ja kasvaneisiin vaatimuksiin ja odotuksiin. Kuvio 6.12 HUS-menot €/asukas (vuoden keskiväkiluku) HUS-menot milj. € 2012-2014 250 950 240 900 230 220 850 210 800 200 190 750 180 700 170 2012 2013 2012 2014 Terveyspalvelujen tunnusluvut, liite 6 20 2013 2014 7 Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhe- ja sosiaalipalveluihin kuuluvat terveydenhoito ja lapsiperheiden perhetyö, lasten terapiapalvelut, lastensuojelupalvelut, aikuisten sosiaalipalvelut ja vammaispalvelut. Lastensuojelusijoitukset Espoossa kääntyivät laskuun ensimmäistä kertaa vuosiin. Uusia perhetyön työmuotoja kehitettiin ja otettiin käyttöön, kotipalveluja lisättiin. Lasten mielenterveys- ja kuntoutuspalvelujen konsultaatioita kouluille, päiväkodeille ja muille peruspalveluille lisättiin merkittävästi. Työttömyyden kasvu näkyi toimeentulotuen asiakasmäärän kasvuna, ja kustannukset nousivat seitsemällä prosentilla. Asumisneuvontaa ja asumisen tukea lisättiin. Varhaisempaa tukea lapsille ja lapsiperheille Lapsiperheiden avuntarpeisiin pystyttiin vastaamaan nopeammin ja aikaisempaa monipuolisemmin. Palvelujen painopisteen siirtoa lastensuojelun laitoshoidosta avopalveluihin jatkettiin, ja lisättiin liikkuvia kotiin vietäviä palveluita. Sekä lastensuojelun avopalvelujen asiakasmäärä että lastensuojelusijoitusten määrä kääntyivät laskuun. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin 9 prosenttia vähemmän ja uusia huostaanottoja 28 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Varhaisen tuen perhetyössä ja kotipalvelussa tehtiin yli 1 700 käyntiä edellisvuotta enemmän. Perhetyössä kokeiltiin ja otettiin käyttöön uusia työmuotoja, joista perheohjauksen Konsti – ”Konstit on monet” -kehittämistyö voitti Suomen Laatukeskuksen kansallisen Vuoden Laatuinnovaatio -palkinnon. Poijupuiston lastensuojelun Kiitolinja sai kunniamaininnan Vuoden lastensuojeluteko -kilpailussa. Äitiysneuvolan palveluja suunnattiin enemmän yksilölliseen, tarpeen mukaiseen terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan ja edistämiseen. Neuvoloiden sähköistä asiointia ja omahoitoa parannettiin sähköisellä OmaNeuvolapalvelulla äitiysneuvolan ensikontaktissa ja raskausdiabeteksen hoidossa. Neuvolan asiakkaiden terveyskertomustiedot liitettiin osaksi kansallista terveysarkistoa. Esiopetuksen, koulujen ja oppilaitosten oppilashuollon palvelujen järjestämistä uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan valmisteltiin yhteistyössä sivistystoimen kanssa. Nk. jalkautuvaa työtä lisättiin. Lasten terapiapalvelujen työntekijät tekivät yli 5 500 jalkautuvaa käyntiä esimerkiksi koteihin, päiväkoteihin ja kouluihin. Verkostokontakteja heillä oli yli 4 000. Yhteistyökumppaneita he konsultoivat yli 1 600 kertaa. Vanhempien käyttöön laadittiin internetsivuille ohjausvideoita muun muassa kotona lapsen kanssa tehtävistä äänneharjoituksista. Tämä vähensi vastaanotolla tapahtuvan ohjauksen tarvetta. Perheneuvoloiden ensiajalle pääsi keskimäärin 1-1½ kk:n kuluessa. Lastenpsykiatrisen avohoitoyksikön työlle oli paljon kysyntää. Uusia lähetteitä vastaanotettiin 361, ja yksikössä hoidettiin noin 500 lasta perheineen. Nuorten lastensuojelun avopalveluja kehitettiin edelleen. Poijupuiston tehostettu perhetyö, Kiitolinja-työskentely ja sijaishuollon sosiaaliohjaus vakiintuivat. Lystimäen nuorisokodin muutokset avopalveluiksi toteutuivat. Pienten lasten kaikki kiireelliset 21 sijoitukset toteutuivat vastaanottoperheisiin. Läheisverkostosijoitukset lisääntyivät. Lastensuojelun tukipalvelut järjestettiin keskitetysti uuteen tukipalveluyksikköön, mikä paransi asiakkaiden ohjautumista heidän tarpeitaan vastaaviin palveluihin. Samalla voitiin parantaa omien ja ostopalvelujen hallintaa. Lähisuhde- tai perheväkivaltaa kokeneille espoolaisille tarkoitettu Omatila tavoitti lähes 30 prosenttia enemmän uusia asiakasperheitä edellisvuoteen verrattuna. Asiakkaina oli kaikenikäisiä, eri perhemuodoista ja monesta eri kulttuurista tulleita. Eroperheille tarkoitettu tuomioistuinsovittelu Follo vakinaistettiin. Sovitteluun osallistui 66 espoolaista perhettä. Follon ansiosta käräjäoikeuden pyytämien olosuhdeselvitysten määrä on pysyvästi vähentynyt, mikä on vapauttanut 1½ sosiaalityöntekijän vuotuisen työpanoksen muihin palveluihin. Kuvio 7.1 Kiireellisesti sijoitetut lapset/nuoret ikäryhmittäin kum. sijoitettuja vuoden aikana (osuus vuoden lopun väestön mukaan, v. 2014 perustuu ennakkotietoon toteutuneesta väestöstä) 140 133 (0,88%) 124 (0,81%) sijoitettuja lapsia/nuoria 120 102 (0,68%) 100 80 60 40 30 28 (0,11%) (0,16%) 43 (0,17%) 43 (0,22%) 42 (0,17%) 30 (0,15%) 20 0 2012 0-6 v. 2013 7-12 v. 2014 13-17 v. Uusia asumisratkaisuja asukkaiden toiveita kuullen Vammaiset ja kehitysvammaiset 15–35-vuotiaat nuoret aikuiset vastasivat kyselyyn, jossa he kertoivat toiveistaan, tarpeistaan ja näkemyksistään asumisesta ja asumisen tuesta. Näitä toiveita hyödynnetään vammaisten asumisen ohjelmassa vuosille 2015–2025. Toukokuussa päättyi projekti, jossa kokeiltiin erilaisia menetelmiä vammaisten henkilöiden osallistumisen lisäämiseksi ja omien toiveiden esille tuomiseksi palvelun ja palveluhankinnan suunnittelussa. Projektissa syntyneitä hyviä käytäntöjä hyödynnetään vammaisten asumispalvelun hankinnoissa. Asumisneuvontaa lisättiin Espoon Asuntojen ja aikuissosiaalityön yhteistyönä. Asunnottomien tuetun asumisen yksikkö Väinöläkoti aloitti toimintansa. Kriisimajoituksen asiakasmäärä väheni noin sadalla henkilöllä ja kustannukset 800 000 eurolla. Häädöt lisääntyivät toimenpiteistä huolimatta, ja pitkäaikaisasunnottomuus kasvoi 30 prosenttia. 22 Jälkihuoltonuorten asumisen ratkaisuja kehitettiin yhdessä Espoon Asuntojen, Kalliolan nuorten sekä SPR:n Turvatalon yhteisessä ITU -projektissa. Kasvanut työttömyys lisäsi toimeentulotuen tarvetta Työttömyys nousi merkittävästi vuonna 2014. Vuoden lopussa työttöminä oli 13 368 henkilöä työttömyysasteen ollessa 9,9 prosenttia. Työttömien määrä kasvoi noin 20 prosentilla, alle 25-vuotiaiden työttömien määrä noin 30 prosentilla ja pitkäaikaistyöttömien määrä 43 prosentilla. Työllisyyspalvelujen organisointia uudistettiin ja resursointia vahvistettiin vuoden aikana. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaina oli vuoden lopussa 1 475 henkilöä. Näistä 302 oli kuntouttavassa työtoiminnassa ja 201 palkkatukityöllistettyinä kaupungin eri toimipisteissä. Kuntakokeilu Työtä päin -hankkeessa aloitti 177 henkilöä. Kaupungin kautta yrityksiin työllistyi 16 ja työpankkiyritys TIMrent Oy:n kautta 24 henkilöä. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä lisääntyi ja kustannukset nousivat noin 7 prosenttia. Toimeentulotuen päätösten käsittely toteutui keskimäärin viidessä arkipäivässä. Kuvio 7.2 Toimeentulotuen saajat ja toimeentulotuen käsittelyaika (sis. pakolaiset ja paluumuuttajat) * Tilastointi muuttunut 2014 alk., ei ole suoraan vertailukelpoinen ed. vuosiin 5,0 25 000 5,0 4,7 4,2 15 000 4,0 10 000 5 000 21 711 19 319 18 205 11 248 11 935 13 282 3,0 0 2012 asiakkaita 2013 2014 * ruokakunnat 23 toimeentulotuen keskimääräinen käsittelyaika (työpäiviä) Työpäiviä Toimeentulotuen saajat 20 000 Tuottavuus parani Lasten kuntoutuspalvelujen ja kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan laskennalliset asiakas- tai käyttöpäiväkohtaiset kustannukset alenivat. Tuottavuutta parannettiin lisäämällä puheterapian ryhmämuotoisia vastaanottoja, ja ottamalla käyttöön uudenlaisia verkkopalveluja. Kehitysvammaisten Kuninkaantien ja Riilahden toimintakeskusten tiloja käytettiin entistä tehokkaammin ja asiakasmäärää on lisätty. Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta (oma palvelu) Lasten kuntoutuspalvelut toimintamenot/asiakas toimintamenot/käyttöpäivä 1 000 140 -6,0 % 120 800 -8,8 % 600 euroa euroa 100 400 200 80 60 40 20 0 0 2013 2013 2014 2014 Toimeentulotuen asiakas- ja kotitalouskohtaiset menot alenivat. Tilapäismajoituksen merkittävä vähentäminen selittää osaltaan menojen alenemista. Lastenvalvojatyössä pystyttiin lisäämään välittömään asiakastyöhön käytettyä aikaa. Lastenvalvojatyö Toimeentulotuki käynnit/vakanssi (ilman tilapäistä majoitusta) toimintamenot/ asiakas/kotitalous 600 5 000 +11,2 % -3,4 % 4 000 400 euroa käyntejä 500 300 3 000 -2,4 % 2 000 200 1 000 100 0 0 2013 2013 2014 2014 kotitalous asiakas (=kotitalouksien perheenjäsenet) Perhe- ja sosiaalipalvelujen tunnusluvut, liite 7 24 8 Asiamiehet Sosiaali- ja potilasasiamies seuraa ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävien kuntalaisten asemaa sekä edistää oikeuksien toteutumista. Sosiaali- ja potilasasiamieheen otettiin yhteyttä noin 1100 kertaa. Asiamies toimi välittäjänä palvelun käyttäjän ja viranomaisten välillä erityisesti monissa sosiaalipalveluja koskevissa asioissa. Vaativat, joustavuutta edellyttävät tilanteet ja asiat nousivat vuoden aikana esille. Vuonna 2015 asteittain voimaan tuleva, uudistettu sosiaalihuoltolaki korostaakin erityisesti yhteistyötä kaikessa asiakastyöskentelyssä. Muita asioita asiamiehen työssä ovat olleet mm erilaiset asumiseen ja asumisen järjestämiseen liittyvät tilanteet ja ongelmat, toimeentulotuen käsittely, lastensuojelun asiat sekä lääkärin vastaanotolle pääseminen. Sähköisen asioinnin väyliä on lisätty, mikä on tärkeä lisä palveluihin. Asiamies pitää tärkeänä, että ne, joilla ei ole mahdollisuuksia käyttää sähköisiä välineitä, saavat henkilökohtaista palvelua puhelimitse tai kasvokkain. Vammaisasiamies edistää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden ja perusoikeuksien toteutumista, palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä esteettömyyden toteutumista. Vammaisasiamies toimii vammaisneuvoston asioiden valmistelijana ja sihteerinä sekä poikkihallinnollisena asiantuntijana. Vammaisasiamies ottaa vastaan kuntalaisten palautteita ja kehittämisehdotuksia. Vammaispoliittisessa ohjelmassa käynnistynyt sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen yhteistyö on avannut keskustelua vammaisten henkilöiden osallistumisen esteistä. Vammaisten nuorten osallisuuteen etsitään uusia ratkaisuja yhdessä nuorten kanssa. Toimintaa ja mahdollisuuksia on tärkeää viedä sinne, missä nuoret jo ovat. Esteetön Espoo -hanke tuo esteettömyyden merkitystä näkyväksi Vuoden esteetön teko -kilpailun sekä yrityksille, palveluille ja yhteisöille tarkoitetun Esteetön Espoo -tunnuksen kautta. Kehittämiskohteina vammaisasiamies pitää erityisesti vammaisten henkilöiden työllistymisen edistämistä, vammaisten henkilökohtaisen avun järjestämistä esimerkiksi avustajavälityksen kautta sekä vammaisneuvoston asiantuntemuksen hyödyntämistä päätösten valmistelussa. Ensimmäiset Esteetön Espoo -tunnukset jaettiin tammikuussa. Tunnuksen saajat, Leppävaaran Apteekki Elixir ja Valintatalo Kauklahti, löytyivät Espoon Yrittäjien ja Espoon kaupungin yhteistyönä. Kuvassa vas. Matti Oesch Valintatalo Kauklahdesta, perusturvajohtaja Juha Metso ja Annika Tuominen-Kalland Apteekki Elixiristä. Ensimmäistä kertaa järjestetyssä Vuoden esteetön teko kilpailussa etsittiin espoolaista palvelua, yritystä, yhteisöä, toteutettua ideaa, rakennusratkaisua tai muuta toimintaa, joka tuo palvelut kaikkien saataville ja tekee liikkumisesta helppoa. Voiton vei Kotikirjasto TAIKA. Taika tuo kirjastopalvelut kotiin niille espoolaisille, jotka eivät voi itse asioida kirjastossa. Kunniamaininnan saivat Ravintola Täyttymys ja terveysasemien tekstiviestipalvelu kuulovammaisille. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä jakoi palkinnot Espoo-päivänä 30.8. espoo.fi/esteetonespoo 25 9 Päätöksenteko Sosiaali- ja terveyslautakunta vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjaamisesta ja valvonnasta Espoossa. Lautakunta huolehtii kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollosta, raittiustyöstä, eläinlääkintä- ja ympäristöterveydenhuollosta sekä kemikaalivalvonnasta. Lautakuntaan kuului 13 jäsentä. Jäsen Johanna Värmälä, pj. (SDP) Marika Niemi, vpj. (Kok) Henrik Haapajärvi (SDP) Leo Hiltunen (PerusS/Sit) Teemu Hokkanen (Vihr) Stig Kankkonen (SFP) Hanna Kiljunen (Kok) Jussi Koskinen (Kok) Pinja Nieminen (Vihr) Johanna Paattiniemi (Kok) Veera Ruoho (PerusS/Sit) Heikki Seppä (Kok) Jaana Wessman (Vas) Henkilökohtainen varajäsen Sari Turkka (SDP),19.5.2014 alk. (Hanne Hovi) Sari Palojoki (Kok) Yrjö Lyytinen (SDP) Saana Lehto (PerusS/Sit) Henna Ruusu (Vihr) Nina af Hällström (SFP) Pia-Tiina Bjong (Kok) Jukka Pelkonen (Kok) Janne Koskenniemi (Vihr) Valto Meriläinen (Kok) Maija Saimalahti (PerusS/Sit) Markku Mikkelson (Kok) Jukka Karhula (Vas) Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli Mia Laiho (Kok), varaedustajanaan Ville Lehtola (Kok). Lisäksi lautakuntaan kuului henkilöstön ja nuorisovaltuuston edustaja. Esittelijöinä toimivat perusturvajohtaja ja tulosyksiköiden johtajat. Lautakunta kokoontui 11 kertaa ja teki 88 päätöstä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa toimivat sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto ja yksilöasioiden jaosto. Sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto tekee lautakunnalle ehdotuksia ja sosiaali- ja terveyspalvelujen painopisteistä, palveluiden tasavertaisesta saatavuudesta, palvelutasosta sekä palvelujen kehittämisestä, seuraa palvelujen laatua ja huolehtii yhteistyöstä eri palvelutuottajien kanssa. Jaostossa on yhdeksän jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Jaoston puheenjohtajana toimi Johanna Paattiniemi (Kok). Sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto kokoontui 4 kertaa ja käsitteli 10 asiaa. Yksilöasioiden jaosto tekee yksilöä koskevat päätökset, käsittelee muutoksenhakua koskevat asiat ja toimii tartuntatautilain mukaisena alistusviranomaisena yksittäistä henkilöä koskevissa asioissa. Jaostossa on seitsemän jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Jaoston puheenjohtajana toimi Jaana Wessman (Vas). Yksilöasioiden jaosto kokoontui 15 kertaa ja käsitteli 467 asiaa. Sosiaali- ja terveystoimen johtajana toimi perusturvajohtaja Juha Metso. Toimialan johtoryhmään kuuluivat (kuvassa vas.) terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen, vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen (9.10.2014 alkaen), talous- ja hallintojohtaja Aulis Majuri, Juha Metso, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes, viestintäpäällikkö Outi Huida ja kehittämisjohtaja Tuula Heinänen. Jukka Louhija toimi vanhusten palvelujen johtajana 27.7.2014 saakka. Johtoryhmä kokoontui 39 kertaa. 26 Liite 1. Tilastoa espoolaisista Väestönkasvu jatkui Espoon asukasmäärä lisääntyi 4 890 asukkaalla. Ennakkoväkiluku 1.1.2015 oli 265 646 henkilöä. Ennakkotietoja väestötilastosta (vuoden 2014 lopussa): • Ruotsinkielisiä espoolaisia oli 20 240 eli 7,6 % väestöstä. • Muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden osuus väestöstä nousi lähes 13 prosenttiin. • 0–6-vuotiaita lapsia oli 25 380 eli 9,6 % väestöstä. • 75 vuotta täyttäneitä espoolaisia oli 13 440 eli 5,1 % väestöstä. • Nopeinta väestönkasvu oli Leppävaaran, Matinkylä-Olarin ja Espoon keskuksen palvelualueilla, Leppävaaran kasvu oli yli 1 500 asukasta ja muiden ylitti 800 asukkaan rajan. Väestö ja väestönmuutos alueittain Väestö 1.1.2014 Väestöennuste 1.1.2015 Leppävaara 64 314 65 843 1 529 66 830 987 Tapiola 43 989 44 661 672 44 926 265 Matinkylä-Olari 37 338 38 227 889 39 224 997 Espoonlahti 52 465 53 171 706 54 129 958 Espoon keskus 58 204 59 028 824 60 208 1 180 4 443 4 570 127 4 683 113 260 753 265 500 4 747 270 000 4 500 Muut Koko Espoo Muutos Väestöennuste Muutosennuste 2014–2015 1.1.2016 2015–2015 Lähteet: Tilastokeskus, väestö 1.1.2013 ja 1.1.2014 Espoon kaupungin väestöennusteet 1.1.2015 ja 1.1.2016 Työttömyys lisääntyi edelleen Vuoden 2014 lopussa Espoon työttömyysaste oli 1,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2013 loppuun verrattuna työttömiä oli 19,8 % enemmän, alle 25-vuotiaita työttömiä 29,5 % enemmän ja pitkäaikaistyöttömiä 43 % enemmän. Avoimia työpaikkoja oli 11,9 % vähemmän kuin vuonna 2013. • • • • • • työttömiä 13 368, työttömyysaste 9,9 %, koko maassa 13,9 % alle 25-vuotiaita työttömiä 1 424 50 vuotta täyttäneitä työttömiä 4 433 naisia 44,8 % työttömistä pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita 4 142 eli 31 % työttömistä Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli 1003 avointa työpaikkaa. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto. Työttömyysluvuissa ovat mukana sekä työttömät että lomautetut. 27 Liite 2. Tulostavoitteiden toteutuminen Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Valtuustokauden Tulostavoite / tavoite tavoite Seuranta 31.12.2014 Tot +/- Työn tuottavuus Tuottavuus paranee vähintään sosiaali- ja terveys- 1 % palveluissa paranee Reaalimenot/asukas: 2013: 2 775 € 2014: 2 827 € - Kasvu on 0,7 %, kun otetaan huomioon 1,2 %:n inflaatio. HUS:n tuottavuus kasvaa vähintään 1,5 %/vuosi Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen Toimintakate Alkup. Ta - 660,7 milj. euroa Enn. 2014 -667,8 milj. euroa - HUS:n tuottavuuden kasvu vähintään 1,5 % Hus, menot/asukas: 2013: 899 € 2014: 913 € Muutos: +1,6 % - Kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden määrä per avoin vakanssi, lääkärit, sosiaalityöntekijät, sairaanhoitajat + Espoon sosiaali- ja Vaihtuvuus vähenee terveystoimen houkuttelevuus työvoimavajealojen ammatteihin paranee Lääkärit 2013: 0,8 2014: 1,7 Sosiaalityöntekijät 1,1 / sosiaalityöntekijät ja johtavat sosiaalityöntekijät yht. 1,2 2013: 1,1 / 1,2 2014: 1,0 / 1,4 sairaanhoitajat 2013: 6,2 2014: 7,6 Työhyvinvointimatriisin lukuarvo 66,2 kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2013 arvoon verrattuna (tavoite 66,7) - Terveysperusteisia poissaoloja on Vuonna 2014 terveysperusteisia poissaoloja oli 17,0 enintään 17 päivää/htv päivää/htv. + MaahanmuuttajaMaahanmuuttajataustaisen taustaisten henkilöstön osuus kasvaa työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa Maahanmuuttajataustaisen henkilökunnan osuus 31.12.2013: 8,2 % 31.12.2014: 8,5 % 28 + Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Valtuustokauden Tulostavoite / tavoite tavoite Seuranta 31.12.2014 Terveysasemien palvelukyky paranee T3: tammi 34 helmi 29 maalis 29 huhti 27 touko 21 kesä 24 heinä 20 elo 15 syys 15 loka 16 marras 14 joulu 21 + Pysyvässä laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa asuvien, 75+ täyttäneiden osuus 75+ väestöstä 31.12.2014: 7,54 % + Odotusaika kiireettömälle vastaanotolle alle 21pv Ikäihmiset saavat Akuutisti sairastuneiden hoito ja apua ja kuntoutusta kuntoutus on tehokasta niin että he pystyvät asumaan kotonaan Tot. +/- Hoitojaksojen pituus vuodeosastolla 2013: 24,79 vrk 2014: 19,57 vrk Kiireellisesti sijoitettujen lasten ja nuorten osuus ikäluokasta vähenee. Asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen koordinoidusti arkiympäristössään. Jatketaan painopisteen siirtämistä korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen. Sijoitettuna olevien lasten osuus ikäluokasta (suluissa kiireellisten sijoitusten osuus ikäluokasta) 0–6-vuotiaat 2013: 0,37 % (0,17 %) 2014: 0,40 % (0,17 %) 7–12-vuotiaat 2013: 0,89 % (0,22 %) 2014: 0,76 % (0,15 %) 13–17-vuotiaat 2013: 2,33 % (0,88 %) 2014: 2,17 % (0,68 %) koko ikäryhmä 0-17-vuotiaat 2013: 1,04 % (0,37 %) 2014: 0,96 % (0,29 %) Huolitilanne-toimintamallit: •Lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, joka ei johda lastensuojelutarpeen selvitykseen tai joista selvityksen jälkeen ei synny lastensuojelun asiakkuutta: Lastensuojeluilmoituksen prosessia on työstetty Leppävaaran alueella. Espoon lastensuojeluilmoituksista n. 10 % ei johda lastensuojelutarpeen selvitykseen. Tehdyistä lastensuojelutarpeen selvityksistä n. 60 % eivät johda 29 + Valtuustokauden Tulostavoite / tavoite tavoite Seuranta 31.12.2014 Tot. +/- lastensuojeluasiakkuuteen (HUOM! Ilmoituksia on voitu tehdä useampia samasta lapsesta, näin ollen ilmoitusten määrä on suurempi kuin lapsimäärä). •Toimeentulotukea saavat alle 25-vuotiaiden yksinhuoltajaperheet: Osana LOP-hanketta (Lasten Oikeus palveluihin) on intensiivisen perhetyön kohderyhmänä ollut Suvelan alueen toimeentulotukea saavat yksinhuoltajaperheet. •Erityistä tukea tarvitsevat lapset/nuoret neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa: 1.8.2014 voimaan tulleen opiskelija- ja oppilashuoltolain mukaisia toimenpiteitä työstetään. Oppilashuollon suunnitelmiin on laadittu rungot ja koulut työstävät koulukohtaiset suunnitelmansa ensi kevään aikana. Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä toimii Espoo-tasoisena oppilashuoltoryhmänä. •Terveystarkastuksista poisjäävät sekä vastaanottoaikoja usein peruuttavat perheet: Prosessikuvaus on tehty ja asiaan liittyviä ohjeita työstetty. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Valtuustokauden Tulostavoite / tavoite Seuranta 31.12.2014 Tot. tavoite +/Sosiaali- ja Palvelusetelien ja ostopalvelun terveydenhuollon järjestelmä otettu käyttöön palvelujen pilottitoiminnoissa. järjestämisessä luodaan kustannusvaikuttavi a tapoja lisätä omaa tuotantoa täydentävää järjestö- ja yritystoimintaa. Palvelusetelien määrä toiminnoittain: + Vanhusten pitkäaikaishoidon asumispalvelut, palveluseteliasiakkaat 2013: asiakkaita 45 2014: asiakkaita 54 Kotihoito, palveluseteliasiakkaat ja käynnit 2013: asiakkaita 53, käyntejä 4 041 2014: asiakkaita 191, käyntejä 6 294 Lapsiperheiden perhetyön, palveluseteliasiakkaat ja käynnit 2013: asiakkaita 158, käyntejä 1046 2014: asiakkaita 225, käyntejä 1755 Vammaispalvelut, palveluseteliasiakkaat 2013: seteliä käyttäneitä asiakkaita 138, kulut 790 273 € 2014: päätöksiä 235, seteliä käyttäneitä asiakkaita 199, kulut 1 052 848 € Metron Matinkylän palvelutorin asemaseutujen ja palvelukokonaisuus on uusien alueiden suunniteltu. palvelukokonaisuudet on suunniteltu. Matinkylän Palvelutorin palvelukokonaisuus on suunniteltu. Hanke etenee yhteistyössä muiden toimialojen kanssa suunnitellun aikataulun mukaisesti siten, että käyttöön otto on vuonna 2016. 30 + Liite 3. Tuloslaskelma Tilinpäätös 2014 Tilinpäätös 2013 15 792 38 860 24 940 9 2 409 82 010 15 378 37 740 24 558 9 2 131 79 815 176 840 419 721 7 469 75 476 1 437 1 274 8 682 226 168 763 410 097 7 455 78 334 1 237 1 048 7 666 941 -600 216 -587 126 PERUSKAUPUNGIN SISÄISET ERÄT Myyntituotot Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus oman käyttöön YHTEENSÄ 221 1 1 898 1 121 262 8 0 0 270 PERUSKAUPUNGIN SISÄISET ERÄT Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Vuokrat Muut kulut YHTEENSÄ 37 454 4 397 99 26 777 12 68 740 25 210 4 689 0 26 750 14 56 663 -67 619 -56 393 -667 835 -643 519 1 000 € TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot YHTEENSÄ TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Vuokrat Muut kulut Muut rahoituskulut YHTEENSÄ TUOTOT - KULUT SIS. MYYNNIT - SIS. OSTOT TOIMINTAKATE 31 Liite 4. Tulot ja menot toiminnoittain 1 000 € TULOT MENOT Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Erotus Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Erotus 2013 2014 2014 Tp2014-Ta2014 2013 2014 2014 Ta2014-Tp2014 25 TERVEYSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHTEENSÄ 80 085 83 131 80 500 2 631 723 604 762 843 750 966 11 878 Vanhusten palvelut 1 000 € 24 VANHUSTEN PALVELUT S40 Ennakoivat palvelut S45 Avopalvelut S47 Vanhusten omaishoidontuki S48 Palvelukeskukset S49 Päivätoiminta S50 Palvelutalot S52 Asumispalvelut (osto) S53 Asumispalvelut (oma) S55 Aurorakoti S56 Puolarkoti S57 Hoivakodit S58 Akuuttihoito ja kuntoutus S59 Avosairaanhoidon yksikkö S60 Sosiaalityö ja lääketieteelliset tukipalvelut S62 Vanhusten palvelujen hallinto * S63 Asiakasohjauskeskus S66 Alueellinen kotihoito S67 Kotihoidon keskitetyt palvelut S68 Tukipalvelut Espoon uusi sairaala Vanhustenpalvelut yhteensä TULOT MENOT Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Erotus Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Erotus 2013 2014 2014 Tp2014-Ta2014 2013 2014 2014 Ta2014-Tp2014 202 26 112 21 165 314 14 502 714 2 610 1 296 1 483 2 234 176 8 9 15 2 312 154 2 012 0 28 363 200 190 132 19 74 283 14 760 1 409 2 550 663 1 471 2 339 130 7 205 20 2 692 51 1 967 0 29 162 149 271 135 21 184 297 14 860 1 035 2 476 767 1 546 2 382 167 20 884 8 2 413 190 1 694 9 29 509 -51 81 3 2 110 14 100 -374 -74 104 75 43 37 13 679 -12 -279 139 -273 9 347 331 396 4 020 1 739 1 148 2 397 42 776 5 409 12 201 5 808 7 667 25 728 3 454 3 225 1 837 1 487 18 978 2 260 1 759 0 142 620 359 462 4 545 1 970 1 273 2 822 44 313 9 697 12 306 3 264 7 627 25 746 3 896 4 078 3 339 2 174 20 557 2 947 2 159 0 153 534 422 628 4 015 2 252 1 143 1 973 44 103 8 714 11 726 3 162 7 441 25 982 3 433 3 355 3 464 354 19 973 2 682 1 360 73 146 254 -63 -166 530 -282 130 849 210 983 580 102 186 -236 463 723 -125 1 820 584 265 799 -73 7 280 * tulot ja menot sis. valmistus omaan käyttöön Terveyspalvelut 1 000 € 25 TERVEYSPALVELUT S70 Mtp-akuuttivaihe S71 Mtp-hoitovaihe S72 Mtp-tukivaihe S73 Mtp yhteiset kustannukset S77 Terveysasematoiminta S78 Muu avosairaanhoito S82 Yritystyöterveys S85 Perushoito S86 Erikoishoito S87 Välinehuolto S90 Oma erikoissairaanhoito S91 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri S92 Muut erikoissairaanhoidon ostot S94 Avokuntoutuspalvelut S95 Terapiapalvelut S98 Ympäristöterveydenhuolto S99 Terveyspalvelujen yhteiset kustannukset Terveyspalvelut yhteensä TULOT MENOT Erotus Erotus Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Ta2014-Tp2014 2014 2014 Tp2014-Ta2014 2013 2014 2014 2013 124 2 088 1 048 7 2 915 17 0 4 538 83 0 16 623 12 805 166 648 0 13 090 174 2 271 1 132 26 2 731 15 0 4 735 70 0 20 390 0 813 167 605 0 13 148 124 2 054 1 029 9 3 371 17 25 5 196 88 0 13 474 21 913 198 733 10 14 274 32 -50 -217 -103 -17 640 2 25 461 18 0 -7 84 21 100 31 128 10 1 126 5 552 11 222 4 849 937 44 094 3 792 94 19 338 2 368 980 159 239 047 1 299 4 780 2 423 1 833 2 476 345 244 6 135 11 637 4 742 1 397 40 884 3 678 30 20 382 2 438 1 029 167 252 922 1 450 5 143 2 660 1 957 3 201 359 853 6 293 11 440 5 040 1 067 40 539 3 924 16 20 621 2 591 905 147 249 706 1 385 4 953 2 406 1 848 3 182 356 064 -158 197 -298 330 345 -246 14 -239 -153 124 20 3 216 65 190 254 109 19 3 789 Perhe- ja sosiaalipalvelut 1 000 € 27 PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT V16 Lasten ja nuorten terveydenhoito ja lapsiperheiden perhetyö V17 Lasten terapiapalvelut V22 Lastensuojelun avopalvelut V23 Lasten erityispalvelut V24 Lastensuojelupalvelujen yhteiset menot V26 Sosiaali- ja kriisipäivystys V27 Aikuissosiaalityö V28 Työllistämispalvelut V29 Talous- ja velkaneuvontapalvelut V30 Pakolais- ja maahanmuuttajapalvelut V31 Toimeentulotuki V32 Aikuisten palvelujen yhteiset menot V34 Vammaissosiaalityö V35 Asumispalvelut V36 Työ- ja päivätoiminta V37 Vammaispalvelujen yhteiset kustannukset V39 Perhe- ja sosiaalipalvelujen hallinto Perhe- ja sosiaalipalvelut yhteensä TULOT MENOT Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Erotus Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Erotus 2013 2014 2014 Tp2014-Ta2014 2013 2014 2014 Ta2014-Tp2014 212 26 243 2 280 0 148 395 1 805 248 5 116 24 996 90 480 1 505 281 22 67 37 914 125 0 613 1 664 0 151 371 2 036 253 4 401 25 672 91 413 1 483 258 32 21 37 584 131 11 192 2 467 1 159 388 1 854 247 4 955 26 270 1 302 1 497 295 39 24 38 832 6 11 -421 803 1 8 17 -182 -6 554 598 -90 -111 14 37 7 3 1 248 15 277 7 563 11 950 40 900 677 1 190 9 054 15 391 672 3 856 50 087 647 21 877 30 549 10 214 1 033 3 074 224 011 16 190 8 945 12 666 40 572 624 1 187 10 185 17 506 690 4 139 53 247 580 22 945 31 924 10 276 992 3 570 236 240 15 861 8 406 11 863 40 771 725 1 177 9 898 17 887 681 3 578 53 521 660 25 196 32 189 10 338 998 3 319 237 068 329 539 803 -199 -101 10 287 -381 9 561 -274 -80 -2 251 -265 -62 -6 251 -828 Johto ja esikunta 1 000 € D01 Toimialajohtaja D02 Toimialan yhteiset D30 Talous- ja hallintojohtaja D31 Lautakunta D32 Jaostot D33 Neuvostot D34 Talousohjausuksikkö D35 Henkilöstöyksikkö D36 Tietohallintoyksikkö D37 Palveluyksikkö D38 Järjestöyhteistyö D61 Kehittämisyksikkö D62 Viestintäyksikkö Toimialan esikunta yhteensä TULOT MENOT Erotus Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Erotus Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös 2013 2014 2014 Tp2014-Ta2014 2013 2014 2014 Ta2014-Tp2014 452 428 390 38 144 252 114 -138 160 0 0 1 710 1 724 1 564 0 0 854 944 955 -11 0 0 24 24 0 71 68 60 8 0 0 0 48 49 47 2 0 0 0 0 21 15 6 0 0 0 0 9 40 0 0 0 1 080 1 166 1 126 0 869 826 43 0 13 0 -13 819 94 2 146 3 342 2 040 1 302 182 0 94 89 23 -66 2 142 2 285 2 198 87 33 0 0 445 450 444 6 0 0 1 676 1 635 1 686 -51 359 252 261 9 227 6 0 0 0 277 233 0 11 729 13 216 11 579 1 637 718 606 516 -90 33 Liite 5. Vanhusten palvelujen tunnuslukuja TOT 2012 TOT 2013 TOT 2014 Muutos 2013-2014 553 575 636 11 % 5 007 5 184 6 270 21 % 350 419 420 0% 7 411 8 528 9 167 7% 86 88 98 11 % 2 156 2 450 2 196 -10 % 108 99 96 -3 % 67 61 49 -20 % 79 723 86 906 86 422 -1 % - asiakkaita vuoden aikana 821 788 849 8% - asiakkaita 31.12. 241 AVOPALVELUT Vanhusten omaishoidontuki - asiakkaita - tuettuja kuukausia Päivätoiminta, oma toiminta - asiakkaita - hoitopäiviä Päivätoiminta, ostopalvelut - asiakkaita - hoitopäiviä Palvelutalot - asukkaita -% osuus RAI arvioiduista asukkaista, joiden palvelutarve korkea tai erittäin korkea - käyntejä 242 PITKÄAIKAISHOITO Omat palvelut 392 392 412 5% - laitoshoidossa pitkäaikaiset 298 298 263 -12 % - laitoshoidossa lyhytaikaiset 22 22 15 -32 % - asumispalveluissa pitkäaikaiset* 69 69 116 68 % - asumispalveluissa lyhytaikaiset 3 3 18 500 % - vuodepotilaiden %-osuus asukkaista 16 16 17 6% 4 3 3,6 9% - % osuus asukkaista, joiden hoitoaika yli 5 vuotta 20 18 22 22 % - % osuus asukkaista, joiden hoitoaika alle 1 vuotta 33 32 32 0% 1 066 1 179 1 167 -1 % 877 877 867 -1 % 874 874 865 -1 % 3 3 2 -33 % - hoitoaika pitkäaikaispäätöksestä ka. vuosina Ostetut palvelut ** - asiakkaita vuoden aikana*** - asiakkaita 31.12. - asumispalveluissa - laitospalveluissa * sis. Keskeytyneet ** ei sisällä palveluseteliasiakkaita *** sis. Asumis- ja laitospalvelut, ei palveluseteleitä 34 TOT 2012 TOT 2013 TOT 2014 Muutos 2013-2014 2 650 2 852 2 666 -7 % - päivystyksenä tulleita potilaita* 1 797 1 797 1 725 -4 % - 75 vuotta täyttäneitä* 1 341 1 341 1 225 -9 % 218 218 218 0% 2 961 3 195 3 800 19 % 2 147 2 396 2 948 23 % 257 292 254 -13 % 243 ESPOON SAIRAALA Vuodeosastot - vuoden aikana hoidetut potilaat* - hoitopaikkoja - päättyneitä hoitojaksoja - kotiutukseen päättyneitä hoitojaksoja Päiväsairaala - vuoden aikana hoidettuja potilaita - hoitopaikkoja 12 12 12 0% 257 274 240 -12 % 586 808 822 2% 30 30 30 0% - päättyneitä hoitojaksoja 743 1 029 1 066 4% Kertakäyntejä** 446 406 435 7% 4 359 4 275 4 163 -3 % 1 815 1 614 1 490 -8 % 51 67 47 -30 % 556 081 585 013 619 139 6% 1 313 1 332 1 301 -2 % - päättyneitä hoitojaksoja Kotisairaala - vuoden aikana hoidettuja potilaita - hoitopaikkoja * v. 2014 potilasmäärässä henkilö vain kertaalleen * v. 2013 kertakäynteihin lisätty myös osastoille tapahtuneet kertakäynnit 247 KOTIHOITO Alueellinen kotihoito - asiakkaita - tukipalveluasiakkaita * - % osuus RAI arvioiduista asiakkaista, joiden palvelutarve korkea tai erittäin korkea - käyntejä SHL-kuljetustuki, asiakkaita * v. 2012 pelkkää SHL-kuljetuspalvelua saavat asiakkaat sisältyivät alueellisen kotihoidon tukipalveluasiakkaisiin, v. 2013 lähtien palveluista on vastannut kotihoidon keskitetyt palvelut 35 Liite 6. Terveyspalvelujen tunnuslukuja TOT 2013 TOT 2014 Muutos 2013-2014 884 884 1 220 38 % 1 521 1 739 2 018 16 % 0% TOT 2012 250 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Mielenterveyspalvelujen avopalvelut Psykologit, asiakkaita Psyk. Sairaanhoitajat, asiakkaita Psykiatristen hoitokotien ja perhehoidon ostopalvelut -asiakkaita -hoitopäiviä -hoitopaikkoja 238 251 250 75 909 79 648 81 894 3% 214 224 215 -4 % 17 024 16 391 16 194 -1 % Psykiatrinen tukiasuminen (Auroranportti) -tukiasumisvuorokausia Psykiatrinen laitoshoito -asiakkaita 58 54 49 -9 % 9 103 7 523 6 603 -12 % 26 26 23 -12 % *-asiakkaita 1 324 1 607 1 768 10 % * -käyntejä 5 517 8 489 10 878 28 % ** -hoitopäiviä 35 488 44 610 48 684 9% -hoitopaikkoja 140 151 151 0% -asiakkaita 1 354 1 358 1 260 -7 % -hoitopäiviä 2 058 2 195 1 598 -27 % , -käyntejä 3 593 2 998 2 429 -19 % -hoitopäiviä -hoitopaikkoja Päihdehuollon oma toiminta **Selviämishoitoasema *Selviämishoidon asiakkaat ja käynnit eivät sisälly oman avohoidon suoritteisiin ** Selviämishoidon asiakkaat ja hoitopäivät eivät sisälly oman toiminnan asiakkaisiin ja hoitopäiviin Päihdehuollon ostopalvelut -asiakkaita 2 684 2 597 1 747 -33 % -käyntejä 43 100 42 798 42 484 -1 % -hoitopäiviä joista 25 776 25 957 26 604 2% -asumispalveluhoitopäiviä 13 238 13 833 15 318 11 % -asiakkaita 100 156 105 340 113 973 8% -lääkärikäyntejä 173 500 189 998 203 273 7% -hoitajakäyntejä 152 300 173 653 227 015 31 % 39,0 % 40,4 % 42,9 % 6% 251 Avosairaanhoito Terveysasematoiminta (ei sisällä Jorvin tk-päivystystä) - peittävyys väestöstä 36 TOT 2012 TOT 2013 TOT 2014 Muutos 2013-2014 75 322 77 579 80 623 4% 29 % 30 % 31 % 4% 189 576 192 774 206 773 7% -ostopalvelukäyntejä 6 408 6 866 5 631 -18 % -PKS päivystyksessä 2 314 2 531 2 517 -1 % -PKS-erikoishoidon yksikössä 2 816 2 814 3 601 28 % Oma oikomishoito, asiakkaita 1 900 1 974 2 571 30 % -Nord DRG tuotteita 88 338 92 943 99 163 7% -hoitopäiviä 35 487 32 563 33 331 2% 260 581 286 192 299 659 5% 8 155 8 580 9 398 10 % 38 004 37 125 36 361 -2 % 3 200 3 545 2 886 -19 % 252 Suun terveydenhuolto Perushoito -asiakkaita sth peittävyys väestöstä % - käyntejä oma toiminta 253 Erikoissairaanhoito -avohoitokäyntejä 254 Lääkinnällinen kuntoutus Fysioterapia -asiakkaita peittävyys väestöstä % -käyntejä yhteensä -joista ostopalvelukäyntejä -joista ostopalvelukäyntejä % Apuvälinepalvelut -asiakkaita -lainaus ja palautuskäyntejä 5 688 5 784 5 683 -2 % 12 207 13 567 12 669 -7 % 3 442 5 624 4 138 -26 % 2 590 2 483 2 497 1% * uusi tilastointitapa vuoden 2013 jälkeen 256 Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkintähuolto -käyntejä Yleinen terveysvalvonta -tarkastuksia 37 Liite 7. Perhe- ja sosiaalipalvelujen tunnuslukuja Muutos TOT 2012 TOT 2013 TOT 2014 2013-2014 271 Terveydenhoito ja lapsiperheiden perhetyö Koko palvelualue - asiakkaita - käyntejä yhteensä 65593 71 004 74 190 4,49 % 237074 240 795 244 616 1,59 % 186851 190 072 194 390 2,27 % 40155 40 930 40 333 -1,46 % 6758 6 606 6 481 -1,89 % - kaikista käynneistä terveydenhoitajakäyntejä - kaikista käynneistä lääkärikäyntejä Äitiysneuvola - asiakkaita - synnytyksiä 3415 3 523 3 342 -5,14 % 50719 51 167 46 178 -9,75 % terveydenhoitajakäyntejä 40500 40 474 36 415 -10,03 % - kaikista käynneistä lääkärikäyntejä 10203 10 693 9 763 -8,70 % - asiakkaita 23802 24 081 24 537 1,89 % - käyntejä 86788 86 281 87 154 1,01 % terveydenhoitajakäyntejä 66925 68 881 69 473 0,86 % - kaikista käynneistä lääkärikäyntejä 17821 17 400 17 681 1,61 % - asiakkaita 27024 27 921 28 912 3,55 % - käyntejä 68151 72 374 78 718 8,77 % 58158 62 168 68 033 9,43 % - kaikista käynneistä lääkärikäyntejä 9957 10 206 10 685 4,69 % Opiskeluterveydenhuolto, asiakkaita 8671 8452 3 783 1,06 % 3789 8363 3 750 18043 17 781 17 564 -1,22 % 7722 8 340 7 517 -9,87 % 6752 6 830 6 321 -7,45 % 970 1 510 1 196 -20,79 % - käyntejä - kaikista käynneistä Lastenneuvola - kaikista käynneistä Kouluterveydenhuolto - kaikista käynneistä terveydenhoitajakäyntejä - lukiolaiset Opiskeluterveydenhuolto, käyntejä - lukiolaiset 0,88 % - kaikista käynneistä terveydenhoitajakäyntejä - kaikista käynneistä lääkärikäyntejä Muut opiskelijat - asiakkaita 4967 4 613 4 669 1,21 % 10321 9 441 9 894 4,80 % terveydenhoitajakäyntejä 9120 8 320 8 886 6,80 % - kaikista käynneistä lääkärikäyntejä 1201 1 121 1 008 -10,08 % - käyntejä - kaikista käynneistä Taulukko jatkuu 38 TOT 2012 TOT 2013 TOT 2014 Muutos 2013-2014 271 Terveydenhoito ja lapsiperheiden perhetyö, jatkuu Lapsiperheiden perhetyö - asiakkaita oma 855 903 843 -6,64 % - ostopalveluasiakkaita 198 196 149 -23,98 % - palveluseteliasiakkaita 144 155 225 45,16 % - käyntejä oma 5244 5 678 5 995 5,58 % - ostopalvelukäyntejä 2418 3 109 1 990 -35,99 % - palvelusetelikäyntejä 881 1 006 1 755 74,45 % - asiakkaita 1711 3 125 4 875 56,00 % - käyntejä 1859 3399 5262 54,81 % TOT 2012 TOT 2013 TOT 2014 2013-2014 Muut asiakkaat Muutos 272 Lasten terapiapalvelut Lastenpsykiatrian avohoitoyksikkö 392 Perheneuvola, asiakkaita oma* 3391 Perheneuvola, ostopalveluasiakkaita Puheterapia, asiakkaita oma Puheterapia, ostopalveluasiakkaita Toimintaterapia, asiakkaita oma Toimintaterapia, ostopalveluasiakkaita Psykologitoiminta, asiakkaita 3578 718 1906 714 -46,73 % 718 2404 2 458 2 602 5,86 % -0,56 % 54 41 32 -21,95 % 702 626 593 -5,27 % 13 43 19 -55,81 % 531 467 572 22,48 % * Vuosina 2012-2013 sisältänyt kaikki käynteihin osallistuneet perheenjäsenet. Muutos TOT 2012 TOT 2013 TOT 2014 2013-2014 4555 4226 4149 -1,82 % 273 Lastensuojelupalvelut Avohuollon lastensuojeluasiakkaita, 0 - 17-v. Lastensuojelulaitosten oma toiminta - Sijoitettuja lapsia/nuoria - hoitopäiviä - hoitopaikkoja 174 161 144 -10,56 % 19595 18 137 16 167 -10,86 % 63 63 63 0,00 % 443 484 422 -12,81 % 95571 97 445 89 450 -8,20 % Lastensuojelulaitosten ostopalvelut - sijoitettuja lapsia/nuoria - hoitopäiviä Perhehoito - sijoitettuja lapsia/nuoria 208 254 261 2,76 % 62976 66 044 68 487 3,70 % 106 108 116 7,41 % - asiakkaita oma 533 877 606 -30,90 % - ostopalveluasiakkaita 271 287 358 24,74 % - hoitopäiviä - sijaisperheitä Lastensuojelun perhetyö 39 Muutos TOT 2012 TOT 2013 TOT 2014 2013-2014 1631 1 257 1 475 17,34 % 1180 979 ** -100,00 % 1226 1 206 1 223 1,41 % 73 61 -16,44 % 19 319 21 711 12,38 % 274 Aikuisten sosiaalipalvelut Työllistämispalvelut - asiakkaita yhteensä - Aktiivitoimenpiteen aloittaneita* Talous- ja velkaneuvontapalvelut, asiakkaita - myönteisen päätöksen sosiaalisesta luototuksesta saaneita vuoden aikana Toimeentulotuki*** - asiakkaita 18205 - pakolaiset ja maahanmuuttajat - ruokakuntia - pakolaiset ja maahanmuuttajat 693 738 861 16,67 % 11248 11 935 13 282 11,29 % 395 379 394 3,96 % 693 1 030 1 074 4,27 % Pakolais- ja maahanmuuttajapalvelut, asiakkaita * Luvuissa 96 % Te-toimiston toimenpiteitä, joihin Espoo ei voi vaikuttaa ** tilastoa ei saatavissa *** Tilastointi muuttunut 2014 Muutos TOT 2012 TOT 2013 TOT 2014 2013-2014 275 Vammaisten palvelut Vammaispalvelut, asiakkaita 4519 4 337 4 721 8,85 % - omaishoito 422 403 448 11,17 % - kehitysvammapalvelut 852 886 913 3,05 % 40
